sulake 1/2010

Pohjoisen voiman puolesta

1 • 2010

Talvikalastus ON HARVOJEN TYÖTÄ

ATOMIKELLOT käyvät sekunnin

miljardisosan tarkkuudella

SÄHKÖN HINTAAheiluttavat monet tekijät

sen voimaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaannnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn ppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuoooooooooooooooooooooolesta

Kiina on kasvattanut teräksen tuotantoaan. Kii-na nousi viime vuonna maailman suurimmaksi automarkkinaksi USA:n ohi. Kiina on ohitta-nut Saksan maailman suurimpana vientimaana. Leluista yli 80 prosenttia tulee Kiinasta. – Ei tarvitse paljon lehtiä lukea ja aikaansa seurata, kun tällaiset uutisotsikot nousevat esiin.

Kiina ja muut kehitysmaat valmistavat suuren osan tuotteista, joita me jokainen käytämme päivittäin. Sivistyneiden, kehit-tyneiden länsimaiden teollisuusyritykset siirtävät tuotantoaan pois omista maistansa kehitysmaihin, missä rakennuskustannukset, energia ja työvoima ovat halpaa. Päätöksente-on ainut kriteeri maallikon näkökulmasta on taloudellisen hyödyn tavoittelu.

Kiina on maapallon yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen tuottajista. Nykyisen kansainvälisen käytännön mukaan jokai-nen maa vastaa omista päästöistään, vaikka esimerkiksi Kiinan hiilidioksidipäästöistä reilut 25 prosenttia on peräisin vientituot-teita valmistavasta teollisuudesta. Länsimai-set yritykset ottavat kehitysmaista kaiken mahdollisen hyödyn, mutta ummistavat seurauksilta silmänsä.

Lopullinen vastuu on kuluttajilla. Jokainen joka ostaa kehitysmaassa valmistetun tuotteen kantaa osavastuun myös päästöistä. Eli rik-kaiden länsimaiden ihmiset päättävät Kiinan päästöjen tason. Kiinaa on siis turha syyttää.

Kiina itse puolustelee yhä lisääntyviä pääs-töjensä määriä mm. sillä, että 1,3 miljardin

suuruisen väestömäärän elinolojen paranta-minen ei ole mahdollista energiankulutusta kasvattamatta. Miten me saunaan, suihkuun ja kaikkiin muihin jokapäiväisiin muka-vuuksiin tottuneet ihmiset voisimme kieltää, ettei jollakin toisella kansalla olisi oikeus haluta samaa?

Kulutusyhteiskunta pyrkii siihen, ettei ihminen olisi koskaan tyytyväinen vaan haluaa aina vaan lisää ja lisää. Tehokkaalla markkinoinnilla meille uskotellaan, että mitä enemmän me ostamme, sitä onnellisemmaksi me tulemme. Esimerkiksi vaateteollisuuden tavoitteena on tuottaa muotivaatteita mah-dollisimman halvalla. Tuotteet valmistetaan kehitysmaissa. Niiden laatu on usein heikko ja käyttöikä lyhyt. Valmistuspaikka määräy-tyy työvoiman hinnan ja ympäristölainsää-dännön perusteella. Vaate voi periaatteessa kulkea maapallon ympäri ennen kuin se päätyy kuluttajalle.

Jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, mitä tälle maapallolle tule-vaisuudessa tapahtuu. Mutta valinnoilla voi vaikuttaa. Kun valitsee eettisesti ja ekologi-sesti kestäviä tuotteita ja jättää kaiken turhan tavaran hankkimatta, ollaan jo hyvin pitkällä kestävän kehityksen tiellä.

Valinnallasi on merkitystä!

Mali Seppälä[email protected]

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAOulun Sähkönmyynti OyKasarmintie 6, PL 11690101 OuluPuhelin: (08) 5584 3200Telefax: (08) 5584 3350ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAMali Seppälä[email protected]

TOIMITTAJATKari Arokylä, Hilkka Lahti, Päivi Mäkinen, Kristiina Gerkman-Kemppainen

VALOKUVAAJATKati Leinonen, Jari Tikka, Vesa Ranta

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAJoutsen Median Painotalo

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fi Kemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fi Tenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fi Raahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

Kiinako syyllinen ilmastopäästöihin?

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sivu 4Ennen vanhaan sähkön hinta oli varsin vakaa. Nykyisillä sähkömarkkinoilla se saattaa vaihdella hyvinkin rajusti ja nopeasti. Myös hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut jatkuvasti lisää. Power-Deriva Oy seuraa työkseen sähkömarkkinoiden tilannetta ja kehitystä.

Sivu 6Kauko Röyhkä kertoo kolumnissaan alkaneensa viime aikoina tosissaan miettiä mikä elämässä on tarpeellista ja mikä ei.

Sivu 7Jätteiden polttaminen energiaksi lisääntyy Suomessa lähivuosina.

Sivu 8Nykyaikaiset atomikellot mittaavat aikaa sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Sekunteja ei pilkota yhä pienempiin palasiin huvin vuoksi, vaan monet jokapäiväisessä käytössä olevat järjestelmät kuten matkapuhelinverkot ja GPS-navigaatio kaipaavat huipputäsmällistä aikaa. Suomen tarkimmat kellot ovat Mittatekniikan keskuksessa professori Kalevi Kalliomäen hoivissa.

Sivu 12Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää ympäri vuoden. Lauri Halonen on yksi heistä. Halosella on verkot vedessä niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvelläkin. Olosuhteet talvella ovat vaikeat ja työ vaativaa. Kalan laatu on kuitenkin hyvä ja kysyntää sille on kovasti.

Sivu 17Villasukat on nyt trendikäs tuote, kertoo erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:stä. Villasukkabuumia ovat edesauttaneet kylmä talvi, uudet ja entistä paremmat langat ja lama. Lankakerän ja puikot saa ostettua, vaikka talous olisikin vähän tiukemmalla.

11 Sähköt pahasti poikki erittäin harvoin 15 Sähkön ja kaukolämmön vuosi 200918 Ilmalämpöpumppu säästää energiaa – jos sitä käyttää oikein22 Sähköenergiahinnasto23 Ristikko

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Power-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Harri Tiittanen seuraa sähkömark-kinoita työkseen. Hänen mukaansa

sähkön hintaan kulloinkin vaikuttavien tekijöiden löytäminen on muuttunut paljon aikaisempaa haastavammaksi ja monimut-kaisemmaksi.

”Ennen katsottiin lähinnä vain Norjan sääennusteita. Nyt seurataan suurta joukkoa eri tekijöitä eri puolilta maapalloa”, hän toteaa.

Power-Deriva on sijoituspalveluyhtiö, joka palvelee lähinnä sähkö- ja päästömarkkinoilla toimivia yrityksiä. Sen kaupankäynti- ja neu-vontapalveluja käyttävät tukkumarkkinoilla toimivat asiakkaat. Yhtiön omistaa kuusi kunnallista energiayhtiötä – näiden joukossa Oulun Energia. Omistajat ovat myös Power-

Reilun sadan vuoden ajan totuttiin siihen, että sähkön hinta ei kovin notkeasti liikahtele. Kaikki muuttui, kun markkinat vapautuivat: nyt hinta noteerataan tunneittain ja muutokset saattavat olla hyvinkin äkkinäisiä ja

suuria. Samalla hintaan vaikuttavia tekijöitä on tullut roimasti lisää.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

Derivan asiakkaita, mutta sen palveluja käyttävät myös muut toimijat.

Vesitilanne edelleen tärkeäMutta takaisin sääennusteisiin ja säähän. Ne nimittäin vaikuttavat edelleen paljon. Power-Derivan salkunhallinnasta ja kaupankäyn-nistä vastaava salkunhoitaja Sami Koskela korostaa, että Pohjoismaissa vesitilanne on edelleen tärkein sähkön hinnan määrittäjä. Norjassa kun on pelkästään ja Ruotsissakin valtaosin vesivoimaa.

”Kyllä sillä on iso merkitys, että sattuuko kuiva vai märkä vuosi”, tuumii Koskela.

Vesitilanteen ohella on tätä nykyä kuiten-kin monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sähkön hintaan.

SÄHKÖN HINTA ON MONEN TEKIJÄN SUMMA

”Tärkeä juttu on tietysti sähkön kysyn-nän määrä. Se taas riippuu siitä, millaisilla kierroksilla teollisuus pyörii ja paljonko kuluttajat tarvitsevat sähköä. Polttoaineiden kuten hiilen ja maakaasun sekä päästö-oikeuksien hintatasot vaikuttavat myös”, luettelee Koskela.

Tuulivoiman määrän kasvaessa tulee muuttujia vain lisää. Koskela arvelee, että jatkossa on luultavasti ryhdyttävä seuraamaan myös tuuliennusteita. Ja jotta kokonaisuus olisi vielä vähän monimutkaisempi, vaihtelee eri tekijöiden painoarvo eri aikoina.

”Tiettyinä hetkinä saattaa vesitilanne olla hyvin tärkeä. Finanssikriisin yhteydessä taas mentiin kuukausia niin, että sähkön hintaa liikuttelivat eniten kansainväliset pääoma-


markkinat raaka-aineiden hintojen kautta”, huomauttaa toimitusjohtaja Tiittanen.

Päivä alkaa sääennusteillaSähkön hintaan vaikuttavat tekijät raamitta-vat pitkälti myös Sami Koskelan työpäivää, joka alkaa kahdeksan aikoihin sääennustei-den tarkastelulla. Sitten on vuorossa tutus-tuminen öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen sekä Aasian osakemarkkinoiden kehittymiseen illan ja yön aikana.

Päivän mittaan Koskela seuraa uutisia ja sääennusteiden päivittymistä ja osakekurssien liikkeitä. Tarkkailun kohteena ovat muun muassa päästöoikeuksien ja hiilen sekä tietys-ti itse sähkön hinta.

Aika ajoin Koskela on yhteydessä asiak-kaisiinsa ja antaa heille suosituksia sekä tekee heidän puolestaan kauppaa. Työpäivä loppuu puoli viiden aikoihin, mutta vielä illallakin hän seuraa tapahtumia – josko jotain sellaista sattuisi, joka tuntuu jatkossa markkinoilla.

”Tämä on jatkuvaa hereillä oloa. Kos-kaan ei aamulla tiedä, että millainen päivä

on tulossa. Milloin tahansa voi tapahtua jotain yllättävää, joka vaikuttaa kovastikin sähkön hintaan. Uutistoimistopalvelut tuovat koko ajan tietoa maailman tapahtu-mista”, hän kertoo.

Koskelan mukaan yksi hänen tehtävis-tään onkin etsiä erilaista informaatiota ja miettiä, mikä voisi vaikuttaa sähkömarkki-noihin. Asiakkaille on osattava antaa oikeita suosituksia.

Markkinat ennakoivat nousuaSähkön hinta saattaa heilahdella tunneittain ja päivittäin, mutta perussuunta näyttää aivan selvältä: ylöspäin. Polttoaineiden hin-noissa on nousupaineita ja talouden virkisty-minen kasvattaa sähkön kysyntää ja kirittää sen hintaa.

Eikä nouseva suunta näyttäisi katkeavan kauempanakaan tulevaisuudessa. Sähkön johdannaismarkkinoiden perusteella voisi tällä hetkellä ennustaa, että kymmenen vuo-den kuluttua kuluttaja joutuu maksamaan kilowattitunnistaan 2-3 senttiä korkeam-

man hinnan kuin nyt. Toimitusjohtaja Tiittanen muistuttaa kuitenkin, että ensi vuonna tähän aikaan olosuhteet ja arviot saattavat olla aivan toiset.

”Selvää on, että päästökauppamekanismi ja hiljalleen ehtyvät fossiiliset luonnonva-rat pitävät pitkän tähtäimen hintavireen nousevana. Myös politiikka ratkaisee paljon. Esimerkiksi päästökaupan tulevaisuus ja ydinvoiman lisärakentaminen ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä”, hän toteaa.

Sähkömarkkinoiden toiminta tai toimi-mattomuus aiheuttaa ajoittain paljonkin marinaa, mutta toimitusjohtaja Tiittasen mukaan suurelta osalta turhaan. Hänen mielestään markkinat toimivat pääsääntöi-sesti hyvin – vaikka aina toki löytyy myös parantamisen varaa.

Tiittanen muistuttaa myös, että tavallisen kuluttajan kannalta avoimet markkinat ja kova kilpailu ovat ehdottomasti hyvä juttu. Ne johtavat aitoon hinnanmuodostukseen.

”On parempi käydä kauppaa neljänsadan kuin yhden myyjän kanssa”, hän kiteyttää.

”PÄÄSTÖKAUPPAMEKANISMI JA HILJALLEEN EHTYVÄT FOSSIILISET LUONNONVARAT PITÄVÄT PITKÄN TÄHTÄIMEN HINTAVIREEN NOUSEVANA.”Harri Tiittanen

”KYLLÄ SILLÄ ON ISO MERKITYS, ETTÄ SATTUUKO

KUIVA VAI MÄRKÄ VUOSI.”Sami Koskela


Olin parivuotiaan poikani kanssa päiväkävelyllä. Nostin pojan rat-taisiin ja menimme vilkkaan kadun laitaan. Autoletka pysähtyi ja lähdimme ylittämään liikennevalotonta suojatietä. Yhtäkkiä

parin ensimmäisen pysähtyneen auton takaa ampaisi pakettiauto. Ehdin juuri ja juuri tempaista lapsenrattaita taaksepäin. Pakettiautossa istui kännykkään puhuva nuorimies, joka ei edes vilkaissut meitä.

Tämä on melko tyypillistä nyky-Suomessa. Lokakuussa helsin-kiläisautoilija ajoi vastaavanlaisessa tilanteessa kahden koulutytön päälle. Tytöt loukkaantuivat vakavasti. Myös polkupyöräilijät ajavat vaarallisesti. Kuusikymppinen tätini oli pyöränsä kanssa odottamassa risteyksessä valon vaihtumista, kun häneen törmäsi valtavalla vauhdil-la polkupyörää ajanut mieshenkilö. Tätini kaatui pahasti ja kolautti päänsä katukiveen. Onneksi hänellä oli kypärä. Mies antoi henkilö-tietonsa, mutta ei jäänyt auttamaan, koska hänellä oli kiire töihin. Paikalle ilmestyi ystävällinen, nuori nainen, joka vei tätini sairaalaan missä tädin ranne todettiin murtuneeksi.

Kaikilla tuntuu aina olevan kiire. Syynä on stressi, joka johtuu hektisestä, vaativasta elämäntavastamme.

Mistä tämä kiireen tunne oikein tulee? Yksi syy on se, että nykyih-misen täytyy koko ajan olla tavoitettavissa. Ennen vanhaan puhelimen paikka oli eteisen pöydällä kotona tai työpaikalla. Sitä ei voinut ottaa mukaan minnekään. Autoilijoiden ja muiden ulkonaliikkujien ei siis tar-vinnut piitata puhelimista. Kotona saattoi olla nauhoittava vastaaja, josta viestit kuunneltiin, tai joillakin kiireisimmillä oli piippari, joka ilmoitti tärkeistä puheluista. Ehkä se oli alkeellista, mutta säästi hermoja. Kaikki ymmärsivät, että asioille pitää antaa aikaa, kaikki ei tapahdu heti.

Toinen syy on pelko. Nykyään ihmiset puurtavat ylipitkiä päiviä töissä peläten irtisanomisia ja lomautuksia. Tietokoneohjelmat ja työmenetelmät vaativat jatkuvaa päivitystä. Jokainen pelkää uudis-tuvia työoloja ja ettei ole tarpeeksi tehokas ja nopea omaksumaan niitä. Lisäksi perhe vaatii huomiota, samoin ikääntyvät vanhemmat, joista yhteiskunta ei tule huolehtimaan. Myös vapaa-ajan teknologia kehittyy pelottavaa vauhtia. Lapselle ostettu kamera tai kännykkä onkin yllättävän monimutkainen vekotin, jonka käyttö vaatii paksuun opaskirjaan tutustumisen. Pari vuotta vanha tietokone ei sovi enää yhteen uuden tulostimen kanssa, joten on ostettava uusi tietokone, jonka sisään ajaminen vaatii taas oman aikansa. Seinustat ovat täynnä ikävännäköisiä johtoja ja latureita, joista ei meinaa ottaa selvää mikä kuuluu millekin laitteelle.

Viime aikoina olen alkanut tosissani miettiä mikä tässä elämässä on tarpeellista ja mikä ei. Mikä on totta ja mikä kollektiivista harhaa. Kollektiivinen harha on sitä, että meille uskotellaan että on asioita,

jotka ovat niin tärkeitä että kaikkien pitää ne tietää ja osata. Onneksi minulla ei ole ajokorttia. Olen säilyttänyt kävelijän

mentaliteettini. En pidä edes pyörällä ajamisesta. Arvostan enemmän aikaa kuin rahaa. Enkä välitä kilpailemisesta. Annan toisten juosta vapaasti ohitseni.

Mutta teknologinen vallankumous on totista totta, ja siinä minun-kin pitää olla ainakin jossain määrin mukana. Muuten syrjäytyisin. Paluuta kirjoituskoneiden ja C-kasettien aikaan ei ole. Uuden tekno-logian omaksuminen on minulle vaikeaa. Tietokone- ja asennuson-gelmat ovat lähes jokaviikkoisia. Joudun soittelemaan niiden takia ystäville ja asiantuntijoille. Paljon energiaa, jonka voisin käyttää luovaan työhön, perhe-elämään ja ruumiillisen ja henkisen tasapainon löytämiseen, kuluu naurettavien ohjelmointijuttujen kimpussa.

Lukemattomien hammastenkiristelyjen jälkeen olen oppinut auttavasti käyttämään musiikki- ja tekstinkäsittelyohjelmia, joita tarvitsen työssäni. Lisäksi osaan käyttää sähköpostia ja internetiä. Mutta en halua istua tieto-koneen ääressä yhtään enempää kuin on pakko. En viihdy netissä.

Kännykkää ostaessani valitsen aina halvimman mallin, jossa ei ole kame-raa tai mitään muutakaan ylimääräistä toimintoa. Iltaisin pidän kännykän yleensä äänettömällä. Sähköpostin avaan arkisin kerran päivässä, viikon-loppuna en ollenkaan. TV:n katselun olen lopettanut melkein kokonaan. Katson mieluummin laatuelokuvia DVD:ltä silloin kun minulle sopii.

En osta koskaan iltapäivälehtiä. Kansalliset puheenaiheet kuten polii-tikkojen seksielämä, urheilijoiden luksustalot tai tosi-TV-ohjelmien pin-tajulkkikset eivät minua kiinnosta enkä anna niiden saastuttaa aivojani. En lue edes omia haastattelujani enkä katsoa ohjelmia, joissa esiinnyn. Saan kuitenkin aina jotakin kautta kuulla mitä minusta ajatellaan.

Vältän käyntejä turhissa levynjulkkareissa ja elokuvien ensi-illoissa. Keväällä muutimme Helsingistä Turkuun, mikä on vähentänyt julkisia illanviettoja, joissa joutuu tapaamaan neuroottisia urabroile-reita. En jaksa jauhaa levyjen ja kirjojen myyntiluvuista. Palkintojen kahmiminen ei minua kiinnosta.

Sen sijaan ulkoilen, olen lasten kanssa, soitan kitaraa tai äskettäin hankkimaani 1970-luvun sähköpianoa, luen ja kuuntelen musiikkia. Olen joutilas. Joutilaisuus on tärkeä osa elämää. Joutilaisuudessa kehittyvät parhaat ideat, joita voin käyttää työssäni. Nukun 7-8 tuntia yössä ja iltapäivällä vielä päiväunet. Sopivina iltoina korkkaan vaimon kanssa pullon punaviiniä ja sytytän tulen uuniin. Sellaisina hetki-nä välitän vähät ilmakehässä sinkoilevista viesteistä ja kaahaavista autokuskeista. Kaikki piipittävät ja kilahtelevat koneet on suljettu. Koko ylikireä, sekopäinen maailma saa pysyä ulkopuolella. Minulla on oikeus rauhaan ja onnellisuuteen.

Kauko Röyhkä

Stressi ja miten siitä selvitään

KOLUMNI


Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä pitää selvänä, että jättei-den polttaminen lisääntyy Suomessa tulevina vuosina. Pystytettävien jäte-voimalaitosten lukumäärää hän ei kuitenkaan halua ryhtyä ennakoimaan.

”Se riippuu muun muassa siitä millaisiksi energia- ja jätemarkkinat täällä kehittyvät”, sanoo Seppänen.

Laitosten määrää raamittaa myös käytettävissä olevan raaka-aineen määrä. Suomessa tuotetaan energiaa rinnakkaispoltossa vuosittain noin 700 000 jätetonnista - josta osa on yhdyskuntajätettä - ja jätevoi-malaitoksissa noin 300 000 yhdyskuntajätetonnista. Polttokelpoista yhdyskuntajätettä menee Suomessa kaatopaikoille vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tähän määrään nyt rakenteilla tai suunnitteilla olevat laitokset tekisivät noin 600 000 tonnin loven.

Euroopassa tavallistaJätteiden energiasisällön hyödyntäminen polttamalla on Euroopassa varsin tavallista. Läntisen Euroopan alueella toimii jo noin 400 jätteen-polttolaitosta, joissa vuosittain palaa noin 50 miljoonaa tonnia jätettä.

”Jätteiden loppusijoittaminen nykyaikaisillekin kaatopaikoille on vähi-ten hyvä ratkaisu. Polttaminen on parempi vaihtoehto”, toteaa Seppänen.

Hänen mukaansa kaatopaikat aiheuttavat ongelmia ilmalle, vesille, maankäytölle ja ilmastolle, vaikka ne tehtäisiin kuinka hyvin. Kaatopaikko-jen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, mikäli jätteiden kierrätys tai energia- tai muu hyötykäyttö eivät syystä tai toisesta onnistu. Liian paljon ainesta ja ta-varaa menee yhä kaatopaikoille vain siksi, että niille ei tehdä yhtään mitään.

Jätteiden polttaminen ja niiden energiasisällön hyödyntäminen tarjoaa useita etuja: se supistaa kaatopaikkojen kasvua, leikkaa metaanipäästöjä, tekee kaatopaikoista mineraalisempia ja vähentää näin niiden vuotoa maaperään. Lisäksi se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Metaania – joka ilmastonmuutoksen edistäjänä on parikymmentä kertaa pahempi kuin hiilidioksidi – erittyy kaatopaikoilta ilmaan biohajoavista jätteistä.

Ensisijaisesti jäte tulisi käyttää uudelleen tai kierrättää. Mutta jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte pitää hyödyntää muulla tavalla – esimerkiksi käyttää energiana. Ongelmatonta ei jätteiden polttami-nenkaan toki ole. Huonosti toteutettuna se saattaa muun muassa syödä jätettä muulta hyödylliseltä käytöltä.

Poltto ja kierrätys toimivat rinnakkainJätteiden polttaminen ja kierrättäminen asetetaan melko usein vastakkain. Seppäsen mukaan jätehuolloltaan kehittyneimmät maat kuitenkin osoittavat,

JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTTÖ LISÄÄNTYY VÄHITELLEN

että jätteiden energiakäyttö ja kierrätys voivat mainiosti toimia rinnakkain.”Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa sekä jätteenpolton että kier-

rätyksen prosenttiluvut ovat erittäin korkeat”, hän muistuttaa.Jätevoimalaitosten pystyttäminen on Suomessa törmännyt monilla

paikkakunnilla pitkällisiin valituskierroksiin. Asenteet ovat usein olleet erittäin jyrkkiä. Niiden alkulähteeksi Seppänen nimeää Helsingissä aikoinaan toimineen Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen, joka oli ny-kytasoon verrattuna puutteellinen ja jonka sammuttaminen ja piipun kaataminen nousivat jätteenpolton vastustamisen merkkipaaluksi.

Nykyiset jätevoimalaitokset ovat ympäristöystävällisyydeltään aivan toista luokkaa kuin Kyläsaaren laitos.

”Jätteenpolttolaitosten päästöt eivät oikeastaan ole edes puheenaihe missään EU-alueella. Jätteenpolttodirektiivin määräykset ovat niin tiukat, että päästöistä ei ole huolta”, toteaa ylitarkastaja Seppänen.

Jätteiden polttaminen energiaksi on toistaiseksi ollut Suomessa varsin vähäistä, mutta tilanne on muuttumassa. Kolmen jo toiminnassa olevan jätevoimalaitoksen täydennykseksi on rakenteilla tai pitkälle suunnitteilla kolme uutta laitosta. Yksi niistä nousee Ouluun.Teksti: Kari Arokylä

”JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITTAMINEN NYKYAIKAISILLEKIN KAATOPAIKOILLE ON VÄHITEN HYVÄ RATKAISU. POLTTAMINEN ON PAREMPI VAIHTOEHTO.”

Jätevoimalaitoksen rakennusprojektille www-sivutOulun Energia on avannut omat www-sivut jätevoimalaitoksen rakennusprojektille. Sivujen tavoitteena on pitää kaikki hankkeesta kiinnostuneet ajan tasalla projektin etenemisestä.

Hankkeen perustietoihin on koottu kaikki lupa-asiakirjat hakemuk-sineen ja päätöksineen. Projektipäällikkö Mikael Tervaskanto pitää blogia. Tavoitteena on kirjoittaa projektin etenemisestä viikoittain. Lukijoilla on tilaisuus omiin kommentteihin.www.oulunenergia.fi /jatevoimalaitos.


Paksu pneumaattinen ovi avautuu Mittatekniikan keskuksen Mikesin kellarissa Espoon Otaniemessä.

”Täällä asuu Suomen virallinen aika”, sanoo mittaustekniikan emeritusprofessori, Mikesin erikoistutkija Kalevi Kalliomäki.

Pieni huone oven takana majoittaa viisi atomikelloa: kaksi cesiumkelloa ja kolme vetymaseria. Yksi vetymasereista – se kaikkein tarkimmaksi havaittu – mittaa Suomelle virallista aikaa. Muut käyvät enemmän tai vähemmän varmuuden vuoksi.

Virallisen ajan Mikes jakaa valtion, kuntien ja yritysten käyttöön internetin välityksellä toimivan NTP-palvelun avulla. Kuka tahansa voi napata sen tietokoneeseensa Mikesin verkkosivujen kautta.

Oikeat olosuhteetPöytäradioiden tai pienten tulostimien kokoiset atomikellot näyttävät tuikitavallisilta mittalaitteilta. Herkät instrumentit kaipaavat kuitenkin sopivaa ilmanpainetta, kosteutta ja lämpötilaa. Kellarihuoneeseen niille on rakennettu suotuisat olosuhteet. Kalliomäki tuntee kellonsa perusteellisesti.

”Vetymaserit ovat lyhyellä aikavälillä erittäin stabiileja, mutta niillä on taipumus hieman liukua. Se tapahtuu tosin aika tasaisesti ja ennustettavasti. Cesiumkellot taas ovat vallattomia – ne poukkoilevat hieman miten sattuu, mutta pitävät hyvin kutinsa pitemmällä aikavälillä”, selittää Kalliomäki.

Arkipäivän mittakaavassa atomikellojen liukumiset ja poukkoilut ovat kovin vähäisiä. Ne mittaavat aikaa nanosekuntien eli sekunnin miljardisosien tarkkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa muutaman sekunnin virhettä miljoonassa vuodessa.

Atomien värähtelyäAtomikellojen kehittely alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Yksinker-taistaen voi sanoa, että niissä atomien värähtely korvaa tutun heilurin liikkeen. Kellojen täsmällisyys on jatkuvasti parantunut, eikä kehityk-selle ole loppua näkyvissä.

”Olen seurannut ajan mittausta nelisenkymmentä vuotta ja tark-kuus on kohentunut kymmentuhatkertaiseksi. Muutaman vuosikym-menen kuluttua ehkä päästään pikosekuntiin eli sekunnin biljoonas-osaan – miljardisosan tuhannesosaan”, ennustaa Kalliomäki.

Pikosekuntien tasolle ylletään todennäköisesti optisten kellojen avulla. Kun atomikellot perustuvat atomien värähtelyyn, käyttävät optiset kellot hyväkseen valon värähtelyä – tai tarkemmin sanoen taajuutta. Vielä kym-

SEKUNNIN MILJARDISOSIEN TARKKUUDELLA

Virallista aikaa ei enää katsota auringon tai muiden tähtien liikkeistä, vaan atomikelloista. Ne erehtyvät oikeasta ajasta korkeintaan muutaman sekunnin miljoonassa vuodessa. Suomessa virallista aikaa ylläpitää Mittatekniikan keskuksen Mikesin viisi atomikelloa.

Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Jari Tikka

menen vuotta sitten ei valon taajuutta kyetty mittaamaan, mutta nyt siihen pystytään. Tämä avaa mahdollisuudet uudenlaisten kellojen rakentamiseen.

Atomikellot UTC:n pohjanaKansainvälinen aikajärjestelmäkin pohjautuu tätä nykyä atomikelloi-hin. Vuodesta 1967 lähtien on käytössä ollut cesiumkelloista saatavaan sekuntiin perustuva UTC-aika eli koordinoitu yleisaika. Se on korvannut aikaisemmin tutuksi tulleen GMT:n eli Greenwichin ajan, joka oli sidot-tu auringon liikkeisiin. Aika on irrotettu tähtitaivaan ilmiöistä ja sidottu atomien energiatasoihin.

Hassua on, että ihan oikeaa UTC-aikaa kullakin hetkellä ei tiedä kukaan. Se selviää jälkikäteen kuukauden viiveellä. Tämänhetkisen ajan voi saada muutaman nanosekunnin tarkkuudella, mutta kuukau-den kuluttua tarkkuus on parantunut 0,1 nanosekuntiin.

Tämä selittyy UTC-ajan määrittämiseen käytettävällä menetelmällä.”Määrittämiseen osallistuu kolmisensataa atomikelloa noin

seitsemässäkymmenessä laboratoriossa. Suomesta mukana on Mikes. Pariisissa toimiva kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM laskee kerran kuukaudessa laboratorioiden ilmoittamasta ajasta painotetun keskiarvon ja lähettää sen niille sähköpostilla. Tämä on sitten se oikea UTC-aika”, selittää professori Kalliomäki.

Täsmällistä aikaa tarvitaanAina vain täsmällisemmässä ajan mittaamisessa ei ole kysymys halusta pilkkoa sekuntia palasiksi huvin vuoksi. Kalevi Kalliomäen mukaan erittäin tarkkaa aikaa tarvitaan nykyisin monissa tavallisissa sovellu-tuksissa. Hyvä esimerkki on GPS-navigaatio.

”Tarkkoja kelloja on aina tarvittu navigoinnissa pituuspiirin määrittä-miseen. Yhden sekunnin virhe vie noin 300 metriä harhaan. Avomerellä se tuskin haittaa, mutta kaupunkien keskustoissa kylläkin”, hän sanoo.

Nykyisten GPS-navigaattorien tarkkuus – joka toki riippuu muistakin tekijöistä kuin ajasta – on muutamia metrejä. Yhdysvaltojen ylläpitämän GPS-järjestelmän aikaa vahtivat USNO:n eli Yhdysvaltojen laivaston ob-servatorion atomikellot. Kalliomäki kehuu niiden pysyvän oikein mainiosti muutaman nanosekunnin sisällä Pariisin virallisesta UTC:stä.

Hieman kalliimman hintaluokan GPS-laitteista aikapulssin saa myös ulos. Ne ovatkin tavalliselle kuluttajalle hyvä tapa päästä kiinni todella täsmälliseen aikaan – mikäli siitä syystä tai toisesta on kiinnostunut.


”OLEN SEURANNUT AJAN MITTAUSTA

NELISENKYMMENTÄ VUOTTA JA TARKKUUS

ON KOHENTUNUT KYMMENTUHAT-

KERTAISEKSI.”

Aika on aina kiinnostanut mittaustekniikan emeritusprofessori Kalevi Kalliomäkeä. Oulun yliopistossa liki kolmekymmentä vuotta keskeisesti vaikuttanut Kalliomäki toimii nykyisin - puolieläkeläisenä, kuten hän itse luonnehtii – ajan ja taajuuden parissa erikoistutkijana Mittateknii-kan keskuksessa Mikesissä.

Puolieläkeläinen jakaa Mikesissä Espoossa työhuoneen kahden muun tutkijan kanssa. Kalliomäen nurkkauksessa on työpöydän ja tietokoneen lisäksi muutamia matkaradioita, joilla voi kuunnella aikapulsseja ja tietysti tavanomainen kasa papereita ja muuta tavaraa. Työpöydän yläpuolella on seinäkello.

”Se on 13 sekuntia väärässä”, professori pahoittelee.

Mitä aika on?Mutta mitä aika oikein on? Kalliomäki jos kuka lienee oikea ihminen vastaamaan.

”En minä tiedä. Näin vastikään hyvän televisio-ohjelman, jossa tätä samaa kysymystä pohdittiin. Mieleeni jäi erään huippufyysikon vas-taus. Hänkin sanoi, ettei tiedä.”

Melko paljon ajasta kuitenkin tiedetään – muun muassa se, että painovoima ja nopeus vaikuttavat siihen. Suuri nopeus ja voimakas painovoimakenttä hidastavat ajan kulkua. Valon nopeudella kulkemi-nen tai joutuminen mustan aukon painovoimakenttään pysäyttäisi kellon kokonaan. Sekin tiedetään, että aikamatkailu taaksepäin saattaa olla mahdollista. Joitakin viitteitä tähän suuntaan on olemassa.

Jokaisella oma aikansaKalliomäen mukaan jokaisella ihmisellä on oikein tarkasti mitaten oma aikansa.

”Laskeskelin kerran, että koko työuransa 300 metrin syvyydessä kaivoksessa tehnyt ihminen elää yhden miljoonasosasekunnin pitem-pään. Sen verran ehtii alhaalla voimakkaammin vaikuttava painovoima hidastaa ajan kulkua”, hän kertoo.

Nuorena tekniikan tohtorina Kalliomäki oli aloittamassa ajan ja taajuu-den tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1971. Seuraavana vuonna hänet valittiin työryhmään, joka ryhtyi uudistamaan Ylen tuolloista aikamerkkiä. Mittatekniikan keskus valvoo myös Ylen nykyistä merkkiä. Kal-liomäki kumartuu tietokoneensa puoleen ja valitsee näytölle oikean käyrän.

”Katso nyt. Se on 10 millisekuntia väärässä”, hän harmittelee.

Karkaussekunnit kiusaavatNykyinen aikajärjestelmä UTC perustuu atomikelloihin eikä enää aurin-

Tietoliikenne vaatii tarkkoja kelloja Professori Kalliomäki muistuttaa, että myös nykyajan digitaalinen tieto-liikenne edellyttää äärimmäisen tarkkaa aikaa.

”Atomikelloja on täytynyt käyttää jo parin vuosikymmenen ajan verkon synkronointiin”, hän muistuttaa.

Tietoliikenteen jatkuva nopeutuminen vaatii yhä tarkempien kellojen käyttämistä. Valokaapeleissa tieto liikkuu valon nopeudella paketteina, joiden lähettämisen ja vastaanottamisen on tapahduttava täsmälleen oikealla hetkellä.

Matkapuhelimetkaan eivät toimisi sujuvasti, elleivät tukiasemien kellot olisi tarkalleen samassa ajassa. Täsmällistä aikaa tarvitaan myös esimerkiksi

sähköverkkojen jakeluhäiriöiden paikallistamisessa. Meteorologit taas käyttävät sitä salamaniskujen paikan määrittelyyn.

Myös maailmankaikkeuden synnyn ja rakenteen selvittämisessä äärimmäisen tarkoilla kelloilla on tärkeä merkitys. Niiden avulla voidaan eri puolilla maailmaa toimivat radioteleskoopit kytkeä yhteen ikään kuin yhdeksi suureksi jättiteleskoopiksi, jolla voidaan kurkistaa miljardien valovuosien päähän avaruuteen. Ja mitä kauemmas tutkijat katsovat, sitä lähemmäksi he pääsevät alkuräjähdystä – sitä hetkeä, jolloin maailman-kaikkeus ja aika syntyivät.

AIKA KIEHTOO EMERITUSPROFESSORIA

gon ja muiden tähtien tarkkailuun. Silloin tällöin UTC-aikaa joudutaan korjaamaan karkaussekuntien avulla. Näin se ei erkane kovin kauas tähti- ja aurinkoajasta. Maapallon pyöriminen kun hidastuu jatkuvasti hieman ja samalla vuorokausi pitenee.

Kalevi Kalliomäen haluaisi luopua karkaussekunneista, sillä ne häiritsevät ajan jatkuvuutta ja aiheuttavat ongelmia automaattisesti ohjatuissa toiminnoissa. Lisäksi atomikelloja ja muita tarkkoja kelloja joudutaan turhaan rukkaamaan.

”Aika virtaa tasaisesti eteenpäin. Sen pysäyttäminen sekunniksi tai hyppääminen yhden sekunnin yli on vastoin luontoa. Ja entäpä jos jotain mullistavaa tapahtuu juuri karkaussekunnin aikana. Mikä silloin merkitään ajankohdaksi”, hän ihmettelee.

UTC ja aurinkoaika erkanevat Kalevi Kalliomäki uskookin, että karkaussekunneista luovutaan tulevaisuu-dessa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että lähimmän tuhannen vuoden aikana UTC-aika irtaantuu tähti- ja aurinkoajasta noin kymmenen minuuttia.

”Tämä ei liene suuri ongelma, sillä kesäaika on totuttanut siihen, että aurinko on keskipäivällä milloin missäkin. Ja tuhatta vuotta kauemmas tätä ei tarvitse miettiä, sillä nykyisellä luonnonvarojen käytöllä ihmis-kunta ei pysy pitempään hengissä.”

Kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan Kalliomäki ei pidä lainkaan. Hänen mielestään se on ”älytöntä puuhaa”.

Lopuksi emeritusprofessori kapuaa Mikesin torniin esittelemään tarkan ajan välittämisen ja vastaanottamiseen tarvittavia antenneja. Tornista voi sopivalla hetkellä ja kirkkaalla säällä nähdä taivaanrannassa hitaasti liikkuvan kirkkaan tähden – kansainvälisen avaruusaseman ISS:n. Sinne – kauas painovoiman ulottumattomiin – on tarkoitus rakentaa maailman tarkin atomikello.

Kalevi Kalliomäki ja Suomen virallista aikaa mittaava vetymaseri.


”Sellaista verkkoa ei ikinä pystytä rakentamaan, ettei siihen joskus tulisi vikoja”, myöntelee Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttö-päällikkö Matti Lehto.

Ihmisten olisikin hyvä varautua myös pitempiin katkoihin. Esimer-kiksi taskulampun ja matkaradion patterit kannattaa pitää kunnossa ja ylimääräistä syötävää olisi hyvä olla kaapissa. Pakastinkaan ei sula muuta-massa tunnissa, jos sen kannen tai oven pitää kiinni.

Pitkästä katkosta hyvitystäKuluttajilla on oikeus saada hyvitystä, jos sähköt ovat poikki kauan tai jakelun keskeytyminen aiheuttaa vahinkoa. Korvauksia on kahden-laisia: pitkäksi venähtäneestä katkosta maksetaan sähkömarkkinalain määräämä vakiokorvaus ja katkon tai mahdollisen muun toimitusta-pavirheen aiheuttamista vahingoista taas sähkön toimitussopimuksen mukainen tapauskohtainen korvaus.

Vakiokorvaus on porrastettu neljään luokkaan sähkökatkon keston mukaan. Korvaus lasketaan osuutena vuotuisesta verkkopalvelumak-susta. Yli kaksitoista tuntia mutta alle vuorokauden kestävästä katkosta korvaus on kymmenen prosenttia verkkopalvelumaksusta – käytännös-sä muutamia euroja. Koko maksun saa takaisin, mikäli joutuu olemaan ilman sähköjä yli 120 tuntia.

Joskus katkot tai niihin usein liittyvät jännitekuopat – eivät jännite-piikit, kuten usein luullaan – saattavat myös vioittaa vaikkapa digibokse-ja, tietokoneita tai televisioita. Pykälien ja voimassa olevien käytäntöjen mukaan kodinkoneiden on kuitenkin kestettävä tavanomaiset katkot ja kuopat. Mikäli laitteen vaurioitumisen olisi aiheuttanut sähkökatkos, olisivat katkoalueella rikkoutuneet kaikki samanlaiset laitteet.

SÄHKÖT PAHASTI POIKKI ERITTÄIN HARVOINPitkästä katkosta saa asiakas korvauksia

Sähkö on niin itsestään selvä osa arkielämää, että pienikin tuokio ilman valoja tai hurisevia kodinkoneita tuntuu hankalalta. Katkokset sähkön jakelussa ovat harvinaisia, mutta joskus niitä sattuu.

Korvauksiin johtavia sähkökatkoja on varsin harvoin. Esimerkiksi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy ei vuonna 2009 joutunut maksamaan vakiokorvausta kertaakaan. Vahingoittuneista laitteista se maksoi muuta-massa poikkeustapauksessa korvauksen asiakkaan reklamaation saatuaan ja tilanteen tutkittuaan.

Luotettavaa jakeluaSähkökatkoja on kahta lajia, suunniteltuja ja suunnittelemattomia. Edelliset liittyvät tavallisesti sähköverkon rakentamiseen tai kun-nossapitoon, jälkimmäiset taas johtuvat esimerkiksi myrskyistä, ukkosista, varomattomista kaivutöistä, laitteiden rakennevioista, linnuista tai muista eläimistä ja joskus myös asennusvioista tai muista inhimillisistä virheistä.

Suunniteltujen keskeytysten vähentämisessä on käyttöpäällikkö Matti Lehdon mukaan keskeisellä sijalla töiden hyvä suunnittelu.

”Lisäksi erikoiskoulutuksen saaneet ammattilaiset pystyvät nykyisin tekemään entistä suuremman osan töistä jännitteellisenä eli sähköjä ei tarvitse pistää poikki”, hän huomauttaa.

Suunnittelemattomien katkojen määrää taas pienentää tehokkaas-ti maakaapeleiden osuuden lisääminen, ennakoivat huoltotoimet ja linjojen raivaukset.

”Maakaapelit ja puistomuuntamot ovat huomattavasti vähemmän alttiita ulkoisille häiriöille kuin ilmajohdot ja pylväsmuuntamot. Muutenkin pyritään investoimaan sellaisiin ratkaisuihin, jotka tekevät verkosta mahdollisimman kestävän ja varman. Käytössä on myös uusia menetelmiä, joilla vikojen paikallistaminen sujuu entistä nopeammin”, sanoo käyttöpäällikkö Lehto.

Varautumisesta pitkiin sähkökatkoihin antaa tietoa puolustusministe-riön laatima opas Pahasti poikki – Näin selviät pitkästä sähkökatkosta. Siihen voi tutustua puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.defmin.fi /fi les/1275/Pahasti_poikki_nettiversio.pdf.


Talvikalastus ON KOVAA TYÖTÄ

Moni ammattikalastaja ei lähde talvella kalaan kuin harrastusmielessä. Lauri Halonen kalastaa ammatikseen ympäri vuoden.Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta


L auri Halonen käynnistää moottorikelkan ja ajaa Kellon Kivi-niemen kalasatamasta jäälle. Kelkan perässä ahkiossa kulkevat tarvittavat työkalut: moottorikaira, äyskäri, koukku, lapio ja

styroksilaatikkoja saaliille. Aurinko paistaa vielä matalalta. Kaupungin sauhut näkyvät pakkaspäivänä taivaanrannassa.

Virpiniemi mökkeineen ja jäällä kyhjöttävät pari pilkkijää jäävät taa. Rahtilaiva puskee kaukana pohjoiseen. Halosen sammutettua kelk-kansa maisemassa on aivan hiljaista, kunnes moottorikaira pärähtää käyntiin. Jäähän syntyy merkkirisun kohdalle avanto. Kohta nähdään, onko verkoissa kalaa.

Halonen on oululainen ammattikalastaja. Työ kuljetusalalla vaihtui kalastamiseen viisi vuotta sitten, kun selkä ei enää kestänyt istumatöi-tä. Kalastanut Halonen on aina.

”Isä oli kalastaja, tämä työ tuli sitä kautta”, hän sanoo.

Perämerellä ja OulujärvelläHalosella on verkot vesissä talvisinkin niin Perämerellä Kellon edustalla kuin Oulujärvellä. Merestä tulee siikaa ja vähän kuhaa, Oulujärveltä kuhaa ja madetta. Oulun seudulla vain kourallinen ammattikalastajia pyytää ympäri vuoden. Talvikalastus on Halosen mukaan vaikea saada kannattavaksi. Olosuhteet ovat vaikeat ja talvella verkoilla oleminen on kovaa työtä.

”Moni ammattikalastaja ei talvella lähde kalaan kuin harrastusmie-lessä”, hän sanoo.

Verkot alkavat nousta avannosta jäälle. Verkkoa, verkkoa, verkkoa – ja kalaa, kaksi siikaa. Halonen nakkaa tainnuttamansa ja verestämänsä saaliin styroksilaatikkoon.

”Ei näytä oikein kalaa olevan”, sanoo Halonen. Avannosta nousee taas verkkoa, vähän lisää hopeakylkisiä siikoja ja muutama pientä hir-viötä muistuttava simppu. Simput hän jättää jäälle lintujen syötäväksi. Sitten Halonen laskee verkot takaisin, vetää ne suoriksi, käynnistää kelkan ja jatkaa seuraavalle avannolle.

Verkkoja vetäessä tulee hikiHalonen käy talvisin kokemassa verkot pari kertaa viikossa. Jäällä hän on pimeästä pimeään, eikä tarkkaa kotiintuloaikaa voi läheskään aina perheelle antaa. Olosuhteet merellä määräävät työajat. Parinkymme-nen asteen pakkanen ei haittaa, kunhan ei tuule kovasti. Jos pakkanen kiristyy kolmenkympin kieppeille, ei kannata lähteä jäälle. Pakkasessa koneet ovat kovilla ja palatessa mukana voi olla enemmän rikkoontu-neita koneita kuin rahanarvoista saalista.

Pakkasta on purevat parikymmentä astetta, mutta Halonen joutuu kuumissaan avaamaan haalarinsa vetoketjua. Verkkoa on jään alla vedettävänä noin 120 metriä. Kokeminen on raskasta työtä.

Väylän reunassa avannosta nousee siikaa ja ahventa. Ollaan Halosen tietämällä vanhalla kalapaikalla.

”Karisiikakanta on lisääntynyt tänä vuonna”, sanoo Halonen ja irrottaa siiat verkosta. Sätkiminen ei auta, vaan arvokala päätyy styrok-silaatikkoon.

Laadukasta kalaaHalonen työskentelee yleensä yksin. Joskus hänellä on kaveri apunaan, mutta talvikalastus ei takaa kahdelle kalastajalle elantoa. Työn kustannuk-

set ovat korkeat. Halonen muistuttaa, että kylmiltään alalle ei ole juuri mahdollisuuksia alkaa, koska investoinnit ovat kalliita. Talvella on oltava moottorikelkka ja kesäaikaan kalastusalus, jolla liikkua kalan perässä.

Kalalla on kysyntää.”Kotimaista luonnonkalaa ei saa riittävästi. Pyynti on vähentynyt”,

hän sanoo. Myös kalakannat ovat pienentyneet. Lohta ja maivaa on Halosen havaintojen mukaan nykyisin vähemmän. Hyljekanta taas on kasvanut. Hylkeet aiheuttavat kalastajalle haittaa syömällä saaliit verkoista, repimällä verkot ja karkottamalla lopulta kalat kokonaan. Hylkeiden takia Halonen on joutunut investoimaan lisää esimerkiksi

toisenlaisiin pyydyksiin ja alukseen. Verkkokalastukseen ei kasvavien hyljekantojen takia ole hänen mielestään tulevaisuudessa edellytyksiä. Kalastajien tulevaisuuden huolena ovat myös Perämerelle suunnitellut tuulipuisto- ja hiekanottohankkeet.

Kun kotimaista kalaa on vähän, kääntyy kysyntä enenevässä määrin Norjan loheen. Perämereltä saatavien saaliiden laadusta kuluttajan suunnanmuutos ei ole kiinni.

”Kalan laatu on hyvä, siitä ei pääse mihinkään. Vedet ovat puhdis-tuneet siitä, mitä ne olivat joskus”, Halonen sanoo.

”ISÄ OLI KALASTAJA. TÄMÄ TYÖ TULI SITÄ KAUTTA.”

Lauri Halonen kokee verkot pari kertaa viikossa.


Asiakas haluaa Perämeren kalaaKotimaisen kalan kysynnän ja tarjonnan ongelma tiedetään Oulun Kauppahallissa Kalaliike M. Pekurissa, jonne Halonen saaliinsa suurimmaksi osaksi toimittaa. Ei-ootakin kauppias Minna Pekuri on joutunut myymään. Kalaa ei saa riittävästi.

”Ammattikalastajat vähenevät”, sanoo itse-kin kalastajaperheestä lähtöisin oleva Pekuri.

Kalan laadussa ei ole moittimista. Asi-akkaat haluavatkin Pekurin mukaan usein juuri oululaista tai lähistöltä saatavaa kalaa. Valinnassa painavat tuoreus, mutta myös paikallisuus ja lähiruoka-ajattelu. Paikallises-ta siiasta ja kuhasta ovat kiinnostuneita myös oululaiset laadukkaat ravintolat. Lähiseudulta kala tulee kauppahallin tiskiin tuoreena ja ilman välikäsiä suoraan kalastajilta.

Talvinuottaus on hidastaHaloselle myös perinteinen talvinuotanveto on tuttua työtä. Omia nuottia Halosella ei ole, vaan hän on käynyt nuotanvedossa Perämerellä muiden kalastajien kanssa. Nuot-taamiseen on perinteisesti tarvittu paljon

kalastajia, mutta nykyisillä laitteilla siihen pystyy parin miehen voimin tai yksinkin.

Nuotanveto on hidasta: kestää tunteja, kun nuotta vedetään kävelyvauhtiakin hi-taammin jään alta laskuavannosta nostoavan-toon. Vetomatka voi olla paikasta riippuen

paristasadasta metristä kilometriin. Saaliit mitataan kymmenissä, parhaimmillaan jopa sadoissa kiloissa.

”Nykyisin Perämerellä nuotataan entistä vähemmän”, hän sanoo. Saaliit eivät ole enää yhtä suuria ja kalastajatkin ovat ikääntyneet.

Iltapäivällä Halonen on kokenut kaikki verkot. Päivän saalis on kolmisenkymmentä kiloa. Perillä Kiviniemessä Halonen käsittelee kalat saman tien. Siiat hän perkaa, kuhat ja ahvenet fi leroi. Seuraavana aamuna saalis on jo myynnissä Oulun kauppahallissa.

Oulun kauppahalli on hyvä lähikala-apaja. Kauppias Minna Pekurin mukaan paikallista kalaa kysyvät niin yksityisasiakkaat kuin ravintolat.

”KALAN LAATU ON HYVÄ, SIITÄ EI PÄÄSE MIHINKÄÄN.”

TALVELLA ON OLTAVA MOOTTORIKELKKA

JA KESÄAIKAAN KALASTUSALUS, JOLLA LIIKKUA KALAN PERÄSSÄ.


SÄHKÖN KÄYTTÖ VÄHENI TAANTUMAN VUOKSI 7 PROSENTTIA

Suomi käytti sähköä viime vuonna 80,8 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh), vähennys vuoteen 2008 oli 6,5 terawattituntia eli 7,4 prosenttia. Tästä määrästä lähes 30 prosenttia tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotantona, ydinvoimalla lähes 28, vesivoimalla runsaat 15 sekä hiili- tai muulla lauhdetuotannolla reilut 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti kattoi 15 prosenttia sähkön käytöstä.

Teollisuuden sähkön tarve supistui viime vuonna 16 prosenttia ja oli Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta vain 46 prosenttia. Osuus on alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Määrällisesti teollisuu-den kulutus painui viime vuonna alle vuoden 1997 tason. Suurin sähkönkulutuksen lasku oli metsäteollisuudessa. Joulukuussa kulutus kääntyi kuitenkin jo kasvuun, mikä osoittaa että taantuman pahin vaihe on ohitettu.

Asuminen ja maatalous käyttivät sähköstä noin 29 prosenttia ja palvelut ja rakentaminen noin 22 prosenttia.

Vuoden 2009 suurin tilastoitu huipputeho, 14 077 megawattia, saavutettiin torstaina 17.12.2009, jolloin sähköpörssissä kallein tunti maksoi 1400 euroa/megawattitunti.

Sähkön hinta Suomessa on Euroopan halvimpia. Ostovoimal-la mitaten kotitaloussähkön hinta on EU-maiden halvin ja noin kolmasosan halvempi kuin EU-maissa keskimäärin, ilmenee EU:n Eurostat-tilastosta.

KAUKOLÄMMÖN MYYNTI ENNÄTYKSEEN - KULUTUS KASVOI 10 PROSENTTIA

Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna noin kymmenen prosenttia vuodesta 2008. Lämpöä myytiin vuoden aikana 31,3 miljardia kilowat-tituntia (terawattituntia, TWh). Energian rahallinen arvo oli noin 1,76 miljardia euroa.

Asuntojen osuus kaukolämmön käytöstä oli 56 prosenttia. Kauko-lämmitettyjä asuntoja Suomessa on 1,2 miljoonaa ja kaukolämpötalois-sa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä.

Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitys-energian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi useilla paikkakunnilla runsaasti uusia, erityisesti lämmitysmuotoaan vaihtaneita, asiakkaita.

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,2 terawattituntia. Määrä on kymmenen prosenttia edellisvuotta suurempi. 73 prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa ja 27 prosenttia erillistuotannossa. Erillistuotannon osuus kasvoi, koska kyl-mimpien jaksojen aikana käytetään huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä jaksoja oli vuonna 2009 huomattavasti edellisvuotta enemmän.

Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa saatiin 14,8 terawattituntia sähköä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Lämmön ja säh-kön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että molemmat tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN VUOSI

kWh (kilowattitunti) = 1000 Wh (wattituntia) | MWh (megawattitunti) = 1000 kWh GWh (gigawattitunti) = 1000 MWh | TWh (terawattitunti) = 1000 GWh


lämmittää mieltä ja varpaita


Martoista tulee heti mieleen villasuk-ka. Viime vuoden aikana Martat kutoivat liki 60 000 paria villasuk-

kia vastasyntyneille suomalaisille Marttalii-ton 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Oulun alueella sukkapareja tarvittiin 5 000. Martto-jen sukat ovat lämmittäneet vauvojen pikku-varpaita, ja samalla sukkatempaus on tuonut lämmintä julkisuutta villasukille. Marttalii-ton ja Novitan yhdessä ideoima Sukkarekka syntyi luontevaksi jatkoksi. Sukkarekka kier-si talven pakkasilla paikkakunnalta toiselle ja Martat opettivat sukankutomisen saloja kaikelle kansalle.

"Villasukat ovat nyt trendikäs tuote", erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:stä todistaa. Hänen puikoistaan valmistuvat seuraavaksi jalokiven vihreät villasukat tyttärenpojalle.

Lämmintä villaa"Lama saattaa koetella, mutta lankakerän ja puikot saa edelleen suhteellisen edullisesti", Pirkola miettii sukkabuumin syitä.

"Yksi syy villasukan suosioon ovat uudet kauniit ja pesukoneessa pestävät villalangat. Nykyään sukkaan saa jopa raidat ja kuviot vaihtamatta lankaa."

Sukkapari myös valmistuu nopeasti ja kutomisen voi helposti yhdistää ystävi-en kanssa seurustelemiseen tai television

katselemiseen. Kylmä talvi tuntuu varpais-sa ja nuorison suosimissa lippaskengissä tarkenee paremmin, kun väliin laittaa villasukan. Villalangan sisällä oleva ilma on hyvä lämmöneriste. Villa myös sitoo painoonsa nähden paljon kosteutta, eikä se tunnu kosteanakaan kylmältä. Parasta villasukkalankaa on villalanka, johon on sekoitettu aavistus keinokuitua kestävyyden parantamiseksi. Ilta- ja yösukat voi neuloa sataprosenttisesta lampaanvillasta tai vaikka angorasta tai mohairista, koska sukkien ei tarvitse kestää kulutusta, vaan pelkästään lämmittää, Pirkola vinkkaa.

Todelliset villasukkafanit kutovat sukat, jotka ulottuvat yli polven ja lämmittävät ihanasti pikkuhamosessakin. Toinen kutoo töpselit, varpaanlämmittimet. Lämmittimiin kudotaan vain sukan kärkiosa, mielellään ohuesta langasta. Töpselit mahtuvat tiukem-piinkin talvikenkiin, joihin oikea sukka ei mene. Loistava idea löytyy Martat-lehden tammikuun numerosta.

Akilleen kantapääMonella on ajatuksissaan vielä käsityötunnin hikinen sukantekele, joka tökkäsi kantapää-hän. Eniten Martoilta kysytäänkin vinkkejä kantapään tekemiseen, kantalapun silmukoi-den poimiseen ja erilaisiin kärkikavennuk-siin. Internet on sukanteko-ohjeita pullollaan, mutta sukkarekassa parasta oli, että neuvoja sai kädestä pitäen. Sukan tekemisen saattoi aloittaa varresta, siirtyä kantatilkkuun, opetella kantapohjakavennukset ja vihdoin päättää sukkansa kärkikavennukseen.

"Ei ollenkaan niin vaikeaa", Pirkola kannustaa ja kertoo oman kutomisoppinsa tulleen isältä 1950-luvulla.

Pirkola on elämänsä aikana kutonut villasukan poikineen, sadat lapaset, kymme-net villapuserot, villahousut, liivit, pipot ja kaulahuivit.

"Haluamme pitää yllä neulomisperinnettä ja siirtää sitä nuorille. Itse tehden saa kaunista

Villasukan kutoja saa mielihyvää monen aistin kautta. Lanka on käsissä pehmeää ja silmä iloitsee kirkkaista väreistä. Sukkapuikkojen kilinä tuo mieleen mummon kamarin leppoisan rauhan. Aivoista on yhteys käsiin ja moni asia saakin ratkaisun kuin itsestään silmukoiden vieriessä puikolta toiselle.

Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Sukan voi kutoa jalan mukaan. Tärkeää on, että varsi ei purista ja varpaille on tilaa, Marja-Leena Pirkola neuvoo.

ja mieluista, eikä mikään lämmitä niin paljon kuin lahjaksi saatu villasukkapari."

Luovuus sallittuVillasukka on villasukka, mutta sen voi tehdä hyvin monella tavalla. Siinä missä joku tyytyy perinteiseen kaksi oikein, kaksi nurin varteen ja kaksinkertaiseen kantapäähän, joku väkertää sukanvarteen palmikkoa tai kuvioneuletta. Todelliset tuunaajat purkavat vanhaa ja muodistavat uutta. Uusin villitys on koristella villasukat erilaisin huovutetuin koristein. Sukanpäällä saattaa kiemurrella käärme tai hehkua iloiset kukat. Harva käsitöihin koukkuun jäänyt haluaa askarrella vain omaksi ilokseen, vaan omat ideat ja tuotokset halutaan jakaa muiden kanssa. Siitä ovat merkkinä internetiin syntyneet lukuisat käsityöblogit, joissa konkarit ja aloittelijat kertovat kokemuksiaan ja esittelevät luomuk-siaan sanoin ja kuvin.

”LAMA SAATTAA KOETELLA, MUTTA LANKAKERÄN JA PUIKOT SAA SUHTEELLISEN EDULLISESTI.”


Motiva ja Energiateollisuus ry ovat yhdessä energia- ja talotekniikka-alan yritysten ja järjestöjen kanssa käynnistäneet sähkölämmityksen tehostamisohjelman, Elvarin. Ohjelman tavoitteena on tehostaa sähkönkäyttöä yhdeksällä prosentilla vuoden 2016 loppuun mennessä kuluttajasektorilla. Tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tehokasta viestintää ja kuluttajaneuvontaa.

Tutkittua tietoa ilmalämpöpumpuistaAntti Kokkonen kertoo seurannasta, jonka avulla selvitettiin ilma-lämpöpumppujen käytön synnyttämiä säästöjä. Seurannasta vastasi Elvari-ohjelma Motivan toimiessa koordinoijana. ”Elvari-ohjelmassa mukana olevien energiayhtiöiden asiakaskunnasta etsittiin ilmoituksin ja sähköpostiviestein mukaan sähkölämmitteisiä pientaloja, joihin oli asennettu ilmalämpöpumppu. Mukaan valittiin 78 kohdetta eri puo-lilta Suomea. Tulos osoitti, että syntyneissä säästöissä oli huomattavia eroja. Keskimääräisesti oli saatu aikaiseksi noin 2500 kilowattitunnin suuruinen vuotuinen säästö. Muutamassa kohteessa energiankulutus oli jopa hieman kasvanut. Vuositasolla kokonaisenergian kulutus oli laskenut suurimmaksi osaksi 1000 – 4000 kilowattitunnin verran”.

Tutkimuksessa mukana olleet pientalot olivat yksikerroksisia. Ilmalämpöpumput oli asennettu taloihin pääosin vuoden 2005 aikana. Seurannassa otettiin lähtökohdaksi parin, kolmen vuoden kulutustasot ennen pumpun asentamista. Näitä lähtötasoja verrattiin vuositasoon, joka syntyi pumpun asentamisen jälkeen. Huonot tulokset saattavat johtua asennuksen puutteellisuuksista, käytössä tapahtuvista virheistä tai huoltojen laiminlyönneistä. Elvari-ohjelma ei tutkinut eri valmistajien

ILMALÄMPÖPUMPPU SÄÄSTÄÄ ENERGIAA –

jos sitä käyttää oikein

laitteiden ominaisuuksia tai niiden välisiä eroja. ”Esimerkiksi Tekniikan Maailman tekemistä laitekohtaisista vertailuista saa tietoa tästä asiasta. Ennen ilmalämpöpumpun hankintaa kannattaa tutustua Motivan netti-sivuilla (www.motiva.fi /julkaisut) olevaan aineistoon. Sieltä saa tarvitta-vaa tietoa ja opastusta. Myös Kuluttajaviraston www-sivuilla on käsitelty ilmalämpöpumppuihin liittyviä asioita”, Kokkonen sanoo.

Asennuksessa oltava tarkkanaIlmalämpöpumpun asentajan on oltava alan ammattilainen. Hänellä on oltava sähköasentajan pätevyys ja lisäksi kylmälaitepätevyys. Turvateknii-kan keskuksen www-sivuilta löytyy tietoa asentajien nimistä ja päte-vyyksistä. Sulpu, eli Suomen lämpöpumppuyhdistys kouluttaa asentajia. ”Käytön yleistymisen myötä myös tieto karttuu ja kasvaa alalla. Ennen asentamisen aloittamista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus asennuksesta vastaavan tahon kanssa. Sopimukseen kirjataan vastuut ja korvausvelvoit-teet ja vastaavat keskeiset tekijät”, Antti Kokkonen opastaa.

Asennus on ratkaisevan tärkeä vaihe. Lähtökohtana on, että pumppu toimii talon ensisijaisena lämmittimenä, ja että pumpun tuottama lämpö pääsee leviämään koko rakennukseen. Pumput eivät ole äänettömiä, siksi niitä ei kannata sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneeseen tai muuhun tilaan, missä hurina aiheuttaa häiriötä. Vaarana on tällöin, että pumppu välillä kytketään pois päältä, jolloin teho laskee. Jos muu lämmitysjärjestelmä on päällä samanaikaisesti, aseta varsinaisen lämmitysjärjestelmän sisälämpöti-lan asetusarvo 2-4 astetta ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle. Puhallettava ilma ei saa törmätä välittömästi mihinkään esteeseen, koska vaarana on, että tällöin lämmin ilmavirtaus nousee nopeasti ylöspäin.

Ilmalämpöpumppujen käyttö on jatkuvassa kasvussa. Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen kertoman mukaan laitteita on myyty jo 200 000 kappaletta. Yksistään vuoden 2009 aikana 50 000 kotitaloutta hankki ilmalämpöpumpun. Tavoitteena on energian säästö. Säästöä syntyy vain, mikäli pumppua osataan käyttää ja huoltaa oikein, ja mikäli asennus on ammattitaitoisesti suoritettu.

Teksti: Kristiina Gerkmann-Kemppainen


Sisäyksikköä ei kannata asentaa keitti-öön. Suodattimet menevät rasvasta helposti tukkoon, jolloin teho laskee ja lyhentää lisäksi laitteen käyttöikää.

Ulkoyksikkö sijoitetaan niin korkealle maan pinnasta, ettei se jää talvella lumen peittoon. Ulkoyksikköä ei kannata sijoit-taa suljettuun tilaan, esimerkiksi terassille. Vaarana voi olla, että se jäähdyttää suljetun tilan, jolloin laite menettää hyötysuhdettaan. Lisäksi voi syntyä jäätymistä, kosteutta ja huurtumista. Antti Kokkosen mielestä ulko-yksikköjen vuoraaminen esimerkiksi puuri-tilällä on mahdollista, kunhan vain huoleh-ditaan siitä, että tämä ulkonäköä kohentava elementti ei haittaa laitteen toimintaa.

Käytössä huomioitavaaKäyttöohjeisiin tutustuminen ei aina tunnu kovin houkuttelevalta. Laitetta kuin laitetta lähdetään helposti käyttämään yrittämisen ja erehtymisen kautta. Ilmalämpöpum-pun käyttöön on kuitenkin syytä tutustua erittäin huolellisesti, sillä oikeaoppinen käyttäminen tietää selvää säästöä. Kun tiedetään, että seurannassa mukana olleet

talot säästivät noin 2500 kWh vuodessa, se tarkoittaa euroiksi muutettuina noin 250 euron suuruista hyötyä. Asennustarjoukseen on hyvä liittää myös riittävän kattava käyt-töä helpottava opastus.

Antti Kokkonen varoittaa, että ilmaläm-pöpumppua ei kannata asettaa automaat-tiseen ohjaukseen. Tällöin pumppu alkaa tuottaa jäähdyttävää ilmaa, mikäli lämpötila vaikkapa takkaa käytettäessä nousee yli säädetyn rajan. Tulos on plus miinus nolla. ”Kun toimintatilaksi asetetaan lämmitys ja asetusarvoksi vaikkapa 21 – 22 astetta , pumppu toimii siten, että se tämän lämpöti-lan saavutettuaan ei tuota enää lisää lämpöä.”

Heti alkuun on hyvä ottaa tavaksi suodattimien puhdistaminen säännöllisin väliajoin. Jos ulkolämpötila on pysyvästi -15ºC, lämpöpumppua ei kannata käynnistää

”RAKENNUKSEN LÄMMITYSTÄ TULISI AINA TARKASTELLA KOKONAISUUTENA,

JOKA KATTAA SEKÄ ILMANVAIHDON ETTÄ LÄMMITYKSEN.”

lainkaan. Kun ulkona on kylmää, lämpötilan oletusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, jotta saadaan aikaiseksi maksimaa-linen lämmitysteho ja hyötysuhde. Väliovia on hyvä pitää auki, jotta lämpö pääsee leviä-mään kaikkiin huoneisiin. Kesäviilentäminen ei syö säästöjä, mikäli sitä käytetään kohtuu-della. Suoraa auringonpaistetta ikkunoista huoneisiin on pyrittävä estämään verhojen ja sälekaihtimien avulla. Mitä kuumemmiksi huoneitten katto- ja lattiarakenteet lämpiävät, sitä pidempään myös jäähdyttäminen kestää. Kun jäähdytys on kytketty päälle, ikkunat, ovet ja muut luukut on pidettävä suljettuina.

Lämmityskäytössä pumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa. ”Raken-nuksen lämmitystä tulisi aina tarkastella koko-naisuutena, joka kattaa sekä ilmanvaihdon että lämmityksen”, Antti Kokkonen kiteyttää.

Kun tarvitset neuvoja, ohjeita tai haluat jutella energiankäyttöön liittyvistä asioista ota yhteyttä energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläiseen 044 703 3084.


Viherasiat eivät ole enää vain valikoidun ja tiedostavan käyttäjäryhmän yksinoikeus. Oulun Sähkönmyynnin vihreät tuotteet ovat yhä useamman sähkönkäyttäjän valitsema vaihtoehto. Molemmat vihreät tuotteet, VihreäVirta ja TuuliVirta, on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti – uusiu-tuvasti ja hiilidioksisipäästöttömästi.

Vihreiden tuotteiden suosion odotetaan entisestään kasvavan tulevien vuosien kuluessa. Kulutustottumukset muuttuvat ympäristöystävällisiä tuotteita suosiviksi, tietoisuus vaihtoehdoista lisääntyy ja yhä kehittyneempiä tuotteita tulee markkinoil-le. Niinpä tulevaisuudessa vaihtaminen vihreään onkin ennen kaikkea vastuullinen ja arkinen vaihtoehto.

Vihreän sähkötuotteen voi jokainen säh-könkuluttaja hankkia omaan kotitalouteensa tai yritykseensä aivan kuten normaalinkin sähkön. Tuotteen voi valita niin määräaikai-sen kuin jatkuvan sopimuksen periaatteella.

ÄIMÄRAUTIOLLA VAIHDETTIIN VIHREÄÄNÄimäraution ravirata valitsi sähkötuotteek-seen Oulun Sähkönmyynnin VihreänVirran. Pohjolan Hevosystävät ry:n toiminnanjoh-taja Paavo Koivurovaa tuotteessa viehätti erityisesti mahdollisuus tukea ympäristö-työtä ympäristötiliä kartuttamalla. Oulun Energia tuplaa jokaisen ympäristötilille siirtyneen euron.

”Idea on hyvä. Rahalla on mahdollisuus poikia ja voi olla, että eurot moninkertais-tuvat pitkässä juoksussa”, hän sanoo. Myös raviradan henkilökunta on ottanut vihreän sähkön positiivisesti vastaan.

Raviradalla sähköä kuluttaa erityisesti valaistus. Valtaosa vuoden aikana järjestettä-vistä raveista pidetään pimeään vuodenai-kaan. Sähkönkulutuksesta kertoo jotain, että kilometrin mittainen kavioura on valaistu kymmenillä 2400 watin lampuilla.

VihreäVirta maksaa hieman enemmän kuin aiempi sähkötuote, mutta Koivurovan mielestä valinnassa on kyse paremminkin asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen kuin eurojen laskemisesta.

Jokaisen voimassa olevan sopimuksen voi myös muuttaa vihreäksi.

Ympäristötili ympäristön eduksiOulun Energia ja Oulun Sähkönmyynti ovat omalta osaltaan halunneet tukea kestävää keh-tiystä ja ohjata asiakkaitaan ympäristöystäväl-listen tuotteiden käyttäjiksi. Jokainen asiakkaan ostama VihreäVirta tai TuuliVirta kilowattitunti kasvattaa perustetun ympäristötilin saldoa. Tilin tuotto ohjataan asiakkaiden tekemien ehdotusten pohjalta ympäristöä ja kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin. Varojen käytöstä päättää erikseen valittu Ympäristöraati.

Hienoa ympäristötilissä on myös se, että Oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkaan osuuden varoista ja maksaa omista varois-taan saman summan ympäristötilille.

Lisätietoa vihreistä sopimuksista jaYmpäristöraadista löytyy osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi .

VIHREÄÄ VOIMAA JA VIHREITÄ TEKOJA

OULUN ENERGIA -KONSERNI

RAKENTAJA-MESSUILLAOulun Energia -konserni on mukana Rakentajamessuilla Ouluhallissa 16.-18.4.2010.

Osastolla voi keskustella energiakysy-myksistä energianeuvoja Jarmo Meri-läisen kanssa. Tervetuloa tutustumaan rakentajalle sopiviin energiaratkaisuihin.

nnttaa,, PPPPeettrruuss SScchhrrooddddeeeerrrruuss,,

sseekkää MMMMaaaarriiiitttt jjjjaaaa SSSSSSSSaaaammmmiiii HHHHuuuurrrrmmmmeerriinnttttaaaa..

PPPEEERRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄPPPEEERRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄPPPPPP RRRREEEEEERRRRRR NNNNNNRRRRRRIIIIIINNNNNNTTTTTTEEEEEE NNNNNIIIIIINNNNNN NNNNNNEEEEEENNNNNN KKKKKKKKKKKEEESSEEEEEE ÄÄÄÄÄÄSSSSSSÄÄÄKKKKOOONNNSSSEEERRRTTTTTTTTIIIIIÄÄÄKKKKOOONNNSSSEEERRRTTTTTTTTTTTIIIIIIKKKÄÄÄÄÄÄ OOOOOOKKKKKK NNNNNNNNNNNNSSSSSS RRRREEEÄÄÄ EEEOOOOOO TTTTTTTTTTTTRRRRRRRRRRRRTTTTTT IIIE IIITTTTTTTTTTTIIIIIIIIIÄÄÄÄÄÄÄÄÄPPPEEERRRRIIINNNTTTEEEIIINNNEEENNN KKKEEESSSÄÄÄKKKOOONNNNSSSEEERRRTTTTTTTTTTTTTIIIIIII

TäTäTäTähthththtieieieiesisiss inintytyyyjijijj nänä:: PPoohhjjjjaann SSoottiillaassssooiittttookkuunnkkkää MMMM ii

PäPäPP äsäsylylipipununhihintnta a asasiaiakkkkaiailllle e vavainin 5 5 €€, , LiLipuput t tutulelevavat t mymyynyntitiinin 224.4.5.5.20201010 O Oululunun S Sähähkökönmnmyyyynnnninin p palalvevelulupipiststeieissssä.ä.ä.ä.

Palauta kysely kirjekuoressa 12.4.2010 mennessä osoitteeseen Oulun Sähkönmyynti Oy, Lukijatutkimus, PL 116, 90101 Oulu. Kaikkien nimellä vastanneiden kesken arvomme 10 kappaletta kahden kappaleen energiansäästölamppu -pakkauksia.

Voit vastata kyselyyn myös osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi .

1 Kuinka pian luet Sulakkeen sen saatuasi? Samana päivänä Muutaman päivän sisällä Joskus kun sattuu olemaan aikaa

2 Kuinka tarkkaan luet Sulakkeen? Selailen ja luen vain otsikot Luen tarkemmin artikkelin tai kaksi Luen tarkemmin noin puolet lehdestä Luen koko lehden Täytän vain ristikon

3 Kuinka moni taloudessasi lukee Sulakkeen? 1 2 3 4 tai enemmän

4 Mitä teet lehdelle luettuasi sen? Toimitan paperinkierrätykseen Säilytän jonkin aikaa Arkistoin joskus mielenkiintoisimmat lehdet tai artikkelit

5 Kuinka monta kertaa luet tai selailet Sulakkeen numeron? Kerran Kahdesti Kolmesti tai useammin

6 Vastaa seuraaviin väitteisiin asteikolla 1-5 (5 = täysin samaa mieltä, 4 = lähes samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 2 = lähes erimieltä, 1 = täysin erimieltä)

Lehdessä on kiinnostavia energiaa käsitteleviä juttuja

Hyödynnän lehdestä saamiani energiankäyttöön liittyviä tietoja omassa taloudessani

Lehden artikkelit ovat mielenkiintoisia ja monipuolisia

Lehden sisältö on ajankohtainen

Lehti on ulkoasultaan selkeä ja houkutteleva

Lehdessä käsitellään sellaisia asioita, joita ei voi lukea muualta

Lehti seuraa hyvin alan kehitystä

On hyvä, että lehdessä on muitakin kuin energia-asioista käsitteleviä juttuja

Nimi

Osoite

Ikä alle 30 vuotta 30 - 39 vuotta 40 - 49 vuotta

50 - 59 vuotta yli 60 vuotta

Sukupuoli

mies

nainen

KERRO MIELIPITEESI SULAKE –LEHDESTÄ

LUKIJATUTKIMUS

Vastaamalla kysymyksiin, annat meille lehdentekijöille arvokasta tietoa, mihin suuntaan lehteä sinun mielestäsi pitäisi tulevaisuudessa kehittää.

7 Tämän lehden mielenkiintoisin juttu oli

8 Tämän lehden vähiten mielenkiintoa herättävä juttu oli

9 Mitä aihealueita haluaisit lehdessä käsiteltävän?

10 Juttuehdotuksia seuraaviin lehtiin

11 Muita Sulaketta koskevia toiveita

sivu

sivu

SÄHKÖENERGIAHINNASTOHinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. Myyntituote määräytyy verkonhaltijan siirtotuotteen mukaisesti.

AinaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWh

Perusmaksu

Yleissähkö 1 2,50 €/kk 6,71 6,86 7,01

Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,41 6,56 6,71

Aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,34 6,49 6,64Yöenergia 5,67 5,82 5,97

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 6,47 6,62 6,77Muun ajan 5,98 6,13 6,28

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Tämän hinnaston mukaisesti tehdyt 1-vuotiset sopimukset ovat voimassa 31.3.2011 asti ja 2-vuotiset 31.3.2012 asti.

VarmaVirtasnt/kWh

VihreäVirtasnt/kWh

TuuliVirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

Yleissähkö 1 2,50 €/kk 6,35 6,65 6,50 6,80 6,65 6,95

Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,05 6,35 6,20 6,50 6,35 6,65

Aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväenergia 6,35 6,70 6,50 6,85 6,65 7,00Yöenergia 5,45 5,70 5,60 5,85 5,75 6,00

Kausisähkö 5,00 €/kk

Talviarkipäivä 6,55 6,90 6,70 7,05 6,85 7,20Muun ajan 5,65 5,90 5,80 6,05 5,95 6,20

Yleissähkö 1 alle 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi, sulake koko 3x25-3x63 A.Päiväenergia (klo 7-22, kesäaikana klo 8-23), yöenergia (klo 22-7, kesäaikana 23-8).

Toistaiseksi voimassa olevan sopi-muksen tehneille ilmoitamme hinnan-muutoksista kirjallisesti kuukausi etu-käteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloitus-päivänä ja on voimassa sovitun sopimus-kauden. Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

Muuttaessasi sopimus päättyy. Sopi-muksen siirrosta uuteen kohteeseen voi-daan sopia erikseen tai voit tehdä uuden sopimuksen sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla.

Sopimukseen sovelletaan voimassaole-via sähkönmyyntiehtoja.

HINNASTO 1.9.2009 alkaenHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMUS

HINNASTO 1.3.2010 alkaen, voimassa toistaiseksiHinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS

OIVATURVA-VAKUUTUSOivaTurva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa.

OIVAETUOivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

OivaTurvaKuukausittain Kertamaksu

Yleissähkö 1 1,5 € 36 €

Yleissähkö 2 2,5 € 60 €

Aikasähkö 3,5 € 84 €

Kausisähkö 3,5 € 84 €


Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan10 kappaletta energiansäästölamppuja.Lähetä vastauksesi 12.4.2010 mennessä osoitteeseen:Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Osoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero ja -toimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valinnallasi on merkitystä.

www.pohjoistavoimaa.fi

sulake 1/2010

Documents