1

Vuosikertomus 2018

2

Hallituksen toimintakertomus 2018

3

Keskeiset tapahtumat tilikaudella

Strategiansa mukaisesti Oulun yliopisto on kansainvälinen tiede- ja innovaatioyliopisto, joka osallistuu glo-baalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillaan. Yliopiston tutkimus on vahvuusaloillaan kan-sainvälistä huippua ja monilla aloilla ylletään kansainväliselle tasolle. Yliopisto tarjoaa tutkimukseen perus-tuvaa korkeakoulutusta ja kouluttaa nuorisoa palvelemaan yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Yliopiston työn tu-loksena syntyy uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa, osaamista ja tulevaisuuden osaajia, sekä mahdolli-suuksia innovaatioihin.

Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fo-kusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Fokusalueita ovat:

• Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät

• Elinikäistä terveyttä edistävät molekylaariset ja ympäristötekijät

• Digitaaliset ratkaisut havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa

• Maa-lähiavaruussysteemi ja ympäristömuutos

• Ihmiset muuttuvassa maailmassa

Oulun yliopisto hyväksyi vuoden 2018 aikana itselleen arvot yliopistolaisia ja alumneja laajasti osallis-tamalla. Jaetut ajatukset toimintatavoista on nyt tiivistetty kolmeksi toimintaa ohjaavaksi arvoksi: luomme uutta, kannamme vastuuta sekä onnistumme yhdessä.

Oulun yliopisto osti 31.8.2018 Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajilta yhteensä 50,5 % osakekan-nasta kauppahinnan ollessa 5 151 000 euroa. Omistusjärjestelyn jälkeen Oulun yliopisto ja Oulun ammatti-korkeakoulu Oy (Oamk) muodostavat konsernin. Muodostuva korkeakoulukokonaisuus on kooltaan, veto-voimaisuudeltaan ja kansainvälisyydeltään merkittävä opetuksen ja tutkimuksen keskittymä. Oulun yli-opisto ja Oamk ovat omistusjärjestelyn jälkeen kaksi vahvaa korkeakoulua, joiden toiminta ja strategia ovat edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaisia. Strateginen johtaminen perustuu korkeakoulujen tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Ammattikorkeakoulu säilyy omistusjärjestelyn jälkeen-kin itsenäisenä oikeushenkilönä ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyvät erillisinä. Korkeakoulujen perustehtävät säilyvät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina ja niillä on omat, toisiaan täyden-tävät tehtävänsä ja profiilinsa.

Oulun yliopiston sijoitus Times Higher Education -rankingissa (251.–300.) pysyi entisellään. Suomen yliopistoista Oulun yliopisto on nyt sijalla 4. Oulun yliopiston arviointipisteet nousivat sekä tutkimuksessa, koulutuksessa että kansainvälisyydessä. Viittausten ja ulkoisen rahoituksen pisteet laskivat.

Viimeisimmässä QS University Rankings -vertailussa Oulun yliopiston sijoitus nousi väliltä 411.–420. sijalle 376. ja sijoittui entiseen tapaan kuudenneksi Suomen yliopistoista. QS arvioi vuoden 2018 julkistuk-sessaan kaikkiaan yli 1000 yliopistoa eri puolilta maailmaa. Oulun yliopisto menestys QS:n arvioinnin mit-tareissa koheni kahta mainemittaria lukuun ottamatta muissa neljässä ja esimerkiksi tieteellisen julkaisutoi-minnan laatua kuvaava mittari (viittaukset tutkijaa kohti) on Suomen yliopistojen keskitasoa ja 5. paras. Pa-rantamisen varaa on erityisesti maine- ja kansainvälisyysmittareissa.

Pelkästään julkaisujen perusteella yliopistoja arvioiva Leidenin yliopiston CWTS-ranking asetti Oulun yliopiston sijalle 491. ja Suomen yliopistojen joukossa neljännelle sijalle. Rankingissa oli mukana kaikki-aan yli 900 yliopistoa. Oletusmittarina CWTS-ranking käytti julkaisujen ositettua lukumäärää siten, että yli-opistojen kesken yhteiset julkaisut saavat pienemmän painon kuin julkaisut, joissa on kirjoittajia vain omasta yliopistosta. Tieteenalakohtaisissa arvioinneissa Oulun yliopisto oli Suomen yliopistoista paras ma-tematiikan ja tietotekniikan alalla, mittarina niiden julkaisujen osuus, jotka olivat alallaan eniten viitattujen 10 % joukossa.

4

Oulun yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listalla Shanghain yliopiston vertailussa laski kategoriaan 501.–600. Sijoitus Suomen yliopistojen joukossa oli 5.

Kaudelle 2017–2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön peruslinjausten mukaisesti yliopistojen profiloitu-mista vahvuusalueilleen jatketaan, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjakoa tarkennetaan, niiden yh-teistyötä vahvistetaan sekä toiminnan vaikuttavuutta parannetaan. Korkeakoulut keskittävät voimavarojaan harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin yksiköihin.

Tutkimuksen strategisen ohjauksen painopistealueita vuonna 2018 ovat olleet jatkaa Oulun yliopiston profiilin määrittämistä Suomen Akatemian yliopistojen profilaatio-ohjelman viidennellä kaudella, vuoden 2018 aikana rahoituspäätöksen saaneen uuteen kansalliseen lippulaiva-ohjelmaan kuuluvan langattoman verk-koteknologioiden 6Genesis -ohjelman käynnistäminen sekä tutkimuksen huippujen ja kärkihankkeiden tuke-minen. Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa rahoitettiin vuonna 2018 kahdessa vaiheessa kuusi osaamis-keskittymää, joista Oulun yliopiston 6Genesis valittiin kahden ensimmäisen joukossa. Ohjelmassa tuetaan uutta luovaa tutkimusta ja luodaan perustaa liiketoimintamahdollisuuksille sekä yhteistyön kehittämiselle yh-teiskunnan muiden toimijoiden kanssa pitkäjänteisellä kahdeksanvuotisella toimintasuunnitelmalla.

Oulun yliopisto on osallistunut Suomen Akatemian järjestämiin yliopistojen profilointihakuihin neljä kertaa. Vuonna 2016 aloitettujen kahden profiloivan teeman, maa-lähiavaruuden ympäristön tutkimus sekä jokapaikan langattomat sensorijärjestelmät, vahvistamista jatkettiin. Vuonna 2017 aloitettiin kolmannessa profilointihaussa rahoitetut profilointialueet, joilla Oulun yliopisto pyrkii integroimaan fysiikan ja terästut-kimuksen monialaiseksi maailmanluokan terästutkimuksen keskukseksi sekä yhdistämään lääketieteellisen, biolääketieteellisen sekä ihmistieteiden tutkimuksen lääketieteellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeiden fib-roottisten sairauksien syiden ja seurausten selvittämiseksi. Neljännessä profilointihaussa saatiin vuonna 2018 rahoitus kahteen teemaan: Z-sukupolvi ja sen jälkeen: Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologi-oiden yhteisevoluutio 21. vuosisadalla (GenZ) sekä Arktiset vuorovaikutukset: luonnon ja ihmisten vastei-den ymmärtäminen osana globaalimuutoksen hillintää (ArcI). Arktisten vuorovaikutusten hanke edistää en-tisestään Oulun yliopiston arktista tutkimusta ja profloitumista. Oulun yliopisto vahvisti arktista näkyvyyt-tään järjestämällä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa 2018 arktisen yliopiston toisen kongressin, jossa oli sekä tieteellinen että tiedehallinnollinen ohjelma. Osallistujia oli yli 600.

Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perus-teella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Monitieteisiä temaattisia kokonaisuuksia koordinoivat fokusinstituutit Biocenter Oulu, Eudaimonia-instituutti, Infotech Oulu ja Kvantum-instituutti. Paneeliarvioinnit toteutetaan yhteistyössä Suomen Akate-mian kanssa. Vuoden 2017 aikana toteutettujen hakujen myötä yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan parhaillaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä.

Monitieteisyyden ja uusien avauksien edistämiseksi käynnistettiin 2017 ohjelma, jossa suuntaamme 20 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia uusien tutkimusavausten käynnistämiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Suunnittelimme myös Tellus-toiminnan yhteyteen käynnistettävän Rapid Research Radicals (3R) -ohjelman, jonka tavoitteena on edistää uusien ideoiden tun-nistamista ja muodostumista sekä monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä.

Oulun yliopisto on julkaissut vuonna 2018 vastuullisen tutkimuksen ohjelman, jonka yhtenä osana on saattaa avoin tiede ja tutkimus (ATT) luontevaksi osaksi yliopiston kaikkea toimintaa. Ohjelma sisältää avoimuuden periaatteiden lisäksi julkaisemista, tutkimusaineistoja ja avoimia tutkimusinfrastruktuureita koskevat uudet yliopistotasoiset linjaukset sekä erillisen toimenpideohjelman.

Yliopiston tutkimuksen tuloksellisuus 2018 jatkoi tieteellisten julkaisujen määrän perusteella edelleen nousua aiempien vuosien tasosta. Tohtorintutkintoja valmistui ennätyksellisesti 199, mikä nostaa kolmen vuoden keskiarvon (182) huomattavasti yli sopimustavoitteen (150). Suomen Akatemian rahoitus on kasva-nut edelliseen vuoteen verrattuna 10% ja EU:n rahoitus lähes 17% (kahden vuoden aikana kasvu on ollut

5

30%), tieteellisten julkaisujen määrä on kasvanut 2.7%, josta erityisen merkittävästi on kasvanut Jufo-2 ta-son julkaisujen määrä, 6.8%, sekä Jufo-3 tason julkaisujen määrä, 11.6%. Ainoastaan Business Finlandin rahoitus on laskenut, 12% verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä lasku heijastelee rahoittajan määrärahojen merkittävää laskua.

Koulutuksen merkittävimmät kehittämistoimet liittyivät opiskelijavalintojen uudistamiseen, omaopetta-jatoiminnan laajentamiseen ja digipedagogiseen kehittämistyöhön, jonka turvin jatkossa pystytään lisää-mään verkkopohjaista opetustarjontaa. Lisäksi aloitettiin jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toiminta-mallin pitkäjänteinen kehittäminen yhteistyössä ELY- ja TE-keskuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamiin työvoimatarpeisiin vastattiin käynnistämällä ICT-alojen muun-tokoulutusta sekä osallistumalla tekniikan verkostoyliopisto FiTechin Varsinais-Suomen innovaatioyhtei-sön toimintaan.

Vuonna 2018 kandidaatintutkintoja valmistui 1181 tavoitteen ollessa 1290. Tunnusluku laski edelli-sestä vuodesta 35 tutkintoa (1255) eli 5,9 %. Ylempiä korkeakoulututkintoja valmistui 1315 tavoitteen ol-lessa 1467. Laskua edellisestä vuodesta oli 18 tutkintoa eli 1,3 %.

55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuus rahoitusmallin mukaisella uudistetulla laskentata-valla nousi lukuvuonna 2017–2018 50,4%:iin perustutkinto-opiskelijoista. Edellisinä lukuvuosina 2015–2016 ja 2017-18 heidän osuutensa oli 46% ja 50 %. Lisäys 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrässä verrattuna edelliseen lukuvuoteen oli 68 opiskelijaa eli 1,2% kuluvan sopimuskauden laskentara-jauksilla. Kehityksen odotetaan jatkuvan myönteisesti. Tohtoritutkintoja suoritettiin ennätysmäärä (199).

Tammikuussa 2016 yliopiston hallitus hyväksyi laatupolitiikan, joka konkretisoi laatujärjestelmän ta-voitteet, laatujärjestelmän toiminnan ja periaatteet sekä vastuut. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti toisen Oulun yliopiston auditoinnin (arviointiraportti) ja antoi laatuleiman, joka on voi-massa kuusi vuotta 28.2.2018 alkaen. Laatuleima osoittaa, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkea-koulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Auditointi perustui yliopiston toimittamaan perusaineistoon ja itsearviointiraporttiin sekä auditointiryhmän vierailuun yliopistossa 17.–19.10.2017. Auditointivierailun aikana auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun johdon, opetus- ja muiden henkilöstöryhmien sekä opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia. Eri teemoihin keskitty-viin haastatteluryhmiin osallistui yhteensä 144 yliopistolaista. Auditointiryhmä antoi kehittämissuosituksia koskien laatujärjestelmän kattavuutta eri yksiköissä ja ydintoiminnoissa, sisäistä viestintää (ml. opiskelijat) sekä pedagogisten käytäntöjen kehittämistä tukemaan opiskelijalähtöistä oppimista ja läpäisyä.

Koulutus Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpide-ohjelman 2016-20 toteuttamista. Sen tavoitteita ovat:

1) Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantaminen 2) Opintojen sujuvuuden edistäminen 3) Oppimisympäristöjen modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen 4) Opiskelukokemuksen kansainvälistäminen 5) Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen 6) Tehokas tohtorikoulutus

Toimenpiteita tehdään koulutuksen strategiarahoituksella sekä keskitetysti että osana tiedekuntien toi-minnan ja talouden suunnittelua. Kunkin tiedekunnan tuli määritellä koulutuksen avainlukuindikaattoreita (mm. alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrä) koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Tiedekun-tien ja niiden tutkinto-ohjelmien tuli myös valita strategisen toimenpideohjelman tavoitteisiin liittyen 3–5

6

keskeistä kehittämistavoitetta, joita ne toteuttavat erilaisin omin koulutuksen kehittämistoimenpitein. Kes-kitetysti toteutettujen ja seuraavaksi kuvattujen hankkeiden toimenpiteitä valmisteltiin yhteistyössä koulu-tuksen johtoryhmän kanssa ja niiden etenemistä seurattiin koulutusneuvostossa.

Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantaminen: Oulun yliopis-ton LUMA-keskus jatkoi toimintaansa osana LUMA Suomen valtakunnallista tehtävää. Toiminta painottui monipuoliseen LUMA-aineiden merkitystä koskevaan viestintään ja aktiviteetteihin, useiden paikallisten ja kansallisten yhteistyökumppanien kanssa. Esimerkiksi pitkän matematiikan kirjoittajille järjestettiin luku-startti. Lukiolain uudistumiseen (lukiolaisilla oltava mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin 1.8.2019 alkaen) valmistauduttiin laatimalla lukioyhteistyötä koskeva palvelukonsepti vuorovaikutuksessa eri sidos-ryhmien kanssa. Opiskelijavalintojen uudistaminen jatkui, tavoitevuotena OKM:n kanssa sovittu 2020, jol-loin valtaosa opiskelijoista tulee valita ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Todistusvalinnan 2020–2024 kriteerit valmisteltiin laajassa kansallisessa yhteistyössä ja alakohtaista yhteistyötä tehtiin myös niillä aloilla, joilla ei ole ollut aiempaa valintayhteistyötä. Valintakokeiden ja avoimen yliopiston opintoihin tai muihin vaihtoehtoisiin valintareitteihin perustuvien valintatapojen suunnittelu aloitettiin. Opintojen sujuvuuden edistäminen: Omaopettajatoimintaa laajennettiin maisterivaiheeseen ja uusille omaopettajille järjestettiin lisäkoulutuksia (FI/ENG) sisältönä konkreettiset toimintamallit mm. opinnäyte-työn aloittaminen ja prosessiohjaus. Omaopettajille työstettiin muistilista oman työn avuksi. Opintopsyko-logiresurssia vahvistettiin. Koulutuksen laatua koskevaa palautetta kerättiin eri kanavista (Audit2017 loppu-raportti, kandipalaute, ISB-palaute, opintojaksopalaute) ja sitä käsiteltiin laadunhallintamenettelyjen mukai-sesti. Esimerkiksi kandipalautekyselyn tulosten pohjalta jokainen tutkinto-ohjelma analysoi tilastollisesti merkittävät poikkeamansa yliopiston ja oman alansa keskitasosta sekä esitti tarvittavat kehittämistoimenpi-teet. Tutkinto-ohjelmien rakenteet arvioitiin suhteessa kehittämistavoitteisiin ja tuloksia hyödynnetään OPS2020 valmistelussa. Sähköisen opintojaksopalautteen käytön aktivointia jatkettiin mm. tutkinto-ohjel-mien palkitsemisen avulla (kriteereinä opiskelijapalautteen vastausprosentti ja opettajien vastapalautepro-sentti). Kevätlukukautena 2018 maisteriohjelmista parhaiten menestyi tuotantotalous ja kandiohjelmista biokemia. Kesäopintotarjonta koottiin yhteen ja kv-kesäkoulutoimintaa sekä avoimen yliopiston kurssien toteuttamista tuettiin. Hyvin opinnoissaan edenneitä opiskelijoita (vähintään 55 op opintoja lukuvuoden ai-kana) palkittiin. Edellisen vuoden palautteen perusteella jatkokehitetty innovaatiotyöpaja Future Factory 3.0 järjestettiin osana uusien opiskelijoiden orientaatioviikkoa. Työpajan tehtävät liittyivät Oulun yliopiston tutkimuksen fokusalueisiin.

Oppimisympäristöjen modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen: Jokai-sesta tutkinto-ohjelmasta valittiin vähintään yksi opintojakso digipedakehittämisen kohteeksi (verkkokurssi, monimuoto-opetus, sähköinen oppimateriaali, Exam-tentti). Vuoden aikan toteutettiin Optiman korvaavan verkko-oppimisympäristön eri vaihtoehtojen katselmointi ja valinta (Moodle). Opetushenkilökunnan väli-neistön (älykännykät, läppärit) parantamista jatkettiin Tietohallinnon tuella. Notiossa ilmestyi viikottain Di-gipedavinkki. Ajalla 20.2.–4.12.2018 sillä oli eri käyttäjiä 1463 ja sivujen katselukertoja oli yhteensä 6625. Digitutorverkoston eli digipeda-kehittäjäopettajien verkoston toimintaa jatkettiin. Sähköinen tenttiakvaario Exam otettiin käyttöön myös Kontinkankaan kampuksella. Lisäksi toteutettiin opettajille suunnattuja val-mennuksia (mm. opetusvideotyöpaja). OKM:n rahoittamassa opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa -kärkihankkessa (OHO) kartoitettiin olemassa olevia käytäntöjä opiskelijatuu-toroinnin ja omaopettajatoiminnan osalta sekä uusien opiskelijoiden alkuvaiheen kokemuksia ja suunnitel-tiin alkuvaiheen ohjauksen uusia toimintamalleja. UNIPS-hankkeessa pilotoitiin englanninkielisiä 1-2 opin-toviikon laajuisia yliopistopedagogisia opintoja. Oulun yliopisto on myös mukana Korkeakoulupedago-giikka yhteistyössä (KOPE) –hankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä korkeakoulupedagogista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille.

7

Opiskelukokemuksen kansainvälistäminen: Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta, erityisesti lyhyt-kestoisia opiskelijavaihtoja, tuettiin Oulun kaupungin juhla-apurahan mahdollistaman lisäapurahan avulla. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa aloitettiin Nanjing Institute of Technologyn (NJIT) kanssa tilaus-koulutuksena kaksoistutkintoon johtava tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma syksyllä 2018. Kv-opiskelijoille järjestettiin suomen kielen kursseja sekä tuettiin OYY:n järjestämää LÖYLY2018 – find a job in Oulu -työelämätapahtumaa. Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen: Opiskelijoiden työelämäpalve-luiden konseptista ja organisoitumisesta tehtiin suunnitelma eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja palve-lutoiminto otettiin käyttöön 17.1.2019. Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toimintamallin pitkäjäntei-nen kehittäminen (avoin yo, tutkinnon osat) aloitettiin yhteistyössä ELY- ja TE-keskuksen sekä muiden si-dosryhmien kanssa. Täydennyskoulutuksen tarjonta tuotiin helpommin löydettäväksi: www.oulu.fi/tayden-nyskoulutus/ Positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamiin työvoimatarpeisiin vastattiin käynnistämällä ICT-alojen muuntokoulutusta sekä osallistumalla tekniikan verkostoyliopisto FiTechin Varsinais-Suomen inno-vaatioyhteisön toimintaan. Lisäksi laadittiin yhteistyössä Business Oulun kanssa Luovien alojen osaamis-kartoitus.

Tehokas tohtorikoulutus: Tohtorikoulutuksessa jatkettiin prosessien sähköistämistä. Tohtoriopiskelijoi-den mentorointiohjelmaa toteutettiin valtakunnallisen TOHTOS-hankkeen (1.3.2016–30.6.2018) puitteissa. Lisäksi toteutettiin väitöskirjaohjaajille työpaja. Tohtorin tutkintoja suoritettiin ennätysmäärä (199). Käyn-nissä on myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistamiseen sekä valmistumisen nopeuttamiseen liittyviä kehi-tystoimenpiteitä. Koulutuksen tunnusluvut vuosilta 2014 – 2018

Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018

Ylemmät korkeakoulututkinnot 1 393 1 245 1 445 1 332 1 315

Alemmat korkeakoulututkinnot 1 254 1 438 1 273 1 255 1 181

Organisaation tuottamat opintopisteet 440 245 444 719 436 101 427 093 429 088

Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät kk-tutkinnot 107 95 128 137 145

55 op suorittaneiden määrä 5 030 5 307 5 579 5 647 5 653

Tutkimus Tutkimuksen strategisen ohjauksen painopistealueita vuonna 2018 ovat olleet jatkaa Oulun yliopiston pro-fiilin määrittämistä Suomen Akatemian yliopistojen profilaatio-ohjelman viidennen kauden suunnittelulla sekä neljännen kauden käynnistämisellä, uuden kansalliseen lippulaiva-ohjelman hankkeen käynnistämi-nen, tutkimuksen huippujen ja kärkihankkeiden tukeminen, kansallisen terveysalan strategian toteuttami-nen, korkeatasoisten kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi tenure track -prosessin kautta, tohtorikoulutuk-sen tukeminen, ja infrastruktuureja koskevat toimet sekä uuden tutkimusaineistojen hallinnan ja datapolitii-kan jalkauttaminen tutkimusyksiköihin. Fokusalue- ja tutkimusyksikkörakenne tukee tutkimuksen strate-gista ohjausta ja tuloksellisuuden seurantaa sekä resurssien suuntaamista korkeatasoisille tutkimusryhmille. Laadun, kansainvälistymisen ja vaikuttavuuden edistäminen ovat kaikkien kehittämistoimien tavoitteina.

8

Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumiseen suunnatulla kilpailulla rahoituksella on tarkoituksena tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laatua parantavien edel-lytysten kehittämiseksi. Vuonna 2016 aloitettiin Oulun yliopistossa kahden profiloivan teeman vahvistami-nen, joita ovat maa-lähiavaruuden ympäristön tutkimus sekä jokapaikan langattomat sensorijärjestelmät. 2017 on käynnistynyt fysiikan ja terästutkimuksen integraatio monialaiseksi maailmanluokan terästutki-muksen keskukseksi sekä lääketieteellisen, biolääketieteellisen ja ihmistieteiden tutkimuksen yhdistäminen tärkeän fibroosi-prosessin tutkimiseksi monimuotoisten kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen vanhene-misen riskitekijänä. 2018 Suomen Akatemian arvioinnissa Oulun yliopiston profilaatioehdotus arvioitiin kolmanneksi parhaaksi kaikkien yliopistojen joukossa. Tässä neljännessä profilaatiohaussa käynnistimme kaksi teemaa: Arktiset vuorovaikutukset: luonnon ja ihmisten vasteiden ymmärtäminen osana globaalimuu-toksen hillintää (ArcI), sekä Z-sukupolvi ja sen jälkeen: Ihmisen kyvykkyyksien vahvistaminen digitalisoi-tuvassa maailmassa (GenZ). Viidenteen profilaatiohakuun olemme esittäneet kolme teemaa: digitaalinen terveys, kiertotalouden epäorgaaniset sivuvirrat sekä kaikkien teemojen vahvistamiseksi matematiikan ja tekoälyn osaamisen vahvistamista.

Uuden kansallisen lippulaivaohjelman tarkoituksena on vahvistaa korkeatasoisen tutkimuksen ja vai-kuttavuuden osaamiskeskittymiä. Ohjelman ensimmäisessä haussa valittiin 2018 kaksi lippulaivaa, joista yksi on Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen 6G-tutkimuksen lippulaiva. Tämän toiminta on käyn-nistynyt kesällä 2018.

Oulun yliopiston viiden fokusalan tutkimus toteutetaan tiedekunnissa. Monitieteisiä temaattisia koko-naisuuksia koordinoivat fokusinstituutit Biocenter Oulu, Eudaimonia-instituutti, Infotech Oulu ja Kvantum-instituutti. Nämä instituutit tukevat tieteenalojen välistä verkottumista, poikkitieteellisiä hankkeita ja tohto-rikoulutusta ylittäen tiedekuntarajat. Nämä instituutit vastaavat myös yhdessä viestinnän ja tutkimuspalve-luiden kanssa fokusalueiden toimintaa kattavista avoimista verkkosivuista ja niiden kehittäminen jatkui 2018 aikana. Thule-instituutti toimii arktisten toimintojen koordinoijana, mukaan lukien yhteistyö Arktisen yliopistoverkoston kanssa.

Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perus-teella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. 2018 käynnistyvät Eudaimonia-instituutin ja Infotech Oulun strategiset kärkiprojektit kaudelle 2018–2021. Bio-center Oulun nykyinen projektikausi on 2016–2019 ja projektihaku kaudelle 2020–2023 avattiin syksyllä 2018; uudet projektit valitaan keväällä 2019. Yhteensä 2018 tutkimuksen fokusaloilla tuettiin 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä.

Vuonna 2018 käynnistettiin fokusinstituuttien yhteyteen ohjelma uusien tutkimusavausten toteuttamiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Ohjelmassa suunnattiin 2018 alkaen 19 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia itsenäisen toimintansa alkuvaiheessa olevien ryhmänjohtajien tutkimuksen tukemiseksi. Tellus-toiminnan yhteydessä käynnistettiin Rapid Research Radicals (3R) -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää uusien ideoiden tunnistamista ja muodostumista sekä monitieteisyyden hyödyntä-mistä tutkimuksen kehittämisessä. 3R-fasilitaation myötä fokusinstituutit ovat aloittaneet uusia monitieteisiä toimia fokusalueiden sisällä ja näiden kesken. Näihin lukeutuvat säännölliset kaikille avoimet tiedekahvit ja aamiaistapahtumat, ideointifoorumit, lounasseminaarit ja huippututkijatapaamiset.

Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan lukeutuu kaudella 2012–2017 yksi ja 2014–2019 kaksi Oulusta johdettavaa yksikköä (lääketieteen, maantieteen ja fysiikan aloilla) ja lisäksi Oulun yli-opiston tutkijat osallistuvat kolmeen muualta koordinoituun yksikköön (kaksi matematiikan aloilla ja yksi elektroniikan alalla). Uudella kaudella 2018-2025 Oulun yliopiston tutkijat osallistuvat yhteen muualta koordinoituun yksikköön (matematiikan alalla). Oulun yliopisto tukee niitä Akatemian kanssa tehtyjen so-pimusten mukaisesti.

9

10

Oulun yliopistossa toimi 2018 viisi European Research Councilin (ERC) rahoittamaa tutkimusryhmää (kaksi luonnontieteen, yksi lääketieteen, yksi ihmistieteiden sekä yksi tieto- ja sähkötekniikan alalla). Kahden ERC-hankkeen osalta saatiin positiivinen rahoituspäätös 2018 (Consolidator Grant ja Proof of Concept). Ta-voitteena on edelleen kasvattaa ERC:n rahoittamien projektien sekä akatemiaprofessoreiden määrää.

Kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen muodostumiseen lukeutuu myös useita yhteistyöhön perustu-via hankkeita ja ohjelmia. Suomen Akatemia on perustanut strategisen tutkimuksen neuvoston, jonka rahoi-tuksella tavoitellaan tukea tiedolla johtamiseen, ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ide-oita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Ensimmäinen ohjelmakausi käynnistyi vuoden 2015 lopussa. Oulun yliopiston tutkijat koordinoivat yhtä hanketta ja ovat partnerina neljässä eri hankkeessa. Vuonna 2018 käynnistyneissä 2017 ohjelmakauden hankkeissa Oulun yliopisto on partnerina yhdessä, jota koordi-noi Itä-Suomen yliopisto.

Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisen tutkimusyhteistyöorganisaation Medical Research Centerin (MRC) uutena johtajana toimi 2018 professori Johanna Uusimaa. Oulun yli-opisto on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa aktiivinen toimija kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaa-tiostrategian toteuttamisessa biopankki-, genomi-, syöpä- ja neurotieteellisessä tutkimuksessa. Olemme teh-neet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Suomen Digiterveys –osaamiskeskuksen perustamiseksi ja kansallisen koordinaattorin roolin myöntämistä Oulun yliopistolle.

Oulun yliopistolla on laajasti yhteistyötä valtion tutkimuslaitosten kanssa, joista moni toimii yliopiston kampuksien yhteydessä. Useita uusia yhteisprofessuureja ja muita vakansseja on sovittu tai suunnitteilla ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä tehostetaan. Ilmatieteen laitoksen kanssa käynnistetään Sodankylä Space Center -toiminta ja yhteistyö tämän ja muiden tutkimusasemien, kuten Pallaksen ja Oulangan yksi-köiden osalta tiivistyy.

Oulun yliopisto vahvistaa arktista tutkimustaan edellä kuvatuilla ArcI -profilaatiotoimella sekä Thule-instituutin fokuksen terävöittämisellä. Oulun ja Lapin yliopistot ovat vahvistaneet yhteistyötään erityisesti arktisessa tutkimuksessa hakemalla yhteisen neuvottelukunnan johdolla yhteisiä tutkimusteemoja vuosittai-sissa työpajoissa. Oulun yliopisto vastaa Arktisen yliopiston temaattisten verkostojen ja tutkimustoiminnan koordinaatiosta. Toimintaa arktisen yliopiston puitteissa vahvistetaan ja tähän liittyen Oulun yliopistoon 2017 rekrytoitu yhdysvaltalainen tutkija jatkaa ensimmäisessä Arktisen yliopiston ”research chair” -tehtä-vässä. Oulun yliopiston johdolla ja yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa järjestettiin 2018 arktisen yli-opiston järjestyksessään toinen kongressi, joka käsittää sekä tieteellisen että tiedehallinnollisen ohjelman. Kongressin juhlapuhuja oli Monacon ruhtinas Albert II. Osallistujamäärä oli yli 600. Oulun yliopistolla on vahva edustus monissa arktisissa työryhmissä ja muissa toimielimissä, mukaan lukien 2017 nimetty pu-heenjohtajuus EU-PolarNet:ssä ja se tukee Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa 2017-2019. 2017 rakentunut Arctic 5 -yhteistyö Oulun, Lapin, Luleån, Umeån ja Tromssan yliopistojen kesken vahvis-taa näiden yliopistojen keskinäistä toimintaa arktisessa tutkimuksessa. Vuonna 2018 valmisteltiin suunni-telma perustaa Thulen yhteyteen arktisten tutkijoiden verkosto, jolla vahvistetaan Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen näkyvyyttä ja monitieteisten projektien suunnittelua.

Myös muuta strategista kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan, johon liittyen solmittiin 2017 yhteis-työsopimus Chinese Academy of Social Sciences -yliopiston kanssa. Yhteistyöhön lukeutuu yhteinen inno-vaatiotoimintaa käsittelevä seminaariohjelma vuosille 2017-2021. 2018 tähän liittyvä yhteinen seminaari järjestettiin Kiinassa. Yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa on käynnistynyt kyberturvallisuuteen liittyvä yhteistyö, jossa Oulun yliopisto koordinoi Suomen osallistumisen. Myös koulutukseen ja tutkimuksen inf-rastruktuureihin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan.

Kansainvälisen haun käyttöä professuurien täytön osalta on vahvistettu. Tutkimustoiminnan profiloitu-mista tehostetaan rekrytointi- ja tenure -paketeilla. Oulun yliopiston ensimmäinen tenure track -ohjelma käynnistyi 2012 ja jatkuu vuoteen 2018 saakka; ohjelmaan täytettiin 7 tehtävää. Ohjelma perustuu kansain-väliseen kilpailtuun hakuun, jossa tavoitteena on rekrytoida erityisen lupaavia nuoria tutkijoita ja alallaan

11

johtavia tutkijoita. Toteutamme tenure track -rekrytointeja myös kansallisessa yliopistojen profilaatio-ohjel-massa ja etenkin 2017 alkaen myös tiedekunnat ovat ryhtyneet hyödyntämään tenure track -periaatteita va-pautuvien vakanssiensa täytössä. 2018 on hyväksytty 24 tenure track -rekrytointia. Oulun yliopisto osoittaa strategista rahoitusta myös uusiin kärkiprofiiliaan tukeviin ad hoc -huipputason rekrytointeihin. 2018 aloitti kutsusta nimitetty huippututkija vahvistamaan keinotodellisuuden ja tekoälyn tutkimusta tieto- ja sähkötek-niikan tiedekunnassa.

Väitelleiden tutkijoiden määrää suhteessa tohtorikoulutettaviin lisätään tiedekuntien ja muiden yksiköi-den henkilöstösuunnittelussa. Vuonna 2016 käynnistettiin post doc –ohjelma, jolla suunnataan rahoitusta arvioinneissa menestyneille tutkimusryhmille tutkijatohtorin palkkaamiseen. Ohjelma toteutetaan pääosin osana fokusinstituuttien määräaikaisia tutkimusprojekteja sekä profilaatioon liittyvien strategisten rekry-tointien tukemiseksi.

Oulun yliopiston tutkijakoulu, University of Oulu Graduate School (UniOGS), toimii valituin, yhtenäi-sin linjauksin siten, että opiskelijoiden sisäänottoon, yleisiin koulutusosioihin sekä opiskelijoiden ohjauk-seen ja oikeusturvaan liittyvät asiat yhtenäistetään. Läpäisyä, valmistumista neljän vuoden tavoiteajassa ja työelämärelevanssia edistetään. Keskimääräistä väittelyikää pyritään laskemaan, mikä myös edistää nuorten tutkijoiden urakehitystä. Myös kansainvälistä liikkuvuutta edistetään. UniOGS:n tohtorikoulutus on koottu neljäksi ohjelmaksi, jotka kattavat uudet fokusalueet. Nämä neljä laaja-alaista ja monitieteistä ohjelmaa toi-mivat ihmistieteiden, terveyden ja biotieteiden, tekniikan ja luonnontieteiden sekä tieto- ja sähkötekniikan alalla. Kaikilla ohjelmilla on tieteenalakoulutusta organisoiva koordinaattori ja lisäksi UniOGS:ssa on koor-dinaattorit, jotka huolehtivat yleisopinnoista ja tutkinnon prosesseista. Osa strategisesti rahoitettavista toh-torinkoulutusvakansseista ohjataan fokusinstituuttien projektihakujen kautta valituille projekteille ja osa va-kansseista suunnataan neljän tohtorikoulutustoimikunnan päätösten perusteella.

Tutkijakoulun kansallista ja kansainvälistä rekrytointia tehostetaan ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tiivistetään. Ulmin yliopiston kanssa on käynnistetty yhteinen biotieteiden tohtoriohjelma ja parhail-laan ohjelmassa on kymmenen tutkinto-opiskelijaa. Vastaavia ohjelmia suunnitellaan myös muiden fokus-alojen kehittämisen kannalta parhaiden yliopistojen kanssa. Lisäksi 2016–2020 on käynnissä EU-rahoittei-nen Marie Sklodowska-Curie Cofund -ohjelmaan lukeutuva kansainvälinen ja monitieteinen I4Future -oh-jelma, jossa koulutamme 20 henkilöä kuvantamisen aihepiirissä yhteistyössä useiden yritysten kanssa.

Vuoden 2016 alusta aloitti toimintansa Oulun yliopiston infrastruktuuriyksikkö, johon sisällytettiin yli-opiston kansainväliset, kansalliset ja tiedekuntarajat ylittävät laajat sisäiset infrastruktuurit. Näitä yliopisto-tason infrastruktuureja ovat Biocenter Oulun infrastruktuurikeskus BCO-CORE, Biodiversiteettiyksikkö, Koe-eläinkeskus, Leaf-oppimisympäristö, Mikro- ja nanoteknologian keskus, sekä Oulangan tutkimus-asema. Näiden palvelukykyä, toimintaa ja markkinointia tehostetaan yhteisellä johtajien ohjausryhmällä, jota johtaa tutkimusrehtori. 2018 päätettiin ottaa käyttöön uusi resurssienhallintaohjelma soveltuvin osin sekä avata LeaF uudessa toimintaympäristössä.

Lisäksi tiedekunnissa toimii korkeatasoisia kansainvälisiä infrastruktuureja kuten Pohjois-Suomen syn-tymäkohortit 1966 ja 1986 lääketieteellisessä tiedekunnassa, fysiikan infrastruktuuri MAX IV, joka toimii Lundissa Ruotsissa ja jonka Suomen koordinaatio tapahtuu Oulun yliopistosta sekä kaivosalan minipilotti-laboratorio. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa toimii Open UBI Oulu real-world laboratorio ja yhteis-työssä VTT:n kanssa 5G-testiverkko ja FabLab koulutus- ja tutkimusympäristö. Oulun yliopisto on osalli-sena Pohjois-Suomen biopankki Borealis-yhtymässä, jonka muita osakkaita ovat Pohjois-Suomen sairaan-hoitopiirit sekä Nordlab-laboratorio. Biopankki Borealiksen uudeksi johtajaksi nimitettiin professori Seppo Vainio.

Suomen kansallisen tutkimusinfrastruktuurien 2014-2020 tiekartan päivitys ja kaikkien tiekarttainfra-struktuurien arviointi valmistuivat 2018. Oulun yliopisto on mukana 13 tiekartan infrastruktuurissa ja näistä kolmen kansainvälisen infrastruktuurin Suomen osallistuminen koordinoidaan Oulun yliopistosta. Akate-mian rahoitusta sai vuonna 2018 kaksi uutta, tiekartan ulkopuolista infrastruktuuria: Painetun älykkyyden infrastruktuuri (Printed Intelligence, PII) ja Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuuri

12

(Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks, FUWIRI). Molempia johdetaan Oulun yliopistosta käsin.

2017 kaikki Suomen biopankit ovat muodostaneet yhteisen osuuskunnan ja tämä toimii läheisessä yh-teistyössä BBMRI.fi -verkoston kanssa. Oulun yliopisto on liittynyt Helsingin yliopiston koordinoimaan The Finnish Long-Term Socio-Ecological Research (FinLTSER) -verkostoon 2010. Puitesopimus tämän verkoston osalta on uusittu 2018. Oulangan tutkimusaseman merkitys tässä verkostossa on vahva. Euroop-palaisten tutkijoiden, mukaan lukien FinLTSER -toimijat, esitys Integrated European long-term ecosystem, critical zone and socioecological system -infrastruktuurista (eLTER) on hyväksytty Euroopan tutkimusinf-rastruktuurien (ESFRI) tiekartan päivitykseen 2018 ja hankkeen valmisteluvaihe on käynnistynyt. Lisäksi FinLTSER -toimijat ovat mukana edistämässä Suomen kansallisen tason osallistumista eurooppalaiseen ko-keellisen tutkimuksen uuteen AnaEE -infrastruktuuriin ja -verkostoon. AnaEE -verkoston tähtäin on ERIC-statuksen saamisessa. Oulun yliopistolla on intressi olla mukana tässä prosessissa, jossa parhaillaan on me-nossa keskustelut kansallisten vastuuministeriöiden kanssa.

2017-2018 toteutettiin yhdessä Oulun kaupungin kanssa useiden edellä mainittujen infrastruktuuripal-veluiden tehostettu näkyvyys ja palvelupolku ulkopuolisille käyttäjille osana 6Aika -kaupunkien avointen innovaatioalustojen kehittämishanketta. Vuonna 2018 käynnistettiin tietojärjestelmähankinta infrastruktuu-riyksiköiden markkinoinnin, palveluiden saatavuuden ja käytön sekä julkaisutoiminnan raportoinnin paran-tamiseksi. Vuonna 2018 julkaistiin myös Oulun yliopiston infrastruktuuripolitiikka: Avoimet tutkimusinfra-struktuurit.

Rakennerahastohakujen (EAKR ja ESR) osalta yliopistossa on vakiintunut kaksi kertaa vuodessa tois-tuva hakuprosessi, jossa tutkijat esittävät ennen hakua hankeidean yliopiston johdolle. Yliopiston johto an-taa hankeideoihin palautteen, joissa ohjeistaan hakemusten valmistelua. Varsinaiset hakemukset priorisoi-daan tiedekuntien ja yliopiston toimesta painottaen soveltuvuutta yliopiston strategiaan. Haun yhteydessä priorisointijärjestys toimitetaan tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja ELY-keskukselle. Rakennerahasto-hankkeet ovat erityisen tärkeä alueellisen infrastruktuurin kehittämisessä ja kehityshankkeissa, jotka mo-lemmat hyödyttävät samalla myös alueen elinkeinoelämää.

Oulun yliopisto on julkaissut vuonna 2018 Vastuullisen tutkimuksen ohjelman, jonka yhtenä osana on saattaa avoin tiede ja tutkimus (ATT) luontevaksi osaksi yliopiston kaikkea toimintaa. Ohjelma sisältää avoimuuden periaatteiden lisäksi julkaisemista, tutkimusaineistoja sekä avoimia tutkimusinfrastruktuureita koskevat uudet yliopistotasoiset linjaukset. Erillisessä toimenpideohjelmassa kuvataan ohjelman jalkautus, palvelut sekä niiden käytännön toteutus, vastuutahot, aikataulut ja seuranta.

Tutkijoita tuetaan yhden palvelukanavan sekä työpajojen avulla aineistonhallinnan kaikissa vaiheissa. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksien mukaisesti saatiin vuonna 2018 käyttöön arkisto henkilö-tietoja sisältäville tutkimusaineistoille. Lisäksi aineistojen hallintaa ja tietosuojaa edistetään prosessilla, jonka tuloksena tiedekuntiin ja fokusinstituutteihin palkataan osa-aikaiset data-asiantuntijat vuoden 2019 keväällä. Avointa julkaisemista edistetään aktiivisesti ja julkaisujen rinnakkaistallentaminen on edistynyt järjestelmällisesti. Oulun yliopistossa noudatetaan vastuullisen ja avoimen tieteen sekä tutkimuksen kansal-lisia ja kansainvälisiä vaatimuksia huomioiden samalla innovaatiotoiminnan ja yksityisyyden suojan asetta-mat vaatimukset.

Oulun yliopisto on viimeisimmän OKM:n avoimuusarviointitaulukon toiseksi korkeimmalla 4-tasolla kolmanneksi parhaana yliopistona heti Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston jälkeen. Siten OKM:n asettama tavoite saavuttaa vähintään taso 3 tuloskaudella 2017–2020 on toteutunut. Uusi arvio tehdään vuonna 2019. Oulun yliopisto on jatkanut määrätietoisesti avoimen tiedeyhteisön kehittämistä ja avoimuu-den vaatiman toimintakulttuurin laaja-alaista vahvistamista yhdistämällä avoimuuden sekä eettisyyden peri-aatteet uudella ja rakentavalla tavalla vastuullisuuden käsitteen alle.

Tutkimuksen esittely ja tieteen popularisointi: Oulun yliopiston tiedeviestintää on vahvistettu nimeämällä tiedekunnille viestintäasiantuntija tutkijoiden tueksi. Tiedeviestinnän asiantuntijat auttavat tutkijoita saamaan

13

tutkimukselle näkyvyyttä perinteisen ja sosiaalisen median avulla kotimaassa ja kansainvälisesti sekä erilais-ten tapahtumien kautta. Tavoitteena on myös lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Vuonna 2017 myönnettiin EAKR-rahoitus 3-vuotiselle EKI-hankkeelle (Elinvoimaa ja kestävyyttä inno-vaatioyhteistyöllä). EKI-hankkeen toteuttajiin kuuluvat Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Oulun kaupunki on mukana rahoittajana ja hankkeen ohjausryh-mässä. Tavoitteena on edistää yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkilaisten yhteistyötä luovuutta ja hyvin-vointia tukevissa tiloissa, Hankkeessa rakennetaan kasvitieteellisen puutarhan vehreään ympäristöön kohtaa-mispaikka yrityksille, tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle. Siellä esitellään yleistajuisesti tiedettä ja ympäristö-alan yritysten osaamista, tarjotaan luovia tiloja ja luonnonympäristöä sekä järjestetään toimintaa ja tapahtumia kohderyhmille. Hankkeessa syntyvä virtuaalinen showroom esittelee cleantech/biotalous-alan yritys- ja tutki-musosaamista. Hankkeen jälkeen vierailukeskus jatkaa yliopiston näyteikkunana ja osana yliopiston vakituista toimintaa. Vuonna 2018 selvitettiin laajasti kohderyhmien toiveita tilojen ja palvelujen suhteen, luotiin tiede- ja luontonäyttelyn alustava konsepti, käynnistettiin virtuaalisen showroomin suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä avattiin peruskorjatut tilat maksuttomaan käyttöön kohderyhmien tapahtumia varten.

Yliopiston aktiivista roolia EU-asioissa on vahvistettu vuoden 2018 aikana. Yliopisto on valmistellut useita kannanottoja seuraavan EU:n puiteohjelman (Horizon Europe) valmisteluun liittyviin kyselyihin ja nykyisen EU:n puiteohjelman palautekyselyihin (Horisontti 2020). Yliopisto on järjestänyt vierailuja EU:n komissioon ja muihin sidosryhmiin, jotka vaikuttavat Brysselissä. Yliopiston rehtori ja vararehtorit tapasi-vat EU:n komission ja muiden sidosryhmien johtoa kesäkuussa. Oulun yliopisto järjesti EU:n parlamentissa Brysselissä yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa Unifin Moonshots of the 2020s -tilaisuussarjaan kuuluvan keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli Digital and Industry. EU:n komissioon ja muihin sidosryhmiin suuntautuva vaikuttamistapaaminen järjestettiin terveys -teemasta marraskuussa, johon osallistui aihepiiriin kuuluvaa yliopiston johtoa. Tutkimuksen tunnusluvut vuosilta 2014 – 2018

Tutkimuksen tunnusluvut 2014 2015 2016 2017 2018

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus, 1000 € 18 486 19 712 22 327 21 722 23 943

Business Finland-rahoitus*, 1000 € 14 920 15 753 15 007 12 831 11 277

Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, 1000 € 6 040 5 870 6 647 7 421 8 661

Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahituksesta 33,9 % 32,6 % 34,3 % 35,9 % 36,8 %

Jufo-1 -julkaisut, kpl** 1 049 1 475 1 408 1 566 1 594

Jufo-2 -julkaisut, kpl** 571 490 510 574 613

Jufo-3 -julkaisut, kpl** 306 199 220 216 241

Tieteelliset julkaisut, kpl*** 2 182 2407 2314 2527 2596

* ei sisällä Business Finland -hankkeiden EAKR-rahoitusta

**: julkaisutyypit A ja C; OKM:n rahoitusmallin mukaisesti

14

15

Innovaatiotoiminta Oulun yliopiston tavoite on hyödyntää kaupallisesti tutkimuksen tuloksia, jotta ne tuottaisivat taloudellista hyötyä niin tutkijalle, yliopistolle kuin yhteiskunnalle. Yliopisto pitää tuloksekasta toimintaa tutkimustulos-ten ja osaamisen hyödyntämisessä tärkeänä ansiona henkilökunnalleen.

Tutkimuksessa syntyy erilaisia tuloksia: keksintöjä, tietokoneohjelmia ja materiaalia, jotka voivat olla siemen uuden liiketoiminnan syntymiselle. Vuonna 2018 yliopistolle ilmoitettiin 35 keksinnöstä.

Vuoden aikana 10 keksinnön/patenttiperheen oikeudet myönnettiin tutkimushankkeen yrityspartnereille tai lisenssin ostajalle. Yritysosapuolelle keksintöilmoitus on tärkeä mittari tutkimusyhteistyön onnistumisesta.

Oulun yliopiston nimiin tehtiin 6 prioriteettipatenttihakemusta (=ensimmäinen hakemus kyseisestä keksinnöstä). Vuoden 2018 päättyessä yliopisto oli haltijana 35 prioriteettipatenttiin tai -hakemukseen pe-rustuvassa patenttiperheessä. Niistä osa on lisensoitu, osaa kehitetään eteenpäin esimerkiksi Business Fin-landin TUTLI (”tutkimusideoista uutta liiketoimintaa”) -rahoitteisissa projekteissa ja osalle etsitään parhail-laan kaupallistamisreittiä.

Vuosien varrella Oulun yliopisto on lähtenyt patentoimaan yli 90 eri keksintöä. Iso osa yliopistolle il-moitetuista keksinnöistä on siirretty yrityksille, jotka ovat lähteneet suojaamaan niitä.

Vuonna 2018 yliopisto myönsi 175 000 € Proof-of Concept (PoC)-rahoitusta. Sen tarkoituksena on tu-kea kaupallisesti potentiaalisen idean ensimmäistä toteutusta idean toteutettavuuden osoittamiseksi. Rahoi-tuksen avulla pyritään edistämään mahdollisuuksia saada täydentävää tutkimusrahoitusta. Neljän vuoden aikana PoC-rahoitus on mahdollistanut muun muassa Business Finlandin TUTLI-projektien tai tilaustutki-mushankkeiden aloittamisen.

Tutkimustyön tulosten kaupallinen hyödyntäminen tukee yliopistossa tehtävää tutkimustyötä esimer-kiksi tutkimuksen kilpailtuna lisärahoituksena. Vuonna 2018 Oulun yliopisto sai rahoituksen viiteen uuteen TUTLI-projektiin. Rahoitus myönnetään uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Oulun yliopiston tutkimuksesta syntyneisiin spin out -yrityksiin (yritykset nuorempia kuin 5 vuotta) inves-toitiin yksityistä rahoitusta vuoden aikana noin 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana perustettiin 3 uutta tutki-mukseen perustuvaa yritystä. Yliopisto on kaikkiaan pienenä omistajana seitsemässä spin out -yrityksessä.

Vuoden 2018 lopussa Oulun yliopisto päätti perustaa Innovaatiokeskuksen. Sen tehtävänä on hoitaa immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvät palvelut, yritysyhteistyön koordinoidun hoitamisen yhteistyössä tie-dekuntien kanssa sekä kaikki liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut ideoinnista, hautomo- ja kiih-dyttämötoimintojen kautta rahoituksen hankkimiseen lupaavimmille yritysaihioille. Henkilöstö tulee koos-tumaan noin kymmenen hengen tiimistä niin Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun kuin yhden tai useamman Oulun alueen yrittäjyyttä tukevan organisaation työntekijöistä.

Innovaatiotoiminnan tunnusluvut v. 2014–2018

Vuosi 2014 2015 2016 2017 2018

Keksintöilmoitukset 53 54 44 47 35

Prioriteettipatenttihakemukset 2 8 9 9 6

Yliopiston patenttisalkku (patenttiperheiden lkm) 22 24 34 30 35

Teknologiansiirtosopimukset (uudet) 13 13 10 14 10

Uudet tutkimuslähtöiset yritykset 5 5 4 3 3

Proof of Concept (PoC) -hankkeet - 6 9* 11* 9

Business Finlandin TUTLI-rahoitus (uudet hankkeet) 6 5 6 5 5

PoC -hankkeen aikana tehdään kaupallisesti potentiaalisen idean ensimmäinen toteutus ja kerätään primääridataa toteutettavuuden osoitta-miseksi. Hankkeista 6 (v. 2016) /10 (v. 2017) rahoitettiin yliopiston PoC rahoituksella ja 3 (v. 2016) / 1 (v. 2017) CHT:n terveysteknologiahank-keen rahoituksella.

16

Tellus – tila ja toiminta yhteisöllisyyden rakentajina Tellus Innovation Arenalla vuosi 2018 on ollut toinen kokonainen toimintavuosi. Tellus on vakiinnuttanut paikkaansa monialaisen tiedeyliopiston kohtaamispaikkana ja yhteisöllisyyden rakentajana. Telluksessa tör-määvät ja työskentelevät niin opiskelijat, henkilöstö kuin yliopiston ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät. Useat keskustelut syntyvät sattumalta kohdatessa ja tällaisella informaalilla vuorovaikutuksella on iso rooli inno-vaatiotoiminnassa. Lukukausien aikana kuukausitasolla ovilaskureiden kautta on Telluksessa mitattu 30–40 000 käyntiä. Luku on pysynyt edellisvuoden tasolla. Vuoden 2018 aikana kokonaisuudessaan Telluk-sessa on rekisteröity noin 200 000 käyntiä.

Tellus on vahvistanut rooliaan vilkkaana tapahtuma-areenana erilaisille tilaisuuksille ja tapahtumille. Tellus Stagea on vuoden 2018 aikana varattu 319 kertaa erilaisiin tapahtumiin, työpajoihin tai kokoontumi-siin. Vuoden 2017 lopussa avattua Business Kitchen Stagea on varattu 268 kertaa. Tapahtumia on paljon myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tilavarauksia Tellus tiloissa on vuoden 2018 aikana ollut yhteensä 3500 eli noin 500 varausta enemmän kuin vuonna 2017 ja tilojen käyttöaste klo 8–16 välillä lähentelee 80%. Pal-velupiste käsittelee kuukauden aikana 150–170 yhteydenottoa. Vilkkaan toiminnan jatkuminen ja käyttäjä-määrien kasvu viestivät vetovoimasta niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Arkkitehtuu-rin yksikön sekä humanistisen tiedekunnan uusi sijoittuminen Telluksen läheisyyteen on myönteisellä ta-valla monipuolistanut käyttäjäkuntaa.

Yritykset ja sidosryhmät voivat hyödyntää Tellusta niin yhteistyötapaamisten, asiakastutkimusten tai etätyöhetkien ”co-working” -alustana. Tämä lisää yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua ja luo mah-dollisuuksia yhteistyölle niin opiskelijaprojektien, opiskelijoiden työllistymisen kuin tki-hankkeiden muo-dossa. Business Kitchenin toiminta ja siellä koordinoidut verkostot mm. mikroyrittäjien kanssa ovat tuoneet tiloihin paljon käyttäjiä eri sidosryhmistä.

Tellus Innovation Arenan kävijäpalautteen perusteella toimintakonsepti on vahvistanut yliopistokam-puksen vetovoimaa tuoden tervetulleen palasen innostavaan työ- ja opiskeluympäristöön sekä kampuskoke-mukseen. Tellus luo näin alustaa strategisten teemojen, kuten esimerkiksi startup-kulttuurin ja yritysyhteis-työn sekä kansainvälisyyden ja monitieteisyyden näkyväksi tekemiselle, aktiiviselle tarjoutumiselle ja eri-laisille käyttäjäkokeiluille ja –tutkimuksille.

Tellus-konseptia ja tiloja on kehitetty ketterästi ja mukautettu käyttäjien tarpeeseen. Kehittämisessä on voitu hyödyntää yliopiston runsasta TKI-toimintaa, sillä runsaiden käyttäjämäärien vuoksi Tellus muodos-taa kiinnostavan testialustan erilaisille tutkimus- ja kehittämishankkeille. Vuoden 2018 aikana on Telluksen Business Kitchen tilassa avattu arkkitehtuurin yksikön ”InnoStava” EAKR-hankkeessa kehitetty yhteistyö-tilan pilottialue. Hankkeessa keskityttiin tutkimaan innovatiivisia työympäristöjä ja niiden vaikutusta käyt-täjiin. Hankkeen myötä Business Kitchenin tiloihin on saatu mm. ergonomisia sähköpöytiä, muunneltavia ryhmätyötiloja ja säädettäviä älyvalaisimia, jotka muuttavat kirkkauttaan automaattisesti päivän aikana.

Telluksen rooli yliopistoyhteisössä on hahmottunut yhteistyön ja kokeilujen toiminta-alustana. Vuoden 2018 aikana on käynnistetty monialaisen tutkimusyhteistyön fasilitointikonsepti R3 (Rapid Research Radi-cals) yhdessä tutkimuksen fokusinstituuttien kanssa. Fokusinstituutit ovat jalkautuneet Tellukseen pitämään yhteisöllistä toimintaa kehittäviä aamukahvitilaisuuksia sekä tutkimusseminaareja. Yhteisesti instituuttien kanssa on järjestetty mm. kuukausittainen ja monialainen Brown Bag -lounasseminaarisarja, joka on kerän-nyt keskimäärin n. 50-60 osallistujaa, puolivuosittaiset Meet the Top Scientist -seminaarit, joissa nostetaan esille kunkin fokusinstituutin kirkkaimpia tutkijoita sekä instituuttien sisäiset tutkimusseminaarit Oulun ul-kopuolella. Fokusjohtajat ja -koordinaattorit ovat osallistuneet ryhmäcoaching -tapaamisiin, joissa instituut-tien roolia ja identiteettiä on reflektoitu ja kehitetty osana yliopistoyhteisöä. Työ ja ideointi tutkimuksen monialaisuuden vahvistamiseksi jatkuu tiiviisti fokusinstituuttien kanssa, sillä kerätystä palautteesta saatu viesti on ollut vahvasti positiivinen tieteidenvälisen toiminnan vahvistamiseksi.

17

Vuoden aikana Telluksessa on otettu uusia askeleita myös koulutuksen kehittämisessä. Tellus-tiimiläi-siä on mukana kansallisissa OKM-kärkihankkeissa (yrittäjämäinen toimintatapa ja korkeakoulut), joissa ke-hitetään mm. resurssiopettajuuden toimintamallia yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi kieli- ja viestintäkou-lutuksen lehtoreiden kanssa. Tellus on myös keskeinen yhteistyökumppani kauppakorkeakoulun koordinoi-massa yrittäjyyden sivuaineessa, joka on tarjolla kaikkien alojen opiskelijoille.

Tellus toiminta on organisaatiorakenteessa kiinnittynyt osaksi vuoden 2018 alussa syntynyttä Strate-gian ja tiedepolitiikan yksikköä (STY). Tellus nähdään strategisena kehittämistoimena mm. yhteisöllisyy-den, monitieteisyyden ja kampuskokemuksen kehittämisessä ja erilaisten strategisten kehittämispilottien implementointialustana. STY:n koordinoimat Tellus Stagella järjestetyt yliopiston yhteiset strategia-aamut ovat syksyn aikana avanneet strategiakeskustelua yliopistoyhteisössä. Vuoden 2018 aikana on käynnistetty myös säännölliset Meet the Management -aamut, joissa yliopiston johto on yksi kerrallaan tavattavissa Tel-luksessa vapaamuotoisen keskustelun merkeissä.

Tellus toimintakonseptin kehittäminen Kontinkankaan kampukselle on jatkunut ja nyt tiloja remontoi-daan siten, että Tellus Kontinkangas avataan elokuussa 2019. Telluksen toimintakonsepti jalkautuu Kontin-kankaan kampukselle ja jo nyt on käyty keskusteluja siitä, että mm. OuluHealth -konsortion työntekijä tulee toimimaan samoissa tiloissa tarkoituksenaan tuoda terveysalan yrityksiä ja kontakteja Tellus Kontinkan-kaalle. Toimintaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Kontinkankaalla toimivien niin yliopiston sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tunnelma on odottava ja tiloja odotetaan innostuneesti.

Varainhankinta Oulun yliopisto toteuttaa aktiivista varainhankintaa ja kohdentaa varainhankinnan tuottoja yliopiston strate-gian mukaisesti toimiin, jotka lisäävät yliopiston vaikuttavuutta sekä kasvattavat alueen ja koko maan elin-voimaisuutta ja kilpailukykyä. Aiemmin kampanjapohjaisesti organisoitu ja resursoitu varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen ovat jatkossa Oulun yliopiston pysyvää toimintaa riippumatta valtion vauh-dittamista kampanjoista ja vastinrahoituksista. Näin työlle saadaan jatkuvuutta ja lahjoittajia pystytään si-touttamaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön.

Vuoden 2018 aikana on varainhankinnassa keskeistä ollut jatkuvan varainhankinnan toimintamallin ja päätöksentekoprosessien luominen, edellisen vuoden aikana päättyneen varainhankintakampanjan eri kou-lutusaloille kohdennettujen lahjoitusten ohjaaminen käyttötarkoituksiin sekä lahjoittajasuhteiden hoitami-nen. Vuosina 2014–2017 toteutetun varainhankintakampanjan kokonaistulos valtion vastinraha mukaan lu-ettuna oli yhteensä 21 M€, josta koulutusaloille kohdennettuja lahjoituksia oli 6,5 M€. Loppuvuonna 2018 merkittävä summa eri koulutusaloille kohdennettua lahjoituspääomaa ohjattiin käytettäväksi tulevina vuo-sina eri tieteenalojen uusien avausten tukemiseksi. Käyttöpäätösten pohjana ovat olleet tiedekuntien esityk-set ja lahjoittajien näkemykset.

Varainhankinnan vuoden 2018 päätapahtumia olivat 31.8.2018 järjestetty lahjoittajien ilta sekä yliopis-togaala 9.11.2018. Vuoden 2018 aikana valmisteltiin myös testamenttilahjoittamisen esittelymateriaalit ja ohjelma tämän lahjoitusmuodon tunnetuksi tekemiseen sekä tulevan 60-vuotisjuhlavuoden varainhankinta-kampanjaa.

Varainhankinnan tulos vuonna 2018 oli yhteensä 395 483 euroa. Varainhankinnan sijoitusten mark-kina-arvo oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 53,2 miljoonaa euroa ja ne muodostavat merkittävän osa Oulun yliopiston sijoitusvarallisuudesta. Oulun yliopistolle tehdyt lahjoitukset vuonna 2018 olivat yhteensä 410 904 euroa, josta yksityishenkilöiden tekemiä lahjoituksia 77 895 €.

18

Oulun yliopiston varainhankinta Lahjoitukset 2008–2018

Lahjoittajataho 2008–2014 2015 2016 2017 2018

Julkisyhteisöt 1 529 343,00 7 400,00 77 300,00 17 052,19 2 000,00

Säätiöt, yhdistykset 3 106 786,05 1 935 163,67 1 977 535,58 1 793 218,50 67 759,67

Yritykset 5 614 818,58 163 550,00 342 600,00 1 304 246,00 262 950,00

Rahoitus- ja vakuutuslaitos 568 587,00 66 800,00 828 165,50 100 869,50 300,00

Yksityishenkilöt 1 273 985,06 145 945,08 645 321,00 313 916,00 77 895,00

Liiketoiminta 28 582,08 1 163,34 58,47 33,06 0,00

Yhteensä 12 122 101,77 2 320 022,09 3 870 980,55 3 529 335,25 410 904,67

OKM:n vastinrahoitus 23 097 551,55 0,00 0,00 11 236 561,00 0,00

Vastinrahaan oikeuttavat varainhankintakampajat 11.04.2008–30.6.2011 ja 1.11.2014–30.6.2017 Vuoden 2014 osalta yritykset -kohta sisältää pk-yrityksiltä saadut apurahalahjoitukset, yhteensä 2.500 euroa. Vuoden 2016 sarake sisältää 8.170,- euroa yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksia, jotka on liitetty omaksi nimikkorahastoksi osana Apuraharahaston pääomaa.

Tilat Oulun yliopistolla oli vuoden 2018 lopussa vuokrattuja tiloja noin 167 000 m2.

Oulun yliopisto irtisanoi ja luopui vuonna 2018 Linnanmaan kampuksen rakennusvaiheen 7 humanis-tisten ja kasvatustieteiden tiloista 14 800 htm2 Oulun ammattikorkeakoulun rakennushankkeita varten. Ou-lun yliopisto vuokrasi Konetieltä varastotiloja 990 m2.

Vuoden 2018 aikana Oulun yliopiston vuokraamissa tiloissa valmistui tai käynnistyi peruskorjaus- ja parannushankkeita tai tilajärjestelyistä aiheutuneita muutostöitä yhteensä 17 050 m2. Näitä olivat arkkiteh-tuurin hanke 4 900 m2, humanistisen tiedekunnan hanke 3 100 m2, kasvatustieteiden tiedekunnan hanke 4 700 m2, puutarhan Visitor center -hanke 580 m2 ja prosessitekniikan 2.0 hanke 1 300 m2. Käynnistettyjä tai käynnissä olevia hankkeita ovat ravintola Foodoo1:n peruskorjaus ja laajennus 800 m2 sekä yliopiston oma-rahoitteisina hankkeina Linnanmaan logistiikkakeskus 170 m2 ja Kontinkankaan Tellus areena 1 500 m2.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Linnanmaan kampuksen rakennushakkeet yhteensä n. 25 000 m2 alkoivat keväällä 5 rakennusvaiheella ja autolaboratorion rakentamisella sekä kesällä ja loppuvuodesta ra-kennusvaiheella 7. Oamk muuttaa Linnanmaan kampukselle n. 25 000 m2 tiloihin, osa vuoden 2020 alku-puolella ja suurin osa syksyllä 2020. Yhteiskampuksen valmistelua ja suunnittelua sekä yhteiskäyttöisen tilojen ja palveluiden selvitystä jatkettiin. Kirjasto, ravintolat ja Tellus Innovation Arena tulevat yhteiskäyt-töön. Lisäksi jatkettiin laboratorio- ja pajatilojen yhteiskäyttömahdollisuuksien selvitystä.

Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla viimeisteltiin tukipalveluiden lähipalvelu-uudistukseen liit-tyvät tilajärjestelyt ja tilamuutokset. Linnanmaan kampuksen Väylän kokonaisvaltaista suunnittelua ja ke-hittämistä sekä yleisilmeen siistimistä jatkettiin.

Yliopisto jatkoi ja käynnisti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti hankkeita, joilla edistetään vähähiilistä ja vihreää kampusta ja joilla kannustetaan mm. pyöräilyyn ja kävelyyn autoilun sijasta. Tilojen käytön tehostamista jatkettiin, käynnistettiin aurinkoenergiahanke sekä rakennettiin ja vuokrattiin pyöräilyä ja kävelyä tukevaa infraa.

19

Linnanmaan kampuksen 1 000 kWp aurinkosähköhankkeesta laadittiin hankesuunnitelma sekä haettiin ja saatiin hankkeelle TEM-avustus. Hankkeen 1. vaiheen 250 kWp toteutus on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2019 aikana.

Arkkitehtuurin hankeen yhteydessä Linnamaan itäpuolelle uusittiin ja laajennettiin pyöräparkki. ATK-kadun opetustilahankkeen yhteydessä, joka toteutetaan vuoden 2019 aikana, rakennetaan uusi pyöräparkki Linnanmaan eteläpuolelle sekä rakennetaan lisää suihku- ja pukuhuonetiloja. Lisäksi Suomen Yliopisto-kiinteistöt Oy:n kanssa valmisteltiin vuokrasopimus, jolla vuokrataan länsiosan vapaana olevista tiloista li-sää pukuhuone- ja suihkutiloja.

Linnanmaa-Kaijonharju kaavarunkotyö toteutettiin vuoden 2018 aikana ja jatkosuunnitteluun Oulun kaupunki laati kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joista annetaan lausunnot vuoden 2019 aikana.

Digikampushankeen osalta päätettiin toteuttaa Oulun yliopiston ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n yhteinen demohanke, jossa mm. kehitetään opastus- ja navigointijärjestelmiä. Yliopiston vastuuyksikkö vuonna 2019 toteutettavissa demohankkeessa on tietohallinto. Lisäksi jatkettiin AV-laitteiden palveluiden ja aulapalveluiden kehittämistä.

5G-teknologiaa hyödyntävä ja tutkiva virtuaalipalveluthanke Virpa C päättyi ja Virpa D-hanke jatkui. Hankkeissa tutkitaan 5G:n ja digitalisaation mahdollisuuksia ja hyödyntämistä demo-hankkeina kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kehittämisessä ja liiketoiminnassa.

20

Taloudellinen asema 2018 Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2018 olivat 226,6 miljoona euroa (220,8 milj. euroa vuonna 2017) ja tilikauden tulos oli -2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen (20 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2017).

Sijoitus- ja rahoitustoiminan kokonaistappio oli -5,6 miljoonaa euroa, (käyvän arvon muutos -8,2 mil-joonaa euroa, 1.1.2018 alkaen voimaan tullut IFRS 9 -standardin muukaan rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti). Oulun yliopiston operatiivinen tulos ilman sijoitustoimin-nan ja varainhankinnan voittoja ja tappioita oli ylijäämäinen 2,4 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Oulun yliopiston omavaraisuusaste oli 88,1 % (89,3 % vuonna 2017), joten Oulun yliopiston vakava-raisuus säilyi erinomaisena. Myös Oulun yliopiston maksuvalmius säilyi hyvänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen yleisavustuksena tu-loslaskelmassa käsiteltävä perusrahoitus vuodelle 2018 oli 143,3 miljoonaa euroa (141,6 milj. euroa vuonna 2017). Vuoden 2018 osalta yliopistoindeksi oli kokonaan jäädytettynä. Jäädytyksestä on päätetty koko hal-lituskaudelle eli vuosille 2016–2020. Vuoden 2015 osalta yliopistolain 49 §:n 2 momentin mukainen yli-opistoindeksi oli puolitettuna, mutta puolittamisen vaikutus kompensoitiin kertaluonteisesti.

Varsinaisen toiminnan tuotot (täydentävän rahoituksen tuotot) olivat 83,3 miljoonaa euroa (79,3 milj. euroa) ja 36,7 % (35,9 %) kokonaistuloista.

Varsinaisen toiminnan kulut olivat tilikaudella 224,2 miljoonaa euroa (217,9 milj. euroa), josta henki-löstökulujen osuus oli 148,2 miljoonaa euroa ja 66,1% varsinaisen toiminnan kuluista (142,4 milj. euroa ja 65,4% vuonna 2017).

Opetus- ja kulttuuriministeriölle raportoitava täydentävän tutkimusrahoituksen määrä oli 64,3 miljoo-naa euroa (62,4 milj. euroa), mikä on 28,7 % (28,6 %) yliopiston kokonaismenoista. Luku lasketaan minis-teriön määrittelemällä kaavalla ja se poikkeaa hieman tuloslaskelman avustustuottojen määrästä. Täyden-tävä rahoitus koostuu pääasiassa Business Finlandin (entinen Tekes), Suomen Akatemian ja Euroopan unio-nin projektirahoituksesta. Kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen tutkimusmenojen määrä oli 8,7 miljoonaa euroa (7,4 milj. euroa).

Vuonna 2018 tilavuokrat olivat 27,7 miljoonaa euroa (27,4 milj. euroa) ja 12.3 % (12,5 %) varsinaisen toiminnan kuluista. Säätiökaavan mukainen varsinaisen toiminnan alijäämä oli -140,9 miljoonaa euroa (-138,6 milj. euroa), joka katettiin osin valtion yleisavustuksella 143,3 miljoonaa euroa (141,6 milj. euroa).

Yliopiston taseen loppusumma 31.12.2018 oli 279,4 miljoonaa euroa (272,5 milj. euroa). Taseen pysy-vät vastaavat olivat 208,9 miljoonaa euroa (210,2 milj. euroa) ja vaihtuvat vastaavat 70,5 miljoonaa euroa (62,3 milj. euroa).

Yliopiston varainhoidon salkkuihin allokoitu sijoitusomaisuus on luokiteltu vuonna 2016 uudelleen pysyvien vastaavien muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin. Sijoitusomaisuudella käydään kauppaa vain allokaa-tiomuutosten toteuttamiseksi ja likviditeetin irrottamiseksi tuottojen käyttöön yliopistotoimintaan. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet ja varainhankinnalla kerätyt varat valtion vastinrahana maksama summa mukaan lukien edustavat merkittävää osaa yliopiston peruspääoman määrästä. Oman pääoman yhteis-summa oli vuoden lopussa 224,4 miljoonaa euroa (222,5 milj. euroa), josta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeiden arvo on 54,2 milj. euroa eli 24,2 %. Konsernin osakkeet ja osuudet (Oulun ammattikor-keakoulun osto 2018, 50,5 % osakekannasta) oli 5,3 milj. euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 52,6 mil-joonaa euroa (45,5 milj. euroa) ja pakolliset varaukset 0,1 miljoonaa euroa (0,3 milj. euroa).

Kirjanpidon mukaiset kokonaisinvestoinnit olivat 12,7 miljoonaa euroa (8,9 milj. euroa). Saadut inves-tointiavustukset olivat 1,8 miljoonaa euroa (2,4 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista investointeja aineetto-miin ja aineellisiin hyödykkeisiin oli 7,4 milj. euroa (8,8 milj. euroa) ja investoinnit sijoituksiin olivat 5,3 miljoonaa euroa (Oamk:n osto elokuussa 2018) (0,1 milj. euroa). Oulun yliopiston omistusosuus Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannasta on 10,41 % ja Certia Oy:n osakekannasta 19,49 %.

21

Sijoitustoiminta 2018 Oulun yliopiston sijoitustoiminnan tavoitteena on pitkällä aikavälillä huolehtia sijoitettavan varallisuuden tarkoituksenmukaisesta, tuottavasta ja turvaavasta sijoittamisesta ottaen huomioon tuottotavoite, hyväksytty riskitaso, sijoitustoiminnan vastuullisuus ja likvidien varojen tarve. Oulun yliopisto on vastuullinen sijoit-taja ja edellyttää varainhoidonyhteistyökumppaneiltaan, että ne ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen si-joittamisen periaatteet. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet käsittelevät ympäristö-, sosiaalisten ja yhtiöiden hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioonottamista sijoittamisessa. Oulun yliopiston sijoitus-omaisuuden hoito kilpailutettiin keväällä 2017 ja sen hoitaminen on edelleen ulkoistettu kolmelle täyden valtakirjan varainhoitajalle.

Yliopiston hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaan yliopiston sijoitusvarat on tarkoitettu si-joitettavaksi useiden vuosikymmenten aikavälillä, mutta ainakin osa vuotuisesta tuotosta on oltava nopeasti käytettävissä hallituksen päättäessä vuosittain tuoton kohdentamisesta. Sijoitustoiminnan tuottoja voidaan kohdentaa pääasiallisesti hallituksen hyväksymien strategisten rekrytointien ja erillisten projektien rahoitta-miseen sekä pääoman kasvattamiseen, jolloin turvataan useampien ja/tai suurempien projektien rahoittami-nen tulevaisuudessa.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kirjanpidollinen tulos vuonna 2018 oli -5,7 miljoonaa euroa (17,3 mil-joonaa euroa). Alkuvuonna 2017 varainhoito kilpailutettiin ja kaikki kolme varainhoitajaa vaihtuivat. Tästä johtuen salkut myytiin toukokuussa ja tästä tuloutui kertaluonteinen voitto 11,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 sijoitustoiminnan tulokseen.

Vuosi 2018 osoittautui haastavaksi sijoitusvuodeksi yliopiston salkuissa, kun omaisuuslajeista ainoas-taan valtionlainat toivat sijoituksille positiivisen tuoton. Oulun yliopiston sijoitussalkkujen vuosituotot 2018 vaihtelivat välillä -5,8 % – -3,9 % ja koko sijoitusvarallisuuden tuotto oli -5,1 %. Koko vuoden osalta eni-ten yliopiston sijoitussalkkujen tuottoja painoivat japanilaiset osakkeet -13,7 % tuotollaan sekä eurooppalai-set osakkeet -12,4 % tuotollaan. Osakesijoitusten osalta vuoden 2018 tuotto oli negatiivinen kaikilla maan-tieteellisillä alueilla, vähiten kuitenkin pohjoisamerikkalaisilla osakkeilla, jotka laskivat vain -1,5 %. Pit-kissä korkosijoituksissa riskisemmät korkoluokat, HY- ja EMD-lainat, tuottivat matalampiriskisiä korko-luokkia huonommin.

Sijoitussalkkujen yhteenlaskettu markkina-arvo pieneni vuoden 2018 aikana 7,3 miljoonaa euroa ja va-rainhoitajien hoidettavana oli vuoden 2018 lopussa reilun 130 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta. Vuonna 2018 varainhankinnan salkku tuotti markkina-arvon muutoksella mitaten -2,9 miljoonaa euroa eli -5,2 % ja valtion pääomittamien varojen salkku -2,6 miljoonaa euroa eli -5,2 %. Yliopiston sijoitustoiminta oli onnistunutta vuosien 2012–2017 aikana. Vuoden 2011 ja 2018 sijoitustoiminnan tuotot olivat negatiivi-set. Tosin vuonna 2018 positiivisen tuoton saavuttaminen oli haastavaa, kun sekä osake- että korkopuolella positiiviset tuotot olivat kiven alla. Esimerkiksi Suomen Sijoitustutkimuksen vertailuraportin 83 yhtei-sösijoittajasta vain 13 onnistui tässä.

Myös vuodesta 2019 on odotettavissa haastava sijoitusvuosi, jota leimaavat huolet maailmantalouden kasvun hidastumisesta sekä etenkin useat poliittiset epävarmuustekijät. Taantumaa ei kuitenkaan ole näkö-piirissä vielä vuonna 2019. Yhdysvalloissa koronnostot ovat olleet hyvässä vauhdissa ja viime syksyn her-moilu markkinoilla johtuikin osittain pelosta, että liian nopea koronnostotahti vahingoittaa jo ennestään hi-dastumisen merkkejä osoittanutta talouskasvua. Alkuvuonna Fed on kuitenkin viestinyt, ettei aio kiristää rahapolitiikkaansa yhtä paljon kuin ennalta määrätyssä suunnitelmassaan oli kirjannut, mikä auttoi markki-noita palautumaan joulukuun tiputuksesta. Fedin viestintä on kuitenkin suuren tarkkailun alla koko vuoden. EKP:n puolestaan odotetaan aloittavan koronnostot vasta joulukuussa.

Oulun yliopiston sijoitusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2018 Staffan Sevón (tammikuu – heinäkuu) (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Maaria Eriksson (KEVA), Ira van Gilse van der Pals (Kirkon keskushallinto), Pirjo Kytösalmi (Kaleva) ja Jouko Niinimäki (Oulun yliopisto). Sijoitusvaliokunta aloitti toimintansa syksyllä 2013.

22

Henkilöstö

Oulun yliopistossa työskenteli vuonna 2018 keskimäärin 2937 henkilöä (2017: 2844). Yliopiston henkilös-tön kokonaismäärä vuoden 2018 lopussa oli 3019 henkilöä (2017: 2854). Yliopiston henkilötyövuosimäärä vuonna 2018 oli 2610 htv (2017: 2545 htv). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on kasvanut 93 henki-löä, vuoden viimeisen päivän henkilöstölukumäärä on kasvanut 165 henkilöä ja henkilötyövuosien määrä 65 htv vuoden 2018 aikana. Henkilötyövuosiin lasketaan myös tuntiopetuksena annettu opetus (31,79 htv) ja tuntityöntekijöiden tekemä työ (13,30 htv).

Henkilöstön määrä henkilöinä, henkilötyövuosina ja henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin (lähde ennen 2017 Sisu keski-määräinen lukumäärä ja Personec F henkilötyövuodet ja henkilöstön lukumäärä 31.12.; 2017 alkaen SAP keskimääräinen luku-määrä ja 31.12. lukumäärä, Personec F ja Mepco htv). Laskentaperusteena vuodesta 2013 on käytetty sivutoimisena tuntiopetuk-sena tehtyjen tuntien määrä jaettuna 448 ja vuodesta 2017 455.

2014 2015 2016 2017 2018

Henkilöstön määrä (ka) 3019 2900 2906 2844 2937

Henkilöstön määrä (lkm) 31.12. 2945 2863 2847 2854 3019

Henkilöstön määrä (htv) 2751 2636 2640 2545 2610

- opetus- ja tutkimushenkilöstö (htv) 1657 1629 1637 1591 1621

- muu henkilöstö (htv) 989 901 898 844 879

- harjoittelukoulut (htv) 106 105 105 109 111

HTV ilman sivutoimista tuntiopetusta 2662 2555 2566 2492 2565

Vuonna 2017 toteutettiin koko yliopiston laajuinen tukipalvelujen organisaatiomuutos sekä käytiin henkilöstön vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Muutoksen tavoitteena oli prosessien ja nii-den palvelukokonaisuuksien tehostaminen ja kehittäminen. Muutosten vaikutukset yksiköiden henkilöstö-määrissä näkyvät vuoden 2018 tiedoissa.

Henkilöstön kokonaismäärässä määräaikaisen henkilöstön osuus on hivenen kasvanut edelliseen vuo-teen verrattuna. Määräaikaista henkilöstöä oli 59,6 % (2017: 58,6 %) koko henkilöstöstä. Tehtäviä on edel-leen vakinaistettu. Tutkimushenkilöstö on tohtorikoulutus- ja post doc -vaiheessa aina määräaikaista.

Yliopiston henkilöstöstä on 78 % (2017: 77 %) tiedekunnissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 61,18 % (2017: 65,73). Tavoitteena on ollut panostaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ja erityisesti tutkijanuran post doc -vaiheen vakanssien lisäämiseen.

Yksiköiden henkilöstösuunnittelu on tähdännyt tutkijaurarakenteen kehittämiseen (tenure track, henki-lökohtainen urapolku) ja eri uravaiheisiin kuuluvien tehtävien määrän tasapainottamiseen sekä tutkimus-henkilöstön kansainvälistämiseen. Tätä on mahdollistettu tutkimuksen strategiarahoituksen suuntaamisella.

Rekrytointiaktiivisuus kasvoi merkittävästi vuonna 2018. Henkilöstöohjelman mukaisesti rekrytoin-nissa panostettiin mm. avoimuuden, läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseen ja työnantajakuvan rakentamiseen.

Yliopistossa julkaistiin kaikkiaan 328 ulkoista työpaikkailmoitusta Saima -rekrytointijärjestelmän kautta (182 vuonna 2017 ja 85 vuonna 2016). Koska osa ilmoituksista sisälsi useita tehtäviä, avoimia paik-koja oli kaikkiaan noin 365. Hakuilmoituksista 15 koski professori- ja 38 tenure track -tehtäviä (13 ja 18 vuonna 2017). Hakuilmoitukset on julkaistu säännöllisesti alan julkaisujen ohella mm. Academic Positi-ons, Euraxess- ja Linkedin -portaaleissa. Pääosa haettavaista tehtävistä (71 %) oli opetus- ja tutkimustehtä-viä. Hakemuksia tehtäviin tuli 7484. (2017: 4380, 2016: 2286).

23

Henkilöstön lukumäärä 31.12. tiedekunnittain ja muutos edelliseen vuoteen (lähde: 2017 lähtien SAP HR, 2016 Personec F, sisältää tuntityöntekijät, ei sisällä samaa henkilöä kahteen kertaan eikä sivutoimisia tuntiopettajia, sisältää työstävapautettuna olevat)

Henkilökunta tiedekunnittain 31.12. 2017

31.12. 2018

Muutos lkm 17-18

Muutos % 17-18

Osuus % 2018

humanistinen tiedekunta 160 160 0 0 % 5 %

kasvatustieteiden tiedekunta 253 276 23 9 % 9 %

luonnontieteellinen tiedekunta 235 245 10 4 % 8 %

kaivannaisalan tiedekunta 26 -26 -100 % 0 %

lääketieteellinen tiedekunta 459 503 44 10 % 17 %

biokemian ja molekyylilääketieteen tdk 124 120 -4 -3 % 4 %

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 98 110 12 12 % 4 %

teknillinen tiedekunta 326 400 74 23 % 13 %

arkkitehtuurin tiedekunta 27 -27 -100 % 0 %

tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 491 546 55 11 % 18 %

Tiedekunnat yhteensä 2199 2360 161 7 % 78 %

Tutkimusrehtorin organisaatio (ml. painoalat, infrastruktuurit, SGO, Kerttu Saalasti, tutkimuksen tukipalvelut) ja STY 2017 163 157 -6 -4 % 5 %

Koulutusrehtorin organisaatio (ml. koulutuspalvelut, kirjasto, Topik) 227 235 8 4 % 8 %

Yhteistyösuhteiden rehtorin organisaatio (ml. innovaatiopalvelut, tietohallintopalvelut, Kajaani) 138 132 -6 -4 % 4 %

Strategia ja tiedepolitiikka 2018 lähtien 8 8 0 %

Johto ja palvelut 36 33 -3 -8 % 1 %

Henkilöstöpalvelut 26 26 0 1 %

Talouspalvelut 45 45 0 0 % 1 %

Viestintä, markkinointi- ja yhteiskuntasuhteet 20 23 3 15 % 1 %

Yhteensä 2854 3019 165 6 % 100 %

Kansainvälistä henkilöstöä oli vuoden vaihteessa 589 henkilöä eli 19,5 prosenttia koko henkilökun-

nasta (tilanne 31.12.2018). Kansainvälisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on edelleen kasvanut, sillä 2017 lopussa kansainvälisen henkilöstön määrä oli 509 henkilöä, mikä oli 18% henkilöstön kokonais-määrästä. Maittain tarkasteltuna työntekijöitä oli eniten Kiinasta (61 henkilöä), Intiasta (50 henkilöä), Ira-nista (48 henkilöä), Pakistanista (42 henkilöä) ja Venäjältä (31 henkilöä). Yhteensä Oulun yliopiston henki-löstössä on edustettuna 72 kansallisuutta.

Oulun yliopiston tutkijat tekivät vuonna 2018 77 yli kuukauden matkaa joko kenttätyöhön tai eri mai-den yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Suosituimmat kohdemaat olivat Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britan-nia. Tutkijavierailujen määrä edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi, sillä 2017 yli kuukauden matkojen määrä oli noin 60 ja 2016 noin 45.

Henkilöstöstä naisia oli 48,3 % (2017: 47,6 %). Yliopiston henkilöstön keski-ikä on 42,5 (2017: 43,0 v). Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus oli 1,0 % 1.4.2018. Heinäkuussa 2018

maksettiin kannustepalkkiot vuodelta 2017. Kannustepalkkioiden kokonaismäärä ilman sivukuluja oli

24

550.000 euroa. Keväällä 2018 käytiin kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Keskustasolla saavutet-tiin 27.9.2018 neuvotteluratkaisu palkkausjärjestelmän muuttamisesta sekä järjestelyerien jakamisesta vuonna 2019.

Työhyvinvoinnin kehittämistä yliopistotasolla ja yksiköissä on vuonna 2018 jatkettu vuosittain päivite-tyn työkykyjohtamisen toimintasuunnitelman pohjalta. Painopiste hyvinvoinnin kehittämisen osalta oli esi-miesten osaamisen kehittyminen eri osa-alueilla huomioiden myös esimiesten oma hyvinvointi Oura-mit-tausten pohjalta. Yksiköissä käsiteltiin syksyllä 2017 toteutetun hyvinvointikyselyn tuloksia, joiden pohjalta jatkettiin hyvinvoinnin kehittämistä. Toimenpiteisiin oli mahdollista saada tukea hyvinvoinnin työpajojen kautta. Yliopisto osallistui EK:n Työ ei syrji -kampanjaan. Tämän lisäksi päivitettiin häirinnän ja kiusaami-sen ehkäisemisen toimintamallia ja järjestettiin opiskelijoille kysely aiheeseen liittyen. Hyvinvointiviikolla järjestettiin aiheeseen liittyviä tilaisuuksia koko yliopistoyhteisölle. Avoimessa tilaisuudessa Tutkimusta Stagelle, käsiteltiin monitieteellisesti hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Vuoden 2018 painopisteet työsuojelutoiminnalle olivat 1) kemikaaliturvallisuuden kehittäminen: yli-opisto teki hankintapäätöksen Ecobio Manager -kemikaalijärjestelmästä, lisättiin ohjeistusta ja järjestettiin koulutusta henkilökohtaisen ja menetelmäkohtaisen riskienarvioinnin osalta sekä lakisääteisistä terveystar-kastuksista kemikaalien käyttöön liittyen. 2) Työtapaturmien vähentäminen: yliopistossa järjestettiin kam-panja turvallisuushavaintojen lisäämiseksi koko yliopistoyhteisölle ja tehtiin yhteistyötä SYK:n kanssa kampusturvallisuuden osalta. Tapaturmia henkilöstölle sattui 80 ja opiskelijoille 19, henkilökunnan osalta tapaturmia sattui 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja opiskelijoiden tapaturmien määrä nousi kuudella. 3) esimiesten työsuojeluvastuun lisääntyminen. Esimiesten uutiskirjeissä viestittiin aktiivisesti työsuojeluun liittyvistä asioista ja osallistettiin laboratorioiden esimiehiä kemikaalijärjestelmän eri vaiheissa. Toimenpi-teiden seurantaa toteutettiin työsuojelutoimikunnan kokouksissa.

Työterveyshuollon yhteistyön keskeiset tavoitteet vuonna 2018 olivat: henkilökunnan ja esimiesten tu-keminen muutoksessa, eläkekustannusten hallinta, kaikkien sairauspoissaolojen vähentäminen ja erityisesti mielenterveydellisten ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta, työhyvinvoinnin haasteiden ennakointi, tun-nistaminen ja ennakointi työterveyshuollon keinoin. Lisäksi työterveyshuollossa seurataan työtapaturmien määrän kehittymistä sekä kemiallisten ja biologisten riskien hallintaa, jota seurataan lakisääteisten tarkas-tusten määrän kehittymisenä ohjeistuksen lisääntymisen myötä. Mittari 2017 Toteuma 2018 Toteuma

Sairauspoissaolopäiviä / hlö 3,9 pv 4,2 pv

Sairauspoissaolo% 1,5% 2,0%

Sairauspoissaolokustannukset (EK 350)€ 3,5 milj. 3,8 milj.

Terveys% 75,3 % 73,0 %

Tapaturmataajuus 19 19

Tapaturmat Työpaikalla: 51 Työmatkalla: 42 Yhteensä: 93

Työpaikalla: 39 Työmatkalla: 41 Yhteensä: 80

Eläkemaksuluokka Varma 4, 172 927€ TVR 4 774 944,61 (ennakko, ei päätöstä)

Varma 4, 191 583€ (ei vielä päätöstä) TVR 4 473 601,40 (päätös)

Työterveyden kustannukset € (kokonaiskustannukset) 32/64 38.7/61,7

Kustannukset € / hlö 454 € 522 €

Työkykyneuvottelut 40 (29 eri hlöä) 58 (41 eri hlöä)

(lähde IF:n raportit tapaturmataajuus ja tapaturmien määrä, Terveystalon Extranet: sairauspoissaolopäivät ja sairauspoissaolo %, Terveys%, työkykyneuvottelut Kela-hakemus: työterveyden kustannukset, kustannusten suhde ja kustannukset €/ htv, Varma ja Keva: Eläkemaksuluokat)

25

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta jatkoi aiemman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toi-menpiteiden toteuttamista ja jalkauttamista yksiköihin. Lisäksi tehtiin naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukainen selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Miesten ja nais-ten väliset palkkaerot yliopistossa ovat vähäisiä ja perustuvat lähinnä eroihin tehtävien vaativuustasossa ja suoriutumisessa. Toimikunta käsitteli päivitettyä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisymallia, #häirinnästävapaa Suomi -opiskelijakyselyn tuloksia, päätti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon saajan (palkinto jaettiin hy-vinvointiviikolla viikko 41) sekä järjesti Lapsi mukaan töihin -tapahtuman 23.11.2018. Toimikunnan toimi-kausi päättyi 31.12.2018 ja uuden kolmivuotiskauden kokoonpano valmisteltiin loppuvuodesta.

Osaamisen kehittäminen. Vuonna 2018 keskitetysti tarjottu henkilöstökoulutus, tohtorikoulutus (yliopis-toon työsuhteessa olevat tohtorikoulutettavat), yliopistopedagoginen koulutus, normaalikoulun opettajien työ-ehtosopimuksen mukainen koulutus sekä yliopiston ulkopuoliset koulutukset ja konferenssit kerryttivät yh-teensä 163 000 tuntia, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2017 (182 000). Tuntien kerryttämiseen osal-listui 1909 henkilöä (2118). Vähintään kolmen päivän verran koulutusta oli saanut 1245 henkilöä (1455).

Keskitetysti tarjotun henkilöstökoulutuksen tarjonnan painopisteenä vuonna 2018 oli tutkimus- (esim. rahoitusinstrumentit ja tutkijoiden viestintä) ja opetustehtäviin liittyvä koulutus (erityisesti digitaalisuus). Yliopiston henkilöstöohjelman mukaisesti esimies- ja johtamistyön tukemiseen panostettiin vahvasti ja vuonna 2018 käynnistyivät tutkimus- ja palveluyksiköiden johtajille kohdistettu oman esimiestyön tarkaste-luun tähtäävä valmennusohjelma UniLead sekä edistyneille post doc -tutkijoille suunnattu ensimmäinen tie-dejohtamisen koulutusohjelma Science Leadership Program (Class of ’18). UniLead -ohjelmaan osallistui vuoden 2018 aikana 33 henkilöä, mukaan lukien yliopiston työvaliokunta. Science Leadership -ohjelmaan puolestaan osallistui 19 tutkijaa.

Riskienhallinta Oulun yliopiston hallitus päättää riskienhallinnan periaatteista ja edellyttää, että yliopiston toiminnot järjes-tetään siten, että riskienhallinnan periaatteita noudatetaan kaikessa Oulun yliopiston toiminnassa ja se kos-kee kaikkia yliopistossa työskenteleviä henkilöitä.

Hallitus katselmoi riskienhallinnan periaatteet kerran vuodessa samassa yhteydessä kun arvioidaan merkittävien riskien ajantasaisuus ja riskien hallintatoimenpiteiden kattavuus.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä yliopiston menettelyjä ja toimintatapoja, joiden avulla hallitus ja johto voivat saada kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan tuloksellisuu-desta, taloutta ja toimintaa koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta sekä toiminnan lainmukai-suudesta. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällistä ja enna-koivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Riskienhallinnan tehtävä on tukea johtamisen kokonaisuutta, josta voidaan erottaa neljä osa-aluetta: suunnittelu, päätöksen-teko, toteutus ja valvonta.

Yliopisto ottaa huomioon ja varautuu keskeisiin toiminnan jatkuvuutta, resursointia, tietopääomaa, omaisuutta ja infrastruktuuria sekä henkilöstöä ja sen turvallisuutta uhkaaviin riskeihin hallituksen hyväk-symän riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskien tunnistaminen, arviointi ja varautuminen riskeihin sisäl-tyvät yliopiston johtamisjärjestelmään ja toiminnanohjaukseen, laadunhallintaan ja tulosyksiköiden vuosi-suunnitteluun.

Yliopiston strategiset riskit liittyvät siihen, että yliopisto ei menesty yliopistojen välisessä ja globaa-lissa kilpailussa tekemillään strategisilla valinnoilla. Lisäksi riski liittyy strategisiin tavoitteisiin, toimin-taympäristöön tai lainsäädäntöön. Oulun yliopiston maine, strategiassa valittu profiili ja toimintakulttuuri

26

ratkaisevat yliopiston vetovoimaisuuden. Yliopiston uusi strategia ja brändi-ilme ovat olennaisia johdon työkaluja ja tukevat yliopiston johtamista toimintasuunnitelmakauden aikana.

Yliopiston keskeisimmät toiminnalliset riskit koskevat OKM:n rahoitusmallilla mitattavia tuloksia ku-ten menestymistä kilpaillun tutkimusrahoituksen saannissa ja julkaisupisteissä. Myös valtakunnan tasoisten, profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamisessa onnistuminen on lisä-edellytys valtion perusrahoituksen suotuisalle kehitykselle uudistetun rahoitusmallin aikana.

Taloudelliset riskit koskevat varainhankintaa, sijoitustoimintaa, investointeja, tulojen ja menojen käsit-telyä, rahaliikennettä sekä kiinteää ja aineetonta omaisuutta. Taloudelliset riskit voivat toteutua muun mu-assa maksuvalmiusriskeinä, korkoriskeinä, luottoriskeinä tai valuuttariskeinä.

Sijoitus- ja rahoitusriskit liittyvät yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitamiseen ja siihen liittyviin vasta-puoliriskeihin. Yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopistolle sijoituspolitiikan, jonka mukaisesti valitut va-rainhoitajat ovat varainhoitosopimuksissa velvoitettuja toimimaan. Vastapuoliriskiä pienennetään sillä, että sijoituksia on valittu hoitamaan kolme eri varainhoitajaa.

Tietoriskeihin kuuluvat tieto- ja asiakirjaturvallisuus, tietotekninen turvallisuus sekä muut tietoturvalli-suuteen, tietojärjestelmiin sekä tietosuojaan liittyvät riskit.

Vahinkoriskit voivat kohdistua omaisuuteen, ympäristöön, tilaturvallisuuteen tai opiskelija- ja henki-löstöturvallisuuteen. Vahinkoriskit voivat toteutua esimerkiksi terveys- tai turvallisuusriskeinä, tulipaloina, muuna onnettomuutena tai vahinkoina tai luonnonkatastrofeina.

Yliopiston hallituksella ja rehtorilla sekä vararehtoreilla on merkittävä seurantavastuu siitä, ovatko yli-opiston yksiköt pysyneet asetetuissa tavoitteissa. Seurannan ja valvonnan tulee varmistaa, että mahdolliset riskitekijät havaitaan ja niihin reagoidaan ajoissa. Seurannassa tulee huomioida myös tulevaisuuden enna-kointi. Seurannan tulee painottua taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävien kokonaisuuksien ja riskialt-tiiden toimintojen seurantaan.

Hallitus ja tilintarkastajat

Tilikaudella Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja hallituksen jäseninä Liisa Hyssälä (varapuheenjohtaja), Anni Huhtala, Sakari Kallo, Mari Walls (5/2018 asti), Pasi Sahlberg, Anna Rotkirch (9/2018 alkaen), Petri Lehenkari, Kimmo Kontio, Jukka Hiltunen, Jonne Kettunen ja Miina-An-nina Heiskanen.

Tilintarkastajina toimivat tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintar-kastajanaan KHT Annukka Peltoniemi ja HT, JHT Outi Kirvesoja.

Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2021 voimaantuleva ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudistettuja korkeakoulupoliittisia tavoitteita edistävä uusi rahoitusmalli asettaa Oulun yliopistolle haasteita, käytettävissä oleva perusrahoitus on jopa pienempi kuin aikaisemmin. Menestyminen rahoitusmalliin sisältyvässä strategisen rahoituksen osiossa edellyttää yliopistolta huolellista valmistautumista uutta sopimuskautta (2021–2014) koskeviin neuvottelui-hin vuonna 2020. Esimerkiksi yliopistojen kansainvälistymispolitiikka käsitellään neuvotteluissa osana stra-tegista rahoitusta. Suomen talouden kohentuminen edellyttää lisäpanostuksia koulutus- ja tutkimussekto-rille, ja siihen näyttäisi olevan myös poliittista tahtoa. Ilman resurssien vahvistamista työllisyyden ja vien-nin vahvistuva kuva törmäisi pullonkaula-alojen osaajarajoitteisiin ja innovaatioiden syntymättömyyteen. Ympäröivän yhteiskunnan kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehtävä nopeita toimenpiteitä. Samalla on vahvistettava Oulun yliopiston asemaa suomalaisessa ja kansainvälisessä yliopistokentässä.

27

Oulun yliopiston vuodelle 2019 budjetoima noin neljän miljoonan euron taseenkäyttö mahdollistaa yli-opiston toiminnan välittömän vahvistamisen. Uudet rekrytoinnit painottuvat tutkijaurallaan hyvin edennei-siin henkilöihin, jotka sijoittuvat tiedekuntien päättämille strategisesti tärkeille alueille. Rekrytointien kautta yllämme yhä useammilla tutkimuksen alueilla tavoitteen mukaiseen kansalliseen kärkeen ja kansainväli-selle korkealle laatutasolle. Uudet rekrytoinnit lisäävät myös koulutuksen resursseja ja edistävät koulutuk-sen laatua. Vahva tahtotila, korkea tieteellinen laatu ja kansainvälinen aktiivisuus edistävät tunnettuut-tamme tiedeyliopistona.

Yliopisto jatkaa toiminnan kehittämistä erityisissä yli sektoreiden menevissä strategisissa kehityshank-keissa, joita koordinoi strategian ja tiedepolitiikan yksikkö. Strategisten hankkeiden sisäiseen viestintään kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilökuntaa osallistetaan hankkeisiin niin, että koko organisaation paras osaaminen saadaan hyödynnettyä. Strategiset hankkeet ovat (1) osaava, vuorovaikuttava ja hyvinvoiva yh-teisö; (2) aktiivinen kumppanuus ja vuoropuhelu; (3) korkeatasoinen vaikuttava tutkimus; (4) laadukas kou-lutus elämän eri tilanteisiin; sekä (5) innostava työ- ja opiskeluympäristö sekä kampuskokemus.

Lähivuosien suuret muutokset tulevat kytkeytymään rahoitusmallin muutosvaikutusten ohella Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n siirtymiseen yliopiston yhteyteen. Yliopiston sisäinen kehittäminen keskittyy jo käynnissä olevien muutosprosessien loppuunsaattamiseen sekä nykyisen strategian päivittämiseen. Lisäksi Oulun yliopisto käynnistää vuonna 2019 LRP (long range plan) -prosessin, jonka tarkoituksena on määrit-tää yliopiston tavoitteet tuleville viidelle vuodelle. Nämä tavoitteet määritellään rahoitukselle, toiminalle sekä taloudelle. LRP-tavoitteet tulevat toimimaan raamituksena, seuraavalle budjettikierrokselle, joka käy-dään syksyn 2019 aikana.

Hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Hallitus ehdottaa, että tilikauden tulos -2.963 887,69 euroa siirretään taseeseen tilikauden tappiot -tilille.

Hallitus päätti 12.2.2013 kokouksessaan perustaa vapaan rahaston, johon kohdentamattomien lahjoitus-ten tuotto siirretään kunkin vuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2018 osalta kohdentamat-tomia lahjoituksia, jotka tulisi rahastoida, on 63 240 euroa. Rahastosiirto vapaaseen rahastoon tapahtuu ta-seen sisäisenä siirtona tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.

Ministeriön ohjeen mukaisesti varainhankintakampanjaan kohdennetut lahjoitukset on rahastoitu sidot-tuun rahastoon ja rahastointikirjaus on tehty tilinpäätössiirtojen ryhmässä tuloslaskelmassa ennen tilikauden ylijäämäerää. Varainhankintakampanjaan kohdennetut lahjoitukset katsotaan käyttötarkoitukseltaan sido-tuiksi, koska niitä voidaan käyttää vain joko yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukemiseen tai koulu-tusalan tukemiseen. Kirjanpidon näkökulmasta rahaston tilitapahtumat eivät siten ole tulosvaikutteisia. Si-dottuun rahastoon vuodelta 2018 siirretty summa on 347 664,67 euroa.

28

Oulun yliopiston vuoden 2018 tilinpäätös

29

KONSERNITULOSLASKELMA Konserni Yliopisto Yliopisto

1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot Avustustuotot 73 208 107,65 70 566 561,65 66 433 580,49

Liiketoiminnan tuotot 9 727 822,86 8 988 860,99 8 173 978,91

Muut tuotot 3 871 081,10 3 781 897,56 4 644 893,28 Kulut Henkilöstökulut -161 312 280,54 -148 176 273,41 -142 364 308,47

Poistot -5 305 196,29 -4 899 747,68 -5 063 772,98

Konsernireservin tuloutus 282 205,98

Muut kulut -77 974 950,98 -71 145 280,39 -70 431 445,44

Tuotto-/kulujäämä -157 503 210,22 -140 883 981,28 -138 607 074,21 VARAINHANKINTA

Tuotot Keräysten tuotot 1 071 315,67 410 904,67 3 529 302,19

Lahjoitukset 124 298,00 0,00 0,00

Varainhankinnan liiketoiminnan tuotot 0,00 0,00 33,06

Varainhankinnan muut tuotot 10 582,00 0,00 0,00 Kulut Varainhankinnan muut kulut -23 596,32 -15 421,72 -122 577,12

Varainhankinta yhteensä 1 182 599,35 395 482,95 3 406 758,13 Tuotto-/kulujäämä -156 320 610,87 -140 488 498,33 -135 200 316,08 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Tuotot Osinkotuotot 1 549 222,80 1 549 222,80 1 522 964,91

Korkotuotot 3 364,95 3 050,39 4 081,91

Vuokratuotot 204 387,60 0,00 0,00

Myyntivoitot 1 575 717,53 1 224 366,28 15 670 851,20

Sijoitustoiminnan muut tuotot 408 530,71 370 924,47 491 044,36 Kulut Yhtiövastikkeet -45 540,10 0,00 0,00

Rahoitusvastikket -74 166,70 0,00 0,00 Myyntitappiot -538 353,48 -536 106,73 -300 781,36

Sijoitustoiminnan muut kulut -131 789,09 -117 942,82 -106 958,28 Käyvän arvon muutos Käyvän arvon muutos -7 785 830,35 -8 153 786,92 0,00

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä -4 834 456,13 -5 660 272,53 17 281 202,74 Tuotto-/kulujäämä -161 155 067,00 -146 148 770,86 -117 919 113,34 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen

valtionrahoitus 158 709 000,00 143 256 000,00 141 569 000,00

TILIKAUDEN TULOS -2 446 067,00 -2 892 770,86 23 649 886,66 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Sidottujen rahastojen muutos -825 575,33 -71 116,83 -3 621 216,99 Muut välittömät verot -7 600,20 0,00 -9 667,51 Vähemmistöosuudet 276 617,74 0,00 0,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) -3 002 624,79 -2 963 887,69 20 019 002,16

30

KONSERNITASE Konserni Yliopisto Yliopisto

VASTAAVAA 31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017 PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 430 543,91 430 543,91 348 868,64

Muut aineettomat hyödykkeet 2 069 283,50 1 770 090,95 1 497 347,68

Ennakkomaksut 150 623,89 150 623,89 91 329,05

2 650 451,30 2 351 258,75 1 937 545,37

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 300 000,00 0,00 0,00

Rakennukset ja rakennelmat 54 355,22 54 355,22 62 588,59

Koneet ja kalusto 13 619 753,17 11 945 686,71 11 558 339,72

Muut aineelliset hyödykkeet 252 289,80 26 568,29 26 568,29

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 591 203,35 1 470 760,54 1 557 892,89

15 817 601,54 13 497 370,76 13 205 389,49

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00 5 476 445,79 0,00

Muut osakkeet ja osuudet 56 119 247,82 54 897 924,40 55 084 560,19

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 127 633 577,16 127 633 577,16 134 459 295,39

183 752 824,98 188 007 947,35 189 543 855,58

Omakatteisten rahastojen varat 13 272 816,99 5 108 243,46 5 530 560,15

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 215 493 694,81 208 964 820,32 210 217 350,59 VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 584 805,82 584 805,82 18 646,25

584 805,82 584 805,82 18 646,25

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 15 684 225,11 15 533 097,65 15 773 028,56

Muut saamiset 337 406,99 185 898,93 352 377,13

Siirtosaamiset 17 257 024,06 13 627 051,95 14 871 017,24

33 278 656,16 29 346 048,53 30 996 422,93

Rahat ja pankkisaamiset 60 206 984,99 37 882 905,30 31 296 537,42

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 94 070 446,97 67 813 759,65 62 311 606,60 VASTAAVAA YHTEENSÄ 309 564 141,78 276 778 579,97 272 528 957,19

31

Konserni Yliopisto Yliopisto

VASTATTAVAA 31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017 OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 104 455 990,83 104 455 990,83 99 754 990,83

Tukisäätion peruspääoma 269,10 0,00 0,00

Omakatteiset rahastot 6 081 274,05 5 107 505,61 5 384 053,45

Tukisäätiön muu oma pääoma 9 679 018,64 0,00 0,00

Muut sidotut rahastot 9 795 145,40 9 795 145,40 9 447 480,73

Vapaat rahastot 2 023 459,84 2 023 459,84 2 000 977,84

Muu oma pääoma

Toimintapääoma 35 268 582,32 35 268 582,32 35 268 582,32

Muuntoero -27 716,45 0,00 0,00

Keskikurssiero -1 397,69 0,00 0,00

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 70 532 547,35 70 616 370,98 50 589 850,82

Tilikauden voitto (tappio) -3 002 625,51 -2 963 887,69 20 019 002,16

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 234 804 547,88 224 303 167,29 222 464 938,15 VÄHEMMISTÖOSUUDET 9 484 645,56 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 100 500,00 100 500,00 318 200,00 KONSERNIRESERVI 4 386 444,57 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA

Omakatteisten rahastojen velat 0,00 0,00 5 000,00 Pitkäaikainen

Saadut ennakot 2 606 207,95 2 403 216,00 4 233 680,00

2 606 207,95 2 403 216,00 4 233 680,00

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 24 105 264,97 20 550 570,71 19 112 459,17

Ostovelat 5 171 685,83 4 274 241,18 4 967 650,72

Muut velat 11 214 290,20 10 448 206,88 6 805 256,86

Siirtovelat 17 690 554,82 14 698 677,91 14 621 772,29

58 181 795,82 49 971 696,68 45 507 139,04

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 60 788 003,77 52 374 912,68 49 745 819,04

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 309 564 141,78 276 778 579,97 272 528 957,19

32

RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017

Varsinaisen toiminnan rahavirta

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -140 883 981 -138 607 074

Edelliseen sisältyvät poistot 4 899 748 5 063 773

Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden muutos 0 0

Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos 1 084 215 3 330 991

Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos 269 890 4 654 808

Muiden ei-rahamääräisten erien oikaisut 2 066 087 -706 961

Varsinaisen toiminnan rahavirta -132 564 042 -126 264 464

Varainhankinnan rahavirta 395 483 3 406 758

Satunnaiset erät (+/-) 0 0

Saadut yleisavustukset 143 256 000 141 569 000

Maksetut välittömät verot 0 0

Omakatteisten rahastojen rahavirta 71 117 3 621 217

Toiminnan rahavirta (A) 11 158 557 22 332 511 Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -7 441 691 -8 660 613

Saadut investointiavustukset 1 836 250 2 403 240

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0 0

Investoinnit sijoituksiin -3 541 744 -26 795 863

Osinkotuotot sijoituksista 1 549 223 1 522 965

Sijoitusten nettotulot 941 241 15 754 156

Investointien rahavirta (B) -6 656 722 -15 776 116 Rahoituksen rahavirta

Oman pääoman lisäykset 1 784 777 11 236 561

Saadut korot ja rahoitustuotot 3 050 4 082

Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista 0 0

Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta 303 974 -325 922

Rahoituksen rahavirta (C) 2 091 801 10 914 721 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 6 593 637 17 471 117 Rahavarat tilikauden alussa 31 296 537 13 793 263

Rahavarat tilikauden lopussa 37 882 905 31 296 537

6 586 368 17 503 274 Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa 1 056 33 214

Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa 8 325 1 056

7 269 -32 158 Rahavarojen muutos yhteensä 6 593 637 17 471 117

33

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta 1.1.-31.12.2018 Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä -157 503 210

Edelliseen sisältyvät poistot 5 305 196

Oikaisu: konsernireservin tuloutus -282 206

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos 1 519 279

Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos 5 748 205

Muiden ei-rahamääräisten erien oikaisut -261 861

Varsinaisen toiminnan rahavirta -145 474 596 Varainhankinnan rahavirta 1 182 599

Satunnaiset erät (+/-) 0

Saadut yleisavustukset 158 709 000

Maksetut välittömät verot -7 600

Omakatteisten rahastojen rahavirta 1 205 681

Toiminnan rahavirta (A) 15 615 084 Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -7 935 754

Saadut investointiavustukset 1 889 882

Tytäryrityksen hankinnan vaikutus 15 792 403

Muuntoerot -29 114

Oikaisut -76 306

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 0

Investoinnit sijoituksiin 1 068 997

Osinkotuotot sijoituksista 1 549 223

Sijoitusten nettotulot 1 398 786

Investointien rahavirta (B) 13 658 118 Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten saamisten muutos -501 119

Pitkäaikaisten saatujen ennakoiden muutos -1 627 472

Saadut korot ja rahoitustuotot 3 365

Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista 0

Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta 1 158 081

Rahoituksen rahavirta (C) -355 485 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) 28 917 716 Rahavarat tilikauden alussa 31 296 537

Rahavarat tilikauden lopussa 59 407 473

28 110 935 Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa 1 056

Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa 807 837

806 781 Rahavarojen muutos yhteensä 28 917 717

34

Määrällisten tavoitteiden toteumat 2015-2018

KA 2015–2018 2018 TAV 2017–2020

Tohtorintutkinnot 180 199 150

Ylemmät korkeakoulututkinnot 1334 1315 1467

Alemmat korkeakoulututkinnot 1287 1181 1290

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 968 1102 -

Täydentävä tutkimusrahoitus (Menopohjainen), M€

2015 2016 2017 2018

Täydentävä tutkimusrahoitus yhteensä 56,6 63,8 62,4 64,3

% kokonaisrahoituksesta 25,5 28,9 28,6 28,7

Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, M€

2015 2016 2017 2018

Suomen Akatemia 19,7 22,3 21,7 23,9

Business Finland 15,8 15,0 12,8 11,3

Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, M€

2015 2016 2017 2018

EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus

4,6 5,2 5,4 6,3

Muu ulkomainen rahoitus 1,3 1,5 2,0 2,3

35

Taloudellisia tunnuslukuja 2015 2016 2017 2018

Toimintatuotot/Toimintakulut 100,0 % 100,9 % 101,4 % 101,1 %

Toimintakate (ilman poistoja)/poistot 99,7 % 138,2 % 158,5 % 148,4 %

Investointien tulorahoitus 71,9 % 129,6 % 90,4 % 49,4 %

Omavaraisuusaste 87,8 % 88,3 % 89,3 % 88,4 %

Oman pääoman tuotto 13,3 % 3,10 % 9,6 % -1,3 %

Quick ratio 1,23 1,91 2,36 2,29

Current ratio 1,08 1,30 1,37 1,35

Kassan riittävyys, pv 16 22 50 58

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % = 100 * (Perusrahoitus + avustustuotot + liiketoiminnan tuotot + muut tuotot)/ Varsinaisen toiminnan kulut Toimintakate/Poistot, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Poistot Investointien tulorahoitus, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Investointien omahankintameno Omavaraisuusaste, % = 100 * Oma pääoma/ (Koko pääoma – saadut ennakot) Oman pääoman tuotto, % = 100 * Tilikauden tulos/ Oma pääoma yhteensä Quick ratio = Rahoitusomaisuus/ Lyhytaikainen vieras pääoma Current ratio = (Rahoitusomaisuus + Vaihto-omaisuus)/ Lyhytaikainen vieras pääoma Kassan riittävyys, pv = 365 * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella

Kokonaiskulujen jakauma (M€)

2015 2016 2017 2018

Henkilöstökulut 146,9 147,2 142,4 148,2

Poistot 4,8 5,3 5,1 4,9

Aineet, tarvikkeet, tavarat 9,9 9,4 9,3 9,8

Palvelujen ostot 12,8 13,6 15,3 15,8

Tilavuokrat ja muut vuokrat 28,1 29,2 27,4 27,7

Matkakulut 6,6 6,0 6,0 6,8

Muut kulut 12,7 10,5 12,4 11,0

YHTEENSÄ 221,8 221,2 217,9 224,2

Tulojen jakauma (M€) 2015 2016 2017 2018

Perusrahoitus 149,5 145,6 141,6 143,3

Harj. koulujen kotikuntakorvaukset 5,4 6,1 6,1 6,4

Muut yleisavustukset 0 0 0 0

Täydentävä rahoitus 66,9 71,5 73,1 76,9

YHTEENSÄ 221,8 223,2 220,9 226,6

36