[Kirjoita yrityksen nimi]

Opetussuunnitelman yhteinen osa 2013-2015

Hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa

18.09.2013

1

1. Tervehdys! 2 2. Keuda koulutuksen järjestäjänä 3 2.1 Keudan strategiset päämäärät 2011-2015 5 2.2 Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma 2012-2015 5 2.3 Toimintaa ohjaavat periaatteet 7 2.4 Osaava henkilöstö opetuksen takana 9 2.5 Opetustoiminnan ja -ympäristön itsearviointi 10 3. Koulutuksen järjestäminen 11 3.1 Ammatillinen peruskoulutus 11 3.2 Muu ammatillinen koulutus ja muu tarjottava koulutus 11 3.3 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa 13 4. Opetussuunnitelmat 14 4.1 Opetussuunnitelman laadintaprosessi 14 4.2 Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne 15 4.2.1 Ammatilliset tutkinnon osat, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 16 4.2.2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 17 4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 17 4.2.4 Tutkinnon osien arviointisuunnitelma ja suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta 17 4.3 Yhteinen opintotarjonta 18 4.3.1 Ammatilliset tutkinnon osat 18 4.3.2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 18 4.3.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 19 4.3.4 Muut yhteiset opetussuunnitelmat 19 5. Opetuksen järjestäminen 20 5.1 Opetuksen järjestämismuodot 20 5.1.1 Opetus 20 5.1.2 Työssäoppiminen 20 5.2 Opetuksen yksilöllistäminen 23 5.2.1 Yksilöllinen valinnaisuus 23 5.2.2 Ammatillinen erityisopetus 23 5.2.3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen/tunnustaminen 24 5.2.4 Kansainväliset opinnot 25 5.2.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 25 6. Arviointi 26 6.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi 26 6.2 Arvioinnista tiedottaminen 28 6.3 Opiskelijoiden arviointi opintojen alkuvaiheessa 29 6.4 Opiskelijan arviointi opintojen aikana 30 6.5 Opiskelijan arviointi opintojen loppuvaiheessa 32 6.6 Opinnäyte 34 7. Opiskelijan asialla 36 7.1 Opiskelijahuolto 36 7.2 Opinto-ohjaus 36 7.3 Erityisopetus 38 7.4 Kuraattoripalvelut 38 7.5 Terveydenhoitaja 39 7.6 Mielekäs opiskeluympäristö 39 7.6.1 Turvallisuus 39 7.6.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu 40 7.6.3 Pirteänä koulutyöhön 42 7.6.4 Kodit mukaan! 42 7.7 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta 43 7.7.1 Ryhmäytyminen 43 7.7.2 Oppilaskuntatoiminta 43 7.7.3 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen 43 Liiteet:

Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa 44

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön 46

Sis

älly

s

2

Tutkintokohtaiset

opetussuunnitelmat ja

ammattitaitoa

täydentävien tutkinnon

osien

opetussuunnitelmat

löytyvät osoitteesta

www.keuda.fi

www.keuda.fi

Henkilöstö löytää lisämateriaalia myös

Keuda Wikistä ja

IMS-

toiminnanohjauksesta.

1. Tervehdys!

Työelämän taitajia ja aktiivisia, hyvinvoivia kansalaisia. Laadukasta opetusta ja

tavoitteellista toimintaa. Miten Keuda vastaa näihin haasteisiin?

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän,

tuttavallisemmin Keudan, toimintaperiaatteita ja tapoja järjestää koulutusta. Asioita

tarkastellaan erityisesti nuorten koulutuksen eli Keudan ammattiopiston näkökulmasta.

Koulutustarjonta kattaa kaikki eri koulutusalat, joita ammatillisella toisella asteella on

Suomessa kahdeksan. Se tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet ja yksilöllisen

opiskeluohjelman.

Jokaista tutkintoa varten on laadittu oma

tutkintokohtainen opetussuunnitelmansa (OPS) ja

tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelma.

Niissä opiskeluun liittyviä periaatteita ja sisältöjä

tarkastellaan alakohtaisesti. Tutkintojen rakenne

esitellään tässä oppaassa. Varsinaiset

opetussuunnitelmat löytyvät Keudan verkkosivuilta.

Opetussuunnitelman yhteinen osa on tarkoitettu tiedon

lähteeksi henkilökunnalle, luottamushenkilöille, työelämän

edustajille, opiskelijoille ja heidän kotiväelleen.

Opetussuunnitelman yhteiseen osaan on koottu keskeisimpien suunnitelmien ja

toimintatapojen pääkohdat. Opetussuunnitelman yhteisellä osalla pyritään ohjaamaan sitä,

mihin suuntaan opetusta halutaan kehittää.

Lisää tietoa aihepiireistä löytyy Keudan verkkosivuilta

www.keuda.fi

ja tietysti opiskelijoiden sivuilta osoitteesta

www.keudakermit.fi.

Ja aina voi ottaa yhteyttä Keudan henkilöstöön.

3

Järven

pää

Ke

rava

Män

tsälä

Nu

rmijärvi

Po

rnain

en

Sipo

o

Tu

usu

la

n. 200 000 asukkaan väestöpohja

Henkilökuntaa Keudassa on n. 600

ja heistä n. 2/3 opettaa tai kouluttaa.

Opiskelijoita Keudassa

on n. 7000. Heistä n. 4000

opiskelee Keudan ammattiopistossa.

Keuda on ammatillisen

koulutuksen monialainen, uudistava

suunnannäyttäjä osaamisen varmistaja työllistymisen edistäjä

kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

2. Keuda koulutuksen järjestäjänä

Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän,

Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Keudassa annetaan opetusta ja

koulutusta kahdessatoista koulutusyksikössä.

Keuda on alueellaan - tunnettu koulutuksen asiantuntija - haluttu yhteistyökumppani - vahva työelämän kehittäjä

Keudalla on lupaus:

Keuda kouluttaa opiskelijoita siten, että he ovat todellisia TYÖELÄMÄN TAITAJIA,

kun he valmistuvat.

Keuda järjestää nuorille, aikuisille ja elinkeinoelämälle

työelämälähtöistä koulutusta ja kehittämispalveluita koko

seutukunnan menestykseksi.

4

Toiminta-ajatus

Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja

kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita,

vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä

koulutus- ja kehittämispalveluja.

Visio

Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen

järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa

kansainvälistä ammatillista

huippuosaamista.

Keuda – työelämän taitaja!

Keudan arvokeskustelu käytiin vuoden 2008 keväällä. Arvokartoitukseen osallistui koko

henkilökunta sekä opiskelijat. Arvoprosessin tuloksena syntyneet arvot ovat:

Arvostamme ammattitaitoa

Koulutamme ammattitaitoisia osaajia

työelämän tarpeisiin laadukkaan toiminnan

ja jatkuvan oppimisen avulla. Huomioimme

toistemme osaamista tasavertaisesti.

Toimimme vastuullisesti

Tavoitteitamme kaikessa toiminnassamme

ovat avoimuus, luotettavuus ja

oikeudenmukaisuus. Henkilökunta ja

opiskelijat kunnioittavat itseään, toisiaan,

työtään ja ympäristöä. Huolehdimme

toisistamme ja pidämme kiinni yhteisesti

sovituista asioista.

Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen

Kehitämme opiskelijoiden ja työelämän

osaamista tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja

luotettavasti. Suunnittelemme ja

toteutamme palvelut vuorovaikutuksessa

asiakkaidemme kanssa.

Uudistumme yhteistyössä

Toimintamme kilpailukyvyn turvaavat

uudistumistahto, luovuus ja avoin viestintä.

Uudistamme toimintatapojamme

ennakoimalla tulevaisuutta ja tekemällä

yhteistyötä kansallisissa sekä

kansainvälisissä verkostoissa.

Ammatillisen koulutuksen arvolähtökohtia

ovat

- oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo - vastuu lähimmäisestä - työn arvostaminen - suvaitsevaisuus - kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys

Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa

- hyvän ammattisivistyksen omaavia vastuuntuntoisia kansalaisia - velvollisuuksistaan huolehtivia kansalaisia

5

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen

hyödyntämistä Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä

elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme

ympäristövaikutukset

Opetusprosessin toiminnalliset tavoitteet pedagogisessa ohjelmassa 2012-2015:

Vaikutamme opiskeluilmapiiriin ja opiskelijoiden osallistumiseen. Edistämme yrittäjyyttä työelämätarpeet ja kansainvälisyys huomioiden. Ennakoimme koulutus- ja työelämätarpeita huomioiden koko ikäluokan

kouluttamistarpeen ja nuorisotakuun asettamat tavoitteet. Kehitämme toiminta-prosesseja sekä asiakaslähtöisiä ohjaus ja tukipalveluja.

2.1 Keudan strategiset päämäärät 2011-2015

2.2 Keudan ammattiopiston pedagoginen ohjelma 2012-2015

Pedagogisen ohjelman taustalta löytyy koulutuksen järjestäjän strategiset tavoitteet. Keudan

strategian päämäärät luovat pohjan kaikelle toiminnalle, joista opetus- ja oppimisprosessit ovat

kaikkein keskeisimmät. Kun uutta pedagogista ohjelmaa laaditaan, peilataan tavoitteita myös

koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Keskeisen tietolähteen tarjoaa niin ikään

oman toiminnan arviointi. Kun toiminnan ja kehittämisen painopisteitä valitaan, hyödynnetään

johdon katselmusten perusteella asetettavia tavoitteita ja sisäisessä arvioinnissa saatua

palautetta.

Opetushenkilöstölle järjestetään keudalaiseen opettajuuteen liittyvää koulutusta ja ohjausta.

Ryhmänohjaajataitoja ja verkkopedagogisia valmiuksia vahvistetaan ja toimialakohtaista

opettajien yhteistyötä kehitetään. Tärkeä rooli tässä työssä on yhteisöllisyyttä vahvistavalla

Pedagogisella valmennusohjelmalla 2012-2015.

Keudalaisen opettajan pedagoginen osaaminen koostuu neljästä osa-alueesta

1. pedagogisista taidoista,

2. opetettavan aineen tuntemuksesta (substanssiosaaminen),

3. organisaatio-osaamisesta ja

4. uudistumisesta.

Pedagogiseen ohjelmaan liittyen päivitetään toimenpideohjelma lukuvuosittain.

6

Opetustoiminnan kehittäminen ja keskeiset painopistealueet:

Läpäisy Keskeyttäminen Työllistyminen

toimivat ohjauskäytänteet

opetuksen toteutuksen suunnittelu monipuoliset työssäoppimispaikat ja työssoppimisjaksojen ajoitus

poistamme etenemisen esteitä opetuksen moduloinnilla

opiskelun työelämälähtöisyys laajennettu työssäoppiminen

aikaisemman opitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

toiminnalliset työtavat

niin sanottu 2+1 –mallin toteuttaminen

lukuvuosisuunnittelulla tehostetaan erityisopetuksen resurssin käyttöä ja vaikuttavuutta

joustavat opintopolut o opiskelijoiden erilaiset

oppimistavat ja –tyylit: henkilökohtainen eteneminen joustavasti

o työssäoppimisjaksojen ajoitus o lukio-opinnot

arviointi o osaamisperusteisuus o ammatillisen

identiteetin kasvu

ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet:

o ainakin osa on voitava suorittaa työssäoppien

o osaaminen voitava osoittaa myös työssäoppimisen yhteydessä

o integraatiota ammatillisiin opintoihin

o lisätään opettajien yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa

arviointi o monipuolistaminen o osaamisen osoittaminen

erilaisissa toimintaympäristöissä ja opintojen eri vaiheissa yksilöllisesti

moduulirakenne tutkintoihin

arviointi o oppimis- ja

arviointimenetelmät saatava keskinäiseen harmoniaan

o arvioinnissa huomioidaan erityisesti tyydyttävän tason suorituksen minimivaatimukset

vahvistetaan yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista

Hei, keudalainen opettaja!

Tarvitsetko lisätietoa tulevaisuuden työelämän vaatimuksista?

Olisiko aika perustaa kursseillesi harjoitteluyritys?

Ovatko toiminnalliset opetusmenetelmät hallussa?

Ota yhteyttä Järvenpään

Sibeliuksenväylällä toimivaan

YES Uusimaahan!

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

7

2.3 Toimintaa ohjaavat periaatteet

Ihmiskäsitys

Ihminen on kokonaisvaltainen ja oman elämänsä räätäli. Kasvatuksessa ja opetuksessa

korostamme sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista.

Erilaisten oppijoiden kokemukset ja opiskelutyylit otetaan huomioon opintojen aikana.

Pidämme tärkeänä opiskelijoidemme ja henkilökunnan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta. Tuemme

keudalaisia heidän henkisessä kasvussaan ja persoonallisuuden kehittymisessä. Keudan

kasvatuksellisena tavoitteena on omaan elämäänsä tyytyväinen ja yhteiskunnassa

rakentavasti toimiva yksilö. Näin ennaltaehkäisemme syrjäytymistä yhteiskunnasta ja

työelämästä.

Ihmiskäsityksemme mukaan elinikäinen oppiminen on osa ammattisivistystä, johon kuuluvat

omista velvollisuuksistaan huolehtiminen sekä yhteistyökykyisyys. Näemme oppijan aktiivisena

toimijana, joka haluaa oppia ja kehittyä. Elämän varrella kerätyt tiedot ja taidot ovat hyödyksi

ammatillisessa kasvussa ja jatko-opinnoissa.

Tieto- ja oppimiskäsitys

Erilaisia oppimiskäsityksiä erottaa mm. tapa suhtautua tietoon ja tiedon karttumiseen. Myös

opettaja- tai opiskelijakeskeisyys koulutus- ja oppimistilanteissa ilmentää erilaisia

oppimiskäsityksiä. Keudassa hyödynnetään parhaita paloja useammasta oppimiskäsityksestä,

mutta painopiste on opiskelijan aktiivisella roolilla ja opettajan ohjaavalla otteella. Keudassa

ajatellaan, että tieto ei ole pelkästään kaadettua, vaan perustuu havaintojen ja kokemusten

kautta saatuun ymmärrykseen. Ammatillinen osaaminen on kokonaisuus, jossa työn perustana

oleva tieto, käytännön taidot ja kokemus yhdistyvät. Ammatillinen osaaminen näkyy

käytännössä sujuvana toimintana.

Tietokäsitys

Elämme alati muuttuvan ja uusiutuvan tiedon

maailmassa. Uutta tietoa täytyy etsiä eri

kanavia hyödyntäen. Opiskelijan on siksi

opittava suhtautumaan tietoon ja sen paikkansa

pitävyyteen kriittisesti.

Opiskelijan muistista löytyy jo opiskelujen

alkumetreillä jotain aiemmin hankittua tietoa,

joka säilyy muistissa osana jotakin isompaa

kokonaisuutta. Tämä voi olla kokemuksen ja

ajattelun kautta syntynyttä tietoa.

Opiskelun edetessä tapahtuva ajattelu ja

karttuva kokemus luovat uutta tietoa. Uusi tieto

liitetään aikaisempiin tieto-rakenteisiin. Näin

syntyvää uutta tietoa käytetään hyödyksi

ammatillisissa tehtävissä, joita ollaan

opiskelemassa. Osa tiedoista jää pysyväksi

ammatilliseksi osaamiseksi. Osa tiedosta on

nopeammin muuttuvaa ja tarvitsee jatkuvaa

päivitystä.

Tietopohja toimii ajattelun ja toiminnan

välineenä ja mahdollistaa uuden oppimisen ja

kehittymisen läpi elämän. Opiskelijoiden

elinympäristössä on useita tiedon lähteitä

(työpaikat, koti, kaverit, media jne).

Oppilaitoksissa pystytään välittämään

opiskelijalle vain osa kaikesta opiskelijaa

ympäröivästä tiedosta.

Keudan tehtävä koulutuksen järjestäjänä on

keskittyä ammatillisen kasvun kannalta

oleelliseen tietoon, valita eri tutkinnoissa

opiskeltavat sisällöt ja määritellä tutkinnon

tason edellyttämä tieto. Määrittelyssä korostuu

yksilöllisyys ja sen myötä erilaiset yksilölliset

tavoitteet ja monipuolinen arviointi.

8

Oppimiskäsitys

Opiskelija on itse

vastuussa

oppimisestaan, eli hän

asettaa itselleen

tavoitteet ja pyrkii niihin.

Me Keudassa annamme raamit oppimiselle

sekä tuemme ja ohjaamme oppimista.

Ohjaamme opiskelijaa tiedostamaan omat

vahvuutensa ja kehittymis-tarpeensa

oppijana ja tulevana ammatti-ihmisenä.

Näin hän ymmärtää osaamisensa

suhteessa ammatin vaatimuksiin.

Koska opiskelija yhdistää uutta tietoa

omaan aiempaan tietoonsa, otamme

Keudassa huomioon opiskelijan iän,

koulutus- ja kokemuspohjan, kulttuurisen

taustan ym. Yhtä tärkeää on huomioida

tiedon tarpeellisuus opintojen eri vaiheissa.

Siksi opettelemme itsearviointia ja

oppimistaitoja yhdessä ja rohkaisemme

jatkuvaan oppimiseen yhdessä tekemällä.

Yhteiset oppimiskokemukset ja opiskelu

aidossa työympäristössä edistävät

tehokkaasti oppimista. Näin voimme

vaihtaa keskenämme tietoa

kokemuksistamme ja vertailla tietoja

vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa.

Käsitys työstä ja ammattitaidosta

Koulutuksen myötä opiskelija havaitsee, miten yksittäiset työtehtävät liittyvät suurempaan

kokonaisuuteen. Työn kokonaisuuden hahmottaminen lisää työn arvostusta. Työ on

inhimillisen hyvinvoinnin perusta. Se on tärkeä osa yhteiskuntaa ja elämää koko maailmassa.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. Teknologia, väestö ja työvoima kehittyvät.

Elinkeinorakenne muuttuu. Arvomaailma muuttuu kansainvälistymisen ja ympäristökysymysten

myötä. Kaiken tämän muutoksen seurauksena käsitys työstä muokkautuu.

Koulutuksen järjestäjänä Keuda on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten käsitys työstä ja

ammattitaidosta rakentuu opintojen aikana. Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän

välillä on tärkeää, jotta työssäkäyvät pysyvät työ- ja toimintakykyisenä ja ovat tyytyväisiä

elämäänsä. Halu kehittää omaa työtään ja itseään vaikuttaa ratkaisevasti työssä

menestymiseen ja viihtymiseen. Vaihtoehtoja työn tekemiseen on monia.

Hyvään ammattitaitoon kuuluvat alakohtaiset ydintaidot, eettiset periaatteet sekä kyky soveltaa

niitä käytännön tilanteissa. Keudalaisten on varmistettava, että kaikille aloille yhteisten

painotusten merkitys ymmärretään. Painotukset ovat:

kansainvälisyys

kestävä kehitys

teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen

yrittäjyys

laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta

kuluttajaosaaminen

työsuojelusta, ihmisen hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen

9

Keudan slogan Työelämän taitaja

kertoo sekä henkilöstöstämme

että meiltä valmistuneista

ammattilaisista!

2.4 Osaava henkilöstö opetuksen takana

Laadukkaan opetuksen ja tuloksellisen toiminnan taustalla on osaava ja

hyvinvoiva henkilökunta. Systemaattinen osaamisen kehittäminen on

tärkeää Keudan henkilöstön ammattitaidon ja Keudan strategian

mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Keudan koko henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu vuosittaisen

kehityskeskustelun osana laadittavaan henkilö-kohtaiseen

kehittymissuunnitelmaan. Osaamisen kehittämisen perustana on organisaation

ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovittaminen.

Henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä ovat mm. perehdyttäminen, opettajien ja

muun henkilöstön työelämäjaksot, työkierto, koulutustilaisuudet ja kehittämisprojekteihin

osallistuminen.

Keudan ammattiopistossa toteutetaan vuosina 2012-2015 Pedagoginen valmennusohjelma.

Se jakautuu kolmeen lukuvuoden pituiseen kehittämisohjelmaan. Valmennusohjelman

puitteissa ylläpidetään ja kehitetään opetushenkilöstön osaamista yhteisöllisesti. Ohjelman

aikana kartutetaan tietoja ja taitoja, jotka tähtäävät opiskelun työvaltaistamiseen, yksilöllisiin

opintopolkuihin ja arvioinnin monipuolistamiseen. Näillä keinoin edistämme läpäisyä,

ehkäisemme keskeyttämisiä ja vahvistamme työllistymistä.

10

2.5 Opetustoiminnan ja –ympäristön itsearviointi

Keuda on laatinut palautejärjestelmistään vuosikellon, jossa on määritelty mittarit, niiden

toteutusaikataulu sekä vastuut. Vastuihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, tiedottaminen,

raportointi, toimenpiteet sekä seuranta.

Opiskelijat arvioivat

Henkilöstö arvioi

Omaa valvontaa

Opiskelijat osallistuvat

toiminnan jatkuvaan

arviointiin vastaamalla

opintojaksopalautteeseen

sekä vuosittain

toteutettavaan

opiskelijakyselyyn.

Päättövaiheessa olevat

opiskelijat vastaavat

työllistymiskyselyyn.

Tämän lisäksi valmistuneille

opiskelijoille suunnataan

asiakastyytyväisyyskysely

puoli vuotta valmistumisen

jälkeen. Sen tarkoituksena

on opintojen vaikuttavuuden

ja kehittämisalueiden

arviointi.

Opiskelijoiden edustajia

osallistuu yksiköiden

kehittämisryhmien työskente

lyyn ja näin he

voivat vaikuttaa

kehittämistoimenpiteiden

suuntaamiseen. Palautteet

käsitellään yksiköiden

kokouksissa ja tarvittaessa

esimies-alaiskeskusteluissa.

Joka vuosi tehtävässä

työtyytyväisyyskyselyssä

henkilöstö arvioi

johtamista ja muita

toiminnan toteutukseen

liittyviä kokonaisuuksia.

Tuloksia käsitellään

henkilöstökokouksissa

samalla sopien yhteisesti

uusista

kehittämiskohteista.

Vuosittain arvioidaan

palautekyselyjen

tuloksia sekä

yksiköittäin että koko

organisaation tasolla

sekä seurataan trendien

kehittymistä.

Keudassa toteutetaan

joka lukuvuosi sisäinen

arviointi ja johdon

katselmukset kaikilla

tulosalueilla. Arvioinnin

teemat liittyvät

ydinprosessin

kehittämiseen.

Johdon katselmuksissa

arvioidaan yksiköittäin

toiminnan tavoitteiden ja

laadunhallinnan

toteutumista sovitun

aikataulun mukaisesti.

11

3. Koulutuksen järjestäminen

3.1 Ammatillinen peruskoulutus

Keuda järjestää koulutusta kaikilla eri koulutusaloilla, joita on kaikkiaan kahdeksan.

Koulutusalat on jaettu kolmeen toimialaan.

Keudan ammattiopiston koulutusalojen tarjonta:

Yhteiskuntatieteiden,

liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja

talousala Tekniikan ja liikenteen ala

Merkonomi Kodinhuoltaja Ajoneuvoasentaja Maalari

Kulttuuriala Kokki Autokorinkorjaaja Maarakentaja

Kuva-artesaani Kuva-artesaani, Automaalari Pienkonekorjaaja

Media-assistentti Talouskoulu Automaatioasentaja Prosessinhoitaja

Luonnontieteiden ala Tarjoilija Autonkuljettaja Putkiasentaja

Datanomi Vastaanottovirkailija Elektroniikka-asentaja Puuseppä

Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali- ja terveysala ICT-asentaja Sähköasentaja

Eläintenhoitaja

Kosmetologi

Lähihoitaja

Parturi-kampaaja

Ilmanvaihtoasentaja Sisustaja

Maaseutuyrittäjä Kiinteistönhoitaja Talonrakentaja

Puutarhuri Koneistaja Vaatetusompelija

Humanistinen ja kasvatusala Laborantti Varaosamyyjä

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

Leipuri-kondiittori

Levyseppähitsaaja

Varastonhoitaja

3.2 Muu ammatillinen koulutus ja muu tarjottava koulutus

.

1. HYVINVOINNIN TOIMIALA JA OHJAAVAT KOULUTUKSET:

Humanistinen ja kasvatusala

Kulttuuriala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2. PALVELUJEN JA LUONNONVARA-ALAN TOIMIALA:

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Luonnontieteiden ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala

Luonnonvara- ja ympäristöala 3. TUOTANNON JA TEKNIIKAN TOIMIALA:

Tekniikan ja liikenteen ala

Keudalla on myös erityisiä koulutustehtäviä! Ammatillisten perustutkintojen ja näyttötutkintojen lisäksi järjestetään mm.

ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille

sisäoppilaitosmuotoista koulutusta

vieraskielistä opetusta kotitalousopetuksessa

Peruskoulunsa päättäneille nuorille järjestetään Keudassa lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen

ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti) sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.

12

.

Näyttötutkintoperusteinen koulutus Aikuisten ammatilliseen

perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtava

koulutus järjestetään pääsääntöisesti näyttöperusteisena. Myös nuorille

voidaan tietyin edellytyksin järjestää mahdollisuus näyttöperusteiseen

tutkinnonsuorittamiseen

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

Koulutus on tarkoitettu erityistukea tarvitseville opiskelijoille.

Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen.

Opiskelijan oppimisvalmiuksia lisätään ja tutustutetaan opiskelija eri koulutusaloihin ja ammatteihin.

Koulutuksessa on myös mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja.

Oppisopimuskoulutus

Keuda voi toteuttaa ammatilliseen perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

johtavaa ja valmistavaa oppisopimuskoulutusta valtakunnallisesti. Oppisopimuksen perusteena

on aina työ- tai virkasuhde. Valtaosa oppisisällöistä opiskellaan työnantajan ohjauksessa (tai

yrittäjänä).

Lähi- ja etäopetusjaksot täydentävät työssäopittua. Tietopuolisen koulutuksen järjestäminen Keudassa on sidottu toimiluvassa määrättyihin koulutusaloihin.

Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden mihin tahansa toisen asteen ammatilliseen tutkintoon.

Vaihtoehtoja on noin 360. Perustellusta syystä myös osatutkinnot ja täydennyskoulutukset ovat

mahdollisia.

Ammatilliseen koulutukseen ohjaava

ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille,

joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatin valinnastaan

jotka haluavat parantaa valmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen.

Koulutukseen sisältyy

ammatillisia opintoja opiskelu- ja työelämävalmiuksien

vahvistamista elämänhallinta- ja

vuorovaikutustaitoja peruskouluaineita.

Kotitalousopetus Talouskouluopetus on tutkintoon johtamatonta kotitalousopetusta. Talouskoulu antaa käytännön tietoja ja taitoja

oman kotitalouden hoitamiseen

terveyttä edistäviin elämäntapoihin kuluttajana ja yhteiskunnan

jäsenenä toimimiseen.

Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus

Keudalla on lupa maahanmuuttajien koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi kotitalousopetusta voidaan toteuttaa tarvittaessa sekä englannin- että venäjänkielisenä.

13

3.3 Yhteistyö ja opintojen tarjonta eri koulutuksen järjestäjien kanssa

Keuda ja sen yksiköt tekevät yhteistyötä toiminta-alueensa muiden ammatillisen

peruskoulutuksen järjestäjien sekä lukioiden kanssa. Keudan ammattiopiston eri yksiköt

tekevät yhteistyötä sijaintikuntiensa lukioiden kanssa. Kuuma –kuntien eli Keski-Uudenmaan

kuntien kanssa lukioyhteistyön periaatteista on sovittu kuntien opetustoimen yhteistyöelimissä.

Yhteistyö koskee yksittäisiä lukiokursseja tai järjestelyjä, joilla tuetaan ylioppilastutkintoa

suorittavien keudalaisten opiskelua. Verkko-opintoja tarjotaan Kuuma-alueen kuntien toisen

asteen oppilaitosten yhteisessä portaalissa ja itä-suomalaisen verkko-opetuksen

kehittäjäyhteisön ylläpitämässä ISOverstaassa.

Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä (Luksia) ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

(Omnia) ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käydään vuoropuhelua

ammatillisen peruskoulutuksen toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisestä.

Yhteistyösopimuksen myötä yhteinen tahtotila ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on

vahvistunut entisestään. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kanssa yhteistyö on

aktiivista sekä erilaisen oppijan kohtaamiseen liittyvissä kehittämishankkeissa että

laadunhallinnan kehittämisessä.

Hämeen ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Keuda ovat tehneet yhteistyösopimuksen

henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Myös Haaga-Helian, Palmenian ja muiden korkea-

asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Koulutussuunnitelmat ja – tarjonta

tarkistetaan vuosittain.

Keuda on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n jäsen ja osallistuu sen toimintaan

muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Keuda on jäsenenä myös Skills Finland ry:ssä,

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:ssä, Keski-Uudenmaan

Keudan aikuisopiston koulutukset ja täydennyskoulutus

Keuda aikuisopiston tarjoamat koulutukset voidaan toteuttaa omaehtoisena koulutuksena,

työvoimakoulutuksena, organisaation tarpeisiin räätälöitynä koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.

Omaehtoinen koulutus

Omaehtoinen koulutus tarkoittaa koulutusta, johon henkilö hakeutuu oma-aloitteisesti kehittääkseen tai

täydentääkseen osaamistaan. On mahdollista opiskella kokonaan uuteen ammattiin.

Työvoimakoulutus

Aikuisopiskelija voi kouluttautua Keudassa ammattiin myös työvoimakoulutuksen kautta.

Työvoimakoulutus on tarkoitettu lähinnä työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Työvoimakoulutuksiin

hakeudutaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

Organisaation tarpeisiin räätälöity koulutus ja täydennyskoulutus

Keudan aikuisopisto tarjoaa myös organisaatioiden tarpeisiin räätälöityjä palveluita ja koulutuksia.

14

uusyrityskeskus ry:ssä ja eurooppalaisessa ammatillisen koulutuksen verkostossa, European

Forum of Technical and Vocational Education and Training (EFVET). Keskeisiä yhteistyötahoja

ovat myös Suomen kuntaliitto ja ennakointikamari.

4. Opetussuunnitelmat

Jokaista perustutkintoa varten on laadittu opetussuunnitelma. Siinä tutkinnon osat ja niiden

ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia.

Nämä kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikoilla.

Opintojen toteutusmahdollisuudet rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista

suorittaa kohtuullisessa aikataulussa ja toteuttaa erilaisin opiskelu- ja opetusmenetelmin,

esimerkiksi lisäten työssäoppimisen osuutta tai integroiden oppiaineita toisiinsa.

Opinnot on pääsääntöisesti suunniteltu siten, että opiskelija voi mahdollisimman esteettömästi

palata jatkamaan tai täydentämään opintojaan myös lukuvuoden aikana, jos hän syystä tai

toisesta on joutunut keskeyttämään opintonsa. Jos opintojen suorittaminen koulumuotoisena

osoittautuu liian haasteelliseksi, hyödynnetään opintojen loppuunsaattamisessa

työvaltaistamista (enemmän työssäoppimista) ja näyttöjä, tai vaihtoehtoisesti oppisopimusta.

Joitakin opintoja on mahdollista edistää myös verkko-opintojen avulla.

4.1 Opetussuunnitelman laadintaprosessi

Opetussuunnitelmaprosessi lähtee liikkeelle tutkinnon perusteista. Niiden pohjalta luodaan

koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmiin (ml.

arviointi- ja näyttösuunnitelmat) pyydetään kannanottoa myös työelämän edustajilta,

tavanomaisesti klusterineuvottelukuntien jaostoilta. Opetussuunnitelman laadintatyön

etenemisestä vastaa toimialakohtaisesti toimialarehtori. Hän muodostaa opetussuunnitelmien

laadintaa varten koulutusalakohtaiset (pedagogiset) tiimit, sekä määrää niille vastuuhenkilön ja

Monipuolisia

työelämäyhteyksiä

vaalitaan:

Seudulliset kehittämishankkeet

Ennakointifoorumi

Klusterineuvottelukunnat

Projektit

Opettajien työelämäjaksot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työelämälähtöiset opinnäytetyöt

Asiakas- ja opiskelijatyöt

Valtakunnalliseen YES-verkostoon

kuuluva YES Uusimaa palvelee

mm. NY-opinto-ohjelmien

käyttöönotossa sekä antamalla

vinkkejä ja materiaaleja oppilaitos-

yritysyhteistyöhön ja

yrittäjyyskasvatuksen

toteuttamiseen oppiaineessasi.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä!

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

15

Ammatillisen perustutkinnon (120 ov) muodostuminen:

Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov

Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov

vetäjän. Opetussuunnitelmatyön ohjeistukset laatii opetuspäällikkö. Arviointi- ja

näyttösuunnitelmat hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Opetussuunnitelmat hyväksyy

ammattiopiston rehtori.

Kaikki hyväksytyt suunnitelmat viedään Keudan verkkosivuille (www.keuda.fi).

Ohjeita opetussuunnitelma -työhön löytyy Keuda Wikistä. Keudan opetussuunnitelmaprosessi

vaiheiden kuvauksineen löytyy IMS -toiminnanohjauksesta.

4.2 Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman rakenne

Keudan tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten ammatillisten

perustutkintojen tutkinnon perusteiden pohjalta. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan

kuvataan tutkinnon rakentuminen kolmen vuoden koulutuksessa.

Opetussuunnitelma sisältää:

Ammatilliset tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja

arviointikriteerit

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat tutkintokohtaistetuilla tavoitteilla

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelman

16

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat

valmiuksia, joita jatkuva oppiminen,

tulevaisuuden ja uusien tilanteiden

haltuunotto sekä työelämän muuttuvat

olosuhteet edellyttävät.

Ne muodostavat opetettavan teeman

yhteydessä kokonaisuuden tiedoista,

taidoista ja asenteista.

Ne kuvastavat ja vahvistavat yksilön

kykyä selviytyä erilaisista tilanteista.

Avaintaitoja sisällytetään OPS:aan,

koska niiden kautta opetetaan kaikilla

aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja

kansalaisvalmiuksia.

Avaintaidoilla on merkitystä

tietoyhteiskunnassa innovoinnille,

tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Myös

yksilötasolla avaintaidoille on

tilauksensa. Ne rakentavat

henkilökohtaisen onnistumisen

tunnetta, aktiivista kansalaisuutta ja

sosiaalista osallisuutta.

Parhaimmillaan ne sekä parantavat

työn laatua lisäävät työntekijöiden

motivaatiota ja tyytyväisyyttä.

Tavoitteena on, että opiskelijat/

tutkinnon suorittajat pystyvät

seuraamaan yhteiskunnassa ja

työelämässä tapahtuvia muutoksia ja

toimimaan muuttuvissa oloissa.

Ne antavat yksilölle edellytyksiä

joustavuuteen, jolloin nopea

sopeutuminen verkottuneen maailman

muutoksiin on mahdollista.

Monesti pienet tosielämän tarinat

elävöittävät opetusta.

Elinikäisiä avaintaitoja voi tuoda

opetustilanteisiin liittämällä niitä

tosielämän tapahtumiin, arkipäivän

opetustilanteisiin tai huomioimalla

elinikäiset oppimisen taidot

vuorovaikutustilanteissa ja

opetusmenetelmien valinnassa.

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat

1. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu

2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka

4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky

5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys

7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen

9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka

11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

4.2.1 Ammatilliset tutkinnon osat,

arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Keudan tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ammatilliset

tutkinnon osat kuvataan opetussuunnitelmissa seuraavasti:

Tutkinnon osa (OK -taso Winhassa)

- Edeltävyysopinnot

- Ammattitaitovaatimukset

- Arviointi (taulukkona ja mahd. tarkentaen sanallisesti)

- Ammattitaidon osoittamistavat

o Näytöllä arvioitava (vähintään)

o Näyttöympäristö

o Muu osaamisen arviointi

- Toteuttamistapa

o Oppimisympäristö

o Oppimisen menetelmät

o Oppimateriaali

Jos tutkinnon osa jaetaan opintoihin, kirjataan tutkinnon osalle

yhteiset ja kaikkia opintoja määrittävät asiat (yllä lihavoitu ja

kursivoitu) tutkinnon osan kuvauksen alkuun. Sen jälkeen

kirjaamista jatketaan ja tarkennetaan yksittäisen opinnon osalta

seuraavasti:

Opinto (OJ-taso Winhassa)

- Tavoitteet

- Keskeinen sisältö

- Toteuttamistapa

o Oppimisympäristö

o Oppimisen menetelmät

o Oppimateriaali

- Opinnon arviointi

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja kriteerit

Työprosessin hallinta

Työtehtävän hallinta: menetelmät, välineet ja materiaalit

Työn perustana olevan tiedon hallinta

Elinikäisen oppimisen erikseen arvioitavat avaintaidot:

• oppiminen ja ongelmanratkaisu

• vuorovaikutus ja yhteistyö

• ammattietiikka

• terveys, turvallisuus ja toimintakyky.

17

4.2.2 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat Ammattitaitoa täydentävillä tutkinnonosilla (ATTO–opinnoilla) tarkoitetaan mm. kieli- ja

viestintäopintoja, matemaattisia aineita, yhteiskunnallisia ja kulttuuriaineita jne. ATTO-

opinnoista 16 ov on pakollisia ja 4 ov valinnaisia. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa

kuvataan, miten alakohtaisuus huomioidaan kyseisissä opinnoissa.

Osa tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan liittyvistä asioista kuvataan tarkemmin

opetussuunnitelman ATTO-osassa (www.keuda.fi). ATTO on lyhenne sanoista Ammattitaitoa

täydentävät tutkinnon osat. Kyseessä on Keudan kaikille aloille yhteinen tarjonta.

Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattava ne lisäykset, joita on tarkoitus painottaa

Keudan yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi.

4.2.3 Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia.

Myös näiden opintojen tavoitteet ja arviointi tulee sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen

opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla mm:

oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia opintoja

ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia

lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyviä opintoja

jatko-opintoihin valmentavia opintoja

työkokemusta

ohjatut harrastukset, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä

opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

4.2.4 Tutkinnon osien arviointisuunnitelma ja suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelma laaditaan Keudan lomakkeelle tutkinnon

osittain. Arviointisuunnitelman hyväksyy ammattiosaamisen toimikunta. Tavoitteena on tiivis

kuvaus osaamisen arvioinnista ja näyttöjen toteuttamisesta, josta käy ilmi arvioinnin kohteet ja

arviointimenetelmiä. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan kuvausta voidaan laajentaa

tarvittaessa.

18

4.3 Yhteinen opintotarjonta

4.3.1 Ammatilliset tutkinnon osat

Keudan yhteiseen tarjontaan kuuluu valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia, jotka ovat

valinnaisia tai syventävät ammatillista osaamista yksilöllisesti.

Muihin ammatillisiin valinnaisiin lukeutuvat tutkinnon osat ovat

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen……………………. 2 ov

Yrittäjyys …………………………..………………………….. 10 ov

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat:

Yritystoiminta………………………………………………… 10 ov

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

4.3.2 Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Tuutoritoiminta…………………………………………………………… 1 ov

Tuutori vertaisohjaajana……………………………………………….. 1 ov

Yhdistystoiminta ………………………………………………………. 1 ov

Ammattiosaajan työkykypassi…………………………………………. 1 ov

Ammattiosaajan työkykypassi on kokonaisuus, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa ammatillisten opintojen aikana ja ohessa, ikään kuin sivutuotteena. tavoitteena on motivoida opiskelijaa säännölliseen liikkumiseen, terveellisiin elämäntapoihin ja työkyvyn ylläpitoon.

Keudan yhteinen tarjonta, kuten vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillista

osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat on mainittu tässä oppaassa, mutta

kuvataan tarkemmin erillisessä opetussuunnitelman ATTO -osassa. Se löytyy

osoitteesta www.keuda.fi

Hei, Keudan opettaja! Välitämme yritystoimintaan ja työelämätietouteen liittyviä materiaaleja ja tietoa hyvistä käytännöistä. Meiltä saat myös koulutusta NY (Nuori yrittäjyys ry:n) opinto-ohjelmien käyttöönottoon. Ota yhteyttä meihin YES Uusimaassa, niin mietitään yhdessä tarpeitasi.

19

4.3.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat jaetaan valtakunnallisten tutkinnon perusteiden

mukaisesti pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin.

Tutkinnon osat (ATTO) Pakolliset 16 ov Valinnaiset 4 ov

Äidinkieli……………………………. 4 ov 0–4 ov

Toinen kotimainen………………… 1 ov 0–4 ov

Vieras kieli…………………………. 2 ov 0–4 ov

Matematiikka………………………. 3 ov 0–4 ov

Fysiikka ja kemia………………….. 2 ov 0–4 ov

Yhteiskunta- yritys ja työelämätieto 1 ov 0–4 ov

Liikunta……………………………… 1 ov 0–4 ov

Terveystieto………………………… 1 ov 0–4 ov

Taide ja kulttuuri ………………… 1 ov 0–4 ov

Valinnaiset lisäosat (ATTO)

4 ov

Etiikka…………………………. 1 ov

Kulttuurien tuntemus ……….. 1 ov

Psykologia …………………… 1 ov

Tieto- ja viestintätekniikka ….. 1 ov

Yritystoiminta…………………. 4 ov

Ympäristötieto . ……………… 1 ov

Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osat on nähtävissä erillisessä ATTO-osassa,

joka löytyy www.keuda.fi sivulta. Siihen on liitetty seuraavat asiat (myös muita Keudan yhteisiä

opintoja kuin ATTO-opintoja):

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kuvaukset

o Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat

o Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osa

4.3.4 Muut yhteiset opetussuunnitelmat

Keudan koulutustehtävään liittyviä opetussuunnitelmia ovat:

• Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen

valmistava koulutus

• Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti)

• Kotitalousopetus

• Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

ammatillisessa koulutuksessa

20

Lähiopetus on

opetusta

luokkatilassa,

työsalissa tai muussa

oppimisympäristössä.

Sekä opettaja että

opiskelija ovat läsnä

opetustilanteessa.

Opetus perustuu tapauskohtaisesti myös projektioppimiseen ja

käytössä on ilmiöpohjaisia- ja ongelmalähtöisiä

menetelmiä. Opettajat tekevät keskinäistä yhteistyötä, jossa oppiaineita ja/tai

opetusta integroidaan toisiinsa.

Monimuoto-opetus tarkoittaa mm. verkkotuettua

opintojen suorittamista. Tällöin opiskellaan verkossa

opettajan johdolla, joko oppitunnilla tai

muuna aikana. Osa opetuksesta voi olla lähiopetusta, osa

etäopetusta.

Ammatillisia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja yrittäjyyteen liittyviä tutkinnon osia on mahdollista suorittaa myös etänä. Tällöin opiskelu ei sisällä

ollenkaan lähiopetusta Keudassa. Etäopiskelun aikana kertynyt osaaminen todennetaan tapauskohtaisesti joko näytöin tai saatavilla olevien dokumenttien ja

selvitysten perusteella.

Työssäoppiminen on osa ammatillisen koulutuksen opintoja.

Sen laajuus ammatillisessa perustutkinnossa on vähintään 20 opintoviikkoa.

On tavanomaista, että tutkinnoissa työssäoppimisen määrä ylittää tämän

minimin. Laajennettussa työssäoppimisessa lähes koko tutkinto

voidaan suunnitella toteutettavaksi työssäoppien.

5. Opetuksen järjestäminen

5.1 Opetuksen järjestämismuodot

5.1.1 Opetus

Keudassa opetusta annetaan sekä lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena. Monimuoto- ja

etäopintoja voi suorittaa verkko-opintoina. Keudan tarjoamissa verkko-opinnoissa

oppimisalustana toimii yleisesti Moodle. Keuda kuuluu ISOverstas - kehittäjäyhteisöön, joka

tuottaa, jakaa ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja. Lisäksi Keuda on mukana Kuuma-alueen

yhteisessä verkko-opinto -portaalissa, jonne on koottu alueen verkko-opintotarjontaa.

5.1.2 Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka järjestetään yhteistyössä

elinkeinoelämän kanssa. Se on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Opiskelija oppii

työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saa yleisiä valmiuksia työelämää

varten.

21

Työssäoppimista toteutetaan ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Näin

opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään.

Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman

tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Keudalla on ohjeet kansainvälisestä työssäoppimisesta.

Ohjeet ja sopimuslomakkeet ovat KeudaKermitissä.

Keudan työssäoppimisen toteuttamis- ja kehittämissuunnitelma määrittelee työssäoppimisen

tavoitteet, käytännön toteutuksen sekä eri osapuolten vastuut (www.keuda.fi). Keudan

toimialat tekevät tutkintokohtaiset opetussuunnitelmansa, jotka sisältävät työssäoppimisen ja

ammattiosaamisen näytön toteuttamissuunnitelmat. Lähtökohtana työssäoppimisen

suunnitelmassa on se, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät

toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.

Ammattiopiston vastuulla on yhdessä opiskelijan kanssa järjestää työssäoppimispaikka.

Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työnantajalla on riittävästi tuotanto- ja

palvelutoimintaa, tarkoituksenmukaista työvälineistöä sekä ammatillisesti ja koulutuksellisesti

pätevää henkilökuntaa, jotta työpaikalla voidaan järjestää tutkinnon perusteiden mukaista

koulutusta. Samoin koulutuksen järjestäjän tulee ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä

selvittää, että työssäoppiminen ja työpaikalla tapahtuva ammattiosaamisen näyttö voidaan

toteuttaa turvallisesti. Oppilaitoksessa on varmistettava, että opiskelijalla on riittävät valmiudet

Turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla ja välittää tieto opiskelijan valmiuksista

työpaikalle.

Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus Keudan ja työnantajan kesken.

Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten Keuda vastaa

lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Opiskelijalla on oikeus korvaukseen

työssäoppimispaikalla sattuneesta tapaturmasta. Kaikista tapaturmista tulee välittömästi

ilmoittaa oppilaitoksen johdolle. Keudan opiskelijoille on otettu myös vastuuvakuutus

työssäoppimisajalle.

Nuori työntekijä saa tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa

esimerkkiluettelossa mainittua vaarallista työtä, jos on huolehdittu siitä, ettei nuoren

työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista, aineista tai työolosuhteista ole hänelle

itselleen eikä muille erityistä vaaraa.

Ennen vaarallisen työn aloittamista on koulutuksen järjestäjän yhteistoiminnassa

työnantajan kanssa tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Vaadittava ilmoituslomake löytyy intranetistä.

Myös SORA-lainsäädäntö on huomioitava työssäoppimisen yhteydessä. (kts.

opetussuunnitelman yhteisen osan liite 2)

22

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillista peruskoulutusta. Ammattiosaamisen

näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja

arvioima työtilanne tai työprosessi. Siinä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä

tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammatillisten tutkinnon

osien ammattitaitovaatimuksissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näytöt voidaan tutkinnoista riippuen ajoittaa koko koulutuksen ajalle ja järjestetään

mahdollisuuksien mukaan työssäoppimispaikalla. Poikkeustapauksissa näyttö

voidaan järjestää muussa työpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaaminen voidaan

näyttää tutkinnon osittain, useamman tutkinnon osan yhteisnäyttönä tai

osanäyttönä tutkinnon osan keskeisestä osaamisesta.

Opiskelijalle annetaan näyttötodistus, jossa arvosanat on annettu tutkinnon osittain.

Yksittäisten näyttöjen arviointiin osallistuvat opettaja, ja/tai työelämän edustaja ja

opiskelija. Arvioinnissa opiskelijan itsearviointi on keskeisellä sijalla. Näyttöarvosanasta

päättävät opettajat ja/tai työelämän edustajat. Tutkintokohtaisissa näyttösuunnitelmissa

voidaan tarkentaa näyttöjen arviointikäytäntöä ottaen huomioon erityisesti poikkeukselliset

arviointitilanteet.

Näyttösuunnitelmia varten kuullaan työelämän edustusta. Tavanomaisin väylä on, että

Keudan klusterineuvottelukuntien jaostot antavat lausunnon näyttösuunnitelmista.

Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat sekä tutkinnon

osien arvioinnin toteuttamissuunnitelmat vahvistaa kolmikantainen toimielin, Keudan

Ammattiosaamisen toimikunta. Kolmikantaisuus tarkoittaa, että mukana täytyy olla

työelämän, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijoiden edustajia. Tämä toimielin myös valvoo

näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien valinta-

/nimeämisperusteista. Ammattiopisto vastaa näytön arvioijien kouluttamisesta. Lisäksi

toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset ja toimii SORA-

lainsäädännön mukaisena moniammatillisena toimielimenä.

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

Tiedätkö mitä taitoja työnantajat nykyisin painottavat? Kaipaako oppilaasi vinkkejä työnhakuun? Onko oikea ala vielä löytämättä? Ota yhteyttä YES Uusimaahan niin kerromme Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmista, jotka tukevat sinua työssäsi.

23

5.2 Opetuksen yksilöllistäminen

5.2.1 Yksilöllinen valinnaisuus

Henkilökohtainen opetussuunnitelma auttaa jäsentämään, miten opiskelija voi valita

yksilöllisesti erilaisia ammatillisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelija voi valita tutkinnon

osia toisesta ammatillisesta tutkinnosta ja/tai lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon

tai halutessaan koko lukion oppimäärän. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa

työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä opintoja, jotka kerryttävät työkykypassin suorituksia. Samoin

voi osallistua kilpailutoimintaan, kokeilla yrittäjyyttä tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön,

mikä antaa opiskeluun yksilöllistä väriä.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta käynnistetään jo opiskelijan

tulohaastattelussa. HOPS:aa päivitetään koko koulutuksen ajan ohjauskeskustelujen myötä.

HOPS:n laatii ja toteutusta seuraa ryhmänohjaa yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS perustuu

aina opiskelijan omaan suunnitteluun ja opintoja koskeviin päätöksiin. Ohjauksella tuetaan

päätöksentekoa sekä oman oppimistyylin ja oppimisen esteiden tunnistamista. Laadinnassa

auttavat tilanteen mukaan muut kyseisen tutkinnon opettajat ja tarvittaessa opiskelijahuollon

edustajat.

HOPS kirjataan Keudan opiskelijahallintojärjestelmään (Winha). Opiskelijaa tuetaan

ohjauksella sekä muilla tukipalveluilla, jos suunnitelman toteutuksessa tai opintojen

etenemisessä ilmenee ongelmia.

5.2.2 Ammatillinen erityisopetus

Opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus on Keudan opetuksen kehittämisen yksi painopistealue.

Yksilöllisten valintojen tukeminen sekä opiskelijan oman suunnittelun ja vastuun lisääminen

kehittävät itseohjautuvuutta sekä sitouttavat ja motivoivat opiskeluun. Tavoitteena on myös

tukea opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan

henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta.

Jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset

mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutuksellisen tasa-

arvo toteutuu ja kaikilla on mahdollisuus sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja

yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.

24

Keudan ammattiopistossa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja

periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä ja valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa sekä

Keudan ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Keudassa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään pienryhmissä tai

integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa. Nimetyt vastuuhenkilöt toteuttavat

tarvittavat palvelu- ja tukitoimet sekä opiskelijahuollon palvelut.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan

suunnitelman tarve voi selvitä:

• opintoihin hakeutumisvaiheessa saatujen tietojen pohjalta

• opintojen aloitusvaiheen tietojen pohjalta

• opintojen edetessä

Keudassa HOJKS laaditaan opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan sisältyvään HOJKS -

liittymään. Se sisältää kolme osaa: opiskelijan perustiedot, erityisopetuksen järjestämisen

suunnitelman sekä opetussuunnitelman mukaisten opintojen toteuttamissuunnitelman.

Suunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelija, alaikäisen opiskelijan huoltaja, opettaja ja

tarvittaessa muita yhteistyöverkoston jäseniä. Suunnitelman allekirjoittavat opettaja, opiskelija

ja alle 18-vuotiaan huoltaja. Huoltajien allekirjoitus (alaikäiset opiskelijat) tarvitaan uudelleen,

jos HOJKS -sopimusta muutetaan. Apulaisrehtori vahvistaa HOJKS:n allekirjoituksellaan.

HOJKS -suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa

käydään läpi asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista sekä asetetaan uusia tavoitteita.

Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen ja niiden oikean

tason arviointiin. Viimeisenä opiskeluvuotena pääpaino on opintojen ohella

siirtymävaihesuunnittelussa, jonka kautta opiskelijaa tuetaan työllistymisessä tai jatko-

opintoihin hakeutumisessa.

Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus suunnitellaan siten, että opiskelija voi saavuttaa

saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opintoja voidaan mukauttaa

opiskelijan edellytysten mukaan. Mukauttamisessa sovitaan yksilölliset oppimisen tavoitteet ja

osaamisen osoittamistavat ja arviointikriteerit.

5.2.3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Perusteena osaamisen tunnustamiselle voi olla vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai

muutoin hankittu osaaminen. Tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää

opiskeluaikaa. Keudassa varmistetaan, että hyväksiluettava osaaminen on opetus-

suunnitelman tavoitteiden mukaista.

Osaamisen tunnustamisella voidaan lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia,

valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelija saa tunnustetuksi osaamisen,

joka vastaa perustutkinnon perusteiden tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia.

25

Osa osaamisen tunnustamisista on lakisääteistä (esim. tietyt lukio-opinnot) tai perustuu

osoitettuun ja dokumentoituun osaamiseen. Tällöin osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä

opintojen alussa automaattisemmin. Tarvittaessa oppilaitos toteaa osaamisen vastaavuuden

erilaisin näytöin tai muun arvioinnin kannalta riittävän selvityksen perusteella. Silloin kyseessä

on hankittu ja todennettava osaaminen, joka tunnustetaan esim. opiskelijan hakiessa

osaamisen tunnustamista. Tavoitteena on, että opiskelijan kanssa selvitetään ja arvioidaan

aiemmin hankittu osaaminen riittävän ajoissa ennen kyseisten opintojen alkua.

Kesken jäänyt tutkinto/ koulutus

Työkokemuksella/

yrittäjänä hankittu

osaaminen

5.2.4 Kansainväliset opinnot

5.2.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat

Kansainvälisiä opintoja voi kerryttää monella tapaa. Ulkomailla opiskelu sisältyy usein

erilaisiin vierailuihin ja vaihto-ohjelmiin. Ulkomaisia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon

hyväksiluvun kautta. Myös ulkomailla suoritetut tai suoritettavaksi aiotut opinnot kirjataan

HOPS:an.

Tyypillisesti ulkomailla suoritetut opinnot ovat työssäoppimista, jonka yhteydessä on

usein mahdollista antaa jopa ammattiosaamisen näyttö.

Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat laajentavat perustutkintoa,

eli valmistuessaan opiskelijalla voi olla koossa yli 120 opintoviikkoa. Ammattitaidon

syventämiseen voidaan sisällyttää tutkinnon osia toisista ammatillisista tutkinnosta tai

Keudan paikallisesti tarjottavista tutkinnon osista. Tutkinnon laajentamisesta voidaan

sopia HOPS:n laadinnan yhteydessä tai HOPS:aa voidaan tarvittaessa täydentää.

26

6. Arviointi

6.1 Oppimisen ja osaamisen arviointi

Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (OK-taso Winhassa). Ne ovat perustutkinnon pienimpiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa.

Tutkinnon osa voidaan opettaa pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi (OJ- tai OSA-taso Winhassa). Pienempien osien arviointi on pääasiassa oppimisen arviointia: ei tarvita välttämättä numeerista arviointia, koska oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan.

Osaaminen arvioidaan oppimisen jälkeen mahdollisimman autenttisissa tilanteissa kokonaisuuksien hallintana. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti ja arvosana (T1, H2, tai K3) näkyy tutkintotodistuksessa.

Arvioinnin tehtävänä on

tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen opettajille ja työnantajille jatko-opintoihin pyrkimistä varten

ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa

kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa

kehittää myönteistä minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä

27

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää,

mitä hän on oppinut

ja mitä hänen on vielä opittava.

Opiskelijalla tulee koko koulutuksen ajan

olla mahdollisuus kehittyä osaamisessaan

ja kasvaa ammatillisesti.

Opettajan tehtävä on arvioinnin avulla

tukea opiskelijan käsitystä ammatillisesta

kasvustaan haluttuun suuntaan. Arvioinnin

tulee myös kannustaa opiskelijaa

ottamaan vastuuta omasta ammatillisesta

kasvustaan.

Oppimisen arviointi Opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Oppimista arvioidaan jatkuvasti opetuksen aikana ja oppimisen arviointi on vuorovaikutteista. Sen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen yksilöllisesti. Oppimisen arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää monipuolisia opiskelijaa aktivoivia menetelmiä, joiden avulla tuetaan, kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Oppimisen arviointiin ei tarvita numeerista arviointia, koska oppimisen arviointi EI vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan. Osaamisen arviointi Ammatillinen osaaminen arvioidaan

mahdollisimman aidoissa työelämän

tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.

Ammatillisten tutkinnon osien

ammattitaitovaatimusten mukainen

osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen

näytöllä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien

tavoitteiden mukainen osaaminen arvioidaan

tutkinnonosittain ja tutkinnon perusteiden

mukaisesti.

Se osa, mitä tutkinnon perusteissa ei vähintään ole määrätty arvioitavaksi ammattiosaamisen

näytöllä, voidaan arvioida muulla osaamisen arvioinnilla, mutta tavoite olisi, että tutkinnon osa

voitaisiin kokonaan arvioida näytössä. Sama koskee tilanteita, joissa koko tutkinnon osan

osaamista ei voi näyttää työpaikalla.

Koska opiskelijoiden lähtötilanne opintoihin voi olla erilainen, opiskelijan osaamisen

arvioiminen ei riipu siitä, kuinka kauan häneltä menee tavoitteena olevan osaamisen

saavuttamiseen. Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista (esim. yo-tutkinto, toinen

tutkinto, työ tms.), opiskelijalle mahdollistetaan nopeampi ammattiin valmistuminen.

Oppimisen ja osaamisen arvioinnista vastaavat ja arvosanoista päättävät opettajat. Tämä

koskee sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa opetusta että työssäoppimisjaksoja.

Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan arviointiin osallistuvat opiskelijat, tehtävään

määritellyt opettajat ja työpaikkaohjaajat.

Opiskelijan arviointi on laadullista eli opiskelijan osaamista ei verrata toisten opiskelijoiden

osaamiseen. Osaamista verrataan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta

laadittuihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Arviointikriteerit pidetään samoina eri tilanteissa.

Tämä korostuu erityisesti ammattiosaamisen näytöissä, joissa opiskelijat ovat hyvinkin

erilaisissa työpaikoissa tekemässä erilaisia työtehtäviä.

28

6.2 Arvioinnista tiedottaminen

Opintojen alkuvaiheessa

Opintojen aikana

Opintojen loppuvaiheessa

Opintojen alkuvaiheessa

selvitetään opiskelijoille ja

kaikille arviointiin osallistuville

tutkinnon kokonaisuus ja sen

tuottama ammattitaito.

Opintojen aikana tarkennetaan

opiskelijoille ja

työpaikkaohjaajille opiskelijan

arviointiin liittyviä asioita

Opintojen päättövaiheessa

tiedotus suunataan opiskelijoille

ja kaikille arviointiin osallistuville

sekä työnantajille, jatko-opinto-

paikoille ja muille sidosryhmille

Asianosaisille selvitettävät

opiskelijan arvioinnin keskeiset

periaatteet ovat:

• arvioinnin tehtävät

• arvioinnin kohteet

• arvosanan muodostuminen

• arvosana-asteikko ja

vaatimustasot

• arvosanan

uusiminen/korottaminen

• opintojen etenemisen

edellyttämät opinnot

• työssäoppimisen arviointi

• arvioinnin oikaiseminen

• aikaisemmin hankitun

osaamisen tunnustaminen ja

arviointi

• arvosanojen dokumentointi

• opintosuoritusotteen ja

tutkintotodistuksen sisältö

Tarkennettavat asiat ovat:

• tutkinnon osien ja

opintojaksojen tavoitteet,

arvioinnin kohteet ja

arviointikriteerit

• arviointimenetelmät

• arvosanan uusimisen ja

korottamisen mahdollisuudet

• opintojen etenemisen

edellyttämät opinnot

• työssäoppimisen arviointi

• ammattiosaamisen näytön

arviointi

Tiedotettavaa on: • tutkinnon osan arvosanan

antaminen

• ammattiosaamisen näyttöjen

arvosanan antaminen ja sen

merkitys päättötodistuksen

arvosanoihin (tutkinnon osien

arvioinnin

toteuttamissuunnitelma)

• päättötodistuksesta,

näyttötodistuksesta ja

tutkintotodistuksesta liitteineen

Tiedottamisen välineitä on mm.

• opetussuunnitelmat

• opiskelijan opas

• orientaatio- ja ohjaustunnit

• verkkosivut

Tiedottamisen välineitä on mm.

• opetussuunnitelmat

• tutkinnon osan ja opinnon

kuvaus

• opiskelijan opas

• ohjauskeskustelut

• verkkosivut

Tiedottamisen välineitä on mm.

• keskustelut

• orientaatiotunnit

• tiedotustilaisuudet

• verkkosivut

Arvioinnista tiedottaminen on yhteistyötä. Omalta osaltaan arvioinnista tiedottaa yksiköiden johto, koko opetushenkilöstö ja opinto-ohjaajat. Erityisopiskelijoiden arvioinnista tiedottamista hoitaa myös erityisopetuksesta vastaavat henkilöt. Arvioinnista tiedottaminen on myös erilaista opintojen erivaiheessa. Laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat ajankohdan mukaan.

Huom!

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa

opiskelijan arviointia, joten niistä

tiedotetaan samassa yhteydessä

muun arvioinnin kanssa.

29

6.3 Opiskelijan arviointi opintojen alkuvaiheessa

Alkuvaiheen arvioinnissa painottuu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opinto-ohjaaja ja/tai

opettaja valmistelee aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ennen ko. opintojen

aloittamista opiskelijan esityksen pohjalta.

Hyväksiluvun tekee oman vastuualueensa puitteissa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja opettaja.

Ristiriitatilanteessa asiasta päättävät opinto-ohjaaja ja koulutusohjelmasta vastaava/ koulutuspäällikkö

yhdessä. Viimekädessä tai jos yksikössä ei ole koulutuspäällikköä, asian ratkaisee apulaisrehtori.

Tällaisen todennetun ja dokumentoidun osaamisen osalta opinto-ohjaaja liittää tiedot opiskelijan

henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Arvioinnit siirretään opintokorttiin ja todistuksiin. Osa

osaamisen tunnustamisesta voidaan merkitä ilman arvosanaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin.

Osa osaamisen tunnustamisesta tehdään suoralla arvioinnin siirrolla opiskelijan niin halutessa:

1. aikaisemmin suoritetusta ammatillisesta perustutkinnosta tai tutkinnon osista

ammatilliset tutkinnon osat täydessä laajuudessa kunkin tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisesti

2. lukion koko oppimäärän (75 kurssia) tai ammatillisen perustutkinnon (120 opintoviikkoa) suorittamisesta luetaan

hyväksi

vähintään 20 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia

10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia

10 opintoviikkoa ala- ja tutkintokohtaisia tutkinnon osia

3. ammatti- tai erikoisammattitutkinto, talouskoulu, ammatilliseen koulutukseen ohjaavat opinnot, ulkomaiset opinnot

sekä opinnot kansanopistoissa, työväenopistoissa, korkeakouluissa tai yliopistoissa

Osa osaamisen tunnustamisesta on osoitettava osaamisnäytöllä arvosanan saamiseksi. tällaisissa

tapauksissa osaamisnäytöstä vastaava opettaja liittää tiedot HOPS.aan ja opintokorttiin. Esimerkkejä

osoitettavasta ja selvitettävästä osaamisesta on:

1. työssä hankittu osaaminen (ammatilliset tutkinnon osat)

2. harrastuksissa tms. hankittu osaaminen (ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset lisäosat)

Hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanat merkitään viitteiden kanssa opintokorttiin ja todistuksiin.

Hyväksilukujen periaatteet muista tutkinnoista ja koulutuksista määritellään tarvittaessa tarkemmin

tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa.

Lisää tietoa aiheesta

löytyy OPS:n yhteisen

osan kappaleesta

5.2.3 (Aikaisemmin

hankitun osaamisen

tunnustaminen) ja

liitteestä 1.

30

6.4 Opiskelijan arviointi opintojen aikana

Arviointimenetelmät

Ammatillisesta koulutuksesta

annetun lain mukaan

opiskelijoiden oppimista ja

työskentelyä tulee arvioida

monipuolisesti.

Arviointimenetelmät tulee

lisäksi valita siten, että ne

mittaavat asetettujen

tavoitteiden saavuttamista,

soveltuvat käytettyihin

opetusmenetelmiin ja

tukevat opiskelijan

oppimista.

Arviointimenetelmää

valittaessa on sovittava,

millä tavoin opiskelija voi

parhaiten osoittaa

osaamisensa, ja miten

osaamisesta saadaan

luotettavaa arviointitietoa.

Samassakin ryhmässä

opiskelevia tulee arvioida

erilaisin menetelmin. Näin

varmistetaan, että kaikki

opiskelijat voivat osoittaa

osaamisensa.

Arviointimenetelmän tulee

olla sellainen, että kaikki

arviointiin osallistuvat

osaavat käyttää sitä ja tulkita

sen tuottamaa arviointitietoa.

Jatkuvan palautteen antaminen

Oppimisprosessin aikana kannustava ja ohjaava arviointi edellyttää myös sellaisten menetelmien käyttöä, jotka mahdollistavat oppimisen välittömän arvioinnin ja muun palautteen. Tällöin opiskelija pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja sitä, miten voisi parantaa suoritustaan.

Arvosanan antaminen

Opintojen aikaiset tai ammattiosaamisen näyttöjen arviointitulokset ovat laadullisia, joten niitä ei voi mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Arvioinnin tulee myös perustua opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Opetuksen toteutussuunnitelmassa tutkinnon osat muodostuvat osista, eli opintojaksoista ja osasuorituksista, joille määritellään tavoitteet ja arviointikriteerit. Opettajat päättävät, mitä arviointimerkintöjä osien suorituksista käytetään. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan osana koko tutkinnon osan arviointia. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, mutta erillistä arvosanaa ei anneta.

31

Ammattiosaamisen näytön arviointi

Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan arviointia, joten niissä noudatetaan samoja

arvioinnin periaatteita kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa. Ammatillista osaamista

arvioidaan mahdollisimman todellisissa työtilanteissa. Tällöin soveltuvia arviointimenetelmiä

ovat opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tekemä havainnointi sekä opiskelijan itsearviointi.

Mikäli havainnointi työsuorituksesta on vaikeaa, korostuvat lopputuotoksen arviointi ja

arviointikeskustelu. Opiskelijan on myös tällöin pystyttävä arvioimaan työtään ja

havainnollistamaan jollain tavoin tekemänsä ratkaisut. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvan

tiedollisen perustan tulee näkyä oppimisprosessissa ja osaamisen näytössä. Erillistä kirjallista

näyttöä ei tällöin tarvita. Näyttötodistukseen tulevan tutkinnon osan arvosana muodostuu

pelkän ammattiosaamisen näytön/näyttöjen perusteella.

Muu arviointi Ammattiosaamisen näytön lisäksi tapahtuva muu arviointi voi perustua esim. kokeisiin,

projektitöihin, oppimistehtäviin, työpäiväkirjoihin, portfolioihin, opinnäytetöihin tai muihin

kirjallisiin tehtäviin, joilla opiskelijan osaamista arvioidaan. Päättötodistukseen tulevan

tutkinnon osan arvosana muodostu ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella

arviointisuunnitelman mukaisesti. Mikäli osaaminen on mahdollista luotettavasti arvioida

ammattiosaamisen näytöillä, muusta arvioinnista voidaan luopua.

Arvosanan antamistapa

Opettajan on tiedotettava arvosanoista opiskelijalle välittömästi arvioinnin jälkeen.

Arvosanat merkitään WinhaPro -järjestelmään kahden viikon sisällä kunkin arvioitavan

opinnon toteutuksen päättymisestä. Perustellusta syystä voi tästä aikarajasta poiketa

sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Opiskelija voi tarkastaa oman

opintosuoritusrekisterinsä sisällön opiskelijaintrasta Winha Wille liittymän avulla.

Huoltajilla on käytössään Winha Wilho.

Opintojaksojen ja niiden osien arvioinnissa voidaan varsinaisen arvosanan antamisen

sijaan keskustella opiskelijan kanssa hänen osaamisestaan. Tällöin Winha-järjestelmään

tehdään muu kuin numero –merkintä (mm. S, H, M, L) tai sanallinen arviointi

S = Suoritettu

H = Hyväksytty

M = Muu (kerryttää opintoviikkoja)

L = Osallistunut (kerryttää opintoviikkoja)

KE = Kesken

Opiskelija vastaa itse opintojensa etenemisestä eli siitä, että hänellä on etenemisen kannalta

riittävä osaaminen ja että viimeistään opintojen loppuvaiheessa koko tutkinnon osan osaaminen

voidaan arvioida.

32

6.5 Opiskelijan arviointi opintojen loppuvaiheessa

Arvosanan uusiminen ja korottaminen

Jos opiskelija ei ole saavuttanut opintojen etenemisen kannalta tärkeää osaamista, hänen pitää

yhdessä opettajan kanssa pohtia seuraavia:

• mitä osaan?

• mitä minun vielä pitää oppia?

• kuinka voisin sen oppia?

Tämän jälkeen opiskelija tekee opettajan kanssa suunnitelman asettamiinsa tavoitteisiin

pääsemiseksi.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus uusia ja korottaa saamaansa arvosanaa. Tämä

koskee kaikkea arviointia eli aina, kun annetaan arvosana. Kukin yksikkö järjestää lukuvuoden

aikana riittävän määrän uusinta / korotusmahdollisuuksia ja tiedottaa niistä opiskelijoille.

Jos tutkinnon osan T1-tasolla ei vaadita jotakin osaamista, opiskelijan ei tarvitse uusia siihen

liittyviä opintoja. Opiskelijalle tulee kuitenkin tehdä selväksi, että arvosanan puuttuminen

saattaa vaikuttaa tutkinnon osan lopulliseen arvosanaan.

Opintojen aikainen jatkuva arviointi antaa opiskelijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan

monella eri tavalla, joten erillisiä uusinta/rästitilaisuuksia ei aina tarvita.

Tutkinnon osien arvioinnin

toteuttamissuunnitelma

Tutkinnon osien arvioinnin

toteuttamissuunnitelmat löytyvät Keudan

verkkosivuilta. Ne on laadittu jokaiseen

tutkinnon osaan Keudan tutkintokohtaisten

opetussuunnitelmien pohjalta yhdessä

ammattiosaamisen näyttöjen

toteuttamissuunnitelman kanssa.

Niissä on tutkinnon osittain määritelty kaikki

arvosanojen saamiseksi vaadittava osaaminen,

eli ammattiosaamisen näyttö ja mahdollinen

muu arviointi. Lisäksi niissä on päätetty, mikä

on ammattiosaamisen näytön ja muun

arvioinnin suhde, kun opiskelijalle annetaan

päättötodistukseen tutkinnon osan arvosana.

33

Arvioinnin oikaiseminen

Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella ja pyytää tarkennusta

ja perusteluita arvioinnin suorittaneelta opettajalta ja/tai työpaikkaohjaajalta.

Jos opiskelija kuitenkin on yhä tyytymätön arviointiin, hän voi toimia seuraavasti:

• Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai

kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/opettajilta tai rehtorilta.

Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla

on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja perusteet omalta kohdaltaan tietoonsa.

• Jos opiskelija on tyytymätön opettajien/rehtorin päätökseen, hän voi hakea tähän

päätökseen kirjallisesti oikaisua Keudan Ammattiosaamisen toimikunnalta 14 päivän

kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa

toimittamaan uuden arvioinnin.

Tutkinnon osien arviointi

Tutkinnon osan arvosanaa annettaessa arvioidaan loppuvaiheen osaamista.

Oppimisen aikaista arviointia ei käytetä, koska se on osa oppimisprosessia.

Opiskelija oppii koko opintojensa ajan, eikä opintojen alkuvaiheen epäonnistuminen

saa vaikuttaa lopulliseen arvosanaan, jos opiskelija on näyttänyt osaamisen

parantumisen jatkon opinnoissa ja/tai ammattiosaamisen näytöissä.

Jos opiskelijalla on OJ- tai OSA –opinnoissa KE-merkintöjä, on tarkistettava, onko

kyseinen osaaminen näytetty ja arvioitu ammattiosaamisen näytössä. Jos kyseessä on

muu arviointi, tarkistetaan, vaaditaanko kyseistä osaamista tutkinnon perusteiden

mukaan T1-tasoiseen osaamiseen. Jos ei vaadita, niin tutkinnon osa arvioidaan.

Arvioinnissa on huomattava, että kaikkea K3-tasolla edellytettävää osaamista

(määrällistä tai/ja laadullista) ei vaadita T1-tasolla. Näin ollen tutkinnon osasta on

annettava opiskelijalle arvosana aina, kun hän on saavuttanut vähintään T1-tasoisen

osaamisen.

.

34

6.6 Opinnäyte

Tutkintotodistuksen kirjoittaminen

Kun opiskelija on suorittanut näyttötodistuksen edellyttämät ammattiosaamisen näytöt

sekä päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, hänelle annetaan tutkintotodistus

suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka

opinnoissa on noudatettu erityisiä opetusjärjestelyjä.

Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta.

Ammattiosaamisen näytöistä annetaan erillinen näyttötodistus,

jonka allekirjoittaa Keudan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja.

Päättötodistus sisältää ammatillisten tutkinnon osien lisäksi myös ammattitaitoa

täydentävien tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat.

Tutkintotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallintojärjestelmästä tulostetut tarkennetut

tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijalle voidaan

myös antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama

osaaminen.

Mikä/mitä opinnäyte on?

Tutkinnon perusteissa (luku 4.8) opinnäytteestä sanotaan seuraavaa:

"Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla

esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset

vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää

ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja

toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Koulutuksen järjestäjä

päättää opinnäytteen toteutustavan."

Näyttötodistus + Päättötodistus = Tutkintotodistus

Erotodistus

Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa kesken ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Siihen merkitään suoritetut opinnot (tutkinnon osat) ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Suoritettujen ammattiosaamisennäyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja. Virallisen erotodistuksen perusteella opiskelijan on mahdollista saada osaamistaan tunnustettua, jos hän myöhemmin jatkaa opintojaan. Erotodistuksen liitteinä ovat opiskelijahallinto -järjestelmästä tulostetut tarkennetut tiedot opiskelijan opintosuorituksista ja ammattiosaamisen näytöistä. Niiden avulla opiskelija voi osoittaa osallistumisensa niihin tutkinnon osiin, joista hän ei vielä ole saanut lopullista koko tutkinnon osan arvosanaa.

35

Opinnäyte on osa ammatillista osaamista ja se arvioidaan osana ammatillisia tutkinnon osia.

Opinnäyte sisältyy siis tutkinnon perusteen kuvaamiin ammattitaitovaatimuksiin. Se

suunnitellaan opiskelijalähtöisesti, jotta kukin opiskelija pystyy sen kautta todentamaan

yksilöllisesti omaa erityisosaamistaan.

Opinnäyte on kullekin ammattialalle ja kuhunkin tutkintoon tarkennettava erikseen. Tärkeää on,

että se on mahdollisimman aito kokonaisuus, joka kytkeytyy kyseiseen ammattiin ja siinä

vaadittavaan ammattitaitoon. Kokonaisuus, joka edistää opiskelijan työllistymistä.

Opinnäytettä ohjaa opettaja, joka vastaa kyseisen/kyseisten ammatillisten tutkinnon osien

arvioinnista. Opinnäyte on luonteva toteuttaa ja arvioida osana ammattiosaamisen näyttöä

aidoissa työelämän tilanteissa. Näin opinnäytteen kautta osoitettu osaaminen arvioidaan

kolmikantaisesti kuten muukin ammatillinen osaaminen.

Opiskelijalta edellytetään, että hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja

toteutuksen. Tähän itsearviointiin voi käyttää yhdessä sovittua mallia tukemaan itsearvioinnin

toteutumista.

Opinnäytteen dokumentointi

Arviointiaineistoa on kaikki sellainen, jota käytetään opinnäytteen

kautta osoitetun osaamisen arvioimiseksi. Koska kyseessä on

käytännön työkokonaisuus, voidaan mm. työprosessia ja /tai

tuotetta dokumentoida esim. valokuvilla, videoilla,

työpiirustuksilla/suunnitelmilla. Dokumentointitapa tulee olla

kullekin opinnäytteelle sopiva.

Näin ollen kirjallista dokumentointia ei tarvita, mikäli opinnäyte

itsessään ei sitä tuota arvioitavaksi. Erillisiä raportteja ei tarvitse

tuottaa, ellei kyseiseen työprosessiin kuulu työn raportointia.

Mikäli opinnäytteessä on työn raportointia tai muita kirjallisia

tuotoksia, voidaan tarvittaessa sopia, että ohjaamiseen osallistuu

äidinkielen opettaja.

Muun osaamisen

osoittaminen opinnäytteellä:

Opiskelija voi opinnäytteellä

osoittaa myös ammattitaitoa

täydentävien tutkinnon osien

Äidinkieli 4 ov -tavoitteiden

mukaista osaamista, jolloin se

arvioidaan tutkinnon osan

tavoitteiden ja arviointi-

kriteereiden mukaisesti.

36

7. Opiskelijan asialla

7.1 Opiskelijahuolto

Opiskelijahuollon perustana on moniammatillinen yhteistyö, jolla edistetään nuorten

hyvinvointia koko kouluyhteisön voimin. Jokaisessa yksikössä on oma moniammatillinen

opiskelijahuoltoryhmänsä. Siihen kuuluvat pysyvinä jäseninä apulaisrehtori/koulutuspäällikkö,

terveydenhoitaja, kuraattori ja opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja tai erityisopetuksesta

vastaava henkilö (ERVA). Ryhmää täydennetään tarvittaessa ottamalla mukaan kulloinkin

käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä ja asiantuntijoita.

Ryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijoita henkilökohtaisessa ja ammatillisessa

kasvussa sekä toimia apuna oppilaitoksen kasvatusyhteistyössä. Opiskelijahuoltoryhmän

jäseniin voivat ottaa yhteyttä opiskelijat itse, heidän huoltajansa sekä opettajat.

Eri yksiköiden opiskelijahuoltoryhmät toimivat yhteistyössä keskenään ja kokoontuvat

määräajoin keudalaisten oman alan kollegojen kanssa arvioimaan ja kehittämään

opiskelijahuoltoa. Yhteistyötä tehdään myös yksiköiden johdon, opettajien, muun

henkilökunnan sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa.

7.2 Opinto-ohjaus

Ohjauksella edistetään opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista valinnaisuuden,

joustavuuden ja monimuotoisten opetusjärjestelyjen avulla. Opinto-ohjauksen järjestämisen

tavoitteena on myös edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Opiskelijahuollon tavoitteena on

luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö

edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä

säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta

sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa

tukea opiskelijaa

edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja

niihin puuttumista

ehkäistä koulutuksen keskeytymistä yhteistyössä huoltajien kanssa

Opinto-ohjauksen tavoitteena on

tukea ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa

lisätä opiskelijoiden hyvinvointia

ehkäistä opintojen keskeyttämistä

edistää työllistymistä

tukea jatko-opintoihin hakeutumista.

37

Ohjausvastuut

Jokaisella

opiskelijalla on

lähimpänä

tukenaan

ryhmänohjaaja,

joka on keskeinen

yhdyshenkilö

oppilaitoksen,

opiskelijan ja

hänen

huoltajansa

välillä. Opettajilla

on tärkeä asema

sekä opiskelijan

henkilökohtaisen

että ammatillisen

kasvun

tukemisessa.

Ohjauksen

järjestämisen

päävastuu on

opinto-ohjaajilla,

jotka toimivat

yhteistyössä

toimipaikkojen

johdon,

opettajien, muun

henkilökunnan,

huoltajien sekä

ulkoisten

sidosryhmien

kanssa.

Ohjauksen ja

tuen

suunnitelmassa

(osa hyvinvointi-

suunnitelmaa)

määritellään

tarkemmin

ohjauksen

työnjako.

Suunnitelmaa

päivitetään

tarvittaessa

ennen uuden

lukuvuoden alkua.

Ohjaus hakeutumisvaiheessa

Hakeutumisvaiheessa tehdään yhteistyötä huoltajien, peruskoulujen,

lukioiden, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Kattavan

tiedottamisen ja neuvonnan tavoitteena on ohjata nuoret sopivaan

koulutukseen, ja samalla vähentää riskiä syrjäytyä. Apuna tiedottamisessa

ovat opiskelijatuutorit, esimerkiksi messuilla ja kouluvierailuilla.

Ohjaus opintojen aikana

Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa

opintojen aloitusvaiheessa. Keskustelussa laaditaan opiskelijalle

henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään

säännöllisesti opintojen edetessä.

Tarvittaessa opiskelijalle tehdään lähtötasokartoituksia ja ollaan

yhteydessä huoltajiin ja muihin sidosryhmiin, jotta opintojen suunnittelussa

ja järjestämisessä opiskelijan tarpeet huomioitaisiin riittävän hyvin.

Opiskelijoille selvitetään tutkinnon rakenne, tavoitteet ja

valinnanmahdollisuudet. Opintojen edetessä laaditaan ammattiosaamisen

näyttösuunnitelmat opettajien ohjauksessa.

Ohjausta annetaan sekä henkilökohtaisena ohjauksena että ryhmä- ja

pienryhmäohjauksena Tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella ja

ottaa vastuun opinnoistaan voimavarojensa mukaisesti. Hän osaa toimia

opiskeluyhteisössä, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutus-taitojaan ja

itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan.

Pyrkimys on, että opiskelija seuraa opintosuoritustensa kertymistä ja

pyytää apua opintojensa suunnitteluun. Hän tunnistaa mahdollisesti

opiskeluunsa ja elämäntilanteeseensa liittyviä ongelmia ja osaa hakea

niihin tukea. Hän osaa käyttää ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja.

Ohjausta toteutettaessa käytetään hyödyksi eri sidosryhmien palveluita,

kuten esim. työ- ja elinkeinotoimiston palveluita sekä

ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakutoimistoja. Opiskelijoiden

opintojen etenemistä ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä

huoltajien kanssa. Opiskelun tueksi tarjotaan mahdollisuutta osallistua

tukiopetukseen.

Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen

Opintojen päättövaiheen ohjauksen painopisteenä ovat jatko-opinnot sekä

työelämään siirtyminen. Tavoitteena on, että nuori osaa tehdä koulutusta ja

elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja itsenäisesti. Ohjausta annetaan

tarvittaessa valmistumisen jälkeenkin.

Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä mm. tuutori- ja

oppilaskuntatoiminnan avulla. Vertaistukena koko opintojen ajan toimivat

tuutoriopiskelijat. Heidän tehtävänään on opastaa, neuvoa ja auttaa uusia

opiskelijoita tutustumaan ja liittymään opiskeluyhteisöön.

38

7.3 Erityisopetus

Kun opiskelijan opinnot eivät etene oppimisvaikeuksien takia, tarjotaan hänelle tukea

erityisopetuksen toteuttamisesta koskevan suunnitelman mukaisesti. Jokaisessa yksikössä on

ERVA, jonka puoleen voi kääntyä, kun tavanomainen lisäopetus tai tukitoimi ei enää riitä, tai

jos epäilee opiskelijan olevan erityisen tuen tarpeessa.

ERVA toimii ryhmän-ohjaajien ja opettajien/ erityisopettajien tukena ohjaten ja neuvoen

erityisopetukseen liittyvissä asioissa. ERVA avustaa erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa.

ERVA osallistuu päätekijänä HOJKSIn laatimiseen. Hän koordinoi, seuraa ja arvioi HOJKS-

prosessia. ERVA kehittää erityisopetuksen käytäntöjä yksikössään.

ERVA suunnittelee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukitoimia siirtymävaiheessa saadun

informaation ja lähtötasotestien perusteella. Sen jälkeen hän seuraa ja arvioi opiskelijalle

HOJKS:iin kirjattujen tukitoimien toteutumista. Tarvittaessa ERVA osallistuu opiskelijan

opintojen mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadintaan yhdessä ryhmänohjaajan /

ATTO-aineen opettajan kanssa.

7.4 Kuraattoripalvelut

Keudassa on sosiaalityöntekijöinä kuraattoreita. Kuraattoriin kannattaa ottaa yhteyttä, kun on

herännyt huoli ryhmän tai opiskelijan tilanteesta. Kuraattori tapaa opiskelijoita, työskentelee

tarvittaessa opiskelijaryhmien ja luokkien kanssa sekä konsultoi opettajia. Kuraattori osallistuu

koulun opiskelijahuoltotyöryhmän työhön koulun, luokkien ja yksittäisen opiskelijan hyväksi.

Kuraattori osallistuu koulun toiminnan ja kasvatustyön sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön

suunnitteluun ja toteutukseen.

Kuraattori tietää asioista, jotka liittyvät opintojen keskeyttämiseen (jatko-ohjaus esim. kuntien

nuorisotoimeen ja työvoimahallintoon), asumiseen ja toimeentuloon, kuntoutukseen ja

sosiaalipalveluihin. Asepalvelukseen liittyviä kysymyksiäkin kuraattorit saattavat ottaa

hoitoonsa.

Kuraattori tarjoaa ohjausta ja tukea, kun opiskelijalla on tarve keskustella

luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Kuraattorin luona voi käväistä, kun…

opiskelu ja/tai kouluun tulo tuntuu raskaalta

pari-, perhe- tai kaverisuhteet eivät toimi

taloudellinen tilanne huolestuttaa

tekisi jo mieli muuttaa omilleen.

ERVA

koordinoi, suunnittelee, yhtenäistää ja kehittää erityisopetusta omassa yksikössään

osallistuu Keudan ERVA-tiimin työskentelyyn

toimii opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä

toimii ryhmänohjaajien/opettajien tukena erityisopetukseen liittyvissä kysymyksissä

tiedottaa erityisopetukseen liittyvistä asioista esim. HOJKSeista

koordinoi HOJKS –työtä ja seuraa ja arvioi HOJKSien toteutumista

avustaa Wiivi-tukihenkilöä WinhaHOJKSiin liittyvissä kysymyksissä

39

Savuton Keuda

Keuda on savuton oppilaitos.

Kaikissa Keudan yksiköissä on tupakointikieltoa osoittavat opasteet.

Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella myös toiminta-ajan ulkopuolella.

Tupakointikielto koskee kaikkia ikään ja statukseen katsomatta.

Kielto sisältää tupakkatuotteet, tupakkajäljitelmät, tupakkatuotteiden vastikkeet. Kielto koskee niiden käyttöä, myyntiä ja esilläpitoa.

7.5 Terveydenhoito

Terveydenhuoltopalveluita kuntayhtymä tarjoaa yhteistyössä omistajakuntien kanssa.

Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden terveydestä.

Tavoitteena on tukea opiskelijaa välittämään itsestään, huolehtimaan terveydestään ja

hoitamaan sairauksiaan.

Opiskelijaterveydenhuollon ammattihenkilöstön toiminnasta vastaa oppilaitoksen sijaintikunta.

Opiskelijaterveydenhuollolle on oppilaitoksissa osoitettu asianmukaiset toimitilat. Opiskelijat,

opettajat, apulaisrehtori, koulutuspäällikkö kouluterveydenhuollon ammattilaiset sekä koulun

muut työntekijät tekevät yhteistyötä kouluterveydenhuollon onnistumiseksi. Asiasta riippuen

terveyden hoitaja on yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan.

7.6 Mielekäs opiskeluympäristö

7.6.1 Turvallisuus

Lain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen

oppimisympäristöön. Keudan järjestys-

säännöissä on annettu ohjeita päivittäisen

työskentelyn eri tilanteita varten sekä määräyksiä,

jotka koskevat tupakkatuotteita, päihteiden käyttöä

ja huumeita. Järjestyssääntöjen lisäksi on annettu

toimipaikkakohtaisia järjestysmääräyksiä. Myös

asuntoloihin on laadittu tarkentavia ja täydentäviä

järjestyssääntöjä.

Terveydenhoitaja

tekee opintojen alussa opiskelijoiden terveystarkastukset

suunnittelee ja toteuttaa yhdessä lääkärin kanssa lääkärintarkastukset

antaa ensiapua tapaturmissa ja sairauksien hoidossa

neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä opiskelijaa

huolehtii lähettämisestä jatkohoitoon (fyysiset sairaudet, mielenterveyshäiriöt,

päihdeongelmat)

seuraa opiskelijoiden terveyden palautumista ja toipumista

rakentaa ja ylläpitää yhteyksiä nuorten terveyden-/sairaudenhoidosta ja

kuntoutuksesta huolehtiviin tahoihin

tiedottaa saatavilla olevista palveluista ( lääkäri, hammashuolto, ehkäisyneuvola,

mielenterveyspalvelut, päihdepalvelu) hoitaa yksittäisiä tehtäviä esim. rokotuksia,

haavahoitoja, ompeleiden poistoja

40

SORA-lainsäädäntö koskee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi

ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Lakimuutoksillla lisätään

koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita

koskeviin alalle soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti halutaan parantaa

potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu-

ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

Soralainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjällä täytyy olla monialainen toimielin, joka

käsittelee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista. Opiskeluoikeuden

peruuttaminen tulee kyseeseen, jos opiskelija huomautuksista ja varoituksista huolimatta

jatkaa ei-toivottua käyttäytymistään tai toimintaa. Katso myös liite 2!

Keudaan on laadittu päihteettömyysohjelma ja pelastussuunnitelma, joita tarkennetaan ja

päivitetään tarvittaessa. Jokaisella toimipaikalla on oma tarkennettu kriisitilanteiden

toimintamallinsa. Toimipaikoissa toimii kriisiryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa, mutta

kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa.

Keudan kurinpito-ohjeessa on määritelty menettelytavat mm. opetusta häiritsevän opiskelijan

suhteen tai tilanteisiin, joissa opiskelijan turvallisuus kärsii toisen opiskelijan väkivaltaisen tai

uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Menettelytavoissa noudatetaan vuoden 2012 alusta

voimassa ollutta SORA-lainsäädäntöä.

7.6.2 Tasa-arvo opetuksessa ja opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu

Syrjintä on kiellettyä sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen,

uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tms. perusteella.

Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita

epäedullisempaan asemaan muun muassa opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai

opintosuoritusten arvioinnissa.

Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu

määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle

vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä

opiskelijana ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.

Oppilaitoksen tulee eliminoida häirintä käytettävissään olevin keinoin. Oppilaitoksen menettely

katsotaan syrjinnäksi, jos se laiminlyö tämän velvollisuutensa. Hyvitysvastuu kohdistuu

oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön siinäkin tapauksessa, että häiritsijä on

yksittäinen opettaja tai opiskelija. Oppisopimuskoulutuksessa olevaan henkilöön sovelletaan

Keudalla on suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi.

Yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on

mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää ja häirintää.

41

Yhdessä kiusaamista vastaan Kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle. Kiusaamisen vastaisen suunnitelman on tarkoitus ohjata Keudan ammattiopiston oppilaitosten toimintaa kiusaamis- ja häirintätilanteisiin puuttumisessa. Yhteisellä suunnitelmalla halutaan taata opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle. Suunnitelman tavoitteena on ongelmatilanteiden asianmukainen käsittely kaikissa toimipaikoissa Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään oppilaitoksen turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työilmapiiristä.

tietopuolisen opetuksen aikana toimipaikassa tapahtuvan syrjinnän kieltoja ja työpaikalla

annettavan koulutuksen aikana työsyrjinnän kieltoja koskevia säännöksiä.

Syrjintää epäilevällä on oikeus saada viipymättä kirjallinen selvitys oppilaitoksen menettelystä.

Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksestä on käytävä ilmi valintakriteerit.

Opintosuoritusten arviointia koskevasta selvityksestä on ilmettävä arvioinnin perusteet.

Häirintää epäiltäessä oppilaitoksen tehtävä on antaa selvitys siitä, mihin toimiin on ryhdytty

häirinnän poistamiseksi.

Kiusaamisen vastainen toiminta prosessina:

42

7.6.3 Pirteänä koulutyöhön

Keuda tarjoaa opiskelijoilleen myös ravitsemis- ja asumispalveluita.

Keudan toimipaikoissa opiskelijaravintoloiden toiminta on asiakaslähtöistä,

taloudellista ja kokonaisvaltaista. Osa opiskelijaravintoloista toimii myös

oppimisympäristöinä. Tarkoitus on tuottaa positiivinen elämys opiskelu-

ja/tai työpäivän virkistykseksi. Ruokailutilanteissa huomioidaan hyvät

käytöstavat, kansan ravitsemukselliset tavoitteet sekä erilaisiin

ruokakulttuureihin tutustuminen.

Keudalla on asuntolatoimintaa (ei kaikissa yksiköissä). Asuntoloita varten on Keudan

järjestyssääntöjen lisäksi omat toimintaohjeet ja järjestyssäännöt. Tarkempia tietoja voi kysyä

suoraan asuntolapalveluita tarjoavista yksiköistä. Asuntolat ovat vain osin valvottuja, koska

kyseessä ei ole sisäoppilaitos. Oppilaitoksen vastuuvakuutus ei kata asuntolassa vietettyä

aikaa. Asuntopaikan saannissa ovat etusijalla pitkämatkalaiset ja hankalien kulkuyhteyksien

päässä asuvat opiskelijat. Asuntolassa asuminen on maksullista ja edellyttää lupaa

asuntolanhoitajalta.

7.6.4 Kodit mukaan!

Kodin ja oppilaitoksen välisellä yhteistyöllä vahvistetaan opiskelun edellytyksiä sekä edistetään

opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jos opiskelijan kieli- tai kulttuuritausta

edellyttää tukitoimia, tai opiskelija muuten tarvitsee erityistä tukea esim. arjenhallinnassa tai

opiskelussa, viedään koti-koulu -yhteistyötä eteenpäin moniammatillisten

opiskelijahuoltoryhmien ohjauksella.

Osa opiskelijoista on täyttänyt 18 vuotta/ täyttää opintojen edetessä 18 vuotta, mikä otetaan

huomioon kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huolenpitoa

tukea tarvitsevista opiskelijoista ei unohdeta, vaikka lähtökohtaisesti huomioidaan aikuistuvan

nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja vastuullisuuden kehittyminen.

Ryhmänohjaaja on keskeinen yhdyshenkilö koulun, opiskelijan ja hänen huoltajansa välillä.

Yhteistyön muotoja ovat esim. kotiväenillat, huoltajien ja opettajien väliset keskustelut, HOPS-

palaverit sekä erityisopiskelijoiden huoltajien kanssa pidettävät HOJKS-palaverit.

Ryhmänohjaaja, rehtori ja muut opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kaikkiin opiskelijan

opiskeluun liittyviin kysymyksiin huoltajan niitä kysyessä ja ovat suoraan yhteydessä huoltajiin

tilanteen sitä vaatiessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmista ja opetuksen

järjestämisestä kotiväenilloissa ja mm. www.keuda.fi sekä www.keudakermit.fi nettisivujen

kautta. Tarkennettu suunnitelma kodin ja koulun yhteistyöstä laaditaan Keudan yksiköiden

sijaintipaikkakuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa.

43

Vinkkejä ryhmäyttämiseen tai oppilaskuntatoimintaan?

Ota yhteyttä YES Uusimaahan!

http://uusimaa.yes-keskus.fi/

7.7 Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta

7.7.1 Ryhmäytyminen

Keudassa järjestetään aloittaville ryhmille erilaisia ja eripituisia

ryhmäytymispäiviä. Näitä päiviä järjestetään syksyisin uusille

aloittaville ammattiopiston opiskelijoille ja tarvittaessa jo

pidemmälle opinnoissaan edenneille, jotka tarvitsevat erityistä

kannustusta opintojen eteenpäin viemiseksi. Ryhmäytymisen

tarkoitus on saada opiskelijat kiinnittymään opiskeluryhmään ja sitä kautta

vähentää koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on myös saada hyvin

yhdessä toimivia ja oppivia ryhmiä.

7.7.2 Oppilaskuntatoiminta

Keudassa toimii Keudan ammattiopiston oppilaskunta KUOMA. KUOMA muodostuu Keudan

ammattiopiston eri yksiköiden oppilaskunnista. Jokaisesta yksiköstä opiskelijat valitsevat

edustajansa hallitukseen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa

järjestämällä muun muassa harrastus- ja kulttuuritoimintaa.

Oppilaskunta ottaa kantaa ammattiopiston opetuksen kehittämiseen, tekee ehdotuksia ja antaa

lausuntoja opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto-

ja kirjastohankinnoista. Jokaisessa yksikössä toimivan kehittämistiimin jäsenenä toimii

oppilaskunnan jäsen.

7.7.3 Kulttuuriperinnön ja arvopohjan vahvistaminen

Keudan arvopohja toteutuu sen oman toiminnan kautta (kts. s. 4)

Jokaiseen ammattialaan ja opintoon liittyvä arvopohja on esillä myös oppitunneilla.

Luontevan ympäristön kulttuuriperinnön vahvistamiselle tarjoaa mm. taide- ja kulttuuriopinnot.

Taide- ja kulttuuriopinnoissa sekä useissa valinnaisissa opinnoissa painotetaan Keski-

Uudenmaan alueen sekä yksikön sijaintikunnan kulttuurista ja taloudellista omaleimaisuutta.

Kulttuuriperintöä käsitellään myös rakennetun ympäristön ja luonnon, kirjoitetun ja puhutun

kielen, tapojen sekä ajatus- ja käyttäytymismallien kautta ammattiopiston kaikissa opinnoissa.

Se on osa oppilaitosten arkista toimintaa ja näkyy erilaisina teemapäivinä sekä eri

vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyvien perinteiden kautta. Paikalliseen kulttuuriperintöön

tutustutaan ryhmäytymispäivän, erillisten opintokäyntien ja oppimistehtävien avulla.

SAKU RY edistää työ- ja toimintakykyisyyttä, hyvinvointia,

yhdessä tekemistä sekä elämäniloa ammatillisessa koulutuksessa liikunnan ja kulttuurin keinoin.

http://www.sakury.net/

Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa

Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on olemassa erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana.

VV = vapaasti valittavat tutkinnon osat AO = ammatilliset tutkinnon osat AVO = ammatilliset muut valinnaiset tutkinnon osat ATTO = ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ATTOV = ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Tarvittaessa osaaminen voidaan osoittaa näyttäen eri tavoin, teknisesti n. 40 h opiskelijan työtä vastaa yhtä opintoviikkoa.

Missä suoritettu?

Mitä suoritettu?

OV

Mihin opintoon osaaminen tunnustetaan? HUOM!

VV AO AVO ATTO ATTOV

Tulityökortti, sähköturvallisuuskortti ensiapukortti, hygieniapassi

x x x joissakin korteissa voimassaoloaika

Nivel-luokan opinnoista tietotekniikka kuvataide alakohtaiset opinnot

1 ov 1 ov

x x x

x

x x

x

x

Ammattistartti taide- ja kulttuuri tietotekniikka ravitsemus ja terveys liikunta mahdollisesti muita opintoja

x x x x x aineet, jotka eivät ole perusopetuksen todistusta korottavaa opetusta

Mihin opintoon osaaminen tunnustetaan?

Liite 1: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Keudassa

Missä suoritettu? Mitä suoritettu?

OV VV AO AVO ATTO ATTOV HUOM!

Varusmiespalveluksesta x x x x riippuen sotilaspassista

työkokemusta x x x x x Ulkomailla olleet voivat osoittaa esim. kielitaitoa.

Lukio Vanhojen tanssit ym. yksittäiset lukiokurssit

x x x x x ks. erillinen ohjeistus (ops)

HARRASTUKSET

Työväenopisto/kansalaisopisto

kieliopinnot, musiikkiopinnot ym. x x x x x

kansanopisto x x x x x

Seurakunta isos-koulutus/toiminta x

Musiikkiopisto tasosuoritukset ym. x x

Kuvataidekoulu x x

teatteri ym. x x

Urheilu x x

Vapaapalokunta x

Ajokortti x

Taitaja-kisat x x x

Saku Stars x x

Saku ym. kisat x x

Työkykypassi x x x ks. alpo.fi

Kielikurssit x x

KV-vaihto vaihto-oppilaana/työssäoppimassa x x x

Dokumentoitu yhteiskunnallinen vaikuttaminen

x x (esim. nuorisovaltuusto)

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

46

Näkökulmia SORA-lainsäädäntöön Uusi lainsäädäntö koskien mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa tuli voimaan 1.1.2012. SORA -säännöksiä sovelletaan vasta viimeisenä keinona vain erityisen vakavissa tilanteissa ja kun muut keinot eivät enää riitä. Soveltamisala on suppea ja rajattu. SORA -määräykset koskevat vain SORA -aloja ja tiettyjä SORA -tutkintoja. Keudan yhtymähallituksen päätöksellä ammattiosaamisen toimikunta vastaa SORA -toimielimen roolissa opiskeluoikeuteen, määräaikaiseen erottamisen ja asuntolasta erottamiseen liittyvistä asioista. Päätökset oppilaitoksesta erottamisesta määräajaksi tai asuntolasta erottamisesta koskevat kaikkia Keudan opiskelijoita. Sen sijaan menettelyt, jotka liittyvät opiskelusta pidättämiseen ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, koskevat vain osaa tutkinnoista (ns. SORA-alat ja SORA -tutkinnot). Opiskelijaksi ei voida SORA-määräysten perusteella ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykene opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen SILLOIN KUN opintoihin liittyy vaatimuksia, jotka koskevat

alaikäisen turvallisuutta potilas- tai asiakasturvallisuutta liikenneturvallisuutta

Opiskelijan opiskelijaksi ottaminen on perusteltua hylätä, jos

opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia ei voida täyttää estettä ei voida poistaa kohtuullisin keinoin hakeutumisvaiheen epäselvyyksiä epäillään (aikaisemmin tapahtuneen

opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ns. SORA-tutkinnoissa)

Laki opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuista (SORA) ammatillisissa perustutkinnoissa toi muutoksia tutkinnon perusteisiin ja loi koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen: Päälinjaukset ovat, että

opiskelijaa ei valita, jos hakija ilmenee hakuvaiheessa soveltumattomaksi SORA-kriteerien perusteella.

opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos opiskelun aikana ilmenee SORA -kriteerien mukainen soveltumattomuus

SORA-tutkintoja Keudassa 1.1.2012 jälkeen aloittaneita opiskelijoita seuraavissa tutkinnoissa:

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt,

Sosiaali- ja terveysalan pt,

Logistiikan pt:n kuljetuspalvelujen ko. Keudan aikuisopistossa 1.1.2012 jälkeen opiskelunsa aloittaneita asia koskee seuraavissa tutkinnoissa:

sosiaali- ja terveysalan pt (lähihoitaja)

logistiikan pt: kuljetuspalveluiden, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan AT

perhepäivähoitajan AT, päihdetyön AT, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen AT, vanhustyön EAT:n ko

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

47

Tarkemmat kuvaukset löytyvät Keudan ammattiosaamisen toimikunnan Sora-toimintaohjeista.

Terveyden/toimintakyvyn vaatimustaso ratkaistaan ainoastaan opintoihin ja työhön liittyvien käytännön tehtävien turvallisen suorittamisen näkökulmasta. Soveltumattomuuden syitä tai turvallisuutta alentavia tekijöitä ovat ALASTA RIIPPUEN mm.:

toimintakyvyn alentuma huumaus- ja päihdeaineiden vakavan väärinkäytön seurauksena psyykkiset sairaudet fyysiset sairaudet veriteitse tarttuva sairaus

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa.

SORA toimenpiteet päävaiheittain:

1. Annetaan kaikki mahdollinen tuki ja ohjaus 2. Selvitetään mahdollisuus hakeutua/siirtyä muuhun koulutukseen (ei edellytä SORA toimikunnan käsittelyä) 3. SORA-prosessi ja asian käsittely SORA-elimessä (Keudassa ammattiosaamisen toimikunta) kuulemisineen. Tarkemmat kuvaukset löytyvät Keudan ammattiosaamisen toimikunnan Sora-toimintaohjeista.

Kurinpitomenettelyjä ovat: Ei hallintopäätöstä:

Oppitunnilta poistumisen määrääminen

Osallistuminen opetukseen evätään enintään kolmen työpäivänajaksi

Hallintopäätös

Kirjallinen varoitus (Apulaisrehtori)

Määräaikainen erottaminen (Ammattiosaamisen toimikunta)

Opiskeluoikeuden pidättäminen (SORA-tutkinnot, ammattiosaamisen toimikunta)

Erottaminen (ammattiosaamisen toimikunta)

SORA-määräysten soveltamisessa huomioidaan seuraavat arvot ja periaatteet:

Esteettömyys ja yhdenvertaisuus, turvallisuus, ennaltaehkäisevyys, yhteistoiminnallisuus ja vastuullisuus. Käytännössä se tarkoittaa osallistumismahdollisuuksien turvaamista koulutuksessa ja työelämässä. Muistetaan yksilölliset

ratkaisut ja se, oikeus opiskella on ensisijaista. että tiedottaminen on kaksi suuntaista. Tiedotus suunnataan opiskelemaan hakeville terveydentila-

vaatimuksista SORA-tutkinnoissa. Toisaalta myös opiskelijan tulee pyydettäessä osoittaa soveltuvuutensa SORA-tutkinnoissa.

että turvallisuus näkökulmasta huomioidaan alaikäisten turvallisuus, potilas- ja asiakas-turvallisuus ja potilas- ja asiakas-turvallisuus

että vastuullisuus koskee päätösten perusteluja, dokumentointia ja näkyy mm. muutoksenhausta tiedottamisessa.

Liite 2: Näkökulmia SORA- lainsäädäntöön

48

Tutustu myös Keudan päihteettömyyssuunnitelmaan! Se löytyy Keuda Wikistä ja Keuda Kermitistä. Siellä

prosessit on kuvattu yksityiskohtaisemmin.

Vapaaehtoisesti huumausainetestiin Kun oppilaitoksessa on epäily opiskelijan huumausaineidenkäytöstä, ohjataan opiskelija terveydenhoitajan tai kuraattorin luokse. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen huumausainetestiin. Huoltajalta pyydetään suostumus alle 18-vuotiaan huumausainetestaukseen. Huumausainetestaukseen velvoittaminen Opiskelija voidaan myös velvoittaa huumausainetestiin. Apulaisrehtori ilmoittaa opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ja opiskelijan on mentävä huumausainetestiin välittömästi, kun se on mahdollista. Testi tehdään laatuvalvotussa laboratoriossa. Oppilaitos vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Testistä kieltäytymisestä seuraa kirjallinen varoitus. Mahdollisesta seuraavasta kieltäytymisestä seuraa oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi. Tarkempi kuvaus huumausainetestiin velvoittamisesta on luettavissa Keudan päihteettömyyssuunnitelmasta.

Rikostaustaote rikosrekisteristä Vuoden 2003 alusta lukien tuli voimaan laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (14.6.2002/504). Lain voimaantultua rikosrekisteristä voidaan antaa laissa tarkoitettu erityinen rekisteriote: rikostaustaote. Otteen tilaa opiskelija itse. Vuoden 2012 alusta oppilaitos voi harkintansa mukaan vaatia rikostaustaotteen nähtäväksi opiskelijalta, silloin kun opintoihin liittyy olennaisesti alaikäisten parissa työssäoppimista tai työharjoittelua. Keudan ammattiopistossa toimitaan niin. Ote rikosrekisteristä pyydetään nähtäväksi myös, jos työnantaja sitä vaatii. Opintoja varten myönnettävä ote on maksuton. Tarvittaessa otteen rikosrekisteristä pyytää opiskelijalta nähtäväksi apulaisrehtori. Päivämäärä, johon mennessä asiakirjat on esitettävä, mainitaan opiskelijavalinnan kutsukirjeessä, tai annetaan tiedoksi ennen työssäoppimisen alkua. Samassa yhteydessä opiskelijaa tiedotetaan seuraamuksista, jos hän ei esitä asiakirjoja annettuun päivämäärään mennessä. Seuraamus on opiskelusta pidättäminen. Apulaisrehtori/toimialapäällikkö ilmoittaa pyydettyjen asiakirjojen puuttumisesta ammattiosaamisen toimikunnan sihteerille. Kokousta varten hänelle lähetetään kopio kutsukirjeestä, tiedot sen lähettämisestä sekä muut asian kannalta tärkeät tiedot.