Terveydensuojelulaki•Yksilön / väestönterveyden ylläpitäminen/ edistäminen(ennaltaehkäistä, vähentää, poistaa elinympäristössä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä)

•Terveyshaitta:-Ihmisen sairaudet, terveyden häiriöt-tekijät, jotka vähentävät elinympäristön terveellisyyttä

Ympäristönsuojelulakiv. 2000

-Turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö

-Ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia-Tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten ( vrt. IVA ) arviointia ja huomioonottamista kokonaisuutena

Muut ympäristön terveyteen vaikuttavat lait: Ympäristönsuojelulaki 86/2000, Vesihuoltolaki 119/2001, Kemikaalilaki 744/1989, Säteilylaki 592/1991

OULU 27.2.2011Pateniemen sahan siivous alkaa

Pateniemen sahan kaatopaikka-alueen monta vuotta kestävät siivoustyöt alkavat. Pahimmin saastuneet maat kuljetetaan pois, puhdasta tuodaan tilalle ja muutoinkin paikat maisemoidaan kuntoon. Vanha kaatopaikka alue suljetaan. Myös rannan hajonneet rakenteet siivotaan.

Ympäristöluvan mukaisesti alue on maisemoitava vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vaikka alue kunnostetaankin, sen tuleva käyttö on vielä täysin auki. Stora Enso ilmoitti hakemuksessaan, että suljettua kaatopaikkaa voidaan käyttää turvallisesti ja ilman terveysriskejä virkistysalueena. Myös itse saha-aluetta voitaisiin hyödyntää kaatopaikan sulkemisen jälkeen.

"Alue on suljettu, mutta sitä käytetään kuitenkin virkistysalueena. Tavoitteena on saada se turvalliseksi ja että aita alueen ympäriltä voidaan poistaa -- varsinkin, kun se säännöllisin väliajoin varastetaan", kertoo Stora Enso Oyj:n ympäristöjohtaja Marjaana Luttinen.

Työt alkavat heti, kun pakkaset sallivat. Luttinen toivookin, ettei alueella olisi töiden aikana ylimääräisiä kulkijoita. Pateniemen asukkaille asiasta tiedotettiin maanantai-iltana.

Pilaantuneet maat kuljetetaan rekoilla Kemiin puhdistettavaksi. Vuosia kestävä puhdistus on kallis urakka. "Kyllä siihen miljoonia palaa", kertoo Luttinen.

Pateniemen saha toimi 1800-luvun lopulta vuoteen 1990. Sahalla käytettiin vuosina 1949--1984 kyllästysaineena KY-5:ttä ja 1952--1990 K33-kyllästysainetta. Sinistymisen estoaine on pilannut saha-alueen maaperän laajasti.

Liisa LaineKUVA: Riina Nurminen

Taulukko 1. Pateniemen alueen herkät kohteet: nro

Kohde Osoite Etäisyys sahalta (km)

1 Uimaranta (eteläpuoli)

- 0,1 km

2 Uimaranta (venesatama)

- 0,1 km

3 4H –tilat (4Hanhea) Sahantie 10 0,5 km

4 Pateniemen urheilukeskus

Sahantie 1 0,6 km

5 Pateniemen koulu Sahantie 2 0,7 km

6 Herukan päiväkoti Taskisentie 7 0,5 km

7 Palokan päiväkoti Parkettitie 1 0,85 km

8 Palokan palvelukeskus

Parkettitie 3 0,75 km

9 Kuivasojan koulu Pateniementie 2 1,5 km

Pateniemen saha-alue on tasaista Perämeren rantaa, jossa maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +0,3…+2,6. Rantaviivan kokonaispituus on noin 2,7 km.

Ihmistoiminnan vaikutus näkyy Pateniemen saha-alueen kasvillisuudessa voimakkaana, eikä alueella juurikaan esiinny luonnontilaista kasvillisuutta. Alueella on laajoja, kuivia kenttiä, joilla puustoa muodostavat lähinnä hieskoivu ja harmaaleppä. Kenttäkerroksessa kasvaa vähäisesti vaatimattomia ruohokasveja. Pateniemen eläimistö on suhteellisen vähäistä. Alueen linnustosta on käytössä lähinnä lintuharrastajien muutaman vuoden takaisia retkihavaintoja. Sahan alueella esiintyy kulttuurivaikutteista pensaikkoisen, puolipensaikkoisen ja avoimen alueen linnustoa. Ranta-alueella pesii lokkeja ja kahlaajia sekä sukeltaja- ja puolisukeltajasorsia. Leppiojan varressa saattaa pesiä vaateliaampaa lehtimetsälajistoa esim. lehtokerttuja. Alueella on havaittu pesivinä uhanalaisia lintulajeja, joiden osalta tulee tehdä maastotarkistukset nykyisen pesintätilanteen selvittämiseksi.

Pateniemen edustalla sijaitsee Haukiputaan saaristoon kuuluva Kraaselin saari. Kraaselissa on huomattavia linnustoarvoja, linnuston kannalta tärkeimmät alueet ovat saaren etelä- ja länsirannan niityt sekä läheiset luodot. Kraaseli kuuluu Perämeren saarten Natura 2000 –alueeseen.

Muusta eläimistöstä Pateniemessä esiintyy jäniksiä ja pikkunisäkkäitä, erityisesti myyriä, hiiriä ja päästäisiä.

Alueen käyttömahdollisuudet vaikuttavat osaltaan viihtyisyyteen. Nykytilanteessa saha-alueen käyttö ei ole luvallista eikä turvallista. Kunnostettaessa saha-alueen käyttö mahdollistuu ja ranta-alue tulee turvalliseksi, mikä mahdollistaa mm. uinnin, kalastuksen ja veneväylän hyödyntämisen. Myös kunnostustyön aikainen liikenne vaikuttaa turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, mikä tarkastellaan erikseen.

Vastaavalla tavalla maisemoitu Toppilan alue Oulussa.

Lähteet:

Liisa Laine, Kaleva 27.2.2011 (Lainattu 11.5.2011) Löytyy: http://m.kaleva.fi/uutiset/oulu/890593

Suomen Laki (Lainattu 11.5.2011) Löytyy:http://www.finlex.fi/fi/

Pateniemen saha, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 9M031622 F:\2003\T\Stora Enso\9M031622\YVA-ohjelma\YVA-ohjelma.doc (lainattu 11.5.2011) Löytyy: http://www.environment.fi/download.asp?contentid=17614&lan=fi