LAUANTAINA 23. ELOKUUTA 2014

KULTTUURI18

SEINÄJOKI: Tero Hautamäki (esimies) 06 247 7586, Anne Puumala 06 247 7585 • VAASA: Laura Krohn 06 247 7587 • kulttuuri@ilkka.fi

MARI TIENSUUILKKA Kuka olen? Mistä identi-teettini koostuu? Olenko tehnyt oikeita valintoja elämässäni? Mi-tä jätän tähän maailmaan?

Nämä kysymykset nousevat vanhenevan ihmisen mieleen. Erityisen vahvoina ne ovat ulko-suomalaisten ajatuksissa. Heistä monen taakkana ovat mainittu-jen lisäksi seuraavat kysymyk-set: Teinkö oikean valinnan, kun lähdin Suomesta? Voisinko vielä palata?

Montrealilainen ohjaaja Matthew Anderson on kiin-nostunut näistä ulkosuoma-laisten pohtimista kysymyksis-tä siinä määrin, että hän teki ai-heesta dokumentin nimeltään Under the North Star, Pohjan-tähden alla.

–!Suomalainen identiteetti-pohdinta eroaa kanadalaisesta. Kanadassa kaikkien juuret ovat jossain muualla: siksi täällä on totuttu hybridisiin identiteet-teihin, eli identiteetteihin, jot-ka perustuvat monien tausto-jen yhdistymiseen.

–!Suomalaiset sen sijaan suh-tautuvat taustaansa poikkeuk-sellisella vakavuudella ja kai-puullakin.Anderson kuvasi dokument-tinsa elokuussa 2013 Suomes-sa. Hän matkusti ympäri Suo-mea kanadansuomalaisen kuo-ron kanssa. Suomi-Konferens-

sin kuoro on koottu eri puolilla laajaa Kanadaa asuvista suoma-laisista. Suomen kiertue toi hei-dät myös Alajärvelle, Vaasaan ja Alahärmään.

–!Monelle tuo matka tuntui merkitsevän pyhiinvaellusmat-kaa. Kaupungeista he eivät välit-täneet. Niiden sijaan he kokivat syvää onnellisuutta maaseudul-la, suomalaisen luonnon lähellä.

Andersonille matka oli ensim-mäinen Suomeen. Hän oli muo-vannut maasta mielessään tie-tynlaisen kuvan. Todellisuus yllätti hänet, sillä maisemat oli-vat kauniimmat kuin hän osasi aavistaa.

–!Eräs haastattelemistani ih-misistä sanoi, että suomalainen maisema on hänessä. Kun hän katsoo hyvin samalta näyttävää

kanadalaista maisemaa, tuntuu se hänelle vieraalta vielä vuosi-kymmenienkin jälkeen.

– Dokumenttiin haastattele-mani suomalaiset eivät ole tyh-miä: he ymmärtävät, että si-tä Suomea, jossa he kasvoivat, ei ole enää olemassa. Suomi on muuttunut ja he ovat muuttu-neet. Siksi heidän on mahdo-

tonta palata siihen Suomeen, jo-ka on paljon heidän mielessään.

Nuoremmilla se mahdollisuus vielä kuitenkin on. Kuoronjoh-taja Terhi Miikki-Broersma on yksi nuoremman polven ul-kosuomalaisista dokumentilla.

–!Tunnen olevani aina suoma-lainen, enkä usko, että se tun-ne helposti muuttuu. En tiedä, mitä elämä tuo tullessaan: eh-kä jokin päivä vielä asun Suo-messa. Tällä hetkellä elämän-tehtäväni on tuoda iloa tämän mantereen suomalaisille haita-rin sekä suomalaisen musiikin välityksellä.

–!Suomalainen musiikki on tietysti hyvin koskettavaa meil-le kaikille suomalaisille, varsin-

kin kun asumme kauempana. Tulkinnassa me laitamme kaik-ki tunteemme lauluihimme.

Kanadassa on Andersonin mu-kaan vaikeaa sanoa siirtolaisuu-desta mitään negatiivista, sillä kaikilla on jonkinlainen yhteys ilmiöön. Euroopassa tilanne on hänen mukaansa selvästi toisen-lainen.

–!Maahanmuutto saatetaan hyväksyä, mutta siihen ei ole totuttu. Jatkossa identiteettiin ja taustaan liittyvät kysymykset nousevat entistä tärkeämmik-si. Ihmiset kokevat koko ajan vahvempaa tarvetta määritellä identiteettiään globalisoituvas-sa maailmassa.

Suru kadonneesta Suomesta Matthew Anderson teki dokumentissaan pyhiinvaellusmatkan Suomeen, jota ei enää ole

Dokumentin nimi on suomeksi käännettynä Pohjantähden alla.

Kertoo ulkosuomalaisista, jotka asuvat nyt Pohjois-Amerikassa saman Pohjantähden alla kuin Suomessa asutaan.

Montrealilaisen ohjaajan Matthew Andersonin toinen dokumentti.

Kuvattu myös Etelä-Pohjanmaal-la ja Pohjanmaalla kesällä 2013.

Ensi-ilta syyskuussa Vancouve-rissa. Syksyn aikana dokumentti kiertää Torontossa, Thunder Bayssa, Sudburyssa ja Montrea-lissa. Suomen levityksestä neuvo-tellaan vuoden 2015 alkuun.

Ohjaaja Matthew Anderson työskentelee myös professorina Montrealissa Concordia yli-opistolla teologian laitoksella. Hän kiinnostui suomalaisesta kulttuurista toimiessaan pasto-rina suomalaisella seurakunnalla Montrealissa.

Under the North Star -dokumentti

Montrealilainen ohjaaja Matthew Anderson oli toukokuussa Kanadan Thunder Bayssa kertomassa edellisestä dokumentistaan, Something Grandista. KUVA: MARI TIENSUU

KIRJAVirpi Hämeen-Anttila: Yön sy-dän on jäätä. 349 sivua. Otava, 2014.

Sisäministeriön virkamies Karl Axel Björk, tuttavallisesti Kalle, elää kahden maailman elämää. Päivällä sivistynyt virkamies, pi-meän tullen lain toiselle puolen päätyneiden etsijä. Hän avustaa lapsuudenystäväänsä, ylikons-taapeli Martti Ekmania henki-rikosten selvittämisessä. Björk on henkilönä originelli hienos-telija, Ekman suoranuottinen ylikonstaapeli.

Kirjailija Virpi Hämeen-Ant-tila on Björkin ja Ekmanin syn-nyttäjä. Hänen teoksensa Yön sy-dän on jäätä raottaa kansallista historiaamme taakseen katsoen. Teos avaa dekkarisarjan, jonka ensimmäinen osa ajoittuu vuo-teen 1921.

Vuoden 1918 tapahtumien jäl-keen olot ovat levottomat. Kuo-lema on painanut jälkensä nuo-ren valtion sisikuntaan. Kieltola-ki on astunut voimaan 1919 ja se kestää kauan, vuoteen 1932 as-ti. Yhteiskunnassa on monenlai-sia jännitteitä, jotka tunkeutu-vat ihmisten arkeen ja juhlaan.

Helsingissä on tapahtunut murha. Kaupunkilaisten juo-masäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Virkavallan tehtä-vänä on selvittää valkoisten ”Va-laveljien” osuus veritekoon. Pi-dätettykin on löydetty. Hän on köyhä työmies, joka saa kan-taakseen syyllisyyden taakan.

Yön sydän on jäätä avaa mo-

nenlaisia ihmiskerrostumia. Köyhyyden hajut hallitsevat lai-takaupunkia, vauraiden saleis-sa puhutaan ruotsia ja juodaan sivistyneesti maljoja. Yömajojen asukkaat kamppailevat hengis-sä selviämisestä, venäläisillä on omat tietovuotajansa. Kaupun-ki elää, mutta sen asukkaat ei-vät tunne toisiaan.

Gorillat ja kauppamiehet eivät viihdy yhdessä.

349-sivuinen teos ojentuu dekkariksi, mutta vain hetkit-täin. Vaikka tarinaan sisälty-vät niin poliittiset, kulttuuriset kuin monet sosiaaliset ulottu-vuudet, on se kokonaisuudes-saan kuin haarautuvien polku-jen puutarha.

Virpi Hämeen-Anttila kuljet-taa lukijan aikamatkalle Helsin-kiin. Hän tekee sen antaumuk-sella ja intohimoisesti, pääkau-punkimme menneisyyttä ava-ten ja tulevaa raottaen. Hän on puhaltanut hengen yli puoleen sataan henkilöön.

Heillä kaikilla on paikkansa ja tehtävänsä menneen ajan tulk-keina, mutta myös ihmisinä, joi-den kanssa me elämme.

Yllättäen Yön sydän on jäätä muistuttaa Thomas Mannin tai Robert Musilin teoksia. Kult-tuurien kerrostumiin kannat-taa kaivautua niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Björk on lukenut Schopen-hauerinsa, mutta myös Epiku-roksensa: Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas. Syö, juo, leiki, kuoleman jälkeen ei ole nautintoja.

MAILA-KATRIINA TUOMINEN

Passi voi paljastaa oikean syyllisen

LAURA KROHNVAASA Sundomilaisen eläkeläi-sen ja musiikinharrastajan Erik Leinosen sukulainen löysi muu-tama vuosi sitten Pietarsaaresta vanhasta kotitalosta sängyn al-ta laatikon, joka oli täynnä ru-nokirjoja.

Ne oli kirjoittanut Leinosen isoisoäiti Olivia Kronqvist, omaa sukua Höglund. Hän eli Pietarsaaressa vuosina 1860–1930. Runokirja Poetiska försök (Runollisia kokeiluita) on jul-kaistu vuonna 1885 Kronqvis-tin ollessa 25-vuotias. Hän jul-kaisi kirjan nimimerkillä Viva.

Monelle suvun jäsenelle oli yl-lätys, että esiäiti oli ollut runoi-

lija. Runokirjoja jaettiinkin su-kukokouksessa.

–!Kun luin runoja, huomasin heti, että nämähän ovat musiik-kia, ilmiselvät laulun sanat. Eh-kä Olivia oli itsekin laulanut nii-tä, Leinonen miettii.

Leinosen päässä alkoi syntyä melodioita.

–!Se oli helppoa, kitaralla ko-keilin, ja naps – melodiat syntyi-vät, Sundom spelmän ja Visans vänner -kokoonpanoissa musi-soiva Leinonen kertoo.

Hän päätti tehdä levyn niis-tä, ja se on juuri saatu valmiik-si. Levy Olivia on saanut nimen-sä isoisoäidin mukaan.

Runot kertovat entisajan ras-

kaasta elämästä, köyhyydestä, nälästä ja kuolemasta. Kappa-leetkin ovat enimmäkseen su-rumielisiä, mutta myös muuta-ma iloisempi mahtuu levylle.

–!Runoissa näkyy Olivian oma tausta. Hän oli perheen kuudes lapsi, mutta ensimmäinen, joka jäi henkiin.

Olivia Kronqvist oli tuohon aikaan poikkeuksellinen nai-nen. Hän perusti vain 16-vuoti-

aana Pietarsaareen koulun, jos-sa opetti 16 vuotta kunnes avioi-tui ja perusti perheen.

Kronqvist kirjoitti myös mo-niin lehtiin artikkeleita, kerto-muksia ja runoja sekä toimi kir-jeenvaihtajana.

Apuna melodioiden nuotin-tamisessa oli Marja Kohtala-Hänninen. Hän myös sovitti kappaleet ja soittaa levyllä viu-lua.

Fysiikan ja kemian opetta-jana työskentelevällä Kohtala-Hännisellä on myös vahva mu-siikkitausta. Hän on opettanut seurakunnan musiikkikoulussa ja toiminut kanttorin sijaisena.

Levyllä soittavat myös Pia Sjö-

blom huilua, Susanna Östman viulua ja Börje Särs bassoa.

Mukana on myös taustalau-lajia: Jenny Mendelin, Maria Aldén ja Annika Storbäck. Lei-nonen itse soittaa kitaraa ja lau-laa.

Levy äänitettin Charles Hem-dahlin studiossa Sundomissa.

–!Muutenkin levy on tehty pit-kälti sundomilaisten ja lähiseu-tulaisten voimin, naapuruksina asuvat Leinonen ja Kohtala-Hän-ninen sanovat.

Isoisoäidin runoaarre löytyi sängyn altaLapsenlapsenlapsi sävelsi runot lauluiksi

Suomalaiset sen sijaan suhtautuvat taustaansa poikkeuksellisella vakavuudella ja kaipuullakin. Kanadalainen ohjaaja Matthew Anderson

LOS ANGELES Pari viikkoa sitten kuolleen näyttelijän ja koomikon Robin Williamsin tuhkat siroteltiin veteen San Franciscon lahteen Marin piirikunnas-sa, kertoivat amerikkalaisviestimet torstaina. Viihdesivusto Radar Onlinen julkaiseman kuolintodistuksen mukaan

Williamsin ruumis poltettiin päivä sen jäl-keen, kun hänen avustajansa löysi hänet kotoaan kuolleena Marin piirikunnassa. Williamsin epäillään tehneen itsemurhan. Leski Susan Schneider kertoi Williamsin kuoleman jälkeen, että näyttelijä sairasti masennusta ja Parkinsonin tautia.

Robin Williamsin tuhkat siroteltiin veteen

Marja Kohtala-Hänninen sovitti ja Erik Leinonen sävelsi musiikin vanhoihin 1880-luvun runoihin. KUVA: JAAKKO ELENIUS

STTTAMPERE Tampereen Työväen Teatteri avaa syksyn Eva Pero-nista kertovalla Evita-musikaa-lilla, Rakkauslaululla sekä Yölli-sen koiran merkillisellä tapauk-sella.

Yöllisen koiran merkillisen ta-pauksen päähenkilö on lieväs-ti autistisesta Christopherista, joka ryhtyy selvittämään naa-purin koiran kuolemaa. Mark Haddonin ja Simon Stephensin näytelmä valittiin viime vuon-na Britannian parhaaksi. Tam-

pereella se nähdään ensi kertaa Suomessa.

Lokakuussa saa kantaesityk-sensä Kainon laulu, joka kertoo Ruotsiin sotalapseksi viedyn Kainon ja hänen tyttärensä Ka-tarinan tarinan. Urban Lindhin teoksen on sovittanut näyttä-mölle Kati Kaartinen.

Syksyn muita ensi-iltoja ovat komedia Vielä ehtii, vakavam-mat draamat Vanhan naisen vie-railu ja Kaikki on kohta hyvin se-kä kaksi lastennäytelmää: Val-koinen ja Pekka Töpöhäntä.

Tampereen Työväen Teatteri tuo näyttämölle autismin ja sotalapset

STTJYVÄSKYLÄ Jyväskylän kau-punginteatterin syyskaudella nähdään neljä ensi-iltaa.

Ensimmäisenä ensiesityk-sensä saa musikaalikomedia Lainahöyhenissä, jonka jälkeen pienelle näyttämölle valmis-tuu Sirkku Peltolan Pieni raha. Syyskuun kolmas ensi-ilta on Ar-thur Millerin klassikko Kauppa-matkustajan kuolema.

Lokakuun lopussa suuren näyttämön valtaa ensi-illas-sa tulkinta Niskavuoren naiset -draamasta.

Teatterin uudeksi näyttelijäk-si on kiinnitetty Saara Jokiaho. Vierailijoina nähdään Tarja Ma-tilainen, Ville Kiljunen sekä Mai-ja Arhola. Uutena kapellimesta-rina tahtipuikkoihin hyppää Lasse Hirvi.

Jyväskylään neljä ensi-iltaa

Runot kertovat entis-ajan raskaasta elä-mästä, köyhyydestä, nälästä ja kuolemasta.

Terhi Miikki-Broersma on yksi kanadalaisella dokumentilla esiintyvistä suomalaisista. Musiikki on hänelle yhteys suomalaisiin juuriin. KUVA: MATTHEW ANDERSON, KUVANKAAPPAUS ELOKUVASTA UNDER THE NORTH STAR