sulake 3/2012

Taideteokset koristavat ekovoimalaitosta

Hiukkavaarassaenergiaa käytetään järkevästi

täydellä mahalla talviunille

3 • 2

012

Pohjoisen voiman puolesta

SulakePohjoisen voiman puolesta

Uudisrakennusten energiatehokkuusmäärä-ykset muuttuivat heinäkuun alussa. samalla tuli käyttöön e-luku – rakennusten energiate-hokkuutta kuvaava tunnusluku. e-luku kertoo rakennuksen laskennallisen kokonaisenergian kulutuksen kilowattitunteina neliömetriä kohti vuodessa. luvulla on hyvä tarkoitus: oh-jata rakentajia energiaa säästäviin ja luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin.

ihan yksinkertaisesta asiasta ei ole kysymys. asiantuntijatkin päätyvät samasta aineistosta eri lukuihin. e-luvussa huomioi-daan lämmitysmuodon lisäksi muun muassa jäähdytys, ilmanvaihto, lämpö- ja ilmavuodot, sähkölaitteet ja lämpimän veden kulutus.

katsotaanpa miltä e-luvun laskemises-sa käytettävät lämmitysmuotokertoimet vaikuttavat. sähkölämmityksen kerroin on suurin eli 1,7. kaukolämpö saa kertoimen 0,7 ja uusiutuva energia 0,5. Yllättäen öljyn ja kivihiilen kertoimeksi asettuu tasan 1.

ensimmäiseksi pistää silmään, että e-luku näyttäisi heikentävän sähkön asemaa lämmitysmuotona uudisrakentamisessa. Näin

ei kuitenkaan välttämättä ole, koska talon todellinen sähkönkäyttö voidaan näyttää toteutuman perusteella.

vähän lämmitysenergiaa kuluttavan passiivitalon lämmitys on edullista ja helppoa toteuttaa sähköllä, jos kaukolämpöä ei ole saatavilla. e-luku näyttäisi ohjaavan toisen, ehkäpä tarpeettoman lämmitysratkaisun asentamiseen.

kaukolämpö puolestaan saa ansaitseman-sa aseman. se onkin ylivoimaisesti tehokkain, huolettomin ja ympäristöystävällisin tapa lämmittää. toivottavasti kaukolämmön ase-ma edelleen vahvistuu uudisrakentamisessa. Öljyn ja kivihiilen kerroin puolestaan hieman askarruttaa. eikös tässä pitänyt kasvattaa omavaraisuutta ja lähienergian käyttöä?

Uusiutuvan energian alhainen kerroin on aivan paikallaan. se, kuka tai mikä on tuottanut uusiutuvan energian, ei kuiten-kaan saisi vaikuttaa kertoimen suuruuteen, etenkään korjausrakentamisen yhteydessä. oulun energia -konserni on monien muiden energiayhtiöiden tapaan satsannut ja satsaa

jatkossakin voimakkaasti uusiutuvaan energi-aan. tuulituotteet ja muu vihreä sähkö ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan. Jos sähkön tuotantotapa pystytään todentamaan ja käyttökohteittain osoittamaan, miksi uusiutu-villa luonnonvaroilla tuotettu ja verkon kautta toimitettu sähkö asetettaisiin kertoimeltaan suurimpaan eli huonoimpaan luokkaan?

rakennuksen energiatodistuksessa on hyvä mainita todellinen mitattu kulutus e-luvun lisäksi. Näin rakennuksen hyvä hoito ja järkevä energian käyttö palkitaan, eikä las-kennallinen luku vaikuta kiinteistön arvoon. Jatkossa todellinen sähkön ja kaukolämmön kulutus näkyvätkin energiatili.fi-palvelussa.

toivotan kaikille mukavaa ja leppoisaa syksyä!

Arto Sutinen

e-luku askarruttaa uudisrakentajia

Ympäristömerkitty painotuote, 441 032

JULKAISIJAoulun sähkönmyynti oykasarmintie 6, Pl 11690101 ouluPuhelin: (08) 5584 3200ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAarto sutinen [email protected]

TOIMITUSSIhTeerI mari laulumaa [email protected]

TOIMITTAJATkari arokylä, kristiina Gerkman-kemppainen, susanna ekfors, Hilkka lahti, Päivi mäkinen

VALOKUVAAJATkati leinonen, vesa ranta, mika ahonen

TAITTODarwin oy, oulun sähkönmyynti oy

PAINOPAIKKAerweko oy

OSOITeLÄhdeoulun sähkönmyynti oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, kiiminki, kemi, keminmaa, oulu, raahe, simo, tervola, tornio ja Yli-ii itellan osoitteettomassa täysjakelussa.

POhJOISTA VOIMAA -YhTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.pohjoistavoimaa.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirtoOulun Energia Urakointi Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy010 231 9920www.rantakaira.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

Hiukkavaarassa energiaa käytetään järkevästiouluun nousee uusi kaupunginosa, jossa energia-asioihin kiinnitetään paljon huomiota.

4

6 kolUmNituomas enbuske pitää kolumnissaan kenialaista mannerheimia loistavana ideana.

7 Haiseeko? PÖlYÄÄkÖ? melUaako?oulun energian tuotantolaitosten ympäristövaikutuksista voi nyt tehdä ilmoituksen kätevästi internetissä.

8 4 x laaNilaN ekovoimalaitoslaanilan ekovoimalaitos toimii jo täydellä teholla. Neljä ihmistä – muun muassa taiteilija terhi Heino – kertoo laitoksesta omasta näkökulmastaan.

10 maalateN valoa YÖHÖNtaiteiden Yössä oulussa loihdittiin valomaalauksia sinisillä, vihreillä ja oransseilla väreillä.

16 sÄHkÖllÄ liikeNteeseeNsähköauto on kallis hankkia, mutta sillä ajaminen on halpaa.

19 Hevostallilla tYÖPaiNeet HellittÄvÄtkemin energian lämpöosaston päällikkö Jani Peurasaari hoitaa kotitallissaan kolmea hevosta.

22 PoHJoista voimaa -etUasiakassivUt22 Pelatessa pitää olla hauskaa, sanoo kärppien puolustaja ville Pokka.24 Pohjoista voimaa -etuasiakkaille on tarjolla monenlaisia rahanarvoisia etuja ja lisäpalveluja.

26 sÄHkÖeNerGiaHiNNasto

27 ristikko

kuluttajan kukkarossa käy kohinasuurimman osan kuluttajien euroista haukkaa asuminen.

14täydellä mahalla talviunillekarhut tankkaavat nyt ruokaa valmistautuessaan talviunille.

12

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Hiukkavaarassa energiaa käytetään viisaasti

Hiukkavaarasta on tulevien vuosien mittaan kehittymässä Oulun kaupungin kolmas aluekeskus sekä merkittävin rakentamisen ja investointien kohde. Eikä siitä tulekaan mitä tahansa aluekes-

kusta – tavoitteena on kestävä pohjoinen talvikaupunki. Kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Oulun kaupungin yh-

dyskunta- ja ympäristöpalveluista vetää Hiukkavaara-projektia. Hän huomauttaa, että energiakysymykset nousevat väistämättä keskiöön, kun kestävästä kehityksestä puhutaan.

”Siksi Hiukkavaarassa pyritään tehokkaaseen ja viisaaseen energian käyttöön”, Kallioniemi korostaa.

Älykkään sähköverkon mallialueOulun Energia on yhteistyökumppaneineen mukana useissa Hiukka-vaaraan liittyvissä hankkeissa. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Timonen on innostunut alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Hiukkavaarasta on hänen mukaansa tarkoitus tehdä merkittävä älykkään sähköverkon mallialue.

”Yhdistämme Hiukkavaarassa uusinta energia-, tietoja viestintä-teknologiaa ja luomme sinne kestävän kehityksen mukaisen energiajär-jestelmän monipuolisine palveluineen”, hän kertoo.

Uudenlainen energiajärjestelmä pitää sisällään muun muassa uu-siutuviin lähteisiin perustuvan paikallisen sähköntuotannon, sähköau-toilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin uuden akku-teknologian avulla sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokkaan kiinteistöautomaation. Kaikkea tätä ei Timonen toki lupaa kerralla, mutta aikaa rakentamisella onkin 10–20 vuotta.

Pari älykkääseen verkkoon liittyvää asiaa Timonen haluaa ottaa erityisesti esille: sähkön toimitusvarmuuden nostamisen ja asukkaiden itse toteuttaman pienimuotoisen sähkön tuotannon.

”Aivan ensimmäinen tavoitteemme on rakentaa Hiukkavaaraan vielä nykyistäkin luotettavampi verkko eli kohottaa sähkön toimitus-varmuus huippuunsa. Se vaatii muun muassa sähköverkon automaation lisäämistä”, hän kertoo.

ouluun rakennetaan älykkään sähköverkon mallialue

Teksti: kari arokylä Kuvat: oulun kaupunki

HiUkkavaaraN keskUs vUoNNa 2035alueen laajuus: 280 hehtaariaasukkaita*: 6 300 asuntoja: 3 600työpaikkoja: 900

*koko koillisen kaupunginosan alueella ennakoidaan olevan asukkaita noin 40 000 ja Hiukkavaaran alueella 20 000.


etäluettavat mittarit ovi älyverkkoonEtäluettavia mittareita toimitusjohtaja Timonen kuvaa asiakkaiden oveksi älykkää-seen sähköverkkoon. Niiden avulla asiakkaat voivat tulevaisuudessa seurata reaaliajassa sähkön hintaa ja muokata sitten halutessaan kulutustaan. Jos sähkön hinta sattuu olemaan korkeimmillaan, voi saunan lämmittämistä ehkä siirtää tunnilla.

Älykäs sähköverkko tuo asiakkaille myös mahdollisuuden myydä itse tekemäänsä sähköä takaisin verkkoon. Hiukkavaarassa va-raudutaan Timosen mukaan siihen, että osalla asukkaista on käytössään sähkön tuottami-seen esimerkiksi aurinkopaneeleja tai pieniä tuuli- tai hakevoimaloita.

Älyllä varustettu sähköverkko saattaa kuu-lostaa vielä aika kaukaiselta, mutta toimitus-johtaja Timosen mukaan oululaistenkin täytyy nyt olla sellaisen kehitystyössä täysillä mukana.

”Aikaa ei ole hukattavissa yhtään, jos halu-amme pysyä tässä eturivissä”, hän toteaa.

kaukolämmön asema pysyy vahvanaSähkön lisäksi Hiukkavaarassa tarvitaan tietysti myös lämpöä. Oulun Energian kauko-lämpöpäällikkö Kaj Norrbacka arvioi, että 60–70 prosenttia alueen pientaloista liittyy kaukolämpöverkkoon. Lisäksi näin tekee valtaosa kerros- ja rivitaloista sekä liike- ja julkisrakennuksista.

Kaiken kaikkiaan alueesta rakentuu Norr-backan mukaan Oulun Energialle erittäin huomattava kaukolämpökohde.

Hiukkavaaraan on tarkoitus määritellä kahdenlaisia alueita: sellaisia, joilla suositellaan kaukolämmön käyttöä ja sellaisia, joille sitä ei tarjota lainkaan. Jälkimmäisillä alueilla pyritään muun muassa kaavaratkaisuin varmistamaan, että vaikkapa maalämmön käyttö sujuu helposti.

Norrbacka korostaa, että myös kaukoläm-pöä kehitetään jatkuvasti. Hiukkavaaraan voi hyvin olla tarjolla vielä nykyistäkin vihreäm-pää kaukolämpöä.

”Olemme muun muassa juuri alkaneet tutkia kaukolämmön tuottamista entistä ympäristöys-tävällisemmillä menetelmillä”, hän kertoo.

ainutlaatuinen aluePuolustusvoimat vetäytyi monien suoma-laisten miesten liiankin hyvin tuntemasta Hiukkavaarasta vuoden 1998 lopussa. Tämän jälkeen alueella on tehty ja tapahtunut yhtä ja toista. Suuri rytinä on kuitenkin tuloillaan. Pari vuosikymmentä kestävä rakentaminen on kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemen mukaan juuri alkanut.

Hiukkavaarasta tulee lähivuosina oulun merkittävin rakentamisen ja investointien kohde.

”Kuulin juuri, että ensimmäiset rakennus-työmaat Hiukkavaarassa ovat käynnistyneet. Kunnallistekniikkaa alueelle on tehty jo jonkin aikaa”, hän kertoo.

Kallioniemi pitää hyvin harvinaisena, että Hiukkavaaran kokoisen aluekeskuksen – tai kaupunginosan – suunnittelu ja rakentaminen voidaan aloittaa jokseenkin puhtaalta pöydäl-tä. Siksi ei olekaan ihme, että suunnittelun edetessä mukaan on tullut monenlaista ja samalla tavoitetaso on noussut. Lopulta kes-tävä pohjoinen talvikaupunki kiteytyi alueen visioksi. Aika isokin kaupunki se on: alueella ennustetaan asuvan vuonna 2035 kaikkiaan noin 20 000 ihmistä.

Mitä sitten uusi Hiukkavaara tarjoaa asukkailleen?

”Energiatehokkuutta, ihmisläheisyyttä, tiiviitä asuntoalueita, mutta väljiä viheraluei-ta, helppoa liikkumista kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla, kattavia ja hyviä palveluja, luonto- ja maisema-arvojen huo-mioimista sekä vastauksia talven asettamiin vaatimuksiin”, luettelee Leena Kallioniemi.

ÄlYkÄs sÄHkÖverkko tUo asiakkaille mYÖs maHDollisUUDeN mYYDÄ itse tekemÄÄNsÄ sÄHkÖÄ takaisiN verkkooN


Marski on uusi musta

kolUmNi

M itä enemmän asiaa mietin, sitä loistavampi idea se on. kenialainen mannerheim.

moni luulee, että mustaihoinen marski oli Yleisradion tekemä tahallinen provokaatio, jolla yritettiin saada projektille kaikki mahdollinen mediahuomio. mutta kun Yle ei toimi niin. Yle ei tarvitse lööppejä, sen rahoitus on jo turvattu ikuisesti, eivätkä sen tulot ole kiinni katsojamääristä. Pikemminkin Yle yrittää usein piilotella hel-miään. kaikki oikeasti hyvät sarjat piilotetaan keskiyöhön, eikä niitä mainosteta lainkaan.

Jotkut taas väittävät, että kyse on punavih-reästä pottuilusta kansalliselle ikonille. tunnen myös leffan tuottajan erkko lyytisen. Hän ohjasi pari vuotta sitten oman epäkorrektia-tv-sarjani. Hän ei tee näitä juttuja vitsinä, vaan ihan tosissaan.

miksi marski sitten pitää tehdä keniassa?kukaan elossa oleva ei marskia oikeasti tun-

ne, joten kaikki tulkinnat hänestä ovat vääriä. oudointa on, että hänestä tuntuvat tykkää-vän eniten ne, jotka eivät marskia varmasti sietäisi. marskihan puhui huonoa suomea, oli turhamainen kosmopoliitti. timo soini ei voisi olla kauempana mannerheimista. mutta mannerheim voi tietysti olla suomalaiselle mitä vaan. se on tyhjä taulu, johon voi pistää omat haaveensa. kenelläkään kenialaisella ei sen sijaan ole mitään käsitystä siitä minkälai-nen marski oikeasti oli. kenialaiset eivät tiedä maailmanhistorian verisimpiin kuuluneesta sisällissodastamme, eivät kompleksisesta suhteestamme itänaapuriin. kenialaisilla ei

myöskään ole ennakkoluuloa mannerheimin äidinkieltä, ruotsia, kohtaan.

sen sijaan keniassa kyllä tiedetään kaikki hei-mojen välisistä ristiriidoista, siitä kuinka turhia ne lopulta ovat. keniassa myös tiedetään miltä tuntuu olla siirtomaana. suomalaisille on sel-vää, että on olemassa asia nimeltään "suoma-laisuus". sen jakaa täällä patamustin porvari ja punaisin kommari, tosin pienin sävyeroin. tästä saatiin todiste sodassa, kun stalinin yllätykseksi myös työläiset puolustivat suomea.

sellaista asiaa kuin "kenialaisuus" ei kui-tenkaan ole olemassa. Peruskenialaiset eivät menestyisi puolueena, sillä kenian alueella heimoidentiteetti on huomattavasti tärkeämpi kuin kansallinen identiteetti. oikeastaan koko valtio on vain länsimaisten johtajien viivotti-mella piirtämä.

ihmiset ovat silti joka puolella maapalloa pe-rustunteiltaan suunnilleen samanlaisia. elimme sitten islamilaisessa diktatuurissa burkhan alla, suomalaisessa pikkukaupungissa tai savannilla, pohdimme suunnilleen samoja asioita. rakas-taakohan vaimoni minua oikeasti, miten saisin turvattua lasteni tulevaisuuden ja mitäköhän järkeä tässä kaikessa on.

ei pelkästään rakkaus ole universaalia. Niin ovat myös latteudet. mannerheim-leffan trailerissa puhuu joku englanniksi, ilmeisesti mannerheim itse. Hän sanoo sanatarkasti näin: "elämä on kuin vuori. Joskus siinä on ylämäkiä. Joskus siinä on alamäkiä".

ei minua häritse se, että mannerheim on afrikkalainen. minua häiritsee se, että manner-heim puhuu kuin lievästi kehitysvammainen Forrest Gump.

"

Tuomas Enbuske


Ympäristöhavainnon voi ilmoittaa nyt kätevästi oulun energialle internetissä toimivassa karttapalvelussa.

oulun Energia on avannut sähköisen ympäristöhavaintojen ilmoituspalvelun, Viestikapulan, joka tarjoaa palautekana-van Merikosken ja Toppilan voimalaitosten sekä Laanilan

ekovoimalaitoksen ympäristövaikutuksista. Viestikapulalla voi ilmoittaa esimerkiksi hajuun, meluun,

pölyyn, tärinään tai veteen liittyviä ympäristöhavaintoja, katsella ja kommentoida muiden tekemiä havaintoja sekä lukea tiedotteita ym-päristöön vaikuttavista poikkeustilanteista. Havaintojen tekijöiden nimi- ja yhteystiedot ovat ainoastaan Oulun Energian käytössä, eikä niitä näytetä palvelussa.

Oulun Energian ympäristöasiantuntija Eila Rasmus kertoo, että havainnon ilmoittaminen Viestikapulalla on helppoa. ”Havainto-paikka merkitään kartalle ja tiedot täytetään lomakkeelle. Pal-velusta löytyy tarkat ohjeet havaintojen ilmoittamiseen, muiden jättämien havaintojen katseluun sekä tiedotteiden lukemiseen. Palvelu on kyllä niin helppokäyttöinen, että ilman ohjeitakin pärjää”, Rasmus jatkaa.

”Viestikapulan avulla ympäristön asukkaat voivat antaa helposti havaintoja toiminnastamme täydentäen omia havain-tojamme. Tietojen avulla voimme suunnitella toimintaamme niin, että vaikutukset ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäisiä. Toivomme Viestikapulan osaltaan madaltavan kynnystä palautteen antamiseen”, Oulun Energia -konsernin ympäristöasi-oista vastaava, Turveruukin ympäristöpäällikkö Tarja Väyrynen kertoo.

Viestikapula-järjestelmän on toteuttanut Ramboll Finland Oy.

sähkösopimuksista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista muuton yhteydessä. välttyäkseen yllätyksiltä ja lisäkuluilta vanhat sopimukset kannattaa irtisanoa ja tehdä uu-det sähkönmyynti- ja verkkopalvelusopimuk-set viimeistään kaksi viikkoa ennen muuttoa. samalla sovitaan minä päivänä sähköt tulee olla kytkettynä uuteen kotiin. Pois muutta-essa on hyvä muistaa, että sopimukset eivät pääty automaattisesti, vaan ne pitää irtisanoa. Pahimmillaan sopimuksen haltija voi joutua maksamaan uuden asukkaan sähkönkäytöstä pois muuton jälkeen.

mUista ilmoittaa muutosta

Haiseeko? PÖlYÄÄkÖ? MeLUAAKO?

1. Zoomaa kartta siihen kohtaan, jossa olet tehnyt havainnon.

2. valitse kartan oikealta puolelta toiminto:

Lisää havainto

NÄiN ilmoitat HavaiNNostamene osoitteeseen:

www.oulunenergia.fi/ilmoita_ymparistohavainto

3. valitse "Paikanna kohde kartalta" ja klikkaa kartalta kohtaa, jossa olet tehnyt havainnon.

4. täytä Havainnon tiedot -lomake.5. Jätä vapaavalintaisesti lisätietoja.6. lähetä havainto.

sopimuksettomista käyttöpaikoista kat-kaistaan sähköt. katkaisusta ei lähetetä erillistä ilmoitusta, koska verkkoyhtiön on vaikea tavoittaa asukkaita, joiden tietoja heillä ei ole.

oulun sähkönmyynnin asiakkaana muuttoilmoitus on näppärintä tehdä ener-giatilillä. Uusilla asiakkailla ilmoituksen teko hoituu helpoiten pohjoistavoimaa.fi -sivuston tee sähkösopimus -lomakkeella. ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla asia-kaspalvelunumeroon 0800 30 5000.


Valvomosta käsin ohjataan ja seurataan muun muassa kattilan ja savu-kaasujen puhdistusjärjestelmän toimintaa. Lisäksi tarvittaessa valvomosta käytetään jätteitä varastobunkkerista nostavaa kahta kahmarinosturia.

Vuorossa työskentelee aina neljä ihmistä kerrallaan – vuoden kaik-kina päivinä ja kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa: nyt vuoros-sa ovat Niko Vartiaisen lisäksi lämmittäjä Toni Ijäs, ohjaamonhoitaja Aki Pahkala ja toinen prosessinhoitaja Matti Mäkelä.

Myös Laanilan Voiman voimalaitoksen kaksi turvekattilaa ovat ekovoimalaitoksen valvomon vastuulla. Laanilan Voiman – jonka Kemira ja Oulun Energia yhdessä omistavat – voimalaitos sijaitsee aivan ekovoimalaitoksen vieressä. Laitokset toimivat ikään kuin yhtenä kokonaisuutena.

”Kesän ajan olemme tehneet Oulussa tar-vittavan kaukolämmön, kun Toppilan voimalaitos on ollut huoltotauolla”, kertoo Niko Vartiainen.

Vartiaisen tyytyväisyyden jakaa tuotantomestari Jou-ko Haaranen, joka muun muassa työskentelee valvomon esimiehenä.

”Kattila ja puhdis-tuslaitteisto ovat pe-lanneet erittäin hyvin”, hän toteaa.

Ekovoimalaitos siirtyi kaupalliseen tuotantoon elokuun alussa Haarasen mukaan kivuttomasti.

”Olimme opetelleet laitoksen ajamisen koekäytön aikana niin hyvin, että kaupallisen tuotannon alkaessa jatkoimme vain ihan samaan malliin”, hän myhäilee.

Teksti: kari arokylä Kuvat: kati leinonen

LaaniLan ekovoimaLaitosX

Oulun energian omistama laanilan ekovoimalaitos on käytännössä valmis. Jätteet jalostuvat energiaksi jo täydellä teholla. seuraavassa neljä näkökulmaa uuteen voimalaitokseen.

Jäteautoja rullaa eko-voimalaitoksen jätteiden

vastaanottohalliin tasaiseen tahtiin. Päivittäin autoja käy

viitisenkymmentä. Pekka Kaa-kinen ajaa autonsa jo tottuneesti

halliin, peruuttaa oikealle kohdalle ja kippaa auton syövereihin kertyneen lastin

jätebunkkeriin. Mikäli auto on täynnä, on jätettä sen kyydissä yli kymmenen tonnia. Purkaminen sujuu nyt

mukavammin kuin aiemmin Ruskon kaatopaikalla.”Hyvä, kun lastin saa purkaa sisällä, eikä tarvitse tehdä töitä tuules-

sa ja tuiskussa”, tuumii Kaakinen.Muutenkin Laanilan ekovoimalaitos on hieman muuttanut vuodes-

ta 2005 lähtien jäteautoa kuljettaneen Kaakisen työtä. Nyt pitää ennen kaikkea olla entistä tarkempana.

”Kuormaa täytyy tarkkailla ja katsoa huolellisesti, mitä kyytiin ot-taa. Ekovoimalaitokselle sopimattomat jätteet – esimerkiksi metalliesi-neet tai ongelmajätteet – eivät mukaan lähde”, hän huomauttaa.

Ekovoimalaitokselle tuo polttoainetta 100–150 autonkuljettajaa. He ovat kaikki saaneet koulutuksen, jossa on käyty läpi muun muassa liikkumista Kemiran alueella sekä toimintaa jätteiden vastaanottohal-lissa. Myös Pekka Kaakinen on kurssinsa suorittanut.

”Eihän täällä muuten saa tulla edes autosta ulos”, hän toteaa.

Lukemattomat näyttötaulut vilkkuvat ekovoimalaitok-sen valvomossa. Yhdessä niistä näkyy kuva kattilan sisällä palavista jätteistä.

”Tuli on nyt ihan täydel-linen”, kehaisee prosessinhoitaja Niko Vartiainen tyytyväisenä.

Ekovoimalaitos toimii Vartiaisen mukaan muutenkin kuten pitää. Jätteen polttamisessa on omat niksinsä, jotka ovat jo hyvin hallussa.

Hyvä, kun lastin saa purkaa sisällä.

tuli on nyt ihan täydellinen.Niko vartiainen

Pekka kaakinen


Ekovoimalaitoksella on loputon määrä ritiläportaita ja -tasoja. Ri-tilöiden läpi näkee pitkälle alas – jopa kymmenien metrien päähän. Näkymä saattaisi vähän huimata, mutta suunnitteluinsinööri Saara Juntunen kapuaa portaita tottuneesti. Tällä kertaa päämääränä on korkealla sijaitseva pieni huone, jossa analysaattori seuraa jatkuvasti

voimalaitoksen savukaasun koostumusta. Voimalaitoksen ympäristöasioista vastaava Saara Juntunen vil-

kaisee analysaattorin näyttöä ja toteaa kaiken olevan kunnossa.”Savukaasujen puhdistusjärjestelmä on toiminut koko

ajan moitteettomasti. Päästömme ovat odottamallamme tavalla pysyneet jätteenpolttoasetuksen meille määrää-mien raja-arvojen sisällä”, hän sanoo.

Puhdistusprosessia – lähinnä kalkin ja aktiivihii-len syöttämistä – säädetään raakakaasusta mitattujen komponenttien pitoisuuden mukaan. Reaktiotuotteet, lentotuhka ja reagoimattomat ainekset erotetaan kaasusta pussisuodattimella.

”Lopuksi lauhduttimella otetaan vielä talteen savukaa-sussa jäljellä oleva energia. Samalla kaasu edelleen hieman

puhdistuu”, kuvailee Juntunen.Ekovoimalaitoksen päästöille on määrätty puolen

tunnin ja vuorokauden keskiarvoina mitattavat raja-arvot. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle ja Oulun seudun ym-

päristötoimelle ekovoimalaitos lähettää kuukausittain raportin mittausten tuloksista. Laitoksen mittalaitteet myös kalibroidaan kerran vuodessa ulkopuolisen tarkastuslaitoksen avulla.

Jätteet jalostuvat ekovoimalaitoksessa energiaksi. Polt-toaine on ehkä vähemmän houkutteleva, mutta tämä ei estä tekemästä itse laitoksesta ja sen sisustuksesta siistiä ja viihtyisää. Ekovoimalaitoksen auditoriossa taiteilija Terhi Heino viimeistelee työtään, joka melkein peittää suuren huoneen yhden seinän.

Teos koostuu tuhansista käytetyistä teepusseista, jotka on tyhjennetty puruista ja kuivattu. Näkyviin on jäänyt mustan teen väri. Teoksen nimi 740 h kertoo, kuinka kauan teepusseja on yhteensä haudutettu. Ekovoimalai-toksen tiloihin kierrätyshenkinen taide sopii paremmin kuin hyvin.

”Käytän paljon arkipäiväisiä ja kierrätettyjä materiaaleja. Luulisin, että tämän vuoksi minut valittiinkin tekemään työt tänne”, Heino pohtii.

Auditorioon sijoitetun teoksen lisäksi Heino on tehnyt kaksi pienempää työtä, jotka koristavat ekovoimalaitoksen rappukäytävää. Molemmat ovat nimeltään Juhlat.

Terhi Heino myöntää, että ekovoimalaitos oli hänelle melkoisen kova haaste.

”Tämä on kuitenkin aika rankkaa ja pelkistettyä tilaa. Mutta nyt olen hyvin tyytyväinen. Työt tuntuvat istuvan tänne tosi hyvin. Käsityönä tehdyt teokseni tuovat peh-meyttä voimalaitoksen teolliseen tunnelmaan ja puhuvat kierrätyksestä pienessä mittakaavassa”, hän kertoo.

Puhdistusjärjestelmä on toiminut moitteettomasti.saara Juntunen

käytän paljon kierrätettyjä materiaaleja.terhi Heino


Hämärän hivellessä keskustan katuja lähti valopartio liikkeelle maala-usvalot ja kamera valjastettuna.

”luin lehdestä, että olette liikkeellä. oikein toivoin, että tulisitte. ihanaa, että tulitte meidän luo”, huudahti torin kulmilta pysäytetty Jenni kaveriporukkansa kanssa.

kaverukset intoutuivat maalausteoksessaan ilmentämään ”kau-neutta”, ”epätäydellisyyttä” ja ”väärinpäisyyttä”. teokset syntyivät helposti improvisoiden.

valopartio kierteli elokuisessa taiteiden Yössä oulun keskustassa ja pyysi väkeä luomaan valomaalauksia oulun sähkönmyynnin uudis-tuneiden sähkötuotteiden väreissä: sinisessä, vihreässä ja oranssissa.

”vihreä tuo mieleen rauhan”, perusteli rotuaarilla maalausta teh-nyt leena, jonka teos ilmensi metsän hiljaisuutta.

letkun puiston liepeiltä pysäytetty Pekka puolestaan valitsi orans-sin, koska väri tuo mieleen elämänilon.

”valomaalaukseni heijastaa oranssin voimaa”, Pekka maalaili.samaan aikaan kun valomaalaajat työstivät taideteoksiaan,

kaupungin ylle syttyivät voimakkaat laservalot merikosken vesivoi-malaitokselta. valopartion maalausprojektiin osallistui parikymmentä innokasta valomaalaajaa kaupungin kylpiessä sinisen, vihreän ja oranssin valon loimussa.

oulun sähkönmyynnin uudistuneiden tuotteiden – tuulivirran, vihreävirran ja varmavirran – värit halkoivat kaupungin taivasta kuukauden ajan 17.8.–16.9.

kyse oli oulun sähkönmyynnin valokisasta, jossa taivaalta valoja bonganneiden kesken arvottiin kahden hengen lennot Pariisin.

Siniset, vihreät ja oranssit valot viuhuivat elokuisessa oulun taiteiden Yössä, kun oulun sähkönmyynnin valopartio kierteli pitkin keskustaa ja pyysi väkeä loihtimaan valomaalauksia.

Maalaten yöhön valoa

Teksti: susanna ekfors Kuvat: kati leinonen

riston maalauksen nimi on katti.


Kaikilla mausteillarakkaudesta kertovan valomaalauksen loi annukka.

Sienimetsä aliina ja antti loihtivat valomaalauksen yhdessä.

kesÄkoNsertti las veGasiN tYYliiN Pohjoista voimaa kesäkonsertti soi täydelle katsomolle toppilan möljällä 17.8. kapellimestari Jukka Myllys johdatti lähes 3 000 kuulijaa las vegasin tunnelmaan oulu sinfonian, Laura Voutilaisen ja Sami Pitkämön kanssa. kahdeksatta kertaa järjestetyn konsertin suosio on vankkumaton, joten jatkoa seuraa myös ensi kesänä.

Käsi Christoph maalasi valon kätensä ympärille.


tÄYDellÄ maHalla TALVIUNILLe

Jos se ei saakaan jostain syystä syksyllä riittävästi ravintoa, ei sikiökään ala kehittyä", kertoo Hohtola.

elintoiminnot hidastuvatLuonnossa karhu hakeutuu talvipesään tuuhea-oksaisen kuusen alle tai kaivautuu muurahais-pesän kylkeen. Karhunpennut viettävät ensim-mäisen talvensa emon kanssa. Orpokin pentu osaa mennä talviunille, mutta Hohtola arvelee, että emon esimerkki on ainakin jossain määrin tarpeen sopivan pesäpaikan löytämiseksi.

Talviunen aikana karhun ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella 34–35 asteeseen. Aineenvaihdunta hidastuu viidesosaan hereil-läoloajasta ja sydämen syke hidastuu. Se hen-gittää noin kaksi kertaa minuutissa. Sydän sykkii pulsseissa hengenvetojen aikana. Karhu ei virtsaa eikä ulosta. Lihasten valkuaisaineita hajoaa talviunen aikana, mutta hajoamistuot-teena syntyvän myrkyllisen urean karhun elimistö kierrättää suoleen uusien valkuaisai-neiden rakennusaineeksi.

Hohtolan mukaan erikoista on, että lämpö-tilaerojen perusteella aineenvaihdunnan voisi olettaa laskevan kolmasosan. Aineenvaihdunta kuitenkin laskee viidesosaan normaalista.

Talviuni on karhun keino selviytyä vuo-denajasta, jona ruoanhankinta olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Talven yli karhu elää vara-ravinnokseen kasvattamallaan rasvaker-roksella. Luonnossa karhu syö loppukesästä ja syksyllä jopa 2–3 kertaa normaalia kulutustaan enemmän. Tankkausta tarvitaan, koska talvi-unen aikana karhu menettää yli 20 prosenttia painostaan.

Kuusamon Suurpetokeskuksessa karhuille annetaan syksyllä hirven- ja poronlihaa, kalaa ja viljaa 18–25 kiloa päivässä ja lisäksi vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja erilaisia luonnonkasveja. Omenatkin maistuvat – ja tietenkin hunaja, jota jokainen karhu saa purkillisen silloin tällöin.

Noin viikko ennen talviunille menoa kar-hut paastoavat ja tyhjentävät suolensa täysin.

"Kaikki menevät talvipesiinsä samalla vii-kolla, mutta päättävät itse, milloin alkavat nuk-kumaan. Nuoremmat ovat hereillä pidempään, mutta vanhemmat väsähtävät aikaisemmin", kertoo Sulo Karjalainen Suurpetokeskuksesta.

Karhut eivät nukahda heti, vaan pistäytyvät välillä ulkona. Ne poistuvat pesästä harvemmin ja harvemmin, kunnes talviuni alkaa.

"Sitten niitä ei ulos saa, vaikka mitä yrit-tää", tietää Karjalainen.

Karhut eivät häiriinny esimerkiksi pesä-koppien ohi ajavista koneista. Jos Karjalainen kurkistaa välillä sisälle, nukkuja havahtuu hieman ja kohottaa kuonoaan hyvin hitaasti. Karjalainen on käynyt köllöttelemässä karhu-jensa vieressä. Talvipesässä tarkenee.

"Karhujen viereen kömpiessä on kuin olisi sähköpattereiden välissä."

Pesäkopissa on pehmikkeenä olkia, ka-nervia ja havuja. Karjalaisen petaama alusta ei kelpaa, vaan karhut järjestävät pehmikkeet mieleisellään tavalla. Sisään mentyään ne tuk-kivat kulkuaukon pehmikkeillä. Jos pesässä on liian kuuma, ne raottavat aukkoa hieman.

tietoa talviunestaKarhun talviunta tutkittiin Oulun yliopistos-sa 1990-luvulla. Raimo Hissan johtamassa tutkimuksessa oli mukana myös eläinfysiolo-gian professori Esa Hohtola. Karhututkimus-ta tehtyään Hohtola ymmärtää oikein hyvin, miksi karhu on suomalaisten suosikkieläin.

"Se on älykäs, nopea, ketterä ja samaan aikaan herkkä ja vahva. Tutkija jäi nokke-luudessa monta kertaa kakkoseksi. Kerran asetimme tutkimuspesään pehmikkeeksi laitetun puolen metrin heinäkerroksen alle kuparilangan radiolähettimen antennia var-ten. Seuraavana päivänä heinät olivat hyvässä järjestyksessä, mutta kuparilanka löytyi keskeltä karhutarhaa myttyräksi pyöriteltynä. Kuparin haju ei ollut miellyttänyt."

Karhu osaa mennä talviunille samasta syystä kuin lintu lähteä muuttomatkalle. Päivän pituuden muutos vaikuttaa karhun hormonitoimintoihin. Se alkaa kasvattaa rasvakerrosta ja täyttää mahansa loppusyk-syllä hiilihydraattipitoisella ravinnolla kuten marjoilla. Rasvakerrosta voi kertyä jopa kymmenkunta senttimetriä. Hyvin varus-tautuneella karhulla rasvakerros riittää jopa puolen vuoden talviunen varalle. Karhunaa-raan vararavinto riittää myös tammikuussa syntyvien pentujen imettämiseen.

"Karhulla on myöhästynyt sikiönkehitys.

Loppukesällä ja syksyllä karhujen ruokahalu on kovimmillaan, kun talveen varustautuminen alkaa. kuusamon suurpetokeskuksen karhut kömpivät talvipesiinsä loka-marraskuussa.

Teksti: Päivi mäkinen Kuvat: vesa ranta

satakiloiseN karHUN eNerGiaNkUlUtUs oN talviUNeN aikaNa 35 wattia.


"karHUJeN viereeN kÖmPiessÄ oN kUiN olisi sÄHkÖPattereiDeN vÄlissÄ."

19.1. Karhu kuitenkin kääntää kylkeään ja vaihtaa asentoa monta kertaa päivässä, reagoi ympäristöönsä ja voi herätä tai jopa vaihtaa pesäpaikkaa kesken talviunien.

Karjalainen seuraa karhujensa talvehtimista pesäkameroilla. Joka pesässä on kamera, mutta nettiin välittyy kuva vain Niiskun pesästä. Maalis-huhtikuulla karhut alkavat heräillä. Heräämisessä kuluu viikko tai vähän toistakin, ja pesästä kömpii kymmeniä kiloja keventynyt karhu. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on, että talviuni ei aiheuta lihasten katoamista tai luiden haurastumista. Alaskassa tehtävä

karhujen talviunitutkimus linkittyykin tässä ihmisten osteoporoosin tutkimukseen.

Karjalainen saa talven jälkeen kasvateil-taan riemukkaan vastaanoton. Karhut nuole-vat hänen kasvonsa joka puolelta ja kokeilevat mieluusti vähän käpälälläkin. Ilon ollessa ylimmillään Karjalainen joutuu jo toppuutte-lemaankin kasvattejaan.

"Varovasti, varovasti."

Hohtola laskee Alaskassa tehtyjen musta- karhututkimusten tulosten perusteella, että noin satakiloisen karhun energiankulutus on talviunen aikana 35 wattia. Samanpainoisen täysin levossa olevan ihmisen kulutus olisi 110 wattia. Tässä ”energiansäästössä” mielenkiin-toista ja tutkijoille osin tuntematonta on se, miten karhu sen tarkalleen tekee. Hypoteesi on, että veri kiertäisi vain tärkeissä kudoksissa.

karhu kääntää kylkeäVanhan kansan mukaan karhu kääntää kylkeä ja talven selkä taittuu Heikin päivänä


Keskiverto suomalainen perhe käyttää asumiseen liki kolmanneksen tuloistaan, kertoo Tilastokeskuksen tilasto kotitalouksien kulutuksesta.

”Asuminen on kallistunut, mutta ihmiset myös asuvat väljemmin ja paremmin varustelluissa kodeissa”, tutkimuspäällikkö Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.

Liikenne vie toiseksi suurimman siivun perheen tuloista, 15 prosent-tia, mutta heti kannoilla porhaltavat ruoka ja vapaa-aika. Kulutustut-kimus on vuodelta 2006, mutta Raijaksen mukaan luvut kertovat myös tästä päivästä. Esimerkiksi kansantalouden kirjanpitoon perustuva tilasto kertoo, että kotitalouksien menoista asumisen ja energian osuus oli 26,9 prosenttia vuonna 2010. Tilastokeskus on kartoittamassa kotitalouksien kulutusta jälleen tänä vuonna.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan Kuluttajatutkimus-keskuksen tehtävä on tutkia kulutusyhteiskunnan muutos- ja riskitekijöitä. Raijas tutkii, mihin ihminen euronsa käyttää, miten eri väestöryhmät kuluttavat ja miten kulutuskäyttäytymisemme on muuttunut.

asumisen ja liikkumisen pakko Asumismenot kertyvät monesta lähteestä, kuten esimerkiksi vuokras-ta, yhtiövastikkeesta, lämmityksestä, vedestä ja asuntolainan koroista. Asuntolaina tilastoidaan erikseen. Jokainen kotitalous maksaa esimerkiksi asuntonsa lämmityksestä ja vedestä, kyse on vain siitä, missä muodossa se tehdään. Kaukolämpöverkkoon liitetyn rivitalon asukas ei hoitovastiketta maksaessaan aina muista maksavansa myös energiasta, toisin kuin suoraa sähkölämmitystä käyttävä omakotitaloasukas naapurissa.

Liikkuminen maksaa sekin, vaikkakin keskimäärin vain puolet asu-misesta. Auton tai muun ajoneuvon hankinta, polttoaineet, korjaukset, huollot, autopaikat, mutta myös julkisten liikennevälineiden käyttö on laskettu liikenteen kuluiksi.

”Asumiseen ja liikenteeseen tarvitaan paljon energiaa maassa, jossa on kylmä ja etäisyydet pitkiä. Lisäksi energiaa tarvitaan tuotteiden tekemiseen, joten maksamme energiasta myös välillisesti tuotteen hinnassa”, Raijas muistuttaa.

Elintarvikkeiden hankinta on kärkikolmikossa, mutta lähes saman ver-ran ihmiset kuluttavat muihin menoihin sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan.

tulojen mukaanKeskiverrolla kahden huoltajan lapsiperheellä on käytössään vuodessa noin 53 000 euroa. Keskimääräiset tulot vuonna 2010 olivat 25 649 euroa tulonsaajaa kohden. Tulot säätelevät kulutusta tehokkaasti.

Raijas muistuttaa, että luvut ovat keskiarvoja. ”Mitä vähemmän kotitaloudella on rahaa käytettävissään, sitä isom-

man osan asuminen vie. Se supistaa muuta kulutusta, sillä asumisme-noista voi harvoin tinkiä.”

Viimeisen 20 vuoden aikana suomalaisten kulutusmenot ovat kas-vaneet ja ihmiset kuluttavat yhä monipuolisemmin. Vapaa-ajan kulutus on kasvussa. Se kertoo siitä, että ihmiset haluavat nauttia elämästä, ja he käyttävät erilaisia kunto-, terveys- ja kulttuuripalveluja li-sätäkseen omaa hyvinvointiaan.

Yhä selvemmin toisistaan erottuvat myös erilaiset kulut-tajaryhmät: korkean kulu-tuksen hyvätuloiset kahden huoltajan perheet tai lapsetto-mat parit ja toisessa ääripäässä työttömien, opiskelijoiden eläkeläisten ja yksinhuoltajien matalan kulutuksen taloudet.

”Kun suomalaista hyvin-vointivaltiota rakennettiin 1970-luvulla, se samankal-taisti suomalaisten kulutusta.

kUlUttaJaN kUkkarossa

käy kohina eniten euroja asumiseen

Kotitalouksien euroista suurimman osan haukkaa asuminen. seuraavaksi eniten ihmiset käyttävät rahaa liikenteeseen ja ruokaan.

mitÄ vÄHemmÄN kotitaloUDella oN raHaa kÄYtettÄvissÄÄN, sitÄ isommaN osaN asUmiNeN vie.

tutkimuspäällikkö anu raijas

Teksti: Hilkka lahti Kuvitus: Darwin


vuoden 2006 tietojen mukaan sähkölaskun osuus sähkölämmitteisissä asunnoissa oli 3,6 prosenttia ja muissa asunnoissa 1,5 prosenttia kotitalouden kokonaiskulutusmenoista. keski-määrin sähköön kulutettiin siis 2,2 prosenttia.

sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvien kotitalouksien sähkölasku oli 1 300 euroa ja muilla tavoin lämmitetyissä asunnoissa asu-villa 430 euroa vuodessa. kahden aikuisen ja kahden lapsen perheissä sähkömenot olivat keskimäärin 966 euroa vuonna 2006.

selvityksen kotitalouksien sähkömenoista on tehnyt tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää oulun yliopiston thule-instituutista. sähkön hinta on viime vuosina noussut enemmän kuin kuluttajahintaindeksi eli enemmän kuin kulutushyödykkeet keskimäärin. silti sähkön

1990-luvun lopussa tuloerot ja myös kulu-tuserot alkoivat kasvaa. Ne, joilla on varaa kuluttaa, haluavat myös erottautua kulutuksen kautta”, Raijas pohtii.

varaa köyhäilyyn?Perheet selviävät yleensä arkipäivän kulutuk-sesta, mutta usein ylimääräinen kulu, remont-ti, isompi hankinta tai vaikkapa lomamatka, pakottaa säästämään tai ottamaan lainaa.

”Taloudellinen suunnittelu on vähentynyt, koska luottoa on helppo saada. Säästäminen on aina lainanoton käänteisilmiö.”

Välttämättömiä hyödykkeitä on paljon enemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Nyky-maailmassa on vaikea elää esimerkiksi ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä, sillä monien palvelujen saaminen on vaikeaa ilman niitä. Tietoliikenteeseen kulutetaankin entistä enemmän rahaa.

”Yhteiskunnan kehitys ja markkinat ovat pakottaneet ihmisen tietynlaiseen kulutuk-seen”, Raijas sanoo. Hän muistuttaa, että nykyään muodikkaat köyhäily ja downshif-taaminen ovat mahdollisia vain niille, joilla on siihen varaa. Vanhalla autolla ajaminen on joillekin valinta, toisille pakko.

15 %26,6 %

osuus kotitalouksien kokonaiskulutusmenois-ta ei ole noussut.

”tilastokeskuksen kansantalouden tilinpi-toon perustuvassa tilastossa sähkön osuus kotitalouksien kulutusmenoista on vuonna 2010 runsas kaksi prosenttia. tässä tilastossa kaikki kotitaloudet on laskettu yhteen, eikä niitä ole eroteltu ryhmittäin niin kuin kulutus-tutkimuksessa”, mäenpää vertaa.

osittain kulutusmenoja pienentää se, että sähkön kulutuksen kasvu on hidastunut.

sähkön kulutukseen ovat vaikuttaneet energiapihit sähkölaitteet ja energiansäästö-lamput, mutta myös kuluttajien parantuneet sähkönkäyttötottumukset, mäenpää arvioi.

selvitys perustuu tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustutkimuksen tietoihin

vuosilta 1985–2006. sähkön osuus kotitalouk-sien menoista eriteltiin perhekoon, asunnon lämmitystavan, rakennustyypin ja kotitalou-den tulotason mukaan. kulutustutkimuksessa sähköä ei jaettu lämmityssähköön ja muuhun kotitaloussähköön. sen sijaan selvityksessä kotitaloudet jaettiin sähkölämmitteisten ja muun lämmitystavan asuntoihin, koska lämmitysmuoto vaikuttaa suoraan sähkönku-lutukseen.

vuonna 2010 tehdyn selvityksen rahoitti energiateollisuus ry.

sÄHkÖ rikkana rokassa


s ähköauto lähestyy. Tavallisen auton kokoisesta ja näköisestä ajo-neuvosta ei kuulu kuin renkaiden ääni ja aivan pientä sähköistä ininää. Ratissa ei eroa tavalliseen autoon huomaa ainakaan ajo-

tuntumasta tai kiihtyvyydestä. Nopeusmittari näyttää ”korvakuulolla” autoilemaan tottuneella koeajajalla helposti sakkolukemia.

Oululainen Sakari Nokela käyttää sähköautoa työnsä puolesta. Hän on projektipäällikkö Tekesin rahoittamassa WintEve-hankkeessa, jossa tutkitaan ja testataan sähköajoneuvojen ja latausinfrastruktuurin käytettävyyttä ja arktisissa olosuhteissa tarvittavia palveluita. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centrian koordinoiman hankkeen käytössä on kesäkuun alusta asti ollut Nissan Leaf -sähköauto. Tuleva-na talvena se on aktiivisessa tutkimuskäytössä.

Uusi buumiSähköautoa alettiin kehitellä jo pian sähkömoottorin keksimisen jäl-keen 1830-luvulla. Silloinen sähköauto jäi 1900-luvulla polttomootto-rien nopean kehityksen jalkoihin. Sitä ei kuitenkaan unohdettu täysin, ja Nokelan mukaan parhaillaan meneillään on uusi sähköautobuumi.

"Autot ja akkutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti. Mark-kinoilla on jo sähköautoja, joista lelumaisuus ja puuhastelun tuntu ovat kaukana", sanoo Nokela. Sähköauto kuuluu esimerkiksi Citroenin, Peuge-otin, Nissanin, Opelin ja Mercedes-Benzin mallistoon, ja autoliikkeet ovat kouluttaneet henkilökuntaansa hybridi- ja sähköajoneuvojen huoltamiseen.

Trafin tilastojen mukaan kesäkuun loppuun mennessä pelkästään sähkömoottorilla toimivia autoja oli tänä vuonna ensirekisteröity koko maassa 33, joista yksityiskäytössä on koko maassa kolme ja Pohjois-Pohjanmaalla yksi. Pohjois-Pohjanmaalla on liikennekäytössä kuusi sähköhenkilöautoa ja kolme pakettiautoa, Lapissa luvut ovat yksi ja yksi.

Sähköhenkilöautoja oli kesäkuun lopussa rekisterissä kaikkiaan 101 ja sähköpakettiautoja 112.

Sähköauton hinta vaihtelee merkistä ja varustelusta riippuen 30 000–40 000 eurosta jopa yli 120 000 euroon. Auton lataus maksaa Nokelan arvion mukaan noin kaksi euroa, ja yhdellä latauksella voi ajaa kesäkeleillä 150–200 kilometriä, talvisin 70–150 kilometriä. Talvella sisätilojen lämmitys lisännee sähkönkulutusta tuntuvasti. Nokela on laatinut kesäaikaisten koeajojensa perusteella laskelman, jonka mukaan Nissan Leafilla 875 kilometrin ajon hinnaksi tuli 16,9 euroa. Hintaan on laskettu pelkät latauskulut.

Huokeaa ajoaSähköauton akun voi ladata tavallisesta pistorasiasta tai lämmitystol-pasta, erillisestä latausasemasta tai pikalatausasemasta. Pikalatausase-malla lataus kestää 30–60 minuuttia, kun taas lämmitystolpassa autoa on pidettävä kiinni yön yli, jos akun haluaa täyteen. Pikalatausasemat ovat vielä varsinkin Pohjois-Suomessa harvassa. Oulun seudulla niitä on tällä hetkellä muutama. Sähköauton moottori tuottaa itse ajon aikana jonkin verran sähköä, joten sähköauton taloudellisuusajossa on omat niksinsä bensa-autoon verrattuna.

Monen automerkin mallistoon kuuluu jo sähköauto. käyttökustannukset ovat vähäiset, mutta korkea hankintahinta hillitsee ostokuumetta.

Sähköllä liikenteeseen

Teksti: Päivi mäkinen Kuvat: vesa ranta

aUtoN lataUs maksaa NoiN kaksi eUroa, Ja YHDellÄ lataUksella voi aJaa kesÄkeleillÄ 150–200 kilometriÄ.


2009 tehdyn Oulun seudun liikennetutkimuksen mukaan 90 pro-senttia Oulun autoilijoista ajaa päivittäin maksimissaan 60 kilometrin mittaisia matkoja – juuri oivallisia taipaleita sähköautolle. Omien koke-muksiensa perusteella Nokela harkitsisi vakavasti sähköautoa perheensä kakkosautoksi, jos sen hankintahinta vain olisi halvempi.

Suomessa sähköauton hankintaa helpotettiin laskemalla autoveroa huhtikuussa 12,5 prosentista 5 prosenttiin. Naapurimaissa on tehty muutakin. Norjassa sähköautojen arvonlisävero on poistettu, niille on ilmaisia pysäköintipaikkoja, joitakin tietulleja on poistettu ja sähköau-toilla saa ajaa bussikaistoja. Virossa yksityinen sähköauton ostaja saa jopa 15–18 000 euron tuen. Maahan luodaan kattava latauspisteiden verkko.

oululainen sähköautoOulussa on kehitelty sähköautoa vuodesta 2007 lähtien.

"AMC Motors möi Solifer-mopojen ja skoottereiden valmistuksen liiketoimintansa Solifer Oy:lle. Kaupan seurauksena oli kolmen vuo-den kilpailukielto kaksipyöräisiin, joten oli alettava suunnitella muuta liiketoimintaa", kertoo Jussi Kynsilehto AMC Motorsilta.

Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetystä sähköautosta saatiin valmiiksi ensimmäinen prototyyppi 2010. Kyseessä oli mopoauto Sani-fer L6e, jonka huippunopeus on 50 kilometriä tunnissa ja jota voi ajaa mopokortilla. Sen jälkeen alettiin suunnitella Sanifer L7e:tä, jolla voi ajaa 80 kilometriä tunnissa ja joka luokitellaan tieliikennelaissa kevyeksi nelipyöräksi. Sen kuljettaminen vaatii B-ajokortin.

Ruotsin, Suomen ja Tanskan posteissa Saniferin Silverpilen-sähkö-polkupyörä on jo ylivoimainen markkinaykkönen. Kynsilehto toivoo yhtä hyvää menestystä myös sähköautoille.

Kokemukset L7e:n testiajoista ovat hyviä. Yhdellä latauksella sillä

voi ajaa noin 100 kilometriä, ja sadan kilomet-rin ajon hinnaksi tulee Kynsilehdon laskelmien mukaan hieman yli euro. Mukaan on laskettu latauskulut, auton hinta ja liikennevakuutus. Saniferin sähköajoneuvojen hinta on noin 15 000 euroa.

Oululaista sähköautoa on suunniteltu jalat maassa: huippunopeudeltaan 160 kilometriä tun-nissa kulkevaa henkilöautoa ei Kynsilehdon mie-lestä ole mitään järkeä kehittää, jos koko maassa vain joillakin tieosuuksilla saa ajaa 120 kilometriä tunnissa. Hän uskoo sähköautoon, ja mikä ettei hankkisi itselleenkin tulevaisuudessa sellaisen, koska omat ajomatkat ovat pääosin melko lyhyitä. Suunnitelmissa on sähköajoneuvojen vienti Englantiin, jossa sähköautoilu on pidemmällä kuin meillä. Tähän asti sähköajoneuvot on koottu Kiinassa, mutta AMC avaa syksyllä Kempeleeseen kokoonpanotehtaan, jossa L7e:stä valmistuu koesarja vielä tämän vuoden puolella.

Autourheilutaustaisella Kynsilehdolla on sähköautojen varalle muitakin suunnitelmia. Hän aikoo ehdottaa Jyväskylän Neste Rallyyn sähköautoluokkaa, jossa kilpailisivat rallilegendat kuten Markku Alén, Hannu Mikkola, Timo Mäkinen ja Kynsilehto itse. Erikoiskokeilla voi-kin lähivuosina olla odotettavissa huomattavasti totuttua pieniäänisempää menoa.

sakari Nokela ajaa sähköautolla työnsä puolesta. Nissan leaf on talvikaudella winteve -hankkeessa aktiivisessa tutkimuskäytössä.

tankki täyteen. sähköauton akut voi ladata pikalatausasemasta tai tavallisesta sähkötolpasta.


valot syttyivät lähes kolmetuhatta kertaasytytä valo -kampanja keräsi lähes kolme tuhatta osallistujaa ja toi ilmaisia kilowattitunteja kolmelle hyväntekeväisyyskohteelle. oulun sähkönmyynti lahjoittaa sytytettyjen valojen perusteella Oulun eläinkodille 9 590 kilowattituntia, Nuorten Ystäville 9 170 kilowattituntia ja Palvelukoti Tervaluhdille 8 050 kilo-wattituntia ilmaista virtaa hyvään tarkoitukseen.

Äänestäneiden kesken arvottiin joka viikko N.U.D.-valaisimia. valoa voittivat Mari Partanen (lieto), Jari Niskanen (Jääli), Satu Kyllönen (oulu), Marjatta Luhtasela (vaasa), Marita romppainen (Helsinki), Inkeri Perälä (Nummela), henri Leponiemi (tampere), helena Savikko (ristijärvi), Sari herttua (Nivala), Maria Luokkala (espoo) sekä Pirkko Vakkilainen (oulu). sulake kiittää kaikki osallistujia ja onnittelee voittajia!

merikosken virtaama HistorialliseN korkeaPoikkeuksellisen voimakkaiden kesätulvien johdosta meri-koski on pauhannut valtavalla voimalla. mittavat ohijuok-sutukset aloitettiin voimalaitoksella 8.8. ja niitä jouduttiin jatkamaan viikkoja. ainoastaan puolet joen virtaamasta mahtui merikosken turbiineihin ja toinen puoli ohijuoksutet-tiin patoluukuista joen vanhaan uomaan.

korkeimmillaan oulujoen virtaama merikoskessa nousi 856 kuutioon sekunnissa 10.8. samalla rikkoutui aikaisempi ennätys, 848 kuutiota sekunnissa, vuodelta 1998. vuosien 1950–2011 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimi-virtaama on ollut noin 512 kuutiota sekunnissa.

Kalatiellä tungostavoimakas virta houkutteli myös lohet nouse-maan merikosken kalatietä pitkin huomattavas-ti edellisvuotta aikaisemmin. kalatien nettika-merasta onkin voinut seurata isojen vonkaleiden nousua voimalaitoksen ohi oulujokeen. kalatie on avoinna lokakuun loppupuolelle saakka, kunnes se suljetaan talveksi. katso lohien nousua osoitteessa: www.oulunenergia.fi/kalatie

merikosken mittavat ohijuoksutukset keräsivät runsaasti oululai-sia katselemaan joen kuohuja Patosillalle ja ainolan puistoon.


Pohjoisen voiman TekijaT ..

Kemin Energian lämpöosaston päällikkö, energia-insinööri Jani Peurasaari on monitoiminen mies. Päivisin hän vastaa kaukoläm-mön koko toiminnasta, iltaisin ja vapaa-aikana hän huolehtii paitsi perheestään myös kolmesta hevosesta ja isosta koirasta.

”Perheeseeni kuuluu neljä lasta sekä vuorotyötä tekevä vaimo, jo-ten järjestelemistä ja organisoimista riittää kaikilla elämän alueilla”, Jani sanoo leppoisasti.

tehtävästä toiseenEnnen iltapäivän haastattelua Jani Peurasaari on hoitanut lukuisia asioita. Se kuvaa hyvin hänen tyypillistä työpäiväänsä.

”Aamulla neuvottelin puhelimessa pihan asfaltointiin liittyvistä asioista. Sitten vuorossa oli paineilmapalvelun huoltopalaveri. Sen jälkeen tarkastin urakoitsijan kanssa polttoaineeseen liittyvää asiaa. Ja sitten keskustelimme pääpuutoimittajan kanssa tulevan talven puutoimituksista. Seuraavaksi tutustuin uuden kaukolämpöasiak-kaan sopimustekstiin”, Jani kuvailee.

Tähän malliin lämpöosaston päällikön päivät kuluvat, sillä vas-tuualue on laaja. Siihen kuuluvat polttoainesopimukset, raha-, lupa- ja sopimusasiat, ympäristöasiat, päästökauppa ja henkilöstöhallinto.

”Suurin yksittäinen projekti oli se, kun päätettiin rakentaa oma lämmöntuotantolaitos vuonna 2006. Valvoin laitoksen pystyttämistä

ja olin mukana yhtenä vastuuhenkilöistä suunnittelusta toteutuk-seen asti. Silloin kyllä tuntui ajoittain rankalta, vaikka en helposti stressaantuvaa ihmistyyppiä olekaan”, Jani muistelee.

Hevoset antavat voimaa ja vaihteluaVapaa-aikanaan Jani Peurasaari hoitaa kotitallilla kolmea hevosta. Töitä riittää, ja niiden parissa työasiat voi hetkeksi jättää mielestään.

”Hevosista kaksi ovat lämminverisiä, entisiä ravureita. Yksi on puoliverinen, kirjava koulutettu ratsu. Vaimo ratsastaa, ja minä hölkkään vieressä koiramme kanssa. Näky hymyilyttää usein vas-taantulijoita”, Jani kertoo hyväntuulisesti.

Hevosten olemassaolo ja niistä huolehtiminen antavat sisältöä elämään ihan sellaisenaan ilman erityisiä tavoitteita. Ei tarvitse läh-teä kuntosalille, kun luo lantaa ja kantaa vettä. Hevonen juo noin 50 litraa vettä päivässä. Kolme kertaa päivässä hevosille on vietävä ruokaa, joten on pidettävä huolta siitä, että heinää riittää.

”Hevoset tulivat elämääni vaimon kautta. Hoitaminen ei ole koskaan tuntunut raskaalta, sillä se antaa niin tavattoman paljon. Hevoset ovat hyvin viisaita eläimiä. Niistä tulee ystäviä, joiden kanssa voi jakaa tuntemuksiaan. Ja ne antavat valtavasti sisältöä ja mielekkyyttä elämään”, Jani Peurasaari tietää.

Hevostallilla työPaineet heLLittävät Teksti: kristiina Gerkman-kemppainen

Kuva: mika ahonen


säädä huonelämpötilat oikeiksi lämpömittarin avulla. sopiva lämpötila on 20–22 astetta. ma-kuuhuoneessa riittää 18–21 astetta ja autotallissa pärjää 5–12 asteen lämmössä.

säädä sähköinen lattialämmitys järkevälle tasolle. Jos lattia tuntuu sukan läpi lämpimältä, niin silloin lämmitys on liian isolla.

Huolla ilmanvaihtokone. Puhdista tai vaihda suodattimet. säädä jälkilämmitysvastus korkein-taan 17 asteeseen. kesällä korvausilmaa ei tarvitse lämmittää lainkaan.

tarkista ovien ja ikkunoiden tiivisteet. tiivistämi-nen on järkevämpää kuin lämpötilan nostaminen.

tuuleta rivakasti ristivedolla. Jatkuvasti raollaan oleva ikkuna on energiasyöppö.

1

2

3

4

5

energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen kokosi sulakkeen lukijoil-le pettämättömän listan, jonka avulla omaa energiankäyttöään voi hallita entistä paremmin ja pistää energiatuhlarin kuriin.

ihan ensimmäiseksi meriläinen kehottaa selvittämään, paljonko kotitaloudessa kuluu sähköä, lämpöä ja vettä vuodessa ja mistä kokonaisuus muodostuu. kun lähtötaso on tiedossa, omaa kulutusta on helpompi seurata ja verrata muihin. kannattaa opetella myös tun-nistamaan turha kulutus. maalaisjärkeä käyttämällä pääsee jo pitkälle!

energiapalveluneuvoja listasi viisi perusasiaa, jotka kaikkien pitäisi osata ja ennen kaikkea viitsiä tehdä:

YmPÄristÖtiliN aPUraHoJa ehtii vielä hakeaPohjoista voimaa Ympäristötilin apurahat ovat haettavissa 11.6.–30.9.2012. tänä vuonna apurahat suunnataan uusiutuvan energian tutkimiseen tai liikeidean kehittämiseen.

apurahaa voi hakea uusiutuvaa energiaa käsittelevän yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, diplomityön tai pro gradu -tut-kielman tekemiseen tai toimintansa aloittavan tai jo aloittaneen, pie-nen, nousevan, oman alueemme yrityksen liikeidean kehittämiseen.

Hakuaika päättyy 30.9.2012. Hakulomakkeet ja -ohjeet osoitteessa www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/ymparistotili

energian turha kUlUtUs kUriiN

energiansäästöviikkoa vietetään viikolla 41

Tunnus

lue lisää osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi/energianeuvonta


oulun energia on rakennuttanut uuden kaukolämmön siirrinaseman kemiran

teollisuusalueelle oulun laanilaan. siir-rinasemalla tehdään kemiran teollisuus-

alueella olevien voimalaitosten höyrystä kaukolämpöä. Uuden investoinnin myötä laanilan eko-

voimalaitoksen kattilan arinan ja savukaa-sujen lämmöt saadaan syötettyä kauko-lämpöverkkoon. savukaasujen sisältämä lämpöenergia saadaan erittäin tehokkaasti talteen savukaasulauhduttimessa ja hyödyn-nettyä kaukolämmön tuotannossa.

siirrinasemalla voidaan myös säätää kauko-lämpöverkkoon lähtevän veden lämpötilaa

energian turha kUlUtUs kUriiN KieKKosanKari

jonas Donskoihyökkääjä, Oulun Kärpät

teija angeriasisustussuunnittelija

Joonas Donskoi teki ympäristöteon ja tuunasi kotinsa jätekuviot kuntoon.

Katso jääkiekkoilijan vinkit ja päivitätietosi Laanilan ekovoimalaitoksestaja kierrätyksestä ajan tasalle:

www.arjestaenergiaa.fi

joka päivitti kierrätyskuvionsa oulun, kiimingin ja tornion sähköverkkoalu-eiden asiakkaat ovat saaneet kulutustiedot käyttöönsä syyskuun alussa maksuttomas-sa energiatili-palvelussa. rekisteröityneet käyttäjät voivat helposti tarkastella energiatilin raportointipalvelun avulla omaa energianku-lutustaan jopa tuntitasolla ja karsia sen avulla turhaa kulutusta.

Palvelussa voi katsella kulutustietoja vuosi-, kuukausi- ja vuorokausitasolla, sekä verrata kulutusta kuukausitasolla. raportointipalvelu vaatii etäluettavan sähkömittarin, joten aivan kaikkien kulutustietoa ei vielä voida raportoida.

raportointipalvelu on avattu jo aikaisemmin kemin energian ja raahen energian asiakkaille. loppuihin Pohjoista voimaa -yhteistyöalueen kuntiin Haukiputaalle, keminmaahan, simoon, ja tervolaan raportointipalvelu saadaan

energiatilin raportointipalvelu laaJeNi oUlUUN Ja torNiooN

etäluettavien sähkömittareiden asennusten edetessä ja palvelun testauksen jälkeen.

energiatili on käytössä oulun energian, oulun energia siirto ja Jakelu oy:n, oulun sähkönmyynti oy:n, Haukiputaan energia oy:n, Haukiputaan sähköosuuskunnan, ke-min energia oy:n, keminmaan energia oy:n, raahen energia oy:n, rantakairan sähkö oy:n, tenergia oy:n ja tornion energia oy:n asiakkailla.

rekisteröidy osoitteessa www.energiatili.fi

kemiran alueella olevasta kaukolämmön kalliovarastosta sekä hoitaa kaukolämpöver-kon painetta.

”oulun energian kaukolämmön päätuo-tanto säilyy edelleen toppilassa, mutta uuden siirrinaseman myötä saamme uutta vara- ja huipputuotantokapasiteettia, sekä voimme vähentää öljynkäyttöämme kaukolämmön tuotannossa”, kertoo verkostoinsinööri risto haapalainen.

Hanke toteutettiin yhteistyössä sweco industryn kanssa ja sen kustannusarvio oli 2,5 miljoonaa euroa.

laanilaan uusi kaUkolÄmmÖN siirriNasema

Laanilanekovoimalaitos tekeejätteestä energiaa!


oULUn kärPätkaksi lippua yhden hinnalla oulun energia areenalla

ti 13.11.2012 kärpät – ilves ti 15.1.2013 kärpät – lukko ti 5.3.2013 kärpät – Blues

liput kärppätoimistolta tai etuovelta Pohjoista voimaa -etuasiakaskorttia näyttämällä.

www.oulunkarpat.fi

Pelatessa pitää olla hauskaa

Teksti: Päivi mäkinen Kuva: vesa ranta

oulun energia areenan pukuhuonekäytävällä haisee tunkkainen hiki ja hallin puolelta iholle tunkee viileä ilma. ollaan ville Pokan työpaikalla. 18-vuotias Pokka pelaa toista kauttaan puolustajana oulun kärppien liigajoukkueessa. Hallissa valmistaudutaan kärpät-skellefteå -otteluun, mutta edellisyönä Yhdysvalloista pelireissulta palannut Pokka viettää vielä lepopäivää. seuraavana päivänä edessä on taas työpäivä eli harjoituksia ja hikoilua.

torniolaislähtöisen Pokan tie jääkiekkoilijaksi alkoi, kun isä vei 4-vuo-tiaan villen ja hänen isoveljensä samin harjoituksiin. isäkin on pelannut jääkiekkoa, ja lajivalinta tuli luonnostaan.

lapsuus ja varhaisnuoruus kuluivat tornion iHC:n jäillä. Pokka oli 14-vuotias, kun tuli puhelu oulun kärpistä: kiinnostaisiko tulla pelaamaan kärppien C-junioreihin? kyllä kiinnosti, ja koko Pokan perhe muutti ou-luun. ville kävi yhdeksännen luokan oulussa ja pelasi C- ja B-junioreissa.

"kärppien yhteydenotto tuntui silloin isolta jutulta. tiesin, että olin tehnyt jotain oikein, kun iso seura oli kiinnostunut. kausi sujui hyvin ja silloin tuntui, että jääkiekosta voisi tulla joskus jotain muutakin kuin har-rastus", Pokka muistelee.

kärppien 18-vuotias puolustaja Ville Pokka varattiin kesällä NHl:ään. New York islandersin riveihin lähtö koittaa Pokan mukaan sitten, kun siihen tuntee itsensä valmiiksi.

lukiosta liigaanYläaste vaihtui lukioon, B-junnut a-junnuista kiekko-laserin ja mestiksen kautta 16-vuotiaana ensimmäisiin sm-liigapeleihin ja kärppiin. tammi-kuussa Pokka teki kärppien kanssa kolmivuotisen sopimuksen. "liigassa pelaaminen jännitti ensin. Pelikavereina olivat ammattilaiset ja vaati-mustaso oli kova. samalla itseltäänkin alkoi vaatia koko ajan enemmän", ville kertoo.

Pokan liigapelejä seurasivat myös NHl:n scoutit, jotka raportoivat pelaajista edustamalleen seuralle. NHl kutsui toukokuussa 100 pelaajaa torontoon fyysisiin testeihin. Joukossa oli myös ville Pokka. Juhannuksena tehtiin pelaajavaraukset Pittsburghissa. tapahtuma ei ole aivan laimeim-masta päästä. väenpaljous oli kiekkoilijoita vastassa jo hallin ulkopuolella. "Huuto oli kova aina, kun Pittsburgh Penguins valitsi pelaajansa". suomalaisista Pittsburghiin varattiin olli määttä, joka pelasi viime kaudella kanadan juniorisarjassa oHl-liigassa. New York islanders varasi Pokan.

NHl:ssä pelaaminen on ollut Pokan haave. "otin tiedon ihan rauhal-lisesti. ehdin kymmenen minuuttia istua, kun nimeni kuulutettiin. Hain pelipaidan ja lippiksen, siinä otettiin kuvia, haastateltiin ja oli kaikenlaista häslinkiä", ville kertoo hymyssä suin.

NHl:ään lähdetään Pokan mukaan sitten, kun itsensä tuntee valmiiksi. tarkkaa aikaa ei voi tietää: aikaa voi kulua vuosi tai enemmän. "Nyt jatketaan kovaa työtä tavoitteen saavuttamiseksi". kaukalon lisäksi töitä on tehtävä koulussa. Pokka aikoo painaa valkolakin päähänsä parin vuoden kuluttua.

maksUton energianeUvontaenergiapalveluneuvojamme auttaa henkilökohtaisesti sinua säästämään energiaa ja suunnittelemaan energiankäyttöä.

sähkönkULUtUsmittari veLoitUksetta Lainaanetuasiakkaana voit hakea veloituksetta sähkönkulutusmittarin lainaan Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakaspalvelupisteistä. mittarilla selvität helposti esimerkiksi kodinkoneiden sähkönkulutuksen.

etUoikeUs ostaa vihreävirtaa ja tUULivirtaavihreää sähköä tuotetaan rajallisia määriä. etuasiakkaamme ovat aina en-simmäisenä jonossa, jos vihreä sähköntuotantomme myydään loppuun.


Juniorista kiekkoammattilaiseksi ei huristella ilmaiskyydillä. kova työ, omilla vahvuuksilla pelaaminen, omana itsenään oleminen ja itseensä

luottaminen ovat vieneet Pokan siihen, missä hän nyt on."Pitää tehdä omia juttujaan ja luottaa niihin. välillä tulee tietysti huono-jakin hetkiä, kun peli ei kulje. Niidenkin kanssa pitää oppia elämään".

tärkein kiekkovuosien aikana kertynyt oppi tulee tässä: "Pitää nauttia pelaamisesta. se on tietysti otettava vakavasti, mutta

pelatessa pitää olla myös hauskaa", ville Pokka muistuttaa tulevaisuuden kiekkotähtiä.

Pelatessa pitää olla hauskaa


yhteistyökUmPPaneiDemme tarjoamia etUja

eDUt saat PoHJoista voimaa korttia NÄYttÄmÄllÄ

YHteistYÖkUmPPaNeiDeN omissa mYYNtiPaikoissa

seCUri anviasähköliittymän hankkijalle 150 € alennus turvajärjestelmästä (rikos-/videovalvonta), kun arvo on yli 1000 €.

www.securi.fi

www.securilife.fi

seCUri LiFe – hälytysjärjestelmä kotiinsecuri life avausmaksu 0 € securi life palvelumaksu 16,50 €/kuukausi.

Lentopalloseura etta ry.kaksi lippua yhden hinnalla lentopallon mestaruusliigan otteluun: etta - korson veto 23.9.2012 oulun Urheilutalo klo 15.30. lippujen myynti alkaa tuntia ennen ottelua ottelupaikalla.

www.etta.fi

kaLajoki resortNäköalaparvekkeellinen superiorhuone standardin hinnalla kylpylähotelli sanissa alk. 124 €/ 2hh/vrk. tunnus “sähkö”. Paikkoja rajoitetusti. tarjous voimassa 31.12.2012 saakka.

www.kalajokiresort.fi

taiDeLainaamo ja -myymäLä arto5 % alennusta verottomista taidelainaus- ja ostohinnoista.

arto.artoulu.fi

aLeniUksen PUUtarha50 % alennus yhdestä vapaavalintaisesta tuotteesta: kasvi, tarvike tai koriste-esine. (ei koske tilaustuotteita)

tarjous voimassa 15.10.2012 saakka.www.aleniuksenpuutarha.fi

www.olssalibandy.net

oLs saLiBanDy koko kauden kotiottelut alennus 2 € lipun hinnasta alennettu hinta 8 € (norm. 10 €) lippujen myynti alkaa 30 min. ennen pelin alkua.

Finnair PLUsFinnair PlUs-pisteillä vihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla.

www.finnair.fi

irlantilaisen kansanmusiikin legendat liam o’Flynn, andy irvine, Paddy Glackin ja Dónal lunny sekä the Niamh Ní Charra trio

su 7.10.2012 klo 15 oulun kaupunginteatteri etuhinta 20 € (norm. 25€) liput: lippupalvelu stockmann ja valvewww.irkku.fi

Pyörä-sUvaLaHuippusuosittu aim jalkapumppu (kaikille venttiileille sopiva)

etuhinta 19,90 € (norm. 29,90 € )

tarjous voimassa 30.9.2012 saakkawww.pyorasuvala.fi

Fight nigth teatteriesitys teatteriesitys on englanninkielinenpe 5.10. ja la 6.10.2012 klo18 kulttuuritalo valve, oulu etuhinta 8 € (norm. 12€) liput: lippupalvelu stockmann ja valve

www.irkku.fi

www.olssalibandy.net

oLs saLiBanDy salibandyottelu ols - Happee la 22.9.2012 ouluhalli klo 18

kaksi lippua yhden hinnalla (norm. à 10 €) lippujen myynti alkaa 30 min. ennen pelin alkua.

oulun nmky - ynni2 € alennus normaalihintaisesta pääsylipusta miesten 1.divisioonan koripallo-otteluihin.

etu voimassa koko kauden 2012-2013.www.ynni.fi


eDUt saat PoHJoista voimaa korttia NÄYttÄmÄllÄ

YHteistYÖkUmPPaNeiDeN omissa mYYNtiPaikoissa

eLokUvateatteri star1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin maanantaista torstaihin.

www.elokuvateatteristar.fi

FanitUotteet10 % alennus suositushintaisista tuotteista.

etu voimassa koko kauden.

www.pattijoenurheilijat.fi

ranUan eLäinPUistoPerhelippu etuhintaan 40 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!

www.ranuazoo.com

City sPortkaikista normaalihintaisista tuotteista alennus 20 % (tuoteryhmäkohtaisin rajoituksin)

etu voimassa 31.10.2012 saakka.

www.citysport.fi

hammarin sähkö15 % alennus kaikista normaalihintaisista valaisimista, lampuista ja sähkötarvikkeista.

20 % alennus sähköasennustöiden tuntiveloitushinnasta.

www.hammarinsahko.fi

aC oULU - FC kooteePee ottelu aC oulu - FC kooteePee 22.9. klo 19 raatin stadion, aurinkokatsomo

kaksi lippua yhden hinnalla.

www.acoulu.fi

tieDekeskUs tietomaaPerhelipusta 4 € alennus. etuhinta 39 € sisältää näyttelyt, elokuvan ja planetaarion. Yleislipusta 2 € alennus. etuhinta 9 € lapset, 13 € aikuiset.

www.tietomaa.fi

Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat käyttöösi ainutlaatuisen etupaketin, joka sisältää mukavia lisäpalveluita ja rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista.

tutustu asiakasetuihin

Pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

voit ladata etuasiakaskortin puhelimeesi nyt myös energiatilin kautta energiatili.fi

asiointipalvelu avoinna

24 h vuorokaudessa

lisätietoja tarvittaessa sähköpostitse [email protected]

tai puhelimitse asiakaspalvelustamme 0800 30 5000 (ma–pe klo 8–16)

oULU sinFonia - valoa kohtito 8.11.2012 klo 19 madetojan sali, oulu etuhinta 10 € (norm. 20 €)

liput: suoramyyntipisteistä esim. oUlU10, lippupiste stockmann

www.oulusinfonia.fi

oULU sinFonia Pirates of the CarribeanPe 30.11.2012 klo 19 madetojan sali, oulu etuhinta 20 € (norm. 34 €) tai perhelippu 45 € (2 aikuista ja 2 lasta tai 1 aikuinen ja 3 lasta)

liput: suoramyyntipisteistäwww.oulusinfonia.fi

oULU sinFonia - romeo ja juliato 22.11.2012 klo 19 madetojan sali, oulu etuhinta 10 € (norm. 20 €)

liput: suoramyyntipisteistä esim. oUlU10, lippupiste stockmann

www.oulusinfonia.fi


sÄHkÖeNerGia-

hinnasto Hinnat sisältävät alv 23 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulake-koko on enintään 3 x 63 a. Yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10 000 kwh/vuosi. Yleissähkö 2 yli 10 000 kwh/vuosi. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,10 6,18 6,25 6,33 6,40 6,48Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,92 6,00 6,07 6,15 6,22 6,30Aikasähkö 5,00 €/kk Päiväenergia 6,40 6,50 6,55 6,65 6,70 6,80Yöenergia 5,25 5,25 5,40 5,40 5,55 5,55

Kausisähkö 5,00 €/kk talviarkipäivä 6,80 6,85 6,95 7,00 7,10 7,15muu aika 5,40 5,40 5,55 5,55 5,70 5,70

hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.

sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fi. asiakaspalvelu puh. 0800 30 5000, [email protected]

kk-maksu Kertamaksu

Yleissähkö 1 1,50 € 36,00 €Yleissähkö 2 2,50 € 60,00 €Aikasähkö 3,50 € 84,00 €Kausisähkö 3,50 € 84,00 €

liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. kun käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus.

lisÄtUrvaa 24 kk mÄÄrÄaikaiseeN soPimUkseeN HiNtatUrvasta

määräaikainen soPimUs Hinnasto 1.9.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkösopimuksen. sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

jatkUva soPimUs

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 7,18 7,33 7,48Yleissähkö 2 5,04 €/kk 7,01 7,16 7,31Aikasähkö 5,04 €/kkPäiväenergia 7,01 7,16 7,31Yöenergia 6,43 6,58 6,73

Kausisähkö 5,04 €/kktalviarkipäivä 7,36 7,51 7,66muu aika 6,72 6,87 7,02

Varmavirta Vihreävirta TuulivirtaPerusmaksu

5,00 €/kk0,25 snt/kwh

+ spot

0,25 snt/kwh +

0,15 snt/kwh * +

spot

0,25 snt/kwh +

0,30 snt/kwh * +

spot

maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän 0,25 snt/kwh marginaalista ja energian hinnasta. energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella. Hinta vaihtuu kuukausittain ja seuraa koko ajan pörssihinnan laskuja ja nousuja. sopimus on voimassa toistaiseksi kuukauden irtisanomisajalla.

kk-maksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kkYleissähkö 2 3,50 €/kkAikasähkö 3,50 €/kkKausisähkö 3,50 €/kk

ottamalla spot-sopimukseen vapaa-ehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kwh ylittävää osaa, vaikka kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. suojaudut Nord Pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markki-nahinnan laskusta ja matalasta tasosta.

lisÄtUrvaa sPot-soPimUkseeN HiNtakatosta

sPot-soPimUs Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,38 6,53 6,68Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,20 6,35 6,50Aikasähkö 5,00 €/kkPäiväenergia 6,75 6,90 7,05Yöenergia 5,65 5,80 5,95

Kausisähkö 5,00 €/kktalviarkipäivä 6,95 7,10 7,25muu aika 5,85 6,00 6,15

kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

kvartaaLisoPimUs Hinnasto 1.10.-31.12.2012

Hinnasto 1.9.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

*ympäristöosuus

vihreävirran ja tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. oulun energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.

Uusiin sPot- ja kvartaaLisoPimUksiin

loppuvuoden PerUsmaksUt 0 €/kk

sisäLtää 5 % :n aLennUksen sähköenergian hinnasta

rISTIKKO

•

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. lähetä ratkaisu ja yhteystietosi 26.10.2012 mennessä sähköpostilla [email protected] tai postitse oulun sähkönmyynti oy /ristikko, Pl 116, 90101 oulu.

NIMI

OSOITe

POSTINUMerO JA -TOIMIPAIKKA

sulakkeen 2/2012 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat: marjatta sumuvuori (oulu), seppo Pussinen (tornio), Pirkko vartio (kemi), esko kemppainen (oulu), leena saikkonen (oulu), marja-liisa liedes (oulu), Yrjö Hassinen (oulu), Jouni tast (raahe), kari alatalo (Pattijoki) ja anneli Hälinen (kiviniemi). onnea voittajille!

PaLkintonaDigitaaLiset LämPö- mittarit!

kvartaaLisoPimUs Hinnasto 1.10.-31.12.2012


miNkÄ vÄristÄ sÄHkÖ oN?

oULUn sähkönmyynnin asiakkaana saat sähkön nyt väreissä.sähkön ostamisen ei tarvitse olla vaikeaa ja ympäristölle kestämätöntä. tutustu sähkösopimuksiimme osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi

PÄÄtÄ siNÄ.

sulake 3/2012

Documents