Susanna Hintsala

Kehitysvammaliitto

Mitä itsemääräämisoikeus on

lainsäädännössä ja käytännössä?

Itsemääräämisoikeus

• Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

• Päätettävät asiat voivat olla suuria tai pieniä.

– Oikeus valita, kenen kanssa ja missä asun.

– Oikeus päättää, mitä syön.

– Oikeus päättää, miten pukeudun.

– Oikeus päättää, missä vietän vapaa-aikani.

18.9.2015

2

Perus- ja ihmisoikeudet

• Lähes kaikilla perus- ja ihmisoikeuksilla on itsemääräämisoikeuteen liittyviä ulottuvuuksia.

– Yhdenvertaisuus lain edessä

– Oikeus yksityisyyteen: oikeus kotirauhaan

– Liikkumisvapaus: oikeus päättää, missä asun ja missä liikun.

– Oikeus osallisuuteen ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.

– Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä vapaudenriiston perusteena saa olla vammaisuus tai sairaus.

– Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja omaisuuden suojaan.

18.9.2015

3

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

• Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen vuonna 2007. Sopimusta ei ole vielä saatettu virallisesti voimaan.

• Ratifioinnin esteeksi on muodostunut puutteellinen lainsäädäntö itsemääräämisoikeuden edistämisestä ja rajoittamisesta.

• Ratifioitu sopimus tulee asettamaan Suomelle tiukan velvollisuuden kohdella vammaisia ihmisiä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Itsemääräämisoikeuteen liittyviä artikloita

• 12 artikla. Yhdenvertaisuus lain edessä.

• 14 artikla. Henkilön vapaus ja turvallisuus.

– Vammaisuus ei missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon.

• 17 artikla. Henkilön koskemattomuuden suojelu.

• 19 artikla. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä.

• 22 artikla. Yksityisyyden kunnioittaminen.

• Voimassa kaksi lakia, joissa otetaan kantaa itsemääräämisoikeuden edistämiseen ja toteuttamiseen.

• Sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista että laissa potilaan asemasta ja oikeuksista on säädöksiä, joissa velvoitetaan palvelun järjestäjät kunnioittamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

Itsemääräämisoikeutta edistävä kansallinen lainsäädäntö

• Rajoittamisesta säädetään tällä hetkellä hyvin epämääräisesti.

• Itsemääräämisoikeuslain valmistelu käynnissä.

• Tavoitteena on itsemääräämisoikeuden edistäminen ja sen rajoituksista säätäminen mahdollisimman tarkkarajaisesti.

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen lainsäädännössä

Tämänhetkinen valmisteluvaihe

• Toukokuussa -15 Sosiaali- ja terveysministeriö velvoitettiin valmistelemaan välivaiheen lakiesitys.

• Kesäkuussa oltiin päädytty Kehitysvammalain muuttamiseen väliaikaisratkaisuksi.

• Tavoitteena oli saada YK:n vammaisten sopimus ratifioitua tänä vuonna.

• Heinäkuussa lakiehdotus kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta.

• Kuulemistilaisuus oli 21.8.

Kehitysvammalain muutosten tarkoitus

• Vahvistaa itsemääräämisoikeutta.

• Ehkäistä ennalta rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

• Turvata välttämätön hoito- ja huolenpito.

• Varmistaa, että potilaan ja asiakkaan perusoikeuksia rajoitetaan vain silloin kuin se on välttämätöntä.

• Edistää turvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoa annettaessa.

9

Itsemääräämisoikeus käytännössä

• Kun koetaan, ettei voi vaikuttaa…

• Jos emme saavuta haluamaamme lopputulosta, päädymme hyvin nopeasti uskomaan, että emme pysty vaikuttamaan elämäämme.

• Opimme avuttomiksi.

• Tämä taas voi johtaa passiivisuuteen tai jopa depressioon.

Opittu avuttomuus (Seligman)

Apua tarvitseva ihminen on aina riippuvainen kumppaneistaan

• Kumppanin asenne ratkaisee – Haluaako hän kuulla ja ymmärtää henkilön

mielipiteitä? – Onko hänellä tarvittavia taitoja?

• Asenteisiin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä

• Ei ole olemassa ”one size fits for all” –ratkaisua – ”viikon viittomat” tai ”päiväjärjestyskuvat

seinällä” eivät ole ratkaisu, tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja

– niiden lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä, yhteisön omaan arkeen nivoutuvaa kehittämistyötä, johon kaikki sitoutuvat

• Itsemääräämistä ja päätöksentekoa pitää saada harjoitella joka päivä

• Kaikki asukkaat eivät haluaisi asua yksikössä, mutta he eivät tiedä, että voisivat vaihtaa asuinpaikkaa.

• Vastoin tahtoa asumisyksikön vaihto kilpailutuksen takia.

• Kotiintuloajat, jotka myös aikaisia ja joista poikkeukset vähäisiä.

• Ruokailuun liittyviä sääntöjä.

• Asukkailla ei avaimia ulko-oveen.

• Ovet sisältäpäin/ulkoapäin lukossa yöaikaan.

• Kaikki eivät saa oveaan lukkoon ilman apuvälinettä.

• Yhteisessä tietokoneessa ei ole apuvälinettä.

Ihmisoikeuksien vastaisia esimerkkejä

Lähde: Kynnys ry, Via -projekti

• Eräässä yksikössä asukkaille oli järjestelmällisesti haettu henkilökohtaisia avustajia yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Näin he pystyivät liikkumaan vapaasti.

• Ovien lukitsemisesta luovuttiin, kun todettiin, ettei sille ollut todellisuudessa enää tarvetta.

Ihmisoikeusmyönteisiä ratkaisuja

Lähde: Kynnys ry, Via -projekti

Perustehtävän määrittely

yksilökeskeisen työotteen näkökulmasta

Erillään muusta yhteisöstä

Eristyksissä palvelujen maailmassa

Avusta

Turvaa

Tunnista vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet Luo yhteyksiä

ihmisten välille

Luo mahdollisuuksia

Kuva: http://www.centreforwelfarereform.org/innovations/five-basic-tasks.html

Lähde: O´Brien Framework for Accomplishment Workshops 1986

OMAN

TOIMINNAN

JATKUVA

TARKASTELU

SILMÄT AUKI

24/7

KÄYTÄMME

HAVAINTO-

PÄIVÄKIRJAA

JAAMME

OPPIMAMME

ASIAKASKESKEINEN TYÖOTE EDELLYTTÄÄ LÄHITYÖNTEKIJÖILTÄ

Jatkuva ajattelu- ja työskentelytapa läpi kaikkien työvuorojen eikä vain tiettyinä hetkinä tai aktiviteetteina!

HENKILÖN

OSALLISTUMISEN

LISÄÄMINEN

UUSIEN

MAHDOLLI-

SUUKSIEN

TARJOAMINEN

VÄHÄN JA

USEIN VÄHENNÄ

VAIKEUKSIA

OSALLISUUTEEN KUULU:

Uudet kokemukset ja oppiminen henkilölle

sopivalla tavalla

MITEN TUKEA OSALLISUUTTA

OMASSA LÄHIYHTEISÖSSÄ?

=LISÄÄ ONNISTUMISIA

Tärkeää henkilölle itselleen (omat valinnat):

Tärkeää henkilön kannalta (onnellisuus, turvallisuus, terveys):

Yllä olevan tiedon perusteella selvitettäviä asioita:

VAAKA-TYÖVÄLINE

Itsemääräämisen ja päätöksenteon tukemisen vaiheet (Jones & Thurman 2008)

1. Mieti, mitä päätöksiä hän voi tehdä päivittäin esim. mitä syön, mitä puen, mihin toimintaan osallistun (Päätöksenteon tarkistuslista)

2. Mieti, millä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen keinoilla voit tukea hänen itsemääräämistään ja päätöksentekoaan

3. Tarkista, että käyttämäsi keinot sopivat kyseiselle henkilölle ja ovat hänelle merkityksellisiä (Osallisuuden tarkistuslista - 10 kysymystä yhteiseen keskusteluun)

www.tikoteekki.fi

Keinoja vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon

• HYP – Lisää mukavia yhdessäolon hetkiä yhteisön arkeen – Pysähtymistä hetkeen, jonka ainoa tavoite on yhdessäolo – läsnäolon taitojen

vahvistamista

• Voimauttava vuorovaikutus

– Vahvistaa vaikeasti kehitysvammaisen ja/tai autistisen ihmisen kommunikoinnin perustaa ja vuorovaikutuskumppanin taitoja

– Ihminen tulee hyväksytyksi omana itsenään, hänen aloitteensa huomataan ja niihin vastataan

– Elämään tulee lisää laatua, vuorovaikutussuhde vahvistuu – Syvällistä perehtymistä vuorovaikutukseen varhaisten taitojen varassa viestivän ihmisen

kanssa. Kokemuksellista oppimista.

• OIVA – OIVA-ohjaajakoulutus, OIVA-vuorovaikutusmalli ja OIVA-videoklinikka – Lisää sekä puhevammaisten ihmisten että työntekijöiden hyvinvointia – Tavoitteena yhteisön vuorovaikutuskulttuurin muutos – Yhteisön sitoutumista yhteiseen kehittämisprosessiin. Esimiehen ja organisaation tuki

ovat tärkeitä.

• YKSILÖKESKEINEN SUUNNITELU (PERSON CENTERED PLANNING)

Valmisteilla itsemääräämisoikeuden käsikirja (Kehitysvammaliiton IMO-hanke)

Käsitemäärittely: Mitä itsemäärääminen on

Lainsäädäntö: Lait ja säädökset

Itsemääräämistä tukevat työkäytännöt

Videot: Tarinoita itsemääräämisestä

Itsemääräämiskyvyn arviointi

Yksikkösuunnitelma

Yksilösuunnitelma