Opiskelua uudella tavalla

KUUKAUDEKSITyöelämän kehittämien esillä syksyn neuvottelupöydissä

edunvalvonta

Ulkomailla tienaa paremmin

työelämä

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5

!

AASIAAN

lehti.tek.fi

Jani Kalasniemi: Teekkarivaliokunnassa on hyvä pöhinä

tek-vaikuttaja

MITÄ MIETTIVÄT UUDET

OPISKELIJAT? ENTÄ FUKSI VM 2004?

S. 4

13.9.2013

MCI

∂ JÄRJESTÖ

21 TEK-vaikuttaja Jani Kalasniemi

30 Jäsentutkimuksen tuloksia 2: Edut ja palvelut

4

Vacon syntyi, kun ABB:n insinöörit eivät halunneet muutttaa Vaasasta Helsinkiin.2421

"OLISI HIENOA, JOS VOISIN VUODEN PÄÄSTÄSANOA OLEVANI YRITTÄJÄ."JA N I K A L AS N I E M I

∂ AJASSA

∂ KOULUTUS

∂ TEKNIIKKA

∂ TYÖELÄMÄ

"Opiskelun oheen kannattaa hankkia muutakin elämää."JYRI VUORINEN

22 Lakitieto: Työsulku

24 Vaasalainen Vacon kehittää uusia sovelluksia aurinko- ja tuulivoimaan

28 Työelämän kehittämiseen paneudutaan tosissaan

40 Ulkomaan palkkatutkimus: Ulkomailla tienaa paremmin

Muun muassa:

11 Yrittäjien oma blogi avattu

12 ProHow auttaa kokeneita osaajia

13 TEKniksi: Porakoneella kaali silpuksi

16 Liikettä työmatkaan!

39 TEKin uraillat tänä syksynä

36 Paavo Korhonen on kerännyt kiviä 82 maasta

48 Tie tohtoriksi: Uutta valoa aivotoimintaan

53 Tekniikan ihmeitä: Ensimmäinen lihasvoimin lentävä helikopteri

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

2 TEK 5/2013

TÄSSÄ NUMEROSSA

→ Otaniemessä versoo uutta kilpailukykyä Euroopalle

Meidän missiomme on saada opetus ja yrittäjyys kohtaamaan niin, että syntyy innovaatioita ja niistä kasvaa yrityksiä, kertoo EIT ICT Labs Helsingin johtaja Marko Turpeinen.

→ Vähennä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta

Tuoreiden tutkimusten mukaan tämä ehkäisee monia sairauksia ja pidentää työuria.

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus Yksityisen sektorin kestävyysvaje

19 Havuja Yksinäisen keksijän aika on ohi

35 Näkökulma: Sture Fjäder: Kilpailukykyä ja työtä

54 Sudoku

55 Teekkarilaulu Moskovalaisen ylioppilaan laulu

PÄÄKIRJOITUS

TEHTIIN SITTEN KESKITETTY tulopoliittinen kokonais ratkaisu, jota tällä kertaa kutsutaan työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Rat-kaisu oli epäilemättä oikeansuuntainen ja palkansaajilta vas-tuullinen teko tässä tilanteessa, jossa palkankorotusvaraa ei ylei-sesti ole, ja ulkomaankaupan tasapaino on järkkynyt.

Myönteisintä sopimuksessa on viides luku, jossa alakohtais-ten neuvottelujen kohteeksi nostetaan työterveyden ja -hyvin-voinnin edistäminen, ikäohjelmat ja yksilölliset urasuunnitel-mat. Ne ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämiseen.

Olen tainnut sanoa tämän joskus ennenkin, mutta sanon sen vielä tässäkin: lakiin kirjatun eläkkeellesiirtymisikärajan nostolla ei ole juuri mitään vaikutusta todelliseen työelämästä poistumis-ikään, ellei työelämää saada paremmaksi ja ikäsyrjintää karsi-tuksi suomalaisesta työelämästä. Alakohtaisissa työehtosopimus-neuvotteluissa onkin syytä panostaa tähän asiaan.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä on vain voittajia: siitä hyöty-vät sekä työn antajat että sen tekijät. Lisäksi valtiontalous kiittää parantuvasta huoltosuhteesta.

Yrityksiltä on nyt kohtuullista odottaa kasvavia panostuksia tuotekehitykseen.

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

Myönteistä on myös, että eläkejärjestelmän uudistamis-hoppuilulle saatiin toivottavasti piste. Mitään kovin mullista-vaa ei tosin tästä asiasta sovittu; palattiinpahan siihen käsittely-järjestykseen, joka oli jo kertaalleen sovittu niin sanotussa sosiaali tupossa. Toisin sanoen odotetaan eläkejärjestelmän uudistamistarpeista tekeillä olevan selvityksen tuloksia ja neuvo-tellaan asia kuntoon vuoden 2014 loppuun mennessä.

Jos joku kuvittelee, että Suomen kilpailukyvyn ongelmat saa-daan kuntoon pelkästään reaalipalkkoja alentamalla, niin ereh-tyy pahasti. Ulkomaankaupan vaihtosuhteemme on heikentynyt johdonmukaisesti koko 2000-luvun, toisin sanoen vientihinnat ovat laskeneet suhteessa tuontihintoihin. Tästä yksityisen sekto-rin kestävyysvajeesta päästään eroon vain siten, että kehitetään parempaa ja halutumpaa myytävää.

Mielestäni on kohtuullista edellyttää, että palkka-alen, vero-jen ja muiden kustannusten kevennysten vastapainoksi näemme lähivuosina yritysten lisääntyviä panostuksia tuotekehitykseen, eikä esimerkiksi kiihdytettyyn osingonjakoon.

∂ OPISKELIJAT

44

4 Opiskelija-aktiivista tuli konsultti

9 Uuden opiskelijan TEK-opinnot

44 Aasiaa oppimassa – Tuotantotalouden opiskelijoiden uudenlainen ekskursio

46 Teekkarihymnin jäljillä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 54ja voit voittaa Nokia Lumian!

– Aasiassa voi oppia kaikkein eniten, sillä kaikki tapahtuu valtavalla vauhdilla, perustelevat Jukka Kujala (vas.), Katriina Suojala ja Olli Halminen kiltansa ekskursiokohteen valintaa.

Yksityisen sektorin kestävyysvaje

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

TEK 5/2013 3

Tarvitaanko työnantajan lupa? Mitä perustamis-muodollisuuksia tarvitaan? Pitääkö ottaa YEL? Voiko työtön toimia sivutoimisena yrittäjänä?

→ Aiotko sivutoimiseksi yrittäjäksi?→ Otaniemessä versoo uutta kilpailukykyä Euroopalle

OPISKELIJA-AKTIIVISTA TULI

Jyri Vuorinen lähti 2004 Tampe-reen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan tietotekniikkaa. Opiskelualan valinta oli lähes itsestäänselvyys; matematiikka ja fysiikka sujuivat koulussa Vuori-selta hyvin ja tietokoneita hän oli näprännyt pienestä pitäen.

Etelä-pohjalainen nuorimies solahti manse-laiseen opiskelijaelämään vaivattomasti. Solu-kämppä löytyi Hervannasta, uusia kavereita kertyi ja opiskelijatoiminta veti oitis puoleensa.

– Ei muuta kuin avoimin mielin liikkeelle, Vuorinen opastaa fukseja.

Et olekaan ainoa valopääToki Vuorinen huomasi, ettei enää oltu koulussa. Yliopistossa opiskelu oli erilaista kuin lukiossa.

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT JARI HÄRKÖNEN JA LAURI NIITTYMÄKI

→

Tietotekniikkaa opiskellut Jyri Vuorinen huomasi kesätöissä, ettei koodaus ollutkaan oma laji. Niinpä nörtistä kasvoi konsultti.

KONSULTTI

4 TEK 5/2013

Jyri Vuorinen kehottaa hankkimaan opintojen oheen muutakin elämää.

Myös opiskelijatoiminnassa oppii hyödyllisiä taitoja työelämää varten.

VINKIT FUKSILLE

Pysähdy miettimään, mikä on itsellesi paras tapa oppia. Löydä oma kiinnostuksen kohteesi käymällä

erilaisia kursseja. Hakeudu pois omalta mukavuusalueeltasi.

Älä aina mene sieltä, missä aita on matalin. Lähde vaihto-opiskelijaksi ja kansainvälisty. Mene rohkeasti mukaan opiskelijatoimintaan.

OPISKELIJA-AKTIIVISTA TULI

KONSULTTI

TEK 5/2013 5

– Vaatimukset ovat kovemmat ja ajattelutapa erilainen. Yliopistossa on itse otettava asioista selvää. Siihenkin on totuteltava, että ympärillä on paljon lahjakkaita ihmisiä – et ole enää jou-kon ainoa valopää, Vuorinen muistuttaa.

– Sopivasti lahjakas voi selvittää lukion vähälläkin lukemisella, mutta yliopistossa on pakko tehdä töitä. Jotta opinnot edistyvät, on istuttava luennoilla, päntättävä tentteihin ja uhrattava harjoitustöihin tuntikausia. Siksi on ensiarvoista selvittää viimeistään nyt, mikä on itselle paras tapa oppia, hän jatkaa.

Koodarista konsultiksiVuorinen myöntää opiskeluvuosina mietti-neensä välillä, onko tämä nyt sitä, mitä oikeasti haluan elämässäni tehdä.

– Siitä opiskelijan on syytä ottaa selvää. Pysähdy ja mieti. Mene kuuntelemaan muita-kin luentoja kuin niitä, joita on omassa opetus-ohjelmassasi. Mene sinne, mikä aidosti kiin-nostaa, hän kehottaa.

– Vähitellen alkaa selvitä, oletko omalla alal-lasi. Ja jos tuntuu siltä, ettet ole osunut oikeaan, mieti rohkeasti alan vaihtamista.

Vuorisen opintojen ja uran kannalta ratkai-sevia olivat kesätyöt.

– Töissä piti soveltaa teoriaa käytäntöön. Omat intressit kirkastuivat, kun näki, millaisiin tehtäviin opiskellut asiat johtivat.

Ensimmäisen oman alansa kesätyöpaikan Vuorinen sai yliopiston tietokonetekniikan laitokselta.

– Opin paljon – senkin, ettei pelkkä koodaus ole minun hommani. Halusin päästä it-projek-teihin mukaan jo siinä vaiheessa, kun ratkai-suja muovataan yhdessä asiakkaiden ja loppu-käyttäjien kanssa.

Seuraavana kesänä Vuorinen paiski töitä Nokian tutkimuskeskuksessa, jossa kehitettiin uusia kännykkäsovelluksia.

– Sielläkin karttuivat koodaustaidot – ja olin entistä vakuuttuneempi siitä, että haluan tehdä töitä myös ihmisten enkä pelkän teknologian parissa.

"TYÖHAASTATTELUSSA OMAT TAVOITTEENSA KANNATTAA MÄÄRITELLÄ NIIN SELVÄSTI, ETTÄ HAASTATTELIJA SAA NIISTÄ KIRKKAAN KÄSITYKSEN."

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

6 TEK 5/2013

Kolmantena kesänä Vuorinen hakeutui kesätöihin Accenturelle.

– Halusin ICT-alan projektien suunnittelu- ja määrittelytehtäviin.

Vaikka kokemusta näistä hommista ei ollut, haku tärppäsi.

– Tiesin, mitä haluan ja osasin kertoa sen myös rekrytoijalle. Omat tavoitteensa kannat-taa määritellä niin selvästi, että haastattelija saa niistä kirkkaan käsityksen, Vuorinen neuvoo.

Accenturella kesä kului ison kansainvälisen projektin parissa.

– Pääsin hyvään tiimiin ja sain paljon vas-tuuta. Myös haaveeni tehdä töitä asiakasraja-pinnassa toteutui: järjestelmän ominaisuudet määriteltiin tiiviissä yhteistyössä asiakasyrityk-sen kanssa.

Työelämä yllätti positiivisestiVuorisen kokemukset erilaisista kesätöistä oli-vat pääsääntöisesti antoisia.

– Hommiin pääsi nopeasti ja työprosessit toimivat hyvin.

Erityisesti Vuorinen ilahtui moderneista työskentelytavoista.

– Etätyömahdollisuudet olivat yllättävän hyvät ja videoneuvotteluja osattiin käyttää kiitettävästi.

Iso miinus olivat kuitenkin tehottomat kokoukset.

– Niitä varmasti ihmettelee moni muukin kesätöissä oleva.

Vuorinen muistuttaakin yrityksiä opiskelijoi-den tarkkasilmäisyydestä ja terävyydestä.

– Teekkari kyseenalaistaa aika nopeasti van-hanaikaiset käytännöt ja tehottomat metodit.

Kesätöissä Vuoriselle valkeni myös koke-muksen merkitys.

– Työpaikoilla arvostetaan alan konkarei-den näkemyksiä. Vastavalmistuneen ei kanna-takaan kuvitella itseään johtajan pallille heti valmistumisen jälkeen. Ensin pitää kartuttaa työkokemusta.

Yliopistossa ei opi kaikkeaVaikka opinnot vaativat paljon, Vuorinen kehottaa hankkimaan opiskelun oheen muuta-kin elämää.

Häntä itseään innosti alusta asti opiskelija- ja järjestötoiminta.

– Aloitin killasta. Sen jälkeen jatkoin yli-oppilaskunnassa, ensin edustajistossa, sitten hallituksen jäsenenä ja lopulta puheenjohta-jana, Vuorinen kertoo.

– Killassa opin muun muassa sen, miten isot tapahtumat pannaan pystyyn. Ylioppilaskun-tatoiminta opetti puolestaan paljon siitä, miten yhteiskuntamme toimii. Niissä hommissa tuli →

Vielä ei jännitä

ILMARI KYYRÖSEN KESÄTYÖPÄIVÄ on viideltä pul-kassa. Tuleva teekkari on kaupannut kesätöikseen For-tumin sähkösopimuksia. Jäljellä on enää pari duuni-päivää, sen jälkeen alkaa reilun viikon loma ja sitten opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa.

– Jännittääkö?– Ei vielä, Kyyrönen tuumaa rennosti. Kestävästä kehityksestä ja uusiutuvien energia-

lähteiden käytöstä kiinnostunut Kyyrönen pyrki energiatekniikan linjalle, mutta pisteet eivät suosi-tulle linjalle ihan riittäneet. Sen sijaan ovet aukeni-vat automaatio-opintoihin.

– Yritän luovia niin, että saan ohjelmaani myös energiatekniikan kursseja. Ellei se onnistu, haen energialinjalle myöhemmin uudelleen.

Lukion ohessa lätkää ja musiikkiaTekniikka kiehtoi hämeenkyröläistä nuorta miestä jo ylä-asteella, joten Kyyrönen lähti tavoittelemaan valkolakkia 4-vuotisessa elektroniikkalukiossa. Kolmoistutkintoon tähtäävään lukio-opetukseen tehtiin kuitenkin niin paljon muutoksia, että Kyyrönen päätyi vaihtamaan tavalliseen lukioon ensimmäisen vuoden jälkeen.

Lukio ja kirjoitukset sujuivat hyvin, vaikkei Kyyrönen omien sanojensa mukaan terävimmässä kärjessä ollut-kaan. Jääkiekko- ja musiikkiharrastus pitivät huolen siitä, ettei Kyyrösestä päässyt tulemaan hikipinkoa.

Tietä TTY:hyn viitoitti isosisko. – Olin kuullut siskolta pelkkää hyvää TTY:stä. Senkin sisko kertoi, että varsinkin alussa on painittava

muun muassa matematiikan kurssien kanssa tosissaan. – Ihan helppoa ei kuulemma ole. Käytännön asiat ovat jo hyvin hanskassa. – Tampere on tullut jo tutuksi, ja Kyyrösellä on Her-

vannassa kiva yksiö ja oma rauha.Hän hoksasi hakea TOASin opiskelija-asuntoa heti kun

tieto opiskelupaikasta tuli. Asuntohakemus eteni jonossa sillä välin, kun Kyyrönen suoritti yhdeksän kuukauden asepalvelustaan Hämeen panssariprikaatin soittokun-nassa.

Työelämävalmiudet taskussaKyyrönen arvelee valmistuttuaan sijoittuvansa ainakin aluksi asiantuntijatehtäviin.

Vaikkei Kyyrösellä ole vielä kovin tarkkaa kuvaa DI:n tehtävistä, niin työkokemusta 15-vuotiaasta asti kesä-töitä paiskineella on jo runsaasti.

– Fortumia ennen myyntitehtävistä ehti kertyä koke-musta mansikkatilalta ja K-kaupasta. Viime talvena työ-kokemusta karttui opettajasijaisuuksista.

– Olen viihtynyt töissäni aina hyvin. Tärkeintä ovat hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit.

Kuva

: Kirs

ti Le

vand

er

TEK 5/2013 7

myös kokoustekniikka tutuksi, esiintymistaito karttui ja tutustuin erilaisiin ihmisiin muilta aloilta.

Vuorinen otti jo opiskeluaikana paikkansa myös TEKin luottamuselimissä. Teekkarivalio-kunnan jäseneksi hänet valittiin vuonna 2010. Tällä hetkellä Vuorinen vaikuttaa TEKin halli-tuksessa varajäsenenä.

Toki aktiivinen luottamustoiminta hidasti opiskelua, mutta se ei ollut Vuorisen mielestä lainkaan huono juttu.

– Opin niin paljon muita työelämässä hyö-dyllisiä taitoja.

Ota kaikki irtiVuorinen kehottaakin ottamaan opiskeluajasta irti kaiken mahdollisen.

– Esimerkiksi vaihtoon kannattaa lähteä ilman muuta. Opiskeluaikana pitää kartut-taa käytännön kielitaitoa ja kulttuurien tun-temusta. Englanti on monessa yrityksessä jo yleinen työkieli ja lähin työkaveri voi olla yhtä hyvin suomalainen kuin intialainenkin. Jos et halua ulkomaille, hankkiudu ainakin täällä opiskelevien ulkomaalaisten seuraan.

Vuorista harmittaa vieläkin, että omalta koh-dalta vaihto-opiskelijaksi lähtö jäi töiden ja luottamustehtävien vuoksi.

– No, onneksi opiskelijatoiminnassa pääsin tutustumaan eurooppalaisiin kollegoihin.

Vuorisen mielestä opiskeluaikana kannat-taisi kokeilla myös yritystoimintaa, jos se hiuk-kaakaan kiinnostaa.

– Ideoita on silloin enemmän kuin koskaan. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta opiskeluaikana sitä voisi testata.

Unelma paraniVuorinen valmistui keväällä 2010, ja päätyi töi-hin jo tuttuun paikkaan, Accenturelle.

– ICT-alalla tehdään monipuolista ja mielen-kiintoista työtä, koska tietotekniikkaa tarvitaan on lähes kaikessa tekemisessä enemmän tai vähemmän. Parasta täällä ovat kuitekin ihmiset ja yhdessä tekemisen meininki.

– Unelmani työn suhteen on toteutunut. Tosin se ei ollut sitä, mitä opiskelun alkuvai-heessa ajattelin. Lopputulos oli kuitenkin sitä-kin parempi.

PS. Vielä yksi tärkeä neuvo Vuoriselta:– Älä jätä opintojasi kesken, vaikka työ vetäisi jossain vaiheessa puoleensa. Suorita tutkintosi, se osoittaa osaamisesi!

Hyvä vaihtoehto

ELLA PIRTTIKANGAS ALOITTI syyskuussa opinnot Åbo Akademissa kemiantekniikan laitoksella.

Turkulainen Pirttikangas mietti tosissaan myös lääkäriksi ryhtymistä, mutta ovet Turun yliopis-ton lääketieteelliseen tiedekuntaan eivät tämän kevään ylioppilaalle auenneet. Hakupaperit lähti-vät myös muutamaan Ruotsin yliopistoon, mutta naapurissakaan ei tärpännyt. Nuori nainen ei ole siitä pahoillaan: kemiantekniikka on ehkä kuiten-kin se oma ala.

– Ihan mielelläni aloitan opinnot Åbo Aka-demissa, turkulainen Pirttikangas tuumaa iloi-sesti.

Sisko, hyvä valinta!Samassa opinahjossa kemiaa opiskeleva veli kannusti sisartaan jo alun perin kemian pariin. Vanhemmat eivät ottaneet opiskelualan valintaan kantaa. Tosin teknistä lahjakkuutta tulee perintönä: isä on insinööri.

– Sain tietysti itse päättää, mutta kyllä perhe silti jossain määrin vaikutti valintaani, Pirttikangas myöntää.

– Matematiikka on kuitenkin ollut minusta aina kivaa. Myös ongelmanratkaisu kiinnostaa, hän kertoo mielty-myksistään.

Pitkää päivää kesätöissä ravintolassaJo kolmatta kesää töitä paiskiva Pirttikangas on tottu-nut reippaaseen työntekoon ja välillä pitkiinkin päiviin.

– Olen ollut kuluvan kesän töissä ravintola Mamissa. Pisin työpäivä on 13-tuntinen. Työtahti on alalla muu-tenkin hektinen.

Tiukka meno ei ole Pirttikangasta haitannut, sillä Mamin henkilökunta on loistoporukkaa.

– Maailman ihanimmat työkaverit!Ravintola-alan lisäksi Pirttikankaalla on kokemusta

kassatyöskentelystä Prismassa.

Vaihteleviin hommiinKuva tulevasta DI-urasta on luonnollisesti vielä aika lailla usvan peitossa.

– Haluaisin kuitenkin vaihteleviin tehtäviin. Työ ihmis-ten kanssa kiinnostaa. Ryhmätyö on aina sujunut, myös johtotehtävät saattaisivat kiinnostaa.

– Mutta tavoitteet ja toiveet voivat vielä matkan var-rella muuttua, fuksi toteaa tässä vaiheessa.

Kuva

: Tim

o Ja

kone

n

8 TEK 5/2013

Opiskelijan TEK-kurssi, lyhyt oppimäärä

KENTTÄOPINNOT

Kysy Tykeiltä ja KYHeiltäTEK on lähelläsi kaikilla Suomen kuudella teekkari-paikkakunnalla. TEKin teekkariyhdysmies eli Tykki vas-taa kampuksilla TEKin opiskelija toiminnasta ja toimii yhdyshenkilönä TEKiin.

TEKin kiltayhdyshenkilö eli KYHi toimii puolestaan yhdys henkilönä killan jäsenten ja TEKin välillä. Oulussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa ja Otaniemessä on TEKin aluetoimistot. Käymme mielellämme myös muilla kampuksilla.

TEKiin kuuluu merkittävä joukko myös luonnontieteilijöitä ja tietojenkäsittelijöitä, joiden oma järjestö MAL toimii osana TEK-yhteisöä. Alan opiskelijat ovat tervetulleita TEKiin!

Laula sitseillä, jäynää kaupungillaTEK tekee ja tukee opiskelijakulttuuria ja yhteisölli-syyttä. TEK toimittaa laulukirjoja, järjestää valtakun-nalliset jäynäkilpailut sekä tukee kiltojen ja järjestöjen toimintaa. Kuuntele Hummeripoikien mallisuoritukset teekkarilauluista osoitteessa lehti.tek.fi.

TYÖELÄMÄOPINNOT

Tartu joulukuussa Teekkarin työkirjaan Teekkarin työkirja tarjoaa parhaat vinkit työnhakuun.Ota työkirja kampukselta kainaloosi joulukuussa. Työ-kirjan nettisivut ovat käytössäsi ympäri vuoden, ja sieltä löydät myös opiskelijoita palkkaavat työnanta-jat. www.teekkarintyokirja.fi

Rustaa elämäsi paras työhakemusTEK järjestää vilkkaimpaan työnhakuaikaan kampuk-silla CV-klinikoita, joilta saat parhaat vinkit CV:n teke-miseen. Varaa aika asiantuntijan juttusille ja rustaa elämäsi paras työhakemus. Tarkista klinikoiden aika-taulut verkosta: www.teekkarintyokirja.fi

Turvaa selustasi IAET-kassan jäsenyydelläTEKin opiskelijajäsenenä voit turvata tulevaisuutesi liittymällä työttömyyskassaan jo opiskelu aikana. Lue lisää IAET-työttömyyskassasta TEKin kotisivuilta.

VERKKO-OPINNOT

Perehdy työelämän pelisääntöihin TEKin sivuilta www.tek.fi löydät rutkasti tietoa työelä-män pelisäännöistä. Työelämän ongelmatilanteissa voit kysyä neuvoa TEKin lakimiehiltä ja asiamiehiltä.

TEK kehittää myös tekniikan alan korkeakoulu-tusta ja edistää tekniikan arvostusta yhteiskunnassa. Näkemykset ja kannanotot ovat TEKin kotisivuilla.

Ota tupsulakkien omat sivut haltuun Teekkari.fi-palvelussa on kattava paketti työelämästä, työmarkkinoista sekä TEKin palveluista. Sivuilla opas-tetaan myös teekkariuden saloihin. Tsekkaa teekkarei-den Facebook-sivukin!

TEK näkyy myös Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä

SYVENTÄVÄT OPINNOT

Hyödynnä etujaOpiskelijajäsenenä voit hyödyntää maksutta lähes kaikkia TEKin palveluita ja jäsenetuja!

Saat seitsemän kertaa vuodessa TEK-lehden. Lisäksi voit tilata Tekniikka&Talous-lehden ja Talous-elämän iPad-version.

TEKistä saat apua myös työ elämän ongelma-tilanteissa. Tutustu kaikkiin palveluihin ja etuihisi TEKin kotisivuilla www.tek.fi > Opiskelijat. Pidä huolta, että yhteystietosi ovat ajan tasalla TEKin rekisterissä. Näin TEKin viestit, edut ja palvelut tavoittavat sinut.

Anna palautettaKun sähköpostiisi kilahtaa TEKin kysely, kerro meille mielipiteesi. Keräämme tietoa jäsenistä, jotta voi-simme palvella myös sinua entistä paremmin.

KYHit ja Tykit kertovat lisää!

Liity jäseneksi TEKin kotisivuilla

osoitteessa liity.tek.fi

TEK 5/2013 9

"Jos insinööri Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa tekee saman laitteen, suomalaisen laitetta ei osteta." pä ä m i n i s t e ri j yrk i k ata i n e n

on se joka kolmas vuosi, jolloin

TEKissä käydään valtuustovaalit. Jos oman liiton

toimintaan vaikuttaminen

kiinnostaa, laita ajatus

ehdokkuudesta itämään! Lue lisää

syksyn jäsenkirjeistä ja TEK-lehdistä.

2014

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT pilotoi uusia teemajaksoja tuki- ja liikunta elin- ja selkävaivoista kärsiville istumatyöntekijöille. Jakso maksaa vain 10 euroa vuorokausi ja tarjolla on kolme vaihtoehtoa. Raken-nusalan ammattilaisille on puolestaan räätälöity Oma remppa -hyvinvointijakso. Tutustu myös muihin aikuis-ten ja perheiden 1. Askel –hyvinvointijaksoihin. (AK)

Lue lisää www.pht.fi

APUA TUKI- JA LIIKUNTAELIN- SEKÄ SELKÄVAIVOIHIN

Kuva

: Leh

tikuv

a

EVAn johtaja Matti Apusen mukaan Suo-messa eletään kolmen kansallisen itsepetoksen vallassa. Globaalisti kulutamme luonnonvaroja puolitoista kertaa yli niiden uusiutumisvauhdin. Lukuisten johtajien mukaan syvemmin ymmär-retty kestävä kehitys on ratkaisu ongelmiimme.

– Elämme luulossa, että Suomen vetovoima on maailman huippua. Ajattelemme olevamme turvassa, koska teemme maailman halutuimpia tuotteita. Kolmas asia, johon nojaamme liikaa, on, että meitä suojaa ylivoimainen koulutusjär-jestelmämme, Apunen toteaa.

– Saneeraamisesta on tullut ydinosaamis-tamme. Tarvitsemme kokonaan uusia tapoja ajatella ja toimia. Insinööriteknologia ei enää riitä. Vanhat siilomaiset ajattelu- ja toiminta-mallit eivät takaa onnistumista eikä aikaisem-milla strategiaopeilla päästä tarvittaviin tulok-siin, kirjan kirjoittajat tiivistävät johtajien näke-myksiä.

– Kysymys kuuluu: selviääkö yritys pitkällä aikavälillä, jos se ei satsaa kestävään kehityk-seen?

Suomessa on jo edelläkävijäyrityksiä, jotka näyttävät tietä muille. Yksi näistä on Konecranes Oyj. DI, toimitusjohtaja Pekka Lundmark ker-too, että yritys laittoi koko yritysvastuustrategian uusiksi vuonna 2010, koska yrityksessä oivallet-tiin, että kestävä kehitys ja vastuullisuus avaavat valtavasti mahdollisuuksia.

– Vaikka kestävän kehityksen vieminen yri-tyskulttuuriin ja yrityksen strategiaan on pitkä sisäisen muutoksen tie, se on ainoa oikea tie. Jos maailman pelastaminen on hyvää liiketoi-mintaa, maailman parhaimmista yrityksistä tulee maailmanpelastajia, Lundmark kiteyttää.

Kirja sisältää paljon kirkasta ja mietittyä ajat-telua, ja on siksi lukukokemuksena inspiroiva, tärkeisiin muutoksiin kutsuva. (Tuula-Maria Ahonen)

Johtajat ruotivat Suomen nykymenoa

Aija Bärlund, Susanna Perko: Kestävä johtajuus Bisneksen uusi elinehto. Talentum, 2013

Kuva

: Thi

nkst

ock

Kuva

: Tal

entu

m

10 TEK 5/2013

AJASSA

TEKin tuore Yrittäjäklubi laajentaa toimin-taansa ja toivottaa uudet yrittäjyydestä kiinnos-tuneet jäsenet tervetulleiksi. Klubin keskipis-teenä on juuri avattu blogi, jossa yrittäjäklubi-laiset ja vierailevat yrittäjät kirjoittavat yrittäjyy-teen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tietoa voi vaihtaa ja jakaa myös Yrittäjäklubin sosiaali-sen median kanavissa: Facebookissa, LinkedIn-ryhmässä ja Twitterissä. Facebookissa voit myös selvittää leikkimielisen testin avulla oman yrittäjätyyppisi.

TEKin Yrittäjäklubi toimii yrittä-jien ja yrittäjähenkisten tekniikan akateemisten yhdyssiteenä. Klubin tavoitteena on herättää keskuste-lua heitä kiinnostavista ammatilli-sista, yhteiskunnallisista ja koulu-tuksellisista asioista sekä ottaa nii-hin kantaa. Yrittäjäklubi myös seu-raa yrittäjyyden toimintaedellytyk-siä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita ja esi-

tyksiä. Klubin blogi ja ryhmät sosiaalisissa medi-oissa ovat avoimia kaikille yrittäjyydestä kiinnos-tuneille, mutta varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä vain TEKin jäsen.

Tule mukaan toimintaan ja osallistu keskuste-luun! (JT)

Lue lisää www.tek.fi/yrittajablogi

Suomen markkinointihenkisin insinööri ja Toinen Aalto -seminaari Helsingissä 1.10.www.toinenaalto.fi

Teknologiayrittäjyyspäivät Tampereella 1.–2.10.teknologiayrittajyyspaivat.wordpress.com

Women in Tech 2013 -foorumi 15.10. Dipolissa www.womenintech.fi

Yrittäjien oma blogi avattu

INSINÖÖRIEN JA TIETEEN-HARJOITTAJIEN OSUUS TYÖVOIMASTA EU-MAISSA SUKUPUOLEN MUKAAN

TEK palvelee entistä katta-vammin myös sosiaalisessa mediassa. TEKin urapalvelut antaa nyt myös Twitterissä neuvoja ja hyödyllistä tietoa uran eri käänteisiin. Myös Teekkarin työkirja palvelee entistä kattavammin sosiaa-lisessa mediassa. Faceboo-kin lisäksi Teekkarin työkirja löytyy nyt myös Twitteristä ja LinkedInistä. (AK)

Seuraa TEKiä myös Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä.

TEK AUTTAA JA NEUVOO MYÖS SOSIAALISESSA MEDIASSA

Lähde: Eurostat - Human Resources in Science & Technology 2010

Suomi:

EU-27:5,72 %

3,65 %

1,98 %

1,75 %

Hyvä työpaikka huolehtii myös vapaa-ajan turvallisuudesta

Perjantaina 13. 9. vietetään valtakunnallista Tapaturmapäivää. Edelläkävijätyöpaikat panos-tavat työturvallisuuden lisäksi työntekijöiden vapaa-ajan ja työmatkojen turvallisuuteen. Vas-tuullisella turvallisuustyöllä vaikutetaan henki-löstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Hyviä keinoja ovat esimerkiksi ensiapu- ja turvallisuuskoulutukset, ilmaisen tai edullisen liikuntamahdollisuuden tarjoaminen vapaa-ajalla sekä turvavälineiden – kuten heijastinten,

liukuesteiden, turvavaljaiden ja pyöräilykypärien – jakaminen tai lainaaminen henkilöstölle.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat työpaikoille huomattavasti enemmän sairaus-poissaoloja kuin työtapaturmat. Noin 80 pro-senttia kaikista tapaturmista sattuu vapaa-ajalla. (AK)

Lue lisää www.tapaturmapäivä.fi

TEK 5/2013 11

AJASSA

ProHow auttaa kokeneita osaajia

Yli 50-vuotiaiden ammattilaisten työllistyminen on muuttunut viime vuo-sina yhä kinkkisemmäksi. Pääkaupunki-seudulla toimiva kokeneiden osaa-jien verkosto ProHow auttaa uransa murros vaiheessa olevia eteenpäin.

– Tavoitteenamme on jäsenten oman osaamisen ylläpito, työllistymi-nen ja yritystoiminnan tukeminen. Tar-joamme verkostoitumista ja koulutusta, kiteyttää puheenjohtaja Kari Kuronen.

Alkujaan ProHow perustettiin autta-maan yrityskaupoissa, mutta sittemmin toiminta on laajentunut. Keskeinen osa toimintaa ovat viikkokokoukset, joissa käsitellään muun muassa puolen vuo-den välein vaihtuvia teemoja. Kevään aikana yritysvierailuilla ja luennoilla pohdittiin palveluliiketoimintaa. Sama teema jatkuu vielä syksyllä.

Sparrausta yrittäjilleLisäksi liike-elämässä meritoituneet ammattilaiset laittavat oman osaami-sensa kiertoon. ProHow tarjoaa spar-rausta ja neuvontaa yrittäjille.

– Ensimmäisen puolen päivän aikana muutaman hengen työryhmä kartoittaa, mihin ongelmakohtiin tar-vitaan apua. Toisena päivänä käymme yrittäjän kanssa läpi vaihtoehtoja. Lopuksi jätämme yritykselle raportin toimenpide-ehdotuksineen, Kuronen luettelee.

– Eniten neuvonnasta hyötyvät jo jonkin aikaa toimineet yritykset, jotka työllistävät muitakin ja joilla on kasvu-haluja. Mentorointi on lähes ilmaista, sillä pyydämme yhdistyksellemme vain pienen avustuksen, entinen puheen-johtaja Raimo Keskinen jatkaa.

Apua on saanut noin 20 yritystä aina it-alalta kone- ja metallipaja-teollisuuteen.

– Alalla ei ole väliä, sillä yleensä kyse on yleisestä liiketoiminnasta, kuten strategiasta tai yrityksen kannattavasta kasvusta, Kuronen summaa.

ProHowssa on tällä hetkellä 32 jäsentä, joista noin puolet on diplomi-insinöörejä ja kolmannes ekono- meja.

Kuva

: Aku

Kar

jala

inen

"Jos Microsoft ymmärtää suomalaisen insinööriosaamisen arvon, se voi liittyä täällä toimivien globaalien menestyjien joukkoon.” t e k i n t o i m i n n a n j o h ta j a H e i k k i K au ppi

Kari Kuronen (vas.) ja Raimo Keskinen toivottavat kaikki

uudet jäsenet tervetulleiksi.

Jukka Säkkinen löysi apua yritysostoon

Muutama vuosi sitten yrittäjä Jukka Säkkinen kaipasi uralleen uutta haas-tetta. Vanha työ suunnittelu- ja konsultti-alalla oli päättynyt ja päässä pyöri idea maahantuonnista.

– TEMin yrittäjäkurssille osallistues-sani tavoitteena oli yritysosto. En ollut niinkään kiinnostunut pelkästään itseni työllistämisestä.

Vertaistukea etsiessään hän törmäsi ProHowhun ja liittyi sen jäseneksi.

– Mukana oli myös muita samassa tilanteessa olevia, joten sain hyvää ver-taistukea ja verkostot kasvoivat. Käsitte-limme paljon yrittäjyyteen ja yritysostoi-hin liittyviä teemoja.

Reilun vuoden etsinnän jälkeen löytyi myös sopiva ostokohde. Säkkisestä tuli halikkolaisen Kurppa Kalusteet -nimisen yrityksen omistaja.

– ProHowsta löytyi kokemusta, osaa-mista ja yhteyksiä eri verkostoihin. Tämä mahdollisti kontaktien luonnin tahoihin, jotka kävivät myös kertomassa, mitä yri-tyksen omistajavaihdos vaatii. Siitä oli paljon hyötyä yrittäjyyden alkutaipaleella.

– Yhdeksän vuoden aikana mukana on ollut yhteensä 110 henkilöä, joista noin 20 on lähtenyt yrittäjäksi ja 20 on työllis-tynyt muuten. Osa jäsenistöstä on eläk-keellä, Keskinen laskee. (AK)

Lue lisää toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä prohow.tek.fi

12 TEK 5/2013

AJASSA

Björn Wiemers oli tekemässä suurta annosta kaalilaatikkoa. Kaali oli silputtava, mutta veitsen kanssa leikkaaminen alkoi tökkiä. Myös yli 40 vuotta vanha vatkain silppurilisäosineen teki tenän heti alkuunsa.

Porakoneella kaali silpuksi

– SILPPURIN VATKAIMEEN LIITTÄVÄ AKSELI oli mallia pyö-reä universaali. Tovin tuumittuani kaivoin työkalujen joukosta jo ennenkin moneen taipuneen akkuporakoneeni. Silppurin käyttöakseli lopsahti vaivatta porakoneen istukkaan.

Niinpä kaali silppuaminen jatkui entistäkin vauhdikkaammin. – Ruoka valmistui ajoissa ja kaikki olivat tyytyväisiä. Lisäksi

ruokailijoilta oli hauska arvuutella kaalinpilkkomistapaa.

TEKNIKSI

JÄSENEDUT.FI - UUTUUKSIACDON.COM: Fujitsun kannettavat alk. 399 € sekä kaupan päälle 50 € alen-nuskoodi (xY3YnyAk), tietokonelaukku (arvo 9,99 €) ja F-Securen antivirus-ohjelmisto (arvo 49,90 €). Tarjous on voi-massa 30.9. tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Bluebiit AAVA:10 tuuman tablet ja varuste-paketti hintaan 249 € (norm. 418,80 €). Katso muut tarjoukset Jäsenedut.fi.

Apteekkituotteet.fi: 5 euron alennus yli 50 euron ostoskorista koodilla: EDUTVIISIEUR (ei koske lääk-keeksi rekisteröityjä valmistei-ta). Vaihtoehtoinen jäsenetu: toimitus ilman toimituskuluja koodilla jasenedut13. Voimassa 31.12.2013 saakka. Kontio hirsitalot ja huvilat:Yli 25 000 €:n huvila- tai talo-tilauksen yhteydessä Kontio myöntää 20 % alennuksen Piha-malleistaan. Edun arvo jopa 3000 €. Piha-mallin toimitus-osoitteen tulee olla sama kuin pää rakennuksen, ja niitä voi tilata max 2 kpl. Etu ei koske jo tehtyjä tilauksia. Edusta pitää mainita tilauksen yhteydessä. Etua ei voi liittää muihin etuihin/alennuksiin. Voimassa toistaiseksi.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA BJÖRN WIEMERS

Heureka täyttyi tekkiläisistä Tiedekeskus Heurekassa kävi melkoinen kuhina TEK-

päivänä lauantaina 31.8. Tekniikan ihmeisiin ja TEKin toimintaan tutustui päivän aikana noin 2 500 tekkiläistä ja heidän perheenjäsentään.

Esimerkiksi Telakka-pisteessä lapset saivat raken-taa itselleen veneen. TEKspertti-visa ja Yrittäjäklubin yrittäjyystesti koukuttivat aikuisempia pelaajia. Ehkäpä kaikkein makoisimmat naurut kuultiin Kuka tekee, mitä tekee -kuvauspisteessä, jossa lapset pukeutuivat van-hempiensa työasuun tai toive ammattinsa mukaisesti.

Heurekan näyttelyistä yleisön ehdoton suosikki oli Body Worlds.

– On hyvä, että on järjestetty koko perheen tapah-tuma ja vieläpä Heurekassa. Täällä voi oppia kaikkea uutta, kiteytti tamperelainen Anne Akselin monen vie-raan mielipiteen. (AK)

Lisää tunnelmia ja kuvia TEK-päivästä verkkolehdessä lehti.tek.fi

Kuva

: Oss

i Aho

la

Lapset pääsivät rakentamaan itselleen veneen Tutki-Kokeile-Kehitä -tiedekilpailun Telakka-pisteellä.

Jaa oma TEKniksisi!TEKNIKSI ESITTELEE jäsentemme arjen neronleimauksia. Kerro meille siis omasta älynväläyksestäsi osoit-teeseen tek-lehti@tek.fi. Kerro, mistä on kyse ja miten ideasi oikein toimii. Liitä mukaan myös kuva niksistäsi.

Älä lähetä niksiäsi julkaistavaksi, jos on vähäinenkin mahdollisuus siihen, että se sisältää patentoi-tavissa olevan idean, joka voidaan kehittää kaupalliseksi tuotteeksi. Idean julkaisemisen myötä suo-jausmahdollisuus menetetään.

TEK 5/2013 13

AJASSA

Suomalaisten asiantuntijoiden,

johdon ja toimihenkilöiden

työajasta 31 % kuluu kokouksiin, joista alle puolet koettiin tärkeiksi

omalle työlle.

Lähde: Aronet, Suuri kokouskysely

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli kesä-kuun lopussa 2 489. Työtä vailla oli 4,2 prosenttia tekniikan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Työttömyysaste on noussut vuoden takaisesta 0,8 prosenttiyksikköä.

Vastavalmistuneita tekniikan alan korkeakoulutettuja oli kesä-kuun lopussa työttömänä 119, mikä on 26 enemmän kuin vuosi sitten. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Tekkiläisistä vakuutetuista 3,3 prosenttia eli 1 500 jäsentä nosti heinäkuun lopussa työttömyysetuuksia IAET-kassasta. Vuoden takaiseen kasvua on tapahtunut 0,5 prosenttiyksikköä. Luvut sisältävät myös lomautetut.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa koko Suomessa oli heinäkuun lopulla 318 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 42 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen tilastoissa näkyy, että yhä useampi ajautuu työvoiman ulkopuolelle. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli heinäkuussa 183 000 eli 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tilastojen ero selittyy sillä, että Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi. (AK)

Tekniikan asiantuntijoiden työttömyys kasvussa

Apps4Finland-kilpailu innostaa avoimien tietovarantojen luovaan käyttöön. Kilpailu on käynnissä 27.10. asti, ja palkintoja jaetaan 20 000 euron arvosta.

Kilpailuissa on syntynyt hienoja ratkaisuja aitoihin arjen ongelmiin. Viime vuonna kil-pailun sovellussarjan voitti Ilkka Pirttimaan BlindSquare-sovellus, joka auttaa näkö-vammaisia suunnistamaan kaupunkiympä-ristössä. Tämän vuoden kilpailulla halutaan nostaa Suomi avoimen datan hyödyntämi-sen kärkimaaksi. Kilpailuun voi osallistua sovelluksilla, datan avauksilla, visualisoin-neilla, ideoilla ja uusilla datan hyödyntämis-tavoilla. (JN)

Lue lisää www.apps4finland.fi

Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020.

Uudelle verkkosivustolle on koottu tietoa, työkaluja ja hyviä esimerkkejä, joiden avulla työpaikat voivat osallistua Suomen työelä-män kehittämistalkoisiin. Voit myös antaa omia ideoitasi aiheesta. (AK)

Lue lisää www.tyoelama2020.fi

Women in Tech -foorumi kannustaa naisia teknologia-aloille

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Women in Tech -foorumi pohtii 15.10. Espoon Dipolissa, miten naiset saadaan mukaan rakentamaan menestystarinoita.

Luvassa on puheenvuoroja teknologiamaailman huipulta muun muassa Microsoftista ja Lexus Internationalista sekä yritys- ja tut-kimusvaikuttajien vetämiä työpajoja. Lisäksi tilaisuudessa julkis-tetaan myös EVAn tutkimus naisten määrästä ja osallistumisesta yritysten johtoryhmätasolla sekä Wevolven naiset ja teknologia -teemaa kartoittava trenditutkimus. Ilmoittautumiset 30.9. men-nessä. (AK)

Lue lisää www.womenintech.fi

Tee työelämästä Euroopan parasta

WWW. FACEBOOK.COM/

TEKNIIKAN.AKATEEMISET.TEK

Apps4Finlandissa kisataan avoimen datan suomen-mestaruudesta31%

14 TEK 5/2013

AJASSA

Uutta potkua Akavan aluevaikuttamiseen Akavan aluetoiminta uudistui tämän vuoden alussa.

Aluetoiminnan sijaan nyt puhutaan aluevaikuttamisesta.– Halusimme tehostaa vaikuttamista ja näkyvyyttä

alueilla. Muuttunut aika vaatii ketterämpiä ja kevyempiä toimintatapoja, linjaa Akavan aluevaikuttamisesta vas-taava asiantuntija Elina Moisio.

Akavalla on yhteensä viisitoista alueverkostoa. Toi-mintaa johtaa aluejohtoryhmä, jonka jäsenillä on omat vastuualueensa. Näitä ovat elinkeino- ja työllisyysasiat, koulutuspolitiikka, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työ-elämän laatu. Johtoryhmän toimikausi kestää neljä vuotta ja 4–9 jäsentä valitaan liittojen kautta.

Lisäksi alueilla toimii neuvottelukuntatyyppinen liittojen verkosto, johon jokainen jäsenliitto voi nimetä edustajansa.

– Verkoston rooli hakee vielä muotoaan. Se voisi olla kanava, jossa liitot kertovat, mitä he suunnittelevat ja johtoryhmä puolestaan välittää, mitä Akava tekee.

Elina Moision mukaan koulutus, työ- ja elinkeinotoi-mistojen palvelu-uudistus ja korkeakoulutettujen palvelut sekä koko maakunnan menestyminen ja uusien työpaik-kojen luominen ovat keskeisiä tavoitteita alueilla. Päätök-siin vaikutetaan muun muassa maakuntien yhteistyöryh-missä, TE-toimistojen yhteistyöryhmissä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten neuvottelukunnissa.

– Aluejohtoryhmän jäsenillä on myös valmiit kontaktit alueen kansanedustajiin.

Tekkiläinen puheenjohtajana Kaakkois-SuomessaDiplomi-insinööri Johannes Moisio luotsaa Kaakkois-Suomen aluejohtoryhmää. Hänellä on jo kymmenen vuo-den kokemus Akavan aluetoiminnasta.

– Olen ollut mukana TEKin kunnan valiokunnassa ja Lappeenrannan Teknillisessä Seurassa sekä aiemmin myös valtuuston varajäsenenä. Pääsin mukaan Akavan aluevaikuttamiseen toimimalla ensin oman ammattiliiton organisaatioissa.

Johannes Moision mukaan alueverkosto on aktiivisesti yhteydessä maakunnan vaikuttajiin. Toukokuiseen Floran päivän tilaisuuteen kutsutaan mukaan alueen päättä-jiä ja Akavan aluetoiminnan aktiiveja. Syksyllä on tarkoi-tus aloittaa yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa Inno-riihi-toiminta. Ideana on tuoda esiin yksi kerrallaan uusia innovaatioita ja ruotia niitä eri näkökulmista. Lisäksi syk-syllä järjestetään työelämäseminaari.

Osa vaikuttamista ovat kannanotot, lehtikirjoitukset ja lausunnot. Viime aikoina akavalaiset aluevaikuttajat ovat muun muassa olleet huolestuneita metsä- ja paperiteol-lisuuden tilanteesta Kaakkois-Suomessa.

– Keskijohto on helpompi saada mukaan tilaisuuk-siin kuin ylin johto. Myös akavalaisilla itsellään on usein työnsä puolesta paljon vaikutusvaltaa.

Vaikuttamistyön ohella aluetoiminta tiivistää eri liit-tojen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi alueverkostot ovat mukana järjestämässä alueellisia Akava-päiviä.

– Järjestämme vuosittain akavalaisille luottamus-miehille ja työsuojeluvaltuutetuille keskustelutilaisuu-den. Sitä on pidetty tärkeänä, sillä henkilöstön edustajille ei ole tarjolla julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä tilai-suuksia. (AK)

Lue lisää Akavan aluevaikuttamisesta www.akava.fi/akava/toiminta/aluevaikuttaminen

Kuva

: Ida

Pim

enoff

"Hyvinvointivaltiota on pakko ajaa alas, jos sen nykyisiärahoitusongelmia ei saada ratkaistua."

pro f e s s o ri s i x t e n ko rk m a n h e u re k a- f o o ru m i s s a

Akavan opiskelijat etsivät jälleen Suomen parasta kesätyönantajaa. Ehdotuksia voi antaa syyskuun loppuun saakka. Tänä vuonna kilpai-lussa painotetaan erityisesti esimiestaitoja.

Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa voit ehdottaa 20.9. asti. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akava-laisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalai-sen yrittäjyyden hyväksi. (AK)

Lisätietoja: www.akava.fi/ paraskesatyonantaja ja www.akava.fi/yrittajapalkinto

AKAVA PALKITSEE: VIELÄ EHDIT EHDOTTAA SUOMEN PARASTA KESÄTYÖNANTAJAA JA YRITTÄJÄ-PALKINNON SAAJAA

PALKITSE YHDISTYSAKTIIVI

Toimihenkilöjärjestöjen sivis-tysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sel-laisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on edesauttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta tai jäsenpalvelua.

Voit esittää niin yksilöä kuin työryhmää. Ehdota 30.9. men-nessä kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle, inka.ukkola@tjs-opinto-keskus.fi. (AK)

Lue lisää www.tjs.fi

Elina Moisio

Johannes Moisio

TEK 5/2013 15

AJASSA

Liikennesuunnitteluinsinööri, DI Tapio Hartikainen fillaroi työ-matkansa kesät talvet. Kilometrejä kotoa Turun keskustassa sijait-sevaan toimistoon ja takaisin kertyy 26.

– Työmatkapyöräily sopii Hartikaisen elämäntilanteeseen mai-niosti. Kahden pienen pojan isä saa päivittäisen liikunta-annok-sensa, ja ilta-aika jää perheelle.

Idea otti oitis tultaTyömatkaliikunnan eduista omakohtaisesti vakuuttunut Hartikainen päätti liikuttaa myös muita ja ideoi kotikaupunkiinsa Liikettä työ-matkaan -hankkeen.

Pääaineenaan liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä opiskellut Harti-kainen ei nyhjäisyt ideaansa tyhjästä. Taustalla vaikutti vuonna 2004 tehty diplomityö Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Tampereella.

– Syväluotasin siinä kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt ja laskin työmatkaliikunnan euromääräiset edut.

Turkuun liikenneinsinööriksi asetuttuaan Hartikainen rupesi miettimään, miten jatkuvasti vähenevä liikunta kodin ja työpaikan välillä saataisiin uudelleen eloon.

– Tiesin myös, että työmatkaliikunnan edistämishankkeista oli saatu hyviä kokemuksia.

Niinpä tein hankesuunnitelman asian edistämiseksi. Idea sai hyvän vastaanoton, ja hanke nytkähti Turun kaupungin

organisaatiossa eteenpäin heti viime syksynä. Osallistujat valittiin hankkeen pohjaksi tehdyn työmatkaliikunta-

kyselyyn vastanneiden joukosta: 1 673 vastanneesta lähes 500 olisi halunnut osallistua.

– Mukaan toukokuussa alkaneeseen ohjelmaan pääsi 60 onnekasta.

Kuntokortti vai autopaikka?Hankkeen tavoitteena on edistää työterveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Kaupungin lisäksi projektiin osallistuvat Liikenne virasto ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Mukana on myös Turun kaupungin työterveyshuolto, jonka tehtävä on muun muassa tutkia osallistuvien terveydentila ennen projektin alkua.

Osallistujat seuraavat työmatkaliikkumistaan kuntokortin avulla.

– Tavoitteenamme on selvittää, mitä vaikutuksia kestävyys-liikuntasuosituksen mukaisella liikkumisella on terveydentilaan ja kuntoon sekä sairauspoissaoloihin, Hartikainen kertoo.

– Yritämme myös keksiä keinot, joilla voidaan lisätä mukana olevien kiinnostusta työmatkaliikuntaa kohtaan. Käytössä on jo monta konstia: neuvontaa, pyörähuollot, kilpailut ja mahdollisuus kokemusten jakamiseen.

Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi hankkeella haetaan myönteisiä ympäristövaikutuksia.

– Työmatkaliikunnan lisääminen on oiva keino vähentää liiken-teen päästöjä ja energiankulutusta, Hartikainen muistuttaa.

Odotettaviin hyötyihin nähden kulut Liikettä työmatkaan -hank-keessa ovat pienet.

– Kulut ovat tässä hankkeessa henkeä kohden noin 150 euroa vuodessa. Summa vastaa yhden Turun kaupungin työn-tekijöilleen tarjoaman autopaikan kuukausikustannuksia Turun kes-kustassa, Hartikainen laskeskelee.

Kokeilu kestää ensi vuoden toukokuun loppuun.– Toivomme tietysti, että tulosten perusteella saamme hank-

keelle jatkoa! (KL)

Liikettä työmatkaan!

Kuva

: Tim

o Ja

kone

n

Työmatkaliikunnan terveysvaikutuksia mitataanLiikettä työmatkaan -hankkeen osallistujilta hankeen alussa, puolivälissä ja lopussa. Osallistujilta mitataan

painoindeksi verenpaine vyötärönympärys paastosokeriarvo kolesteroli

Lisäksi kaikille tehdään UKK-terveysseulakysely ja rasituskoe pyörä - ergometria - tutkimuksen avulla.

Liikennesuunnitteluinsinööri Tapio Hartikainen käynnisti Turussa Liikettä työmatkaan -hankkeen.

16 TEK 5/2013

AJASSA

Tervetuloa Teknologia- yrittäjyyspäiville Tampereelle 1.–2.10.

Tule innostumaan ja verkostoitumaan valtakunnallisille tekno-logiayrittäjyyspäiville Tampereelle 1.–2.10. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä digitaalisen median suurtapahtuman MindTrek- festivaalin kanssa.

Teknologiayrittäjyyspäivien tarkoituksena on edistää teknolo-giaan perustuvaa ja sitä hyödyntävää suomalaista yrittäjyyttä. Vuoden 2013 päivien teemana on inspiraatio. Alojensa huiput ker-tovat, kuinka he ovat muuttaneet ideansa rahaksi ja miten onnis-tuu liiketoiminta eri alojen rajapinnoilla. Esiintyjinä ovat muun muassa Vigo-ohjelman koordinaattori Seppo Ruotsalainen, Huawein Suomen tutkimuskeskuksen johtaja Mikko Terho, Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros sekä Emtelen toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston dosentti Hannu Martikainen. MindTrek-festivaa-lin pääpuhuja on Stephen G. Wozniak, joka on toinen Apple-tieto-koneyhtiön perustajista.

TEKin jäsenten erikoishintainen lippu maksaa vain 50 euroa. Linkin jäsenhintaiseen ilmoittautumiseen saat lähettämällä viestin osoitteeseen typ@tek.fi. (AK)

Lue lisää www.teknologiayrittajyyspaivat.fi

Nuorten duuni-info jeesaa työelämän ensiaskeleissa

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat mukana Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjassa, joka haas-taa kaikki suomalaiset toimimaan nuorten tulevaisuuden hyväksi. Nuorten duuni-info on toiminnassa seitsemän viikkoa 16.9.–1.11.

Infosta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse, sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Neuvontaa annetaan arkisin kello 9–15. (AK)

Lue lisää www.duuni-info.fi

Työsuhteensa epävarmaksi kokevilla on 19 prosenttia suurempi riski sairastua sydäntautiin kuin työsuh-teensa varmaksi kokevilla. Epävarmuuden kokemus on yleisempää alemmassa ammattiasemassa olevilla.

Työterveyslaitoksen ja Lon-toon yliopiston koordinoimas-sa tutkimuksessa analysoitiin seitsemässä maassa tehtyjen 17 pitkittäistutkimuksen tulokset. Tutkimuksissa seu-rattiin yli 170 000 työntekijän terveyttä keskimäärin 10 vuoden ajan. (AK)

TYÖN EPÄVARMUUS LISÄÄ SYDÄNTAUDIN RISKIÄ

Henkilöstö- vähennykset painottuneet Suomeen

Suomalaisten monikansallisten yritysten henkilöstövähennykset painottuivat Suomeen vuosina 2007–2010, paljastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus. Yritykset vähen-sivät globaalin talouskriisin vuosina henkilö-kuntaansa eri puolilla maailmaa sijaitsevissa tytäryhtiöissä yhteensä 82 000 henkilöllä. Valtaosa eli 66 000 toteutui Suomessa.

Liiketoiminnan painopisteen siirtyminen ulkomaille näkyi selvimmin rakentamisessa ja tietyillä palvelualoilla. Sähkö- ja elektro-niikkateollisuudessa yritysten liiketoiminnan laajentaminen jatkui Aasiassa globaalista talouskriisistä huolimatta. (AK)

"Nyt ajatellaan, että ihmisille pitää tehdä jotakin, että he jaksavat.Voisi myös ajatella, että tekisi työlle jotakin."

pro f e s s o ri m i k a k i v i m ä k i wo rk , we l l - b e i n g a n d we a lt h - ko kou k s e s s a

Yksityisten alojen työeläke-

järjestelmän rahastoidut varat

Suomessa vuoden 2012 lopussa.

Lähde: STM

97,3 mrd €

Kuva

: Juh

a M

. Kin

nune

n

TEK 5/2013 17

AJASSA

TEKin omenapuut istutettiin näyttävästi Lappeenrannassa

TEK lahjoitti viime vuonna Teekkarius 140 vuotta -juhlallisuuksien yhteydessä jokaiselle teekkaripaikkakunnalle kaksi omenapuuta ja omenapuiden hoitovälineet.

Ensimmäiset puut on nyt istutettu ilahduttamaan kampuksille saapuvia teek-kareita. Oulussa puut löysivät paikkansa teekkaritalon pihalta, kun taas Lappeen-rannassa puut istutettiin kuoron säestyksellä varsin arvovaltaisessa seurassa. Pai-kalla olivat muun muassa yliopiston rehtoraatti ja hallitus sekä Suomen Akatemian pääjohtaja ja hallitus.

– Tampere, Otaniemi, Turku ja Vaasa vielä katsastavat paikkaa puille. Huhujen mukaan omenapuiden hedelmistä saa aikaiseksi myös hyvää viiniä. Kenties näiden paikkakuntien omenista valmistettu TEK-viini siivittää Teekkarius 150 vuotta -pirs-keitä 2022, naurahtaa TEKin teekkariasiamies Juuso Kuusinen. (AK)

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila istutuspuuhissa. Takana tilannetta tarkkailevat Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen. Puuta tukemassa TEKin teekkariyhdysmies Pete Hyrkäs ja alueasiamies Saku Laapio.

Standardisoimisliiton SI-oppaasta on ilmestynyt täysin uusittu kuudes painos. Opas uusittiin, koska kansainväli-set standardisoimisjärjestöt ISO ja IEC ovat julkaisseet SI-järjestelmää käsittelevät standardinsa yhteisessä ISO/IEC 80000 -standardisarjassa. Uusitussa painoksessa raken-ne on entinen, mutta teksti on muutettu uusien standardien mukaiseksi. (AK)

Lisätietoja: www.sfs.fi

TIETOPAKETTI SUUREISTA JA YKSIKÖISTÄ UUSITTU

Kuva

: Tim

o M

ikko

la

Pelialan vuosittainen

kasvu Suomessa vuosina

2004–2012.Lähde: Neogames Finland

Association

25%

MIKA AHONEN aloitti TEKissä IT-asiantuntijana 29.7.2013. Tehtävä on perhevapaa-sijaisuus. Ahosen tehtäviin kuuluvat mm. järjestelmän ylläpito, www-kehitystehtävät sekä käyttäjätuki.

Ahosella on noin 20 vuoden kokemus IT-alan tehtävis-tä. Viimeksi hän on tehnyt yrittäjänä IT-konsultointia ja kehittämisprojekteja yksityi-selle ja julkiselle sektorille.

NIMITYKSIÄ

Lakiesitykset ammatillisen osaamisen kehittämisestä on saatu valmiiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Akavan mielestä lopputulos ei edistä aidosti työpaikkojen osaamisen kehittämistä. Koulutuskustannuksista voi seurata työntekijöille vero-mätkyt. Akava olisi toivonut henkilöverotusta koskevaan ohjeistukseen lainmuutosta. Nyt asia hoidetaan tarkenne-tulla Verohallinnon ohjeella. Uudistuksen toimivuutta, mukaan lukien henkilö-verotukseen liittyviä lain-säädännön muutostarpeita, arvioidaan kahden vuoden kuluttua. (AK)

AKAVA TYYTYMÄTÖN SOPUUN KOLMESTA KOULUTUSPÄIVÄSTÄ

KOMMENTOI TWITTERISSÄ

@TEK_akateemiset

3

Muistatko ensimmäisen tietokoneesi?

Tietokoneet ja niiden eri käyttö-tarkoitukset ovat vähitellen tulleet osaksi arkipäiväämme. Tutkimushanke kokoaa tietokoneen käyttäjiltä tieto-tekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kokemuksia ja muistoja. (AK)

Lue lisää ja vastaa kyselyyn kotikone.wordpress.com

18 TEK 5/2013

AJASSA

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

HAVUJA

MAAILMA MUUTTUU monimutkaisemmaksi ja ver-kostoituneemmaksi. Nykyisin innovaatiot ovat harvoin yhden ihmisen tuottamia. Ne syntyvät monitahoisen, avoimen prosessin kautta erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä.

Parhaat innovaatiot eivät välttämättä ole enää perin-teisessä mielessä keksintöjä, vaan pikemminkin käyt-täjäystävälliseksi jalostettuja muunnelmia jo keksityistä ideoista. Valitettavasti toimintatapamme ovat jääneet ainakin osittain keksintöjen aikakaudelle: olemme kyllä innovatiivisia, mutta pyrimme viemään ideoitamme eteenpäin omin voimin. Pelkäämme menettävämme idean muille, jos jaamme innovaation ennen kuin se on valmis.

Nykyaikana meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa kehitellä ideaa vuosia. Sykli on lyhentynyt. Jo alkuvai-heessa mukaan tulleiden yhteistyötahojen myötä luo-dut kontaktit auttavat ja nopeuttavat idean myymistä ja viemistä eteenpäin.

Tarvitsemme siis avoimuutta heti innovaatiopro-sessin alussa ja monesti myös pikaista idean jakamista isolle joukolle. Meidän ei pidä pelätä epäonnistumista, jos esittelemme jotain keskeneräistä. Liian salatut inno-vaatiot ovat usein tuomittuja epäonnistumaan.

Yksi toimiva ratkaisu ovat Protomojen tyyppiset innovaatiopajat. Niissä ihmiset, ideat, ideoiden kaupal-listajat ja rahoittajat kohtaavat. Ne toteuttavat innovaa-tioprosessin kaikki vaiheet ja mahdollistavat näin ideoi-den nopean esiin tuomisen ja eteenpäin viemisen. Tar-vitsemme lisää Protomojen kaltaista toimintaa.

Yksinäisen keksijän aika on ohiPohjoismaiset insinöörit tapasivat

Pohjoismaisten insinöörijärjestöjen edustajat kokoontuivat elokuun lopulla vuosittaiseen Nording-seminaariinsa Helsinkiin. Nording yhdistää 10 pohjois-maista insinöörijärjestöä, jotka edustavat yli 400 000 insinööriä ja tieteen edus-tajaa. Suomesta mukana ovat TEK ja UIL sekä ruotsinkieliset TFiF ja DIFF.

– Mielenkiintoista on, miten erilainen tilanne on eri maissa, sanoi kokousta vetänyt TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

Esimerkiksi Norjan teollisuus kärsii insinööripulasta, kun taas meillä yli 4 000 insinöörialojen työntekijää on irtisanomisuhan alla yt-neuvottelujen vuoksi. Tanskassa haasteena on puolestaan insinöörikoulutuksen huono vetovoima.

Yhteiskunnan muutosten myötä useat järjestöt ovat muovanneet globali-saatiostrategioita ja pitkän tähtäimen projekteja. Jäsenedut ja ammatti-verkostot koetaan tärkeiksi.

– Jäsenemme haluavat keskustella ammattiasioista sekä netissä että fyysisemmin kokouksissa ja seminaareissa, kertoi puheenjohtaja Lise Lyngsnes Randeberg norjalaisesta TEKNAsta. (Ilona Mäenpää,UIL)

Yliopistopaikkakuntia kiertävä TEKin Yrittäjyys RoadShow saat-taa yhteen yrittäjyydestä kiinnos-tuneet opiskelijat, tekniikan yli-opistot, yrittäjien yhteisöt ja yrittä-jyyden tukijat.

Keskustelujen pohjalta toivo-taan ideoita ja toimenpide-ehdo-tuksia siihen, mitä yrittäjyys vaatii ja miten yrittäjyyttä voidaan tukea esimerkiksi koulutuksen ja urake-hityksen avulla.

Tavoitteena on, että yrittäjyys nähdään houkuttelevana mahdolli-suutena palkkatyön rinnalla.

Tarkemmat ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen viimeistään

7 vuorokautta ennen tilaisuutta www.tek.fi/roadshow

TEK lahjoittaa kuhunkin tilai-suuteen 20 ensimmäiselle ilmoit-tautuneelle huippusuositun Taivas+Helvetti –kirjan.

Lappeenranta 24.9.Espoo 3.10.Tampere 31.10.Vaasa 14.11.Oulu alkuvuosi 2014

TEKIN YRITTÄJYYS ROADSHOW

Tervetuloa!

Kansainvälistyvä työelämä luo haasteita pohjolan insinööreille. Ensi vuoden kokouksen aiheena on ”Pohjoismainen insinööri kansainvälisessä kilpailussa”. Kuvassa etualalla DIFFin toiminnanjohtaja Kristina Morberg, TFiFin puheenjohtaja Mikaela Runeberg ja toiminnanjohtaja Britta Sunde.

TEK 5/2013 19

ILMOITUS

TEK-VAIKUTTAJA

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen ja TEKin teekkarivaliokuntaan.

2012Teekkarivaliokunnan puheen-johtajaksi, yrittäjyysvaliokuntaan, TEKin valtuuston varajäseneksi.

Koneinsinöörikiltaan ja TKK:n ylioppilaskunnan edustajistoon.

2008 2013

TEKISSÄ ON PALJON POTENTIAALIA.JANI KALASNIEMI

Jani Kalasniemi sukelsi TEKin maailmaan todenteolla puoli-toista vuotta sitten. Paikka Aalto-yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksessa tiesi tuo-lia myös TEKin teekkarivalio-

kunnassa.– Oli hienoa, että TEK tuli omalle vas-

tuualueelleni, sillä aiemmin TEKin toi-minta oli jäänyt hieman etäiseksi. Valio-kunnassa oli hyvä pöhinä ja keskusteleva ilmapiiri. Tykästyin siihen heti. Mielestäni TEKissä on paljon potentiaalia.

Sittemmin Kalasniemen tie on vienyt teekkarivaliokunnan puikkoihin. Hän on huomannut, että TEKissä vaikuttaminen ei vaadi vuosien kokemusta.

– Voin tulla tänne koska tahansa ja täällä on mukava olla. Haluan edistää teek-kareiden ja nuorten aikuisten vaikutus-mahdollisuuksia ja kuuntelemista. Meillä on halua vaikuttaa asioihin ja varmasti myös tuoreita näkemyksiä.

Kalasniemi tietää, että ammattiliiton jäsenyys ei ole enää nuorille aikuisille itsestäänselvyys. Teekkarit löytävät tiensä vielä TEKin huomaan, mutta epäröinti jäsenyyden hyödyistä alkaa valmistuttua ja ensimmäisen jäsenmaksun kolahdettua postiluukusta.

– Kyse on harvoin rahasta. TEK näkyy opiskelijoille hyvin pari ensimmäistä vuotta, mutta näyttäytyy sen jälkeen vähemmän. TEKin pitäisi olla näkyväm-min teekkarin mukana opiskelujen alusta aina DI:ksi asti.

– TEKin palvelut eivät ole huonoja, mutta ajan hermolla voitaisiin olla enem-män. TEK voisi esimerkiksi edistää näky-vämmin uudenlaisia työnteon tapoja, kuten etätyön arvostusta.

Konetekniikkaa seitsemättä vuotta opis-keleva Kalasniemi on myös yrittäjyysvalio-kunnan jäsen.

– Olisi hienoa, jos voisin vuoden päästä sanoa olevani yrittäjä.

Kalasniemi uskoo, että vuodenvaih-teessa perustettu TEKin Yrittäjäklubi tuo kaivattua apua yrittäjille. Hiljakkoin toi-mintansa on aloittanut muun muassa blogi, jossa ruoditaan yrittäjyyteen liittyviä haasteita.

– Olemme myös valmistelleet mento-roinnin aloittamista. Vanhemmalla yrit-täjällä on nuorelle paljonkin annettavaa. Lisäksi yrittäjyysvaliokunta on kehitellyt mallia, jossa liittojen jäsenet voisivat sijoit-taa jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisen summan, joka ohjattaisiin olemassa olevan sijoitusrahaston kautta uusiin yrityksiin.

Opiskelemaan konetekniikkaa TKK:hon.

2007–

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA JARI HÄRKÖNEN

Pöhinää teekkarivaliokunnassa

TEK 5/2013 21

LAKITIETO

Työehtosopimuksella pyritään tur-vaamaan sekä työntekijän vähim-mäistyöehdot että työrauha sopi-muskauden ajaksi. Työntekijät ja työnantajat eivät saa ryhtyä työ-taistelutoimenpiteeseen, kun työ-

ehtosopimus on voimassa. Kun ala on sopimuksettomassa tilassa, eli

vanhan työehtosopimuksen voimassaoloaika on päättynyt eikä uudesta ole sovittu, vasta-puolta voi laillisesti painostaa neuvottelemaan työehdoista.

Työsulku keskeyttää työnteonTyöntekijät käyttävät painostukseen ensisijai-sesti esimerkiksi ylityökieltoa tai matkustuskiel-

toa työajan ulkopuolella. Tavoitteena on aina päästä sopimukseen, ja lakkovaroituksen anta-minen on työntekijäpuolen viimeinen keino painostaa vastapuolta neuvottelemaan.

Myös työnantajilla on omat keinonsa pai-nostaa vastapuolta toivottuun neuvottelutu-lokseen. Työnantajan tärkein ja järein työtais-telutoimenpide on työsulku. Tällöin työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun. Työ-sulussa työnantaja usein estää työntekijöitä pääsemästä työnantajan tiloihin silloin, kun työntekijäpuoli on aloittanut lakon, joka kos-kee vain osaa työntekijöistä, kuten vain tiet-tyjä avaintehtäviä. Työnantajat turvautuvat työ-sulkuun kuitenkin harvemmin kuin työnteki-jät lakkoon.

Anne KaattariArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. TEKin

lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin

liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin

kontaktilomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

§

Työnantajalla ei ole oikeutta rajata työsulkua koskemaan vain järjestäytyneitä työntekijöitä.

Työsulku on työnantajan järein työtaistelutoimenpide

22 TEK 5/2013

Työnantajaleiri valvoo työsulkuaTyösulun valvonta kuuluu työnantaja-leirille. Työsulusta on ilmoitettava kaksi viikkoa ennen sekä työntekijöille että valta kunnansovittelijalle. Työministeriö voi valtakunnansovittelijan esityksestä lykätä työtaistelutoimenpidettä kahdella viikolla, jos työtaistelutoimenpiteestä aiheutuu kohtuutonta haittaa.

Useimmiten työnantaja julistaa työsu-lun vastatoimena työntekijöiden lakkoon. Esimerkiksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN on asettanut tietyt rajoitukset lakoille, ja nämä koskevat ainoastaan yrityksiä, jotka ovat liiton julistaman lakon piirissä. Lakon-alaisiin yrityksiin ei saa tehdä töitä, ja lakon piirissä olevat yritykset ovat nimen-omaisesti listattu lakkovaroituksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että työnanta-jan vastatoimena julistama työsulku on todennäköisesti rajattu toisella tavalla kuin YTN:n lakko.

Työnantaja ei saa udella liiton jäsenyydestäTyösulun uhatessa on tärkeää tarkistaa, onko työsulku laillinen, eli koskeeko se kaikkia työntekijöitä. Jos työsulku on rajattu ainoastaan järjestäytyneisiin työn-tekijöihin, työntekijän kannattaa mennä työpaikalle normaalisti. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa, koskeeko työ-sulku yrityksen työntekijöitä. Työnantaja ei kuitenkaan saa tiedustella työntekijältä, kuuluuko hän liittoon. Näin ollen työn-tekijälläkään ei ole velvollisuutta kertoa jäsenyydestään. Jos työnantaja kuitenkin tiedustelee mahdollista jäsenyyttä, työn-tekijä voi vastata liiton jäsenyyden olevan yksityisyyden suojan piirissä. Työntekijän on hyvä ilmoittaa omaan liittoon, luot-tamusmiehelle tai YTN:n päivystykseen, mikäli työnantaja tiedustelee jäsenyyttä.

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, voiko työnantaja rajoittaa työsul-kua koskemaan ainoastaan järjestäyty-neitä työntekijöitä. Työntekijöitä suojel-laan erityisesti ammatilliseen järjestöön kuulumisen tai sellaisen toimintaan osal-listumisen vuoksi tapahtuvalta työsyrjin-nältä. Ammatillinen yhdistymisvapaus on yksi perusoikeuksia, ja se on turvattu kan-sainvälisissä sopimuksissa ja perustus-laissa. Työnantajalla ei ole tämän vuoksi oikeutta asettaa järjestäytyneitä työnteki-jöitä huonompaan asemaan esimerkiksi rajaamalla työsulkua ainoastaan järjes-täytyneisiin työntekijöihin. Jos työn-antaja syyllistyy työntekijöiden eriarvoi-seen kohteluun ilman laissa tarkoitet-tua hyväksyttävää perustetta, työnantajan voidaan katsoa syyllistyvän syrjivään koh-teluun.

Työnantaja ei myöskään saa kerätä eikä pitää rekisteriä järjestäytyneistä työntekijöistä eikä käyttää tällaista rekis-teriä erotellakseen työntekijöitä työsulun piiriin. Jos työnantaja estää pääsyn työ-sulun piirissä olevaan työpaikkaan, työn-tekijän täytyy pyytää kirjallinen ilmoitus asiasta, josta selviää kiellon syy.

Työsulku katkaisee palkanmaksunTyönantaja ei maksa palkkaa työsulun kohteena oleville työntekijöille. Jos työn-teon estymisen syynä on toisten työnteki-jöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole

riippuvuussuhdetta työntekijän työehtoi-hin tai työoloihin, työntekijällä on oikeus saada työnteon esteen aikana palkkansa enintään seitsemältä päivältä.

Mikäli työpaikan työntekijät ovat ryh-tyneet lailliseen itseään koskevaan työ-taistelutoimenpiteeseen, työnantajalla on oikeus jättää palkka maksamatta. Työn-antajalla on myös oikeus alentaa työnte-kijän palkkaa työtaistelun aikaista poissa-oloa vastaavasti. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole työtaisteluja, mikäli niitä ei nimenomaan käytetä painostustarkoi-tuksessa. Näiden toimenpiteiden ja työ-taistelutoimenpiteiden välillä voi syntyä käytännössä vaikeita rajanveto-ongelmia.

Tarkista tilanteesi liitosta, työ- ja elin-keinotoimistosta ja IAET-kassasta.

JOS TYÖSULKU ON RAJATTU JÄRJESTÄYTYNEISIIN TYÖNTEKIJÖIHIN, TYÖNTEKIJÄN KANNATTAA MENNÄ TYÖPAIKALLE NORMAALISTI.

MILLOIN VOIN SAADA TYÖTTÖMYYS-PÄIVÄRAHAA?

JOS TYÖNTEON ESTÄÄ sellainen lakko tai työsulku, jolla ei ole väli-töntä eikä välillistä riippuvuussuh-detta kyseisen henkilön työehtoihin tai työoloihin, työntekijällä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus sovi-teltuun tai täyteen työttömyyspäivä-rahaan. Tällaisessa tapauksessa ei aseteta omavastuuaikaa. Henkilön on kuitenkin työttömyyspäiväraha-oikeuden saamiseksi ilmoittaudut-tava työnhakijaksi työ- ja elinkeino-toimistoon. Hänellä on oikeus työt-tömyyspäivärahaan aikaisintaan palkanmaksun keskeydyttyä.

Niillä työntekijöillä, joiden sopi-musalaa lakko tai työsulku koskee, ei ole oikeutta työttömyyspäivä rahaan, vaan liiton jäsenille maksetaan työ-taistelun ajalta lakkoavustusta. Verollinen lakkoavustus on yleensä 50 euroa päivältä.

LAKITIETO

TYÖNANTAJA EI MAKSA PALKKAA TYÖSULUN KOHTEENA OLEVILLE TYÖNTEKIJÖILLE.

TEK 5/2013 23

TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT ILKKA HEINO

Vaasalainen Vacon kehittää

Vaasa Control syntyi 1993, kun vaasalaisia tekniikan osaajia painostettiin muuttamaan Helsinkiin. Nyt Vaconin puolitoista tuhatta diplomi-insinööriä ja insinööriä kehittää taajuusmuuttajia ja inverttereitä, joita yhtiö valmistaa vajaan 400 miljoonan edestä Suomessa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa.

Hans Carlsson (vas.) ja Stefan Strandberg Vaconin katolla, jossa on 40 kW:n tehoinen aurinkovoimala. Yhden aurinkopaneelimoduulin teho on 132 wattia. Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki.

UUSIA SOVELLUKSIAaurinko- ja tuulivoimaan

24 TEK 5/2013

URAPOLULLA

Vaconin syntytarina on mielenkiintoinen (katso oheisjuttu), ja yhtiön syntytuote taajuusmuuttaja ansaitsee huomion. Nyt keskitytään kuitenkin yhtiön ponnistuk-siin uusiutuvan energian saralla, aurin-koinverttereihin ja tuulienergian teho-muuntimiin.

Oppaanamme on tutkimusjohtaja Stefan Strandberg, 55. Sivustatukea hänelle antaa tuote- ja markkinointijoh-taja Hans Carlsson, 44.

Molemmat ovat tekniikan miehiä, Strandberg sähkö-tekniikan diplomi-insinööri Otaniemestä 1980-luvun puolivälistä. Carlsson taas valmistui sähköautomaatio-insinööriksi Vaasan tekusta kymmenen vuotta myö-hemmin.

Tutkiva erikoismies Stefan Strandberg on työskennellyt Vaconissa yli 10 vuotta, joista tutkimusjohtajana yli kaksi vuotta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt laitteiden kehityksessä ja tuotannossa sekä ohjelmistoyrityksessä. Kumpi on lähem-pänä sydäntä, rauta vai softa? Ja enemmän generalisti vai spesialistiko?

– Tämä meidän homma on pitkälti soveltavaa tutki-musta. Keksinnöstä pitää pystyä tekemään sovellus, josta

sitten saadaan hyötyä eli jokin tuote. Minulle tutkimus-puoli on lähempänä sydäntä.

– Ja kai minä olen spesialisti, ryhmässäni on paljon eri-koismiehiä. Me olemme keskittyneet kapealle alalle teke-mään sitä mitä todella osaamme, Strandberg toteaa.

Sähkömoottorin tehokkuutta nostavat taajuusmuut-tajat, tasavirtaa arjen käyttöön vaihtovirraksi muuntavat invertterit sekä tuuliturbiinien säätöön soveltuvat teho-muuntimet ovat aika yleisiä tuotteita. Mikä on Vaconin oma ”keksintö”, toiminnan kova ydin?

– Uusiutuvan energian sovelluksissa perustekniikka on sama, jota käytetään teollisuudessa. Meidän täytyy vain ymmärtää mikä on tärkeää ja osata paketoida se tuotteeksi asiakkaalle, tiivistää Strandberg.

– Lisäksi olemme olleet nopeampia kuin kilpailijamme.

Kuin diskossa: yksinkertaisuuden kauneusStrandberg ottaa esimerkin aurinkovoimasta. Aurinkopa-neelinen hyötysuhde on kohtuullisen alhainen, 15 pro-senttia, ja saatava tasavirta on muunnettava invertterillä käyttökelpoiseksi vaihtovirraksi. Vaconin kehittämällä ohjelmistolla voidaan kytkeä rinnakkain 2–12 erillistä invertteriyksikköä. Tällöin ainoastaan tarpeellinen määrä invertterimoduuleja käynnistyy tarpeen mukaan, mikä minimoi tehohäviöt.

TEK 5/2013 25

Tuote- ja markkinointijohtaja Hans Carlsson uskoo, että Vaconin uusiutuvasta energiasta saaman liikevaihdon alamäki oikenee, kunhan eurokriisi helpottaa.

– Meininki on sama kuin diskossa. Alku-illasta kun väkeä on vähemmän, baareja ja kimallettakin on vähemmän. Mutta kun väkeä tulee lisää, uusia baareja avataan ja välkettä lisätään, havainnollistaa Strandberg.

– Auringon liikkeen mukaan paneelista saa-tavaa tehoa optimoidaan. Siinä on meidän osaamisemme.

Hän toteaa, että iso yksikkö ei ole koskaan ihanteellinen ratkaisu. Esimerkiksi koko Suo-men sähköenergiantarve (noin 85 TWh/a) voi-taisiin periaatteessa tyydyttää yhdellä 25 kilo-metriä kertaa 25 kilometriä aurinkopaneelilla. Mutta ilman kehittynyttä säätöä se olisi heikko-tehoinen eikä täyttäisi tehtäväänsä.

Tuulivoima on Vaconille aurinkoenergiaa suurempi toimiala. Tosin se pysähtyi kuin sei-nään 2008–2009 talousromahduksen myötä. Alalle tärkeä valtion tuki leikkautui pois, ja Vaconin asiakkuusyhtiöt alkoivat horjua.

– Melkoisen tuulista on ollut asiakkailla, mikä näkyy meilläkin. Mutta mitä enemmän energiaa halutaan säästää tehokkuutta nos-tamalla ja uusiutuvia energianlähteitä käyttä-mällä, sitä parempi meille, Strandberg toteaa.

Noin 15 vuotta sitten Korsnäsiin rakenne-tut tuulimyllyt ovat täysin eilistä päivää. Ne

Vaasalaiset ABB:läiset eivät halunneet muuttaa Helsinkiin

VACON OYJ:N (aluksi Vaasa Control) synnyn taustalla on hyvin inhi-millinen syy: vaasalaiset tekniikan alan osaajat eivät halunneet 1993 muuttaa Helsinkiin, vaikka työnantaja ABB keskittikin toimintojaan Pitäjänmäelle. 13 entistä muuttohalutonta ABB:läistä perusti uuden taajuusmuuttajia kehittävän ja valmistavan yhtiön.

– Paine työnantajan puolelta muuttoon oli kova. Mutta monella oli juuri rakennettu talo ja muuta sellaista. Kun olimme perustaneet lei-rimme Vaasaan, muutto Helsinkiin olisi ollut vaikea tai mahdoton, ker-too Osmo Miettinen, yksi 13:sta.

Hänen mukaansa moni sai töitä ABB:n toisilla tehtailla tai muissa yrityksissä Vaasan seudulla. Hänkin työskenteli jonkin aikaa ABB:n tutkimuskeskuksessa ennen kuin aloitti Vaconissa. Nykyisin hänen nimikkeensä on Chief Technology Engineer.

– Yrityksen toimialakin oli helppo valita, koska taajuusmuuttajat olivat ainoa mitä me osasimme tehdä, toteaa Miettinen.

Ensimmäisen tuotteen, Vacon CX:n, suunnittelu valmistui 1994, ja valmis tuote saatiin markkinoille helmikuussa 1995. Alku oli ”todella tiukkaa ja kituliasta”. Valtiolta saatiin rahoitusta alkuun, mutta muu-ten oli pärjättävä omilla lainoilla ja tulorahoituksella.

– Päätimme että kaikki sisään tuleva raha käytetään tuotekehityk-seen ja markkinointiin. Vältimme suuria lainoja ja riskejä. Yritys nousi voitolliseksi suunnitellussa ajassa, muutamassa vuodessa, Miettinen toteaa.

Miten tulitte toimeen ensimmäisenä kahtena vuonna?– Kyllä yhtiö maksoi palkat vaikka tiukkaa olikin, toteaa Miettinen.Tuliko ABB:ltä palautetta, kun se sai uuden kasvavan kilpailijan

entisistä työntekijöistään?– Varsin äkäistä palautetta tuli. He pelkäsivät, että käyttäisimme

hyväksemme heidän omistamiaan keksin töjä. Mutta päätimme heti alussa, ettemme kopioi mitään entistä, vaan kaikki kehitetään itse, sanoo Miettinen.

Vacon listautui pörssiin vuonna 2000, ja nyt sen suurin omistaja on Ahlström Capital. Perustajillakin on vielä osakkeita, muttei kaikilla enää kovin paljon. Voisitko elää omistamiesi Vacon-osakkeiden tuo-toilla?

– En voisi, naurahtaa Osmo Miettinen. – Kyllä palkka on vielä tär-keämpi kuin osingot. Osakkeista saisi tietysti rahaa, jos ne myisi ja kurssit olisivat kohdallaan.

TEKNIIKKAMME ON SAMA, JOTA KÄYTETÄÄN TEOLLISUUDESSA.TÄYTYY VAIN YMMÄRTÄÄ MIKÄ ON TÄRKEÄÄ JA OSATA PAKETOIDA SE TUOTTEEKSI.

26 TEK 5/2013

FAKTA

Taajuusmuuttaja tekee vaihteista tarpeettomia

Taajuusmuuttaja kytketään sähkömootto-rin ja sähköverkon väliin. Taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyö-rimään halutulla nopeudella. Jos sähkö-moottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määrää-mällä nopeudella.

Jos taajuusmuuttajaa ei käytetä, pro-sessin säädössä on käytettävä esimerkiksi vaihteistoja tai kuristimia. Taajuusmuutta-jan avulla päästään portaattomaan säätöön moottorille syötettävää taajuutta muutta-malla. Näin säästyy energiaa, kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukai-sella nopeudella.

Invertteri eli vaihtosuuntaaja on tasa-virtaa vaihtovirraksi muuntava laite.

Suunnistusta harrastava tutkimusjohtaja Stefan Strandberg on työskennellyt sekä laitteiden valmistuksessa että ohjelmoinnissa. Tutkimustyö on kuitenkin lähinnä sydäntä.

on kytketty suoraan verkkovirtaan ja pyörivät niin leppeällä tuulella kuin myrskyllä samalla nopeudella, jolloin ne eivät tuota tehoa opti-maalisesti.

–Taajuusmuuttajamoduuleilla turbiinien nopeussäädöllä, lapakulmien säädöllä ja apu-laitteiden ohjauksella saadaan tuulen ener-gia tehokkaasti talteen ja hyötysuhde parem-maksi. Mutta on hyvä muistaa, että tuulivoima on energianlähde, ei tehonlähde. Eli se vaatii korvaavan voimanlähteen tyyniä ilmoja varten, toteaa Strandberg.

Jos on tarpeeksi aikaa ja rahaa eikä väli-tetä materiaalikustannuksista, melkein mille tahansa energiantuotantotavalle saa hänen mukaansa korkean hyötysuhteen. Mutta se ei ole taloudellisesta järkevää.

– Optimoitu tehokkuus, kannattavuus, on juuri se mitä Vacon myy. Tuotteiden pitää olla helposti ymmärrettäviä, asennettavia ja heti valmiina käyttöön, englanniksi sanottuna out of the box, sanoo Strandberg. Monikanavaisuus pelastaaMiten Vacon saa tuotteensa myytyä pienestä Suomesta ja Vaasasta maailmalle? Hans Carls-son tähdentää käsitettä monikanavaisuus.

– Aluksi Vacon rakensi mahdollisimman kattavan myyntiverkoston Ruotsiin, Saksaan ja muualle Eurooppaan. Kun tuotteet saavut-tivat tunnettuutta, pelikentäksi tuli koko maa-ilma. Tuotteita myydään itse ja jälleenmyyjien sekä erilaisten järjestelmätoimittajien kautta, kuvailee Carlsson.

Monikanavaisuus tarkoittaa myös tietyn-laista nöyryyttä. Vaconin laajaan asiakaskun-taan kuuluu monia asiakkaita, kuten KONE, Honeywell, Konecranes ja Schindler. Jotkut asiakkaat saattavat myydä Vaconin tuotteita myös omilla tuotemerkeillään.

Carlsson kertoo kuvaavan tarinan. Alan messuilla eräs asiakas tuli tivaamaan, miten on mahdollista, että toisella valmis-tajalla oli tismalleen samanlainen tuote. Vaconin miehet joutuivat myöntämään, että molemmat olivat heidän firmansa valmis-tamia.

– Meidän kilpailijamme voivat joskus olla myös meidän asiakkaitamme, sanoo Hans Carlsson.

Monikanavaisen toimintamallin osoitus on sekin, etteivät Strandberg ja Carlsson suostu kertomaan tarkempia tietoja viennin kohde-alueista tai -yrityksistä.

Vaihde päälläEurokriisistä huolimatta Vaconin liikevaihto on kasvanut tasaisesti, mutta voittokäyrä kulkenut alaviistoon. Uusiutuvan energian tuotannon osuus myynnistä on supistunut 13 prosentista 3:een vuodesta 2011 vuoteen 2012. Mutta yhtiö on asettanut kunnian-himoisen tavoitteen: 500 miljoonan liikevaihto ja 14 prosentin liikevoitto ja 30 prosentin oman pääoman tuotto vuonna 2014.

– Kun eurokriisi helpottaa, Vaconin voitto-käyrä nousee taas ylös, uskoo Strandberg.

– Pumppu- ja puhallinkäyttöihin ei ole tar-jolla korvaavia tekniikoita. Se on meille turva-seinä, kunhan hoidamme asiat yhtä hyvin kuin tähän asti, sanoo Hans Carlsson.

Yhtiön iskulausetta – Driven by Drives – miehet arvelevat mahdottomaksi suomentaa. Mutta hetken tuumittuaan he tarjoavat kään-nöstä: vaihde päällä.

TEK 5/2013 27

TEKSTI AKU KARJALAINEN

Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat elokuun lopussa aikaan neuvottelutuloksen keskitetystä palkkaratkaisusta. Liitoilla on kahdeksan viikkoa aikaa käydä alakohtaiset sopimusneuvottelut.

Mitä Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin?

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan palkat nousevat ensi vuonna 20 euroa kuukaudessa. Korotus tulee kaikille palkansaajille neljän kuu-kauden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toi-nen korotus on tästä vuoden kuluttua, ja se on 0,4 prosenttia. Molemmat maksetaan yleis-korotuksina.

– Palkansaajajärjestöt osoittivat vastuul-lisuutta ja tekivät ultramaltillisen palkkarat-kaisun. Koska taloustilanne on heikko, tämän suurempaan ei ollut mahdollisuuksia, miettii TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi

Sen sijaan myönteistä on, että työelämän kehittäminen on syksyn alakohtaisissa neuvot-teluissa näkyvästi esillä. Muun muassa tuot-tavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen työ-

SEURAA NEUVOTTELU-UUTISIA TEKIN, YTN:N JA JUKON KANAVISTA.

paneuduttava tosissaan

TYÖELÄMÄN

KEHITTÄMIS

EEN

aikajärjestelyjen avulla, työterveyden ja -hyvin-voinnin edistäminen sekä ikäohjelmat ja yksilöllinen työurasuunnittelu nousevat neu-vottelupöytien asialistalle.

– Nyt pitäisi käydä neuvottelukierros, jossa näihin asioihin paneudutaan tosissaan. Näin työuria voidaan pidentää kaikkein tehokkaim-min.

Neuvottelutulos ottaa kantaa myös viime aikoina kuumana käyneeseen eläkekeskuste-luun. Työmarkkinajärjestöt sopivat, missä aika-taulussa eläkeuudistuksesta sovitaan. Lisäksi sopuun päästiin tulevien vuosien eläkemak-suista.

– Sillä turvataan, että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa eläkkeitä, Kauppi huomauttaa.

Pelastavatko äärimmäisen maltilliset palkankorotukset Suomen kilpailukyvyn?

Maltillinen palkkaratkaisu tuskin kääntää Suo-men taloutta jyrkälle kasvu-uralle.

– Paperi ei käy yhtään paremmin kaupaksi sillä, että palkat nousevat maltillisesti. Se ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, että elektroniik-kateollisuuden romahtaminen oli suurin syy siihen, että vienti on laskenut jyrkästi vuoden 2008 jälkeen, Kauppi huomauttaa.

– Tässä ratkaisussa ei pystytä puuttumaan siihen, että Suomen tuotekilpailukyky on hei-kentynyt huomattavasti, hän lisää.

Mistä asioista liittokierroksella neuvotellaan?

Liittokierroksella suurten muutosten saaminen voi olla hankalaa, sillä sopimuskorotukset tarkoittavat palkantarkistuksia ja kustannus-vaikutteisia työehtojen muutoksia.

– Toivon, että palkankorotukset hyväksytään sellaisenaan ja neuvotteluissa keskitytään eri-tyisesti työhyvinvointi- ja työelämäkysymyksiin. Muut neuvottelutuloksessa mainitut kokonai-suudet ovat enemmän järjestelmätason tai val-tion hoidettavia kysymyksiä, Kauppi miettii.

– Matka-ajan korvaamisestakin on pystyt-tävä keskustelemaan. Puhutaanhan neuvotte-lutuloksessakin tuottavuuden ja työhyvinvoin-nin lisäämisestä työaikajärjestelyjen avulla, hän täydentää.

Miten neuvottelut etenevät?

Liitoilla on kahdeksan viikkoa aikaa käydä alakohtaiset neuvottelut. Hallituksen työllisyys- ja kasvusopimuksen tukevat toimenpiteet ovat ehdollisia, ja ne toteutuvat, jos riittävän monella alalla tehdään sen mukainen ratkaisu. Työmarkkinajärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 25.10.

TEK hoitaa työmarkkinaedunvalvontaa aka-valaisten neuvottelujärjestöjen kautta. Yksityi-sellä sektorilla neuvottelujärjestönä on Ylem-mät Toimihenkilöt YTN ja julkisella puolella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Tekkiläisiä koskevia alakohtaisia virka- ja työehtosopimuksia on noin kaksikymmentä ja ne kattavat 70 prosenttia jäsenistöstä.

28 TEK 5/2013

HALLITUS SOPI budjettiriihensä yhteydessä rakenne uudistuspaketista. TEKin toiminnan-johtaja Heikki Kaupin mielestä Suomen teolli-suuteen kaivataan kipeästi tuoretta otetta.

– Nyt tarvitaan ohjelma, joka saisi suomalai-set yritykset uusiutumaan ja löytämään uusia tuotteita ja kehityssuuntia. Rakenneuudistus-ten joukossa ei kuitenkaan ole ohjelmaa suo-malaisen tuotannon uudistamiseksi.

– Hallitus on päättänyt panostaa 150 mil-joonaa euroa tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen. Se on hyvä, mutta muuten rat-kaisut pureutuvat pääasiassa kotimarkkinoiden kehittämiseen. Siinäkään ei ole mitään vikaa, mutta niillä ei ratkaista ulkoista kilpailukykyä.

Kaupin mukaan pidemmän päälle ei kan-nata, jos vanhoja ja vanhentuvia tuotteita yri-tetään tehdä jatkuvasti entistä ahkerammin. Parempi kate saadaan aikaiseksi, kun jotain tehdään rohkeasti uudella tavalla.

– Tieto ja osaaminen ovat keskeisiä kilpailu-kykytekijöitä globaalissa taloudessa. Valtioval-lan pitäisi panostaa etenkin tekniikan yliopis-toihin ja innovaatiojärjestelmään, ja yksityisen sektorin tulisi panostaa syntyvän osaamisen hyödyntämiseen. Moni niin tekeekin ja sellai-set yritykset pääsääntöisesti menestyvät, myös Suomessa. Menestyjiä ei vain ole riittävästi.

– On surullista, että elinkeinoelämän edus-miehetkään eivät puhu tästä, vaan he keskitty-vät valittamaan vain työvoiman hinnasta.

Rakenneuudistukset sivusivat ydinongelmaa

Työllisyys- ja kasvusopimus pähkinänkuoressa

Palkkoja korotetaan ensi vuonna 20 euroa kuussa. Korotus tulee kaikille pal-kansaajille neljän kuukauden kuluttua sopimuksen alka-misesta. Toinen korotus on tästä vuoden kuluttua, ja se on 0,4 prosenttia. Molem-mat korotukset toteutetaan yleiskorotuksina.

Alakohtaiset virka- ja työehto sopimus-neuvottelut tulee käydä 25.10. mennessä.

Kolmannen vuoden korotuk-sista neuvotellaan kesällä 2015. Jos neuvotteluissa ei päästä tulokseen, sopimus on irtisanottavissa.

Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Ansiosidonnaista työttö-myyskorvausta saava työtön saa tehdä 300 euron edestä töitä menet-tämättä korvaustaan.

Kilometrikorvauksen ensi vuodelle aiottu lisäkiristys perutaan. Väylämaksut puo-litetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015–2017.

Valtio tukee työmarkkina-ratkaisua nostamalla ensi vuoden alussa tuloveroasteik-koja 1,5 prosentin inflaatio-tarkistuksilla 100 000 euron vuosituloihin saakka.

Työmarkkinajärjestöt sel-vittävät kirkon kanssa, voi-daanko loppiainen ja hela-torstai siirtää pysyvästi lauantaihin.

Työeläkemaksua korote-taan sosiaalitupon, työura-sopimuksen ja TyEL-mak-sua koskevan sopimuksen mukaisesti. Työmarkkina-järjestöt neuvottelevat rat-kaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa.

Päivitä yhteys- ja työpaikkatietosi

www.tek.fi/jasentiedot. Saat itsellesi uusimmat

uutiskirjeet ja sähköpostiviestit.

TEK 5/2013 29

TEKSTI HELENA ANDERSSON JA JOHANNA TYNKKYNEN

jäsenten puntarissaTEKIN EDUT JA PALVELUT

JÄSENTUTKIMUKSEN

TULOKSIA, OSA 2/2

Työsuhde- ja oikeudellinen neuvonta

Palkkaneuvonta

Ulkomailla työskentelyyn liittyvä työsopimus-,vero- tai sosiaaliturvaneuvonta

Työpaikkatoiminta (esimerkiksi luottamusmiehet, yritysyhdistykset)

CV-klinikka, Työnhakuneuvonta, Uravalmennus

TEKrekry-työpaikkaportaali

Yrittäjyysneuvonta

Uraillat

Kerho- ja alueseuratoiminta sekä muu järjestötoiminta (esimerkiksi Tekna)

Aluetoimistojen palvelut

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1 = Ei lainkaan hyödyllinen 5 = Erittäin hyödyllinen2 43 6 = En osaa sanoa

8 % 16 % 22 % 10 % 2 % 42 %

4 %

4 %

4 %

5 %

6 %

7 %

10 %

6 %

5 %

10 %

8 %

12 %

15 %

11 %

18 %

21 %

11 %

13 %

20 %

18 %

26 %

25 %

23 %

26 %

20 %

19 %

33 %

32 %

30 %

28 %

22 %

19 %

16 %

9 %

25 %

30 %

17 %

13 %

8 %

5 %

5 %

4 %

3 %

12 %

17 %

16 %

27 %

22 %

28 %

36 %

30 %

38 %

27 %

Miten hyödyllisenä pidät TEKin palveluita? (n=2509)

Työsuhde- ja oikeudellinen neuvonta, palkkaneuvonta sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvä työsopimus-, vero- tai sosiaaliturvaneuvonta ovat TEKin jäsenten mielestä liiton hyödyllisimmät palvelut. Myös CV-klinikka, työnhakuneuvonta ja uravalmennus koetaan hyödyllisiksi. Neuvontapalvelujen väliin kiilaa arvostuksessa työpaikkatoiminta eli luottamusmiehen työ ja yritysyhdistysten toiminta.

NEUVONTA ON ARVOSTETUINTA JÄSENPALVELUA

Työsuhdeneuvonta ja oikeudelliset palvelut

”Sain TEKin lakimiesten avulla purettua riitatilanteen irtisanomisestani ja korvauksen laittomasta irtisanomisesta."

”Vi gick igenom ett förslag till nytt arbetsavtal och vilka detaljer som skulle vara bra att försöka förhandla om att det blir annorlunda skirivet i kontraktet.”

Palkkaneuvonta

”It helped me to identify my starting salary in Finland as well as helped in salary negotiations.”

”Luin Paranna palkkaasi -oppaan ja sain puhuttua itselleni palkankorotuksen.”

30 TEK 5/2013

Suurin osa keväisen jäsentutkimuksen vastaajista arvosti korkealle TEKin työsuhteeseen liittyvät neuvontapalvelut. Eduista ylivoimaisesti hyödyllisimpänä pidettiin työttömyysvakuutusta. Hyvänä kakkosena ovat Talentumilta tilatut jäsenetulehdet.

NUMEROINA

Miten hyödyllisenä pidät TEKin palveluita? (n=2536)

Palveluita itse käyttäneet tekkiläiset pitävät niitä selvästi hyödyllisempinä kuin muut jäsenet. Lähes kaikki palvelut saivat käyttäjiltä hyödyllisyydessä arvosanaksi yli 4 asteikolla 1–5, jossa 5 oli erittäin hyödyllinen. Esimerkiksi TEKin urailloissa käyneet kokivat saaneensa niistä suurta hyötyä.

Työsuhde- ja oikeudellinen neuvonta (n=236) 4,02 4,35

Ulkomailla työskentelyyn liittyvä työsopimus-, vero- tai sosiaaliturvaneuvonta (n=41)

3,54 4,35

Työpaikkatoiminta (esimerkiksi luottamusmiehet, yritysyhdistykset) (n=132) 3,35 4,31

Palkkaneuvonta (n=317) 3,58 4,26

CV-klinikka, Työnhakuneuvonta, Uravalmennus (n=106) 3,33 4,20

Kerho- ja alueseuratoiminta sekä muu järjestötoiminta (esimerkiksi Tekna, Tampereen Teknillinen Seura, MAL) (n=66)

2,58 4,16

Uraillat (n=109) 2,88 4,11

Yrittäjyysneuvonta (n=16) 3,10 4,00

Aluetoimistojen palvelut (n=36) 2,71 3,59

TEKrekry-työpaikkaportaali (n=124) 3,10 3,37

Kaikki vastaajat

Palvelua käyttäneet

KÄYTTÄJÄT OVAT TYYTYVÄISIÄ PALVELUIHIN

CV-klinikka, työnhakuneuvonta, uravalmennus

”Sain apua englanninkielisen CV:n kirjoittamiseen ulkomaan työharjoittelua varten.”

”Katsoin mallia CV:n tekemiseen TEKin verkkosivuilta.”

Ulkomailla työskentelyyn liittyvä neuvonta

”Olen saanut erittäin hyviä neuvoja riskeistä ja alueista, jotka on huomioitava, kun menee ulkomaalaisen yhtiön palvelukseen.”

Urailtoja järjestetään useilla paikkakunnilla syyskaudella, katso

s. 39. Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa

www.tek.fi/uraillat.

Uraillat

”Attended an interesting presentation in Lappeenranta.”

”Uraillan ansiosta rohkaistuin lähtemään yrittäjäksi.”

Työpaikkatoiminta

”Luottamusmies auttaa usein työsuhteen ehtoja koskevissa kysymyksissä.”

TEK 5/2013 31

Miten hyödyllisenä pidät TEKin tarjoamia alennuksia? (n = 2505)

TEKin tarjoamista jäsenalennuksista hyödyllisimpinä pidettiin vapaaehtoisia ryhmävakuutuksia. Seuraavina tulivat matkailu ja akavalaisten liittojen yhteinen alennusportaali Jäsenedut.fi. TEKin jäsenet ovatkin aktiivisimpia käyttäjiä portaalissa, johon on koottu satoja pysyviä ja vaihtuvia alennuksia monilta elämän alueilta.

Vapaaehtoiset ryhmävakuutukset

Matkailu

Jäsenedut.fi

Majoitus

Polttoaine (Teboil)

Psykologin palvelut

Sijoittaminen (EVLI)

1 = Ei lainkaan hyödyllinen 5 = Erittäin hyödyllinen2 43 6 = En osaa sanoa

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

22 %

18 %

27 %

15 %

11 %

15 %

15 %

23 %

22 %

23 %

22 %

16 %

21 %

18 %

19 %

19 %

20 %

25 %

25 %

25 %

19 %

6 %

8 %

9 %

14 %

14 %

15 %

17 %

3 %

5 %

4 %

4 %

4 %

10 %

30 %

30 %

16 %

20 %

30 %

20 %

21 %

Miten hyödyllisenä pidät seuraavia TEKin tarjoamia etuja? (n=2518)

Työttömyysvakuutus (IAET-kassa)

Talentumin lehdet (esimerkiksi Tekniikka&Talous ja Talouselämä)

Vastuu- ja oikeusturvavakuutus

TEKin jäsenviestintä (TEK-lehti, verkkosivut, sähköinen jäsenkirje)

Kalenteri

Muut julkaisut ja opppaat

TEKin tarjoamista eduista hyödyllisimpänä pidettiin työttömyysvakuutusta. Vahvana kakkosena tulivat Talentumilta tilatut jäsenetulehdet. Myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus on jäsenten mielestä hyödyllinen.

4 %

3 %

27 %

6 %

8 %

6 %

11 %

25 %

20 %

4 %

20 %

21 %

32 %

22 %

33 %

19 %

42 %

36 %

41 %

14 %

17 %

72 %

26 %

23 %

12 %

7 %

3 %

3 %

11 %

6 %

21 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

1 = Ei lainkaan hyödyllinen 5 = Erittäin hyödyllinen2 43 6 = En osaa sanoa

ALENNUKSETKIN MAISTUVAT TEKKILÄISILLE

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LEHDET JÄSENETUJEN KÄRJESSÄ

Rekisteröidy Jäsenedut.fi:n

käyttäjäksi ja tutustu alennusvalikoimaan:

www.jasenedut.fi

32 TEK 5/2013

Näin tutkimus tehtiin

TEK toteutti huhtikuussa 2013 otantatutki-muksena jäsenkyselyn, jolla kartoitettiin jäsen-ten tyytyväisyyttä TEKin etuihin, palveluihin, edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikut-tamiseen.

Vastauksia saatiin lähes 4000, joskin osa vastaajista oli luovuttanut kesken pitkähkön kyselylomakkeen. Koko kyselyyn jaksoi vastata runsaat 2500 jäsentä.

Edunvalvontaa ja vaikuttamista koskevat tulokset julkaistiin TEK-lehden edellisessä numerossa.

Strukturoitujen kysymysten lisäksi jäseniltä pyydettiin vapaamuotoista palautetta TEKin toiminnan eri alueilta. Kommentteja ja ehdo-tuksia saatiinkin lähes 6800. Niitä luetaan ja analysoidaan huolellisesti ja hyödynnetään toi-minnan ja palvelujen kehittämisessä.

Tutkimuksen tekemistä koordinoi TEKissä vastaava tutkija Susanna Bairoh. Käytännön toteutus tilattiin Onway Oy:ltä.

Kiitos kaikille vastaajille arvokkaasta palautteesta ja kehittämisehdotuksista!

Valitse seuraavista jäseneduista itsellesi mieluisin vaihtoehto (n=2483)

Haluaisitko jatkossa Talentumin jäsenetulehteni mieluummin digitaalisena versiona (käytettävissä tietokoneella, tablet-laitteella sekä älypuhelimella), jossa olisi tarjolla myös uusia lisäpalveluita, kuten arkistohaku ja sähköisiä kirjoja? (n=2500)

NUMEROINA

Kysymykset Talentumin lehtieduista jakoivat laajasti jäsenkuntaa. Hieman yli puolet jäsenistöstä haluaisi edelleen kaksi Talentumin lehteä, kun taas toinen puoli toivoi muita vaihtoehtoja.

Lähes 30 prosenttia vastaajista olisi halukas kokeilemaan jäsenetulehtien lukemista digitaalisessa muodossa. Sähköistä vaihtoehtoa koskeva kysymys oli ajankohtainen siksi, että Talentum on tuomassa uuteen Summa-palveluunsa verkossa kaikkien lehtiensä koko sisällön maksullisena. Summa-palvelun tilaus saattaa siis olla ensi vuonna vaihtoehto painetuille jäsenetulehdille.

Kaksi Talentumin lehteä, kuten nykyisinkin

Talentumin lehdistä vain Tekniikka&Talous-lehtija vajaan kymmenen prosentin alennus jäsenmaksuun

Talentumin lehdistä vain Tekniikka&Talous-lehtija matkavakuutus

En

Kyllä

En osaa sanoa

53 %35 %

12 %

53 %29 %

18 %

VASTAAJISTA HALUAISI JÄSENLEHTENSÄ DIGITAALISESSA MUODOSSA.

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LEHDET JÄSENETUJEN KÄRJESSÄ

PAPERILEHTI TOISTAISEKSI SUOSITUMPI KUIN SÄHKÖINEN

MONTAKO LEHTEÄ JÄSENETUNA?

29 %

TEK 5/2013 33

ILMOITUS

Näkökulm

aKilpailukykyä ja työtä keskitetyllä sopimuksella PERJANTAINA 30.8.2013 syntyi keski-tetty työmarkkinasopimus, työllisyys- ja kasvusopimus. Suomen tilanne on niin vaikea, että pragmaattisuus otti voiton ideologiasta. Samalla palattiin toimi-vaan ja järkevään työmarkkinamekanis-miin. Jos halutaan sitoa koko työmarkki-nat samanaikaisesti työllisyyttä tukevaan linjaan, vain keskitetty malli toimii.

15 viime vuotta sopimukset on tehty prosenttilinjalla. Nyt tästä poikettiin ja tehtiin kompromissi: ensimmäisen vuo-den korotukset euroina ja toisen pro-sentteina. Siitä, että palkankorotuksiin tuli myös prosenttipohjaa akavalaisten tavoitteiden mukaisesti, jouduttiin suo-rastaan vääntämään. Korotukset ovat todella maltillisia, mutta yhdessä vero-tukseen luvattujen inflaatiotarkistusten kanssa nykyinen ostovoima pystytään niillä jotenkuten säilyttämään.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut hurjassa nousussa: 40 000 aka-valaista on nyt ilman työtä. Siksi kilpai-lukykyä ja työllisyyttä tukevan sopimuk-sen aikaansaaminen oli tärkeää.

Kun julkisuudessa jatkuvasti mana-taan ay-liikkeen ja konsensuksen kuole-maa, palkansaajaliike ja järjestäytyneet työnantajat osoittivat, että kriisin het-kellä kykenemme tekoihin kansantalou-den ja hyvinvointiyhteiskunnan puo-lesta. Pystymme palaamaan normaaliin työmarkkinatoimintaan ja päivittämään konsensuspolitiikan parhaat puolet nykyaikaan.

Hallitus teki erittäin selväksi, että työ-markkinajärjestöjen on saatava aikaan maltillinen keskitetty palkkaratkaisu. Akava puolestaan on tehnyt selväksi hal-litukselle, että sen on panostettava tutki-mukseen ja tuotekehitykseen.

Akavan arvion mukaan julkinen ja yksityinen sektori käyttävät nykyisen budjettikehyskauden lopussa t&k-toi-mintaan alle kolme prosenttia brutto-kansantuotteesta, kun tavoite on neljä. Uusien tuotteiden ja palveluiden luomi-seen on syntymässä miljardiluokan vaje.

Innovaatiorahoituksen heikkoa kehitystä kuvaa hyvin se, että aiemmin suoma lainen teollisuus on tehnyt inno-vaatiotoiminnan pääosin Suomessa, mutta viime vuosien henkilöstövähen-nykset ovat kohdistuneet yhä enem-män kotimaan toimipaikkoihin. Mikäli sama kehitys jatkuu, teollisuusyrityksillä on ensi vuodesta alkaen enemmän t&k-henkilöstöä ulkomailla kuin kotimaassa.

Jos haluamme pitää Suomen inno-vaatiojohtajana ja saada maan talouden nousuun, sekä valtion että yritysten on panostettava koulutukseen, osaamiseen ja t&k-työhön.

Nyt valtio ottaa jälleen lisää velkaa. Suomalaisten suuryritysten keinona tuloskunnon ja kilpailukyvyn ylläpitä-miseen näyttävät olevan lähinnä irti-sanomiset. Kuka rehellisesti uskoo, että näillä keinoin yritykset sekä Oy Suomi Ab pärjäävät?

Sture FjäderKirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.

AKAVA ON TEHNYT SELVÄKSI SUOMEN HALLITUKSELLE, ETTÄ SEN ON PANOSTETTAVA TUTKIMUKSEEN JA TUOTEKEHITYKSEEN.

TEK 5/2013 35

Paavo Korhonen on lahjoittanut Tampereen kivimuseoon tuhansia kiviä, mutta riittää niitä vielä täyttämään hänen kotinsa hyllytkin.

36 TEK 5/2013

KIVIÄ 82 MAASTATamperelainen diplomi-insinööri on kerännyt

ja lahjoittanut ne museokäyttöön

 Kun Tampereen kaupungin silloi-nen järjestelypäällikkö Paavo Kor-honen kesäloma matkallaan poik-kesi Eräjärven pikkuisessa kivi-museossa, hän ei arvannut, että tuo visiitti antaisi hänen elämäl-

leen uuden suunnan.Mutta niin siinä vain kävi.Korhonen oli tuolloin jo kuusikymppinen

arvokas virkamies, mutta ikä ei painanut mitään, kun hän päätti aloittaa kivien kerää-misen. Tarkka mies merkitsi jopa muistiin het-ken, jolloin kivet Eräjärven museossa hurma-sivat hänet: se oli heinäkuun 27. päivä vuonna 1980 kello 13.

Siitä pitäen Korhosen tie on ollut sanan-mukaisesti kivinen. Eivätkä kivet ole jättäneet häntä vieläkään rauhaan, vaikka ikää on ker-tynyt jo 92 vuotta. Koko hänen laaja asuntonsa on täynnä mitä kauneimpia kiviä. Mutta ei siinä kaikki: Tampereen kaupungin kiitelty kivi-museo on olemassa vain ja ainoastaan Korho-sen lahjoituksen ansiosta.

Insinöörin opinnot alkoivat jo sodassaPaavo Korhonen valmistui diplomi-insinööriksi heti sodan jälkeen kahdessa ja puolessa vuo-dessa. Hän oli tosin pystynyt aloittamaan opin-tonsa jo sota-aikana armeijan joukoissa.

Tuore koneinsinööri aloitti työuransa Tam-pellasta. Sieltä tie jatkui Aaltosen kenkätehtaan

kautta Rastor Oy:n tutkimusinsinööriksi. Rasto-rin aikana hän pystyi täydentämään opintojaan Bostonissa amerikkalaisen stipendin turvin. Sillä reissulla hän näki amerikkalaisen ihmeen, tietokoneen:

– Sitä oltiin juuri käynnistämässä. Tietokone vei kahden rakennuksen tilan, mies muistelee naurussa suin.

Amerikassa Korhonen on viettänyt niin pal-jon aikaa, että on ehtinyt käydä tutustumassa neljäänkymmeneen tehtaaseen – ja niiden koneisiin.

Ura teollisuudessa sai väistyä kun Tampe-reen kaupunki pyysi häntä järjestelypäälli-kökseen 1950-luvun lopulla. Siinä tehtävässä Korhonen ”järjesteli” kaupungin tiloja ja toi-mintoja. Maankuulu Hervannan lähiö oli yksi hänen lempilapsistaan.

Työnsä ohessa Korhonen on aina kerännyt. Milloin postimerkkejä, milloin postikortteja, milloin himmeleitä. Ja tietysti kiviä.

Hän on julkaissut kymmeniä kirjoja – pää-asiassa omakustanteina. Hän on itse valo-kuvannut rakasta kotikaupunkiaan Tampe-retta sekä luontoa ja niin ovat syntyneet lukui-sat kuvakirjat. Sen lisäksi häneltä on ilmestynyt muun muassa johtamistaitoa käsittelevien afo-rismien kokoelma.

Erikoisuutena hänen omien kirjojensa hyl-lyssä seisoo auton talvikäytön opas vuodelta 1958.

Paavo Korhonen hurmaantui kivistä kuusikymppisenä. Siitä pitäen hänen tiensä on ollut sananmukaisesti kivinen.

TEKSTI JA KUVAT ESA TUOMINEN

TEK 5/2013 37

Kivien estetiikkaaPuhuessaan kivien keräilystään Paavo Korhonen kiirehtii huo-mauttamaan, että häntä kiinnostaa vain ja ainoastaan kivien estetiikka, kauneus. Hän ei etsi esimerkiksi mineraalipitoisia kiviä – kultasuonen löytäminen ei ole hänen juttunsa.

– Kun siellä Eräjärven kivimuseossa ensimmäisen kerran näin brasilialaisia akaatteja, niin se oli menoa. Ihastuin niiden lumoavaan kauneuteen. Halusin itsekin hankkia tällaisia kiviä pystyäkseni saamaan niistä esteettistä nautintoa.

Niinpä Korhonen ryhtyi kiertämään Suomen kivimessuja ja etsimään kivikauppiaita. Hän tilasi parhaimmillaan kymmen-kuntaa kivistä kertovaa aikakauslehteä ulkomailta. Niiden kautta hän löysi ulkomaisia kivien tarjoajia.

Paavo Korhosen yksityiseen kokoelmaan sisältyy tuhansia ja taas tuhansia kiviä. Eniten häntä kiehtoo kivissä niiden estetiikka..

RAAKAKIVEÄ ON SAHATTAVA, HIOTTAVA JA KIILLOTETTAVA ENNEN KUIN SE PUHKEAA TÄYTEEN LOISTOONSA.

– Se oli aikaa ennen internettiä ja sähköpostia. Tein tilaukset kirjeitse ja lähetin rahatkin tavallisessa kirjeessä. Melkein aina tilattu kivi tuli Suomeen. Harvoin kukaan kähvelsi rahoja mat-kalla, vaikka se tietysti helppoa olisi ollutkin.

Kiivaimpina aikoina Korhonen oli tuttu näky tullissa, kun kivipaketteja piti lunastaa melkein päivittäin. Joskus hän joutui ottamaan yhteen tiukkojen tullivirkailijoiden kanssa, kun syntyi erimielisyyksiä kivilähetysten tullaamisesta.

Kivien tilaaminen maailman ääristä tuli tietysti kalliiksi. Korhonen ratkaisi rahoitusongelmat myymällä rakkaan postimerkki kokoelmansa.

– Postimerkeillä rahoitin kivien hankkimisen, hän muistelee.Yhdysvalloista hän hankki itselleen koneet, joilla kiviä voi

työstää. Raakakiveä on sahattava, hiottava ja kiillotettava ennen kuin se puhkeaa täyteen loistoonsa.

Korhonen ottaa kotinsa hyllystä esiin kiekon muotoisen kiven ja näyttää, kuinka siinä ovat molemmin puolin aivan eri-laiset kuviot.

– Geologi miettii kiven koostumusta ja käyttöarvoa. Minulle taas ne seikat eivät paina juuri mitään. Vain kiven kauneus mer-kitsee.

Lääkärit erehtyivätVaikka Paavo Korhonen on jo 92-vuotias, hän liikkuu ketterästi ja ajatus on kirkas. Rakkaista kivistään hän jaksaisi esitelmöidä tuntikausia.

Aina ei Korhonen ole kuitenkaan ollut näin hyväkuntoinen. Vuoden ikäisenä hänellä oli vaikea korvatulehdus, joka piti pikku pojan kaksi viikkoa korkeassa kuumeessa. Vihdoin lääkä-rit ilmoittivat Paavo-pojan vanhemmille, että olisi syytä tulla nyt katsomaan potilasta, koska huomenna tämä menehtyy.

Lääkärit erehtyivät siis yli 90 vuodella…Sotarintamalla Korhonen haavoittui ikävästi, mutta Tampe-

reella työskennellyt pätevä kirurgi pystyi operoimaan miehen niin, että pahimmalta vältyttiin.

Tupakkaan Korhonen ei ole koskenut koko elämänsä aikana – hänelle riitti, että isä menehtyi tupakasta aiheutuneeseen sai-rauteen. Sen sijaan alkoholiin hän on säilyttänyt teekkarimaisen ennakkoluulottomuuden näihin päiviin asti.

Kerättyään viitisentoista vuotta kiviä Korhonen päätti lah-joittaa mittavan kokoelmansa Tampereen kaupungille. Hän esitti, että kaupunki esittelisi kiviä erityisessä museossa ja toive toteutui. Nykyään Tampereen kivimuseossa on esillä noin seit-semän tuhatta esinettä: jalo- ja korukiviä, malmeja, metalleja, rakennuskiviä, koristekiviä, fossiileita, koralleja, simpukoita ja kotiloita sekä meteoriitteja. Niitä on peräti 82 maasta.

Vaikka Korhonen onkin keskittynyt ulkomaisiin kiviin, on museossa esillä myös suomalaisia kiviä parissa vitriinissä.

Kivimuseo toimii toistaiseksi Tampereen pääkirjaston Met-son alakerrassa. Tämän vuoden lopulla se kuitenkin joutuu muuttamaan museokeskus Vapriikin tiloihin, koska kirjasto tar-vitsee museon tilat itselleen. Kivimuseo jatkaa eloaan vaatimat-tomammissa oloissa, mutta jatkaa kuitenkin.

38 TEK 5/2013

URAILLAT

www.tek.fi/uraillat

USAIN – Ajattelunhallinta “Keskity kuin huippu-urheilija”

Jyväskylä 24.9.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 16.9.

Tampere 28.10.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 21.10. Sehän on vain työsopimus – vai onko?

Tampere 26.9.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 18.9.

Helsinki 8.10.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 30.9.

Oulu 7.11.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 30.10. Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä

Lappeenranta 30.9.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.9.

Stressittömämpi elämä itsensä johtamisen avulla

Kuopio 2.10.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 24.9. Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi

Turku 31.10.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.10. Presenting Across Cultures

Lahti, November 4, 2013 at 5 p.m. Registration by October 28. Viesti, vakuuta ja vaikuta

Helsinki 12.11.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 4.11.

SYKSY 2013

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Taipalus (09) 2291 2207, pauliina.taipalus@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat.

Ilmoittaudu! Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi.

Uraillat on tarkoitettu kaikille TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

TEK 5/2013 39

TEKSTI ARTTU PIRI JA AKU KARJALAINEN

tienaa paremminULKOMAILLA

Yhdysvallat

14 % Kiina

9 %

Sveitsi

8,7 %Saksa

18,3%

Iso-Britannia 5,9 %

Ruotsi 4,1 %

Belgia 3,1 %

Norja 2,6 %

Singapore 2,2 %

Venäjä 2,2 %

Muut maat yhteensä 29,9 %

PÄÄASIALLINEN TYÖSKENTELY- TAI ASUINMAA JOULUKUUSSA 2012

TEKKILÄISIÄ ON ENITEN SAKSASSAKaksi viidesosaa ulkomailla työskentelevistä on valmistunut 2000-luvulla. Vastanneista 84 prosenttia oli miehiä ja 16 prosenttia naisia.

VALMISTUMISVUOSI

– 1987

1988–1992

1993–1997

1998–2002

2003–2007

2008–2009

2010–2011

2012

15 %

13 %

23 %

9 %

9 %3 %

13 %

17 %

VASTAAJISTA YLI PUOLET TYÖSKENTELI ASIANTUNTIJANA. 47 PROSENTTIA OLI JOHTOA TAI KESKIJOHTOA.

tutkimus tai kehittäminen (17 %)tuotekehitys (15 %)myynti tai markkinointi (12 %)strateginen suunnittelu tai johtaminen (12 %)tuotanto, valmistus tai ylläpito (10 %)projektitoiminta (10 %)hankinnat tai logistiikka (5 %)jokin muu (4 %)konsultointi (4 %)tietojenkäsittely, ICT-tehtävät (4 %)hallinto tai talous (3 %)opetus tai koulutus (1 %)laadunhallinta (1 %)suunnittelu (konstruktiivinen, arkkitehtuuri- jne.) (1 %)

TYÖTEHTÄVÄ

17 %

15 %

12 %12 %

10 %

10 %

5 %

4 %4 %

4 %3 %

40 TEK 5/2013

OLETKO ULKOMAILLA YKSINVAI PERHEEN KANSSA?

NUMEROINA

Ulkomailla työskentelee lähes tuhat TEKin jäsentä, mikä on noin kaksi prosenttia kaikista jäsenistä. Ulkomaanpalkkatutkimus paljastaa, millaista tekkiläisten ulkomailla työskentely on.

YLI PUOLET TYÖSKENTELEE PAIKALLISELLA TYÖSOPIMUKSELLA

SUURIN OSA SAA APUA MUUTTOKUSTANNUKSIIN

Suurin osa vastaajista työskentelee ulkomailla useamman vuoden. Kaksi kolmesta on ottanut myös perheen mukaansa.

Ulkomailla työskentelevät tekkiläiset eivät ole oman onnensa nojassa. Työnantajat tukevat työntekijöitään monella tavalla.

KUINKA KAUAN ARVIOIT TÄLLÄ KERTAA TYÖSKENTELEVÄSI JA ASUVASI ULKOMAILLA?

8 % 8 % 14 % 14 % 4% 7 % 5 % 19 % 21 %

alle vuoden 1 vuoden 2 vuotta 3 vuotta 4 v. 5 v. 6-10 v. pysyvästi en pysyvästi, mutta vaikea arvioida

39 %61 %

TYÖNANTAJAN MAKSAMAT KUSTANNUKSET JA TYÖSUHTEESEEN PERUSTUVAT EDUT JA LISÄT ULKOMAILLA

∂ kielikoulutus (31 %)∂ relocation-palvelut (esim. asumisen ja

viranomaisasioiden käytännön järjestelyt) (31 %)∂ komennusvakuutus (30 %)∂ työsuhdeauto (29 %)∂ veropalvelut (25 %)∂ lasten koulunkäyntikustannukset (17 %)∂ vastuuvakuutus (16 %)∂ komennus-, elinkustannus-, olosuhde- tai

muu vastaava ulkomaantyölisä (16 %)∂ lisäeläkevakuutus (15 %)∂ kulttuurivalmennus (14 %)∂ verot ja sosiaaliturvamaksut

(esim. jos sovittu nettopalkasta) (13 %)∂ päivärahat koko ajalta asemamaassa (11 %)∂ muut vakuutukset (5 %)

49 % sairaus- ja/tai

tapaturma-vakuutus

55 % muutto-

kustannukset

61 % puhelinetu

(kattaa yksityspuhelut)

39 % lomamatkat

Suomeen

44 % matka- ja/taimatkustaja-

vakuutus 34 % asumis-

kustannukset

35 % asettautumis-raha (yleensä kertakorvaus)

TYÖSUHTEEN TYYPPI ULKOMAILLA

Muunlainen sopimus

Paikallinen työsopimus, vaikka siirryin saman

konsernin sisällä (työsuhde on

ainoastaan paikallisen työnantajan kanssa)

Paikallinen työsopimus (hakeuduin itsenäisesti töihin ulkomaille)

Lähetetty työntekijä (työsuhde työnantajaan Suomessa jatkuu edelleen)

35 %4 %

40 %16 %

TEK 5/2013 41

KOETTU ELINTASO ULKOMAILLA

65 %

4 %

31 %

korkeampi kuin Suomessa

sama kuin Suomessa

matalampi kuin Suomessa

ULKOMAILLA KORKEAMPI ELINTASOVuoteen 2009 verrattuna ulkomailla työskentelevien päätoimen peruspalkka on noussut 11 prosenttia.

VUOSIANSIOT (ARVIO)

Päätoimen vuosiansio vuonna 2012, ilman tulospalkkioita, EUR/vuosi 88 823 41 971 55 900 80 000 109 132 148 305 Kokonaisbruttoansio vuonna 2012, EUR/vuosi 102 285 42 739 60 000 88 477 120 000 180 000

Kokonaisnettoansio vuonna 2012, EUR/vuosi 69 192 30 000 40 000 59 013 84 000 120 870

© T

EK ry

Keskiarvo 10 % 25 % Mediaani

Fraktiilit

75 % 90 %

VUOSIANSIOT TOIMIASEMITTAIN (ARVIO)

johto 154 156 57 945 101 881 127 147 190 000 286 781 keskijohto 103 332 62 641 76 575 100 000 118 000 140 575

asiantuntija 77 587 40 000 50 262 72 075 97 919 132 737

johto 130 829 73 945 92 874 121 073 163 236 197 446 keskijohto 88 884 52 843 65 000 88 800 106 800 121 789

asiantuntija 69 233 40 000 49 832 65 000 84 986 108 809

KeskiarvoToimiasema 10 % 25 % Mediaani

Fraktiilit

75 % 90 %

PÄÄTOIMEN VUOSIANSIO VUONNA 2012, ilman tulospalkkiota, EUR/vuosi

KOKONAISBRUTTOANSIO VUONNA 2012, EUR/vuosi

KOKONAISNETTOANSIO VUONNA 2012, EUR/vuosi

johto 105 370 50 000 63 702 88 594 125 000 184 432 keskijohto 65 847 35 300 46 448 62 666 75 850 97 827

asiantuntija 53 999 28 160 35 000 48 000 66 269 92 139 © T

EK ry

VUOSIANSIOT (TRENDI) AMMATTIKOKEMUSVUOSIEN MUKAAN

200 000

120 000

160 000

80 000

20 000

180 000

100 000

40 000

140 000

60 000

00 5 10 15 20 25 30 35

Päätoimen vuosiansio

Kokonaisbruttoansio

Kokonaisnettoansio

ammattikokemusvuodet

ansi

o €

/vuo

si

SUOMESSA ASIANTUNTIJA- TAI

KESKIJOHDON DI ANSAITSEE 4 350 €/KK,

ULKOMAILLA 6 380 €/KK.

42 TEK 5/2013

TEKin ulkomaanpalkkatutkimus tehtiin joulukuussa 2012, ja siihen vastasi yhteensä 470 tekkiläistä. Tutkimus toteutettiin sähköisesti TEKin työmarkkinatutkimuksen yhteydessä. Vastauksia tuli yli 50 maasta, ja vastausprosentiksi muodostui 48 prosenttia. Ulkomaanpalkkatutkimus tehdään joka kolmas vuosi.

Näin kysely tehtiin

NUMEROINA

DE Saksa 83 020 45 300 59 875 73 000 106 800 133 500 US Yhdysvallat 83 247 39 153 52 336 81 159 108 086 139 563

CN Kiina 98 767 34 583 51 523 80 000 126 468 180 675

CH Sveitsi 107 384 54 955 75 908 92 040 153 454 170 477

UK Iso-Britannia 69 296 40 579 48 403 63 296 86 016 103 712 SE Ruotsi 91 306 44 500 56 604 84 938 99 500 170 345

BE Belgia 97 196 57 000 62 500 100 000 120 882

NO Norja 72 629 44 981 51 000 61 990 102 224 120 625

SG Singapore 127 144 50 913 99 342 121 073 167 019

RU Venäjä 102 488 43 000 53 000 100 000 129 500 © TEK ry

KeskiarvoMaa 10 % 25 % Mediaani

Fraktiilit

75 % 90 %

PÄÄTOIMEN VUOSIANSIO VUONNA 2012, ilman tulospalkkiota, EUR/vuosi

Päätoimen vuosiansio = Päätoimen vuosiansio (arvio) vuonna 2012, ilman tulospalkkioita

Kokonaisbruttoansio = Työhön liittyvät tulot (arvio) yhteensä vuonna 2012 ennen veroja

Kokonaisnettoansio = Työhön liittyvät tulot (arvio) yhteensä vuonna 2012, ns. käteen jäävä tulo

10 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

25 %:n fraktiili = Se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani = Suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = Se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Palkkakuvioiden merkinnät

DE Saksa 95 879 48 400 66 500 84 000 127 800 156 400 US Yhdysvallat 93 609 40 000 54 974 92 916 117 756 159 284

CN Kiina 130 592 53 209 77 659 99 866 197 979 244 367

CH Sveitsi 121 698 35 460 50 262 101 480 153 472 264 773

UK Iso-Britannia 88 990 45 765 53 983 74 673 110 532 128 869 SE Ruotsi 98 798 24 633 65 800 86 205 101 257 247 247

BE Belgia 104 529 57 000 77 500 101 000 130 000

NO Norja 63 833 6 161 44 989 57 194 94 728

SG Singapore 141 493 42 841 117 968 139 699 184 714

RU Venäjä 155 373 43 000 64 500 127 000 216 996 © TEK ry

KeskiarvoMaa 10 % 25 % Mediaani

Fraktiilit

75 % 90 %

KOKONAISBRUTTOANSIO VUONNA 2012, EUR/vuosi

DE Saksa 54 148 30 000 40 050 50 000 68 750 90 000 US Yhdysvallat 61 953 28 080 40 000 53 095 81 917 99 442

CN Kiina 73 731 25 272 37 976 63 702 85 203 128 556

CH Sveitsi 93 643 34 791 55 915 74 553 142 064 179 589

UK Iso-Britannia 58 105 29 565 34 647 51 178 67 518 96 313 SE Ruotsi 55 392 33 250 38 400 46 597 66 401 112 000

BE Belgia 72 811 38 940 54 250 65 886 90 000 114 329

NO Norja 43 904 2 500 27 850 39 352 63 038 86 550

SG Singapore 119 299 93 133 93 133 117 968 133 491

RU Venäjä 120 023 35 000 42 500 104 600 170 247 © TEK ry

KeskiarvoMaa 10 % 25 % Mediaani

Fraktiilit

75 % 90 %

KOKONAISNETTOANSIO VUONNA 2012, EUR/vuosi

VUOSIANSIOT MAITTAIN (ARVIO)

TEK 5/2013 43

Jukka Kujalan (vas.), Katriina Suojalan ja Olli Halmisen haave kansainvälisestä urasta vahvistui Aasian matkalla.

Aasiaa oppimassaTuotantotalouden kilta teki ulkomaan ekskursionsa uudella tavalla. Kuudelle suomalaisyritykselle tehtiin projektityöt, ja idän markkinoihin perehdyttiin kiertämällä kuukauden ajan Aasiaa.

OPISKELIJATTEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA JARI HÄRKÖNEN

44 TEK 5/2013

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA JARI HÄRKÖNEN

Jukka Kujala ei halunnut tehdä aivan tavanomaista turistireissua.

– Aluksi ideoimme kahden kaverin kanssa maailmanympäri-matkaa, mutta Prodekon alumnit varoittelivat urakan suuruudesta,

Kujala naurahtaa.Uusi suunta löytyi nopeasti idästä. 18 tuo-

tantotalouden opiskelijaa vietti kesäkuun Kii-nassa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Teekka-rit tutustuivat useassa kaupungissa suomalais-yritysten toimintaan Aasian markkinoilla.

– Aasiassa voi oppia kaikkein eniten, sillä kaikki tapahtuu valtavalla vauhdilla. Yritysten on pakko olla siellä, koska markkinat ovat niin suuret, Kujala valottaa matkan syitä.

Uusi tapa oppiaKeskeinen osa urakkaa on ollut tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Kuusi Aasiassa toimivaa suomalaisyhtiötä tukivat opiskelijoiden Aasian turneeta, ja vastineeksi opiskelijat tekivät yrityk-sille projektityöt.

– Lähestyimme yrityksiä alumniemme kautta. Monet kiinnostuivat heti ensimmäi-sessä tapaamisessa, koska olimme tekemässä jotain uutta. Emme pyytäneet vain rahaa, vaan halusimme tehdä heille työtä, Kujala muis-telee.

Aiheet räätälöitiin yrityksille sopiviksi. Katriina Suojala pohti tiiminsä kanssa, millä tavalla kulttuuri ja erityisesti verkostot ja niiden osapuolten väliset suhteet vaikuttavat kiinalai-sessa bisnesympäristössä.

– Keväällä kartoitimme kirjallisuuden poh-jalta teoriaa aiheesta ja haastattelimme asian-tuntijoita ja Aasiassa töissä olleita. Teimme haastatteluja ennen matkaa ja matkan aikana, kertoo Pöyrylle työnsä tehnyt Suojala.

– Sosiaalisiin suhteisiin liittyvä guanxi-termi oli tuttu, mutta ihmissuhteiden merkityksen ymmärsi todella vasta paikan päällä.

Olli Halminen puolestaan perehtyi työssään kiinalaisten opiskelijoiden odotuksiin työelä-mästä. Kolmen hengen tiimi haastatteli opiske-lijoita ja professoreita Tongjin yliopistosta.

– Kiinalaisten kaupallisen alan opiskelijoi-den arvot ovat melko samanlaiset kuin Euroo-passa, ja varsinkin nuoret puhuvat jo hyvää englantia. Valtaosa haluaa konsultiksi tai pank-kialalle. Kaikilla on valtavasti kunnianhimoa.

MONET YRITYKSET KIINNOSTUIVAT HETI PROJEKTISTAMME.

Prodekon Aasia-projekti lukuina

Suunnittelu alkoi helmikuussa 2012.

6 yrityskumppania: Finnair, Konecranes, Nokia, Pöyry, UPM ja Wärtsilä

18 opiskelijaa valittiin 50 hakijasta.

Aikaa kului keskimäärin 10 työtuntia viikossa noin vuoden aikana.

Ryhmä kiersi tehtailla ja toimistoissa Kiinan Pekingissä, Shanghaissa ja Hongkongissa, Etelä-Korean Soulissa ja Busanissa sekä Singaporessa.

KUJALA KERTOO, että Aalto-yliopistossa ollaan innos-tuttu opiskelijoiden ideoimasta ja toteuttamasta koko-naisuudesta. Aikataulujen vuoksi syksyllä päättyvää pro-jektia pystyttiin hyödyntämään vain yhden kurssin osana. Opiskelijat saivat itselleen neljä opintopistettä.

– Yliopiston vararehtori ja varadekaani innostuivat jo alkuvuodesta projektista ja halusivat, että koulu on siinä mukana. Syksyllä mietimme, miten voisimme jatkaa vas-taisuudessa.

– Hienoa olisi, jos tämä voitaisiin laajentaa opinto-kokonaisuudeksi. Siitä saisi esimerkiksi 15–20 opinto-pistettä. Kurssi kestäisi vuoden, opiskelijat johtaisivat kokonaisuutta ja kaikki päättyisi reissuun.

Myös Suojala ja Halminen näkisivät mielellään yliopis-tossa entistä enemmän työstä oppimista.

– Aiheista saa ihan eri tavalla irti. Luennolla esimer-kiksi neliömatriisi voidaan esittää yksinkertaisena, mutta työelämässä siinä pitää ottaa huomioon tuhat pientä asiaa, Halminen kertoo.

– Koska halusimme tehdä hyvän projektityön, oppimi-seen panosti ihan eri tavalla, Suojala täydentää.

Kujala on huomannut, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.

– Esimerkiksi syksyllä alkavassa tuotantotalouden peruskurssilla opiskelijat perustavat kuvitteellisen yrityk-sen, ja he tekevät kaiken, mitä siihen oikeasti kuuluu.

Aalto-yliopisto innostui projektista

Uudelle tittelillä vuosittain on iso merkitys, summaa UPM:lle työnsä tehnyt Halminen.

Arvomaailmassa löytyi erojakin. Kujala kar-toitti Finnairille nuorten kiinalaisten odotuksia lentomatkustamisesta.

– Yllättävää oli, kuinka vähän kiinalais-nuoret olivat lentäneet. Toinen yllätys oli, että heille lentämisessä oli tärkeintä turvallisuus, ja vasta sen jälkeen tulivat hinta ja palvelu. Länsi-maalaiset pitävät turvallisuutta jo itsestään-selvyytenä.

Dynaamisuus kiehtooKolmikko myöntää, että viimeistään kuukau-den matka itään sai Aasia-kipinän lopullisesti roihuamaan. Kehityksen tahti ja palava halu menestyä tekivät vaikutuksen.

– Valtava ihmismäärä vaikuttaa kaikkeen. Kehityksen nopeus ja kilpailun intensiivisyys oli huimaavaa. Menestyksen eteen ollaan val-miita tekemään valtavasti töitä, Halminen luet-telee.

– Esimerkiksi Etelä-Koreassa asioita ei kau-heasti vatvota, vaan niitä lähdetään toteutta-maan jo seuraavana päivänä, Kujala ihailee.

Sattumaa ei olisi, jos tulevaisuudessa kolme suomalaisdiplomi-insinööriä kävelisi vastaan esimerkiksi Kiinassa tai Etelä-Koreassa.

– Jossakin vaiheessa olimme kaikki muutta-massa Etelä-Koreaan, Suojala naurahtaa.

– Olin jo aiemmin kiinnostunut Aasiasta ja tämä lisäsi sitä entisestään. Olen jo vähän opis-kellut kiinaakin, hän paljastaa.

TEK 5/2013 45

TEEKKARIHYMNIN jäljillä

TEKSTI JUSSI NOUSIAINEN KUVA POLYTEEKKARIMUSEO, OTANIEMI

Teekkarihymnin alkuperä on ollut legendojen ja arvuuttelun aihe vuosikymmeniä. Tommi Syrjänen ryhtyi selvittämään laulun alkuperää.

Vanha Poli 1920-luvulla. Polin

valmistumisen jälkeen polyteekkareiden juhlat

siirtyivät Kaisaniemestä ja Alppilasta

päin nykyiselle Lönnrotinkadulle.

46 TEK 5/2013

OPISKELIJAT

Teekkarihymni

USKON ETTÄ HYMNIÄ MUUTETAAN ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN.

Yö kuin sielu neekerin on pimiä,takajoukko nukkuu vain, nukkuu vain.Tarhapöllön ääni kimiä,kuuluu pappilasta päin, kuuluu päin.Ja taas, ja siis,ja yks, kaks, kolme, neljä viis.

Teekkarihymnin nuotit ja Hummeripoikien esittämän version löydät TEKin laulavasta laulukirjasta: lehti.tek.fi/laulukirja

T eekkarihymniä on laulettu yli sadan vuoden ajan ja sen alku-perästä on monta varmana tie-tona kerrottua tarinaa. Ensim-mäisen teekkarilaulukirjan aikalaiskritiikissä vuonna 1929

arveltiin ”riettaalla hengellä laadittujen laulu-jen herättävän inhoa ja kauhua vakavasti ajatte-levissa piireissä”.

Espoolainen tekniikan tohtori Tommi Syrjänen päätyi laulun jäljille historiaharras-tuksensa kautta. Kauheaksi laulajaksi itseään luonnehtiva Syrjänen oli tutkinut aiemmin sota historiaa ja pohjalaisten häjyjen lauluja.

Monta syntytarinaaKuplettilaulaja Affu Tannerin elämänkerran mukaan teekkarihymnin sanat syntyivät Tan-nerin ja muiden kuplettimestareiden ryyppä-jäisissä vuonna 1912. Suosituimmat teekkari-hymnin syntytarinat liittyvät kuitenkin sotaan, laulun lopun luvunlasku tuo mieleen armeijan marssimisen.

Syrjänen arvelee, että hymnin ympärille on myös tietoisesti rakennettu legendaa. Ensim-mäisen ja toisen maailmasodan välissä valtaosa teekkareista kuului suojeluskuntaan ja isän-maallisuus oli kovassa kurssissa.

Vuonna 1947 fukseille kerrotun version mukaan sanat löytyivät sisällissodassa Tampe-reella vuonna 1918 kaatuneen teekkarin tas-kusta. Tarinan mukaan teekkari oli pitänyt vah-tia pappilan lähellä pöllön huhuillessa ja muun joukon nukkuessa.

Toisten teekkarilegendojen mukaan lau-lun sepitti suomalainen yövartiosotilas Turkin sodan (1877–78) tai Krimin sodan (1853–1856) aikaan.

Syrjäsen mukaan Krimin sota oli laulun syntyajaksi liian varhainen, eikä Turkin sodan näyttämöllä Balkanilla ollut suomalaistyylisiä pappiloita. Laulua ei myöskään löydy sota-laulujen kokoelmista.

Sisällissota ja kuplettimestareiden ryyppäjäi-set olivat laulun syntymäajaksi liian myöhään, sillä polyteekkarit esittivät laulua jo kymmen-kunta vuotta aiemmin. Tästä löytyy maininta Paavo Koposen teekkarihistoriikista ja teekka-

reiden laskiaiskulkuetta käsittelevästä Helsin-gin Sanomien uutisesta vuodelta 1907.

Syrjänen löisi roponsa likoon sen puolesta, että teekkarihymni syntyi Polin valmistumi-sen aikoihin 1902-1904. Tämä oli juuri se aika, jolloin alkuperäinen melodia oli pienimuotoi-nen hitti. Melodiasta tunnetaan versio Neidon sydän, suukko, katse ja sielu, joka vuonna 1904 alkoi sanoilla: ”Voi voi kun sydän neitosen on kipiä”.

– Luvunlasku ja kahteen kertaan toista-minen kuuluivat lauluun jo tuohon aikaan. Vuosi sadan vaihteen sanomalehdistössä käy-tiin vilkasta keskustelua afrikanlähetyksen tar-peellisuudesta ja siinä yhteydessä puhuttiin pimeästä sielusta. Teekkarit todennäköisesti poimivat aikanaan tunnetun laulun ja teki-vät siitä uuden version. Ensimmäisessä julkais-tussa teekkarilaulukirjassa 1929 pöllö huuteli Alppilassa, vuoden 1936 painoksessa paikaksi oli vaihtunut pappila. Oli miten oli, sanoitusta on tuskin tehty selvin päin, Syrjänen virnistää.

Neekerin sieluSata vuotta teekkarihymnin syntymän jälkeen mustaihoinen on valittu niin YK:n pääsihtee-riksi kuin Yhdysvaltain presidentiksi. Laulun alkusanat ovatkin herättäneet jonkin verran keskustelua hymnin muuttamisesta.

Syrjänen ei pidä hymnin sanojen muutta-mista mahdottomana ajatuksena.

– Uskon että hymniä muutetaan ennemmin tai myöhemmin. Maahanmuuttajataustaisia teekkareita tulee jatkuvasti lisää, heille hymni voi olla teekkaritoiminnasta karkottava tekijä. Hymniä voisi muuttaa, sillä sen alkuperäinen tarkoitus ei ollut rasistinen. Sanat ovat muuttu-neet ennenkin, senkin jälkeen kun laulusta tuli teekkarihymni, Syrjänen pohtii. Teknologföre-ningenin uusimmassa laulukirjassa teekkari-hymnin neekeri on vaihdettu teekkariksi.

Teekkarihymnin alkuperä jättää edelleen varaa arvailuille. Varmaa on ainoastaan se, että sitä lauletaan vielä pitkään.

Lue Tommi Syrjäsen tutkimusartikkeli Tarinaa Teekkarihymnistä: lehti.tek.fi/teekkarihymni

TEK 5/2013 47

Aivojen toiminta on kiehto-nut ihmisiä kautta historian. Päämme sata miljardia aivo-soluja monimutkaisine kyt-kentöineen on kuitenkin säi-lyttänyt salaisuutensa hyvin. Pään sisään kurkistetaan nykyisin monella eri tek-

niikalla, kuten aivojen magneettikenttiä mit-taavalla MEG:llä, toiminnallisella magneetti-kuvauksella ja aivojen sähköistä toimintaa mit-taavalla EEG:llä.

Halua ymmärtää, mitä pään sisällä tapah-tuu, lisäävät terveydenhuollon jatkuvasti nou-sevat kustannukset. Puolitoista miljoonaa suo-malaista kärsii päänsärystä. Ahdistuneisuus-, uni- ja mielialahäiriöt ovat nekin yleisiä.

– 20 prosentilla suomalaisista on jokin aivo-jen sairaus, ja ne yleistyvät väestön ikääntyessä, tutkija Tiina Näsi kertoo.

Uusi tulokas mittausmenetelmien joukossa on infrapunavalo. Siitä toivotaan edullista ja turvallista vaihtoehtoa nykyisille menetelmille. Tutkittavia aivoja valaistaan ulkoapäin hieman näkyvää valoa pidempiaaltoisella infrapuna-valolla. Päänahkaa vasten asetettavat anturit mittaavat aivokudoksesta takaisin heijastuneen valon määrää. Valon määrän vaihtelu kertoo aivojen verenkierron muutoksista.

Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan laitoksella tutkittavaa menetelmää kutsutaan funktionaaliseksi lähi-infrapunaspektrosko-

piaksi. Tutkijoiden ylpeys on itse rakennettu optinen tutkimuslaite, jolla saadaan toiminnal-lisia kuvia aivoista.

Punainen valo läpäisee kallon Uusi kuvantamismenetelmä hyödyntää näky-vän valon pisimmistä, punaisen valon aallon-pituuksista alkavaa lähi-infrapuna-aluetta (650–950 nm). Tämä taajuuskaista läpäisee elävää kudosta poikkeuksellisen hyvin.

– Kun valaiset taskulampulla kättä, se lois-taa punaisena, ei sinisenä, tutkija Tiina Näsi havainnollistaa.

Lähi-infrapuna-alueen aallonpituudet kul-kevat hyvin päänahan ja kallon läpi useiden senttimetrien syvyyteen, mutta absorboituvat tehokkaasti veren hemoglobiiniin. Alue sovel-tuu siis hyvin verenkierron mittauksiin.

Aivojen toiminta perustuu sähköisiin impulsseihin. Miten niitä havaitaan valon avulla?

– Hermosolut välittävät signaaleja sähköi-sesti, mutta ne tarvitsevat toimiessaan happea ja ravinteita, tutkija selittää.

– Verenkierto vilkastuu, kun jokin aivoalue aktivoituu.

Pään sisällä veri kiertää vilkkaasti. Vaikka aivot ovat vain kaksi prosenttia ruumiinpai-nostamme, ne käyttävät viidenneksen koko eli-mistön tarvitsemasta hapesta ja neljänneksen kudoksille energiaa toimittavasta verensoke-rista.

Tiina Näsi tutki väitöstyössään infrapunavalon käyttöä aivojen toiminnan kuvantamisessa. Tulevaisuudessa halpa vaihtoehto toiminnalliselle magneettikuvaukselle voi auttaa seulomaan alati yleistyviä aivojen sairauksia.

TIINA NÄSIN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1983

1993 20021999

Uutta valoaAIVOTOIMINTAAN

Opiskelemaan TKK:n fysiikan osastolle.

Lukio alkaa, Näsi pohtii myös lääkärin uraa.

Helsingin saksalaiseen kouluun. ”Ehkä saksalainen järjestelmällisyys, ja se että molemmat vanhemmat ovat diplomi-insinöörejä, kannustivat tekniikan alalle.”

Tiina Näsi syntyi Helsingissä.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT ADOLFO VERA / AALTO-YLIOPISTO

48 TEK 5/2013

TIE TOHTORIKSI

20042007

2013 Väitöskirja Multimodal applications of functional near-infrared spectroscopy valmistuu, tuotekehitysfyysikoksi Philipsille.

Valmistuu diplomi-insinööriksi, jatko-opiskelijaksi. ”Infrapunaspektroskopiaa käsitelleessä diplomityössä jäi niin paljon asioita selvittämättä, että oli pakko jatkaa.”

Lääketieteellisen tekniikan opiskelija pääsee toisena opiskeluvuotena kesätöihin tutkimuslaboratorioon. ”Hommat veivät mukanaan.”

20 PROSENTILLA SUOMALAISISTA ON JOKIN AIVOJEN SAIRAUS.

Aalto-yliopiston tutkijoiden mittalaitteisto havaitsee pienetkin veren määrän ja happi-pitoisuuden muutokset aivokudoksessa. Samaa ilmiötä hyödyntää leikkauspotilaille tuttu, sor-menpäähän kiinnitettävä pulssioksimetri, joka valvoo veren happipitoisuutta leikkauksen aikana.

Tutkijoiden mittalaite on teknisesti huomat-tavasti edistyneempi. Yksittäisten mittausar-vojen sijasta se pystyy luomaan kuvia aivojen verenkierrosta. Kalloa valaistaan 15 optisella kuidulla, 15 anturia taas tarkkailee sironnutta valoa.

– Tämä on taajuusaluelaite, Näsi kehuu, ja pitää pitkän luennon alan laitetekniikasta.

Suurin osa kaupan hyllyltä saatavista lait-teista on paljon yksinkertaisempia: ne lähet-tävät jatkuvaa infrapunavaloa. Tutkijoiden itse rakentamassa tutkimuslaitteessa lähetettä-vää valonsädettä moduloidaan tietyllä taajuu-della. Ilmaisimet pystyvät havaitsemaan mistä valonlähteestä vastaanotettu valo on peräisin, ja miten pitkän matkan se on kudoksessa kul-kenut. Tämä on avain aivojen optiseen kuvan-tamiseen.

Unen salaisuuksia selvittämäänInfrapunaspektroskopian eräs sovellus on uni-tutkimus. Kaksi Näsin väitöskirjan paperia käsittelee nukkuvien koehenkilöiden aivotoi-minnan mittaamista. Väitöstyön kiehtovimmat tulokset syntyivät yhdessä kollega Jaakko Virtasen kanssa kirjoitetuissa unitutkimus-papereissa.

– Jaakolla oli hieno mittaussarja. Julkai-simme ensimmäisinä maailmassa optisin menetelmin mitatun, kokonaisen yöunen kat-tavan analyysin aivojen verenkierrosta.

Tiina Näsin väitöstyössä selvisi, että optisen aivojen kuvantamismenetelmän voi yhdistää muihin fysiologisiin

tutkimusmenetelmiin. Kuvassa tutkitaan yhtaikaa aivojen sähköistä toimintaa

EEG:llä ja verenkiertoa optisella mittauksella.

TEK 5/2013 49

Aivotoiminta

Valon-ilmaisin

Valonlähde

Tiina Näsi keskittyi väitöstyössään yhdistelemään uutta optista menetelmää koeteltuihin fysiologisiin mittausmenetelmiin. Nukkuvien koehenkilöiden mit-taukset paljastivat aivan uutta tietoa aivojen veren-kierrosta unen aikana – ja herättivät roppakaupalla uusia tutkimuskysymyksiä.

– Unesta tiedetään edelleen hyvin vähän.Tulokset antoivat esimerkiksi viitteitä siitä, miten

unihäiriöt ja verisuonitaudit voisivat olla kytköksissä toisiinsa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ja HUSin lääkä-rit selvittävät yhdessä, onko hypoteesissa perää.

Nykyisin aivotutkijoiden tärkein työkalu on funk-tionaalinen magneettikuvauslaite fMRI, joka optisen menetelmän tavoin mittaa aivojen verenkiertoa. Nuk-kuvien koehenkilöiden tutkimiseen laite sopii kuiten-kin huonosti. Magneettikuvassa käyneet tietävät, että laitteen meteli on hirmuinen, ja kuvauksen aikana pitää olla hievahtamatta paikallaan. Magneetti-kuvauslaitteistot ovat myös kalliita.

– Maailman terveysjärjestö WHO on peräänkuu-luttanut turvallista ja edullista menetelmää aivojen kuvantamiseen.

Infrapunaspektroskopian seuraaviksi hoito-sovelluksiksi Näsi veikkaa unen aikana tehtäviä tutki-muksia, ja vauvojen aivojen kuvantamista. Hiljainen, suhteellisen halpa ja kevyt tutkimuslaite sopii hyvin molempiin. Magneettikuvaukseen verrattuna etuna on sekin, ettei pieni liikehtiminen pilaa mittausta.

Omat aivot 3D-kuvassa– Arvaa kenen aivot, Näsi kysyy selaillessani väitös-kirjaa.

Siinähän tutkija Näsin aivot ovat, pelaamassa Laiva on lastattu -peliä. A-kirjaimella alkavien sanojen poh-timinen näkyy tutkijan vasemman ohimon kiihty-neenä verenkiertona. Viimeinen tutkimus paperi kes-kittyi selvittämään ongelmaa, joka on hidastanut infra-punaspektroskopian hoitosovellusten yleistymistä. Mitattu signaali on sekoitus aivojen ja pää nahan verenkiertoa, eikä niiden erottaminen toisistaan ole helppoa. Tutkijat vertailivat, miten ajattelua vaativan pelin pelaaminen ja fyysisen ponnistelun aiheuttamat verenkiertomuutokset poikkeavat toisistaan.

– Parannetulla kuvantamistekniikallamme pys-tyimme erottamaan pintaverenkierron ja kallon sisäi-sen toiminnan entistä tarkemmin toisistaan, Näsi kertoo.

Kuten niin usein tutkijan työssä, Näsin väitöstyössä moni asia jäi vaille vastausta, ja uusia tutkimuskysy-myksiä syntyi. Tutkittavaa siis riittää, mutta Aallon tutkijoiden spektroskopialaite on lupaava askel kohti hoitokäyttöä.

TULOKSET ANTOIVAT VIITTEITÄ SIITÄ, MITEN UNIHÄIRIÖT JA VERISUONITAUDIT VOISIVAT OLLA KYTKÖKSISSÄ TOISIINSA.

Optisen mittauksen aikana koehenkilön päätä valaistaan optisten kuitujen lähettämällä lähi-infrapunavalonsäteillä. Päänahan ja kallon läpäistyään osa valosta siroaa takaisin ilmaisimiin. Verenkierron muutoksista pystytään päättelemään, mitkä aivoalueet ovat aktiivisia.

Näin toimii optinen aivokuvantaminen

50 TEK 5/2013

TIE TOHTORIKSI

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? Entistä paremman menetelmän syövän hoitoon.

SuosikkileikkikaluMiekka.

LempiharrastusHaedong Kumdo, korealainen miekkailulaji.

KUN VÄITÖSKIRJA OLI KEVÄÄLLÄ 2013 saatu kan-siin, Tiina Näsi aloitti työt Philipsin tuotekehitysyksikössä Vantaalla. Suurelle yleisölle pölynimureista ja televisioista tuttu jättiyritys on aikamoinen tekijä myös terveyden-huollon laitteissa. 35 000 ihmistä ympäri maailmaa työl-listävä Philips Healthcare on konsernin suurin bisnes, 41 prosenttia koko Philipsin liikevaihdosta.

Vantaan tuotekehitysyksikön työn tulos on esimer-kiksi kohdun sidekudoskasvainten hoitoon käytettävä MR-HIFU-hoitolaite. Magneettikuvauslaitteen ja ultra-äänen yhdistelmällä voidaan hoitaa kasvaimia ilman leikkausta. Korkeatehoinen ultraääni tuhoaa kasvaimen kuumentamalla ihon läpi. Samanaikaisen magneetti-resonanssikuvauksen (MRI) avulla saadaan reaali-aikaista kuvaa hoidettavasta kudoksesta ja sen lämpö-tilasta.

Tiina Näsi päätyi mukaan yksikön uusimpaan tuote-kehitysprojektiin, kehittämään täysin uutta syöpä hoitoa.

– Se yhdistää magneettikuvauslaitteen ja syövän sädehoitolaitteiston, hän kertoo.

Tähän asti syövän sädehoito on suunniteltu etu-käteen tietokonetomografia- eli CT-kuvien perusteella.

– CT-kuvat otetaan etukäteen, täsmälleen samassa asennossa kuin sädehoito tullaan antamaan, Näsi kertoo.

Uudella laitteistolla sisäelimet ja syöpäkasvain voidaan nähdä reaaliaikaisesti magneettikuvasta itse sädehoidon aikana. Näin hoidon tarkkuus paranee.

Tiina Näsin titteli on tuotekehitysfyysikko. Mitä hän mahtaa tehdä?

– Tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät mitä mag-neettikuvauslaite tekee.

Fyysikko ymmärtää ihmisen kuvantamisen teorian, siinä missä mekaniikkasuunnittelija tuntee mekaniikan tai it-suunnittelija tietojärjestelmät.

Tuotekehitysfyysikko rakentaa uutta syöpähoitolaitetta

Käytössä jo sydänleikkauksissaInfrapunaspektroskopialaitteet ovat kehittyneet viime vuosina pitkin harp-pauksin, mutta 1990-luvulla kehite-tyn funktionaalisen magneettikuvan-tamisen tasolle on vielä matkaa. Näsi kuitenkin on optimisti uuden optisen kuvantamisteknologian kehityksen suhteen.

– Kun siirrytään yksittäisten signaa-lien mittauksesta aivojen kuvantami-seen, siitä voi todella olla hyötyä aivo-jen toiminnan tutkimisessa.

Vaikka infrapunaspektroskopia-kuvia osataan tulkita jo melko hyvin, on matka sairaaloiden standardilaitteeksi kuitenkin pitkä, Näsi muistuttaa.

Optiset kuvantamislaitteet ovat kui-tenkin jo päässeet tositoimiin leikkaus-saleissa, sillä jotkut lääkärit käyttävät niitä avosydänleikkauksissa.

– He seuraavat sillä aivojen veren-kiertoa leikkauksen aikana.

Tutkijat testasivat uutta optista tutkimusmenetelmäänsä yhdessä aivojen magneettistimulaation kanssa. Magneettistimulaatiolla pystytään aktivoimaan aivojen hermosoluja, ja saadaan esimerkiksi koehenkilön käsi liikkumaan tahdosta riippumatta. Optisella kuvantamisella seurattiin, mitä aivoissa tuolloin tapahtuu.

TEK 5/2013 51

TEK PALVELEE

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys-tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton jatko-opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2013 on 348 euroa (29 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 120 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta

Ilmoitan siirtyväni eläkkeelle

Tarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Siirryn eläkkeelle alkaen ____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

En halua jäsenetulehtiä.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Omien tietojen päivitys:

www.tek.fi/jasentiedot/

Jäsenmaksuvelvoite päättyy eläkkeelle jäämisilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAET-kassan jäsenyys. Jos haluat jäsenetulehdet myös eläkkeellä ollessasi, maksu on kotimaahan 90 euroa/vuosi.

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2013.

Lisätietoa jäsenmaksuistaTEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jäsenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteellaInfo JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys:www.tek.fi/jasentiedot/Sähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291Ira Enckell, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeriTuija Toikkanen, jäsensihteeri

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella:www.tek.fi/lakiposti/Ralf Forsén * , yksikönjohtaja ...................2291 2210 Maritta Jalo, lakimies..................................2291 2211Anne Kaattari, lakimies,työskentely ulkomailla ................................2291 2254Mikaela Karavokyros*, lakimies,työskentely ulkomailla ................................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies ...........................2291 2228Annika Lindholm *, lakimies ......................2291 2262Julia Soini, lakimies, oik. yo .......................2291 2269 Emilia Ylinen, lakimies ................................2291 2221Kaarina Ylönen, lakimies ............................2291 2225Jukka Arppe, lakimies, perhevapaalla

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fiwww.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ................................ .2291 2274Arja Lindfors, ura- ja rekryasimies...........2291 2230Satu Myller, ura- ja rekryasiamies............2291 2249

Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies 2291 2207Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies .......2291 2272

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat, s-posti:tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, vastaava tutkija ...........2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ......2291 2215Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .....2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Maisa Nissinen, viestintäassistentti .......2291 2245Helena Hagberg, perhevapaalla

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaKati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja ....2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso proj. ..2291 2281Julia Parkko, projektityöntekijä ................2291 2209Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Mika Ahonen, it-asiantuntija .....................2291 2283Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261Katariina Sammalkangas, perhevapaalla

NeuvotteluYrjö Taivainen, neuvottelujohtaja .............2291 2213Teemu Hankamäki, asiamies ....................2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Juuso Kuusinen, teekkariasiamies ..........2291 2218Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949lappeenranta@tek.fi

Saku Laapio, alueasiamiesPete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1,90570 Oulupuh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesHannu Rehn, teekkariyhdysmies ......... 040 1926409

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A 20520 Turkuturku@tek.fiMinna Blomster*, alueasiamies, regionombudsman ...................................040 555 8002Mia Adolfsson *, työmarkkina-asiamies ......................................................040 574 6668Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies ................................. 040 730 6403

Uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies .................... 040 767 1770Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies ..........045 677 7153

VaasaNora Möttönen, teekkariyhdysmies ... 040 195 9790

TEKNIIKAN IHMEITÄ

VUODEN 1982 HITTIELOKUVA E.T:N ikonisessa kohtauksessa avaruusolento ja Elliot-poika lentävät polkupyörällä kuutamossa. Leffa inspiroi insinöörejä vielä 30 vuotta myöhemmin: kesällä 2013 teki ensilentonsa ainakin kolme lentävää polkupyörää.

Kesäkuussa tsekkiyritysten kehit-tämä akkukäyttöinen, 95 kilon painoi-nen lentävä polkupyörä teki prahalai-sessa messuhallissa viiden minuutin mittaisen ensilentonsa. Sähkömootto-reiden ja kuuden pystypotkurin avulla leijuvaa pyörää ohjattiin tosin maasta käsin, hyötykuormana oli ihmistä muis-tuttava räsynukke.

Kesällä lensi myös brittiläisen star-tupin mainostama "maailman ensim-mäinen lentävä polkupyörä" Paravelo, joka luottaa perinteiseen polttomoot-

toriteknologiaan. Laite on oikeastaan moottoroitu varjoliidin, kahdelle pyö-rälle nostettuna. 250-kuutioinen moot-tori lennättää laitetta jopa kolmen tun-nin ajan.

Teknisesti huikein suoritus oli kui-tenkin kanadalaisen AeroVelo Atlas -helikopterin ensilento. 13. kesäkuuta tekniikan tohtori, ja kansallisen tason pikaluistelija Todd Reichert, piti neli-potkurista Atlasta polkemalla ilmassa 64,1 sekunnin ajan.

Toronton yliopiston insinööritiimin hengentuote lienee maailman suurin helikopteri: jättimäiset lavat tekevät vain 52 kiloa painavasta lentolaitteesta 58 metrin mittaisen.

Suoritus täytti 33 vuotta sitten lan-seeratun Igor I. Sikorsky -palkinnon kri-teerit: yli minuutin lento lihasvoimin yli

kolmen metrin korkeuteen. Aerovelo -tiimi kuittasi ensimmäisen ihmisvoi-min lentävän helikopterin kehittäjälle luvatun 250 000 dollarin palkintosum-man heinäkuussa.

TEKSTI PETJA PARTANEN

Aerovelo Atlas -helikopteri täytti ensimmäisenä maailmassa

Sikorsky-palkinnon kriteerit: yli minuutin lento ihmisvoimin yli kolmen metrin korkeuteen.

Ensimmäinen lihasvoimin lentävä helikopteri

Tsekkiläisen sähkökäyttöi-sen lentävän polkupyörän koelento: http://www.youtube.com/watch?v=TtylFugOT_4&feature=player_embedded

Brittiläinen Paravelo ilmassa: http://www.youtube.com/watch?v=K9_mtF8rXiU

Kanadalaisen Aerovelo -helikopterin ennätyslento ihmis-voimin: http://www.youtube.com/watch?v=syJq10EQkog

Kuva: AeroVelo

Kuva: AHS International

TEK 5/2013 53

JULKAISIJATekniikan Akateemisten Liitto TEK ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, SIDOSRYHMIEN ILMOITUKSETHelena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265

ILMOITUSMYYNTIBusiness to Business Mediat (BBM) OyJyri Laine puh. 040 751 2161, jyri.laine@bbm.fi

ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKIMaisa Nissinen puh. (09) 2291 2245

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20131/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

ILMESTYMISAIKATAULU 2013:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

KESKIMÄÄRÄINEN PAINOS69 500 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: maisa.nissinen@tek.fi, puh. (09) 2291 2245

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuhelin (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVA Jari Härkönen

PAINOPAIKKA: Scanweb Oypuh. (05) 884 040

JAKELUItella OyjPainos: 70 800 kplAikakauslehtien Liiton jäsenlehti33. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 6.........25.10.nro 7.........13.12.

Anna palautetta lehdestä ja voita Nokia Lumia!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, iPadin voitti Gasetti-lehden lukija Esa Notkonen Kirkkonummelta.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi /tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija-kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

S U D O K U

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920-puhelin.

Opiskelua

uudella tavalla

kuukaudeksi

Työelämän kehittämien

esillä syksyn

neuvottelupöydissä

edunvalvontaUlkomailla

tienaa paremmin

työelämä

Tekniikan akaTeemisTen jäsenlehTi

5

!

AAsiAAn

lehti.tek.fi

Jani Kalasniemi:

Teekkarivaliokunnassa

on hyvä pöhinä

tek-vaikuttaja

MITÄ MIETTIVÄT

UUdET

opIskElIjaT?

ENTÄ FUksI

VM 2004?s. 4

13.9.2013

MCI

13.9.20135

8

5

2

3

4

9

6

4

3

8

7

1

5

9

3

4

9

2

4

1

6

8

7

2

5

9

3

4

6

4

6

3

1978

65

2

34

83

24

179

56

4

6593

218

7

7

81

5

9

6423

34

627859

1

2

5934

1

6

78

67

812

9345

9

13

754

86

2

524

6

83

719

Vaikeusaste:

AI1

5733

(

C)

Art

o I

nkala

w

ww

.ais

udoku.c

om

54 TEK 5/2013

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

Moskovalaisen ylioppilaan lauluIsaak Dunajevski / Vasili Lebedev

suom. anon.

..

1. ..2.

c&#

Laa ja- on

G

mun

G&

kau

C

nis- syn

C‹

nyin- maa

G

- ni,

D7

-

G

maa

G&

&#

met

C C

säin,

-5

- vuor

C

ten,- jär

E7

vi- en.

A‹

-

D‹6 A‹

Ei oo

C‹6/E¨

&#

maa

D7

ta- tois ta- tun

Hm

te

A©º

- maa

G

- ni,-

E‹6/C©

mis sä-

&#

va

G/D

paam- pi

D7

- ois ih mi- nen.-

G C G

Ei

D

oo

Dº

nen.

G

œ. œ œ. œjœ œ œ œ œ œ

Œ œ. œ

œ. œJœ œ œ œ ˙ Œ œ. œ

œ. œJœ œ œ. œ# œ œ Œ œ. œ

œ.œJ

œ œ# œn . œ ˙ Œ œ. œ ˙ Ó

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Moskovalaisen ylioppilaan laulu

Vasili Lebedevin runon Pesnja o rodine (Laulu synnyinmaasta)

sävelsi Circus-nimiseen elokuvaan Isaak Dunajevski vuonna

1936. Laulu on kuulunut muun muassa Puna-armeijan

kuoron ohjelmistoon siitä lähtien. Suomennoksen Laaja on

mun kaunis synnyinmaani kaksi ensimmäistä säkeistöä teke-

vät vielä kunniaa alkuperäistekstille, mutta sitten alkaakin jo

näkyä rankka teekkarikädenjälki. Tämä Neuvostoliittoa ja kom-

munismia ”ylistävä” helmi on syntynyt sotien jälkeen. Histo-

riaan on jäänyt eritoten rakennusteekkari Bertel Ekengrenin

tulkinta vuoden 1955 Gravitaatio-karnevaaleissa Vanhalla

Polilla. Siitä lähtien teekkaripiirien sanat ovat alkaneet Suuri on

mun kaunis synnyinmaani…

Lisäsäkeistöjä syntyi sitä mukaa, kun Neuvosto-järjes-

telmä tuotti uusia ihailun kohteita. Viides säkeistö on vuodelta

1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen ja kuudes säkeistö

80–90-lukujen taitteesta.

Laulun esitykseen kuuluu koreografia, jossa laulaja nousee

tuolille tai pöydälle, käärii housunlahkeet polven alapuolelle,

ottaa pikkutakin pois, vetää paidan housujen päälle, ottaa sol-

mion kaulasta ja sitoo sen vatsan ympäri vyöksi tukevalla sol-

mulla - sekä laulaa vjenalaisittain mjurtaen. Joka säkeistössä

kansa yhtyy kertaukseen.

Kun Polyteknikkojen kuoro yritti piristää tunnelmaa tällä

hymnillä Moskovan-bussissa 1982, kuski kielsi moisen rie-

nauksen. Moskovasta rajoillemme saakka,

etelästä perin pohjolaan,

ihmiset ne ovat valtiaina

mittaamattomansa synnyinmaan.

Kansankulttuuri on korkealla,

keksinnöt sen meille osoittaa.

Kirjasto on joka kolhoosissa,

muutamat jo osaa lukea.

Yliopistoja meill on monta,

monta niissä opiskelijaa.

Opiskelu onpi vaivatonta,

kun vain tietää, onko ”njet” vai ”da”.

Harrastamme lehmänjalostusta,

kasvatamme katkarapuja.

Vapautta aina arvostamme,

siksi toisilta sen riistämme.

Puolustamme rajaa, Baltti-maita,

perestroikan saamme toimimaan.

Avaruuden oomme valtiaita,

kuollut koira kiertää maailmaa.

TEK 5/2013 55

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi/

laulukirja

ILMOITUS