1 / 2

01

4 Yritysn

umero

SÄHKÖ KOTIPIHASTA valtakunnan verkkoon

YMPÄRISTÖVASTUUtarkoittaa valintoja

ETUASIAKASOHJELMASTA vauhtia liiketoimintaan

Pohjoisen voiman puolesta

Kaikki palvelutyrityksille - energisesti

Julkaisija: Oulun Sähkönmyynti Oy

Osoite: Kasarmintie 6, PL 116, 90101 Oulu

Yritysmyynti: 08 5584 3101, myynti@oulunsahkonmyynti.fi, www.sahkosalkku.fi

Päätoimittaja: myyntijohtaja Seppo Tuomi, Oulun Sähkönmyynti Oy, seppo.tuomi@oulunsahkonmyynti.fi

Toimitussihteeri: viestintäsuunnittelija Mari Laulumaa, Oulun Energia, mari.laulumaa@oulunenergia.fi

Toimittajat: Kari Arokylä, Susanna Ekfors, Päivi Mäkinen

Valokuvaajat: Kati Leinonen, Vesa Ranta, Reetta Martikainen

Kannen kuva: Vesa Ranta

Kolumnistin kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava / Jouni Harala

Taitto: Darwin Oy

Osoitelähde: Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakastietorekisteri. Päättäjät ja Vaikuttajat -tietokanta, JM Tieto Oy, puh. 020 769 8240. Tietojen tekninen toimitus: Itella Posti Oy, PL 7, 00011 ITELLA.

Paperi: PEFC-sertifioitu MultiArt Silk 115 g, Stora Enso Fine Paper, Oulun tehdas

Paino: Erweko Oy, Oulu

Painosmäärä: 9 500

ISSN: 1797-2078

Tapaamme täällä Oulun Sähkönmyyn-nissä jatkuvasti asiakkaitamme. Kyse-lemme heiltä usein, että missä olemme onnistuneet hyvin ja missä meidän taas pitäisi parantaa toimintaamme. Suoran palautteen saaminen on arvokasta, sillä tuskin mikään kirittää yhtä tehokkaasti yritystä kohentamaan palveluaan.

Mitä asiakkaamme sitten meistä sanovat?

Kiitosta saamme ennen kaikkea asiantuntemuksestamme. Asiakkaam-me kokevat, että osaamme energia- asiat ja pystymme auttamaan monella tavalla niiden hoitamisessa.

Meitä pidetään myös luotettavina. Olemme olleet ja aiomme olla alalla vie-lä kauan. Pidämme sanamme ja teemme mitä lupaamme. Emme myöskään lupaa liikoja. Sähkömarkkinoille on ilmesty-nyt sellaisiakin toimijoita, jotka eivät mainospuheitaan pysty lunastamaan.

Siitä tykätään myös, että energia- toimintojen koko ketju on Oulun Energia -konsernin hallussa. Pystym-me tarjoamaan asiakkaillemme kaikki energia-alan palvelut. Ne ovat myös entistä kätevämmin saatavissa yhdestä pisteestä. Olemme tehneet paljon töitä kehittääksemme sisäistä toimintaam-me niin, että osastojen ja toimintojen

välillä aidat olisivat niin matalat kuin mahdollista – tai niitä ei olisi lainkaan.

Entäpä sitten ne seikat, jotka mei-dän täytyy jatkossa hoitaa entistäkin paremmin.

Yksi asia nousee ylitse muiden: asioinnin joustavuuteen meidän toi-votaan panostavan yhäkin enemmän. Saamme kiitosta yhden asiointipisteen periaatteestamme ja matalista sisäisis-tä raja-aidoista, mutta asiakkaamme toivovat meidän pääsevän tässä vielä pitemmälle.

Juuri tähän tähtäämme viime vuo-den lopulla toteutetulla isolla organi-saatioremontilla. Sen keskeinen ta-voite on tehostaa konsernin kaikkien osien yhteispeliä. Mitä ketterämmin toimimme keskenämme, sitä tehok-kaammin voimme tarjota hyötyä asiakkaillemme ja kumppaneillemme – ja myös kehittää uusia tuotteita ja pal-veluja kuten vaikkapa aurinkovoimaa.

Uudistuksemme ansiosta meillä on myös entistä paremmat edellytykset lujittaa yhteistyötämme yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. Haluamme toimia alueellisena energia-alan elin-keinoveturina, joka synnyttää yhteisiä hankkeita pohjoisen Suomen yritysten kanssa ja luo näille mahdollisuuksia

Kiitoksia jakehitystoiveita

kehittää toimintaansa. Samalla syntyy yhteistyössä uudenlaisia tuotteita ja palveluja tarjottavaksi markkinoille.

Olennaisinta uudessa organisaatios-samme kuitenkin on, että se korostaa asiakkaiden tärkeyttä. Suoraan asiak-kaisiin liittyvät toiminnot on kerätty yhteen ja asetettu organisaatiossa sa-maan laatikkoon. Näin voimme koo-tusti kehittää niitä.

Tämä Sulake on yritysasiakkaillem-me tarkoitettu erikoisnumero. Ha-luamme valottaa omaa toimintaamme ja kertoa myös hieman yleisemmin energia-asioista. Samalla hoksautam-me, että meihin voi aina ottaa yhteyt-tä, jos haluaa jutella mistä tahansa energia-asioihin liittyvästä.

Mukavaa kevättä ja tapaamisiin!

Seppo Tuomi

14 Sähköä kotipihasta valtakunnan verkkoon Juha Hulkon voimala lämmittää pihapiirin rakennukset ja tuottaa sähköä sekä omaan käyttöön että myyntiin.

16 Energiatehokkuussopimus tuo säästöjä Vapaaehtoiset energia- tehokkuussopimukset järkevöit- tävät yritysten energiankäyttöä.

17 Releitä

18 Kaikki keinot käyttöön Pohjoista voimaa -etuasiakasohjelma vauhdittaa mukana olevien yritysten liiketoimintaa.

21 Kolumni Antti Tuuri kertoo, että häntä on pitkään kiinnostanut sähkön tuottaminen uusilla menetelmillä.

22 Pohjoista voimaa -asiantuntijat

Puhelu 010-alkuiseen palvelu- numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min. ja matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %.

6

Sisältö2 Pääkirjoitus

4 Ympäristövastuullisuus tarkoittaa valintoja Technopolis tekee vihreitä valintoja omaksi ja asiakkai- densa hyödyksi.

5 Releitä Uutisia, ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita.

6 Paljon uutta, mutta myös paljon vanhaa Muutokset energia-alalla tapahtuvat hitaasti.

8 Energinen päivä Oulun Energia -konsernin työntekijät ehtivät päivän mittaan palvella asiakkaitaan monin tavoin.

12 Sähkön hintaa heiluttaa moni tekijä Sähkömarkkinoilla seurataan niin sääennusteita kuin talous- tilannettakin.

POHJOISEN VOIMAN PUOLESTA

Oulun Sähkönmyynti Oy 010 287 7800, www.pohjoistavoimaa.fi

Oulun Energia 010 287 7800, www.oulunenergia.fi

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta 08 5612 602, www.hso.fi

Kemin Energia Oy 010 287 7800, www.keminenergia.fi

Keminmaan Energia Oy 040 187 0200, www.keminmaanenergia.fi

Raahen Energia Oy 010 287 7800, www.raahenenergia.fi

Rantakairan Sähkö Oy 010 231 9920, www.rantakaira.fi

Tenergia Oy 0400 642 208, www.tenergia.fi

Tornion Energia Oy 010 287 7800, www.tornionenergia.fi

Turveruukki Oy 044 551 5700, www.turveruukki.fi

18

8

facebook.com/pohjoistavoimaaAsiakaspalvelijamme vastaavat kysymyksiin Facebookissa arkisin klo 9–15

12

”Ympäristövastuullisuus on valintojen tekemistä vihreällä tavalla silloin, kun valintoja muutenkin tehdään esimer-kiksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Jonkin verran lisätyötä voi tulla kiin-teistöjen käytön ja ylläpidon tiedonke-ruussa ja viestinnässä, mutta toisaalta lisäarvoa tulee, kun toimitaan vastuul-lisesti avoimemmin ja tuodaan säästöjä sekä saavutettuja hyötyjä sidosryhmil-le tiedoksi”, pohtii ympäristö- ja yhteis-kuntavastuupäällikkö Virve Valonen Technopolis Oyj:stä.

Technopoliksen vuoteen 2016 asti asetetussa ympäristöstrategiassa pää-tavoitteina ovat energian kulutuksen vähentäminen 10 prosentilla, veden kulutuksen vähentäminen kahdeksalla prosentilla ja CO2-päästöjen vähentä-minen 20 prosentilla.

Ympäristövastuullisuus tarkoittaa valintoja

Yksi vauhdittajista ympäristötavoit- teissa on ollut vihreä sähkö, jota Techno- polis hankkii muun muassa Oulun Sähkönmyynniltä.

”Tarjoamme vihreää sähköä asiak-kaillemme kaikilla Suomen kampuk-silla. Tällä tavoin olemme pystyneet leikkaamaan hiilijalanjälkeämme vuo-den 2011 lähtötasosta noin puolella”, Valonen kertoo.

Energiansäästö- sopimukset tärkeitäTärkeä merkitys on toimitilojen energi-ansäästösopimuksella, johon Techno- polis liittyi vuoden 2011 alussa ja jonka mukaan Technopolis raportoi vuosit-tain kohteidensa energiankulutuksen ja säästötoimenpiteet.

Technopolis on sitoutunut käyttä-mään kohteidensa ekotehokkuuden kehittämiseen ja vertailuun kansainvä-lisesti tunnettua LEED-ympäristöluo-kitusjärjestelmää.

Vihreys tuo kilpailuetua

Valosen mukaan energiatehokkuuden hyöty tuntuu vuokralaisilla käyttö-kustannusten hallittuna kehityksenä. Kiinteistön omistajan näkökulmasta hyöty syntyy tehokkaiden toimenpitei-den monistamismahdollisuudesta eri toimipisteissä.

”Energiatehokkuus tukee tuloskehi-tystä ja ylläpitää kiinteistön kuntoa ja käypiä arvoja. Se myös lisää vastuulli-suutta, nostaa vihreää imagoa ja tuo kilpailuetua.”

Valonen uskoo, että ympäristömyön-teisten ratkaisujen bisnespotentiaali on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi.

”Jos on kaksi suunnilleen saman hin-taista tuotetta, eikö silloin ole helpom-paa valita vihreys? Hinta ei usen vaikuta merkittävästi, ja joskus ekotehokas tuo-te on elinkaarellaan jopa edullisempi.”

Energiatehokkuus tukee tuloskehitystä ja ylläpitää kiinteistön arvoa.

Ympäristövastuullisuus yrityksen arjessa ei välttämättä tarkoita lisätyötä, vaan kyse on yksinkertaisesti valinnoista.

TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Reetta Martikainen

”Olemme pystyneet leikkaamaan hiilijalanjälkeämme noin puolella”, kertoo Technopoliksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Virve Valonen.

4

RELEITÄ

Farmivirta ehdolla Vuoden ilmastoteoksiOulun Sähkönmyynnin Farmivirta on valittu kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon kisaamaan Vuoden ilmastoteko 2014 -palkinnosta. Farmivirta on ensimmäinen sähkösopimus, missä kuluttaja voi ostaa yksityishenkilön mikro- tai pienvoi-malaitoksessa uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettua sähköä.

Kestävän kehityksen foorumin valitsemat kolme parasta voittajaehdokasta esittäytyvät foorumin kevätkokouksessa maaliskuun alussa. Voittaja julkistetaan Energiateollisuus ry:n Ilmastoseminaarissa 2.4.2014.

Yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan maaliskuussa. Äänestäminen onnistuu muun muassa Vuoden ilmastoteon Facebook-sivujen kautta. Myös yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Ilmastoseminaarissa 2.4. Lisätietoa kilpailusta löytyy vuodenilmastoteko.fi -sivulta.

Oulun Sähkönmyynti Oy on laskenut noin seitsemällä pro-sentilla toistaiseksi voimassa olevien tehosähkösopimus-ten sähköenergian hintaa 1.3.2014 alkaen. Alennuksen myötä keskikokoinen yritys säästää 1 500 –2 000 euroa vuodessa säh-kön hankintakustannuksissa.

”Haluamme, että asiakkaat hyöty-vät myönteisestä sähkönhinnankehi-tyksestä”, toteaa Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja Arto Sutinen. ”Meidän kauttamme ostettu ja paikal-lisesti tuotettu sähkö takaa sen, että ra-hat jäävät alueellemme ja luovat työtä ja hyvinvointia Oulun, Kemin, Tornion ja Raahen talousalueille.”

Tehosähkön hintaan 7 prosentin alennus

Sähkövero nousi vuoden alusta

Sähkövero nousi 1,703 sentistä 1,903 senttiin kilowattitunnilta 1.1.2014. Noin 12 prosen-tin korotus koskee ainoastaan veroluokkaa I. Sähkövero kerätään osana sähkön siirtohin-taa, ja sähkön siirrosta vastaava paikallinen verkkoyhtiö tilittää sen valtiolle.

Sähkövero 1.1.2014 alkaen, sis. valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun:

Veroluokka I: 1,903 snt/kWh (alv 0 %)Veroluokka II: 0,703 snt/kWh (alv 0 %)

Sähköveroluokan tarkistaminen

Jos yrityksen toiminta on pelkästään valmis-tavaa teollista toimintaa tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä, sähköveroluokka kannat-taa tarkistaa. Yritys voi olla oikeutettu vero-luokkaan II, joka on 1,2 snt/kWh edullisempi kuin veroluokka I.

Oikeudesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus verkkoyhtiölle. Sähkövero-oikaisua voi tarvit-taessa hakea kuluvalta vuodelta sekä kolmelta edelliseltä kalenterivuodelta Suomen tullista.

Oulun Energia 125 vuottaOulun Energia täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Ensim-mäiset sähköllä toimivat ka-tulamput syttyivät Oulussa 8.12.1889 toisena kaupunki-na Suomessa vuosi Tampereen jälkeen. Vuosien saatossa Oulun Energiasta on kasvanut Pohjois-Suomen joh-tava energiakonserni, joka suuntaa vahvasti tulevaisuuteen.

Merkkivuotta juhlistetaan erilaisten ta-pahtumien yhteydessä, joista ilmoitellaan vuoden mittaan niin asiakaslehti Sulak-keessa kuin verkkosivuillakin. Oulun Ener-gian historiaan voi tutustua osoitteessa www.oulunenergia.fi.

OULUN ENERGIAN JUHLAVUODEN PERUSTUNNUS SUOMEKSI

Perustunnus toimii mustavalkoisena ja värillisenä.Värilliset vaihtoehdot määritetään tarpeen mukaan

5

korkeana. Ydinvoima on teollisuu-den kannalta uskottava ja hinnaltaan kohtuullinen tapa tuottaa sähköä. Siksi ydinsähkö säilyttää täällä vahvan asemansa.

Suomessa tarvitaan paljon energiaa myös lämmitykseen. Tässä yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on hyvin kilpailukykyinen menetelmä. Moni-polttoainelaitoksissa yhdistettyä tuo-tantoa voidaan vielä toteuttaa aina edullisimmalla polttoaineella.

Tuulivoimalla ja auringolla tuote-tun sähkön määrä kasvaa Suomessa nykyisestään. Siksi tarvitaan lisää säätövoimaa ja siihenkin yhdistetty tuotanto soveltuu mainiosti.”

Paljon uutta, mutta myös paljon vanhaa

VTT:n teknologiajohtajana työskentele-vä professori Satu Helynen arvioi, että energia-alaa muokkaa jatkossa eniten il-mastonmuutokseen vastaaminen. Ener-giatutkimukseen keskittynyt Helynen on ollut mukana useissa energia-alan tu-levaisuutta hahmottavissa hankkeissa.

”Ennen kaikkea se vaatii energian sääs-tämistä, uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamista ja hiilidioksidi-päästöttömien tuotantoteknologioi-den kehittämistä.

Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä täytyy vähentää. Pyrkimys-tä tähän suuntaan tosin laimentaa se, että pelko fossiilisten polttoaineiden loppumisesta on taas väistynyt. Nyt öljyä uskotaan riittävän neljäksikym-meneksi vuodeksi, maakaasua vie-lä pidempään ja hiiltä tätäkin paljon kauemmin.

Mikäli kaikki käytettävissä oleva fossiilinen polttoaine todella hyödyn-

netään, joudumme hyvin vaikeaan ti-lanteeseen ilmastonmuutoksen kanssa. Niistä luopuminen etenee silti hitaasti. Uusiutuvien energialähteiden käyttö toki lisääntyy, mutta fossiilisia polt-toaineita ne eivät äkkiä korvaa – eivät etenkään kehittyvissä maissa. Euroo-passakin tunnetaan suurta huolta teol-lisuuden kilpailukyvystä, mikäli fossii-lisista polttoaineista suuressa mitassa luovutaan.”

”Meillä ei ole koskaan ollut omia fos-siilisia polttoaineita, joten energian-tuotantomme rakenne on muodostu-nut hyvin monipuoliseksi. Täällä on tässä mielessä jo pitkään ollut sellai-nen tilanne, johon monissa muissa maissa vasta pyritään. Kaikki Suomessa käytössä olevat tuotantomuodot pitä-vät pintansa vielä pitkään.

Teollisuuden osuus Suomessa kulu-tetusta sähköstä pysyy myös jatkossa

Lähivuosikymmenet energia-alalla ovat melko kaksijakoiset. Luvassa on paljon uutta, mutta myös paljon vanhaa. Energia-alan tuotantokoneisto ja infrastruktuuri on tarkoitettu kestämään pitkään, eikä olemassa olevia rakenteita muuteta hetkessä.

TEKSTI Kari Arokylä KUVITUS Mikko Walamies

Satu Helysen mukaan ilmaston- muutoksen torjunta edellyttää energia-alalta monenlaisia toimia.

Tuotannon rakenteen Helynen ei usko Suomessa kovin suuresti muuttuvan lähimpien vuosikym-menen aikana.

Satu Helynen

6

”Asiakkaiden itse harjoittama sähkön tuotanto esimerkiksi aurinkopaneelien avulla yleistyy. Tähän tarjoutuu ict- teknologian ja älykkäiden sähköverk-kojen myötä lisää mahdollisuuksia. Asiakkaat käyttävät tuottamansa säh-kön itse ja voivat myydä oman kulutuk-sensa yli jäävän osuuden verkkoon tai varastoida sen. ”

”Energiatehokkuus on tuolloin paljon nykyistä paremmalla tolalla ja yhteis-kunta on entistä sähköistyneempi. Eri sektorit eivät myöskään ole niin eril-lään toisistaan kuin nyt. Esimerkik-si liikenne saattaa osittain yhdistyä energia-alaan. Sähköautojen polt-tokennoja on mahdollista käyttää tehokkaasti sähkön tuottamiseen muu-hunkin tarkoitukseen kuin liikkumiseen.

Kaiken kaikkiaan täytyy muis-taa, että isot energiainvestoinnit teh-dään vuosikymmeniksi eteenpäin. Iso osa nyt käytössä tai suunnitelmissa olevista voimalaitoksista pyörii Suomessa täydellä teholla vielä kymme-niä vuosia. Toki tuotanto on hajautetum-paa kuin nykyään – jo pelkästään asiak-kaiden oman tuotannon ansiosta.

Niin, ja kaukolämmön ohella on tar-jolla kaukokylmää.”

Asiakkaan asema – olipa tämä yri- tys tai kuluttaja – muuttuu jatkossa. Helynen muistuttaa, että asiakas ei enää vain osta sähköä, vaan voi tuot-taa sitä sähköverkkoon itsekin.

Kehitystä ja muutoksia tapahtuu. Helynen arvelee silti, että jos nyt pääsisi kurkkaamaan vuoteen 2044, mitään kovin uutta ja ih-meellistä tuskin tulisi vastaan.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy, mutta fossiilisia polttoaineita ne eivät äkkiä korvaa.

7

Kello 8.03

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto avaa Energiatalossa Kasarmintiellä sijaitse-van käyttökeskuksen oven ja astelee sisälle. Keskuksessa istuu jo käyttö-mestari, jonka kanssa Lehto ryhtyy käymään läpi yön aikana ilmi tullutta vikaa: sähköasemien kaukokäyttö- yhteydet ovat temppuilleet.

Sähkönjakelua vika ei kuitenkaan häirinnyt. Sähkönjakelu onkin Oulun Energia Siirto ja Jakelun alueella var-muudeltaan Suomen huippua.

Lehto sopii jatkotoimista käyt-tömestarin kanssa ja siirtyy sitten työhuoneeseensa. Hän on paitsi käyttöpäällikkö myös vastuullinen käy-tönjohtaja.

”Tärkein tehtäväni on huoleh-tia, että asiakkaat saavat sähkönsä häiriöittä. Tehtäviä voi delegoida,

Energinen päivä

mutta henkilökohtaista käytönjoh-tajan vastuuta ei. Tavoitettavissa on oltava aina.”

Käyttökeskuksessa pyörivät käytön tuki- ja valvontajärjestelmä sekä useat oheisjärjestelmät. Matti Lehto myön-tää usein vilkaisevansa niiden tietoja kotonaan etäyhteyden kautta jo en-nen töihin lähtemistään – ja aika usein muulloinkin.

”Tässä täytyy olla koko ajan perillä siitä, mitä sähköverkossa oikein tapah-tuu”, hän selvittää.

Kello 10.02

Navakka tuuli pyyhkii pitkin rantaa. Yksikönpäällikkö Jari Säkkinen Ou-lun Energia Urakointi Oy:stä kävelee Nallikarin leirintäalueella ja tutkailee sen valaistusta. Tarkoituksena on uu-sia Nallikari Camping Oy:n hoitaman alueen valaistus.

”Kartoitimme ensin leirintäalueen valaistuksen lähtötilanteen ja tarpeet. Sitten etsimme kohteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Sellaiseksi osoit-tautui energiatehokas ja kestävä led-va-laistus, jota voi vielä ajoituksella säätää.”

Urakointiyhtiöllä on runsaasti asiakkaita niin yksityisellä kuin jul-kisellakin sektorilla. Säkkinen johtaa yksikköä, joka rakentaa ja pitää yllä katu- ja liikennevaloja, tele- ja sähkö-verkkoja sekä muuntamoja ja erilaisia kojeistoja.

Säkkisen yksikölle on luvassa paljon puuhaa jo pelkästään siksi, että Oulus-sa joudutaan uusimaan lähivuosina li-kimain kaikki katuvalot – EU-direktiivi kun pistää elohopeahöyrylamput pan-naan. Yksikkö toimii katuvalaistuksen uusimisessa asiantuntijana ja myös käytännön toteuttajana.

Oulun Energia Urakointi hakee jatku-vasti uusia palveluja ja toimintatapoja.

Yhden työpäivän aikana tapahtuu Oulun Energiassa paljon. Konsernin noin 350 työntekijää ehtii saada aikaan monenmoista – kuten tavata asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, myydä sähköä, seurata markkinoita, pitää palavereja,

kehittää uusia tuotteita ja palveluja, rakentaa kaukolämpöverkkoa, setviä vikoja, tuottaa energiaa, uusia valaisimia. Katsotaanpa tarkemmin.

TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Kati Leinonen, Vesa Ranta

8

”Silloin olen tyytyväinen, kun saan tehtyä asiakkaalle sopimuksen edullisella hinnalla.”

Asiakkuuspäällikkö Leena Pietarila tietää, kuinka hankkia asiakkaille edullista sähköä.

9

energian kulutustaan – olipa sitten ky-symys sähköstä tai kaukolämmöstä”, hän ennakoi.

Yksi askel tähän suuntaan on Top-pilansalmen kahteen uuteen kerrosta-loon asennettu järjestelmä, jonka avul-la asukkaat voivat hallita asuntojensa kosteiden tilojen lattialämmitystä. Asukkaat luovat internetpalvelun avul-la elämänrytmiinsä sopivan kulutus-profiilin, joka ohjaa lattialämmitystä ja näin optimoi energian käyttöä.

Rasi kävi juuri vilkaisemassa taloihin asennettuja järjestelmiä. Nyt hän ryhtyy tutkimaan järjestelmän käyttöliittymää.

”Käyttöliittymän pitää olla mahdol-lisimman selkeä ja helppokäyttöinen. Nyt tämä alkaa olla loppusilausta vaille valmis.”

Projektia – joka on osa Tekesin ra-hoittamaa älykkäitä sähköverkkoja kos-kevaa SGEM-hanketta – työstää useita yrityksiä. Rakennusteho on rakentanut

talot, Landis+Gyr toimittanut mittaus-järjestelmän, Empower mittaustiedon hallintajärjestelmän ja Protacon Group käyttöliittymän. Hanke on juuri sellai-nen, joita Rasin yksikkö haluaa toteut-taa. Mukana on useita hyvää yhteistyö-tä tekeviä yrityksiä ja lopputuloksena on hyödyllinen palvelu.

”Tällaiset projektit sopivat meidän rooliimme alueellisena energiatoimi-alan veturiyrityksenä aivan erinomai-sesti”, hän miettii.

Kello 14.14

Oulun Sähkönmyynnin asiakkuuspääl-likkö Leena Pietarila katselee näytöl-tään Pohjoismaiden ja Baltian sähkö-pörssin Nord Poolin käyriä. Hetki sitten ruudulle ilmestyi sähkön spot-hinta seuraavalle päivälle. Aamulla töihin tullessaan hän oli vilkaissut ensim-mäiseksi Power Derivan ja InStreamin

Yksi esimerkki on elinkaarimalliin perustuva pakettiratkaisu, joka on tar-jolla keskijännitekojeistoja tai muunta-moja tarvitseville yrityksille.

”Me otamme vastuullemme kojeis-tojen tai muuntamojen hankinnan, käytönjohdon, huollon ja ylläpidon sekä hoidamme vielä rahoituksenkin. Asiakas saa tämän kaiken kiinteällä kuukausimaksulla”, Säkkinen kuvailee.

Kello 12.48

Kehityspäällikkö Mikko Rasi Oulun Energiasta palaa Toppilansalmesta työpöytänsä ääreen. Uudet energiatoi-minnot -yksikköä vetävällä Rasilla on tekeillä monenlaista, tänään iso osa päivästä kuluu uuden sähkönkäytön hallintajärjestelmän parissa.

”Asiakkaiden käyttöön tulee jatkos-sa yhä enemmän sellaisia palveluja, joiden avulla nämä voivat itse hallita

Asiakkaiden käyttöön tulee yhä enemmän palveluja, joiden avulla voi itse hallita energian kulutustaan.

Yksikönpäällikkö Jari Säkkinen selvittelemässä Nallikarin leirintäalueen valaistuksen saneerausta.

Käyttöpäällikkö Matti Lehto tuntee Oulun sähköverkon.

10

toimittamat tuoreet markkinakat- saukset. Power Derivalta tuli vielä toi-nenkin katsaus kello 11 aikoihin.

Kaikki merkit markkinoilla viit-taavat Pietarilan mielestä siihen, että suuren asiakkaan kannattaisi nyt lyö-dä kiinni megawatin suuruinen sähkö-kauppa. Hän soittaa asiakkaalleen ja selvittää tälle näkemyksensä hintake-hityksestä. Asiakas on samaa mieltä, mutta jää vielä hetkeksi miettimään.

”Silloin olen tyytyväinen, kun saan tehtyä asiakkaalle sopimuksen edulli-sella hinnalla”, sanoo Pietarila.

Pietarila on jatkuvasti sähköpostitse ja puhelimitse yhteydessä yritysasiak-kaisiinsa, joita on eri puolilla Suomea. Yhteydenpito on vilkasta molempiin suuntiin. Pietarilan mukaan asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua – sitä että yhdyshenkilö on aina sama. Ja tietysti asiakkaat odottavat asian-tuntemusta.

”Jokainen sopimus on näytön paikka. Meidän on lunastettava asiakkaidem-me odotukset jokaikinen kerta. He-reillä pitää myös olla koko ajan, sillä muutokset markkinoilla voivat olla no-peita”, hän tuumaa.

Kello 15.15

Kaivinkoneet möyryävät, kun kauko-lämmön runkolinjaa vedetään kohti Hiukkavaaraa. Linja turvaa lämmön lähivuosina reilusti kasvavan alueen asukkaille ja yrityksille. Työmaalle piipahtanut Oulun Energian vt. kau-kolämpöjohtaja Kaj Norrbacka on tyytyväinen, kun rakennustyöt nyt pääsivät kunnolla vauhtiin.

”Kaukolämpöverkostomme laajenee jatkuvasti. Joka vuosi se kasvaa 25–45 kilometrillä”, hän myhäilee.

Edullinen ja vaivaton kaukolämpö on Oulussa suosittu niin yksityis- kuin

yritysasiakkaidenkin keskuudessa. Norrbackan mukaan liki jokainen yri-tys, joka sijaitsee kaukolämmön run-koverkon alueella, myös liittyy kauko-lämpöön ja käyttää sitä.

”Meillä on kaukolämmön piirissä noin 550 julkis- ja liikerakennusta sekä noin 200 teollisuuskiinteistöä”, hän ynnäilee.

Kaukolämpöön liittyvät palvelut ovat ahkeran kehitystyön kohteena. Norrbacka kertoo, että tutkittavana on muun muassa vihreän kaukolämpö-tuotteen tuominen markkinoille sekä tariffien uudistaminen.

”Etäluettavien mittareiden ansiosta meille on myös avautunut mahdolli-suus tarjota uusia palveluja esimer-kiksi energiankulutuksen seurantaan ja laitteiden kunnon tarkkailuun. Tavoitteena on ennen kaikkea aut-taa asiakasta säästämään energiaa”, Norrbacka sanoo.

Kehityspäällikkö Mikko Rasi pohtii sähkönkäytön hallintajärjestelmän käyttöliittymää.

Kaukolämmön runkolinjaa rakennetaan kohti Hiukkavaaraa. Vt. kaukolämpöjohtaja Kaj Norrbacka käy paikan päällä katsomassa, että kaikki etenee suunnitelmien mukaan.

11

Kysytään asiaa Axpo Finland Oy:n toi-mitusjohtajalta Matti Ahtosalolta, joka seuraa markkinoiden käyttäy-tymistä lähietäisyydeltä. Hänen joh-tamansa yritys kuuluu sveitsiläiseen Axpo Group -energiakonserniin.

”Sähkön kulloinenkin hinta muo-dostuu sadoista eri tekijöistä. Ja aina kun yksikin niistä muuttuu, heijastuu

vaikutus jotakin reittiä pitkin myös Suomeen”, vastaa Ahtosalo.

Sääennusteet kiinnostavat

Yksi tekijöistä on sää – ja sääennuste. Sähkömarkkinoilla halutaan tietää, mil-laisia ilmoja on luvassa paitsi lähipäivik-si myös vaikkapa kolmen kuukauden

Politiikka, taloustilanne, hiilen hinta, sää…

Sähkön hintaa heiluttaa moni tekijä

päähän. Sateet painavat sähkön hintaa alas, kuivat kelit vetävät ylös. Lämpö-tilallakin on merkityksensä. Pakkaset tekevät sähköstä kalliimpaa.

Monet muutkin tekijät vaikut-tavat. Osa niistä on tuontitavaraa ulkomailta, osa kotimaista perua. Viimeksi mainituista Matti Ahtosa-lo nostaa esille Suomesta Ruotsiin ja

Sähkön markkinahintaa kuvaava käyrä näyttää melko levottomalta. Välillä hinta kipuaa ylös, pian se sukeltaa alas, ajoittain on tasaisempaa. Yhdenkin päivän sisällä käyrä voi hyppiä rajusti. Mikä sähkön hintaa heiluttaa?

TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Shutterstock

12

Venäjälle yltävien siirtoverkkojen pullonkaulat.

”Suomi tarvitsee tuontisähköä eri-tyisesti talvella, mutta siirtoyhteyksi-en kapasiteetin puute rajoittaa tuonti-määriä. Siksi sähkö on täällä kalliimpaa kuin systeemihinta pohjoismaisen säh-köpörssin alueella”, selvittää Ahtosalo.

Fundamentaalisia seikkoja, jotka määrittävät sähkön hintaa, ovat muun muassa poliittinen tilanne maailmalla, talouden vire, energia-alaan kohdistu-vat poliittiset päätökset sekä polttoai-neiden ja päästöoikeuksien hinta. Oma merkityksensä on myös uusien voima-laitosten rakentamisella, uusiutuvan energian kasvulla sekä muun muassa liuskekaasun lisääntyvällä hyödyntä-misellä.

Loppujen lopuksi kysymys on ky-synnästä ja tarjonnasta. Kun sähköä

tarvitaan paljon, sen hinta nousee; kun sitä tarvitaan vähän, hinta laskee.

Sähkö pysynee halpana

Miltä sähkön lähiaikojen hinta sitten näyttää? Päivittäistä liikettä hinnassa on jatkuvasti, mutta pitemmällä sih-dillä katsottuna se on ollut alhainen jo kauan. Matti Ahtosalon mielestä perustekijät puolustavat sähkön pysy-mistä edullisena.

”Talous ei oikein pääse vauhtiin. Hiilen ja päästöoikeuksien hinta on

laskenut. Sääennusteissa povataan aika leutoja kelejä. Mutta aina voi sattua jo-takin odottamatonta”, hän toteaa.

Myös kauempana tulevaisuudessa sähkön hinta näyttäisi pysyvän halpa-na – jälleen edellyttäen, ettei mitään järisyttävää satu. Matti Ahtosalo en-nustelee, että energiamarkkinoiden koko dynamiikka saattaa muuttua li-uskekaasun kasvavan hyödyntämisen vuoksi. Sähkön uutta tuotantokapasi-teettia on myös luvassa muun muassa uusien ydin-, tuuli- ja aurinkovoimaloi-den ansiosta.

Kun sähköä tarvitaan paljon, sen hinta nousee; kun sitä

tarvitaan vähän, hinta laskee.

LASKEE SÄHKÖN HINTAA• Maailmalla rauhallista• Talous alamaissa• Polttoaineiden hinnat laskevat• Päästöoikeuksien hinta putoaa• Sataa, leuto talvi• Sähkön tuotantokapasiteetti kasvaa• Liuskekaasun hyödyntäminen etenee

NOSTAA SÄHKÖN HINTAA

• Jännitteet kasvavat – varsinkin Lähi-idässä• Nousukausi • Polttoaineet – varsinkin kivihiili – kallistuvat• Päästöoikeuksien hinta nousee• Kuivaa, kylmä talvi• Tuotantokapasiteetin rakentaminen hidastuu• Liuskekaasun hyödyntäminen takkuaa

13

Itse tuotettu lämpöenergia pitää Juha Hulkon pihapiirin rakennukset läm-piminä, sähköstä osa menee omaan käyttöön ja osan Hulkko myy Oulun Energialle.

Oululaisen Hulkon omistama voi-mala on tuottanut sähköä Oulun Energian verkkoon loppuvuodesta 2013 lähtien. Farmivirta on pienvoi-malaitosten sataprosenttisesti uu-siutuvista energianlähteistä tuotta-maa hiilidioksidineutraalia sähköä.

Kun voimalan ovi aukeaa, talvipäivän hiljaisuuden rikkoo moottorin hyrskytys. Pohjoissuomalainen puuhake se siellä palaa, kaasuuntuu ja muuttuu energiaksi.

Pohjoisen voiman TEKIJÄT

Tänä vuonna Hulkko myy Oulun Energialle 50 megawattituntia sähköä. Ensi kesänä on tarkoitus tuottaa osa sähköstä aurinkopaneeleilla.

Sähkön ostaminen pientuottajilta on uutta suomalaisella energiakentällä. Energia-asiat sen sijaan ovat mietityt-täneet Hulkkoa jo pitkään. Suomessa on hänen mukaansa ydinvoimapää-tösten myötä kadonnut energiantuo-tannosta kaikki luovuus. Saksassa ja Ruotsissa sen sijaan on energiantuo-

tannon ympärille syntynyt uutta yritys- toimintaa.

Suomi on hänen mukaansa pohjoi-nen maa, jossa pitää olla tiettyä omava-raisuutta: jos maailmalla syntyy kriisi, on turha luulla, että energiaa tuotaisiin ensimmäisenä tänne.

”Pohjois-Suomessa energiantuotan-to on pitkälti turpeen varassa. Vaikka se tullaan jollakin aikavälillä korvaa-maan, on tärkeää, ettei turpeen käyt-töä kriminalisoida. Varsinkaan, kun

TEKSTI Päivi Mäkinen KUVAT Vesa Ranta

Kotipihasta valtakunnan verkkoon

”Kahdenkymmenen vuoden kuluttua fossiilisia polttoaineita ei tulla hyväksymään.”

Juha Hulkko haluaa luovuutta energiantuotantoon.

14

käytännön vaihtoehtoina ovat kivihiili ja öljy”, Hulkko toteaa.

Paikallisia energiavaroja kannattai-si hänen mielestään hyödyntää: puuta ja biomassoja isolta maantieteellisel-tä alueelta löytyy. Ranteen paksuinen puu haketetaan ja poltetaan korkeassa lämpötilassa puhtaasti. Elinkaarensa aikana puu sitoo hiilidioksidia ja on uusiutuva energianlähde. Analogia on Hulkon mukaan sama kuin luomussa ja lähiruoassa.

Fossiiliset polttoaineet pannaan?Ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan kanssa on turha kilpailla. Siinä, missä ydinsähkö maksaa 6-8 senttiä kilowat-titunnilta, maksaa sama määrä ”Hulkon sähköä” 18 senttiä. Energiaa voi ostaa pieniä määriä, ja ostajat ovat halun-neet Hulkon kuuleman mukaan nimen-omaan osoittaa tukeaan hankkeelle.

Hulkon laitoksen lisäksi Farmivirtaa tuottaa Alpuan Kehitys ry:n voimala Raahessa. Yksi eikä kaksi sähköntuot-tajaa ei ratkaise Pohjois-Suomen eikä Oulunkaan energia-asioita. Hulkko näkee pientuotannossa samoja periaat-teita kuin internetin leviämisessä. Ener-gian pientuotanto voi vaikuttaa näper-telyltä, mutta sen aliarvioiminen kertoo hänen mielestään väärästä asenteesta.

”Nuoret eivät tuijota enää vain omaan napaansa. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua fossiilisia polttoainei-ta ei tulla hyväksymään. Pitkällä täh-täimellä niiden rinnalle on kehiteltävä uusia juttuja.”

Oma energian- tuotanto kiinnostaaOulun Energia tarjoaa pientuottajien sähköenergiaa ensimmäisenä Suomes-sa. Oulun Sähkönmyynnin salkunhal-lintapäällikkö Marko Lehdon mukaan yritys halusi tutkia energian pien-tuotannon mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa.

”Samalla pystytään koeponnista-maan omat prosessit, jotta meillä on valmius toimia pientuotannon kans-sa”, kertoo Oulun Energian kehitys-päällikkö Mikko Rasi.

Sähköyhtiön näkökulmasta pienimuo-toinen energiantuotanto ei ole kilpailija, vaan yksi sähkönhankintakanava. Pientuotanto tulee Rasin ja Lehdon mukaan yleistymään tulevaisuudessa. Asiasta kysellään jo aktiivisesti ja uuti-sointi poikii lisää yhteydenottoja.

”Määräykset ja laitevaatimukset ovat selkiytyneet. Aikaisemmin ener-giayhtiöt ovat suhtautuneet asiaan kielteisemmin selkeiden pelisääntöjen puuttuessa”, kertoo Rasi. Kehitystä

kuitenkin jarruttaa se, että pienimuo-toinen energiantuotanto on kustan-nettava kokonaan omasta pussista: investointitukia tai muuta rahallista porkkanaa ei ole tarjolla.

Voimalaa ei tarvitse rakentaa, vaan aurinkopaneelin asentaminen riit-tää. Oulun Energia pilotoi parhaillaan aurinkopaneelien käyttöä 16 omako-titalossa. Paneelien mitoituksen ta-voite on, että kuluttaja pystyy täysin hyödyntämään paneelien tuottaman sähkön. Jos ylijäämää syntyy, sen voi myydä sähköyhtiölle.

”5 kilowatin laitteisto tuottaa 4 000– 5 000 kilowattituntia vuodessa. Se on kutakuinkin puolet kaukolämmössä olevan omakotitalon vuotuisesta säh-könkulutuksesta”, kertoo Lehto.

Juha Hulkon pienvoimala• Tuottaa sähköä ja lämpöä puuhakkeesta• Laitteistotoimittaja kempeleläinen Volter Oy

Siiloon mahtuu 50 kuutiota haketta.

Mallinnus kertoo energian tuoton ja kulutuksen.

15

TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Kati Leinonen

E nergiatehokkuussopimuksilla maamme toimialojen järjestöt

sitoutuvat edistämään energian-säästöä ja jäsenistönsä liittymistä sopimukseen. Yritykset ja yhteisöt puolestaan sitoutuvat laatimaan ener-giakatselmuksia ja toteuttamaan sääs-tötoimenpiteitä yrityksen arjessa.

Energianeuvoja Jarmo Meriläi-nen, miksi yrityksen kannattaa liittyä energiatehokkuussopi-mukseen?

On tärkeää, että yrityksellä on koko-naisvaltainen suunnitelma energiate-hokkuudesta. Tämänhetkiset energia-tehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 ja on esitetty, että ne jatkuvat vapaaehtoisena vuoteen 2020.

Kokonaisvaltaisissa energian- käytön suunnitelmissa mukana on myös seuranta sekä energiatehok-kuussopimuksen mukainen rapor-tointi Motivalle.

Energiakatselmuksissa selvitetään yrityksen energiankäyttöä ja kartoi-tetaan tehostamismahdollisuuksia: mitä talo on syönyt ja mitä voitaisiin tehdä paremmin. Jokainen yritys-hän joutuu laskemaan kustannuksia. Kyllä turhan kulutuksen ehkäiseminen on järkevää, eikä vähiten sen vuoksi, että näin tekemällä säästetään rahaa.

Mitä energiatehokkuusopi-mukseen sitoutuminen vaatii yritykseltä?

Se vaatii ennen muuta johdon aidon sitoutumisen järkevän energiankäytön suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Te-hokkuuden huomioiminen pitäisi olla osa johtamisjärjestelmää, josta se voi-daan jalkauttaa yrityksen arkeen joka matille ja maijalle.

Työpaikoilla voidaan myös koulut-taa henkilöitä, jotka toimivat järkevän energiankäytön moottoreina. Persoo-nina näiden henkilöiden olisi hyvä olla

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi järkevöittää yritysten energiankäyttöä.

Tehokkuuden huomioiminen pitäisi olla osa yrityksen johtamisjärjestelmää, muistuttaa energianeuvoja Jarmo Meriläinen.

Tukea ESCO-toimintamallista• Niin sanotulla ESCO-toimintamallilla

(Energy Saving Company) on mahdol-lista toteuttaa sellaisia energiansääs-tötoimia, jotka jäisivät toteutumatta yrityksen omalla rahoituksella tai pa-nostuksella.

• Mallin perusajatus on, että toimenpi-teen toteuttaa energian säästöinves-tointeihin erikoistunut ESCO-yritys.

• Toiminnan kustannukset maksetaan kokonaisuudessaan tai osin sopimus-kauden aikana saavutetulla energian-säästöllä.

• Säästötoimenpiteen rahoituksen voi myös järjestää ESCO‐yritys.

• Lisätietoja: www.motiva.fi

sellaisia, jotka saavat muun porukan nimenomaan innostumaan. Yritykset ja kunnat voivat myös hakea tukea ener-giatehokkuustoimien toteuttamiseen.

Energiatehokkuussopimus tuo säästöjä

16

RELEITÄ

Sähköautoille lisää latauspisteitä

Oulun Energian pihassa oleva sähköautojen latauspiste on muutettu helmikuussa pikalatauspisteeksi. Se liitetään ke-sällä valtakunnalliseen Virtapiste-verkostoon. Suunnitelmis-sa on avata lähivuosina Raahen ja Tornion välille 6–9 uutta Virtapistettä, joista osa tulee olemaan pikalatauspisteitä.

Oulun Energia ja 16 muuta energiayhtiötä perustivat jou-lukuussa 2013 sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikenne-virta Oy:n. Uusi yhtiö tarjoaa puitteet sähköautojen yleisty-miselle kytkemällä eri omistajien latauspisteet yhtenäiseksi Virtapiste-verkostoksi. Jatkossa sähköauton voi tankata Oulun Energian maksukortilla missä tahansa Virtapiste-verkostoon kuuluvalla latausasemalla.

Oulun Energialle lisää vesivoimaa Kymijoesta

Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö ja Porin Energia ovat ostaneet Kymijoella kolme voimalaitosta omista-van Pato Osakeyhtiön. Voimalaitoksista kaksi sijaitsee Myllykoskella ja yksi Vuolenkoskella. Yhteenlaskettu sähköntuotanto on noin 200 gigawattituntia vuodes-sa, joka vastaa noin 18 prosenttia koko Kymijoen tuo-tannosta.

Pato Osakeyhtiön vesivoima on merkittävä lisä Ou-lun Energian vesivoimatuotantoon. Kauppa on mie-lenkiintoinen energiatoimialalla, sillä Suomessa on harvoin tarjolla tällaista määrää vesivoimaa. Omista-jaryhmittymän jäsenet panostavat uusiutuvaan ener-giaan ja haluavat kehittää Kymijoen voimalaitoksia pitkäkestoisesti.

Koulutusta kaivajilleKaivutöitä tekeville urakoitsijoille ja näiden alihankkijoille järjestetään maksuton kou-lutus 3.4.2014 Oulun Ympäristötalolla. Koulutus on tarpeen, sillä varomat-tomat kaivutyöt aiheuttivat jälleen viime vuonna useita sähkönjakelun keskeytyksiä ja vakavia vaarati-lanteita.

”Huolellisella suunnitte-lulla, kaapelinäytöillä ja karttoja tutkimalla suurin osa vahingoista voitai-siin välttää”, muistut-taa käyttöpäällikkö Matti Lehto Oulun Energia Siirto ja Ja-kelu Oy:stä. ”Koulutukseen kannattaa siis osallistua ja vierailla myös osoitteessa www.hengenvaara.fi, mistä löytyy hyviä ohjeita työskentelyyn sähköjohtojen läheisyydessä.” Lisätietoja: Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristö- palvelut, Jouni Leskinen, puh. 044 703 2119, jouni.leskinen@ouka.fi tai Mika Jutila, puh. 044 703 2214, mika.jutila@ouka.fi

• Kehityspäällikkö Mikko Rasi kertoo, että Oulun Energialle hankittiin ensimmäinen sähköauto, Nissan Leaf, tammikuussa.

17

”Kaikki keinot on hyvä olla käytettävis-sä”, sanoo puutarhuri Tuire Mankinen Aleniuksen puutarhasta, joka on ollut Pohjoista voimaa etuasiakasohjelmassa yrityskumppanina vajaat kaksi vuotta.

Päätös lähteä mukaan syntyi yhteis-työn hyötyjen innostamana.

“Se tuntui heti alussa mielenkiintoi-selta ajatukselta. Tämä tuo meille yh-teistyökumppaneille varmasti molem-minpuolista hyötyä.”

Etuasiakasohjelma tuo yrityskump-panille monipuolista näkyvyyttä ja valinnanvaraa markkinointikeinoihin,

Vanhat asiakkaat tyytyväiseksi, uusia asiakkaita liikkeeseen, yritykselle laaja näkyvyys! Pohjoista voimaa etuasiakasohjelma tuo mukana oleville yrityksille monipuolisen hyödyn.

Kaikki keinot käyttöön

kun kuluttajat pirstoutuvat yhä pie-nempiin ja erilaisempiin ryhmiin.

”Tänä päivänä markkinointikanavia on paljon ja eri asiakkaat hakevat erilai-sia kanavia. Valikoima on hurjan laaja, eikä yhden kanavan varaan voi jättäy-tyä”, toteaa asiakkuushallintavastaava Anne Juntunen Autoliike Pörhöstä.

Kiikarissa uudet asiakkaat

Aleniuksen puutarhassa edut pyö-rivät vahvasti sesonkien mukaan. Pohjoista voimaa etuasiakkaita on

”Tänä päivänä markkinointikanavien valikoima on laaja, yhden varaan ei voi jättäytyä.”

houkuteltu esimerkiksi puolen hinnan tarjouksella valinnaisesta tuottees-ta tai kahden hedelmäpuun edulla. Keväisin myös multatarjous tuo vipi-nää puutarhalle.

”Meillä paras hyöty asiakkaille syn-tyy sesonkieduista. Totta kai tavoittee-na on pitää kanta-asiakkaat tyytyväise-nä, mutta myös saada uusia asiakkaita. Kyllä etu voi toimia myös sisäänveto-juttuna. Uskon, että esimerkiksi mul-tatarjoukseen tarttuu sellainenkin, joka ei ole aiemmin täällä käynyt”, Mankinen sanoo.

TEKSTI Susanna Ekfors KUVAT Kati Leinonen, Vesa Ranta

Meillä Pohjoista voimaa etuasiakkuusohjelma on väline uusien asiakkaiden hankintaan, kertoo Anne Juntunen Autoliike Pörhöstä.

18

Myös Autoliike Pörhössä etuasiaka-sohjelma on koettu tarpeelliseksi uu-sien asiakkaiden tavoittamiseen.

”Meillä se on väline ennen muuta uusien asiakkaiden hankintaan. On esimerkiksi sellaisia asiakkaita, jotka ajavat meidän edustamalla automerkil-lä, mutta eivät vielä ole käyneet meillä huollattamassa autoa”, Anne Juntunen kuvailee.

Kuluttajat haaviin samalta alueeltaKemin Matkailun Lumilinna lähti etuasiakasohjelmaan mukaan ennen kaikkea siksi, että kotimaan kuluttaja-

Pohjoista voimaa etuasiak-kaita ovat Oulun Sähkön-myynnin kanssa sähkösopi-muksen tehneet asiakkaat.

Pohjoista voimaa etuasia-kas lataa sähköisen mobiili-kortin matkapuhelimeensa tai käyttää perinteistä, lom-pakossa kulkevaa etuasia-kaskorttia.

Asiakkaasi seuraa etuja Pohjoista voimaa -kanavista ja saa tiedot uusimmista eduista reaaliaikaisesti matkapuhelimeensa. Hän hyödyntää yrityksesi etu- asiakastarjouksia käyttä-mällä mobiilikorttia tai perinteistä korttia liikkees-säsi etuasiakkuuden toden-tamisessa.

Asiakkaasi saa tietoa etu- asiakkuudesta ja ajankoh-taisista eduista myös yri-tyksessäsi käytössä olevista etumateriaaleista.

Näin asiakkaasi käyttää etuasiakkuutta

asiakkaita on runsaasti tavoitettavissa maantieteellisesti samalla alueella.

”Oulun Sähkönmyynnin ja meidän oma lähimarkkina-alueemme sattuvat hyvin yhteen. Talvilomaviikkoja lu-kuun ottamatta kotimaiset asiakkaam-me tulevat usein 100–150 kilometrin säteellä Kemistä lyhyelläkin varoajal-la”, kuvailee tiedottaja Titta Vuori-nen Kemin Matkailu Oy:stä.

Tänä talvena Pohjoista voimaa etuasiakkaita houkutellaan Lumilin-naan puolen hinnan lipulla, jos asiakas varaa lounaan tai illallisen Lumiravinto-lasta etukäteen. Etu on varsin tuntuva, ja kohoaa vaikkapa lapsiperheessä mu-kavasti aina henkilömäärän mukaan.

Etuasiakasedut vetävät asiakkaita Aleniuksen puutarhaan erityisesti sesonkiaikoina, kertoo Tuire Mankinen.

19

Uusien asiakkaiden tavoittaminen painaa vaakakupissa, mutta Vuorisen mukaan arvokasta on myös etuasia-kasohjelman tuoma näkyvyys. Vaikka asiakas ei heti edun perään rientäisi-kään, Lumilinna jää etumateriaaleista eri kanavissa mieleen.

Pohjoista voimaa etuasiakasohjelma on keväällä 2011 lanseerattu palvelu, joka tuo kuluttajille lisäetua sähköasiakkuu-desta. Yrityskumppaneille se on moni-puolinen myynnin tehostamisen väline, jonka median kautta on tavoitettavissa satoja tuhansia kuluttajia.

Tehokkaana väylänä kuluttajiin toimii esimerkiksi Oulun Sähkönmyynnin asiakas- lehti Sulake, jota luetaan yhteensä noin 136 000 taloudessa ja yrityksessä Pohjois-ta voimaa -yhteistyöyritysten alueella.

Lisäksi kuluttajia tavoitetaan tehok-kaasti mobiilikorttipalvelulla, laskun-liitteillä, Pohjoistavoimaa.fi -sivustolla, sähköisillä uutiskirjeillä ja suoramarkki-nointikirjeillä. Myös tapahtumat, messut,

kesäkonsertit sekä tv- ja printtimainonta tuovat näkyvyyttä kumppaniyrityksille.

Laadukkaiden yrityskumppaneiden verkostoa kehitetään ja kasvatetaan jatku-vasti. Yhteistyökumppanit ovat hyvämai-neisia pohjoissuomalaisia yrityksiä, joiden arvoista löytyy ripaus pohjoista voimaa.

Kumppanitapahtumissa yrityksillä on mahdollisuus verkostoitua ja kuulla asian-tuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista teemoista. Viimeksi tapahtumassa kuultiin

Tavoitettavissa satoja tuhansia kuluttajia

Kiinnostuitko etuasiakaskumppanuudesta? Lisätietoja www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas/yhteistyokumppaniksi

menestystarina kanta-asiakasmarkki-noinnista ja uusimmat tuulet mobiili- korttirintamalta.

Seuraava kumppanitapahtuma järjes-tetään Oulussa huhtikuussa.

”Oulun Sähkönmyynnin ja meidän oma lähimarkkina-alueemme sattuvat hyvin yhteen.”

Linnassa on mututuntuma, että ku-luttajat tarttuvat yleensäkin erilaisiin kanta-asiakasetuihin herkästi.

”Kyllä suomalaiset ovat aika asia-kaskorttiuskollista kansaa”, Vuorinen sanoo.

Kemin Matkailu Oy:n Lumilinnaan on houkuteltu Pohjoista voimaa

etuasiakkaita tänä talvena puolen hinnan lipulla, jos asiakas on

varannut lounaan tai illallisen Lumiravintolasta etukäteen.

20

J ulkaisin vuonna 1984 kirjan Voiman miehet, joka perustui vanhojen sähkömiesten haastat-

teluihin. Sähkömiehet kertoivat, kuinka he innos-tuivat sähköstä, opiskelivat sitä, olivat sitten ai-kansa työelämässä ja arvioivat lopuksi elämäänsä taaksepäin.

Monenlaisten vaiheitten kautta sähkömiehiksi silloinkin oli päädytty; hyvin monille kipinän oli antanut nyt jo unohduksiin jäänyt Ilmari Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja. Eräs tosin muisteli: ”Ehkä minusta tuli sähkömies silloin, kun kolmen vuoden vanhana pistin kaksi sukka-puikkoa seinäkoskettimeen ja heräsin sängyssäni lääkärin minua tutkiessa. Luulisin, että silloin sain maun sähköön.” Sähkömiehet kertoivat suurista voimalaitostyömaista, joilla olivat olleet, eräs jopa Imatrankosken valjastamisesta.

Minua on kiinnostanut pitkään sähkön tuot-taminen uusilla menetelmillä. Mietiskelin joskus sitäkin, että yksi koivu nostaa kapillaarin avulla kesäpäivänä kuutiokaupalla vettä juurista lehtiin: miksi ei keinotekoisilla kapillaariputkistoilla voi-taisi nostaa vettä kymmenen metrin korkeuteen ja pudottaa sieltä sitten turbiineihin. Yritin jopa laskea kapillaarivoimia ja päätellä, millainen put-kisto tarvittaisiin, jotta edes jonkinlainen määrä vettä kymmenen metrin korkeuteen nousisi.

Aurinkovoima oli heti valokennojen markki-noille tulon jälkeen kuitenkin minun mielestä-ni todellinen tulevaisuuden ratkaisu. Ostin jo 1980-luvun alussa taskulaskimen, jossa ei ollut pattereita vaan pieni kennosto, joka tuottaa las-kinta varten riittävän määrän sähköä lukulam-punkin valossa. Laskin toimii yhä ja on muistut-tanut minua kaikki nämä vuodet siitä, että valo on myös energiaa. Laskimen takana lukee komeasti Solar Power Calculator.

Kun muutama vuosi sitten ostimme Pohjan-maalta vanhan talon, jonka edellinen omistaja oli kunnostanut ja asentanut siihen suorasäh-kölämmityksen, aurinkovoiman hyväksi käyt-täminen aurinkoisella Merenkurkun rannikolla tuntui kiinnostavalta kokeilla. Hankimme toissa keväänä talon etelänpuolei-selle katolle kymmenen au-rinkopaneelia, jotka yhdis-tettiin talon sähköverkkoon. Talomme nimi on Roos, sanomme sitä Ruusaksi, ja annoimme voimalallem-me nimen Ruu-Sun. Vai-moni nimitti itsensä voimalan toimitus-johtajaksi ja minut teknilliseksi johtajaksi, koska minulla on vielä voimassa oleva diplomi- insinöörin tutkinto. Minut nimitettiin myös joh-tokunnan puheenjohtajaksi.

Aurinkoisina päivinä Ruu-Sun tuotti sähköä niin paljon, että huomasin sitä virtaavan paikalli-sen sähköyhtiön verkkoon ja rupesin kyselemään, korvattaisiinko tuottamamme sähkö. Siihen yhtiön toimitusjohtaja ei kuitenkaan suostunut, vaan vastasi, että jos he maksaisivat meille säh-köstämme korvauksen, heidän muut asiakkaansa joutuisivat kärsimään. Tällainen ajatuksenjuoksu tuntui käsittämättömältä: miksi muut asiakkaat joutuisivat kärsimään meidän sähköstämme?

Onneksi löysimme viime keväänä Oulusta yhti-ön, joka alkoi ostaa meiltä ylijäämäsähköä. Tämän vuoden alussa söimme Ruu-Sunin tienaamilla ra-hoilla maukkaan tilinpäätösillallisen. Johtokun-nan puheenjohtaja kiitti toimitusjohtajaa hyvin menneestä vuodesta ja pyysi välittämään kiitok-set myös teknilliselle johtajalle. Olemme saaneet maun sähköön.

KOLUMNI

Makua sähköönAntti Tuuri

Laskimen takana lukee komeasti Solar Power Calculator.

21

• Airi Partanen, palveluneuvoja puh. 044 703 3411, airi.partanen@oulunenergia.fi

• Anna Fingerroos, palveluneuvoja puh. 050 440 9099, anna.fingerroos@oulunenergia.fi

• Karttapalvelu puh. 044 703 3239, karttapalvelu@oulunenergia.fi

KAUKOLÄMPÖKaukolämmön tekninen neuvonta, laitteistojen kuntokatselmukset, sopimusvesivirtatarkistukset

• VIKAPÄIVYSTYS 24 H puh. 08 5584 3425

• TEKNINEN NEUVONTA Heikki Niemi, kaukolämpöinsinööri puh. 044 703 3418, heikki.niemi@oulunenergia.fi

• KUNTOKATSELMUKSET JA SOPIMUSVESIVIRTATARKISTUKSET Markku Sutinen, suunnitteluinsinööri puh. 044 703 3415, markku.sutinen@oulunenergia.fi

SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELUSähkön siirtopalvelut Oulussa (paitsi Haukipudas, Oulunsalo ja Ylikii-minki), sähkön mittaus ja mittalaitteet, sähköverkon suunnittelu

• VIKAPÄIVYSTYS 24 H puh. 08 5584 3222

• Matti Lehto, käyttöpäällikkö ja käytönjohtaja puh. 044 703 3260, matti.lehto@oulunenergia.fi

• Jukka Isteri, mittausesimies puh. 044 703 3262, jukka.isteri@oulunenergia.fi

• Markku Kallunki, verkostopäällikkö puh. 044 703 3290, markku.kallunki@oulunenergia.fi

URAKOINTI

KATUVALOT JA KOJEISTOTKatuvalaistuksen rakentaminen, ylläpito, suunnittelu ja asiantuntija-palvelut sekä muuntamoiden ja kojeistojen rakentaminen ja ylläpito, tarjouslaskenta

• Jari Säkkinen, yksikön päällikkö puh. 044 703 3212, jari.sakkinen@oulunenergia.fi

LIIKENNEVALOT JA TELEVERKOTTeleverkkojen ja liikennevalaistuksen rakentaminen ja ylläpito sekä liikennevalaistuksen asiantuntijapalvelut ja tarjouslaskenta

• Jari Säkkinen, yksikön päällikkö puh. 044 703 3212, jari.sakkinen@oulunenergia.fi

SÄHKÖVERKOTSähköverkkojen rakentaminen, ylläpito- ja tarjouslaskenta

• Antero Martimo, yksikön päällikkö puh. 050 379 2644, antero.martimo@oulunenergia.fi

Pohjoista voimaa asiantuntijat

OULUN ENERGIA -KONSERNIwww.oulunenergia.fi | www.sahkosalkku.fi

ENERGIAN MYYNTITarjoukset, sähkö- ja lämpösopimukset, sähkösalkkupalvelut, raportointi- ja asiantuntijapalvelut

Puh. 08 5584 3101 Sähköposti: myynti@oulunsahkonmyynti.fi

• Seppo Tuomi, myyntijohtaja puh. 044 703 3080, seppo.tuomi@oulunsahkonmyynti.fi

• Eija Haapaniemi, myyntineuvottelija puh. 050 411 4403, eija.haapaniemi@oulunsahkonmyynti.fi

• Kari Heikkinen, asiakkuuspäällikkö puh. 044 703 3082, kari.heikkinen@oulunsahkonmyynti.fi

• Marko Lehto, salkunhallintapäällikkö puh. 044 703 3088, marko.lehto@oulunsahkonmyynti.fi

• Leena Pietarila, asiakkuuspäällikkö puh. 044 703 3089, leena.pietarila@oulunsahkonmyynti.fi

• LÄMMÖNMYYNTISOPIMUKSET Raija Fyrstén, asiakkuuspäällikkö puh. 044 703 3428, raija.fyrsten@oulunenergia.fi

POHJOISTA VOIMAA ETUASIAKASOHJELMAEtuasiakaskumppanuuteen liittyvät yhteistyösopimukset

• Marika Ilmola, asiakkuuspäällikkö puh. 044 703 3087, marika.ilmola@oulunsahkonmyynti.fi

UUDET ENERGIARATKAISUT Yksikkö etsii ja kehittää uutta liiketoimintaa hajautetusta energian-tuotannosta ja energianhallintaan liittyvistä palveluista

• Mikko Rasi, kehityspäällikkö puh. 050 560 8478, mikko.rasi@oulunenergia.fi

ENERGIANEUVONTAOpastusta rakennusten lämmityksen säätämisessä ja lämmitystapa-valinnoissa, uudis- ja korjausrakentamisen valinnoissa sekä energia-tehokkaiden valintojen tekemisessä

• Jarmo Meriläinen, energianeuvoja puh. 044 703 3084, jarmo.merilainen@oulunenergia.fi

TEKNINEN NEUVONTASähkö- ja kaukolämpöliittymät, sähkön tekninen neuvonta

Puh. 010 284 7800 Sähköposti: tekninenneuvonta.oe@oulunenergia.fi

• Mikko Kylli, palveluesimies puh. 050 363 4394, mikko.kylli@oulunenergia.fi

• Hannu Suikki, tekninen asiantuntija puh. 044 703 3265, hannu.suikki@oulunenergia.fi

22

SÄHKÖLIITTYMÄT JA KARTAT • Elina Kaski, tekninen avustaja puh 040 135 6796, elina.kaski@raahe.fi

RANTAKAIRAN SÄHKÖ OY www.rantakaira.fi

SÄHKÖLIITTYMÄT • Sami Tiiro, sähkölaitospäällikkö puh.010 231 9920, sami.tiiro@rantakaira.fi

SÄHKÖSOPIMUKSET, ASIAKASPALVELU JA LASKUTUS • Aila Leinonen puh. 010 231 9920, aila.leinonen@rantakaira.fi

TENERGIA OY www.tenergia.fi

SÄHKÖLIITTYMÄT JA LASKUTUS • Anne Alatalo, palveluneuvoja puh. 0400 642 208, anne.alatalo@tervola.fi

• Jarno Lumimäki, toimitusjohtaja puh. 040 544 0266, jarno.lumimaki@tervola.fi

TORNION ENERGIA OY www.tornionenergia.fi

SÄHKÖLIITTYMÄSOPIMUKSET JA TEKNINEN NEUVONTA • Jalo Kari, asiakaspalveluteknikko puh. 0400 723 009, jalo.kari@tornionenergia.fi

KAUKOLÄMPÖLIITTYMÄT • Markku Kuivalainen, kaukolämpöpäällikkö puh. 0400 694 896, markku.kuivalainen@tornionenergia.fi

HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNTA www.hso.fi SÄHKÖLIITTYMÄT, MITTAROINTI JA TEKNINEN ASIAKASPALVELU • Pauliina Kiviaho, palveluinsinööri puh. 044 7512 629, pauliina.kiviaho@hso.fi

KEMIN ENERGIA OY www.keminenergia.fi

SÄHKÖLIITTYMÄT • Jouni Saarela, suunnittelija puh. 040 541 4085, jouni.saarela@keminenergia.fi

SÄHKÖN MITTAUSASIAT • Petri Lento, asiakaspalveluteknikko puh. 040 539 8001, petri.lento@keminenergia.fi

KAUKOLÄMPÖLIITTYMÄT JA LÄMMÖNMYYNTISOPIMUKSET • Virpi Kekäläinen, kaukolämpöinsinööri puh. 050 416 6551, virpi.kekalainen@keminenergia.fi

KEMINMAAN ENERGIA OY www.keminmaanenergia.fi

• Pentti Halonen, asiakaspalvelupäällikkö puh. 040 187 0202, pentti.halonen@keminmaanenergia.fi

• Ville-Petteri Koivumäki, verkostosuunnittelija puh. 040 187 0203, ville-petteri.koivumaki@keminmaanenergia.fi

• Marko Kivelä, työnjohtaja puh. 040 187 0204, marko.kivela@keminmaanenergia.fi

• Janne Rouvinen, toimitusjohtaja puh. 040 187 0201, janne.rouvinen@keminmaanenergia.fi

RAAHEN ENERGIA OY www.raahenenergia.fi

KAUKOLÄMPÖLIITTYMÄT JA LÄMMÖNMYYNTI- SOPIMUKSET SEKÄ KARTAT • Pekka Kivelä, kaukolämpöpäällikkö puh. 044 439 3902, pekka.kivela@raahe.fi

• Kaisu Kaasalainen, neuvontateknikko puh 044 439 3907, kaisu.kaasalainen@raahe.fi

POHJOISTA VOIMAA –YHTEISTYÖYRITYSTEN ASIANTUNTIJAT

23

MIKSI KURKOTTAISIT KUUTA,KUN SAAT HELPOSTI

AURINGONOulun Sähkönmyynnin sähköntuottajana saat päästöttömän aurinko- sähkön omiin tarpeisiisi. Ylijäämäsähkösi ostamme markkinahintaan.

KYSY LISÄÄ PUH. 08 5584 3101

KÄYNNISTÄ OMA AURINKOVOIMALASIHoidamme puolestasi suunnittelun, laitteiston, asennukset ja luvat. Hinta alkaen 4 750 € (sis. alv 24 %)

Tervetuloa edelläkävijöiden joukkoon!