sulake 03 / 2009

Pohjoisen voiman puolestaSulake

3 • 200

9

Perämeri pysynytterveessä kunnossa

Yhteiskunnasta yhä energiapihimpi

SääStölamputvaltaavat markkinat

Yksi elokuun hyvistä uutisista oli, että suo-malaiset saavat sähkönsä lähes 40 prosenttia edullisemmin kuin muut eurooppalaiset. Muihin eurooppalaisiin nähden olemme sähkön hinnan ja varmasti myös toimitus-varmuuden suhteen hyvissä asemissa. Kaikki ruoho ei siis ole vihreämpää aidan toisella puolen.

Sähköstä käydään kuitenkin myös meillä jatkuvasti kovenevaa kilpailua.Toivottavaa olisi, että kaupankäynti olisi reilua. Sähkön kilpailuttaminen on useimmille kotitalouk-sille vielä aika uutta. Suurin osa kuluttajista ei ole jaksanut asiaan syventyä tai ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi. Jotkut sähkökauppiaat käyttävät tätä ihmisten tietämättömyyttä räi-keästi hyväkseen, eivätkä myyntipuheissaan välttämättä pysy aina totuudessa.

Sähkösopimusta tehdessä kannattaa olla tarkkana. Jos sinulle luvataan ilmaista sähköä, pidä huoli, että myös saat sitä. Ei riitä, että ensimmäisessä arviolaskussa lukee energiamaksun kohdalla nolla euroa. Säh-kömittari pitää lukea sopimuksen alkaessa ja uudelleen heti luvatun ilmaisen kuukauden jälkeen. Lukemien täytyy näkyä laskussa, eikä kulutetusta energiasta saa veloittaa. Ellei näin tapahdu, sinua on huijattu. Viimeistään tasauslaskussa maksat kaikesta käyttämästäsi sähköstä, eikä mitään ilmaista kuukautta ollut kuin pelkästään myyntipuheessa.

Yrityksen markkinoinnin tulisi aina

perustua omiin vahvuuksiin, ei kilpailijoiden mollaamiseen ja perättömiin puheisiin. Jos kauppias alkaa mustamaalata kilpailijoitaan, pi-täisi ostajan hälytyskellojen alkaa soida. Eivätkä sähkökauppiaat, niin kuin eivät muidenkaan toimialojen kauppiaat, voi tietää kilpailijansa tuotevalikoimaa eikä hintoja. Älä siis sinisilmäi-sesti usko kaikkea, mitä sinulle sanotaan!

Jos kilpailijamme lupaa sinulle sähköä halvemmalla kuin mitä tällä hetkellä maksat Oulun Sähkönmyynnille, älä ihmeessä usko ennen kuin olet tarkistanut asian. Soita en-nen uuden sopimuksen solmimista meille tai tarkista hinnat www-sivuiltamme. Sopimusta solmiessa kannattaa aina harkita hetki, tutus-tua rauhassa sopimuksen ehtoihin ja pyytää annetuista lupauksista mustaa valkoiselle. Harkinta on tarpeen, sillä sopimuksen purka-minen ei välttämättä aina ole mahdollista.

Oululaisille puhelinmyyntiä harjoittava sähkökauppias, Oulun Sähkönmyynnin kilpailija, väittää pokkana, että heidän myymänsä sähkö tulee Merikosken voimalai-toksesta. Ainakin vanhempi väki tietää, että Merikoski on oululaisten omaisuutta, eivätkä sen tuottamaa sähköä myy muut kuin Oulun Sähkönmyynti.

Pidetään yhteyttä!

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JulKaISIJaOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

päätOImIttaJaMali Seppälä[email protected]

tOImIttaJatKari Arokylä, Hilkka Lahti, Kristiina Gerkman-Kemppainen

ValOKuVaaJatKati Leinonen, Jari Tikka, Tiina Mutila, Vesa Ranta, Tuomo Ylinärä

taIttODarwin

paINOpaIKKaPainotalo Suomenmaa

pOHJOISta VOImaa -YHtIöt:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornio.fiKeminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Reilua sen olla pitää – sähkökaupankin!

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 5 Turve työllistää Pohjois-Suomessa eri tavoin satoja ihmisiä. Auvo Hyyryläiselle ja hänen pojilleen turpeen kuljettaminen on antanut varman leivän jo pari vuosikymmentä.

Sivu 7Kolumnisti Juha Ruusuvuori ei epäile, etteikö ilmastonmuutos olisi totta. Hän arvelee kuitenkin, että ilmastokeskustelussa on lipsahdettu jo hysterian puolelle. Ihan kaikkea ei pidä selittää ilmaston lämpenemisellä.

Sivu 8 Muutokset energia-alalla tapahtuvat hitaasti. Neljänkymmenen vuoden kuluttua maailma on VTT:n teknologiajohtajan Satu Helysen mukaan aikalailla nykyisen kaltainen – mutta toki paljon energiapihimpi.

Sivu 10 Yhdeksän pointtia Kemi-Torniosta.

Sivu 12 Sopimustyypin vaihto toi monen satasen säästön.

Sivu 14Perinteiset hehkulamput alkavat tänä vuonna vähitellen poistua kaupoista EU:n mahtikäskyllä. Niiden tilalle on energiansäästölamppujen ohella tarjolla halogeeni- ja led-valoja.

Sivu 16Perämeri on Itämeren pohjoisin kolkka. Se on monella tapaa erikoinen ja ainutlaatuinen merialue – ja onneksi myös varsin hyvässä kunnossa, toteaa merentutkija Juha-Markku Leppänen.

Sivu 20Kemiläiset Marjukka ja Jussi Romppanen tietävät sienistä kaiken tietämisen arvoisen. He patistavat ihmisiä keräämään talteen monipuolisia ja hienoja makuelämyksiä tarjoavia ruokasieniä, joita Suomen metsissä on noin 200 eri lajia. Sivu 22 Sähköenergiahinnasto

Sivu 23 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Auvo Hyyryläinen kuljettaa poikansa Jonin kanssa turvetta ympäri vuoden Oulun ympäristöstä Toppilan voimalaitokseen.

Liki neljännesvuosisata myöhemmin Hyyryläinen myhäilee tyytyväisenä. Kertaakaan ei ole mielessä käynyt, että

ratkaisu olisi ollut huono.”Se oli sattumien summa, että turve tuli

näin vahvasti mukaan kuvioihin. Mutta onneksi tuli, sillä yhtään en ole katunut. Turpeen kuljettaminen on antanut vakaan leivän. Lisäplussaa on, että töitä saa tehdä tässä lähiseudulla, eikä tarvitse ajella pitkin maailman valtateitä”, hän kehuu.

Hyyryläisen yritys Koskikuljetus Oy on aina kuljettanut turvetta ja hieman haketta-kin pelkästään Turveruukki Oy:n laskuun. Molemmat osapuolet ovat edelleen enemmän kuin tyytyväisiä yhteistyöhönsä.

”Olen oikein miettimällä miettinyt, että mitähän pulmia meillä olisi, mutta en ole

”TURPEEN KULJETTAMINEN ON ANTANUT VAKAAN LEIVäN. LISäPLUSSAA ON, ETTä TöITä SAA TEHDä TäSSä LäHISEUDULLA.”

Turpeen kuljeTus piTää

HYYRYLäISET KIIREISINä

turve työllistää pohjoisessa satoja ihmisiä. Maansiirtopuuhissa aikaisemmin touhunnut auvo Hyyryläinen päätti vuonna 1986 keskittyä turpeen kuskaamiseen raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä – arkikielellä sanottuna rekalla. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Vesa Ranta

keksinyt. Tieto kulkee ja kaikki pelaa”, my-häilee Hyyryläinen – ja laittaa vielä varmuu-den vuoksi päälleen Turveruukin t-paidan ja painaa päähänsä saman firman lippalakin.

Paljon yhteistyökumppaneitaTurveruukki tekee paljon yhteistyötä eri yritysten ja urakoitsijoiden kanssa turpeen tuotannossa, kuormauksessa ja kuljetuksessa sekä soiden kunnostuksessa. Talouspäällik-kö Juha Männikkö laskeskelee, että yhtiö työllistää vuosittain noin kuusikymmentä kokonaisurakoitsijaa, jotka puolestaan ostavat palveluja ja työpanoksia aliurakoitsijoilta.

”Kaiken kaikkiaan pelkästään Turveruuk-ki tarjoaa työtä suoraan ja välillisesti noin parillesadalle ihmiselle Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla”, hän arvioi.


Turveruukin ohella toinen suuri turvetoimittaja Oulun alueella on Vapo. Lisäksi alalla toimii useita pienempiä yrityksiä. Turvetta toimitetaan Oulun Energian lisäksi muun muassa Stora Ensolle ja Kemiralle. Parhaimmillaan Oulun alue on vastannut lähes kolmasosasta Suomen energiaturpeen käytöstä. Yhteensä alan työllisyysluvut nousevatkin pohjoisessa monen sadan suuruisiksi.

Koskikuljetuksen Hyyryläinen on Männikön mielestä mainio esimerkki Turve-ruukin monista hyvistä yhteistyökumppaneista. Hyyryläinen on melkein enemmän turveruukkilainen kuin yhtiön omat työntekijät. Kumppanuuden toimivuudesta kertoo myös sen pitkäkestoisuus.

”Meillä on paljon kumppaneita, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä yli kaksikymmentä vuotta”, muistelee Männikkö.

Turve liikkuu päivin öin Vaikka yhteistyö sujuukin mutkitta, on turpeen kuskaaminen kovaa puuhaa, jota täytyy tehdä päivin ja öin. Vilkkaimpana aikana Koskikuljetuksen rekka käy kip-paamassa lastinsa Toppilan voimalaitokselle Oulussa viisikin kertaa vuorokaudessa. Kiireen määrittelevät muun muassa säät ja sähkön hinta.

”Talvisin on täysi tohina päällä, mutta kesäisin on sitten hieman hiljaisempaa. Nyt parina vuonna koettu turvepula tuntui tietysti meilläkin, kun kuljetettavaa ei ollut niin paljon”, sanoo Auvo Hyyryläinen.

Kuormansa Koskikuljetuksen auto hakee lähinnä Pudasjärveltä, Rantsilasta ja Utajär-veltä. Yksin ei Auvo Hyyryläinen toki turverallia pyöritä, vaan mukana ovat pojat Mika ja Joni. Tarvittaessa yritys on käyttänyt lisäksi kuljettajaa oman perheen ulkopuolelta. Koskikuljetuksen palkkalistoilla on tilanteen ja tarpeen mukaan 2,5–3,5 ihmistä.

Keskimääräinen kesäTurveruukin toimitusjohtaja aulis martin-mäki kuvailee kesää 2009 turvetuotannon kannalta keskimääräiseksi. Nyt nostetulla turpeella pärjätään hänen mukaansa tulevan talven yli ja hieman jää vielä varastoonkin. Kahden peräkkäisen huonon vuoden jäl-keen tilanne vaikuttaa taas valoisammalta.

Keskimääräinen kesä tarkoittaa Turveruu-kissa sitä, että yritys saa turvetta kasaan noin 2,5 miljoonan megawattitunnin edestä. Hehtaaria kohti turvetta kertyy tällöin noin 400 megawattituntia. Ehkä paremman käsi-tyksen määrästä saa, kun muuttaa mega-watit kuutioiksi: yksi megawattitunti vastaa karkeasti laskien yhtä kuutiota turvetta.

Koko valtakunnassa turvetilanne ei ole aivan yhtä suotuisa kuin Turveruukin toiminta-alueella, ellei sitten tuotannon loppukiri ennen talven tuloa suju vallan mainiosti.

”Oulun läänissä ja Lapin läänin etelä-osassa säät olivat kaikkein suosiollisimmat. Muualla oli vähän heikompaa”, toteaa toimitusjohtaja Martinmäki.

Turpeen tuotannon onnistuminen riip-puu ennen kaikkea säästä. Tuotanto alkaa toukokuun puolivälin kieppeillä ja kestää nelisen kuukautta. Tämän jakson aikana saisi mieluiten olla aikalailla kuivaa ja aurinkoista. Sään merkitys on 80–90 prosentin luokkaa – loppuun voi vaikuttaa muun muassa pitä-mällä suot hyvässä kunnossa ja säätelemällä niiden kosteutta oikealla tavalla.

Huippukesänä vuonna 2006 Turveruukki tuotti turvetta 3,7 miljoonaa megawatti-tuntia. Hehtaaria kohti luku nousi yli 600 megawattituntiin.

Turpeen kuljettaminen ei Hyyryläisen mielestä ole sen kummempaa kuin minkä tahansa muun tuotteen tai rahdin kus-kaaminen. Kalustolle se kuitenkin asettaa omia vaatimuksiaan – lasti kun pitää pystyä tyhjentämään sivulle. Tämän vuoksi ei tur-vetta varten räätälöidyllä autolla pysty oikein muuta kuljettamaan.

Ei tosin tarvitse pystyäkään, sillä Hyyry-läinen aikoo pysytellä uskollisena turpeelle vielä pitkään.

Auvo (vas.) ja Joni Hyyryläisen yhteistyö Turveruukin kanssa sujuu ongelmitta.


Ilmastonmuutos on täyttä puppua! Tällaisia mielipiteitä ei nykyään juuri kuule, sen sijaan neljä-viisi vuotta sitten ne olivat melko taval-lisia. Ilmastonmuutosta epäilevät vetosivat tilastoharhoihin ja sääti-

lan luontaisiin vaihteluihin. Nykyisin tiedemiehet alkavat olla selvästi samaa mieltä asiasta: ihmisen toiminta maapallolla on muuttamassa lämpötilaamme. Ainoastaan muutoksen nopeudesta ollaan erimielisiä.

Säässä on se mielenkiintoinen asia, että sitä on lähestulkoon mah-dotonta pitävästi ennustaa, ainakaan Suomessa jossa ollaan puoleksi mantereisessa ja puoleksi lähes atlanttisessa ilmastossa. Sen takia säätila on suosituimpia puheenaiheita Suomessa, kuten muissakin vilpoisissa pohjoisissa valtioissa. Oleskellessani Portugalissa olen havainnut, ettei plus kolmestakymmenestä asteesta ja jatkuvasta auringon räkötyksestä puheleminen kiinnostaa juuri ketään. Vasta kun mittari kohoaa lähem-mäksi kolmeakymmentäviittä astetta saattaa joku todeta ohimennen, että onpas vähän lämmintä.

En minäkään epäile ilmastonmuutosta. Sen sijaan haluaisin kiinnittää huomiota siihen, miten ilmastonmuutoksesta puhutaan ja minkälaisia pelkotiloja sen avulla onnistutaan luomaan.

Kerron esimerkin. Etsiskellessäni vapaa-ajan asuntoa Portugalista rupattelin asiasta erään ystäväni kanssa. Hän sanoi ajatelleensa myös hankkia asunnon etelästä, mutta tulleensa nyt toisiin ajatuksiin. Leh-dessä oli sanottu joidenkin tiedemiesten voimin, että aavikoituminen etenisi viidessätoista vuodessa Portugalin eteläosiin ja Andalusiaan saakka. Näin etelän loma-asunnosta tulisi erittäin huono sijoitus, kun Saharan hiekka täyttäisi terassin.

Mielestäni tuo keskustelu oli hyvä esimerkki kaikenlaisen pelot-telun läpimenosta. Nykyisin voidaan jo puhua ympäristöhysteriasta. Joka toisesta asiasta ollaan valmiita syyttämään ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Kun on kuuma kesä, niin se on ilmastonmuu-toksen syytä. Kun sataa vettä, niin se se vasta onkin...

Minun muistini mukaan erityisen kuumia kesiä oli 1990-luvulla, kun tyttäreni syntyivät. Ja taisi olla jokunen vuosituhannen alussakin. Nyt on ollut enemmän normaalia, kaikkien ympäristöhysterikkojen mielipahaksi varmaankin.

Kaiken lisäksi Luojamme on aikaisemmin säädellyt ilmoja vähän oman mielensä mukaan. Esimerkiksi 1600-luvulla elettiin niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ihmisiä kuoli Pohjolassa kylmään kuin kärpäsiä ja koko Itämeri meni jäähän. Ja vähän sitä ennen, ehtoisalla keskiajalla 1200-luvulla oli Pohjolan ilmasto huomattavasti lämpimämpi kuin nyt. Jalopuut kasvoivat Pohjois-Suomessa ja pähkinäpensaat kukoistivat.

En tietysti yritä väittää, että nykyinen ilmastonmuutos olisi vain ihmistä korkeampien voimien aikaansaamaa. Mutta mistä ilmaston-muutoshysteria sitten ponnistaa?

Otetaan historiallinen vertailukohta. Kolmannen maailmansodan ollessa lähellä, 1950-luvulta aina 1970-luvulle, oli maailma täynnä ufohavaintoja. USA:n armeijan väitettiin napanneen lentäviä lautasia miehistöineen päivineen ja piilottelevan niitä joissakin tukikohdissa. Kaikenlaiset valoilmiöt tulkittiin Suomessakin marsilaisten signaa-leiksi ja mielikuvitusrikkaimmat meistä alkoivat väittää käyneensä avaruusaluksella Andromedassa.

Kaikki maapallon luonnossa näkyvät merkit eivät ole ennus-merkkejä jostakin. Kannattaa muistaa, että keskiajalla nähtiin hyvin aktiivisesti taivaalla merkkejä, kaikenlaisia pyörylöitä ja valopisteitä. Ihmiset olivat varmoja, että ne merkitsevät maailmanloppua.

Uutisia ufoista ja taivaanmerkeistä ei ole juuri tarvinnut lukea sitten 1980-luvun. Nyt meidän hornanhenkemme on ilmaston lämpe-neminen. Se on meidän yhteinen pelkomme ja kauhumme, asia joka yhdistää meitä kaikkia tiedotusvälineitä seuraavia ihmisiä. Afrikassa siitä puhutaan paljon vähemmän, siellä keskustelun kohteena on se mistä saataisiin sen päivän maissijauho ja kalanpuolikas perheelle.

Ehkäpä ihmisten jatkuva ahtautuminen kaupunkeihin ja jatkuva vieraantuminen luonnosta on tehnyt heistä säikkyjä kaikkien luon-nonilmiöiden suhteen. Luonto on cityvihreälle pääkaupunkilaiselle melkoisen pelottava paikka, jonne voi eksyä ilman navigaattoria ja missä sääski ja paarma uhkaavat. Siinä ajattelussa kaikki teollisuus on aina pahasta, ja koska monet teollisuudenhaarat aiheuttavat saastu-mista on ilmastonmuutos niiden syytä. Vaikka itse asiassa jokainen voisi mennä itseensä ja vähentää henkilöautolla kaahaamistaan, aivan kuten muutakin turhaa energiankulutusta.

Toinen hysterian alkusyy lienee tiedotusvälineiden tapa sännätä yhtenä miehenä yhden asian perässä niin kauan että löytyy toinen sensaatiomainen asia, jonka perässä sitten aletaan sännätä. Lintuin-fluenssasta kohjattiin aluksi, samoin aidsista, mutta sitten tuli muuta kirjoitettavaa. Eihän aidsista puhuta enää yhtään mitään, vaikkei taudin vaarallisuus ole mihinkään hävinnyt.

Lyhytnokkainen journalismi tarvitsee koko ajan uutta vettä myl-lynsä myytäväksi. Siksi olen alkanut suhtautua pienellä varauksella kaikkeen mediatietoon, jonka kärkeen vedetään ilmasto. Sillä selite-tään kohta kaikki mahdollinen tyyliin: Kantarellit olivat tänä kesänä kovin pieniä, ja tämä varmaankin johtuu tästä ilmastonmuutoksesta.

Ihmisten maailma varmasti loppuukin joskus, emmekä tiedä sitä päivää emmekä hetkeä. Mutta elämä maapallolla jatkuu pitkään sen jälkeen. Koska kaikki kasvi- ja eläinlajit ovat maapallolla vain käymäs-sä, meidän pitää olla kiitollisia lainasta.

Juha Ruusuvuori

Kaikkien mörköjen summa

KOLUMNI


Vuonna 2050

yhteisKuntA on eneRgiApihi

”Energiapihiys, se kuinka vähällä energialla tullaan toimeen. Kaiken kaikkiaan kehitys vie kohti entistä parempaa energiatehokkuutta sekä uusiutuvia ja vä-häpäästöisiä energialähteitä”, linjaa VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen.

Helysen näkemys perustuu vankkaan pohjatietoon, sillä hän vetää VTT:n energia ja metsäteollisuus -klusteria, joka tutkii muun muassa vähäpäästöistä energian tuotantoa, energian tehokasta käyttöä sekä met-säteollisuuden uusiutumista edistäviä teknologioita.

Erilaiset kodinkoneet ja muut laitteet käyttävät tulevaisuudessa hyvin vä-hän sähköä nykyisiin verrattuna, rakennukset eivät juuri tarvitse ulkopuolista lämmitystä ja autot liikkuvat melkein itsestään. Vielä tällä hetkellä Suomessa melko vähän käytössä oleva jäähdytys on arkipäivää ilmaston lämpenemisen takia, mutta sekin pystytään toteuttamaan energiaa säästävällä tavalla.

Yhteiskunnan kehittymiselle paljon nykyistä energiapihimmäksi on monta hyvää syytä. Ensiksikin energia maksaa jatkossa aina vain enemmän, eikä sen tuhlaamiseen kerta kaikkiaan ole varaa. Toiseksi ilmastonmuutoksen torjuminen pakottaa vähentämään energian kulu-tusta ja parantamaan energiatehokkuutta. Ja kolmanneksi: fossiilisten polttoaineiden varannot vääjäämättä hupenevat, vaikka niiden loppu-minen ei vielä neljänkymmenen vuoden kuluttua aivan ovella olekaan.

Energian hinta vain nouseeEnergian kallistuminen on tosiasia, jolle ei voi mitään.

”Muunlaista kehitystä ei oikein voi ennustaa. Hintaa korottavat monet tekijät”, toteaa Helynen.

Energian hintaa pyritään tarkoituksellakin nostamaan verotuksen avulla, jotta sen kulutus pienenisi. Siitä tulee jatkuvasti kalliimpaa myös siksi, että fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla ja samalla kalliimmilla energianlähteillä. Myös mahdollinen hiilidioksidin erotta-minen tuotannossa aiheuttaa lisäkustannuksia.

Odotettavissa on myös fossiilisten polttoaineiden rajuja hintavaihteluja.”Oikeastaan ei ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka pitäisivät niiden

hinnan tasaisena. Varannot ovat niukat ja keskittyvät suurelta osin po-liittisesti epävakaille alueille. Voi tulla hirveitä hintapiikkejä tai sitten romahduksia alaspäin”, povaa Helynen.

Fossiiliset polttoaineet loppuvatFossiiliset polttoaineet ovat sikälikin hankalia, että niiden tiedetään joskus loppuvan – eikä tähän historiallisessa mittakaavassa edes mene kovin pitkää aikaa. Teknologiajohtaja Helynen uskoo kuitenkin, että vielä 2050-luvulla niiden ehtyminen ei ole aivan lähitulevaisuutta. Uusia varantoja löydetään ja otetaan käyttöön. Lisäksi nestemäistä polttoainetta valmistetaan myös hiilestä.

Lisäaikaa fossiilisille polttoaineille antaa myös se, että niiden kulu-tus hiljalleen vähenee. Suomessakin niitä on korvattu muilla polttoai-neilla jo pitkään. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuus pyritään nostamaan nykyisestä 28 prosentin tasosta 38 prosent-tiin loppukulutuksesta. Tämä tapahtuu muun muassa lisäämällä hiili-kattilaan biomassaa, korvaamalla lämmityksen öljykattilat puupelletti-kattiloilla ja lisäämällä dieseliin ja bensiiniin biokomponentteja.

Tuotantomuotoja laaja kirjo Kuinka Suomessa sitten tuotetaan energiaa runsaan 40 vuoden kuluttua?

Toimialajohtaja Helynen arvelee, että muutos nykytilaan verrattuna ei ole erityisen suuri. Kaikki tämän hetken tuotantomuodot ovat käytös-sä vielä vuosisadan puolivälissä. Hän muistuttaa, että voimalaitosten käyttöajat ovat tyypillisesti 30–50 vuotta. Kovin vinhaa vauhtia ei isoja mullistuksia voi tapahtua.

”Toivoisin, että jotakin uutta olisi löydetty, mutta helppoa se ei ole. Esimerkiksi fuusiotekniikka, jolta odotetaan paljon, on vielä kaukana tulevaisuudessa”, hän huokaa.

Nyt kovasti keskustelussa esillä olevalla ydinvoimalla tuotetaan Suo-messa tämän vuosisadan puolivälissä luultavasti jopa enemmän sähköä kuin nyt. Tuulivoimaakin on toki paljon nykyistä runsaammin ja isoja tuulipuistoja on rakennettu paitsi rannikolle myös avomerelle ja sisämaa-han. Yhteistuotantoteknologiaa käyttävissä voimalaitoksissa poltetaan paljon puu- ja peltobiomassoja sekä bioperäisiä jätteitä. Ja toki vanhaa kunnon vesivoimaakin tarvitaan edelleen.

Varsinkin Etelä-Euroopassa myös aurinkoenergian merkitys saattaa kasvaa melko huomattavaksi. Sen sijaan Suomessa sen merkitys jää pie-neksi, vaikka nouseekin selvästi nykyisestään.

Teollisuus määrää energian tarpeenTulevaisuudessa Suomessa tarvittavan energian määrästä on runsaasti erilaisia käsityksiä. Satu Helynen korostaa, että merkittävin vaikutus energian tarpeeseen on teollisuuden – etenkin metsä- ja metalliteolli-suuden – tulevalla kehityksellä ja sen tuotantomäärillä.

Helynen ei usko, että teollisuuden energiankulutusta pystyttäisiin Suomessa enää merkittävästi nipistämään, koska korkealaatuisten paperi- ja terästuotteiden valmistaminen vaatii väkisinkin paljon energiaa.

”Kansainvälisesti vertaillen olemme näidenkin tuotteiden valmistuk-sessa jo nyt kaikkein energiatehokkaimpien joukossa”, hän toteaa.

Sen sijaan liikenteen, lämmityksen, kodin sähkölaitteiden ja valais-tuksen energian kulutusta on mahdollista merkittävästi leikata uusien teknologioiden avulla.

mikähän energian tuotantoon tai käyttöön liittyvä seikka hämmästyttäisi eniten, mikäli voisimme nyt kurkistaa suoraan vuoteen 2050?

Teksti: Kari arokylä Kuva: tiina mutila


”VOIMALAITOSTEN KäYTTöAJAT OVAT TYYPILLISESTI 30–50 VUOTTA. KOVIN VINHAA VAUHTIA EI ISOJA MULLISTUKSIA VOI TAPAHTUA.”

Pellettejä voidaan valmistaa muustakin raaka-aineesta kuin sahanpurusta tai muista sahauksen sivutuotteista. VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen esittelee puun kuoresta tehtyjä pellettejä, joiden osuuden arvioidaan jatkossa kasvavan merkittävästi.

Yhdeksän pointtiaKemi-Torniosta

Kemi-Tornion seutukunta ei ehkä ole koolla pilattu, mutta sen alueelta löytyy

paljon suurta: maailmaan isoimpiin kuuluva terästehdas, Euroopan pisin

valjastamaton joki, yksi pohjoismaiden vilkkaimmista rajanylityspaikoista,

luultavasti maailman läheisin yhteistyö kahden eri maan kaupungin välillä…

Teksti: Kari aroKylä

maailmassa. Se on alallaan myös kaikkein kustannustehokkain. Sähkön käyttäjänä tehdas on Suomen suurin.

Tuotantoprosessi Torniossa alkaa Kemin kromikaivoksesta ja jatkuu Tornion ferrokro-misulaton ja kahden terässulaton kautta kuu-ma- ja kylmävalssaamoon. Ferrokromin lisäksi tehdas käyttää raaka-aineena romuterästä.

Tornio Worksin vuotuinen sulattokapasi-teetti on 1,65 miljoonaa, kuumavalssauskapa-siteetti 1,6 miljoonaa ja kylmävalssauskapasi-teetti 1,2 miljoonaa tonnia lopputuotteita.

Viime vuonna Outokumpu päätti kolmen vuoden aikana investoida Tornioon noin 370 miljoonaa euroa. Tämä lisää tehtaan kapasi-teettia entisestään.

Meri ja joki3. ”Valjastamaton Tornionjoki ja Perämeren poh-jukka tarjoavat mahdollisuuksia, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty.” -Seppo Valtanen

Noin 510 kilometriä pitkä Tornionjoki on Euroopan pisin valjastamaton joki. Vuonna 1810 solmitusta Haminan rauhasta lähtien se on muodostanut Suomen ja Ruotsin välisen rajan. Tornionjoki alkaa Kiirunan kaupungin alueella sijaitsevasta Torniojärvestä ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla.

Tornionjoki tunnetaan mainiona lohijokena.Perämeren pohjukka on ainutlaatuinen

muun muassa maankohoamisen ja harvinai-sen meriluontonsa vuoksi. Alueella sijaitsee myös Perämeren kansallispuisto.

Digipolis4. ”Lapin suurin teknologiakeskus on olennai-nen innovaatioiden kehittämisen kannalta.”

-Riitta AhtiainenDigipolis on palvellut Kemissä paikallista

ja alueellista yrityskenttää parisenkymmen-tä vuotta. Se tarjoaa toimintaympäristön runsaalle neljällekymmenelle yritykselle ja muulle yhteisölle. Yhteensä näissä työsken-telee noin 500 ihmistä. Digipolis on myös koulutuksen keskus, sillä Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulun ja ammattiopisto Lappian suojissa opiskelee 1 500 nuorta.

Digipoliksen omimmat alat löytyvät tieto- ja prosessiteollisuuden rajapinnoista sekä kylmä- ja ääriolosuhteiden osaamisesta.

Kauppa5. ”Kaupallinen keskittymä on tuonut tänne lisää potkua ja vaikuttanut koko alueen kehitykseen.” -Seppo Valtanen

Taloudelliselta merkitykseltään Kemi- Tornion alue on koko Suomen mitassa mel-koinen tekijä: se tuottaa noin kahdeksan pro-senttia Suomen viennistä. Suunnitteilla olevat teollisuuden ja palveluelinkeinojen hankkeet virkistävät edelleen seudun taloutta. Alueelle havitellaan muun muassa ydinvoimalaa ja biopolttoainetehdasta sekä isoa tornihotellia.

Kemin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiai-nen sekä Tornion elinkeinoelämää kehittävän Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Valtanen nostavat esille yhdeksän Kemi-Tornion seudun erityispiirrettä, vahvuutta ja keskeistä hanketta.

Raja1. ”Ruotsin ja Suomen välinen raja sekä sen ylit-tävä laaja ja tiivis yhteistyö ovat meille hyvin tärkeitä. Ne tarjoavat sekä taloudellisia etuja että imagohyötyjä.” - Seppo Valtanen

Tornion ja Haaparannan välillä on yksi pohjoismaiden vilkkaimmista rajanylitys-paikoista. Sen läpi kulkee vuosittain yli viisi miljoonaa autoa ja 11–12 miljoonaa ihmistä. Myös kaupunkien välinen käytännön yh-teistyö on tavattoman tiivistä – kovin suurta liioittelua ei ole sanoa, että ne muodostavat yhden kaupungin.

Terästehdas2. ”Tornion terästehtaalla on suoraan ja välilli-sesti iso merkitys alueen työllisyyden ja hyvin-voinnin kannalta.” -Seppo Valtanen

Outokummun terästehdas Torniossa – Tornio Works – on yksi isoimmista ruostu-mattoman teräksen tuotantoyksiköistä koko


Rajakaupalla on Tornion ja Haaparannan alueella pitkät perinteet. Ostoksilla on käyty puolin ja toisin. Kaupan painopiste ja suosik-kituotteet ovat heilahdelleet valuuttakurssien liikkeen mukaan. Vanhat kunnon rasvaretket Haaparantaan muistavat kaikki.

Huonekalujätti Ikean tavaratalon tulo Haaparantaan merkitsi uuden ajan alkua alueen kaupassa. Ikea on vetänyt kupeeseensa rajan molemmin puolin huomattavan määrän uusia liikkeitä – pienempiä ja isompia.

Matkailu6. ”Matkailu tarjoaa jo nyt paljon työpaikkoja, mutta tulevaisuudessa se voisi tarjota paljon enemmänkin.” -Riitta Ahtiainen

Ostosmatkailua ja luontomatkailua. Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo. Ja vilkas rajanylityspaikka.

Kemi-Tornion alue on matkailullisesti kohtuullisen vilkas. Lisää vetovoimaa haetaan nyt Kemiin kaavaillulla Sarius-tornihotellilla. Parhaillaan kaavoitusvaiheessa olevan hotellin kustannusarvio on 120 miljoonaa euroa.

Sariukseen on tarkoitus keskittää run-saasti erilaisia matkailuun liittyviä palveluja. Samalla sen toivotaan nostavan Kemin Lapin merkittävien matkailukeskusten joukkoon.

Satama7. ”Kemin sataman investoinnit ovat olleet merkit-tävä asia. Nyt se valmistautuu pohjoisen kai-vosteollisuuden nousuun.” -Riitta Ahtiainen

Kemin satama tarjoaa nopean ja tehok-kaan yhteyden Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Kuolan niemimaalle. Satama teki isoja investointeja vuosina 2003-2006 ennen kaikkea palvellakseen entistä paremmin avainasiakastaan eli Kemin alueen puunjalostusteollisuutta.

Sataman kehitykselle on luvassa vieläkin vahvempi sysäys, mikäli pohjoisen kaivos-hankkeista tulee totta. Etenkin Northland Resources -yhtiön tutkailema rautakaivos Kolarin-Pajalan alueella nostaisi toteutues-saan sataman liikennemääriä huomattavasti ja johtaisi yhteensä jopa noin 100 miljoonan euron investointoihin. Oma merkityksensä on toki myös Kevitsan ja Soklin hankkeilla. Kemin sataman alueella Ajoksessa on myös Suomen suurin tuulivoimapuisto. Satama on ollut omalta osaltaan mukana puiston pystyttämisessä.

Ydinvoimalaitos8. ”Täällä on vireillä suuria hankkeita liittyen energiaan ja kaivostoimintaan. Toteutues-saan niillä olisi alueelle valtava vaikutus.”

-Seppo ValtanenFennovoima valmistelee parhaillaan

ydinvoimalaitoksen rakentamista Suomeen. Simon kunta Kemin eteläpuolella on yksi kol-mesta ehdolla olevasta sijaintipaikasta.

Simon kunnanvaltuusto on jo näyttä-nyt hankkeelle vihreää valoa. Fennovoi-man suunnitelmissa on sähköteholtaan 1500–2500 megawatin ydinvoimala, jonka kaupallinen toiminta alkaisi vuoteen 2020 mennessä.

Biopoltto-9. nestetehdas

”Biopolttonestettä valmistava tehdas olisi tärkeä korvaava tekijä, kun metsäteollisuu-den työpaikat muuten näyttävät vähenevän.”

-Riitta Ahtiainen Metsäliitto ja Vapo suunnittelevat yhdessä

suuren biopolttonestetehtaan rakentamista. Kemi on yksi vahvasti esillä olevista sijaintipai-koista. Mahdollinen investointipäätös on luvas-sa aikaisintaan ensi vuonna. Tehdas käyttäisi raaka-aineenaan erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä.


Oululainen Anna-Liisa Kanniainen tunnustaa olevansa tyypillinen sähkön käyttäjä.

”En ymmärrä kovin paljon kilowateista enkä muista sähköasioista, enkä jaksa niihin perehtyäkään”, hän sanoo.

Lämmitys vie sähköäSähköä Kanniainen käyttää suhteellisen paljon. Oma kampaamo kuluttaa jonkin verran, samoin kerrostaloasunto Oulun keskustan ku-peessa. Suurin syöppö on kuitenkin Kuivaniemellä sijaitseva vapaa-ajan asunto, joka pysyy lämpimänä sähkön voimin ympäri vuoden.

”Kauheasti en ole edes osannut pihistellä, vaan olen käyttänyt säh-köä niin paljon kuin on tarpeelliselta tuntunut.”

Kanniainen koki kuitenkin pienen herätyksen jokin aika sitten. Hän on ollut pitkään Oulun Sähkönmyynnin asiakas ja sai puhelin-soiton kilpailevalta yhtiöltä, joka kehui tarjoavansa pienempää laskua. Kanniainen vastasi kieltävästi sanoen, ettei viitsi ryhtyä vaihtamaan sähköyhtiötään.

”Näitä soittoja on tullut aika usein, mutta en minä ole niistä sen kummemmin innostunut”, hän toteaa.

Kanniaisen aviomies puolestaan on saanut omaan yritykseensä soittoja erilaisilta konsulteilta, jotka ovat luvanneet halvempaa sähköä. Vastaus on näissäkin tapauksissa ollut kielteinen, koska asiointi suoraan oman sähköyhtiön kanssa tuntuu mukavammalta.

Sopimus vaihtui määräaikaiseksiAjatus halvemmasta sähköstä jäi nyt silti sen verran itämään, että

Kanniainen otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin. Lopputulos oli, että hän vaihtoi toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksensa Kuivanie-men osalta kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen. Tämä oli sen verran halvempi, että säästöä kertyy nykynäkymin aika paljon – useita satoja euroja vuodessa. Summa on tuntuva, koska Kuivaniemen asun-non lämmittäminen vie reilusti sähköä.

”Ällistyin kyllä, että säästö oli noinkin suuri. Aikaisemmin en ollut ajatellut koko asiaa. Määräaikainen sopimus kannatti tehdä, koska sähkön hinta oli nyt alhaisempi kuin toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa”, kertoo Kanniainen.

Määräaikaisessa sopimuksessa sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajaksi. Hinta määräytyy sopimuksen tekohetken tilan-teen mukaan. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksessa hinta taas saattaa muuttua, kuten viime vuosina on silloin tällöin tapahtunutkin.

Hinta pysyy kiinteänäMääräaikainen sopimus kannattaa tehdä, jos uskoo sähkön hinnan nousevan. Mikäli näin käy, saa sähkönsä silti sopimuskauden loppuun asti sovitulla kiinteällä hinnalla. Tosin määräaikaisen sopimuksen tehnyt ei pääse hyötymään sähkön mahdollisesta halpenemisesta, vaan joutuu tässäkin tapauksessa maksamaan alunperin sovitun hinnan.

”Ei tämä minua pelota. En ole edes ajatellut koko asiaa”, naurahtaa Kanniainen ja patistelee ottamaan yhteyttä omaan sähköyhtiöön ja kyselemään eri vaihtoehtoja.

Säästöä saattaa kertyä yllättävän pitkä sentti.

SOPIMUSTYYPIN VAIHTO toi monen satasen säästön

Määräaikainen sopimus on nyt edullinen

Suurelle osalle ihmisistä sähkö on itsestäänselvyys, jolle ei juuri ajatuksia uhrata. Sähkö tulee töpselistä. Laskusta ei ymmärrä kuin loppusumman.

Yhtiöitä voi kilpailuttaa, mutta ei se oikein kiinnosta.

Teksti: Kari arokylä Kuva: Kati leinonen


”ÄllISTyIN, ETTÄ SÄÄSTö OlI NOINKIN SuuRI. AIKAISEMMIN EN OLLUT AJATELLUT KOKO ASIAA.”

Anna-Liisa Kanniainen otti yhteyttä Oulun Sähkönmyyntiin ja vaihtoi toistaiseksi voimassa olleen sähkösopimuksensa määräaikaiseen.

Hehkulamppu vaihdetaan energiaystävälliseen energiansäästö- tai halogeenilamppuun. Myös led-valot palavat hehkulamppuja taloudellisemmin.

Teksti: hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

HeHKulamput HIStOrIaaNSääSTöLAMPUT TILALLE

Myymäläpäällikkö Satu Hammar-Hutri vakuuttaa, että sopiva energiansäästölamppu löytyy lähes joka tarpeeseen.

Hehkulamppu on valaissut suomalaisko-teja yli sadan vuoden ajan, mutta nyt EU:n päätöksellä uusien hehkulamppu-

jen valmistus lopetetaan. Syynä päätökseen on hehkulamppujen energiatehottomuus.

Hehkulamppuja saa myydä niin kauan kuin kaupoissa varastoja riittää, ja myös kotiin hankittuja hehkulamput saa käyttää loppuun.

Tänä vuonna poistuvat himmeäkupuiset hehkulamput ja kirkkaista yli 80 watin lam-put. Muut hehkulamput poistuvat asteittain vuoteen 2012 mennessä.

Vaihtoehtoja löytyy”Energiansäästölamput sopivat lähes kaik-kiin valaisimiin hehkulamppujen tilalle”, myymäläpäällikkö Satu Hammar-Hutri Hammarin Sähköstä lupaa.

Kun energiansäästölamput tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten, ne olivat kooltaan isoja, hitaita syttymään ja sopivat vain harvaan valaisimeen. Mut-kalle käännetty loisteputki on leimannut lamppujen ulkonäköä, mutta vuosien myötä energiansäästölamppuihin on tullut uusia malleja, ne ovat sirompia ja myös syttyvyys on parantunut.

”Energiansäästölamppuja saa perinteisen hehkulampun näköisenä ja malleissa on myös pienikantaisia kynttilä-, mainos- ja kohdelamppuja”, Hammar-Hutri sanoo.

Säästölamppuja on myös ulkokäyttöön, hämäräkytkimellä varustettuja ja himmen-nettäviä malleja.

Tutustu pakkaukseenEnergiansäästölamppu on helppo vaihtaa hehkulampun tilalle yleisvalaisimeen, sillä niissä rajoituksena on vain lampun teho, joka säästölampussa alittuu. Energiansäästölam-put eivät myöskään kuumene.

Kristallikruunussa ja seinälampeteissa valona ovat perinteisesti olleet kirkkaat kynt-tilälamput. Energiansäästölamppuversiossa ne ovat vielä hieman kolhot ja väriltään valkoiset.

”Vaihtoehdoksi käy esimerkiksi energiaa säästävät halogeenilamput, sillä ne muistut-tavat tällä hetkellä eniten hehkulamppuja”, Hammar-Hutri suosittelee.

Halogeenilampun tunnistaa sädehtivän kirkkaasta valkoisesta valosta. 30 watin kir-kas energiaa säästävä halogeenilamppu vastaa

VALAISTUKSEN SääSTöVINKIT

Sammuta tarpeettomat valot ʶVaihda palanut hehkulamppu ʶenergiansäästölamppuun

Hanki energiatehokas A-luokan lamppu ʶValaise huone käyttötarkoituksen mukaan. ʶ

valoteholtaan 60 watin hehkulamppua. Se on hehkulamppua pitkäikäisempi eli paloaikaa on 2000 - 3000 tuntia.

Led-lamput ovat pieniä, pitkäikäisiä ja erittäin energiatehokkaita, mutta niiden ominaisuudet eivät vielä ihan riitä yleisvalais-tukseen. Kohde-, koriste- ja huomiovalona led-lamput ovat tehokkaita ja taloudellisia.

Kodin valaistukseen sopivat myös perin-teiset loisteputket. Niiden valoteho on hyvä, energiankulutus maltillinen ja eri värisävyjä on paljon.

Vihreää valoaValaistuksessa on hyvät mahdollisuudet säästää energiaa, sillä viidennes kotitalouden sähköstä kuluu valaistukseen. Hehkulampun kuluttamasta energiasta vain pieni osa muut-tuu valoksi ja suurin osa lämmöksi. 15 watin energiansäästölamppu tuottaa enemmän valoa kuin 60 watin hehkulamppu, mutta se kuluttaa 75 prosenttia vähemmän energiaa, eikä tuota lämpöä.

Energiansäästölamppu on hehkulamppua kalliimpi, mutta se maksaa itsensä takaisin pitkän käyttöikänsä vuoksi. Kun hehkulamp-pu kestää tuhat tuntia, energiansäästölamppu palaa parhaimmillaan jopa 20 000 tuntia.

Energiansäästölamppu säästää myös työtä ja vaivaa, sillä lamppujen vaihtoväli on pitkä; se merkitsee varsinkin silloin, jos lampun vaihtaminen on hankalaa.

Tehon ja paloajan lisäksi lamppupaketin kyljestä kannattaa tutkailla sen lumen-arvo eli lampun valovirta. Mitä suurempi lumen-arvo on, sitä enemmän lamppu tuottaa valoa. Toinen tärkeä määre on kelvin, mikä ilmaisee valon värin.

”Monet haluavat valaistuksen matkivan päivänvaloa, jolloin kelvin-aste on 5000 - 6000. Hehkulampussa kelvineitä on 2500”, Hammar-Hutri kertoo.

Jos et halua, että valkoinen valaisin muut-tuu keltaiseksi, valitse lampun sävyksi kylmä valkoinen. Kelvineissä se on 4000.

Kotitalouslamppujen pakkauksissa on myös energiamerkintä, joka kertoo ener-giatehokkuuden asteikolla A-G, valovirran määrän, tehon ja lampun käyttöiän. Hehku-lamput ovat luokituksen alimmalla tasanteel-la, kun taas hyvät energiansäästölamput ovat parasta A-luokkaa.

ENERGIALAMPPUSuomessa on 2,4 miljoonaa kotitaloutta. Jos jokaisessa kotitaloudessa vaihdetaan yksi 60 W:n hehkulamppu 15 W:n energian-säästölamppuun, vähenee energiankulutus vuositasolla noin 118 GWh polttoajan ollessa 3 h/vrk. Tästä koituu energiansäästö, joka vastaa runsaan 5 900 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian tarvetta.

Kun hankit energiansäästölampun, mittaa valaisimen kuvun ja varjostimen koko, tutki pakkausmerkinnät tarkkaan ja vertaile vaihtoehtoja.

”ENERGIANSääSTöLAMPUT SOpIvaT lÄHES KaIKKIIN valaISImIIN.”

HeHKulamput HIStOrIaaNSääSTöLAMPUT TILALLE


Turvassa Perämeri ei kuitenkaan ole, sillä sitä uhkaavat paljolti samat vaarat kuin huonosti voivaa eteläisempää Itämerta.

”Perämeri ei ole yksin eikä eristetty, vaikka se aika hyvin suojassa onkin”, toteaa tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen, joka johtaa meriympäristön tilan tutki-musohjelmaa Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksessa.

Monella tapaa erikoinenTutkimuspäällikkö Leppänen sanoo Perämerta erityisalueeksi. Sellainen se on monesta syystä. Itse vesikin on, muun Itäme-ren tapaan, varsin merkillistä – murtovettä, suolaisen ja makean sekoitusta. Tämä johtuu valuma-alueelta mereen tulevasta makeasta vedestä ja vähäisestä vedenvaihdosta suolaisen valtameren kanssa.

”Perämeri on valtamerestä peräti kolmen kynnyksen takana: ensimmäinen on Tanskan salmien, toinen Ahvenanmaan ja kolmas Me-renkurkun kohdalla. Siksi valtameren vettä pääsee virtaamaan Perämereen hyvin vähän. Yleensäkin mitä kauemmas Itämeren lahtien perukoille mennään, sitä pienemmäksi tulee veden suolapitoisuus”, kertoo Leppänen.

Perämeren vedessä suolaa on alle 3, eteläi-semmän Itämeren vedessä noin 10, valta-merissä 32-35 promillea ja Välimeressä vielä hieman enemmän.

Veden vähäisen suolapitoisuuden vuoksi varsinaiset meren eläimet eivät oikein tule Perämeressä toimeen. Esimerkiksi kaikkialta

muualta Itämereltä löydettyä uutta maneettila-jia ei Perämerellä tavata ja vaikkapa rakkolevän esiintyminen pysähtyy Vaasan korkeudelle.

Myös pohjoisuutensa vuoksi Perämeri on erikoistapaus.

”Ilmastonmuutoksesta huolimatta se jäätyy jatkossakin, varmemmin kuin mikään muu Itämeren alue. Aina 50-100 vuoden pää-hän yltävien ennusteiden mukaan Perämeri saa edelleen jokatalvisen jääpeitteen. Nykyistä ohuempi se tosin on”, toteaa Leppänen.

Hyvässä kunnossaMukavin Perämeren erityispiirteistä on, että se on säilynyt varsin hyvässä kunnossa.

Muuta Itämerta piinaava rehevöityminen ei Perämerellä ole erityisen suuri ongelma. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että merta ja sinne laskevia jokia kuormittavaa asutusta ja maata-loutta on pohjoisessa paljon vähemmän kuin eteläisemmän Itämeren valuma-alueella.

Erilaisia haitallisia aineita Perämeressäkin kuitenkin on.

”Tässä suhteessa se ei ole sen parempi jos ei huonompikaan alue kuin muu Itämeri. Haitallisia aineita pääsee mereen lähinnä ras-kaalta teollisuudelta ja sitä Perämeren alueella ei ole kovin paljon. Paikallista kuormitusta ja paikallisia ongelmia toki on. Ja on muis-tettava, että monet haitalliset aineet kestävät pitkään ekosysteemissä”, sanoo Juha-Markku Leppänen.

Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoi-suuden kannalta Perämeri on varsin omanlai-

pERÄmERI ON ERI MERI

sensa osa Itämerta. Varsinaisia merellisiä laje-ja ei alueella juuri ole. Erityisen arvokas se on kuitenkin jäällä pesivien hylkeiden kannalta. Ilmaston lämpenemisen myötä Perämerestä on tulossa niiden viimeinen turvapaikka.

Laivaliikennettä Perämerellä on selvästi vähemmän kuin Suomenlahdella. Näin myös laivaliikenteen mukanaan tuoma öljy- ja ke-mikaalionnettomuuksien vaara on pienempi. Laivojen mukana tulevien vieraslajienkin suhteen Perämeri on aika hyvin turvassa.

”Makeana ja kylmänä merialueena se ei ole kovin otollinen niiden leviämiselle”, huomauttaa Leppänen.

Ei täysin turvassaTutkimuspäällikkö Leppänen korostaa kuitenkin, että Perämeri ei suinkaan ole kos-kematon ja täysin turvassa oleva alue.

”Kyllä siellä ihmisen vaikutus näkyy muun muassa lisääntyneenä orgaanisen aineen huuhtoutumana, kirkkauden vähentymisenä ja veden samentumisena. Ja tietysti kalastus asettaa omat paineensa”, hän huomauttaa.

Näkösyvyys Perämerellä oli vielä 1900-lu-vun alussa 6-7 metrin luokkaa. Nyt se on enää 4-5 metrin tasolla. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut muuallakin Itämerellä lähinnä rehevöitymisen vuoksi. Perämerellä syynä on kuitenkin ennen kaikkea maalta tuleva humusainekuorma, joka samentaa vettä.

Kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrät nousivat Perämerellä 1980-lukuun asti, mutta sittemmin ne ovat pysyneet jokseenkin ennal-

perämeri on Itämeren pohjoisin kolkka. Se alkaa etelässä Vaasan korkeudelta Merenkurkusta ja yltää pohjoisessa Tornion-Haaparannan

rannikolle asti. Perämeri on monessa mielessä erikoinen ja ainutlaatuinen merialue. Onneksi se on myös suhteellisen hyvässä kunnossa.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari tikka


”KAIKKI SE, MITä ETELäMPäNä TEHDääN, HEIjaSTuu myöS pERÄmEREEN.”

Tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen on kokenut merentutkija.

Juha-Markku Leppäsen mielestä Perämeren ekosysteemiä olisi syytä tutkia nykyistä enemmän.

laan tai jopa laskeneet. Fosfori-typpisuhde on lisäksi Perämerellä hyvin erilainen – järvi-mäiseen tapaan vahvasti typpiylimääräinen – verrattuna muuhun Itämereen.

Omat vaaransa on Perämerelle suunni-telluissa varsin isoissa rakennushankkeissa – tuulivoimapuistoissa, soranottopaikoissa ja esimerkiksi Hailuodon sillassa – jotka toteu-tuessaan väistämättä vaikuttavat myös me-reen ja sen eläimiin. Juha-Markku Leppänen uskoo kuitenkin, että nämä on mahdollista toteuttaa niin, ettei luonnolle ja ympäristölle aiheuteta olennaista uhkaa.

Itämeren suojelu keskeinen tavoiteSuomen ympäristöpolitiikan yksi keskeisistä tavoitteista on Itämeren suojelu ja sen tilan parantaminen. Suorat suojelutoimenpiteet painottuvat Itämeren eteläosaan ja niin pitää Juha-Markku Leppäsen mielestä ollakin, koska myös ongelmat ovat siellä suurim-mat – meren tila on kehno millä mittarilla tahansa mitattuna.

”Mutta se ei ole kuollut meri, vaan hyvinkin pelastamisen väärti. Yhtenä maailman suurim-mista murtovesialueista Itämeri on ainutlaatui-nen ja suojelun arvoinen”, hän korostaa.

Tutkimuspäällikkö Leppänen muistuttaa myös, että eteläisen Itämeren suojelu ja kun-nostaminen ei ole Perämereltä pois.

”Kaikki se, mitä etelämpänä tehdään, hei-jastuu myös Perämereen”, hän huomauttaa.

FERRybOx alKaa SEURATA PERäMEREN TILAA perämeren tutkimus on saamassa käyttöönsä uuden työkalun. Ro-ro-alus M/S TransPaperiin on asennettu Ferryboxiksi kutsuttu automaattinen mittausjärjestelmä, joka laivan liikkuessa lähettää satelliitin väli-tyksellä lähes reaaliaikaista tietoa Perämeren ja muun Itämeren tilasta. Laitteiston on tar-koitus olla täydessä toiminnassa lokakuussa.

Ferrybox ottaa vettä 3-5 metrin syvyydel-tä ja pumppaa sitä erilaisten sensoreiden läpi. Nämä mittaavat vedestä 20 sekunnin välein muun muassa suolapitoisuuden, sameuden, lämpötilan, hapen määrän sekä useita muita keskeisiä ominaisuuksia. Samalla laitteisto mittaa ilmasta erilaisia pe-rustietoja kuten lämpötilaa ja ilmanpainetta. Lisäksi se kerää talteen vesinäytteitä, jotka tutkitaan myöhemmin laboratoriossa.

Vastaavanlaisia järjestelmiä on merentut-kijoiden käytössä muutamia jo ennestään. TransPaper tuo sellaisen nyt myös Peräme-relle. Ruotsalaisen Transatlantic-varustamon omistama alus kuljettaa säännöllisesti Stora Enson tuotteita Kemin, Oulun, Lyypekin ja Göteborgin välisellä reitillä.

yhteinen hankeLaitteisto on suomalais-ruotsalainen yhteishanke. Ruotsin puolelta mukana on sikäläisestä merentutkimuksesta vastaava SMHI (Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut) ja Suomesta puolestaan Suomen ympäristökeskuksen merikeskus. Ratkaisevan tärkeää tietysti on, että TransPaperin varustamoyhtiö ja laivan henkilökunta suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti.

Jatkossa Ferryboxiin voidaan vielä lisätä uusia ominaisuuksia ja mittalaitteita.

”Analysaattorivalikoimaa täydennetään sitten sitä mukaa kuin rahaa on”, kertoo tutkimuspäällikkö Juha-markku leppä-nen Suomen ympäristökeskuksesta. •

Tutkimusta jonkin verranKaiken kaikkiaan Perämerta tutkitaan tällä hetkellä varsin vähän – jonkin verran kui-

tenkin. Ympäristöviranomaiset luonnolli-sesti seuraavat rannikkovesien tilaa. Oman kortensa kekoon kantavat myös ruotsa-laiset tutkijat ja viranomaiset. Perämeri saa olla melko rauhassa tutkijoilta lähinnä kahdesta syystä: se on varsin hyvässä kunnossa ja kaukana.

”Tosin esimerkiksi näkösyvyyden muutok-set huonompaan suuntaan puoltaisivat sitä, että Perämeren ekosysteemiä olisi syytä tut-kia nykyistä enemmän”, myöntää Leppänen.

Tutkimusalus Aranda käy Perämerellä aina muutaman kerran vuodessa. Tänä vuonna matkoja kertyi neljä.

Talven seurantamatkan aikana alus tutki ravinteita, haitallisia aineita ja hiilen kiertoa. Kesällä Aranda kävi Perämerellä kahdesti, ensin selvittämässä pohjaeläin-ten tilannetta ja myöhemmin tutkimassa ravinteita ja planktonia.

Lisäksi Ilmatieteen laitos teki talvella Perämerelle perinteisen jäämatkansa.

”Jään tutkiminen on tärkeää paitsi Itämeren ja Perämeren myös arktisten merien kannalta, sillä täältä kerättyä tietoa voidaan käyttää hyväksi laajemminkin”, korostaa tutkimuspäällikkö Leppänen.

yliopistolla tutkimusasemaPerämerta tutkii myös muun muassa Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusase-man yli-intendentti Jouni aspi sanoo tutkimuksen liittyvän suurelta osin uhan-alaisiin lajeihin, joista monia esiintyy vain Perämeren ja Jäämeren rannikoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ruijanesikko ja peräme-renmaruna. Lisäksi tutkimuksen kohteena on muun muassa harmaahylkeen ravinto - tarkoituksena on selvittää, mitä hylkeet loppujen lopuksi oikein syövät.

Perämeren tutkimusaseman kenttäase-milta käsin tehdään myös runsaasti erilaisia YVA-selvityksiä ja otetaan erilaisia näytteitä merentutkijoiden käyttöön. Lisäksi yliopis-to osallistuu muun muassa vedenalaisen luonnon kartoitukseen ja arkeologisiin tutkimuksiin.


ASIAKASPALVELUA nyt yhdestä numeRostAOulun Sähkönmyynnin asiakaspalvelua keskitetään yhteen palvelunumeroon. Oulussa, Raahessa, Kemissä ja Torniossa asuvia palvellaan nyt numerossa 0800 30 5000. Palvelunumerossa on mahdollista hoitaa esimerkiksi laskutuk-seen, muuttoihin ja sähkösopimuksiin liittyviä asioita.

Oulun energia tarjosi torstaina 6.8.2009 kaikille pohjoissuomalaisille jääkiekon ystävil-le maksuttoman otteluspektaakkelin Oulun Energia Areenalla. Ottelua saapui aurinkoi-sena torstai-iltana seuraamaan yli 6000 katso-

pohJoistA VoimAA Oulun Energia Areenalla

jaa. Koko perheen tapahtuma tarjosi katsojille viihdettä sekä ottelun aikana että erätauoilla.

Kärppien kauden avannut ottelu oli samal-la Finnish Trophy –turnauksen avausottelu. Vastustajaksi saapunut HIFK oli palannut kesätauolta selvästi valmistautuneempana ja hallitsi ottelua. Peliajan päättyessä oli tulostaululle ladottu selkeät 1-6 –lukemat. Nähdyn perusteella tuleva kausi tulee ole-maan Kärpille jälleen kerran haastava.

Erätauoilla otteluvieraita hemmoteltiin niin ruokatarjouksilla kuin muulla otte-luohjelmallakin. Katsojilla oli mahdollisuus nähdä mm. Suomen ahkerin unissakävelijä – kirjailija Mauri Kunnaksen luoma Herra Hakkarainen. Toisella erätauolla arvottiin lisäksi kaikkien otteluun saapuneiden kesken runsaasti tuotepalkintoja – onnea voittajille!

Oulun Energia kiittää kaikkia otteluun saapuneita hyvätunnelmaisesta Kärppä-kauden avauksesta.

Kaupungin ahkerin unissakävelijä – Herra Hakkarainen.

Kärppäkauden avaukseen saavuttiin koko perheen voimin.

KULUTUS- MITTARILLA sähkönkulutukset selvilleKulutusmittari on helppokäyttöinen apuväline, jolla voidaan mitata pistotulp-paliitännäisten laitteiden sähkön kulutusta. Mittauksen tuloksen perusteella pystyy päättelemään onko esimerkiksi pakastin tai jääkaappi huollon tai vaihdon tarpeessa. Laite ei sovellu lieden tai saunan kiukaan kulutuksen mittaamiseen.

Useat sähköyhtiöt lainaavat mittareita veloituksetta omille asiakkailleen. Tiedustele omasta verkkoyhtiöstäsi!


RomppaisettuNteVat SIeNet

lampaankääpä. Haaparousku. Kangasrousku. Herkkutatti. Kehnäsieni. Suppilovahvero. Kantarelli. Torvisieni... Lista on pitkä ja vaikuttava, kun romppasen pariskunta kertoo, mitä sienilajeja he keräävät. Ja minkä verran! Teksti: Kristiina gerkman-Kemppainen Kuva: tuomo ylinärä


on tarkkailtava maastoa ja on keskityttävä. Koriin poimitaan vain niitä lajeja, joista ollaan varmoja. Sienikirja on aina hyvä olla matkassa. Vaikka maassamme kasvaa joitakin tappavan myrkyllisiä sienilajikkeita, syötäviksi kelpaavat ruokasienet oppii kyllä tunnistamaan melko helposti ja turvallisesti. Talteen otetaan aino-astaan hyväkuntoiset yksilöt. Ne puhdistetaan mullasta ja roskista jo poimittaessa, jolloin jälkikäsittely kotona on paljon helpompaa. Sienten kaikki osat ovat yhtä käyttökelpoisia”, Jussi Romppanen opastaa.

Näin säilöt sieniäJussi ja Marjukka haluavat rohkaista ihmisiä keräämään ja käyttämään sieniä. Metsissämme kasvaa peräti 200 eri ruokasieniksi luokitelta-vaa lajiketta. Niistä jokainen voi löytää hienoja makuelämyksiä. Sieniä voi käyttää erittäin monipuolisesti aina mausteesta leivässä ja leivonnaisissa herkullisiin ruokalajeihin asti. Jussin kotisivuilta www.kemi.fi/romppanen löytää perustietoa yleisimmistä sienilajeista, ohjeet niiden keräämistä ja säilömistä varten, sekä koko joukon ruokareseptejä.

Romppaset keräävät lampaankääpää, rous-kuja, tatteja, haperoita, orakkaita ja kehnä-sientä, suppilovahveroita ja torvisieniä. Aika monia lajeja voi kuivata. Kannattaa katsoa oppaista tai Jussin kotisivuilta, mitä lajeja ei ole hyvä kuivata. Yksi sellainen on haapa-rousku. Siitä kannattaa tehdä suolasientä. Kuivaaminen onnistuu uunissa ritilällä mie-dolla lämmöllä. Parhaan tuloksen kuitenkin saa, jos hankkii sähköllä toimivan kuivurin. Kuivuri puhaltaa lämmintä ilmaa, ja poistaa sienestä kosteutta. Tällöin mikrobitoiminta pysähtyy, mikä estää sienen pilaantumisen. Ennen kuivaamista sienet viipaloidaan, ja

kuivaamisen jälkeen viipaleet voidaan leikata pieniksi paloiksi. Palat pannaan ilmatiiviiseen pussiin, jolloin ne säilyvät viileässä paikassa hyvin. Kuivattuja sieniä liotetaan kylmässä vedessä ennen niiden käyttämistä. Esimer-kiksi kuivattu herkkutatti sopii paistoksiin, keittoihin ja salaatteihin. Liotusvettä ei hei-tetä pois, vaan se sekoitetaan valmistettavaan ruokaan. Näin saadaan sienestä liuenneet tärkeät ravintoaineet otettua talteen.

Suolaaminen on ikivanha säilöntätapa, ja toimii hyvin tänäkin päivänä. Sieniä ei tarvitse liottaa ennen keittämistä. Suolaaminen tapahtuu

Tervolan sieniasemalle tuotiin aikoi-naan syksyisin noin 700 kiloa sieniä eri ihmisten saaliina. Marjukka ja

Jussi keräävät kokoon kokonaista 1000 kiloa kahdestaan. Sienessä käydään elokuun alusta syys-lokakuun vaihteeseen saakka, ja siinä ohessa kerätään mustikat, hillat ja puolukat-kin talteen talven varalle.

Juhani eli Jussi ja Marja-Liisa eli Marjukka Romppanen tietävät sienistä ja sienten säilö-misestä sekä käyttämisestä kaiken tietämisen arvoisen. He asuvat Kemissä, mutta sieneen lähdetään usein myös naapurikuntiin Kemin-maahan, Ylitorniolle ja Simoon. Jokavuotiseen ohjelmaan kuuluu myös retki Enontekiölle sekä Marjukan synnyinseudulle Kemiönsaaren Taalintehtaalle. Jussi on eläkkeellä Kemin kaupungin tietohallintapäällikön virasta, Mar-jukka puolestaan sosiaalityöntekijän tehtävistä.

Tarkkasilmäisenä metsäänJussi ja Marjukka ovat harrastaneet sienes-tämistä jo monen vuosikymmenen ajan. Oikeastaan ei voi puhua harrastamisesta, sillä he ovat vihkiytyneet asiaan, ja viettävät metsässä päiväkausia sieniä poimien. Jussilla on kauppasienineuvojan pätevyys, ja hän järjestää ahkerasti alan kursseja muun muassa Kemin työväenopistossa. Pariskunta kerää sieniä siinä määrin, että niitä riittää myy-täväksi asti. Heidän sienipöytänsä on tuttu näky messuilla ja markkinoilla.

”Ihmiset tulevat kysymään neuvoja, ja me opastamme mielellämme. Kerromme jopa, mis-tä syksyllä kannattaa etsiä mitäkin lajia. Jotkut saattavat ihmetellä sitä, että me paljastamme omat apajamme, mutta siihen on selvä syy: mitä enemmän sieniä poimitaan, sen runsaam-man sadon ne antavat. Sieniä riittää kaikille.

Suomen metsissä kasvaa miljardeja kiloja sieniä, ja niistä kiloista peräti 98% jää poimimatta. Se on sääli, sillä sienet ovat arvokasta ravintoa. Ne sisältävät runsaasti kivennäisaineita sekä D-vitamiinia. Muitakin vitamiineja sienissä on; yhtä paljon kuin lihassa.”, Romppaset kertovat.

Jussin sienikurssit ovat olleet hyvin suosit-tuja. Niillä opitaan tuntemaan yleisimmät sie-nilajikkeet, ja lisäksi tehdään myös sienestys-retkiä maastoon. ”Sanon kurssilaisilleni, että metsään ei sitten mennä juoksemalla. Sieniä ei liioin löydä ja havaitse, jos samalla rupattelee ja seurustelee. On kuljettava erillään toisistaan,

TORvISIENIKEITTO 1 dl vettä liotukseen 3 rkl murskattuja kuivattuja mustia torvisieniä 2 kanaliemikuutiota 1 litra vettä 100-200 g sulatejuustoa pippuriseosta ranskankermaa persiljaaLiota torvisieniä pari tuntia desilitrassa haaleaa vettä. Pane kiehuvaan veteen kanaliemikuutiot ja paloittele siihen sulatejuusto. Lisää sienet liotusvesineen keittoon, mausta ja anna kiehahtaa. Höystä kuuma keitto ranskankermalla ja ripottele koristeeksi runsaasti persiljasilppua. Nauti kera

hyvän ystävän ja paahdetun ruisleivän.

2 2 2

vENÄlÄINEN TaTTImuHENNOS 100 g tuoreita tatteja 1 pieni sipuli 1 rkl voita tai marganinia 2 rkl tomaattipyreetä suolaa mustapippuria 1/2 tl kynteliä 1/2 rkl vehnäjauhoja 1 dl vettä 1 rkl kermaa 1 suolakurkkuHienonna puhdistetut tatit ja sipuli. Ruskista kevy-esti rasvassa. Lisää mausteet ja veteen sekoitetut jauhot, hauduta muutama minuutti. Lisää kerma ja tarkista maku. Ripottele muhennoksen pinnalle hienonnettu suolakurkku.

SUOMEN METSISSä KASVAA MILJARDEJA KILOJA SIENIä, JA NIISTä PERäTI 98 % jÄÄ pOImImaTTa.

näin: Keitä sieniä runsaassa vedessä (1 kg sieniä, 5 litraa vettä) 10 minuuttia. Kaada keitetyistä sienistä vesi pois, huuhdo nopeasti kylmässä vedessä ja valuta. Lado sienet suolausastiaan kerroksittain, ja lisää väliin 100 – 200 g karkeaa suolaa sienikiloa kohden. Pane sienet painon alle siten, että niistä irtoava neste peittää ne hyvin. Säilytä sieniä hyvin viileässä paikassa, sillä muu-ten niiden pinnalle saattaa kasvaa hometta.

Kun suolasienet otetaan käyttöön, niistä liotetaan ylimääräinen suola pois. Sienet pannaan yön yli ämpärilliseen vettä. ½ kg per ämpäri on sopiva suhde. Suolasienistä voi valmistaa esimer-kiksi kastikkeita, salaattia, keittoja, piirakoita.

Sieniä voi myös pakastaa ja niistä voi tehdä pikkelsiä. Romppasten kangasrousku-pikkelsi on hyvin kysytty ja suosittu tuote. Marjukka ja Jussi haluavat innostaa kaikkia menemään sienimetsään. Luonnossa on rentouttavaa liik-kua, eikä varustelutasokaan ole esteenä tämän lajin harrastamiselle. ”Me olemme hankkineet sellaisia muovisia koreja, joissa on irrotettavat sangat. Sangattomia koreja on helppo latoa auton perään päällekkäin, jolloin sienet saa-daan mahdollisimman hyväkuntoisina kotiin. Sieniveitsikään ei ole aivan välttämätön, ihan tavallisellakin veitsellä pärjää hyvin”, sieni-asiantuntijat Kemistä sanovat vakuuttavasti.


SäHKöeNergIaHINNaStOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

ainavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu

yleissähkö 1 2,50 €/kk 6,71 6,86 7,01

yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,41 6,56 6,71

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,34 6,49 6,64Yöenergia 5,67 5,82 5,97

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 6,47 6,62 6,77Muun ajan 5,98 6,13 6,28

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt 1-vuotiset sopimukset ovat voimassa 30.9.2010 asti ja 2-vuotiset 30.11.2010 asti.

varmavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

yleissähkö 1 2,50 €/kk 5,30 5,30 5,45 5,45 5,60 5,60

yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,00 5,00 5,15 5,15 5,30 5,30

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 5,20 5,20 5,35 5,35 5,50 5,50Yöenergia 4,70 4,70 4,85 4,85 5,00 5,00

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 5,40 5,40 5,55 5,55 5,70 5,70Muun ajan 4,80 4,80 4,95 4,95 5,10 5,10

yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

toistaiseksi voimassa olevan sopi-muksen tehneille ilmoitamme hinnan-muutoksista kirjallisesti kuukausi etu-käteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloitus-päivänä ja on voimassa sovitun sopimus-kauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopi-muksen siirrosta uuteen kohteeseen voi-daan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaole-via sähkönmyyntiehtoja.

HINNASTO 1.9.2009 alkaenHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMUS

HINNASTO 1.9.2009 alkaen, voimassa rajoitetun ajanHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

MääRäAIKAINEN SOPIMUS

OivaTurvayleissähkö 1 1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu

yleissähkö 2 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu

aikasähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Kausisähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

OIVATURVA-VAKUUTUS oivaturva-vakuutuksen voit liittää kaksivuotiseen, määräaikaiseen sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi kahden vuoden määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OIVAETU oivaetu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.lähetä vastauksesi 16.10.2009 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, pl 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

120-vuotta

Pohjoista voimaa

0-vuohjoista voim

5,30snt/ kWh*

Hinnat alkaen:

*VarmaVirta 2-vuotta. Kahden vuoden määräaikainen sopimus, perusmaksu 2,5 € / kk.

Se on yhteinen asiamme. Se on...

Sopimuksen voit tehdä kotisivuillamme

www.pohjoistavoimaa.fi ,

puhelimitse numerossa 0800 30 5000tai asiakaspalvelupisteissämme.

TARTU TILAISUUTEEN– TEE MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖSOPIMUS

VALITSE VARMAVIRTA JA SÄÄSTÄ SÄHKÖLASKUSSASähkölaskussa säästäminen on nyt helppoa, sillä VarmaVirta-sopimustemme hintataso on ennätyksellisen alhaalla. Määräaikaiseen sopimukseen vaihtamalla nautit huolettomasti edullisista hinnoista vuoteen 2011 saakka.

Vaihda sähkösopimusta jo tänään!

sulake 03 / 2009

Documents