OPETUSSUUNNITELMAN

YHTEINEN OSA

Käsitelty johtokunnassa 23.6.2015

JOHDANTO .................................................................................................................................... 1

A KAIKELLE TOIMINNALLE YHTEISET PERIAATTEET ................................................................ 2

1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu koulutuksen järjestäjänä ...................................................... 2

1.1 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristö ja organisaatio ................................ 2

1.2 Toiminta-ajatus ja arvot ..................................................................................................... 2

1.3 Strategiset päämäärät ....................................................................................................... 3

2. Lähtökohdat koulutuksen toteuttamiseen ................................................................................ 3

2.1 Opetussuunnitelmat .............................................................................................................. 4

2.2 Oppimisympäristöt ................................................................................................................ 5

3. Pedagogisen toiminnan periaatteet ............................................................................................. 5

3.1 Tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys ............................................................................................ 6

3.2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot .......................................................................................... 6

4. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ........................................................................................ 7

4.1 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö ..................................................................................... 7

4.2 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö ............................................................................. 7

4.3 Toisen asteen yhteistyö ......................................................................................................... 8

4.4 Nivelvaiheen yhteistyö ........................................................................................................... 8

4.5 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ................................................................. 8

4.6 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö ................................................................................ 9

5. Opiskelijan ohjaus ja tuki ............................................................................................................. 9

5.1 Opinto-ohjaus ........................................................................................................................ 9

5.2 Opiskelijahuolto ..................................................................................................................... 9

5.3 Opiskeluhuollon ja opiskelijan muun tuen palvelut ............................................................... 10

5.4 Tuki opintojen loppuun saattamiseksi .................................................................................. 10

6. Ammatillinen erityisopetus ..................................................................................................... 11

7. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus ........................................................ 11

8. Opiskelupaikan vastaanottaminen ja opiskeluoikeus ................................................................. 11

B AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS ........................................................................................ 12

1. Opetussuunitelman tutkintokohtainen osa ............................................................................. 12

1.1 Tutkintojen muodostuminen ................................................................................................ 12

2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma .................................................................................. 14

2.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ................................................................... 15

3 Opetuksen toteuttaminen ...................................................................................................... 16

3.1 Työssäoppiminen ............................................................................................................ 17

3.2 Ammattiosaamisen näytöt ............................................................................................... 17

3.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat ....................................... 17

4 Opiskelijan arviointi ............................................................................................................... 18

4.1 Oppimisen arviointi ......................................................................................................... 18

4.2 Osaamisen arviointi ........................................................................................................ 19

4.3 Ammattiosaamisen näytöt ............................................................................................... 19

4.4 Arvioinnista päättäminen ja tiedottaminen ....................................................................... 19

4.5 Arviointiaineiston säilyttäminen ....................................................................................... 20

4.6 Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen ..................................... 20

4.7 Osaamisen arvioinnin oikaisu ......................................................................................... 20

4.8 Todistukset ..................................................................................................................... 20

4.9 Arviointi erityisopetuksessa ............................................................................................. 21

4.10 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi ..................... 22

C AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS ........................................................................................ 24

1. Näyttötutkinnot ................................................................................................................ 24

2. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa ....................................................................... 24

3. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa ....................................................................... 25

4. Näyttötutkintoon valmistava koulutus .............................................................................. 26

5. Arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa .................................................. 26

D HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ......................................................................... 27

E LIITTEET JA SUUNNITELMAT ................................................................................................. 28

1

JOHDANTO Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta var-ten opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perustei-siin. Opetussuunnitelma jakautuu kolmeen osaan: opetussuunnitelman yhteinen osa opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikelle Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminnalle yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yh-teisen osan liitteissä ja oppilaitoksen toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa kuvataan tarkemmin toimintatapoja. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opetussuunnitelman yhteinen osa jakaantuu neljään osaan: A Kaikelle toiminnalle yhteiset periaatteet

B Tutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena

C Tutkintojen suorittaminen näyttötutkintona

D Henkilöstön kehittämissuunnitelma.

Opetussuunnitelman yhteisen osan laadintaa on ohjannut oppilaitoksen rehtori. Yhteisen osan laa-dintaan on osallistunut johtotiimi. Myös opettajia ja muuta henkilöstöä on kuultu. Liitteiden laadin-nasta ovat vastanneet asiantuntijaryhmät, ja opiskelijat ovat osallistuneet eri vaiheissa suunnitel-mien laadintaan.

2

1. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu koulutuksen järjestäjänä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on Suomen ensimmäinen opistotasoista koulutusta antava kaup-paoppilaitos. Koulun toiminta käynnistettiin vuonna 1882 laivanvarustajaveljesten Johan ja Baltzar Fellmanin lahjoituksen turvin. Oppilaitoksen tehtävä on alusta asti ollut nuorten ja aikuisten koulu-tustarpeen täyttäminen, ja koulusta on vuosien aikana valmistunut tuhansia ammattilaisia liike-elämän tarpeisiin ja itsenäisiksi yrittäjiksi.

1.1 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristö ja organisaatio

Oppilaitoksen omistaa Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahastosäätiö. Säätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja sen valitsema johtokunta. Valtuuskunnan ja johtokunnan jäsenet ovat säätiön sääntöjen mukaan liike-elämään perehtyneitä henkilöitä. Oppilaitoksen rehtori toimii säätiön talou-denhoitajana ja esittelijänä johtokunnassa. Johtokunnan työskentelyyn osallistuvat puhevaltaisina jäseninä myös opettajien, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä opiskelijoiden valitsemat edusta-jat. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaympäristönä on ensisijaisesti Raahen seutukunta, mutta myös laajemmin Oulun seutu ja Oulun eteläinen. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimipiste on Raahessa (Merikatu 2, 92101 Raahe).

1.2 Toiminta-ajatus ja arvot

TOIMINTA-AJATUS

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun tehtävänä on yritys-ten osaamistarpeiden täyttäminen Pohjois-Suomessa ja erityisesti Raahen seutukunnassa. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on kilpailukykyinen, uusia oppimis-, tieto- ja opetuskäsityksiä toteuttava yrittäjyyden, liiketalouden ja kaupan sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoalojen kouluttaja ja kehittäjä. Raahen Porvari- ja Kauppakou-lusta valmistuvat ovat yritteliäitä ja liike-elämän tapa-kulttuurin omaksuneita ammattilaisia elinkeinoelämän palvelukseen. Valmistuneet saavat hyvät valmiudet jatko-opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen.

Toimintaa ohjaavat arvot

Yrittäjähenkisyys

Asiantuntijuus

Yhteistyökykyisyys

A KAIKELLE TOIMINNALLE YHTEISET PERIAATTEET

3

1.3 Strategiset päämäärät

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun perustehtävän työelämän osaamistarpeiden täyttäminen onnis-tuu seuraavilla linjauksilla:

Joustavuus ja yksityisyys Raahen Porvari- ja Kauppakoulu säilyttää nopean reagointinsa toimintaympäristönsä muutok-siin alueen elinkeinoelämän johtamana organisaationa, jossa päämääränä on opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin. Työelämän osaamistarpeisiin vastataan eri-tyisesti pk-yrittäjyyttä ja henkilöstön kehittämistä tukevilla hankkeilla ja koulutuksilla.

Johdon ja henkilöstön sitoutuneisuus Oppilaitoksen johdossa toimii osaavia ja oppilaitoksen kehittämiseen sitoutuneita elinkeinoelä-män edustajia. Rehtorin ja oppilaitoksen johtotiimin edustajien tulee olla verkostosuuntautuneita sekä työelä-män ja opiskelijoiden tarpeiden tuntijoita. Henkilöstön sitoutuneisuus turvataan kehittyvän organisaation kulttuurilla: riittävillä perusope-tuksen ja henkilökohtaistamisen resursseilla, henkilöstön henkilökohtaista osaamista ja kiinnos-tusta tukevilla kehittämisresursseilla, aktiivisella tyky-toiminnalla ja koulutussuunnittelulla. Rehtorin tehtävänä on henkilöstön innostuksen sälyttäminen sekä työssäjaksamisen seuraa-minen ja kehittäminen.

Talous ja fyysiset resurssit Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toiminta perustuu vakaaseen talouteen ja toimivaan fyysi-seen ympäristöön. Tilat ja atk-järjestelmät pidetään hyvässä kunnossa PTS-suunnittelun ja vuosisuunnittelun avulla.

Verkostot ja kumppanuudet Keskeisin yhteistyökumppani ovat alueen yritykset sekä niitä tukevat kehittämisorganisaatiot. Raahen Porvari- ja Kauppakoulu tekee yhteistyötä Pohjois-Suomen muiden yksityisten oppilai-tosten lisäksi alueen koulutuskuntayhtymien kanssa. Oppimiskeskus-strategian myötä tuetaan eri työelämälähtöisten koulutusorganisaatioiden sijoittumista ja toimintaa alueellamme muun muassa yksityisten oppilaitosten, Pohjois-Suomen Kesäyliopiston ja Oulun seudun ammatti-korkeakoulun toimintoja tapahtuu Porvarikoulun kiinteistössä.

Maine ja perinteet Oppilaitoksen pitkä historia ja saavutettu maine on keskeinen imagollinen tekijä. Koulun arvok-kaita perinteitä vaalitaan mm. koulun miljöön kunnossapidolla, kirjastoperinteellä sekä kauppa-koulumuseolla.

2. Lähtökohdat koulutuksen toteuttamiseen

4

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu toteuttaa ammatillista koulutusta järjestämislupiensa puitteissa. Oppilaitoksen järjestämisluvat kattavat seuraavat koulutukset: Ammatillinen peruskoulutus

yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala perustutkinnot oppisopimuksena

Ammatillinen lisäkoulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus ja muu ammatillinen koulutus ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuksena työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

Maksullinen palvelutoiminta ja hanketoiminta Järjestämisluvan mukaisten koulutusten lisäksi aikuiskoulutus tarjoaa maksullisena palvelutoimin-tana työelämän tarpeiden mukaista ammatillista lisäkoulutusta. Maksullinen palvelutoiminta jakau-tuu pääosin työvoimakoulutuksiin ja suoraan yrityksille tarjottuihin lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin. Työvoimakoulutuksesta osa on tutkintotavoitteista ja se järjestetään silloin näyttötutkintoon tai sen osaan valmistavana. Hanketoiminta kohdistuu yritysten ja työelämän kehittämiseen sekä oppilai-toksen oman koulutustoiminnan laadun kehittämiseen. Koko koulutustarjonta on nähtävillä oppilaitoksen www-sivuilla

2.1 Opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelma muodostuu yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista ja henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista. Se ohjaa opetusta ja pedagogista toimintaa. Sen toteutumista seurataan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Opetussuunnitelman yhteinen osa perustuu Opetushallituksen määräykseen. Sitä täydentävät tutkintokohtainen osa ja pedagogista toimintaa ohjaavat suunnitelmat. Niissä kuvataan järjestettä-vän koulutuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös kuvattu ammatti-taitovaatimusten ja tavoitteiden lisäksi ammatillisten tutkinnon osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan am-mattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arviointi. Nuorten koulutuksen opintokokonaisuudet toteutetaan oppilaitosmuotoisena koulutuksena, jossa vuorottelevat oppilaitoksessa toteutettavat monimuotoiset opintojaksot ja työpaikoilla tapahtuvat opintojaksot eli työssäoppiminen. Tutkintoihin voi myös sisällyttää yksilöllisesti enemmän tutkinnon osia, jotka syventävät ja laajentavat ammattiosaamista. Aikuisten tutkintotavoitteista koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti monimuotokoulutuksena, jossa vaihtelevat lähi- ja etäopiskelujaksot sekä työssäoppiminen. Opiskelijan osaaminen arvioidaan nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näytöissä. Opintojen toteutus suunnitellaan yleensä niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Opintoihin ja sen kestoon vaikuttavat yksilölliset tekijät huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelu-suunnitelmassa, jonka opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa. Aikuisten näyttötutkintojen arviointi tapahtuu tutkintotilaisuuksissa, jotka toteutetaan pääsääntöisesti työpaikoilla todellisissa työskentelytilanteissa. Aikuisopiskelijat tekevät yhdessä vastuukouluttajansa kanssa henkilökohtai-

5

sen opiskelusuunnitelman, jossa määritellään, mihin osuuteen valmistavasta koulutuksesta opiske-lija osallistuu, vai osoittaako hän osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa. Ammatillinen perustutkinto on toisen asteen tutkinto, joka antaa yleisen jatko-opinto-kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

2.2 Oppimisympäristöt

Oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Sen on mukauduttava opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin, oppimisen tavoitteisiin ja työelämän vaatimuksiin. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan tiloja, toimivuutta, kuntoa ja varusteita. Opetuksessa käytettävät välineet ja laitteet ovat ajantasaisia, toimivia ja tur-vallisia. Oppimisympäristöissä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja huomioi-daan ympäristöasiat arjen askareissa (esim. jätteiden lajittelu, energiansäästö). Oppimisympäris-tössä hyödynnetään ja kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Verkko-opetuksessa käytetään mm. Moodle -verkko-oppimisympäristöä, johon opiskelija perehdy-tetään opintojen alussa. Psyykkinen oppimisympäristö perustuu turvallisuuteen, kunnioitukseen ja luottamukseen. Oppilai-toksen ilmapiiriä seurataan; kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan. Oppilaitoksella on toimin-taohjeet kriisitilanteisiin. Sosiaalinen oppimisympäristö rakentuu henkilöstön ja opiskelijoiden välisessä, avoimessa ja toista arvostavassa vuorovaikutuksessa. Yhteisöllisyyttä edistetään mm. yhteisen toiminnan ja teema-viikkojen avulla. Sosiaalinen oppimisympäristö tukee ammatillista kasvua, osaamisen kehittymistä sekä itsetunnon vahvistumista. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun oppimisympäristöt on kuvattu opetussuunnitelman tutkintokoh-taisissa osissa.

3. Pedagogisen toiminnan periaatteet Raahen Porvari- ja Kauppakoulun pedagogisesta kehittämisestä eli opetukseen ja koulutukseen liittyvien toimintatapojen, menetelmien ja mallien jatkuvasta parantamisesta vastaa koko henkilö-kunta oman tehtäväkuvansa osalta. Kehittämistä koordinoi oppilaitoksen rehtori. Kehittämistoimilla haluamme muun muassa motivoida opiskelijoita, tehostaa tutkintojen suorittamista ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat ovat aktiivisia toimijoita, jotka haluavat oppia ja kehittyä sekä tehdä yksilöllisiä valintoja. Opiskelijat eroavat toisistaan iältään, koulutustaustaltaan, kulttuuritaus-taltaan, kehitysvaiheeltaan ja oppimisvalmiuksiltaan. Heillä on opiskelun suhteen erilaiset odotuk-set. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa, ohjaukses-sa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Pedagogisen johtamisen ydin on oppimisessa ja osaamisessa, joka jaetaan tuettuun oppimiseen, oppimiseen oppilaitoksessa, työssäoppimiseen, laajennettuun työssäoppimiseen sekä oppisopimusoppimiseen. Lopputuloksena on työllistyminen tai jatko-opiskelu. Tähän päästään opiskelijan yksilöllistämisen kautta: tuetun -, perus-, taitaja- tai työsuun-tautuneen polun kautta. Oppimisen ja työllistymisen ”liimana” ovat oppilaitoksen sekä työssäoppi-mispaikan ohjaajien kannustava, motivoiva, tukeva ja ymmärtävä ote. Kuva 1. Pedagoginen johtaminen

6

3.1 Tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys

Koulun työskentelyä ja opetuksen järjestämistä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus opettajan, toisten opiskelijoiden ja oppimisympäristön kanssa on tärkeätä. Tiedonkäsitys korostaa jokaisen opiskelijan omaa aktiivista roolia tietojen ja taitojen jäsentäjänä, tiedonhankkijana, -käsittelijänä ja sen arvioijana. Oppimisessa opiskelijan aiempi tietämys yhdistyy uuteen tietoon. Ymmärrys syntyy, kun ihminen valikoi aktiivisesti tietoa ja muodostaa oman käsi-tyksensä asiasta. Oppimisen perustan muodostavat siis opiskelijan aikai-semmat kokemukset sekä hänen subjektiiviset tietonsa opetettavasta asiasta. Oppiminen onnistuu sitä parem-min, mitä monipuolisemmin ja syvemmin opiskeltavat asiat yhdistyvät aikaisemmin opittuun.

3.2 Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Oppimistaidot ja osaaminen kehittyvät osana kaikkia opintoja ja niihin limittyvät myös tutkinnon perusteissa mainitut elinikäisen oppimisen avaintaidot. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uu-sien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttu-vissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon

ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT

oppiminen ja ongelmanratkaisu

vuorovaikutus ja yhteistyö

ammattietiikka

terveys, turvallisuus ja toimintakyky

aloitekyky ja yrittäjyys

kestävä kehitys

estetiikka

viestintä- ja mediaosaaminen

matematiikka ja luonnontieteet

teknologia ja tietotekniikka

aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

7

suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimi-maan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuu-den kehittymiseen.

4. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä

4.1 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö

Ammatilliseen koulutukseen sisältyy oppimista työpaikoilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työelämälähtöisiksi ja niissä korostetaan työelämän toimintakokonaisuuksia. Yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa lisätään. Opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työ-voiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla helpotetaan. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan, mitä osia tutkinnosta toteutetaan työssäoppi-en. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pi-tuus voi vaihdella. Työssäoppimista ammatillisessa perustutkinnossa on vähintään 30 osaamispis-tettä. Henkilökohtaisilla suunnitelmilla työssäoppimista voidaan laajentaa yksilöllisesti. Työssäop-pimisen lisäksi työelämää hyödynnetään laajemminkin oppimisympäristönä. Oppilaitosympäristös-sä toteutettu harjoitusyritystoiminta ja työelämälähtöiset projektit tukevat oppimista. Osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä ja tutkinnon suoritustilaisuuksissa pääsääntöi-sesti työelämässä. Arviointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitos järjestää työpaik-kaohjaajakoulutusta työelämän edustajille oppimisen ohjaukseen, ammattitaidon saavuttamiseen ja osaamisen arviointiin. Ammattiosaamisen näyttötoimintaa valvoo toimielin ja näyttötutkintotoi-mintaa tutkintokohtaiset tutkintotoimikunnat. Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Työpaikkojen arvioijille järjestetään arvioijakou-lutusta. Työelämän palvelutoiminnan puitteissa yrityksille ja julkisyhteisöille tarjotaan osaamisen kehittä-mispalveluja.

4.2 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu tekee kiinteää yhteistyötä Raahen seutukunnan ja lähialueiden perusopetuksen kanssa ja nivelvaiheen kehittämisessä. Yhteistyöhön kuuluu aloituspaikkojen tar-peen ennakointi ja koulutustarjonnan suunnittelu sekä yhteishaun osalta riittävän ohjauksen ja tuki-toimien turvaaminen. Yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen ja tietojen vaihto. Lukuvuoden aikana perusopetuksen ja toisen asteen opinto- ohjaajat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa ja sopivat mm. nivelvaiheen tie-donsiirtopäivän ja Avointen ovien ajankohdat. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun toimintaa esitel-lään kaikille alueen 9- luokkalaisille perusopetuksen vanhempainilloissa.

8

4.3 Toisen asteen yhteistyö

Toisen asteen yhteistyö on Porvari- ja Kauppakoulun, Raahen koulutuskuntayhtymän opistojen (ammattiopisto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto, Ruukin maaseutu opisto) ja lukioiden vä-listä. Yhteistyön tavoitteena on tarjota kaikille alueen nuorille oikea koulutuspaikka ja opintojen aikana erilaisia valinnaisopintoja. Periaatteessa Porvari- ja Kauppakoulun opiskelijat voivat valita opintojen kuluessa esimerkiksi yksittäisiä lukiokursseja ja vastaavasti lukiolaiset voivat valita yksit-täisiä ammatillisia opintoja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opiskelijat voivat suorittaa kaksoistutkinnon yhteistyössä Raa-hen lukion kanssa. Halutessaan opiskelija voi suorittaa myös lukion koko oppimäärän ja saada näin kolmoistutkinnon. Yksityisten oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa yrittä-jyysosan toteuttamisessa.

4.4 Nivelvaiheen yhteistyö

Nivelvaiheen yhteistyö jakaantuu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön nuoren siirtyessä 9- luokalta opiskelemaan ammattia tai lukioon, ja valmistuvien siirtymiseen työelämään tai jatko- opintoihin. Erityinen nivelvaiheen yhteistyö etsivän nuorisotyön (NL § 693/2010) ja nuorten työpa-jan kanssa painottuu toisen asteen opiskelijoiden erotessa koulusta esim. väärän opiskelualavalin-nan takia. 9- luokalta toiselle asteelle: Kun nuori vahvistaa opiskelupaikan toisella asteella, hän täyttä tiedon-siirtolomakkeen, jossa on lupa tiedonsiirtoon perusopetuksesta ja muita tulevien opintojen kannalta tärkeitä henkilökohtaisia tietoja. Lukuvuoden alettua perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten opinto- ohjaajat sekä erityisopettajat tapaavat Nivelvaihepäivässä. Näin selviää ovatko kaikki nuo-ret saaneet opiskelupaikan ja onko erityistä tuen tarvetta sekä ”putoajat” saadaan ohjauksen pariin pian. Valmistujat työelämään tai jatko- opintoihin: Toisen asteen oppilaitoksissa vierailevat jatko- opinto-paikkojen edustajat kertomassa eri koulutusmahdollisuuksista. Opiskelijat käyvät tutustumassa TE- toimistoon tai aktivoivat työnhaun ohjatusti TE-toimiston www-sivuilla. Koulutuksen keskeyttäjät (15- 29 -vuotiaat) ilmoitetaan etsivään nuorisotyöhön tai työpajaan: Toi-sen asteen opinto- ohjaajat ohjaavat keskeyttämässä olevan opiskelijan etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan pariin. Kun ohjausta tehdään alle 18- opiskelijan kohdalla, myös huoltajiin ollaan yhteydessä. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kautta nuori saa lisätietoa opiskeluvaihtoeh-doista. Ohjaustapaamisissa kartoitetaan nuoren tilanne, tulevaisuuden suunnitelmat sekä niihin mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa oikea palvelu, esim. opiskelupaikka, TE- toimiston palvelut tai työpajatoiminta.

4.5 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa

Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä Pohjois-Suomen muiden yksityis-ten oppilaitosten lisäksi alueen koulutuskuntayhtymien kanssa. Yhteiset hankkeet, verkostot ja työryhmät ovat toimintamuotoja, joilla ammatillista koulutusta kehitetään Porvari- ja Kauppakoulus-sa ja alueellisesti.

9

4.6 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön tavoitteena on tukea yhteistyössä huoltajien kanssa opiskelijan aikuisuuteen kasvua ja itsenäistymistä, edistää opiskelijan omaa vastuunottoa opiskelustaan sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saanti opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan yhteistyössä myös huomioon. Päävastuu opiskelijakohtaisesta yhteistyöstä on ryhmäohjaajilla ja opinto- ohjaajalla. Oppilaitoksessa järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille vanhempainilta, jossa huoltajat tapaavat ryhmäohjaajat, opinto- ohjaajan ja muuta koulun henkilökuntaa. Toinen yhteis-työvälinen on Wilma- järjestelmä. Alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelujen etenemisestä, joten oppilaitoksesta toimitetaan koteihin Wilma- järjestelmän tunnukset. Huoltajat voivat olla Wilman kautta yhteydessä nuorensa luokanvalvojaan ja kirjata sinne esim. poissaolon syyn. Asiasta tiedotetaan opiskelijoille viimeistään lukuvuoden alkaessa, joten he ovat tietoisia huoltajien mahdollisuudesta seurata poissaoloja sekä arviointeja. Täysi- ikäinen opiskelija vastaa itse opiskelustaan, mutta opiskelijan luvalla hänen asioistaan voidaan olla yhteydessä ko-teihin.

5. Opiskelijan ohjaus ja tuki

5.1 Opinto-ohjaus

Opintojen ohjaukseen osallistuu koko oppilaitoksen henkilökunta. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henki-lökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Henkilökohtaisen opiskelu-suunnitelman mukaa toteutetaan opetus, ohjaus ja arviointi tarvittavine tukitoimineen. Henkilökoh-taisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja ja opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa. Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija

- saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloittamista ja sen aikana - saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista - tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön - saa tukea opiskeluun ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa - saa tietoa ja tarvittaessa tukea työelämään siirtyessään - saa tietoa ja tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa.

Liite: Opinto-ohjauksen suunnitelma

5.2 Opiskelijahuolto

Opiskeluhuoltotyö on opiskelijan hyvän oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaali-sen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niihin tarvittavien edellytysten lisäämistä. Opis-keluhuoltotyö sisältää oppilaitosyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämistä, opiskelijoille tar-jottavaa yleistä ja erityistä tukea ja ohjeistusta sekä toimintamalleja ongelma- ja kriisitilanteisiin. Opiskeluhuollon toimintaa ohjaa opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuolto toteutetaan yhteistyös-sä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa.

10

5.3 Opiskeluhuollon ja opiskelijan muun tuen palvelut

Ammatillinen erityisopettaja tukee opiskelijoitamme opinnoissa ja antaa ohjausta erityistä tukea tarvitseville sekä laatii HOJKSit ja on yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin tarvittaessa. Ammatilli-seen erityisopettajaan otetaan yhteyttä, jos nuorella on oppimisvaikeuksia tai muita opiskelun es-teitä. Kuraattori antaa henkilökohtaista ja ryhmäohjausta opintoihin liittyvissä asioissa. Hän kuuntelee, motivoi ja ohjaa. Kuraattoriin otetaan yhteyttä, jos nuoren arkielämässä tai opiskelussa on ongel-mia esim. ihmissuhteet, poissaolot, motivaation puute, päihde- ja mielenterveysasiat. Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien, opettajien ja ulkopuolisten sidosryhmien (nuoriso- ja sosiaali-toimi, päihde- ja mielenterveyspalvelut) kanssa. Terveydenhoitaja hoitaa uusien opiskelijoiden terveystarkastukset ja huolehtii kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Terveydenhoitaja on tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmän jäsenten kanssa sekä tarvittaessa opiskelijan huoltajien kanssa. Raahen hyvinvointikuntayhtymä vastaa koulupsykologin ja muista terveydenhoidon palve-luista. Porvari- ja Kauppakoulussa on tukevana opiskeluhuollon palveluna oppimisympäristö Opinparkki. Opiskelijat voivat tarvittaessa tulla Opinparkkiin työskentelemään ohjatusti päivittäin, jos heillä on jäänyt tutkinnon osa kesken tekemättömien tehtävien takia, poissaoloja on kertynyt liikaa tai koti-tehtävien tekemisen aloittaminen tuottaa hankaluuksia. Opinparkissa on aina paikalla ohjaaja ja tarvittaessa opettajat tulevat pitämään joko yksityis- tai pienryhmäohjausta. Liitteet: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestyssäännöt, Opiskeluhuoltosuunnitelma 2015, Päihdestrategia, Tasa-arvosuunnitelma

5.4 Tuki opintojen loppuun saattamiseksi

Tutkinnon osat on laadittu työelämälähtöisinä kokonaisuuksina suoritettavaksi tutkinnon osa kerral-laan, mikä mahdollistaa sen, että opiskelija voi työllistyä suorittamalla vain jonkin tai joitakin tutkin-non osia. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on, että opiskelijat ja tutkinnon suorittajat suorittavat koko tutkinnon. Aikuisten näyttötutkinnoissa opiskelijan tavoittee-na voi olla suorittaa vain yksittäinen tutkinnon osa. Jos opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa tai eroamaan, hänelle kirjoitetaan erotodistus tai todistus suoritetuista tutkinnon osista, jotta hän voi työllistyä ja myöhemmin täydentää opintonsa kokonaiseksi tutkinnoksi. Tällaisissa tilanteissa opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle eri mahdollisuuksista suorittaa koko tutkinto. Eri mahdollisuuksia ovat seuraavat:

Opiskelija jatkaa opintojaan oppilaitoksessa henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opiskelija siirtyy työelämään ja suorittaa loput tutkinnosta näyttötutkintona. Tällöin on otet-

tava huomioon, että eri tutkintojen tutkintotoimikunnat eivät automaattisesti tunnusta amma-tillisena peruskoulutuksena suoritettuja näyttöjä, vaan saattavat pyytää lisänäyttöjä.

Opiskelija siirtyy työelämään ja suorittaa loput tutkinnosta oppisopimuskoulutuksessa. Keskeyttävälle ja eroavalle opiskelijalle laaditaan suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi.

11

6. Ammatillinen erityisopetus Erityisopetuksen perusteena Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ovat opiskelijan opiskeluun ja opiskelemiseen liittyvät asiat. Myös käyttäytymiseen ja elämänhallintaan liittyvät vaikeudet voivat olla esteenä opintojen etenemiselle normaalissa aikataulussa. Samoin erilaiset sairaudet tai vam-mat voivat vaikeuttaa opiskelijan suoriutumista opinnoistaan. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koske-va suunnitelma (HOJKS), johon kirjataan tuen tarve ja annettavat tukimuodot. Sen avulla seura-taan myös tuen toteutumista, ja siihen kirjataan järjestelyjen muutokset. HOJKS:iin sisältyy henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisopetuksella tuetaan opiskelijaa suoriutumaan ensisijaisesti opetussuunnitelmaan asetetuista tavoitteista. Jos tavoitteisiin ei kuitenkaan ylletä yhden tai useamman tutkinnon osan (opintokoko-naisuuden) osalta, niin arviointi voidaan mukauttaa. Mukautettujen opintojen arviointi näkyy todis-tuksessa *-merkinnällä tai uudistetuissa tutkinnoissa M-merkintänä. Liite: Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

7. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien koulutus Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan ammatilli-sen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, tuetaan kielten opinnoissa järjestämällä heille lisää suomen kielen tunteja.

8. Opiskelupaikan vastaanottaminen ja opiskeluoikeus Koulutukseen hyväksytyille ilmoitetaan opiskelupaikasta kirjeellä ja varasijoilta valituille sähköpos-tilla tai kirjeitse. Opiskeluoikeus on koulutukseen hyväksytyllä opiskelijalla, joka on määräaikaan mennessä ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan. Opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Hakijan terveydentila ei ole opiskelijaksi ottamisen este, mutta liiketalouden ja tieto- ja viestintätek-niikan alan koulutuksessa edellytetään henkilöltä koulukelpoisuutta. Opiskelun aloittamisen lykkääminen Opiskelun aloittamista on mahdollista opiskelijan pyynnöstä lykätä enintään yhdellä lukuvuodella. Opiskelun aloittamisen lykkääminen edellyttää kuitenkin perusteltua syytä. Perusteltuja syitä ovat varusmiespalvelus, raskaus tai äitiysloma tai ennakoimaton sairastuminen. Opiskelun aloittamisen lykkäämisestä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa.

12

1. Opetussuunitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan oppimisympäristöt ja opetusmenetel-mät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa on ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkin-non osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan ammattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arvi-ointi. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa suoritetaan Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, ja Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi. Merkonomi tutkinto jakautuu Asiakaspal-velun ja myynnin sekä Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalaan ja datanomitutkinnossa on mahdollista suorittaa Käytön tuen osaamisala. Tutkinnot suoritetaan oppilaitosmuotoisena opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja on laa-juudeltaan 180 osaamispistettä (= kolme vuotta). Opiskeluaika voi kuitenkin vaihdella yksilöllisen etenemisväylän, aiempien opintojen ja mahdollisen työkokemuksen mukaan. Lukion oppimäärän suorittaneen opiskelijan opiskeluaika on kaksi vuotta. Koulutukseen sisältyy työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta eli työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. Koulutuksiin haetaan yhteishaun tai suoran haun kautta peruskoulun tai lukion päättötodistuksella.

1.1 Tutkintojen muodostuminen

Tutkinnot muodostuvat ammatillisista (135 osp), yhteisistä (35 osp) ja vapaasti valittavista tutkin-non osista (10 osp).

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

opinnot laajuus

ammatilliset tutkinnon osat 135 osp kaikille pakollinen tutkinnon, 30 osp osaamisalan mukaiset tutkinnon osat, ?? osp valinnaiset tutkinnon osat, ?? osp

yhteiset tutkinnon osat 35 osp pakolliset 19 osp valinnaisia 16 osp

vapaasti valittavat tutkinnon osat

10 osp tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua ammatil-lisista tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista tai jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvista yksilöllisistä tutkinnon osista

yhteensä 180 osp

B AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

13

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

opinnot laajuus

ammatilliset tutkinnon osat 135 osp kaikille pakolliset tutkinnon osat, 45 osp osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp

yhteiset tutkinnon osat 35 osp pakolliset 19 osp valinnaisia 16 osp

vapaasti valittavat tutkinnon osat

10 osp tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua ammatil-lisista tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista tai jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvista yksilöllisistä tutkinnon osista

yhteensä 180 osp

Tutkinnon muodostuminen peruskoulupohjaisessa osaamisalassa Ensimmäinen vuosi on kaikille opiskelijoille yhteinen ja osaamisalan opinnot alkavat ensimmäisen vuoden lopussa. Yhteiset tutkinnon osat samoin kuin työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt (N) sijoittuvat koko koulutuksen ajalle seuraavasti. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita työpaikalla suoritettavia tutkinnon osia taulukossa olevien tutkinnon osien lisäksi. Kaikki tutkinnon osat löytyvät värikartoista (tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat; liite 1, 2 ja 3)

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (pk-pohjainen)

1. vuosi Kaikille pakollinen tutkinnon osa Asiakaspalvelu 30 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

1.vuosi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan tut-kinnon osat Kaupan palvelu ja myynti 30 osp/ Asiakkuuksien hoito 30 osp

Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalan tutkin-non osat Talouspalvelu 30 osp

2. vuosi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan tut-kinnon osat Kaupan palvelu ja myynti 30 osp + N / Asiakkuuksien hoito 30 osp Tuoteneuvonta 15 osp + N / Sähköinen kaupankäynti 15 osp +N

Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalan tutkin-non osat Talouspalvelut 30 osp + N Toimistopalvelut 30 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

3. vuosi

Visuaalinen myyntityö, 30 osp + N Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suun-nittelu ja toteutus 15 osp + N / Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 osp + N Yrityksessä toimiminen, 15 osp + N / Yrityksen toiminnan suunnittelu 15 osp + N

Kirjanpito, 30 osp+ N/ Palkanlaskenta 30 osp + N Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 sp + N Yrityksessä toimiminen 15 osp + N / Yrityksen toiminnan suunnittelu 15 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

14

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

1. vuosi Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Palvelutehtävissä toimiminen 25 osp + N Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

2. vuosi Palvelujen käyttöönotto ja tuki 30 osp + N Ylläpitotehtävissä toimiminen 15 osp

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

3. vuosi

Ylläpitotehtävissä toimiminen 20 osp + N

Ammatilliset valinnaiset 30 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (yo-linja)

1. vuosi Kaikille pakollinen tutkinnon osa Asiakaspalvelu 30 osp + N

Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalan tutkinnon osat Asiakkuuksien hoito 30 osp + N/ Kaupan palvelu ja myynti 30 osp + N Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 osp

2. vuosi Toimistopalvelut 30 osp + N / Talouspalvelut 30 osp + N Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 osp +N Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp +N Yrityksessä toimiminen 15 osp osp +N/ Yrityksen toiminnan suunnittelu 15 osp + N

Yhteiset tutkinnon osat Ammatilliset valinnaiset Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Liitteet: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi opetussuunnitelma (pk), Liiketalouden perustutkin-to, merkonomi opetussuunnitelma (yo) ja Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi ope-tussuunnitelma

2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuun-nitelma (HOPS), jota päivitetään opiskelun ajan. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suun-nitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. HOPS:n laadinta aloitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmäohjaajan kanssa. Ryhmä-ohjaaja ja opiskelija käyvät henkilökohtaisen tulokeskustelun tarkoitukseen laaditun lomakkeen pohjalta. Keskustelun lopuksi lomake allekirjoitetaan opiskelusopimuksena, ja ryhmäohjaaja huo-lehtii sen dokumentoinnista. Ryhmäohjaaja käy jokaisen opiskelijan kanssa vuosittain henkilökohtaisen hops- keskustelun, jol-loin henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa päivitetään. Opinto-ohjaaja ja ryhmäohjaaja seuraavat suunnitelman toteutumista jaksoittain. Jos opinnot eivät etene suunnitellusti, opiskelijan (ja tarvitta-essa huoltajan) kanssa käydään ohjauskeskustelu ja suunnitelma tarkistetaan.

15

2.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, millaista osaamista opiskelija on hank-kinut aikaisemmilla opinnoilla tai aikaisemmin tehdyllä työllä. Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuk-siin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisen tunnistamista tehdään opintojen alussa, ennen uuden tut-kinnon osan opintojen aloittamista ja opiskelun aikana. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskeli-jan arviointia. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskei-siltä osin vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamista voi hakea koko tutkinnon osasta tai pienemmistä osis-ta. Aiemmin hankitun osaamisen tulee olla perustutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaista. Keskeistä on että opiskelija tietää ja ymmärtää minkälaista osaamista kussakin tutkinnon osassa edellytetään. Ryhmänohjaaja esittelee koko koulutuksen rakenteen ja aina ennen uuden tutkinnon osan aloitta-mista opettajien tulee selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset tarkasti, jotta opiskelija saisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osassa sellaista osaamista, jota hänel-lä jo on. Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista, jolloin hänellä on oltava riittävästi todisteita (dokumentteja) osaamisestaan. Jos osaamisesta ei ole riittäviä dokumentteja (tutkintotodistuksia, opintojen todistuksia, työtodistuksia ym.), käytetään osaamisen tunnistamises-sa muita menetelmiä, kuten haastatteluja tai oman osaamisen kuvaamista. Osaamisen tunnustamista haetaan kirjallisesti lomakkeella joko tutkinnon osan opettajalta tai opin-to-ohjaajilta riittävine dokumentteineen. Yhteisissä tutkinnon osissa osaamisen vertailun tekee tut-kinnon osan opettaja, ammatillisissa tutkinnon osissa joko opinto-ohjaaja ammatillisena opettajana tai muu ammatinopettaja, vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opinto-ohjaaja tai muu opettaja. Osaamisen tunnustamisesta päättävät opinto-ohjaajat ja kyseisten opintojen opettajat. He tallenta-vat osaamisen tunnustamista koskevat päätökset ja arvosanat opiskelijan henkilökohtaiseen opis-kelusuunnitelmaan ja Wilmaan. Opiskelija saa tiedon päätöksestä Wilman kautta kolmen viikon kuluttua hakemisesta tai viimeistään ennen ko. opintojen alkamista. Lukion oppimäärän suorittaneille opiskelijoille tunnustetaan automaattisesti yhteisiin tutkinnon osiin opintoja seuraavan taulukon mukaisesti. LUKION TUNTIJAON (VnA 955/2002) JA LUKION OPETUSSUUNNI-TELMAN PERUSTEIDEN 2003 MUKAISET KURSSIT

PERUSTUTKINNON YHTEISET TUT-KINNON OSAT JA NIIDEN OSA-ALUEET osaamispisteineen

Ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueita vastaavat kurssit

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

Oppiaine pakolliset kurssit (suluissa valinnaisia kursseja)

vastaavuus yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin

pakolliset osp

valinnai-set osp

Äidinkieli ÄI1, ÄI2, ÄI4 + jokin seuraavista ÄI3 tai ÄI5 tai ÄI6 tai ÄI7

vastaavat tavoitteiltaan pakollisia ja valinnaisia äidinkielen osaamis-tavoitteita

Äidinkieli 5 0-3

Toinen ko-timainen kieli

RUA1 tai RUB1 vastaavat tavoitteiltaan pakollisia ja valinnaisia ruotsin osaamista-voitteita

Toinen koti-mainen kieli

1 0-3

Vieras kieli, englanti

ENA1 ja ENA3 tai B-kielessä ENB1 ja ENB2

vastaavat tavoitteiltaan pakollisia ja valinnaisia englannin osaamis-tavoitteita

Vieras kieli 2 0-3

Matemaattis-luonnontieteellinen osaa-minen, 9 osp

Matematiik-ka

MAB1, MAB2 ja MAB7 tai MAA1 ja MAA2 tai MAA1 ja MAA3

vastaavat tavoitteiltaan pakollisia ja valinnaisia matematiikan osaa-mistavoitteita

Matematiikka 3 0-3

16

Fysiikka FY1 (valinnainen FY2)

FY1 + KE1 vastaavat tavoitteel-taan pakollisia osaamistavoitteita FY1, FY2 + KE1 fysiikka ja kemia –osa-alueen valinnaisia osaamis-tavoitteita

Fysiikka ja kemia

2 0-3

Kemia KE1

--- - lukion pakollisissa kursseissa ei ole vastaavaa

Tieto- ja vies-tintätekniikka sekä sen hyö-dyntäminen

1 0-3

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvit-tava osaaminen, 8 osp

Yhteiskunta-oppi

YH1 ja YH2 vastaavat tavoitteiltaan pakollisia ja valinnaisia yhteiskuntataidot -osa-alueen osaamistavoitteita

Yhteiskunta-taidot

1 0-3

- lukion pakollisissa kursseissa ei ole vastaavaa

Työelämätai-dot

1 0-3

- lukion pakollisissa kursseissa ei ole vastaavaa

Yrittäjyys ja yritystoiminta

1 0-3

Liikunta LI1 tai LI2 (valinnainen LI5)

LI1 ja TE1 tai LI2 ja TE1 vastaavat pakollisia osaamistavoitteita (LI5 ja TE2 valinnaisia osaamistavoit-teita)

Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

2 0-3

Terveystieto TE1 (valinnainen TE2)

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp

lukion pakollisissa kursseissa ei ole vastaavaa

Kulttuurien tuntemus

0-3

Musiikki MU1, MU2 KU1, KU2

Kaksi luetelluista lukion kursseista vastaa taide- ja kulttuuri –osa-alueen, 3 osp:n osaamistavoitteita

Taide- ja kult-tuuri

0-3

Kuvataide

Uskonto FI1+UE1, UE2, UE3 tai FI1+UO1, UO2, UO3 tai FI1+ ET1, ET2, ET3

Joku kolmesta esitetystä ryhmästä vastaa etiikka –osa-alueen, 3 osp:n osaamistavoitteita

Etiikka 0-3

Filosofia

Psykologia PS1 (valinnaiset PS2, PS4, PS5)

PS1 vastaa psykologia –osa-alueen 1 osp:n laajuista osaa osaamistavoitteista PS1, PS2, PS4 ja PS5 vastaavat psykologian 3 osp:n osaamistavoitteita

Psykologia 0-3

Biologia BI3 BI3 vastaa ympäristöosaaminen –osa-alueen 1 osp:n laajuista osaa osaamistavoitteista

Ympäristö-osaaminen

0-3

Taulukko 1. Lukion kurssien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden sisältämän osaamisen vas-taavuus

3 Opetuksen toteuttaminen Opetusta toteutetaan monimuotoisesti. Pääosa opetuksesta toteutetaan lähiopetuksena oppilaitok-sen luokissa, työtiloissa, harjoitusyrityksessä tai muissa työympäristöissä, mutta erilaisia oppimis-tehtäviä ja työelämälähtöisiä projektitöitä voidaan tehdä myös yksilöllisesti tai ryhmissä itsenäisenä etäopiskeluna. Osan opinnoista voi suorittaa tietoverkossa opiskellen. Oppilaitos tarjoaa opiskeli-joille mahdollisuuksia kansainvälisiin vaihtojaksoihin, jotka toteutetaan pääosin työssäoppimisena. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin opetusmenetelmien soveltamisesta tutkinnoittain.

17

3.1 Työssäoppiminen

Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä toteutuvaa opetus-suunnitelman mukaista käytännön opetusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta am-mattitaidosta. Työssäoppiminen on opiskelijalle tavoitteellista, ohjattua ja arvioitavaa opiskelua, ja sen laajuus on vähintään 30 osaamispistettä. Työssäoppimisen jaksot sijoittuvat eri opintojen osiin työssäoppimi-sen toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisensa osittain tai kokonaan ulkomailla. Asiasta päättää rehtori. Opiskelijalle laaditaan jokaiselle työssäoppimisen jaksolle henkilökohtainen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja tehdään niihin liittyvät sopimukset. Sopimuksessa sovi-taan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, työn keskeinen sisältö ja kesto. Liite: Työssäoppimisen ja ammattiosaamien näyttöjen opas

3.2 Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa koulutuksen järjestäjän aset-tama toimielin. Näytöt suunnitellaan, järjestetään ja arvioidaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelijan työssäoppimisen sopimusta tehtäessä sovitaan työssäoppimispaikan kanssa ammat-tiosaamisen näytön suunnitelmasta, toteutuksesta ja arvioinnista. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnon osista ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Ammattiosaamisen näyttöjen avulla varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja kehitetään työelämäyhteistyötä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat annetaan tutkinnon osittain ja ne merkitään tutkintotodis-tuksen osana olevaan näyttötodistukseen. Toimielin hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimielimen jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita, opettajia ja koulutuksen järjestäjää.

3.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia sil-loin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tut-kinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista osaamista sy-ventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpai-koilla. Ammatillista osaamista syventäviä / laajentavia tutkinnon osia voivat olla yritystoiminta, tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä paikal-lisesti tarjottavat tutkinnon osat. Paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien tulee vastata työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpei-

18

siin. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointi vasten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat.

4 Opiskelijan arviointi Arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissaan sekä antaa tietoa osaamisesta opiskelijalle itselleen, oppilaitokselle ja työelämälle. Opiskelijan arvioinnin avulla tuetaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa, annetaan opiskelijalle palautetta oppimisesta, ohjataan opiskelijaa saavuttamaan asetetut tavoitteet, kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja sekä anne-taan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa kohti tavoitteita oppimisen aikana. Osaamisen arvioinnilla todetaan tulos, joka on saavutettu. Osaamisen arviointi perustuu aina tut-kinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan tutkinnon osien arvosanat tutkintotodistukseen. Arviointiasteikko on tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä eli tekemällä ammattitaitovaatimusten edellyttämää työtä mahdollisimman aidoissa työtehtävissä. Muita arvioin-timenetelmiä käytetään tarvittaessa täydentämään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän kanssa tutkinnon perusteiden pohjalta. Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat, päättötodis-tukseen merkitään kaikki tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä kokonaisuutta. Osaamistavoitteet on laadittu näihin neljään tutkinnon osaan sisältyviin osa-alueisiin. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoriterekisteriin.

4.1 Oppimisen arviointi

Oppimisen arviointi tarkoittaa oppimisen edistymistä seuraavaa ja ohjaavaa arviointia. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä pitää vielä oppia. Opiskelijalle tulee antaa riittävästi aikaa harjaantumiseen ja uuden oppimiseen. Erityisesti oppimisprosessin aikainen kannustava ja ohjaava arviointi motivoi opiskelijaa yrittämään ja oppimaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään myös tarvittavat muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Opintojen aikana tapahtuva arviointi on vuorovaikutteista ja olennainen osa oppimisprosessia. Ar-viointiin osallistuvat opettajat, työpaikkaohjaajat sekä opiskelijat. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia, vaan annetun palautteen avulla vahvistetaan opiskelijan oppimista ja val-miuksia itsearviointiin. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijan edistymistä tulee aina verrata tutkinnon osan tavoitteisiin ja kriteereihin. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan, joten arvosanoja ei anneta. Oppimisen arviointi dokumentoidaan Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa opintosuoriterekisteriin sanallisena.

19

4.2 Osaamisen arviointi

Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta suhteessa ammattitaitovaatimuksiin, tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opiskelijan osaamista arvioidaan vasta sen jälkeen, kun hänellä on ensin ollut mahdollisuus ope-tella tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Osaamista arvioitaessa arvioidaan kokonaisuuksien hallintaa, ei vain pieniä osasia. Arvioinnin kohteet ammatillisissa tutkinnon osissa ovat:

työprosessin hallinta

työmenetelmien-, välineiden ja materiaalin hallinta

työn perustana olevan tiedon hallinta

elinikäisen oppimisen avaintaidot Kaikille ammattitaitovaatimuksille ja tavoitteille on laadittu kolmiportaiset arviointikriteerit (Tyydyttä-vä 1, Hyvä 2 ja Kiitettävä 3). Ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskeli-jan pitäisi osata. Kriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata.

4.3 Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten opintojen keskeisin arviointimenetelmä. Opiskelijan saavuttama ammatillinen osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytössä, joka toteutetaan todenmukaisissa ja aidoissa työympäristöissä työssäoppimisjaksoilla. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Keskusteluja voidaan käydä opettajien kesken tai opettajien, työpaikkaoh-jaajan ja opiskelijan kesken. Arviointikeskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen opis-kelijan osaamisesta suhteessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin ja luoda hyvät edellytykset opiskelijan oppimisel-le jatkossa. Ammattiosaamisen näytön jälkeisessä arviointikeskustelussa opettajan tehtävänä on varmistaa, että keskustelu käydään perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen tarkempi arviointi on esitelty Työssäoppimisen ja ammattiosaamien näyttöjen oppaassa.

4.4 Arvioinnista päättäminen ja tiedottaminen

Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin perusteella. Arvioin-tiasteikko on tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan kaikista tutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Poikkeuksena ovat vapaasti valittavat tutkinnon osat, jotka voidaan arvioida hyväksytty / hylätty. Ammatillisen tutkinnon osan arvosana määräytyy joko pelkästään ammattiosaamisen näytön perusteella tai näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella, jolloin opettajatiimi päättää ar-vosanasta yhdessä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edus-tajat yhdessä. Yhteisten tutkinnon osien arvosanasta päättää kyseisiä opintoja opettanut opettaja tai opettajat yhdessä. Arvosana annetaan tutkinnon perusteissa olevien osaamistavoitteiden mukaan.

20

4.5 Arviointiaineiston säilyttäminen

Opettajien on säilytettävä arviointitietoja opiskelijan suorituksista kunnes tutkinnon osa on arvioitu ja oikaisuvaatimuksen aika on päättynyt. Vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat tallennetaan opintohallintojärjestelmään (Wilma), vaikka tutkinnon osan arvosana merkittäisiinkin päättötodistukseen suoritusmerkinnällä. Arviointi-aineisto tulee säilyttää, kunnes opiskelija on suorittanut tutkintonsa loppuun. Keskeyttäneiden ja eronneiden opiskelijoiden arviointitiedot (tiedot puuttuvista suorituksista) on säilytettävä vähintään 0,5 vuotta opintojen päättymisestä. Tutkinto- ja erotodistukset tulee säilyttää pysyvästi paloturvallisessa paikassa. Arvosanat / sanalliset arviointimerkinnät tallennetaan opiske-lijahallintajärjestelmään (Wilma), josta opiskelija voi katsoa omat suorituksensa.

4.6 Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen

Tutkinnon osa on suorittamatta, mikäli sitä arvioitaessa todetaan, että opiskelija ei ole saavuttanut tutkinnon osan vähintään tyydyttävää tasoa. Hylkäävän arvion antanut opettaja määrittelee, mitä opiskelijan on tehtävä ja miten osaamisensa näytettävä, jotta suoritus on hyväksytty. Erilaiset lisä-työt ja lisänäytöt tehdään ja annetaan vastaavan opettajan osoittamassa paikassa ennen opinto-oikeuden päättymistä. Opiskelija voi korottaa saamaansa tutkinnon osan ja/tai ammattiosaamisen näytön arvosanaa. Uu-sinta ja korotusmahdollisuudet tiedotetaan opiskelijalle. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen ar-vosanaa voi korottaa ainoastaan rehtorin päätöksellä ja se suoritetaan yksityisopiskelijana.

4.7 Osaamisen arvioinnin oikaisu

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto- ja tutkintosuorituk-seensa. Opinto- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suulli-sesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioin-nista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankoh-dasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden so-veltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on esitetyn oikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn uuteen päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattiosaamisen näyttöjen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos päätös on ilmeisesti virheellinen.

4.8 Todistukset

Tutkintotodistus Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Näyttötodistukseen merki-tään suoritetut ammattiosaamisen näytöt ja suorittamispaikat. Erotodistus

21

Opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näy-töistä hänen erotessaan kesken perustutkinnon suorittamisen. Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus hänen suorittamistaan tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta myös opiskelun kestäessä. (Wilman opintokortti)

4.9 Arviointi erityisopetuksessa

Pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena. Perusteena erityisopetuksen saamiseksi voi olla opiskelijalla todetut oppimisvaikeudet, vamma, sairaus tai muu syy. Erityistä tukea saavan opiskelijan koulutuksen tavoitteena on, että erityistä tukea saava opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamis-tavoitteet. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa erityisopetus tarkoittaa opiskelijan pedagogista tu-kemista niin, että se pohjautuu aina opiskelijan henkilökohtaisiin valmiuksiin ja tavoitteisiin ja että opiskelijaa tuetaan erityisin opetus- ja opiskelujärjestelyin. Erityisten tukimuotojen saamiseksi opis-kelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jota päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran jakson aikana. HOJKSiin kirjataan muun muassa päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena, erityisope-tuksen peruste, tieto mahdollisesta mukautuksesta ja opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunni-telma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää tiedot erityisopetukseen liittyvästä pedagogi-sesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä. Ennen kuin opetusta lähdetään järjes-tämään erityisopetuksena tai opintoja mukauttamaan ja HOJKSia vahvistamaan, opiskelijaa ja opiskelijan huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan. Erityistä tukea saavan opiskelijan arvioinnin ensisijaisena lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa perustutkinnon erityisesti tuettuna tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määriteltyjen ammattitaito-vaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti. Opiskelun ensisijaisena tavoitteena on saada perustutkinto suoritetuksi sellaisen tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen avul-la, mikä on opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaista. Osaamistaan opiskelija voi ilmaista monipuolisilla ja vaihtelevilla tavoilla. Jos opiskelija ei kuiten-kaan saavuta jossakin tutkinnon osassa T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit laaditaan ennen opetuksen alkamista, jolloin ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sopeutetaan opiskelijan edellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvosana-asteikon tasolle. Mukauttaminen voidaan tehdä yhteen tai useampaan tutkinnon osaan tai koko tutkintoon. Opetus tulee kuitenkin mukauttaa siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Kun mukauttamisesta on tehty päätös, opiskelijan HOJKSiin luodaan uudet tavoitteet ja arviointikri-teerit. Opiskelijaa ohjaaville henkilöille ja opettajille annetaan tieto mukautetuista ammattitaitovaa-timuksista ja osaamistavoitteista, jotta he osaisivat toimia niiden mukaisesti ja arvioida opiskelijan osaamisen uusien arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijalle ja hänen vanhemmilleen kerrotaan HOJKS- ja HOPS-keskusteluissa, että mukauttaminen voi vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn tai niissä selviytymiseen.

22

Mukautettujen tutkinnon osien kohdalle laitetaan M-merkintä ja alaviitteeksi kirjataan: ”Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a tai 21 §:n perusteel-la." Opiskelijan todistuksiin merkitään suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä perustutkinnon perustei-den mukaisesti, niiden laajuudet, arvosanat ja tarvittaessa lyhyt sanallinen kuvaus siitä, mitä opis-kelija osaa.

4.10 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi

Maahanmuuttajaopiskelijan arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Kyseisiin tavoitteisiin pääsemiseksi opetuksen järjestelyissä voidaan käyttää joustavia menetelmiä ja opetustapoja. Arvioinnin tavoitteita, perusteita ja arviointitapoja selvitetään vieraskieliselle tai toisesta kulttuurista tulleelle opiskelijalle tarpeen mukaan perusteellisesti ja selkeästi varmistaen samalla, että opiskeli-ja on ymmärtänyt arviointiin liittyvät seikat. Opettajan tulee arvioinnissa ottaa huomioon se, että maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen taito kehittyy prosessinomaisesti ja että kielen kehitty-minen jatkuu koko ammatillisen koulutuksen ajan. Erityisesti koulutuksen alussa kielitaidon taso tulee ottaa huomioon, eikä opiskelijalta ei tule vaatia kohtuuttomia hänen maassaoloaikaansa näh-den. Äidinkieli-osa-alueelta opiskelijan tulee suoriutua joko äidinkieli suomi- tai äidinkieli suomi toisena kielenä -osaamistavoitteista vähintään tyydyttävällä T1-tasolla, koska maahanmuuttajan suomen kielen taidon on oltava koulutuksen päättyessä sellainen, että hän pystyy harjoittamaan Suomessa ammattiaan. Suuri osa opiskelijoista, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, osallistuu normaalien äidinkielen tun-tien opetukseen. Joidenkin maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen taito voi olla niin hyvä, että opetuksen seuraaminen sujuu vaivatta. Suomen kielen osaamistavoitteina käytetään tutkinnon perusteissa olevia suomi toisena kielenä osaamistavoitteita riippumatta siitä, onko suomen kielen opetus järjestetty yhdessä muiden kanssa vai erillisessä ryhmässä. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee hyvin myös suomen kielen oman äidinkielensä lisäksi. Opiskelijan suomen kie-len taito voi olla lähes oman äidinkielen tasolla ja suomi osaamistavoitteiden veroinen kielitaidon kaikilla osa-alueilla. Tällöin opettaja ja opiskelija yhdessä voivat sopia, että maahanmuuttajaopis-kelijan äidinkielen osaaminen arvioidaan normaalisti muiden opiskelijoiden tapaan äidinkieli, suomi osaamistavoitteiden mukaan. Opiskelijan opintosuoritusrekisteriin merkitään äidinkielen kohdalle, mitä äidinkieli-osa-alueen osaamistavoitteita arvioinnissa on käytetty.

Toisen kotimaisen kielen opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen osaamistavoitteiden mukai-sesti siten, että opiskelijoiden kielitaidon taso otetaan huomioon. Tarvittaessa opiskelijoiden opetus järjestetään alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeiden mukaan. Jos toisen kotimaisen kielen osaamistavoitteet ovat kohtuuttomia, opiskelija voidaan vapauttaa kyseisen kielen opiskelusta, mistä tulee alaviitemerkintä tutkintotodistukseen ja opintosuoritusotteeseen. Tällainen päätös teh-dään harkiten ja opiskelijaa kuunnellen.

Valintatilanteessa opiskelijan tulee suorittaa tutkinnon osan muita osa-alueita (äidinkieltä tai vieras-ta kieltä) jatkotoiveet huomioiden niin, että tutkinnon osan Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen osaamispistemäärä täyttyy. Opiskelijan kielitaito tulee arvioida palvelualoja koskevien perustutkin-tojen perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Nämä määrittelevät, millainen opiske-lijan suomen kielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen hallinta opiskelijalla tulisi olla.

23

Liite: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun arviointisuunnitelma

24

Näyttötutkinnot ovat aikuisten ammatillisia tutkintoja. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun aikuiskou-lutus järjestää perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja toteuttaa tut-kintotilaisuuksia kyseisten tutkintotoimikuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaan. Henkilös-tö- ja täydennyskoulutusta järjestetään sekä tutkintotavoitteisena että räätälöitynä täsmäkoulutuk-sena. Liite: Näyttötutkintostrategia

1. Näyttötutkinnot

Aikuiskoulutuksen tutkinnot ovat näyttötutkintoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toimin-nan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajat, työntekijät ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä, kun kehitetään tutkintorakennetta, laaditaan tutkintojen perusteita, suunnitellaan ja järjestetään tutkinto-tilaisuuksia ja arvioidaan tutkintosuorituksia. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammat-titutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaa-misvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia.

2. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa

Aikuiskoulutuksen tutkinnot ovat näyttötutkintoja. Näyttötutkinnoissa lähtökohtana on työssä, opin-noissa, harrastuksissa tai muuten aikaisemmin hankittu osaaminen. Kun henkilö tulee suorittamaan tutkintoa, hänen taustansa ja osaamisensa selvitetään. Tämän perusteella suunnitellaan, minkälaista lisäosaamista tutkinnon suorittajan tulee hankkia. Aikaisem-min hankittu osaaminen tunnistetaan luotettavien dokumenttien perusteella. Tunnistettu osaaminen voidaan esittää tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi osana tutkintosuoritusta. Valmistava koulutus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen tukevat tutkinnon suorittamista siltä osin, kuin tutkinnon suorit-taja tarvitsee lisää osaamista. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajat perehdytetään tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, arvioin-tikohteisiin ja arvioinnin kriteereihin. Ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota ammatillisten kä-sitteiden ja arviointikriteerien avaamiseen. Jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa laaditaan kirjallinen henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Suunnitelman pohjana ovat tutkinnon ammattitaitovaatimukset. Suunnitelman laadinta käynnistyy hakeutumisvaiheessa, jolloin kartoitetaan aikaisempi osaaminen, tavoiteltu tutkinto ja tutkinnon suorittajan henkilökohtaiset valmiudet sekä tarvittavat tukitoimet. Opiskelija kartoittaa omat tar-peensa hankkia lisää ammattitaitoa vertaamalla tutkinnon ammattitaitovaatimuksia omaan osaami-seensa. Henkilökohtaistamissuunnitelma laaditaan nimetyn kouluttajan kanssa.

C AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS

25

Henkilökohtaistamissuunnitelmaan merkitään aikaisemmin hankittu, tunnistettu osaaminen ja suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta ja tutkinnon suorittamisesta. Henkilökohtais-tamissuunnitelma on opiskelijan ja oppilaitoksen välinen yhteinen asiakirja, jonka mukaan tutkin-non suorittaja etenee kohti tavoittelemaansa tutkintoa sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa. Henkilökohtaistamissuunnitelmassa sovitaan siitä, miten tutkinnon suorittaja hankkii tarvittavan ammattitaidon: Opintojen suoritusjärjestyksestä, menetelmistä ja tavoitteista sekä työelämässä oppimisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, muutokset kirjataan ja niistä sovitaan aina yhdessä molempien osapuolien kesken. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, tarkentavia keskusteluja käydään säännöllisesti tarvittaessa, ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Henkilökohtaistamissuunnitelman osana oleva tutkinnon suorittamisen suunnitelma sisältää tutkin-non osien suorittamisen ajankohdat, näyttöympäristöt ja -menetelmät. Ennen tutkintotilaisuutta tutkinnon suorittaja laatii oman tutkinnon suorittamisen suunnitelmansa tutkintokohtaisten ohjeiden mukaan.

3. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa

Valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnon ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan oikeilla työpaikoilla ja todellisissa työtehtävissä. Tutkintosuoritukset arvi-oidaan kolmikantaisesti. Arviointiin osallistuu työnantajien, työntekijöiden ja opetuksen edustaja. Arvioijat ovat oman alansa ammattilaisia, joilla on alan koulutus ja jotka on perehdytetty tutkinnon arviointiin. Arvioijista ainakin yhdellä tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus. Oppilaitos tukee henkilöstön osallistumista näyttötutkintomestarikoulutukseen. Tutkinnon suorittajan itsearviointi on osa arviointiaineistoa ja siten tärkeä osa tutkinnon suorittamista. Kolmikantainen arviointiryhmä tekee tutkintotoimikunnalle arviointiesityksen. Päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan tutkinnonosittain. Tutkinto on valmis, kun kaikki siihen kuuluvat tutkinnon osat ovat hyväksytysti suoritettu. Tutkinnon suorittaja voi halutes-saan suorittaa vain yhden tai useampia tutkinnon osia. Tätä kutsutaan osatutkinnoksi. Valmistavan koulutuksen opiskelijoille tiedotetaan koulutukseen hakeutumisvaiheessa tutkinnon suorittamises-ta. Tutkintotilaisuuksista kerrotaan yksityiskohtaisesti erillisissä infotilaisuuksissa. Jokainen tutkin-non tai tutkinnon osan suorittaja tekee ohjattuna oman henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelmansa. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää opiskelijalle mahdollisuus tut-kinnon suorittamiseen osana valmistavaa koulutusta, ja opiskelijalla on velvollisuus osallistua tut-kintotilaisuuksiin. Tutkintotodistuksen ja osatutkintotodistuksen myöntää valtakunnallinen alan tutkintotoimikunta. Tutkintotodistuksen arvosanat perustuvat tutkintotilaisuuksissa osoitettuun osaamiseen, ei valmis-tavan koulutuksen opintoihin. Perustutkinnot arvioidaan asteikolla 1–3 (tyydyttävä – kiitettävä) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan joko hyväksytyiksi tai hylätyiksi. Todistukseen mer-kitään ainoastaan suoritetut tutkinnon osat arvosanoineen. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa tai eroaa oppilaitoksesta, hänelle annetaan osatutkintotodistus siihen mennessä hyväksytysti suorite-tuista tutkinnon osista. Koulutuksen järjestäjä antaa valmistavasta koulutuksesta osallistumistodistuksen sekä opintorekis-teriotteen, josta ilmenevät suoritetut opinnot. Opintorekisteriotteeseen kirjataan valmistavan koulu-tuksen aikana oppilaitoksessa suoritetut opinnot. Ainoastaan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkintotodistus on pätevä todistus tutkinnon suorittami-sesta. Halutessaan opiskelija voi saada tutkintotodistukseen kansainvälisen liitteen.

26

4. Näyttötutkintoon valmistava koulutus

Tutkinnon suorittaja osallistuu valmistavaan koulutukseen osana tarvittavan ammattitaidon hank-kimista oman henkilökohtaistamissuunnitelmansa mukaisesti. Valmistavaa koulutusta järjestetään monimuoto-opetuksena päivisin ja iltaisin, ja se voi olla lähiopetusta, etäopetusta, verkko-opetusta ja itsenäistä opiskelua. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen voi kuulua myös erilaisia tutustu-miskäyntejä ja vierailuja. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on osa tarvittavan ammattitaidon hank-kimista. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Joskus voi olla tarpeen myös opis-kelun määräaikainen keskeyttäminen esim. opiskelijan elämäntilanteen vuoksi. Henkilökohtaista-missuunnitelman päivittämisestä, opintojen jatkamisesta tai opiskelun keskeyttämisestä määrä-ajaksi sovitaan aina yhteisesti opiskelijan, vastuukouluttajan tai tutkintovastaavan kanssa. Määrä-aikainen keskeyttäminen ei kuluta opiskeluaikaa. Opiskelijan osallistumista ja etenemistä seurataan sekä opiskelutavoitteisiin pääsemisen että opin-tososiaalisten etujen myöntämisen kannalta (esim. opintotuki). Oppilaitos on velvollinen ilmoitta-maan opiskelijan poissaoloista opintotukikeskukselle. Runsaiden poissaolojen takia valtion opinto-tukikeskus voi keskeyttää opintotuen maksamisen. Jos opiskelija on ollut poissa kohtuuttoman ajan ilman ilmoitusta, häneen ollaan yhteydessä joko puhelimalla tai kirjeitse ja tiedustellaan hänen aikomuksistaan jatkaa opiskelua. Jos yhteyttä opis-kelijaan ei saada tai jatkamisen edellytyksiä ei ole, opiskelija voidaan katsoa eronneeksi oppilaitok-sesta. Oppisopimusopiskelija on opiskeluaikanaan määräaikaisessa työsuhteessa ja opiskelu on osa hä-nen työtään. Siksi oppisopimusopiskelijalla on velvollisuus osallistua lähiopetukseen ja ilmoittaa poissaoloistaan myös työpaikan käytäntöjen mukaan. Oppisopimusopiskelijan henkilökohtaista-missuunnitelman päivittämisestä, opintojen keskeyttämisestä tai oppisopimuksen purkamisesta päättää oppisopimustoimisto.

5. Arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Valmistavassa koulutuksessa arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa tavoit-teidensa saavuttamisessa, kehittää hänen itsearviointitaitojaan ja arvioida hänen valmiuksiaan tutkinnon suorittamiseen. Arviointitiedon keräämiseen käytetään esimerkiksi tenttejä, työnäytteitä, portfoliota, työselostuksia, raportteja ja oppimispäiväkirjaa. Opintojakson alussa kouluttaja tiedottaa jakson arvioinnin periaatteista, myös poissaolojen vaikutuksesta valmistavan koulutuksen arvioin-tiin.

27

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun henkilöstön kehittämissuunnitel-massa pyritään ennakoimaan tulevaa toimintaa ja tarpeita. Lukuvuo-den koulutuksessa painotetaan niitä asioita, jotka korostuvat kahden seuraavan lukuvuoden toiminnassa. Henkilöstön kehittämistarpeet johdetaan oppilaitoksen toiminnan tulevaisuuden suunnitelmista ja alan kehittymisennusteista sekä henkilökohtaisista kehityskeskusteluista. Henkilökohtaisia kehittämis-tarpeita analysoidaan suhteessa oppilaitoksen toimintaan ja tavoittei-siin sekä kyseisen henkilön tehtävän vaatimuksiin. Henkilökohtaiset kehittämistarpeet tarkennetaan ja täydennetään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa.

Kehittämisen päätavoitteina ovat perehdyttäminen, ammattitaidon ylläpitäminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Oppilaitoksen johto luo edellytykset työntekijöiden osaamisen jatku-valle kehittämiselle. Oppilaitoksen rehtori huolehtii toistuvien kehitys-keskusteluiden toteutuksesta, koulutustarpeen kartoittamisesta ja koulutuksen toteuttamisesta. Jokainen työntekijä vastaa itse omasta oppimisestaan ja osaamisen kehittämiseen tarkoitettujen mahdolli-suuksien käyttämisestä. Kehittämistarpeet ja –toiveet kirjataan henki-lökohtaisen osaamisen kehityssuunnitelmaan.

Liite: Henkilöstön kehittämissuunnitelma

D HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

28

E LIITTEET JA SUUNNITELMAT

Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Liiketalouden perustutkinto, merkonomi opetussuunnitelma Liiketalouden perustutkinto, merkonomi opetussuunnitelma (yo-linja) Näyttötutkintostrategia Ohje opiskelijan arviointiin Opinto-ohjauksen suunnitelma Opiskeluhuoltosuunnitelma 2015 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun arviointisuunnitelma Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestyssäännöt Tasa-arvosuunnitelma Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi opetussuunnitelma Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen opas