työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta · 2016-06-30 · työturvallisuuskeskus 3 alkusanat...

20
Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta

Upload: others

Post on 01-Mar-2020

4 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, metallialan työalatoimikuntaTeksti: Leena Mattila, Minna PääkkönenValokuvat: Rodeo Oy, Pyhäsalmen kaivosUlkoasu ja taitto: Pen&Pen OyPaino: Painojussit Oy1. painos 2015ISBN 978-951-810-572-8 (nid.)ISBN 978-951-810-573-5 (pdf)

Työturvallisuuskeskus 3

Alkusanat

Pidät nyt käsissäsi uudistunutta ”Työn hen-kisten kuormitustekijöiden hallinta” -jul-kaisua. Tämä korvaa samannimisen oppaan painokset vuosilta 2009–2011.

Uutta asiaa ja tietoa on muutamassa vuodessa tullut paljon. Julkaisu on saanut kansiensa väliin lisää tietoa henkisestä hy-vinvoinnista ja siitä, mitä tarkoitetaan psy-kososiaalisilla kuormitustekijöillä. Myös muutos on otettu mukaan omaksi osiok-seen, sillä se on jäänyt pysyväksi osak-si työelämää koskettaen ja kuormittaen henkilöitä eri tavoin. Yhteistyö ja ajoissa asioihin tarttuminen on vahvasti mukana; on kaikille parasta tarttua asioihin ajoissa, ennen kuin ”kärpäsestä kasvaa härkänen”. Tätä varten julkaisussa tuodaan esiin myös varhaisen tuen malli osana kuormitusteki-jöiden hallintaa.

Jotta tekstissä esiin tulevia asioita on helpompi alkaa soveltaa käytäntöön, on mukana nyt myös pohtimiseen ohjaavia kysymyksiä kunkin aihealueen päätteeksi. Käytännön tapausesimerkkien kautta pää-set tutkimaan, kuinka yksilöllistä henkisen kuormituksen kokeminen on.

Toivon antoisaa lukuhetkeä sekä positii-vista henkistä kuormittumista työelämääsi.

Kirjoittaja

4 Työturvallisuuskeskus

Sisältö

Johdanto: hyvinvointi työssä .............................5

Psykososiaalinen kuormittuminen työssä .........6Psykososiaaliset kuormitustekijät ....................6Muutos henkisenä kuormitustekijänä .............8Oireet ja ilmeneminen ....................................9

Haitallisen henkisen kuormituksen ennaltaehkäisy .................................................10

Henkisten kuormitustekijöiden selvittäminen ja varhainen tuki .......................12

Henkisen työkuormituksen selvittämiskeinoja ja mittareita ......................13

Tapausesimerkit muutoksen kokemisesta .......15

Lisätietoa ..........................................................17

Työturvallisuuskeskus 5

Johdanto: hyvinvointi työssä

Kaikkeen työhön ja työn tekemiseen liit-tyy henkisiä kuormitustekijöitä. Jotta niihin on mahdollista paneutua, on ensin tarpeen selventää, mistä työhyvinvointi muodostuu ja miten se ilmenee työelämässä sekä mitä tarkoittaa ”henkinen hyvinvointi”.

Henkinen hyvinvointi on keskeinen osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Muita osa-alueita ovat sosiaalinen hyvinvointi sekä ruumiillinen eli fyysinen hyvinvointi. Henki-seen hyvinvointiin ja sen kuormitustekijöi-hin työssä vaikuttavat

• johtaminen ja esimiestyö

• työtehtävät ja osaaminen

• työolosuhteet ja -välineet

• työyhteisö ja sen jäsenet.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää mielekkyyttä, mutta samalla se kehittää ja uudistaa organisaatiota sekä vaikuttaa sen tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn.

Henkinen hyvinvointi ilmenee työyhtei-sössä hyvänä ja turvallisena ilmapiirinä sekä yhteistyön ja työtehtävien sujuvuutena. Hy-vin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekäs-tä ja sopivasti haastavaa. Henkilö hallitsee silloin työnsä sekä saa arvostusta ja sosiaalis-ta tukea työtehtävissään. Sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus ovat vähäisiä. Työskentely on tuottavaa ja laadukasta, kun henkilöstö on hyvinvoivaa ja motivoitunutta.

Pohdi:

Miten voit itse vaikuttaa työhyvinvoin-tiin työpaikallasi?

6 Työturvallisuuskeskus

Psykososiaalinen kuormittuminen työssä

Sopiva määrä kuormittumista kuuluu työ-hön, eikä siitä ole terveydellistä haittaa. Työn tarjoamat haasteet lisäävät motivaatiota, ja haasteisiin vastaaminen sekä työssä onnis-tuminen on palkitsevaa. Liiallinen henkinen kuormittuminen työssä syntyy työtehtävien liian suurista vaatimuksista, yhteistyövai-keuksista tai koko organisaation toiminta-tavoista. Tällöin työntekijän kyky selviytyä työn vaatimuksista heikkenee.

Psykososiaalisella kuormituksella tar-koitetaan henkistä ja sosiaalista kuormittu-mista. Hyvä psykososiaalinen työympäristö voi vahvistaa työntekijän terveyttä. Työ voi antaa sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä voi-mavaroja, mutta se voi myös kuluttaa niitä. Psykososiaalisen kuormituksen merkitys on kasvanut, sillä panostaminen ainoastaan fyysiseen kuormittumiseen ja hyvinvointiin ei riitä.

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Nämä osa-alueet voivat mennä toistensa kanssa osittain päällekkäin (ks. sivu 7).

Kuormittuminen muuttuu haitalliseksi, kun se on pitkäkestoista tai jatkuvaa. Kuor-mittuminen voi olla sekä henkistä että ruu-miillista ja olla yli- tai alikuormitusta. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai siihen liittyy jatkuvaa aikapainetta ja kiirettä. Myös liian vähäinen työmäärä voi kuormittaa. Kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia tai vaatii jatkuvaa tark-kaavaisuutta, nopeita reaktioita tai ihmisten kohtaamista. Liian helppo tai yksinkertainen työ on laadullisesti alikuormittavaa.

Työn sitovuus, liiallinen vastuu sekä jat-kuvat muutokset työssä tai organisaatios-sa kuormittavat. Tilannetta pahentaa, jos työntekijään kohdistetaan epäselviä tai ris-tiriitaisia odotuksia, jotka vaarantavat työn-hallinnan tunnetta.

Psykososiaaliseen ylikuormittumiseen liittyy myös muita työpaikan sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä negatiivisia piir-teitä, kuten puutteellista työn organisointia ja vähäistä sosiaalista tukea työpaikalla. Työ-paikan huonot ihmissuhteet, pitkäaikainen kiusaaminen ja työssä koettu epäoikeuden-mukaisuus lisäävät ylikuormittumisen tun-netta.

Määrällinen Laadullinen

• työtä on liikaa/liian vähän• liiallinen/jatkuva aikapaine• liiallinen/jatkuva kiire

• muistin kuormittuminen• jatkuva tarkkaavaisuus• vaatimus nopeisiin reaktioihin• ihmisten kohtaaminen

Työturvallisuuskeskus 7

Psykososiaalinen kuormittuminen työssä

Työn järjestelyihin eli työn jakamiseen, suunnitteluun ja tekemisen edellytyksiin liittyvät tekijät: •liiallinen tai liian vähäinen työn määrä

•kohtuuton aikapaine

•työaika (yötyö, vuorotyö)

•epäselvät tehtävänkuvat/tavoitteet/ vastuut/työnjako

•osaamisen puute

•liikkuva työ, runsas matkustaminen

•sidonnaisuus

•työvälineiden tai -olosuhteiden puutteellisuus

•muutokset työssä ja työtehtävissä.

Työn sisältöön eli työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyvät tekijät:•yksitoikkoinen työ

•jatkuva valppaana olo

•liiallinen tietomäärä

•jatkuvat keskeytykset

•kohtuuton vastuu

•toistuvat (vaikeat) vuorovaikutustilanteet asiakastyössä sekä muiden yhteistyötahojen kanssa

•muutokset työssä ja työtehtävissä.

Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät tekijät: •yksintyöskentely

•sosiaalinen tai fyysinen eristäminen

•toimimaton yhteistyö/vuorovaikutus

•huono tiedonkulku

•häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen

•tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu

•esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki

•muutokset työssä/työtehtävissä.

Muut, varsinaisiin työtehtäviin liittymättömät kuormitustekijät: •yhteiskunnallinen tilanne

•palkkataso

•työpaikan menettämisen pelko

•työsuhteiden määräaikaisuus

•ura, jatkuvat työelämän muutokset

•matkustaminen

•pitkät poissaolot työstä

•työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet

•ristiriidat työ- ja yksityiselämän välillä

•haasteet ja kriisit yksityiselämässä.

Kuvio 1. Psykososiaaliset kuormitustekijät.

Työn järjestelyihin liittyvät

kuormitustekijät

Työyhteisön sosiaaliseen

toimivuuteen liittyvät

kuormitustekijät

Työn sisältöön liittyvät

kuormitustekijät

8 Työturvallisuuskeskus

Muutos henkisenä kuormitus- tekijänä

Muutos on työelämässä nykyään pysyvä olotila. Se koskettaa kaikkia kuviossa 1 esitettyjä psykososiaalisen kuormituksen osa-alueita, joten se on merkittävä liiallisen henkisen kuormituksen aiheuttaja.

Muutoksessa entisistä tutuista tehtävistä ja toimintatavoista on luovuttava ja oltava valmis vastaanottamaan jotakin uutta. Tämä horjuttaa hallinnan tunnetta sekä luo epä-varmuutta ja pelkoa. Toisinaan muutos on myös odotettu tapahtuma, jolloin on hel-pompaa tarttua ja sitoutua siihen: muutos voi olla askel parempaan ja samalla kuiten-kin pelottava epävarmuustekijöineen.

Muutosten kokeminen on yksilöllistä. Tästä syystä niiden yhteydessä on aina huomioitava inhimillinen näkökulma. Muutostilanteissa tulee aina panostaa luot-tamuksen, vuorovaikutuksen, mielekkyy-den ja hallinnan tunteen ylläpitämiseen. Muutosjohtajuuden hallinta ja muutoksen laadukas hoitaminen ovat tärkeitä organi-saation kilpailutekijöitä.

Jokaisella organisaatiossa toimivalla yk-silöllä on vastuu muutoksen aikaansaami-sesta. Muutos tehdään yhdessä.

Esimiehellä tulee olla vahva tieto siitä, mistä muutoksessa on kyse, jotta hän kyke-nee välittämään selkeän tiedon tilanteesta henkilöstölle. Esimiesasemassa olevan täytyy pystyä perustelemaan muutoksen tärkeys sekä saada motivoitua henkilöstö mukaan muutokseen. On tärkeää huolehtia tiedot-tamisesta koko muutosprosessin ajan, jotta henkilöstö tietää, missä vaiheessa muutos on menossa – myös ns. tasannevaiheissa, jol-loin ei juurikaan mitään tuntuvaa tapahdu. Tärkeä osa tiedottamista on kertoa vaikutuk-sista yksittäisiin työntekijöihin epävarmuu-den vähentämiseksi.

Työntekijä pääsee irti epävarmuudesta ja pystyy sitoutumaan muutokseen paremmin, kun siitä on huolella tiedotettu ja annettu aikaa sopeutumiseen. Hyvin johdettuna muu-tokseen sopeudutaan vähitellen ottaen tilanne ja haasteet haltuun. Tällöin alun kriisistä on päästävissä muutoshalukkuuteen yksilöiden omassa toiminnassa ja tulevan suunnittelussa. Kun henkilöstö on sitoutunut muutokseen, se pystyy tukemaan omalta osaltaan tavoitteen saavuttamista sekä esimiehen toimintaa ja suuntaamaan katseensa tulevaan.

Henkilöstö tarvitsee tukea esimieheltään erityisesti työelämän muutosvaiheissa, mutta on muistettava, että myös esimies tarvitsee tukea toiminnassaan.

Pohdi:

Mitkä asiat kuormittavat omassa työssäsi?

Onko kuormitus määrällistä vai laadullista?

Työturvallisuuskeskus 9

Oireet ja ilmeneminen

Kuormittuminen on yksilöllistä, ja siihen vai-kuttavat monet seikat, kuten oma terveyden-tila sekä tasapaino työn ja yksityiselämän välillä. Ammattitaito ja työn hallinnan tunne ovat tärkeimmät työhyvinvointia edistävät tekijät. Pitkään jatkuva kuormittuminen työssä tai yksityiselämässä vie voimavaroja ja heikentää terveyttä.

Oireet voivat näkyä yksilössä, työyhtei-sössä ja koko organisaatiossa. Yksilön oireita ovat stressi, unettomuus, aloitekyvyttömyys, oppimisvaikeudet, lisääntyvät poissaolot, lisääntynyt päihteiden käyttö, kyynisyys, uupuneisuus ja masennus. Työyhteisössä voi ilmetä yhteistyöhaluttomuutta, henkilöristi-riitoja ja kiusaamista tai henkistä väkivaltaa,

jotka verottavat työn sujuvuutta ja tuloksel-lisuutta. Organisaatiossa jatkuva kuormitus-tilanne näkyy erilaisina työkykyongelmina, korkeina poissaololukuina, työntekijöiden vaihtuvuutena ja tuottavuuden laskuna.

Oireiden ilmenemistä voidaan pitää hen-kisen yli- tai alikuormituksen mittarina.

Pohdi:

Kuulostavatko oireet tutuilta? Oletko huomannut itselläsi jotain niistä?

Miten toimisit huomatessasi kuormitus-oireita työkaverillasi tai koko työyhtei-sössä?

10 Työturvallisuuskeskus

Haitallisen henkisen kuormituksen ennaltaehkäisy

työympäristön ja työtehtävien kuormitta-vuudesta on koko työyhteisöllä, ja niinpä yksittäisenkin työntekijän haitallinen kuor-mittuminen on työyhteisön yhteinen on-gelma. Vastuunjako riippuu organisaatiossa työskentelevän asemasta ja työtehtävistä eli siitä, onko työnantajan, esimiehen vai muun työntekijän asemassa.

Työnantajalla on yleinen huolehtimis-velvoite. Työnantajan tulee valvoa työym-päristön ja menetelmien terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja turvallisuutta; työnan-tajan tehtäviin kuuluu myös sairauspoissa-olojen seuranta. Esimiehellä on merkittävä rooli työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä ja hai-tallisen kuormituksen ennaltaehkäisyssä. Esimies voi omalla toiminnallaan luoda työ-paikalle ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdol-lisuus vapaasti ilmaista mielipiteitään ja tulla kuulluksi. Hyvään esimiestoimintaan kuuluu myös riittävistä resursseista huolehtiminen, työn suunnittelu, mitoitus ja organisointi sekä työmenetelmien kehittäminen yhteis-työssä työntekijöiden kanssa.

Oikeudenmukainen päätöksenteko sekä henkilöstön tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu ovat tärkeitä työpaikan voimavaroja. Ne ovat myös keskeisiä työntekijöiden hen-kistä terveyttä suojaavia tekijöitä.

Hyvän johtamisen lisäksi muita tärkeitä hyvinvointia edistäviä käytäntöjä työyhtei-sössä ovat seuraavat:

• hyvä perehdytys

• kehityskeskustelut

• sovitut työajat

• säännölliset osastopalaverit

• yhteistyö työsuojelun kanssa

• riskien arviointi ja hallinta

• toimiva työterveyshuolto

• työkykyä ylläpitävään toimintaan panos-taminen.

Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja amma-tillinen osaaminen ovat tasapainossa työlle asetettuihin vaatimuksiin nähden. Haitallista henkistä kuormitusta voidaan ennalta eh-käistä. Tehokkaimpia tapoja ovat ennakointi ja suunnitelmallinen toiminta. Työpaikalla tulee laatia työyhteisötaitojen pelisäännöt johtamisohjeiston ja -tavoitteiden rinnalla; pelisäännöillä tarkoitetaan yhdessä sovittuja ja kirjattuja toimintatapoja, joiden tarkoitus on saada yhteistyö työpaikalla sujuvaksi.

Henkisen kuormituksen huomioimisen tulee sisältyä riskin arviointiin. Tehokkaalla riskien vähentämisellä voidaan luoda ter-veellinen työympäristö, jossa työntekijöitä arvostetaan ja jossa työilmapiiri sekä sen myötä tuottavuus paranevat.

Liiallisen kuormituksen ennaltaehkäisy on tärkeää sekä koko organisaatiolle että yksittäisille työntekijöille, sillä se tuo muka-naan organisaation kilpailukykyä vahvistavia asioita:

• Työelämän kokonaislaatu eli työhyvin-vointi ja työtyytyväisyys paranevat.

• Hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta ja halukasta osallistumaan työnsä kehittä-miseen.

• Organisaation tuottavuus paranee, koska sairaana työskentely, poissaolot sekä tapa-turmat vähenevät ja työntekijät ovat työ-paikkaan ja työhön sitoutuneita.

• Organisaation kustannustehokkuus paranee sekä välittömien että välillisten talousvaikutusten osalta.

Näillä vaikutuksilla on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre, jolloin työhyvin-vointi ja tuloksellisuus ylläpitävät toisiaan.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja -yhteisöstä aiheutuvien kuormitustekijöiden ja voimavarojen merki-tystä työntekijöiden terveydelle. Työpaikka-selvityksen tekeminen on työterveyshuollon tehtävä ja sen toiminnan perusta. Vastuu

Työturvallisuuskeskus 11

Haitallisen henkisen kuormituksen ennaltaehkäisy

Kuormittumista ennalta ehkäisee myös se, jos esimies

• panostaa jatkuvaan koulutukseen

• huolehtii, ettei kuormita yksipuolisesti parhaita resurssejaan

• kehittää jatkuvasti työtä, työoloja ja työ-ympäristöä

• antaa arvostusta ja tukea

• antaa palautetta onnistumisista, mutta myös rakentavaa palautetta kehittämistä tai korjaamista tarvitsevista asioista

• keskustelee avoimesti, tiedottaa tehok-kaasti

• painottaa ryhmän onnistumista yhteisvas-tuullisesti.

Jokaisella työntekijällä on henkilökohtai-nen vastuu huolehtia omasta terveydestään, vireydestään ja jaksamisestaan liikkumalla säännöllisesti, nukkumalla riittävästi ja naut-timalla monipuolista ravintoa; oma terveys on kokonaishyvinvoinnin perusta. Henkilö-

kohtaiseen vastuuseen kuuluu myös jatkuva oman ammattitaidon ylläpitäminen, hyvään työilmapiiriin vaikuttaminen omalta osal-taan sekä työtoverin auttaminen.

Työsuojeluhallinto valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudat-tamista. Se antaa ohjeita ja neuvoja työter-veyttä ja -turvallisuutta koskevissa asioissa sekä tekee yhteistyötä työnantaja- ja työnte-kijäjärjestöjen kanssa.

Pohdi:

Miten huolehdit terveydestäsi ja ylei-sestä hyvinvoinnistasi?

Mikä hyvinvoinnistasi huolehtimises-sa on hyvin, ja missä on parantamisen varaa?

Miten huolehdit ammatillisesta kehitty-misestäsi?

12 Työturvallisuuskeskus

Henkisten kuormitustekijöiden selvittäminen ja varhainen tuki

Henkisten kuormittumistekijöiden selvit-tämisen ja varhaisen tuen taustalla on työ-turvallisuuslaki, joka määrää työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta huoleh-timisesta:

”Työturvallisuuslain mukaisesti työnan-taja on velvollinen huolehtimaan työnte-kijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolo-suhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökoh-taisiin ominaisuuksiin liittyvät seikat.” Työturvallisuuslaki 8 §

”Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän jär-jestelmällisesti selvitettävä ja tunnistet-tava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista ai-heutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.” Työturvallisuuslaki 10 §

”Mikäli työntekijän todetaan kuormittu-van työssä hänen terveyttään vakavasti vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuor-mitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi.” Työturvallisuuslaki 25 §

Ongelmatilanteissa esimiehen tärkein tehtävä on rohkeasti tarttua havaittuihin ongelmiin ja pyrkiä korjaamaan epäsuhtaa työnteon edellytysten ja vaatimusten välillä.

Kuormittumisen kokeminen on yksi-löllistä. Oleellista on, että työntekijä itse kertoo hyvissä ajoin omalle esimiehelleen työkuorman liiallisesta kasvamisesta. Työ-paikalla on hyvät mahdollisuudet selvittää kuormittuneisuuteen johtaneita syitä ja etsiä niihin ratkaisuja. Varhain tehdyillä korjaavilla

toimenpiteillä ja esimiehen ja alaisen yh-teistyöllä saavutetaan monesti parhaimmat tulokset.

Haitallisten henkisten kuormitustekijöi-den selvittäminen voi olla myös työnantajan, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä. Aloite henkisen kuormittunei-suuden selvittämiseksi voi tulla työntekijältä itseltään, työyhteisöltä, työsuojeluhenkilös-töltä tai työterveyshuollosta. Työterveyshuol-lon tehtävänä on seurata sairauspoissaoloja ja työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuol-to tekee tarvittaessa työkyvyn ja kuntou-tustarpeen arviointeja sekä niihin liittyviä lausuntoja. Työterveyshuolto on ensisijainen yhteistyötaho, jonka asiantuntijuutta ja apua on hyvä käyttää.

Työsuojeluhenkilöstö on mukana riskien arvioinnissa, työpaikkaselvityksissä, henki-löstökyselyiden toteuttamisessa ja sairaus-poissaoloseurannassa. Sen tehtäviin kuuluu myös työterveyshuollon toiminnan suunnit-telu, kehittäminen ja arviointi sekä yhteisten toimintamallien ja -tapojen kehittäminen.

Varhainen tuki tarkoittaa niitä toimenpi-teitä, jotka otetaan käyttöön henkilön työ-kyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Varhaisen tuen onnistumiseksi tulee olla käytössä yhteisesti sovitut toimintamallit sekä toimiva yhteistyö toimijoiden kesken.

Työturvallisuuskeskus 13

Henkisten kuormitustekijöiden selvittäminen ja varhainen tuki

Havaittuihin ongelmiin tulee tarttua välittö-mästi, kun viitteitä työkyvyn alenemisesta havaitaan.

Varhaisen tuen malli lähtee liikkeelle havaitusta työkyvyn alenemisesta eli tilan-teesta, jossa työntekijän kyky suoriutua työ-tehtävistään on jostain syystä vaikeutunut eikä työntekijä selviä työssään kuten ennen. Tällöin esimies ja työntekijä keskustelevat tilanteesta. Jos kyseessä on epäily terveyson-gelmasta, työntekijä, esimies ja työterveys-huolto tekevät tiivistä yhteistyötä. Mukaan on mahdollista ottaa myös työsuojelun edustaja. Työtehtävää tai työoloja muoka-taan tai työntekijälle osoitetaan uusi työ. Jos terveysongelmaa ei ole, on mahdollista esimies-työntekijäyhteistyöllä päätyä samaan lopputulokseen. Kuviossa 2 esitetään var-haisen tuen prosessimalli (ks. Työturvalli-suuskeskuksen julkaisu ”Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki”).

Selvitä:

Millainen varhaisen tuen malli omalla työpaikallasi on käytössä?

Käytetäänkö sitä aktiivisesti?

Mistä malli on löydettävissä?

Henkisen työkuormituksen selvittämiskeinoja ja mittareita

Henkistä työkuormitusta on mahdollista mi-tata. Mittarit toimivat henkisen hyvinvoinnin kehittämisen työkaluina. Mittaamista voidaan tehdä ennakoiden, seurantatarkoituksessa sekä reagoiden havaittuihin ongelmiin.

Organisaation henkisen hyvinvoinnin mittareita ovat työn tuloksellisuus, henkilös-tön osaaminen, työkykyisyys ja työilmapiiri sekä yksilössä, työyhteisössä ja koko organi-saatiossa näkyvät ilmiöt poissaoloissa, käyt-täytymisessä tai tehtävistä suoriutumisessa (ks. ”Oireet ja ilmeneminen”).

Esimiehen käytössä olevia mittaamisen työvälineitä ovat

• sairauspoissaolojen seuranta

• ilmapiirikysely; saadaan henkilöstön yleisiä mielipiteitä ja ajatuksia esiin työ-yhteisöstä ja työssä viihtymisestä sekä luottamuksesta työyhteisön sisällä. Se on väline koko henkilöstölle työpaikan ylei-sen ilmapiirin kehittämisen lähtökohdak-si, ja se antaa kokonaiskuvan tilanteesta.

• kehityskeskustelut; säännöllisesti järjestet-tävä työn kehittämiseen liittyvä keskus-telutilaisuus, jossa on etukäteen sovittu runko. Esimies voi varmistaa kehityskes-

Kuvio 2. Varhaisen tuen prosessimalli.

Työkykykeskustelu esimiehen/henkilöstö- hallinnon kanssa

Työterveyshuolto: työkykyarvio

Kolmikantapalaveri/ keskustelu esimiehen kanssa

Viitteet työkyvyn alenemisesta

Epäily terveysongelmasta

Tarvittavat muutokset työtehtäviin, työoloihin

tai uusi työ

Ei terveysongelmaa

14 Työturvallisuuskeskus

kustelussa myös työhyvinvointiin liittyvät asiat. Keskustelu on myös työntekijän väline, sillä hän voi ottaa puheeksi kaikki omaan työn tekemiseen liittyvät asiat.

• riskin arviointi: sisältää myös henkisen kuormituksen riskien arvioinnin.

Esimies vastaa näiden mittareiden käyt-tämisestä, mutta työntekijällä on vastuu osallistua niihin aktiivisesti työyhteisön kehittämiseksi.

Työntekijän käytettävissä olevina mit-tareina ovat esimiehen tekemät kyselyt sekä työterveyshuollon tarkastukset ja kyselyt. Tärkeä mittari on oman työkyvyn, jaksamisen ja terveydentilan mahdollisten muutosten havaitseminen. Työntekijällä mahdollisesti vapaa-aikana käytössä olevia seurantalaitteita (sykemittari, aktiivisuus-ranneke, verenpainemittari ym.) voidaan käyttää työntekijän hyödyksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, täydentämään työterveyshuollon tekemiä mittauksia ja kartoituksia.

Mikäli henkisten kuormitustekijöiden hai-tallisuuden vähentäminen työpaikan omin keinoin ei tuota tulosta, on hyvä kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Oma työterveys-huolto auttaa, kun tarvitaan ulkopuolista arviointia ja mittausta.

Työterveyshenkilöstö arvioi tarvittavat toimenpiteet ja mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten työpsykologin, käyt-tötarpeen. Asiantuntijoiden käyttämiä hen-kisen kuormituksen kartoituskeinoja ovat esimerkiksi seuraavat:

• henkilökohtaiset haastattelut ja terveys-tarkastukset

• erilliset kirjalliset kyselyt, kuten Työter-veyslaitoksen kehittämä Työstressikysely tai TIKKA-menetelmä, ASKEL, Paikallisen muutoksen malli, Parempi Työyhteisö -kysely (ParTy®)

• muut asiantuntijoiden käyttöön tarkoite-tut kartoitusmenetelmät (esim. Psyfyrix, Maslach Burnout Inventory, Työn suju-vuuden ja työn muutosten kartoitusme-netelmä).

Työsuojelutarkastajien tehtäviin kuuluu myös psykososiaalisen kuormituksen ennal-taehkäisy ja arviointi. Työsuojeluhallintokin painottaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Työsuo-jelutarkastajien käyttämiä arviointimenetel-miä on mm. Valmeri-mittari.

Jokaisella työpaikalla tulee lain mukaan olla riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida ja ennakoida riskejä sekä kartoittaa henkiset kuormitustekijät (esim. ArkiArvi ja RiskiArvi). Järjestelmän pohjalta on mahdollista laatia ennalta ehkäisevät toi-menpiteet.

Mieti:

Mitä henkisen hyvinvoinnin kartoitus-keinoja tai mittareita on käytössä omalla työpaikallasi?

Onko Sinulla käytössä ns. omaseuranta-laitteita, kuten esim. aktiivisuusranneke, verenpainemittari, sykemittari tai muita laitteita? Miten käytät niitä? Miten hyö-dynnät tuloksia yleisen hyvinvointisi tai työhyvinvointisi kannalta?

Työturvallisuuskeskus 15

Tapausesimerkit muutoksen kokemisesta

Lähtötilanne: Esimies tiedotti henkilöstöl-leen, että työpaikalla on tulossa puolen vuo-den sisällä toiminnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat työn tekemiseen; tehtävänkuvat muuttuvat eli niihin tulee monipuolisuutta ja siirtymisiä tehtävien mukaisesti eri työ-pisteisiin. Tämän lisäksi on suurimman osan siirryttävä kaksivuorotyöstä kolmivuoro-työhön. Esimies kertoi tulevansa keskuste-lemaan vielä tarkemmin asiasta työyhteisön kanssa, mutta halusi jo nyt antaa ensitiedon asiasta.

Henkilökunnan kokemuksia kolmelta sa-manikäiseltä mieheltä, jotka ovat olleet yhtä kauan työpaikassa työssä:

Sakke 39 v on tehnyt kyseisellä työpai-kalla töitä kahdeksan vuotta, pääasiassa sa-maa tehtävää ja samassa työpisteessä. Sakke tunnetaan hyvänä ja huolellisena työntekijä-nä; hän on tunnollinen, iloinen ja huumorin-tajuinen mies.

Kuullessaan esimiehen kertomasta asias-ta Sakke ei kommentoinut mitään, kuunteli asian kertomista eteenpäin. Ajatuksiin jäivät pyörimään kysymykset: ”miten opin, miten selviän, miten pärjään?” ja pelko siitä, miten asiat tulevaisuudessa menevät, jos hän ei pärjääkään uudessa tehtävässä. Loppupäivän Sakke oli pääosin hiljaa työnsä äärellä. Seu-raavien viikkojen aikana Sakella alkoi tulla huolimattomuusvirheitä, hän alkoi jäädä ajatuksiinsa ja myöhästellä töistä; hänen yöunensa olivat huonontuneet – nukahta-minen oli hankaloitunut, ja hän oli alkanut herätä varhain jo aamuyön tunteina. Sakesta on tullut vakavampi ja kireämpi.

Tilanne alkoi ratketa, kun Sakke varasi ajan työterveyshuoltoon ja kertoi uniongel-mistaan. Keskusteltuaan työterveyshoitajan kanssa Sakke sopi keskusteluajankohdan esi-miehen kanssa. Sakke päätti kertoa suoriutu-mispaineistaan ja pelostaan tulevia tehtäviä kohtaan. Keskustelun aikana esimies kertoi lisää suunnitelmista ja siitä, että tehtäviin tul-laan perehdyttämään huolella.

Pohdi:

Miten Saken tilanne voisi jatkua tästä eteenpäin?

Mikä on esimiehen toiminnan osuus ja merkitys tämän muutostilanteen alku-vaiheessa ja jatkossa?

Ripe 39 v on tehnyt kyseisellä työpaikal-la töitä kahdeksan vuotta, pääasiassa samaa tehtävää ja samassa työpisteessä. Myös Ripe tunnetaan hyvänä ja tunnollisena työntekijänä. Hän on rempseän eloisa käytökseltään ja sa-noo kovaäänisesti asioista, kun on sanottavaa.

Ripen ensireaktio esimiehen tiedotta-maan asiaan oli vastustus. Seuraavien päivien ja jopa viikkojen aikana hänen vastustuk-sensa asiaa kohtaan jatkui ja muutosten kritisointi oli äänekästä. Ripen käyttäytymi-sen vaikutus alkoi tuntua työyhteisössä, ja esimies kutsui Ripen keskusteluun kanssaan tilanteesta. Keskustelussa selvisi, että Ripellä on ollut terveydellisiä ongelmia: väsymystä ja voimattomuutta. Ripe oli alkanut pelä-tä, mitä uudet työkuviot tuovat tullessaan ja jaksaako hän niitä tehdä, kun rinnassa tuntuu välillä nytkin niin kireältä. Esimies ymmärsi nyt paremmin Ripen käytöksen, huolestui tämän voinnista kuullessaan ja ohjasi häntä varaamaan terveystarkastusajan työterveyshuoltoon.

Pohdi:

Mikä Ripen tavassa käyttäytyä oli hy-vää ja missä asioissa olisi voinut toimia toisin?

Miten Ripen asia mahdollisesti jatkuisi terveystarkastuksen jälkeen?

Mikä on esimiehen toiminnan osuus ja merkitys tämän muutostilanteen alku-vaiheessa ja jatkossa?

16 Työturvallisuuskeskus

Emppu 39 v on tehnyt kyseisellä työpai-kalla töitä kahdeksan vuotta työskennellen useassa työtehtävässä ja työpisteessä. Hänet tunnetaan jouhevana työstä toiseen siirtyjä-nä, kokonaisuudet hyvin hallitsevana ja hah-mottavana henkilönä.

Empun ensireaktio esimiehen tiedotta-maan asiaan oli toteamus siitä ”taitaa tulla uusia työkavereita tehtävien lisäksi”. Empul-le on luontevaa ottaa vastaan uusia tehtäviä, sillä hän kokee uusien tehtävien antavan lisää tervetullutta haastetta työhön ja pitä-vän mielenkiinnon yllä, kun saa välillä vaih-taa tehtäviä.

Pohdi:

Mitä ajatuksia Empun suhtautuminen asiaan herättää Sinussa?

Miten esimiehenä suhtautuisit Empun kaltaiseen työntekijään koko muutosti-lanteessa ja yleensä työelämässä?

Työturvallisuuskeskus 17

Lisätietoa

Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, www.avi.fi/tyosuojelu

Anias P. 2014. Työturvallisuus työpaikalla -työkirja. Työturvallisuuskeskus TTK.

Eranti E., Hirvonen T., Pentilä R., Pohjonen T., Poikonen M. 2004. Varhainen tuki – toimin-tamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kau-pungin työterveyskeskus.

Härmä M., Sallinen M. 2004. Hyvä uni – hyvä työ. Työterveyslaitos.

Juusela T. 2010. Mentorointi työyhteisössä, Ajetaanko tandemilla? Työturvallisuuskeskus TTK.

Juuti P., Salmi P. 2014. Tunteet ja työ. Uupu-muksesta iloon. PS-kustannus.

Kinnunen U., Feldt T., Mauno S. (toim.) 2008. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologi-set perusteet. PS-kustannus.

Koski M. 2011. Ryhmämenetelmä oman työn hallintaan. Työturvallisuuskeskus TTK.

Koivikko A., Mäkinen P., Pratsch H. 2014. Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työturvallisuuskeskus TTK.

Kääriäinen M. 2014. Huomio henkiseen työ-hyvinvointiin. Työturvallisuuskeskus TTK.

Laine N. 2010. Luja luottamus. Miten työpai-kan luottamussuhteet saa toimimaan? Taurus Media.

Lappalainen J., Mäkelä T., Bergström M., Kön-ni U., Moilanen A., Rönnemaa A., Koskinen K. 1998. Pienin askelin – monin keinoin. Työkykyä pientyöpaikoille. Työterveyslaitos.

Manka M.-L. 2013. Työn ilo. Sanoma Pro Oy.

Mattila L., Rauramo P. 2015. Työkyvyn hallin-ta, seuranta ja varhainen tuki. Työturvalli-suuskeskus TTK.

Niipola S., Rauramo P. 2008. Hyvät kokous-käytännöt työpaikan arjessa. Työturvallisuus-keskus TTK.

Ojanen P., Tarkkonen J. 2013. Psykososiaali-nen kuormitus ja sen hallinta työssä. Työtur-vallisuuskeskus TTK.

Oksanen J. 2014. Motivointi työvälineenä. PS-kustannus.

Rauramo P. (toim.) 2015. Epäasiallisen koh-telun ehkäisy ja käsittely työpaikalla. Työtur-vallisuuskeskus TTK.

Surakka T. ja Laine N. 2013. Käsikirja ammat-timaiseen esimiestyöhön. Taurus Media.

Sykettätyöhön.fi-palvelu: www.sykettatyohon.fi

Tamminen H. 2011. Työhyvinvointia yhteis-työllä. Työturvallisuuskeskus TTK.

Tanskanen R. 2013. Menestyvä työpaikka – tuottavuus ja työhyvinvointi. Työturvallisuus-keskus TTK.

Työsuojeluhallinto 2014. Pienyrityksen työ-ympäristö tuloksen tekijänä 2014. Aluehal-lintovirasto.

Työsuojeluhallinto 2014. Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Aluehallin-tovirasto.

Työsuojeluhallinto 2015. Mitä tarkoitetaan työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä, http://www.tyosuojelu.fi/fi/mita_tarkoite-taan_kuormitustekij

Työterveyslaitos, www.ttl.fi

Työturvallisuuskeskus, www.ttk.fi

Uitti J. (toim.) 2015. Hyvä työterveyshuolto-käytäntö. Työterveyslaitos.

Uusitalo-Malmivaara L. (toim.) 2014. Positii-visen psykologian voima. PS-kustannus.

Valtiovarainministeriö 2013. Keveyttä työ-hön. Työstressi ja kuormitus haltuun.

Yliskoski K., Yliskoski M. 2009. Työyhteisö muutosmurroksessa. Ihmisyys muutoksen kohtaamisessa ja johtamisessa. Työturvalli-suuskeskus TTK.

18 Työturvallisuuskeskus

Lait:

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta 1329/2014

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986

Työturvallisuuslaki 738/2002

Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveys-huoltokäytännön periaatteista, työterveys-huollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta VNa 708/2013

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta

Kaikkeen työhön ja työn tekemiseen liittyy henkisiä kuormitustekijöitä. Jotta niihin paneutuminen helpottuu, oppaassa kerro-taan aluksi, mitä on henkinen hyvinvointi, ketkä ovat hyvinvoinnin aikaansaamisesta vastuussa ja miten se ilmenee.

Oppaassa selostetaan henkisten kuormi-tustekijöiden eli psykososiaalisen kuormituk-sen oireita ja ilmenemismuotoja. Opas antaa myös ohjeita niiden ennalta ehkäisemiseksi. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa, miksi psykososiaaliseen kuormitukseen kannattaa kiinnittää huomiota ja miten liialliseen hen-kiseen kuormitukseen voidaan ajoissa tarttua sekä korjata tilannetta.

Henkisten kuormitustekijöiden hallinta on aina yhteistyötä. Oppaassa tuodaan esiin, miten yhteistyö ja vastuualueet jakautuvat. Mahdollisimman varhainen tarttuminen ongelmiin ja tuen antaminen ovat kaikkien osapuolten hyväksi.

Oppaan tarkoituksena on tuoda esiin henkisen kuormituksen tärkeys osana sekä työurien pidentämistavoitetta että organi-saatioiden tuottavuustavoitteita. Henkisen kuormituksen hallinta, työelämän laatu ja yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.