sulake 2/2012

Pohjoisen voiman puolesta

2 • 2012

Lähiluonnostaruokapöytään

remontti toiRahansäästöä

kaiken takana on auRinko

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAoulun Sähkönmyynti oykasarmintie 6, pL 11690101 oulupuhelin: (08) 5584 3200ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAarto Sutinen [email protected]

TOIMITUSSIhTeerI Mari Laulumaa [email protected]

TOIMITTAJATkari arokylä, kristiina Gerkman-kemppainen, Susanna Ekfors, Hilkka Lahti, päivi Mäkinen

VALOKUVAAJATkati Leinonen, Vesa ranta, Mika ahonen

TAITTODarwin oy, oulun Sähkönmyynti oy

PAINOPAIKKAErweko oy

OSOITeLÄhdeoulun Sähkönmyynti oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, kiiminki, kemi, keminmaa, oulu, raahe, Simo, tervola, tornio ja yli-Ii Itellan osoitteettomassa täysjakelussa.

POhJOISTA VOIMAA -YhTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.pohjoistavoimaa.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirtoOulun Energia Urakointi Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat monenlaisia uusia palveluja. uskoisin,

että melkoiseksi hitiksi muodostuu etämit-tareiden myötä käyttöön tuleva Energiatilin raportointipalvelu, jonka avulla jokainen voi seurata omaa sähkönkulutustaan tunnin tarkkuudella. auttaahan tämä huomattavasti sähkön vastuullisessa käytössä.

kulutuksen raportoivasta palvelusta on kertynyt muutaman kuukauden verran kokemuksia kemistä. Siellä kaikilla pohjoista voimaa -joukkueeseen kuuluvan kemin Energia oy:n asiakkailla on ollut helmikuus-ta lähtien etäluettavat mittarit ja jo parin kuukauden ajan myös mahdollisuus seurata omaa sähkönkulutustaan Energiatilin kautta.

pilottiasiakkaiden ryhmältä pyydettiin alkuvuoden aikana mielipiteitä palvelun käy-tettävyydestä ja niitä myös saatiin. kyselyn kertoma palaute oli pääosin myönteistä ja rakentavaa. Hyviä parannusehdotuksiakin tuli ja niitä on jo tässä vaiheessa pyritty ottamaan huomioon. tässä on muutamia poimintoja palautteesta:

Itse olen palvelun koekäyttäjänä innok-kaasti tarkkaillut sähkönkulutusta omassa talossamme ja kyllä raportit ovat keskus-telua keittiön pöydän ääressä herättäneet. nuorisollekin on ollut helppo osoittaa, miten kulutukseen voi vaikuttaa.

olen ihan vakuuttunut, että etämittareista ja kulutuksen seurannasta on paljon hyötyä sekä asiakkaille että sähköyhtiölle. Se, että ne esimerkiksi helpottavat sähkön järkevässä

käytössä, on molempien osapuolien etu. on myös tärkeää, että verkkopalvelut – joista kulutuksen raportointi on yksi – vahvistavat asiakkaiden ja yhtiön välistä vuorovaikutusta. Voin myös jo nyt luvata, että Energiatilin pal-veluja kehitetään jatkuvasti ja osa niistä siirtyy myös mobiililaitteisiin.

Etäluettavien mittareiden asentaminen etenee koko pohjoista voimaa -alueella. aikatauluista kerrotaan muun muassa tässä Sulakkeessa. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

kevät on edennyt hitaasti ja tätä kirjoittaes-sani tuntuu, ettei kesä taida tulla laisinkaan. tuskin kuitenkaan menee pitkään, kun jo päivittelemme liiallisia helteitä. toivotan kai-kille Sulakkeen lukijoille mukavaa ja sopivan lämmintä kesää!

Arto Sutinen

uusi palvelu auttaasähkön vastuullisessa käytössä

”Hyvin toimii, ei korjattavaa.”

”raportit ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä.”

”päiväraporttiin voisi lisätä ilman lämpötilan.”

”Vielä se näinkin vanha asiakas oppii käyttämään, kun vähän harjoittelee.”

”raporteissa voisi olla viikonpäivät. Lisäksi keskikulutus ja vertailu muiden kuluttajien keskiarvoon.”

”Se, että onko tästä mitään hyötyä, en osaa sanoa, mutta mielenkiintoinen joka tapauksessa.”

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

remontti toi rahansäästöäomakotitalon perusteellinen remontti ja kaukolämpöön siirtyminen leikka-sivat oleellisesti energiankulutusta.

4

6 koLuMnInaisten ja miesten välillä on se pieni ero myös esiintyjinä, toteaa tuomas Enbuske kolumnissaan.

7 SäHköä ELäMän VärEISSäklikkaa osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi/sytytavalo ja päätä, mihin hyvään tarkoitukseen lahjoitamme sähköä.

8 raportoIntItyökaLu SEuraa EnErGIankuLutuSta tarkaStI

kemin Energian verkkoalueen asiakkaat saavat nyt täsmällistä tietoa energiankulutuksestaan Energiatilin raportointipalvelun avulla.

15 toppILan ykköSykSIkön korVaaMISESta ESISELVItySoulun Energia on ryhtynyt selvittämään, kuinka korvata elinkaarensa päätä lähestyvä toppilan voimalaitoksen ykkösyksikkö.

18 SäHköt SaIn, SäHköt kItaraan amfisoundin verstaalla Haukiputaalla valmistuu kitaroita soittajien käyttöön eri puolille maailmaa.

20 päIVItä kIErrätySkuVIot kuntoonkärppien hyökkääjä Joonas Donskoi ja kivareiden perhe tuunasivat kotinsa kierrätysvalmiudet uudelle tolalle.

22 poHJoISta VoIMaa -EtuaSIakaSSIVutLaura Voutilainen, Sami pitkämö ja oulu Sinfonia vievät yleisönsä Las Vegasiin pohjoista voimaa -kesäkonsertissa elokuussa. pohjoista voimaa -etuasiakkaille on kätevästi tarjolla monenlaisia rahanarvoisia etuja ja lisäpalveluja.

26 SäHköEnErGIaHInnaSto

27 rIStIkko

kaiken takana on aurinkoViime kädessä likimain kaikki energia maapallolla perustuu auringon fuusioreaktioon.

12Lähiluonnosta ruokapöytäänpiha ja metsä ovat tulvillaan luomua lähiruokaa – kuten voikukkia, nokkosia ja horsmia.

10

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

rEMonttI toI Rahansäästöä

E nergiansäästö ei ollut oululaisella Reijo Kivelällä päällimmäi-senä mielessä, kun hän teetti remonttia talossaan. 1960-luvulla rakennettu omakotitalo oli lähes alkuperäisessä kunnossa, ja

lämmitysjärjestelmä ja putket olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Edes-sä oli mittava remontti, jossa Kivelä halusi laittaa mukavalla paikalla sijaitsevan entisen kotitalonsa saman tien kerralla kuntoon.

Kesällä 2009 alkaneessa remontissa uusittiin käytännöllisesti katsoen kaikki salaojaputkista sähkövetoihin. Huonejakoja uusittiin ja puolilämpimänä aiemmin ollut kellari muutettiin lämpimäksi tilaksi. Kellaria syvennettiin ja alapohjan alle ja talon runkoon tehtiin lämpö-eristys. Yläpohjan vanhat sahanpurueristeet vaihdettiin ekovillaan.

Talon alkuperäiset puuikkunat olivat Kivelän isän tekemät. Ne vaihdettiin A-eristysluokan ikkunoihin. Myös uudet ulko-ovet ovat hyvää lämpöluokkaa. Painovoimainen ilmastointi vaihtui koneelliseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenottoineen ja jälkilämmityksineen. Lämpöpattereita ei enää ole, vaan koko talossa on nyt lattialämmitys.

Myös kodinkoneet uusittiin kokonaan. Laitteet valittiin parhaasta energialuokasta. Alakertaan rakennettiin vielä varaava tiilitakka. Talo lämpesi aiemmin öljyllä, mutta remontin yhteydessä liityttiin kaukoläm-pöön. Kaukolämmössä Kivelää miellytti vaivattomuus. Kaukolämpö-putki kulkee tien toisella puolella, joten verkkoon oli helppo liittyä.

Mukavampaa asumistaKivelä on asunut Välivainiolla puolisonsa Judy Songin kanssa vuodesta 2005. Ennen remonttia talon patterit saattoivat lämmetä epätasaisesti ja ikkunoita piti tiivistää.

Remontin jälkeen asumismukavuus ja viihtyvyys paranivat. Sisälämpö-tilat pysyvät tasaisina eikä vedon tunnetta ole. Muutokset näkyvät myös lämmityslaskussa. Kivelä muistelee 234 neliön talossa kuluneen öljyä noin 3500 litraa vuodessa. Vuosittainen lämpölasku oli noin 4 000 euroa.

”Kaukolämpöä kului 24 megawattituntia vuonna 2011. Kauko- lämpölasku oli 1 330 euroa perusmaksuineen ja energiamaksuineen”,

Perusteellinen remontti ja kaukolämpöön siirtyminen vaikuttivat oleellisesti omakotitalon energiankulutukseen.

Teksti: päivi MäkinenKuvat: Vesa ranta


uudet Rakentamisen eneRgia-määRäykset voimaan 1.7.2012uudisrakentamisessa siirrytään heinäkuun alusta kokonais-energiatarkasteluun.

kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapah-tuvaa energiankulutusta. Siinä huomioidaan lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. kokonais-energiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan E-luvulla. pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille.

rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto vaikuttaa E-luvun laskemiseen. Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, ker-roin on 1, sähkön 1,7, kaukolämmön 0,7 ja uusiutuvan energian, kuten pelletin ja maalämmön, 0,5. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutu-via energianlähteitä.

uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräyksiä tiukentamalla saavutetaan keskimäärin 20 prosentin parannus energiatehokkuuteen verrat-tuna nykyisiin määräyksiin.

Esimerkkejä rakennusluvan edellyttämistä vuotuisista E-luvuista, joita ei saa ylittää:• Pientalo 130–204kWh/m2

• Rivitalo 150kWh/m2

• Asuinkerrostalo 130kWh/m2

• Toimisto-,opetusrakennus,päiväkoti 170kWh/m2

• Liikerakennus 240kWh/m2

sanoo Kivelä. Säästöä kertyy vuodessa noin 2 500 euroa.Tulos yllätti Kivelän. ”En olisi odottanut, että lämmitys-

kustannukset laskevat näin paljon”. Hän arveli kustannusten putoavan ehkä puoleen entisestä,

mutta sen allekin päästiin. Talossa on elelty tavallisen mukavasti eikä kiristämällä kiristelty lämpötiloja alaspäin. Kokonaissääs-tön kannalta muutamalla säästetyllä lisäeurolla ei olisi Kivelän mukaan edes merkitystä. Sähkönkulutusta hän ei ole niinkään tullut seuranneeksi, mutta suurempia muutoksia kulutukseen ei todennäköisesti ole tullut, koska talossa asui aiemminkin kaksi ihmistä.

Kivelä ei ole laskenut, paljonko energiaratkaisujen osuus on taloon tehdystä kokonaisvaltaisesta remontista. Hän arvelee ener-gian kulutukseen liittyvien kulujen olevan 40 000–50 000 euroa. Hän on laskenut, että muutokset maksavat itsensä takaisin 15–20 vuodessa.

Parin vuoden valmiissa kodissa asumisen jälkeen hän ei keksi mitään, mitä tekisi nyt toisin.

”Remontin aikana kävi tietysti joskus mielessä, että olisi tämän voinut jättää tekemättäkin”, hän naurahtaa.

reijo kivelä yllättyi, kuinka paljon lämmitys-kustannukset laskivat remontin jälkeen.


Se pieni ero

koLuMnI

O len haastatellut työssäni radio- ja tv-toimittajana tuhansia miehiä ja naisia. korrekti toimittaja-minäni sanoo, ettei ihmisiä saa

kohdella sukupuoltensa edustajana, vaan yksilöinä. toisella olkapäälläni seisova epäkor-rekti havainnoitsija taas on huomannut kiusal-lisen faktan. Sukupuolilla todella on eroja.

Ennen kuin suutut – hani – anna minun selittää.

kuvio on aina tismalleen sama. ohjelmaani on tulossa naisvieras. Ennen haastattelua tämä on hermostunut. "Mistä aiot puhua?", "Mitä aiot kysyä?", "Et kai aio puhua siitä taikka tästä?", "Voi ei. En minä tuosta osaa puhua".

Miehet taas karauttavat paikalle viime hetkellä ja ovat korostetun – ehkä jopa liioi-tellun – rentoja: "Mitäs tässä, meikä handlaa tämän tilanteen".

kuulija- ja katsojapalautteessa valitetaan aina samasta. Miksi siellä radiossa puhuvat vain keski-ikäiset äijät? no, minäpä vastaan. Siksi, että naiset suostuvat huomattavasti harvemmin haastattelun. yritin viime syksynä saada radion keskusteluohjelmaan euron krii-sistä edes yhden naisen.

kun lopulta suunnilleen radiotalon keittä-jäkin kieltäytyi, jouduin tekemään talousjutun vain miesten kanssa. tämä kuvio toistuu usein. 20 vuotta alaa tutkinut pohjoismaiden paras naistutkija saattaa sanoa puhelimessa, ettei tiedä tarpeeksi alasta. Mies taas vastaa tutkineensa vähän eri asiaa, mutta tulee silti mielellään puhumaan tästäkin, koska on luke-nut aiheesta kaksi kirjaa.

Sama koskee seminaareja, joita olen ve-tänyt satoja. naispuoliset seminaaripuhujat ovat yleensä neuroottisen huolissaan kaikesta: miten mikrofonit toimivat, onko power point -vehkeen kaukosäätimessä varmasti pattereita ja miten heidän tulisi puhuessaan pitää käsiään. kyllä. naiset kysyvät tätäkin yllättävän usein.

no. ovatko naiset sitten miehiä huonom-pia puhumaan tai jotenkin vähemmän ammattitaitoisia? tässähän se paradoksi onkin. kun eivät ole. olen erittäin usein häm-mästynyt, kun hikoillut ja jännittänyt nainen avaakin lavalla suunsa ja alkaa puhua. puhees-ta näkee, että se on hyvin valmisteltu ja har-joiteltu. kaikki meneekin lopulta hyvin.

Miehille taas itsevarmuuden esittäminen kostautuu usein, kun päästään tositoimiin. Monelle tulee yllätyksenä se, että esiintymis-tilanne onkin hankalampi, miltä se ulkoapäin katsottuna näyttää. Esiintyminenhän on siitä jännää, että mitä helpommalta se näyttää, sitä vaikeampaa se oikeasti on.

"Mene vain lavalle. Ja ole oma itsesi", on maailman surkein ohje. Se kun ei toimi lain-kaan noin. oikeastaan sanoisin päinvastoin, että kunhan et vain ole oma itsesi. kun mies sitten on esittänyt itsevarmaa, jäätyminen ta-pahtuukin lavalla. Ja kun ihminen jäätyy, tämä piiloutuu usein turvasanojen, eli konsulttipu-pun ja hienojen sanojen taakse.

yleensä parhaat esiintyjät ovat etukäteen todella paniikissa siitä, mitä heistä ajatellaan. Esiintyjän cooliuden salaisuuden paljasti kerran hienosti muusikko kauko röyhkä. Hän sanoi, että tärkeintä on vain näyttää siltä, että kaikki on helppoa. Vaikkei oikeasti olisikaan.

"

Tuomas Enbuske


Joka viikko

arvotaan äänestä-

neiden kesken

n.u.D.-valaisimia!

SÄhKÖÄ eLÄMÄN VÄreISSÄMinkä väristä sähkö sinun mielestäsi on?

kEnELLE SInä antaISIt LISää VIrtaa? Sytytä VaLo Ja päätä ItSE!Lahjoitamme 30 000 kilowattituntia sähköä hyvään tarkoitukseen.

”Sähkönsinistä. Se on se ensimmäinen väri, joka tulee mieleen. Mutta kyllähän se voi olla myös vihreää, siitä tulee mieleen ekologisuus. arjessa sähköä tulee mietittyä silloin, kun maksaa laskua. opiskelijalle sähkön hinta on tärkeä valintaperuste.”

Hanna Hyvärinen (vas.) ja Charlotta Kittilä, Oulu

”Sähkö on sinistä, se on taivaan väri. Muistan lapsuudesta, kun sähköt tulivat kylälle. Se merkitsi paljon, esimerkiksi karjanpito helpot-tui huomattavasti. asuimme Lapissa, ja tuntui ihmeelliseltä, kun oli muutakin kuin ulkovalo. kyllä siinä koko kylän elämä muuttui.”

Osmo Nivala, Oulu

”onpas hassua, kyllä sähkö on keltaista tai jopa punaista! Harrastan maalaamista ja keltainen liittyy mielestäni elämään ja ihmisen sisäi-seen energiaan. yleensä sitä ajattelee sähköä näkymättömänä itsestäänselvyytenä. Sen tärkeyden huomaa sitten, jos sitä ei olekaan.”

Marja-Leena Paananen, Laukaa

osallistu netissä: www.pohjoistavoimaa.fi/sytytavalo

nuorten ystävätLisää virtaa lastensuojelu-nuorten hyvinvointiin.

palvelukoti tervaluhtitue aikuisten kehitys- vammaisten jaksamista.

oulun EläinkotiEnemmän virikkeitä löytökissoille.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

etäluettavien sähkömittareiden avulla energiankulutuksesta saadaan merkittävästi enemmän tietoa kuin aikaisemmin. kulutustieto on tuotu ensimmäisenä kemin Energian verkkoalueen asiakkaiden käyttöön Energiatilillä.

Energiatili avaa Kemin sähköverkkoalueen asiakkaille aivan uuden-laisia mahdollisuuksia. Raportointi-valikkoa klikkaamalla pääsee seu-raamaan omaa sähkönkulutustaan hyvin tarkasti. Kulutusta kuvaavat pylväät ja käyrät kertovat, minkä verran sähköä on kulutettu vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- ja jopa tuntitasolla.

Energiatilillä käyttäjä voi myös tarkastella laskujaan, päivittää yhteystietojaan, muuttaa sähkösopimusta ja tehdä muuttoilmoituksia ihan milloin vain, ympäri vuorokauden. Energiatilin säästötyökalu havainnollistaa, miten sähkönkäyttö jakaantuu keskimäärin erityyppisissä sähkönkäyttöprofiileissa. Lisäksi työkalulla voi tehdä vertailua, kuinka paljon sähkölaskussa voisi säästää kulutustottumuksia muuttamalla.

Etäluettavat mittarit mahdollistavat raportoinninKemin Energian asiakaspalveluteknikko Petri Lento kertoo, että kulutuk-sen tarkka seuranta on tuonut selviä etuja sekä sähköyhtiölle että sähkön-käyttäjälle.

”Kun mittarit luettiin kerran vuodessa, asiakas ei voinut muistaa, mikä seikka olisi voinut sähkölaskua kasvattaa. Nyt voimme heti tuoreeltaan

löytää selityksiä yhdessä asiakkaan kanssa raportteja tutkimalla. Joku on saattanut huomata, että esimerkiksi leikkimökin patteri on jäänyt päälle. Tai että jossakin vaiheessa sauna oli päivittäin päällä”, Petri Lento kertoo.

Lento toteaa myös, että mukavuuslämpö kuluttaa yllättävän paljon sähköä. Lisälämmitin esimerkiksi vie paljon tehoa. Lämmittimen vaikutusta kulutukseen voi tutkia siten, että pitää sitä päällä muutaman tunnin ajan, ja vertailee sitten päivä- ja tuntikohtaista kulutusta, kun lämmitin on kytkettynä pois päältä.

”Vuokratalojen kunnossapidosta vastaavat huoltoliikkeet ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän uudenlaiseen seurantaan, samoin yritysasiak-kaamme. Kuluttajatkin ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä sitä mukaa kun ovat ottaneet käyttöönsä tämän palvelumuodon. Meiltä saa myös käyttöopastusta”, Lento vinkkaa

Hyvä budjetointityökalu yritykselleKemi Shipping Oy on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia Oulun Sähkönmyynnin kanssa. Korjaamopäällikkö Ilkka Isola toteaa, että sähköenergia on merkittävä kuluerä yrityksen toiminnassa. Riittävän pitkän aikavälin sopimukset ovat hyödyllisiä, koska ne antavat vakaat puitteet budjetoinnille.

”Nyt kun saimme käyttöömme tämän raportointipalvelun, voimme en-tistä tarkemmin seurata, ennakoida ja ohjata kulutustamme”, Isola toteaa.

Kemi Shipping Oy on pitkät perinteet omaava satamayhtiö. Sen toimialoja ovat ahtaus, huolinta ja laivanselvitys. Ilkka Isola kertoo, että sähkönkulutuksen seuranta on jo nyt tuonut merkittäviä säästöjä, vaikka se on ollut käytössä vasta tämän vuoden alusta lähtien. Nettipalvelun avulla pystyttiin optimoimaan valaistuksen ja ilmastoinnin käyttöä.

Teksti: kristiina Gerkman-kemppainen Kuvat: Mika ahonen

eneRgiatilin RapoRtointityökalu seuraa energiankulutusta tarkasti

toimittaja kimmo arstio (vas.), kemin Energian asiakaspalveluteknikko petri Lento sekä kemin Shipping oy:n korjaamopäällikkö Ilkka Isola (oik.), toteavat yhdessä, että netissä julkaistava sähkönkulutuksen raportointipalvelu tuo säästöjä sekä kotitalouksille että yrityksille. tiivis, jopa tuntikohtainen seuranta johtaa nopeasti turhan suuren kulutuksen jäljille, jolloin on helppo tehdä säätöjä tai kulutustottumusten muutoksia.


Etäluenta etenee RivakastiEnergiatilin raportointipalvelu laajenee myös muihin pohjoista voimaa -yhteistyöalueen kuntiin ouluun ja kiiminkiin, Haukiputaalle, raaheen, keminmaahan, Simoon, tornioon ja tervolaan etäluettavien sähkömittarei-den asennusten edetessä. raportoinnin käyttöönotto vaatii testausta jokaisen verkkoyhtiön alueella, joten palvelu avataan asiakkaiden käyttöön alueittain.

raportointipalvelun saavat käyttöönsä raahen Energian asiakkaat jo touko-kesäkuun aikana. tornion Energian alueella raportointia testataan kesän aikana ja se avataan asiakkaille alkusyksystä. Myös oulus-sa, Haukiputaalla ja keminmaassa palvelua päästään testaamaan alkukesästä ja asiakkaat saavat raportoinnin käyttöönsä viimeistään tulevana syksynä.

Säästötavoitteilla on merkitystä, kun ison teollisuushallin energiankulutuksen kustan-nus on noin 15 000 euroa kuukaudessa.

”On selvää, että hyvät portaalit, joiden avulla energiankulutusta voidaan helposti ja reaaliajassa seurata, ovat tärkeä kilpailuvaltti sähköyhtiölle. Tämä uusi työkalu on omiaan parantamaan myös yrityksemme tulosta, kun voimme seurata energiankäytön kuluja entistä tehokkaammin”, Ilkka Isola toteaa.

raportointi lopettaa arvailun Toimittaja Kimmo Arstio asuu 120 neliön kokoisessa omakotitalossa yhdessä vaimonsa kanssa. Talon lämmönjakojärjestelmänä on ilmalämmitys. Tämä tarkoittaa Arstion kuva-uksen mukaan sekataloutta sikäli, että lämmi-tysjärjestelmään kuuluu sekä öljylämmitys että ilmalämpökoje.

”Puhallustehoa voidaan säätää ja siten pääsen raportointipalvelun avulla myös seuraa-maan, miten eri säädöt vaikuttavat energian-kulutukseen. Olen tavattoman kiinnostunut uusien innovaatioiden tarjoamista mahdolli-suuksista. Otin Energiatilin ja raportointityö-kalun heti käyttööni, kun se oli mahdollista. Nyt voin näyttää vaimolleni ihan konkreetti-sesti, että minä en ole tietokoneineni se, joka

yhtiö ja toimialue vaihdettu vaihtoaikataulu

oulun energia siirto ja jakelu oyoulu ja kiiminki

52 % mittareista (47 000 kpl)

Loput 43 000 mittaria vaihdetaan ensi kevääseen, viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. asennus etenee postinumeroalueiden mukaan. aikataulun voi tarkistaa osoitteessa www.oulunenergia.fi

haukiputaan sähköosuuskuntaHaukipudas


Loput mittarit vaihdetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

kemin energia oykemi


Loput 4 000 mittaria vaihdetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

keminmaan energia oykeminmaa

83 % (4 280 kpl)

Etäluentaprojekti valmistuu viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä.

Raahen energia oyraahen kantakaupunki ja Honganpalo


Mittarien asennukset jatkuvat syksyllä. kaikki mittarit on vaihdettu ensi vuoden loppuun mennessä.

Rantakairan sähkö oySimo

39 % (1 350 kpl)

Ensi vuoden loppuun mennessä mittareista on vaih-dettu 80 %.

tenergia oytervola

7 % (180 kpl)

kesän aikana vaihdetaan pieni määrä pääasiassa mök-kikohteita. Varsinainen etäluentaprojekti käynnistyy lokakuussa. Suunnitelmien mukaan kaikki mittarit on vaihdettu kesäkuuhun 2013 mennessä.

tornion energia oytornio

71 % (7 800 kpl)

taajama-alueen mittarit saadaan vaihdettua tämän vuoden loppuun mennessä ja loput ensi vuoden aikana.

MukaVuuSLäMpö kuLuttaa yLLättäVän paLJon SäHköä.

Etäluettavien sähkömittarien asennukset

yksistään taloudessamme vastaa niin sanotusti turhasta kulutuksesta”, Kimmo Arstio kertoo.

Kun Arstiot avaavat oman seurantasivunsa, he voivat yhdessä todeta, että esimerkiksi aamu-toimien aikana kulutuskäyrä nousee.

”Minä nukun vielä, kun vaimo ryhtyy keittä-mään kahvia, käy suihkussa ja avaa radion. Kun vertaa aamun sähköä öiseen sähköön, jolloin minä olen usein koneella ja vaimo puolestaan jo nukkuu, voi nähdä, ettei tietokone aiheuta sellaista piikkiä kuin aamuisin käytössä olevat laitteet. Kahvinkeitin on arvaamattoman suuri energiansyöjä, sen teho on 1 000 wattia, yhtä paljon kuin lämpöpatterin”, Arstio toteaa.

Kun etäluettava sähkömittari asennettiin taloon, Kimmo Arstio seurasi mittarin lukemia kolmen päivän ajan, ja kauhistui.

”Otin yhteyttä Petri Lentoon, jolloin mie-timme yhdessä, mistä voisi olla kyse. Ulkona oli kova pakkanen, ja sähkölämmitteinen saunakin oli ollut päällä seurantapäivien aikana. Selvisi, että kelien lauhduttua sähkön kulutuskin luon-nollisesti laskee, jolloin laskutkin pienenevät. Nythän laskutus tapahtuu reaaliajassa, jolloin eri kausiakin pääsee vertailemaan keskenään. Eikä tarvitse enää vaimon kanssa kinastella siitä, kumpi se on, joka sitä sähköä meillä turhaan kuluttaa”, Kimmo Arstio sanoo hymyillen.

Muutokset aikatauluihin ovat mahdollisia.


Aurinko houkuttaa maanpinnalle keltaiset miniauringot, voikukat. Nokkospuska ja horsma alkavat työntää versojaan pälvessä. Piha ja lähimetsä ovat täynnä luonnonantimia jo ennen kuin ensimmäinenkään marja on kypsynyt tai sieni työntänyt lakkinsa esiin sammaleesta.

”Kiinnostus villiyrtteihin on kasvanut huikeasti parin viime vuoden aikana”, tietää luonnontuoteneuvoja Niina Jortikka Oulun 4H-piiristä. Hän on mukana piirin käynnis-tämässä Luonnontuoteala tutuksi -tiedotus-hankkeessa. Sen tavoite on tutustuttaa lapset ja nuoret luonnosta saataviin syötäviin kuten marjoihin, sieniin ja kasveihin, mutta myös sieltä saataviin askartelutuotteisiin.

Villiyrttien käyttäminen on hyvä aloittaa tutuista kasveista, joita löytyy jopa omasta pihasta. Niiden voimakkaaseen makuun voi tutustua vähitellen käyttämällä niitä aluksi

pieniä määriä eri ruuissa. Villiyrtteihin sopii sama sääntö kuin sieniinkin: jollet tunnista, älä syö.

Luonnontuotehanke järjestää kesän aikana kaksi tilaisuutta villiyrttien kaupallisesta ke-räämisestä kiinnostuneille. Tarkoituksena on muodostaa villiyrttien poimijarengas. Myös viisi oululaisravintolaa on lupautunut mukaan kokeiluun, jossa villiyrtit näkyvät viikon ajan heidän ruokalistallaan.

Villiä pinaattiaNokkosta voisi kutsua villiyrttien aateliksi, sillä siinä on ravintoaineita niin, että Kippari Kallekin vaihtaisi pinaattinsa nokkoseen. Siinä on kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Kalsiumia on niin runsaas-ti, että nokkonen sopii kalsiumin lähteeksi kasvisruokavaliota noudattaville. Pinaattiin verrattuna nokkonen sisältää runsaasti myös proteiinia ja kuitua.

”Nokkosta on helpointa käyttää kuin pinaattia”, Jortikka sanoo. Kevyt ryöppäys riittää ja nokkonen on valmis muhennoksiin, paistoksiin, piirakoihin, keittoihin, lättyihin ja lisukkeeksi leipään. Nokkosta voi käyttää sellaisenaan esimerkiksi pestoon, sillä tiukka jauhaminen tehosekoittimessa hävittää pol-tinkarvojen poltteen. Kuivattuna nokkosta käytetään yrttijuomiin.

”Alkukesällä nokkosesta voi poimia kär-kiversot ja lehdet. Kun nokkosen niittää alas, voi samasta paikasta kerätä satoa kaksi kolme kertaa kesän aikana.”

Nokkoseen sopii sama sääntö kuin kaik-kiin muihinkin villiyrtteihin eli ison tien tai tehtaan vierestä niitä ei kannata poimia. Lähellä kompostia tai lannoitettuja peltoja kasvavat nokkoset saavat myös jäädä rauhaan, sillä runsastyppisessä maassa kasvanut nokko-nen sisältää paljon nitraattia.

Lähiluonnosta ruokapöytään

Laita voikukkaa salaattiin, nokkosta muhennokseen. Luonnon ruoka-aitta on taas auki ja tulvillaan luomua lähiruokaa.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: kati Leinonen

Luonnontuoteneuvoja niina Jortikka neuvoo aloittamaan villiyrttien käyttämisen maltillisesti, koska niiden maku on voimakkaampi kuin viljeltyjen salaattien. kolmasosa tavallisesti käyttämästäsi salaattisekoituksesta voi olla voikukkaa, horsmaa tai muuta villiyrttiä.


keltainen klassikkoPihanurmikolla kasvavan voikukkameren voi kääntää gourmeeksi.

”Voikukka on klassikko, mutta maultaan vaativin. Jos lisäät salaattiisi rucolaa, pidät voikukastakin”, Jortikka lupaa.

Voikukka on kokonaan syötävä kasvi ja ravinto-aineiden tehopakkaus. Tuoreissa voikukanlehdissä on esimerkiksi moninkertainen määrä C-vitamiinia lehtisalaattiin verrattuna. Voikukkien keräämiseen kuuluu myös viininmaisteluun verrattavaa puuhaa: voikukkia on satoja eri lajeja ja eri lajien lehtien maku vaihtelee. Jortikan arkipäivän vinkki on, että sileäreunaiset lehdet ovat vähemmän kitkeriä.

Voikukan lehdet kerätään mahdollisimman nuo-rina. Keskiruodin poistaminen miedontaa makua. Voikukan lehtiä voidaan käyttää kypsennettyinä vihannespaistoksiin ja keittoihin.

Jortikan herkkua ovat pikkunuppuina kerätyt, friteeratut voikukat, siis samaan tapaan kuin kreik-kalaiset friteeraavat kesäkurpitsankukkia.

Voikukat voi kerätä omastakin pihasta, sillä kasvatetaanhan puutarhassa muutakin syötävää.

rentunruusu ravintonaKun lumi väistyy, horsma työntää maan pinnalle kärkitupsunsa, vaaksanmittaisen tötterön.

”Huuhtele kevyesti, valuta ja paista kärkiversot pannulla voissa, lisää suolaa ja pippuria”, Jortikka kertoo lempiyrttinsä reseptin.

Kärkiversot ovat alkukesän herkku, mutta horsmanlehtiä voi käyttää myöhemmin kesällä salaatteihin. Horsmankukasta valmistuu hie-nonmakuinen vaaleanpunainen juoma.

Helppo tunnistettava on myös poimulehti. Lehdet ovat sahalaitaiset ja piparkakkureunai-set. Poimulehden kupissa viihtyy aamukas-teen pisaroita. Perunaa, purjoa ja poimulehtiä yhdistämällä saat maukkaan sosekeiton.

Käenkaali eli ketunleipä on monelle lapsel-le tuttu metsän tarjoama välipala. Se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä siellä, missä mustik-kakin viihtyy. Sen suolaheinämäinen maku sopii hyvin tuorepestoon, Jortikka sanoo.

VoikukkaTaraxacum officinale

NokkonenUrtica dioica

Voikukkamarmeladi2 dl voikukankukintoja2 dl vettä0,75 dl hyytelösokeria1. Keitä kukintoja vedessä 10 minuuttia ja siivilöi kukat pois.2. Lisää sokeri ja sekoita, kunnes sokeri liukenee ja hyytelö kirkastuu.

NokkossipsitKerää pieniä nokkosen lehtiä. Älä huuhtele. Lorauta paistinpannulle sentin verran öljyä ja paista lehdet rapeiksi. Nostele talouspaperin päälle. Suolaa tai sokeroi. Maku muistuttaa paahdettua mantelia.

Friteerattu voikukannuppuKasta voikukannuput friteeraustaikinassa ja uppopaista rypsiöljyssä.Lisää tietoa villiyrteistä ja reseptejä Arktiset Aromit ry:n nettisivuilta osoitteessa www.arktisetaromit.fi

Pestosekoituksiin voi kerätä erilaisia villiyrttejä oman makunsa mukaan, pyöräyttää tehose-koittimessa, lisätä öljyä, pähkinöitä ja juustoa makunsa mukaan.

Nokkosen, voikukan ja horsman kerääminen omaan käyttöön yleensä miellyttää maanomis-tajia, ja ne kuuluvatkin jokamiehenoikeuden piiriin. Sen sijaan kuusenkerkkien poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kuusenkerkästä valmistetaan sokeriin uuttamalla siirappia, jota voi käyttää vaikka kastikkeena jäätelöannoksessa.

Syö vain kasveja, jotka tunnet. ”Varo, ettei pikkulapsille jää mielikuvaa, että luonnossa saa maistella kaikkea”, niina Jortikka muistuttaa.

”kun nokkoSEn nIIttää aLaS, VoI SaMaSta paIkaSta kErätä Satoa kakSI koLME kErtaa kESän aIkana.”


Viime kädessä likimain kaikki energia maa-pallolla perustuu ydinvoimaan, sillä auringon fuusioreaktio on myös fossiilisten polttoainei-den ja kaikkien uusiutuvien energialähteiden takana.

Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen kemiallinen energia on maapallolla miljoonia vuotta sitten olleen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Samalla tavalla esimerkiksi uusiutuva metsäenergia perustuu pohjimmiltaan aurinkoenergiaan, jonka puut ovat varastoineet.

Suunnattoman energiansa aurinko synnyttää fuusioreaktiolla, jossa neljä vetyatomin ydintä yhtyy yhdeksi heliumatomin ytimeksi. Reakti-ossa vapautuu energiaa, jonka määrän voi laskea – jos sattuu osaamaan – Einsteinin kuuluisalla kaavalla E=mc2. Sen mukaan vapautuva energia saadaan kertomalla ydinfuusiossa hävinnyt massa valonnopeuden neliöllä.

tehokkain tapa tuottaa energiaaErityisen hyvä hyötysuhde auringolla ei kuitenkaan ole. Sen tuottama energia on vain alle prosentti fuusioon osallistuvien hiukkas-ten massaenergiasta. Silti fuusio on tehokkain tunnettu tapa muuttaa massaa energiaksi ja ylipäänsä tuottaa energiaa. Kilolla vetyä pystyt-täisiin pyörittämään Olkiluodon voimalaitosta viitisen vuotta.

Maapallon etäisyydelle asti auringon ener-giaa tulee niin sanotun aurinkovakion verran eli 1 370 wattia neliömetriä kohti – olettaen, että pinta on kohtisuoraan aurinkoa vasten.

Käytännössä maan pinnalle asti yltävä energia-määrä on kuitenkin pienempi. Vakiossa ei oteta huomioon ilmakehän vaikutusta, ei maanpin-nan kaarevuutta eikä sitäkään, että yön puolelle ei aurinko paista.

Auringon aktiivisuus vaihtelee ja samalla vaihtelee myös sen kokonaissäteilymäärä – toki hyvin vähän, mutta kuitenkin. Nyt aurinko on jo pitkään ollut hyvin hiljainen ja onkin ryh-dytty pohtimaan, että onko se matkalla kohti suurta minimiaikaa, joka viimeksi koettiin 1600-luvulla. Tällä saattaisi jopa olla viilentävä vaikutus maapallon ilmastoon.

Teksti: kari arokylä Kuvat: Darwin

Aurinko on fuusioreaktioon perustuva ydinvoimalaitos, jonka teho on käsittämättömät 4 x 1026 wattia. tämä vastaa miljoonaa biljoonaa eli miljardia miljardia olkiluodon voimalaitosta.


Aurinkoenergiaa käytetään Suomessa epäsuorasti jo hyvinkin paljon – onhan esimerkiksi metsäenergia sellaista. Sen sijaan auringon suora hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa on edelleen hyvin vähäistä.

Vuoden 2008 tilanteesta kertova selvitys osoittaa, että tuolloin au-rinkoenergiaa tuotettiin Suomessa 12,90 gigawattituntia. Nyt luku on varmasti jonkin verran suurempi, mutta ei ratkaisevan paljon. Luvun pienuus valkenee, kun sitä vertaa vaikkapa Oulun Energian energian-hankintaan, joka oli viime vuonna 3 500 gigawattitunnin luokkaa.

Aurinkoenergialla tuotetaan sähköä aurinkokennojen avulla ja lämpö puolestaan otetaan talteen aurinkokeräimillä. Erityisen suuri

merkitys aurinkoenergialla voisi olla muiden energiamuotojen tukena ja sellaisissa kohteis-sa, joihin on muuten hankalaa saada sähköä.

auringonvaloa riittääToisin kuin voisi kuvitella, ei auringonva-lon määrä Suomessa ole vuositasolla juuri pienempi kuin Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Pohjois-Saksassa auringon säteilyn energia ne-liömetriä kohti on vajaat 940 kilowattituntia ja Keski-Suomessa noin 900 kilowattituntia.

aurInkoEnErGIa Suomessa vielä alkutekijöissään

Aurinko lämmittää maan pintaa epätasaisesti. Niissä kohdissa, jotka lämpiävät ympäristöään enemmän, syntyy ylöspäin kohoava ilmavir-taus – termiikki. Purjelentäjät metsästävät termiikkejä, koska niiden varassa koneet keräävät korkeutta pystyäkseen sitten liitämään eteenpäin, kohti seuraavaa nousevaa ilmavirta-usta. Purjelentämisessä ei ole niinkään kysymys tuulen – johon purje viittaa – vaan auringon synnyttämien termiikkien hyödyntämisestä.

Kesällä, kun aurinko porottaa kunnolla ja hyviä termiikkejä on runsaasti, saattavat lennot kestää useita tunteja. Talvellakin purje-lentoa voi toki harrastaa, mutta silloin reissut jäävät useimmiten noin varttitunnin mittai-siksi. Termiikit nostavat purjelentokoneen Suomessakin noin kolmen kilometrin korkeu-teen. Pilven sisällä voi osaava lentäjä saavuttaa jopa seitsemän kilometrin korkeuden.

Parhaat olosuhteet purjelennolle tarjoaa aurinkoinen kesäpäivä. Sinne tänne muodos-tuvat kumpupilvet kertovat osaltaan nouse-vien ilmavirtausten olemassaolosta. Kesäisin Suomessa on koko maassa varsin hyvät olosuhteet purjelennolle. Meren ja suurten vesistöjen äärellä olot tosin voivat olla hanka-lammat usein puhaltavan merituulen takia.

Mikä purjelennossa kiehtoo? Vaikkapa se, että tuntuu hienolta kun huomaa osaavansa lukea oikein luonnon merkkejä. Ja se, että aina oppii jotain uutta.

nousevien ilmavirtojen metsästämistä

keski-ikäinen tavallinen tähtiAurinko on tuiki tavallinen niin sanotun pääsarjan tähti. Se syntyi viiti-sen miljardia vuotta sitten, kun tähtienvälisestä aineesta koostuva pilvi tiivistyi. Nyt se on suunnilleen elinkaarensa puolivälissä.

Auringosta on iloa vielä vajaat miljardi vuotta, mutta sen jälkeen alkaa tapahtua ikäviä – jos joku sattuu olemaan sitä todistamassa. Aurinko nimittäin laajenee hitaasti ja samalla sen säteilyteho kasvaa. Noin 900 mil-joonan vuoden kuluttua arvioidaan maapallon keskilämpötilan ylittävän 30 astetta, mitä pidetään kohtalokkaana ainakin nykymuotoiselle elämälle.

Kymmenen miljardin vuoden ikäisenä aurinko muuttuu punaiseksi ja laajenee valtavan paljon nykyistä suuremmaksi. Se nielaisee lähim-mät planeetat sisäänsä ja sulattaa samalla maapallon. Omat ulommat kerroksensa aurinko puhaltaa avaruuteen. Jäljelle jää ydin, joka muuttuu valkoiseksi kääpiöksi. Ajan mittaan se vielä viilenee mustaksi kääpiöksi.


Etelä-Eurooppa on toki sitten asia erikseen, sillä vaikkapa Lissabonissa ylletään jo lähes 1 700 kilowattituntiin neliömetriä kohti.

Aurinkoenergian markkinat kasvoivat Euroopassa ennätysmäistä vauhtia viime vuonna, vaikka yleinen taloustilanne olikin huono. Tähän oli useita syitä, kuten aurinkoenergian tuottamiseen tarvittavien laittei-den hinnan putoaminen ja jatkuvasti kasvava suuntaus kohti uusiutuvia energialähteitä. Etenkin Saksassa ja Italiassa on panostettu aurinkoenergi-aan vahvasti. Tulokset näkyvät: Saksassa aurinkoenergiaa oli vuonna 2011 asukasta kohti peräti 302,8 ja Italiassa 212,6 wattia, kun vastaava luku Suomessa oli vain 0,2 wattia.

terveydelle hyötyä ja haittaa Sopiva annos aurinkoa piristää mieltä ja tekee hyvää, mutta tunti-kausien grillaamisessa ei ole tolkkua.

Auringon tärkein plussapuoli on, että sen valo synnyttää ihon kautta D-vitamiinia. Suomessa auringon voima riittää tähän touko- ja syyskuun välisenä aikana. D-vitamiinia muodostuu riittävästi, kun on ulkona kolmesti viikossa vartista puoleen tuntiin kerrallaan shortseissa ja lyhythihaisessa paidassa. Talvella D-vitamiinia on hankittava ruoasta ja usein myös purkista.

D-vitamiini on monella tapaa tarpeellista. On myös saatu viitteitä siitä, että se suojaa joiltakin syöviltä ja lisää elimistön puolustuskykyä esimerkiksi bakteeritulehduksia vastaan. Auringolla on lisäksi myön-teinen vaikutus useisiin ihosairauksiin, kuten atooppiseen ihottumaan ja psoriasikseen.

Mutta auringosta on myös riesaa. Se vanhentaa merkittävästi ihoa. Melko monet ihmiset saavat auringosta valoihottumaa. Useat lääkkeet eivät sovi yhteen sen kanssa. Aurinko aiheuttaa myös tyvi- ja okasolusyöpää sekä pahimmassa tapauksessa melanoomaa. Vii-meksi mainitun riskiä lisää ennen kaikkea ihon toistuva palaminen.

Perunakellariin ei kuitenkaan kesällä tarvitse piiloutua. Oman ihotyypin tunteminen on tärkeää, jotta ei tule polttaneeksi itseään. Ja kovaan porotukseen kannattaa varautua lierihatulla ja pitkähihai-sella paidalla.

Lähteet: kalevi Mursula, avaruusfysiikan professori; aarne oikarinen, ihotautiopin professori; Vesa Lappeteläinen, harrastanut purjelentoa 25 vuotta; timo Määttä, Motivanyksikönpäällikkö;Wikipedia;www.epia.org

kaapelikartta on kaivajan paras kaverikaivutöissä ei kannata koskaan luottaa omaan muistiin tai onneen, vaan selvittää kaapeleiden sijainnit ennen kaivamista. useimmiten vahingot sattuvat koneellisissa kaivutöissä, mutta tarkkana saa olla myös käsipelillä kaivaessa.

pahimmassa tapauksessa vahinko voi vaarantaa kaivajan turvalli-suuden ja aiheuttaa sähkökatkon kymmenilletuhansille talouksille. kulut kaapelin vaurioittamisesta saattavat nousta jopa kymmeniintu-hansiin euroihin. kustannukset maksaa aina vahingon aiheuttaja.

ajantasaiset kaapelikartat saa veloituksetta omalta verkkoyhtiöltä. Esimerkiksi oulun ja kiimingin kartat sähkökaapeleiden ja kauko-lämpöputkien sijainneista voi tilata oulun Energian karttapalvelusta osoitteesta kasarmintie 6, puh. 044 703 3239.

Jos vahinko kaikista varotoimenpiteistä huolimatta sattuu, vaurioitunutta kaapelia ei saa mennä itse tutkimaan. Ensimmäinen toimenpide on ilmoittaa vahingosta omalle verkkoyhtiölle.

Koulutusta kaivajilleVaromattomat kaivutyöt aiheuttivat viime vuonna oulussa eniten vikoja sähkön jakeluun: yhdeksän suurjännitevikaa ja 52 pienjän-nitevikaa, jotka aiheuttivat sähkökatkoja liki 10 000 asiakkaalle. Samaan määrään suurjännitevioissa ylsivät ainoastaan tuuli ja myrskyt ja niidenkin aiheuttamien katkojen asiakasmäärät olivat huomattavasti pienempiä.

Huolellisella suunnittelulla, kaapelinäytöillä ja karttoja tutkimalla suurin osa kaivuvahingoista voitaisiin välttää. oulun Energia Siirto ja Jakelu, oulun Energian kaukolämpö, Fortum, LnI Verkko, pohjola, Eli-sa, Dna, oulun Vesi sekä oulun kaupungin tEkLI järjestivät yhteisen koulutustilaisuuden maanrakennusurakoitsijoille ja näiden alihankki-joille huhtikuun alussa pohtossa.

oulun Energia Siirto ja Jakelu oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto kertoo, että koulutukselle oli selvästi kysyntää. ”tavoitteenamme on tehdä koulutuksesta jokavuotinen tapahtuma ja sitä kautta lisätä kaivajien osaamista,” Lehto jatkaa ja toivoo, että tänä kesänä kaivu-työt eivät enää komeile vianaiheuttajalistan kärjessä.


Toppilan voimalaitoksen piippu näkyy hyvin Oulun Energian toimitusjohtajan Juhani Järvelän työhuoneen ikkunasta. Toppila on Oulun Energian ylivoimaisesti tärkein tuotan-tolaitos – oululaisen sähkön ja kaukolämmön sydän. Siksi voimalaitoksen vuodesta 1977 asti palvelleen ykkösyksikön saapuminen käyttöikänsä päähän on iso asia.

Järvelä viittoilee savupiippuun päin ja korostaa, että Toppilan voimalaitos toteuttaa hienosti Oulun Energian lähienergiaan poh-jautuvaa strategiaa. Se käyttää lähes pelkäs-tään Oulusta noin sadan kilometrin säteellä tuotettua puuta ja turvetta ja on merkittävällä tavalla lisäämässä suomalaisen energiantuo-tannon huoltovarmuutta.

Esiselvitys aloitettuEsiselvitys Toppilan ykkösyksikön korvaami-sesta on jo aloitettu. Siinä tarkastellaan puolta tusinaa erilaista mallia, joiden joukossa ovat uuden laitoksen rakentaminen Toppilaan tai muualle Ouluun sekä erilaiset yhteistyömah-dollisuudet Oulussa toimivan prosessiteolli-suuden kanssa. Tarkoitus on, että esiselvityk-sen jälkeen jää tarkemmin tutkittavaksi pari vaihtoehtoa.

Uuden laitoksen pitää tuottaa sähköä ja lämpöä jo vuonna 2020. Vuonna 1995 valmis-tuneen Toppilan kakkosyksikön toiminta jatkuu joka tapauksessa vielä pitkään.

toppILan ykköSykSIkön korVaaMISESta ESISELVItyS Lähienergia on tuonut hyvinvointia maakuntaan jo vuosikymmenet

Toppilassa on hyödynnetty lähienergiaa lämmön ja sähkön yhteistuotantoon hyvällä ympäristö- ja tuotantotehokkuudella. Näin on pystytty merkittävästi korvaamaan ulkomailta tuotavaa öljyä ja kivihiiltä. Korkean kotimai-suusasteen ylläpito olisi tärkeää uudessakin voi-malaitoksessa. Toimitusjohtaja Järvelä korostaa tämän kuitenkin edellyttävän, että lähienergian saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan on varmuus pitkälle tulevaisuuteen.

”Joudumme ottamaan huomioon myös muiden energialähteiden käyttämisen. Satamien ansiosta kuljetukset Ouluun sujuvat tarvittaessa kätevästi”, hän huomauttaa.

Oulun energialla on edessään isoja ratkaisuja, sillä toppilan voimalaitos – tarkemmin sanottuna sen ykkösyksikkö – alkaa tulla elinkaarensa päähän. Esiselvitykset yksikön korvaamiseksi on jo aloitettu.

Järvelä muistuttaa, että lähienergian korvaajiksi ei ole kovin monia vaihtoehtoja, sillä ratkaisun täytyy taata sataprosenttinen huoltovarmuus. Suur-Oulun lämmittämistä ei voi jättää toiveunien varaan. Toisaalta myös kilpailukyvystä asiakkaisiin päin täytyy huolehtia jatkossakin.

yhteiskuntavastuutaLähienergian käyttäminen on Oulun Ener-gialle myös yhteiskuntavastuun kantamista. Juhani Järvelän mielestä vastuu toteutuu hienosti, kun oman alueen luonnonvaroista tuotetaan omalla alueella energiaa, jota oman alueen ihmiset ja yritykset käyttävät.

toppILa käyttää pääaSIaSSa ouLuSta noIn SaDan kILoMEtrIn SätEELLä tuotEttua puuta Ja turVEtta.

Teksti: kari arokyläKuvat: oulun Energia / kati Leinonen


”Olisi hienoa, jos CCS-tekniikka saataisiin kehitettyä käyttökel-poiseksi kohtuullisen nopealla aikataululla. Laboratoriossa se jo toimii, mutta ei vielä taloudellisesti järkevällä tavalla teollisessa mittakaavassa. Myös Oulun Energia on osaltaan mukana alan tutkimushankkeissa”, kertoo toimitusjohtaja Järvelä.

BiotuhkaaToimivakin ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on jo olemassa – ja sen käytännön soveltamisessa Oulun Energia on innolla mukana. Perimmältään on kysymys kahdesta asiasta, jotka eivät ensiajattelulla näytä liittyvän lainkaan yhteen: puut sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja Toppilan voimalaitoksessa taas syntyy suuret määrät luonnon mineraaleja sisältävää puu- ja turvetuhkaa.

Yhteys näiden välillä kuitenkin on, sillä voimalaitostuhkan on ha-vaittu olevan erittäin hyvä metsälannoite. Se nopeuttaa metsän kasvua Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen-yksikön pitkäaikaisten tutkimus-ten mukaan jopa 30 prosentilla ja näin voimistaa merkittävästi metsän hiilinieluvaikutusta.

Oulun Energia onkin ryhtynyt puhumaan voimalaitostuhkan sijasta biotuhkasta.

”Nyt alkavana kesänä Toppilan voimalaitostuhkaa rakeistetaan yrit-täjävetoisesti Haukiputaalle valmistuvassa tuotantolaitoksessa. Metsän lannoitukset tuhkalla toteutetaan sitten helikopterilevityksellä. Me olemme tässä biotuhkan käytössä aivan eturintamassa”, toimitusjohtaja Järvelä toteaa.

Järvelä kuvailee lähienergian ja biotuhkan synnyttävän yhdessä kau-niin ympyrän. Lähienergia korjataan ensin talteen metsistä, jalostetaan sitten lämmöksi sekä sähköksi voimalaitoksissa ja lopuksi näin syntynyt puu-turvetuhka levitetään takaisin metsiin nopeuttamaan sen kasvua ja vahvistamaan hiilinielua.

”Turpeen ja puun hankintamme työllistää Oulun lähimaakunnassa 1 500 ihmistä. Rahaa siitä kanavoituu maakuntaan vuosittain lähes 50 miljoonaa euroa. Lisäksi oma toimintamme työllistää suoraan 350 ihmistä. Ja taloudellinen tuloksemme jää tietenkin kokonaisuudessaan hyödyttämään pohjoista aluettamme”, hän muistuttaa.

Toimitusjohtaja Järvelä kehuu lähienergiaa myös ympäristön kan-nalta kestäväksi ratkaisuksi. Kun kaikki toiminta tapahtuu oman alu-een ihmisten – ja omien asiakkaiden – silmien alla, takaa se parhaalla mahdollisella tavalla ympäristön huomioimisen.

Kiistatonta on, että myös turpeen ja puun polttaminen synnyttää ilmakehään hiilidioksidia. Teollisuuden ja voimalaitosten hiilidioksi-dipäästöjen vähentämiseksi tehdäänkin kaikkialla paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Niin sanotulla CCS-tekniikalla (Carbon Capture System) pyritään hiilidioksidin erottamiseen savukaasuista ja sen varastoimi-seen nestemäisenä esimerkiksi vanhoihin kaasukenttiin tai kaivoksiin.

nimitysuutisiaInsinööri esko Ainasoja on nimitetty oulun Energia urakointi oy:n toimitusjohtajaksi 1.5.2012 alkaen. kokkolalainen ainasoja siirtyi oulun Energia urakointi oy:n palvelukseen Botnia power Service oy:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana. Eskolla on laaja kokemus projektitoiminnan eri osa-alueilta aina asennustehtävistä toimitusjohtajaan. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa IVo Servicella ja Fortumissa. Esko viimeistelee parhaillaan MBa-tutkintoa.

oulun Energia -konsernin henkilöstöpäällik-könä on aloittanut yhteiskuntatieteiden kandi-

daatti Kalle Talvenheimo. kalle siirtyi oulun Energian palvelukseen 6.2.2012 upM-kymmene oyj, kymin ja kaukaan tehtaiden työsuhdepääl-likön tehtävästä. Sitä ennen hän on toiminut upM-kymmenellä muun muassa henkilöstön kehittämispäällikkönä.

oulun Energia -konsernin turvallisuuspäällik-könä on aloittanut insinööri Tuomo räisänen 9.1.2012. tuomolla on pitkä ja laaja kokemus

turvallisuuskysymysten käsittelystä kansainväli-sessä petrokemian yhtiössä ja suuren terästeol-lisuusyhtiön vastuullisena turvallisuusinsinööri-nä toimimisesta.

Sulake toivottaa Eskon, kallen ja tuomon tervetulleiksi pohjoista voimaa -joukkoihin ja henkilöstöjohtaja tuomo rouniojalle energisiä eläkepäiviä!

toIMItuSJoHtaJa JärVELä kEHuu LäHIEnErGIaa MyöS yMpärIStön kannaLta kEStäVäkSI ratkaISukSI.

Esko ainasoja (vas.), kalle talvenheimo ja tuomo räisänen

oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä korostaa, että uudenkin voimalaitosratkaisun täytyy turvata sataprosenttinen huoltovarmuus.


Etuasiakasalennus sähköenergian hinnasta nousee kahdella prosentilla kesän ajaksi. alennus myönnetään jatkuviin Varmavirta, Vih-reävirta ja tuulivirta sopimuksiin määräajaksi 1.6.–31.8.2012. Lisäalennus nostaa helmikuussa myönnetyn viiden prosentin etuasiakasalen-nuksen seitsemään prosenttiin. alennus näkyy laskulla omana rivinään, josta voi helposti tarkistaa saadun euromääräisen edun.

”Sähkön markkinahinta on jatkanut laskua, joten lisäalennuksen myöntäminen jatkuvan sopimuksen tehneille asiakkaillemme on mahdollista. tavoitteenamme on tuoda etua asiakkaille oma-aloitteisesti, vaikka asiakas ei seuraisikaan sähkömarkkinoita. alennus jatkuu syyskuun alusta vähintään viiden pro-sentin tasossa”, kertoo oulun Sähkönmyynnin toimitusjohtaja Arto Sutinen.

alennuksen saavat asiakkaat, joiden pääsula-kekoko on enintään 3 x 63 a. alennus ei koske

Etuasiakas-alEnnus sähköenergian hinnasta 7 % kesän ajan

spot-, kvartaali- eikä määräaikaisia sopimuksia, joiden hinnat seuraavat markkinahinnan muu-toksia nopeammin.

Markkinahinnan lasku näkyy myös muissa sopimuksissaMuun sopimuksen tehneiden ei alennuksesta kannata harmistua. Sähkön markkinahinnan lasku kun näkyy myös muiden pohjoista voimaa -sähkösopimusten hinnoissa. Spot-, kvartaali- ja määräaikaisten sopimusten hin-nat ovat olleet laskussa jo yli puolen vuoden ajan. näiden hinnat seuraavat markkinahin-nan muutoksia – niin nousuja kuin laskujakin - nopeammin kuin jatkuvissa sopimuksissa.

oulun Sähkönmyynnin salkunhallintapäällik-kö Marko Lehto kertoo, että sähkön markki-nahinta on tällä hetkellä alle pitkän aikavälin keskiarvon. Hinta on laskenut korkeimmilta tasoiltaan noin 25 prosenttia. Markkinahintaa on laskenut hyvä vesitilanne, leuto talvi ja päästöoikeuksien laskenut hinta. Myöskään sähkön kysyntä ei ole palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle.

Lehto arvioi, että myös pidemmällä tähtäi-mellä sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä pysyy edullisena. Vuosien 2013–2015 hintanoteeraukset ovat nyt vain 10 prosenttia yli vuoden 2009 finanssikriisin hintatason, mutta yli 40 prosenttia alle vuosien 2007–2008 huippuhintojen. ”kaikista korkeim-pia hintoja ei koskaan viety asiakkaiden laskuille saakka”, Lehto tähdentää.

asiakaspalvelu- numerossa ruuhkaa?Välillä asiakaspalvelunumero 0800 30 5000 ruuhkautuu, mutta ei hätää. Soittajan ei tarvitse odottaa linjalla, vaan asiakaspalvelulle voi jättää soittopyynnön jonopaikkaa menettämättä.

tulevat puhelut käsitellään järjestyksessä joko soittopyyntöinä tai puheluina sen mu-kaan, miten ne ovat jonossa. Soittopyyntöjä kannattaa jättää vain yksi, koska asiakas-palvelu soittaa takaisin jokaiseen jätettyyn soittopyyntöön. Jonotiedotteissa annetaan ohjeet soittopyynnön jättämiseen.

kaLatIE uBI-näytöISSäMerikosken kalatien kulkijoita pääsee kurkis-telemaan ensimmäistä kertaa nyt myös uBI-näytöistä. uBI-näytöt ovat suuria vuorovaikut-teisia näyttöjä, joita on asennettu yhteensä 13 kappaletta oulun ydinkeskustaan. ulkonäytöt löytyvät torilta sekä rotuaarin alueelta. Sisänäyttöjä on puolestaan muun muassa pääkirjastossa, Valveella ja raksilan uimahallis-sa. Ja kyllä – niitä saa koskettaa!

kalatien nettikamera näkyy tuttuun tapaan myös verkossa osoitteessa www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie. kalatie on avoinna toukokuun alusta lokakuun loppuun.


Kymmenen vuotta sitten muuan kaksikko päätti opintojen jälkeen perustaa kitaraverstaan. Liikkeelle kumppanukset lähtivät nollasta.

”Ei rahaa, ei koneita. Oli vain 60 neliömetriä tyhjää tilaa”, muistele-vat Sampo Leppävuori ja Tomi Korkalainen nyt.

Kymmenen vuoden aikana työtila Haukiputaalla on laajentunut ja koneitakin on täysi kanta.

Verstaalla käy jatkuva surina, kun jyrsijä uppoaa kitaran vartaloon. Voi näyttää helpolta, mutta ennen kuin sähkökitara on valmis, on matkassa ollut monta mutkaa ja työvaihetta.

Valakataan puut”No ensin valakataan puut”, oululainen Sampo Leppävuori aloittaa leveästi murteella.

Ja ”valakattavvaa” riittää: otatko tervaleppää, mahonkia, kanada-laista vuorivaahteraa, suosaarnia, ruusupuuta vai eebenpuuta? Nämä ovat yleisimpiä kitaranvalmistuspuita, mutta valinnanvaraa löytyy muistakin lajeista. Erilaisilla puulajeilla on vaikutusta kitaran akusti-seen soundiin ja ulkonäköön.

Yhden kitaramallin kehitystyö kestää vuosia. Tuorein tulokas Am-fisoundin soitinkatraassa on Halti-kitara, jonka kehityksessä soitinra-kentajamestarit ovat tehneet 5–6 vuoden urakan.

Kitaran valmistus alkaa suunnittelulla ja piirtämisellä. Sen jälkeen puuta raakatyöstetään vanerista tehdyn mallin avulla. Homma on leikkaamista ja mallaamista.

”Voi tosiaan kuulostaa helpolta, mutta jokainen työvaihe eroaa puusepän töistä. Kaikki työvaiheet ovat erikoistyövaiheita”, Korkalai-nen kuvailee.

Juju on, että jokainen kitara räätälöidään juuri asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Kaulanmuodot, vireet, kielenpaksuudet, ulkonäkö, erikois-värjäykset, helmiäiskoristeet – jokaisella soittajalla on omat toiveensa.

Jos soitinrakentaja tekisi kerralla vain yhtä kitaraa, kuluisi soittimen valmistamiseen aikaa 2–4 viikkoa.

Käytännössä kuitenkin verstaalla valmistetaan yhtä aikaa pariakym-mentä eri vaiheessa olevaa kitaraa. Soittajan kannattaa siis tilata kitara hyvissä ajoin, jos kiikarissa on jokin tietty keikka.

tiluäijien unelmiaJyrsi, viilaa, leikkaa ja liimaa! Pikkuhiljaa kitaran body alkaa muotou-tua ja saa kaveriksi kampasapluunan avulla tehdyn otelaudan.

Leppävuori näyttää kitaran vartalon kaarenevaa muotoa. Vartaloon on varta vasten tehty syvennys, jonka ansiosta niin sanottujen tiluäijien on helpompi tiluttaa kitaraa korkealta.

Amfisoundin kitarat ovat tulleet kuuluisiksi usean nimekkään kita-ristin käsissä. Leppävuori ja Korkalainen myyvät noin kolmanneksen soittimistaan ulkomaille.

Soitinrakentajista hienointa on, kun asiakas saa unelmiensa kitaran. Nähdessään kitaransa festareilla tai televisossa tekijä iloitsee siitä, että soitin on ahkerassa käytössä ja toimii hyvin.

Amfisoundin soitinrakentajamestarit Sampo Leppävuori ja tomi korkalainen juhlivat tänä vuonna kitarapajansa kymmenvuotista taivalta. Verstaassa he yhdistävät unelmansa: musiikin ja käsityön.

Teksti: Susanna Ekfors Kuvat: Vesa ranta

Sähköt sain,

sähköt kitaRaan!


Työnilo syntyy elämän hauskimpien asioiden yhdistämisestä.”Tässä yhdistyvät musiikki ja käsityöt. Olen ikäni tykännyt

puukäsitöistä ja musiikki on aina ollut koko elämä”, Leppävuori perustelee.

työtä ja taas työtäPohjalakat, värit, pintalakat ja kiillotus! Upouusi kitara on viimein valmis.

Soitinrakentaja-artesaanit valmistuivat aikoinaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta, ja sen jälkeen alkoi varsinai-nen savotta. Soitinrakentajan taidot nimittäin karttuvat vain työtä ja taas työtä tekemällä.

Soitinrakentajamestareiksi 36-vuotias Leppävuori ja 34-vuotias Korkalainen lisäkouluttautuivat pari vuotta sitten. Mestareiksi he ovat Suomessa harvinaisuuksia nuoren ikänsä vuoksi. Mestareita ei ylipäätään ole tässä maassa kuin reilu kymmenkunta.

Mutta mikä tekee noin 80 vuotta sitten kehitetystä sähkökita-rasta sähkökitaran? Tietysti sähkö, jolla ääni vahvistetaan kaiken kansan kuultavaksi.

Sähkökitaran vartalossa on kielten alla 1–3 mikrofonia, jotka muuttavat kielten värähtelyn sähköisiksi signaaleiksi. Signaalit vah-vistetaan kitaravahvistimella, joka on kytketty kitaraan kaapelilla.

Siis piuha kiinni ja tiluttamaan!

JuJu on, Että JokaInEn kItara räätäLöIDään JuurI aSIakkaan toIVEIDEn MukaISEkSI.

Soitinrakentajamestarit tomi korkalainen (vas.) ja Sampo Leppävuori perustivat kitaraverstaan kymmenen vuotta sitten. nyt amfisoundin kitaroista noin kolmannes myydään ulkomaille.

Halti-kitarat ovat amfisoundin soitinkatraan tuoreimpia tulokkaita.

QStock rokkaa VIHrEäStIkymmenettä kertaa oulun kuusisaaressa järjestettävä pohjois-Suomen suurin festivaali Qstock rokkaa jälleen vihreästi. Myös tänä kesänä rokki soi, ruoka valmistuu ja juomat kylmenevät festivaalin naapurissa tuotetulla Vihreävirralla.

Vihreävirta on Qstockille todellista lähienergiaa, sillä sähkö tuotetaan oulun Energian Merikosken voimalaitoksessa ja polttamalla puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa toppilan voimalaitoksilla.

EtuaSIakaS, tIESItkö?amfisound on tehnyt kitaran muun muassa Qstockissa esiintyvän Before the Dawn -yhtyeen laulajakitaristille. Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat 10 € alennuksen kahden päivän festarilipusta. Bongailemisiin!


Päivitä kiErrätys-

kuviot kuntoon!Teksti: Susanna Ekfors Kuvat: arjesta Energiaa -kierrätysvideot

Joonas Donskoi muutti hiljattain uuteen ko-tiin kerrostalokolmioon. Samalla oli viisasta päivittää kodin kierrätys kuntoon. Avuksi kutsuimme sisustusarkkitehti Teija Angerian.

”Kierrätyksen voi hoitaa järjestämällä ke-räyspisteitä eri paikkoihin kodin sisustukseen sopivaksi”, Teija vinkkaa.

Joonas juo paljon mehua ja maitoa, joista tulee kartonkijätettä.

”Myös metallia, biojätettä ja lasia kertyy”, Joonas kuvailee.

Sekajätteestä polttokelpoistaLajitteluohjeisiin tulee ekovoimalaitoksen myö-tä vain vähän muutoksia. Aiempaa sekajätettä kutsutaan nyt polttokelpoiseksi jätteeksi. Erona entiseen on, että polttokelpoisen jätteen jouk-koon lajitellaan myös muovi.

Sen sijaan polttokelpoisen jätteen sekaan ei saa laittaa kierrätyskelpoista metallia kuten säilyketölkkejä. Sinne ei saa laittaa myöskään

kuvat ovat videoista, joissa Joonas Donskoi ja kivareiden perhe tuunaavat kierrätyskuviot kuntoon. katso videovinkit ja päivitä kierrätystaitosi:

www.arjestaenergiaa.fi

Laanilan ekovoimalaitoksen myötä kannattaa päivittää oma lajittelutietämys ajan tasalle. Miksi et samalla tuunaisi kotisi kierrätyskuvioita mahdollisimman käteviksi? näin tekivät oulun kärppien hyökkääjä Joonas Donskoi sekä kolmilapsinen kivareiden perhe.

Sisustusarkkitehti teija angeria löysi

Joonas Donskoin kotiin kenkälipaston,

josta tehtiin lajittelukeskus. Lokeroihin

voi lajitella vaikkapa lehdet ja maitopurkit.

lasia eikä vaarallisia jätteitä. Joonaksella on keittiön alakaapissa astiat polttokelpoista ja biojätettä varten. Tarvitaan siis vielä lajittelu-paikat metallille, lasille, kartongille ja tietysti paperille.

Mutta ennen kuin paljastetaan Joonaksen kierrätysratkaisut, kurkataan Kivareiden kotiin.

Laatikot silmäniloksiViisihenkinen Kivareiden perhe asuu vanhassa puutalossa.

”Esimerkiksi kissanruokatölkeistä tulee metallijätettä ja muoviakin meillä tulee yllät-tävän paljon”, äiti Taina Kivari pohtii.

Perheessä lajitellaan ahkerasti, mutta


savukaasujen puhdistus on tarkkaa työtä

joihinkin koukeroihin äiti toivoisi helpotusta. Esimerkiksi lasinkeräys on sijainnut hankalan matkan päässä vaatekomerossa.

Teija Angerian vinkkien avulla lasinkeräystä varten hankittiin kaunis sisustuslaatikko, joka jätettiin silmäniloksi keittiön hyllylle. Samoin metallia varten hankittu pirteä pönttö jätettiin näkösälle kissanruokapaikan viereen.

Lopuksi lapset piirsivät keittiön alakaapin

Laanilan ekovoimalaitoksen savukaasujen puh-distus on toiminut alusta saakka moitteetto-masti ja päästöraja-arvoissa on pysytty hienosti.

puhdistuksen ensimmäinen vaihe tapahtuu puhdistusyksikön jäähdyttimessä. Jääh-dyttimestä kaasut jatkavat matkaansa niin sanottuun reaktiotilaan, jossa savukaasuista poistetaan kalkilla ja aktiivihiilellä muun muas-sa erilaisia raskasmetalleja.

Sen jälkeen reaktiotuotteet ja jäljellä oleva lentotuhka erotetaan kaasuista pussisuodatti-missa. pussisuodattimien jälkeen savukaasut alittavat sallitut päästöraja-arvot.

Viimeinen savukaasujen puhdistusvaihe on lauhdutin, jossa savukaasuja vielä pestään ja lämpöenergiaa otetaan talteen. tämän jälkeen savukaasut johdetaan piippuun.

Savukaasupäästöjä tarkkaillaan suoma-laisvalmisteisella päästömittauslaitteistolla. ympäristöluvassa on määritelty tiukat päästöraja-arvot puolen tunnin ja vuorokau-den keskiarvoille.

Jätekuljetuksia ekovoimalaitokselle on teh-ty maaliskuun lopusta asti. Laitetoimittajien koekäyttöjakso kestää koko kesän. Laitoksen kaupallinen käyttö alkaa 3.8.2012.

taina kivarin keittiössä on nyt hauska pönttö kissanruokapurkeille ja muille metallijätteille. kahvipaketeista tehdyllä korilla saa kannettua biojätepussin pihalle ilman sotkua.

Vaarallisia jätteitä varten kivareille

löytyi musta sisustuslaatikko, lasia

varten valkoinen. neljävuotias

Matleena piirsi roskapönttöjen päälle

kuvat, jotta kierrätys hoituisi lapsiltakin.

Joonas Donskoi syö välipalaksi

usein lasten marjasoseita, joten

lasipurkkeja kertyy paljon.

tonnikalapurkeille Joonas sai

tyylikkään boksin.

pönttöihin kuvat polttokelpoiselle jätteelle, kartongille ja biojätteelle. Näin perheen pieninkin osaa lajitella jätteet oikeaan lootaan.

kenkälipastosta lajittelukeskusJoonas Donskoin kotiin Teija Angeria löysi mainion lajittelukeskuksen: kenkälipaston. Sen lokerikkoihin saa kätevästi lajiteltua muut kuin polttokelpoisen jätteen ja biojätteen.

”Olen neljä vuotta asunut omassa asunnossa ja yrittänyt aina kierrättää. Se on tärkeä juttu, eikä maksa paljon vaivaa”, Joonas muistuttaa.


ISO ORKES TERI VIE LAS VEGASIIN

Maksuton EnErGianEuvontaEnergiapalveluneuvojamme auttaa henkilökohtaisesti sinua säästämään energiaa ja suunnittelemaan energiankäyttöä.

säHkÖnkulutusMittari vEloituksEtta lainaanEtuasiakkaana voit hakea veloituksetta sähkönkulutusmittarin lainaan pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakaspalvelupisteistä. Mittarilla selvität helposti esimerkiksi kodinkoneiden sähkönkulutuksen.

EtuoikEus ostaa viHrEävirtaa Ja tuulivirtaaVihreää sähköä tuotetaan rajallisia määriä. Etuasiakkaamme ovat aina en-simmäisenä jonossa, jos vihreä sähköntuotantomme myydään loppuun.

7 %:n etuasiakasalennus sähköenergian hinnasta 1.6.–31.8.alennus koskee jatkuvia Varmavirta, Vihreävirta ja tuulivirta sopimuksia. alennus myönnetään asiakkaille, joiden pääsulakekoko on enintään 3 x 63 a. alennus ei koske spot-, kvartaali- eikä määräaikaisia sopimuksia.

Las Vegas tulee elokuussa ouluun, kun toppilan Möljän lavalle nousee oulu Sinfonia solisteinaan Laura Voutilainen ja Sami pitkämö. ainutkertaista esitystä ei polkaista pystyyn hetkessä.

Teksti: päivi Mäkinen Kuvat: oulu Sinfonia / Studio timo Heikkala oy

kun 70-henkinen sinfoniaorkesteri esittää viihdemusiikkia ulko-ilmassa, on hallussa oltava melkoinen yksityiskohtien ja käytännön asioiden määrä.

”Lavalle pitää tuoda lisälämmittimiä soittajia varten, äänentoiston on oltava ehdottoman osaavissa käsissä ja ohjelmiston on oltava sopiva niin yleisölle kuin orkesterille", antaa pari esimerkkiä konsertin kapellimestari, oulu Sinfonian pasunisti ja kemin kaupunginorkes-terin kapellimestari jukka myllys.

Jo ohjelmiston kokoamisessa riittää vaihtoehtoja: tehtäisiinkö se jonkin teeman, solistin tai artistin ympärille? kuka tai ketkä tulevat solisteiksi? Mistä saadaan sinfoniaorkesterille sopivat kappaleiden sovitukset?

Sinfoniaorkesteria on turha marssittaa lavalle vain komppikoneeksi, vaan siitä irtoavat musiikin sävyt ja kontrastit on otettava käyttöön. Solistien on osattava asiansa ja ottaa yleisönsä, mutta ehdottomasti myös työskennellä sinfoniaorkesterin kanssa.

”pieni tanssiorkesteri voi esittää solistin toiveesta jonkin kappaleen vaikka heti korkeammassa tai matalammassa sävellajissa. Sinfonia-orkesterilta sama ei onnistu, vaan kaikkien soittajien nuotit on kirjoitettava uudestaan. Siinä kysymyksessä on helposti viikon työ.”

Myllykselle on tärkeää myös, että solistien kemiat toimivat. Hänen mielestään solisti on lopulta se, joka joko ottaa yleisön tai sitten ei. yleisö tuskin tulee pettymään.

”sami pitkämö on 'Suomen Sinatra' ja laura voutilaisen kyvyt riittävät melkein mihin vain.”

klassikoita ja yllätyksiäpohjoista voimaa kesäkonsertin valmistelut alkoivat viime syksynä. Mukana on koko oulu Sinfonian toimisto orkesterin intendenttiä ja nuotistoa myöten. Las Vegas valikoitui konsertin teemaksi, koska se on sopivan monipuolinen ja sopii myös orkesterille. kaupunkiin liittyvät miltei kaikki viihdemusiikin suuret nimet Elviksestä Sinatraan. Musiikillisia yllätyksiäkin sieltä löytyy.

ohjelmisto rakennettiin yhteistyössä solistien kanssa. kevään ede-tessä etsittiin kappaleista sovituksia sinfoniaorkesterille. Jos valmiita tai riittävän hyviä sovituksia ei löytynyt, teetettiin eturivin sovittajilla omat. koko illan konsertissa tarvitaan myös dramaturginen kaari ja hyvä juontaja. Viihdemusiikin soittaminen ei ole oulu Sinfonialle mitään uutta: orkesteri tekee viihdeprojekteja vuosittain.

kaksi liPPua yHtEEnsä 8 € norm. 5 € / hlö yht. 10 €

Liput vain oulun Sähkönmyynnin palvelupisteistä pohjoista voimaa etuasiakaskorttia esittämällä.

17.8.2012 klo 19 toppilan Möljä, oulu


ISO ORKES TERI VIE LAS VEGASIIN

LaVaLLE nouStESSa SuurIn työ on Jo tEHty,

kErtoo konSErtIn kapELLIMEStarI Jukka MyLLyS

konserttia varten harjoitellaan koko konserttiviikko. Harjoituksissa ohjelmistoa käydään läpi viitisen tuntia kerrallaan. Solistit tulevat mukaan 2–3 viimeiseen harjoitukseen, jotka pidetään pari päivää ennen konserttia.

Hermoilu ei autaMyllyksen mukaan isossa projektissa sattuu yleensä jotain odot-tamatonta. Joku sairastuu, jonkin kappaleen sovitus puuttuu tai on virheellinen ja kesäsää on aina kysymysmerkki. Etukäteen hän ei hermoile, vaan yrittää tehdä kaikkensa, että asiat sujuisivat hyvin. Jos solisti ilmoittaa viime hetkellä sairastuneensa, ei auta kuin pitää pää kylmänä ja ottaa käyttöön varasuunnitelma B.

”koskaan ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään sellaista, josta ei olisi selvitty.”

Vähän ennen esitystä Myllys saa ”isällisyyskohtauksen”. Hän alkaa huolehtia, onko lavan takana kaikki kunnossa ja soittajilla ja solisteilla kaikki hyvin. Lavalle noustessa suurin työ on jo tehty, ja Myllyksellä on jäljellä yhteishengen nostattaminen ja orkesterin johtaminen. kun orkesteri alkaa soittaa ja solistit astuvat esiin, tuntuu monituhatpäisen yleisön reaktio lavalle asti.

23

ElokuvatEattEri star1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin maanantaista torstaihin.

www.elokuvateatteristar.fi

koHtuuttoMuus kaikEssa 14.7. klo 19Marika Vapaavuoren huikea farssikomedia toppilan Möljällä, oulu Etuhinta 23 €/hlö ennakkoon ostettuna (norm. 27 € portilta).

www.merioulu.fi

Finnair PlusFinnari pLuS-pisteillä vihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla

Hintaturva tai hintakatto pLuS-pisteillä sähkösopimukseen.

www.finnair.fi

likkoJEn lEnkki oulu 18.8. klo 12-18raatin stadion Etuhinta 31.5. saakka 27 € (norm. 32 €/likka) Etuhinta 30.6. saakka 31 € (norm. 36 €/likka) alennuskoodi osoitteesta www.energiatili.fi

www.likkojenlenkki.fi

suPErPEsistä raksilassa 14.6. 5 € alennus normaalihintaisesta lipusta. ottelu raahe–Sotkamo raksila, oulu klo 18.

www.pattijoenurheilijat.fi

FanituottEEt10 % alennus suositushintaisista tuotteista.

Etu voimassa koko kauden.

www.pattijoenurheilijat.fi

ranuan EläinPuistoperhelippu etuhintaan 40 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!

Las Vegasin tunnelmaan johdattavat Laura Voutilainen, Sami Pitkämö ja Oulu Sinfonia, kapellimestarina Jukka Myllys.

Lippu 5 €. Pohjoista voimaa etuasiakaskortilla kaksi lippua yhteensä 8 €.

Konsertin lipputulot ohjataan Pohjoista voimaa ympäristötilille.

Lippuja myyvät kaikki oulun Sähkönmyynnin palvelupisteet arkisin klo 8–16. Energiatalo, kasarmintie 6, oulu | Haukiputaan Sähköosuuskunta, Martinniementie 31

raahen Energia, rantakatu 8 a | kemin Energia, kalkkinokantie 5 keminmaan Energia, Jauholantie 4 | rantakairan Sähkö, Lanssitie 1

tenergia, keskustie 81 | tornion Energia, asemakatu 5 EI EnnakkoVaraukSIa.

Maksun pyydämme suorittamaan käteisellä, kortit eivät käy maksuvälineenä.

laura voutilainEn saMi PitkäMÖoulu sinFoniaJukka Myllys www.ranuazoo.com

17.8.2012 klo 19 toppilan Möljä, oulu


City sPortpolkupyörät 10 % alennus suositushinnasta. pyöräilykypärät 20 % alennus suositushinnasta. Etu normaalihintaisista tuotteista 30.6.2012 saakka.

www.citysport.fi

yHtEistyÖkuMPPanEiDEMME tarJoaMia EtuJa EDut Saat poHJoISta VoIMaa korttIa näyttäMäLLä

yHtEIStyökuMppanIEn oMISSa MyyntIpaIkoISSa.

HaMMarin säHkÖ15 % alennus kaikista normaalihintaisista valaisimista, lampuista ja sähkötarvikkeista.

20 % alennus sähköasennustöiden tuntiveloitushinnasta.

www.hammarinsahko.fi

sECuri anviaSähköliittymän hankkijalle 150 € alennus turvajärjestelmästä (rikos-/videovalvonta), kun arvo on yli 1000 €.

www.securilife.fi

sECuri liFE – hälytysjärjestelmä kotiinSecuri Life avausmaksu 0 €. Securi Life palvelumaksu 16,50 €/kuukausi.

www.securi.fi

kaHDEn Päivän FEstariliPPuQstoCkiin 27.–28.7. Etuhinta 69 €/hlö (norm. 79 €, portilta 90 €) Liput vain Lippupalvelun myyntipisteistä.Lippuja on rajoitettu määrä.

www.qstock.org

kalaJoki rEsortnäköalaparvekkeellinen superiorhuone standardin hinnalla kylpylähotelli Sanissa alk. 124 €/ 2hh/vrk. tunnus “sähkö”. paikkoja rajoitetusti. tarjous voimassa 24.6.2012 saakka.

www.kalajokiresort.fi

10th ANNIVERSARY

PärinäPakEtti EtuHintaanalennus 1,50 €/hlö Vauhtipuiston pärinäpaketista (norm. 17 €).

www.vauhtipuisto.fi

pohjoista voimaa etuasiakkaana saat käyttöösi ainutlaa-tuisen etupaketin, joka sisältää mukavia lisäpalveluita ja rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista.

tutustu asiakasetuihin

Pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

Voit ladata etuasiakaskortin puhelimeesi nyt myös Energiatilin kautta energiatili.fi

asiointipalvelu avoinna

24 h vuorokaudessa

Voit tilata perinteisen etuasiakaskortin sähköpostitse [email protected] tai asiakaspalvelustamme 0800 30 5000 (ma-pe klo 8-16)

ons - ÅlanD unitED 21.7.kaksi lippua yhden hinnalla onS - Åland castrenin kenttä 21.7. klo 16.

www.onssi.fi

taiDElainaaMo Ja -MyyMälä arto5 % alennusta verottomista taidelainaus- ja ostohinnoista.

arto.artoulu.fi

tiEDEkEskus tiEtoMaaperhelipusta 4 € alennus. Etuhinta 39 € sisältää näyttelyt, elokuvan ja planetaarion. yleislipusta 2 € alennus. Etuhinta 9 € lapset, 13 € aikuiset.

www.tietomaa.fi


SäHköEnErGIa-

Hinnasto Hinnat sisältävät alv 23 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. Siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulakekoko on enintään 3 x 63 a. yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10000kWh/vuosi.Yleissähkö2yli 10000kWh/vuosi.Pidätämmeoikeuden hintojen muutokseen.

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,10 6,10 6,25 6,25 6,40 6,40Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,92 5,92 6,07 6,07 6,22 6,22Aikasähkö 5,00 €/kk päiväenergia 6,45 6,45 6,60 6,60 6,75 6,75yöenergia 5,20 5,20 5,35 5,35 5,50 5,50

Kausisähkö 5,00 €/kk talviarkipäivä 6,55 6,55 6,70 6,70 6,85 6,85Muu aika 5,50 5,50 5,65 5,65 5,80 5,80

hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. Sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.

Sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fiasiakaspalvelu puh. 0800 30 5000, [email protected]

kk-maksu Kertamaksu

Yleissähkö 1 1,50 € 36,00 €Yleissähkö 2 2,50 € 60,00 €Aikasähkö 3,50 € 84,00 €Kausisähkö 3,50 € 84,00 €

Liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. kun käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus.

LISäturVaa 24 kk MääräaIkaISEEn SopIMukSEEn HIntaturVaSta

MääräaikainEn soPiMus Hinnasto 1.6.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkösopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. Se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Lue lisää Etuasiakassivuilta 22–25.

sisältää 7 % :n alEnnuksEn säHkÖEnErGian Hinnasta

Jatkuva soPiMus

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 7,03 7,18 7,33Yleissähkö 2 5,04 €/kk 6,86 7,01 7,16Aikasähkö 5,04 €/kkpäiväenergia 6,86 7,01 7,16yöenergia 6,30 6,45 6,60

Kausisähkö 5,04 €/kktalviarkipäivä 7,21 7,36 7,51Muu aika 6,58 6,73 6,88

Varmavirta Vihreävirta TuulivirtaPerusmaksu

5,00 €/kk0,25 snt/kWh

+ Spot

0,25 snt/kWh +

0,15 snt/kWh* +

Spot

0,25 snt/kWh +

0,30 snt/kWh* +

Spot

maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perusmaksusta,myyjän0,25snt/kWhmarginaalistajaenergianhinnasta.Energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin nord poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella. Hinta vaihtuu kuukausittain ja seuraa koko ajan pörssihinnan laskuja ja nousuja. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuukauden irtisanomisajalla.

kk-maksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kkYleissähkö 2 3,50 €/kkAikasähkö 3,50 €/kkKausisähkö 3,50 €/kk

ottamalla spot-sopimukseen vapaa-ehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWhylittävääosaa,vaikkakuukaudenkeskihinta olisikin korkeampi. Suojaudut nord pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markki-nahinnan laskusta ja matalasta tasosta.

LISäturVaa Spot-SopIMukSEEn HIntakatoSta

sPot-soPiMus Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 5,58 5,73 5,88Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,40 5,55 5,70Aikasähkö 5,00 €/kkpäiväenergia 5,75 5,90 6,05yöenergia 4,85 5,00 5,15

Kausisähkö 5,00 €/kktalviarkipäivä 5,50 5,65 5,80Muu aika 5,35 5,50 5,65

kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. Sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. Saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

kvartaalisoPiMus Hinnasto 1.7.–30.9.2012

Suosittelemme

Hinnasto 1.6.2012 alkaen, voimassa toistaiseksi

*ympäristöosuus

Vihreävirran ja tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan pohjoista voimaa ympäristötilille. oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. Lähteä ratkaisu ja yhteystietosi 10.8.2012 mennessä sähköpostilla [email protected] tai postitse oulun Sähkönmyynti oy /ristikko, pL 116, 90101 oulu.

NIMI

OSOITe

POSTINUMerO JA -TOIMIPAIKKA

Sulakkeen 1/2012 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat: reetta Siirilä (oulu), Eila Silvennoinen (ylikiiminki), Maria rantala (pattijoki), Esko Mattila (Läyliäinen), Maiju Väisänen (kiviniemi), Valma ahola (posio), raili Mankinen (oulu), Jouni toivonen (oulu), ulla kauppila (tornio) ja Erkki alakontiola (oulu). onnea voittajille!

PalkintonaDiGitaalisEt läMPÖ- Mittarit!

rISTIKKO

•


Lue lisää ja rekisteröidy pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

alennusta

sähköeneRgian

hinnasta1.6.–31.8.2012

Etuasiakas saa EnEMMän

Alennus koskee sähköenergian hintaa jatkuvissa Varmavirta, Vihreävirta ja Tuulivirta sopimuksissa. Alennus on voimassa 1.6.–31.8.2012 ja jatkuu 1.9.2012 vähintään 5 %:n tasossa.

sulake 2/2012

Documents