SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015

25v.

2

Elämme Seuressa parhaillaan työntäyteisiä aikoja. Valmistaudum-me uuteen aikaan, jonka on määrä koittaa kesän lopulla. No, uudel-la ajalla tarkoitan toki ”vain” tulevaa uutta tietojärjestelmää. Tässä tapauksessa ”vain” merkitsee kuitenkin paljon enemmän – otamme nimittäin aimo harppauksen kohti parempaa, tehokkaampaa ja ny-kyaikaisempaa tapaa toimia.

Uusi tietojärjestelmä näkyy asiakkaillemme ja keikkalaisil-lemme Keikkanetin ulkoasun ja toimintojen täydellisenä uudis-tumisena. Jatkossa sähköinen palvelumme toimii reaaliaikaisesti 24/7 -periaatteella – keikat täyttyvät siis yötä päivää, arkena ja py-hänä. Uusi Keikkanetti tulee olemaan helpompi käyttää ja monilta osin nykyistä automaattisempi. Jatkossa asiakkaan ja hänelle tutun keikkalaisen on entistä helpompaa sopia keikoista. Työkohteille luo-daan omat työntekijäpoolit, tutuista työntekijöistä koostuvat keik-kalaisringit. Asiakkaan tehdessä tilausta ehdottaa Keikkanetti auto-maattisesti tilaukseen vapaita oman työntekijäpoolin keikkalaisia. Asiakas ja tuttu keikkalainen voivat sopia näin keikasta keskenään milloin vain. Keikkalainen voi jatkossa Keikkanetissä varata keik-koja niihin työkohteisiin, joiden pooliin hän kuuluu, ilmoittaa käy-tettävyytensä entistä tarkemmin sekä tarkistaa ja muokata tuntilis-taansa ennen sen kuittaamista.

Pääkirjoitus

Kaikella tällä tavoittelemme parempaa asiakkaiden ja keikka-laisten tarpeiden täyttämistä, nopeampaa keikanvälitystä, mutkatto-mampaa palvelua sekä korkeampaa tilausten täyttöastetta. Automaa-tion myötä voimme laittaa paukkuja asiakkuustyöhön, rekrytointiin sekä keikkalaisista huolehtimiseen – lue viimeisimmästä lisää si-vuilta 4–5. Uudet toimintatavat vaativat harjoittelua ja totuttelua meiltä kaikilta, mutta uskomme vakaasti, että lopputulos palkit-see meidät kaikki.

Uuteen aikaan astuminen ei voisi osua parempaan saumaan. Juhlimme tänä vuonna nimittäin Seuren 25-vuotisjuhlavuotta. Tu-tustu Seuren värikkääseen historiaan sivuilla 12–13. Löydät lehden sivuilta 15–17 siivun myös lähihistoriaamme viime vuoden toimin-takertomuksemme muodossa.

Paljon on vielä tehtävää ennen kuin uusi aika koittaa. Tulemme pitämään teidät ajan tasalla sekä huolehtimaan, että saatte tarvittavat ohjeet ja tuen uuden Keikkanetin käyttöön. Tämän hetkinen tavoit-teemme on, että Keikkanetti uudistuu heinäkuun lopulla. Toivom-me, että tämän juhlavuoden lopussa voimme sanoa, että olemme 25 vuoden taipaleellamme saavuttaneet itsellemme asettamamme ta-voitteet – olemme yhtiönä moderni, palveleva, älykäs, aikaansaava ja kunnianhimoinen – paras kumppani.

Anne SivulaToimitusjohtaja

Vastaava päätoimittaja

Uusi aika koittaa!

Vastaat Seuressa viime syksynä perustetusta tilauskeskuksesta. Millaista on ollut startata ja johtaa aivan uutta yksikköä?Seuren tilauskeskuksessa hoidetaan kaikkien toimialojen tilausten vastaanottaminen ja täyttäminen sekä siihen liittyvä puhelinpalve-lu. Uuden yksikön starttaaminen on ollut mielenkiintoista, koska olemme pyrkineet yhdistämään eri toimialojen käytäntöjä sekä toi-mimaan yhtenä yksikkönä. Olemme painottaneet tilauskeskuksen toiminnassa sähköisiä palvelujamme, joka on ensimmäinen askel kohti uutta toiminnanohjausjärjestelmää ja Keikkanettiä.

Päivät tilauskeskuksessa ovat usein hektisiä ja haasteet vaihte-levat, mikä tuo työhön oman mielenkiintonsa. Yhteen työpäivään sisältyy paljon erilaisia tilanteita ja asioita. Koko yksikön näkökul-masta yhtenä mielenkiintoisena haasteena on ollut yksikön henki-löresurssien suunnittelu ja kohdentaminen eri toimialojen kesken.

Vedät myös Seuren toiminnanohjausjärjestelmän ja Keikkanetin uudistusprojektia. Millaista työ on ollut? Toiminnanohjausjärjestelmä on iso kokonaisuus, jossa eri osa-alueet tekevät toimivan kokonaisuuden. Välillä mietitään hyvinkin pieniä

yksityiskohtia ja välillä todella laajoja kokonaisuuksia. Tämän kai-ken hallitseminen tuo omat haasteensa. Itselleni henkilökohtaises-ti näkyvin tulos projektista on ollut kaiken siihen liittyvän tietotek-nisen puolen oppiminen. Pieniä onnistumisia tulee projektiryhmän kanssa eteen koko ajan projektin edetessä.

Uudistuksen myötä uusiutuva Keikkanetti tulee helpottamaan niin tilaajiemme kuin keikkalaistenkin arkea. Jatkossa Keikkanetti toimii kellon ympäri reaaliajassa – työkohteiden omien keikkalais-poolien myötä voivat tilaaja ja työntekijä sopia keikasta suoraan kes-kenään. Keikkalainen voi jatkossa tarkistaa tuntilistansa tiedot etukä-teen ja tehdä mahdollisia korjausehdotuksia. Jotta kaikki tämä toimii sujuvasti, vaatii se tietysti meiltä Seuressa paljon työtä!

Miten irrotat ajatuksesi töistä vapaa-ajallasi?Vapaa-aikani kuluu tiiviisti perheeni kanssa. Kolmevuotiaan po-jan äitinä iltani täyttyvät usein legoilla rakentamisesta ja jalkapallon potkimisesta. Aivan omaa aikaakin toki tarvitaan, sitä saan käymällä juoksulenkeillä ja joogassa muutaman kerran viikossa.

Jenni Heinonen, Seuren tilauskeskuksen johtaja

Seuren kynästä

4041 0763 Painotuote

Tässä lehdessä

Vastaava päätoimittajaAnne Sivula

PäätoimittajaSami Konttinen

ToimituspäällikköTanja Koivuranta

KirjoittajatAnni HassinenEmmi Hyypiä

Anna Mäki-KamppiRiikka SallinenPiia VaajakallioHenrik Vahtila

Ulkoasu ja taittoPauliina Paijola

Sähköpostiviestinta.seure@hel.fi

ISSN 2342-6845 (painettu)ISSN 2342-6853 (verkkojulkaisu)

Käyntiosoite: Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Verkkosivu:Seure.fi

Sähköposti:

info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Iltavalvonta 09 310 88004

Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004Kiinteistönhoito ja huoltotyö

09 310 88004Liikunta 09 310 88004Opetus 09 310 88007

Päivähoito ja nuorisotyö 09 310 88005Sosiaali- ja terveydenhuolto 09 310 88006

Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88007

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015

Oma esimies Seuresta

Sattumalta Seureen

Yhteistyötä tulevaisuuteen katsoen

Seure 25

Yhteinen tavoiteO4

18

09 14

O6

Aikaansaava kehittämisjohtaja

12

Kansi:Seuren 25-vuotisen historian kunniaksi kanteen koottiin Seuren toimiston väki – mukaan mahtuu niin kokeneita konkareita kuin tuoreita tulokkaitakin.

Tänä keväänä monen Seuren keikkalaisen toive toteutui, kun jokainen keikkalainen sai Seuresta oman esimiehen. Palvelussuhdepäällikkö Sanna Latva-Luopa valottaa, mistä oikein on kysymys.

Teksti Anni Hassinen Kuva Sami Konttinen

Oma esimies Seuresta

Miksi keikkalaisille nimettiin oma esimies Seuresta?

Keikkalaiset ovat jo pidemmän aikaa toi-voneet, että Seuresta löytyisi tuttu henki-lö, jonka puoleen voisi tarvittaessa kääntyä. Seuressa tavoittelemme sitä, että tunnem-me keikkalaiset sekä heidän tarpeensa ja osaamisensa entistäkin paremmin. Kun tiedämme, mitä kaikkea keikkalainen osaa, voimme tarjota hänelle oikeanlaisia työteh-täviä. Kun esimies on matkan varrella tuke-na, keikkalainen voi aloittaa ensin helpom-mista työtehtävistä ja siirtyä kokemuksen kartuttua vaativampiin tehtäviin.

Miten muutos näkyy Seuren keikkalaisille?

Jokaisella keikkalaisella on nyt Seuressa esimies, jonka puoleen keikkalainen voi kääntyä mieltään askarruttavissa asioissa. Huhtikuussa Seuren esimiehet lähettivät omille keikkalaisilleen sähköpostitse terveh-dyksen, josta löytyvät myös oman esimiehen yhteystiedot.

Poistuvatko Seuren tutut palvelunumerot käytöstä? Otanko tästä lähtien yhteyttä aina omaan esimieheeni?

Tutut palvelunumerot säilyvät. Jatkossakin keikkalaisen tulee soittaa vanhaan tut-tuun numeroon missä tahansa akuutissa tilanteessa, esimerkiksi sairastuessa tai työtapaturman sattuessa. Jos keikkalainen

haluaa lisätietoja Keik-kanetissä näkemästään keikasta, häntä palvel-laan tutussa numerosta. Keikkoja toivotaan ja äkkilähtijäksi ilmoit-

taudutaan entiseen tapaan Keikkanetissä. Omaan esimieheen puolestaan kannattaa olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpos-titse esimerkiksi silloin, jos haluaa keskus-tella uusista työmahdollisuuksista Seuressa. Vaikkapa päiväkodissa avustajana työsken-televä keikkalainen voi ottaa yhteyttä esi-mieheensä, kun hän kokee olevansa valmis keikkailemaan lastenhoitajana.

Keikkalaisella on esimies myös työkohteessa. Muuttuuko hänen roolinsa?

Uudistus ei vaikuta työkohteen esimiehen rooliin. Työkohteen vastuulla ovat edelleen-kin perehdyttäminen työtehtäviin, työnval-vonta ja -johto sekä työturvallisuus.

4

5

ProjektiMonimuotoisuus

Viime vuosituhannen alussa hyvä johtaja oli erään sen ajan johtamisoppaan mukaan muita hieman pitempi ja kovaääni-sempi, jotta hänellä oli riittävä auktoriteetti komentamiseen. Työelämässä on nähty sen jälkeen johtamista monenlaisella tyylillä – karismaattista joukkohurmaamista, upseerityylistä komentamista ja valtuuttavaa valmentamista.

Hyvä johtaminen kuuluu kaikille. Sitä tarvitsevat niin työyhtei-sön kuopukset kuin konkaritkin, eläkevirassa istujat yhtä lailla kuin lyhyellä keikalla olijat. Eri tyylit sopivat erilaisille ihmisille ja eri tilanteisiin, mutta se, mitä johtamisella pitäisi saada ai-kaiseksi, on oikeastaan aika samanlaista – johtamisen asiakas-näkökulma siis. Mitä siihen voisi kuulua?

Tiedätkö, milloin olet onnistunut? Usein tiedetään kyllä yrityk-sen tavoitteet, mutta mikä on se oman onnistumisen mitta? Johtamispalvelun ensimmäinen tuote johtamisen asiakkaalle voisi olla tunne siitä, että on yhteinen näkemys onnistumisesta. Miltä se näyttää, mitä siihen kuuluu. Mikä riittää. Toinen tuote voisi olla tieto siitä, miten meillä menee. Ei se riitä, että kerran puolessa vuodessa katsellaan, tulivatko tavoitteet täyteen – joissain töissä onnistumisten tiellä etenemistä voi tarkastella joka viikko, monessa jopa päivittäin.

Laadukkaaseen johtamispalveluun voisi kuulua myös oikeus saada tukea – kutsuttiin sitä sitten perehdyttämiseksi, valmen-tamiseksi, ohjaukseksi tai joksikin muuksi. Kyse on kuitenkin toiminnasta, joka kasvattaa osaamista ja kykyä toimia omassa työssä.

Johtamisen asiakas on iloinen hyvästä johtajasta, kun asiat sujuvat, mutta erityisen tärkeäksi johtamisen teot muodostu-vat, kun sujuminen takkuaa. Puuttuuko johtaja asioihin, jotka vaativat puuttumista, liittyivät ne sitten tiimin sisäisiin asioihin kuin olosuhteisiin ja suhteisiin muiden kanssa? Johtajan työ on mahdollistamista – esteiden raivaamista sujuvuudelta. Usein ongelmanratkaisuun ja työn parantamiseen täytyy ottaa koko tiimi ja ehkä naapuritiimikin mukaan.

Johtajan ei enää tarvitse olla kookas ja kovaääninen – tärkeäm-pää on pystyä tuottamaan laadukkaita johtamispalveluita, jotta tiimi voi keskittyä hyvin sujuvaan työhön.

Merja Ranta-Aho

Kirjoittaja työskentelee Elisan henkilöstöjohtajana.

Kolumni

hyvä johtaminen kuuluu kaikille

Minkälaisia odotuksia sinulla on uudistuksesta?

Toivon, että uudistuksen myötä keikkalaiset ovat nykyistäkin tyytyväisempiä Seureen. Odotan, että uudistuksesta on iloa keik-kalaisille, mutta myös Seuren asiakkaille. Kun tunnemme sekä asiakkaiden tarpeet että keikkalaisten osaamisen ja toiveet, oi-kea työ kohtaa oikean tekijän. Asiakas saa osaavan ja motivoituneen työntekijän, keik-kalainen itselleen sopivan työn – ei liian helppoa eikä liian haastavaa.

6

7

”On tärkeää, että yhteistyö su-juu mahdollisimman saumat-tomasti”, toteaa Järvenkallas. Hänellä on takanaan pitkä ko-kemus niin yhteistyöstä Seuren kanssa kuin päiväkotimaail-mastakin. Järvenkallaksen oma ura varhaiskasvatuksen parissa alkoi jo opiskeluaikoina keik-kailulla ja jatkui valmistumi-sen jälkeen lastentarhanopetta-jana. Sen jälkeen polku kulki erilaisten esimiestehtävien, pro-jektien ja kehittämistehtävien kautta koko Helsingin suomen-kieliseen päivähoidon johtoon. Vuodesta 2013 alkaen Järven-kallas on johtanut Helsingin varhaiskasvatusvirastoa.

Yhteistä työtä jo yli kymmenen vuotta

Vuonna 2005 Helsinki, Espoo ja Vantaa keskittivät päiväko-tien hoitohenkilöstön sijaishan-kintansa Seureen. Niin kuin mikään muutos, ei tämäkään käynyt aivan haasteitta. ”Alku-aikoina asia oli uusi ja hämmen-tävä, työtavan muutos oli niin suuri. Seure koettiin alkuun eh-kä enemmän ulkopuolisena toi-mijana”, Järvenkallas muistelee. Seuressa asiakkuuspäällikkönä toimiva Tarja Liski jakaa saman kokemuksen: ”Päiväkodeissa ja muissa kaupungin työkohteissa olivat käytössä omat sijaislistat, joista tuttu sijainen haettiin äkil-

lisiin sairastumisiin. Toiminnan ohjautuminen Seureen oli suuri muutos päiväkodeille.” Vuodet ovat kuitenkin muuttaneet tilan-netta. Järvenkallaksen mukaan Seuren käyttö sijaishankinnassa on nykyään normaali käytäntö, joka sujuvoittaa suuresti päivä-kotien arkea.

Myös Liskillä on pitkä koke-mus varhaiskasvatuksesta – en-nen Seureen tuloaan hän toimi muun muassa päiväkodinjoh-tajana Helsingissä. Yhteistyötä naiset ovat tehneet jo yli kym-menen vuoden ajan. ”Viimei-sen kymmenen vuoden aikana on yhteistyörakenteita kehitetty ja yhteistyö-tä syvennet-ty”, Järven-kallas kertoo. Järvenkallak-sen mukaan hyvän yhteis-työn ja yhteistoiminnan merki-tys on ymmärretty molemmin puolin. ”Seure on satsannut yh-teistyön toimivuuteen ja kuun-nellut meidän tarpeita. Seure on mahdollistanut meille erilaisia joustavia ratkaisuja, niin henki-löstön kuin muunkin toiminnan suhteen.” Järvenkallas kertoo arvostavansa myös ammattitai-toisia ja vastuullisia keikkalai-sia. ”Sijaiset tulevat tilanteisiin, joissa arjen rytmi on poissaolojen vuoksi hieman erilainen. On tai-to suoriutua tästä yhdessä päivä-kodin henkilöstön kanssa.”

Seuren ja Helsingin varhaiskasvatuksen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Helsingin varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas on ollut mukana toiminnassa alusta asti. Miten yhteistyö on sujunut, ja millaista se on nyt?

Yhteinen tavoiteTeksti Piia Vaajakallio Kuva Pauliina Paijola

Haasteet ratkotaan yhdessä Mikään työ ei aina suju suun-nitelmien mukaan – yhteistyön merkitys korostuukin juuri on-gelmatilanteissa. Liskin mieles-tä Seuren ja Helsingin varhais-kasvatusviraston yhteistyö on toimivaa juuri siksi, että ongel-mia ja kehittämiskohteita poh-ditaan yhdessä. ”On tunne, että teemme tätä työtä yhdessä”, Lis-ki arvioi ja jatkaa: ”Uskon, et-tä yhteistyömme välittyy myös asiakasperheille ja lisää näin luottamusta Seurea kohtaan.” Järvenkallas korostaa käytän-

nön arjenssa tapahtuvan yhteistoimin nan merki-tystä. ”Tär-keää on, että yhteistoimin-

ta Seuren yhteyshenkilöiden ja työkohteiden käytännön toimi-joiden välillä toimii”, hän toteaa.

Järvenkallaksen mielestä kaikkein tärkeintä Seuren kans-sa tehtävässä yhteistyössä on, et-tä päiväkoti saa mahdollisim-man helposti mahdollisimman tutun sijaisen juuri silloin, kun sijaista tarvitaan. Myös Seuressa pyritään samaan – Keikkanettiä kehitetään tulevaisuudessa niin, että tilaaja ja tuttu keikkalainen voivat entistä helpommin ja no-peammin sopia keikoista. Säh-köisten palvelujen kehittäminen

on myös Järvenkallaksen mie-leen, ja Keikkanetti saa häneltä kehuja toimivuudestaan ja työn sujuvoittamisesta. Muun muas-sa tieto sijaisen löytymisestä on helposti heti saatavilla Keikka-netissä, tai sen voi tilata omaan sähköpostiin.

”Maailma ja samalla varhais-kasvatuksen tarpeet muuttuvat. Jatkuva ja aktiivinen toiminnan kehittäminen onkin tärkeää”, Järvenkallas toteaa. Yhtenä ke-hittämiskohteena Järvenkallas toivoo Seurelta entistäkin pa-rempaa valmistautumista toi-mintakauden alkuun eli syk-syyn. ”Juuri yhteistyön ansiosta osaamme ennakoida asiakkai-demme tulevat sijaistarpeet en-tistäkin paremmin”, Liski ker-too. Palautteen antaminen puolin ja toisin mahdollistaa, että tieto siitä, mitä Seuressa ja työkohteissa tapahtuu, saavuttaa molemmat osapuolet. Näin jos-kus hyvin nopeastikin muuttu-viin tilanteisiin voidaan reagoi-da ajoissa.

Järvenkallaksen mielestä lapsille on tärkeintä, että ympä-rillä on turvallisia ja välittäviä ammattilaisia. ”Helsingin nä-kökulmasta voin todeta, että las-ten määrä kasvaa tulevina vuosi-na”, Järvenkallas kertoo. Hyvälle yhteistyölle lienee kysyntää siis jatkossakin.

Seure on mahdollistanut meille erilaisia joustavia ratkaisuja,

niin henkilöstön kuin muunkin toiminnan suhteen.

9

Teksti Anna Mäki-Kamppi

YhteistYötä tulevaisuuteen

katsoen Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa kuten muuallakin sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä eletään muutosten aikaa. Päivän ykköspuheenaihe on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maahan. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut mahdollistamalla palvelujen toteutus uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös Seure pyrkii olemaan joukkojen etunenässä, kumppanin roolissa tukemassa ja auttamassa toimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myllerryksessä.

Yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitellen Seure pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kestäviä palveluita henkilöstövoimavarojen tehok-kaan käytön tueksi ja näin turvaamaan osaavan henkilöstön saata-vuuden jatkossakin. Taustalla kulkee Seuren strategiasta polveutu-va asiakkuus- ja kumppanuustyön tavoite toimintojen ja prosessien kehittämisestä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin ja tehok-kaammin sekä ennen kaikkea kustannustehokkaammin myös asi-akkaan näkökulmasta. ”Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteis-työ sosiaali- ja terveysviraston johdon kanssa on erityisen tärkeää seuraavien vuosien aikana ennen palvelurakenneuudistusta vankan ja luottamuksellisen suhteen luomiseksi. Tähtäimessä on mahdolli-simman suuren hyödyn tuottaminen asiakkaille”, Seuren asiakkuus-päällikkö Maija Valkama kertoo.

Maija Valkama toimii Seuressa asiakkuuspäällikkönä ja esimiehenä tiimissä, joka vastaa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sekä Hel-singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkuuksista Seuressa. Sosiaali- ja terveysala on Maijalle entuudestaan tuttu työhistoriansa ja koulutuksensa kautta, mutta tehtävä asiakkuuspäällikkönä on hä-nelle aivan uudenlainen. Toimijat eivät ole tuttuja ennestään, ja teh-tävä on hänen mukaansa kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja haastava – Maijan vastuulla on kaksi erittäin suurta asiakkuutta. ”Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on henkilöstömäärältään suuri virasto, jossa on paljon erityispiirteitä ja rajapintoja joilla yhteistyötä tehdään. Osastoja on myös paljon, joten palveluntarjoajana olisi tunnettava organisaatioiden hierarkia ja miten päätöksiä tehdään”, Maija kuvailee.

10

Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin kuntayhtymä, HUS, muodostuu 24 kunnasta. Sen tehtävänä on tuottaa jäsen-kunnille ja niiden asukkaille tar-peellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon pal-veluja. HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville po-tilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualu-een väestölle ja joissakin sai-rauksissa myös koko maan vä-estölle. HUS tuli viime vuonna Seuren osakkaaksi. Syyskuun alusta alkaen HUS keskitti kai-ken hoitohenkilöstönsä vuok-

ratyövoiman hankinnan Seu-reen. Huolehtiminen HUS:ssa työskennelleiden keikkalaisten sujuvasta siirtymisestä Seuren palvelukseen sekä uusiin työ-kohteisiin tutustuminen ovat iso osa seurelaisten arkea.

HUS:n mukaantulo tarkoittaa myös monipuolisuutta Seu-ren keikkatarjontaan. Entistä monipuolisempia työmahdol-lisuuksia tarjoamalla myös keik-kalaisia pystytään sitouttamaan entistä paremmin Seureen. HUS:n kohteissa keikkalaiset työskentelevät pääasiassa sai-raanhoitajina, lähihoitajina tai laitoshuoltajina. Tervey-denhuoltoalan keikkoja on tar-

jolla HUS:n Helsingin, Espoon ja Vantaan sairaaloissa sekä uusi-na kohteina Porvoon ja Lasten-klinikan sairaaloissa. Laitoshuol-tajia keikkailee Jorvin, Töölön ja Lastenklinikan sairaaloissa. HUS-Desiko, joka vastaa laitos- ja välinehuoltopalveluita, tarjo-aa keikkoja toimitilahuoltajille ja välinehuoltajille. HUSLABin kohteissa laboratoriotyötä teh-dään terveysasemien labora-torioissa ja sairaaloiden yhtey-dessä olevissa laboratorioissa. Yleisimpien nimikkeiden lisäksi töitä on tarjolla mm. laborato-riohoitajana, sairaalalabo-ranttina, osaston sihteerinä ja tutkimusapulaisena.

Monipuolinen HUS

Kentällä tapahtuu jatkuvasti, jonka vuoksi on tärkeää pysyä ajan her-moilla ja osata ennakoida tulevaa. Esimerkiksi laitospaikkoja ajetaan alas tuomalla painopistettä entistä enemmän kotihoidon palveluihin. Seuressa vastataan tähän tarpeeseen pyrkimällä vahvistamaan kotihoi-don työntekijöiden reserviä. ”Seure ja Helsingin sosiaali- ja terveys-virasto ovat tehneet yhteistyötä jo Seuren alkuajoista lähtien, mutta nyt on mahdollisuus entistä syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön – nimenomaan kumppanuuden näkökulmasta”, Maija kertoo. Seuren ja Helsingin sosiaali- ja terveysviraston välisen tiiviin yhteistyön myötä on päästy keskustelemaan myös sellaisten toimijoiden kanssa, jotka eivät ole edes tienneet Seuresta tai mahdollisuudestaan hyödyntää Seu-ren palveluita. Se, että Seure on kunnallinen, voittoa tavoittelematon yritys, on myös monelle toimijalle merkityksellinen asia.

Paljon muutakin kuin sijaisia

Seuressa halutaan olla jatkossa entistä merkittävämmässä roolis-sa kuntien henkilövoimavarojen tehokkaassa käytössä vastaamalla omalta osalta siitä, että työkohteissa on tarvittava henkilöstö, ja että henkilöstö on järkevästi suunniteltu. Henkilöstövuokraus on jousta-va tapa palkata työntekijöitä, ja se mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuvissa tilanteissa. Seurella on vuosien kokemus kunta-alan rekrytoinnista ja työvoiman välityksestä, joten Seuresta saa ammat-

titaitoa sijaisten rekrytointiin. Seure on erikoistunut nimenomaan määräaikaisten työsuhteiden hoitoon. Seuren tehtävä on etsiä sopiva henkilö tilaajan tarpeeseen sekä vastata kaikista työnantajavelvoit-teista. Tehdessään sijaistilauksen Seureen asiakas saa todellisuudessa paljon muutakin kuin vain yhden käsiparin lisää. Seuresta asiakas saa lisäksi oman yhteyshenkilön ja Keikkanetistä kattavan sähköisen palvelun tilausten tekoon ja seurantaan sekä omien tietojen hallintaan. Keikkanetistä asiakas saa myös asiakaskohtaisia raportteja, joilla voi tarkastella muun muassa tilauksia ja euroja kuukausi- ja vuositasol-la sekä tilausten täyttöprosenttia. Seuren palveluita käyttämällä voi säästää sekä kustannuksia että työtä. Asiakasta veloitetaan ainoastaan työntekijän tekemistä työtunneista, Seuren hoitaa puolestaan muun muassa sairausloma-, hallinto- ja henkilöstösivukulut.

Osastojen esimiesten työajasta kuuluu merkittävä osa sijaisten han-kintaan. ”Seure keskittyy entistä enemmän toimintansa kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, jotta kohteen esimiehet voisivat käyt-tää aikaansa paremmin esimiestyöhön ja oman työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Tämä vaatii laajaa asiakastarpeiden selvittämistä, johon paneudumme nyt aiempaa syvemmin ja perusteellisemmin”, Maija visioi. Tämän vuoden aikana käyttöön tuleva uusi toiminnanohjaus-järjestelmä tulee helpottamaan sekä seurelaisten että asiakkaiden arkea ja parantamaan palvelua entisestään.

ProjektiMonimuotoisuus

Kuntakonsernien ammatillisen ja poliittisen johdon tulevien vuo-sien haaste on palvelujen turvaaminen kuntalaisille, osaavan työ-voiman saatavuus sekä talouden kestävyydestä huolehtiminen. Kuntien ja kaupunkien menoista lähes 50 prosenttia muodostuu henkilöstömenoista. Vaikka kaupunkien henkilöstö on suurin yksittäinen pääluokka budjetissa menopuolella, niin se on myös samalla tärkein voimavara.

Kaupungit ovat työvoimaintensiivisiä organisaatioita, joka unohtuu julkisessa keskustelussa liian usein, kun puhe kääntyy esimerkiksi tuottavuuskehitykseen. Tästä johtuen kuntakonsernien tuottavuuskehitykselle ei voida asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi teollisuudessa toimiville yrityksille. Tämä ei kui-tenkaan tarkoita, etteikö kunnissa ja kaupungeissa tuottavuutta kyetä kehittämään, päinvastoin, tätä työtä on pystyttävä viemään eteenpäin entistäkin voimakkaammin ja systemaattisemmin.

Uuden kuntalain mukaan jokaisella kunnalla tulee olla stra-tegia, jossa on muun muassa määritelty palveluiden tuottamisen ja järjestämisen lisäksi henkilöstöpolitiikan keskeiset suuntaviivat. Tämä nostaa esiin keskeisen kysymyksen – miten kunnissa määri-tellään strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen? Millaista osaamista kunnissa siis jatkossa tarvitaan, ja mistä sitä saadaan, jotta kuntalaisten palvelutarpeisiin voidaan vastata?

Muuttuvan kuntatyön uudenlaisia ratkaisuja, kuten henkilöstö-vuokraamis- ja rekrytointipalveluita sekä uudelleensijoittamiseen liittyviä palveluita, ei vielä ole kunnissa ymmärretty kokonaisval-taisesti talouden ja toiminnan näkökulmista. Liian usein nämä palvelut nähdään yksittäisinä ja irrallisina ratkaisuina eikä strate-gisena keinona turvata asiakkaiden ja kuntalaisten palvelut sekä oman organisaation riittävä resurssi, osaaminen ja kustannustaso. Vaikka lähes kaikissa kunnissa tehdään samoja asioita, on asiat silti mahdollista tehdä eri tavalla!

Ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta tullaan jo lähi-tulevaisuudessa käymään yhä kovempaa kilpailua julkisen ja yksi-tyisen sektorin sekä järjestöjen kesken, kun väestömme ikääntyy Euroopan nopeimmin. Henkilöstön rekrytointi- ja vuokraamispal-veluiden hankinta henkilöstöpalveluita tarjoavilta yrityksiltä voikin jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Kuntien ja henkilöstöratkaisuja tarjoavien toimijoiden keskinäisillä, entistä tiiviimmillä ja uuden-laisilla toimintatavoilla sekä kumppanuudella kyetään myös tu-levaisuudessa turvaamaan kuntalaisille ja asiakkaille laadukkaat sekä toimivat palvelut kestävällä kustannustasolla. Tämän eteen me seurelaiset työskentelemme päivittäin.

Mikko Kenni

Seuren kehittämispäällikkö

Blogi

laatikon ulkopuoleltauraauurtavaa kumppanuutta

Seurella on monenlaista yhteistyötä asiakkaidensa ja omistajakaupun-kiensa organisaatioiden kanssa, ja juuri tähän yhteistyöhön Seuressa pureudutaan täydellä teholla. Erilaiset yhteistyöryhmät asiakkaiden kanssa ovat osoittautuneet erittäin hyviksi ja toimiviksi kokoonpa-noiksi. Ryhmillä on määritellyt tavoitteet ja toiminnan periaatteet. Yhteistyöryhmissä tarkastellaan toimialakenttää molempien toimijoi-den näkökulmasta ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Tapaamisissa keskustelu on hyvin vapaamuotoista ja tarkoitus on vaihtaa kuulumisia, käydä läpi palautteita molemmin puolin sekä hioa arkirutiineja ja käytän-töjä sujuviksi. Yhteistyöryhmä toimii myös hyvänä viestintäkanavana kentälle ja kentältä Seuren suuntaan. Seure on myös ollut mukana kaupunkien järjestämissä workshopeissa ja seminaareissa, joissa on kaupunkien organisaatioiden kirjo hyvin edustettuna. Tilaisuuksissa paneudutaan ajankohtaisiin teemoihin yhdessä ratkoen ja aihepiiriä työstäen esimerkiksi ryhmätöiden ja -keskustelujen kautta.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston kanssa tehtävässä yhteistyössä asiakkaan kuuntelu ja tarpeisiin vastaaminen on Seuren toiminnan keskiössä. Yhteistyön tavoitteena on selvittää ja varmistaa asiakkaan todellinen palvelutarve sekä löytää tarpeeseen ratkaisuja joko nykyi-sistä tai uusista Seuren palvelutuotteista. Asiakkaiden kanssa käydään jatkuvaa dialogia; yhteistyö on avointa ja vuorovaikutteista. ”Asiakas kertoo toiveensa ja vaatimuksensa, jotka me Seuressa pyrimme toteut-tamaan mahdollisuuksien mukaan, asiakasta kuunnellen ja aiheesta keskustellen sekä erilaisia yhteistyötapoja hyödyntäen”, Maija tiivistää. Virastolla on omat tavoitetilat ja Seure kulkee koko ajan rinnalla. Täl-lainen kumppanuus on Seurelle ideaalinen tavoitetila, jolla löydetään paras mahdollinen työnjako ja roolit henkilöstövoimavarojen hallin-nassa. Tuloksena mahdollisimman tehokas ja joustava tapa varmistaa asiakkaan arjen toimivuus. Työtä tehdään yhdessä; ei kilpaillen vaan toisiaan tukien.

Seuren asiakkuuspäällikkö Maija Valkama toimii

esimiehenä tiimissä, joka vastaa Helsingin sosiaali- ja

terveysviraston sekä Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin

asiakkuuksista Seuressa.

11

12

2008 I Toimitusjohtaja vaihtuu

Koonnut Tanja Koivuranta Kuvitus Pauliina Paijola

12

Terveydenhuoltoalan henkilöstö-pulan vuoksi Helsingin kaupunki päättää perustaa oman henkilös-

töpalveluyhtiön, jonka nimeksi tulee Työvoimapalvelu Oy. Kaupungin-

hallitus tekee asiasta päätöksen 13.3.1990. Iltalehti uutisoi tapah-tuman otsikolla ”Kirosanasta tuli pelastus.” Yhtiön toimitus-johtajana aloittaa Anneli Ollila. Ensimmäinen tilaus saapuu 18.

toukuuta.

Suurin tilaaja-asia-kas on Helsingin opetusvirasto.

Juuri perustetusta Pa l m i a s t a t u l e e mer kit tävä tilaaja. Päiväkodit ja koti-palvelu kasvattavat tilauksiaan merkittä-västi. Suomessa lama on taittunut ja valoisam-mat ajat koittavat. Miltei kaikki Helsingin kaupungin virastot käyttävät Työvoimapalvelua. Espoon kaupungista tulee yhtiön uusi asiakas.

Joulukuussa käyttöön otetaan oma puhe-linvaihde, joka korvaa ainoan käytössä

olleen palvelunumeron ja henkilöstökonsultit saavat omat henkilökohtaiset puhelinnumerot. Myös organisaatiota uudistetaan, ja yhtiöön muodostetaan neljä erillistä tiimiä hoitamaan tilauksia ja asiakassuhteita. Yhtiön liikevaihto ylit-tää nykyrahassa mitattuna ensimmäisen kerran 10 miljoonaa euroa. Suurimmat tilaajat ovat päivä-hoito ja toimistotyö.

1998 I Organisaatio ja puhelinnu

merot uudistuvat

Yhtiö täyttää 10 vuotta. Toimiston henkilökunnan määrä on seitsenkertaistu-

nut yhtiön ensimmäisistä vuo-sista. Vuonna 2000 toimistossa työskentelee 34 työntekijää. Laskujen paperille tulostami-nen ja kirjekuoressa asiakkail-le lähettäminen loppuu, sillä

uudet sähköiset tilaus-, palkka- ja taloushallinnon järjestelmät

otetaan käyttöön. Joulukuussa lii-tytään Palvelulaitosten työnantajayh-

distys PTY:n jäseneksi ja voimaan tulee kaksi erillistä työehtosopimusta.

2000 I Juhlan aika!

Suu-resta määrästä

paperisia hakemuk-sia päästään eroon, kun vuoden aikana käyttöön otetaan sähköinen rek-rytointijärjestelmä. Päivähoitotyöstä kiinnostuneil-le työnhakijoille aletaan järjestää puolenpäivän mittaisia lastenhoitotyöhön perehdyttäviä tilai-suuksia, jotta kasvaviin tilausmääriin löydettäisiin tarpeeksi työntekijöitä.

1990

I Perustukset luodaan

Seure juhlii tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuotta. Taipaleeseen on mahtunut mukaan monenlaista. Kirkkaana päämääränä on kuitenkin koko ajan ollut kuntien peruspalveluiden turvaaminen ja seudullisen rekrytoinnin asiantuntijuus.

2004 I Enemmän tilauksia – enem

män keikkalaisia

1994 I L a m a taittuu

2008 I Toimitusjohtaja vaihtuu

Seuren 20. toimintavuosi alkaa taantuman ja laskevien keik-kamäärien tahdissa. Valoa ta-

loustilanteeseen saadaan kuitenkin syksyllä, kun tilausmäärät käänty-vät jälleen nousuun. Sähköisen tuntilistan laaja käyttöönotto aloitetaan. Sähköisessä maail-massa sosiaalisuus on päivän sa-na. Seuresssa ensimmäisiä askeleita sosiaaliseen mediaan otetaan, kun Keikkanettiin avataan uutisten kom-mentointimahdollisuus. Tulevana vuonna on luvassa vielä liuta suurempiakin uudistuksia, kun käyttöön otetaan Youtube, Twitter, blogi, Issuu ja tietysti Facebook.

13

Keväällä Vantaan Tikkurilaan avataan Seuren ensimmäinen sivutoi-mipiste. Elokuun helteillä

startataan uusi sivutoimipiste myös Espoon Leppävaaraan. Kesän alussa keikkalaiset saavat postia Seuresta. Kirjekuoresta löytyy tuli-terä käyttäjätunnus sekä salasana Keikkanettiin, sil-lä Keikkanetin sähköinen tilausjärjestelmä otetaan käyttöön juhannuksen alla.

T oimitusjohtaja Olli lan jäädessä eläk keelle aloittaa

yhtiön uutena toimitus-johtajana Arto Antman.

Espoo ja Vantaa tulevat ke-sällä mukaan yhtiön uusiksi

omistajiksi ja samalla yhtiön nimeksi vaihtuu Seure Henkilös-

töpalvelut Oy. Nimi Seure juontuu sanoista seudullinen rekrytointi.

2005 I Seure syntyy

2007 I Toimipisteet kolm

essa kaup

un

gissa

Uutena toimi-tusjoh-

tajana aloittaa vuoden alussa Espoon sivistys-toimen talous-johtajan paikalta

Seureen siirtyvä Harri Virta. Yhtiön

liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Hel-

singin kaupunki jatkaa Seu-ren suurimpana tilaaja-asiakkaana 67 % osuudellaan kaikista vuoden tilauksista. Vuoden aikana otetaan jälleen merkittäviä askeleita sähköistymisen tiellä – ensimmäiset sähköiset tuntilistat otetaan käyttöön viidessä terveydenhuollon kohteessa.

Aiemmin jo monessa mukana

ollut Anne Sivu-la aloittaa Seuren toimitusjohtajana

e l o k uuss a 2013 . Vuoden aikana Seu-

ren omistajajoukko kasvaa jälleen, kun HUS

liittyy omistajien joukkoon. Fredrikinkadun toimipiste ei palvele

Seuren uudistuvaa organisaatiota parhaalla tavalla, ja Seure muuttaa nykyisiin moderneihin toimitiloihin Sörnäisiin.

2014 I M

uutto uudella johdolla

Seure jatkaa eteen-päin uu-

den strategian ohjaamana ja tulevaisuudes-sa tavoitteena on olla muuttuvan kuntatyön ratkaisija. Uutta toiminnanohjausjär-jestelmää, jonka myötä Keikkanettikin ottaa suuren harppauksen eteenpäin, kehitetään.

2015 I M

uutosten tuulet

2010 I 20-vuotisjuhlat

Aikaansaava kehittämisjohtaja Viime vuoden lopulla etsittiin Seureen kehittämisjohtajaksi kokenut-ta projektiosaajaa, jolta edellytettiin vahvaa liiketoimintaosaamista sekä luovaa, rohkeaa, innokasta ja aikaansaavaa työskentelytapaa. Ei ole epäilystäkään, että tehtävään valittu Mikko Kenni ei täyttäisi näi-tä vaatimuksia. ”Koen, että tehtäväkuvaus palveli omia vahvuuksiani ja kiinnostuksenkohteitani. Työnkuva vaikutti erittäin mielenkiintoi-selta ja on myös osoittautunut sellaiseksi. Koin myös, että uuden vuoden vaihtuessa ja edellisen työni isojen projektien päättyessä oli luonnollista siirtyä uusien haasteiden pariin”, kertoo Mikko.

Koulutukseltaan Mikko on hallintotieteiden maisteri, pääaineenaan julkinen johtaminen. Hänen projektiosaamisensa sekä kuntasektorin tuntemuksensa ovat vahvistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin hän on toiminut konsulttina. Aiemmassa työssään hän toimi kuntien ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa muun muassa johdon konsulttina sekä palvelutuotannon kehittäjänä.

lisäarvoa asiakkaille ja keikkalaisille

”Seuren asiakkaille työssä onnistumiseni näkyy niin, että pystymme nyt ja lähitulevaisuudessa kehittämään jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme. Tämä näkyy selkeänä lisäarvona asiakkaille”, Mikko pohtii. ”Pyrimme kehittämään toimintaamme sen suuntaisesti, että palvelut vastaavat entistä paremmin asiakastarpeita. Näin olemme myös entistä halutumpi kumppani”, hän jatkaa. ”Keikkalaisillemme työni näkyy monenlaisena arjen helpottumisena esimerkiksi erilai-silla sähköisillä palveluilla, viestinnän entistä kohdennetuimmilla sisällöillä sekä sillä merkittävimmällä asialla – palkat tulee ajallaan ja oikein. Asiakkaiden kanssa tehtävä työ näkyy keikkalaisille myös niin, että työtarjoukset monipuolistuvat,” Mikko lupaa.

Mailoja ja matkustelua

Vapaa-aikaansakin Mikko viettää osin työasioiden äärellä ja lukee paljon ammattikirjallisuutta. Silloin kun Mikko haluaa ajatukset pois työasioista, hän tarttuu jääkiekko- tai golfmailaan. Kesäisin hän on-kin intohimoinen golffaaja, tosin omien sanojensa mukaan ei vielä kummoinenkaan taituri. Loma-aikoina Mikon löytää milloin mistäkin maailmankolkasta. Lempikohteisiin kuuluu esimerkiksi Laos, joka on säilyttänyt autenttisuutensa. Mikäli Mikon matkustusunelma toteutuu, matkaa hän jonain päivänä Costa Rican kauniin luonnon keskelle.

TEKSTI RIIKKA SALLINEN KUVA PAULIINA PAI jOLA

Seurelainen

14

15

toiminta-kertomus

SEUrE JA KEiKAT

Seuren tilaus-toimitusprosessista eli siitä, että työntekijätilaukset ja keikkalaiset kohtaavat toisensa, on syksystä alkaen huolehdit-tu Seuren tilauskeskuksessa. Tilauskeskuksessa työskentelee py-syvästi reilut 20 henkilöstökonsulttia, jotka vastaavat kaikkien toimialojen tilausten täyttämisestä sekä siihen liittyvästä puheli-mitse tapahtuvasta asiakaspalvelusta. Tilauskeskuksen henkilö-kunnan lisäksi myös asiakkuusyksikön asiakasvastaavat ja keik-kalaisyksikön henkilöstökonsultit työskentelevät osa-aikaisesti tilauskeskuksessa.

Vuoden 2014 kumulatiivinen tilausten täyttöprosentti oli Seu-ressa 91,63 %, joka on yhtiön kaikkien aikojen paras tulos! Samal-la vastaanotettujen tilausten määrä kuitenkin laski noin 10 000 tilauksella. Toimialoittain vuoden 2014 tilausten täyttöprosen-tit jakautuivat seuraavasti: opetus 92,05 %, palvelu- ja erityisalat 92.67 %, terveydenhuolto 87,44 % sekä varhaiskasvatus 95,50 %.

Syksyn aikana tilauskeskuksen toimintaa sähköistettiin, jol-la pyritään varautumaan Seuren tulevaan uuteen toiminnanoh-jausjärjestelmään. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä myös Keikkanetti uudistuu. Uudistuksen myötä Seuren palve-lut ovat asiakkaiden ja työntekijöiden käytettävissä Keikkanetin kautta kellon ympäri, jolloin niin työntekijän saaminen tilauk-seen kuin sopivan keikan löytyminen työntekijällekin, nopeutuu, tehostuu ja helpottuu.

Jenni Heinonen, tilauskeskuksen johtaja

2014TOiMiTUSJOhTAJAn TOP 3 vUOdELTA 2014

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

20 000

Tam

mi

Hel

mi

Maa

lis

Huh

ti

Touk

o

Kesä

Hei

nä

Elo

Syys

Loka

Mar

ras

Joul

u

täytetyt

vastaanotetutVastaanotetut ja täytetyt tilaukset 2014

1. Uusi strategia. Vuoden aikana valmistui strategia Seuren tu-leville vuosille. Strategialla tähtäämme entistäkin paremmaksi yhtiöksi, josta löytyy sopivat ratkaisut niin tilaajien kuin keikka-laistenkin tarpeisiin.

2. Yhtiön talous ja tilausten täyttöaste. Saavutimme ne talou-delliset tavoitteet, jotka yhtiölle asetimme. Tilausten täyttöasteen osalta löimme vanhat ennätykset. Koko vuoden täyttöasteemme oli 91,63 prosenttia.

3. Organisaation uudistus. Muutimme organisaatiomme ra-kenteen sellaiseksi, että se mahdollistaa uuden strategian to-teuttamisen – jaoimme liiketoimintamme kolmeen yksikköön, asiakkuusyksikköön, keikkalaisyksikköön sekä tilauskeskukseen.

Toimitusjohtajan katsaus tulevaan

Tulevaisuudessa suurin yksittäinen asia, joka vaikuttaa Seuren toi-mintaan laajasti, on uuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittä-minen. Tämä pitää sisällään Keikkanetin kokonaisvaltaisen uu-distamisen, joka tulee tulevaisuudessa helpottamaan niin Seuren asiakkaiden kuin keikkalaistenkin arkea – palvelumme saatavuus paranee ja nopeutuu.

Kuten koko yhteiskuntaamme, myös meitä Seuressa mietityt-tää tuleva sote-uudistus. Seuren liikevaihdosta merkittävä osuus tulee sosiaali- ja terveysalalta. Vaikka uudistus siirtyi seuraavalle eduskuntakaudelle, se toteutetaan jollain tapaa varmasti. Asiak-kaidemme ja sitä kautta Seuren kannalta uudistus on suuri mah-dollisuus, ainakin tehokasta henkilöstön käyttöä silmällä pitäen. Eri toimijoiden yhdistyessä voidaan toimintatapoja yhtenäistää ja prosesseja virtaviivaistaa. Seuressa odotamme muun muassa sitä hetkeä, jolloin hoitohenkilöstön i.v.-luvat ovat edes jotakuinkin sa-manlaiset samantasoisissa hoitoyksiköissä. Seuren rooli hankkia ja välittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja markkinoida alan työpaikkoja vahvistuu. Samalla volyymit kasvavat ja työstämme tulee entistä kustannustehokkaampaa. Keikkalaisille sote-uudistus puolestaan tuo enemmän ja monipuolisempia työmahdollisuuksia.

Me seurelaiset suhtaudumme luottavaisin mielin tulevaisuu-teen. Tänä vuonna meillä on takanamme tasan 25 hyvää vuotta työtä asiakkaidemme ja keikkalaistemme kanssa ja jatkoa seuraa!

16

Helsingin kaupunki 40%

Espoon kaupunki 31%

Vantaan kaupunki 27%

Kauniaisten kaupunki <1%

Hgin tytäryhteisöt <1%

Espoon kuntayhtymät<1%

Vantaan tytäryhteisöt 1%

HUS-kuntayhtymä 1%

Muut asiakkaat <1%

Myynti asiakasryhmittäin

Myynti ammattiryhmittäin

v. 2014

v. 2013

25 000 000

20 000 000

15 000 000

10 000 000

5 000 000

0Terveyden-huoltoala

Kiinteistö- ja laitospalv.

Sivistysala OpetusalaSosiaaliala Hallinto- ja toimistoala

Tekninen ala Muut

Euro

a

Seuren liikevaihdon kehitys

30 000 000

20 000 000

10 000 000

0

40 000 000

50 000 000

2012 2013 2014

60 000 000

70 000 000

Euro

a

SEUrE JA ASiAKKAAT

Viime vuoden elokuusta alkaen asiakkuuksien hoitaminen keskitettiin Seuressa asiakkuusyksikköön, joka koostuu nel-jästä tiimistä. Yksi tiimi vastaa vantaalaisista asiakkaista ja yksi espoolaisista, helsinkiläiset asiakkaat on jaettu kahdelle tiimille asiakkaiden koon ja määrän vuoksi. Toinen Helsin-gin tiimeistä vastaa myös HUS:n asiakkaista. Uuden muotoi-sella toiminnalla voimme tiivistää asiakastyötämme, syventää asiakastuntemustamme sekä laajentaa yhteistyötä asiakkaiden organisaatioiden eri tasoille.

HUS:n tultua kesällä Seuren uudeksi omistajaksi aloitim-me aktiivisen yhteistyön HUS:n eri tahojen kanssa. Vuoden aikana tilausmäärät kasvoivat muun muassa psykiatrian ja naistentautien osastoilla sekä synnytysosastoilla. Aloitimme yhteistyön myös HUS Raviolin kanssa. HUS:n osastot mu-kaan lukien, Seuren kanssa yhteistyön aloitti viime vuonna yli 600 uutta tilaajakohdetta.

Syksyn aikana siirsimme osaamista ja tietoa talon sisäl-lä sekä koostimme kokonaiskuvaa asiakkaistamme olemassa oleviin tietoihimme perustuen. Tämän jälkeen lähdimme ta-paamaan asiakkaita, täydentämään asiakastuntemustamme ja tutustumaan uusiin yhteistyötahoihin erityisesti niissä tapa-uksissa, joissa vastuuhenkilöt ovat Seuren päässä vaihtuneet. Ensimmäisenä agendalla olivat asiakasorganisaation johdon tapaamiset. Luonnollisestikin tapasimme asiakkaita aiemmin sovittujen toimintatapojen mukaan, hyvistä käytännöistä ei ole tarpeen luopua suurenkaan muutoksen edessä.

Syksyn aikana huolehdimme asiakkaiden tiedontarpeesta myös uutiskirjein, sähköpostiviestein ja puheluin. Ilonamme oli tavata suuri joukko asiakkaitamme Seuren tupaantuliaisis-sa 13.11., jolloin saimme kuunnella Henkka Hyppösen viisaita sanoja hyvästä johtamisesta ja hyvästä elämästä.

Johanna Tirri, asiakkuusjohtaja

Täytetyt tilaukset

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

20132012 2014

Tila

usm

äärä

160 000

SEUrE JA TYönTEKiJäT

Seuren vuokratyöntekijöistä ja heidän työsuhdeasioistansa hoi-tamisesta sekä uusien työntekijöiden rekrytoinnista on syksys-tä alkaen huolehdittu keikkalaisyksikössä. Yksikkö koostuu kolmesta toimialatiimistä – elokuussa opetus ja varhaiskas-vatus yhdistettiin samaan tiimiin, jonka lisäksi jakauduimme palvelu- ja erityisalojen sekä terveydenhuoltoalan tiimeihin.

Viime vuoden aikana Seureen saapui 10 487 sähköistä työ-hakemusta. Uusia työntekijöitä rekrytoimme 3027 kappaletta. Rekrytoinnit jakautuivat toimialoittain seuraavasti: opetusala 31 %, palvelu- ja erityisalat 20 %, terveydenhuolto 22 % sekä varhaiskasvatus 27 %. Osallistuimme vuonna 2014 yli 60 eri-laiseen rekrytointitapahtumaan esimerkiksi TE-toimistoissa ja lähialueiden oppilaitoksissa. Oppilaitoksissa järjestimme muun muassa keittiöalan työnhakuvalmennuksia opiskelijoille. Uu-distimme toimintaamme myös muun muassa sähköistämällä uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaleja.

Järjestimme vuoden aikana keikkalaisillemme maksutto-mia ammattialakohtaisia osaamista kehittäviä koulutuksia. Terveydenhuoltoalan työntekijöille järjestimme koulutuksia muun muassa lääkehoitolupiin liittyen. Varhaiskasvatuksen ja opetusalan työntekijöille suunnattujen koulutusten aiheina oli esimerkiksi kielenkehityksen erityisvaikeus, hankalat tilanteet työssä sekä tarkkaavuushäiriöt. Järjestimme myös perehdytys-koulutuksia lastenhoitotyöhön sekä ruokapalvelutyöntekijän ja toimitilahuoltajan tehtäviin.

Keväällä järjestimme keikkalaisille liikuntatapahtuman Salmisaaren liikuntahallissa. Marraskuussa vietimme puoles-taan yhdessä keikkalaistemme kanssa yhdistettyjä pikkujouluja ja tupaantuliaisia Seuren Sörnäisiin muuton johdosta.

Tuire Rönkkö, palvelussuhdejohtaja

Seuressa työskenteli viime vuonna yhteensä 9097 työntekijää.

Naisten osuus kaikista työntekijöistä oli 82 % eli 7481.

Miehiä kaikista työntekijöistä oli 18 % eli 1616.

Seuren työntekijöiden keski-ikä oli 37 vuotta.

Seuressa työskenneltiin viime vuonna yhteensä 149 eri ammattinimikkeellä.

Yleisimmät ammattinimikkeet olivat:• lastenhoitaja• perushoitaja• koulunkäyntiavustaja• sairaanhoitaja• avustaja(varhaiskasvatus)• ruokapalvelutyöntekijä• ryhmäperhepäivähoitaja• barnskötare• päiväkotiapulainen• iltavahtimestari

Keikkalaiset ikäryhmittäin:• alle20vuotta,5%• 20–29vuotta,32%• 30–39vuotta,23%• 40–49vuotta,17%• 50–59vuotta,14%• yli60vuotta,9%

Seuren keikkalaiset edustivat yhteensä 161 eri kuntaa. Yleisimmät keikkalaisten kotikunnat olivat Helsinki(51%),Espoo(23%)jaVantaa(20%).Keikkalaiset ikäryhmittäin 2014

Toimialalta toiselle

Maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi kou-luttautunut Oili on tehnyt pitkän työuran kemianteollisuuden alalla. Työkokemusta on karttunut markkinoinnin ja tuotekehi-tyksen tehtävissä asiantuntija- ja päällik-kötasolla. Kun viimeisin työsuhde päättyi kaksi vuotta sitten, oli aika pohtia millaisissa työtehtävissä hän haluaisi työuraansa jatkaa. Aulavahtimestarin työt alkoivat kiinnostaa ja Oili hakeutuikin vartijakoulutukseen, jossa kurssikaveri kannusti vielä suorittamaan jär-jestyksenvalvojakurssin. Töitä etsiessään hän päätyi Seuren sivuille. Tästä klikkauksesta al-koi uudenlainen, rennompi työelämä, jonka etuina ovat muun muassa vapaammat työajat ja oman ajankäytön hallinta. ”Keikkailu tar-joaa joustavuutta. Jos haluaa pitää lomaa, ei tarvitse sitä erikseen anoa ja voi itse järjestellä omia aikataulujaan”, Oili kehuu.

”Keikkailu on kultakaivos”

Keikkailu Seuressa on ollut Oilille positiivi-nen yllätys. Kiitosta saavat Seuren toimiston henkilökunta ja selkeät toimintatavat. Oili on päässyt hyvin sisään uusiin työtehtäviin ja saanut kiitosta myös työkohteiden esimie-hiltä. Töiden sujuvuuteen on vaikuttanut oikeanlainen asenne ja aktiivinen työote. ”Keikkalaiselta vaadittavia ominaisuuksia ovat avoin mieli, ystävällinen luonne ja hy-vät ihmissuhdetaidot”, hän listaa. Keikkailun myötä pääsee tutustumaan kohteisiin, joihin ei muutoin kenties koskaan saisi kosketusta. ”Keikkailun kautta näkee ja kokee uutta sekä

Teksti Emmi Hyypiä Kuva Pauliina Paijola

pääsee tutustumaan uusiin toimialoihin, ku-ten kouluympäristöön koulunkäyntiavusta-jan keikkojen myötä”, Oili kertoo. Haasteita työhön asettavat uudet, vaihtuvat työkohteet ja erilaiset työtehtävät. Koulunkäyntiavusta-jan keikoille Oili hakeutuu mielellään erityis-ryhmiin, sillä hän tykkää haastaa itseään. ”Pa-rasta on kun voi olla aidosti hyödyksi jollekin toiselle”, Oili summaa.

Erityisen innoissaan Oili on ollut työpäivien vaihtelevuudesta. ”Keikkailu on tarjonnut uusia kokemuksia, elämä on vaihtelevaa ja

piristävää”, hän kertoo ja jatkaa ”keikkailu on hyvä reitti, jota pitkin voi työllistyä hyvin sellaisillekin toimialoille, joista on vain vä-hän kokemusta.” Tulevaisuudessa Oili aikoo jatkaa keikkailua, koska tämä sopii hänelle hyvin. ”Suosittelen keikkailua! Olen hyvin innoissani ja olen hehkuttanut keikkailua kaikille tutuilleni”, hän kertoo.

”Jokainen työkeikka on uusi seikkailu”, Oili Mohammadi iloitsee. Keikkatyöhön voi ajautua sattumalta, kuten Oilille kävi noin vuosi sitten. Nykyisin Oili keikkailee monipuolisesti järjestyksen- ja torivalvojan, iltavahtimestarin sekä koulunkäyntiavustajan tehtävissä.

Palkanmaksu-aikataulu 2015

Työpäivät ajalta:

Tuntilistakuitattunaviimeistään:

PUhELinPALvELU:

Keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta09 310 88008

Opetus, päivähoito ja nuorisotyö, toimisto- ja kulttuurityö09 310 88099

Sosiaali- ja terveydenhuolto 09 310 88066

heinäkuu

1.–15.7. to 16.7. pe 31.7.

16.–31.7. ma 3.8. pe 14.8.

toukokuu

1.–15.5. ma 18.5. pe 29.5.

16.–31.5. ma 1.6. ma 15.6.

elokuu

1.–15.8. ma 17.8. ma 31.8.

16.–31.8. ti 1.9. ti 15.9.

kesäkuu

1.–15.6. ti 16.6. ti 30.6.

16.–30.6. ke 1.7. ke 15.7.

syyskuu

1.–15.9. ke 16.9. ke 30.9.

16.–30.9. to 1.10. to 15.10.

Palkkapäivä:

lokakuu

1.–15.10. pe 16.10. pe 30.10.

16.–31.10. ma 2.11. pe 13.11.

marraskuu

1.–15.11. ma 16.11. ma 30.11.

16.–30.11. ti 1.12. ti 15.12.

19

vantaalla uusi ilme

Oletko jo huomannut jotain uutta Vantaassa? Vantaan kaupunki jul-kaisi vuoden alussa uuden, nuorekkaamman ilmeen. Ilmeen kehitys-työhön haluttiin mukaan myös itse vantaalaiset, jotta siitä saataisiin aidosti Vantaan näköinen. Yhteensä mielipiteensä antoikin yli 10 000 ihmistä.

Näkyvin uudistus on vanhan vaakuna-logon korvautuminen uudella, kolmesta päällekkäisestä eri sinisen sävyisestä nelikulmi-osta koostuvalla logolla. Logon eri sinisen sävyt kuvaavat eri tasoja: maailmaa, metropolia ja omaa kaupunginosaa. Myös Vantaan eri kaupunginosat saivat uudistuksessa omat ikiomat ilmeensä. Uuteen ilmeeseen kuuluu myös kookkaita valokuvia ihmisistä - kuvien päälle on sijoitettu tekstejä kuten ”Vantaa Aikaa”, ”Vantaa Tilaa” tai ”Vantaa Kaikille”.

Uusi ilme on näkyvästi esillä kaikessa Vantaan viestinnässä sekä muun muassa Vantaalla tänä kesänä järjestettävillä asuntomessuilla ja uuden kehäradan avaamisessa. Teksti Henrik Vahtila

espoon aikuiskoulutus uudistui

Espoon suomenkielinen työväenopisto ja Espoon aikuislukio yhdis-tyivät kevään aikana osaksi Omniaa. Yhdistymishalukkuutta tutkittiin jo syksyllä 2014 henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa, jolloin 90 % vastanneista oli yhdistymisen kannalla.

Uudella mallilla kaikki aikuiskoulutuspalvelut voidaan tarjota samalta luukulta, mikä selkeyttää palvelua ja antaa opetushenki-lökunnalle ja oppilaille enemmän mahdollisuuksia. Yhdistymisestä huolimatta eri toimijoiden palvelut säilyvät ennallaan – kaikilla on jatkossakin omat erityiset tehtävänsä, mutta ne tarjoavat laajemmin erilaisia opintoja. Yhteenliittymä pitää sisällään noin 1 500 henkilöä kattavan opetushenkilökunnan ja vuosittain jopa 40 000 opiskelijaa.

Seuren keikkalaisille muutos näkyy jatkossa mahdollisena tilaaja-asiakkaan nimen muutoksena. Yhdistymisen myötä palvelupisteiden verkoston on arvioitu laajentuvan entisestään, joka mahdollistaisi keikkalaisille entistä parempia mahdollisuuksia verkottua tulevaisuu-den työtehtäviä silmällä pitäen. Teksti Henrik Vahtila