Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti 1•2017

Liikunnasta hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä hoitoon 8

Tietoinen syöminen

4Elämäntapa-muutos oikeista syistä

14Yksilöllinen diabeteksen hoidon suunnittelu

12

KIDE – Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Malminkatu 24 D 38 • 00100 Helsinki • puh. 010 231 9400

toimisto@psdiabetes.fi • www.psdiabetes.fi

Päätoimittaja: Tarja Hartman • puh. 040 451 2700 • tj@psdiabetes.fi

Ulkoasu: Pekka Niemi

Kannen kuva: Pixhill.com

Painos: 8 700 kpl

Paino: Paintek, Helsinki 2017

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti 1•2017

Liikunnasta hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä hoitoon 8

Tietoinen syöminen

4Elämäntapa-muutos oikeista syistä

14Yksilöllinen diabeteksen hoidon suunnittelu

12 Päätoimittaja Tarja Hartman

Kide 1•2017 | 32 | Kide 1•2017

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tietoinen syöminen, Heli Salmenius-Suominen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Liikunnasta hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä hoitoon, Marko Uutela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

sisällys • KIDE 1•2017

Kouluruokailun kehittäminen, Henri Karjula. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Yksilöllinen diabeteksen hoidon suunnittelu, Markku Saraheimo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Elämäntapamuutos oikeista syistä, Petteri Lindblad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Onko keinotekoisesti makeutettu virvoitusjuoma terveellisempi kuin sokerinen? Marko Uutela. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Uutistarjotin – Uutispalvelu Duodecim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Matkakertomus Bostonin matkalta, Heli Salmenius-Suominen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Uusia kasvoja yhdistyksessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Toiminnanjohtajan terveiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Tapahtumat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Kysely jäsenille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Oletko aina halunnut oppia purjehtimaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

Myymälä/Lääkäriasema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Yhdistyksen kevätkokouskutsu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Pääkirjoitus

tukea ja ohjausta

Diabeetikkojen hoitotasapaino ei viime vuosina näytä sanottavasti lähestyneen tavoitteena olevia lukemia. Jos hoitotasapaino heittelehtii jatkuvasti eikä pysy

hoitohenkilökunnan antamien suositusten mukaisina, seuraukset voivat olla pysy-viä ja vaikeita hoitaa. Samalla diabeetikkojen lisäsairaudet moninkertaistavat heidän hoidostaan yhteiskunnalle syntyvät kulut.

Potilaalle, jolla on yksi tai useampia diabetekseen liittyviä lisäsairauksia, niistä selviäminen aiheuttaa paljon vaivaa ja huolta. Jo yksikin lisäsairaus voi huonontaa elämän laatua merkittävästi.

Joskus myös itseään moitteettomasti hoitava diabeetikko saa lisätaudin. Kaikesta huolimatta kannattaa hoitaa itseään mahdollisimman hyvin.

Yhdistyksessämme on neuvola, jossa diabetekseen perehtyneet lääkärit ottavat vastaan potilaita. Sieltä saa hoitoneuvoja diabeteshoitajilta, ravitsemusterapeuteilta, jalkaterapeuteilta ja psykologiltakin. Tässä mielessä tukea ja ohjausta tarvitseva dia-beetikko ei ole yksin.

Lisäksi yhdistyksessämme on monenlaista toimintaa ja vertaisryhmiä, joiden puoleen voi kääntyä. Sillä on sangen omavaraiset alueosastot Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella. Niillä on omat puheenjohtajansa sekä toimikuntia erilaisten asioiden hoitamista varten.

Viime vuosina jäsenmäärämme on laskenut, mistä olemme huolestuneita. Kysy-mys kuuluu, onko yhdistyksen toiminta tavalla tai toisella sellaista, ettei se innosta mukaan. Vai korvaako verkosta saatava tieto vertaistuen? Mene ja tiedä. Toivomme teidän vastaavan tässä lehdessä olevaan toimintamme kehittämiseen tähtäävään kyselyyn.

Vertaistukea ei voi saada muuten kuin keskustelemalla ryh-mässä tai vaikkapa kahden kesken diabeteksen hoitoon liit-tyvistä ja muistakin asioista. Suora ja avoin keskustelu lienee paras tapa ymmärtää omia ja vastapuolen kokemuksia diabe-teksen hoidosta.

Toivon kaikille hyvää alkanutta vuotta.

Pentti LammiPuheenjohtaja

Kide 1•2017 | 54 | Kide 1•2017

Aloita uusi vuosi syömäLLä tietoisemminOnko minulla nälkä? Lopetinko syömisen riittävän kylläisenä? Tiesitkö, että kaikki nälältä tuntuva ei ole nälkää? Tavan vuoksi syöminen on yksi syy, jonka vuoksi syömme helposti liikaa. Tietoisen syömisen perusidea on syödä nälän ja kylläisyyden mukaan ja oppia tunnistamaan asioita, jotka lisäävät tarpeetonta syömistä.

TEKSTI Heli Salmenius-Suominen

Hormonit ja peptidit ohjaavat nälkää ja kylläisyyttäKylläisyyden ja energiatasapainon säätely tapahtuu aivoissa, jossa muun muassa mahalaukusta, ohut- ja paksu-suolesta ja haimasta erittyneet hormo-nit vaikuttavat. Ruokahalun säätelyyn osallistuvat monet keskushermoston ja elimistön fysiologiset mekanismit. Ihmisen elimistö säätelee kylläisyyttä ja energiatasapainoa automaattisesti ly-hyellä ja pitkällä aikavälillä.

Lyhyen aikavälin säätelyllä tarkoite-taan aterian aikana tapahtuvaa syömisen säätelyä ja ateriasta toiseen tapahtuvaa säätelyä. Lyhyen aikavälin säätely ohjaa syömisen aloittamista, lopettamista ja aterialla syödyn ruuan määrää. Merkit-tävimpiä tähän prosessiin osallistuvia säätelijöitä ovat mahalaukun, ohut- ja paksusuolen sekä haiman erittämät hor-monit ja peptidit. Säätelyyn osallistuu myös mahalaukku, jonka seinämissä on painetta ja venytystä aistivia reseptoreja. Venytyksen aikaansaama kylläisyysvai-kutus on varsin lyhytaikainen.

Pitkän aikavälin säätely pyrkii pitä-mään elimistön energiavarastot (rasva-kudoksen määrän) vakiona, eli pitä-mään painon samana. Runsaasti ener-giaa sisältävä ruokavalio (esimerkiksi runsas herkkujen määrä) aktivoi syö-mistä vähentäviä mekanismeja. Täl-laisia mekanismeja ovat kylläisyyttä ja ruokahalua vähentävien yhdisteiden eritys. Jos ruokailu on epäsäännöllistä ja aterioita jää väliin, lisääntyy ruokahalua kasvattavien yhdisteiden määrä, jotta elimistö pääsisi taas energiatasapainoon.

Syömisen mekanismi epäkunnossa? Syömisen säätelyyn vaikuttavat biologis-ten mekanismien lisäksi muun muassa tarjottava ruoka ja kenen kanssa ruokaa syödään. Ruoka on myös mielihyvän lähde ja siihen liittyvät hyvät ja huo-not kokemukset vaikuttavat säätelyyn. Kylläisyys on usein opittua ja se pysyy herkästi samana energiatasosta riippu-matta. Myös nälkä voi olla opittua ja

sen voi laukaista esimerkiksi paikka, sosiaaliset tilanteet tai aikataulu. Näiden tekijöiden vaikutus syömisen säätelyyn saattaa olla jopa suurempi kuin biolo-gisten säätelymekanismien.

Ylipainosta tai jatkuvasta laihdutuk-sesta johtuen nälkä–kylläisyys-meka-nismin toiminta on saattanut mennä epäkuntoon, eikä henkilö enää tunnista oikeita nälän ja kylläisyyden tunteita. Tiedostavan syömisen avulla voidaan palauttaa tämän mekanismin normaali toiminta ja oppia tunnistamaan tilan-teita ja asioita, jotka lisäävät tarpeetonta syömistä.

Mitä on tietoinen syöminen?Tietoisen syömisen perusidea on syödä vain nälän ja kylläisyyden mukaan ja oppia tunnistamaan asioita, jotka lisää-vät tarpeetonta syömistä. Tällaisia voi-vat olla tunteet, tilanteet, tapahtumat, tavat tai tietyt ruoat. Tietoiseen syömi-seen liittyy myös ruokailun arvostami-nen.

Tiedostavaa syömistä on tutkittu vielä kohtuullisen vähän, mutta jo nyt näyttää siltä, että sillä on enemmän merkitystä painonhallinnassa, kuin ruuan energiapitoisuuden tarkkailulla.

Tietoinen syöminen on keskitty-mistä ruokailuun, ilman tuomitsemista tai arvostelua.

Omaa kehoa kannattaa kuunnella; onko sillä oikeasti nälkä? Helposti syö-dään tavan vuoksi. Lautaselle ei kan-nata kasata totuttua määrää ruokaa, vaan vähentää tai lisätä määrää tar-peen mukaan. Nälkä on tunteena hyvä, koska se ohjaa syömään oikeaan aikaan. Liian kovaksi nälkää ei tosin kannata päästää, koska silloin elimistö alkaa huutamaan ruokaa, etenkin energiapi-toisia herkkuja. Kovin nälkäisenä syö-mistä on vaikeaa lopettaa ajoissa.

Tietoiseen syömiseen kuuluu, että keskitytään ruokaan, sen makuihin, tuoksuihin ja koostumukseen. Ruo-kailun aikana ei kannata tehdä mitään muuta, esimerkiksi katsella suosikki-sarjaa, näppäillä tietokonetta tai lukea

Kide 1•2017 | 76 | Kide 1•2017

Opi hiilihydraatti-laskennan perusteetAterian hiilihydraattimäärän onnistunut arviointi on oleellinen osa insuliinihoitoisen diabeteksen hoitoa. Alkukeväästä järjes- tetään kaksi käytännönläheistä opastuskertaa hiilihydraattien laskennasta aikuisille diabeetikoille ja diabeetikkolasten lähei- sille.

Ti 21.3. klo 17-18.00 diabeetikon läheiset (vanhemmat, isovanhemmat, hoitajat)

To 6.4. klo 17-18.00 aikuiset diabeetikot

Opastuskerrat järjestetään Diabetesyhdistyksen tiloissa (Malminkatu 24 D 38). Opastuskerran hinta on yhdistyksen jäsenille 10 eur ja muille 15 eur. Paikkoja on rajoitetusti. Ohjaajana toimii Heli Salmenius-Suominen, ravitsemus- asiantuntija (elintarviketieteiden yo), terveydenhoitaja. Ilmoittautuminen yhdistykselle 7.3. mennessä säh-köpostitse osoitteeseen toimisto@psdiabetes.fi tai puhelimitse 010 231 9400. Lämpimästi tervetuloa!

Sairastuitko yllättäen tyypin 2 diabetekseen?Ilmoittaudu Hyvinvointia tyypin 2 diabeetikoille –kurs-sille NYT! Paikkoja rajoitetusti. Kurssi sisältää kaksi tapaamista. Kurssin hinta on 20 eur yhdistyksen jäse-nille ja muille 25 eur, sisältäen kahvin ja pienen ilta-palan.

Tapaamisten aiheina mm.- diabetes sairautena- lääkehoito- ruokavalio ja painonhallinta- vinkit arjessa selviytymiseen

Ryhmää vetää asiantuntijapari: Heli Salmenius-Suo- minen, ravitsemusasiantuntija (elintarviketieteiden yo), terveydenhoitaja & Raila Manninen kardiologinen sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja.

Tapaamiset järjestetään yhdistyksen tiloissa (os. Malminkatu 24 D 38) ti 28.3. ja 4.4. klo 16.30-19.15. Ilmoittaudu 14.3. mennessä, koulutus@psdiabetes.fi tai puh. 010 231 9404.

ZZZZ ZZ

lehteä. Näin kylläisyyden tunne tun-nistetaan helpommin. Tarkoituksena ei ole syödä itseä ähkyyn, vaan riittävän täyteen. Tietoinen syöminen on myös joustavaa ja sallivaa. Mikään ruoka tai elintarvike ei ole kiellettyä tai huonoa. Kaikkea voi syödä, määrä ja käytön useus ratkaisevat. Yleensä kiellettyjä ruokia himoitaan enemmän ja siitä seu-raa huonoa omaatuntoa. Tästä voi seu-rata, että herkkuja syödään enemmän, kuin tarkoitus oli. Syömisestä ei ylipää-tänsä saisi aiheutua stressiä tai pahaa mieltä.

Seitsemän eri nälkääEnnen syömistä olisi hyvä tunnistaa millainen nälkä on. Yhden määritelmän mukaan on löydettävissä seitsemän eri-tyyppistä nälkää:

SILMän näLKä: pelkkä ruuan näkemi-nen voi saada aikaan halun syödä. Tästä syystä kotona ei kannata pitää energia-pitoisia herkkuja näkyvillä.

nEnän näLKä: ruoan tuoksu saa aikaan mieliteon syödä, esimerkiksi tuoreen pullan tuoksu kahvilassa.

Suun näLKä: tekee mieli syödä jotain tietynlaisen koostumuksen omaavaa ruokaa, esimerkiksi jotakin rouskuvaa tai kylmää.

VaTSan näLKä: vatsan kurniminen kertoo yleensä oikeasta nälästä, mutta samantyylistä tuntemusta vatsassa voi aiheuttaa myös stressi tai närästys.

MIELEn näLKä: perustuu ajatuksiin, opittuihin tapoihin tai kohteliaisuuteen, esimerkiksi: ”Ansaitsen jäätelötötterön” tai ”Minun pitäisi syödä enemmän pro-teiinia”.

SyDäMEn näLKä: tunnetiloihin liit-tyvää syömistä, esimerkiksi suruun ja iloon syömistä. Helposti syödään myös stressiin, yksinäisyyteen tai ihan vaan tylsistymiseen.

KEHOn näLKä: tuntemus todellisesta nälästä. Soluilta on loppumassa energia ja verensokeri laskee.

Kokeile tietoisen syömisen harjoituksiaTietoista läsnäoloa syömisessä voi ope-tella, eikä sitä varten tarvita buddha-laista mielenlaatua. Tietoisessa syö-misessä annetaan itselle mahdollisuus rauhoittua syömisen aikana ja keskittyä ateriaan. Syömistä aloittaessa olisi hyvä pysähtyä miettimään vastausta muu-tamaan kysymykseen. Onko minulla nälkä? Missä kohtaa kehossani tunnen nälkää? Mitä todella haluan syödä tai juoda? Mitä maistan juuri nyt? Lisäksi voi pohtia miten nälkäiseksi kokee

itsensä asteikolla 1–10 (1 = ei ollenkaan, 10 = todella nälkäinen).

Ruokaostoksilla voi tehdä tietoisia ruokaostoksia, koska sitä syödään, mitä kaupasta on ostettu. Kaupassa kulkiessa on hyvä olla jatkuvasti tietoinen omista ajatuksista, tunteista ja mielihaluista ilman, että niitä arvostelee. Kaikki aja-tukset, tunteet ja mielihalut ovat sallit-tuja. Ostoskärryihin päätyvät tuotteet kannattaa harkita tarkoin, eikä toimia äkillisten mielihalujen mukaan. Ostos-lista on myös hyviä laatia etukäteen ja miettiä millaiset valinnat tukevat itselle tärkeitä asioita.

Omatoimisia harjoituksia voi jatkaa esimerkiksi Oiva-sivuston avulla: www.oivamieli.fi.

Tietoisesta syömisestä voi tulla kuu-lemaan lisää kevään luennolle (ks. lisä-tiedot alta).

Lähteet:Chozen Bays J. Tietoinen syöminen, opas

terveeseen ja onnelliseen ruokasuhteeseen.

Basam Books. 2011.

Lappalainen R, Lappalainen P.

Laihduttamisen yksilöohjaus ja keinoja

oman toiminnan muuttamiseen.

Kirjassa: Pietiläinen K, Mustajoki P, Borg

P, toim. Lihavuus. 1. painos. Kustannus Oy

Duodecim. 2015: 208–224.

Mantzios M, Wilson JC. Mindfulness, Eating

Behaviours and Obesity: A Review and

Reflection on Current Findings. Current

Obesity Reports March 2015;4(1): 141–6.

Ukkola O, Karhunen L. Syömisen säätely.

Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa

M, toim. Ravitsemustiede. 4-5. painos.

Kustannus Oy Duodecim. 2012, 2015: 19–24

tietoisen syömisen kuusi periaatetta

1. Hidasta syömisen vauhtia2. Kiinnitä huomiota määrään3. Syö sen verran kuin kulutat4. Korvaa välillä energiapitoisemmat

herkut jollain muulla mieluisalla, eli löydä uusia ”herkkuja”

5. Älä pidä herkkuja näkyvillä6. Pyri eroon negatiivisista ajatuksista

24.4. luento – Opi syömään tietoisemmin ja lisää hyvinvointiasiHeli Salmenius-Suominen, ravitsemusasiantuntija

(elintarviketieteiden yo), terveydenhoitaja

Kide 1•2017 | 98 | Kide 1•2017

Liikunnasta hyötyä

tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn sekä hoitoon

Liikunta voi ehkäistä tyypin 2 diabeteksen puhkeamista ja auttaa jo tautiin sairastuneita hallitsemaan terveydentilaansa paremmin. Mutta myös sillä on merkitystä, miten ja milloin liikkuu.

Jo pitkään on tiedetty, että riittävä liikunta on hyödyllistä ihmiselle

monien seikkojen takia. Liikunta mm. alentaa verenpainetta, parantaa veren rasva-arvoja sekä auttaa painonhallin-nassa. Näin se parantaa myös tyypin 2 diabetesta sairastavien elämänlaatua ja hidastaa taudin kehitystä. On myös vahvoja viitteitä siitä, että liikunta voi pienentää riskiä sairastua tautiin.

Mutta kuinka paljon liikuntaa on riittävän paljon? Oikeanlaisia rajoja lii-kunnan määrälle ja rasittavuudelle on ollut joskus vaikea määritellä. Nykyiset suositukset esittävät noin puolen tunnin aktiivista liikkumista päivässä.

Jos on harrastanut koko ikänsä lii-kuntaa, on puoli tuntia päivässä mel-koisen helppo saavuttaa, mutta heikko-kuntoiselle se voi olla vaikeampaa. Kun ihminen aloittaa liikkumisen, on aina muistettava alussa arvioida lähtötaso ja pyrkiä parantamaan kuntoaan pienin askelin nopeiden ja isojen harppausten sijaan. Diabetesta sairastavan on oltava erityisen tarkkana aloittaessaan liikun-taharrastusta sillä rankka liikunta voi aiheuttaa nopeitakin sokeritasapainon heilahteluja.

Kahdessa uudessa tutkimuksessa on nyt perehdytty tarkemmin liikunnan merkitykseen ja pyritty selvittämään, millaisista liikunnan määristä on eniten hyötyä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä sekä jo sairastuneiden terveydentilan kohentamisessa. Cambridgen yliopis-tossa, Isossa-Britanniassa, tehdyssä tutkimuksessa perehdyttiin valtavaan meta-aineistoon, jossa oli yli 1,2 miljoo-nan ihmisen tiedot. Tutkijat poimivat joukosta tyypin 2 diabetekseen sairas-tuneet ja vertasivat heidän liikuntamää-riään niihin, jotka eivät olleet tautiin sairastuneet.

Tulokset paljastivat, että jo vähäi-nenkin liikunnan lisäyksen määrä laski diabetekseen sairastumisen riskiä ja että suositelluilla 30 min/päivä liikunnan avulla, sairastumisen riski väheni yli 26 %. Samalla tutkijat tekivät kuitenkin toisenkin merkittävän havainnon; mitä

enemmän liikuntaa harrasti, sitä enem-män myös sairastumisen riski väheni.

”Tuloksemme näyttäisivät kertovan, että liikunnan terveydelliset edut ovat selkeitä jopa suosituksia alemmilla mää-rillä, kun verrataan ihmisiin jotka eivät liiku laisinkaan. Mutta hyödyt ovat vielä suuremmat niillä, jotka ylittävät vähimmäissuositukset. Havaitsimme, että hyödyt lisääntyivät liikunnan määrän myötä, riski pieneni jopa yli 50% ihmisillä, jotka harrastivat aktii-vista liikuntaa monta kertaa suosituksia enemmän,” kertoo tutkimuksen vetäjä, tohtori Søren Brage, tiedotteessaan.

Tutkijoiden näkemys onkin, että mitä enemmän liikkuu, sen parempi.

Toisessa tutkimuksessa Uusi Seelan-tilaiset tutkijat testasivat onko liikun-nan ajankohdalla merkitystä tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla. Tutki-muksessa diabeetikot harrastivat lii-kuntaa joko milloin tahansa päivän aikana, 30 minuutin verran, tai vaihto-ehtoisesti 10 minuutin ajan heti ateri-oinnin jälkeen – olettaen, että henkilö syö 3 ateriaa, hän liikkuu 30 minuuttia päivän aikana. Tulokset kertoivat, että diabeetikkojen kohdalla liikunnan suu-rin hyöty saavutettiin niiden kohdalla parhaiten, jotka harrastivat liikuntaa pian, eli korkeintaan 5 minuuttia, ate-rioinnin jälkeen. Kun liikunta ajoitet-tiin pian aterian jälkeen, seurauksena oli alhaisempia verensokeripitoisuuksia. Liikunnan ei tarvinnut olla raskasta, reipas kävely riitti hyvin. He havaitsivat myös, että mitä suurempia määriä hiili-hydraatteja aterialla nautti, sitä voimak-kaammin liikunta vaikutti verensokeri-tasapainon saavuttamiseen.

Tutkijoiden päätelmä olikin, että diabeetikoiden kannattaisi ajoittaa ainakin osa päivittäisestä liikunnas-taan välittömästi aterioiden jälkeisiin aikoihin, etenkin jos ateriat sisältävät

suuria määriä hiilihydraatteja. Näin oikein ajoittamalla, liikunnan hyöty diabeetikolle kasvaa entisestään.

Huomattavaa on, että jälkimmäinen tutkimus toteutettiin vielä suhteellisen pienellä otoksella, joten mitään lopulli-sia, yleistäviä tuloksia se ei tarjoa, mutta vahvoja viitteitä joka tapauksessa siihen suuntaan, että ei pelkästään liikunnalla, vaan myös sen ajankohdalla on väliä.

Nämä tutkimukset antavat lisäto-disteita ja suuntaa tyypin 2 diabeteksen hoidon suosituksiin ja osoittavat omalta osaltaan, että liikunnan hyötyä tautiin sairastuneiden kohdalla ei todellakaan suuresti liioitella.

Lähteet:New studies reveal the importance of

both the amount and timing of physical

activity on the risk of developing type 2

diabetes, and in aiding the management

of the disease (http://www.springer.com/

gp/about-springer/media/springer-select/

new-studies-reveal-the-importance-of-

both-the-amount-and-timing-of-physical-

activity-on-the-risk-of-developing-type-2-

diabetes--and-in-aiding-the-management-

of-the-disease/10933894)

A. Smith et al. Physical activity and incident

type 2 diabetes mellitus: a systematic

review and dose–response meta-analysis

of prospective cohort studies. Diabetologia.

17. October 2016. (http://link.springer.com/

article/10.1007/s00125-016-4079-0)

A. N. Reynolds et al. Advice to walk after

meals is more effective for lowering

postprandial glycaemia in type 2 diabetes

mellitus than advice that does not

specify timing: a randomised crossover

study. Diabetologia. 17. October 2016.

(http://link.springer.com/article/10.1007/

s00125-016-4085-2)

Oikein ajoittamalla liikunnan hyöty diabeetikolle kasvaa entisestään.

TEKSTI Marko Uutela • KUVA Pixhill.com

Kide 1•2017 | 1110 | Kide 1•2017

”Lisää kasvisruokaa, hedelmiä ja pähkinöitä”– näin nuoret haluaisivat kehittää kouluruokailua

TEKSTI Silja Hakala, Henri Karjula • KUVAT Silja Hakala

1 Oppilaiden kehittämiä ruoka-ideoita.

4 Idealaboratoriossa työskentelyä Jokiniemen koulussa.

Haluatko järjestää Idealaboratorion koulullasi? • Tiedustele valmiita tukimateriaaleja:

henri.karjula@nuortenakatemia.fi

• Lisätietoa hankkeesta: www.omavalinta.fi

on huolestuttavaa, että Suomessa nuoret syövät selvästi alle keskiarvon marjoja,

hedelmiä ja kasviksia. Lisäksi liikunta-aktiivisuus vähenee huomattavasti yläasteikäisillä nuorilla. On siis aika tehdä ravitsemuksen ja liikunnan osalta muutoksia. Avain muutoksen synnyttämiseen on nuorten mukaan ottaminen heitä koskevan toiminnan suunnistte-luun, toteutukseen ja arviointiin. Tässä artikkelissa pohditaan kouluruokailun ja välipalatarjoilun kehittämistä hankkeeseen liittyen.

Ruokakasvatuksen monet ulottuvuudetKouluruokailuissa on mahdollisuus näyttää mallia ja oppia sosiaalisesta sekä ravitsemuksellisesti terveellisestä aterioin-nista. Kouluissa tapahtuu ruokakasvatusta jokapäiväisen kou-luruokailun yhteydessä.

Uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) mukaan ruo-kakasvatusta tulisi vahvistaa ja nostaa osaksi opetusta. Ruo-kakasvatus linkittyy tiiviisti opetussuunnitelman mukai-sen kouluruokailun toteuttamiseen. Opetussuunnitelmassa ja Oma valinta -hankkeessa oppilaita kannustetaan entistä enemmän osallistumaan kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Ruokakasvatuksen eri ulottuvuudet tulisi näkyä käytän-nön tasolla paremmin ja nähdä kouluruokailu oppimisympä-ristönä. Kouluruokailu antaa oivan mahdollisuuden toteuttaa monialaista oppimiskokonaisuutta.

Hyvänä esimerkkinä on, että terveyskasvatus ei saisi jäädä vain terveystiedon oppiaineeseen vaan tulisi näkyä myös kou-luruokailun yhteydessä. Kouluruoka jo sinällään on hyvä esi-merkki terveellisestä ateriakokonaisuudesta, joka on laadittu suositusten mukaan.

Kouluruokailu ja välipalat kehittämisen kohteenaViime aikoina on herännyt keskustelua suomalaisten lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymisestä sekä mitä keinoja voisi olla sen ehkäisemiseksi. Ravitsemus on tärkeä osa terveyttä. Nuorten terveydessä epäsäännöllinen ateriarytmi ja sokeri- ja rasvapitoinen ravinto näkyvät lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen räjähdysmäisenä kasvuna.

Välipalakulttuuri on saavuttanut nuorten suosion, ja kou-luruoka saatetaan jättää kokonaan väliin tai jättää aterian osia syömättä. Saattaa olla, että koulun läheisyydessä sijaitsevasta kaupasta ostetaan epäterveellisiä välipaloja, ja niillä korva-

taan täysipainoinen kouluateria. Nuoret voivat siten etääntyä ravitsemussuositusten mukaisesta terveellisestä ruokavaliosta. Yläkoulussa nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat suuresti kaverit ja perheestä saatu malli. Nuorten houkuttelu kohti terveellisempää ravitsemusta saattaa olla hyvinkin haastavaa.

Osassa oppilaskunnan pitämistä kioskeista tai koulu-ruokaloista voi ostaa rajallisesti välipalatuotteita. Usein kou-lun kioskeissa on myynnissä terveellisestä ja ravitsemussuosi-tuksista poikkeavia välipaloja. Hankkeessa pääseekin ideoi-maan kouluruokailun lisäksi myös koulun välipalatarjontaa terveellisempään suuntaan. Ideoimisen lisäksi oppilaille anne-taan tilaisuus päästä kehumaan kouluruokailua ja välipaloja. Ideoiden ja kehujen esittämisen yhteydessä kehittyvät lisänä ryhmä- ja esiintymistaidot.

Oppilaat terveellisten elämäntapojen edistäjinä – lisää hedelmiä, marjoja ja pähkinöitäKouluruokailua ja välipalatarjoilua tulisi kehittää siten, että oppilaat saavat äänensä kuuluville ja osallisuuden kokemuk-sen koulun toimintakulttuuriin vaikuttamisella.

Hankkeen edetessä on tullut erinomaisia kehittämis-ideoita. Ajankohtaisuus näkyy myös idealaboratorion vas-tauksissa, kuten toiveet vegaaniruoan lisäämiseen ruokalis-toille. Lisäksi oppilaat haluaisivat useammin ja enemmän hedelmiä ja pehmeää leipää. Monet toivovat, että koulu tarjoaisi välipalaa ilmaiseksi oppilaille. On toki hyvä muistaa taloudelliset resurssit, mutta paras investointi tulevaisuuteen on huolehtia ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Osallisuutta ja kehittämistäKeinoja nuorten ravitsemuksen paran-tamiseen on monia, mutta ongel-mana on, etteivät ne läheskään aina tehoa toivotulla tavalla. On mielekkäämpää, että terveyden edistämistä tapahtuu nuorten osallisuuden ja heille tärkeiden kanavien kautta. Oma valinta -hankkeessa hyö-dynnetään sosiaa-lista mediaa kou-

lujen kehittämisideoiden tiedottamisessa. Lisäksi lähestytään konkreettisen esimerkkien kautta – kuten sokeripalanäytte-lyllä – koulun kioskin tuotteiden sokeripitoisuuksia.

Nuorten ottaminen mukaan koulun kehittämistyöhön on yksi väylä parantaa ruokakäyttäytymistä terveellisempään suuntaan ja samalla luodaan kouluun yhteistoiminnallista toimintaa. Nuoren tulee saada tulla kuulluksi ja vaikuttaa myös häntä koskeviin asioihin. Osallistaminen voi olla käs-kyä tehokkaampi keino muutoksen synnyttämiseen.

Yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien, sidos-ryhmien ja muiden oppilaiden kanssa saadaan aikaan arvo-kasta vuorovaikutusta ja vahvistetaan kokonaisvaltaisesti kou-luyhteisöä.

Suomessa on pitkät perinteet terveellisen ja täysipainoi-sen kouluruokailun järjestämisessä. Sen ainutlaatuisuus ja arvokkuus tulisi saada loistoonsa tukemalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Annetaan myös nuorille mahdollisuus päästä vaikuttamaan arjen valintoihin ja koulun toimintakulttuu-riin. Kun nuori itse ymmärtää tuotteen toiminnan vaikutuk-set, hän haluaa muuttaa ympäristöään.

Lähteet:Opetushallitus. 2016. Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteet.

Helsinki: Opetushallitus

Oma valinta on sosiaali- ja terveysmi-nisteriön rahoittama hanke, jonka kohteena on nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hanke on tarpeellinen erityi-sesti yläkouluikäisten ter-veyskäyttäytymisen kan-nalta, sillä nykytutkimusten mukaan nuorten liikkumi-nen on vähentynyt ja epä-terveelliset ruokatottumuk-set ovat yleistyneet.

Kide 1•2017 | 1312 | Kide 1•2017

yKsiLöLLinen diabeteksenhoidon suunnittelu

Diabeetikon hoito on monen teki-jän summa. Tyypin 1 diabeetikoi-

den DCCT-tutkimuksessa keskityttiin vielä ensisijaisesti plasmansokerin hoi-toon, kun taas tyypin 2 diabeetikoiden UKPDS-tutkimuksessa huomioitiin sokerin ohella verenpaineen tavoite-tasot.

UKPDS-tutkimuksen mukaan dia-beetikoiden verenpaineen hyvä hoito vaatii yleensä 2–3 verenpainelääkettä, joka sopii hyvin myös tämän päivän diabeetikoiden verenpainelääkityksen tarpeeseen.

Tyypin 2 diabeetikoiden Steno 2-tutkimuksessa tähdättiin hyvään holistiseen hoitoon kiinnittämällä huo-miota sekä verenpaineeseen, lipideihin että plasmansokeriin. Lähes kaikkien diabeetikoiden kohdalla saavutettiin sekä lipidien että verenpaineen osalta tavoitetaso, mutta plasmansokerin osalta vain 6 % pääsi tavoitteeseensa.

Tulos kertoo plasmansokerin hoi-don vaikeudesta, joka on tyypillinen ongelma erityisesti tyypin 1 diabeeti-koita hoidettaessa.

Pitkä oppimisprosessiHoidonohjausta on Suomessa tehty jo yli 30 vuoden ajan. Hoito on siirtynyt potilaan valtuutuksen kautta hänelle itselleen.

Hoitovastuun siirtäminen hoitoyk-siköltä diabeetikolle on pitkä prosessi. Siinä diabeetikko käy diabeteshoitajan kanssa omaa yksilöllistä diabeteskou-luaan. Tämän koulun kuraattoreihin olisi hyvä kuulua vielä myös diabetek-seen ja sen hoitovaatimuksiin perehty-nyt psykologi.

Plasmansokerin ja insuliinihoidon hallinta lähtee glukoosin sormenpää-mittauksesta ja riittävän tiheästä mit-tausfrekvenssistä. On tyypin 1 diabeeti-koita, jotka pärjäävät hyvin 4–6:lla mit-tauksella päivässä, kun toiset tarvitsevat 8–12 mittausta.

Myös insuliinihoitoisten tyypin 2 diabeetikoiden on todettu hyötyvän plasmansokerin mittausten määrän lisäämisestä päivittäin 3–4 tasolle. Mit-tausten avulla tähdätään hyvään ate-rianjälkeiseen plasman sokeritasoon eli mahdollisimman tarkkaan insuliinin säätelyyn.

Ateria-insuliinin tarvittavan määrän ohella on aiheellista myös arvioida pis-toksen ajoittamista, sillä ainakin tyypin 2 diabeetikoilla näkee usein insuliinin plasmansokeria alentavan vaikutuksen tulevan esiin vasta selvästi myöhemmin kuin mihin on tyypin 1 diabeetikoiden kohdalla tottunut.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monen aikuisen diabeetikon olisi hyvä pitää ateria-insuliini jo 15–20 minuuttia ennen ateriaa, ja ehkä varsin-kin aamupalan yhteydessä.

Aterian hiilihydraattimäärän arvioi-minen ei ole helppo seikka, joten tähän joudutaan opetuksessa usein palaamaan.

Insuliinintarve vaihteleeDiabeetikon insuliinitarvetta arvioidessa huomaamme usein, että perusinsuliinin tarve vaihtelee päivä- ja yöaikaan. Ate-ria-insuliinin tarpeeseen taas vaikuttaa hiilihydraattimäärän lisäksi myös rasva ja proteiini, jotka kohottavat hiljalleen verensokeria.

Myös liikunnan insuliinitarvetta vähentävä vaikutus on pidettävä mie-lessä. Tunti hiihtoa illalla saattaa vai-kuttaa seuraavan aamun yli lounaaseen saakka.

Insuliinihoidossa ennakoitavuus tarkoittaa samalla turvallisuutta ja hypoglykemiapelon pitämistä kurissa. Verensokerimittausten avulla yritämme välttää ja täten ennakoida hypoglykemi-oita, jotta toimintakykymme olisi paras mahdollinen koko ajan.

Osa myös nuorista työikäisistä dia-beetikoista saattaa hyötyä muistiky-nästä, jonka avulla he voivat varmistaa kiireisessä päivärytmissä, että ateria-insuliini tuli pistettyä ennen ruokailua.

Insuliinipumppuhoito on tuonut yhä useammalle lapsidiabeetikolle ja myös aikuisdiabeetikolle paremman hoitotasapainon pitkäaikaissokerilla (HbA1c) mitattuna ilman, että hypogly-kemioiden määrä olisi lisääntynyt.

Monipistoshoitoon verrattuna insu-liinipumppuhoito on selvästi jousta-vampi hoitomuoto. Sen avulla voimme rakentaa diabeetikolle juuri hänelle sopivan yksilöllisen insuliinin annoste-lun ja samalla tasaisemman plasmanso-kerin vuorokausivaihtelun.

Sensoroinnin epätasa-arvoToistuvien vaikeiden hypoglykemioiden kanssa painiskeleva, itsensä hyvin hoi-tava diabeetikko saattaa hyötyä selvästi insuliinipumpusta, johon on suoraan

kytkettävissä jatkuva kudossokerin seu-ranta eli sensorointi. Uusimmissa sen-soripumppumalleissa ohjelma pysäyt-tää tilapäisesti insuliinin annostelun jo ennakoivasti eli ennen hypoglykemiaa.

Tasaisuus ja ennakoitavuus raken-tavat turvallisuutta, joka on hyvän elä-mänlaadun kannalta olennainen seikka. Jatkuvan kudossokerin seurannan avulla sekä monipistoshoitoisten että pump-puhoitoisten diabeetikoiden insuliinin annostelua on mahdollista tarkentaa.

Kudossokerin seurantaan on meillä Suomessa käytössä kolmen valmista-jan (Abbott Diabetes Care, Dexcom ja Medtronic Diabetes) tuottamia laitteita, joiden käyttö on, ikävä kyllä, epätasai-sesti jakautunut Suomessa.

Tässä käytän vertailukohtana Ruot-sia. Ruotsissa on jatkuva kudossokerin seuranta sekä yleisemmin että tasai-semmin käytössä etelästä pohjoiseen matkatessa. Jatkuva kudossokerin seu-ranta toimii diabeetikoiden omahoidon tukena, turvana ja jatkuvana päivittäi-senä ohjaajana.

Jatkuvan omaseurannan hyöty tulee kuitenkin näkyviin vain, jos pohjalla on oman diabeteshoitajan antama koko-naisvaltainen hoidonohjaus. Meillä Suomessa on edelleen tarve korostaa diabeteshoitajiemme asemaa diabeeti-kon hoidossa koko valtakunnan tasolla.

Markku SaraheimoLT, Sisätautien erikoislääkäri,

Diabetologi

Apulaisylilääkäri,

Laakson sairaalan Sisätautien pkl

KUVA

iSto

ck

Kide 1•2017 | 1514 | Kide 1•2017

eLämäntApAmuutos oikeista syistä

Voin sanoa, että jos nämä ovat perusteesi elämäntapamuutoksen,

tulet epäonnistumaan ja pahasti. Tulet putoamaan korkealta ja se tulee tuntu-maan pahalta.

Elämätapamuutos ei onnistu, jos se tehdään vääristä syistä. Elämäntapa-muutos onnistuu, jos sen tekee oikeista syistä. Väärä syy on itseinho. Oikea syy voisi olla se, että pitää itsestään ja ha-luaa itselleen hyvää oloa ja parempaa terveyttä.

Jos elämäntapamuutos tehdään vain itseinhon takia, halutaan elämää muut-taa siksi, että päästään jostain eroon. Kuka nyt ei tahtoisi ylimääräisestä pai-nosta eroon!

Mutta kun elämäntapamuutoksessa ei ole kyse ainoastaan siitä, mistä halu-taan eroon. Elämäntapamuutoksessa ei ainoastaan hankkiuduta jostain eroon, vaan otetaan tilalle täysin uusi elämä. Se, että haluat eroon vatsamakkarois-tasi, ei tarkoita, että haluat sen mitä vaaditaan vatsamakkaroista eroon pääse-miseksi. Jos teet päätöksen elämäntapa-muutoksesta negatiivisen kautta (mistä haluat eroon) teet sen liiaksi tunteiden vallassa. Ja jos teet päätöksen tunteiden vallassa, tuskin tulet miettineeksi sitä kaikkein tärkeintä kysymystä: haluanko todella tämän kaiken?

Jotta liikunnallista, terveellistä ruoka-valiota noudattavaa elämää jaksaa nou-

Moni tekee elämäntapamuutoksen siksi että vihaa omaa kehoaan. Joulun mässäilyn jälkeen voi tuntua siltä, että peilistä kurkistaa laiska, turvonnut läski. Nyt pitää tehdä jotain ja nopeasti! Tämä ei enää vetele! Ostan kuntosali-kortin, aloitan laihdutuskuurin, tipattoman tammikuun ja lopetan sokerin syömisen. En enää koskaan halua nähdä vastaavaa näkyä peilistä.

dattaa, tarvitsee paljon muutakin kuin pelkän halun olla hoikempi. Jos haluat olla hoikempi ja liikut ainoastaan tästä syystä, sinun täytyy pakottaa itsesi liik-kumaan. Jos joudut aina pakottamaan itsesi liikkumaan ja syömään kasviksia, jaksat tehdä sitä tasan niin kauan, kun motivaatio pysyy kovana ja into päällä. Sitten kun jostain alkaa vuotamaan, into lopahtaa ja tapahtuu niin kuin lähes kaikille muillekin vuodenvaihteessa elä-mäntapamuutoksen tekeville: homma lässähtää kuin pannukakku.

Mikä ratkaisuksi?Oikea ratkaisu on tehdä elämäntapa-muutos siksi, koska haluat muuttaa elämääsi tiettyyn suuntaan, ei ainoas-taan siksi, että haluat vanhastasi eroon. Et voi ottaa uutta kumppaniakaan vain siksi, että haluat vanhasta eroon etkä pysty olemaan yksin. Tai jos niin teet, suhteenne tuskin on kovin kestävällä pohjalla.

Kun elämäntapamuutos tehdään vääristä syistä ja tunteiden vallassa, hypätään suoraan tuntemattomaan eikä pysähdytä miettimään: mitä oikeasti ha-luan? Tästäkin syystä elämästä kannat-taa muuttaa vain 2–3 asiaa kerrallaan. Nämä 2–3 asiaa pidetään 2–3 kuukautta ja jos edelleen tuntuu hyvältä ja muu-tokset ovat pysyneet, muutetaan uudet 2–3 asiaa – jos vielä halutaan.

Kun muuttaa vain pari asiaa, voi rauhassa tutustua muutoksiin ja kuu-lostella itseään, että onko tämä sitä mitä haluan? Jos nämä muutokset eivät vielä tunnu ihan luonnollisilta, koska ne ovat niin uusia sinulle, on ne kuitenkin paljon helpompi pitää, kun muutoksia ei ole niin montaa. Jos ahnehtii liian monta asiaa kerralla, niin sitten kun tulee heikko hetki, on paljon matalampi kynnys heivata kaikki muutokset. Jos taas on tehnyt vain kaksi muutosta, on niistä helpompi pitää kiinni. Jos onnis-tut pitämään edes kaksi muutosta 3 kuukauden ajan, olet jo voiton puolella ja todennäköisyys sille, että pidät niistä vielä vuoden päästä kiinni, on kasvanut entisestään.

Käytännön neuvoni on istua alas ystävän tai ammattilaisen kanssa ja pohtia miten elämäänsä lähtisi muutta-maan. Okei, jos tavoite on, että haluan painaa 10 kiloa vähemmän. Silloin kan-nattaa miettiä ja visioida seuraavasti:

• Miten pääsisin sinne?

• Millaisia asioita elämääni olisi hyvä tuoda, jotta pääsisin lähemmäksi tavoi-tettani?

• Ovatko nämä sellaisia asioita, joita jaksan noudattaa?

Ja näinhän se yleensä menee: näistä asioista keskustelemi-nen, esimerkiksi ravitse-musterapeutin kanssa, ei ole sellaista, että ravitse-

musterapeutti kertoo mitä sinun pitää tehdä. Päinvastoin,

yhdessä punnitaan asioita ja mie-titään mitä tässä vaiheessa olisi hyvä kokeilla, ja ennen kaikkea, mitä henkilö itse olisi halukas kokeilemaan. Tässä rakennetaan uutta parempaa elä-mää, ei pelkästään kuuria, jolla pääs-

tään ylimääräisistä kiloista eroon. Niistä kiloista päästään paljon helpommin eroon, kun ne tehdään itselle mielek-käällä tavalla. Niin kuin Frank Sinatrakin lauloi, ”I did it my way”.

Petteri LindbladTerveystieteiden maisteri, Laillistettu

ravitsemusterapeutti, Personal trainer

• www.facebook.com/tavoitteistasitotta

KUVA

Shu

tter

stoc

k

Kide 1•2017 | 1716 | Kide 1•2017

Onko keinotekoisesti makeutettu

virvoitusjuomA terVeellisemPi kuin sokerinen?

Keinotekoisista makeutusaineista on haettu ratkaisua sokerin korvaajiksi virvoitusjuomissa. Ovatko ne kuitenkaan terveellisempiä kuin sokeri? Esiin on noussut mielipiteitä, jotka kyseenalaistavat tämän ja väittävät, että keinotekoisesti makeutetut juomat eivät ole painonhallinnan kannalta sen parempia kuin sokeripitoiset juomat.

sokeripitoiset virvoitusjuomat ovat tutkimusten mukaan merkittävä

tekijä kasvavassa ylipaino-ongelmassa ja niitä pidetään osallisena myös tyypin 2 diabeteksen yleistymisessä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nuorten kuluttamasta sokerista lähes puolet tulee sokeripitoi-sista virvoitusjuomista.

Sokerin kulutusta on pyritty aktii-visesti kääntämään laskuun useimmissa

länsimaissa jo vuosia. Kasvavien yli-paino- ja diabetesongelmien kanssa pai-nivat viranomaiset ovat myös pyrkineet suosimaan sokerittomia vaihtoehtoja. Maailman terveysjärjestö WHO antoi maaliskuussa 2015 suosituksen, jonka mukaan valtioiden tulisi pyrkiä sokerin, ja myös sokeripitoisten juomien, kulu-tuksen vähentämiseen erilaisten säänte-lytoimien, kuten verotuksen, avulla.

Sokerin korvaavat makeutusaineet ovat yleistyneet virvoitusjuomissa Myös virvoitusjuomateollisuus on havainnut kehittyvät trendit ja alka-nut panostaa entistä enemmän soke-rittomiin vaihtoehtoihin tuotteissaan. Moni kuitenkin haluaa juomansa yhä makeana. Siksi teollisuus on etsinyt sokerille korvaajia ja löytänyt niitä kei-notekoisten makeutusaineiden muo-dossa. Yleisimmin virvoitusjuomissa käytetty keinotekoinen makeutusaine on aspartaami. Ala onkin nähnyt suurta kasvua dieetti- ja kevytvirvoitusjuoma-markkinoilla.

Nykyisin keinote-koisesti makeutetut juomat vastaavat maailmanlaajui-sesti jo noin yhtä neljäsosaa kaikista virvoitusjuomien myynnistä.

Koska nämä makeutusaineet ovat moninkertaisesti makeampia kuin sokeri, niitä tarvitaan vain hyvin vähän makean maun aikaansaamiseksi. Näin niiden sisältämä kalorimäärä jää hyvin vähäiseksi, jopa olemattomaksi. Samalla on oletettu, että juomista tulee auto-maattisesti terveellisempiä, kun sokeri on poissa ja juomien sisältämä energia-määrä on pudonnut käytännössä nol-laan tai sen ainakin aivan sen lähelle.

Mutta onko keinotekoisissa makeu-tusaineissa sittenkään ratkaisu ylipaino-ongelmaan? Tätä väitettä käsittele-vät arvostetun, Lontoossa sijaitsevan, Imperial Collegen tutkijat yhteistyössä kahden Brasilialaisen yliopiston tut-kijoiden kanssa, uudessa PLOS Medi-cine -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa tammikuun alussa. Tutkijoiden mukaan ei ole olemassa riittävää näyttöä siitä,

TEKSTI Marko Uutela • KUVAT Shutterstock

Kide 1•2017 | 1918 | Kide 1•2017

että sokerin korvaaminen keinotekoi-silla makeutusaineilla vaikuttaisi lopulta suurestikaan juomaa nauttivien ylipai-non kertymiseen.

”Yleinen harhaluulo, johon teolli-suuden markkinointi on voinut hyvin-kin vaikuttaa, on, että koska ”kevyt” juomissa ei ole sokeria, niiden täytyy olla terveellisempiä ja edistää painon pudotusta, kun niitä käytetään sokeri-pitoisten juomien sijaan. Me emme kui-tenkaan ole löytäneet todisteita, jotka vahvistaisivat tämän.” kertoo Imperial Collegen verkkosivuilla artikkelin jul-kaisseen ryhmän vetäjä, professori Chris-topher Millett.

Keinotekoiset makeutusaineet lisäävät halua muuhun makeaan?Artikkelin mukaan on olemassa vah-voja epäilyjä siitä, että nämä keinote-koiset makeutusaineet stimuloidessaan makeudellaan ihmisen makean tunnis-tavia reseptoreita, samalla saavat aikaan halun syödä enemmän muita ruoka-aineita. Huomioon on tutkijoiden mukaan otettava myös sokerin puuttu-misen psykologinen vaikutus, eli kulut-taja voi ajatella nauttivansa kevyempää virvoitusjuomaa ja tämän seurauksena herkemmin syö muuta epäterveellisem-pää ja lihottavampaa ruokaa – ja syö sitä enemmän. Näin ihminen ajattelee vähentävänsä energiansaantiaan, vaikka ei todellisuudessa teekään näin, ener-giansaannin kohde vain siirtyy juomista toisiin ruoka-aineisiin.

Tutkijoiden mukaan suoria todis-teita todisteita keinotekoisten makeu-tusaineiden suoranaisesta epäterveel-lisyydestä ei ole paljoa vielä olemassa, mutta heidän mukaansa jo tehdyt tutki-mukset osoittavat, että niistä ei myös-kään ole käytännössä mitään hyötyä painonhallinnassa.

”Keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettujen juomien terveysvaiku-tuksista ei ole mitään varmaa näyttöä ja on myös otettava huomioon mahdolli-

nen virvoitusjuomateollisuuden vaiku-tus aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja niiden rahoittamiseen, kun keskustel-laan ovatko nämä juomat riittävä vaih-toehto sokeripitoisille juomille.” kertoo Imperial Collegen verkkosivuilla artik-kelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtori Maria Carolina Borges, Pelotasin yliopis-tosta, Brasiliasta.

Monenlaisia tutkimustuloksia löytyy – sekä puolesta että vastaanArtikkelissa käydään läpi useita tutki-muksia, joissa on käsitelty keinotekoi-sesti makeutettujen juomien vaikutusta terveyteen, useimmiten juuri ylipaino-ongelman kautta lähestyen. Kuten tut-kimuksessa usein käy, löytyy tuloksia, jotka puoltavat niiden käyttöä ja löy-tävät niistä hyviä, toimivia puolia, sekä sellaisia, jotka varoittavat niiden käy-töstä tai toteavat niiden olevan toimi-mattomia.

Artikkelin pääväittämän tueksi löy-tyy useita tutkimuksia siitä, kuinka sokerijuomien vaihtamisella keinotekoi-sesti makeutettuihin juomiin ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta painon suhteen. Lisäksi artikkeli viittaa myös vuonna 2014 Nature-lehdessä julkais-tuun tutkimukseen, jonka mukaan kei-notekoiset makeutusaineet muuttavat suoliston mikrobitasapainoa ja aiheut-tavat näin myös kasvavaa glukoosi-into-leranssia edesauttaen mahdollisesti tyy-pin 2 diabeteksen kehittymistä. On hyvä kuitenkin muistaa tässäkin, että yksi tutkimus aiheesta ei vielä anna tähän-kään suuntaan täyttä varmuutta näiden makeutusaineiden aiheuttamasta mah-dollisesti kasvaneesta terveysriskistä.

Artikkeli käsittelee myös sellaisia tutkimuksia – joita löytyy kohtalaisen monta – joissa keinotekoisesti makeu-tettujen juomien on todettu auttaneen painonhallinnassa. Mutta artikkelin kirjoittajien mukaan nämä eivät anna riittävän tarkkaa tai riittävän oikean-laista kuvaa tilanteesta ja keinotekoisten

makeutusaineiden terveysvaikutuksista. Heidän mukaansa useimmat tulokset ovat joko neutraaleja – eli tutkittavien paino ei ole muuttunut heidän siirryt-tyään sokerisista keinotekoisesti makeu-tettuihin juomiin – tai painon pudotus on ollut vähäistä.

Tietystikään näitä tutkimuksia ei pidä jättää huomioimatta. Ne esittävät tutkimusaineistoa, joka vahvistaa aja-tusta keinotekoisten makeutusaineiden mahdollisista hyödyistä ja siksi tutki-musryhmä on käynyt ne läpi. Näitä

tutkimalla ryhmä on päätynyt siihen lopputulokseen, että niissä ei esitetä riittävän vakuuttavia tuloksia jotka puoltaisivat keinotekoisten makeutus-aineiden käyttöä sokerin korvaajana. On hyvä huomioida artikkelin kirjoit-tajien esittämät mielipiteet siitä, kuinka laajoja tai tarkkoja tutkimusten tulok-set ovat. On asiantuntijoiden tehtävä arvioida kuinka luotettavia mitkäkin tutkimukset ovat.

Joka tapauksessa, lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan ja sitä on epäilemättä

tulossa. Mutta jo pelkkä epäily siitä, että keinotekoiset makeutusaineet eivät kenties olekaan paras mahdollinen kor-vaaja sokerille, antavat aihetta ajatella niitä sisältävien juomien kulutusta itse kunkin kohdalla.

Mikä on tilanne Suomessa?Suomalaiset juovat virvoitusjuomia panimoliiton arvion mukaan keski-määrin 52 litraa vuodessa tai päivit-täisannokseksi muunnettuna, noin 1,5 dl päivässä. Panimoliiton arvioiden

mukaan, näistä jo reilusti yli 30 % on sokerittomia tai keinotekoisesti makeu-tettuja juomia. Suomalaiset kuluttavat eri tavoin makeutettuja virvoitusjuomia suhteellisen maltillisesti verrattuna mui-hin länsimaihin, meillä ylivoimaisesti kulutetuin juoma on edelleen hanavesi. Esimerkiksi Hollannissa virvoitusjuo-mia kuluu n. 2,5 dl ja Yhdysvalloissa peräti n. 4,0 dl päivässä henkilöä kohti.

Panimoliiton tilasto-jen mukaan, virvoi-tusjuomien kulutus on ollut laskusuun-nassa Suomessa jo pitemmän aikaa.

Samalla sokerittomien juomien osuus kulutuksesta on tasaisesti kas-vanut – vaikka niidenkään kokonais-kulutus ei ole viime vuosina noussut. Virvoitusjuomien myynnin kehitykseen tuskin vaikuttaa myöskään Suomessa vuoden alusta tapahtunut makeisveron poisto, sillä se ei koske virvoitusjuomia. Niiden verotus säilyy ennallaan.

Tässä mainitun artikkelin tekijät suosittelevat vettä ensisijaisena juomana kaikille. He eivät missään tapauksessa suosittele sokeripitoisia virvoitusjuomia, mutta samalla haluavat nostaa keino-tekoisten makeutusaineiden kasvavan suosion mahdolliset negatiiviset puolet esille ja korostavat, että lisää tutkimusta niiden vaikutuksista tarvitaan ennen kuin niitä aletaan korostaa terveyssuosi-tuksissa terveellisenä vaihtoehtona soke-ripitoisten juomien korvaajiksi. Samoin he haluavat painottaa, että tutkimusten tulee olla muiden kuin virvoitusjuoma-teollisuuden rahoittamia, jotta niiden tulosten uskottavuus olisi ehdottoman varmaa. Varmaa on ainakin se, että tut-kimus ja kiistely keinotekoisista makeu-tusaineista, niiden hyödyistä sekä tur-vallisuudesta tulee jatkumaan.

Ma suljettu | Ti–ke 14–20 | To–su 14–20 | Ajomiehentie 1, Helsinki. Puh. 020 794 0790

Ilmainen reippailutapahtuma diabeetikkolasten perheille Huimalassa ma 13.3. klo 17–20.30 Tapahtumassa esittelyssä OmniPod letkuton insuliinipumppu.Illan aikana mahdollisuus verkostoitua keskenään sekä tutustua Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimintaan.

Ypsomed Ab, OmniPodin maahantuoja, tarjoaa pientä iltapalaa reippailun oheen.

Klo 17.30–18.30 professori Heikki Hyöty Tampereen Yliopistolta kertoo mikrobeista tyypin 1 diabeteksen synnyssä sekä enterovirusrokotteen kehittämisestä.

Ilmoittautuminen 6.3. mennessä toimisto@psdiabetes.fi tai 050 562 9446. Ilmoittautuessasi kerro, montako lasta ja aikuista perheestänne osallistuu.

Tervetuloa!Toivottaa Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Ma suljettu | Ti–ke 14–20 | To–su 14–20 | Ajomiehentie 1, Helsinki. Puh. 020 794 0790

Ilmainen reippailutapahtuma diabeetikkolasten perheille Huimalassa ma 13.3. klo 17–20.30 Tapahtumassa esittelyssä OmniPod letkuton insuliinipumppu.Illan aikana mahdollisuus verkostoitua keskenään sekä tutustua Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimintaan.

Ypsomed Ab, OmniPodin maahantuoja, tarjoaa pientä iltapalaa reippailun oheen.

Klo 17.30–18.30 professori Heikki Hyöty Tampereen Yliopistolta kertoo mikrobeista tyypin 1 diabeteksen synnyssä sekä enterovirusrokotteen kehittämisestä.

Ilmoittautuminen 6.3. mennessä toimisto@psdiabetes.fi tai 050 562 9446. Ilmoittautuessasi kerro, montako lasta ja aikuista perheestänne osallistuu.

Tervetuloa!Toivottaa Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry

Kide 1•2017 | 2120 | Kide 1•2017

Uutistarjotin – LÄHDE Uutispalvelu Duodecim

Laihtuminen mahdollisesti merkki iäkkään dementiavaarasta

tasaisesti vuosien varrella laihtuvat naiset saattavat tuoreen tutkimuk-

sen mukaan olla muita alttiimpia sai-rastumaan dementiaan tai sitä lievem-pään kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. Tiedot perustuvat 1 300 keskimäärin 68-vuotiaan naisen aineis-toon.

Naisten painonkehitystä seurattiin kahdenkymmenen vuoden ajan, ja kun nämä tiedot yhdistettiin yli 80-vuo-

tiaana tehtyihin kognitiivisten testien tuloksiin, tasaisesti vuosien varrella laihtuneiden havaittiin sairastuneen dementiaan tai kognitiivisten mielentoi-mintojen heikentymään muita toden-näköisemmin. Riski suureni 17 prosent-tia jokaista vuoden sisällä kadonnutta puolta kiloa kohden, tutkijat havaitsivat. Yhteys näkyi riippumatta osallistujien iästä, koulutustasosta, fyysisestä kun-nosta ja mahdollisesta masennuksesta.

Havainnot pitää varmistaa lisätut-kimuksissa, mutta ne viittaavat tasaisen laihtumisen olevan merkki tulevasta dementiariskistä. Laihtuminen saattaa kuvastaa monia elintapojen ja elämän-tilanteiden muutoksia sekä elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkene-mistä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American

Geriatrics Society -lehdessä.

Univaje saa syömään enemmän

lyhyiksi jääneet yöunet saattavat saada ihmiset syömään tavallista enemmän, tuore tutkimus osoittaa. Jos tilanne

jatkuu pitkään, tämä voi myös altistaa liikakilojen kertymi-selle.

Tulosten perusteella univajeiset syövät seuraavana päivänä noin 400 kilokaloria tavallista enemmän. Väsyneet näyttäisi-vät olevan myös persompia rasvaiselle ruoalle.

Havainnot perustuvat yhdentoista kokeellisen, labora-toriossa tehdyn tutkimuksen aineistoihin, jotka koostuivat yhteensä 170 koehenkilön tiedoista. Osana tutkimuksia koe-

henkilöt altistettiin univajeelle valvotuissa oloissa ja heidän energiansaantiaan verrattiin normaalipituisia tai pitempiä unia nukkuviin.

Aiemmissa tutkimuksissa univaje on yhdistetty mm. lasten ja nuorten lihomiseen.

Tulokset julkaistiin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(European Journal of Clinical Nutrition 2016)

http://www.nature.com/ejcn/index.html

Reippailu istumisen lomassa parantaa verenpainetta

liika istuminen ja pitkät fyysisesti passiiviset jak-sot on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa

sydänriskeihin, mutta istumisen haitat voi mah-dollisesti kumota reippailemalla välillä. Tuoreessa tutkimuksessa tämä onnis-tui muutaman minuutin jaloittelulla ja kevyellä lihastreenillä.

Tutkimukseen osallistui 24 ylipainoista tyypin 2 diabeetikkoa, jotka osana tutki-musta istuivat kahdeksan tunnin mittaisia istuntoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein joko kolmen minuutin kävelyllä tai jump-pavideon tahtiin tehdyllä lihastreenillä. Kolmannella eli ver-rokkikerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella kolmen minuutin kävely ja kol-men minuutin lihastreeni kummatkin laskivat koehenkilöi-den verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia. Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski

noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg koepäivinä, jolloin istuminen

keskeytettiin kävelyllä tai lihashar-joittelulla.

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveys-

haittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein

nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuo-

sina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (Journal of Hypertension 2016;

DOI: 10.1097/HJH.0000000000001101) http://

dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001101

Lihavuus lisää monihermosairauden riskiä

Diabetes on tunnettu moniher-mosairauden eli polyneuropatian

riskitekijä, mutta myös lihavuus altis-taa sairastumiselle. Lihavuuteen liittyvä sairastumisriski havaitaan riippumatta siitä sairastaako potilas diabetesta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Monihermosairaus on yleensä sym-metrinen ääreishermojen tai autono-misen hermoston sairaus. Se aiheuttaa mm. tuntohäiriöitä ja lihasten heik-koutta erityisesti raajojen kärkiosissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tut-kijat halusivat selvittää metabolisen oireyhtymän eri osatekijöiden vaikutuk-sia monihermosairauden riskiin. Tätä

varten he tutkivat 102 lihavan ja 53 nor-maalipainoisen potilaan hermoston toi-mintaa. Lihavista noin kolmanneksella oli diabetes, vajaalla kolmanneksella esidiabetes ja loppujen glukoosiaineen-vaihdunta oli normaalia.

Tutkimusten perusteella moniher-mosairautta poti 4 prosenttia normaa-lipainoisista ja 11 prosenttia lihavista, joiden glukoositasot olivat kunnossa. Esidiabetesta potevilla lihavilla moniher-mosairaus oli puolestaan jo 29 prosen-tilla ja diabetesta potevilla 35 prosentilla.

Myös korkeampi ikä ja suurempi vyötärön ympärys liittyivät suurempaan monihermosairauden riskiin, mutta

yhteys ei ollut kovin voimakas. Korkea verenpaine tai kolesteroli eivät vaikutta-neet tuloksiin.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suu-remmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat lihavuuden osuuteen moni-hermosairauden synnyssä. Merkittävää on, että lihavuuteen liittyvä sairastumis-riski havaitaan myös potilailla, joilla ei ole diabetesta tai lievempää glukoosi-aineenvaihdunnan häiriötä. Näin ollen laihduttaminen todennäköisesti voisi ehkäistä myös monihermosairauksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology

-lehdessä.

KUVA

Pix

hill.

com

Tapahtuma on jäsenille

Kide 1•2017 | 2322 | Kide 1•2017

Uutistarjotin – LÄHDE Uutispalvelu Duodecim

Kananmunien maine parani entisestään

kananmunien uskottiin pitkään suurentavan sydänriskejä, koska ne sisältävät paljon kolesterolia, mutta tutkimus-

tiedon lisääntyessä pelko on osoittautunut turhaksi. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kananmunat eivät myöskään suurenna riskiä sairastua dementiaan. Ne saattavat päinvas-toin olla hyväksi aivoille.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kananmunien syömi-nen ei suurentanut riskiä sairastua dementiaan edes 22-vuotisen seurannan aikana. Yhteyksiä ei näkynyt myöskään analyysissa, jossa tarkasteltiin kolesterolin saantia myös muista lähteistä.

Runsas kananmunien syöminen saattoi tulosten perus-teella olla jopa hyväksi aivoille, sillä niitä paljon syövät pär-jäsivät muita paremmin neuropsykologisissa ja kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä.

Tutkimus julkaistiin Ameri-can Journal of Clinical Nutrition -lehdessä, ja siihen osallistui 2 500 dementian suhteen tervettä 42–60-vuotiasta kuopiolais-miestä. Seurannan aikana heistä 340 sairastui dementiaan ja 270 Alzheimerin tautiin.

Tulokset ovat uusin todiste siitä, että kananmunat eivät kohtuullisesti käytettynä lisää sydän- ja verisuonitautien ja muiden sairauksien riskiä. On kuitenkin mahdollista, että haittoja ilmaantuu, jos saanti on erittäin suurta.

American Journal of Clinical Nutrition 2016; DOI: 10.3945/

ajcn.116.146753) http://dx.doi.org/10.3945/ ajcn.116.146753

Kuumat aallot voivat kertoa myös valtimoiden kunnosta

Vaihdevuosiin kuuluvat kuumat aallot voivat tuoreen tutkimuksen

mukaan kertoa myös naisen sydäntau-tiriskistä. Paljon ja päivittäin kuumia aaltoja kokevien valtimoissa on selvästi enemmän merkkejä sydän- ja verisuoni-taudeille altistavista muutoksista.

Tutkimuksessa 300 vaihdevuosiaan elävän naisen kaulavaltimot tutkittiin ult-raäänellä. Kuvausten perusteella kaulaval-timon sisäpinnat olivat paksuuntuneet enemmän naisilla, joilla oli paljon kuu-

mia aaltoja. Lisäksi heidän valtimoissaan oli enemmän rasvakovettumia.

Tutkijat selvittivät olisivatko havain-not voineet johtua perinteisistä sydän-riskitekijöistä, mutta niin ei ollut aina-kaan naisilla, jotka kärsivät kuumista aalloista päivittäin. Myöskään erot naishormoni estradiolin pitoisuuksissa eivät selittäneet havaintoja.

Jos tutkijoiden tulokset varmistetaan lisätutkimuksissa, kuumat aallot saat-tavat olla perinteisten riskitekijöiden

veroinen sydänriskien ennustaja vaihde-vuosioireisilla naisilla.

Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjak-soa, jolloin naisen kuukautiset lakkaavat ja munasarjojen toiminta heikkenee ja lop-puu. Suurelle osalle naisista tämä aiheuttaa oireita, kuten kuumia aaltoja ja yöllistä hikoilua. Suomalaisnaisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51 vuoden iässä.Uutispalvelu Duodecim (Stroke 2016;

47: 2910–2915) http://dx.doi.org/10.1161/

STROKEAHA.116.014674

Optimistinainen elää pitempään

Positiivinen elämänasenne voi tuoreen tutkimuksen mukaan pidentää naisen elinikää. Havainto vahvistaa

tutkimusnäyttöä optimismin lukuisista terveyshyödyistä.Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa opti-

mismin yhteyksiä kuolleisuuteen tarkasteltiin seuraamalla 70 000 naista vuosina 2006–2012. Naisten elämänasennetta ja terveyttä oli selvitetty jo vuonna 2004.

Positiivisen ja optimistisen elämäntavan omaksuneiden riski menehtyä seurannan aikana oli tulosten perusteella noin kolmanneksen pienempi kuin naisten, jotka olivat vähiten optimistisia. Yhteys havaittiin riippumatta naisten sosiaalisesta

ja taloudellisesta asemasta, mutta se heikkeni selvästi, kun ana-lyysiin otettiin mukaan elämäntavat ja terveyskäyttäytyminen.

Tulokset osoittavat optimistien todennäköisesti elävän muita pitempään, ja luultavimmin tämä johtuu elintavoista. Tulevaisuutensa valoisana näkevät pitävät itsestään huolta paremmin kuin synkemmin elämään suhtautuvat, tuloksista voi päätellä. Elämänasenteet ja mieliala voivat myös vaikuttaa siihen, miten hyvin potilas noudattaa lääkityksiään tai hakeu-tuu hoitoon uusien oireiden vuoksi.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Sydänriskit kasvavat jo ennen varsinaista diabetesta

Diabetes on tunnettu sydän- ja veri-suonitautien riskitekijä, mutta

sairastumisvaara saattaa suurentua jo ennen kuin diabeteksen kriteerit täyt-tyvät. Tämä havaitaan ns. esidiabetesta potevilla, eli henkilöillä, joiden glukoo-siaineenvaihdunta on lievästi häiriinty-nyt.

British Medical Journalissa julkais-tut tulokset perustuvat 53 tutkimuksen meta-analyysiin ja niiden perusteella esidiabetesta potevat ovat tavallista

alttiimpia sairastumaan sepelvaltimo-tautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Myös heidän riskinsä menehtyä vajaan kymmenen vuoden seurantojen aikana oli suurempi kuin osallistujien, joiden glukoosiaineenvaihdunta oli normaalia. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä yli 1,6 miljoonaa miestä ja naista.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja ja viittaavat sydän-riskien suurentuvan jo suhteellisen alhaisilla glukoositasoilla. Riskit suu-

renivat jo, kun paastoglukoosi oli 5,6 mmol/l. Diabetesdiagnoosin saa, kun paastoglukoosi ylittää 7,0 mmol/l.

Suomalaismiehistä 16 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairastaa aikuis-tyypin diabetesta, mutta suurin piirtein yhtä monella on esidiabetes. Ilman elä-mäntapamuutoksia ja hoitoa esidiabetes etenee usein varsinaiseksi diabetekseksi.

(BMJ 2016; 355: i5953)

http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i5953

Särkylääkkeet saattavat heikentää kuuloa – jos niitä käyttää pitkään

yleisten särkylääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi yhdys-valtalaistutkimuksen mukaan altistaa kuulon heikenty-

miselle. Yhteys koskee ibuprofeenia ja parasetamolia, mutta ei aspiriinia tai muita asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä.

Tulosten perusteella kuulonheikentymän riski havaitaan ibuprofeenia ja parasetamolia ainakin kuuden vuoden ajan säännöllisesti käyttävillä naisilla. Vertailukohtana olivat naiset, jotka olivat olleet lääkityksellä korkeintaan vuoden.

Asetyylisalisyylihappoa käyttävät eivät kärsineet kuulon-heikentymästä muita todennäköisemmin, mikä on mielen-kiintoista, sillä erittäin suurina annoksina sen tiedetään tila-päisesti heikentävän kuuloa ja aiheuttavan tinnitusta. Tosin nykyään niin suuria annoksia käytetään vain harvoin.

Nyt havaittu riski ei ollut kovin suuri, mutta lääkitysten yleisyyden vuoksi pienelläkin riskillä voi väestötasolla olla suuri vaikutus. Jos nyt havaittu yhteys varmistuu lisätutki-muksissa, särkylääkkeet olivat vastuussa joka kuudennesta kuulonheikentymästä, joka tässä potilasryhmässä havaittiin.

Tutkimukseen osallistui 54 000 yhdysvaltalaista naissai-raanhoitajaa, jotka olivat 48–73-vuotiaita tutkimuksen al-kaessa.

Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2016;

DOI: 10.1093/aje/kww154) http://aje.oxfordjournals.org/content/

early/2016/12/08/aje.kww154.abstract

skitsofreniaa sairastavien tiedetään sai-rastuvan tavallista todennäköisem-

min diabetekseen, mutta tutkijat eivät ole tienneet, mistä tämä tarkalleen johtuu.

Tuoreen meta-analyysitutkimuksen tulokset eivät nekään tarjoa lopullista vastausta, mutta ne osoittavat potilaiden glukoosiaineenvaihdunnan olevan häi-riintynyt jo skitsofrenian alkuvaiheessa ennen lääkitysten aloittamista. Näin ollen diabetesriski ei selity vain lääkityk-sillä, jotka voivat altistaa diabetekselle.

Meta-analyysissa yhdistettiin ja analysoitiin 16 aikaisemman tutki-

muksen aineistot, jotka koostuivat 731 potilaan ja 614 verrokin tiedoista. Poti-laat olivat hiljattain sairastuneet skitso-freniaan eivätkä saaneet vielä antipsy-koottisia lääkkeitä.

Tulosten perusteella skitsofreniapo-tilaiden glukoosiaineenvaihdunta oli huonommalla tolalla verrattuna tervei-siin verrokkeihin. Tämä näkyi paastog-lukoosissa, glukoosirasituskokeessa sekä insuliinitasoissa

Havaintojen perusteella ei voi pää-tellä, miksi potilaiden glukoosiaineen-vaihdunta on heikentynyt, mutta mah-

dollisia selityksiä on monia. Ruokava-lion ja elintapojen lisäksi on esimerkiksi mahdollista, että diabeteksella ja skitso-frenialla on yhteisiä altistavia tekijöitä, jotka selittävät niiden yhteyden.

Skitsofreniaa potevat sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin myös moniin muihin sairauksiin kuten sydäntauteihin ja hengityssairauksiin. Skitsofreniapotilaat kuolevat 15–30 vuotta muuta väestöä nuorempina.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry

-lehdessä

Skitsofrenia ja diabetes

KUVA

Pix

hill.

com

Kide 1•2017 | 2524 | Kide 1•2017

Kananmuna päivässä saattaa ehkäistä aivoverenkiertohäiriöitä

kananmunien syöminen ei suurenna sepelvaltimo-taudin vaaraa ja saattaa jopa pienentää aivove-

renkiertohäiriöiden riskiä, tuore yhdysvaltalaistutki-mus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the Ame-rican College of Nutrition -lehdessä.

Kananmunien uskottiin pitkään altistavan sydänoireille, koska ne sisältävät paljon kolesterolia. Ravinnon kolesterolin ajateltiin ennen nostavan veren kolesterolipitoisuuksia ja sitä kautta myös lisäävän sydänoireita, mutta tut-kimustiedon lisääntyessä vaikutus on osoittautunut korkeintaan vähäi-seksi.

Nyt julkaistut tulokset perus-tuvat vuosina 1982–2015 tehtyjen kananmunatutkimusten aineis-toihin, jotka koostuvat sepelvalti-motaudin osalta 280 000 potilaan ja aivoverenkiertohäiriöiden osalta 300 000 potilaan tiedoista.

Analyysin perusteella päivittäinenkään kananmunien syöminen ei suurentanut vaaraa sai-rastua sepelvaltimotautiin, mutta liittyi sen sijaan 12 prosenttia pienempään riskiin sairastua aivo-verenkiertohäiriöihin.

Yhdysvaltalaisten havainnot ovat samansuuntaisia monien viimeaikais-

ten tutkimusten kanssa, mutta aivove-renkiertohäiriöiden osalta tuloksiin kannattaa suhtautua varoen. Yksi syy tähän on tutkimuksen rahoitus, joka tuli osittain yhdysvaltalaiselta kananmunantuottajien etuja aja-valta järjestöltä. Rahoittajien intres-

sit voivat välillä näkyä tutkimusten tuloksissa.

Sepelvaltimotaudin osalta tulokset sen sijaan vahvista-vat aikaisempiin tutkimuk-siin perustuvaa nykykäsitystä,

jonka mukaan kananmunat eivät suurenna niitä säännöllisesti

nauttivien sydänriskejä. On silti mahdol-lista, että riskejä ilmaantuu, jos kananmu-

nien syönti on erittäin runsasta.

Uutispalvelu Duodecim

(Journal of the American College of Nutrition 2016)

http://www.americancollegeofnutrition.org/

content/the-journal

Uutistarjotin – LÄHDE Uutispalvelu Duodecim

Enterovirusinfektiot mahdollisesti tyypin 1 diabeteksen taustalla

suomalaistutkijat ovat löytäneet lisää todisteita virusinfektioiden

osuudesta tyypin 1 diabeteksen syn-nyssä. Arvostetussa Diabetologia-leh-dessä julkaistut tulokset viittaavat ente-roviruksiin.

Enterovirusinfektiot on yhdistetty tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetekseen aiemminkin, mutta nyt julkaistut tulok-set ovat merkittävä lisätodiste.

Tulokset osoittivat enterovirusinfek-tiot noin kolme kertaa yleisemmiksi suo-malaislapsilla, jotka olivat vasta-aineiden perusteella sairastumassa diabetekseen. Yhteys koski infektioita, jotka olivat

tapahtuneet yli vuosi ennen vasta-ainei-den toteamista.

Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa havainnot viittaavat siihen, että enterovi-rusinfektiot käynnistävät tai ovat muuten osallisena tyypin 1 diabeteksen syntypro-sessissa, jossa haiman insuliinia tuottavat solut alkavat tuhoutua.

Enterovirusinfektiot ovat hyvin yleisiä, mutta Suomessa niitä todetaan vähemmän kuin monissa muissa maissa. Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että tämän vuoksi suomalaislapset ovat erityisen alttiita enterovirusten mah-dollisille diabetesvaikutuksille. Tämä

selittäisi sen, miksi tyypin 1 diabetes on Suomessa poikkeuksellisen yleinen.

Tutkimuksessa enterovirusta etsit-tiin ulostenäytteistä, jotka oli kerätty vauvaiästä alkaen 130 lapselta, joilla oli veressään diabeteksen oireettomaan vai-heeseen yhdistettyjä autovasta-aineita, sekä 280 verrokilta. Kaikilta lapsilta analysoitiin keskimäärin 11 näytettä. Näytteitä kerättiin säännöllisin väliajoin kunnes lapset olivat 2–3-vuotiaita.

Tutkimuksen toteutti professori Heikki

Hyödyn ja Hanna Honkasen vetämä

tutkijaryhmä.

Välimeren ruokavalio pitää iäkkään aivot kunnossa

kaikkien aivot kutistuvat jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta

tuoreen tutkimuksen mukaan kutistu-mista voi vähentää syömällä terveelli-sesti. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä. Aivojen kutistumi-nen ja aivosolujen vähentyminen voivat vaikuttaa mm. muistiin ja oppimiseen.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 400 skottivanhuksen aivot kuvattiin mag-neettikuvauksella heidän ollessaan 70-vuotiaita ja uudelleen 73-vuotiaana.

Kun tutkijat yhdistivät kuvantamis-tulokset tietoihin osallistujien ruoka-valiosta, he havaitsivat aivojen koko-

naistilavuuden pienentyneen vähiten niillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti piirteitä Välimeren ruokavaliosta. Tämä havaittiin verrattuna vähiten välimerel-lisesti syöviin.

Välimeren perinteistä ruokavaliota noudattavat syövät runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja käyttävät kohtuulli-sesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja.

Tulokset havaittiin riippumatta monista tuloksia mahdollisesti vääris-tävistä muuttujista, kuten koulutus-tasosta, diabeteksesta ja verenpaine-

taudista. Ruokavalio ei vaikuttanut aivojen harmaan aineen tilavuuteen tai aivokuoren paksuuteen. Yhteyksiä ei havaittu myöskään analyysissa, jossa keskityttiin kalan ja lihan osuuteen ruo-kavaliossa.

Tutkimuksen tulokset pitää varmis-taa lisätutkimuksissa, mutta ne ovat samansuuntaisia aiempien havaintojen kanssa. Välimeren perinteisen ruokava-lion on osoitettu pienentävän monien sairauksien, mm. dementian ja aivove-renkiertohäiriöiden vaaraa.

(Neurology 2016) www.neurology.org

Liika rauta saattaa altistaa raskausdiabetekselle

naisia kehotetaan usein syömään rautalisiä raskauden aikana, jotta

heidän raudansaantinsa olisi varmasti turvattu. Tuoreen yhdysvaltalaistutki-muksen perusteella tämä voi kuitenkin olla haitaksi osalle naisista, sillä korkeat rautatasot saattavat suurentaa raskaus-diabeteksen riskiä.

Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 107 raskausdiabe-tekseen sairastuneen ja 214 terveen ver-rokin terveystietoihin. Naisten rautata-sot arvioitiin mittaamalla hepsidiinin,

ferritiinin sekä transferriinireseptorin liukoisen muodon pitoisuudet. Näiden mittausten avulla tutkijat saivat moni-puolisen kuvan naisten rautatasoista sekä rauta-aineenvaihdunnasta.

Tulosten perusteella suuret rauta-varastot liittyivät yli kaksinkertaiseen raskausdiabetesriskiin, joka näkyi jo raskauden alkupuolella, mutta varsinkin toisesta raskauskolmanneksesta alkaen.

Havainnot ovat huolestuttavia, sillä hyvin monet naiset syövät rautalisiä raskauden aikana, vaikka he eivät vält-

tämättä niitä tarvitsisi. Toisaalta noin kolmanneksella odottavista rautava-rastot ovat selvästi liian pienet. Jos nyt julkaistut tulokset varmistetaan lisä-tutkimuksissa, lääkärien kannattaisi todennäköisesti pidättäytyä rautalisien suosittamisesta kaikille rutiininomai-sesti.

Uutispalvelu Duodecim

(Diabetologia 2016; DOI: 10.1007/

s00125-016-4149-3)

http://dx.doi.org/10.1007/s00125-016-4149-3

Tyypin 2 diabetespotilaiden omavastuu lääkehoidosta kasvoi 1.1.2017

eduskunta on hyväksynyt 30.11.2016 hallituksen esityksen vuoden 2017 lääkesäästöjen toteuttamistavasta. Osana tätä

esitystä ja nyt eduskunnan päätöksen mukaisesti diabeteslääk-keistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin ylimmästä eri-tyiskorvausluokasta (100 %) alempaan erityiskorvausluokkaan (65 %). Insuliinivalmisteet säilyvät edelleen ylimmässä erityiskor-vausluokassa. Korvattavuusluokan muutos tuli voimaan 1.1.2017.

Muita diabeteslääkkeitä kuin insuliinivalmisteet ovat suun kautta otettavat tablettimuotoiset diabeteslääkkeet sekä pis-

toksina annosteltavat GLP-1-suolistohormonivalmisteet.Diabetespotilas kantaa jatkossa yhä enemmän taloudellista

vastuuta oman sairautensa hoidosta. Suurimmalla osalla vuo-sittainen sairausvakuutuskatto tulee täyttymään kun kaikki käytössä olevat lääkkeet otetaan huomioon.

Potilaalla voi taloudelliseen tilanteeseen perustuen olla oikeus toimeentulotukeen lääkehoidon hankkimista varten, mikäli sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet ovat julkisen ter-veydenhuollon lääkärin määräämiä.

KUVA

Pix

hill.

com

Kide 1•2017 | 2726 | Kide 1•2017

osallistuin Wellness Foundryn, Lassila & Tikanojan, Ter-veystalon ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen

tukemana tieteelliseen symposiumiin Bostonissa. Satoja ter-veysalan ammattilaisia koonnut tapahtuma järjestettiin jo 13. kerran. Tämän vuoden teemana oli: Digital Technology that cares: Bringing the human element to life, eli hoitava, humaani teknologia. Minulla oli symposiumissa esillä posteri pro gradu -työstäni otsikolla: Visual food diary for social support, dietary changes and weight loss.

Terveysteknologian uusi aalto on tulossaKonferenssiaiheissa risteilivät terveysteknologioiden vaikutus-ten arviointi ja potilaiden sitoutumiskeinot uusiin hoitome-netelmiin. Symposiumissa kurkistettiin myös hoitoteknolo-gian tulevaisuuteen ja pohdittiin, mitkä ovat parhaiksi havai-tut käytännöt uusien teknologioiden käyttöönotoissa. Tänä päivänä pyritään innovaatioihin, joilla säästetään lääkäreiden aikaa ja parannetaan hoidon laatua, tutkitusti.

Uudet terveysteknologiat ovat jo muuttaneet hoitota-poja. Tulevaisuudessa tullaan vielä enemmän hyödyntämään tekoälyä. Sain mahdollisuuden keskustella Joseph Kvedarin LT, Partners HealthCare -yhtiön varajohtajan kanssa. Hän ennustaa seuraavan suuren askeleen olevan kotihoidon reaali-aikainen integrointi osaksi hoitoa: ”Jo nyt on käytössä erilai-sia videolla toteutettavia seurantakäyntejä, potilasportaaleja ja chat-palveluita. Seuraavaksi näemme kotihoidon osana poti-laan hoitoa, esimerkiksi verenpaineseurannassa. Ihannetilan-teessa potilaiden tulisi voida olla enemmän vastuussa omasta terveydestään monitorointiteknologian avustamana.” Kotihoi-don integroinnista hyvän esimerkin kertoi tapahtumassa tut-kimustaan esitellyt Jenna Bollyky (LT). Hänen tutkimukseensa osallistui tyypin 2 diabeetikoita, joiden verensokeria seurattiin mittareilla, joista tieto välittyi pilvipalvelun kautta suoraan diabetesohjaajille. Tutkimuksen mukaan tekstiviestein etäoh-

jattu verensokeriseuranta paransi potilaiden HbA1c-arvoja. Teknologian lisääntyvään käyttöön liittyy myös haasteita.

Kvedar nosti esille käyttäjien näkökulmasta turvallisuuden: ”Potilaiden suurimpina huolenaiheina ovat tietoturva-asiat. Etenkin USA:ssa ajatus lääkärin virtuaalisesta vastaanotosta tuntuu vielä vieraalta. Tämä on sikäli ristiriitaista, koska muita teknologioita käytetään ahkerasti.”

Ikääntyville tulevaisuudessa älyllisiä haasteita ja apua arjen rutiineihinVoittoa tavoittelemattoman, ikääntyvien hyvinvointia edistä-vän AARP:n (American Association of Retired Persons) toimi-tusjohtaja Jo ann Jenkins totesi, että tapa ikääntyä on muuttu-nut. Ikääntyminen on käsitelty lähinnä medikalisoidussa kon-tekstissa, mikä on johtanut epätoivottuihin tuloksiin. Jenkins toivoo terveysteknologian mahdollistavan jatkossa parempia sosiaalisia ympäristöjä, antavan lisää älyllisiä haasteita, autta-van terveellisessä ravitsemuksessa, turvallisessa asumisessa ja hyvän kunnon ylläpitämisessä. Tavoitteena on, että ikääntyvä väestö käsitettäisiin terveydenhuollon varassa selviävien poti-laiden sijaan aktiivisena oman terveyden ylläpitäjänä.

Personal Connected Health Alliancen varajohtaja Patty Mechael (TtT) totesi ikääntyvien tarvitsevan terveydenhoi-toon yksilöllisempää lähestymistapaa. Ikääntyvien pärjää-mistä arjessa voivat helpottaa erilaiset kotisensorit, kannet-tavat laitteet (mm. älyrannekkeet) ja terveydentilan monito-rointi. Monitorointiin liittyen Endeavour Partnersin Dan Led-ger esitteli luennollaan VitalPacth®-biosensorin. Kertakäyt-töinen tuote rekisteröi mm. yksikanavaisen EKG:n, sydämen sykkeen ja sykevaihtelun, vartalon asennon, kehon lämpöti-lan, hengitystiheyden, kaatumiset ja fyysisen aktiivisuuden, esimerkiksi askeleet.

AARP:n ylilääkäri Charlotte yeh, puhui symposiumissa ikääntyvien neurologiasta: ”Aivot ovat kuin viini, ne parane-

vat vanhetessaan”, ja jatkoi ”Kertyneestä elämänkokemuk-sesta johtuen vanhemmilla on parempi ongelmanratkai-sukyky, enemmän empatiaa ja nuoria parempi tunteiden hallinta”. Aivoista kannattaa siis pitää hyvin huolta ja vanhe-nemiseen kannattaa suhtautua positiivisesti. Yeh esitteli The Global Council on Brain Health -järjestön kehittämän, ver-kossa toimivan Staying Sharp -sovelluksen, jossa ikääntyville tarjotaan kokonaisvaltainen aivojen hyvinvointiin tähtäävä harjoitusohjelma. Personoitava ohjelma sisältää viisi teemaa: rentoudu, opettele uusia taitoja, pysy sosiaalisena, syö hyvin ja liiku.

Yksi tapahtumassa esillä olleista iäkkäille suunnatuista terveysinnovaatioista oli MedSentry-järjestelmä. Iäkkäillä on monesti useita lääkityksiä, joiden oikea-aikainen otto ja annostelu voivat tuottaa hankaluuksia. Lääkityksen valvonta- ja annostelujärjestelmään kuuluu laite, joka ilmoittaa poti-laalle, milloin lääkkeet tulee ottaa. Lisätukea saa tarvittaessa monitorointikeskuksen ohjaajalta, joka ottaa potilaaseen tai hoitopaikkaan yhteyttä, mikäli lääkitystä ei tietyn ajan ku-luessa ole otettu. Järjestelmää tutkittiin sydämen vajaatoimin-taa sairastavilla potilailla. Tutkimuksen mukaan lääkehoito-myöntyvyys oli peräti 98 % verrattuna keskimääräiseen 40 %. MedSentryä käyttäneillä oli myös vähemmän sairaalahoito-jaksoja kuin kontrolliryhmään kuuluneilla.

Särkylääkkeen sijaan teknologiaa?Mielenkiintoinen oli myös krooniseen kipuun kuten selkäki-puun tai hermo- ja nivelsärkyyn tarkoitettu Quell®-laite. Lait-teen toiminta perustuu perifeeristen tuntohermojen elektro-niseen stimulointiin. Tuntohermot kuljettavat hermoimpuls-sit keskushermoston kipua prosessoiviin osiin ja aktivoivat kipua inhiboivia laskevia ratoja. Potilas pystyy ohjaamaan laitetta älypuhelinsovelluksella. Tutkimuksessa 81 % käyttä-jistä koki laitteen helpottavan kroonista kipua.

Mitä kannattaa huomioida terveysteknologian käyttöönotossa? Endeavour Parnersin johtaja Dan Ledger kertoi, mihin suuntaan terveyden seurantalaitteita ollaan tulevaisuudessa kehittämässä. Nyt kehitetään keinoälyyn perustuvia käyttäy-

tymisen muutosta tukevia laitteita. Tulevaisuutta ovat myös stressin ja tunnetilojen tunnistus ja hallinta, passiivisen ener-gian kulutuksen laskeminen ja terveydentilan muutoksien ennustaminen. Tavoitteena on, että kannettavia seurantalait-teita (wearables) voidaan käyttää kroonisten kansantautien ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon.

Vaikka uusia teknologioita tulee kovaa vauhtia, niitä ei saada käyttöön kovin nopeasti. Symposiumissa nousi toistu-vasti esille, kuinka terveysteknologian tulisi huomioida poti-laiden yksilöllisiä eroja: yksi malli ei sovi kaikille. Philipsin terveysliiketoiminnan johtaja Randy Hamlin nosti esille teol-lisuuden ongelman: rakennamme helposti hienoja laitteita, mutta emme aina mieti mitä potilas haluaa, tai miten käy-tämme laitteiden keräämään tietoa hyödyksi.

”Kliininen tutkimustilanne on monesti erilainen kuin todellisuus ja yrittäessämme skaalata tutkimustuloksia käy-täntöön sitouttaminen uuteen teknologiaan voi olla yllättä-vän haastavaa” sanoi Joseph Kvedar omassa puheenvuoros-saan. Hänen mukaansa kuluttajat eivät esimerkiksi siedä juuri yhtään sitä, että teknologia ei toimi ja luovuttavat herkästi. Käyttötukea tulisikin olla hyvin saatavilla. Diabeteksen hoi-toa helpottavaa omahoitosovellusta valmistavan Livongon toimitusjohtaja Glen Tullman totesi Kvedarin puheenvuoroon viitaten, ”Mikään älykäs ei tarvitse käyttöohjeita”. Terveys-teknologian pitäisi siis antaa samanlainen kokemus helppo-käyttöisyydestä kuin esimerkiksi Applen iPhone. Terveys-sovellusten käyttöliittymien lisäksi sisällön tulisi olla myös monipuolista, jotta sovellusten käyttö koetaan kiinnostavaksi, merkitykselliseksi ja sen käyttöön sitoudutaan pitkäksi aikaa. Ongelmana kun on, että uusien sovellusten käyttö lopetetaan keskimäärin kuuden kuukauden jälkeen.

American Heart Associationin johtaja nancy Brown ker-toi puheenvuorossaan, että järjestö käyttää erilaisia terveys-sovelluksia eri kohderyhmille. Brownin mukaan on tär-keää havainnoida ihmisiä heidän todellisissa elinoloissaan ja ymmärtää, mitä he todella tarvitsevat. Brown ja monet muut puhujat nostivat esiin sosiaalisen tuen merkityksen uusiin sovellukseen sitouttamisessa, samoin kuin terveysvaikutusten saavuttamisessa. Vertaistuki auttaa tunnetusti esimerkiksi pai-nonpudotuksessa ja tupakoinnin lopettamisessa.

Teknologian käyttöönottoa voidaan edistää myös jul-kishallinon taholta. Strateginen neuvonantaja Julien Venne European Connected Health Alliancesta kertoi, että Espan-jan Kataloniassa otettiin hiljattain käyttöön mHealth (mobile health) -resepti, jolla lääkäri voi määrätä potilaalle asiantunti-joiden arvioimia ja tutkitusti toimivia mobiilisovelluksia.

Kokonaisuudessaan symposium oli inspiroiva ja antoisa kokemus. Kiitän Wellness Foundry:a, Lassila & Tikanojaa, Terveystaloa ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:tä matka-apurahoista, jotka mahdollistivat osallistumiseni sym-posiumiin.

Matkakertomus: Connected health symposium, Yhdysvallat (Boston),

20.–21.10.2016, Heli Salmenius-Suominen

KUVA

iSto

ck

Kide 1•2017 | 2928 | Kide 1•2017

Uusi sairaanhoitaja yhdistyksessä

olen Raila Manninen, 35-vuotias sairaanhoitaja. Aloitin työt Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä vuoden

alusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 2005, erikoistuin kardiologiaan vuonna 2011, viime vuonna valmistuin seksu-aalineuvojaksi. Asun Vantaalla ja perheeseeni kuuluu mies ja kaksi kouluikäistä lasta. Uutena jäsenenä perheeseemme muutti ennen joulua Jackrusselinterrieri Ralf. Lapset ovat aktiivisia joukkuelajien harrastajia ja olen itsekin niissä lasten kautta mukana.

Olen työskennellyt sydänsairastuneiden kanssa koko reilu kymmenvuotisen sairaanhoitajaurani ajan. Edeltävät kolme vuotta työskentelin Etelä-Suomen sydänpiirissä. Vastuualu-eeni oli kuntoutumiskurssit ja vertaistukiasiat. Olen ollut mukana Yksi Elämä -terveystalkoissa, Tunne Pulssisi -kam-panjassa, uuden Tulppa-työkirjan päivittämisessä ja koulutta-massa uusia vertaistukihenkilöitä.

Koulutus, vertaistukiryhmät ja alueosastojen tukiNyt yhdistyksessä toimenkuvaani kuuluu muun muassa koulutusten ja tapahtumien järjestäminen, vertaistukiasiat ja alueosastojen tukeminen. Vertaistuen tavoitteena on saada uusia ryhmiä ja koulutettuja vertaistukihenkilöitä. Toivoisin tapaavani yhdistysaktiiveja, että voisimme yhdessä miettiä uusia toimintoja tai miten saada vanhoja hyväksi havaittuja käytäntöjä taas uuteen nousuun.

Kerään myös alueemme ammattilaisista osoiterekisteriä, jotta pystymme viestimään puolin ja toisin muutoksista dia-beteksen hoidon tai hoitotarvikejakeluun liittyvistä asioita. Samalla tarjoan heille yhdistyksen maksuttomia ammattilai-sille suunnattuja ajankohtaisia koulutuksia.

Yhdistyksen diabeteshoitaja Riitta on alkanut perehdyttää minua diabeteksen hoidon nykysaloihin. Näin saan päivitet-tyä omat vanhat tietoni aiheeseen liittyen. Korvaan siis myös Riittaa vastaanotolla tarvittaessa.

Minulle voi varata omia vastaanottoaikoja toimiston numerosta, omahoidon ohjaukseen. Erityisesti tyypin 2 dia-beetikot, joilla on lisäksi sydänsairaus ovat tervetulleita vas-taanotolleni. Pidän myös seksuaalineuvonnan vastaanottoa.

Kuka voi tulla seksuaalineuvontaan? Kaikki omasta seksu-aalisuudestaan kiinnostuneet ovat tervetulleita seksuaalineu-vontaan. Seksuaanineuvonnassa mietitään ratkaisuja seksuaa-lisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaan voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Olen perehtynyt varsinkin valtimosairauksia, sepelvaltimotauti-, diabetes- ja aivoveren-kiertohäiriöitä, sairastavien potilaiden seksuaalisuuteen ja sai-rauden tuomiin haasteesiin.

Soita, niin jutellaan lisää, numeroni 010 2319 404 ja säh-köpostini koulutus@psdiabetes.fi

Nähdään toimistolla tai tapahtumissa!Raila

hej alla!

Jag heter Rosemarie och kommer som ny i huset. Jag kommer att vara ansvarig för medlemsvärvning, mark-

nadsföring, sociala median, imagon och några motionsgrup-per. Mig kan man se bland annat på mässor, föreläsningar, kontoret, i affären med anu och parken tillsammans med en grupp.

Huvudstadsregionens Diabetesförening har varit syn-lig och haft flera lyckade år, men nu lever vi år 2017 – det är dags för nya vindar. Jag vill föra oss mot ett ungdomligare och fräschare år 2017.

Våra möjligheter att erbjuda föreläsningar, skolningar, resor och evenemang på flera områden växer, då vi har mera medlemmar att erbjuda dem för. I fortsättningen kommer vi att också erbjuda verksamhet åt våra svenskspråkiga medlem-mar i form av föreläsningar, artiklar, aktivitets- och kamrat-stödsgrupper.

Idrott och sport har alltid varit viktigt för mig. Efter min karriär som elitidrottare i segling har denna ljuvliga sport tillsammans med kampsport följt mig överallt och jag hoppas att dela min glädje med er i framtiden. Mitt mål är att orga-nisera egna försvarskurser åt er i arbetsåldern och seniorer, för man kan alltid göra något för sin egen säkerhet!

I februari kommer vi att påbörja en ny motionsgrupp. Gruppen kommer att träna regelbundet och ha som mål att delta i den kända springtävlingen ”Naisten Kymppi” i Hel-singfors. Det kommer att finnas platser åt 15 glada kvinnor, som är färdiga för ett hälsosammare liv! Skicka mejl till kontoret (PSDyliikunta@gmail.com) och berätta varför just du vill ta del i den kostnads-fria motionsgruppen. Sätt gärna en bild med och berätta om dig själv. Gruppen kommer att träna självständigt och ha gruppträffar med gemensam trä-ning och kostrådgivning samt råd om hur träna med diabetes. Inget annat kan hindra deltagandet än du själv, allt är möjligt! I tävlingen kan man också promenera, men tro mig när jag säger att 4 måna-ders målinriktad träning kommer att ändra din kropp och dina livs-vanor! Som en av vår grupps stöd-personer fungerar vår egen doktor i medicin, Markku Saraheimo.

Om vi får mera än 7 svensksprå-kiga deltagare bildar vi en egen svensk motionsgrupp med samma mål.

Vi ses på banan!Rosemarie

hei kaikki!

olen Rosemarie ja tulen taloon uutena työntekijänä vas-taamaan jäsenhankinnasta ja jäsenetujen hankinnasta,

sosiaalisen median mainonnasta, markkinoinnista, ulkoisen imagon luomisesta ja muutamasta liikuntaryhmästä. Minua näkee paljon toimistolla, anun apuna myymälässä, osallistu-massa messuille ja luennoille sekä puistossa rehkimässä tree-nivaatteissa ryhmän kanssa!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys on toiminut ja pysynyt jaloillaan vaikeiden vuosien yli, nyt on kuitenkin siirrytty vuoteen 2017. On aika uudistua. Työssäni haluan tuoda yhdistyksemme myös digitaaliseen maailmaan ja nuor-ten ja työikäisten keskuuteen. Tahdon tuoda yhdistykseen nuorekkuutta ja freessiyttä!

Iloisen joukkomme kasvaessa voimme tarjota entistä enemmän luentoja, koulutuksia, matkoja ja tapahtumia. Tämän lisäksi haluan tuoda toimintaa myös meidän ruotsin-kielisille jäsenillemme luentojen, artikkelien, aktiivi- ja ver-taistukiryhmien muodossa.

Liikunta on aina ollut lähellä sydäntäni ennen ja jälkeen ammattiurheilu-uraani. Lempiharrastuksiani onkin purjeh-dus ja kamppailulajit, joita toivon pystyväni tuomaan myös Teille! Tavoitteena on järjestää omat itsepuolustuskurssit työ-ikäisille ja senioreille, sillä jokainen voi tehdä jotakin oman turvallisuutensa eteen.

Helmikuussa aloitetaan liikuntaryhmä, joka tavoitteelli-sesti harjoittelee tuttuun juoksukilpailuun Helsingissä, Nais-

ten Kymppiin. Ryhmään mahtuu mukaan 15 ihanaa ja aurinkoista naista! Mikäli haluat mukaan

maksuttomaan liikuntaryhmään ja olet valmis terveellisempään ja liikunnalli-

sempaan elämään, laita sähköpostia osoitteeseen PSDyliikunta@gmail.

com ja kerro itsestäsi, laita mielel-lään myös kuva sekä perustele, miksi haluat mukaan! Ryhmä harjoittelee yhdessä ja itsenäi-sesti, sekä tulee saamaan ruo-kavalio-ohjausta ja ohjausta siitä, miten harjoitella diabe-teksen kanssa. Mikään ei ole esteenä osallistumiselle, sillä

kilpailussa voi myös kävellä. Neljässä kuukaudessa ehtii kui-

tenkin tehdä ihmeitä keholle! Ryhmämme yhtenä tukihenkilönä

toimii meidän oma lääketieteen toh-torimme Markku Saraheimo.Nähdään radalla!

Rosemarie

Yhdistyksen uusi jalkojenhoitaja

hei, olen Päivi Parikka-Sinisalo, yhdis-tyksen uusi jalkojenhoitaja. Aikai-

semmin työskentelin omassa yrityksessäni Imatran keskustassa ja nyt muutimme Hel-sinkiin. Valmistuin 1987 Terveydenhoito-oppilaitoksesta Helsingistä. Siitä saakka olen hoitanut muun muassa diabeetikkojen jalkoja hyvällä menestyksellä.

Ensimmäinen työpaikkani oli Protee-sipalvelu, joka oli hyvä oppimisympäristö alalle. Sieltä sain hyvän käytännön opin esi-merkiksi tukipohjallisten valmistukseen. Jal-kojenhoidon lisäksi olen 1990-luvun lopulla kouluttautunut antamaan koko kehon vyöhyketerapiaa. Valmistuin Tampereelta Medika Novasta vuonna 1997.

Olen saanut koulutuksen Lympha-Touch -hoitajaksi Helsingissä. Lympha-Touch alipainehoidolla saa apua esimerkiksi turvotukseen, kantakalvon tulehdukseen, tenniskyynärpäähän ja lihasjännityksiin.

Tarjoan nyt yhdistyksen tiloissa moni-puolisia jalkojenhoitopalveluja ja tukipoh-jallisetkin voin tarvittaessa valmistaa.

Tervetuloa vastaanotolleni!Päivi Parikka-Sinisalo

Kide 1•2017 | 3130 | Kide 1•2017

toiminnanjohtajan mietteitä vuoden 2017 alkajaisiksi

Diabeetikkonaisen voimaantumiskurssi

29.-31.5.2017 Hinta 280€/hlö

Ilmoittautumiset ja lisätiedot ma 17.4. mennessä: Raila Manninen Puh: 050 410 7223 Sähköposti: koulutus@psdiabetes.fi

Diabeetikon ja puolison yhteinen parisuhde viikonloppu

19.-21.5.2017Hinta 300€/hlö

Hinta sisältää:Ohjelman luentoineen, majoituksen, aktiviteetit, täyshoidon, kylpylän vapaan käytön.Lisäksi valinnaisen hoidon; kylpy tai parafiinihoito, ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä minkälaisen hoidon valitset.Matkakustannuksista jokainen vastaa itse. Paikalle pääsee helposti junalla tai bussilla!Kurssin vetäjänä valtimosairauksiin perehtynyt kardiologinen sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen

Ilmoittaudu mukaan ystävättäresi kanssa ja saatte huoneeseen VIP-paketin

Uusi vuosi on alkanut työntäytei-sesti. Paljon uutta on luvassa tälle

vuodelle, uusia ryhmiä ja uusia avauksia. Yhdistyksessämme on uusia työnte-kijöitä ja uutta osaamista. He tuovat mukanaan uusia tuulahduksia, joista tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.

Voin ylpeänä sanoa, että yhdistyk-sellämme on oma pieni monipuolinen diabeteksen osaamiskeskus. Lääkäriase-mallamme työskentelee kuusi mahta-vaa lääkäriä. Kaikki väitelleitä lääketie-teen tohtoreita. Heillä kullakin on oma vahva osaamisalueensa, joka läheisesti liittyy diabetekseen tai liitännäissairauk-siin. Jokainen lääkäreistämme työsken-telee yhdistyksessämme joko yksityis-yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Lääkärimme vastaanotolle kannattaa tulla silloin, kun tuntee tarvitsevansa apua diabeteksensa hoidon kanssa. Ei kannata odottaa liian kauan. Hyvä hoi-totasapaino on diabeetikon terveyden kannalta tärkeää. Hyvällä hoitotasa-painolla on mahdollista voida hyvin ja ehkäistä jopa liitännäissairauksia.

Lääkärimme tukena ja apuna työs-kentelee ammattitaitoinen diabeteshoi-taja. Hoitajakäynti sisältyy lääkärimak-suun. Hoitajan luona vietetään noin puoli tuntia. Hoitaja tekee tilannekar-toituksen, mittaa tarvittavat verensoke-rinarvot ja verenpaineet sekä tilanteen mukaan muutakin. Hoitaja raportoi tiedot lääkärille. Näin pystymme pal-velemaan asiakasta paremmin ja koko-naisvaltaisemmin ja lääkäri pystyy kes-kittymään olennaiseen eli hoitotasapai-non arviointiin ja hoidon ohjaukseen. Tarvittaessa lääkärimme voivat lähettää asiakkaan eteenpäin tarvittaviin tutki-muksiin. Lääkäriasemaamme pidetään tunnelmaltaan kodinomaisena ja rau-hallisena paikkana.

Lisäksi yhdistyksessämme työsken-televät tai pitävät vastaanottoa ravit-semustieteen asiantuntijat, fysiotera-

peutti, jalkojenhoitaja, ratkaisukeskei-nen lyhytterapeutti, kaksi sairaanhoita-jaa, joista toinen on diabeteshoitaja ja toinen erikoistunut sydän- ja verisuo-nisairauksiin sekä antaa seksuaalineu-vontaa. Kaikki asiantuntijamme pitävät yhdistyksemme tilaisuuksissa luentoja tai kirjoittavat artikkeleita tärkeistä ja ajankohtaisista asioista Kide-jäsenleh-teemme. Asiantuntijoidemme tarkem-mat esittelyt lehden takaosasta.

yhdistyksemme elää ja kehittyy Uudet kotisivumme ovat juuri jul-kaistu ja ne toimivat erinomaisesti myös mobiililaitteissa. Lisäämme ja päivi-tämme kotisivuja jatkuvasti. Aloitimme jo viime vuonna luentojen kuvaamisen ja ne löytyvät kokonaisuudessaan net-tisivuiltamme www.psdiabetes.fi. Myös logomme on uudistunut ja koko yhdis-tyksemme ilme raikastunut, niin sisäi-sesti kuin ulkoisestikin.

Keittiö rakennettiin vuosi sitten ja nyt vuodenvaihteessa se maalattiin ja tapetoitiin. Neuvotteluhuoneen pöytä ja tuolit uusittiin. Kaikki tietoko-neet uusittiin ja liityimme sähköiseen e-reseptijärjestelmään. Kuten kun-non työmiehet tietävät, työkalut tulee aina olla kunnossa, jotta työt luistavat. Kaikki maksoi, totta kai, mutta nyt ovat peruspilarit kunnossa ja on hyvä aloit-taa työntäyteinen vuosi.

Jäsenmaksu on pidetty samana jo kolmatta vuotta, 25 euroa vuodessa.

Jäsenmaksua ei korotettu, koska jäse-nemme ovat meille arvokkaita ja haluamme pitää teidät jäsenenänne ja toivomme, että jäsenmaksu ei ole kenellekään ylivoimainen. Jäsenmaksu on yhdistyksemme toiminnan kan-nalta erittäin tärkeä, siis tärkein, jotta voimme miettiä diabeetikon parempaa huomista, tarjota teille entistä enem-män tietoa ja palveluita, vertaistukea, virkistystä ja ajaa diabeetikon etuja. Nykypäivänä joutuu jopa taistelemaan niistä eduista ja diabeetikon arjen tuo-minen näkyväksi päättäjille on entistä tärkeämpää. Mitä enemmän meitä on, eli mitä enemmän jäseniä yhdistyk-seemme kuuluu, sitä paremmin meitä kuunnellaan päättäjien keskuudessa. Jo pelkästään siitä syystä on diabeetikon hyvä kuulua yhdistykseen! Jäsenmak-sutuloilla tietenkin toimitamme myös jäsenlehteämme Kidettä. Kide kanne-taan jokaiselle jäsenellemme kotiin neljä kertaa vuodessa ja se sisältyy jäsenmak-suun.

Jäsenenä saat monia etuja, kuten alennusta myymälässämme, lääkäri-käynnin yhteydessä toimistomaksu on huomattavasti edullisempi, jos jokin järjestämämme kurssi on maksullinen, niin se on jäsenille edullisempi ja joille-kin kursseille ei ole mahdollista osal-listua ilman jäsenyyttä. Ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana saat ilmaiseksi myös Diabetesliiton Diabetes-lehden. Joihinkin yrityksiin saat alennuskupon-keja tai jäsenkorttia näyttämällä alen-nuksen. Näitä yrityksiä lisätään vuoden 2017 aikana kontaktoimalla yrityksiä ja sopimalla yhteistyösopimuksia jäsen-temme eduksi. Seuraa viestintää netti-sivuiltamme.

Tervetuloa aloittamaan vuotta kanssamme, tehkäämme siitä yhdessä parempi!

Aurinkoisin talviterveisin Tarja

Asiakas Aulikki: kävin jalkahoidossa ja suosittelen lämpimästi. Arvosana 10+.

Kide 1•2017 | 3332 | Kide 1•2017

luennotPääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen luennot pidetään

pääsääntöisesti Kampin palvelukeskuksessa, juhlasalissa ja

ruokasalissa, Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. Tilaisuudet ovat

maksuttomia ja avoimia kaikille.

9.3. kello 18 RuokasaliSuuhygienisti tulee kertomaan suun terveydestä ja sen vaikutuksesta muu-hun elimistöön.

22.3. luento alkaa noin kello 18.20, välittömästi kevätkokouksen jälkeen juhlasalissaSydänystävällinen ruokavalio• Käydään läpi sydämen terveyttä edistävä ruokavalio. Ras-vat, täysvilja, ylipaino jne. Luennoitsijana Petteri Lindblad.

12.4. kello 18 RuokasaliRasvat ruokavaliossa• Osittain samaa kuin Sydänystävällinen ruokavalio, mutta tässä keskitytään enemmän siihen, millaisia rasvoja ruokava-liossa on, mistä niitä saa jne. Mietitään, mitä ovat välttämät-tömät rasvahapot, rasvaliukoiset vitamiinit jne. Luennoitsi-jana Petteri Lindblad.

18.4. klo 18 JuhlasaliSuuhygienisti tulee kertomaan suun terveydestä ja sen vaikutuksesta muu-hun elimistöön. Jatkoa 9.3. luennolle, voi saapua paikalle, vaikkei ole kuunnellut 9.3. luentoa.

20.4. kello 18 RuokasalissaSyöpää ehkäisevä ruokavalio• Millainen ruokavalio ehkäisee syöpää? Luennoitsijana Pet-teri Lindblad.

24.4. kello 17 JuhlasaliLT, diabetologi Markku Saraheimo luento aiheesta Hypoglykemian hoito

3.5. kello 18 Fade-huoneessaVatsavaivat• Monet ruoat kuten eräät viljat, tietyt kasvikset tai ksylito-lilla makeutetut pastillit (Sisu) sisältävät ravintoaineita, jotka voivat aiheuttaa vatsanväänteitä. Luennolla käydään läpi, mitä nämä ovat ja kuinka vatsavaivoja voisi vähentää. Luen-noitsijana Petteri Lindblad.

4.5. kello 17 JuhlasaliSepelvaltimotauti ja diabetesLuennoitsijana kardiologinen sairaanhoitaja Raila Manninen.

16.5. kello 18 JuhlasalissaKasvisruokavalio ja sen eri muodot• Kasvisruokavalio on terveellinen vaihtoehto ruokavalioksi. Kasvisruokavalioita on erilaisia – mitä nämä ovat ja kenelle ne voisivat soveltua? Mitä kasvisruokavaliota suunnittelevan tulee muistaa? Luennoitsijana Petteri Lindblad.

23.5. kello 18 Fade-huoneessaDiabeetikon hyvä seksi – parempi mieliLuennoitsijana sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Raila Man-ninen.

Tulossa syksyllä 2017Maitotuotteet• Mitä ravintoaineita maitotuotteet sisältävät? Kannattaako maitoa juoda vai olisiko hyvä mieluummin olla ilman? Kuka saattaa hyötyä maitotuotteiden käyttämisestä? Käydään läpi, mitä kannattaa muistaa jos miettii maitotuotteiden pois jättä-mistä ruokavaliosta.

Lihasmassan ylläpitäminen ruokavaliolla ja liikunnalla• Mitä iäkkäämmäksi tulee, sitä tärkeämpää on pitää huolta omasta lihaskunnostaan. Hyvien lihasten avulla jaksaa nousta itse sängystä ylös ja nousta portaita. Lihasmassa on kuin raha pankkitilillä – sitä tulee olla riittävästi, jotta pärjää.

Katsaus ruokavalion viljoista• Viljoja on erilaisia. Moni saa oireita viljoista mutta huo-mattavasti harvempi saa oireita ihan kaikista viljoista. Mitä erilaisia viljoja on, mitä ne sisältävät ja kenelle ne sopivat?

Ravitsemussuositukset tarkastelussa• Neuvovatko suomalaiset ravitsemussuositukset todella-kin syömään yhdeksän palaa leipää päivässä? Tarkastellaan mitä kaikkea suositukset pitävät sisällään ja kasataan yhdessä suositusten mukainen ruokavalio. Sitten jokainen voi verrata omaa ruokavaliotaan siihen ja miettiä, syökö itse suositusten mukaisesti.

Liikkujan ruokavalio• Poikkeaako fyysisesti aktiivisen ihmisen ruokavalio liikun-taa harrastamattoman ruokavaliosta? Luennolla käydään läpi proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan merkitys liikkujalle.

Ravitsemusmyytit (ellei pidetä tätä jo lokakuussa)• Onko maito vaarallista? Sairastuttaako vilja? Onko ruis-leipä ravintoköyhää ruokaa? Onko luomu terveellisempää kuin tavallinen ruoka? Onko voi välttämättömien rasvojen lähde? Muun muassa näihin ravitsemusväitteisiin pureu-dumme luennolla.

Vertaistukikerhot / -ryhmätRyhmät kokoontuvat tammikuusta toukokuuhun ja syyskuusta

joulukuulle.

Maanantaikerho Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki, 1. kerros, Famu-huone klo 12–14, joka pariton maanantai. Asahi/tuolijumppaa kerran kuukaudessa. Ohjaajana Silpa Tenhunen. Kerhon yhteyshenkilö: Tuula Olander, puh. 040 962 3580.

TiistaikerhoKerho kokoontuu yhdistyksen tiloissa joka tiistai klo 13–15. Tiistaikerhon uusien jäsenten päivä tiistaina 28.2. klo 13–15! Oletko vasta liittynyt yhdistyksen jäseneksi ja palvelut ovat vielä tuntemattomia? Tule tutustumaan Tiistaikerhoon ja tapaamaan muita sairastuneita kahvikupposen ääreen. Ter-vetuloa ja tavataan tiistaina! Lisätietoja saat numerosta: 010 2319 404.

Malmin kerhoKerho kokoontuu osoitteessa Syystie 15, Malmi, palvelu-talo joka kuukauden toinen keskiviikko klo 12–15. Yritämme saada tapaamisiin luennoitsijoita ja muutenkin keskuste-lemme diabeteksesta ja päivän tapahtumista. Keväällä ja syk-syllä käymme yhden kerran esimerkiksi teatterissa tai syö-mässä. Yhteyshenkilönä Kaija Siltala, puh. 040 540 3343.

Keski- ja Itä- Vantaan vertaistukikerho, HiekkaharjuKansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22, Hiek-kaharju, Vantaa, joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15.30–18.00. Kahvitarjoilun lisäksi saa tietoa ja tukea diabe-tekseen. Teemme retkiä ja matkoja yhdessä. Käymme teat-terissa ja rentoudumme kylpylässä. Jumpataan, venytellään, uidaan ja harrastetaan Asahi-terveysliikuntaa sekä tuoli-jumppaa. Vapaa pääsy. Yhteyshenkilö: Tuula Natunen, puh. 040 046 9055, tuulanatunen46@gmail.com.

Hakunilan diabeteskerhoJoka kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 18.00–19.30 Hakunilan kirkon kirjastossa, Hakunilantie 48. Hakunilan diabeteskerho. Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 18.00–19.30 Hakunilan kirkon kirjastossa, Hakunilantie 48. Yhteyshenkilö ja lisätietoja Anja Heiniölä, puh. 050 352 2583, anja.heiniola@gmail.com. Mielenkiintoista ohjelmaa tie-dossa: askartelua, luentoja, retkiä. Länsimäen kerholaiset ter-vetuloa mukaan toimintaan Hakunilan kerhoon.

Länsi-Vantaan kerho, Myyrmäki Kuukauden ensimmäisen parillisen viikon torstaina kello 14.00 Monitoimitila Arkissa, Liesitori 1, Myyrmäki. Keskus-

telemme muun muassa terveellisestä ruoasta ja liikunnasta. Yhteyshenkilö: Virpi Hildén, puh. 050 347 5435, virpi.hil-den@pp2.inet.fi

Kirkkonummen kerhoJoka kuukauden 3. torstai kello 13.00 Kirkkonummen palve-lukeskus Palvelutalolla (Rajakuja 3). Vapaamuotoista keskus-telua osallistujille tärkeistä asioista. Tervetuloa diabeetikot ja heidän läheisensä, ilmoittautumista ei tarvita, voit vain saa-pua paikalle.

Vuosikokous torstaina 16.2.2017 klo 17.30 Palvelukeskuksessa. Keskustellaan kokouksen yhteydessä tulevasta toiminnasta, uusia aktiiveja kaivataan mukaan. Katso ilmoistus sivu 35.

Espoon kerho ”BETES-kahvilassa”Alkaen 5.9. Vapaa tilaisuus kaikille diabeetikoille, läheisille ja riskiryhmään kuuluville vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Välillä meillä on alustajia eri aiheista. Kokoontuminen joka toinen (parillinen) maanantai kello 17–19 Espoon Keskuk-sessa sijaitseva Ravintola Kannunkulman kabinetissa Kan-nunsillankatu 2, 02770 Espoo. Yhteyshenkilö Osmo Tup-purainen, puh. 040 703 2224. Vapaa pääsy. Diabeteshoitaja maaliskuussa. Ilmoitamme tarkemman päivän nettisivuilla.

Matinkylän vertaistukikerho Kerran kuukaudessa: 27.2., 27.3., 24.4. ja 29.5. 27.3. kello 18–19 tietoa liikunnasta, liikuntasuunnittelija Anna Seppänen, Espoon kaupunki. Kylämajalla, Matinkatu 7, 02230 Espoo klo 18–20 kerran kuukaudessa. Tervetuloa mukaan, jutellaan diabeteksesta ja muustakin. Yhteyshenkilö Mirja Lammi, milammi@luukku.com, puh. 040 744 4697.

Suunnitteilla vertaistukikerho Leppävaaraan tai Tapiolaan syksystä tai alkuvuodesta 2016 alkaen. Oletko kiinnostunut vetämään ryhmää? Ota yhteyttä Marita Lassila 050 365 4966 tai marit.lassila@gmail.com. Koulutamme ja ohjaamme alkuun.

Muistathan nopeimmat tiedotuskanavat: www.facebook.com/psdyry, www.psdiabetes.fi ja

d1perheet@gmail.com

Perhekerhot ja -tapahtumatEspooPerhekerho Mankkaan asukaspuistossa klo 18–19.30. Tarjolla iltapalaa. Osoite on Vanha-Mankkaankuja 2 C. Paikalle pääsee busseilla 15, 18, 35, 43, 109, 110. Lähellä Alepa, asukaspuisto jää sen taakse. Edustalla on

tapahtumat – Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi

Kide 1•2017 | 3534 | Kide 1•2017

yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään Kampin palvelukeskuksessa Juhlasalissa 22.3. klo 16.30 alkaen. Kokouksen jälkeen Petteri Lindblad tulee kertomaan sydänystävällisestä ruokavaliosta. Kokouskutsu löytyy tämän lehden takakannesta. Tervetuloa!

tapahtumat – Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi

parkkipaikkoja. Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia ja suunnittelemaan perhekerhon toimintaa. Lisätietoja saat kerhon vetäjiltä Inkeri Marttilalta, inkku.marttila@gmail.com, puh. 040 5050 233 tai Jannika Killströmiltä, jannika.killstrom@gmail.com. Facebook-ryhmästä voit kysyä lisää Inkeriltä.

KirkkonummiKirkkonummen toiminnasta voit kysyä puhelimitse 040 930 6773/Riina Kanerva. Facebook-ryhmää voit tiedus-tella Riinalta.

VantaaPerhekerho on avoin kaikille lapsidiabeetikoille, heidän per-heilleen ja läheisilleen. Kerhosta saa vertaistukea, ymmär-rystä, kannustusta ja uusia ystäviä! Tarjolla pientä välipalaa. Perhekerho kokoontuu osoitteessa Leinikkitie 22, Simonkylä. Lisätietoja toiminnasta saat kerhon vetäjältä Niina Lamme-lalta puh. 050 589 6358. Sähköpostiosoite on vantaanperhe-kerho@gmail.com. Facebookiin on perustettu oma ryhmä Vantaan D-perhekerho.

Helsinki Helsingin perhekerho kokoontuu Konalassa, osoitteessa Vähätuvantie 4, 00390 Helsinki. Tervetuloa kaikki mukaan uuden kerhon toimintaan. Lisätie-toja saat Riikka Sinisalolta osoitteesta helsinginperhekerho@gmail.com. Yhdistykseemme toimisto@psdiabetes.fi.

13.3. kello 17.00 Huimala tapahtuma perheille Lue tapahtumasta tarkemmin tämän lehden sivulta 21.

liikuntaryhmätVesivoimistelu Mäkelänrinteen uintikeskuksessa tiistaisin klo 14.10–14.40. Hinta 80 euroa kausi (sisältää kaikki maksut) ja jumpan jäl-keen saa jäädä uimaan. Ilmoittautumiset Raija Härönoja, puh. 050 323 2035, muutama paikka vapaana.

Myyrmäen uimahalli maanantaisin klo 15.00–15.30. Ilmoita osallistumisestasi jo hyvissä ajoin, myös vanhat kävi-jät. Yhteyshenkilö Virpi Hildén, puh. 050 347 5435, virpi.hilden@pp2.inet.fi.

Olarin uimahalli, Espoo, tiistaisin kello 19.30–20.00, hinta 50 euroa/12–15 kertaa (kysy peruutuspaikkoja Maritalta) ja torstai iltaisin kello 18.00–18.30, 50 euroa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Marita Lassila, marit.lassila@gmail.com, puh. 050 365 4966.

LentopalloaPS-lentis pelailee tammikuusta vappuun sunnuntaisin klo 19–20.30 Kisahallilla Töölössä lentopalloa ”pehmo”-säännöin. Porukassa on 20–75-vuotiaita naisia ja miehiä. Tärkeintä on liikkuminen, ei hampaat irvessä pelaaminen. Yhteyshenkilö on Kari Kortelainen, puh. 040 342 4340.

Sauvakävely Löytyisikö joku halukas vetämään sauvakävelyä Espoon kes-kuksessa? Voit itse päättää päivän ja kellonajan. Mieluummin kuitenkin illemmalla, jotta halukkaat työssäkäyvät pääsevät mukaan. Ota yhteys marit.lassila@gmail.com.

Keilaamaan – ei ikärajaa!Leppävaara, Bowl Circus Sello, Kauppakeskus Sellossa. Joka viikko torstaisin 12.30–14.00. Omakustannehinta (hal-lin päivähinta). Ilmoitathan tulostasi mielellään vuorokautta ennen Markku Malmi, markku.malmi@saunis.net tai puh. 050 521 7710.

Liikuntaryhmiä itä-VantaallaRyhmät ovat alkaneet, vapaita paikkoja jokaiseen ryhmään.

MaanantaisinHikijumppa Rekolanmäen koululla klo 19.00–20.30. Hinta 25 €/kausi. Yhteyshenkilö Jaakko Vastamäki, puh. 040 5116 298 tai jaakko.vastamaki@kolumbus.fi.

TiistaisinVesijumppa Havukosken palvelutalo klo 16.00–17.00. Hinta 60 €/kausi. Yhteyshenkilö Ritva Sarkkinen, puh. 050 300 2018 tai ritva.sarkkinen@welho.com.

KeskiviikkoisinVesijumppa Havukosken palvelutalolla klo 17.00–18.00, 18.00–19.00 Hinta 60 € kausi. Yhteyshenkilö Ritva Sarkki-nen, puh. 050 300 2018 tai ritva.sarkkinen@welho.com.

Kuntosali Havukosken palvelutalo klo 16.00–17.00, 17.00–18.00 Hinta 25 € kausi. Yhteyshenkilö Jaakko Vastamäki, puh. 040 5116 298 tai jaakko.vastamaki@kolumbus.fi.

TorstaisinVenyttely ja tuolijumppa Havukosken nuorisotalo klo 13.00–14.00 Hinta 20 € kausi. Yhteyshenkilö Marja Mäkinen, mar-jamummo1@gmail.com.

Perjantaisin Kuntosali Koivukylän vanhustenkeskus klo 8.00–9.00 ja 9.00–10.00 Hinta 30 €/kausi. Yhteyshenkilö Kari Koho, puh. 0500 912 592 tai kari.koho@elisanet.fi

asahi-terveysliikuntaKansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22, perjan-taisin klo 10.00–10.30.

muut tapahtumat28.3. ja 4.4. Hyvinvointia tyypin 2 diabeetikolle – kurssit Imatran kylpylässäKatso mainos toisaalta tästä lehdestä. Matkanjohtajana ja luennoitsijana toimii kardeologinen sairaanhoitaja ja seksuaa-lineuvoja Raila Manninen.

29.3. klo 10.15–11 Diabeteksen hyvä hoito- luento + verensokerin mittaus, Riistavuoren palvelukeskus 3/2017 Astrazenacan kanssa järjestettävä hoitajakoulutus, päi-vämäärä vielä vahvistamatta, seuraa ilmoittelua nettisivuil-lamme www.psdiabetes.fi.

Retki Firskarssiin ja Mustioon 20.5.Teemme päiväretken Fiskarssin ruukille ja Mustion linnaan. Retki sisältää opastukset molemmissa kohteissa. Lounaan syömme Kuparihovissa jossa on lounaspöytä salatteineen ym. Retkelle lähdemme Kiasman edestä kello 8,30 josta jat-kamme Espoon keskukseen. Otamme sieltä espoolaiset kyy-tiin noin kello 8.45. Paluu tapahtuu noin kello 18.00. Retken hinta on 60 euroa henkilö. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä Raija Härönoja, puh. 050 3232 035.

5.–9.6. Tyypin 1 perheiden sopeutumisvalmennuskurssi Kisakallion urheilukeskuksessa LohjallaLeirin osallistujat ovat 12-vuotiaita tai sen alle. Maksuton diabeetikkolapselle ja hänen vanhemmilleen. Mikäli olet kiinnostunut, kerro siitä omalle diabeteshoitajallesi tai lähetä viesti osoitteeseen toimisto@psdiabetes.fi, saat lisätietoja kurs-sista.

Kauppakeskustapahtumia:Kauppakeskustapahtumissa voit tulla tapaamaan työnteki-jöitä ja alueen vapaaehtoisia. Tule mittauttamaan verensoke-risi, keskustelemaan diabeteksesta ja hakemaan esitteitä.• 18.5. Itäkeskus• 1.6. Malmin kauppakeskus

Löydät kattavan paketin tietoa diabeteksesta Kansallisen

Diabetesfoorumin sivuilta www.diabetesfoorumi.fi

Kannattaa tutustua!

kirkkonummen alueosaston vuosikokous

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen Kirkkonum-men alueosaston vuosikokouksen 16.2.2017 esityslistaPaikka: Palvelukeskus, akvaariohuoneaika: torstaina 16.2.2017 klo 17.30

1. Kokouksen avaus

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Työjärjestys

4. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

5. Alueosaston toimikunnan valinta5.1 Alueosaston toimikunnan lukumäärän päättämi-

nen kaudelle 2016 Ehdotetaan 6–10 toimihenkilön valitsemista.5.2 Alueosaston puheenjohtajan valinta5.3 Alueosaston sihteerin valinta5.4 Alueosaston tilinhoitajan valinta5.5. Alueosaston muiden jäsenten valinta, mikäli luku-

määräksi kohdassa 5.1 on päätetty enemmän kuin 3

6. Valitaan Kirkkonummen alueosaston jäsen Pää-kaupunkiseudun diabetesyhdistyksen liikuntatoi-mikuntaan

7. Tili ja vastuuvapauden myöntäminen alueosaston tilinhoitajalle

8. Kirkkonummen alueosaston toimintakertomus vuodelta 2016 (Liite 1)

9. Kirkkonummen alueosaston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 (Liite 2)

10. Talousarvion täydentäminen hyväksytyn toiminta-suunnitelman mukaisesti

10.1 Valitaan henkilö tai henkilöt, jotka täydentävät talousarvion

11. Muut esille tulevat asiat Keskustelu vuoden 2017 toiminnasta.

Kide 1•2017 | 3736 | Kide 1•2017

tervetuloa perinteiselle diabeetikkolasten perheiden sopeutumisvalmennusleirille!Leiri järjestetään 5.–9.6.2017 Kisakallion urheiluopistolla, Lohjalla.

Kurssilla on diabeteksen erikoislääkäreiden sekä lukuisien muiden asiantuntijoiden luentoja vanhemmille,

diabeteskoulu lapsille sekä muuta ohjattua toimintaa. Kurssin henkilökuntana ovat pääkaupunkiseudun

diabeteshoitajia, vapaa-ajan ohjaajia ja ravitsemuksen asiantuntija.

Kurssin tavoitteena on lisätä tietoa diabeteksen hoidosta ja sen vaikutuksesta elämään. Näillä keinoilla tavoitellaan mm.

lapsen hoitotasapainon paranemista ja ennen kaikkea luodaan mahdollisuus vertaistukeen niin lapsille kuin vanhemmille.

Kustannukset: Leirille hyväksytyt diabeetikkolapsi, äiti ja isä pääsevät mukaan hoitopaikan maksusitoumuksella.

Mukaan tulevista yli 4-vuotiaiden sisarusten maksu on 350 €/hlö. Kurssi sisältää ohjelman lisäksi majoituksen ja

täysylläpidon. Kysy lisää diabeteshoitajalta!

Sähköinen hakemus tulee lähettää 1.3.2017 mennessä. Löydät hakemuksen PSDY:n nettisivuilta ja Facebook-tapahtumista.

Suora linkki hakemukseen: http://www.psdiabetes.fi/lomake.html?id=15861

Diabeteksen hoitotutkimus keväällä 2017MITä? • Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys

tekee yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun

kanssa keväällä 2017 jäsenille suunnatun

tutkimuksen, jossa selvitetään diabeteksen

hoitoa, hoidon onnistumista ja diabeetikkojen

tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon.

MIKSI? • Tiedot, joita kyselyssä pyydetään, ovat

tärkeitä diabeetikkojen edunvalvonnassa ja sote-

uudistuksen suunnittelussa.

MILLOIn? • Seuraavaan KIDE-lehteen huhti–

toukokuun vaihteessa kirjoitetaan tutkimuksesta

laajemmin. Samaan aikaan avataan yhdistyksen

nettisivuille linkki tutkimukseen.

Hyvää tutkimusvuotta 2017 Kari Piimies

Uusi ruotsinkielinen vertaistuki- ryhmä aloittaa!

en ny grupp börjar!En ny svenskspråkig kamratstödsgrupp börjar sin

verksamhet i föreningens utrymmen. Gruppen börjar

onsdag 15.3 klockan 15.00 i adressen Malmgatan 24 D

38, 00100 Helsingfors.

Vi träffas varje månads andra onsdag.

Välkommen på lugnt snack och varm kopp kaffe eller te!

kysely Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen jäsenille kevät 2017Parantaaksemme toimintaamme teemme jäsentemme keskuudessa tämän kyselyn. Toivomme, että saisimme mahdollisimman paljon vas-

tauksia yhdistyksemme kehittämisen tueksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme tuotepaketteja sisältäen Feelmaxin tukisukkia, sokeri-

tonta suklaata. Pääpalkintona vastaanottoaika jalkojen hoitajalle. Mikäli haluat osallistua arvontaan, niin liitä yhteystietosi kyselyyn. Kiitos jo

etukäteen arvokkaista vastauksistanne ja onnea arvontaan. Vastaukset tulee lähettää 15.3.2017 mennessä sähköpostilla tj@psdiabetes.fi tai

tuoda/lähettää osoitteeseen: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry (kuoreen tunnus kysely), Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki.

1. Kauanko olet ollut yhdistyksemme jäsen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2. Oletko 1 tyypin diabeetikko diabeetikon omainen

2 tyypin diabeetikko prediabeetikko, eli riskiryhmässä

diabeetikkolapsen vanhempi kannatusjäsen

3. Oletko käynyt vertaistukikerhoissa?

Kyllä. Miten koit/koet toiminnan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4. Oletko käynyt tapahtumissa (messuilla, kauppakeskustapahtumissa)?

Kyllä. Miten koit tapahtuman? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5. Oletko käynyt luennoillamme? Mistä aiheista toivoisit luentoja?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kyllä. Koitko luennon hyödylliseksi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6. Mielipiteesi jäsenlehdestämme (Kide)? Millaisista aiheista kaipaat lisää tietoa?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7. Oletko käynyt myymälässämme Malminkadulla?

Kyllä. Mitä tuotteita kaipaat valikoimaamme?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kide 1•2017 | 3938 | Kide 1•2017

Oletko aina halUnnUt

oppia purjehtimaan? Onko harrastuksen kokeilu tUntUnUt

vaikealta ja kalliilta?Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys jär-jestää kaksi purjehduskurssia yhteistyössä Merenkävijöiden kanssa.

Kurssit sisältävät menoa ja meininkiä sekä diabeteshoitajan ohjeita, miten yhdistää extremelajit ja diabetes. Kursseille tullessa ei tarvitse osata muuta kuin uida.

aikuisten purjehduskurssi 17.–18.6. kello 10–16Kurssilla opitaan purjehduksen perusteet hauskassa ja turvallisessa

ympäristössä 606. Kurssille mahtuu ainoastaan 9 ensimmäistä

ilmoittautunutta, joten varaa paikkasi ajoissa. Hinta 100 €, Pääkau-

punkiseudun Diabetesyhdistys sponsoroi loput kurssimaksusta.

lasten purjehduskurssi 12.–13.8. kello 10–16

7–14-vuotiaille lapsille suunnattu purjehduskurssi, jossa

harjoitellaan purjehduksen perusteita hauskoilla

optimisti- ja zoom8-jollilla. Kurssilla lapset

saavat myös ensiapukoulutusta sairaanhoi-

tajalta. Vanhemmat saavat tulla saareen

seuraamaan lasten harjoittelua sekä kes-

kustelemaan mielenkiintoisista aiheista,

kuten lapsen harrastuksen ja diabeteksen

yhdistämisestä. Hinta 70 €, Pääkaupunki-

seudun Diabetesyhdistys sponsoroi loput

kurssimaksusta.

Purjehduskurssien tukikohta sijaistee Särkän

saarella Kaivopuiston edustalla ja yksi kurssi

sisältää 12 tuntia opetusta. Kurssi on suunnattu

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen jäsenille.

Mikäli et vielä ole jäsen, voit liittyä lähettämällä sähköpostia

osoitteeseen toimisto@psdiabetes.fi (vuosimaksu 25 €). Tai suoraan

Diabetesliiton sivuilta www.diabetes.fi.

Kurssin vetäjänä toimii meidän oma liikuntavastaava, Rosemarie,

joka on harrastanut purjehdusta 15 vuotta. Häneltä löytyy koke-

musta monista eri veneluokista, kisaamisesta kotimaassa ja ulko-

mailla, valmentamisesta ja jopa olympiaprojektista.

Tiedustelut osoitteesta psdyliikunta@gmail.com tai puh.

050 389 1773.

Ilmoittautumiset osoitteeseen psdyliikunta@gmail.com. Mainitse

ilmoittautumisessasi nimi, ikä, puhelinnumero ja huoltajan puhelin-

numero, sähköpostiosoite, osoite, jäsenyys (kyllä/ei).

nähdään vesillä! Rosemarie

8. Mitä seuraavista lääkäriasemamme palveluista olet käyttänyt?

Lääkärin vastaanotto Fysioterapeutti Ravintoterapeutti

Diabeteshoitaja Psykoterapeutti Lyhytterapeutti

Jalkojen hoitaja

9. Mielipiteesi palveluista? Koitko käyntisi tarpeellisiksi? Mitä palveluita kaipaisit lisää?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

10. Oletko käynyt liikuntaryhmissä?

Kyllä. Missä liikuntaryhmissä ja mitä pidit?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? Millaisia liikuntaryhmiä/aktiviteetteja kaipaisit? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

11. Oletko käynyt jäsenmatkoillamme?

Kyllä. Miten koit matkan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

En. Miksi et? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

12. Mitkä asiat koet juuri nyt vaikeiksi arjessasi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

13. Mitkä asiat tuovat voimaa arkeesi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

14. Mitä asioita kaipaat/puuttuu arjestasi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

15. Miten voisimme parantaa toimintaamme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

16. Millaisia palveluja toivot meiltä? Miten voimme auttaa juuri sinua? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

17. Muuta, mitä haluat tuoda tietoomme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Nimi: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Puhelinnumero: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sähköposti: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kide 1•2017 | 4140 | Kide 1•2017

RosemarieRuotsinkielinen palvelu ja

toiminta, liikunta ja

ryhmät, sekä markkinointi

ja jäsenhankinta

PsDy:n palvelut

Yhdistyksen toimisto, vastaanotto ja myymälä:Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki

(sisäpihalla, paina ”Diabetesyhdistys”-nappia portin pielessä)

Puh. 010 231 9400

Sähköposti: toimisto@psdiabetes.fi

tai laskutus@psdiabetes.fi

anuToimisto ja myymälä

myymälä• verensokerimittarit ja niihin

sopivat liuskat

• näytteenottimia ja

lansetteja

• insuliinikyniä ja neuloja

• paristoja mittareihin

• diabetesoppaita

• diabetestunnuksia,

ranteeseen tai kaulaan

• siripirit ja hunajaa

• sokerittomia tuotteita

• hopea-, varvas- ja villasukkia

• kylmäpakkauksia insuliinin

kuljetukseen mm. Frio

• tarvike-, säilytys- ja

kuljetuslaukkuja

• perusvoiteita ja tuotteita jalkojen omahoitoon

• surunvalittelu- ja onnitteluadresseja

• verenpainemittareita

• muuta diabeteksen omahoitoon liittyvää

• diabetesliiton oppaita ja muuta kirjallisuutta sekä ruokaohjeita

• maksutonta ohjausmateriaalia, mm. omaseurantavihkoja

Jäsenille edullisemmat hinnat.Ota jäsenkorttisi mukaan!

Myymälän aukioloajat:• maanantai 10–16

• tiistai 10–17

• keskiviikko 10–16

• torstai 10–15

• perjantai 10–14

Jäsentarjous: jalkavoiteet –15 %

DiabetesvastaanottoVastaanottojen ajanvaraukset ja lisätiedot:puh. 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Asiantuntijapalvelut• diabeteshoitajat

• diabeteksen hoitoon erikoistuneet lääkärit

• ravitsemusterapeutti ja -asiantuntijat

• fysioterapeutti

• psykoterapeutti

• jalkaterapeutti

Mittaukset ajanvarauksella• Hemoglobiini (Hb)

• Verensokeri (B-gluk)

• Pitkäaikainen verensokeri (HbA1c)

• Tulehdusarvot (CRP)

• Kolesterolipaketti – ravinnotta

(kokonaiskolesteroli, HDL, LDL, triglyseridit)

• Verenpaine

DiabeteshoitajatRiitta Linnanmäki-RinneDiabeteshoitaja, sairaanhoitaja

Vastaanotto ajan varauk-

sella sekä lääkärikäynnin

yhteydessä. Diabeetikoiden

yksilöllinen neuvonta.

Julkiset verensokerimittausti-

laisuudet, rokotukset, injektiot,

ompeleen poistot.

Lisätietoja myös suoraan numerosta

010 231 9401 tai sähköpostitse dh@psdiabetes.fi

Raila ManninenSairaanhoitaja,

erikoistunut kadiologiaan,

seksuaalineuvoja

lääkäritVastaanottojen ajanvaraukset ja lisätiedot:puh. 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Markku SaraheimoLT, diabetologi, sisätautien

erikoislääkäri

• diabeetikon nuoruusikä

• diabetes ja verenpaine

• tyypin 1 ja 2 diabetes

• insuliinipumput ja sensorit

• diabetes ja urheilu

Markulla on pitkä kokemus

diabetespotilaiden hoidosta...

Johan ErikssonProfessori, LKT, sisätautien

ja yleislääketieteen

erikoislääkäri, dosentti

• tyypin 1 ja 2 diabetes

• sisätauti, verenpaine ja

lihavuushoidot

Johanilla on yli 20 vuoden

kliininen kokemus diabeteksen

hoidosta (tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes)

sekä muista sisätautialan sairauksista kuten verenpainetaudin ja

lihavuuden hoidosta.

Ilkka VauhkonenLT, dosentti, endokrinologi

• diabeteksen erityispätevyys

• 20 v kliininen kokemus

Ilkka toimii myös Novo Nor-

disk Farman oy asiantuntija-

lääkärinä. Perheessä sairastetaan

tyypin 1 diabetesta, eli arki on tuttua.

Klas WinellLT, diabetologi

• diabeteksen

kokonaisvaltainen hoito

• tyypin 1 ja 2 diabetes

Klasin erikoisosaaminen:

monisairaat, diabetes, kun-

toutus, työkyky, työkykyarvioin-

nit, verenpaine, eteisvärinä, eläke.

Tero SaukkonenLT, diabetologi, lastentautien

erikoislääkäri, dosentti

• Lasten ja nuorten diabetes

Teron vastaanotolle ovat tervetul-

leita kaiken ikäiset lapset ja nuoret

aikuiset. Vastaanotto sopimuksen mukaan.

Merja LaineLT, diabetologi,

yleislääketieteen

erikoislääkäri

• diabetes

• prediabetes

• metabolin oireyhtymä

• lihavuus

• kohonnut verenpaine

• lipidien hoito

Merjalla on yli 20 vuoden kokemus sekä tyypin 1 että tyypin 2 dia-

beetikoiden hoidosta perusterveydenhuollossa. Perehtynyt myös

ylipainon, kohonneen verenpaineen sekä kolesteroliaineenvaihdun-

tahäiriöiden hoitoon.

KUVA

Mar

kku

Korh

onen

NYT SAATAVISSA HOIDONOHJAUSPAKETIT,

Puh. 010 231 9400

HINNAT:

Aloituspaketti 315

viikon sensorit (2kpl sensoreita)

Seurantapaketti 195

viikon sensorit (2kpl sensoreita)

Jatkopaketti 150

(2kpl sensoreita)

Hoitajalla 45

hinnaston mukaan

42 | Kide 1•2017

terapeutit

FysioHannu Puolakanahofysioterapeutti, Wellnessalan

ammattitutkinto 2015 Rastor

• Tuki-ja

liikuntaelinfysioterapia

• Osteopaattinen

mobilisoiva hieronta ja

manipulaatiohoidot

• Akupunktio

• Podiatrinen fysioterapia

(Askelkliniikka)

• Lihaskalvokäsitely

• Terapeuttinen harjoittelu

PsykoKirsi-Maria Mikalunasratkaisukeskeinen

lyhytterapeutti

Matalan kynnyksen

terapiaa, jossa pääpaino

ongelmanratkaisussa,

ei diagnoosien tai

menneisyyden “kuprujen”

pois työstämistä. Vastaanotot

torstaisin 9–11 yhdistyksen tiloissa.

Ravitsemus

Berit Haglundravitsemusterapeutti

Erityisosaaminen:

• korkea kolesteroli

• syömishäiriö

• ruoka-aineallergia

• heilahtelevat verensokeriarvot

• Leg. näringsterapeut, Agro.forst. mag. Berit Haglund ger

individuell kostrådgivning, t.ex om diabeteskost, viktproblem,

känslig mage eller IBS, njurinsufficiens, ätstörning, matallergi eller

förhöjt kolesterolvärde. Vi ska tillsammans finna en lösning på

kostproblemen. Mottagningstider enligt överenskommelse.

Heli Salmenius-Suominenravitsemusasiantuntija,

elintarviketieteiden yo

(pääaine ravitsemustiede),

terveydenhoitaja, Makukoulu-

ja Muutos Lautasella -ohjaaja

Erityisosaaminen:

• painonhallinta ja

ruokailutottumusten muutokset

• tyypin 2 diabetes

• ikääntyvien ravitsemus

JalkaYhdistys etsii jalkaterapeuttia, joka voisi pitää

vastaanottoa aluksi vaikka yhden päivän viikossa.

Ota yhteyttä toiminnanjohtajaan tj@psdiabetes.fi.

itsepuolustuskurssi 6.5. ja 13.5.Tule mukaan oppimaan itsesi puolustamista turvallisessa ympäristössä!Kurssi järjestetään lauantaina 6.5. kello 15.30 ja lauantaina 13.5. kello 15.30, Vantaan Rajatorpassa. Vetäjänä toimii karaten mustan vyön omaava Mikael Karejoki, jolta

löytyy usean vuoden kokemus niin kovasta harjoittelusta, opettamisesta, että

vaaratilanteiden kohtaamisesta turvallisuus alalla. Apuvetäjänä paikalla meidän oma

liikuntavastaava, Rosemarie, joka on myös kohdannut useita vaaratilanteita – mutta

selvinnyt harjoittelun tuomasta kokemuksesta. Näistä tilanteista lisää kurssilla!

Opetusta kurssin aikana on 6 tuntia. Kurssin hinta jäsenille on 12 euroa, yhdistys

maksaa loput kurssin hinnasta.

Ilmoittautumiset osoitteeseen psdyliikunta@gmail.com. Paikkoja on rajoitetusti!

44 | Kide 1•2017

kokouskutsu yhdistyksen sääntömääräiseen keVätkokoUkseenPääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 22.3.2017 kello 16.40–18.15 Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa, osoit-teessa Salomonkatu 21 B, 00100 HELSINKI. Kokouksessa käsitellään kaikki kevätko-kouksen sääntömääräiset asiat. Säännöt ovat nähtävissä sivuillamme www.psdiabetes.fi.

Kokoukseen tultaessa esitetään jäsenkortti vuodelta 2017 ja henkilöllisyystodistus. Mikäli jäsenkorttia ei jostain syystä ole, niin henkilöllisyystodistus riittää.

Kokouksen jälkeen ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin luento kello 18.20–19.20.

ESITySLISTa1. Kokouksen puheenjohtajan valinta2. Kokouksen sihteerin valinta3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta4. Kahden ääntenlaskijan valinta5. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden hyväksyminen6. Työjärjestyksen hyväksyminen7. Yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

hyväksyminen edelliseltä toimi- ja tilikaudelta8. Tilintarkastajien kertomuksen esittäminen ja vastuuvapauden

myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille9. Hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat

Tervetuloa kokoukseen, kahvitarjoilu!Hallitus