Strategisen suunnittelun tulkintarepertuaarit

Aki Kangas

Objektiivinen ja subjektiivinen näkökulma

• organisaatiossa on strategisen suunnittelun mahdollistavat rakenteet ja suunnittelujärjestelmät– objektiivinen näkökulma

• organisaatiossa on siinä toimivien yksilöiden tulkinnat näistä rakenteista – mm. mitä asioita ja toimintoja suunnitteluun mielletään

kuuluviksi– subjektiivinen näkökulma

Teemahaastattelut

• toteutettiin syksyllä 2005• haastatteluihin osallistui 12 kirjastotyöntekijää

Helsingin kaupunginkirjastosta• mukana haastateltavia kirjaston eri toimipisteistä• mukana eri ammattiryhmien edustajia

– esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija ja asiakaspalveluvirkailija

Aineiston analyysi

• diskurssianalyyttinen lähestymistapa– tarkoituksena haastateltavien näkemysten eli

tulkintojen tunnistaminen, kuvaaminen ja selittäminen

• strategiselle suunnittelulle annettujen tulkintojen tyypittely – tyypitellään tulkintoja, ei yksittäisiä ihmisiä!– tyypittelyt eli tulkintarepertuaarit

Aineistosta esiin nousseita teemoja

• strategian eri tasot• strategian aktiivisuus ja passiivisuus• strategian konkreettisuus ja abstraktisuus• strategisen suunnittelun mahdollisuuksia

rajaavat tekijät ja ”piilovisio”

• osatekijöitä, miten työntekijät voivat mieltää strategisen suunnittelun osana omaa työtään

• OTTEITA HAASTATTELUAINEISTOSTA• Että ei sitä tietosesti ajattele että nyt toteutan tätä

strategiaa, kun tossa työskentelen. Tota, ei kyllä sillä tavalla että. Vaikea uskoa että kukaan nyt ajattelis sillä tavalla. Että toiminpa nyt vision mukasesti.

• Se [strategia] muodostaa semmosen taustatuen sillä tavalla toiminnalle kuitenkin, että sehän on niitten tarkotuskin… Mulle sillä [strategialla] on henkilökohtasesti merkitystä. Että tota, siinä on tavallaan se, että ne muodostaa tavallaan pointin [tässä: perustan] työn taustalle…

• Et vaikkei sitä nyt niin arkityössä pidä mielessä, että tässä nyt toteutetaan tätä ja tätä strategiaa, siis sehän ei ole mielessä niinkun arkena, eikä näitä muista. Mut et kun ne [asiat] on mietitty silleen, sit tehdään niitä tiettyjä juttuja.

• Jos napataan rahat pois, niin siinä sitä ollaan sitten strategioittemme kanssa.

• Niin strategiat saa heittää ikkunasta ulos, jos luonteet ei skulaa [tässä: sovi yhteen]

• mut sit kuitenkin niinku meiän se tosiasiallinen strategia on aika pitkälle nytten se, että eri, eri lailla pyritään juuri tähän työn tehostamiseen,

• Vaikee sanoo, onks se [toiminta muuttunut] sen [strategian] takii. Mutta meidän järjestelmät on kehittyneet niin paljon viime aikoina, verkkotoiminta ja kaikki tämmönen. Et etenkin se tekninen kehitys ja toiminnan tietynlaiset muutokset on ollu ehkä, ehkä niiden takia on.

• Saattaa käydä niin että, niinku että tää muotoutuu vaan salavihkaa yhtäkkiä tiettyyn suuntaan ilman ohjausta.

Strategisen suunnittelun tulkintarepertuaarit

• haastattelujen perusteella saattoi muodostaa neljä tulkintarepertuaaria:– aktiivisuusrepertuaari– taustoittavuusrepertuaari– hallinnointirepertuaari– sulkemisrepertuaari

• kukin repertuaari kuvaa erilaista tulkintaa, eli näkökulmaa ja suhtautumistapaa strategiseen suunnitteluun

AktiivisuusrepertuaariStrateginen suunnittelu on olennainen keino jäsentää omaa työskentelyä ja suunnata sitä eteenpäin.

Oman työn ja toimipisteen toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja tavoitteiden asettaminen katsotaan koko organisaation [kaupunginkirjaston] ohella strategiseen suunnitteluun kuuluvaksi.

Strategiaa voidaan toteuttaa päivittäisessä työssä ennalta sovittuja tehtäviä tekemällä.

Suhtautuminen suunnitteluun on osallistuvaa ja aktiivista, sillä se mahdollistaa vaikuttamisen omaan työhön ja tuo siihen järjestelmällisyyttä ja mielekkyyttä.

Suunnitteluun osallistutaan mahdollisesti oman toimipisteen ohella myös koko organisaation tasolla osallistumisen mahdollistavien kanavien, esimerkiksi työryhmien avulla.

TaustoittavuusrepertuaariStrategioiden ei katsota itsessään liittyvän päivittäisten tehtävien suorittamiseen, vaan niiden rooli on työtä taustoittava.

Strategiat muodostavat työskentelylle periaatteet joihin voidaan tukeutua.

Strategian ei välttämättä tarvitse olla konkreettisiin tehtäviin liittyvä suunnitelma, vaan sen merkitys liittyy yksittäisiä tehtäviä laajempien periaatteiden kuvaamiseen.

Taustojen ymmärtäminen edellyttää aika ajoin suunnitelmien käsittelyä, pohtimista ja mielekkään kokonaisuuden muodostamista.

HallinnointirepertuaariStrategisen suunnittelun ei katsota liittyvän omaan työhön, mutta se on organisaation johdon [kirjastotoimen johdon] olennainen keino johtaa ja hallinnoida organisaation [kaupunginkirjaston] toimintaa.

Omassa toimipisteessä tehtävät, kulloistenkin suunnittelujärjestelmien edellyttämät muodolliset toiminnot, kuten mittareiden määrittely voidaan nähdä kuuluvan strategiseen suunnitteluun.

Sitä vastoin muita omassa toimipisteessä tehtäviä suunnitelmia, vaikuttamista sekä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista ei strategiseen suunnitteluun liitetä. Niitä voidaan kuitenkin itsessään pitää tärkeinä asioina oman työn kannalta.

Strategioiden merkitys oman työn jäsentäjinä on vähäinen tai olematon.

SulkemisrepertuaariStrateginen suunnittelu ei ole merkityksellistä siinä koettujen rajoitusten vuoksi, jolloin se suljetaan oman työn ulkopuolelle.

Koetaan, että omaan toimipisteeseen ja koko organisaation [kaupunginkirjaston] toimintaan vaikuttavia tekijöitä ei oteta strategioissa kattavasti esille, eikä strategia siten riitä kuvaamaan toimintaan tosiasiallisesti vaikuttavien tekijöiden kokonaisuutta.

Strategia ja todellisena koettu tilanne ovat siten keskenään ristiriidassa. Suunnittelun avulla ei myöskään koeta saavutettavan toiminnan hallittavuutta ja kehittämistä haluttuun suuntaan. Osallistumisella ja vaikuttamisella ei katsota olevan todellista vaikuttavuutta asioihin.

Yksilö ja tulkintarepertuaari

• tulkintarepertuaarit eivät ole luokkia, johon yksittäinen työntekijä kategorisoitaisiin

• yksilön tulkinnat voivat liikkua ja painottua eri repertuaarien välillä– Talja (1998): Tulkintarepertuaarit toimivat yksilön

argumentaatioresurssina asioita tulkittaessa– yksilö liikkuu eri argumentaatioresurssien välillä:

omien näkemysten esittäminen, perustelu ja puolustaminen (ns. subjektipositio)

Miksi? • Työntekijöiden tulkintojen jäsentäminen• Millainen suhtautumistapa strategiseen

suunnitteluun vallitsee organisaatiossa– Suunnittelun rakenteet, mahdollisuudet ja sisältö

itsessään

• Sisäinen näkökulma:– Miten eri suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä kannattaa

hyödyntää organisaatiossa

• Ulkoinen näkökulma:– Sidosryhmät ja päättäjät: puhutaanko asioista yhteisellä

kielellä– Kohtaavatko esim. päättäjien ja kirjastotoimen johdon

käsitykset kirjaston kehittämisestä