sulake 4/2010

Pohjoisen voiman puolesta

4 • 20

10

Turpeesta ON MONEKSI

JOPPAUSKUKOISTI sotien jälkeen

ENERGIATILIon kätevä käyttää

Hyvän palvelun tarjoaminen on meille Oulun Sähkönmyynnissä ja Pohjoista voimaa -yhtiöissä olennaisen tärkeä asia. Teemme kovasti töitä, jotta saisimme kehitettyä tuotteitamme ja palvelujamme jatkuvasti paremmiksi. Yksi osa tätä kehitystyötä on juuri avattu Pohjoista voimaa Energiatili, joka tuo asiakkaallemme kätevän keinon asioida kanssamme ja auttaa lisäksi muun muassa käyttämään energiaa järkevästi.

Pankkiasioiden hoitaminen internetin välityksellä on valtaosalle suomalaisista ollut tuttua puuhaa jo pitkän aikaa. Nyt käyttöön avattu Energiatili tuo samanlaisen mahdolli-suuden hoitaa energiaa koskeviin sopimuksiin liittyviä asioita turvallisesti, helposti ja milloin tahansa. Tämä auttaa meitä palvelemaan asiak-kaitamme entistä paremmin.

Uusi verkkopalvelu auttaa myös energian kulutuksen seurannassa sekä sen säästäväisessä ja vastuullisessa käytössä. Tähän tarkoitetut työkalut tulevat käyttöön asteittain – sitä mukaa kun etäluettavien sähkömittarien asentaminen etenee. Etäluettavien mittarien ansiosta oman kotitalouden sähkön kulutusta voi seurata Energiatililtä tunnin tarkkuudella. Tämä auttaa havaitsemaan omat kulutushui-put ja arvioimaan niiden syitä. Palvelussa on myös erityinen säästötyökalu, jonka avulla omaa kulutustaan voi similoida ja hakea keinoja vähentää sitä. Myös kaukolämmön käyttäjät saavat omat työkalunsa kulutuksen hallintaan.

Verkkopalvelu ei kuitenkaan tarkoita sitä,

että olisimme heikentämässä henkilökohtaista yhteydenpitoa asiakkaidemme kanssa. Kaikkia asioita voi edelleen mielellään hoitaa kanssam-me niin puhelimitse kuin käymällä asiakaspal-velussamme. Ja energian järkevään käyttöön liittyviin kysymyksiin antaa vastauksia oma energiapalveluneuvojamme.

Palvelujen kehittämisessä ei koskaan voi pysähtyä paikoilleen. Siksi olemmekin parhail-laan muun muassa luomassa kanta-asiakasoh-jelmaa, joka sisältää monenlaisia houkuttelevia etuja. Tarkempia tietoja ohjelmasta on luvassa piakkoin, kunhan sen kaikki yksityiskohdat on hiottu valmiiksi.

Sitä ei toki saa unohtaa, että hyvän asiakas-palvelun taustalla täytyy olla erinomainen ja laadukas tuote. Meidän tapauksessamme tämä tarkoittaa sitä, että meidän on toimitettava asiakkaillemme korkealaatuista sähköä luotet-tavasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

Talven pimeän ajan ja kiireisen hyörinän katkaisee pian joulu – valon ja rauhan juhla. Kohta joulun jälkeen tämä vanha vuosi vaihtuu uudeksi. Toivotan kaikille Sulakkeen lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Arto Sutinen

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAArto Sutinen [email protected]

TOIMITUSSIHTEERI Mari Laulumaa [email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Hilkka Lahti, Kristiina Gerkman-Kemppainen

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Vesa Ranta. Anna-Cecilia Kemppainen

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAJoutsen Median Painotalo

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fiKeminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Avaa oma Energiatilisi ja säästä energiaa

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Alex ja Noomi ovat syntyneet Intiassa, mutta adoptoitu Suomeen. Varhaislapsuudesta asti heidän kotinsa on ollut Torniossa – Aila ja Tuomo Ylinärän luona. Lapset tekivät meistä perheen, Ylinärät sanovat.

Sivu 6Kauko Röyhkä ehtii havainnoida suomalaista rakennettua ympäristöä kiertäessään keikoilla ympäri maata.

Sivu 8Vastikään avatun Energiatilin avulla jokainen pystyy hoitamaan itse sähkö- ja kaukolämpöasioitaan sekä pitämään yhteyttä energiayhtiöönsä. Palvelu on helppokäyttöinen ja kätevä.

Sivu 10Turvetta käytetään energian tuottamiseen, mutta siitä on moneen muuhunkin tarkoitukseen. Turvehoidot lämmittävät, hoitavat ja kaunistavat. Lisäksi turpeesta tehdään tekstiilejä ja sitä käytetään maanparannukseen, kasvualustaksi ja eristeeksi.

Sivu 16Tapani Sukanen oppi urheiluväline-edustajana toimiessaan paljon myymisestä ja asiakassuhteista. Sukanen neuvoo energiayhtiöitä nostamaan uskolliset kanta-asiakkaat kunniaan ja tarjoamaan näille erilaisia etuja.

Sivu 18Länsirajalla joppausta eli salakuljetusta harjoitettiin vilkkaasti sotien jälkeen. Salakuljettajien kiireet jatkuivat aina 1960-luvun alkuun asti. Yksi tunnetuimmista joppareista oli Otto Pohjanen – kirjailija Bengt Pohjasen isä.

Sivu 21Ympäristöministeri Paula Lehtomäki muurasi ekovoimalaitoksen peruskiven.

13 Ekovoimalaitos nostaa jätehuollon Oulussa Euroopan kärkeen14 Etäluettavat sähkömittarit yleistyvät17 Lamppujen pakkausmerkinnät yhtenäistyivät22 Sähköenergiahinnasto23 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Tuomo on ammatiltaan valokuvaaja, Aila toimii diakonissana Tornion seu-rakunnassa. Alex opiskelee teologiaa

Joensuun yliopistossa, Noomi on Raumon yläasteen oppilas. Molemmat tulivat Suo-meen Intiasta vauvoina, Alex vuonna 1989, ja Noomi vuonna 1996.

”Alex oli neljä kuukautta vanha, ja painoi neljä kiloa”, Aila muistelee lämpöä äänessään. ”Oli se mullistava tapahtuma, kun hänet ensimmäisen kerran Helsingin lentoasemalla näimme. Siitä hetkestä lähtien meistä tuli per-he”, Tuomo täydentää. Yhtä sykähdyttävä oli se

Alex, 21, ja Noomi, 15, ovat lähtöisin Intiasta. Vaikka he eivät ulkoisesti näytä suomalaisilta, he ovat sitä kuitenkin ajatuksiltaan ja olemukseltaan. Koti on varhaislapsuudesta asti ollut Torniossa, vanhempien, eli Tuomo ja Aila Ylinärän luona.

Äiti Aila ja isä Tuomo muistavat kuin eilisen päivän sen hetken, kun saivat lapsensa kotiin. Sekä Noomi että Alex kokevat olevansa suomalaisia suomalaisten joukossa.

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuva: Anna-Cecilia Kemppainen

hetki, kun Ylinärän perhe näki yksivuotiaan Noomin Intiassa kuusi vuotta myöhemmin.

Pitkä odotus palkittiinLasten adoptoiminen ulkomailta ei ole ihan yksinkertainen prosessi.

”Menimme naimisiin 1.1.1983. Oli alusta asti selvää, että haluamme lapsia. Kun niitä ei kuitenkaan ruvennut kuulumaan, lähdimme miettimään ja tutkimaan adoptiota. Otimme yhteyttä Interpediaan, järjestöön, joka organi-soi kansainvälistä adoptiotoimintaa. Prosessi lähti liikkeelle vuonna 1986, ja noin kolme

vuotta myöhemmin saimme poikamme luok-semme. Noomin odottaminen kesti vieläkin pidempään. Jokuhan tokaisi minulle, että olipa se helppo raskaus, siinä vaiheessa kun vauva oli tullut taloon”, Aila kertoo. Ylinärät ovat sitä mieltä, etteivät ihmiset pahuuttaan päästele tällaisia kommentteja suustaan. Ei varmaan sekään nainen, joka tuumasi, että kiintyyhän sitä kissanpoikasiinkin. Ihmiset eivät vain tule ajatelleeksi, miltä tällaiset luonnehdinnat saattavat tuntua siinä herkässä tilanteessa, kun otetaan ensi askeleita perheenä.

Alex ja Noomi sanovat, että he eivät ole

saimme perheen ADOPTION AVULLA


Perustietoa adoptiotoiminnasta SuomessaAdoptiohakijan on oltava 25 vuotta täyttä-nyt. Yläikärajaa ei ole, mutta käytännössä se on 45 vuotta. Adoptiota voi hakea yksin tai avioparina. Nais- ja miesparit eivät voi hakea adoptio-oikeutta.

Adoptio on osa lastensuojelutoimintaa, ja sitä säätelee suomalainen lainsäädäntö, kan-sainvälisten adoptioiden osalta myös lapsen syntymämaan laki sekä YK:n lasten oikeuksi-en sopimus ja Haagin sopimus.

Prosessi lähtee liikkeelle ottamalla yh-teyttä oman kunnan sosiaaliviranomaisiin tai Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon. Perusteellisen neuvonnan ja kotiselvityksen jälkeen edetään adoptioluvan hakemiseen. Suomessa luvan myöntää adoptiolautakunta. Lopullisen luvan myöntävät lapsen syntymä-maan viranomaiset.

Kansainvälisessä adoptiossa odotusaika on 2 – 5 vuotta. Kotimaisessa adoptiossa odo-tusaika on 3 – 5 vuotta. Kotimaisen adoption kustannukset ovat muutaman sadan euron

luokkaa. Kansainvälisessä adoptiossa kulut ovat 5 000 – 18 000 euroa. Kela korvaa näistä kuluista 1 900 – 4 500 euroa riippuen syn-tymämaasta. Ulkomaisen adoption kuluista suuri osa aiheutuu matka- ja majoituskuluis-ta, koska edellytyksenä on, että adoptiovan-hemmat viipyvät lapsen kotimaassa joitakin viikkoja hakiessaan lapsensa kotiin.

Suomessa on ulkomailta adoptoituja lapsia noin 3 500, kun vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa luku on 43 000. Vuosina 1985 – 2008 lapsia adoptoitiin Suomeen pääosin Venäjältä, Kiinasta ja Thaimaasta. Heitä tuli myös muun muassa Kolumbiasta ja Intiasta.

"JOKUHAN TOKAISI MINULLE, ETTÄ OLIPA SE HELPPO RASKAUS."

törmänneet rasismiin. ”Hyvin ovat myös sukulaisemme ja tuttavamme suhtautuneet meihin. Kun isäni sai kuulla, että saamme lapsen Intiasta, hän lausahti: Ai että Indira Gandhi . Mitään muuta hän ei sanonut sil-loin eikä sen jälkeen itse adoptioon liittyen”, Tuomo toteaa.

”Silloin 80-luvulla oli valittavana joko Intia, Kolumbia tai Etiopia. Me valitsimme Intian. Pelastakaa Lapset ry teki kotiselvi-tyksen meistä. Osallistuimme kursseihin ja valmennuksiin. Haluttiin nähdä, että me olemme sopivia adoptiovanhemmiksi. Ei se ihan helppo asia ole, kyllä siinä sekä yksilönä että parina joutuu monen tarkistuksen kohteeksi. Halpaakaan se ei ole. Leimaveroja maksetaan joka käänteessä, ja kulut nousivat melkoisiksi lasta kohden. Mutta me olimme varmoja asiastamme, ja kaikki on ollut vaivan arvoista”, Ylinärät sanovat.

Noomin tuloa varten isompi kotiAila ja Tuomo olivat samaa mieltä siitä, että toinenkin lapsi on tervetullut perheeseen.

”Aloitimme tämän tapahtumaketjun uudelleen. Saimme kuulla, että runsaan vii-denkymmenen neliön suuruinen asuntomme ei ole riittävän kokoinen perheen laajentamis-ta ajatellen. Hankimme omakotitalon, missä olemmekin viihtyneet oikein hyvin. Noomin odotusaika venyi pitkäksi, koska Intia oli tarkistamassa linjaansa kansainvälisten adoptioitten suhteen. Kuuden vuoden jälkeen siitä kun olimme lähteneet liikkeelle, saimme tiedon, että meitä varten on nyt pieni tyttö Coimbatoressa, Etelä-Intiassa. Noomi asui lastenkodissa, ja hän oli vuoden vanha. Len-simme hakemaan tyttäremme kotiin”, Aila ja Tuomo muistelevat.

Alex oli tuolloin kuusivuotias poika. ”Muistan hyvin, miltä siskon tulo perheeseen tuntui. Olin ehtinyt tottua siihen, että olen ainoa lapsi. Olin alkuun kovin mustasukkai-nen siskolleni. Äkkiä totuin tilanteeseen, ja meillä on hyvät välit. Senkin muistan, että minua kovasti itketti siellä Intiassa. Minä säälin niitä ihmisiä, niitä, joilla ei ollut juuri mitään, vaan kulkivat ympäriinsä kerjäläisi-nä. En minä mitenkään tuntenut kuuluvani sinne, vaikka panin tietenkin merkille, että ihmiset olivat yhtä tummia kuin minäkin”, Alex kuvailee silloisia tuntemuksiaan syn-nyinkaupungistaan Kalkutasta.

ʶ Lapsi saa saman aseman kuin perheeseen syntynyt lapsi, eikä adoptiota voi purkaa.

ʶ Interpedian kumppanimaat, joista lapsia voi adoptoida Suomeen, ovat Etelä-Afrikka, Intia, Etiopia, Thaimaa, Kiina ja Kolumbia

ʶ Pelastakaa Lapset ry:n kumppanimaat ovat Filippiinit, Kiina, Thaimaa ja Venäjä.

Aila tähdentää, että Noomista oli pidetty hy-vää huolta lastenkodissa. Kummankaan lapsen biologisista vanhemmista ei ole annettu tietoa.

”Intialaisten ystävällisyys on sydäntä lämmittävää. Kaduilla lepääviä kerjäläisiäkin kunnioitetaan”.

Noomi jatkaa sanomalla, että kun he palasivat Intiaan lomamatkalle vuonna 2002, hän ei voinut oikein käsittää, että jossakin voi olla niin hurjan paljon ihmisiä.”

Noomin haaveena on lähihoitajan ammat-ti, ja mahdollisesti toiselle paikkakunnalle muuttaminen.

Maailma on kutistunutMaailma pienenee kaiken aikaa, ja kansain-välinen kanssakäyminen lisääntyy sitä mu-kaa. Ylinärän perhetuttuihin kuuluu Tornion seudulla useita ulkomaalaisia perheitä. Aila on mukana Missionaries of charity -järjes-

tössä, joka tunnetaan Äiti Teresa -sisarista. ”Meillä käy vieraita, eli näitä sisaria eri puolil-ta maailmaa. Koen, että mukana oleminen on valtava rikkaus”, Aila sanoo.

Alex opiskelee uskonnon opettajaksi. Hän harrastaa laulamista, ja oli mukana Ilkka Alangon Joensuun kuorossa, joka voitti Neloskanavan Kuorosodan. Sen verran in-tialaiset juuret nuoressa miehessä elävät, että hän pukeutuu traditionaaliseen intialaiseen juhlapukuun silloin kun suomalaiset miehet pukevat ylleen tumman puvun. Noomikaan ei vierasta intialaista pukeutumistyyliä, vaik-ka vielä tällä hetkellä viihtyykin parhaiten hupparissa ja farkuissa ikäistensä tavoin.

”Hyvin kaikki on mennyt. Emme ole kohdanneet minkäänlaisia yllätyksiä, elämä kulkee samaa latua kuin muissakin perheissä, missä on kasvavia lapsia ja nuoria. Olemme olleet onnekkaita”, Aila ja Tuomo kiittävät.


Kauko Röyhkä

Pirstoutunut ympäristö

KOLUMNI

Jokin aika sitten olin keikalla Orimattilassa. Ajoin sinne bussilla Lahdesta. Näin valtavia huolto-asemia, hampurilaisravintoloita, auto- ja tavarataloja, huonekaluhalleja, puutarha-tarvikkeita ja -kasveja myyviä jättiyrityksiä, teollisuushalleja ja ristiin rastiin meneviä voima-linjoja. Tämä amerikkalaistyylinen ostos- ja teollisuushelvetti tuntui jatkuvan loputtomiin.

Sitten tuli pätkä metsää, peltoa ja jonkinlaisena jäänteenä mennei-syydestä maalaistalo tai kaksi kunnes eteeni levittäytyi uusi Orimattila, joka on pieni kunta Helsingin ja Lahden valtavassa imussa. Sinne oli rakennettu kerros-, rivi- ja omakotitaloalueita. Viimeksimainittujen talo-tyyppi on aina samanlainen harmaa tai vaaleansininen pakettipuutalo, joka etäisesti muistuttaa vanhan ajan maalaistaloa. Nimitän niitä Matti Vanhas-taloiksi, koska niissä on samaa kuivaa asiallisuutta, laimeaa pe-rinteisiin nojaamista ja tylsyyttä kuin ex-pääministerissämme. Varmaan niissä on kaikki mukavuudet, mutta ne eivät hivele silmää. Voin kuvitel-la, että illat niissä kuluvat tv:n ja netin parissa. Ulkona ei varmaan huvita istuskella eikä alueella käydä kävelemässä. Ei ole mitään nähtävää. Ihmiset kaipaavat mukavuutta ja idyllistä ympäristöä, mutta sitä idylliä ei näköjään saa rahallakaan.

Melkein joka talon pihalla oli trampoliini ja maastopyöriä lapsille. Mi-ten nämä lapset mahtavat inspiroitua tässä puuduttavassa ja mielikuvi-tuksettomassa hyvinvoinnissa? Millaiset eväät he saavat elämälleen?

Keikkani oli upouudessa gourmetravintolassa, jonka ohjelmapolitiik-kana oli tuoda vanhempia staroja esiintymään uusien asuntoalueiden keski-ikäisille ja melko varakkaille asukkaille. Takahuoneen julisteista päätellen minua ennen täällä olivat käyneet Maarit ja Sami Hurmerinta, Ile Kallio ja Kaija Kärkinen sekä Jussi Hakulinen. Paikka oli aivan täynnä. Porukka tuli ensin syömään hyvin ja sitten vetämään hyvinansaitut viikonloppulärvit musiikkini säestyksellä.

Mikäs siinä. Ihmiset olivat mukavia ja tuntuivat viihtyvän. Muutamat olivat aika sekaisin. Mietin kuinka moni näistäkin käyttää mielialalääkkeitä.

Tilastojen mukaan joka neljäs suomalainen käyttää. Vaikka asiat ovat niin hyvin.

Vähän myöhemmin olin keikalla Rovaniemellä. Kaupunki on yksi Suomen rumimmista, vaikka sijaitseekin kauniilla paikalla Ounas- ja Kemijokien yhtymäkohdassa. Tein pienen kävelyretken. Ydinkeskustan diskojumputuksen säestämä ostos-, irkkupubi- ja texmexhelvetti ei ve-tänyt minua puoleensa vaan suuntasin sivummalle. Ihailin Alvar Aallon suunnittelemaa kirjastoa ja ihmettelin taas kerran miksi nykyarkkitehdit epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Lähes kaikkien kaupunkiemme keskustat on pilattu rumalla rakentamisella.

Miksei tavarataloja ja ostoskeskuksiakin voisi rakentaa hyvällä maulla? Miksei niistä voisi tehdä mielenkiintoisempia paikkoja niin, että niissä voisi oikeasti viihtyä? Ostoskeskuksissakin voisi olla rauhallisia osia, keitaita, joissa ihmiset voisivat istua suihkulähteen ympärillä. Voisi olla gallerioita, miellyttäviä kahviloita, baareja - lyhyesti sanottuna paikkoja, joihin voisi mennä juttelemaan ystävän kanssa tai vain katselemaan ohikulkevia ihmisiä.

Nyt kaupallisuus vie voiton estetiikasta. Ostoskeskusten kahvilat, baarit ja liikkeet ovat epäviihtyisiä ja tylsiä. Joka paikassa soi huono musiikki tai tv on auki. Tuntuu siltä kuin asiakkaat haluttaisiin aivopestä tämän idioottimaisen kulutusyhteiskunnan kasvottomiksi rattaiksi. Heiltä otetaan rahat pois mahdollisimman tehokkaasti, potkaistaan sitten pellolle ja uudet sisään. Heille ei anneta mitään muuta kuin se tuote, josta he ovat maksaneet. Ei ihme, jos tällaisessa ympäristössä herkemmät sielut joutuvat vetämään mielialalääkkeitä. Tai kovia huu-meita, niin kuin hienossa Reindeerspotting-dokumentissa.

Kävelin Ounasjoen rantaan ja ihmettelin miksei siellä ollut kahvilaa, jonne olisi voinut istahtaa ihailemaan jokimaisemaa. Ehkä sellainen istuskelu on typerää joutilaisuutta, vanhanaikaista, romanttista hömpötystä. Nykyihmisen pitää pysyä liikkeessä ja kuluttaa. Ja popsia pillereitä että jaksaa.


Päivärinta kammoksuu kylmää JA VIIHTYY ITALIASSAToimittaja Susanne Päivärinta kammoksuu kylmää. Tämä on johtanut muutamiin melko merkittäviin linjauksiin hänen elämässään.

Ensiksikin Päivärinta päätti jo varhain, että hän muuttaa Oulusta heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan.

”Muistan kun katsoin Toppilassa kylmän myrskyn riepottelemaa merta ja ajattelin, että täältä täytyy päästä pois. Ala-asteella yritin aina päästä lämmittelemään kakluunin lähelle. Silloin ei ollut untuvatakke-ja eikä goretexejä – eli talvella todella paleli”, hän muistaa.

Suomi on liian pohjoisessaNuori ylioppilas muutti ensin San Franciscoon, josta yliopisto-opinnot toivat Tampereelle. Nykyisin Päivärinta asuu Helsingissä, jossa ilmasto on sentään hieman lempeämpi kuin Oulussa. Tosin mereltä puhaltava tuuli hytisyttää sielläkin.

”Ei ulkomaalaisten tarvitse välttämättä mihinkään Lappiin mennä. Kun kone laskeutuu Helsinki-Vantaalle, niin tietää saapuneensa tund-ralle. Sen verran pohjoisessa Suomi sijaitsee”, hän tuskailee.

Aina kun vain on suinkin mahdollista, Päivärinta suuntaa Roo-maan ja viettää perheensä kanssa aikaa Italiassa, missä valoa on enem-män ja lämpötilat suosiollisemmat.

”Viime kesä meni aivan nappiin, kun olimme alkukesän kuumassa Italiassa ja sitten tulimme sopivasti Suomeen, kun kunnon helteet alkoivat täällä. Juuri tuollaisen täytyy kesän ollakin: pitkä ja kuuma. Sellaista hellettä ei olekaan, että valittaisin.”

Lentämällä lämpimäänTästä päästäänkin sopivasti energia-asioihin ja ilmastonmuutokseen.

Susanne Päivärinta tunnustaa lentävänsä lämpimään ajattelematta matkustamisen hiilijalanjälkeä.

”En ole koskaan omistanut autoa, joten voin lentää hyvällä omal-latunnolla silloin kun huvittaa. Häpeällistä tunnustaa, mutta en myöskään kulje kotonani sammuttelemassa valoja tai napsuttelemassa digiboksia pois standby-tilasta. Ja suihkussa lotraan vettä runsaasti. Joutuisin putkaan, jos Suomessa olisi energiapoliisi”, hän arvelee.

Ylipäätään Päivärinta sanoo suhtautuvansa aika skeptisesti hiilijalanjäl-kien laskentamalleihin. Lisäksi häntä häiritsee se, että ihmisten huonolla omallatunnolla rahastetaan. Lobbaajia riittää joka lähtöön, myös poliitikot ovat pyöritettävissä ja riippumatonta energiatietoa on vaikea saada.

”Kohta meille myydään ilmastoystävällisiä villasukkiakin. Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita ja isoa bisnestä. Toki on aivan ensiar-voisen tärkeää, että saastutamme vähemmän ja huolehdimme planeet-tamme puhtaudesta. Energiatehokkuuskin on hyvä asia”, hän sanoo.

Italiassa Päivärinta on huomannut, että sähkö ja kaasu ja energia kaiken kaikkiaan on siellä paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Italialaiset tosissaan pyrkivät säästämään energiaa, koska näin jää talteen reippaasti euroja.

Korkeiden energian hintojen vuoksi Päivärinta joutuu Italiassa joskus jopa kärsimään vilua.

”Ihmiset eivät raski lämmittää asun-tojaan. Siksi niissä voi olla talvisin parin kuukauden ajan todella kylmää ja kosteaa. Roomalaiset ystäväni ihmettelevät, että miten suomalainen voi palella Italiassa. Mutta eihän Suomessa sisällä ole koskaan kylmä, mitä italialaisen on vaikea tajuta. Roomassa olen nukkunut pari kuukautta jopa pipo päässä.”

Toimittaja Susanne Päivärinta on

SULAKKEEN KOLUMNISTI VUONNA 2011


Pohjoista voimaa -yhtiöiden Energiatili on vastikään avattu verkkopalvelu kaikkien asiakkaiden käyttöön. Uuden palvelun avulla pystyy kätevästi ja helposti hoitamaan monenlaista asiointia, joka koskee sähköä tai kaukolämpöä: muun muassa tekemään muuttoilmoituksia, vaihtamaan sopimustyyppiä, tutustumaan kampanjatarjouksiin ja antamaan palautetta.

Energiatili onKÄTEVÄ KEINO ASIOIDAToimittaja Kari Arokylä testasi, kuinka energia-asioiden hallinta onnistuu omatoimisesti.

Aivan uutta on, että Energiatilissä on työkalu, jonka avulla voi etsiä käytännön keinoja energian säästämiseksi. Lisäksi palveluun rakennetaan ensi vuoden aikana mahdollisuus

seurata omaa energian kulutustaan jopa tunnin tarkkuudella.Energiatili parantaa Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakaspalve-

lua. Henkilökohtaisesta palvelusta ei verkkopalvelun avaamisen vuoksi tingitä lainkaan. Puhelimen välityksellä tai paikan päällä käymällä voi edelleen hoitaa energia-asiansa aivan entiseen malliin.

Teksti: Kari Arokylä


Katsotaanpa tätä vähän tarkemmin. Mitä kaikkea Energiatilillä voi tarkasti ottaen tehdä, kunhan on ensin rekiste-röitynyt sinne? Aloitetaan ihan perus-asioista. Mitäpä jos haluaa vaihtaa sähkösopimuksen tuotetta?

Tämähän onnistuu helposti – tuotteen voin vaihtaa tosi kätevästi verkon välityksellä. Lisäksi palvelussa ovat sopimukseni tiedot hyvinkin yksityiskohtaisesti. Klikkaamalla ne auki pääsen halutessani muuttamaan laskuje-ni eräpäivää ja laskutusväliä.

Yhtä näppärästi pystyn vaihtamaan sopi-mustyyppiäni. Toistaiseksi voimassa olevasta pääsen siirtymään määräaikaiseen yksi- tai kaksivuotiseen tai pörssihintaiseen. Myös osoit-teenmuutoksen tekeminen onnistuisi vaivatta – jos nyt sattuisin olemaan muuttopuuhissa.

Lisäksi pääsen tutustumaan Oulun Säh-könmyynnin kampanjatarjouksiin – esimer-kiksi edulliseen jatkotarjoukseen määräaikai-selle sopimukselleni. Saman tien voin myös tarttua tilaisuuteen ja tehdä kaupat.

Energiatilillä ovat tietysti myös omat tie-toni, joita voin tarvittaessa helposti muuttaa tai tehdä niihin lisäyksiä ja poistoja. Esimer-kiksi käyttäjätunnukseni tai salasanani saan muutettua näppärästi.

Kaukolämmön ja sähkön mittarilukemat-kin on uudessa palvelussa helppo ilmoittaa. Läheskään kaikki tätä eivät tosin joudu tai pääse tekemään. Etäluettavien mittarien määrä kun kasvaa jatkuvasti ja samaa tahtia pienenee tarve ilmoitella erikseen mittarilukemia.

Laskutusasioiden hoitaminen sujuu varmasti Energiatilillä helposti?

Näin tosiaan on. Vain parin klikkauksen jäl-keen voin tarkastella jo maksamiani laskuja ja tulostaa laskukopioita. Lisäksi palvelu näyttää vielä maksamattoman laskunikin, jonka voin halutessani suorittaa saman tien.

Entäpä muu yhteydenpito sähköyhtiön kanssa?

Energiatili tekee siitä entistäkin mutkatto-mampaa. Voin lähettää yhtiölle viestejä – ja yhtä vaivattomasti ne kulkevat myös päinvas-taiseen suuntaan.

Mielenkiintoista ja hyödyllistä olisi päästä seuraamaan tarkasti omaa energian ja kaukolämmön kulutustaan. Se auttaisi säästämään energiaa ja ohjaamaan kulutusta.

Kyllä, mutta ihan vielä se ei onnistu. Pitkään ei kuitenkaan tarvitse odottaa. Yritysasiak-kaat voivat jo tarkkailla kulutustaan tunnin tarkkuudella. Yksityisasiakkaille tämä palvelu avautuu vuoden 2011 aikana, kunhan mitta-ustietokanta saadaan rakennettua valmiiksi. Sitten voinkin käydä omalla tililläni tutkimas-sa paljonko sähköä tai kaukolämpöä kulutan. Esimerkiksi kuinka paljon enemmän sähköä kuluukaan, kun kylppärin lattialämmitys on päällä tai kun lauantaina saunan kiuas unohtuu päälle kolmeksi tunniksi. Tai miten paljon oikeasti säästän, jos sammuttelen kaikki turhaan päällä olevat valot ja sähkölaitteet sekä alennan huonelämpötilaa yhdellä asteella.

Mikäs tämä säästötyökalu sitten on?

Vaikuttaa jännittävältä. Se havainnollistaa miten paljon sähköä ja samalla rahaa pystyn säästämään, mikäli muutan kulutustottu-muksiani. Ensiksi valitsen lähinnä omaa tilannettani olevan profiilin, joka määrittelee asunnon koon, asukkaiden lukumäärän ja tyypillisen vuotuisen sähkönkulutuksen.

Ja sitten vain säästämään: Viihteeseen näyttäisi profiilin mukaan

kuluvan noin 550 kilowattituntia vuodessa. Kuusi tuntia päivässä päällä oleva läppäri vie säästötyökalun mukaan sähköä 88 kilowatti-tuntia vuodessa. Jos vähennän sen päivittäistä käyttöä kahdella tunnilla, säästän vuodessa runsaat 1,50 euroa. Eihän tuo vielä kovin paljolta vaikuta, mutta kun pieniä nipistyksiä tekee paljon, niin kertyyhän siitä euroja

Saunominen sen sijaan kuluttaa sähköä jo ihan mainittavasti. Esimerkiksi yksi lisäsau-nomiskerta vuoden jokaisena viikkona lisää sähkölaskua parillakymmenellä eurolla.

PALVELUUN RAKENNETAAN ENSI VUODEN AIKANA MAHDOLLISUUS SEURATA OMAA ENERGIAN KULUTUSTAAN JOPA TUNNIN

TARKKUUDELLA.

Energiatili onKÄTEVÄ KEINO ASIOIDAToimittaja Kari Arokylä testasi, kuinka energia-asioiden hallinta onnistuu omatoimisesti. OTA KÄYTTÖÖN

OMA ENERGIATILISI osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi

Palvelun käyttöönottoon tarvitset sähköpostiosoitteen sekä asiakas- ja käyttöpaikkanumerosi, jotka löydät uusimmasta laskustasi.


Turpeesta on moneksi. Se palaa sähköksi ja lämmöksi, mutta myös hoitaa ja kaunistaa. Turvehoitojen vaikutus perustuu turpeen hyvään lämmönsitomiskykyyn, antisepti-seen vaikutukseen ja turpeen bioaktiivisten aineiden ja hormonien yhteisvaikutukseen, kosmetologi Vuokko Piipponen kertoo.Joka suon laidasta kuokittu turve ei kelpaa kylpy- ja hoitoturpeeksi. Hoitoihin sopii tasalaatuinen, hyvin maatunut turve, jossa on sopivasti mineraaleja. Turpeen laatu tutkitaan ennen käyttöön ottoa. Hoitoturve sisältää muun muassa fulvo- ja humushappo-ja sekä mineraaleja kuten kuparia, sinkkiä, rautaa ja magnesiumia.

Turve LÄMMITTÄÄ, HOITAA JA KAUNISTAA

Esi-isämme tekivät turpeesta parantavia hauteita ja kylpyjä. Samaa perinnettä jatkaa oululainen kauneushoitola Vuokon Taika, jossa turvetta käytetään hoitamaan niin kauneutta kuin kolotuksiakin.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Ulkonäöltään kauneus- ja hoitoturve muistuttaa vetelää mämmiä. Käteen se tuntuu pehmeältä ja siinä tuoksuu kesäinen hilla-suo. Turvehoidosta voi nauttia hoitoloissa ja kylpylöissä, mutta hoitoturvetta voi ostaa myös kotikäyttöön.

Turvetta yltympäriVuokon Taian hoitopöydällä voi nauttia kokovartaloturvehoidosta, mutta turvekääreillä hoidetaan myös pelkästään jalkoja tai selkää.

Vuokko Piipponen sivelee lämmintä turvetta yltympäri kehon, peittelee massan lämpimillä turvemoduleilla ja käärii asiak-kaan vielä peitteisiin. Vajaan puolen tunnin


kuluttua asiakas pesee turpeen pois iholtaan suihkussa. Samalla periaatteella turpeella voi helliä mitä tahansa kipeää paikkaa. Turve-kääreitä voi käyttää myös kylmänä esimerkik-si tulehduskivun lievitykseksi.

"Hoidon jälkeen olo on lämmin ja rentou-tunut, ja iho pehmeä. Turvehoito kiihdyttää aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja lämmittää."

Turve sopii myös hikijaloille. Piipponen on itse testannut jalkahoidon tehon perheen miesväellä hyvin tuloksin.

"Turve levitetään jalkoihin pohkeeseen saakka ja niihin laitetaan muovipussit suojaksi. Sen jälkeen jalat upotetaan noin 40-asteiseen vesikylpyyn ja annetaan olla parikymmentä minuuttia. Hoito on helppo tehdä kotioloissakin."

Turve pehmittää jaloista kovettumat ja hikisukkakin pysyy kuivempana.

Lievitystä ja rentoutusta"Turvehoitoja voidaan käyttää nivel- ja lihas-vaivoihin ja se sopii myös iho-ongelmista kär-siville. Joku on kokenut saaneensa turpeesta tukea painonhallinnassa, sillä turve kiih-dyttää aineenvaihduntaa ja nesteet lähtevät liikkeelle", Piipponen luettelee.

Kosmetologi Vuokko Piipponen levittää turvenaamion asiakkaan kasvoille. Iho kihelmöi ja jälkeenpäin poski on pehmeä. "Turvenaamio sopii hyvin myös miehille," hän huomauttaa.

TURVE SOPII MYÖS HIKIJALOILLE. PIIPPONEN ON ITSE TESTANNUT JALKAHOIDON TEHON PERHEEN MIESVÄELLÄ HYVIN TULOKSIN.

Monet kokevat saavansa turvehoidoista lievitystä vaivoihinsa, ja ainakin mieli rentou-tuu ja stressi laukeaa, kun ihminen antautuu arjen kiireessä hellittäväksi.

Varsinkin kokovartalohoidon jälkeen on hyvä levätä tovi ja juoda runsaasti.

"Turvehoito sopii useimmille, mutta kokovartalohoitoa ei suositella korkeasta verenpaineesta tai sydänvaivoista kärsiville. Osahoito sopii heillekin."

Yhteen sopivatTurvekylpyyn on pulahdettu Euroopassa jo parinsadan vuoden ajan. Suomalaista tuoteke-hitystä sen sijana on turvesauna. Sen voi tehdä kotioloissakin.

"Suojaa lauteet kunnolla, sillä turve voi värjätä puun", Piipponen neuvoo.

Lämmitä sauna noin 60-asteiseksi. Lämmitä turve vesihauteessa noin 40-asteiseksi ja levitä turve kostealle iholle kunnon kerrokseksi. Koko kehon peitteeksi riittää noin litra turvetta. Tur-vetta voi levittää myös kasvoille ja hiuksiin, sillä se auttaa myös päänahan ongelmiin. Mieto, kostea löyly viimeistelee turvesaunan tehon.

"Turve pestään pois pelkällä vedellä, eikä edes hiuksiin tarvita sampoota, sillä turve hoitaa hiuksetkin."

TURPEESTA TEKSTIILEJÄTurvetta hyödyntävää tekstiiliteollisuutta on ollut Euroopassa jo 1800-luvulta. Turvekuitu on peräisin tupasvillasta. Tupasvillakuitua voidaan käyttää raaka-aineena muun muassa kankaissa, lan-goissa, eristeissä, suodattimissa tai vaikka öljyntorjunnassa.

Tupasvillakuidun lujuus paranee, kun siihen sekoitetaan muita kuituja, usein villaa, mutta myös silkkiä ja pellavaa. Sekoituksen jälkeen se karstataan, huovutetaan tai kehrätään langaksi.

Tupasvilla on puolet lämpimämpää kuin villa mutta hieman kevyempää. Tupas-villa on hyvin imukykyinen ja sitoo hyvin kosteutta ja hajua.

Turvevillahuovasta on valmistettu muun muassa hattuja, liivejä, takkeja, tossuja sekä huopia seinävaatteiksi ja sohville.

Lähde: Turveteollisuusliitto , www.turveliitto.fi


"Suomessa on ollut puuta lämmittämi-seen, mutta Britanniassa ja Irlannissa takassa kärysi turve jo muinoin", toimitusjohtaja Aulis Martinmäki Turveruukista kertoo.

KUN OPIMME LASKEMAAN ERI POLTTOAINEILLE ELINKAARIVAIKU-TUKSEN, TURPEEN PÄÄSTÖT OVAT KORKEINTAAN KIVIHIILEN LUOKKAA.

Suomen energiasta 6–7 prosenttia tulee tur-peesta. Turvetuotantoalueita on noin 60 000 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotan-nossa on noin 14 000 hehtaaria. Suomen koko suopinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria eli käytössä on noin 0,7 prosenttia.

Turpeen noston, kuljetuksen ja käytön työllis-tävä vaikutus Pohjois-Pohjanmaalla on lähes 3000 henkilötyövuotta.

Hyödynnettävissä olevat turvevarat sisältävät 13 000 terawattituntia energiaa. Tämä vastaa 1,1 miljardia öljytonnia. Pohjanmeren öljyvarat on arvioitu 600 miljoonaksi öljytonniksi.

Turve sopii myös kasvonaamioksi. Se syväpuhdistaa, kosteuttaa, kuorii ja kiihdyttää pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Turve käy kaikille ihotyypeille, mutta erityisen hyvä se on rasvaisen ja akneihon hoidossa. Hoidon jälkeen iho on pehmeä kuin prinsessalla.

Turpeesta valmistetaan myös sampoota ja saippuaa ja moni päänahan ongelmista kärsivä vannookin turvesampoon nimiin.

Vankasti kotimaistaSuomen turvesoissa on valtava määrä energiaa, mutta energian lähteenä turve on päästökes-kusteluissa saanut pahiksen maineen. Turve on kuitenkin vankasti kotimaista polttoainetta, ja mainettaan parempaa, Turveruukin toimitus-johtaja Aulis Martinmäki vakuuttaa.

"Kaikki polttaminen tuottaa hiilidiok-sidia, pistettiinpä uuniin puuta, öljyä tai kivihiiltä."

Kun opimme laskemaan eri polttoaineille elinkaarivaikutuksen, turpeen päästöt ovat korkeintaan kivihiilen luokkaa.

Nykyisiä energiantuotantomuotoja ja polt-toaineita tarvitaan ainakin niin kauan, että uudet teknologiat on saatu käyttöön. Siihen menee 30 - 50 vuotta, Martinmäki ennustaa.

Turpeen puolesta puhuu sen kotimaisuus, hyvä saatavuus ja työllistävyys. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla turve työllistää suoraan satoja ihmisiä niin turpeennostossa kuin -kuljetuksessakin.

"On hyvä tiedostaa, että nykyisissä kivi-hiilikattiloissa ei voi polttaa metsähaketta, mutta turvekattiloissa se on erinomainen

seospolttoaine. Turvetta voidaan korva-ta kivihiilellä ja myös metsäteollisuuden tarvitsemalla ainespuulla. Esimerkiksi Stora Enson käyttämä puumäärä vastaa suurin piirtein Toppilan voimalaitosten tarvitsemaa polttoainetta. Silloin kuitenkin kuluttajien energialasku kasvaisi, eikä ainespuun poltta-minen ole muutenkaan kansantaloudellisesti järkevää", Martinmäki pohtii.

Turpeen eri käyttömuodoista tarvittaisiin lisää perustutkimusta. Martinmäki uskoo, että hyvinvointipalvelut tulevat miettimään uusia hoitoturpeen käyttökohteita. Kiinnos-

tus turpeeseen lisääntyy myös esimerkiksi biojalosteiden kehittämisen myötä.

Kuivike ja kasvualustaEnergiantuotantoon käytetään 90 prosenttia turpeesta, mutta on sille muutakin käyttöä. Kuohkea pintaturve sopii kuivikkeeksi maati-loille ja hevostalleille.

"Rakennemuutoksen seurauksena maatilo-jen koko on kasvanut ja ne tarvitsevat tuhansia kuutioita kuiviketta", Martinmäki sanoo. Aikaisemmin kuiviketurvetta saatettiin viedä traktorikuormia; se oli palvelua, ei niinkään liiketoimintaa.

Lannan ja turpeen seos voidaan myös kompostoida sellaisenaan. Turvetta käytetään myös kompostointiin ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi Oulussa kiinteät biojät-teet kompostoidaan yhdessä turpeen ja hiekan kanssa viherrakentamiseen sopivaksi mullaksi.

Kasvuturve sopii maanparannukseen ja kasvualustaksi. Turveruukin tuottama kas-vuturve viedään pääosin Keski-Eurooppaan kasvihuoneisiin.

"Turpeen ominaisuuksia arktisessa rakentamisessa, tiepohjien routaeristeenä ja jopa seinäeristeenä, on testattu, ja hyväksi havaittu", Martinmäki kertoo.

Turpeen lämmönpitävyydestä kertoo myös saamelaisten perinteinen asumus, turvekammi.

TURPEESSA RUNSAASTI ENERGIAA


L aanilan ekovoimalaitos nostaa valmis-tuttuaan oululaisen jätehuollon hyvälle länsieurooppalaiselle tasolle. Samalla se

kohoaa maailmankin mitassa aivan kärkipää-hän. Näin arvioi Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen.

”Ekovoimalaitoksen ansiosta jätteiden hyötykäyttöaste Oulun seudulla kipuaa yli 80 prosenttiin. Se on erittäin hyvä luku”, hän kehuu.

Oulun Energia aloitti laitoksensa rakenta-misen viime heinäkuussa. Täydessä käytössä sen on tarkoitus olla vuoden 2012 syyskesällä. Polttoaineenaan Kemiran tehdasalueelle nouseva laitos käyttää lähinnä kotitalouksien syntypaik-kalajiteltua sekajätettä – kaikkiaan noin 120 000 tonnia vuodessa. Puolet jätteestä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja puolet suunnitelmien mukaan muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta.

Kaatopaikkasijoitus väheneeSuomessa on perinteisesti harrastettu jätteiden kuljettamista kaatopaikoille paljon innokkaam-min kuin yleensä läntisessä Euroopassa. Nyt tähän on kuitenkin tulossa muutos – ennen kaikkea siksi, että EU on voimakkaasti rajoit-tamassa biohajoavien jätteiden sijoittamista kaatopaikoille ja Suomi on jopa kieltämässä sen kokonaan. Näihin vaatimuksiin on jokseenkin mahdotonta vastata ilman jätteiden polttamista.

Markku Illikainen huomauttaa, ettei ekovoimalaitos juuri vaadi oululaisia muut-tamaan toimintatapojaan jätteiden kanssa. Jäteastiat pysyvät nykyisellään eikä niitä tule lisää, mutta ei niiden määrä myöskään vähe-

tavallisia. Muutama vuosi sitten niitä oli käytössä jo noin 400. Erityisen paljon laitoksia on muun muassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Ruotsissa. Ranskassa niitä toimi reilusti yli 100 ja esimerkiksi Saksassa noin 60. Ruotsissa laitoksia oli 30 ja Tanskassa 29.

Monet edistyneistä jätevoimamaista ovat

myös erittäin tehokkaita kierrättäjiä. Jätteiden polttaminen energiaksi ei kokemusten mukaan ole lainkaan ristiriidassa kierrätyksen kanssa. Oulun Jätehuollon johtaja Illikainen sanoo kan-nattaneensa jätteiden energiakäyttöä jo pitkään.

”Olen tutustunut jätevoimalaitoksiin monissa Euroopan maissa ja nähnyt kuinka tehokkaita ja turvallisia ne ovat”, hän toteaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme jätevoi-malaitosta, jotka sijaitsevat Kotkassa, Riihimäel-lä ja Turussa. Määrä on kuitenkin kasvussa, sillä Oulun lisäksi sellaista rakennetaan parhaillaan myös Vaasan lähelle. Vantaalle on suunnitteilla pääkaupunginseudun jätteiden polttolaitos.

Oulun Energian kannalta tärkeää on, että ekovoimalaitos monipuolistaa sen tuotantora-kennetta ja polttoainelähteitä. Teholtaan noin 50 megawatin kokoinen ekovoimalaitos tuot-taa jätteistä prosessihöyryä Kemiran tarpeisiin sekä sähköä ja kaukolämpöä Oulun Energian käyttöön.

ne pihoilla tai jätekatoksissa. Lajittelussakaan ei tapahdu muutoksia, mutta pieni lisätark-kuus siinä ei olisi pahitteeksi.

”Paperin ja pahvin kaikki jo laittavat kier-rätykseen, mutta myös metalli ja lasi olisi hyvä noukkia entistä tarkemmin pois sekajätteen joukosta ja toimittaa kiertoon”, hän patistaa.

Monenlaisia ympäristöhyötyjäJätteiden hyötykäyttöas-teen kohoamisen lisäksi ekovoimalaitos tuottaa myös monia muita ympäristöhyötyjä. Se muun muassa hidastaa merkittävästi Ruskon kaatopaikan kasvua ja vähentää sen haitallisia ympäristövaikutuksia. Nykytahdilla Ruskoon kasautuu vuosittain noin 100 000 tonnia jätettä. Ekovoimalai-toksen käynnistyttyä määrä supistuu noin 40 000 tonniin.

Samalla kaatopaikan metaanipäästöt kutistuvat reippaasti. Tällä hetkellä Ruskoon toimitettavasta vuotuisesta jätemäärästä erittyy metaania – 21 kertaa hiilidioksidia vahvempaa kasvihuonekaasua – vuosittain noin 380 tonnia. Ekovoimalaitoksen valmistuttua päästöt putoa-vat 45 tonniin.

”Myös muut kaatopaikan haitat pienene-vät. Hajut vähenevät, ilman laatu paranee ja haittaeläinten määrä supistuu”, huomauttaa johtaja Illikainen.

Tavallinen ratkaisu Euroopassa Euroopassa jätteitä polttavat voimalaitokset ovat

EKOVOIMALAITOKSEN ANSIOSTA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖASTE OULUN SEUDULLA KIPUAA YLI 80 PROSENTTIIN.

EKOVOIMALAITOS nostaa jätehuollon Oulussa Euroopan kärkitasolleTeksti: Kari Arokylä


Sähkömittareiden luku on tuttua puuhaa varsinkin omakotitaloissa asuville. Tähän asti sen on tehnyt sähköyhtiön mittarinlukija tai asukas itse, yleensä kerran vuodessa.

Sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö määrittää, että vuoteen 2014 mennessä 80 prosentilla sähköasiakkaista on oltava etälu-ettava ja sähkönkäytön tunneittain rekisteröivä mittalaite. Uusi

tekniikka romuttaa vanhan käytännön niin, että nyt mittari voidaan lukea automaattisesti etäluentana.

Arviolaskut historiaanEtäluettavien mittareiden käyttöönoton myötä sähkön arviolaskutus, kerran vuodessa tapahtuva mittarinluenta ja tasauslasku siirtyvät histo-riaan. Mittarinvaihdon jälkeen jokainen lasku perustuu todelliseen säh-könkulutukseen, joten laskutus on selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus mahdollistaa myös entistä paremman oman energiankäytön seurannan ja kannustaa säästämään sähköä. Sähköyhtiö voi puolestaan seurata automaattisen mittarinluen-

nan avulla lähes reaaliaikaisesti oman jakeluverkkonsa kuormitusastet-ta ja näin ennakoida mahdollisia tulevia vikatilanteita.

Laskun loppusumma vaihtelee sen mukaan, minkä verran sähköä on käyttänyt laskutusjakson aikana. Sähkölämmittäjillä vaihtelut ovat suurimmat, sillä talvikuukausina kulutus on korkeimmillaan ja kesällä puolestaan pienimmillään. Täysin sähkölämmitteisten talojen talvikuukausien sähkölaskut ovat siis huomattavasti korkeampia kuin kesäaikaan.

Mittarinvaihdon yhteydessä laskutusjakso säilyy ennallaan, mutta sen voi muuttaa helposti verkossa Pohjoista voimaa Energiatilin kautta tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Sähkönkulutus on mahdollista

TODELLISEEN KULUTUKSEEN PERUSTUVA LASKUTUS MAHDOLLISTAA ENTISTÄ PAREMMAN OMAN ENERGIANKÄYTÖN SEURANNAN.

ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT yleistyvät


YHTIÖ JA TOIMINTA-ALUE VAIHDETTU VAIHTOAIKATAULUA

OULUN ENERGIA SIIRTO JA JAKELU OY

Oulu, Kiiminki

35 % mittareista (28 000 kpl) Etäluennan kokonaistoimitusurakka on kilpailutettu ja tuleva toimittaja suunnittelee aikataulun. Tavoitteena on, että vuoden 2013 loppuun mennessä on vaihdettu lähes kaikki jäljellä olevista 60 000 mittarista.

HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNTA

Haukipudas

Yli 90 % mittareista (8 000 kpl) Loput vaihdettuna vuoden 2011 loppuun mennessä.

KEMIN ENERGIA OYKemi

35 % mittareista (5 400 kpl) Vuosina 2010-2013 vaihdetaan vuosittain noin 3 300 mittaria. 2011: Syväkangas, Hauk-kari, Järppi, Takajärvi, Siikakangas, Sauvosaari (loput), Karihaara, Pajusaari, Marttala2012: Junko, Nauska, Kivikko, Tervaharju, Ristikangas, Kivikangas, Koivuharju2013: Karihaara, Koivuharju, Ruutti, Vilmilä, Lautiosaari, Torvinen, Paattio, Vainio

KEMINMAAN ENERGIA OYKeminmaa

2010 loppuun mennessä 60 % mittareista (3 200 kpl)

Vuoden 2011 lopussa etäluennassa 80 % ja vuoden 2012 loppuun mennessä kaikki. Vuoden 2013 aikana mahdollisuus viimeis-tellä mittareiden asennuksia, jos niitä on vielä kesken.

RAAHEN ENERGIA OYRaahe:

Kantakaupunki ja Honganpalo

2010 loppuun mennessä reilu 50 % mittareista (4 000 kpl): Ollinsaari, Kummatti ja Yritysperä sekä Antinkangas ja keskusta osittain.

2011: Keskusta (loput), Miljoonaperä. Syksyllä 2011 aloitetaan Lehmiranta, Pikkuholmi, Vilp-pu ja Kanavanranta. 2012-2013 vaihdetaan loput: Antinkangas, Isoholmi, Kaupunginmet-sä, Honganpalo, Varvi, Lapaluoto, Velkaperä ja mökkialueet. Kaikki mittarit pitäisi olla vaihdet-tuna 2013 loppuun mennessä.

RANTAKAIRAN SÄHKÖ OYSimo

Noin 320 mittaria Vuosina 2011-2013 vaihdetaan noin 1200 mit-taria vuodessa, jolloin vuoden 2013 loppuun mennessä on vaihdettuna 80 % mittareista.

TENERGIA OYTervola

Vaihdot aloitetaan pienellä määrällä vuonna 2011.

TORNION ENERGIA OYTornio

Reilu 30 % mittareista (4 000 kpl) Mittarit vaihdetaan ensin kerros- ja rivitaloihin, koska niissä on runsaasti muuttoja. Omakotita-lot, jotka kuuluvat kerros- ja rivitalojen kanssa samoihin muuntopiireihin vaihdetaan myös ensimmäisten joukossa. Vuonna 2011 vaihdetaan arviolta 2 000 mittaria

maksaa kolmella, neljällä, kuudella tai kahdellatoista laskulla vuodessa. Myös itselle sopivin eräpäivä on valittavissa: 5. päivä, 15. päivä, 20. päivä tai kuun viimeinen päivä.

Vaihtourakka käynnissä Pohjoista voimaa -yhtiöiden alueellaMittarien vaihto on iso, monen vuoden urakka. Pohjoista voimaa -yhtiöiden alueella Oulussa, Kiimingissä, Raahessa, Haukiputaalla, Simossa, Kemissä, Keminmaassa, Torniossa ja Tervolassa vaihdettavia sähkömittareita on yhteensä noin 125 000, joista reilu kolmasosa on jo vaihdettu. Mittarinvaihdosta ei tule asiakkaille lisälaskua, vaan kustannukset on huomioitu sähkön siirtohinnoissa.

Suunnitelma on ohjeellinen ja muutokset mahdollisia.


Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen

Tapani Sukanen käy kahvilla tapaamassa vanhoja kollegoitaan. Kohta hän on jo metsässä keräämässä vaimonsa kanssa polttopuita. Ja sitten on vuorossa kaikenlaista muuta puuhaa. Pian seitsemänkymppisellä eläkeläisellä pitää kiirettä.

Töissä ollessaan hän kiersi ahkerasti isoa aluetta. Tunnettuja urheilu-välinemerkkejä edustaneen oululaisen Sukasen reviiri ulottui Uudesta-kaarlepyystä ja Iisalmesta aina Enontekiöön ja Ivaloon asti. Koko ajan asiakkaita tavannut mies oppi vuosien mittaan paljon kaupankäynnistä ja asiakassuhteiden hoitamisesta.

Sukasella onkin tarjota muutamia vinkkejä energiayhtiöille. Erityi-sesti hän toivoo, että pitkään samalta yhtiöltä sähkönsä ja mahdollisesti lämpönsäkin ostaneet palkittaisiin uskollisuudestaan. Kunnolla toimi-vat kanta-asiakasohjelmat saattaisivat olla iso asia.

”Palvelu voisi myös olla nykyistä räätälöidympää ja yksilöllisempää. Mikä estäisi esimerkiksi tekemästä hyville asiakkaille kohdistettu tarjo-uksia määräaikaisista sopimuksista tai rakentamasta sellaista hinnoitte-lua, että se palkitsee kauan asiakkaina olleita”, pohtii Sukanen.

Hinta ei ratkaise kaikkeaHinta kiinnostaa tietysti aina asiakkaita ja vaikuttaa näiden päätöksiin. Mutta toisaalta sen merkitystä ei saa korostaa liikaa.

”Jos asiakkaan ja myyjän suhde toimii hyvin ja tuote vastaa odotuk-sia, niin kynnys vaihtaa myyjää vain halvemman hinnan takia on aika korkea. Sitä ei silloin ole niin herkkä houkutuksille”, sanoo Sukanen.

Oulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin asiakkaana hän on ollut jo reippaasti yli kolmekymmentä vuotta.

”Aina silloin tällöin tulee soittoja, joissa luvataan sähköä halvem-malla. Usein on kuitenkin käynyt niin, että kun alkaa tarkemmin kysellä, niin ei se hinta olekaan yhtään edullisempi. Ja minä olen sitä paitsi tyytyväinen tähän nykyiseen sähköyhtiööni, enkä koe tarvetta tehdä vaihdoksia”, kertoo Sukanen.

Kännykkäliittymän vaihtamistakin esitetään hänelle aika ajoin.”No, minun liittymäni onkin varmasti se kaikkein kallein, mutta en

ole vaihtanut sitäkään. Se on toiminut kaikin puolin hyvin.”

Kaikkia kohdeltava tasapuolisestiTyöurallaan Tapani Sukanen oppi sen, että kaikkia asiakkaita pitää kohdella yhtä kunnioittavasti ja asiallisesti.

”Ryhdin pitää aina olla suora ja katseen kirkas – tapaapa sitten kenet hyvänsä. Joku ostaa muutamilla kymmenillä euroilla ja joku toinen miljoonilla, mutta molemmat ovat arvokkaita ja ansaitsevat, että heitä kohtaan käyttäydytään samalla tavalla”, hän korostaa.

Pitkä taival edustajana kasvatti Sukasen osaamista kaupankäyn-nissä ja asiakassuhteiden hoitamisessa, mutta teki se muutakin: kehitti hirmuisen supliikin.

”Vaimo kysyy aina kun tulen kaupasta tai muilta asioilta kaupungil-ta, että ketäs tuttuja nyt tapasit. Reissut pakkaavat venymään, kun jään aina suustani kiinni”.

Kaukolämpöä PääskystielleIso ihme ei ollutkaan, että supliikkimies oli eturintamassa, kun joukko Oulun Myllyojalla Pääskystiellä asuvia ryhtyi hommaamaan taloihinsa

Tapani Sukasen vinkit energiayhtiöilleKANTA-ASIAKKAAT KUNNIAAN,PALVELUSTA RÄÄTÄLÖIDYMPÄÄ

Sinikka ja Tapani Sukanen pitävät tärkeänä, että energiayhtiön palvelu toimii kunnolla. Pelkkä hinta ei ratkaise kaikkea.


Yleisvalaistukseen • Energiansäästölamppu

Kohdevalaistukseen • Led- tai kierrekantainen halogeenilamppu

Lyhytaikaiseen käyttöön (varastot, sauna, vaatehuone)

• Kierrekantainen halogeenilamppu

Ulkokäyttöön • Energiansäästölamppu, tarkista soveltuvuus ulkokäyttöön pakkauksesta

Himmenninkäyttöön • Kierrekantainen halogeenilamppu tai soveltuva energiansäästölamppu

Liiketunnistimellisiin ulkovalaisimiin • Kierrekantainen halogeenilamppu

Lumeneita ja kelvineitä wattien sijaanJotta uusi lamppu toisi riittävästi valoa haluttuun kohtee-seen, tulee wattien sijasta vertailla lamppujen lumen-määrää. Lumenit ilmaisevat lampun tuottaman valon määrän. Myös led-lamppujen valon määrä ilmoitetaan jatkossa lumeneina.

Näin vertaat hehkulampun ja energiansäästölam-pun valontuottoa

Tarkista energiansäästölampun lumen-arvo pakkauksesta

Hehku- lamppu

Lampun tuottaman valon määrä = valovirta eli lumen (lm)

Energiansäästö- lamppu

25 W 230 lm 5-9 W

40 W 430 lm 9-12 W

60 W 710 lm 13-15 W

75 W 960 lm 16-21 W

100 W 1380 lm 23-25 W

Myös lampun värisävystä löytyy tietoa pakkauksista. Heh-kulampun värilämpötila on 2700 kelviniä. Mitä korkeampi kelvin-arvo, sitä sinertävämpää valoa lamppu tuottaa. Värilämpötila on usein esitetty pakkauksissa väripalkkina, josta värisävyn päättely onnistuu helposti ilman lukuarvo-jen muistamistakin.

LAMPPUJEN PAKKAUSMERKINNÄT yhtenäistyivät

kaukolämpöä. Aluksi vaikutti siltä, ettei Oulun Energiaa saa oikein innostumaan aja-tuksesta, mutta lopulta neuvottelut johtivat Sukasen ja kumppaneiden toivomaan tu-lokseen. Kaukolämpö alkoi virrata kuuteen alueen taloon pari vuotta sitten.

”Oli tässä savotassa mukana monia mui-takin täältä, Åströmin Kaitsu esimerkiksi. Yhdessä pääsimme hyvään tulokseen, vaikka jouduimmekin maksamaan 450 metrin pätkän putkea itse. Mutta se on jo kuitattu ja olemme täällä erittäin tyytyväisiä”, hän kehuu.

Sukanen antaa myös kiitoksia Oulun Energialle, jonka edustajat olivat hänen mukaansa mukavia ja asiansa osaavia.

”Meihin suhtauduttiin asiallisesti ja tasavertaisesti ja myönteisesti. Ei tullut yh-tään sellaista tunnetta, että tässä muutama tavallinen ihminen yrittää neuvotella ison firman kanssa.”

Omaltakin puoleltaan Sukanen pyrkii pitämään yhteyttä Oulun Energian ja Oulun Sähkönmyynnin kanssa. Esimerkiksi näiden messuosastoilla hän on tuttu näky.

”Täytyyhän siellä käydä juttelemassa tuttujen kanssa ja kyselemässä uusimpia kuulumisia.”

"RYHDIN PITÄÄ AINA OLLA SUORA JA KATSEEN KIRKAS – TAPAAPA SITTEN KENET HYVÄNSÄ."

Energiansäästölamppujen monenkirjavat pak-kausmerkinnät ovat aiheuttaneet ihmetystä ja virheostoksia. Pettymyksiä ovat tuottaneet myös väärät tulkinnat valon määrästä, kun mittayk-sikkö on vaihtunut wateista lumeniin. Syyskuun alussa voimaan tullut asetus yhtenäistää ja tarkentaa lamppujen pakkausmerkintöjä.

Lamppupakkauksista tulee löytyä tiedot energiatehokkuudesta, valon määrästä, käyttöiästä, syttymisnopeudesta, värisävystä, himmennettä-vyydestä, sytytyskertojen määrästä sekä käyttöläm-pötilasta. Uudistuksella pyritään helpottamaan tarkoitukseen sopivan lampun hankintaa.

NÄIN VALITSET OIKEAN LAMPUNHyvälaatuisen lampun erottaa kiinnittämällä huomiota käyttöikään ja sytytyskertojen määrään. Käyttöikä ei kuitenkaan ole lupaus lampun kestosta, vaan käyttöikä on ilmaistu keskiarvona. Myös lampun käyttöpaikalla on merkitystä, joten tarkista pakkauksesta lampun soveltu-vuus ulkokäyttöön tai himmennettävään valaisimeen. Tiloissa, joissa valoja sytytellään ja sammutellaan usein, energiansäästölamppu ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Esimerkiksi WC-tiloissa ja liiketunnistimella varustetuissa käytävissä toimivat paremmin halogeenitekniikkaan perus-tuvat lamput tai ledit.

Valon väriMitä korkeampi kelvinarvo, sitä sinertävämpää valoa lamppu tuottaa. Värilämpötila on usein esitetty pakkauksissa hanainnolli-sena väripalkkina, josta värisävyn päättely onnistuu helposti ilman lukuarvojen muistamistakin.

KäyttölämpötilaHankkiessasi lamppua ulkokäyt-töön tarkista aina pakkauksesta, että lamppu kestää myös alhai-sempia käyttölämpötiloja. Vain sisäkäyttöön tarkoitettujen ener-giansäästölamppujen valontuotto saattaa jäädä pakkasella pieneksi.

EnergiatehokkuusLampun energiatehokkuus selvi-ää energiamerkinnästä. A-luok-kaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen C-luokan lamppuihin verrattuna.

PAKKAUSMERKINNÄT

KATSO LISÄÄ MERKINTÖJÄ OSOITTEESTA www.lampputieto.fi

!17Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

”Väylä oon aina ollu”. Näin lauletaan meänkielellä Bengt Pohjasen kirjoittamassa Joppausoopperaassa. Ja väylä, se on yhdistänyt ihmisiä luonnollisella tavalla. Väylä eli Tornionjoki oli kulkuväylä, tie, joka yhdisti suvut ja talot ja alueen koko elämänmenon vuosisatojen ajan. Kunnes tsaarin punainen viiva vuonna 1809 jakoi kansan kahtia.

Aluksi ihmiset saivat liikkua vapaasti. Kaupankäynti sujui samaan malliin kuin ennenkin. Hankittiin sieltä, missä hinta ja laatu kohtasivat parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta sitten tuli tulli. 1800-luvun puolivälissä rajalle asetettiin puomit ja tullit. Ihmiset olivat ihmeissään. Mitenkäs nyt Suomen eli Venäjän puolelta mennään Ruotsiin kahvia ja sokeria noutamaan. Ja Ruotsissa pohdittiin vastaavasti, että mitenkä niitä hyviä, karkeita jauhoja ja mahorkkaa nyt saadaan, kun raja on esteenä. Rajalla asuvan ihmisen ajattelumalli ei perustu rajallisuuteen, vaan rajattomuuteen. Kun tullimak-sut ja rajanylitysluvat vaikeuttivat liiketoimintaa, rajan ihminen otti vallan omiin käsiinsä. Hän ryhtyi salakuljettamaan, joppaamaan. Syntyi joppareitten ammat-tikunta. Aikanaan heitä sanottiin myös gulasseiksi ja luntreijareiksi. Kuuluisia joppareita olivat muun muassa Otto Pohjanen Kassan kylästä sekä Erik Innala Haaparannalta. Myös suurliikemies Allan Lehto Pellosta on aloittanut toimintan-sa jo hyvin nuorena joppauksen parissa.

Seis, tai ammun!Länsirajalla joppaustoiminta oli vilkkaimmillaan sotien jälkeen. Sitä kesti aina 60-luvun alulle asti. Suomen puolella oli huutava pula lähes kaikesta. Talot oli poltettu, joten esimerkiksi sähkömittareilla oli kova kysyntä. Nauloja ja muita rakennustarvikkeita meni kaupaksi, ja tietenkin kahvi ja sakariini. Suomen puolelta jopattiin oravannahkoja, ne kun olivat tukholmalaisten rouvien mieleen. Kunnon työhevosilla oli kysyntää Ruotsissa. Niitä tarvittiin tukkimetsässä. Teurastetusta lihasta sai Ruotsissa paremman hinnan kuin Suomessa.

Joppaus ei ollut mitään lasten leikkiä. Sitä harjoittivat pääosin parhaassa iässä olevat miehet. Naisia ja nuorisoa, ja jopa lapsiakin käytettiin apujoukkoina. Jop-pari ei tärise, ei vaikka virkavalta hengittää niskaan, tai syyttäjä käräjillä syyttää. Joppari on kunnian mies, hän ei petä kauppakumppaninsa luottamusta. Eikä hän

Joppari T ullihurtta Rajakyylä

JOPPAUKSEN PYHÄ KOLMINAISUUS

Teksti: Kristiina Gerkman-Kemppainen Kuvat: Bengt Pohjasen arkisto, Anna-Cecilia Kemppainen (Pohjasen kuva)

Silloinen kruununprinssi Karl-Gustav vieraili Pellossa 15.4.1970. Vierailukohteena oli Ruotsin Pellon tulliasema. Kuvassa vasemmalta tullimestari Gunnar Falk, tullivirkailija Stig Falk, kruununprinssi ja maaherra Ragnar Lassinantti.


ryhdy varastettuun tavaraan. Kun hän kesken liiketoimiansa kuulee käskyn: ”Seis, tai ammun”, hän ei hätkähdä. Hän tietää, että häntä jah-taava tullimies, poliisi tai rajavartija yleensä ampuu ilmaan, varoituk-seksi. Mutta on hänellä miettimistä ja selittämistä. Repussa, veneessä, autossa, reessä tai vaikkapa vaimon lohenpunaisissa rintaliiveissä voi olla kätkettynä ihan mitä vain.

Lista on hengästyttävän pitkä. Tällainen: Kahvia. Sakariinia. Soke-ria. Viinaa. Rusinoita. Pippuria. Oravannahkaa. Eläviä jäniksiä. Hevo-sennahkaa. Lehmänvuotaa. Porontaljaa. Jauhoja. Kaakaota. Saippuaa. Nuuskaa. Keksejä. Luumuja. Marjoja. Puukkoja. Kenkiä. Tupakkaa. Autonrenkaita. Sisäkumeja. Pistooleja. Vanhoja velkoja. Tervaa. Poltto-öljyä. Kangasta. Takkeja. Nailonsukkia. Partateriä. Hevosia. Lehmiä. Ja paljon, paljon muuta.

Kättä päälle ja sillä selväKirjailija Bengt Pohjanen on elänyt keskellä joppauksen todellisuutta. Oikeastaan mitään muuta todellisuutta hänen lapsuuteensa ei kuulunut-kaan, sillä hänen isänsä, Otto Pohjanen, oli alueen tunnetuin joppari. Häntä sanottiin Jopparikuninkaaksi. ”Isoista rahoista siinä oli kaiken aikaa kyse. Ja samalla yhteisesti sovitusta ja yhteisesti vaietusta elämän-muodosta. Kaikkihan sen tiesivät, että rajan yli jopattiin puolin ja toisin, ei sitä välttämättä mielletty lainvastaiseksi toiminnaksi. Se oli oikeastaan pikku pakko, sillä se toi toimeentuloa ja taloudellista turvaa sekä joppa-rille itselleen, että hänen apujoukoilleen, jotka varastoivat, kuljettivat ja välittivät tavaraa eteenpäin Se oli sen ajan hengen mukainen ilmiö, ja se on myös oleellinen osa Tornionjokilaakson historiaa”, Pohjanen kertoo.

Joppauksessa ei tunneta kirjallisia tilauksia ja tilausvahvistuksia. Mistäänhän ei saanut jäädä jälkiä. Kun asiasta on sovittu, paiskataan kättä päälle, ja asia on sillä selvä. Tärkeintä ei ole miettiä, mistä on sovittu, vaan kenen kanssa asiasta on sovittu. Ja auta armias, jos joku rikkoo sopimuksia, silloin on paras häipyä maisemista mahdollisimman nopeasti. Hämmästyttävän harvoin näin kävi, sillä jokainen tiesi, että maine on mennyttä, ellei tavaralasti ole sopimuksen mukainen.

Jopparin perhe eli vaikenemisen kulttuurissa. Bengt Pohjasen äiti oli harras uskovainen, mutta hän ratkaisi asian siten, ettei kuullut eikä nähnyt mitään. Kun Bengt pienenä poikana sanoi hätääntyneenä,

että ulkoa kuului laukausten ääniä, äiti sanoi vain rauhallisesti, että ei kuulunut. Mitään ei kuulunut. ”Hyvin nopeasti sain oppia minäkin, että mitään ei ole syytä tietää. Kun joku kysyi minulta, missä isäni mahtaa olla, vastasin empimättä, että en tiedä. Jag vet inte, en tiedä, oli ensimmäisiä ruotsinkielisiä lauseita, joita poikasena opin käyttämään.”

Pohjasen äidinkieli on meänkieli. Hän oppi koulussa ruotsia ja suomea, ja on sittemmin kirjoittanut palkittuja romaaneja, näytelmiä, artikkeleita ja käsikirjoituksia kaikilla kolmella kielellään.

Tullimiehestä oli moneksiVaikka tullimiehet hankaloittiviat joppareitten toimintaa, he eivät välttämättä olleet vihollisia yksityiselämässä. Kumpikin osapuoli hoiti omaa hommaansa, se oli pelin henki. ”Meilläkin kävi näitä tullimiehiä kylässä. Kerran kun poliisit ja tullimiehet olivat tarkkailleet kotitalo-amme muutaman päivän ajan, isäni kävi vinkkaamassa heidät sisälle kahville. Kun häneltä tiedusteltiin, miten kauan hän oli ollut tietoinen tästä piirityksestä, hän vastasi: Koko ajan!”

Tullivartija toimi kyläyhteisön uskottuna miehenä. Häneltä kysyt-tiin neuvoa niin syntymään kuin kuolemaankin liittyvistä asioista. Sunnuntaisin tullimies saattoi lukea rukoukset ja todistaa katuvaisille synnit anteeksi. Arkena hän sitten laittoi koppalakin päähänsä ja hoiti varsinaista virkatehtäväänsä. Joppareitten jahtaaminen öiseen aikaan

Kahvikätköt. Maitotonkka ja auton polttoainesäiliö.

17-vuotias Veikko Laitamaa joppausreissulla

Rovaniemellä.

JOPPAUKSESSA EI TUNNETA KIRJALLISIA TILAUKSIA JA TILAUSVAHVISTUKSIA. MISTÄÄN EI SAANUT JÄÄDÄ JÄLKIÄ.


pitkin metsiä ja jokea oli kannattavaa toimintaa, sillä tullimiehelle maksettiin tuntuvat korvaukset jokaisesta tavaralastista, minkä hän sai haltuunsa. Jos joppari jäi kiinni, hän menetti sekä tavarat että kuljetus-välineensä valtiolle. Lisäksi häntä odotti joko sakot tai vankeustuomio.

Joppari keksii keinotJopparit eivät olleet alan harrastajia, vaan täysiä ammattilaisia. He tiesi-vät, miten ja milloin tavaraa kannattaa salakuljettaa yli rajan. He olivat kehittäneet kekseliään viestintämenetelmän, jonka avulla he ilmoittivat toinen toisilleen, että reitti oli selvä tai että nyt ei kannattanut lähteä liikkeelle. Pyykkinaruille ripustettiin tietyn väristä pyykkiä, lampuilla morsetettiin monilla tavoilla, tieto kulki ja tavarat liikkuivat. Varastoi-na käytettiin latoja, saunoja, kauppojen hyllyjä. Maastoonkin saatettiin kätkeä siellä säilyviä tarvikkeita.

”Saisipa jostakin tervaa, että saisi tervattua tuon viheliäisen kuun”, sanoo joppari tuskastuneena Joppausoopperassa. Kuu, kuten valo yleensäkin, oli huono juttu joppauksen kannalta. Pimeän turvin oli helpompaa hoitaa liiketoimintaa. Väylällä kävi kuhina talvisin, kun jää kantoi. Kesällä hevosia ja jopa lehmiäkin jopattiin uittamalla niitä valtakunnasta toiseen. Pohjanen kertoo: ”Joskus meille kläpeille sullot-tiin kenkiin ja lapasiin suuria setelinippuja. Niitä seteleitä saattoi olla pinoittain; niitä sitten räknättiin ja jaettiin kullekin ansionsa mukaan meidän pirtissämme. Oli se villiä meininkiä”.

Villiä oli sekin, kun jäi kiinni. Siinä saattoi menettää huomattavan määrän omaisuutta kerralla. Takavarikko eli pislaaki oli harmittava takaisku. Siitä seurasi käräjöintiä ja monenlaista murhetta. Jopparit olivat kuitenkin yhteisvastuullisia ajattelutavaltaan. Etukäteen oli sovit-tu, että yksi tunnustaa, ja muut maksavat hänelle sitten korvausta siltä ajalta, kun hän istuu tuomiotaan.

Kahvilla ja hevosilla rikastuiSäännöstelyn aikana kahvi oli kysyttyä tavaraa Suomen puolella. Myös sokeri ja sakariini menivät hyvin kaupaksi. Joppausta vauhditti osin tie-tyn hyödykkeen tai tavaran puute, osin kunkin maan hinnoittelupoli-

tiikka. Kron-sakariini oli hyvässä huudossa, samoin Minas-merkkinen paahdettu kahvi ja paahtamaton Santos. Kerralla saatettiin jopata jopa vajaat sata kiloa kahvia, mistään nappikaupasta ei todellakaan ollut kyse.

Otto Pohjanen oli kuuluisa hevoskauppias. Kauppaa käytiin Muodoslompoloon asti. Pohjanen hankki myös lisenssejä eli virallisia myyntilupia hevoskauppaa varten. Toisinaan Pohjasen talon hevoshaas-sa saattoi kirmata kymmeniä hevosia. Kekseliäisyys oli hevostenkin joppauksessa avainsana. Tullia harhautettiin laittamalla kavioihin eläinlääkärin avustuksella leimoja, jotka todistivat hevosten lähtömaas-ta aina kunkin tarkoitusperän mukaisesti.

Takavarikkoja tehtiin joppauksen laajuuteen nähden vähänlaisesti. Oikeudenkäynnit olivat varsin värikkäitä; kukaan kun ei muistanut mitään, kukaan kun ei ollut nähnyt mitään. Valalle ei hevin lähdetty, sillä väärästä valasta seurasi vankeutta. Vaikka taistelu toisinaan oli kiivastakin maastossa, kentällä ja kylissä, kuolemaan johtavia väli-kohtauksia tapahtui harvoin. Niitäkin kuitenkin oli, henkensä ovat menettäneet niin jopparit kuin heitä valvovat tullimiehetkin. ”Se oli jännittävää ja kiehtovaa aikaa. Romantiikkaa joppauksesta on turha hakea, kyllä se oli hermoja ja kestävyyttä kysyvää toimintaa. Tervey-denkin päälle se kävi, isänikin sai vatsahaavan kaikesta työhön liitty-västä paineesta”, Bengt Pohjanen kertoo vakavana. Vakavan sävyisiä monet sen ajan muistot ovat ihmisten mielissä, mutta kyllä huumorilla ja hullunkurisilla edesottamuksillakin on sijansa. Näistä historiallisista vaiheista Bengt Pohjanen on kertonut laajassa tuotannossaan, muun muassa omaelämäkerrallisissa kasvutarinoissaan ”Jopparikuninkaan poika”, sekä ”Tidens tvång”.

Joppausreissuilla oli aikaa tutustua myös paikallisiin nähtävyyksiin. Veikko Laitamaa Kuopion Puijolla.

Helga ja Otto Pohjanen hevoskuljetusautonsa edessä. Vasemmanpuoleisimpana Göte Pohjanen.

Kirjailija Bengt Pohjanen.


YMPÄRISTÖMINISTERI MUURASI EKOVOIMALAITOKSEN PERUSKIVENYmpäristöministeri Paula Lehtomäki toimi päämuuraajana, kun Laanilan ekovoimalaitoksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Lehtomäen lisäksi laastikauhan varressa kävi runsaasti eri tavoin ekovoimalaitoksen suunnittelun tai rakentamiseen osallistuvia.

Muuraustilaisuudessa pitämässään puheessa Lehtomäki totesi jätteiden hyödyntämisen ener-giana tarjoavan pohjoisen Euroopan asukkaille hyvän keinon tuottaa energiaa

”Ensisijainen tavoitteemme on ollut ja tulee olemaan jätteen synnyn ehkäisy jätehierarkian mukaisesti. Tuotteen elinkaaren viimeisenä linkkinä jätteen poltosta saadun energian haaskaami-nen olisi kuitenkin silkkaa hulluutta”, hän huomautti.

Ekovoimalaitoksen perustuksiin muurattiin tilaisuudessa perinteisin menoin teräslieriö, jonka sisälle oli asetettu muun muassa peruskirja, Sulakkeen ja Oulussa ilmestyvien sanomalehtien tuoreimmat numerot ja rahoja sadan euron setelistä alaspäin.

SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTE OULUN ENERGIAN TOIMITALON PIHAAN Oulun Energia on avannut ensimmäisen latauspisteensä sähköautoille. Pisteessä voi ladata tuulisähköä uuden sukupolven hybridi- ja täyssähköautoihin. Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimi-tusjohtaja Arto Sutinen sanoo Oulun Energia -konsernin yhtiöiden hakevan näin kokemuksia ja näkemyksiä, jotka auttavat latauspisteiden konseptoinnis-sa ja kehittämisessä.Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n toimitusjohtaja Antti Timonen kertoo pisteen olevan niin sanottu hidas latauspiste, joka on sovitettu nykyisen akkuteknologian vaatimuksiin. Sen teho on kolme kilowattia. Teknologian kehittyessä latauspisteet muuttuvat 250 kilowatin tehoi-siksi, jolloin akun lataaminen täyteen kestää enää noin 6-10 minuuttia.

Latauspiste sijaitsee Oulun Energian toimitalon pihassa osoitteessa Kasarmintie 6. Sen käyttäminen on ilmaista. Lataustolppa on Enston kehittämä.

”Tulevaisuudessa latauspisteitä on tarkoitus rakentaa sin-ne missä ihmiset liikkuvat – esimerkiksi kauppakeskusten ja tietysti myös huoltoasemien yhteyteen. Verkoston raken-tamisessa tarvitaan yhteistyötä sähköyhtiöiden ja muun muassa kiinteistönomistajien kanssa”, toteaa Timonen.

NIMITYSUUTISIAOulun Energian talousjohtajaksi kesällä valittu kauppat.maist. Antti Ollikainen on 1.11.2010 aloittanut työnsä Pohjoista voimaa -joukossamme. Hän vastaa Oulun Energia -konsernin ja siihen kuuluvien yritysten hal-linnosta ja taloudesta. Antti palasi synnyin- ja koulukaupunkiinsa Ouluun Jyväskylästä, jossa hän toimi tilintarkastajana Deloitte & Touche Oy:ssä. Sulake toivottaa hänet terve-tulleeksi energia-asioiden pariin.

MUISTA ILMOITTAA MUUTOSTA!Muuttaessasi uuteen kotiin on sähkösopimuk-sesta huolehtiminen yksi tärkeimmistä asiois-ta. Hyvissä ajoin tehty muuttoilmoitus varmis-taa katkottoman sähköntoimituksen uuteen asuntoosi. Päättämällä samalla sopimuksen nykyiseen asuntoosi, varmistut, että lähdettyä-si kukaan ei kuluta siellä sähköä sinun laskuusi. Oulun Sähkönmyynnin asiakkaana voit tehdä muuttoilmoituksen monella tavalla:

ʶ verkossa www.pohjoistavoimaa.fi -sivustolla joko oman Energiatilisi kautta tai Ota yhteyttä -lomakkeella ʶ lähettämällä sähköpostia asiakaspalveluun osoitteeseen [email protected] ʶ soittamalla asiakaspalveluun numeroon 0800 30 5000 ʶ täyttämällä ja palauttamalla muuttokortin, joita on käytössä joillakin yrityksillä ja yhtei-söillä, kuten PSOASilla ja Sivakalla

Jos sinulla ei ole aiempaa sähkösopimusta Oulun Sähkönmyynnin kanssa, muuttoilmoi-tus hoituu samalla kun teet uuden sähköso-pimuksen kanssamme.

Muuttajan muistilista löytyy osoitteesta www.pohjoitavoimaa.fi/asiakaspalvelu/muuttajan_muistilista


OIVAETU OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

SÄHKÖENERGIAHINNASTO

AinaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 6,95 7,10 7,25Yleissähkö 2 5,04 €/kk 6,77 6,92 7,07Aikasähkö 5,04 €/kk

Päiväenergia 6,77 6,92 7,07Yöenergia 6,09 6,24 6,39

Kausisähkö 5,04 €/kkTalviarkipäivä 6,89 7,04 7,19Muun ajan 6,40 6,55 6,70

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt yksivuotiset sopimukset ovat voimassa 30.9.2011 asti ja kaksivuotiset 30.9.2012 asti.

VarmaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,80 7,00 6,95 7,15 7,10 7,30Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,63 6,82 6,78 6,97 6,93 7,12Aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,90 6,95 7,05 7,10 7,20 7,25Yöenergia 6,00 6,50 6,15 6,65 6,30 6,80

Kausisähkö 5,00 €/kkTalviarkipäivä 7,50 7,25 7,65 7,40 7,80 7,55Muun ajan 6,00 6,45 6,15 6,60 6,30 6,75

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneil-le ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuu-kausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7-22 ja yö-energia klo 22-7. Mikäli mittaus poikkeaa tästä, sovel-letaan aikasähkön hinnoittelussa kausisähkön hintaa. Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.-31.3. klo 7-22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.-31.3. klo 22-7 ja ajalla 1.4.-31.10. koko ajan.

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistai-seksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessa sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7-22 ja yöenergia klo 22-7. Mikäli mittaus poikkeaa tästä, sovel-letaan aikasähkön hinnoittelussa kausisähkön hintaa.

Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.-31.3. klo 7-22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.-31.3. klo 22-7 ja ajalla 1.4.-31.10. koko ajan.

Pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. Energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu.

Etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelli-seen tuntipohjaiseen kulutukseen. Muussa tapauksessa mitta-rilukema tulee ilmoittaa kuukausittain Oulun Sähkönmyynnil-le. Mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon.

Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan viral-lisen tasekäyrän arvoilla. Kaksiaikamittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille.

Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalen-terikuukauden viimeinen päivä. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

PÖRSSIHINTAINEN SOPIMUS Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

SpotVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

Perusmaksu5,00 €/kk 0,25 + spot 0,4 + spot

Spot-hinta on kuukauden Nord Pool -keskihinta. Kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa.

OIVATURVA-VAKUUTUS OivaTurva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

Kuukausittain KertamaksuYleissähkö 1 1,5 € 36 € Yleissähkö 2 2,5 € 60 €

Aikasähkö 3,5 € 84 € Kausisähkö 3,5 € 84 €

HINTAKATTOSpotVirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. Tällöin sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,5 € / kk

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS Hinnasto 1.12.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMUS HINNASTO 1.11.2009 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

UUSI TUOTE!TUTUSTUMISTARJOUS:

LOPPUVUODEN

PERUSMAKSUT

0 €

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta energiansäästölamppuja.Lähetä vastauksesi 10.1.2011 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMUS HINNASTO 1.11.2009 alkaen Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %


Energiatili on käytössä kaikilla Pohjoista voimaa –yhtiöiden asiakkailla (Oulun Energia, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Sähkönmyynti Oy, Haukiputaan Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Kemin Energia Oy, Keminmaan Energia Oy,

Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Tenergia Oy ja Tornion Energia Oy).

Ota Energiatili käyttöösi 31.1.2011

mennessä ja VOITA VUODEN

SÄHKÖT!Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Pohjoista voimaa -yhtiöiden SÄHKÖINEN ASIAKASPALVELUKANAVA

Avaa oma Pohjoista voimaa Energiatilisi ja tee energia-asioiden hoidosta ennennäkemättömän helppoa!Kirjaudu sisään osoitteessa

www.pohjoistavoimaa.fiPalvelun käyttöönottoon tarvitset sähköpostiosoitteen sekä asiakas- ja käyttöpaikkanumerosi, jotka löydät uusimmasta laskustasi.

Energiatilillä voit:· Päivittää omia yhteystietoja· Tarkistaa sopimustilanteen· Muuttaa sähkösopimusta· Tehdä muuttoilmoituksen· Tarkastella laskuja· Ottaa yhteyttä asiakaspalveluun· Ilmoittaa sähkö- ja kaukolämpömittareiden lukemat· Hyödyntää ajantasaiset kampanjaedut

sulake 4/2010

Documents