geologian tutkimuskeskus, turveraportti geologian tutkimuskeskus,...

Download GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPER£â€‍OSASTO TURVERAPORTTI 191 TAPIO

Post on 24-Jul-2020

0 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O

    TURVERAPORTTI 191

    TAPIO TOIVONEN

    VIRTAIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

    Abstract :

    The peat resources of Virrat and their potential us e

    Geological Survey of Finlan d

    Report of Peat Investigatio n

    Es p oo 1986

  • Toivonen, Tapio 1986 . Virtain turvevarat ja niiden käyttö- kelpoisuus . Abstract : The peat resources of Virrat and thei r potential use . Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation . 225 pages, 111 figures, 72 tables and 1 appendix .

    The Geological Survey of Finland studied peat resources around th e town of Virrat in 1945, 1960 and 1984 . The majority of the mire s were investigated in 1984 . Forty-nine mires covering a total of 7 420 hectares were studied . Together with the mires in peat production, this figure accounts for some 70% of the total are a covered by peatlands .

    The mires studied contain a total of 119 .0 million m 3 of peat in situ . The mean depth of the mires is 1 .60 m, including the poorly humified surface layer, which averages 0 .41 m in thickness . The mean humification degree (H) of the peat is 5 .6 . Sixty per cent of the total peat, or 71 .1 million m3 , is at a depth of over 2 m i n an area covering 2 465 ha . Fifty-seven per cent of the pea t is Carex predominant, and the remaining 43% Sphagnum predominant . The majority of the mires are drained . The most common types of mire are Sphagnum mire with pines .

    The average ash content is 3 .1% of dry weight, the water conten t 91 .2% of wet weight, the dry density 86 kg per m3 in situ, and th e sulphure content 0 .15% of dry weight . The effective calorific valu e of the dry peat is 21 .0 MJ/kg .

    Twenty-seven of the mires , studied are suitable for fuel pea t production ; none of them are suitable for horticultural pea t production . The total area of mires suitable for fuel peat production is 1 194 ha, the available amount of peat bein g 25 .7 million m3 in situ and the energy content at 50% moisture 12 .1 million MWh .

    Five of the mires studied, with a total area of 2 176 ha, ar e included in The National Mire Preservation Programme .

    Key words : mire, peat, inventory, fuel peat production, Virrat

    Tapio Toivonen Geological Survey of Finland Kivimiehentie 1 SF-02150 ESPOO FINLAND

    ISBN 951—690—243—X ISSN 0782-852 7

    KUOPION TYOKESKUS, KUOPIO 1986

  • SISÄLTÖ

    Siv u

    1

    JOHDANTO 5

    2

    TUTKIMUSMENETELMAT JA -AINEISTOT

    7

    2 .1

    Kenttätutkimukset 7

    2 .2

    Laboratoriotutkimukset 9

    2 .3

    Tutkimusaineiston käsittely 9

    3

    ALUEEN LUONNONOLOT 1 2

    3 .1

    Maa- ja kallioperä 1 2

    3 .2

    Soiden yleinen kuvaus 1 2

    4

    TURPEEN ERI KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 4

    5

    TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON 1 7

    6

    TULOSTEN TARKASTELU 199

    6 .1

    Turpeen paksuus ja turvemäärä 199

    6 .2

    Suotyyp it 199

    6 .3

    Turvelajit ja turvetekijät 209

    6 .4

    Maatuneisuus 209

    6 .5

    Liekoisuus 21 3

    6 .6

    Pohjamaalajit ja liejut 21 3

    6 .7

    Happamuus 21 3

    6 .8

    Tuhkapitoisuus 21 4

    6 .9

    Vesipitoisuus 21 4

    6 .10 Kuivatilavuuspaino 21 4

    6 .11 Lämpöarvo 21 5

    6 .12 Rikkipitoisuus 21 5

    6 .13 Turpeen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien j a

    syvyyden väliset riippuvuudet 21 6

    7

    TURVETUOTANTOON SOVELTUVAT SUOT 21 9

    8

    SUOJELUSUOT 223

    9

    YHTEENVETO 224

    KIRJALLISUUTTA 225

  • - 5 -

    1 JOHDANTO

    Geologian tutkimuskeskus teki kesällä 1984 maaperäkartoitukseen ja valta-

    kunnan turvevarojen inventointiin liittyviä turvetutkimuksia pääasiass a

    1 : 100 000 -mittakaavaisen karttalehden numero 2214 alueella . Suurin os a

    Virtain kaupungin alueesta sijoittuu tämän karttalehden alueelle .

    Aikaisemmin tutkimuskeskus on tehnyt kaupungin alueella turvetutkimuksi a

    vuosina 1945 ja 1960 . Tällöin on tutkittu 10 suota .

    Tässä raportissa on tiedot kaikista Virtain alueella eri aikoin a

    tutkituista 49 suosta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7 420 ha (kuv a

    1) . Vapon turvetyömaita on lisäksi viidellä laajahkolla suoalueella .

    Kaikkiaan kaupungin alueelle sijoittuvista 20 ha ja sitä suuremmist a

    soista on tutkittu tai on turvetuotannossa noin 70 % .

    Raportin tarkoituksena on antaa mandollisimman monipuolinen ja luotettav a

    kuva tutkituista soista, niiden sisältämistä turvemääristä, turvelajeista ,

    maatumisasteesta sekä turpeen keskeisimmistä fysikaalis-kemiallisist a

    ominaisuuksista . Pääpaino on asetettu polttoturvetuotantoon soveltuvien

    suoalueiden sekä näiden turvemäärän, -laadun ja energiasisällön selvittd-

    miseen .

  • - 6 -

    1. Nimetönneva (1984)

    18 . Pohjoispäänsuo (1984)

    35 . Ruuhineva (1984 )

    2. Sammakkolamminneva (1984)

    19 . Haapaneva (1984)

    36 . Isonkivenneva (1984 )

    3. Jäkäläneva (1984)

    20 . Pohjasneva (1984)

    37 . Saarineva (1984 )

    4. Pahkaneva (1984)

    21 . Isoneva (1984)

    38 . Haukkaneva (1960 )

    5. Pihtineva (1984)

    22 . Paloneva (1960)

    39 . Kontoneva (1984 )

    6. Isoneva (1984)

    23 . Kaivosneva (1960)

    40 . Heinineva (1984 )

    7. Rantalanneva (1960)

    24 . Isoneva (1984)

    41 . Rahkaneva (1984 )

    8. Pieni Korteneva (1984)

    25 . Sammalneva (1984)

    42 . Aavaneva (1984 )

    9. Paloneva (1960)

    26 . Hirvineva (1984)

    43 . Kaunisneva (1960 )

    10. Iso Närhinneva (1984)

    27 . Suntinneva (1984)

    44 . Karjanneva (1960 )

    11. Pökkelistönneva (1945)

    28 . Kainastonneva (1984)

    45 . Lampistenneva (1960 )

    12. Silmäkeneva (1984)

    29 . Hanhisuo (1984)

    46 . Isoneva (1960 )

    13. Sydänmaanneva (1984)

    30 . Äijänneva (1984

    47 . Teerineva (1984 )

    14. "Kivisaarensuo" (1984)

    31 . Kokkoneva (1984)

    48 . Lakeisneva (1984 )

    15. Luodesneva (1984)

    32 . Silmäneva (1984)

    49 . Lamminneva (1984 )

    16. Kapeenneva (1984)

    33 . Kotaneva (1984 )

    17. Kiimalamminsuo (1984)

    34 . Mutkanneva (1984)

  • - 7-

    TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTOT

    2 .1 Kenttätutkimukse t

    Kenttätutkimukset suoritettiin vuonna 1984 siten, että useimmille tutkit-

    taville soille laadittiin linjaverkosto, joka koostuu suon hallitseva n

    osan poikki vedetystä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuoraan sijoit-

    tuvista poikkilinjoista (Lappalainen, St6n ja Häikiö 1984) . Poikkilinjojen

    väli vaihtelee yleensä 200 ja 400 m :n välillä . Tutkimuspisteet ova t

    linjoilla 100 m :n välein . Linjoilta mitattiin lisäksi turpeen paksuus

    50 m :n välein ; reunaosissa tiheämminkin . Useimmat tutkimuslinjat vaaittii n

    suon pinnan kaltevuussuhteiden selvittämiseksi . Soidensuojelun perus-

    ohjelmaan kuuluvat suot (numerot 10, 24, 32 ja 35) tutkittiin linjoittai n

    tehdyllä "hajapistetutkimuksella" . Lisäksi osa pienialaisista soista on

    tutki ttu hajapistein .

    Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys 5 -

    asteikolla (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä ja rimpinen), mättäisyy s

    (10 % :eina) ja mättäiden keskimääräinen korkeus . Lisäksi määritettii n

    puuston puulajisuhteet, tiheysluokka, mandolliset hakkuut ja kehitys -

    luokka . Puuston kehitysluokat ovat :

    1. Puuttomat alueet ja siemenpuustot

    2. Taimikot ja riukuasteen metsiköt

    3. Harvennusmetsiköt (pinotavara-aste )

    4. Varttuneet kasvatusmetsikö t

    5. Uudistuskypsät metsiköt

    6. Vajaatuottoiset metsikö t

    Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin 10 cm :n tarkkuudella pääturve-

    lajien ja mandollisten lisätekijöiden suhteelliset osuudet (6-asteikolla) ,

    turpeen maatuneisuus (von Postin 10-asteikolla), kosteus 5-asteikolla sek ä

    kuituisuus (0-6-asteikolla) . Lisäksi erotettiin mandolliset liejuker-

    rostumat ja määritettiin pohjamaan laatu .

    Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseks i

    kunkin tutkimuspisteen ympäristö pliktattiin 2 m :n syvyyteen ast i

    kymmenessä eri kohdassa .

  • - 8 -

    Suotyyp p i en sekä turpeen lyhenteet ovat seuraavat :

    I

    Avosuot

    II Rämeet

    1. Varsinainen l etto

    VL

    1 . Lettoräme

    LR

    2. Rimpiletto

    RIL

    2 . Ruohoinen sararäme

    RHSR

    3. Ruohoinen saraneva

    RHSN

    3 . Varsinainen sararäme

    VSR

    4. Varsinainen saraneva

    VSN

    4 . Lyhytkorsinevarärne

    LKNR

    5. Rimpineva

    RIN

    5 . Tupasvillaräme

    TR

    6. Lyhytkorsineva

    LKN

    6 . Pallosararäme

    PSR

    7. Kalvakkaneva

    KN

    7 . Korpiräme

    KR

    8. Silmäkeneva

    SIN

    8 . Kangasräme

    KGR

    9. Rahkaneva

    RN

    9 . Isovarpuräme

    I R

    10. Luhtaneva

    LUN

    10 . Rahkaräme

    RR

    11.

Recommended

View more >