yhteenveto - akavan erityisalat · 2016-09-28 · osaaminen ja työn vaativuus näkyviin 12 apua...

3 I 2015 yhteenveto

3 • 2015

YhteenvetoAkAvAn erityisAlojen järjestölehti www.yhteenveto.fi

NAISEN palkka nousuun

Onnistunut

hyppy yrittäjäksi

Hyvä hallinto valttikortiksi

Yt-lain iloisempi puoli

Kohti kestävää työtä

TÄSSÄ NUMEROSSA

3 Pääkirjoitus

5 Toiminnanjohtajalta

6 NYT ajankohtaista

12 Naisten palkka

18 Vahingossa yrittäjäksi

24 Yt:t käytävä myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta

28 Introvertit esiin, vaatii ruotsalainen Linus Jonkman

30 Suomi hyvän hallinnon mallimaaksi

38 Kaupan alan akavalaiset tarvitsevat työehtosopimuksen

40 Päihdehaitat hallintaan!

42 Askeleet kohti kestävää työtä

44 ”Kiekkoa vai Kukkenheimia?” kysyttiin SuomiAreenalla

46 Henkilökohtaista

48 SASKin mukana Maailma kylässä -festareilla

49 Resumé

52 Kunnon työn päivä 7.10.

18 Vahingossa yrittäjäksi

31 Jäsenkysely: Hyvään hallintoon resursseja!

Naisen palkka:Osaaminen jatyön vaativuusnäkyviin

12

Apua kehitys- maihin 48

Yhteenveto-lehti on uudistunut!Anna palautetta: viestinta@akavanerityisalat.fi

3 3 I 2015 yhteenveto

Akavan Erityisalojen järjestölehti 3 • 2015

JulkaisijaAkavan Erityisalat AE ry

PäätoimittajaAnna Joutsenniemi, puh. 0201 235 349

Toimitus Pirjo Leppänen, puh. 0201 235 369

Mirkka Heininen, puh. 0201 235 343 (tilaukset)

UlkoasuJaana Koskio

Toimituksen osoiteMaistraatinportti 4 A, 00240 HELSINKIPuh. 0201 235 340 • Faksi 09 147 242 www.akavanerityisalat.fi

TilaushintaUlkopuolisille 50 euroa/vuosikerta

Levikki27 907 (LT 2014) • 34 vuosikerta ISSN 0780-7058 Aikakauslehtien Liiton jäsen

PainatusLibris Oy, Helsinki 2015 Lehti on painettu ympäristö- ystävälliselle paperille

Numero Aineisto Ilmestyy 1/2015 13.1. 26.2. 2/2015 7.4. 21.5. 3/2015 4.8. 17.9.4/2015 27.10. 10.12.

.......................................................

Ilmoitushinnatkoko lev x kork 4-väri1/1 225 x 270 2 500 € 1/2 (pysty) 110 x 270 1 000 € 1/2 (vaaka) 225 x 132 1 000 €1/4 (pysty) 97 x 112 600 €1/4 (vaaka) 199 x 54 600 € 1/8 (pysty) 46 x 112 400 € 1/8 (vaaka) 97 x 54 400 €takakansi (225 x 240) 3 000 € lisäkansi 4 500 €

Liitteet Stifti- ja liimatäplämahdollisuus. Hinta sopimuksen mukaan.

www.yhteenveto.fi

Hölmöläisen hommaa? Maan hallituksen leikkaussuunnitelmat osuvat jäseniimme todella kipeästi. Tässä esimerkkejä:• Kehitysyhteistyössä tehdään suunnanmuutos, joka alasajaa järjestöjen työn. Irtisanomiset uhkaavat satoja. • Museoilta leikataan sittenkin valtionapua...jälleen kerran ja huolimatta kulttuurin kärkihankkeesta. • Koulutussäästöjen ykköskohteena on korkeakoulujen hallinto. Yksityiskohtia muuten välttelevä hallitusohjelma oikein nimeltä mainitsee juuri hallintohenkilöstön vähentämisen. • Yksityisen hammashoidon kelakorvaukset joutuvat leikkuriin, mikä vie työtä suuhygienistiyrittäjiltämme.

Kaikki nämä säästöt poikivat heikennyksiä jollakin muulla elämänalueella. Jälleen esimerkkejä: • Kehitysyhteistyöjärjestöjen antaman avun alasajo pahentaa pakolaistulvaa Suomeen. • Museoleikkaukset näivettävät matkailualaa, joka tarvitsee menestyäkseen vetovoimaisia kulttuurisisältöjä. • Hallintohenkilöstöstä leikkaaminen siirtää hallintotyön opettajille ja tutkijoille, mikä on pois korkeakoulujen ydintoiminnoista. • Kelakorvaussäästö yksityisellä sektorilla lisää jonoja julkisella puolella ja heikentää suun sairauksien ennaltaehkäisyä, mikä olisi halvempaa kuin sairauksien hoito.

Lisäksi tulevat tietenkin budjettileikkausten työttömyyttä pahentavat vaikutukset – jälleen säästöjä toisaalla, lisää kustannuksia toisaalla. Onko hallituksen toiminta ollut niin ripeää, että päätösten vaikutusten arviointi on jäänyt puolitiehen? Tämän lehden ilmestyessä budjettiriihi on jo käytynä. Onkohan kriittisillä äänillä ollut mitään vaikutusta?

Käsittelemme tässä lehdessä palkkatasa-arvoa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on nyt niin palkansaajia syyllistävä, että tohtiiko naisten palkkakuoppaa mainitakaan. Hyvä kun edes on töitä!

Kyllä tohtii! Naisten ja miesten palkkaero on niin rakenteissa ja asenteissa, että palkkatasa- arvon ja palkkatietämyksen puolesta on tehtävä hartiavoimin työtä myös keskellä lamaa. anna Joutsenniemi

PÄÄkiRjOiTUS

Kannen kuva: Susa Junnola

3 • 2015

YhteenvetoAkAvAn erityisAlojen järjestölehti www.yhteenveto.fi

NAISEN palkka nousuun

Hyvä hallinto valttikortiksi

Yt-lain iloisempi puoli

Kohti kestävää työtä

Onnistunut

hyppy yrittäjäksi

Jäsenkysely: Hyvään hallintoon resursseja!

Apua kehitys- maihin

“Siinä

oli pari

muuttujaa ”

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Turva tukee suomalaista elokuvaa.

Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi

kunnollisella vakuutusturvalla.

Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset

-30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista.

Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu -30 %

Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015.Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä

Työttömyysturva, vuorotteluvapaa, paikallinen sopiminen...

TOiMiNNANjOHTAjALTASalla Luomanmäki on Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja sekä Akavan hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Luomanmäki on myös työttömyyskassa Erkon hallituksen puheen-johtaja. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 0201 235 341 ja sähköpostitse osoitteesta [email protected]

SALLA

Tulevassa työttömyysturvauudistuksessa ei nyt saisi olla kysymys pelkästään leikkauksista turvan kestoon tai tasoon. Nyt on hyvä hetki uudistaa koko järjestelmä vastaamaan uudenlaista työelämää.

Akavan Erityisalojen edustamien alojen näkökulmasta erityisen tarpeen on erilaisten työnteon muotojen yhteensovittaminen. Epä- tyypillinen työ sekä ”statuksen” vaihtelu palkansaajasta yrittäjäksi ja päin vastoin on arkipäivää. Sekä palkansaajaa että yrittäjää yhtä aikaa suojaava ansiosidonnainen ns. yhdistelmävakuutus tulee ottaa käyttöön tulevassa työttömyysturva-uudistuksessa. Se olisi tervetullut muutos!

Tunteita nostattava asia on vuorotteluvapaan tulevaisuus. Vuodesta 1996 alkaen voimassa ollut järjestelmä on ollut jatkuvalla poisto- tai leikkauslistalla. Vuorotteluvapaan lähtökohtana on työssä jaksamisen lisäksi ajatus työn jakamisesta työllisten ja työttömien kesken. Uudistajien on hyvä muistaa, että vuorotteluvapaalla on myönteisiä työllistämisvaikutuksia. Niistä julkaistiin juuri tuoretta tietoa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa.

Syksyn aikana Akavassa otetaan kantaa myös paikalliseen sopimiseen, kun sitä selvittävä raportti valmistuu lokakuun puolivälissä. Tuntuu siltä, kuin maassamme vallitsisi aina yksi ”hypetys” kerrallaan. Sitä vaikuttaa nyt olevan tämä paikallinen sopiminen.

Hallitus haluaa sitä kiivaasti siitä huolimatta, että monet työpaikat eivät ole siihen valmiita. Pulaa on mm. luottamuksesta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Miten paikallista sopimista edistetään työpaikoilla, joilla ei ole henkilöstön edustusjärjestelmää?

Entä miten paikallinen sopiminen sujuu työpaikoilla, joissa työntekijät ovat määräaikaisissa työsuhteissa? Niidenhän solmimista hallitus suunnittelee vieläpä helpottavansa.

Edessä on kipeitä uudistuksia, mutta myös saumakohtia, joissa kehitys hyvään suuntaan on mahdollinen. Tätä kehitystä olemme osana Akavaa edistämässä.

salla luomanmäki

Uzi V

aron

Uudistetaan, ei vain leikata!

3 I 2015 yhteenveto 5

6 yhteenveto 3 I 2015

NYT AjANkOHTAiSTA

Isot työelämäuudistukset ovat agendalla tänä syksynä. Yhteiskunta- sopimuksen kaaduttua odotetaan seuraavaksi maan hallituksen linjauksia. YhTeiskunTasopiMuksen kariutuminen elo-kuussa oli akavalaisille pettymys. Neuvottelut tyssäsivät etenkin SAK:n liittojen vastustuk-seen. Akava olisi jatkanut tietyin ehdoin neu-vottelua.

Maan hallitus kertoo nyt syyskuun lop-puun mennessä, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy sopimuksen kariutumisen vuoksi. Mukana ovat myös hallitusohjelmassa linja-tut työelämää koskevat lakimuutokset. Alun perin uhatut leikkaukset eivät kuitenkaan toteudu esitetyn suuruisena.

– Hallitus pyrkii löytämään keinot lisätoi-mien välttämiseksi, kertoi pääministeri Juha Sipilä pian yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariuduttua.

Kaikkiaan syksyn agendalla ovat muun muassa työaikalaki, työttömyysturva, vuorot-teluvapaa ja paikallinen sopiminen

Hallitus kuulee valmistelutyössä ammat-tiliittoja. Akava on jo ottanut napakasti kan-taa kaikkiin pöydällä oleviin hankkeisiin ja kertonut olevansa valmis uudistamaan ja joustavoittamaan työelämän pelisääntöjä yhdessä maan hallituksen kanssa.

– Maan hallitus toimii aivan oikein pyrki-essään nyt turvaamaan päätöksillään ja nii-den toimeenpanolla hyvinvointiyh-teiskunnan jatkuvuuden ja jul-kisen sektorin tasapainon. Työllisyyden ja kilpailuky-vyn edistäminen koituu täl-löin kaikkien eduksi, ja Aka-va on valmis tukemaan tätä työtä omilla toimillaan, sanoi puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava muistuttaa kuitenkin, ettei kilpailukykyä nosteta yksittäisil-lä lainsäädäntömuutoksilla, jotka purkavat palkansaajien suojaa. Tämä voi johtaa kohti

vähemmän innovoivia halpatyömarkkinoita.

paikallinen sopiminen mantrana– Merkittävä edistysaskel olisi edistää paikal-

lista sopimista, jota ollaankin par-haillaan uudistamassa. Sitä

kautta saadaan lisättyä luot-tamusta, henkilöstön vaiku-tusmahdollisuuksia omaan työhönsä, joustoja ja tehok-kuutta. Tämän lisäksi koko

Suomi odottaa hallitukselta selkeää visiota siitä, mihin

suuntaan olemme menossa – kohti halpatyömarkkinoita vai

kohti maata, jossa koulutus ja inno-vointi tuovat lisäarvoa tuottamiimme tava-roihin ja palveluihin, Fjäder toteaa.

Juha Sipilä

Sture Fjäder

Saka

ri Pi

ippo

, Val

tione

uvos

ton

kans

lia

Ida

Pim

enof

f, Ak

ava

Suomi odottaa hallitukselta

selkeä visioita.

Akava on valmis uudistamaan työelämän pelisääntöjä

Koonneet Anna Joutsenniemi ja Pirjo Leppänen


Mikä fiilis? -kampanja jatkuu

keskusJärJesTö Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteinen kampanja ”Mikä fiilis?” saa jatkoa lokakuun puolivälissä.

Viime vuonna alkaneen kampanjan tavoitteena on uudistaa ammatti- yhdistysliikkeen imagoa ja nostaa esiin ay-liikkeen toiminnan merkitystä ihmisten arjessa. Tärkeimpänä kohderyhmänä ovat ammattiliittoihin kuulumattomat, alle 45-vuotiaat suomalaiset.

Mikä fiilis? -kampanja herättää tänä vuonna kysymyksiä siitä, miten asiat työelämässä olisivat ilman ammattiliittoja. Huumorilla höystetty kampanja tulee näkymään ja kuulumaan televisiossa, radiossa, elokuva-teattereissa, sosiaalisessa mediassa ja netti-TV:ssä.

Maria Löfgren

syksyn kuumia perunoita• työaikalaki • työttömyysturva• vuorotteluvapaa • paikallinen sopiminen

Akava on tehnyt useita esityksiä, joilla tähdätään työllistämiskynnyksen alentami-seen ja työllisyyden parantamiseen polke-matta työehtoja. Tätä työtä tehdään myös työryhmissä, joissa pyritään uudistamaan muun muassa työttömyysturvaa sekä koeai-kaan, määräaikaisuuksiin ja muutosturvaan liittyviä pelisääntöjä.

– Työllistämiskynnyksen alentaminen voi olla perusteltua erityisesti niiden kohdalla, joiden työmarkkinoille paluu on erityisen hankalaa. Olemme esimerkiksi esittäneet, että määräaikaisuuksien perusteita voitaisiin helpottaa pitkäaikaistyöttömiä palkattaessa, kertoo johtaja Maria Löfgren.

Ida

Pim

enof

f, Ak

ava

Leht

ikuv

a/Ve

sa M

oila

nen

Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto:

Yllätysleikkaukset uhkaavat museoiden tulevaisuutta

Museoiden valtion-osuuksiin esitetään hallituksen ensi vuoden budjettiesityk-sessä lähes 8 pro-sentin leikkausta kuluvan vuoden ta-soon. Leikkaus ei sisältynyt opetus- ja kulttuuriministeriön esitykseen ja tuli alalle yllätyksenä.

Akavan Erityis-alat ja Museoalan ammattiliitto vaati-vat kannanotossaan leikkauksiin harkintaa budjettiriihessä.

– Näin suuri valtionosuuksien leikkaus olisi iso isku museoiden toimin-nalle, mutta häviävän pieni säästö valtion budjetissa. Museot ovat olleet jo vuosia säästökohteena ja jälleen leikataan, vaikka kulttuurin saatavuuden piti olla hallituksen kärkihankkeita.Luen koko kannanotto:

akavanerityisalat.fi

Kuva Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelystä.


Koonneet Anna Joutsenniemi ja Pirjo Leppänen

KunTeko sparraa ja tekee kuntien kehitystä näkyväksi

Kunteko nostaa kunnissa tehtä-vän hyvän työn näkyviin ja pyrkii lisäämään kunnan, kuntatyön ja kuntatyönantajan haluttavuutta.

1. Tehdä näkyväksi kunta-alan kehitystyö

2. Levittää ohjelmassa ja sen ulkopuolella syntyviä vaikuttavia käytäntöjä

3. Parantaa kehittämisosaamista

4. Käynnistää ja tukea uutta kehittämistoimintaa

5. Syventää oppimista kunta- kentästä nousevista teemoista

6. Tuottaa kunta-alalle työelämän läpimurtoinnovaatioita

AjANkOHTAiSTA

elokuussa käynnistynyt KunTeko 2020 on kunta-alan työelämän kehittämisohjelma, joka tarjoaa kuntaorganisaatioille apua ke-hittämiseen, oppimiseen ja muutosten hal-lintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemuk-set ja kehittämistulokset kollegoiden ja työ-yhteisöjen kanssa yli kuntarajojen ja toi- mialojen.

EU-rahoitteinen KunTeko 2020 lupaa työ-yhteisöille, esimiehille ja päättäjille asiantun-tija-apua, valmennusta, sparrausta ja neu-vontaa. Kuntatyöpaikat voivat osallistua ohjelman oppimis- ja kehittämisverkostoihin sekä sisäisten kehittäjien koulutuksiin. Kun-tekossa ei tueta toimintaa, jonka tavoitteena on lomauttaminen tai irtisanominen.

KunTekoon ovat sitoutuneet kunta-alan työntekijäjärjestöt ja kuntatyönantaja, myös Akavan Erityisalat on mukana Julkisalan kou-lutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Ohjelmalla vastataan kuntien haasteisiin kehittämällä kuntatyötä.

Kuntekon Tekojen Torilla julkaistaan tuloksellisia kehittämistarinoita, jaetaan kokemuksia ja ideoita. Lue mitä ja miten muilla kuntatyöpaikoilla Suomessa kehitetään ja hyödynnä hyviä käytäntöjä. Kerro, mitä omassa kunnassasi tai työyhteisössäsi on saavutettu kehittämällä.

Lue lisää:

kunteko.fi

kuntekon tavoitteena on

NYT


suuren suosion saavuttanut, jäsen- temme toivoma Kirjallinen ilta on tulossa taas tänä syksynä.

Jäsentapahtumassa on luvassa tunnettuja kirjailijavieraita ja huippu- alennuksia kirjojen hinnoista. Kirjallinen ilta järjestetään marraskuun puolivälissä Helsingissä, yhteistyössä Tammi/WSOYn kanssa.

Lisätietoja illan ohjelmasta tulossa lähiaikoina, seuraa viestintäämme!

TULOSSA Kirjallinen ilta huippuetuineen

Uranostetta pohjoisen jäsenille akavan Erityisalat on liittynyt mu-kaan Oulun alueella toimivaan kor-keakoulutettujen työllistymistä tu-kevaan Uranoste-hankkeeseen. Yhteistyön myötä alamme tarjota Pohjois-Suomen jäsenistöllemme uusia, työnhakutaitoja ja työelämä-osaamista kohottavia koulutuksia.

Uranosteen palveluihin voivat osal-listua kaikki uutta nostetta uralleen haluavat korkeakoulutetut. Koulu-tuksiin voivat osallistua myös yli-opisto- ja ammattikorkeakoulu-opiskelijat. Mukana on niin työn-hakijoita kuin työssä tai koulu tuk - sessa oleviakin. Kaikki Uranosteen tilaisuudet ovat osallistujille mak-suttomia.

Cv, haastattelu, some työnhaussa..Syksyn Uranoste- koulutusaiheita ovat mm. vakuuttava CV ja hake-mus, haastatteluun valmistautumi-nen, LinkedInin ja muun sosiaalisen median tehokäyttö, omien vah-vuuksien kartoittaminen, verkostoi-tuminen ja piilotyöpaikkojen löytä-minen sekä työoikeus. Webinaari-koulutusten myötä Uranosteen palvelut ovat syksyllä 2015 laajen-tumassa koko Pohjois-Suomen alueelle.

Katso lisää:

uranoste.fi

Akavalaiset liitot, TE-toimistot sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhdessä töitä, jotta työtöntä voidaan palvella paremmin. TYöTTöMäksi jäävän jäsenen palvelu-ja kehitetään keväällä käynnistetyssä pilottihankkeessa. Työ- ja elinkeinomi-nisteriö (TEM), viisi TE-toimistoa sekä yhdeksän akavalaista liittoa ovat kump-paneina vuoden loppuun kestävässä pilotissa parantaen työttömille suun-nattuja palveluja nimenomaan kor-keasti koulutettujen näkökulmasta.

sujuvammin palvelujen käyttöön TE-toimistot ovat vähentäneet viime vuosina henkilökohtaista asiakaspalve-lua ja siirtyneet yhä enemmän sähköi-seen asiointiin. Tämä vaatii työttömäksi jäävältä perusteellisempaa etukäteisval-mistautumista, kun omaa palvelutarvet-ta ja urasuunnitelmia kartoitetaan jo työttömäksi ilmoittautumisen yhteydes-sä monisivuisella lomakkeella. Huolel-lisesti ja ajatukselle täytetty lomake

Työttömäksi jäävälle parempaa palvelua

nopeuttaa TE-palvelujen työtä. Hankkeessa varmistetaan, että työt-

tömäksi jäävä korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelu-jen ääreen TE-toimistossa. Pilotissa on jo kerätty tyypillisiä ongelmakohtia. Pilotin aikana koostetaan myös tietoa palvelutarpeista. Kokemukset ja kehi-tysehdotukset raportoidaan loppuvuo-desta 2015. Uudenlaisille lähestymista-voille on tarvetta, sillä korkeasti koulu-tettujen työttömyys on kasvussa. Myös pitkä aikaistyöttömyys on yleistynyt.

Akavalaisista liitoista mukana ovat Agronomiliitto, Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK ja Tradenomiliitto sekä Akavan Erityis-alat, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Myynnin ja markkinoinnin am-mattilaiset ja Yhteiskunta-alan korkea-koulutetut.


KOONNeet: Anna Joutsenniemi ja Pirjo LeppänenAjANkOHTAiSTA

POHJOISMAIDEN AV-KÄÄNTÄJÄT KOKOONTUIVAT TURKUUN

Turussa järjestettiin 10.-11.9 yhteis-pohjoismainen audiovisuaalisen alan kääntäjien konferenssi NordAVT 2015.

NordAVT-konferenssi järjestetään kah-den vuoden välein. Konferenssi pidettiin ensimmäisen kerran Tukholmassa vuon-na 2013. Tämän vuotisen konferenssin teemana oli ”Ammattilaisen tekemän tekstityksen arvo”. Ohjelmassa pereh-dyttiin tekstien merkitykseen niin katso-jan, kääntäjän kuin työn teettäjänkin näkökulmasta.

Pohjoismainen yhteistyö on seurausta Suomessa muutama vuosi sitten käyn-nistyneestä av-kääntäjien järjestäytymi-sestä, jonka päämääränä on taistella yhteisvoimin luovalla alalla trendinä ole-vaa työehtojen heikkenemistä ja siitä aiheutuvaa tekstitysten laadun heikke-nemistä vastaan. Suomalaiset kääntäjät saivat huhtikuun lopussa pienen erävoi-ton, kun odotettu työehtosopimus astui voimaan yli viiden vuoden neuvottelujen jälkeen, mutta asiantuntija-alan työolo-jen normalisoituminen on vielä kaukana. Konferenssissa keskusteltiinkin myös av-kääntäjien nykyisestä tilanteesta eri Pohjoismaissa.

NordAVT-konferenssin suomalaiset jär-jestäjät olivat Käännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ja Suomen Journalistiliitto. Lisätietoja konferenssista osoitteessa:

nordavt.com

YTN: EK sanelee jo kehitys- yhteistyön suunnan – järjestöissä irtisanomisaalto

halliTus esittää kehitysyhteistyömäärära-hojen merkittävää kanavointia yritysten hankkeita rahoittavalle Finnfundille – aivan Elinkeinoelämän keskusliiton keväisen esi-tyksen mukaisesti. Samalla kehitysyhteistyö-tä tuloksellisesti vuosikymmeniä tehneiden järjestöjen määrärahoja leikataan noin 40 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa

Valtion ja pieneltä osin myös Finnveran sekä EK:n omistama Finnfund on saamassa julkista pääomitusta 100 miljoonan euroa, mikä on 60 miljoonaa enemmän kuin mitä se itse esitti.

Valtionapujen siirtäminen taskusta toi-seen merkitsee kehitysapujärjestöjen toimin-nan alasajoa hetkellä, jolloin apua tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Määrärahaleikkaus toteutetaan pikavauhtia jo ensi vuoden alussa, ilman evaluonteja,

siirtymäaikoja tai porrastuksia.– Järjestöt joutuvat painamaan hätäjarrua

ja keskeyttämään monet jo aloitetut hank-keet. Kärsijöinä ovat maailman heikoimmas-sa asemassa olevat ihmiset. Samaan aikaan pakolaistulva Eurooppaan on kasvamassa hallitsemattomaksi, sanoo Ylemmät Toimi-henkilöt YTN:n Järjestösektorin vastuullinen asiamies Saara Aikio Akavan Erityisaloista.

Lukuisat kehitysyhteistyöjärjestöt ovat aloittaneet henkilöstön vähentämiseen täh-täävät yt-neuvottelut.

– Järjestöjen toiminnan alasajo on johta-massa satojen työntekijöiden, pääasiassa kor-keasti koulutettujen naisten irtisanomiseen. Tämä on niin haavoittava isku koko Suomen kehitysyhteistyöosaamiselle, ettei sen merki-tystä vielä edes ymmärretä, Aikio kertoo.

LeHt

IKUV

A/ A

FP P

HOtO

/ AR

IS M

eSSI

NIS

Eurooppa on keskellä pakolaiskriisiä, jota on kuvattu pahimmaksi 50 vuoteen. Samaan aikaan Suomi leikkaa kehitysyhteistyömäärärahoja apua antavilta järjestöiltä. Kuva Kreikan ja Make- donian rajalta elokuun lopulla.

NYT


Akavan Erityisalat ja SPECIA:

Hallitus siirtää korkeakoulu-hallinnon amatööreille

Kunnon työtä kaikille!kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan hyvää työelämää ja mahdolli-suutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kunnon työn päivää vietetään samaan aikaan arviolta 60 maassa. Suomessa teemapäivää vietetään jo kahdek-satta kertaa.

Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Siksi Kunnon työn päivänä muistutetaan, että jokaisella on oikeus kunnon työhön ja elämiseen riittävään palkkaan. Samalla iloitaan siitä, mikä suomalaisessa työelämässä on kohdallaan.

Kunnon työn päivän taustalla vaikuttavat Akava, SAK, STTK ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä Työelämä 2020 -hanke.

Ilmoita sinäkin itsesi tai työyhteisösi mukaan Kunnon työn päivään! Kiitä silloin työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta.

kunnontyo.fi #kunnontyönpäivä

halliTus esittää hallitusohjelmassaan 75 miljoonan euron leikkauksia korkeakoulujen hallintoon. Toteutuessaan leikkaukset vaarantavat kor-keakoulujen perustehtävien toteuttamisen. Hallintoa ei voi erottaa juus-tohöylällä korkeakoulun sujuvasta toiminnasta.

– Hallinnon leikkaaminen heikentää väistämättä opetusta ja tutkimus-ta. Hallinnolliset tehtävät siirtyvät tällöin opetus- ja tutkimushenkilökun-nalle. Tämä rokottaa välittömästi korkeakoulujen ydintehtäviä, sanoo koulutuspoliittinen asiamies sonja Mikkola Akavan Erityisaloista.

SPECIAn toiminnanjohtaja simon huldén muistuttaa, etteivät hallin-non tehtävät ole katoamassa mihinkään, vaikka säästöjä voidaan löytää.

– Hallintotyö edellyttää erityisosaamista, jota opettajilla tai tutkijoilla ei ole. Hallitusohjelman konsteilla ei korkeakouluhallinto ainakaan tehos-tu, Huldén sanoo

Lue koko kannanotto:

akavanerityisalat.fi

Akava: Työaikapankit on määriteltävä työaikalaissaakava kehottaa hallitusta viemään työaikapankit ripeästi työaikalakiin. Työaikapankeilla voidaan lisätä hallituk-sen sekä yritysten peräänkuuluttamaa työelämän joustavuutta ja työn tuotta-vuutta.

– Työaikapankeista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Työnantaja saa yhdessä sopien mahdollisuuden käyttää työvoimaa kiireen aikana ja työntekijä mahdollisuuden palautua. On molempien etu, että henkilöstöllä on riittävästi aikaa palautua tiiviistä työ-rupeamista. Kun työhyvinvointi paranee, myös tuottavuus lisääntyy, sanoo vastaava lakimies jaana Meklin.

Työaikapankeista on tähän saakka sovittu työehtosopimuksissa, mutta Akavan mielestä on aika ottaa työaika-pankit lainsäädäntöön. Laki olisi järjestel-män selkäranka. Pykälät eivät saisi olla liian yksityiskohtaisia ja rajoittavia, jotta ne eivät hankaloittaisi työaikapankkien perustamista.

12 yhteenveto 3 I 201512 yhteenveto 3 I 2015

NaistenPALkkA

Osaaminen ja työn vaativuus näkyviin palkassa Palkkatasa-arvon vaatimus on ollut agendalla vuosikymmenestä toiseen. Millä keinoilla tarttuisi kesto-ongelmaan? tässä keinoja erityisesti yksityissektorin työpaikoille.

teKStI Helena Lamponen KUVAt Shutterstock ja Lehtikuva

N aisen ja miehen palkan tulee olla samalla tasolla, jos he tekevät samaa tai samanarvois-ta työtä. Tähän tavoitteeseen myös Euroopan Unioni on sitoutunut aina vuodesta 1957. Silti naiset ansaitsevat EU-tasolla edelleen

keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet ja tästä ns. selittämätön osuus on noin 9 prosenttia. Jäsen-maittain erot vaihtelevat 2,5–30 prosentin välillä.

Ongelma pysyy sitkeästi agendalla, vaikka palkkaeron kuromiseksi on tehty monenlaisia toimia kuten lakimuu-toksia. Toki myönteistä on jonkin verran tapahtunut – silti Euroopan komissio arvioi, että palkkaerojen umpeen kurominen veisi nykyvauhdilla 70 vuotta.

Myös Suomessa on vielä paljon tehtävää palkkatasa-arvon edistämiseksi. Ongelmista kertovat useat tuoreet tutkimukset.


Naisten palkka-toiveet ovat jo

kättelyssä alempia kuin miesten.

>>

Kataisen hallitusohjelmaan liittyen selvitettiin koulu-tustason nousun ja ammattirakenteen muutoksen yhteyt-tä palkkatasoon yksityisellä sektorilla. Tutkimusjakso oli pitkä, vuodet 1995–2008. Erot naisten ja miesten keski-tuntiansioissa olivat 18 prosenttia miesten hyväksi koko 14 vuoden tarkastelujakson ajan. Samaan aikaan naisten koulutustaso nousi vahvemmin kuin miehillä. Ammatti-rakenne muuttui niin, että rutiinitehtävien merkitys väheni ja asiantuntemusta sekä monimutkaista viestintää edellyttävät tehtävät lisääntyivät trendinomaisesti.

Tutkimus paljasti, etteivät lisääntyneet osaamisvaati-mukset ja naisten miehiä enemmän parantunut koulutus tasoittaneet palkkaeroja yksityisellä sektorilla. Muutokset eivät ole johtaneet palkkaukselliseen tasa-arvoon, vaan pikemminkin päinvastoin.

Akavan Erityisalojen jäsenten palkkoja selvittäneen tutkimuksen mukaan yksityissektorilla naisen euro on edelleen hieman yli 85 senttiä. Alhaisen vastausaktiivi-suuden vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia, mutta silti puhuttelevia. Naisten ja miesten keskipalkoissa on huomattava ero: naisten keskipalkka on keskimäärin 3 238 euroa kuukaudessa ja miehillä 3 800 euroa. Miehet aloittavat kyllä työuran pienemmällä palkalla kuin naiset, mutta yli 50-vuotiailla kuilu on jo noin 26 prosenttia mies-ten hyväksi!

nimikkeessä tarkkana, asematasolla on merkitystä Akavan Erityisalojen yksityissektorin jäsenistössä naisten ja miesten asematasossa ja tehtävissä on eroja. Miehet toimivat johtajina tai työnjohtotehtävissä (31 prosenttia), naiset ovat toimihenkilöitä (43 prosenttia) tai asiantunti-joita (36 prosenttia). Asemataso näkyy myös palkassa. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 2 883 euroa ja asian-tuntijoiden 3 429 euroa. Toimihenkilöasemassa oli peräti 40 prosenttia jäse-nistä. Näin suuri toimihenkilöiden osuus mietityttää. Jäsenten koulutus- ja osaamistaso huomioiden voi kysyä, onko yrityksissä asiantuntijatason tehtäviä tekeviä siirret-ty muodollisesti toimihenkilöasemaan, jotta palkkaa voi-taisiin maksaa vähemmän? Jäsenen kannattaa kiinnittää asematasoon ja nimik-keeseen huomiota jo rekrytointitilanteessa: ensinnäkin, vastaako nimike ja asemataso työtehtävien sisältöä ja toiseksi, miten ne vaikuttavat palkkaan.

alkuun kunnollinen palkkatoivomus Vertailua voi tehdä myös neuvottelujärjestömme Ylem-mät Toimihenkilöt YTN ry:n vuoden 2014 tutkimuksen tietoihin, joissa on sisällä myös jäsentemme vastaukset.

YTN:n tutkimuksen mukaan alkupalkkataso on pol-kenut usean vuoden ajan paikallaan, se on jopa hieman laskenut. Tätä kehityksen suuntaa voi muuttaa mm. kiin-

nittämällä työpaikkaa hakiessa huomiota palkkatoivo-muksen perusteluihin ja määrään.

Hyvin perusteltu ja oikealla tasolla oleva palkkatoivo-mus on vastaisen palkkakehityksen pohja. Erityisesti nais-ten tulisi kiinnittää tähän huomiota, sillä kokemuksemme mukaan naiset esittävät työnhakutilanteessa matalampia palkkatoivomuksia kuin miehet.

Palkkatoiveen tueksi voi myös tiedustella vertailu-tilastoja liiton tai oman jäsenyhdistyksen palkkaneuvon-nasta.

palkkakeskustelut käyttöön Palkkakehitykselle on tärkeää, että työsuhteen aikana työpaikalla käydään säännöllisesti palkkakes-kustelu esimiehen kanssa. Akavan Erityis-alojen tutkimuksen mukaan näin ei ole. Työpaikoilla käydään liian vä-hän palkkakeskusteluja sekä esi-miehen kanssa että työntekijöiden välillä.

Yksityisen sektorin jäsenistä kolmannes (32 prosenttia) ei kes-kustele koskaan palkasta esimie-hen kanssa, 59 prosenttia keskus-telee satunnaisesti. 67 prosenttia tekee itse aloitteen palkkakeskuste-lusta, lähiesimiehen aloite on taustal-la 24 prosentin osalta.

Myös YTN:n tutkimuksen mukaan palkka-asioista ei yrityksissä juurikaan keskustella. YTN:n mu-kaan palkkauksen perusteet ovat epämääräisiä tai niitä ei tunneta. Palkka-asiat ovat yrityksissä nyt entistä enemmän hämärän peitossa esimerkiksi verrattuna vuoteen 2008, jolloin talouden matalasuhdanne alkoi. YTN:n mukaan ”koskaan ei tunnu olevan oikea aika puhua palkasta”.

Palkasta on hyvä puhua vuosittain. Tällöin keskustel-laan palkan määräytymisen perusteista, työn vaativuu-desta ja sen vaikutuksesta palkkaan. Jos palkoista ei kes-kustella, yksi tapa edistää palkan oikeudenmukaista mää-räytymistä jää tällöin käyttämättä.

Työn vaativuutta arvioitava Työn vaativuuden arviointijärjestelmät tulisi ottaa yksi-tyissektorillakin laajaan käyttöön. Esimerkiksi valtiolla on saatu hyviä kokemuksia. Arviointi on tehnyt näkyväksi asiantuntijatyötä, mikä on vauhdittanut palkkakehitystä.

Tehtävää on vielä tälläkin saralla. Akavan Erityisalojen tutkimuksessa yksityisen sektorin vastaajista 51 prosentin mukaan vaativuuden arviointijärjestelmää ei sovelleta ja 37 prosenttia ei osaa sanoa, sovelletaanko. Oman tehtävän vaativuuden perusteet tietää vain 27 prosenttia, 73 pro-senttia ei niitä tiedä.


– Kaikki keinot on otettava käyttöön,

jotta naiset pääsevät palkkakuilusta, sanoo Akavan

Erityisalojen edun-valvonnan päällikkö Helena Lamponen.

Määräaikaisuuden perusteisiin huomiota Myös työsuhteen luonne (vakituinen vai määräaikainen) vaikuttaa palkkaan ja palkkakehitykseen, mikäli työsuh-teet ovat jatkuvaluonteisesti määräaikaisia. Akavan Eri-tyisalojen tutkimuksessa määräaikaisten keskipalkka oli 2 712 euroa kuukaudessa, kun se vakituisilla oli 3 435 euroa kuukaudessa. Ero on yli 20 prosenttia vakituisten hyväksi.

On syytä olla tarkkana siitä, onko määräaikaisen työsuh-teen peruste lainmukainen, vai voisiko tehtävä olla toistai-seksi voimassa oleva.

Akavan Erityisalojen tutkimuksen mukaan yksityisen sektorin jäsenistä määräaikainen työsuhde oli 17 prosen-

tilla, ja syynä oli usein projektiluotoinen työ (38 pro-senttia).

Määräaikaisuuksien yleisyys vaihtelee aloit-tain. YTN:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi järjestösektorilla peräti 23 prosenttia jäsenis-tä on määräaikaisia, kun akavalaisella yksi-tyissektorilla kaikkiaan määräaikaisten osuus jää alle 5 prosentin.

Tasa-arvolaista vetoapua Palkkaeron kuromiseen voi saada hyvää tukea tasa-

arvolaista. Laki velvoittaa laatimaan tasa-arvosuunni-telman ja siihen sisältyvän palkkakartoituksen työpaikoil-la, joissa henkilöstöä on säännöllisesti vähintään 30.

Tämä keino on vielä pitkälti hyödyntämättä. Akavan tuoreen luottamusmiesbarometrin mukaan tasa-arvosuun-nitelma puuttuu useimmin pienemmiltä työpaikoilta ja etenkin yksityisen sektorin alle 50 työntekijän työpaikoilta. Varmimmin se on laadittu yksityisen ja julkisen puolen niillä työpaikoilla, joissa henkilöstön määrä on yli 250.

Tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa henkilöstöedus-tajilla on oltava riittävät osallistumis‐ ja vaikuttamismah-dollisuudet. Heille on turvattava tosiasialliset mahdolli-suudet osallistua valmisteluun ja vaikuttaa suunnitelman sisältöön sen valmistelun eri vaiheissa.

Palkkakartoitus on kartoitus naisten ja miesten tehtä-vien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Se sisältää toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa‐arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa‐arvon saa-vuttamiseksi ja arvion aikaisempaan suunnitelmaan si-sältyneiden toimenpiteiden tuloksista.

Kartoituksen avulla selvitetään, että saman työnanta-jan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ei ole perusteettomia palkkaeroja. Mikäli tarkastelussa tulee esille selkeitä ero-ja, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos käytössä on palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, erojen syiden selvittä-miseksi tarkastellaan keskeisimpiä palkanosia.

Mikäli palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työn-antajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Palkka-tietojen tarkastelu eri sopimusalojen kesken on mahdol-lista, sillä lähtökohtana on töiden sisällön ja niiden työn-tekijöille asettamien vaatimusten vertaaminen.

NaistenPALkkA

Uzi V

aron


>>

Tietoa maksetuista palkoista Myös yhteistoimintalaki ja työehtosopimukset auttavat palkkatasa-arvoa. Työnantajan on annettava työpaikan luottamushenkilöille tilastotietoja maksetuista palkoista joko lain tai työehtosopimuksen pohjalta.

Palkkatiedot mahdollistavat henkilöstöedustajille palkkakehityksen seurannan yrityksessä. Tietojen poh-jalta on mahdollista edistää palkkatasa-arvoa myös niillä pienemmillä työpaikoilla, joilla ei ole velvollisuutta tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelman laadintaan.

Yksityisissä yrityksissä yt-lain 11 §:n mukaan työnan-tajalla on velvollisuus antaa palkkoja koskevat tilastotie-dot henkilöstöedustajille vuosittain. Työnantajan on an-

palkka nousuun näillä: Huomio määräaikaisuuden perusteeseen

ja sen lainmukaisuuteen

Palkkatoivomuksen perustelut ja taso kuntoon

Huomio nimikkeeseen ja asematasoon

Toimenkuvat ajan tasalle

Palkkakeskustelut säännöllisiksi

Työn vaativuuden arviointijärjestelmät käyttöön

Palkkatiedot henkilöstöedustajan käyttöön

Tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus kuntoon sekä toimimaan käytännössä


lähteet: Aalto-yliopisto teknillinen korkeakoulu Palkkatietämys Suomessa 2010-2011-tutkimus ja Työsuojelurahaston hanketiedote

Akavan Erityisalojen vuoden 2014 työmarkkinatutkimus eri työmarkkinasektorien osalta

Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Euroopan komission tietoja palkkatasa-arvosta

Laine, Pekka – Lilja, Reija – Savaja, Eija: Pintaa syvemmälle – sukupuolten palkkauksellinen tasa-arvo yksityisellä sektorilla ss. 30-37. Talous ja yhteiskunta 2/2015

Lonka, Esa: Samapalkkaisuusohjelman kokonaisarviointi 2010-2014. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:25. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2015

Tasa-arvolaki esitöineen

Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2014

Yhteistoimintalaki esitöineen

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n vuoden 2014 työmarkkinatutkimus

NaistenPALkkA

nettava tiedot omasta aloitteestaan, ilman erillistä pyyn-töä. Kullakin henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus saada tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryh-män kaikille työntekijöille maksetuista palkoista kerran vuodessa.

Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava henkilöstöryhmän palkkatiedot eriteltyin ammattiryhmittäin. Näiden palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatiedot. Tällä turvataan työn-tekijöiden yksityisyyden suojaa. Palkkatiedot annetaan kunkin henkilöstöryhmän edustajille. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilöstöryhmän työntekijöitä edustaa kak-si edustajaa, esimerkiksi luottamusmies ja luottamusval-tuutettu, työnantajan on annettava kummallekin edusta-jalle tämän henkilöstöryhmän kaikkien työntekijöiden palkkatiedot, jotta erittelyllä ei rikota muun muassa jär-jestäytymisvapauden suojaa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä sopimuksis-sa, kuten tilastoyhteistyösopimuksessa, on palkkatilas-tointia koskevia määräyksiä. Työehtosopimukseen työ-ehtosopimuslain nojalla sidottu työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antami-sessa. Muiden työnantajien ja muiden työntekijöiden osalta tiedot on annettavissa yrityksen suorittaman jon-kin muun palkkatilastoinnin puitteissa. Työnantajat voi-vat hyödyntää tasa-arvolain palkkakartoitusta tietoja antaessaan.

Palkkatiedot saatuaan henkilöstöedustajilla on oikeus esittää niistä tarkentavia kysymyksiä työnantajalle. Kysy-myksiä ei tarvitse esittää samassa yhteydessä kuin tiedot on saatu. Henkilöstöedustajilla on siten tietojen saamisen jälkeen aikaa harkita kysymyksiä esimerkiksi edustami-ensa työntekijöiden kanssa. Työnantajan on annettava vastauksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

Tätäkään keinoa ei vielä hyödynnetä kokonaan yksi-tyissektorilla. Akavan vuoden 2015 luottamusmiesbaro-metrin mukaan yksityisen sektorin työpaikoilla luotta-musmiehistä 31 prosenttia ei ollut saanut lainkaan tieto-ja edustamiensa työntekijöiden ansiokehityksestä ja 32 prosenttia ei ollut saanut tietoja edustamiensa työnteki-jöiden palkkaryhmästä/vaativuusryhmästä. Julkisella sektorilla luottamusmiehet saavat nämä tiedot laajasti työnantajalta joko säännöllisesti tai pyynnöstään.

palkkatietämys lisää työtyytyväisyyttä Palkkatietämys tarkoittaa tietoa palkan määräytymispe-rusteista ja oman suorituksen vaikutuksesta palkkaukseen.Palkkatietämys ja työtyytyväisyys ovat yhteydessä keske-nään. Kun henkilöstö tietää palkan perusteet ja palkkaus-tavat sekä tuntee palkkausjärjestelmän, työnantaja pystyy hyödyntämään palkkauksen myönteisiä vaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2014 Työoloba-rometrin mukaan hieman yli puolet palkansaajista arvioi, että palkkaus on erittäin tai melko kannustava. Naiset ovat palkkaukseensa tyytymättömämpiä kuin miehet.

koko elämän mittainen tasa-arvokysymys Palkalla on väliä ja perusteettomien palkkaerojen kuro-miseen on keinoja, jotka on hyödynnetty erityisesti yksi-tyissektorilla vasta osittain.

Jäsenen kannattaa siis itse olla palkka-asiassa aktiivi-nen. Työpaikan luottamusmies tai -valtuutettu voi auttaa. Lisäksi Akavan Erityisalojen asiamiehet ja lakimiehet opastavat ja voivat puuttua asiaan, jos työnantaja rikkoo lakia tai työehtosopimusta.

On syytä muistaa, ettei kyse ole vain uran nykyhetken toimeentulosta. Jokaisen palkansaajan koko työajan ansiot näkyvät konkreettisesti myös eläkeajan elintasossa ja toi-meentulossa.


Tiina, 37, on kaksi tutkintoa suorittanut kahden lapsen äiti, joka ei ole koskaan saanut yli vähimmäissuosituksen olevaa palkkaa työstään. Itseasiassa aika harvoin edes sitä.

– Lähdin alun perin opiskelemaan ammattikorkeakouluun alaa, jossa tuntui olevan hyvät ja monipuoliset ura-mahdollisuudet, Tiina kertoo. Hän valmistui tavoiteajas-sa viettäen vielä vuo-den vaihdossa ja oppien samalla kokonaan uuden kielen.

Opiskeluaika-naan Tiina työs-kenteli enimmäk-seen muissa kun oman alansa töissä, mutta niin tuntuivat tekevän kaikki muutkin. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi työharjoittelun kautta. Se oli määräaikainen, mutta sitä jatkettiin. Tiina siirtyi organisaatiossa pariinkin otteeseen pätkistä ja tehtävistä toiseen.

– Työ tuntui mielekkäältä ja kiinnosta-valta, mutta ajattelin koko ajan tähtäävä-ni korkeammalle. Nimike oli aina assis-tentti- tai koordinaattori-tasolla, suunnit-telin kuitenkin hakevani muutaman vuoden kuluttua vaativampiin tehtäviin, Tiina kertoo.

Palkka polkee paikoillaanelokuu tuo monelle uusia mukavia alkuja eteen, mutta tiinalle se tietää jälleen yhden määräaikaisen työsopimuksen päättymistä – ilman tietoa tulevasta.

teKStI Anna-Maria Balk

Palkka pysyi tasaisesti samana, ja palkankorotukselle tuntui aina olevan joku este vaikka vastuuta oli tullut rutkas-ti lisää. Varsinaisia palkkakeskusteluita ei työpaikalla käyty. Suuren yrityksen käytyä jo useammat yt-neuvottelut henki tuntui olevan, että jokainen sai lähinnä olla

kiitollinen työpaikastaan. Kuutisen vuotta sitten Tiina siirtyi jälleen, nyt

koko konsernin pää-paikkaan. Hänelle luvattiin suullisesti vakinaista jatkoa jälleen uuteen määräaikaiseen pestiin sekä uusia tehtäviä. Tällä välillä Tiina oli kui-

tenkin tavannut miehensä ja huomasi

olevansa raskaana. – Kun kerroin raskau-

destani työpaikalla, ei kulunut kuin hetki kun minulle ilmoitettiin, ettei

määräaikaista sopimustani sittenkään vakinaistettaisi tulevan organisaatiouudis-tuksen takia.

Tiina ei kuulunut tuolloin ammattiliit-toon eikä ymmärtänyt kyseenalaistaa asiaa. Niinpä hän jäi kotiin äitiyslomansa jälkeen. Ja edelleen sen jälkeen, sillä uutta työtä ei pienen lapsen äidille tuntu-nut löytyvän. Samaan aikaan hänen miehensä eteni urallaan saaden esimies-

vastuuta sekä reilun palkankorotuksen, vaikka hänellä on alempi tutkinto.

Tiina päätti käyttää aikaansa opiske-luun. Hän haki ja pääsi yliopistoon, ja on nyt valmistunut oman alansa maisteriksi. Vakituista työtä tai parempaa palkkaa se ei ole tuonut.

– Toinen lapsemme syntyi tässä välis-sä, ja olen ollut nyt kahdesti pätkän töis-sä. Olisin mielelläni jatkanut, mutta jatkoa ei ole ollut tarjolla. Palkkani ei ole noussut eikä kehittynyt oikeastaan mihinkään tässä 10 vuodessa, jonka olen oman alani töissä ollut. Aina vedotaan yleiseen palkkatasoon tai taloudelliseen tilantee-seen. Vaikka nimike on alemman toimi-henkilön, voi työn sisältö olla silti asian-tuntijatasoista. Näissä hommissa näkee lähes aina pelkkiä naisia, tai sitten uran alussa olevia miehiä, jotka jatkavat ural-laan pian eteenpäin, Tiina lataa.

Nyt hänellä on jälleen uuden työn hakeminen edessä. Tiina murehtii, että kaikki alkaa jälleen alusta, sekä palkan että uran suhteen.

– Pelkään olevani kohta hakemassa samoja alempia tehtäviä samalla palkalla kun työurani alussa. Tuntuu epäreilulta, että perhevapaat ja jo niiden pelko tuntu-vat jättävän naiset loppuiäksi ura- ja palkkakuoppaan.

Haastateltavan nimi muutettu.

Palkan- korotukselle

tuntui aina olevan joku este.


Vahingossa yrittäjäksi

Yrittäjäksi ryhtymistä on verrattu hyppyyn kohti tuntematonta. Piritta Seppälälle virstanpylväs oli sananmukaisesti hyppy

– korkealta kalliolta Gangesiin kuusi vuotta sitten.

TEKSTI Pirjo Leppänen KUVAT Susa Junnola

Itsensä työllistäminen on

arvokasta. Yrityksen ei tarvitse aina tavoitella

kasvua.


I lmalento päättyi joessa pinnan alla lipuneeseen ajo-puuhun, joka katkaisi jalan useammasta kohdasta. Onnettomuutta seurasi pitkä sairasloma ja samalla pakollinen paussi. Sen kuluessa oli aikaa miettiä, mis-tä asioista oli oikeasti kiinnostunut ja mitä haluaisi

tehdä enemmänkin.– Kun siskoni oli ai-

emmin ehdottanut mi-nulle yrittäjäksi ryhty-mistä, hämmennyin; millä minä muka voisin itseni elättää? muis- telee Piritta Seppälä, viestintäalan yrittäjä.

– En koskaan aja-tellut ryhtyväni yrit-täjäksi, pikemminkin päinvastoin. Myös taustani on tavalli-nen duunariperhe.

somesta oma ala Kuten nykyisin niin monilla, myös Piritta Seppälällä aiempi työura ra-kentui lyhyeh-

köistä pätkätöistä. Pisin työsuhde oli pituudeltaan kaksi vuotta. Piritta ehti tehdä erilaisia töitä taitoluisteluvalmentajasta Muumi-tapahtu-mien tuottajak si. Tehtäviin kuului aina viestintää, tavalla tai toisella, ja myös oma koulutus keskittyi viestintäalalle.

Jatkuvasti vahvistuvasta sosiaalisesta mediasta tuli jatko-opintojen myötä Pirittan suuri kiinnostuksen koh-de. Hän päätti lisätä nimensä Sometu-verkoston some-kouluttajalistalle ja sai sitä kautta – Facebook-viestillä –ensimmäisen koulutuspyynnön. Yritystoiminta lähti rullaamaan suotuisasti eteenpäin jo alkutaipaleella, min-kä ansiosta Piritta rohkeni siirtyä sivutoimisesta pää-toimiseksi viestintäkouluttajaksi.

Tänä vuonna Pirittan yritys, Viestintä-Piritta, täytti viisi vuotta. Yritys on erikoistunut sosiaalisen median ja verkkoviestinnän koulutuksiin erityisesti järjestöissä ja julkishallinnon organisaatioissa.

Vuosiin on mahtunut satoja koulutustilaisuuksia, tuhansia koulutettuja ja kaksi itse kirjoitettua some-opas-kirjaa.

– Voi sanoa, että kaikki tapahtui vahingossa! nauraa Piritta.

– Lähdin vain tekemään sitä, mihin oli tarve ja halu. Hienointa nykytilanteessa on se, että voin tehdä juuri niitä asioita, joista nautin: oman erityisosaamisen jaka-minen koulutettaville, ihmisten parissa toimiminen sekä intohimo viestintään.

aloittaminen helpommaksiPiritta on oppinut yrittäjän ammatin alusta alkaen ”kädet savessa” . Hän ei käynyt yrittäjäkursseja tai saanut startti-rahaa – sen este oli aiemmin perustettu sivutoiminimi. Vaikka maassamme puhutaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen tärkeydestä, erityisesti alkuun pää-seminen on monelle korkea kynnys.

– Alaa koskevia oppaita on paljon, mutta yhteen paik-kaan keskitetty, helppo ja selkeä neuvonta puuttuu. Esi-merkiksi ELY-keskuksen neuvontaan voi olla pitkätkin jonot.

– Kouluissakaan ei puhuta yrittäjyydestä juuri mitään. Ei tarjota kannustusta eikä ohjausta, huomauttaa Piritta.

– Ihmettelen myös, miksi starttirahaa ei ole mahdol-lista saada esimerkiksi sivutoiminimen perustamisen jälkeen? Jos olet vaikka tehnyt sivutoimisia käännöstöitä toiminimellä ja haluaisit siirtyä päätoimiseksi käännös-alan yrittäjäksi, et saa starttirahaa.

Pääministeri Juha Sipilä nosti vaalipuheissaan esille työttömien mahdollisuuden aloittaa yritystoiminta menettämättä ansiosidonnaista päivärahaa. Piritta Seppälältä tämä ajatus saa kannatusta: monella työttö-mällä olisi kiinnostusta oman yrityksen käynnistämiseen, mutta huoli omasta toimeentulosta tai lainataakasta estää suunnitelmat. Monet hyvätkään yritykset eivät ole alku-taipaleella tuottavia.

Hyppy Gangesiin kääntyi onnetto-

muudesta onnistu- misen tieksi.


>>

pirittan avainasiat yrittäjyyttä harkitseville

1. Yrittäjyydessä on tärkeää hallita kokonaisuus ja nähdä eteenpäin; miksi yritys on olemassa, mitä on tulossa, miten hallita ajankäyttöä?

2. Oma selusta on turvattava riittävien vakuutusten ja työttömyyskassa- jäsenyyden kautta.

3. Viralliset asiat ja termit kuten arvon- lisäverokäytännöt on tiedettävä ja hoidettava oikein.

4. On pidettävä asiakas keskiössä.

5. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeää. Virheistä oppii, kaikessa ei tarvitse olla heti täydellinen.

– Itselläni oli säästössä kolmen kuukauden puskuri-raha kokopäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyessäni. Useilla yrittäjyydestä kiinnostuneilla ei ole omia ”turvavaroja” lainkaan.

pienikin on kaunista– Eri tahoilta neuvoja kysellessäni olen törmännyt siihen asenteeseen, että kaikkien yritysten tulisi automaattisesti olla kasvusuuntautuneita. Ehdotellaan suuria lainoja, ulko-maille laajentumista ja isoja työntekijämääriä. Ihanne tun-tuu olevan ”iso korporaatio miljoonabisneksineen.” Myös sen pitäisi olla arvokasta, että joku pystyy työllistämään

Porin SuomiAreenalla kesällä julkaistu tutkimus

kertoo, että viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjäksi valmis-

tumisensa jälkeen.


– Koin enemmän epävarmuutta pätkätöitä tekevänä palkkatyöläisenä, kun seuraavasta työsuhteesta ei ollut tietoa, vertaa Piritta.

– Yrittäjän kohtaama kateus ja pelottelu voivat olla todella voimakkaita. Alussa sanotaan, ”ettet voi onnistua”, ja kun menee hyvin, ”kannattaa nyt painaa täysillä, koh-ta kaikki kuitenkin menee pieleen” . Viimeistään uuden työntekijän palkkaaminen ”johtaa konkurssiin” .

Akavan erityisalojen jäsenistöön kuuluu noin 700 yrittäjää. eniten ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäseniä on toimintaterapeuttien ja kääntäjien joukossa; molempien jäsenistä noin 10 % toimii yrittäjinä.

itsensä ja saamaan siitä toimeentulon, painottaa Piritta. Yrittäjät itsekin toistelevat sitkeästi elävää käsitystä,

jonka mukaan yrittäjä on aina töissä eikä voi pitää edes sairaslomaa. Pirittakin myöntää välillä syyllistyvänsä ”yli-työskentelyyn”, mutta hyvä suunnittelu ja valmistautumi-nen auttavat ajanhallinnassa ja mahdollistavat myös rakkaan harrastuksen – maailmanmatkailun.

Yrittäjyyteen liitetään meillä melkoinen määrä nega-tiivisia asioita: riskejä, epäonnistumisia, epävarmuutta.

Piritta Seppälä arvostaa Akavan Erityisaloilta yrittäjä- urallaan saamaansa apua ja palveluita.

Akavan Erityisalojen esite ”Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän opas” on tuhti tietopaketti yrittäjänä toimiville ja yrittäjyyttä harkitseville.

Voit tilata esitteen Akavan Erityis- alojen toimistolta. Esitteeseen voi tutustua myös jäsensivustolla sekä verkkosivuilla osoitteessa

akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/ammatinharjoittaja_yrittaja

Tutustu oppaaseen


itsenäisen ammatin-harjoittajan ja yrittäjän muistilista

1. Yritysidean ja liikeidean kartoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen • uusyrityskeskukset,ELY-keskukset,seudulliset kehittämiskeskukset, paikalliset yrityskeskukset

2. Rahoituksen selvittäminen •starttirahahaettavaennentoiminnan aloittamista

3. Yritysmuodon valitseminen • toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta

4. Ilmoitukset • perustamisilmoitus kaupparekisteriin tehtävä ennen toiminnan aloittamista

• ilmoitus verottajalle toiminnan aloittamisesta, ennakkoperintärekisteri, arvonlisävero- velvollisten rekisteri

• Y-tunnuksen saaminen

• luvanvaraisuuden selvittäminen; mikäli toiminta on luvanvaraista, lupa tulee hankkia ennen toiminnan aloittamista

5. Kirjanpidon järjestäminen

6. Vakuutukset • YEL-vakuutus otettava 6 kk:n kuluessa

• muu vakuutusturva

7. Työttömyysturva • palkansaajan työttömyysturva

• Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttö- myyskassa AYT

• Suomen Yrittäjien työttömyyskassa SYT

teKStI tuire torvela

ammattiliiton jäsenyys palvelee myös yrittäjääPiritta on halunnut pysyä Akavan Erityisalojen jäsenenä, vaikka yrittäjänä kuuluu toisen työttömyyskassaan. Yrit-täjäuransa aikana hän kertoo saaneensa arvokasta apua Akavan Erityisalojen lakimieheltä Tuire Torvelalta.

– Jo alkutaipaleella Tuire neuvoi, mitkä viralliset asiat on huolehdittava kuntoon yritystä käynnistettäessä ja auttoi sopimusten teossa.

– Ammattiliitosta olen aina saanut rahoilleni vasti-netta. Erilaiset tapahtumat ja liiton yrittäjäpalvelut ovat minulle tärkeitä. Jäsenlehti auttaa pysymään kärryillä myös työntekijän näkökulmasta.

yhteenveto 3 I 201524

Meillä alkavat taas yt:t...

...henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta

Tällä palstalla Akavan Erityisalojen asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista jäseniä koskettavista kysymyksistä.

Yhteistoimintalailla on iloisempi puolensa. Kyseessä ei ole pelkkä irtisanomislaki, vaan yt:t tulee käydä vaikkapa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta.

L aki yhteistoiminnasta yrityksissä (jäljempänä yhteistoimintalaki tai yt-laki) näyttäytyy harmil-lisen usein ikävissä asioissa. Kun tulee tarve vä-hentää henkilöstöä, käydään yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut).

Tämä aiheuttaa pelkoa työpaikan menettämisestä, mutta ylittää myös uutiskynnyksen. Varjoon jää, että yt-neuvotteluja tulee lain mukaan käydä lukuisissa muissa-kin asioissa, kuten esimerkiksi henkilöstö- ja koulutus-suunnitelmaa laadittaessa.

henkilöstöpolitiikan tärkeä apuvälineYhteistoimintalain 16 §ssä säädetään vuosittain laaditta-vasta henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta, joka on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Näin ollen jokaisessa yri-tyksessä tulisi käydä vähintään yhdet yt-neuvottelut joka vuosi.

Suunnitelma toimii henkilöstöpolitiikan apuvälinee-nä työnantajalle. Sen kautta myös työntekijät saavat ar-vokasta tietoa. Edellisen vuoden suunnitelman toteutu-misen seuranta on osa suunnitelman vuosittaista käsit-telyä. Molemminpuolinen avoimuus ja luottamus lisääntyvät ja henkilöstöedustajat voivat seurata suunni-telmaan liittyvien asioiden oikeudenmukaista toteutu-mista.

Suunnitelma laaditaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Sisältö voi vaihdella yrityksen koon ja tilanteen mukaan. Pienem-missä yrityksissä suunnitelmalta ei edellytetä samanlais-ta laajuutta kuin suuremmissa yrityksissä.

Suunnitelmasta tulee ilmetä henkilöstön tilanne laa-timishetkellä sekä arvio tulevan vuoden muutoksista. Myös muutoksiin liittyvät koulutus- ja osaamistarpeet kirjataan. Hyvin tehtynä tämä toimii koko yrityksen hen-kilöstösuunnittelun ja ennakoinnin arvokkaana apu-välineenä. Suunnitelman avulla varmistetaan, että yri-tyksellä on suunniteltua toimintaa varten oikea määrä henkilöstöä oikeilla paikoilla ja oikealla osaamisella varustettuna.

teKStI Saara Aikio KUVAt Lehtikuva

>>

Meillä alkavat taas yt:t...

...henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta



kenen kanssa neuvotellaan? Yritykset ovat erikokoisia ja erilaisia. Vuorovaikutus hen-kilöstön kanssa on tärkeää ja se kannattaa toteuttaa tar-koituksenmukaisesti.

Pienemmissä yrityksissä henkilöstö- ja koulutussuun-nitelmien tekemistä voidaan käsitellä koko henkilöstön kanssa yhteisessä kokouksessa. Isommissa yrityksissä tämä ei ehkä ole järkevää eikä edes mahdollista. Silloin suunnitelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käy-dään henkilöstön edustajien kanssa. Henkilöstöä voi edustaa työntekijöiden keskuudestaan valittu luottamus-mies, luottamusvaltuutettu tai on mahdollista valita myös yhteistoimintaedustaja. Henkilöstöedustaja voi edustaa joko kaikkia työntekijöitä tai edustajia voidaan valita use-ampia, jolloin esimerkiksi eri henkilöstöryhmillä on oma edustajansa.

Yrityksessä voi toimia myös erityinen neuvottelukun-ta, jossa käsitellään yhteistoimintaan kuuluvat asiat. Hen-kilöstöedustaja voi tehdä esityksen työnantajalle neuvot-telukunnan perustamisesta.

aloiteoikeus ja oikeus tietoon Yhteistoimintalain mukaan henkilöstöedustajalla on aloi-teoikeus. Työnantaja on vastuussa yt-lain noudattamises-ta, mutta tilanteen niin vaatiessa, myös henkilöstöedus-taja voi tehdä aloitteen neuvottelujen aloittamisesta. Siinä tapauksessa työnantajan on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin neuvottelujen aloittamiseksi. Jos työnan-taja ei pidä neuvotteluja tarpeellisina, siitä tulee antaa kirjallinen selvitys viipymättä.

Työnantajan tulee antaa henkilöstölle tai edustajalle kaikki asiaan vaikuttavat tiedot. Annettavat tiedot voivat sisältää esimerkiksi työnantajan luonnoksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaksi. Tiedot tulee antaa ymmärret-tävässä muodossa ja riittävän ajoissa. Henkilöstöedusta-jalle tulee varata riittävä aika asioiden käsittelyyn henki-löstön kanssa ja neuvotteluihin valmistautumiseen.

Työnantajan tulee huolehtia, että neuvottelujen tu-lokset kirjataan. Henkilöstöedustaja voi myös pyytää, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja.

Osapuolet voivat asettaa suunnitelmaan muitakin kuin lain edellyttämiä tavoitteita. Samalla työntekijäpuo-li voi puuttua työpaikalla mahdollisesti vallitseviin puut-teellisiin käytäntöihin tai ainakin pyytää niihin muutosta.

Suunnitelmaa laadittaessa tulee muistaa henkilöstön tietosuoja-asiat ja henkilöstöedustajalla on salassapito-

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon kaikki sellaiset yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla saattaisi olla vaikutusta henkilöstöön. Yhteistoimintalaissa on annettu tarkempaa ohjeistusta, minkälaisia asioita ennakoitavat muutokset saattaisivat koskea. Lisäksi siellä luetellaan asioita, joita suunnitel-masta tulisi ainakin käydä ilmi.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tekemiseen ei ole olemassa yleistä mallia, ja suunnitelma voi vaihdella yrityksen koon, tilanteen ja tarpeiden mukaan. Suunni-telma tehdään apuvälineeksi ennakointiin ja varautumi-seen, ei viranomaisia varten. Lisäksi kyseessä on nimen-sä mukaisesti suunnitelma. Työnantaja ei ole velvollinen toimimaan suunnitelman mukaan, ellei sinne kirjata sitovasti sovittuja asioita. Tästä huolimatta suunnitelma on pyrittävä laatimaan huolellisesti ja realistisesti – yhteis-toiminnassa.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman teko on jatkuva prosessi. Ajatuksena on, että suunnitelma laaditaan ker-ran perusteellisemmin ja sen jälkeen sitä voidaan päivit-tää joko kerran vuodessa tai tarvittaessa useamminkin.

Vuokratyövoiman ja alihankinnan käyttö liittyy lähei-sesti henkilöstösuunnitteluun, mutta niistä on laissa omat määräyksensä eikä niitä edellytetä otettavaksi mukaan suunnitelmaan. Mikään ei kuitenkaan estä näiden mu-kaan ottamista. Myös tasa-arvosuunnitelma voidaan ot-taa osaksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, jolloin se on käsiteltävä yhteistoiminnassa.

Mikä yt-asiamies? Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain noudattamista. Kyseessä on työ- ja elinkeinoministe-riön alainen hallintoviranomainen, joka antaa yt-lain soveltamisohjeita. Neuvot ja ohjeet ovat luonteeltaan asiantuntijalausuntoja. Seuraamusten määrääminen kuuluu tuomioistuimille. Yhteistoiminta-asiamieheen voi olla yhteydessä vapaamuotoisesti. Yhteydenottajana voi toimia työnantaja, työntekijä tai henkilöstöedustaja. Palvelu on maksutonta.


Lue lisää:Eklund, Johanna – Keinänen, Anssi – Miettinen, Tarmo – Väätänen, Ulla (2010) Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä, Uuden yhteistoimintalain vaikutusten arviointitutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 3/2010.

HE 254/2006 vp., Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, 334/2007.

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä, 216/2010.

Lamponen, Helena (2013) Yritystoiminnan laatu, yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen on jakamaton kokonaisuus, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2013.

Lamponen, Helena (2014) Henkilöstön edustus yhteistoimintalain keskeisissä menettelyissä, Defensor Legis, Suomen asianajajaliiton oikeudellinen aikakauskirja,

Työoikeuden teemanumero N:o 4/2014.

Skurnik-Järvinen, Hanna (2014) Työpaikan henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti, 2. uud.

p. Kauppakamari, Meedia Zone OÛ Viro.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi, (2014).

Työsopimuslaki, 55/2001.

Uhmavaara, Heikki (2015) Ylemmättoimihenkilötyt-neuvotteluissa, Tutkimusraportti 4.2.2015, YTN ry,

Viitala, Riitta (2013) Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä, 4. uud. p., Edita Helsinki.

Yhteistoiminta-asiamiehentoimistonvuosikertomus2013, TEM-raportteja 7/2014, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Yhteistoimintalakiopas (2014), Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

velvollisuus koskien neuvottelujen yhteydessä mahdol-lisesti esiin tulleita henkilökohtaisia tietoja.

Laki ei velvoita työnantajaa kouluttamaan henkilös-töään. Henkilöstöedustaja voi kuitenkin pyytää työnan-tajalta selvitystä siitä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää ammatillista osaamista niiden työntekijöiden osalta, jot-ka ovat jääneet vaille koulutusta.

hyödynnä lakia rohkeasti! Yhteistoimintaneuvottelut tulee käydä yhteistoiminnan hengessä, tavoitteena yksimielisyys. Yksimielisyyteen pyrkiminen ei kuitenkaan tarkoita samanmielisyyttä asi-an käsittelyssä.

Vuorovaikutuksen työnantajan ja työntekijöiden vä-lillä tulee olla todellista ja aitoa. Henkilöstöedustaja toimii tässä tärkeänä tiedonvälittäjänä molempiin suuntiin. Yhteistoimintaneuvottelut on aloitettava jo valmistelu-vaiheessa, ennen päätösten tekoa. Vain silloin vuoro-vaikutus voi toimia.

Henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet ovat käytännön tasolla jääneet pienemmiksi, kuin mitä lain puitteissa olisi mahdollista. Aloiteoikeus on yksi tärkeim-mistä ja sitä tulisikin käyttää paljon rohkeammin. Oikeus tietojen saantiin on myös varsin laaja ja on myös tärkeää, että henkilöstöedustaja pyytää aktiivisesti tietoa työnantajalta.

Apua kannattaa pyytää rohkeasti. Henkilöstöedusta-jalla on mahdollista saada asiantuntija-apua yrityksen sisältä. Hän voi myös olla yhteydessä yhteistoiminta-asiamieheen tai omaan ammattijärjestöönsä ja saada niistä henkilökohtaista neuvontaa ja apua.

Henkilöstöllä on yt-lain myötä ainakin teoriassa mah-dollista vaikuttaa yrityksen henkilöstö- ja koulutussuunni-telman sisältöön. Yhteistoiminnallisen kulttuurin yrityk-sessä tämä mahdollisuus toteutuu myös käytännössä.

Henkilöstö- edustaja voi tehdä

aloitteen.


Introvertit esiinLinus Jonkmanin mukaan nykyaika suosii ekstrovertteja, vaikka introverteillakin olisi paljon annettavaa

teKStI Anssi Koskinen PIIRRoS Karoliina Pertamo

J oitain vuosia sitten Linus Jonkman teki raskasta työtä. Hän oli suuren konsulttijoukon esimies, työhön liittyi usean työn tekemistä päällek-käin, ”multitaskaamista” sekä sosi-

aalisia tilanteita. – Kaikki olettivat, että olen tyypillisen

ekstrovertti ihminen. Se työ melkein tuhosi minut.

Jonkman tiesi olevansa introvertti ihmi-nen, joka kaipaa ajoittain yksin oloa. Usein hän saattaa kesken kutsujen poistua hetkek-si vessaan vetämään henkeä. Työssä hän oli oppinut ottamaan itselleen roolin, jonka avulla selvitä sosiaalisista tilanteista, mutta liika oli liikaa.

Ruotsalainen Jonkman on nykyään tieto-kirjailija ja töissä suuren viestintäyhtiön hen-kilöstöjohdossa. Hän on kirjoittanut kirjan introverteistä ihmisistä. Suomeksi keväällä ilmestynyt ”Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous” valittiin vuonna 2014 vuoden HR-kirjaksi Ruotsissa.

Jonkmanin mielestä introvertit ovat nyky-ään alakynnessä, ekstroverttius on arvostetum-

pi persoonallisuuden piirre. Arvostus näkyy myös työyhteisöissä. Työpaikoilla suositaan nykyään avokonttoreita, ja työntekijöiden odo-tetaan verkostoituvan ja brändäävän itsensä. Kaikki tämä on luontaista ekstrovertil-le, joka on kuin kala vedessä uu-sien ihmisten keskellä ja joka mielellään tekee työtään kuunnellen vaikka musiikkia korvakuulokkeistaan.

– Ekstrovertit pitävät multitaskaamisesta, mutta se on kyllä aina työn kannalta huono asia. Aivoja ei ole tehty sellaiseen, Jonkman toteaa.

dopamiini jyllää aivoissaIntroverttius tai ekstroverttius on erottama-ton osa ihmisen persoonallisuutta. Introver-tit ovat ihmisiä, jotka ylistimuloituvat liiasta ärsykkeestä. Heillä on alhainen toleranssi dopamiinille.

– Introvertit eivät koskaan pitkästy, he voivat vaikka katsoa golfia telkasta eivätkä tylsisty. Ekstrovertit taas tarvitsevat paljon

toimintaa, että saavat tarpeeksi dopamiinia. Eristyksissä ollessaan ekstrovertit tylsistyvät, Jonkman sanoo.

Hänen mukaansa ekstrovertit ovat hyviä työssä, jossa tarvitaan nopeita päätök-

siä. Introverteille tämä ei ole luontaista, he ovat päätöksen

edellä ensin paremminkin apaattisia. Introverttien vah-vuudet ovat Jonkmanin mu-kaan siinä, että he helpom-min kykenevät pitkäjäntei-

seen, keskittymistä vaati- vaan työhön.

– Jos introverteiltä viedään mahdollisuus tehdä työtä omalla

tavallaan, niin häviämme kaikkein syvim-män keskittymisen tason.

Ekstroverttiuden arvostaminen on melko uusi ilmiö. Alkunsa se sai viime vuosisadan puolivälin paikkeilla.

– Ruotsissa oli vielä sata vuotta sitten sel-laisia sanontoja, kuten suutarin ei pidä jättää lestiään ja yksinäinen farmari on paras far-mari, Jonkman kertoo.

työelämä rakennetaan toisille

helpommaksi.


1950-luvulta kulttuuri alkoi muuttua. Aikaisemmin lapsille opetettiin tärkeimpinä hyveinä lojaalisuutta ja kurinalaisuutta. Sodan jälkeen individualismi alkoi tehdä nousua länsimaisessa kulttuurissa ja lapsille alettiin opettaa, että on tärkeää kertoa oma mielipi-teensä, tulla kuulluksi ja seurata unelmiaan.

perusteetonta arvostustaPsykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan Suomi ei ole poikkeus, meil-lä on tässä suhteessa amerikkalainen arvo-maailma, jossa ulospäin suuntautumista ar-vostetaan. Mitään perusteita ekstroverttien piirteiden arvostamiselle ei ole. Ihmiset ovat intuitiivisesti ilman mitään tieteellistä pohjaa päätelleet ominaisuuden olevan paremman.

– Seuraavaksi tähän piirteeseen liitetään suuri joukko muita positiivisia ominaisuuk-sia, jotka eivät siihen mitenkään liity, ja mie-likuva hyvistä ja huonoista persoonallisuu-den ominaisuuksista on luotu. Sitten tätä jonkin piirteen ylivertaisuutta toistetaan niin kauan, että asia muuttuu jo faktaksi, kukaan ei enää kyseenalaista sitä.

Vaikka introvertit ja ekstrovertit luonteen-piirteet ovat pysyviä, niin ihminen on kuiten-kin sopeutuvainen.

– Ihminen kykenee sopeuttamaan käy-töksensä tilanteen odotusten mukaisesti, jopa oppii käyttäytymään oman luonteensa vastaisesti, jos tilanne sitä vaatii, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa introverteilla ja ekstro-verteilla piirteillä ei ole merkitystä työn kan-nalta, eikä niitä siksi pitäisi korostaa. Mitä enemmän osaamista ja asiantuntijuutta teh-tävä vaatii, sitä vähemmän on merkitystä sillä, suuntautuuko ihminen sisään- vai ulospäin.

– Nykyajan työelämässä on suuri vaara, että katteettomat käsitykset hyvistä ja huo-noista persoonallisuuden piirteistä ajavat työntekijöiden valinnoissa osaamisen, päte-vyyden ja asiantuntijuuden ohi.

erilaisuuden ei pitäisi vaikuttaaKeltikangas-Järvisen mukaan työolosuhteet pitäisi luoda niin, että erilaisuutta ei tarvitse ottaa huomioon niin kauan kuin tämä ei vai-kuta työtehtävien suorittamiseen.

– Nyt vaarana on, että jonkin piirteen tul-lessa arvostetuksi, työolosuhteet rakennetaan niin, että vain tämän piirteen omaavilla on mukavaa. Meitä ei välttämättä yritetä työntää samaan muottiin, vaan työelämä rakennetaan toisille helpommaksi kuin toisille. Ja sitten ihmetellään, miksi ne toiset voivat huonosti.

Työyhteisöt häviävät introverttien ihmis-ten osaamisessa, pätevyydessä ja asiantunti-juudessa, jos työolosuhteet järjestetään ulos-päin suuntautuneiden työntekijöiden mu-kaan. Keltikangas-Järvinen ei kuitenkaan jaa Jonkmanin näkemystä siitä, että keskittymi-nen ja pitkäjänteisyys olisivat introverteille ominaisempia taipumuksia kuin ekstro-verteille.

– Varautuneisuus ja tarkkailijan rooli eivät mitenkään osoita pitkäjänteisyyttä, vaan se ja keskittymiskyky ovat itsenäisiä, ulos- tai sisäänpäinsuuntautuneisuudesta irrallaan olevia ominaisuuksia.

Artikkeli on julkaistu Akavalaisessa keväällä 2015.


Suomi hyvän hallinnon mallimaaksiSääntelyn purkua korostetaan jo niin innokkaasti, että hyvä hallinto tarvitsee puolestapuhujia.

HyväHALLiNTO

Akavan Erityisalat:

teKStI Anna Joutsenniemi KUVAt Susa Junnola

ansalaisia kuulevaa, tasapuolista ja riippumaton-ta – näitä hallinnon hyveitä ei voida säilyttää il-man riittäviä resursseja. Hyvä julkinen hallinto on Suomen valtti ja se on uhanalainen nyt vallit-sevassa hallinnon alasajon ilmapiirissä, sanoo

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. – Samalla kun maan hallitus purkaa turhaa byrokrati-

aa, sen tulee nostaa hyvä hallinto kunniaan ja Suomen menestystekijäksi. Suomi voi olla tässä esimerkillinen –hyvän hallinnon mallimaa.

– Edustamme laajasti hallintotyön huippuasiantunti-joita kunnissa, valtiolla ja korkeakouluissa. Heillä on ide-oita ja osaamista, heitä kannattaisi kuulla kehittämistyös-sä! Hallinnon asiantuntijat eivät todellakaan halua turhaa sääntelyä, vaan tehdä työnsä hyvin. Heitä on turha syyl-listää byrokratian ”kukkasista”, jotka ovat poliittisten päät-täjien vastuulla, Luomanmäki sanoo.

– Nyt väki työpaikoilla kipuilee. Jäsenemme raportoi-vat jo vakavista puutteista hallinnon resursoinnissa, vai-kutusten arvioinnissa, valmistelun nopeudessa ja avoi-muudessa.

Luomanmäki muistuttaa, että valtaosa suomalaisista arvostaa hyvää julkista hallintoamme.

– Vaikka supistusintoa on myös kansalaisissa, enem-mistö ajattelee, että Suomi ei menesty ilman hyvää jul-kista hallintoa. Keväällä tehdyn TNS Gallupin toteutta-man kyselymme mukaan tätä mieltä on yli 80 prosenttia kansalaisista. Yhtä moni arvioi, että hyvä julkinen hallin-to on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys.

– Suomalaiset odottavat hallinnolta varsin yksimieli-sesti asiantuntemusta, lainmukaisuutta, kansalaisten kuulemista, riippumattomuutta, tarkoituksenmukaisuut-ta sekä yhdenvertaista kohtelua. Nämä ovat myös hallin-totyötä tekevien jäsentemme ohjenuorana.

Akavan Erityisalat ja kahdeksan hallintotyön ammattilaisia edustavaa jäsenyhdistystä esittelevät hyvää hallintotyötä uudessa julkaisussa. Puheenvuoron ovat saaneet erityisesti jäsenet.

Tutustu verkossa tai tilaa julkaisu osoitteesta viestintä@akavanerityisalat.fi

K


Hyvä hallinto toteutuu pääosin, riittämättömät resurssit suurin uhka

JÄSENKYSELY:

Sitaatit julkaisusta Hyvä hallintotyö!

TärkeiMMäT asiat ovat kunnossa! Näin arvioivat hallinnollista val-mistelua tai sitä tukevaa työtä tekevät jäsenemme kunnissa, valtiolla ja korkeakouluissa. Lainmukaisuudesta pidetään kiinni ja hallinto on asiantuntevaa. Hyvässä kuosissa ovat vastaajien mielestä myös hal-linnon riippumattomuus, taloudellisuus, ymmärrettävyys, yhdenver-taisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

”tietopalvelu on yksi hallinnon tukitehtävistä, johon kohdistuu herkästi säästöpaineita. Henkilöstövähennysten vaikutusta tulisi miettiä tarkasti, sillä tietopalvelu on keskeinen toimija avoimen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä.”

Tietopalvelupäällikkö outi örn, sosiaali- ja terveysministeriö:

”Kääntäjien työ on näkymätöntä hallintoa. työ huomataan yleensä vasta silloin, jos käännös ei valmistu ajallaan tai siitä löytyy virheitä. Kirkkonummella haluamme, että kuntalaiset voivat toimia omalla äidinkielellään mahdollisimman kattavasti. etenkin maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on toivottu nykyistä enemmän myös englanninkielistä materiaalia.”

Johtava kielenkääntäjä antti kangasmäki, kirkkonummen kunta:

>>


HyväHALLiNTO

Valmistelun nopeutta, laaja-alaisuutta ja avoimuutta arvioi kriit-tisesti jo kolmannes vastaajista. Kaikkein eniten vastaajia jakoi käsitys siitä, ehditäänkö hallinnon päätösten vaikutuksia arvioida riittävästi sekä siitä, onko hallinto riittävästi resursoitua.

Suurimmat ongelmat liittyvät vastaajien mielestä resursseihin. Riittävää resursointia pidetään tärkeänä hyvän hallinnon tunnusmerk-kinä, mutta puolet on sitä mieltä että se toteutuu heikosti.

Vastaajajoukko oli varsin yksimielinen hyvästä hallinnosta ja sen toteutumisesta omalla työpaikalla. Merkitseviä eroja löytyi pari. Val-tiolla arvioitiin avoimuuden ja sidosryhmien kuulemisen toteutuvan paremmin kuin korkeakouluissa. Valtiolla työskentelevät näkivät yhdenvertaisuuden ja riippumattomuuden toteutuvan paremmin kuin kunnissa työskentelevät.

”Olemme tHL:ssä rohkeita terveyden ja hyvinvoinnin puolustajia ja edistäjiä, joiden työ on vaikuttavaa. Kehittämispäällikkönä teen työtä sen eteen, että meillä on työilmapiiri, jossa saamme asiantuntijoistamme parhaan mahdollisen hyödyn irti.”

kehittämispäällikkö päivi Tapiovaara, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

”Opetushallituksesta on vähennetty henkilöstä, mutta lakisääteiset tehtävät ovat säilyneet vähintään ennallaan. tutkintojen perusteita on uudistettava jatkuvasti, jotta ne olisivat ajantasaiset ja ennakoisivat tulevaisuuden työelämän tarpeita. Jos tutkintojen perusteet eivät tue tätä, seuraukset näkyvät esimerkiksi yritysten menestymisessä.”

opetusneuvos Markku karkama, opetushallitus


kritiikki hiertää – tai sitten eiEntä miten jäsenemme kokevat hallinnon arvostelun? Miten arvostelu mahdollisesti vaikuttaa omaan työntekoon? Erityisesti kyselyssä viitattiin tässä kritiikkiin, jota poliitikot, media ja kansalaiset kohdistavat hallinnon tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Tätä tutkittiin väittämien avulla.

Suhtautuminen kritiikkiin jakoi voimakkaasti vastaajien käsityksiä. Melkein jokainen väite tuotti käytännössä yhtä paljon samaa ja eri mieltä olevia.

Kritiikin kokee ahdistavana yli 40 prosenttia vastaajista ja yli 30 prosenttia katsoo jopa työilmapiirin huonontuneen arvostelun vuok-si. Toisaalta noin neljännes valtiolla sekä kunnissa ja korkeakouluissa jopa 38 prosenttia näkee, ettei arvostelu vaikuta omaan työhön.

”taidehallinto ei eroa muista hallinnon aloista. Hyvä hallinnon on oltava asiakkaan parhaaksi toimimista, sujuvaa, nopeaa ja selkeää. taide vaikuttaa tutkimustenkin mukaan ihmisen hyvinvointiin. Ihmiset tarvitsevat uusia näkökulmia, etenkin nyt matalasuhdanteen ja suurten murrosten aikana.”

erityisasiantuntija ulla lassila, Taike

”Kunnissa on vaihtumassa uusi työntekijäsukupolvi, joka pitää nopeaa ja joustavaa tiedonkulkua ja virkamiehen asiakaspalveluasennetta itsestäänselvyytenä. Kuntalaisilla on oikeus hyvään hallintoon. Jotta oikeus toteutuu, hallintoon on satsattava riittävästi myös resursseja.”

hallintojohtaja Mikko löfbacka, siuntion kunta

>>


HyväHALLiNTO

näin tutkimus tehtiin:Akavan Erityisalat kysyi hyvästä hallinnosta kunnissa, valtiolla ja korkeakouluissa työskenteleviltä jäseniltään. Aineisto kerättiin vuoden 2014 marras-joulukuussa. Vastausaktiivisuudeksi muodostui 25 pro-senttia. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.

”Hyvä hallinto on viestinnän kannalta katsottuna entistä vahvemmin kuntalaisten osallisuuden tukemista ja mahdollistamista. Mietimme paljon sitä, miten tavoitamme eri ryhmät heidän omimmalla tavallaan viestiä. Viestinnän tehtävä on myös rakentaa kaupungin tarinaa ja mainetta ja tätä kautta kunnan vetovoimaa.”

viestintäpäällikkö heli holm, espoon kaupunki

”Myös yliopistoon kohdistuu säästöpaineita. Jos opinto-asiainsuunnittelijoiden määrää vähennettäisiin, emme ehtisi ohjaamaa kaikkia opiskelijoita eivätkä opettajat ja tutkijat voisi keskittyä kunnolla perustehtäviinsä. Silloin opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsisi.”

opintoasiainsuunnittelija anni rimminen, helsingin yliopisto


Hyvän hallinnon resepti Kysyimme kuudelta eturivin tutkijalta hyvästä julkisesta hallinnosta. Millaista hyvä hallinto on ja miten siihen päästään? KoonnUt Anna Joutsenniemi

Jonn

e Re

nval

l

Milla

Kaa

rina

Oja

”TarviTseMMe luotettavaa, juurevaa ja demokraattista julkista hallintoa. Tällaiseen hallintoon päästään:• Pitämälläkiinnihyvistätoimivistaperinteistäjasamallasuhtau- tumalla avoimesti ja kuunnellen maailman muutokseen sekä esimerkiksi osallisuuden uusiin muotoihin.• Välttämällätarkoitushakuistavastakkainasetteluajaluottamalla moniarvoisen yhteiskunnan toimintakykyyn.• Käymälläasiantuntevaa,laajaajavärikästäjulkistakeskustelua intohimoisesti mutta kunnioittavasti.Luotettava julkinen hallinto edellyttää byrokratiaa ja voi joidenkin mielestä vaikuttaa tehottomalta. Juureva julkinen hallinto edellyttää perinteiden kunnioittamista, mikä saattaa vallankumouksellisten ajattelijoiden mielestä olla takapajuista. Demokraattinen julkinen hallinto edellyttää kansanvaltaista päätöksentekoa monella eri tasolla, mikä joidenkin näkemysten mukaan vie liiaksikin aikaa ja resursseja.

Omasta mielestäni meillä on maailman mittakaavassa hieno hal-lintojärjestelmä, jonka uudistaminen edellyttää sekä nykyisen järjes-telmän menestystekijöiden ymmärtämistä että radikaalejakin uudis-tuksia.

”suoMi tarvitsee tavoitteellista, avointa ja rajat ylittävää julkista hallintoa.

Jotta tähän päästään, julkishallinnon taloudellistamisesta on luovuttava. Kapeakatseinen tulosyksikköohjaus ei toimi julkishallin-nossa, joka väistämättä sisältää erilaatuisia ristiriitaisiakin sisällöllisiä tavoitteita. Julkishallinnon organisointia on kehitettävä siten, että työntekijät voivat keskittyä erilaisten mittareiden sijaan hoitamaan oman alansa sisällöllisiä asioita avoimesti ja yhteistyössä muiden alojen kanssa.

Jenni airaksinenHT, yliopistonlehtori, kunta- ja aluejohtaminenTampereen yliopisto

paavo JärvensivuTalouskulttuurin tutkijaAalto-yliopisto (CESR)Mustarinda-seura

tarvitsemme luotettavaa, juurevaa

ja demokraattista julkista hallintoa.

Suomi tarvitsee tavoitteellista, avointa

ja rajat ylittävää julkista hallintoa.

”tarvitaan näkemyksellisyyttä sekä kykyä yhdistää ja ohjata eri toimijoita ja toimialoja.”Paavo Järvensivu

>>


Mar

ie H

olm

sted

t

”suoMi tarvitsee julkista hallintoa, joka on tasavertaisesti ihmisiä kohtelevaa, avointa, asioita tuntevaa, kansalaisia kuulevaa ja sektori rajat ylittämään kykenevää.

Miten tähän päästään? Monia asioita tulee mieleen: Ennen kuin kuullaan kuntalaisia, hallinnon olisi hyvä miettiä, mihin kuntalaisten mielipide voi oikeasti vaikuttaa. Ylhäältä tapahtuvan osallistamisen tulokset jäävät usein vain kysyjän mappiin. Mahdollistetaan sisällöl-lisen asiantuntijuuden kasvu ja suojellaan hallintoa joka toinen vuosi vaihtuvilta, usein konsulttien sisään ajamilta johtamis-, kehit-tämis-, markkinointi- jne. ismeiltä.

Tulosyksikkökäytännöt mittareineen tulee arvioida uudelleen, jotta hallintosektorien välinen yhteistyö mahdollistuisi ja siitä jopa innostuttaisiin. Käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisessä tulee siirtyä konkreettisiin ja toimiviin ratkaisuihin.

”MielesTäni tarvitaan systemaattisen koulutuksen pohjalta ope-roivaa sivistynyttä ja valtiollisen kehityshistorian tuntevaa julkista hallintoa, joka tavoittaa kansalaiset kaikilla alueilla ja kaikista sosiaa-liryhmistä.

Tähän päästään kehittämällä olemassa olevaa julkisen hallinnon järjestelmää. Seuraan kiinnostuneena, millaisia kokeiluja julkisen hallinnon osalta tehdään alueellisesti sangen erilaistuneen valtion eri osissa. Esimerkiksi Lapissa mietitään juuri nyt aktiivisesti uusia ratkaisuja. On mielestäni erittäin tervetullutta, että esityksiä julkisen hallinnon kehittämisestä saadaan nimenomaan valtion keskus-hallinnon ulkopuolelta.

Poliittisten päättäjien on myös tärkeää ymmärtää yliopistoissa opetettavien humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja aluetieteellis-ten tieteenalojen keskeismerkitys julkisen hallinnon uusien ammatti-laisten kasvattamisessa.

anita kangasKulttuuripolitiikan professoriJyväskylän yliopisto

sami MoisioFT, YTTAluesuunnittelun ja -politiikan professoriHelsingin yliopisto

Suomi tarvitsee julkista hallintoa, joka

on tasavertaisesti ihmisiä kohtelevaa.

tarvitaan systemaattisen koulutuksen

pohjalta operoivaajulkista hallintoa.

”Julkisen hallinnon tehtävänä on vastata peruspalvelujen riittävästä ja tasa-puolisesta saatavuudesta ja laadusta sekä oikeusturvasta.” Anita Kangas

HyväHALLiNTO


”TavoiTTeena tulisi olla luotettava, julkinen ja turvallinen hallinto.Luotettava hallinto toimii objektiivisesti, ennakoitavasti ja tasa-

puolisesti. Tärkeää on myös luottamus hallinnon puolueettomuuteen. Luotettavuus pysyy edelleen korkealla tasolla, kun hallinnossa pa-nostetaan laatuun, tehokkuuteen ja yleisen edun toteuttamiseen lainsäätäjän määrittelemissä puitteissa. Myös hyvän hallinnon takeet ovat luottamuksen välttämätön edellytys.

Julkinen hallinto on avointa, kontrolloitavaa ja vastuullista. Kun hallintoa halutaan aidosti kehittää, tarvittaisiin lisää julkisuutta – eikä päinvastoin. Sitä voidaan vahvistaa laajentamalla toiminnan avoi-muutta ja ihmisten osallistumismahdollisuuksia.

Yleisen edun toteuttaminen on julkisen hallinnon olennainen erityispiirre. Sitäkin pitäisi korostaa eikä heikentää erilaisilla yrityis-tämismalleilla. Hallinnon kontrollia ja vastuuta on jo riittävästi, nyt voisi kannustaa myös innovaatioihin ja luovuuteen.

Turvallinen hallinto turvaa peruspalvelut, turvallisuuden ja ter-veellisen ympäristön samoin kuin edellytykset tehokkaalle kilpailul-le ja yksilön vapauksien toteutumiselle. Turvallinen ja turvaava hal-linto vaatii toimiakseen myös riittävät resurssit. Sääntely pitäisi koh-distaa olennaisiin riskeihin ja uhkiin, jolloin turhaa normitusta ja valvontaa voidaan myös purkaa.

”TarviTaan kustannustehokasta, ratkaisukeskeistä ja olennaisuuksiin keskittyvää julkista hallintoa.

Tähän päästään asettamalla byrokraattien toimintaa olennaisilta osin mittaavat mittarit ja valvomalla hallinnon todellisen toiminnan ja sille asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisuutta. On myös sovellet-tava nykyistä oleellisesti enemmän moderneja arviointimenetelmiä, kuten esimerkiksi kustannushyöty –analyysia (cost-benefit analysis.)

Virkamiehet on myös koulutettava kykeneviksi itse soveltamaan näitä menetelmiä. Tämä tehtävä on nyt jokseenkin laiminlyöty. Ja tästä virheestä maksamme valtavaa hintaa hallinnon yleisenä tehot-tomuutena ja aikaansaamattomuutena. Hukkaamme valtavasti voi-mavaroja. Saisimme näillä menetelmillä nykyistä parempia tuloksia ja nykyistä halvemmalla.

olli MäenpääOTTHallinto-oikeuden professoriHelsingin yliopisto

Matti WibergVTTValtio-opin professoriTurun yliopisto

tavoitteena tulisi olla luotettava,

julkinen ja turvallinen hallinto.

tarvitaan kustannus-

tehokasta julkista hallintoa.

”Hallinnon toimivuus edellyttää ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilöstöä, selkeää lainsäädän-töä ja myönteisiä tavoitteita. tavoitteita.” Olli Mäenpää

”Ilman hyvää hallintoa Suomi näivettyy ja joutuu mielivaltai- suuteen.” Matti Wiberg

lue tutkijagallup kokonaisuudessaan hyvä hallintotyö! -julkaisusta, akavanerityisalat.fi


aupan ala työllistää Suomessa satojatuhansia työntekijöitä, heidän joukossaan myös noin 30 000 ylempää toimihenkilöitä. Alan ylemmät toimihenkilöt työskentelevät asiantuntija- ja esimiestehtävissä niin vähittäis- kuin tukkukau-

passakin. Toimiala on yksi suurimmista koko Suomessa. YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan

Kaupan Liiton kanssa neuvotteluja ylempien toimihen-kilöiden työsuhteiden ehdoista sekä työehtosopimuksen tarpeesta. Työnantajan mielestä työehtosopimus on kankea malli ja vanhanaikainen tapa sopia alan ylempien toimihenkilöiden asemasta. Konkreettisimmin työn-antajien asenne on näkynyt esi-merkiksi siten, että kaupan alan ylemmille toimihenkilöille ei ole maksettu yleiskorotuksia.

YTN uudisti kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuu-destaan vuoden 2014 alusta. Alalle perustetun projektiryh-män voimin etsitään uusia tulo-kulmia edunvalvontatyöhön jäse-nistön tuella. Toiminnalla on yksi selkeä tavoite: kaupan alan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuo-den 2016 loppuun mennessä.

Tämä projekti on nyt puolessa välissä. On tavattu lu-kuisa määrä kaupan alan asiantuntijoita ja ylempiä toi-mihenkilöitä. Myös yritysten johtoa on käyty tervehtimäs-sä. Hankkeesta on keskusteltu Palvelualojen ammattiliit-to PAMin kanssa, jolla on laaja kaupan alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus. Se ei kuitenkaan koske ylempiä

Stockmannilla otettiin jo iso harppaus! Mitä seuraavaksi? Kampanja kaupan akavalaisten aseman korjaamiseksi tiivistyy syksyllä.

teKStI Saara Aikio, Akavan erityisalat

Kaupan alalle TES!

toimihenkilöitä. Yhteistyö PAMin kanssa on tärkeää. Kyse on sentään saman alan ja samojen työpaikkojen henki-löstöstä.

vilkas syksy tulossaElokuussa lähetettiin kaupan alan jäsenille tulevaisuus-kysely. Haluamme olla mukana kehittämässä kaupan tulevaisuutta ja kaupan alan henkilöstöstä löytyvät parhaat asiantuntijat arvioimaan, miten kauppa saadaan taas nou-

suun. Kyselyn tuloksia käydään läpi syksyn aikana järjestettävissä yritysvierailuissa.

Syksyllä asetetaan myös tavoitteet tu-levan työehtosopimuksen sisällöksi.

hyvä stockmann!Hyvänä esimerkkinä yhteistyös-tä työnantajan kanssa on tuore sopimus Stockmannilta. Siellä tehtiin ylempien toimihenkilöi-den osalta historiallinen sopi-

mus henkilöstöedustusjärjestel-mästä. Uusi henkilöstöedustusjär-

jestelmä lisää avoimuutta ja reiluja pelisääntöjä yhtiön sisällä. Jatkossa ylempien toimihenkilöiden

luottamusmies osallistuu Stockmannilla pai-kallisten sopimusten tekemiseen, valvoo työlainsäädän-nön ja työehtosopimusten noudattamista, edustaa hen-kilöstöryhmäänsä hallintoelimissä ja toimii aktiivisena kumppanina kehittämishankkeissa. Myös palkkaukseen liittyviä kysymyksiä on aiempaa helpompi käsitellä yhti-ön sisällä.

Jos työpaikallasi ei ole luottamusvaltuutettua,

ole yhteydessä liiton asiamieheen tai YtN:n kaupan

projektiryhmään.

K

tes-projektin tiimoilta järjestetään syksyn aikana lukuisia yritysvierailuja ja tapahtumia. tietoa tilaisuuksista ja hankeen etenemisestä löytyy netistä www.kaupansopimus.fi tai www.ytn.fi/kauppa sekä Facebookista www.facebook.com/ytnkauppa

Uzi V

aron

kaupan ala on meidän näkökulmastamme ns. sopimukseton. Sopimukseton ala on aina heikoilla vesillä ja luo epätasa-arvoa työmarkkinoille.

Kaupan alalla on työehtosopimus, joka kattaa ison osan työn-tekijöistä. Se on PAMin ja Kaupan liiton välinen sopimus. Tämä tes ei kuitenkaan koske ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoi-ta eli YTN:n ja oman liittomme Akavan Erityisalojen porukkaa. Epätasa-arvoinen asetelma on näin valmis.

Perinteisesti on ajateltu, että ylemmät toimihenkilöt tai asi-antuntijat eivät tarvitse erityisiä sopimuksia. Heillähän on kaikki hyvin. He sopivat itse sulavasti asioistaan, osaavat pitää puolen-sa ja työnantaja arvostaa heitä. Näin varmaan onkin – ollut. Tilanne on muuttunut ja nyt näyttää siltä, että ylemmät toimi-henkilöt ovat tulleet rankasti huijatuiksi.

Työnantaja on itse omilla toimillaan aiheuttanut sen, että kaupan jäse-nemme ovat heränneet asian tiimoilta. Työnantaja keksi, että näille sopimuksettomille ei tarvitse antaa kuin lain tasoi-nen turva työsuhteessa. Ai-emmin kaikkia kohdeltiin tasapuolisesti, mutta nyt esimerkiksi palkankoro-tukset saatetaan jättää maksamatta, koska ei ole työehtosopimusta. Pal-kankorotukset kun eivät ole lakisääteisiä. Onko oikein, että samas-sa firmassa toiset saavat palkan-korotuksia mutta toiset eivät?

saara aikio

Kohti oikeutta


YtN:

n ka

mpa

njak

uvitu

sta

esän jälkeen korkin kiinni pistäminen voi olla joillekin hankalaa. Aina putki tai muu päihtei-den liikakäyttö ei rajoitu edes loma-aikoihin. Päihdeongelmat aiheuttavat työpaikoilla mer-kittäviä haittoja muun muassa poissaolojen,

heikenneen työturvallisuuden sekä -tehon, työtapatur-mien ja työyhteisöongelmien muodossa. Laskelmien mukaan alkoholista joko suoraan tai välillisesti johtuva työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle 4-6 miljardin kulut vuosittain. Taloudelliset sekä inhimilliset menetyk-set ovat siis merkittäviä.

Työyhteisön tehtävätUusi suositus korostaa varhaisen tuen ja puuttumisen tärkeyttä. Työkaverit ovat tässä todella merkittävässä roo-

lissa. Suosituksen julkistamistilaisuudessa puhunut EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk painot-

ti, että perinteinen hiljaisen hyväksyn-nän kulttuuri on saatava häviä-

mään. Kenenkään ei tulisi paik-kailla päihdeongelmaisen

hommia tai auttaa tilanteen salailussa. Ei ole syyttelyä

aidosti huolestuneena vaikka kahden kesken

kysellä, miten toinen voi. Tavoitteena olisi, että varhainen pu-heeksi ottaminen tapah tuisi jo ennen kuin päihteiden lii-kakäyttö vaikuttaa

töiden laiminlyöntiin.

työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä ehkäisevä päihdetyö eHYt ry:n kanssa julkaisseet uuden Päihdehaitat hallintaan! -suosituksen työpaikka-kohtaisten päihdeohjelmien laatimisen ja päivittämisen tueksi.

teKStI Anna-Maria Balk PIIRRoS Karoliina Pertamo

AUTETAAN AJOISSAUusittu työpaikkojen päihdesuositus painottaa ennaltaehkäisyä

Päävastuu työpaikan päihdeongelmien havaitsemi-sessa ja ennaltaehkäisyssä on kuitenkin luonnollisesti työnantajalla. Työpaikoilla tulisikin olla tarpeeksi avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta myös päihteiden liikakäytöstä voisi puhua esimerkiksi henkilöstöedusta-jien tai esimiesten kanssa siinä missä muistakin sairauk-sista tai ongelmista. Epäilyksen herätessä työntekijän kanssa tulisi keskustella mahdollisista seuraamuksista sekä hoitomahdollisuuksista.

Myös alkoholin tarjoamista työpaikan juhlissa tulisi välttää tai ainakin rajoittaa, ja alkoholittoman vaihtoeh-don valitsemisen pitäisi olla luontevaa. Schugkin mieles-tä suomalaisessa kulttuurissa juhliminen on edelleen synonyymi juomiselle. Juomattomuutta helposti ihme-tellään, ja sille tuntuu olevan tärkeää olla jokin syy. Työ-paikan tilaisuuksissa alkoholitarjoilun rajoittaminen tu-kee sekä kohtuukäyttöä että vähentää sosiaalista painet-ta juomiseen.

Aina ongelmaa ei kuitenkaan tunnisteta ajoissa eikä työpaikan tuki riitä. Silloin työnantajalla tulisi yhdessä työterveyshuollon kanssa olla selkeä toimintamalli päih-deongelman ratkaisemiseksi.

Hoidon tavoitteena on aina työkyvyn säilyttäminen sekä ihmisen terveyden ja perhe-elämän tasapainoon saaminen. Hoitoon ohjattavalle pyritään yhteistyössä löy-tämään sopiva ja riittävä hoitomuoto sekä hoidon toteu-tumisen seuranta. Työnantajan määriteltävissä on, miten hoidon kustannukset jakautuvat. Työpaikalla sekä työter-veyshuollossa tulee olla valmius antaa neuvontaa toimeen-tuloturvan hakemisesta sekä muista toimenpiteistä.

lähteet: Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselytutkimus

Uusittu päihdesuositus antaa selkeät ohjeet haittojen kartoitta- miseen ja ennaltaehkäisyyn sekä hoi-toonohjaukseen. Samalla se kannustaa työpaikkoja luomaan oman, yksilöllisen päihdeohjelmansa. Sitä varten löytyy työterveyslaitoksen sivuilta maksuton ja kattava opas liitteineen. Uuden päihde- suosituksen voit ladata pdf-muodossa Yhteenvedon verkkolehdestä.


K


Yli 90 prosenttia työssä käyvistä suomalaisista käyttää alkoholia.

Työssäkäyvistä miehistä 39 prosenttia ja naisista 14 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä.

Alkoholin riskikäyttöä esiintyy 25 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä.

7 prosenttia kaikista työpaikan poissaoloista ovat suoraan päihteisiin liittyviä.

Päihdehaittoja ehkäisemällä pidennetään työuria. Menetettynä työpanoksena päihdehaitat vievät nyt jopa 1 prosenttia BKT:sta vuosittain.

Toistuva myöhästely tai ennenaikainen poistu- minen työpaikalta.

Satunnaiset ja äkilliset poissaolot.

Töihin tulo päihtyneenä tai krapulassa.

Työtehon heikkeneminen, toistuvat virheet ja tapa- turmat, töiden laiminlyönti.

Muuttunut tai poikkeava käytös.

Esimiesten tai työpaikan sosiaa listen tilanteiden välttely.

Tunnista vaaranmerkit

lasisia lukuja


Askeleet kohti kestävää työtä

OpiskelijatTule mukaan sitoumukseen! kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuon-na 2013. Perinteisen strategian sijaan päätettiin tehdä yhteiskun-tasitoumus: ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Sitoumuksessa julkishallinto pyrkii yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistä-mään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan.

Yhteiskuntasitoumus koostuu yksittäisistä toimenpidesitou-muksista. Toimenpidesitoumuksen voi antaa niin yksityishen-kilö kuin mikä tahansa organisaatio.

Myös palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK sekä Akava ovat lähteneet yhteiskuntasitoumukseen mukaan. Yhtenä osana tätä sitoumusta keskusjärjestöt ovat järjestäneet Kestävä työ -koulu-tushankeen, johon osallistuin Akavan Erityisalojen edustajana.

Askeleet kohti kestävämpää työtä otetaan ammattiliitossa, mutta ne on otettava myös työpaikoilla. Työntekijöiden ja työn-antajien yhteistyöllä pienilläkin teoilla on merkitystä.

Ammattiliiton jäsenyys on valinta. Olemalla ammattiliiton jäsen tuet työtä kestävämmän työelämän saavuttamiseksi.

Mikset itsekin tekisi työtä kestävän kehityksen puolesta? Osal-listu yhteiskuntasitoumuksen toteutukseen ja tee itse tai kannus-ta työpaikkasi mukaan tekemään toimen-pide sitoumus kestävämmän yhteiskun-nan eteen! Voit tutustua jo annet-tuihin sitoumuksiin sivustolla sitoumus2050.fi.

Lue lisää yhteiskunta-sitoumuksesta täältä:

www.ym.fi/sitoumus2050

amalia ojanenopiskelija- ja nuorisoasiamies


teKStI Amalia Ojanen KUVA Shutterstock

Uzi V

aron

vielä ehdit ehdottaa suomen parasta kesätyönantajaaAkavan opiskelijat haluaa tuoda esille työpaikkojen hyviä käytäntöjä ja etsii jälleen Suomen parasta kesätyönantajaa. ehdotuksia voi antaa syyskuun loppuun saakka: www.akava.fi/paraskesatyonantaja


Askeleet kohti kestävää työtä

Yksi Akavan Erityisalojen neljästä arvosta on työelämän kestävä kehitys. Uudistamme työ-elämää kestävän kehityksen ja eettisten peri - aatteiden mukaisesti. Samat arvot koskevat ammattiliittoja laajemminkin. Keskusjärjes-töt SAK, STTK sekä Akava ovat mukana kes-tävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.

Mitä kestävällä työllä sitten tarkoitetaan? Kestävään työhön kuuluu kolme ulottuvuut-ta: ekologinen, sosiaalinen sekä taloudellinen ulottuvuus.

Ovatko etätyö tai etäkokoukset mahdollisia?

Ovatko työmatkasetelit käytössä?

Tiedätkö, kuka on luottamus- miehesi?

Pääsetkö vaikuttamaan oman työympäristösi kehittämiseen?

Kohdellaanko kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti?

Miten työpaikallasi huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista?

Onko työpaikallasi tehty hankinta- suunnitelma?

pohdi näitä:

Ekologisuus on ollut pinnalla pitkään. Miten ekologisuus sitten liittyy työelämään tai ammattiliittojen työhön? Se tarkoittaa, että työn tekeminen ottaa huomioon ympä-röivän luonnon sekä luonnonvarat. Esimer-kiksi nykytekniikka mahdollistaa etäkokouk-set ja työmatkojen tarve vähenee.

Sosiaalisesti kestävä työ on ammattiliit-tojen toiminnan ytimessä. Kaikkia työnteki-jöitä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti. Sosiaaliseen kestävyyteen on kiinnitettävä

erityistä huomiota nyt, kun työelämä muut-tuu entistä nopeammin. Työpaikoilla tulisi olla esimerkiksi valitut luot tamushenkilöt, jotka tukevat työntekijöiden ja työnantajien yhteistyötä.

Taloudellisesti kestävään työhön kulmi-noituvat sekä sosiaalinen että ekologinen ulottuvuus. Kun työntekijä voi hyvin, kustan-nukset pienenevät; sairaslomat vähenevät ja työtyytyväisyys lisää tuottavuutta. Onko sinun työpaikallasi tehty esimerkiksi hankintasuun-nitelma, joka huomioi entistä perusteellisem-min toimittajan vastuullisuuden ja hankin-tojen todelliset tarpeet?

Ammattiliittojen tehtävänä on ottaa kes-tävä kehitys entistä vahvemmin huomioon esimerkiksi työehdoista neuvoteltaessa. Samalla pidämme huolta siitä, että työnteki-jöillä on mahdollisuus vaikuttaa oman työ-paikkansa toimintaan. Askeleet kohti kestä-vämpää työtä otetaan ammattiliitossa, mutta ne on otettava myös työpaikoilla. Kestävän työelämän rakentamisessa työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöllä ja pienilläkin teoil-la on merkitystä.


eskusteluun kulttuuri- ja liikuntapalve- luiden merkityksestä osallistuivat jääkiekkole-genda Juhani ”Tami” Tamminen, rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen, kirjailija Juha-Pekka Koskinen sekä tuoreet kansanedustajat

Sanna Marin (sd.) ja Saara-Sofia Sirén (kok).Kaikki keskustelijat korostivat, ettei kulttuuria ja lii-

kuntaa tule asettaa toistensa vastakohdiksi.– Molemmat lisäävät hyvinvointia ja merkitsevät siten

säästöjä esimerkiksi terveydenhoitokuluissa, tiivisti Sanna Marin.

Lasten ja nuorten urheiluharrastusten kustannukset ovat meillä nousseet 2–3 -kertaisiksi edellisten 10 vuoden aikana. On laskettu, että tämän seurauksena noin 200 000 vähävaraisten perheiden lasta jää kokonaan liikuntahar-rastusten ulkopuolelle. Liikuntaharrastukset ovat tutki-tusti erittäin tärkeä syrjäytymistä estävä ja yhteisöllisyyt-tä kasvattava tekijä.

Saara-Sofia Sirén ehdotti korjaavaksi toimeksi yhteis-kuntasopimusta myös liikunnan ja urheilun saralle.

– Urheilujärjestöjen jäsenmaksujen tulisi olla koko-naan tai edes osittain verovähennyskelpoisia. Vastaavas-ti järjestöt sitoutuisivat siihen, että ne tuottavat vastikkeek-si riittävät yhteiskunnalliset tavoitteet sisältäviä palveluja.

osaamista ja omatoimisuuttaHallituksen ajama vapaakuntalaki antaa jatkossa kunnil-le hyvin vapaat kädet päättää, mitä palveluita ne tarjoavat asukkailleen. Pelkona on, että kovat säästöpaineet ajavat leikkauksiin kulttuuri- ja/tai urheilupalveluissa. Sanna Marin on tilanteesta huolissaan, mutta näkee kunnissa toivoa uudentyyppisten palvelumallien kehittämisessä. Esimerkiksi perheneuvonnan kaltaisia lisäpalveluita voi-taisiin sitoa kirjastojen yhteyteen.

Tamminen nosti esille yrittäjähengen, omatoimisuu-den ja huippuosaajien merkityksen paitsi kulttuurin ja

Kiekkoa vai Kukkenheimia?Akavan erityisalojen keskustelu ”Kiekkoa vai Kukkenheimia?” veti tuvan täydeltä väkeä heinäkuisella SuomiAreenalla Porissa.

teKStI Pirjo Leppänen KUVAt Pilvi Virtanen

K


urheilun, myös koko yhteiskunnan menestymisen kan-nalta.

– Täytyy lopettaa ruikutus ja ryhtyä toimimaan.– Luovuus ja osaajat ratkaisevat. Sitä tulee kannustaa,

joka saa rattaat pyörimään, oli hän kuka hyvänsä. ”Great player lights up the stage”– se on osaamisen laji. Hyvä esimerkki hienon ja suositun tapahtuman luojasta on Mr Pori Jazz, Jyrki Kangas.

Ulkopuolinen sponsorointi merkitsee yhä enemmän sekä kulttuurin että urheilun saralla. Tamminen korosti yritysten odottavan sponssirahoilleen katetta; ne eivät ole lahjoittajia, vaan vastikkeellisia yhteistyökumppaneita. Tällöin mitataan vahvasti yleisösuosiota.

– Myös kulttuurin puolella on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia suuriin yleisö määriin. Monet kulttuurita-pahtumat tuovat imagohyötyä ja lisäävät esimerkiksi mat-kailua. Valitettavan usein kulttuuria lokeroidaan meillä vain yksittäiseksi avustuskohteeksi, huomautti Sanna Marin.

Sekä Juha-Pekka Koskinen että Karri Miettinen tote-sivat kulttuurin olevan usein hitaasti kasvava laji, jonka saavutuksia ei voida mitata yksinkertaisesti ja nopeasti.

– Rikkaruoho voi kasvaa auringonkukaksi. Esimer - kiksi Suomesta on viety nyt ulkomaille kirjoja, jotka il-mestyivät meillä jo 8 vuotta sitten, muistutti kirjailija Juha-Pekka Koskinen.

– Excel-taulukkosetien maailmassa on jäljellä arvoja, joita ei voida osoittaa vain talouden mittareilla, tuumi Karri Miettinen.

Keskustelun otsikkoon sisältynyt kysymys Guggen-heim-museosta sai osallistujilta tyrmäyksen 5–0. Esimer-kiksi hankkeeseen liittyvät lisenssimaksut epäilyttivät.

– Jos tarvitaan niin paljon ulkopuolista rahoitusta, ei siihen konseptiin taida uskoa kukaan, tiivisti Juha-Pekka Koskinen.

http://www.katsomo.fi/#!/ jakso/499490?toista

Tamin nimikirjoitukset ja valokuvat olivat haluttua tavaraa. Hän harmitteli urheilun muuttumista monen nuoren kohdalla ”välineurheiluksi”, jossa kalliit varusteet korostuvat enemmän kuin asenne ja osaaminen.

Keskustelijoiden mielestä myös kulttuuri ansaitsisi nykyistä enemmän ulkopuolista sponsorointiapua.

Paleface eli Karri Miettinen korosti monien kulttuuritapahtumien olevan suuria vetonauloja. Esimerkiksi Ruisrockissa tehtiin tänä kesänä yleisöennätys. Sanna Marinin mielestä kulttuuri- ja urheilupalveluiden tulisi säilyä kaikkien ulottuvilla kukkaron paksuudesta riippumatta.

Kiekkoa vai Kukkenheimia? -keskustelu on nähtävissä MTV:n Katsomossa. Keskustelupäivä oli tiistai 14.7.

Riitta Jantunen

Johanna Seppä

Kaisa Kurki

Asta Boman-Björkell

Piia Pyykkönen

Anni Aalto

Henkilö- kohtaista

60 vUOTTA

50 vUOTTA

40 vUOTTA

30 vUOTTA

18.9. Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén (TOI), Turku 25.9. Dipl.kielenkääntäjä Riitta Jantunen (KAJ), Pori. Matkoilla. 26.9. Toiminnanohjauksen toimistosihteeri Eeva Ilmarila (TAKU), Helsinki16.11. FM Nora Rutanen (KAJ), Helsinki

1.10. HSO-sihteeri Birgitta Starast, Helsinki ja HSO-sihteeri, toimitusjohtajan assistentti Päivi Starast, Järvenpää (HSO). Vastaanotot: 1.10. Järvenpäässä ja 3.10. Helsingissä, lisätietoja p. 050 388 3918. 7.10. Apulaistutkija, Museovirasto Arkeologiset kenttäpalvelut, Johanna Seppä (MAL), Espoo 12.10. S2-tuntiopettaja, asioimistulkki Sirpa Hutukka (HSO), Helsinki. Vastaanotto: Narva-Jõesuu, Viro.

16.11. Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki (KAJ), Tampere. Ei vastaanottoa.

5.10. Kirjastonhoitaja Hanna Pitkänen (Kumula), Tampere. 8.11. Asiantuntija, Teollisuustaiteen liitto Ornamo, Asta Boman-Björkell (SPECIA), Helsinki 8.11. Etsivä nuorisotyöntekijä Piia Pyykkönen (TOI), Tampere26.11. Kirjastonhoitaja Anni Aalto (Kumula), Tampere. Ei vastaanottoa.


OIKAISU Ansiomerkin saanut Tarja Nieminen on ansioitunut ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnassa eikä aluetoiminnassa, kuten viime Yhteenvedossa mainittiin. Pahoittelemme virhettä!

Edunvalvonnan ammattilainen MAL:n johtoon”aloiTin Museoalan ammattiliiton toimin-nanjohtajana viime toukokuussa. Edeltäjäni Ulla Mättö ehti työskennellä liki kolme vuo-sikymmentä MAL:ssa eli pääsin hyppäämään todellisen ammattilaisen muovaamiin saap-paisiin. Kesän aikana olen jo hieman ehtinyt perehtyä työkenttään. Ja mikä mukavinta: pääsen tutustumaan jäsenistöön elokuisella jäsenmatkalla ja lokakuussa järjestettävällä Mäntän retkellä. Lisäksi syksyllä on tiedossa opiskelijatapaamisia, kun lähdemme rekry-toimaan uusia opiskelijajäseniä liittoon.

Työkseni olen viimeiset kymmenen vuot-ta tehnyt edunvalvontaa sosiaali- ja terveys-alalla. Varsinainen toimenkuvani oli viestin-nässä, mutta toiminnanjohtajan varamiehe-nä edunvalvonta ja järjestötyö koko nai suu- dessaan kuuluivat työhöni. Lisäksi minulla on aikaisempaa työkokemusta koulutus- ja konsulttiyrityksestä sekä ammattiyhdistyk-sestä; olin opintojeni ohessa liki 6 vuotta töissä ammattiliiton jäsenyhdistyksessä opas-taen jäseniä työelämäkysymyksissä. Perus-koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri, lisäksi olen suorittanut näyttötutkintona joh-tamisen erikoisammattitutkinnon.

Museoalasta minulla on jo tuntumaa, sillä edellisessä työssäni järjestin yhteistyössä museon kanssa kaksi näyttelyä ja yhden toi-minnallisen tapahtumakokonaisuuden. Yh- dessä museoammattilaisten kanssa toimiessa-ni opin paljon uutta. Näin miten alan ammat-tilaiset – konservaattori, museolehtori, näytte-lyamanuenssi ja opas – antoivat kukin oman osaamisensa kokonaisuuteen. Pääsin näke-mään sitä ammattitaitoa vaativaa taustatyötä, joka ei tavalliselle museovieraalle näy.

Museokortti hieno uudistus!Museot ovatkin aina olleet yksi mielenkiinnon kohteistani. Nuorena reppumatkaajana han-kin Amsterdamissa museon vuosikortin, jolla

pääsin tutustumaan kuuluisien taidemuse-oiden van Goghin ja Rem-brandtin teoksiin, mutta sa-malla myös vähemmän tunnettuihin museoihin, esimerkiksi varsin vaikuttavaan Säästöpossumuseoon. Hienoa, että Suomes-sakin on nyt Museokortti, joka madaltaa kynnystä mennä tutustumaan museoihin!

Museoalan ammattiliiton visiona on olla kaikkien museotehtävissä työskentelevien asiantuntijoiden kehittyvä ammattiliitto. Haluamme olla vahva ja luotettava toimija museoalan ammattilaisten ja alan opiskeli-joiden työelämäkysymyksissä. Luonnollises-ti tahdomme myös vaikuttaa museoalan ar-vostukseen. Liiton strategian mukaisesti pyrin kehittämään etenkin viestintäämme, muun muassa hyödyntämään sosiaalista me-diaa ja muita sähköisiä kanavia.

Olen aloittanut työni innolla. Toivon, että jäsenistö on minuun aktiivisesti yhteyksissä – otan mielelläni vastaan toiveita, ehdotuksia ja palautetta.

yhteystiedot: toiminnanjohtaja Katariina MäkeläMuseoalan ammattiliitto MAL ry

Maistraatinportti 4 A00240 Helsinki, Finland040 774 7620020 123 5395

katariina.makela@museoalanammattiliitto.fiwww.museoalanammattiliitto.fiwww.facebook.com/museoalan- ammattiliittoTwitter: @museoalan

Haluamme olla vahva ja luotettava toimija museoalan ammattilaisten ja alan opis-

kelijoiden työelämä- kysymyksissä.


Susa

Jun

nola

Jäsenet, ottakaa yhteyttä! Otan mielelläni vastaan palautetta, Katariina Mäkelä kehottaa.


SASKin työ kehitysmaiden työntekijöiden tukemiseksi näkyi ja kuului monella tavalla Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä. teKStI JA KUVAt SASK

Taikametsä ja työntekijöiden olot kiinnostivat

saskin teltoissa kävijä pääsi kurkistamaan asteittain karummaksi muuttuvaan taika-metsään, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan sitä, kuinka kauniiden länsimaissa myytävien tuotteiden takaa löytyy epäinhimillisiä työ-oloja ja heikossa asemassa olevien työnteki-jöiden hyväksikäyttöä.

– Taikametsä on kaunis ja iloisen oloinen mutta kun tarkemmin katsoo, sieltä löytyy outoja ja jopa pelottavia asioita, samoin kuin kuluttajan ostama vaate on kaunis, mutta sen taakse piiloutuu pieniä palkkoja, pitkiä työ-

päiviä sekä heikkoja työoloja, kertoi taika-metsän toteutukseen osallistunut Metro-polian opiskelija Hanna-Maria.

SASK oli yksi toukokuun lopussa järjeste-tyn festivaalin pääyhteistyökumppaneista. Akavan Erityisalat on yksi SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen jäsenliitoista. Työntekijöiden asema kehitys-maissa oli esillä kolmessa teltassa ja esiinty-mislavoilla. Lisäksi iso joukko vapaaehtoisia SASKin lähettiläitä keräsi nimiä vetoomukseen Bangladeshin vaatetyöläisten puolesta.

Maailma kylässä -festivaaleilla SASKin teltat johdattivat vierailijat satumaailmaan, jossa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.

SASKin kampanja ”Vahvan tehtävä on tukea heikkoa” haluaa kiinnittää huomion työntekijöiden huonoon asemaan kehitysmaissa.


ResumécAjSA RUdAckA-LAx

Bättre service för dem som blir arbetslösa

aTT samhällsfördraget strandade i augusti var en besvikelse för Akava:s medlemmar. För-handlingarna stupade framför allt på FFC-förbundens motstånd. Akava skulle ha fort-satt förhandlingarna på vissa villkor.

Före utgången av september berättar regeringen vilka åtgärder man vidtar till följd av att fördraget strandade. Här ingår också de lagändringar gällande arbetslivet som linje-rats i regeringsprogrammet.

De nedskärningar man ursprungligen hotade med genomförs dock inte i föreslagen omfattning.

– Regeringen försöker hitta sätt att und-vika ytterligare åtgärder, sade statsminister Juha Sipilä genast efter att förhandlingarna om samhällsfördraget strandat.

Regeringen hör fackförbunden under

Reformhöst på arbetsmarknaden

på höstens agenda finns bland annat följande stora frågor:• arbetstidslagen • utkomstskyddet för arbetslösa • alterneringsledigheten • lokala avtal

beredningsarbetet. Akava har redan tagit klar ställning till alla projekt som ligger på bordet och sagt att man är beredd att reformera arbetslivets spelregler i en flexiblare riktning tillsammans med regeringen.

– Regeringen gör helt rätt när den genom sina beslut och verkställandet av dem försö-ker trygga välfärdssamhällets framtid och den offentliga sektorns balans. Då gynnar det alla om sysselsättningen och konkurrenskraften främjas, och Akava är berett att stöda detta arbete genom sina egna åtgärder, sade ord-förande Sture Fjäder.

Akava påpekar att konkurrenskraften inte förbättras genom enstaka lagändringar som monterar ned skyddet för löntagarna. Detta kan leda till en mindre innovativ, billig arbetsmarknad. akava.fi

Läs mer:

serviCen för medlemmar som blir arbets-lösa utvecklas inom ramen för ett pilotpro-jekt som startade i våras. Arbets- och näringsministeriet (ANM), fem arbets- och näringsbyråer samt nio medlemsförbund i Akava – bland dem Akavas Specialorga-nisationer – är parter i ett pilotprojekt som pågår till årets slut och som går ut på att förbättra servicen för arbetslösa uttryckli-gen ur de högutbildades synvinkel.

Bokkväll med toppför- månerpÅ medlemmarnas önskemål återkommer den populära Bokkvällen i höst.

På medlemsträffen utlovas kända författargäster och stora rabatter på bokpriser. Bokkvällen ordnas i mitten av november i Helsingfors, i samarbete med Tammi / WSOY. Mer uppgifter om kvällens program kommer inom den närmaste framtiden, följ vår information!

PÅ GÅNG


AkAvAn erityisAlAtMaistraatinportti 4 A, 6.krs 00240 HelsinkiPuhelin 0201 235 340, faksi 09 1147 242Työsuhdeneuvonnan ja jäsensihteerien puhelinaika arkisin klo 9–[email protected]

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkipuh. 0201 235 341 • tai 040 700 7800liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet

sihteeri Anita Leinikkapuh. 0201 235 347toiminnanjohtajan sihteeri ja edunvalvonnan assistentti

talouspäällikkö Kimmo Joutsipuh. 0201 235 345

järjestö- ja palvelupäällikkö Katja Tujulapuh. 0201 235 364jäsen- ja järjestöpalvelut

Alue- ja koulutustoiminnan asiamies Mira Kajanderpuh. 0201 235 357

opiskelija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanenpuh. 0201 235 336

järjestöassistentti Jaana Ihamäkipuh. 0201 235 358tapahtuma- ja koulutusjarjestelyt

viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemipuh. 0201 235 349sisäinen ja ulkoinen viestintä, päätoimittaja

Markkinointipäällikkö, markkinointi ja viestintä Pirjo Leppänenpuh. 0201 235 369

viestintäassistentti, verkkotiedottaja Mirkka Heininenpuh. 0201 235 343

toimistoassistentti eva sirkel puh. 0201 235 361aineistotilaukset, toimiston sisäiset palvelut

JÄSENSIHTEERITJaana Honni, Katja Kosonen, Johanna Mustapää ja Sanna UlmanenPuhelinaika arkisin klo 9–14 puh. 0201 235 [email protected]

TYÖSUHDENEUVONTAJulkisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0201 235 380Yksityisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0201 235 350Puhelinaika arkisin klo 9–14

AKAVAN ERITYISALOJENHALLITUKSEN 2015–2016YHTEYSTIEDOT:

PUheenjohtAjAMaarit Helén (KUMULA)puh. 040 749 [email protected]

Hanna Boman (KAJ)puh. 040 702 [email protected]

Aino harinen (SPECIA)puh. 050 492 [email protected]

Päivi Hytönen (KUMULA)puh.050 436 [email protected]

Riitta Käppi (VIESTI)puh. 041 515 [email protected]

Mari Lankinen (TAKU)puh. 050 536 [email protected]

Riitta Lautamäki (SVT)puh. 040 836 [email protected]

Marina Paulaharju (Aito HSO)puh. 050 560 [email protected]

Mika Pietilä (NUOLI)puh. 050 370 [email protected]

Susanna Sääskilahti (MAL)puh. 050 464 9009susanna.saaskilahti@kansallis- galleria.fi

Risto Tolonen (SPECIA)puh. 0400 780 [email protected]

edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponenpuh. 0201 235 352yksityissektorin edunvalvonta, av-käännös- alan sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Saara Aikiopuh. 0201 235 338yksityissektorin neuvotteluja sopimus-toiminta, erityisesti kaupan ala ja järjestöala

työmarkkinalakimies Kari Eskolapuh. 0201 235 367valtiosektorin ja kirkon sopimus- ja neuvottelutoiminta, yksityinen museoala, YTN:n järjestösektorin edunvalvonta

Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 0201 235 363kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Sonja Mikkolapuh. 0201 235 368yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, koulutuspolitiikkasekä tilastollinen palkkaneuvonta lakimies Tuire Torvelapuh. 0201 235 356yksityissektorin edunvalvonta ja työ- suhdeneuvonta, ammatinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

lakimies Juho-Heikki Leppänenpuh. 0201 235 365yksityissektorin työsuhdeneuvonta

lakimies Harri Ikonenpuh. 0201 235 354kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta


aiTo hso rYeerikinkatu 20 C 37, 00100 [email protected] • Toimisto puh. 09 586 5020 • Järjestöpäällikkö Maarit Rapp • 040 575 [email protected] • Järjestöassistentti Pia Kangasniemi • puh. 040 571 [email protected] • Pj. Marina Paulaharju • puh. 010 633 9912 • 050 560 [email protected] • www.aitohso.fi

akaTeeMisTen JärJesTöToiMiTsiJoiden liiTTo aJT rYMaistraatinportti 2, 00240 HelsinkiPj. Tarja Arkio • [email protected] • Siht. Sini Asikainen • puh. 020 7489 [email protected]

arkisToalan aMMaTTiYhdisTYs rYc/o Kansallisarkisto • PL 258, 00171 Helsinki • Siht. Minna Ylimaunu • [email protected]. Ossi Viita • puh. 050 564 4857 • [email protected] • www.aay.fi

hallinTonoTaariT rY Pj. Risto Mäkinen • Sivakkatie 8, 33420 Tampere • puh. 050 390 2290 • 03 345 [email protected]

kihlakunnanulosoTToMieheT rY Pj. Mika Sippel • Helsingin ulosottovirasto • puh. 029 56 22851 • 050 559 9451faksi 029 56 22611 • [email protected] • www.ulosottomiehet.fi

koTiMaisTen kielTen TuTkiMuskeskuksen henkilökunTaYhdisTYs rY Kotimaisten kielten keskus • Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiSiht. Liisa Nuutinen • puh. 050 3811 935 • [email protected]. Anna-Liisa Kristiansson • puh. 0295 333 246 • [email protected]

kunTien asianTunTiJaT – kuMula rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinkitoiminnanjohtaja Jussi Näri • puh. 0400 816 284 • [email protected] •Järjestösiht. Saara Paavola • puh. 040 159 9397 • [email protected]. Päivi Hytönen • puh. 050 436 6079 • [email protected] www.kumula.fi

käännösalan asianTunTiJaT kaJ rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • [email protected] Hanna Gorschelnik • puh. 050 576 2553 • [email protected]. Hanna Boman • puh. 040 702 4428 • [email protected] • www.kaj.fi

MerenkulkuopisToJen opeTTaJainYhdisTYs rY Pj. Jorma Vainio

Museoalan aMMaTTiliiTTo rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinkitoiminnanjohtaja Katariina Mäkelä • puh. 0201 235 395 • 040 774 7620 • katariina. [email protected] • Pj. Susanna Sääskilahti • puh. 050 464 9009 • [email protected] • www.museoalanammattiliitto.fi

nuoriso- Ja liikunTa-alan asianTunTiJaT rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinkitoiminnanjohtaja Petteri Piirainen • puh. 0201 235 397 • [email protected]. Mika Pietilä • puh. 050 370 7297 • [email protected] • www.nuoli.info

opeTushallinnon akaTeeMiseT ToiMihenkilöT rY c/o Opetushallitus, PL 380, 00531 HelsinkiPj. Riikka Vacker • puh. 029 533 1215 • [email protected] • Siht. Riitta Radniapuh. 029 533 1179 • [email protected] • www.oat-ry.fi

pelasTushallinnon virkaMieheT rY Pj. Arto Laine • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen,PL 272, 33101 Tampere • puh. 040 753 5201 • [email protected] • Siht. Markku KirvesniemiEtelä-Suomen aluehallintovirasto, Kouvolan toimipaikka, PL 301, 45101 Kouvolapuh. 0400 154 670 • [email protected]

speCia – asianTunTiJaT Ja YleMMäT ToiMihenkilöT rY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinkitoiminnanjohtaja Simon Huldén • puh. 040 719 3328 • [email protected]ämispäällikkö Marika Laakko • puh. 040 820 2215 • [email protected]ärjestöasiamies Hanna-Mari Koski • puh. 044 333 9116 • [email protected]. Risto Tolonen • puh. 0400 780 676 • [email protected] • www.specia.fi

jäsenyhDistyksetsuoMen GeronoMiliiTTo rY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiPj. Miia Pulkkinen • puh. 045 122 2771 • [email protected]. Mari Salminen • [email protected]

suoMen resTonoMiT – sure rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Järjestösiht. Laila Villanen • puh. 040 504 7848 (ke–pe) [email protected]. Anni Penttinen • puh. 040 504 7847 • [email protected] • www.sure.fiwww.restonomit.fi

suoMen suuhYGienisTiliiTTo sshl rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Satu Mäkinen • puh. 0500 895 924 • [email protected]. Mari Heinonen • puh. 050 378 0973 • [email protected]

suoMen ToiMinTaTerapeuTTiliiTTo rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • puh. 0201 235 390toiminnanjohtaja Leila Mäkelä • 040 823 4413 • [email protected]ärjestöassistentti (osa-aikainen) Anu Söderström • puh. 040 820 [email protected] • Pj. Kristina Holmberg • puh. 040 759 [email protected] • www.toimintaterapeuttiliitto.fi

suoMen urheiluJärJesTöJen JohTavaT ToiMihenkilöT rY Siht. Liisa Jääskeläinen • c/o Toimistopalvelu • Ka-Ta Oy • Muuramentie 35 B 1, 40950Muurame • puh. 0400 132 694 • faksi 014 668 662 • [email protected] • Pj. Esa KoivistoLehtimetsänkatu 5, 33820 Tampere • puh. 040 543 8101 • [email protected]

suoMen veroTarkasTaJaT svT rY PL 43, 20101 Turku • Pj. Riitta Lautamäki • puh. 040 836 8176 [email protected] • Vpj. Marko Lehmusvuo • puh. 040 765 9425 [email protected] • Siht. Marjukka Rosendahl • puh. 040 534 9026 [email protected] • www.suomenverotarkastajatsvt.fi

suoMen viiTToMakielen TulkiT rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Emilia Norppa • puh. 040 730 3755 • [email protected] • www.tulkit.net

Taide- Ja kulTTuurialan aMMaTTiJärJesTö Taku rY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 Helsinkitoiminnanjohtaja Kirsi Herala • puh. 040 511 1200 • [email protected] • Järjestö- jakehitysvastaava Riina Virkkunen • puh. 044 066 4800 • [email protected] Vilja Byström • puh. 040 561 8967 • [email protected]. Mari Lankinen puh. 050 536 3231 • [email protected] • www.taku.fi

valTion alueellisen sivisTYshallinnon virkaMieheT vsv rY c/o Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36, 80100 JoensuuPj. Merja Kummala-Mustonen • puh. 029 501 7552 • [email protected]. Johanna Albert • puh. 050 456 0605 • [email protected] tai [email protected] • www.vsvry.fi

viesTinnän asianTunTiJoiden aMMaTTiJärJesTö viesTi rY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki toiminnanjohtaja Pia Valtonen • 040 451 3660 • [email protected] puh. 0400 682 377 • [email protected] • Pj. Tuula Laitinen puh. 040 182 8988 • [email protected] • www.viesti.fi

TYÖTTÖMYYSTURVA JA NEUVONTA

ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKOPuhelinaika ma–to klo 12–15 • puh. 09 7206 4343 • Postiosoite: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki • Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila • faksi 09 272 [email protected] • www.erko.fi

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYTRatavartijankatu 2 C, 00520 Helsinki • puh. 0800-9-0888 tai 09 2535 3100 [email protected]

yhteenveto - akavan erityisalat · 2016-09-28 · osaaminen ja työn vaativuus näkyviin 12 apua...

Documents