KOULUTERVEYSPÄIVÄT

OPS2016

17.9.2013

Opetusneuvos Irmeli Halinen

OPETUSHALLITUS

IRMELI HALINEN

Koulutuksella ja

opetuksella on

Suomessa hyvät

peruspilarit

IRMELI HALINEN

Mikä on koulun perustehtävä?

Perusopetuslaki 2§ 1 mom.

Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on

tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti

vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä

antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana

varhaiskasvatusta parantaa lasten

oppimisedellytyksiä.

IRMELI HALINEN

Miten opetus tulee järjestää?

Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom.

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja

edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää

oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

IRMELI HALINEN

Mihin oppilaalla on oikeus?

Perusopetuslaki 30§ 1 mom.

Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus

saada opetussuunnitelman mukaista opetusta,

oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja

koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

IRMELI HALINEN

Muutoksia lainsäädäntöön

• Perusopetuslain muutokset • Ei muutoksia oppiaineisiin

• Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen

• Oppilashuoltoa koskevien pykälien uudistaminen

• Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012 • Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuivat

• Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012 • Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa

opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten

perusopetusta varten määriteltiin

• Perusopetuksen tuntijako oppivelvollisia ja aikuisia varten

annettiin – tuntijaolla säädellään vähimmäistuntimäärän

(222 vuosiviikkotuntia) jakautuminen eri oppiaineisiin

IRMELI HALINEN

Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis-

tuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuivat

Perusopetusasetus 3§

1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222

Opetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään tarjota enemmän

opetusta, mutta ei voi alittaa tässä määriteltyä vähimmäistuntimäärää.

Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat

samat kuin aiemmin

IRMELI HALINEN

Valtioneuvoston asetus 422/2012

• Tavoitteet 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot

4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen

oppimisen edistäminen

• Tuntijako • Nivelvaiheet 2. ja 6. ja 9. luokan lopussa

• Lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja

kuvataiteeseen

• Uskonnon ja oppilaalle valinnaisten tuntien määrä

vähenee

• Kielenopetuksen painopistettä alemmille luokille

• Ympäristöoppi integroituna kokonaisuutena 6. luokan

loppuun asti IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelmalla

on keskeinen rooli

ohjausjärjestelmässä

IRMELI HALINEN

IRMELI HALINEN

LAIT, ASETUKSET

PAIKALLISET

OPETUSSUUNNITELMAT

OPETUSSUUNNITELMAN

PERUSTEET

VALTIONEUVOSTON

ASETUKSET

OPETUS JA OPISKELU

Suomalainen

koulutuksen

ohjausjärjestelmä

OPPIMINEN

Opetussuunnitelman perusteet 2014

Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012

Perusopetuslaki ja -asetus

Paikalliset

tarpeet

ja

linjaukset

PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS

ja sen varaan rakentuva

vuosisuunnitelma

Laatukriteerit

IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelma strategisena työkaluna

Opetussuunnitelma

Vuosi-

suunni-

telma

Oppimissuun-

nitelma ja

HOJKS

Kunnan ja

valtakunnalliset

strategiat

Esiopetus,

toiset koulut

Huoltajat ja

muut yhteistyökumppanit

Pedagogisen johtajuuden ja

ammatillisen kehittymisen työkalu

IRMELI HALINEN

Arvot, tehtävä ja tavoitteet

Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri,

oppimisympäristö ja työtavat

Oppiaineet

Oppiaineet

Oppiaineet

OPETUSSUUNNITELMA KOULUTYÖN KARTTANA

Laaja-alainen osaaminen ja oppimiskokonaisuudet

Op

pim

isen

ja k

ou

lun

to

imin

nan

arv

ioin

ti

Ohjaus, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Yh

teis

työ

Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia

IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelma-

uudistus OPS2016

IRMELI HALINEN

http://www.oph.fi/ops2016

• Etusivun

uutiset

• Tavoitteet

• Aikataulu

• Työryhmät

• Paikallisen

työn tuki

• Luonnokset

• Blogi

IRMELI HALINEN

Yleissivistävä koulutus uudistuu:

Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Esi-, perus- ja lisä-

opetuksen opsin perusteet

Lukion opsin

perusteet

Aikuisten perusopetuksen

perusteet ja aikuisten

lukiokoulutuksen perusteet

Taiteen

perusopetuksen

perusteet

Paikallinen ops

Paikallinen

ops

Paikalli-

nen ops

Paikalliset

opsit

Lukioon

valmistava Paikallinen

ops

IRMELI HALINEN

Perusteiden ja paikallisten

opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan)

• Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden tulee olla

valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä

• Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla

hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että

syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä

uusien opetussuunnitelmien mukaiseen

opetukseen

IRMELI HALINEN

Yhteistyöhön perustuva ja avoin

valmisteluprosessi

• Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista

jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät

• Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja

Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi-

mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana

• Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset

• Syyskuun alku 2013 - esiopetus

• Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus

• Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset

lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista

syksyn 2014 aikana

IRMELI HALINEN

Uudistustyön

perustelut

IRMELI HALINEN

Miksi uudistusta tarvitaan?

MIKSI?

• Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-

luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja

kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet

• MITÄ?

• Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on

muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden

rakentamisen taitoja

• MITEN?

• Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen

työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa

suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin

IRMELI HALINEN

Muutoksen ytimessä

• Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen

rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle,

2009)

• Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat

tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa

• Tietäminen – entistä enemmän hajautettu

teknisesti ja sosiaalisesti

• Oleminen – identiteettimme on koetuksella

jatkuvan muutoksen ja globaalien

informaatiovirtojen maailmassa

IRMELI HALINEN

Maailma on hämmentävä paikka!

- Ilmaston lämpeneminen

- Terrorismi

- Talouden globalisaatio

- Työelämän muutos

- Maahanmuutto

- Yhteiskunnan polarisoituminen

- Finanssi-, talous- ja velkakriisit

- Jokela, Kauhajoki, Utoya

- Arabimaiden vallankumoukset

- jne.

Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 IRMELI HALINEN

Yhteiskunnallinen murros ja

henkinen hyvinvointi

Epävarmuu-

den kasvu

Valintojen

ongelmat

Individualismi,

normittomuus,

kulutusyhteis-

kunta, materia-

lismi & instru-

mentalismi

Ymmärrettävyys

Hallittavuus

Merkityksellisyys

Koherens-

sin tunne

Terveys,

subjektiivinen

hyvinvointi (QoL)

Lähde: Timo Hämäläinen, 2009

(Aaron Antonovsky;

Monica Ericsson & Bengt Lindström)

IRMELI HALINEN

Uudistumisen tärkeys,

onnistumisen edellytykset ja haasteet

• Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta

muovaavista valinnoista ja teoista

• Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat

• Selkeä normisto

• Toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat

• Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus

• Sisäisten haasteiden tunnistaminen

• Kasvatustyön merkitys – hyvinvointi oppimisen edellytyksenä

• Oppilaiden rooli

• Pedagogiikka

• TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö

• Oppimisen ja osaamisen taso

IRMELI HALINEN

Koulujärjestelmästä ja opetuksesta

nouseva muutostarve

• Mikä on koulun ja muuttuvan yhteiskunnan

suhde? Mikä on koulun kasvatusvastuu?

• Mikä on koulussa tapahtuvan oppimisen ja

muualla tapahtuvan oppimisen suhde?

• Voiko koulu olla oppimiseen innostava paikka,

jossa oppilaat voivat myös tuntea olonsa hyväksi

ja viihtyä?

• Mihin suuntaan oppimistulokset kehittyvät –

millaista osaamista koulu ”tuottaa”?

• Mitä opettajan työ oikeastaan on?

IRMELI HALINEN

Uudistuksessa ratkaistavia kysymyksiä

• Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista

tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten

edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA

• Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen

toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla?

Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA

• Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö

tarvitsee? OSAAMINEN

• Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja

paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja

kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT

IRMELI HALINEN

Uudistuksen keskeinen tavoite

Luodaan yhdessä paremmat edellytykset

koulun kasvatus-

ja opetustyölle

kaikkien oppilaiden mielekkäälle

oppimiselle

kestävälle tulevaisuudelle

IRMELI HALINEN

Mitä? Miten?

Uudistuksen ydin

> Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin

kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka

* edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta

* vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia

toisten kanssa

* edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

* luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan

Miksi?

IRMELI HALINEN

Laaja-alainen osaaminen

perusteluonnoksessa (2)

Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7)

• Ajattelu ja oppiminen

• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• Monilukutaito

• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys

• Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus

29

Mitä? Miten?

• Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen

• Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat

tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään

ratkaisuja yhdessä

• Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin

kuuluvia asioita toisiinsa

• Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia,

edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna

tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä -

kriittistä ajattelua

• Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja

oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä

palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa.

KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

IRMELI HALINEN

Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa

Oppiva yhteisö

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen

suuntautuminen

Monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus ja osallisuus

Hyvinvointi

Turvallinen arki

Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus

IRMELI HALINEN

Oppilaiden

koulukokemukset ja

hyvinvointi –

huolenaihe?

IRMELI HALINEN

”Paras nuoriso koskaan” Kaleva 11.8.2013

Onnellisuus

8,5 Lintsaaminen

9%

Sivistys

58% yltää hyvälle tasolle

Liikunta

90 %

Ystävien määrä

93%

Suhteet vanhempiin hyvät

92%

Tupakka

17/14%

Alkoholi

8/6%

Koulusta tykkääminen

65/55%

Vapaaehtoistoiminta

37%

IRMELI HALINEN

Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (1)

Kehitys vuosien 1994 – 2010 välillä ja Suomi

kansainvälisessä vertailussa

• Koulusta pitäminen

• Kouluun sitoutuminen

• Koulutyöstä kuormittuminen

• Opettajan ja oppilaiden väliset suhteet

• Oikeudenmukaisuuden kokemukset

• Oppilaiden väliset suhteet

• Koulussa koettu turvallisuus

• Vanhempien tuki koulutyölle

IRMELI HALINEN

Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (2)

• Koulussa olemisesta pitäminen parani ja kouluun mielellään

menevien määrä kasvoi, koulussa tehtävistä asioista

pitäminen pysyi samalla tasolla vuodesta 2002 vuoteen

2010

• Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat

heikoimpaan kolmannekseen

• Vuonna 2010 koulutyötä piti paljon tai jonkin verran

kuormittavana 26% 5-luokkalaisista, 45% 7-luokkalaisista ja

61% 9- luokkalaisista; ei suuria eroja poikien ja tyttöjen

välillä

• Kansainvälisesti verrattuna 7.-9. luokkien suomalaisoppilaat

sijoittuivat ylimpään kolmannekseen kuormittuneisuudessa

IRMELI HALINEN

Jouni Välijärvi, 27.8.2013 Hanasaari

IRMELI HALINEN

Lasten ja nuorten

ehdotukset

perusopetuksen

kehittämiseksi

IRMELI HALINEN

Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010

Vuoden vaihteessa 2009 – 2010 toteutettiin yli 13-vuotiaiden

peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten

opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta

yhteensä noin 60 000:

• Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös

kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä

(c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat

• Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito,

matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä

omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot

• Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä

asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja

• Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa,

yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja

ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan

• Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia

IRMELI HALINEN

Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010

• Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten

foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun

kehittämisestä 2010. Keskustelussa perusopetusta,

lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret: • toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja

rauhallisempaa etenemistä

• kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta

• hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta

• aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja

kouluyhteisössä

IRMELI HALINEN

OPPILAIDEN OPS-PALAUTE 2012

• Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia

elämään tarvittavat asiat.

• Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen,

työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen -

ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän.

• On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä;

muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä.

• Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi

hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä

toisilleen.

• Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät

oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa.

• Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen

tekeminen erilaisissa ympäristöissä.

• Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin

asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he

tulevat itse tekemään. IRMELI HALINEN

Tarvitaan paljon työtä, mutta myös unelmia. Jos unelma tulisi todeksi….

Oppimisen ilo

voisi

syntyä

ihmettelystä

42

Kaunein ja syvin tunne minkä voimme kokea on

salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen

ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on

kuin kuollut.

Albert Einstein

Unelma…. Päivä olisi täynnä

monenlaista yhdessä

tekemistä ja toisilta

oppimista…

…erilaisissa oppimisympäristöissä

Päivä olisi turvallinen ja

yhteisön jokainen jäsen

tärkeä. Eri-ikäiset

oppisivat toisiltaan.

Siinä olisi tilaa myös tunteille

ja niiden käsittelylle

Se, mitä opiskeltaisiin, auttaisi

ymmärtämään maailmaa ja itseä

“Help kids know

how to make

meaning and

sense of what

they are learning

so they can see

who they are.”

KT Mary Helen

Immordino-Yang

Jokainen voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään,

saisi apua oppimiseensa ja löytäisi oman

lahjakkuutensa. Jokainen saisi mahdollisuuden

kasvaa sivistyneeksi ja vastuulliseksi ihmiseksi…

”Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän”

IRMELI HALINEN

KIITOS!

48 Muutamakin askel eteenpäin kohti oppivaa ja hyvinvoivaa

koulua on tärkeä…