sulake 1/09

1 • 200

9

Pohjoisen voiman puolestaSulake

Hyönteistutkija Itämies: Ilmaston lämpeneminen lennättää Suomeen uusia hyönteisiä

Ilmastoystävällinen

sähkö syntyy tuulesta,

puusta ja vedestä

Vaihda Vihreään!

Polttomoottorit pitävät pintansa autojen voimanlähteenä

Oulun Sähkönmyynnin vihreät

tuotteet n

yt myynnissä.

Perinteisessä ja tälläkin hetkellä käynnissä olevassa energiakeskustelussa määräävä tekijä on energian halpa tai kallis hinta. On tietysti ihan selvä, että kukaan ei halua maksaa sähköstään –tai mistään muustakaan kulu-tushyödykkeestä – enempää kuin on ihan pakko. Sähköyhtiöt kilpailevat asiakkaistaan ja asiakkaat valitsevat myyjäkseen yrityksen, joka tekee edullisimman tarjouksen.

Mitä halvempaa energia on, sitä huolet-tomammin sitä kulutetaan. Paras, ympäris-töystävällisin ja kauaskantoisin tapa alentaa energiakustannuksia on energiansäästö. Tai mieluummin sanoisin: energian järkevä käyttö. Jo pienetkin säästötoimet alkavat pikkuhiljaa näkyä energialaskuissa, eikä kuitenkaan kenenkään vielä tarvitse luopua mistään oleellisesta.

Energiantuotannosta ja kulutuksesta syntyy aina ympäristövaikutuksia. Pahin niistä on ilmastonmuutoksen voimistuminen. Ilmastonmuutos on uutisten ja ajankohtais-ohjelmien puheenaihe päivittäin ja aikamme vakavin ympäristöuhka. Vihreän sähkön tuotanto ei lisää hiilidioksidipäästöjä, joten sen merkittävin ympäristöhyöty on ilmasto-ystävällisyys.

Oulun Sähkönmyynti on tarjonnut asiakkailleen vihreää sähköä siitä asti kun ensimmäinen tuulivoimayksikkö valmistui

Oulun Vihreäsaareen. Tuulisähköä ovat osta-neet niin kotitaloudet kuin yrityksetkin. Nyt Oulun Sähkönmyynti tuotteistaa vihreäksi sähköksi myös puulla ja vanhalla vesivoimalla tuotetun sähkön.

Tiedän, että jo huomenna sähköpostissani on monta viestiä, jossa minua valistetaan, että käytännössä kaikki sähkö tuotantotavasta riippumatta sekoittuu sähköverkossa. Tiedän, näinhän siinä käy. Mutta silti, ostamalla vih-reää sähköä asiakas vaikuttaa siihen, miten suuri osuus sähköverkoissa risteilevästä säh-köstä on tuotettu uusiutuvilla energialähteil-lä. Kun asiakas tekee sopimuksen vihreästä sähköstä, sähkönmyyjä sitoutuu hankkimaan sovitun määrän sähköä vihreänä. Samalla vanha, vähemmän ekologinen, tuotantotapa menettää asiakkaan, ja sen kysyntä laskee.

Vihreän sähkön valinnut asiakas on avain-asemassa määräämässä miten sähkö Suomessa tulevaisuudessa tuotetaan.

Valoisia kevätpäiviä!

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAMali Seppälä[email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Hilkka Lahti ja Kristiina Gerkman-Kemppainen

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Tuomo Ylinärä ja Juha Korhonen

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAPainotalo Suomenmaa

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy(08) 5584 3200www.oulunsahkonmyynti.fiOulun Energia(08) 5584 3100www.oulunenergia.fiKemin Energia Oy(016) 259 317www.keminenergia.fiTornion Energia Oy(016) 432 478www.tornio.fiKeminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy(08) 439 3908www.raahenenergia.fi

Vihreää virtaa

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4 Kontiossa puhaltavat lämpimät tuulet

Sivu 6Millaista olisi elämä ja arkipäivä ilman sähköä? Sitä pohtii kolumnissaan Juha Ruusuvuori ja hoksaa olevansa niin riippuvainen sähköstä, että sen olemus herättää melkein taikauskoista kunnioitusta.

Sivu 8Oulun Sähkönmyynti Oy ryhtyy tarjoamaan asiakkailleen tehokkaasti ilmastonmuutosta torjuvia tuotteita, TuuliVirtaa ja VihreäVirtaa. Samalla asiakkaille tarjoutuu tilaisuus osallistua ilmastotalkoisiin.

Sivu 10Ilmastonmuutos vaikuttaa myös hyönteisten maailmaan. Suomeen leviää ötökkälajeja, joita täällä ei aikaisemmin ole ollut. Toisaalta pohjoisissa oloissa viihtyville hyönteisille säät alkavat olla jo liiankin lämpimiä. Hyönteistutkija Juhani Itämies on seurannut kehitystä jo vuosikymmeniä.

Sivu 13Perinteinen sähkömittarien lukeminen loppuu viiden vuoden kuluessa, kun mittarit muuttuvat kaukoluettaviksi. Kuluttajan kannalta vielä isompi uudistus kuitenkin on, että uusien mittarien myötä alkaa saada tuoretta tietoa omasta sähkönkulutuksesta vuorokauden jokaiselta tunnilta.

Sivu 14Parin vuosikymmenen kuluttua teillä liikkuu monenlaisilla eri moottoreilla ja eri polttoaineilla toimivia autoja. VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko arvioi kuitenkin, että merkittävä osa autoista kulkee tuolloin vielä vanhan tutun polttomoottorin voimin.

Sivu 16Kemiläisellä dekkarikirjailijalla Ritva Kokkolalla on paha ongelma: hän ei haluaisi tappaa kirjoissaan ketään. Siksi hän päästää ihmiset päiviltä vähän kuin vahingossa, eikä kirjoita heille kovin raakaa lähtöä.

Sivu 18 Oulun Keskuspesula puhdistaa biokaasun voimin .

Sivu 20 Hyvä liesi vähentää energian kulutusta.

Sivu 22Ilmastoystävällinen sähkö ei synny itsestään. Sähkön jalostaminen tuulesta, puusta ja vedestä vaatii monia osapuolia ja pitkän ketjun tekijöitä. Oman osansa urakasta tekevät tuulivoimaloiden valmistaja WinWinD, sivutuotteitaan purua ja kuorta Toppilan voimalaitokseen toimittava Shinshowa Finland sekä viime vuonna ennätysvauhtiin yltänyt Merikosken voimalaitos.

Sivu 25 Kunnianosoitus Merikosken rakentajille

Sivu 26 Sähköenergiahinnasto

Sivu 27 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

”EKOLOGISIA VALInTOJA VOI TEHDä VaIKKa NIISTä EI TulISIKaaN ElämäNTEHTäVää.”

Kiiminkijoen poukamassa lämpiää Kristiina Olmiala-Szépin ja Zoltán Szépin talo tuulen voimalla.

KOnTIOSSA PuHALTAVAT Lämpimät tuuletK ristiina Olmiala-Szép ei ajattele ympä-

ristöasioita kovin aktiivisesti. ”Zoltán vihertää paljon enemmän

kuin minä”, hän nauraa. ”Ekologisia valintoja voi tehdä, vaikka niistä ei tulisikaan elämän-tehtävää. Kierrätys ja jätteiden lajittelu ovat yksinkertaisia ympäristötekoja, jotka vaativat suurempaa panostusta kuin tuulisähkön valit-seminen”, Kristiina muistuttaa.

Jos ympäristöteot on tehty helpoiksi toteuttaa, ne myös onnistuvat. Hetken into saattaa lopahtaa toteuttamisen monimutkai-suuteen tai mahdottomuuteen. ”Välimatko-jen vuoksi me esimerkiksi tarvitsemme kaksi autoa”, Kiiminkijoen rannalle kuusi vuotta sitten muuttanut perhe tuumii.

Helppo tuuli”Tuulisähkö on helppo tapa ottaa kantaa puhtaan energiantuotannon puolesta”, Kris-tiina Olmiala-Szép ja Zoltán Szép sanovat. ”Se vaatii vain päätöksen tekemisen ja yhden puhelun. Tuulisähkö mielletään joskus kal-liiksi, ennen kuin asioista ottaa tarkemmin selvää. Hintaero muutoin tuotettuun sähköön ei pienessä taloudessa nouse merkittäväksi”, Kristiina toteaa.

Erilaisia tapoja tarvitaanEnsimmäisen kerran Szépit päätyivät tuu-lisähköön jo 2000-luvun alussa asuessaan kerrostalossa. Päätöstään he perustelivat sillä, että tuulisähkön valitsemalla he toivoivat lisäävänsä energiantuotannon monimuotoi-suutta. Sama perustelu pätee tänäänkin.

”Jos valitsee tuulisähkön, on mahdollisuus osaltaan vaikuttaa teknologian kehitykseen.

Kiiminkijoen rannalla sijaitsevan pienen puutalon piipusta nousee savua. ”Puuta tulee kyllä poltettua aika harvoin”, kertovat

Kristiina Olmiala-Szép ja Zoltán Szép. Muuten taloa lämmittää tuulienergialla tuotettua sähköä käyttävä kiertoilmalämmitys.

Teksti: Hilkka Lahti Kuva: Kati Leinonen

Mitä enemmän valitaan vaihtoehtoisesti tuotettua energiaa, sitä enemmän sitä myös tarjotaan”, he sanovat.

Kontiossa palavat energiasäästölamput ja jos Zoltán rakentaisi nyt talon, tulisi siihen paremmat eristykset ja ehkä maalämpöpump-pu. Tulevaisuudessa erilaiset tavat tuottaa sähköä ovat tarpeen täyttämään kuluttajien energiantarvetta.

”Energiaa on hyvä säästää, mutta se ei ratkaise ongelmaa. En usko, että monikaan on valmis tinkimään asumislämmöstä tai luopumaan kuumista suihkuista. Myös sähkölaitteita tulee koko ajan lisää”, Kristiina miettii.

Paikallisuus on tärkeääKeittiökalusteyrityksen omistava Zoltán Szép on harkinnut tuulisähköä myös yritykseensä. Suuren hallin lämmityskuluja joutuu toki miettimään tarkemmin kuin pienen talon. Unkarista lähtöisin oleva Zoltán kertoo, että hänen toisessa kotimaassaan sähkö maksaa tuplahinnan.

”Siihen nähden hintaerojen vertailu sähköntuotantotapojen välillä tuntuu hieman merkityksettömältä”, hän naurahtaa. ”Täällä tuulisähkön valinta voi olla yritykselle jopa markkinointikeino”, hän miettii.

Miehen yrittäjyyden myötä Kristiina on kiinnittänyt paikallisuuteen enemmän huomioita kuin ennen. ”Samalla tavalla kuin nyt kannustetaan kuluttamaan suomalaisia tuotteita, voi minusta puolustaa paikallista tuotantoa”, Kristiina toteaa. ”Paikallisuus tuo tänne työtä, ja edut tulevat esille myös silloin, kun on joku ongelmatilanne”, hän päättää.

SäHKönKuLuTuKSET SELVILLEKulutusmittari on helppokäyttöi-nen apuväline, jolla voidaan mitata pistotulppaliitännäisten laitteiden sähkön kulutusta. Mittauksen tulok-sen perusteella pystyy päättelemään onko esimerkiksi pakastin tai jääkaappi huollon tai vaihdon tarpeessa. Laite ei sovellu lieden tai saunan kiukaan kulutuksen mittaamiseen.

useat sähköyhtiöt lainaavat mitta-reita veloituksetta omille asiakkailleen. Tiedustele omasta verkkoyhtiöstäsi!


usein ajattelen sähköä ja sitä mitä sähkö todella on. Tietääkseni viisaat fyysikotkaan eivät sitä aivan täysin ole pystyneet selit-tämään. Mieleeni muistuu anekdootti Helsingin teknilliseltä

opistolta joskus 1950-luvulla.Helsingin polilla oli eräs professori, joka tykkäsi kurmuuttaa laiskoja

opiskelijoita. Muuan näistä oli fuksi Makkonen, joka nyt jälleen näytti torkkuvan luennolla jo alkuvaiheessa. Professori jaanasi tasaisella äänellä sähkön olemusta ja seurasi syrjäsilmällä Makkosen pään kuukahtelua.

Makkosen nukahdettua lopullisesti herättää professori tämän: – No niin, Makkonen, herätyy-ys. Mitä se sähkö on, Makkonen? Tähän väsynyt fuksi havahtuu ja sopertelee: – Kyllä minä sen tiedän, herra professori, mutta olen sen juuri unohtanut.

Mihin riemastunut professori toteaa:– Katsokaa nyt, hyvät opiskelijat. Tässä meillä on maailman ainoa

ihminen, joka tietää mitä sähkö todella on. Ja hänkin on sen unohtanut!Vaikeitahan nämä fysiikan asiat ovat, ainakin minulle, joka olen

perinteinen humanisti ja sivistyksenikin saanut lähinnä taidehistoriassa ja yhteiskuntaopissa. Minä ainakin ajattelen sähköä nykymuodossaan asiana, joka pystyy takaamaan elämän jatkumisen meidän leveysasteillamme.

Lapsuuteni ja nuoruuteni Pohjois-Suomessa eläneenä tiedän mitä on kylmyys. Pohjoisen ihmisillähän ei ole todettu erityistä kylmyysgeeniä, vaan kuka tahansa osaa palella, aivan eskimoita myöten.

Kirjailijan ammatissani olen usein tehnyt häikäilemättömiä rinnastuksia ja törmäyttänyt erilaisia asioita keskenään. Nyt tuleekin mieleeni rakentaa ajatusleikki siitä, millaista elämäni olisi ilman tuota voimaa, joka syntyy kissannahkaa hankaamalla.

Herään siis aamulla ilman sähköä.Koska minulla vielä illalla oli sähkö, en ole osanut varautua tähän

uuteen todellisuuteen. Toisin sanoen minulla ei ole puuhellan pesässä hehkuvaa hiillosta, johon puhkumalla saisin liekin aikaiseksi. Itse asiassa minulla ei ole edes puuhellaa, jolla ruokani valmistaisin.

Mutta minulla on vuolukivinen takkauuni ja siihen laittelen nyt tulet vilusta hytisten, sillä yöllä on ollut pakkasta. Hissukseen nostan tulelle mustuneen kahvipannun ja alan valmistaa aamupalaa.

Luonnollisesti taloani normaalisti lämmittävä ilmalämpöpumppu on sei-sahtunut eikä lykkää enää lämmintä vettä pattereihin tai kuumavesihanoihin.

Minua huvittaa peseytyä, joten hilpaisen välillä pihan perälle laitta-maan puulämmitteiseen saunankiukaaseen tulet. Palaan olohuoneeseen ja yritän muistella, miten pannukahvia valmistetaan. Laitan kahvin, tans-sin vähän aikaa sambaa pysyäkseni lämpimänä ja menen työpaikalleni.

Työhuoneessani minulla on vanha Porin Matti ja laitan siihen tulen. Sähköpatterini, jota normaalisti käytän peruslämmön tuottamiseen, pysyy kylmänä. Kävelen työhuoneessä ympyrää kolme varttia, eli sen ajan joka menee Porin Matin jonkinlaiseen lämpiämiseen.

Istun lampaantaljan päälle konttorituoliini, heitän ylleni kaksi villa-paitaa ja lampaankarvaisen liivin, jonka olen joskus teettänyt talonpoi-

kaispurjehdusta varten. Yritän epätoivoisesti avata tietokonettani, jolla kirjoitan. Eipä aukene. Muistan että olen ilman sähkövirtaa.

Tuohdun sen verran, että alan kirjoittaa käsin, kunnes muistan, että minulla on taloni kellarissa historiallinen mekaaninen kirjoituskone. Vaan eipä ole enää värinauhoja siihen. Jatkan käsin kirjoittamista, mutta en osaa oikein arvioida tuottamaani tekstiä, niin rutinoitunut olen kirjoittamaan koneella.

Porin Matti puhkuu lämpöä, mutta tiedän että se myös jäähtyy nopeasti, muutamassa tunnissa. Nousen ylös, steppailen hetken paikal-lani ja painelen päärakennukseen katsomaan vieläkö takkauunissa on hiillos. Onhan siinä, paistan lounaaksi yhden makkaran. Talo alkaa hieman lämmetä, onneksi pakkasta ulkona on vain muutama aste.

Lämmitän uunia lisää, nyt minusta alkaa tuntua, että suurin osa työpäiväs-täni menee lämmittämiseen ja puunhakuun. Tyttäreni alkavat palailla koulus-ta ja utsivat miksi talossa on niin viileää. Itse olen alkanut jo tottua tähän.

Perheen pääaterian valmistaminen vaatii kärsivällisyyttä, laitan valurautapataan perunaa, porkkanaa ja lihaa, annan padan muhia pari tuntia. Onneksi se maistuu lapsille...

Jokainen teko, kaikkinainen toiminta ilman jokapäiväistä sähköä toisin sanoen vaatii melkoista suunnittelua, tarkkaa harkintaa ja paljon aikaa. Olemme nykyisin sähköstä niin riippuvaisia, että sen olemus herättää minussa taikauskoista kunnioitusta.

Olen varmaan samalla tasolla kuin eräs pohjoissuomalainen noita eli myrrysmies, jota oululainen apteekkari Julin jymäytti pahasti kaksisataa vuotta sitten. Sara Wacklin kertoo muistelmakirjassaan noidasta, joka ryhtyi kilpasille apteekkarin kanssa. Ikävä kyllä apteekkari Julin oli koko Suomen sivistyneimpiä miehiä ja teki kokeita muun muassa alkeellisella sähköko-jeella. Muutaman sillä annetun sähköiskun jälkeen myrrysmies oli valmis myöntämään, että Julin oli isompi noita. Apteekkari tunnettiin myös siitä, että hän lensi Oulussa kuumailmapallolla vain jokunen vuosi sen jälkeen kun Montgolfier´n veljeksen olivat sen kehittäneet Ranskassa. Aika noita.

Suhteeni sähköön on siis mystillis-kunnioittava. En ole koskaan tuhlannut sähköä, vaan paremminkin minulla on tapana kulkea kollaamassa, että telkkarin standby-valo on pois päältä eikä turhia kattolamppuja pala sellaisissa huoneissa, joissa ei oleskella. Ehkäpä kuvittelen sähkön riittävän paremmin, jos olen säästäväinen?

Ihmisen muisti on hämmästyttävän lyhyt. Meillä Suomen maa-seudulla oli vielä 1960-luvulla paljon taloja joista ei sähköä löytynyt. Nykyisin sähkön saatavuutta pidetään aivan yhtä itsestäänselvänä kuin sitä, että tässä maassa on kaikilla katto päänsä päällä ja ravintoa.

Tämän talven uutiset Euroopan maakaasupulasta ovat kaamea esi-merkki siitä, että energianjakelua voidaan käyttää poliittisena aseena. Suomessa ja pohjoismaissa asuminen tuntuu yhä uudelleen hyvältä ja turvalliselta. Siitä tunnen ikuista kiitollisuutta meikäläisille insinööreil-le, jotka tekevät kaikkensa sen eteen että ihmisillä olisi energiaa.

Vaikka en vieläkään tiedä, mitä sähkö todella on.

Juha Ruusuvuori

Sähköiskuja noidalle

KOLuMnI


Sähkön markkinahinta vaihtelee jatkuvasti ja melko voimakkaastikin. Mikä tähän on syynä?Sähkömarkkinoille on tullut muitakin toimijoita kuin sähkön tuottajia ja myyjiä. Markkinoilla on nykyisin muun muassa spe-kulatiivisesti toimivia finanssipelureita.

Ennustiko Oulun Energia sähkön hinnan kehityksen virheellisesti?Meidän lähtökohtamme ja näkemyksemme olivat pääsääntöisesti samat kuin muillakin energiayhtiöillä. Koetun kaltaiseen sähkön hinnan laskuun ei alalla uskottu. Hintakup-lan puhjettua arvioitiin, että hinta palautuu kuplaa edeltävälle tasolle. Näin ei käynyt, vaan alamäki on yltänyt pitemmälle.

Miksi hintakehityksen ennustaminen on niin vaikeaa?Sähkön hintaan vaikuttavat hyvin monet

tekijät kuten pohjoismainen vesitilanne, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, markkinoiden spekulaatiot ja monet muut asiat. Se tekee tilanteesta monimutkaisen ja ennustamisen työlääksi.

Mihin suuntaan sähkön hinta on kevään aikana kulkemassa?Hyvin vaikea sanoa. Olemme jo monta kertaa ajatelleet, että nyt hinta on saavuttanut pohjan, mutta liuku on vain jatkunut.

Entäpä kauempana tulevaisuudessa?Yleisesti ottaen sähkön hinnan nousut ovat kestäneet pitkään ja edenneet varsin rau-hallisesti. Laskut taas ovat tapahtuneet aika lyhyessä ajassa ja rajusti. Kaiken kaikkiaan kehitys vie Suomea vääjäämättä kohti eu-rooppalaista hintatasoa – ja Euroopassa sähkö on paljon kalliimpaa kuin mihin Suomessa on totuttu.

Onko kuluttajille ollut mitään hyötyä sähkömarkkinoiden vapautumisesta?Totta on, että aikaisemmin sähkön hinnat olivat vakaat ja nykyistä alhaisemmat. Yhtä totta on, että jos nykyisissä olosuhteissa toi-mittaisiin entiseen tapaan, niin sähkön hinta olisi paljon nykyistä korkeampi. Eli kyllä va-paista sähkömarkkinoista on ollut kuluttajille paljon hyötyä.

Miksi Oulun Sähkönmyynti ei ole mukana minkään kaupparyhmittymän kanta-asiakasjärjestelmässä? Nyt bonukset tai pisteet jäävät sähkön ostajalta saamatta.Haluamme olla tasapuolisia kaikkia asiak-kaitamme kohtaan, emmekä erottele heitä kaupan kortin perusteella. Kilpailemme mieluummin kaikille edullisella hinnalla ja hyvällä palvelulla.

SäHKöN HiNNaN LaSKu YLLäTTI EnERGIAYHTIöTKIn

Tapani Kurkelan mukaan vapaista sähkömarkkinoista on ollut kuluttajalle hyötyä.

Teksti: Kari arokylä Kuvat: Juha Korhonen

Oulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin toimitusjohtaja, energianeuvos Tapani Kurkela, sähkön markkinahinta on laskenut viime aikoina voimakkaasti. Mistä tämä johtuu?

Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat pudonneet. Lisäksi teollisuuden sähkön tarve on pienentynyt talouden taantuman myötä. Aikaisemmin sähkön kysyntä ylitti tar-jonnan, nyt tilanne on päinvastainen. Tämä kaikki alentaa sähkön markkinahintaa.


Oulun sähkönmyynti Oy ryhtyy nyt tarjoamaan asiak-kailleen tehokkaasti ilmastonmuutosta torjuvia tuot-teita, TuuliVirtaa ja VihreäVirtaa. Edellinen tuotetaan

tietysti tuulivoimalla Vihreäsaaressa, Ajoksessa, Riutunkarissa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa, jälkimmäinen vanhalla vesivoimalla Merikoskessa ja Kemijoen voimalaitoksissa sekä puulla Toppilan voimalaitoksessa.

”Molemmat uudet tuotteet antavat myös asiakkaille mah-dollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin”, sanoo Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Osa TuuliVirta ja VihreäVirta -sopimusten myyntitulosta käytetään suoraan ympäristötyöhön. TuuliVirrassa osuus on 0,30 senttiä ja VihreäVirrassa 0,15 senttiä kilowattitunnilta. Ympäristöosuudesta kertyvät varat Oulun Sähkönmyynti Oy siirtää lyhentämättömänä erityiselle Ympäristötilille. Lisäksi Oulun Energia maksaa tilille itse saman verran rahaa kuin asiakkaiden maksamasta ympäristöosuudesta kertyy.

Toimitusjohtaja Kurkela ennakoi, että Ympäristötilille tulee alkuvaiheessa rahaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuo-dessa. Ympäristötilin varojen käyttökohteet valitsee vuosittain asiantuntijoista sekä Oulun Sähkönmyynnin asiakkaista koos-tuva Ympäristöraati. Ehdotukset vahvistaa lopullisesti Oulun Energian johtokunta.

Kohteet ovat julkisia ja niitä voivat olla esimerkiksi vaih-toehtoisten energiamuotojen tutkimus, energiatehokkuuden lisääminen, ympäristötekojen palkitseminen ja tuulivoiman lisärakentaminen.

Tavallisessa kerrostalohuoneistossa asuva (2000 kWh/vuosi) siirtää VihreäVirtaa käyttämällä Ympäristötilille noin kolme ja TuuliVirtaa käyttämällä kuusi euroa vuodessa. Lisäksi Oulun Energia kaksinkertaistaa summan omalla panoksellaan.

Kurkela ei halua kovin tarkkaan ennakoida vihreiden tuot-teiden tulevaa markkinaosuutta.

”Viisi prosenttia olisi aluksi jo aivan hyvä lukema”, hän sanoo.

Oulun Energia on aina tuottanut merkittävän osan sähköstään ilmastoystävällisesti vedellä, puulla ja tuulella.

Teksti: Kari arokylä

OuLun SäHKönMYYnTI TuO MARKKInOILLE uuDET

Vihreät tuotteet

OSA MYYnTITuLOSTA KäYTETään SuORAAn YMPäRISTöTYöHön.

YMPäRISTöOSuuDESTA KERTYVäT VARAT SIIRRETään LYHEnTäMäTTöMänä ERITYISELLE YMPäRISTöTILILLE.


TuuliVirta on puhdasta tuulivoimalaitoksissa tuotettua sähköä. Sen toimittavat sinulle kotimai-sessa omistuksessa olevat Pohjoista voimaa -yhtiöt. TuuliVirta on tuotettu ympäristöystävällisesti, sillä sen tuotannossa ei synny kasvihuoneilmiötä aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

TuuliVirta on tulevaisuuden sähköäYmpäristöystävällinen tuulivoima on maailmalla nopeassa kasvussa. Uusiutuvan energian käyttöä korostavan linjansa mukaisesti Oulun Energia on yksi Suomen suurimpia tuulivoiman hyödyntäjiä. Sen osuus Suomen koko tuulivoimakapasiteetista on noin kuusi prosenttia.

Tuulivoima perustuu tuulen liike-energian sähköksi muuntamiseen. Energia kerätään talteen tuuliturbiinin eli tutummin tuulivoimalan, avul-la. Sähköä syntyy, kun turbiinin akseli pyörittää akseliin kytkettyä generaattoria.

Tuulivoima on yksi ympäristöystävällisimmistä energiantuotantotavoista. Merkittävin tuuli-voiman aiheuttama ympäristövaikutus syntyy voimalaitosyksikön valmistusvaiheessa. Käytön aikana tuulivoiman ympäristövaikutukset liittyvät tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin ja lähi-alueelle kuuluvaan roottoriääneen.

VihreäVirta tuotetaan vesivoimalaitoksissa sekä polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuo-tannossa. Sen toimittavat sinulle kotimaisessa omistuksessa olevat Pohjoista voimaa –yhtiöt.

VihreäVirta on uusiutuvaa ja lähellä tuotettuaVihreäVirta tuotetaan ympäristöystävällisesti ja sen tuotanto on hiilidioksidineutraalia. Siksi VihreäVirta ei edistä kasvihuoneilmiötä.

VihreäVirtaa tuotetaan vedestä ja puusta. Vesivoima on uusiutuva energialähde, jonka suu-rimmat edut ovat ympäristöystävällisyys ja koti-

maisuus. Tuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään.

VihreäVirran toinen raaka-aine on puu, joka jalostetaan energiaksi sähkön ja lämmön yhteis-tuotannossa Toppilan voimalaitoksilla Oulussa. Yhteistuotannon hyötysuhde on yli 90 prosenttia! Kaukolämpö lämmittää koteja ja yrityksiä Oulus-sa ja Oulun lähiseudulla.

Puun polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästö-jä, mutta sen korvaa puun nopea uusiutuminen ja kyky kasvaessaan sitoa hiilidioksidia. Tästä syystä puu on uusiutuva raaka-aine jonka laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nolla.

Ympäristöraati aloittaa – on aika vaikuttaaPohjoista voimaa Vihreät tuotteet ovat nyt myynnissä. Osa Vihreiden tuotteiden tuotosta siirretään

Ympäristötilille, josta tuetaan monia kestävän kehityksen hankkeita. Tuettavista kohteista antaa suosituksen viisihenkinen Ympäristöraati.

TulE muKaaN YmPäRISTÖRaaTIIN ja vaikuta omaan ympäristöösi.

Voit hakea jäsenyyttä itsellesi tai vaihtoehtoisesti ehdottaa mielestäsi sopivaa henkilöä mukaan. Ympäristöraadin toimikausi on kaksivuotinen.

Lisätietoa ja hakemukset osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi/ymparisto

TuuliVirtatuotetaan merellä puhaltavista tuulista

VihreäVirtatuotetaan uusiutuvista luonnonvaroista


NEITOPErHONENTULI POHJOISEEN

ILMASTOnMuuTOS TunTuu MYöS HYönTEISTEn MAAILMASSAHyönteistutkija Juhani Itämies elää jännittävää aikaa. Ilmastonmuutos – josta toki on myös monenlaista haittaa ja harmia – tuo Suomeen runsaasti

uusia lajeja, joita aikaisemmin ei voinut kuvitellakaan näkevänsä täällä.Teksti: Kari arokylä Kuvat: Juha Korhonen

”Pohjimmiltani olen myös keräilijä. Siksi uusien lajien löytäminen, niiden elämään tutustuminen ja niiden biologian oppiminen on tavattoman antoisaa”, hän innostuu.

Hyvä, näkyvä ja komea esimerkki ilmas-tonmuutoksen pohjoiseen lennättämästä tu-lokkaasta on neitoperhonen. Se on huomiota herättävän kaunis perhonen, jonka siipien taustaväri on syvänpunainen. Jokaisessa sii-vessä on iso ja värikäs silmätäplä. Alapuolelta perhosen siivet ovat tasaisen mustat.

Keräilijän uraansa 1950-luvun lopul-la aloitellut Itämies sanoo, että tuolloin neitoperhosta saattoi ihailla vain kirjoista. 1970-luvulla se kuitenkin hyppäsi Suomen etelärannikolle ja on nykyisin Etelä-Suomessa varsin tavallinen. Siihen voi törmätä myös Oulun seudulla, missä siitä on varmoja talvehtimishavaintoja Luultavasti neitoper-honen on pystynyt talvehtimaan jopa Lapissa.

”Neitoperhosen levinneisyysalue on loikannut vuosien mittaan 600 kilometriä pohjoiseen”, laskeskelee Itämies.

Kymmeniä uusia lajejaMutta neitoperhonen on vain yksi ilmaston

lämpenemisen pohjoiseen tuoma hyönteinen. Itämiehen mukaan esimerkiksi keisarinviitan ja haapaperhosen levinneisyysalueet yltävät nykyisin paljon aikaisempaa ylemmäs.

”Täytyy myös muistaa, että nämä ovat vain jäävuoren huippu. Nykyisin pohjoisessa tavataan kymmeniä yökkösiä, mittariperho-sia, pikkuperhosia ja muita, joita ei aikaisem-min täällä ollut lainkaan”, hän toteaa.

Perhoset ovat kauniita ja näkyviä osoituk-sia ilmaston lämpenemisestä ja sen vaikutuk-sista. Itämies korostaa kuitenkin, että samalla tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa muihinkin ötököihin. Suomeen ilmestyy vähitellen myös uusia pistiäisiä, kovakuoriaisia ja muita vähemmän näyttäviä otuksia. Ilmavirtojen mukana lentävien perhosten eteneminen uusille alueille sujuu tietysti nopeammin kuin maata pitkin ryömivien koppiaisten.

Pitkä perspektiiviJuhani Itämies sanoo olevansa jo ”vanha äijä”, joka on ikänsä tutkinut, keräillyt ja harras-tanut hyönteisiä. Oulun yliopiston eläinmu-seon intendentin työstä filosofian tohtori ja valtakunnallisesti tunnettu hyönteistutkija

jäi eläkkeelle vuoden päivät sitten. Pitkä ura antaa perspektiiviä pohtia ja tutkailla ilmas-tonmuutoksen vaikutuksia.

Erityisen arvokasta tietoa muutoksesta ja sen merkityksestä on kertynyt Värriötunturin tutkimusasemalta Sallasta. Värriössä on ke-rätty tutkimustietoa perhosten esiintymisestä jo vuodesta 1978 lähtien. Tunturin kupeessa eri paikoissa ja eri korkeuksissa perhosia pyy-dystää kaikkiaan yksitoista valorysää.

”Pitkän aikavälin seurannassa ilmaston-muutoksenkin vaikutukset näkyvät parem-min”, huomauttaa Itämies.

Yksi Värriötunturin opetuksista on, että hyönteisten kantojen vaihtelut ovat luonnos-sa tunnusomaisia – aivan ilmastosta ja sen muutoksista riippumatta.

Loiset, taudit ja monet muut tekijät johtavat siihen, että kannat välillä heikkene-vät ja välillä vahvistuvat. Rytmi vaihtelee ötökkälajista toiseen. Etelä-Suomessa vaihtelu tapahtuu 3-4 vuoden jaksoissa, pohjoisessa niiden pituus on 6-7 vuotta. Tämän luon-nollisen vaihtelun vuoksi vain muutaman vuoden mittainen tarkastelu saattaa johtaa pahasti harhaan.


uuDET PERHOSLAJIT OVAT KauNIITa ja NäKYVIä OSOITuKSIa IlmaSTON lämPENEmISESTä

Valtava muutos 1990-luvullaHyönteistutkija Itämiehen mukaan Värriötunturilla alkoi 1990-luvulla näkyä valtava muutos, jota kantojen luonnollinen vaihtelu ei millään selitä. Muutoksen huomasi lukemattomien lajien kohdalla ja levisipä muutama komea päiväperhonen liki tuhat kilometriä aikaisempaa pohjoisemmaksi.

”Sellainenkin piirre havaittiin 2000-luvun alkupuolella, että kylmiä kesiä ei tullut lainkaan. Tosin viime kesä oli aivan surkea ja kylmä niin Oulussa kuin Värriössäkin, mutta se saattaa jäädä yksittäiseksi poikkeuk-seksi”, hän sanoo.

Värriötunturin perhostutkimuksessa on vuosien mittaan määritelty muuten noin 400 000 yksilön laji ja osasta myös sukupuoli. Aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.

”Ei sillä Nobelia saa, mutta hyvän artikkelin kansainväliseen julkai-suun ihan varmasti”, naurahtaa Itämies.

Kehityksen kääntöpuoliKokonaan uusien hyönteislajien tuleminen Suomeen ja aikaisemmin vain etelässä tavattujen lajien leviäminen pohjoiseen on jännittävää, mutta kehityksellä on myös kääntöpuolensa. Kaikki tulokkaat eivät välttämättä ole erityisen tervetulleita. Ja toiseksi: ilmaston lämpenemi-nen ajaa pohjoisissa olosuhteissa viihtyvät hyönteiset ahtaalle.

Itämiehen mukaan tuholaisten aiheuttama haitta saattaa jatkossa lisääntyä. Esimerkiksi koloradonkuoriaisesta voi tulla paljon nykyistä pahempi riesa perunanviljelijöille. Mäntyjä ja kuusia taas uhkaa havu-nunna, joka jo odottelee aivan Suomen rajojen tuntumassa. Naudoille sinikielitautia aiheuttavaa polttiaista on puolestaan jo tavattu Ruotsissa ja lienee vain ajan kysymys, milloin se leviää tännekin.

Ikävää on myös se, että pohjoiselle luonnolle tyypilliset hyönteiset kärsivät ilmastonmuutoksesta. Juhani Itämies mainitsee esimerkiksi metsäpohjanmittarin käyneen jo varsin harvinaiseksi. Kaiken kaik-kiaan Suomessa on kymmeniä ötököitä, joiden on vaikea selviytyä lämpimämmissä olosuhteissa.

Hyttyset tykkäävätSitten se pakollinen kysymys myös hyttysasiantuntijana tunnetulle Juhani Itämiehelle: miten ilmastonmuutos kohtelee kesäisiä kiusankap-paleita, hyttysiä?

”Jaaha. Monetkin tekijät vaikuttavat tähän, mutta jos kesät muuttu-vat sateisemmiksi ja lämpimämmiksi kuten yleisesti ennustetaan, niin kyllähän hyttyset siitä tykkäävät. Yleisennusteeni on, että hyttysongel-ma pahenee.”

”PITKän AIKAVäLIn SEuRAnnASSA

ILMASTOnMuuTOKSEnKIn VAIKuTuKSET näKYVäT PAREMMIn.”

Professori PapilioJuhani Itämies kertoo, kuinka hänestä tuli professori Papi-lio epäonnistuneen ritariperhosen pyynnin jälkeen:

”Aloitin keräämisen kesämökillämme Rauman sisäsaaris-tossa pikkupoikana. Olimme aina koko kesän mökillä – tai huvilalla, kuten sitä silloin kutsuttiin – eli minulla oli hyvä tilaisuus aloittaa hyönteisharrastus. Ritariperhonen (Papilio machaon) oli siihen aikaan niin harvinainen otus, että sen näki ehkä joka kolmas kesä kerran. Siispä se oli pikkupojan iso haave.

Professori Papilio -nimitys taisi tulla minulle lopullisesti sen jälkeen, kun sain ensi kokemukseni ritariperhosesta – ja niin suloisen katkeran näin jälkeenpäin ajateltuna.

Talvisaikana olimme aina silloin tällöin viikonloppuhoi-dossa yhden täti-ihmisen luona, josta tuli perhetuttu niin, että hän vieraili kesäisin usein huvilallamme ja seurasi ja kannusti harrastustani.

Yhtenä kauniina päivänä (eihän ritariperhonen huonolla säällä lennäkään) viuhahti rantamme ohi komea yksilö.

Haavi kouraan ja paljain jaloin juoksemaan sen perässä läpi naapurin kivikkoisen rannan ja siitä edelleen noin pari sataa metriä. Sitten olin niin lähellä, että päätin iskeä. Tuntui vielä, ettei pidemmäksi jaksaisi juostakaan.

Isku ja perhosta ei näkynyt missään! Oliko se haavissa? Aloittelijan tyhmyyttä, on nyt helppo sanoa, kun kurkistin

haavin suun läpi, että onko se siellä. Ja olihan se, mutta ei sekuntiakaan sen pitempään. Saman tien se nousi puiden latvojen yläpuolelle ja häipyi sen siliän tien.

Kyllä oli katkera paikka palata takaisin ja selvittää, miten pyynnissä kävi. Taisi siinä joku tippa lirahtaa silmäkulmasta kaiken vakuudeksi.

no, professori Papilio kulki sitten sellaisena sisäpiirin nimenä. Se oli osoitteena kaikissa synttäri- ja joululahjoissa, joita mainitulta tädiltä sain.”

ritariperhonen professori Papilion kokoelmasta.


SuOMEn SäHKöMITTARITKauKOluETTaVIKSI VIIdESSä VuOdESSa

Sähkömittarit uudistetaan Suomessa kaukoluettaviksi vuoden 2014 alkuun mennessä. Uudet mittarit alkavat myös

kerätä tietoa sähkön kulutuksesta tunnin tarkkuudella. Kotitalouksille – kuten muil-lekin sähkön käyttäjille – tuntiluenta antaa aivan uudet mahdollisuudet seurata omaa sähkön kulutustaan ja vaikuttaa siihen.

Asiantuntija Elina Lehtomäki Energia-teollisuus ry:stä uskoo, että muutaman vuoden kuluttua internetissä toimii palveluja, joista salasanan annettuaan jokainen voi käydä milloin tahansa tarkistamassa kotitalo-utensa sähkön kulutuksen. Palvelut kertovat kulutuksen määrän vuorokauden jokaiselta tunnilta vuorokauden viiveellä.

”Asetuksen mukaan sähköyhtiöiden on tulevaisuudessa lähetettävä kerran vuorokau-dessa edellisen päivän tiedot asiakkaidensa sähkön käytöstä tunnin tarkkuudella”, kertoo Lehtomäki.

Kuluttajille tämä antaa vaivattoman mah-dollisuuden tarkkailla mihin sähkö oikein karkaa. Onko kulutuspiikki öisin, kun sau-nan, kylpyhuoneen ja wc:n lattialämmitykset huhkivat täysillä? Vai käykö jokailtainen saunominen kukkarolle? Tai voiko lamppu-ja sammuttelemalla ja ison taulutelevision turhaa päällä pitämistä välttämällä pienentää sähkölaskua?

Laskut ajan tasalleTuntiluenta myös muuttaa sähkölaskut entis-tä ajantasaisemmiksi, sillä laskut kirjoitetaan jatkossa toteutuneen kulutuksen mukaan. Nykyiset arviolaskut, joita täydentää kerran vuodessa tasauslasku, jäävät pois.

”Tämä on sikäli hyvä, että sähkön käytön muutokset heijastuvat nykyistä nopeammin laskun suuruuteen. Monet ihmiset ovat tosin tottuneet jokseenkin samansuuruisiin sähkö-laskuihin, joten laskujen loppusumman vaih-telut voivat aluksi yllättää”, toteaa Lehtomäki.

Verkkoyhtiöille mittarien uusiminen kauko- ja tuntiluettaviksi on iso urakka. Elina Lehtomäki kuvailee mittariremonttia suurimmaksi ponnistukseksi, jossa yhtiöt ovat ylipäätään olleet mukana.

Tähän asti sähkömittarien lukemat on käyty kirjaamassa ylös paikan päällä. Muu-taman vuoden kuluttua tiedot kulutuksesta kulkevat mittareista sähköyhtiöille joko lan-gattoman GPRS-yhteyden tai sähköverkon välityksellä. Tämä edellyttää, että jokainen vanha mittari korvataan uudella mallilla.

”Vuoden 2013 loppuun mennessä 80 prosenttia sähkön käyttöpaikoista täytyy olla kaukoluennan piirissä. Tämä kattaa käytännössä kaikki tavalliset käyttöpaikat”, asiantuntija Lehtomäki sanoo.

Suomessa on noin kolme miljoonaa säh-

kön käyttöpaikkaa, joista uusien vaatimusten mukaisilla mittareilla on nyt varustettu noin 700 000. Urakka on edennyt hyvin, mutta paljon tekemistä on vielä jäljelläkin.

Runsaasti etujaElina Lehtomäen mukaan mittariremontti tarjoaa suuria etuja niin kuluttajille kuin sähköyhtiöillekin.

Tarkemman kulutuksen seurannan lisäksi kuluttajille on luvassa parempia, monipuoli-sempia ja luotettavampia palveluja.

Esimerkiksi erilaisissa häiriötilanteissa uusi järjestelmä on erinomainen. Verkkoyhtiön valvonta yltää nykyisin jakelumuuntamoon asti. Jatkossa valvonta kattaa myös jakelu-muuntamon ja kotitalouden välisen osuuden. Tämä nopeuttaa huomattavasti mahdollisten vikojen havaitsemista ja korjausta.

Lisäksi sähköyhtiöiden tasehallinta pa-ranee ja riskit pienenevät, koske ne pystyvät aikaisempaa tarkemmin arvioimaan sähkön tarpeen ja hankkimaan sitä oikean määrän.

SäHKön KäYTön MuuTOKSET HEIjaSTuVaT NOPEammIN laSKuN SuuRuuTEEN.

Kuluttajat voivat seurata omaa sähkön käyttöään verkkopalvelusta.

Teksti: Kari arokylä


P Liikenteen osuus teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöistä on noin kolmannes. Autoteollisuuden on pakko hakea keinoja kuormituksen pienentämiseksi.

”Tämä pyrkimys muovaa autojen kehitystä nyt vahvemmin kuin mikään muu tekijä”, toteaa erikoistutkija Laurikko.

Ei nopeita muutoksiaIhan pian siis teillämme huristaa hybridiautoja, sähköautoja, polttokennoautoja, ties mitä?

Ei, ei, sanoo Laurikko. Nopeasti muutokset eivät autoalalla hänen mukaansa tapahdu. Kysymyksessä on pikemminkin evo-luutio kuin revoluutio – hidas kehitys vallankumouksen sijasta.

”Nykyisillä polttomoottoreilla varustettuja autoja on maa-ilmalla käytössä valtava määrä ja ne ajetaan kaikki loppuun. Ja

nauttikaa nyt, sillä näin mukavasti eivät asiat ehkä enää koskaan tule olemaan.

Näin neuvoo autoista ja autoilusta innostuneita VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko. Mutta miksi asiat näyttäisivät muuttuvan vähemmän mukavaan suuntaan?

Siksi, että tavalliset autot tuskin ovat tulevaisuudessa yhtä suorituskykyisiä kuin nykyiset. Ja siksi, että automarkkinat tulevat paljon totuttua monimutkaisemmiksi, kun niillä kisaile-vat monentyyppisillä moottoreilla varustetut ja monenlaisia eri energialähteitä käyttävät kulkupelit.

Laurikko ennustaakin autojen ja automarkkinoiden muuttu-van lähimpien kymmenien vuosien aikana kovin erilaisiksi kuin mihin on totuttu. Muutos on tosin todennäköisesti hitaampi kuin saattaisi kuvitella, mutta varma se on.

Syynä murrokseen on – jälleen kerran – ilmastonmuutos.

Polttomoottori silti keskeinen voimanlähde vielä parinkymmenen vuoden kuluttuaTeksti: Kari arokylä

”nYKYISILLä POLTTOMOOTTOREILLA VARuSTETTuJA AuTOJA On MAAILMALLA KäYTöSSä VALTAVA MääRä JA nE AJETAAn KAIKKI LOPPuun.”

AuTOALA HAKEE vihreämpäämoottoria


Hupisaarten puistossa on pienpuroja noin 2-3 kilometriä.

se kestää kauan. Autotehtaat eivät myöskään tuo uusia moottoriratkaisuja markkinoille kovin hätäisesti. Ne haluavat olla varmoja, että niiden tuotteet myös toimivat, toisin kuin vaikkapa ohjelmistoalan yritykset”, hän sanoo.

Polttomoottori vielä ylivoimainenLaurikko huomauttaa myös, että vanha kunnon polttomoottori on ylivoimainen voimanlähde vielä pitkälle tulevaisuuteen. Samalla tavalla öljystä saa jalostettua erinomaista polttoainetta, koska se sisältää erittäin paljon energiaa.

Toki polttomoottorin ylivoima perustuu myös siihen, että se on edelleen käytännössä monopoliasemassa. Kilpailevat vaihtoehdot ovat jo lähtökohtaisesti alakynnessä. Koko autoteollisuus ja autoilun infrastruktuuri on sadan vuoden ajan rakennettu polttomootto-rin varaan.

Tähän asti autojen hiilidioksidipäästöjä on leikattu kolmella keinolla. Ensiksikin polt-tomoottorien hyötysuhdetta on parannettu huimasti. Niistä on tehty entistä pienempiä ja tehokkaampia – tavalliseen käyttöön turhan-kin tehokkaita.

Toiseksi autojen energian tarvetta on kutistettu vierintä- ja ilmanvastusta pie-nentämällä. Tämä kehitys on tosin ottanut takapakkia isojen ja kantikkaiden katumaas-tureiden suosion vuoksi.

Ja kolmanneksi polttoaineiden sisältämän hiilen määrää on pyritty vähentämään. Tätä varten on haettu vaihtoehtoisia polttoaineita kuten nestekaasua, biokaasua ja maakaasua.

Erikoistutkija Laurikon mukaan poltto-moottori – toki nykyisestä kehittyneempä-nä – onkin lähimpien kymmenien vuosien aikana iso osa autoteollisuuden vastausta ilmastohaasteeseen.

”Vielä parinkymmenen vuoden kuluttua ainakin puolet liikenteessä olevista autoista toimii tavallisilla polttomoottoreilla. Ne ovat kuitenkin paljon nykyistä pienempiä ja niiden hyötysuhde on erittäin hyvä. Ja ne toimivat uusiutuvilla polttoaineilla”, arvioi Laurikko.

Järeämpiä keinojaMutta muunkinlaisilla moottoreilla varustet-tuja kulkuneuvoja teillä tuolloin jo huristaa, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii polttomoottorin jalostamista järeämpiä keinoja. Vaihtoehtoina ajavat esille hybridi- ja sähköautot sekä polttokennoautot.

Laurikko uskoo, että parinkymmenen vuoden kuluttua hybridiautot ovat paljon nykyistä yleisempiä. Hybrideissä on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Poltto-moottorin toimiessa se lataa myös sähkö-moottoria käyttäviä akkuja. Lisäksi akkujen lataamiseen käytetään jarrutusenergiaa. ja ainakin joissakin malleissa myös sähköä suoraan pistokkeista.

Sähkömoottoreiden kehittämisessä on

tosin vielä paljon työtä. Nyt markkinoilla olevat hybridiautot pystyvät liikkumaan täyteen ladattujen akkujen varassa vain kym-menisen kilometriä. Piakkoin markkinoille tulee kuitenkin paranneltuja malleja, joiden akut riittävät pyörittämään sähkömoottoria jo 40-50 kilometriä.

”Tällainen toimintasäde kattaisi jo suuren osan ihmisistä päivittäisen ajotarpeen”, huo-mauttaa Laurikko.

Polttokennot tulevaisuuden ratkaisuKauempana tulevaisuudessa matkaa tehdään todennäköisesti lähinnä polttokennoautoilla, jotka ovat täysin päästöttömiä. Polttokenno käyttää ilman happea ja siihen syötettyä vetyä tuottamaan sähköä. Päästöjä ei tule lain-kaan, sillä hapen ja vedyn yhdistyessä syntyy pelkkää vettä

Erikoistutkija Juhani Laurikon mukaan polttokennoauton tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta auton hinta nousisi vielä ai-van liian korkeaksi. Lisäksi täytyy vielä muun muassa ratkaista, kuinka polttokennoautojen tarvitseman vedynlaaja jakelu järjestetään.

Tavallisen autoilijan kannalta automarkki-nat voivat tulevaisuudessa olla harmillisen se-kavat. Miten valita käytetty auto, kun tarjolla on uudempaa ja vanhempaa polttomoottoria, enemmän tai vähemmän sähkömoottoria käyttäviä hybridejä ja mahdollisesti jo poltto-kennoautojakin?

uuden sukupolven hybridi valmistetaan SuomessaUudessakaupungissa toimiva Valmet Automotive ryhtyy valmis-tamaan uuden sukupolven hybridiautoja. Fisker Karma on neliovinen urheilullinen hybridi, jonka akut ladataan suoraan sähköverkosta.

Yhtiö allekirjoitti vastikään sopimuksen yhdysvaltalaisen Fisker Auto-motiven kanssa suunnittelu- ja valmistuspalvelujen toimittamisesta.

Suunnitelmien mukaan autojen tuotanto alkaa tämän vuoden viimei-sellä neljänneksellä. Tuotannon määräksi on suunniteltua 15 000 autoa vuodessa. Ensimmäiset valmiit tuotteet toimitetaan Pohjois-Amerikkaan. Toimitukset Eurooppaan on tarkoitus aloittaa vuonna 2010.

nYT MARKKInOILLA OLEVAT HYbRIDIAuTOT PYSTYVäT LIIKKuMAAn TäYTEEn LADATTuJEn AKKuJEn VARASSA

VAIn KYMMEnISEn KILOMETRIä.

Kuva: Fisker automotive


”Nyt en halu

a vähään aik

aan enää saa

ttaa hengilt

ä

ketään. Roma

anihenkilön

hengiltä pää

stäminen on

uskomattoman

vaikeata. S

en täytyy ta

pahtua vähän

niin

kuin vahingo

ssa. Raakuuk

sia en kirjo

issani kuvai

le.”

konstaapelin Mikko Länsmanin tutkimuksille halutaan jatkoa. Ja lukijat haluavat varmistua siitä, että nuori Mikko-konstaapeli menee naimisiin!

Kirjailijan alkutaival vaati sinnikkyyttä Ritva Kokkolan aviomies Markku Kokkola on ollut tärkeä innoittaja ja tukija alusta lähtien. Markku toimii Suomen Lähikauppa Oy:n Pohjois-Suomen kauppapaikkapäällikkönä. Pariskunnalle kulttuuri on tärkeä osa elämää. Yhdessä he ovat käyneet monilla kirjoittajakursseilla. Yhdessä he myös kirjoittivat kuunnelmakäsikirjoituksen nimeltään ”Isän muistoksi”.

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuva: Tuomo Ylinärä

ritva Kokkola kuvaa dekkareissaan poliisien työskentelyä hyvin arvostavalla ja ymmärtävällä tavalla.

Tappamisen

vaikeusDekkaristi

Ritva Kokkola ja

Näin kuvailee dekkarikirjailijan tunteita kaksi rikosromaania julkaissut Ritva Kokkola Kemistä. ”Lukukauden loppu” ilmestyi vuonna 2005. Syksyllä 2008 oli vuorossa ”Kaupunginjohtajan kuolema”. Molempien kirjojen kustantaja on Myllylahti Oy. Ritva Kokkola kirjoittaa varsinaisen työnsä ohessa. Hän toimii englannin kielen lehtorina Ammattiopisto Lappiassa. Lukukauden loppu sijoittuikin koulumaailmaan, tuttuun toimintaympäristöön. Se sai hyvän vastaanoton sekä lukijoitten että kriiti-koiden keskuudessa. Myös Kaupunginjohtajan kuolemaa on kiitetty. Jopa siinä määrin, että rikosylikonstaapelin Matias Laitakarin ja vanhemman


Se ylsi Loimaan kuunnelmakirjoituskilpailun finaaliin vuonna 2005.”Markku on ollut uskomattoman kannustava koko tämän kirjoitus-

prosessin ajan. Kun lähetin käsikirjoitukseni suurelle kustantajalle, ja odottelin vastausta parin vuoden ajan, hän lohdutti minua sanomalla, että olen nyt saattanut työni päätökseen. Joku kutoo maton tai maalaa taulun, ja sinä kirjoitit kirjan. Se on jo saavutus sinänsä. Että kirjoittaa, eikä vain haaveile kirjoittamisesta”, Ritva kertoo.

Sinnikkyyttä alkutaival todellakin edellytti, sillä kyseinen kustanta-ja antoi välillä toivoa pyytäen Ritvaa tekemään muokkauksia tekstiin.

Ritva muokkasi ja odotti. Odotti ja muokkasi. Uskoi ja toivoi. Kunnes sitten vihdoin tuli se lopullinen viesti.

”Minulle sanottiin puhelimessa, että kirjassa ei ole riittävästi draivia. Ei ole draivia! Makustelin kuulemaani, ja menin suoraa päätä koneelleni kirjoit-

tamaan. Jatkoin kirjoittamista ja ajattelin, että tässä sitä nyt sitten ollaan sen kirjaprojektin kanssa. En kuitenkaan lannistunut, vaan lähetin käsikirjoituksen Myllylahdelle. Hyvin pian tein kustan-nus-sopimuksen, ja haaveestani oli tullut totta. Kirjani julkaistaan!”

Kritiikki ja pikkukaupungin reaktiot jännittävätKun kirja on tullut markkinoille, alkaa seuraava prosessi. Mitä sanovat kriitikot, mitä kaupungin asukkaat, mitä kaikki lukijat?

”Kun saan kirjalähetyksen kotiini, ja näen kirjoittamani kirjan siinä valmiina ja lopullisena tuotteena lähdössä maailmalle, tulee vähän ah-distunut olo. Siinä se nyt on. Valmiina. Mitään en voi poistaa, mitään en voi lisätä – minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Markku saa lukea minulle arvostelut lehdistä ääneen – itse en niitä pysty lukemaan. Koko ajan on sellainen olo, että kohta tulee korville. Tämä vähentää sitä iloa, mikä tehdystä työstä yleensä syntyy”, Ritva sanoo.

Ritva on sijoittanut kirjansa tapahtumat kotikaupunkiinsa Kemiin. Katujen ja kaupunginosien nimet ovat autenttisia, samoin esimerkiksi ravintoloiden ja muiden kokoontumispaikkojen nimet. Koko kaupunki asukkaineen päivineen on tunnistettavissa. Samoin koulujen opetta-jat ja kaupungintalon virkamiehet ja siellä kokoustavat valtuutetut. ”Vaikka lainaan henkilöhahmoilleni piirteitä todellisista ihmisistä, ne kaikki ovat tietenkin täyttä fiktiota. Sekoittelen ominaisuuksia ja ulkonäköön liittyviä faktoja siten, että kukaan ei voi löytää itseään yks-yhteen kuvailtuna kirjastani. Silti monet ovat tunnistavinaan itsensä tai jonkun muun henkilön. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, että olisi kokenut tulleensa loukatuksi. Päinvastoin, jotkut ovat hyväntuulisesti naureskelleet, että taisin olla esikuvana kirjassasi.”

Ritvalla on hyvä tyylitaju. Hän ei revittele eikä osoittele, mutta tuo kuitenkin esille myös yhteiskunnallisia epäkohtia juonta juoksuttaessaan. ”Minulta on pyydetty jatkoa näille kahdelle kirjalle, mutta nyt tuntuu siltä, että en halua vähään aikaan tappaa ketään. On aivan hirveätä, kun ihmisten pitää kuolla. He ovat olleet mukana siinä luomisprosessissa, eläneet ja ajatelleet, toivoneet ja yrittäneet, yrittäneet parhaansa kaikkien heikkouksiensakin rasittamina, ja sitten – pam – heidän täytyy kuolla. Minun toimestani! En pysty luomaan heille kovinkaan raakaa lähtöä tästä maailmasta, vaan annan heidän kuolla ikään kuin vahingossa. Ne olivat lipsahduksia, onnettomien olosuhteiden loppusummia ne kuole-mat”, Ritva sanoo vähän uhreiltaan anteeksi pyytäen.

Viihteellinen kirjallisuus auttoi alkuun pääsemisessäRitva Kokkola sanoo kirjoittavansa mielellään monenlaisia tekstejä; las-tenloruja, novelleja, kuunnelma- ja näytelmäkäsikirjoituksia sekä proosaa. Dekkarin hän valitsi genrekseen, koska se vapautti kirjoittamaan. Viihde-kirjallisuus ei aseta niin tiukkoja vaatimuksia kuin muu kaunokirjallisuus.

”Kirjoittamiseen pitää olla halu ja palo. Suuriin ansioihin ei Suo-messa yllä kovinkaan moni kirjailija. Työ itsessään on se paras palkkio. Kirjoittamisen kautta pystyy ilmaisemaan itseään. Tuomaan julki tärkeinä pitämiään asioita ja arvoja. Suomalaiset ovat kirjoittajakansaa. Kyllä täällä kirjoitetaan tavattoman paljon. Vanhat perheraamatutkin ovat täynnä reunamerkintöjä tärkeistä tapahtumista. Pöytälaatikoihin ja päiväkirjoihin on tallennettu kansamme historiaa. Minulla oli jo nuo-resta asti selvä käsitys siitä, että haluan ryhtyä kirjailijaksi. Saan kiittää onneani siitä, että minulla on niin samoin ajatteleva ja asiaa ymmärtävä aviomies. Lisäksi minulla on viisi sisarta, joista kaksi toimivat äidinkielen opettajina. Kaikilta sisariltani saan myös arvokasta palautetta. Poikamme Tarmo, joka opiskelee kauppatieteitä Oulun yliopistossa, antaa äidille tervetullutta palautetta hänkin. Työtäni englannin kielen opettajana en jättäisi ryhtyäkseni vapaaksi kirjailijaksi. Sellaista aamua ei olekaan, jona en lähtisi hyvillä mielin kouluun. Rakastan sekä työtäni että kirjoitta-mistani”, Ritva sanoo vilpittömän onnellisen oloisena.

OTTEiTa RiTva KOKKOLaN KiRJOJEN KRiTiiKEiSTä:

lukukauden loppu:Sympaattinen esikoisdekkari koulumaailmasta. Kokko-lan motiivit ovat luontevaa realismia. Kuvaus pikkukau-pungin ja koulumaailman arjesta on elävää, ja Kokkola syventyy myös henkilöhahmoihinsa huolellisesti, uhria, epäiltyjä ja poliiseja myöten. (Keijo Kettunen, Helsingin Sanomat)

Kaupunginjohtajan kuolema:Ritva Kokkolan kerronta on replikointia myöten suju-vaa ja vetävää. Kokkola ei kuvaa väkivaltaisuuksia, vaan keskittyy todentuntuisten henkilöhahmojen rakenta-miseen sekä näiden toimiin ja reaktioihin.

Kokkola tuntee genrensä. Hän esittää yksityiskohtai-sia havaintoja ihmisten käyttäytymisestä ja yhteiskun-nan ilmiöistä, muun muassa kunnallisen päätöksente-on kuppikuntaisuudesta. (Pekka Jaatinen, Kaleva)

KOKKOLA VALITSI DEKKARIn GEnREKSEEn, KOSKa SE VaPauTTI KIRjOITTamaaN.

Tappamisen

vaikeus


Pyykin peseminen vaatii energiaa, vettä ja pesuainetta. Isojen määrien peseminen vaatii paljon näitä kaikkia. Suuret pesulat kiinnittävätkin nykyisin paljon huomiota ympäristöasioiden hoitamiseen ja miettivät millaisen jäljen ne luontoon jättävät.

Teksti: Kari arokylä Kuvat: Juha Korhonen

Oulun Keskuspesula Oy:llä on kaksi aivan omaa keinoaan pienentää toimintansa ympäristökuormitusta: lauhdevesi ja biokaasu. Edellisen pesula saa naapurissaan sijaitsevalta Oulun yliopistolliselta sairaalta, jälkimmäinen taas on peräisin Ruskon kaatopaikalta.

”Alalla käytetään nyt reilusti voimavaroja energia- ja vesitalouden kehittämiseen. Me olemme olleet liikkeellä jo hyvissä ajoin”, kertoo Oulun Keskuspesulan toimitusjohtaja Matti Johansson.

biokaasu iso osa ympäristöpolitiikkaaLauhdevesi – joka yliopistosairaalassa kiertäessään jäähdyttää erilaisia laitteita – on pesulaan tullessaan jo valmiiksi tietyn lämpöistä, joten

sen lämmittämiseen ei enää tarvita niin paljon energiaa. Vielä olennai-sempi asia ympäristön kannalta on kuitenkin biokaasun käyttö, jonka pesula aloitti vuonna 2000.

Toimitusjohtaja Johanssonin mukaan pesula kattaa biokaasulla mer-kittävän osan käyttämästään energiasta. Se on myös iso osa yrityksen ympäristöpolitiikkaa.

”Kaasu tulee putkea pitkin kaatopaikalta yliopistosairaalan alueella olevaan lämpölaitokseen, jossa sitä käytetään höyryn tuottamiseen. Höyry puolestaan johdetaan pesulaamme ja täällä sitä käytetään pro-sessissamme”, hän selittää.

Kaikkia ympäristökysymyksiä biokaasu ja lauhdevesi eivät tieten-

OuLun KESKuSPESuLA TEKEE PuHDASTA

bIOKAASUN VOIMIN


kään ratkaise. Johanssonin mukaan Oulun Keskus-pesulan isot haasteet liittyvät muun muassa koneiden ja laitteiden tekniikkaan ja niiden mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Konekanta – vaikka onkin erittäin ajanmukaisessa kunnossa – alkaa kuiten-kin olla parikymmentä vuotta vanhaa.

Julkisen likapyykin pesijäOulun Keskuspesulan isoimpia asiakkaita ovat OYS, Oulun kaupunginsairaala ja monet muut julkisen sek-torin hoito- ja hoivayksiköt. Sen sijaan yksityisen puolen pyykkiä sen koneissa pyörii huomattavasti vähemmän.

”Me olemme julkisen likapyykin pesijä – ihan konk-reettisesti”, naurahtaa Johansson.

Ja sitähän riittää. Pesulan toiminnan mittasuhteista kertovat muuta-mat tunnusluvut: Noin 25 000 tekstiilikappaletta. Puoli tonnia pesuai-netta. Ja 80 000 litraa vettä. Kaikki nämä aina yhden päivän aikana. Kes-kuspesula on valtavan kokoinen pyykkäri – yksi Suomen suurimmista.

”Työpäivän aikana täällä pestään pyykkiä 2 500 tavallisen kotiko-neen verran”, toimitusjohtaja Johansson laskeskelee.

Asiakkaansa pesula pitää tyytyväisenä vastaamalla tarkasti näiden vaatimuksiin, kehittämällä jatkuvasti toimintaansa ja tuotteitaan sekä kiinnittämällä erityishuomiota laatuun. Koska iso osa tekstiileistä on ter-veydenhuollon käytössä, ovat hygieniavaatimukset erittäin tiukat. Myös logistiikalla on huomattava merkitys. Pesula sijaitsee yliopistosairaalan ja kaupunginsairaalan naapurissa ja siitä on tunneliyhteys molempiin suurasiakkaisiin.

biokaasun pumppaaminen Ruskon kaatopaikalta Oulussa aloitettiin vuonna 1998. Oulun Jätehuollon johtaja markku Illikainen sanoo, että kokemukset toiminnasta ovat pelkästään myönteiset.

”Pumppaaminen on paitsi ympäristö- myös energia-inves-tointi. Toiminta on meille varsin kannattavaa ja sen ansiosta jätehuoltomaksut Oulussa ovat alhaiset”, hän toteaa.

Ruskon biokaasua käytetään nykyisin Parocin tehtaiden

Toimitusjohtaja Matti Johanssonin mukaan Oulun talousalue tarjoaa pesulalle mahdollisuuksia jopa toiminnan laajentamiseen.

energianlähteenä, Oulun yliopistollisen sairaalan desinfiointi-höyryn tuottamiseen, Oulun Keskuspesulan prosessihöyryn te-kemiseen sekä Ruskon jätekeskuksessa energian tuottamiseen ja kiinteistön lämmittämiseen.

Johtaja Illikaisen mukaan kaatopaikalta pumpataan biokaasua nyt noin kahdeksan miljoonaa kuutiota. Kaikki liikenevä kaasu menee hyötykäyttöön. Kaatopaikan hiljalleen laajentuessa myös biokaasun määrä vähitellen kasvaa.

Rahkeet riittäisivät laajentamiseenkinMatti Johanssonin mielestä Oulun talousalue tarjoaa pesulalle vielä mahdollisuuksia laajentaakin toimintaansa. Kokonaan pois suljettua ei toki ole toiminnan ulottaminen kauemmaskin. Tästä Oulun Keskus-pesulalla on tuoretta kokemusta, kun Vaasan ja Seinäjoen keskussairaa-loiden pyykit on tuotu Ouluun pestäväksi.

Syy tähän on tosin vähemmän mukava: Vaasan Keskuspesula paloi ja oululaiset ovat nyt korvanneet sen tarjoamat palvelut.

”Tulipalojen varaan emme tietenkään voi laajenemissuunnitelmiam-me rakentaa”, hymähtää Johansson.

Yhtä kaikki kokemus on kuitenkin osoittanut, että Oulun Keskuspesu-lan rahkeet riittäisivät palvelemaan kauempanakin olevia asiakkaita.

biokaasua kahdeksan miljoonaa kuutiota


HYVä lIESIVÄHENTÄÄ ENErgIAN KULUTUSTAPuhtaus puoli energiaaruuanlaittaja säästää energiaa, kun keittää suuren määrän kerrallaan ja pitää lieden puhtaana. Martta neuvoo, kuinka ruuanlaittaja voi vaikuttaa sähkön kulutukseen.Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

eivätkä nesteet höyrysty taivaan tuuliin. Kansi pitää lämmön kattilassa.Kun lämmität uunin, paista isompi määrä kerralla. Uunin lämmit-

täminen 200 asteeseen vie yhtä paljon energiaa kuin uunin pitäminen lämpimänä tunnin. Sämpylöiden ja pikkupullien paistamisen jälkeen pataruoka muhii matalassa lämmössä maittavaksi. Uunia ei kannata turhaan aukoa, sillä joka aukaisulla katoaa lämmöstä 25 astetta.

Perheet voisivat ottaa ruuanlaiton yhteiseksi harrastuksekseen. Viikonloppuna porukalla voi valmistaa maittavat ruuat vaikka koko viikoksi. Suunnitelmallisuus ruuanlaitossa vähentää niin sähkölaskua kuin kauppalaskuakin, Pirkola muistuttaa.

Mikrossa pienet annoksetItse tehdyn sämpylän hinta on kaksi senttiä ja pikkupullan 13 senttiä. Sämpylöiden sisään voi piilottaa tähteeksi jääneet puuronloput, sosekei-tot ja juuresraasteet.

Jos taloudessa on leivinuuni tai varaava takka, nyt on oikea aika opetella käyttämään sitä myös ruoan valmistuksessa.

Myös keittolevyn ja uunin jälkilämpö kannattaa hyödyntää. Kun Pirkola aamusella keittää puuron perheelle, hän odottaa, että vesi kie-huu, heittää ryynit sekaan, panee kannen kattilan päälle ja sammuttaa levyn oitis. Puuro muhii lempeästi valmiiksi jälkilämmössä.

Mikroaaltouuni on tehokkain tapa lämmittää ruokaa, jos määrä on pieni.”Yhden ihmisen taloudessa voisin kypsentää joskus jopa perunat

mikrossa. Kahden hengen perheessä asiaa kannattaa harkita, Pirkola miettii, mutta huomauttaa, että myös mikroaaltouuneja on hyvin monenlaisia. Mikrokin toimii tehokkaammin puhtaana. Käytä myös mikroon sopivia posliini- tai muoviastioita.”

”Oman mikroaaltouuninsa ominaisuuksiin kannattaa tutustua, ettei käytä vain yhtä automaattitoimintoa.”

nopea ja virtapihi”Jos keittolevyt ja uuni eivät enää lämpiä kunnolla ja lämpö vuotaa harakoille, on aika miettiä uuden lieden ostoa. Vanhan lieden voi

”Puhtaus on puoli säästöä”, erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:stä sanoo. ”Kun pidät keittolevyt tai keraamisen tason puhtaana ja muistat hangata myös keittoastioiden pohjat kirkkaiksi, energiaa ei mene hukkaan.”

Pirkola neuvookin puhdistamaan roiskeet liedestä hetimiten. Myös uuni on hyvä tarkistaa jokaisen käyttökerran jälkeen, etteivät ruuan-roiskeet pääse pinttymään ja palamaan pintaan.

Myös sopivankokoiset, suora- ja paksupohjaiset keittoastiat ovat tarpeen energiankulutuksen vähentämisen lisäksi siksikin, että tarkoi-tuksenmukaisilla välineillä ruuanlaitto on mukavampaa ja nopeampaa kuin huonopohjaisilla kattiloilla.

Paljon ruokaa kerrallaToinen vanha hyvä energian-säästökonsti on tehdä keitto- ja pataruokaa suuri määrä kerrallaan.

”Keitto- ja pataruuilla sääs-tää energiaa ja työtä. Säästät tiskiä ja saat ruokaa edullises-ti, Pirkola kehuu. Vain yksi keittolevy on käytössä, ja siinä porisee maukkaiksi keitoiksi niin kaali, herne, liha, makka-ra, jauheliha kuin kalakin.”

”Pataruoan vieressä ei tar-vitse seisoa vahtimassa. Senkin ajan voi ulkoilla perheen kera”, Pirkola ehdottaa.

Kun keitos kiehuu, vähennä heti tehoa. Kun keitto porisee maltillisesti, maut jäävät keittoon,

Marja-Leena Pirkola tietää niksit keittiön energiatehokkuuteen.


VINKKEjä KEITTIÖÖN EnERGIAnKuLuTuKSEn VäHEnTäMISEKSI

Pidä liesi ja kokkausvälineet ʶ puhtaina

Käytä paksupohjaista, oikeankokoista ʶkeittoastiaa jossa on tiivis kansi

Säädä keittolevyn teho oikein ʶPaista kerralla enemmän ʶHyödynnä jälkilämpö ʶ

kierrättää mökille savustuspöntöksi”, Pirkola sanoo.

Uuden lieden valinta lähtee perheen koosta ja ruuanlaittotarpeesta. Olipa valinta iso tai pieni, tavallinen tai induktioliesi, kan-nattaa valita energiapihi malli. Myös liesissä on energialuokkamerkinnät.

Nopeus vähentää energian tarvetta. Esi-merkiksi induktioliesi on nopea, mutta jotta sen ominaisuudet pääsevät esille, se tarvitsee omat keittoastiansa. Motivan mukaan induk-tiolevy kuluttaa 10 - 20 prosenttia vähem-män sähköä kuin keraaminen keittotaso tai valurautalevyt, mutta toimiakseen se tarvitsee magnetisoituvat keittoastiat.

”Kiertoilmauuni on ehdoton varsinkin silloin, jos perheessä leivotaan paljon, Pirkola

EnERGIAnKuLuTuKSEEn VAIKuTTAVAT PALJOn OmaT KäYTTÖTOTTumuKSET.

Keittolevyt ja keraamiset tasot kannattaa pitää puhtaina energian säästämiseksi.

sanoo. Kun perinteisessä uunissa vastukset lämmittävät uunia ylhäältä ja alhaalta, kier-toilmauunissa puhaltimet puhaltavat lämmön tasaisesti. Siksi uunissa kypsyy kaksi, jopa kolme pellillistä paistettavaa samanaikaisesti. Kiertoilmauunin paistolämpötila on matalam-pi, eikä sitä myöskään tarvitse esilämmittää.”

Työtehoseuran testeistä saa tietoa eri liesityy-peistä. Vertaile eri tuotteita ja mieti, tarvitsetko lieteen esimerkiksi liesikelloa, paistoautomatiik-kaa, grilliä tai muita erikoistoimintoja.

”Energiankulutukseen vaikuttavat paljon omat käyttötottumukset. Siksi kannattaakin välillä arvioida omia työtapojaan: pidänkö liettä tai uunia turhaan päällä tai keitänkö liian suurella teholla.”


W inWinD on suomalainen tuulivoi-maloiden valmistaja, joka tavoit-telee maailmanlaajuisesti vahvaa

asemaa alallaan. Merikosken voimalaitos on tehnyt sähköä Oulujoen suulla jo kuusikym-mentä vuotta. Shinshowa Finlandin puunja-lostustehdas Haukiputaalla toimittaa suuret määrät sivutuotetta - purua ja puun kuorta -energiantuotannon käyttöön.

Tuulivoima kasvaa lamasta huolimattaTuulivoima on kaikkialla maailmassa kovassa myötätuulessa. Mutta miten käy nyt, kun suhdanteet notkahtelevat pahemman kerran?

Suomalaisen tuulivoimalavalmistajan WinWinDin toimitusjohtaja Jari Varjotie on synkistä talousuutisista huolimatta luottavainen.

”Olin vastikään kansainvälisessä uu-siutuviin energiamuotoihin keskittyneessä suurtapahtumassa Abu Dhabissa. Kyllä siellä

ILMASTOYSTÄVÄLLISEN SäHKön ALKuLäHTEILLä

Tuuli, vesi ja puu ovat tärkeitä ympäristöystävällisen sähkön alkulähteitä. niiden valjastaminen energiantuotantoon vaatii monia tekijöitä ja pitkän ketjun. Teksti: Kari arokylä Kuvat: Kati Leinonen, Juha Korhonen

oli sellainen henki, että tuulivoima on juuri se ala, jolla nyt kannattaa olla”, hän toteaa.

Toki talouden taantuma tuntuu myös tuulivoimaloiden markkinoilla. Voimaloiden ostajat ovat tulleet varovaisemmiksi, rahoi-tuksen järjestäminen on käynyt työlääm-mäksi ja projekteja on viivästynyt ja siirtynyt. Silti Jari Varjotien mukaan on varmaa, että perussuunta säilyy jatkossakin ennallaan: tuulivoiman kasvu jatkuu.

WinWinD – joka on kiipeämässä alallaan globaalisti merkittäväksi tekijäksi – varautuu tuulivoimalaitosten kasvavaan kysyntään lisäämällä reippaasti tuotantokapasiteettiaan. Yhtiö rakentaa parhaillaan Haminaan uutta tehdasta, jossa se ryhtyy valmistamaan kolmen megawatin tehoisia voimaloita. Sen toiminta pääsee vauhtiin ensi lokakuussa. Tehdas pys-tyy valmistamaan vuodessa noin 160 voimalaa ja se työllistää noin 240 ihmistä.

Vuoteen 2011 mennessä Haminan tehtaan

tuotanto on mahdollista kaksinkertaistaa. Tällöin se työllistäisi suoraan jopa 350-400 ihmistä. Myös välillinen työllistämisvaikutus on merkittävä.

Intian Chennaihin WinWinD puoles-taan rakentaa parhaillaan yhden megawatin voimaloita tekevää suurta tehdasta. Samanko-koisia laitoksia se valmistaa parhaillaan myös Iissä Oulun kupeessa.

Toimitusjohtaja Varjotien mukaan Hami-nan tehdas palvelee ennen kaikkea Euroopan markkinoita. Intian tehdas puolestaan suun-tautuu lähinnä Aasiaan ja muualle lämpimän ilmanalan maihin.

WinWinDin pääomistaja on intialainen Sterling Infotech Group. Vastikään Abu Dha-bin Emiraatin omistama Abu Dhabi Future Energy Company sijoitti yhtiöön peräti 120 miljoonaa euroa. Muita osakkaita ovat Suo-men Teollisuussijoitus ja yhtiön avainhenkilöt.


Merikoski elämänsä kunnossaKuusikymmentä vuotta Oulujoen vedestä sähköä jauhanut Merikosken voimalaitos Ou-lussa on elämänsä vireessä. Runsaita sateita seuranneet isot vesimäärät ja vasta remon-toidut koneet siivittivät sen tuotannon viime vuonna ennätyssuureksi.

Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara sanoo Merikosken voimalaitoksen tehneen vuonna 2008 sähköä 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuon-na. Ja silloinkin sen vauhti oli sentään 31 prosenttia parempi kuin vuonna 2006.

”Viime vuonna Merikosken voimalaitok-sen tuotanto nousi jo niin korkeaksi, että ylemmäs on käytännössä vaikea päästä”, kehuu Salovaara.

Kaiken kaikkiaan Merikoskesta irtosi energiaa viime vuonna 268 gigawattituntia. Sen osuus Oulun Energian sähkön tuotan-nosta oli noin 21 prosenttia. Tämä määrä kattaisi suurin piirtein kaikkien oululaisten kotitalouksien sähkön tarpeen.

Merikosken merkitys Oulun Energialle puhtaan, uusiutuvan ja alueellisen energian tuottajana onkin suuri.

Kuusikymppisestä laitoksesta on pidet-

ty hyvää huolta. Vastikään sen ykkös- ja kolmoskoneen generaattorit uusittiin ja juok-supyörät vaihdettiin. Remonttien ansiosta voimalaitoksen teho on kasvanut ja hyötysuh-de parantunut.

Puru ja kuori tarkasti talteenShinshowa Finlandin tehdas Haukiputaalla sahaa, höylää ja jalostaa puuta monenlaisiksi lopputuotteiksi, mutta tuottaa myös suuret määrät purua ja kuorta. Pääosan näistä sivutuotteista se toimittaa Oulun Energialle Toppilan voimalaitokseen, loput se käyttää itse omassa lämpölaitoksessaan.

Ja mistään pikkumääristä ei ole kysymys.”Meiltä lähtee kuukaudessa keskimäärin

5 500-6 000 kuutiota purua ja kuorta Oulun Energian käyttöön. Tämä vastaa noin 45-50 rekkalastia. Omaan energiantuotantoomme käy-tämme lisäksi 2 500-3 000 kuutiota kuukaudes-sa”, laskeskelee tehtaanjohtaja Mikko Salmela.

Sahauksessa ja höyläyksessä syntyvä puru ja kuori otetaan Shinshowa Finlandin tuotan-tolaitoksella tarkasti talteen. Tehtaanjohtaja Salmelan mukaan käytännössä juuri mitään ei mene hukkaan. Sivutuotteet varastoidaan omiin siiloihinsa.

Salmela sanoo, että aikoinaan sivutuotteet olivat melkoinen ongelma ja niiden sijoitta-minen aiheutti paljon päänsärkyä. Nykyisin ne ovat arvokasta tavaraa.

”Toki sivutuotteita otettiin talteen jo 1980-luvulla, mutta niiden menekki ja arvo olivat paljon pienempiä kuin nyt”, hän toteaa.

Lisää purua ja kuorta ei Salmela lupaa, sillä puunjalostuksessa raaka-aine pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti hyväksi – eli sivutuotteiden määrää pyritään pikemminkin vähentämään.

”Väkisin sivutuotteita kuitenkin jonkin verran aina tulee. Ja jos tuotannon määrä kasvaa, niin tietysti purua ja kuortakin syn-tyy enemmän”, hän huomauttaa.

Shinshowa Finland on japanilaisen talovalmistajan Shinshowa Corporationin omistuksessa. Se työllistää Haukiputaalla noin 50 ihmistä. Sahatavaraa sen tuotannosta on vain noin 15 prosenttia. Valtaosa koostuu pitemmällä jalostetuista tuotteista.

Haukiputaan tehdas toimittaa tuotteitaan lähinnä kolmeen osoitteeseen: omalle emoyh-tiölle Japaniin, Euroopan markkinoille sekä kotimaahan.

SäHKÖN jalOSTamINEN TuuLESTA, PuuSTA JA VEDESTä VAATII MOnIA OSAPuOLIA JA PITKän KETJun TEKIJöITä.


MuISTA ILMOITTAA muuTOSTa

Suomi käytti sähköä viime vuonna 86,9 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh). Vähennys vuoteen 2007 oli 3,5 terawattituntia eli 3,8 prosenttia. Sähkönkäyttö väheni yli kol-me prosenttia viimeksi yleislakkovuonna 1956 (-3,1 %) ja sitä ennen vuonna 1947 (-3,4 %).

Vuosi 2008 oli sähkön kannalta poikkeuksel-linen. Talouden taantuma vähensi teollisuu-den sähköntarvetta 7,1 prosenttia. Erityisesti tämä näkyi paljon sähköä käyttävässä met-säteollisuudessa, jossa sähkön käyttö väheni lähes 11 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla väheneminen oli yhdestä kahteen prosenttiin. Palvelut ja rakentaminen tarvitsivat sähköä viime vuonna yhtä paljon kuin edellisvuonna.

Teollisuus käytti kaikesta sähköstä 51 prosenttia. Asuminen ja maatalous lähes 26 ja palvelut ja rakentaminen lähes 20 prosent-

tia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni sähköstä runsaat kolme prosenttia.

Suomen keskilämpötila oli vuonna 2008 noin asteen keskimääräistä lämpimämpi, maan eteläosassa paikoin yli kaksikin astetta. Vuosi oli sateinen, ja paikkakuntakohtaisia vuosisade-ennätyksiä rikottiin eri puolilla Suomea.

Sähkö oli edellisvuotista puhtaampaaHiilellä, maakaasulla ja turpeella tuotettu sähkö aiheutti 12,4 miljoonan tonnin hiilidiok-sidipäästöt. Määrä on 5,3 miljoonaa tonnia vä-hemmän kuin vuonna 2007. Vähennys johtuu hiililauhdutustuotannon supistumisesta.

Suomessa tuotetusta sähköstä 66 prosent-tia ei aiheuttanut kasvihuonekaasupäästöjä (vastaava luku 2007 vuonna 60 %). uusiutu-

SäHKön KäYTTö väHENi vuONNa 2008

vien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia ja ydinvoiman 30.

Hiilidioksidipäästöt tuotettua kilowattitun-tia kohti olivat viime vuonna 168 grammaa, edellisvuonna 228 grammaa.

Sähkö 70 prosenttia kalliimpaa nord Pool Spot –sähköpörssissä sähkön mark-kinahinnat olivat viime vuoden alkupuoliskolla vahvassa nousussa ja syksyllä laskussa. Markki-nasähkön hinta oli Suomessa keskimäärin 70 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007.

Sähkön hinta Suomessa on Euroopan halvimpia. Ostovoimalla mitaten kotitalous-sähkön hinta on Eu-maiden halvin ja noin kolmasosan halvempi kuin Eu-maissa keski-määrin, ilmenee Eu:n Eurostat-tilastosta.Lähde www.energia.fi

Asunnon muutot ja liikehuoneistojen vaihdot tulee ilmoittaa aina myös paikalliselle sähköntoimittajalle.

Hyvissä ajoin tehty muuttoilmoitus varmistaa katkottoman sähköntoimituksen uuteen asuntoosi. Ilmoittamalla muutosta purat sopimuksen nykyiseen asuntoosi ja varmistut, että lähdettyäsi kukaan ei kuluta siellä sähköä sinun laskuusi.

Jokaisessa sähkönkäyttöpaikassa tulee olla voimassa oleva sähköverkkosopimus. Sopimuk-sen solmit ilmoittamalla muutostasi oman verkkoyhtiösi asiakaspalveluun (puhelinnumerot sivulla 2) tai tekemällä ilmoituksen www-sivuilla www.pohjoistavoimaa.fi. Mikäli sähkö-yhtiöllä ei ole voimassa olevaa sopimusta, sähköntoimitus huoneistoon voidaan katkaista.


MuISTA ILMOITTAA muuTOSTa

LäMMIn Sää kutisti kauko-lämmön myyntiäKaukolämmön myynti laski Suomessa viime vuonna 2,1 prosenttia edellisvuodesta ja jäi 10 prosenttia normaalivuotta pienem-mäksi. Syynä myynnin laskuun oli lämmin sää. Kaukolämpöä myytiin viime vuonna 29,4 miljardia kilowattituntia (TWh), jonka rahallinen arvo oli 1,48 miljardia euroa.

Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 56 prosenttia, mikä rahassa laskettuna on 828 miljoonaa euroa. Kaukolämmöllä lämmi-tettäviä asuntoja Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 1,2 miljoonaa ja kaukolämmitetyissä taloissa asuu meillä noin 2,6 miljoonaa ihmistä.

Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen, julkisista raken-nuksista suurin osa. Suurimmissa kaupungeis-sa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia.

Yhteistuotannolla säästöäSuurin osa, 74 prosenttia, kaukolämmöstä tuotettiin lämmön ja sähkön yhteistuotan-nossa. Yhteistuotannossa säästetään polt-toainetta noin kolmasosa verrattuna siihen, että sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen Kaukolämmön toimitusvarmuus on Suo-messa kovillakin pakkasilla erinomainen. Kes-keytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta, mutta myös uusien asiakkaiden liittämistöistä tai kadunraken-nuksen aiheuttamista johtosiirroista. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja, joista ilmoi-tetaan asiakkaille etukäteen.

KunnIAnOSOITuS Merikosken rakentajilleOulun Energian Merikosken vesivoimalaitoksen rakentamisesta ja käyttöönotosta tuli vii-me vuonna kuluneeksi kuusikymmentä vuotta. Merikosken voimalaitoksen rakennussuun-nitelma valmistui vuonna 1919. Hanke oli vireillä 25 vuotta ennen kuin päätös rakentamises-ta tehtiin elokuun 1. päivänä 1939, juuri talvisodan kynnyksellä.

Oulun asukasluku oli tuolloin noin 25 000 ja sähkönkulutus vajaat kuusi gigawattituntia. Merikosken voimalaitoksen vuosituotannoksi oli laskettu noin 170 gigawattituntia, eli lähes 30 –kertainen määrä sen hetkisiin kaupungin tarpeisiin nähden. Hanketta suunnitellessaan kaupungilla oli selkeä visio yhdyskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen vaikutuksesta sähköntarpeeseen.

Itse rakennustyö käynnistyi välirauhan aikaan vuonna 1940 ja jatkui keskeytymättä jatko-sodan ja Lapin sodan vuosina 1941 – 45. Sähköntuotannon Merikosken voimalaitos aloitti toukokuussa 1948.

Osoittaakseen tunnustusta ja arvonantoa Merikosken voimalaitoksen rakentamiseen kes-keisesti vaikuttaneiden henkilöiden työlle ja itse rakennustyöhön osallistuneille Oulun ener-gialautakunta teki keväällä 2008 päätöksen muistomerkin teettämisestä heidän kunniakseen ja rakennustyön muistoksi. Työ tilattiin iiläiseltä kuvanveistäjä Sanna Koivistolta, ja sijoitus-paikaksi päätettiin Merikosken voimalaitoksen läheisyydessä oleva Tervaporvarin puistikko.

Virran voimaMuistomerkki ”Virran voima” koostuu kolmesta muurin osasta, joiden pintarakenne mukai-lee lähellä olevan patoseinämän rakennetta, sekä muuriseinämiin kiinnitetyistä yhdeksästä pronssireliefistä. Muistomerkin läheisyyteen on pystytetty myös alkuperäinen, Merikosken voimalaitosta vuodet 1948 – 2007 palvellut turbiinipyörä.

Yhden muurin pronssireliefit kertovat Oulujoen historiasta ennen voimalaitosrakentamista. Keskimmäisen muurin reliefien sisällöt liittyvät voimalaitoksen historiaan. Yhdessä niistä

on rakennustoimikunnan työskentelyyn keskeisesti vaikuttaneiden Yrjö Hervan, Otto Kar-hin, E. Alpo Aution, Viljo Lehdon ja Eino J. Leinon kasvokuvat ja signeeraukset.

Kolmas muuri on tulevaisuusosio. ”Tulevaisuus on avoin. Olkaamme optimisteja ja toivo-kaamme että se olisi nousujohteinen, kuten muurin nouseva linja, joka päättyy `tulevaisuu-den oven` puolikkaaseen”, sanoo taiteilija Sanna Koivisto.

Kuvanveistäjä Sanna Koiviston veistämä Virran voima -muistomerkki paljastettiin joulu-kuussa 2008. Samassa yhteydessä Oulun Energia luovutti teoksen Oulun Taidemuseolle.


SÄHKÖENErgIAHINNASTOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

ainaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWh

Perusmaksu

Yleissähkö 1 2,50 €/kk 6,71 6,86 7,01

Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,41 6,56 6,71

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,34 6,49 6,64Yöenergia 5,67 5,82 5,97

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 6,47 6,62 6,77Muun ajan 5,98 6,13 6,28

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt sopimukset ovat voimassa 28.2.2011 asti.

VarmaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

Yleissähkö 1 2,50 €/kk 5,45 5,60 5,60 5,75 5,75 5,90

Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,15 5,35 5,30 5,50 5,45 5,65

aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 5,55 5,75 5,70 5,90 5,85 6,05Yöenergia 4,95 5,00 5,10 5,15 5,25 5,30

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 5,75 5,95 5,90 6,10 6,05 6,25Muun ajan 5,05 5,25 5,20 5,40 5,35 5,55

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Toistaiseksi voimassa olevan sopi-muksen tehneille ilmoitamme hinnan-muutoksista kirjallisesti kuukausi etu-käteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloitus-päivänä ja on voimassa sovitun sopimus-kauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopi-muksen siirrosta uuteen kohteeseen voi-daan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaole-via sähkönmyyntiehtoja.

HInnASTO 1.3.2009 alkaenHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMuS

HInnASTO 1.3.2009 alkaen, voimassa rajoitetun ajanHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

MääRäAIKAInEn SOPIMuS

OivaTurvaYleissähkö 1 1,5 €/kk tai 36 €/kertamaksu

Yleissähkö 2 2,5 €/kk tai 60 €/kertamaksu

aikasähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

Kausisähkö 3,5 €/kk tai 84 €/kertamaksu

OIVATuRVA-VAKuuTuS Oivaturva-vakuutuksen voit liittää kaksivuotiseen, määräaikaiseen sopimukseen, jolloin sinulla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OIVAETu OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita ja edellyttää, että kohteet laskutetaan samalla laskulla.


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.lähetä vastauksesi 13.3.2009 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, Pl 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

TuuliVirtaPaikallisella tuulivoimalla tuotettua sähköä.

rtaa

alkaen

5,75snt/kWh

alkaen

5,60snt/kWh

VihreäVirtaVedellä ja puulla tuotettuauusiutuvaa sähköä.

Voita vuoden TuuliVirrat kotiisiKerro oma ympäristöideasi sivustollamme www.pohjoistavoimaa.fi /ymparisto – palkitsemme parhaat ideat!y p p j fi y p p p

Vaihda Vihreään!Oulun Sähkönmyynnin vihreät tuotteet ovat saapuneet.

Vaihda sähkösopimuksesi ympäristöystävällisemmäksi!

Valinnallasi on merkitystäSähköä tarvitaan joka päivä, eikä sen tuotanto ole koskaan ympäristölle ongelmatonta. Omalla valinnallasi voit kuiten-kin vaikuttaa siihen, miten käyttämäsi sähkö tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa.Oulun Sähkönmyynnin uudet VihreäVirta ja TuuliVirta –tuotteet on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukai-sesti. Sähkö tuotetaan kotimaisella työllä oman maakunnan raaka-aineista – uusiutuvasti ja hiilidioksidipäästöttömästi.

Lue lisää ja tee sopimus osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi /ymparisto

sulake 1/09

Documents