vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman työkalupakki · edessäsi on vantaan esiopetuksen...

Vantaan esiopetuksenopetussuunnitelman työkalupakki

Sisällys1. Johdanto2. Esiopetuksen vuosikello3. Esiopetuksen arvoperusta4. Oppimiskäsitys esiopetuksessa5. Esiopetuksen toimintakulttuuri6. Esiopetuksen oppimisympäristöt7. Arviointi esiopetuksessa8. Kasvun ja oppimisen tuki9. Esiopetuksen hyvinvointityö10. Laaja-alaisen osaamisen alueet11. Opetuksen yhteiset tavoitteet12. Eheyttämisvinkit esiopetuksen ja valmistavan opetuksen

suunnitteluun13. Esiopetuksen johtaminen

1. JohdantoEdessäsi on Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman työkalupakki, jonkatarkoituksena on helpottaa uuden esiopetuksen opetussuunnitelman käyttöön ottoaesiopetuksen arjessa.

Työkalupakista löydät kuvin ja tekstein avattuna opetussuunnitelman tärkeimmätsisällöt. Jokaiseen kohtaan liittyy keskustelutehtäviä, joita voidaan tehdä esiopetuksentiimeissä tai koko työyhteisön kanssa. Työkalupakissa olevat hyperlinkit aukeavatklikkaamalla sanan päällä hiiren oikeaa näppäintä ja kohtaa ”Avaa hyperlinkki”.

Työkalupakin loppupuolelta löytyy valmiita oppimiskokonaisuussuunnitelmia ja tyhjäsuunnittelupohja eheytetyn opetuksen suunnitteluun. Myös valmistavan opetuksentoteutukseen löytyy samanlaisia vinkkejä.

Päiväkodin johtajille on työkalupakista oma osuus, mutta myös koko työkalupakinsisältöä voi käyttää johtamisen välineenä keskustelutehtävineen.

Toivottavasti työkalupakista on apua ja iloa opetussuunnitelman haltuunotossa!

3. Esiopetuksen arvoperustaVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 13

Lapsi jalapsuus

Ainutlaatuinen jaarvokas

Yksilö ja yhteisönjäsen

Oikeus oppialeikkien

Itseisarvoinenlapsuus

Tasa-arvoisuus jayhdenvertaisuus

Avoimuus jaerilaisuudenkunnioitus

Kestäväelämäntapa

Yhteisöllisyys jayhteistyö

Osallisuus

Aikaisempienkokemusten

merkitys

Laadukas

Esiopetuksen arvoperusta

Esiopetuksen opetussuunnitelman arvojatäydentävät Vantaan omat arvot:innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys.

Tehtävä: Pohtikaa päiväkotinne / ryhmänne arvoja, mitkä arvot ovat teille tärkeitä?Miten esiopetuksen / Vantaan arvoperusta näkyy toiminnassanne? Onkopäiväkodissanne / ryhmässänne joitakin muita arvoja?

4. Oppimiskäsitys esiopetuksessaVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 14

Opp

imin

enTapahtuu vuorovaikutuksessa:

lapset, aikuiset, yhteisöt,lähiympäristö

On kokonaisvaltainen tapahtuma:leikki, tutkiminen, toiminnallisuus,tunteet, aistihavainnot, keholliset

kokemukset, ajattelu

Lähtökohtana aiemmat kokemuksetja osaaminen, yhteys arkeen ja

kokemusmaalimaan

Olennaista on itsetunto oppijana,turvallinen ja positiivinen

oppimisympäristö sekä myönteisettunnekokemukset

Tehtävä: Pohtikaa, mitenesiopetusta tulisi toteuttaa,jotta se toteuttaisiopetussuunnitelman mukaistaoppimiskäsitystä.

Mitä asioita tulee ottaahuomioon ryhmän ja yksittäisenlapsen kannalta?

Arvioikaa omaa esiopetustanne,miten opetussuunnitelmanmukainen oppimiskäsitystoteutuu teillä?

5. Esiopetuksen toimintakulttuuriVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 21

Hyvinvointi jaturvallinen arki

Kaikilleyhteinenesiopetus

Oppimisen jaoivalluksen ilo

Lapsiosallisenaja oman

elämänsätoimijana

27.6.2016 8

- Inklusiivisuus- Kulttuurinenmonimuotoisuus

- Leikki, tutkiminen, kokeilu

- Lasten aloitteet jaideat, osallisuus- Yhteistyö,yhteinenvastuunotto

- Psyykkinen jafyysinen hyvinvointiesiopetusryhmässä

Toimintakult-tuurin arviointija kehittäminen

Tehtävä: Pohtikaa kuvan pohjalta, minkälainen toimintakulttuuri ryhmässänne /päiväkodissanne on.Millä keinoin olette sitä kehittäneet ja millä keinoin voisitte sitä jatkossa kehittää?

Työskentelemme usein jokainen omaantehtäväänsä keskittyen

Erilaisia toimintakulttuureita

Teemme paljon ryhmätöitäja opimme toinentoisiltamme

Lasten tuleeoppia

odottamaanvuoroaan

Meidän ryhmässä pyritäänminimoimaan odottaminen

Meillä on ainatoimittu näin ja

samoillatavoilla

jatketaan

Mietimme yhdessälasten kanssa, mitähaluamme oppia ja

tehdä

Kannustammelapsia olemaan

samanlaisia, niinryhmän on

helpompi toimiayhdessä

Hyödynnämmelasten

erilaisuutta jaopimme kaikki

uutta

Meilläopettaja

suunnitteleemitä teemme

ja opimme

Tehtävä: Pohtikaa, mitkä asiat ovat ominaisiaryhmänne / päiväkotinne toimintakulttuurille.Mitkä asiat ovat vaikuttaneettoimintakulttuurinne muodostumiseen?

Jos jokin asia eitoimi, koetamme

toista tapaa

Kaikille yhteinen esiopetus Vantaalla

Meille on tärkeää Vantaalla:• Jokainen lapsi kokee olevansa hyväksytty,

arvostettu ja kuuluvansa joukkoon• Vahva yhteisöllisyys, jossa on tilaa

moninaisuudelle, toisten kunnioittamiselle jatasavertaisuudelle

• Perheiden monimuotoisuuden sekä eri kieli- jakulttuuritaustojen arvostaminen

Miten? Miksi? Mitä?

Yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunteen. Ryhmäytyminen, kiusaamisen ehkäisy, erilaisuudestaoppiminen ja yhteiset kokemukset ovat tärkeitä.

Kasvattajan roolin merkitys on suuri. Aikuisella on vastuu ilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta sekä arvo-ja asennekasvatuksesta. Aikuisen on oltava sensitiivinen ja toimittava itse esimerkkinä.

Lapset huomioidaan yksilöinä ja heidän mielenkiinnonkohteensa ja vahvuutensa tuodaan esiinesimerkiksi eskarilentokone-itsearvioinnin muodossa.

Käytä näitä: draama, kuvat, piirtäminen, musiikki, kirjat, toisten hyvien tekojen huomiointi,hymynaamataulukko, viikon eskari, pienryhmät, tuetut leikit, videointi, lasten kokoukset, retket,tutustuminen erilaisiin ihmisiin, esitteet, infopaketit, yhteistyö vanhempien kanssa.

Miten arvioimme:• Lasten hyvinvoinnin havainnoiminen• Lasten kuuleminen ja itsearviointi• Vanhempien kuuleminen

Eheyttämisvinkki:• Erilaiset projektit ja leikkiteemat• Monikulttuurinen juhlakalenteri

Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet Vantaalla

Meille on tärkeää Vantaalla:

• Lasten kanssa työskentelevät aikuiset ovat innostavia,kannustavia, kuuntelevia, sensitiivisiä, positiivisia japedagogisesti orientoituneita esiopetuksen ammattilaisia

• Lasten ideoihin ja toiveisiin reagoiminen sekäesiopetustoiminnan suunnitteleminen tältä pohjalta

• Elämyksellinen ja leikin kautta oppiminen


Leikin kautta voi oppia kaiken. Aikuisen rooli leikissä vaihtelee; osallistuja, leikin puitteiden luoja,pedagoginen suunnittelija, toiminnan eheyttäjä ja leikin rikastuttaja. Aikuinen havainnoi ja arvioi millaistaroolia häneltä kulloisessakin leikkitilanteessa edellytetään.

Lasten maailma ja heidän tapaansa nähdä maailma tulisi olla läsnä kaikessa opittavassa. Aikuisientehtävä on eläytyä lapsen maailmaan ja lähteä rohkeasti toteuttamaan lasten ideoita.

Tee näitä:Kunnioita lapsen tapaa oppia eri aistikanavien kautta. Huomioi kehollisuus, tutkiva oppiminen javertaisoppiminen, salli yrittäminen, erehtyminen ja oivaltaminen. Anna lapsille mahdollisuus vaikuttaaasioihin. Opetelkaa demokraattisen yhteiskunnan toimintaa äänestämällä asioista. Mahdollistamielikuvituksen käyttö ja elämyksellinen oppiminen. Anna lapsille vastuutehtäviä.

Miten arvioimme:• Oppimistilanteiden dokumentointi• Havainnointi ja havaintojen

kirjaaminen• Lasten itsearviointi

Eheyttämisvinkki:Lastenkokoukset, joissa keskustellaanviikon asioista ja suunnitellaan tulevaa.

6. Esiopetuksen oppimisympäristötVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 25

Hyvinvointi jaturvallinen arki

Kaikilleyhteinenesiopetus

Oppimisen jaoivalluksen ilo

Lapsiosallisenaja oman

elämänsätoimijana

27.6.2016 12

Toimintakult-tuurin

arviointi jakehittäminen

Psyykkinen ja sosiaalinenoppimisympäristö

Fyysinen oppimisympäristö: sisä- ja ulkotilat, lähiympäristö, luonto, yhteistyökumppanit,välineet, materiaalit, TVT

Oppimiskäsitys

Esiopetuksen oppimisympäristöt

27.6.2016 13

Esiopetuksen oppimisympäristöt koostuvatpsyykkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä ympäristöistä.Myös TVT-laitteet ovat osa oppimisympäristöä.Oppimisympäristöissä korostuvat vuorovaikutus,monilukutaito, yhteisöllisyys, aktiivisuus ja lastenosallisuus oppimisympäristöjen suunnittelussa.

Tehtävä: Pohtikaa omia oppimisympäristöjänne. Ovatko ne monipuolisia?

Miten lasten osallisuus ja mielenkiinnon kohteet on huomioitu niidensuunnittelussa?

Miten mahdollistatte leikin, tutkimisen ja aktiivisuuden?

Miten toimintakulttuuri, arvoperusta ja oppimiskäsitys näkyvätoppimisympäristössänne?

7. Arviointi esiopetuksessaVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 35

27.6.2016 14

Vantaan esiopetuksenarviointivälineet

Lapsenitse-

arviointi-lentokone

EsKo-ryhmä-havain-nointi

LEOPSEsKo-

tiedon-siirto

Yleisentuen

valikko

Toiminta-suun-

nitelma

Missä arviointia tapahtuu?

Jatkuvalapsiha-

vainnointi

Päivittäisetkohtaami-

setvanhempi-en kanssa

LEOPS- jaEsKo-

keskuste-lut

Vanhem-painillat

Tiimi-palaverit

Suunnit-telupäivät

Talonpalaverit

Tulos- jakehitys-

keskuste-lut

Pedago-gisettiimit

Tehtävä: Pohtikaa omiaarviointikeinojaryhmässänne /päiväkodissanne. Mitäarvioinnin jälkeentapahtuu?

15

• Henkilöstön itsearviointi• Toimintasuunnitelmien arviointi• Yleisen tuen valikko• Tiimisopimus• Henkilöstön osaamiskartoitus

• Huoltajien palaute toiminnasta• Huoltajien arviot omasta lapsestaan• Asiakastyytyväisyyskysely• LEOPS ja EsKo

• EsKo-ryhmähavainnointi• LEOPS• Itsearviointilentokone• Lasten palaute toiminnasta

Kuva: Sanna Korpisalo

Kielellisen kehityksen ja lukemisvalmiuksientukeminen ja arviointi

• Ennen kouluikää lapsi omaksuu monenlaisia taitoja, jotka kehittävät hänenkielellisiä valmiuksiaan ja valmentavat lukemiseen. Monipuoliset kielellisetkokemukset sekä kokemukset kirjoitetusta kielestä auttavat lastalukemisvalmiuksien kehittymisessä. Lukemisvalmiuksia harjaannuttavatvarhaislapsuudesta lähtien rikas kielellinen vuorovaikutus sekä kielellisiävirikkeitä sisältävät leikit, pelit ja tapahtumat. Kirjoitettuun kieleen jaaakkosiin tutustuminen sekä kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssasaavat lapsen osaltaan kiinnostumaan lukemisesta ja valmistavatlukemiseen. Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti lukemiseen,kirjoittamiseen ja oppimiseen yleisemminkin liittyviä valmiuksia.

• Esiopetuksessa harjoiteltavia ja seurattavia kielelliseen kehitykseen jalukemisen valmiuksiin liittyviä taitoja ovat sanojen, puheen ja ohjeidenymmärtäminen, puheen selkeys, sanavarasto, käsitteiden ymmärtäminen,kielellinen muisti, nimeämissujuvuus, äännetietoisuus ja kirjaintuntemus.

• Lasten kielellisiä taitoja voidaan seurata ja arvioida havainnoimalla, muttamyös erilaisia arviointivälineitä voidaan käyttää tuen tarpeentunnistamiseksi ja oppimisen ja tuen toimivuuden seurantaan.

• Lisätietoa: www.lukimat.fi

Tehtävä: Miten lasten kielellisen kehityksen tukemista voi toteuttaa leikin taiesim. pelillisyyden kautta?

Kielen rikas maailma Vantaalla

Meille on tärkeää Vantaalla:

• Pedagogisesti suunniteltu kielellinenoppimisympäristö

• Kieltä tukeva arki

• Kielellisen kehityksen tukeminen

• Monilukutaidon vahvistaminen erityisestivuorovaikutustaitojen, sosiaalisten taitojen sekäerilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitojenosalta


Eheyttäen, koska lapsi oppii kokonaisvaltaisesti käyttäen kaikkia aistejaan ja toimiessaan aktiivisesti.

Lue, loruttele, saduta, laula, leiki, liiku, tee taidetta, eläydy, osallistu ja osallista, hyödynnä medioita jaarjen tilanteita.

Kohdaten, koska se luo pohjan turvallisuuden tunteelle. Kohtaaminen mahdollistaa kuulluksi tulemisen,itseilmaisun, ryhmään kuulumisen sekä osallisuuden.

Keskustele, kuuntele, haasta, heittäydy, harjoittele, tulkitse, havainnoi, lohduta, kannusta, kehu, kunnioita,ole läsnä.

Miten arvioimme:• Dokumentointi• Säännöllinen havainnointi• Yleisen tuen valikko

Eheyttämisvinkki:Lue ja dramatisoi tarina (esim. kolme pukkia) jajatkotyöstä sitä lasten kanssa opetuksenyhteisiä tavoitteita hyödyntäen.

Matemaattisten valmiuksientukeminen ja arviointi

• Lasten matemaattisten taitojen arvioinnissa on hyvä sekähavainnoida lasta, että käyttää erilaisia arviointivälineitä tuentarpeen tunnistamiseksi ja oppimisen ja tuen toimivuudenseurantaan.

• Hyviä esiopetuksessa käytettäviä matemaattisten taitojenarviointivälineitä ovat mm. Mavalka (Matemaattisten valmiuksienkartoitus) ja Niilo Mäki instituutin LukiMat-nettisivuilta ilmaiseksiladattavissa olevat Esiopetus Matematiikka –lomakkeet.

• Aina lapsen taitoja arvioidessa tulee arvioinnin tulosten johtaaoikeanlaisen tuen ja opetuksen suunnitteluun ja tarjoamiseen.Matemaattisten valmiuksien kartoittamisen päämääränä on löytääne taitojen osa-alueet, joihin tuen ja opetuksen tulisi kohdistua jatoisaalta taitojen taso, jolta tuki kannattaa aloittaa.

Tehtävä: Miten esim. Mavalkaa voi soveltaa leikkiin tai sen sisältöjä käydä läpi leikin kautta?Miten Mavalkan voi toteuttaa yhteisenä projektina vs. jokaisen kanssa erillisenä?

8. Kasvun ja oppimisen tukiVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 53

• Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset(www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/varhaiskasvatus/lapsi_varhaiskasvatuksessa/kasvun_ja_oppisen_tuki)

• Kasvun ja oppimisen tuen sivut Avaimessa: Sivistystoimi –Varhaiskasvatus – Kasvun ja oppimisen tuki

• Yleisen tuen valikko• Päivähoidon kuvaus lapsesta• Toimintaohjeet

• Esiopetuksesta kouluun –opas Avaimessa: Sivistystoimi –Varhaiskasvatus – Esiopetus

• EsKo-tiedonsiirtoprosessi• Sujuvasti kouluun -prosesi

Tehtävä: Miten käytätte yleisen tuen valikkoa ryhmän toiminnan suunnittelussa?Mitä pedagogisia toimintatapoja ryhmässänne on käytössä yleisessä tuessa?Miten integroidussa ryhmässä olevan lapsen osallistuminen vertaisryhmään esiopetuksessa on varmistettu?

27.6.2016 19

• Kuva kolmiportaisesta tuesta

27.6.2016 Kuva: Opetushallitus 20

9. Esiopetuksen hyvinvointityöVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 73

• Hyvinvointityön käsikirja Avaimessa: Sivistystoimi –Varhaiskasvatus – Esiopetus

• Esiopetuksen psykologien ja kuraattorienyhteystiedot(www.vantaa.fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/esiopetus/lapsi_esiopetuksessa/hyvinvointi_ja_terveys)

Tehtävä: Miten toteutatte yhteisöllistä hyvinvointityötä ryhmässänne / päiväkodissanne?

27.6.2016 21

10. Laaja-alaisen osaamisen alueetVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 16

• Laaja-alaisen osaamisen alueetläpäisevät kaiken toiminnan

• Laaja-alaisella osaamisellatarkoitetaan tietojen, taitojen,arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta.Siihen kuuluu myös kyky käyttäätietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla.

• Lasten laaja-alaisen osaamisenkehittymiseen vaikuttaaopeteltavia tietosisältöjäenemmän se, mitenesiopetuksessa työskennellään,millaisiksi oppimisympäristötrakennetaan sekä miten lastenoppimista ja hyvinvointiatuetaan.

27.6.2016 22

Jatkumo perusopetukseen

Tehtävä: Pohtikaa, miten laaja-alaisen osaamisen alueet näkyvät toiminnassanne.Miten niitä voidaan kehittää ja arvioida?

Kuva: Opetushallitus

Osallistuminen ja vaikuttaminen –kasvattajan näkökulma

AUTTAMINEN ROHKEUS SUUNNITTELU YHTEISTYÖ

VUOROVAIKUTUS PITKÄJÄNTEISYYS TOTEUTUS KIUSAAMATTOMUUS

KESKUSTELU LUOTTAMUS OSALLISUUS ARVIOINTI ITSETUNTO

KYSYMINEN MOTIVAATIO VAIKUTTAMINEN SOPIMUKSET

VASTAAMINEN LAPSI ARJEN ASIANTUNTIJANA KUNNIOITTAMINEN

SOPIMUKSET LAPSEN OIKEUDET DEMOKRATIA ÄÄNESTÄMINEN

REHELLISYYS ITSEARVIOINTI AVUN PYYTÄMINEN TURVALLISUUS

POSITIIVINEN PALAUTE KESTÄVÄ KEHITYS ITSELUOTTAMUS

YKSILÖ-YHTEISÖ SITOUTUMINEN VASTUUN OTTAMINEN

SÄÄNNÖT OMAN TOIMINNAN OHJAUS

Tehtävä: Pohtikaa, miten lasten osallistuminen javaikuttaminen näkyy toiminnassanne.Miten sitä voidaan kehittää ja arvioida?

Osallistuminen ja vaikuttaminen –lapsen näkökulma

PIDIMME LASTEN KOKOUKSEN ESKARISSA.

PÄÄTIMME RYHMÄN SÄÄNNÖT YHDESSÄ.

AIKUISET KYSYIVÄT MEILTÄ, MITÄ HALUAMME ESKARISSA TEHDÄ.JA NIIN TEHTIIN.

AUTOIN KAVERIA SIIVOAMAAN KAATUNEEN MAIDON.

ÄÄNESTIMME SIITÄ, MIHIN MENEMME SEURAAVAKSI RETKELLE.

SUUNNITTELIMME JA TEIMME KAVEREIDENKANSSA KEVÄTJUHLAAN RÄPIN. SAAN OLLA ERI MIELTÄ

KUIN AIKUINEN TAITOISET LAPSET.

SOVIMME, ETTÄ KAIKKIEN KANSSA LEIKITÄÄNEIKÄ KETÄÄN JÄTETÄ YKSIN.

TIEDÄN, ETTÄ AIKUISET AINA AUTTAVAT.HE OVAT KIVOJA.

Tehtävä: Pohtikaa, miten lasten osallistuminen javaikuttaminen näkyy toiminnassanne.Miten sitä voidaan kehittää ja arvioida?

Ajattelu ja oppiminen–kasvattajan näkökulma

OPPIMISPROSESSI

ELINIKÄINEN OPPIMINEN

HYVÄ PEDAGOGI

VERTAISOPPIMINEN

ERILAISETOPPIMISYMPÄRISTÖT

ITSE TEKEMINEN LUOVUUS

INNOSTUMINEN LEIKKI

UTELIAISUUS ILO

OIVALLUS MIELIKUVITUS

KEHOLLISUUS

HAASTAMINEN

ONGELMANRATKAISU

VIRHEISTÄ SUUNNITTELUOPPIMINEN KOKEILEMINEN

ONNISTUMINEN LUPAEREHTYÄ

ITSESÄÄTELYHAVAITSEMINEN

VUOROVAIKUTUS ARVIOINTI

KANNUSTAMINEN

ITSELUOTTAMUS ROHKAISU

TAVOITTEET

TOISTO KYSYMINEN

KUUNTELEMINEN AIKA

KESKUSTELU MUISTI

MOTIVAATIO KIELI

HAVAINNOINTI

Tehtävä: Pohtikaa, miten lasten ajattelun ja oppimisen taitojenkehittäminen näkyy toiminnassanne. Miten niitä voidaan kehittää jaarvioida?

Ajattelu ja oppiminen –lapsen näkökulma

OPIN, ETTÄ KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN,KOSKA SE TUNTUU PAHALTA. OPIN TÄNÄÄN

UUDEN LAULUN.PYYSIN ANTEEKSI KAVERILTA.

LEIKIN LABORATORIOLEIKKIÄKAVEREIDEN JA AIKUISEN KANSSA.

TUTKIN SAIPPUAKUPLAN JÄÄTYMISTÄ.

KUUNTELIN KOLME PUKKIA SATUA.

AIKUINEN KEHUI MINUA JA HALASI.

HARJOITTELIN HYPPYNARULLA HYPPÄÄMISTÄ.

OLIN BATMANPRINSESSA JA KAVERINI OLI PARTAKEIJUKAINEN.

PELASIN AFRIKAN TÄHI- PELIÄ.

NAUROIN KAVEREIDEN KANSSA.

Tehtävä: Pohtikaa, miten lasten ajattelun ja oppimisen taitojenkehittäminen näkyy toiminnassanne.Miten niitä voidaan kehittää ja arvioida?

PELILLISYYS

TIETOKONE INTERNET

ANIMAATIO MEDIATAIDOT

VIDEOT TELEVISIO TABLET

ELOKUVAT KÄNNYKKÄ

TUNTEET AIKUISEN MALLI

ITSEILMAISU KANNUSTAMINEN

ERILAISUUDEN SIETÄMINEN

LAPSEN HYVINVOINTIASIANTUNTIJUUS

VUOROVAIKUTUSTAIDOTLAPSENOSALLISUUS ILMEIDEN JA

ELEIDEN TULKINTA

TURVALLISUUS

YMPÄRISTÖTEKSTIT KIRJAT KUVAT

LUKEMINEN ERILAISET KIRJAIMET

KIRJOITTAMINEN LEHDET MUODOT

TAIDETEOKSET NUMEROT

SYMBOLIT TAITEEN TEKEMINEN

KYSEENALAISTAMINEN

TUTKIMINEN TUOTTAMINEN

KESKUSTELU ARVIOINTISANOITTAMINEN TILANNETAJU

TIEDON ARVOTTAMINENETSIMINEN

LEIKKITILANTEET

OSAAMISEN AJATTELUPROSESSIJAKAMINEN

TULKINTA

Monilukutaito –kasvattajan näkökulma

Tehtävä: Pohtikaa, miten monilukutaito näkyytoiminnassanne. Miten sitä voidaan kehittää ja arvioida?

Monilukutaito –lapsen näkökulma

KÄVIMME ELOKUVISSA.ENSI VIIKOLLA MENEMME TEATTERIIN.

AUTOIN AIKUISTA KÄYTTÄMÄÄN TABLETTIA.LÖYSIN KIRJASTOSTA

KIRJAN, JOKA KERTOODINOSAURUKSISTA.

SAIN ESITTÄÄ NÄYTELMÄSSÄ PEIKKOA.

PÄIVÄKODISSAMME JÄRJESTETTIIN TAIDENÄYTTELY.

OSAAN KIRJOITTAA NIMENI. KUUNTELEN, KUN KAVERI PUHUU.

ANNOIN HALIN KAVERILLE, KATSELIMME TAIDEKUVIA JAKUN HÄN NÄYTTI SURULLISELTA. MAALASIMME OMAT TAULUT.

PELASIN ITSELLENI SOPIVIA PELEJÄ. HUOMASIN TÄNÄÄN, ETTÄPELEJÄ VOI LEIKKIÄKIN. KYNÄPURKISSA LUKEE KYNÄT.

PUHUIMME TUNTEISTA JAETSIMME LEHDISTÄ ILOISIA JA SURULLISIA KASVOJA.

NÄYTIN KAVERILLE, MITEN TABLETILILA KIRJOITIMMEOTETAAN KUVIA. SALAPOLIISIVIESTEJÄ

KAVERIN KANSSA.

Tehtävä: Pohtikaa, miten monilukutaito näkyytoiminnassanne.Miten sitä voidaan kehittää ja arvioida?

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot –kasvattajan näkökulma

AVUN PYYTÄMINEN JA HAKEMINEN

ITSEARVIOINTI ITSETUNTO SYY-SEURAUS-

VUOROVAIKUTUS SUHDE

ITSESÄÄTELY ARJESSAOPPIMINEN

OMATOIMISUUSOMAN

MEDIATAIDOT TOIMINNANOHJAUS

LIIKUNTALEPO

HYVINVOINTILEIKKI

RUOKAILUTERVEELLISET

ELÄMÄNTAVAT

TURVALLISUUS

LÄHIPALVELUT

YMPÄRISTÖSTÄHUOLEHTIMINEN

LÄHIYMPÄRISTÖ

YMPÄRISTÖSSÄLIIKKUMINEN

Tehtävä: Pohtikaa, miten itsestä huolehtiminen ja arjentaidot näkyvät toiminnassanne. Miten niitä voidaan kehittääja arvioida?

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot –lapsen näkökulma

HAIN AIKUISEN AUTTAMAAN MEITÄ,KUN KAVERIA KIUSATTIIN.

OPIN, ETTÄ LIIKENTEESSÄ PITÄÄ OLLA TARKKANA.

KÄYTÄN HAARUKKAA JA VEISTÄ PESEN KÄDETSYÖDESSÄNI. ENNEN RUOKAILUA.

PIIRRÄN PAPERIN MOLEMMILLE PUOLILLE.

LASKIN KYMMENEEN HYPPIEN.

TEIN RETKEN METSÄÄN KAVEREIDEN KANSSA.

TIEDÄN, ETTÄ OLEN HYVÄ KAVERI. KÄYTÄN NETTIÄAIKUISEN VALVONNASSA.

EN OTA KAVERISTA KUVAA ILMAN LUPAA.

VIEN TAVARAT TAKAISIN KATSOIN IKKUNASTA, ETTÄ SATAA.OMILLE PAIKOILLEEN. LAITOIN KURAVAATTEET PÄÄLLENI,

KOSKA HALUSIN LEIKKIÄKURALEIKKEJÄ.

JAKSOIN HYVIN ESKARISSA,KOSKA OLIN MENNYT AJOISSA

NUKKUMAAN.

Tehtävä: Pohtikaa, miten itsestä huolehtiminen ja arjen taidot näkyvättoiminnassanne. Miten niitä voidaan kehittää ja arvioida?

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus jailmaisu – kasvattajan näkökulma

VUOROVAIKUTUSTAIDOT

KIELITIETOISUUS ERI KIELET

ONGELMATILANTEIDENRAKENTAVA RATKAISEMINEN

ITSEILMAISU

ERILAISUUS-SAMANLAISUUS

SUKUPUOLI-SENSITIIVISYYS KUNNIOITTAMINEN

KULTTUURINENMONIMUOTOISUUS ERILAISET

NÄKEMYKSETHYVÄKSYNTÄ

IHMISOIKEUDET

SANANVAPAUSYHTEISKUNTA

LÄHIYMPÄRISTÖ

LASTEN OIKEUDET

YKSILÖ-YHTEISÖ

IHMISSUHTEET

HYVÄT TAVAT

KOHTAAMINEN PERINTEET

VERTAISRYHMÄ

YHTEISTYÖTAIDOT JUHLAT

Tehtävä: Pohtikaa, miten kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus jailmaisu näkyvät toiminnassanne. Miten niitä voidaan kehittää ja arvioida?

TUNNEN KAIKKI RYHMÄNI LAPSET JA AIKUISET.

OSAAN TERVEHTIÄ MONELLA ERI KIELELLÄ.

TUTUSTUIMME PEDRON KOTIMAAHAN LEIKKIEN.

OPIN, ETTÄ KAIKISSA MAISSA JA PERHEISSÄ EI VIETETÄÄKÄÄNJOULUA TAI SYNTTÄREITÄ.

LEIKIN KAIKKIEN KANSSA.

LEIVOIMME YSTÄVYYSPIZZAT, JOTKA PUOLITETTIIN JA JAETTIIN.

ÄITINI TULI KERTOMAAN MEILLE TUTUN SADUNARABIAN KIELELLÄ.

EN YMMÄRTÄNYT, MITÄ YKSI SANA TARKOITTI. ONNEKSI TIMOKERTOI MINULLE, MITÄ PITÄISI TEHDÄ.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus jailmaisu – lapsen näkökulma

Tehtävä: Pohtikaa, miten itsestä tieto ja viestintäteknologinenosaaminen näkyy toiminnassanne. Miten sitä voidaan kehittää jaarvioida?

Tieto- ja viestintäteknologinenosaaminen – kasvattajan näkökulma

TUOTTAMINEN

ONGELMANRATKAISUTAIDOT

PELILLISYYSEREHTYMINEN

KOKEILEMINEN

VERTAISOPPIMINEN

LEIKKI LUOVUUS

TURVALLISUUS SÄÄNNÖT

MORAALI ERGONOMIA

ITSESÄÄTELY ASENTEET

MONILUKUTAITO

MEDIALUKUTAITO

OPISKELUTAIDOT

LUKU- JAKIRJOITUSTAITO

LAITEHALLINTA

TASAVERTAISUUS

YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS

OSALLISTUMINEN

LAPSENASIANTUNTIJUUS

VERKOSTOITUMINEN

VUOROVAIKUTUS-TAIDOT

Tehtävä: Pohtikaa, miten tietoja viestintäteknologinen osaaminen näkyytoiminnassanne. Miten sitä voidaan kehittää ja arvioida?

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen– lapsen näkökulma

TEIMME YHDESSÄ KIRJAIMIAKEHOILLAMME JA VALOKUVASIMME NE.

AIKUISET PYYSIVÄT MEITÄ AUTTAMAAN TABLETIN KÄYTÖSSÄ.

KEKSIMME, ETTÄTEIMME TABLETILLA KAHDESTA TABLETISTAQR- KOODISUUNNISTUKSEN. VOI TEHDÄ LEIKKIIN

NAVIGAATTORIN.

TEIMME ITSE ELOKUVAN, JONKA KÄSIKIRJOITIMME, KUVASIMME JAEDITOIMME. OPIN, ETTÄ KAIKKI SE, MITÄ ELOKUVISSA NÄKYY, EI OLE TOTTA.

OTIMME KUVIA TÄRKEISTÄ LEIKEISTÄ.AIKUISEN KANSSA

HARJOITTELIMME KÄYTTÄMÄÄNAIKUINEN SADUTTI MEITÄ VIDEOLLE. LAITTEITA JA SOVELLUKSIA.

HARJOITTELIMME KIRJAIMIA TABLETILLA.

TABLETTIA VOI KÄYTTÄÄ MONISSA ERI PAIKOISSA.

OPIN LUKEMAAN PELAAMALLA.

TVT Vantaan esiopetuksessaMeille on tärkeää Vantaalla:• Lähestymme TVT:aa lasten tarpeista lähtien

• Lapsen osallistaminen

• Keskustelu ja yhteistyö vanhempien kanssa

• Kaikki lapset saavat tasa-arvoisenmahdollisuuden tutustua tieto- javiestintäteknologiaan.

• Nykyaikaiset oppimismahdollisuudet ja –menetelmät

• Monipuolisuus ja pedagogisuus

• Kriittinen medialukutaito

• Henkilökunnan kouluttaminen TVT asioihin


Yhdessä tekeminen ja oppiminen on tärkeää. Kokeillaan, ihmetellään, hankitaan tietoa ja tehdään uusia asioita. Myösepäonnistua saa. Vanhempien kanssa keskustellaan lasten median käytöstä.

TVT laitteet tuovat tiedon lähelle ja helposti käyttöön. Ne ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta. Kasvattaja ei voi valitahuvittaako häntä huomioida TVT-laitteiden käyttöä opetuksessa.

TVT:aa voi käyttää: S2-opetuksen apuna, oppimisen apuna (oppimispelit), dokumentoinnissa, hienomotoriikka- jakirjoitusharjoittelussa, valokuvaukseen, videointiin, sadun ja näytelmien tekoon, kuvatukena, geokätköilyyn, Minecraft-peli,facebook-ryhmän luomiseen omalle ryhmälle…

Miten arvioimme:• Voi yhdistää kaikkeen lukemattomin keinoin• Suhteessa tavoitteisiin• Kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea• Välineenä opetuksessa, mahdollisuus kokeilla

Eheyttämisvinkki:• Sadutus, kuvitus, filmatisointi• Geokätköily eheyttää liikuntaa,

ympäristötuntemusta, liikenne-käyttäytymistä• Kahoot-tietokilpailu• Pöytäteatteri• Projektityöskentely

27.6.2016 36

27.6.2016 37

11. Opetuksen yhteiset tavoitteetVantaan esiopetuksen opetussuunnitelma s. 38

27.6.2016 Kuva: Sanna Korpisalo 38

Ilmaisun monetmuodot

• Musiikki• Käsityöt• Kuvallinen

ilmaisu• Suullinen

jakehollinenilmaisu

Kielen rikasmaailma

• Kielellisettaidot

Minä ja meidänyhteisömme

• Yhteiskun-nallisetasiat

• Eettinenkasvatus

• Katsomus-kasvatus

Tutkin ja toiminympäristössäni

• Matemaat-tiset taidot

• Ympäristö-kasvatus

• Teknologia

Kasvan jakehityn

• Liikunta• Ruokailu• Kuluttami-

nen• Hyvinvoin-

ti jaterveys

• Turvalli-suus

Laaja-alainen osaaminen: ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen,vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito,tietoja viestintäteknologinen osaaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen

12. Eheyttämisvinkkejäesiopetuksen suunnitteluun

27.6.2016 Kuva:Opetushallitus 39

Kielenrikas

maailmaIlmaisunmonet

muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Rakennetaan yhdessä tutkimuskeskus, jossavoi leikkiä sekä tutkia jälkiä, fossiileja,tulivuorten toimintaa ja tehdä erilaisiakokeiluja. Aarrejahdissa etsitäändinosaurusten luita(wc-paperirullia) jakootaan niistä pienryhmätyönädinosauruksen luuranko. Vertaillaan jaluokitellaan erilaisia dinosauruksia, koko,hampaat, kasvis/lihansyöjät. Mittaillaan,lyhyt-pitkä, pieni-suuri, kevyt -painavaDinosaurusten munilla tehdään erilaisialaskuharjoituksia. Tehdään retkiluonnontieteelliseen museoon dinosaurus-näyttelyyn.

Lapset suunnittelevat jatoteuttavat dinosaurusradan, jossatäytyy selviytyä erilaisistaliikunnallisista tehtävistä.Pohditaan mitä kasvissyöjät jalihansyöjät syövät. Mitä kasveja jalihaa ihminen syö? Minkälainen onterveellinen ruokavalio?Dinosaurusten hampaat ovatkiehtovia-miten mahtaa ollaTyrannosaurus Rexin hengityksenlaita? Miten meidän tulisi hoitaaomia hampaitamme?

Piirretään ja maalataan erilaisiadinosauruksia. Käytetään vesivärejä jahiilikyniä. Tehdäändinosaurusanimaatio pienryhmässäpiirretyistä kuvista tablettejahyödyntäen. Ideoidaan ja rakennetaanyhteinen dinosaurusmaailma,käytetään erilaisia materiaaleja mm.savea. Lapset suunnittelevat jatoteuttavat lempidinostapehmoeläimen ommellen. Leikitään”dinosaurussalaattia”(hedelmäsalaattia).

Dinosaurukset

Tutkitaan maapalloa ja mietitään mistädinosaurusten fossiileja on löytynyt.Mitä tiedämme näistä maista? Mitäkieltä dinosaurukset näistä maistapuhuisivat jos osaisivat puhua. Mitäkieliä lapset meidän ryhmässä osaavat ?Hyödynnetään tabletteja tiedonetsimiseen. Harjoitellaan toimimistaerilaisissa ryhmissä: pareittain,pienryhmässä ja koko ryhmässä.

Loruillaan ja lauletaan. Tutkitaanerilaisten dinosaurusten nimiä,pitkiä-lyhyitä, alkukirjaimia, tavuja.Keksitään ja kerrotaan omiadinosaurustarinoita. Tehdään omadinosauruskirja.

Matkat lastenkotimaihin

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Tutustuminen eri maidenmusiikkiin ja taiteeseen,

kuvien tulkinta ja kuvastakertominen, kädentyöt,

eläytyminen, esiintyminen,eri roolien ottaminen,

liikkuminen, innostumisenja onnistumisen

kokemukset

Vuorovaikutustaidot,keskustelutaidot, ajattelun

taidot, eri kielten kuuleminen jaharjoittelu, kielellisten

valmiuksien tukeminen,monilukutaito

Erilaista liikkumistaerilaisilla pinnoilla, hieno-

ja karkeamotorisiaharjoitteita, aistit,turvallisuus (mm.liikennesäännöt,lentoturvallisuus,mediakasvatus)

Lasten ideat näkyviksi,Lasten ideat näkyviksi,vaikuttaminen asioihin,TVT:n hyödyntäminen

leikissä (esim.oppimisympäristö,matkapäiväkirja),

havaintojen tekeminenympäristöstä, havaintojen

tekeminen ja vertailu,kysymysten esittäminen,ongelmanratkaisutaidot

Tunnetaidot, syy-seuraussuhteiden

ymmärtäminen, erilaisuudenarvostaminen, ko. maasta

olevan lapsen ja vanhemmanasiantuntijuus, yhteiskunnan

monimuotoisuus, lasten javanhempien osallisuus javaikuttaminen asioihin

Muutamia esimerkkejä eri maista:• Karttojen ja aikakäsitteen tutkiminen: kuinka pitkä matka on eri maista toisiinsa mm. narujen avulla, kuinka

kauan matka kestää, meillä on yö ja Bangladeshissa onkin jo päivä• Eri maiden lippujen tekeminen: yhden maan lippu maalattiin, yhden askarreltiin, yhden väritettiin jne.• Vanhemmat toivat materiaaleja, joita hyödynnettiin mm. ympäristön rakentamisessa ja tunnelman luomisessa

(mm. kankaita, rahoja, ruokia, valokuvia, lippuja, asuja, karttoja, koriste-esineitä)• Keskustelut lasten kanssa: ”Onko siellä sota?”, ”Käyttekö usein siellä kotona?”, ”Millaisia vaatteita siellä

käytetään talvella?”, ”Onko siellä aina kuuma?”• Lapsen osallisuus: kielen ja leikkien opettamista toisille, tarinoiden kertominen, valokuvista kertominen,

omakohtaiset kokemukset, kaikki ryhmän lapset pääsivät osallistumaan matkojen suunnitteluun ja valmisteluun(mm. ympäristöjen rakentaminen, matkatavarat mukaan kotoa, mitä haluamme tietää eri maista?)

• Tvt- laitteet osa leikkejä: matkapäiväkirjat tableteilla, maisemien ja tunnelmien luonti, musiikin kuuntelu,salasanojen selvittäminen, valokuvat, selfiet ja videot matkoilta, Viron laivalla karaoke, lentomatkat Egyptiin,Irakiin ja Bangladeshiin (videotykillä lentokoneen laskeutumisvideoiden heijastus sekä lentokoneenrakentaminen yhdessä lasten kanssa) sekä laivamatka Viroon samalla tavalla

• Itse tekeminen: Viron risteilyllä tax free tuotteiden rakentaminen, Egyptin vaarallisesta sokkelosta (naruistatehty) pelastetut palapelin palat ja kartan kokoaminen, Iranissa mattokauppiaan matoista olivat kadonneettietyn muotoiset helmet ja ne piti löytää, Egyptissä muumioiden tekeminen pehmoleluista ja paperisuikaleistasekä pyramidien rakentaminen legoista yhteistyöllä, Iranissa eläinten tunnistuspelit (Mikä eläin kuuluu mihinkinmaahan?), vuorilla kiipeily ja tasapainoilu (puolapuissa penkki kiinni), laivalla pallomeressä uiminen jauimahypyt, laivalla piti etsiä omassa lipussa olevan hyttinumero vastaavasta hytin ovesta (kaappisängyt)

Kolmepukkiatarina

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Kasvattajat esittävät tarinanKasvattajat esittävät tarinanpöytäteatteriesityksenä.

Tarinaa lähdetääntyöstämään yhdessä lapsienkanssa taiteen eri keinoin;

draama, elokuva, animaatio,musiikki ja liikunta. Lapset

itse ideoivat, miten ja missähe haluaisivat tehdä tarinan

uudestaan ja esittää sen.Lapsia rohkaistaan ja

kannustetaan kertomaanomat ideansa ja olemaan

luovia.

Tarinan kaaren harjoittelu. Tarinan

seuraava tarina johon tutustutaan.

Tarinan kaaren harjoittelu. Tarinantuottaminen omin sanoin, kuvin ja

materiaalein. Käsitteiden pieni,keskikokoinen ja suuri oppiminen.

Pohdintaa siitä, onko olemassa muitatarinoita, joissa samat käsitteet

toistuvat. Mietitän, millä muilla kielillätarina tunnetaan. Äänestetään, mikä on

seuraava tarina johon tutustutaan.Lapsen itseluottamuksen

kehittäminen tarinanuudelleen esittämisen

avulla. Lapsi esittää omanroolinsa tai koko tarinanvalitsemallaan tavalla ja

omin sanoin muulleryhmälle. Kasvattaja

rohkaisee äänenkäytössäja roolin ottamisessa.

Viedään tarinan käsitteet pieni,keskikokoinen ja suuri toimintaansekä toimintaympäristöön esim.

metsään, ryhmätilanmatikkakeskukseen, peleihin,

askartelu- ja leikkimateriaaleihin.Pöytäteatteri ja kyseinen satu

jätetään ryhmään lastenkäytettäväksi, tarinaan sopivat

roolivaatteet tuodaan ryhmään.Rohkaistaan lapsia työstämään

tarinaa leikin kautta.

Tarinaa työstetään yhdessä

tarinan opetuksesta.

Tarinaa työstetään yhdessäkoko lapsiryhmän japienryhmien kanssa.

Harjoitellaan huomioimaanryhmän muiden lasten ideoita

ja kunnioittamaan toisia.Harjoitellaan esiintymistä ja

toisten esitysten katsomista –yleisönä olemista. Tehdään

huomioita siitä, miten erilaisiaversioita tarinasta voi syntyä.Keskustellaan tuntemuksista

ja ajatuksista, joita tarinaherätti. Keskustellaantarinan opetuksesta.

Kuvakirjat:muodot

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Tanssitaan ja lauletaanTanssitaan ja lauletaanmuotorap tai -laulu.

Tutustutaan taiteilijoidentöihin esim. Picasso,

työstetään omia töitäerilaisin tekniikoin.

Katsotaan valokuvia jaetsitään erilaisia muotoja.

Rakennetaan robotteja tms.kierrätysmateriaaleista.

Hyödynnetääntietokoneiden piirto-ohjelmia ja tehdään

muototaidetta. Leivotaanpiparkakkuja.

Luetaan kuvakirjoja, ja etsitään niistämuotoja. Nimetään perusmuodot ja

laitetaan niiden nimet näkyvilleryhmätilaan. Mietitään, mitä muotojakirjaimista löytyy. Työstetään yhdessätarina, jossa muodot ovat pääroolissa.

Palataan muotoihin myöhemmin japuhutaan kolmiulotteisista muodoista.

Työstetään muotojakeholla ja valokuvataan ne.Liitetään muodot erilaisiin

liikuntaleikkeihin esim.muotohippa, kerää

muodot oikeaan kulmaanleikki, kuvasuunnistus.

Tuodaan ryhmätilaanTuodaan ryhmätilaanmatikkakeskukseen erilaisiamuotopelejä ja muodoilla

sarjoittamisen materiaaleja, otetaanesille muovailuvahat ja savetmuotojen työstämistä varten.

Tuodaan ryhmään kirjoja, joista voihavainnoida muotoja. Tehdään retki

ja etsitään muotojalähiympäristöstä. Tehdään metsässä

muotoja luonnon materiaaleista.Mahdollistetaan erilaisten

kädentaitojen toteuttaminenitsenäisesti.

Työskennellään pareittainja pienryhmissä. Leikitäänerilaisia muotoihin liittyvä

leikkejä esim.rakenteluleikit,

liikuntaleikit, piirtäminenja tabletilla

mallintaminen.

Brasilia-viikot

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Lapsen tekeväturheiluvälineitäolympialaisiin sekäolympiarenkainkoristetun passin,

Tutustutaan capoeiraanja sambaan sekä itsesoittaen että tanssien.

Ylen alkeiskurssi portugalinkielestä; tervehdykset,ääntäminen nauhalta, lukusanat1-10.

Mainosten tekomatkatoimistoon.

erilaisin tyylein.

Eri urheilulajeihintutustuminen.Urheilijan elämääntutustuminen (lepo, ravinto,liikunta)

Tehdään lentomatkaBrasiliaan. Turvatarkastusmetallinpaljastimineen,keskustelu turvallisuudesta.Brasiliassa liikkuminenerilaisin tyylein.

Tehdään matkatoimisto jokamyy matkoja Brasiliaanmainoksineen. Lapset

pyörittävät toimistoa jatekevät myös mainokset mm.

netistä tulostamalla.

Brasiliassa tutustutaansademetsän eläimiin.

Leivotaan mokkapaloja, silläkahvi on Brasilian tärkein

vientituote.

Keskustelua tulevistakesäolympialaisista Brasiliassa,herätellään mielenkiintoa maatakohtaan mm. kirjoihintutustumalla ja netin avulla.Tutustutaan ja haetaan tietoamyös kulttuurista; ruoka, väestöym. Tutustutaan olympia-ajatukseen; kaikki maat mukanaja osallistuvat, eri kulttuuritsamanarvoisina.

Muutamia esimerkkejä Brasilia-viikon tapahtumista:

• Tavoitteet mm. innostus liikkumiseen, terveys, ravinto, lepo, kulutustottumukset, markkinointi (medialukutaito,brändit, keskustelu esim. mainoksista), turvallisuus; fyysinen ja psyykkinen, lähiympäristöön tutustuminen.

• Tutustuminen Brasiliaan maana: kirjat, netti, matkaesitteet, Ylen alkeiskurssi portugalin kielestä; tervehdykset,ääntäminen nauhalta, lukusanat 1-10. Esim. yhdistä sopivaan lukumäärään tehtävä. Tutustutaan ja haetaantietoa myös kulttuurista; ruoka, väestö ym. Kahvi tärkein vientituote: leivotaan mokkapaloja joita syödään viikonlopussa ( resepti, mittaaminen, mikä terveellistä mikä ei).

• Matkatoimiston pyörittäminen: mainosten teko, mainosten realistisuuden pohdinta, perehdytään mainoksistasaatavaan tietoon ja sen luotettavuuteen.

• Lentomatka Brasiliaan: olympiarenkain koristettujen passien teko ( kehon keskiviivan ylitystä ympyröidenpiirtämisessä, värit ym.) turvatarkastus (keskustelu turvallisuudesta)

• Tutustuminen olympiaurheilulajeihin: jokainen pienryhmä valitsee lajin jota ei ehkä vielä ole harrastettu.Tavoitteena saada esim. viiden lajin olympialaiset. Pienryhmä tekee myös itse urheiluvälineet jos niitä tarvitaan.Tutustutaan myös olympia-ajatukseen; kaikki maat mukana ja osallistuvat, eri kulttuurit samanarvoisina.

• Tutustutaan siihen, mitä urheilijan päivään kuuluu; urheilun lisäksi sopiva ruokavalio, riittävä lepo, tehdäänyhden päivän urheilijan päivärytmi venyttelyineen kaikkineen.

• Olympialaisissa Brasiliassa liikutaan paikasta toiseen mm. pyöräillen( suurkaupunki Rio, autolla ruuhkat jasaasteet). Maassa selällään jalat polkien ja vaihdetaan kuvitteellisesti paikkaa. Eri tiloissa eri pisteitä mm.sademetsä alligaattoreineen, jaguaareineen ja boakäärmeineen. Lapset tutustuvat eläimiin, tuovat kotoa sopiviaja myös ei sopivia pehmoja. Pisteissä tavoitteena mm. psyykkisen ympäristön parantaminen yhteistoiminnallisillatehtävillä.

• Tutustutaan myös esim. capoeiraan huuhaa tyylillä> mukaan mm. mielenhallintaa jonka tärkeyttä tuodaan esillehumoristisesta näkökulmasta. Lisäksi tietysti sambaa sekä itse soittaen että tanssien.

Ilmaisunmonet

muodot

Kasvanja

kehityn

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Hampaat

Suujumppa

Sadutus, lorut, riimittely hammas-lammas,

h niin kuin hammas

Erilaiset kirjat; mm. Mö ja Paa

Uudet termit, käsitteet, hammassanasto

Tableteilla sarjakuvia, tarinoita hampaista

Hampaiden muovailua

Varjoteatteria, keijut-peikot

Laulut, hammasräppi, duuri-molli

Näytelmä hammaskeijusta-peikoista

Ompelutyö hammaslääkärinodotushuoneessa

Hammaspeikkojenkarkotustanssiaiset

Kuka pelkää hammaspeikkoa

Hammaspeikot hyökkää hippa

Hammaspeikon näkymät-temppurata

Retki hammashoitolaan,hammasterveys, terveellinenruokavalio

Hymyhammas-materiaali

Hammas-selfiet

Hammaskartta

Laskemista, oikea-vasen, ylhäällä-alhaalla

Pylväsdiagrammit

Tutkitaan hampaita mikroskoopilla

Miksi hampaat lähtevät? Eri eläintenhampaat

Hampaanlähtöjuhlat

Tunteet: miksi pelottaa/jännittää

Vastaanotto: hyvät tavat javuorovaikutus

”Hammaskeijukulttuurin keksiminenja luominen lasten kanssa”

Leikki-ideoita:

”Retki hammaskeijun maahan”

”Kadonneitten hampaidenetsintä”

”Matka hammaspeikonkokoisina hampaisiin”

”Maijalta lähti hammas ja sittenalkaa tapahtua…”

”Hammaslääkärileikki”

Minä jameidänyhteisömme

Kielenrikas

maailma

Satudiplomi ja HelMet-teemakokonaisuudet

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Eheyttämisvinkki Satudiplomista

Oppimiskokonaisuuksissa yhdistyvät eheytetysti opetuksen yhteiset tavoitteet yhdistettynä lasten mielenkiinnonkohteisiin. Projektin kesto voi vaihdella yhdestä päivästä koko toimintakauteen.

Satudiplomista ja HelMet palvelusta löytyy runsaasti Opsin sisältöjä tukevaa kirjallisuutta.

Valitse Satudiplomistakäsiteltäväksi haluttu

määrä klassikkosatuja.Työstä niitä ilmaisun eri

keinoin. Esim. Peter Pan,Pinokkio,

Hölmöläissadut.

Käytä Satudiplomia hyödyksitutustuessanne kirjallisuudenlaajaan kirjoon. Käytä erilaisiakirjoja lasten kielenkehityksen

tukena. Esim. Milja –kirjat,Henna –kirjat, erilaiset

runokirjatHyödynnä SatudiplominHyödynnä Satudiplomin

kirjallisuusluetteloakulloinkin meneillään

olevien teemojentukemiseen. Esim. Viisi

villiä Virtasta -kirjat(Uimataito),

Löytöpingviini taiLentävä pingviini(ystävyys), Kuka

lohduttaisi Nyytiä(tunnetaidot)

Etsi Satudiplomin valikoimastaEtsi Satudiplomin valikoimastamateriaalia ympäristönhavainnointiin, tutkimiseen,kokemiseen. Esim. Pikku-Kulta jaTähtikarhu. Kysy kirjastostatietokirjakokonaisuuksia eriaihealueiden käsittelyyn (vesi,hyönteiset, dinosaurukset)

MoninaisuudenMoninaisuudenkohtaamiseen löytyy paljonkirjoja. Kirjat ja kirjan kuvattoimivat usein hyvänäkeskustelun avauksena.Esim. Lentävätsyntymäpäivätminareettimaassa,Maailman paras napa:satuja sinusta

Kielenrikas


muodotKasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Valmistavaopetus osanaesiopetuksenkokonaisuutta

Kielenrikas

maailmaIlmaisunmonetmuodot Kasvan

jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Eheyttämisvinkkejä valmistavan opetuksen toteuttamiseen

Tutustuminen eri maidenmusiikkiin ja taiteeseen,leikki, kuvien tulkinta ja

kuvasta kertominen,kädentyöt, eläytyminen,

esiintyminen,liikkuminen,

innostumisen jaonnistumisenkokemukset,

mielikuvituskieli

Eri kulttuureihin tutustuminen,vuorovaikutustaitojen

kartuttaminen, ajattelun taidot,erilaisten viestien tulkinta, eri

kielten kuuleminen ja harjoittelu,kielellisten valmiuksien tukeminen,

lukeminen, tarinat,mielikuvituskieli, symbolit, merkit Erilaista liikkumista

erilaisilla pinnoilla,hieno- ja

karkeamotorisiaharjoitteita, aistit,turvallisuus (mm.liikennesäännöt,lentoturvallisuus,

mediakasvatus) näidensisältöjen

sanoittamista,mallittamista ja

kuvittamista

Lasten ideat näkyviksi,vaikuttaminen, TVT:n

hyödyntäminenvalmistavassa, (esim. pelit,

kuvat, tehtävät), havaintojentekeminen ympäristöstä,kysymysten esittäminen,

keskustelutaitojen jaongelmanratkaisutaitojen

kartuttaminen

Tunnetaidot, syy-seuraussuhde,erilaisuuden

arvostaminen, ko.maasta olevan lapsen

ja vanhemmanasiantuntijuus,yhteiskunnan

monimuotoisuus,lasten ja vanhempien

osallisuus javaikuttaminen asioihin

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni

Eheyttämisvinkki valmistavaan opetukseen

- Pituusmittaus,mittaaminen kehon osilla

- Pituuksien vertaaminen,pituusjonot

- Ohjattu lääkärileikki

- Vauvakirjojen ja lastenvauvakuvien tutkiminen

- Erilaiset liikkumistavat

- Liikuntaleikit

- Kehonosalaulut

- Kehosoittimet

- Oman kuvan piirtäminen isollepaperille

- Ihmisen muovaileminen

Kehon osat

- Oma kuva, kaverinkuva, meidän ryhmä

- Ryhmäytymistä tukevatliikunnallisetharjoitukset

- Sormilorut

- Kehonosalorut

- Synonyymit

- Viittomat

- Lääkärikirjat

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Tutkitaan omanlähiympäristönmaamerkkejä

- Kartta omastalähiympäristöstä,merkitään oma koti

- Perhettä piirtäessä tutustutaankehonosiin

- Kävelyretki omalle kotitalolle

- Mennyt ja tuleva kuvitettuna

- Piirretään, taiteillaan taiaskarrellaan oma kotitalo

- Lauletaan kotilauluja

- Nukketeatterinukkekodissa

- Oman kuvan piirtäminenisolle paperille oikeassakoossa

Minä, koti japerhe

- Keskustelua erilaisistaperheistä nopeanpiirtämisen menetelmällä

- Kertominen ja sadutusomasta perheestä /kotitalosta

- Miten minä sain nimeni –kirjeet

- Tablettipelit My playhome,My Town

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Matemaattiset taidot

- TVT-taidot

- Ruokasanasto

- Ihmissuhteet

- Turvallisuus kotona- Itseilmaisu

- Näytteleminen

- Roolileikki

Tablet-sovellusMyTown: House

- Perheen tavat ja kulttuuri(oma perhe vs. sovelluksenperhe)

- Eettisyys (mitä kukakin saa/ voi tehdä)

- Tarinan kerronta

- Sanasto: verbit,adjektiivit

- Ohjeidennoudattaminen

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Kasvisten ostaminenlähikaupasta

- Terveellinen ravinto

- Hygieniasta huolehtiminen:käsienpesu, servietin käyttö,hyvät pöytätavat

- Kasvisten kuoriminen,peseminen ja pilkkominensyötäväksi

- Kasvisaskartelut

Ruoka jaruokailu

- S2-opetus lounaalla,hyvät pöytätävät

- Sanasto: ruuat, ruokailuvälineet

- Kim-leikki

- Muistipeli

- Ruokailukuvasta kertominen,nimeäminen

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


METSÄRETKI:- Tabletti / kamera

kuvaamista varten- Väripapereita- Etsi ympäristöstä

väripaperin värisiäasioita ja kuvaa ne

- Eläinten suojavärit

- Liikun ja leikin värienkanssa

- Ruoka ja värit- Värit tunteina, tunteet

väreinä -maalaus

Värit

- Etsi kaveri, jolla on samaaväriä päällä

- ”Mikä on sinunlempivärisi?” –haastattelekaveria, kirjoita kaverinnimi ja väritä lempiväri

- Värit eri kielillä

- Värilorut

- Värilaulut

- Väritarinan keksiminen

- ”Nämä värit tunnistan”- omat muistiinpanot

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Joulukalenterin numerot1-24

- Pakettien koon vertailu(suurempi, pienempi)

- Lahjojen määrät,laskeminen, vertailu (1-10, enemmän,vähemmän, yhtä monta)

- Geometriset käsitteet

- Liikunnallinenjoulukalenteri

- Joulun perinteiset ruuat- Piirretään, taiteillaan tai

askarrellaanjouluaskarteluja

- Lauletaan joululauluja

JoulunTonttupaja

- Toisten huomioiminen,joulukorttien lähettäminen

- Jouluperinteet meillä vrt.kotimaassa

- Eri uskontojen tavat

- Retket esim. kirkkoon taijoulukadulle

- Joululorut, runot, riimit

- Joulusanat kuvina

- Jouluiset sadut ja kirjat

- J ja L -äänteet

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Tutkitaan retkellä puitaja puun juuria

- Metsäretkeltä kerättyjenkäpyjen tutkiminen(suomut, siemenet, onoravan suokaa)

- Ympäristökasvatus- Luontoleikkilaatikko- Luontokirjat

- Retket metsään

- Askartelu luonnonmateriaaleista

- Luontopiirrustukset

Luonto jalähiympäristö

- Ryhmässä toimiminen

- Luonnonsuojelu

- Luontosanasto

- Ennen retkeä tutustutaankuvaan ja sovitaan mitäasioita metsästä etsitään,nimeäminen ja kerronta

- Luontokirjat

Kielenrikas


muodot

Kasvan jakehityn

Minä jameidän

yhteisömme

Tutkin jatoimin

ympäris-tössäni


- Tunnustelupussit- Ulkoilussa ja retkillä

tutkiminen (esim.millaista lumi on)

- Ruokalautasella olevat värit

- Aistit ja adjektiivit (esim. maut,hajut)

- Musiikkiliikunta (musiikinloppuessa kosketa jotainkovaa, liiku pehmeästi)

- Piirrä jotain kovaa /pehmeää)

- Materiaalin valinta (esim.miltä kangas tuntuu)

- Laulut

Adjektiivit

- Oman ryhmän lastentutkiminen (esim. Kenelläon pitkät hiukset)

- Pelit

- Kirjat

- Kuvakortit

- Vertailu

*Mistä tiedät, mitäpitää kehittää?

*Miten varmistat, ettäkehittämistyötä

tehdään?*Miten viet yksikössäsi

muutoksiakäytäntöön?

*Miten usein ja mitäteillä arvioidaan?

*Millaisia menetelmiäteillä on käytössä?

*Mitä työntekijän*Mitä työntekijänpitää osata, kun EOPS

tulee voimaan?*Miten osaamistavoidaan vahvistaa?

*Miten huolehdit, ettäEOPS toteutuukäytännössä?

*Onko yksikössäsiselkeät rakenteet?

*Mitä/millaisia ne ovat?*Miten ja missä

rakenteissa varmistatEOPS:n käyttöönoton?

EOPS

1RAKENTEET

2OSAAMINEN

13. Esiopetuksen johtaminen

Rakenteiden, osaamisen, arvioinnin ja kehittämisen peilaaminen omassa yksikössäEsiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

4KEHITTÄMI-

NEN

3ARVIOINTI

vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman työkalupakki · edessäsi on vantaan esiopetuksen...

Documents