aluekehittÄmisen tehtÄvÄt ja palvelut olivat myös vastuuvalmistelijoista muodostetun strategisen...

ALUEKEHITTÄMISEN TEHTÄVÄT

JA PALVELUTLapin maakunta- ja

sote-uudistuksen valmistelu 2016 – 2019

Tekijät:

Tiina Keränen

Mervi Nikander

Hannu Raasakka

Susanna Jänkälä

3.6.2019

Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu

Sisällys Tiivistelmä ....................................................................................................................................... 1

1. Yhteenveto (osakokonaisuudesta) .............................................................................................. 2

1.1. Valmisteluryhmät .................................................................................................................. 2

1.2. Aluekehitystoimintojen valmistelun resursointi ...................................................................... 3

1.3. Aluekehitystoimintojen organisoitumista valmistellut työryhmä ............................................. 3

2. Tuotokset .................................................................................................................................... 4

2.1. Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmä .............................................................................. 4

SWOT-analyysi ........................................................................................................................ 4

Rahoitus ja rahastot –alatyöryhmä ........................................................................................... 5

2.2. Luonnonvarat ja ympäristö - valmisteluryhmä ....................................................................... 5

2.2.1. Ympäristötehtävät .......................................................................................................... 6

2.2.2. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus ............................................................... 6

2.2.3. Ympäristöterveydenhuolto .............................................................................................. 7

2.2.4. Maaseutuhallinto ............................................................................................................ 7

2.3. Aluekehitystoimintojen organisoitumista valmistellut työryhmä ............................................. 8

3. Suositukset jatkotoimenpiteistä ................................................................................................. 10

3.1. Elinvoima ja elinkeinot ........................................................................................................ 10

3.1.1. Elinvoima ja elinkeinot työryhmän työskentelyn tuloksia ............................................... 10

3.1.2. Maakunnan henkilöliikenteen järjestäminen ................................................................. 12

3.2. Luonnonvarat ja ympäristö ................................................................................................. 13

3.2.1. Ympäristötehtävät ........................................................................................................ 13

3.2.2. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus ............................................................. 13

3.2.3. Ympäristöterveydenhuolto ............................................................................................ 13

3.2.4. Maaseutuhallinto .......................................................................................................... 14

4. Pohdinta.................................................................................................................................... 15

Liitteet .................................................................................................................................... 16

3.6.2019

Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 1

Tiivistelmä

Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmä valmisteli maakuntaan Lapin liitosta, ELY-keskuksesta,

TE-toimistosta ja aluehallintovirastosta siirtyväksi suunniteltuja aluekehitystyön, työvoima- ja yritys-

palvelujen sekä kotouttamisen tehtäviä sekä maaseudun ja liikennejärjestelmän että alkoholitarkas-

tuksen tehtäviä.

Työvoima- ja yrityspalvelujen vahvempi integroituminen kasvupalveluiksi raukesi, mutta palvelujen

toiminnallinen ja sisällöllinen kehittäminen jatkuu keskeytymättä esim. digitaalisten järjestelmien,

palvelumallien, kasvupalvelupilottien ja kumppanuuksien osalta. Uusi hallitusohjelma tulee linjaa-

maan tulevaa toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä.

Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmän alle perustettiin Rahoitus- ja rahastotoimintaa valmisteleva

työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella rahastotoiminnan järjestäytymistä tulevassa maakun-

nassa. Lisäksi perustettiin Kulttuurityöryhmä, jonka tarkoituksena oli koordinoida ja tukea kuntien

kulttuuritoimialatehtäviä ja huolehtia niiden näkyvyydestä maakuntauudistuksessa. Kulttuurityö-

ryhmä tulee jatkamaan työtään jatkossakin.

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä valmisteli alatyöryhmien tukemana maakuntaan

kunnista, ELY-keskuksesta ja aluehallintovirastosta siirtyväksi suunniteltuja ympäristötehtäviä, maa-

kunnan suunnittelun tehtäviä, maaseututehtäviä ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Valmistelu-

kokonaisuuden osalta odotetaan uuden hallituksen linjauksia, mutta useissa maakunnan hoidetta-

vaksi kaavailluissa ympäristö-, luonnonvara- ja maaseututehtävissä on jo nyt vireillä lakimuutoksia,

joilla on mahdollisesti vaikusta myös tehtävien hoidon uudelleenjärjestelyihin.

Ympäristötehtävien suunniteltu jakaminen maakuntaan ja LUOVA-virastoon nähtiin turhana ja ym-

päristöhallintoa hajauttavana ratkaisuna. Mikäli ympäristöhallintoa jatkossa uudistetaan, tulisi ympä-

ristötehtäviä pikemminkin yhdistää kuin hajauttaa useaan eri organisaatioon. Maakuntakaavoituksen

ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhtymäpinta todettiin erityisen vahvaksi, mutta tehtävän nykyinen

sijainti maakunnan liitossa nähtiin tällä hetkellä mielekkääksi.

Tarve nykyistä suurempiin ympäristöterveydenhuollon yksiköihin tiedostettiin, mutta maakunnan laa-

juisen yksikön tarpeellisuudesta oli eriäviä näkemyksiä. Lienee odotettavissa, että lainsäädäntö tu-

lee ohjaamaan laajempiin yksiköihin siitä riippumatta, miten ne organisoidaan. Maakunnassa maa-

seutuhallinnon hallintoa olisi voitu yhdistää ja keskittää niin lomituksen kuin viljelijätukihallinnonkin

osalta, mikä olisi mahdollistanut erityisosaamisen hyödyntämisen ja käytäntöjen yhtenäistämisen.

Sekä ympäristöterveydenhuollon että maaseutuhallinnon toimipisteitä tarvittaisiin kuitenkin edelleen

eri puolilla maakuntaa.

3.6.2019


1. Yhteenveto (osakokonaisuudesta)

1.1. Valmisteluryhmät

Väliaikainen valmistelutoimielin asetti kokouksessaan 24.10.2017 kaksi aluekehitystehtäväkoko-

naisuuteen liittyvää valmisteluryhmää: elinvoima- ja elinkeinot -valmisteluryhmän (liite 5) sekä

luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmän alatyöryhmineen (liite 1).

Valmisteluryhmien tehtävänä oli valmistella esityksiä siitä, miten tuleva maakunta järjestää ja tuot-

taa palvelut, miten palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä arvioida yhteis-

työn tarpeita ja käytäntöjä. Valmisteluryhmien työskentelyn tavoitteena oli yhteen sovittaa eri orga-

nisaatioissa tapahtuvaa valmistelua sekä hakea synergiaetuja eri tehtävien ja organisaatioiden vä-

lillä. Valmisteluryhmät valmistelivat materiaalia muutosviestintään ja raportoivat työstään valmiste-

lutoimielimelle sen edellyttämällä tavalla. Valmisteluryhmien kokouksista laadittiin muistio ja tie-

dote.

Elinvoima- ja elinkeinot -valmisteluryhmä valmisteli maakuntaan siirtyväksi suunniteltuja tehtä-

viä, jotka liittyivät alueiden kehittämispalveluihin (Lapin ELY-keskus ja Lapin liitto), kasvupalvelui-

hin (Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto) ja kotouttamiseen (Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto, alueen

kunnat), maaseudun (Lapin ELY-keskus) ja liikennejärjestelmän (Lapin ELY-keskus ja Lapin liitto)

sekä alkoholitarkastuksen (Lapin AVI) palveluihin. Valmisteluryhmään kuuluivat muutoksessa ole-

vien aluehallinnon organisaatioiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajien lisäksi kuntaedustajat seutu-

kunnittain, Saamelaiskäräjät, Lapin yrittäjät ja Lapin kauppakamari, toisen asteen oppilaitokset ja

Lapin korkeakoulukonserni sekä Henkilöpalveluyritysten liitto.

Valmisteluryhmän alaisuudessa toimi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen nimeämä rahoitus- ja

rahastotoiminnan järjestäytymistä valmisteleva viranomaistyöryhmä. Lisäksi ELY-keskus nimesi

ELYn ja TE-toimiston asiantuntijoista koostuvan kasvupalvelutyöryhmän sekä ELY-keskuksen, La-

pin liiton ja kuntien asiantuntijoista koostuvan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmän. Kasvupal-

velu- ja kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmä jatkavat toimintaansa maakuntauudistuksen raukea-

misesta huolimatta.

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä valmisteli maakuntaan siirtyväksi suunniteltuja

alueiden käytön palveluita ja maakunnan suunnittelua (Lapin ELY-keskus ja Lapin liitto), vesi- ja

kalatalouden palveluita (Lapin ELY-keskus), luonnonsuojelutehtäviä (Lapin ELY-keskus), ympäris-

töterveyden palveluita (kunnat, YTA-alueet ja Lapin AVI), maatalouden palveluita (kunnat, YTA-

alueet ja Lapin ELY-keskus) sekä vesien ja merenhoidon palveluita (Lapin ELY-keskus ja Lapin

liitto). Valmisteluryhmässä olivat mukana muutoksessa mukana olevien organisaatioiden edustus,

henkilöstöjärjestöjen edustajat, alatyöryhmien puheenjohtajat sekä asiantuntijajäsenet Saamelais-

käräjiltä, Luonnonvarakeskuksesta ja Metsähallituksesta.

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti tammikuussa 2018 kahden alatyöryhmän perustamisesta

valmisteluryhmän tueksi; maaseutuyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden alatyöryhmä,

3.6.2019


sekä ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmä. Alatyöryhmät tukivat valmisteluryhmän toimintaa

substanssiasiantuntijoina tiettyihin asiakokonaisuuksiin keskittyen. Edellisten lisäksi Lapin ELY-

keskus asetti viljelijätukipalveluiden valmistelua varten työryhmän. Ryhmän tehtävät kattoivat sekä

kunnista siirtyvät maaseutuhallinnon viljelijätukipalvelut että Lapin ELY-keskuksen viljelijätukiin liit-

tyvät maaseutuhallinnon palvelut.

1.2. Aluekehitystoimintojen valmistelun resursointi

Valmisteluun osallistuivat valmisteluun palkattu henkilöstö sekä valmisteluryhmien ja alatyöryh-

mien jäsenet muutoksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön tukemana.

Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmän esittelijöinä ja sihteereinä toimivat prosessisuunnittelijat

Tiina Keränen ja Mervi Nikander, molemmat 50 %:n työpanoksella ajalla 1.12.2017 - 31.3.2019.

Lisäksi aluekehityksen rahoitusryhmän valmistelijana toimi Susanna Jänkälä 50 %:n työpanoksella

ajalla 1.4.2018 - 31.3.2019.

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimi prosessisuunnittelija

Hannu Raasakka, jonka työpanos valmistelulle oli 20 % 1.12. - 31.12.2017, 50 % 1.1. - 30.9.2018

ja 20 % 1.10.2018 - 31.3.2019.

Valmistelijat osallistuivat HYTE-suunnitelmaa, maakuntastrategian tietopohjaa, konserniraken-

netta, päätöksentekojärjestelmää, aluekehitystoimintojen järjestämissuunnitelmaa (liite 4), koko-

naisarkkitehtuuria ja koetalousarviota koskevaan valmisteluun sekä pitivät yllä jatkuvaa vuoropuhe-

lua muutoksessa olleiden organisaatioiden, keskeisten sidosryhmien ja maakunnan asukkaitten

kanssa. Valmistelijat olivat mukana Uusi Lappi –kuntakierroksella kevätkesällä 2018. Prosessi-

suunnittelijat olivat myös vastuuvalmistelijoista muodostetun strategisen järjestämistehtävän koor-

dinaatioryhmän (KOVA) sekä aluekehitystoimintojen organisoitumista valmistelleen työryhmän jä-

seniä.

1.3. Aluekehitystoimintojen organisoitumista valmistellut työryhmä

Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) asetti työryhmän valmistelemaan aluekehityslautakunnan

alaisuuteen sijoittuvien aluekehitystoimintojen organisoitumista. Työryhmään nimettiin jäsenet ja

varajäsenet muutoksessa mukana olevista organisaatioista. Työryhmään kuuluivat myös em. val-

misteluryhmien vastuuvalmistelijat. VATE antoi työryhmälle kaksi päätehtävää:

1. Määritellä tehtävät, jotka myös maakunnassa ovat viranhaltijatehtäviä ja tehtävät, jotka viedään

toimielinten tai hallituksen/valtuuston päätettäväksi.

2. Tehdä esityksiä konsernirakenteen hallinnollisten tasojen organisaatiotavoista ja -malleista sekä

alustavasta henkilöstömäärämitoituksesta.

Työryhmän toiminta-ajaksi määritettiin marraskuu 2018 - tammikuu 2019.

3.6.2019


2. Tuotokset

2.1. Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmä

MAKU-lain 6 §:n mukaiset tehtävät: 3) alueellinen alkoholilainsäädäntö; 6) maatalous ja maaseu-dun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten tur-vallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liit-tyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen;10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavä-lin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 14) liikennejärjestel-män toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnit-teluun;15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät. Tehtäviä 6 ja 7 kos-kevat tehtävät käsiteltiin pääosin Luonnonvarat ja ympäristö - valmisteluryhmässä ja sen alaisissa työryhmissä (alla 2.2.4).

Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmä valmisteli omaan tehtäväkokonaisuuteensa kuuluvia asi-

oita kokouksien ja niiden yhteyteen kytketyn yhteisen työpajatyöskentelyn avulla. Valmisteluryh-

mällä oli seitsemän kokousta/työpajaa, joista viimeinen oli joulukuussa 2018 pidetty valmistelun

tilanteesta tiedottava skype-kokous, josta ei syntynyt kirjallista aineistoa. Valmisteluryhmä laati

28.9.2018 annetun lausunnon luonnoksista Lapin maakunnan konsernirakenteeksi (liite 6). ELY:n,

TE-toimiston, Lapin liiton ja AVIn edustajat osallistuivat Lapin maakunnan koetalousarvion ja alue-

kehitystoimintojen järjestämissuunnitelman laadintaan sekä ryhmien puheenjohtajien johdolla alue-

kehitystyöryhmän työskentelyyn.

Valmisteluryhmässä oli laajasti edustettuina muitakin kuin uudistuksen myötä lakkautuvien organi-

saatioiden edustajia, lähinnä keskeisten sidosryhmien ja kumppaneiden edustajia. Siksikin valmis-

teluryhmän kokouksissa valmistelun kokonaisuuden ja sen eri osa-alueiden hahmottaminen vei al-

kuvaiheessa kohtuullisen paljon aikaa. Yhteistä tilannekuvaa uudistuksen toteutumisesta ja valmis-

telun etenemistä ELY:n, Lapin liiton ja TE-toimiston työryhmissä käytiin läpi kuukausittain. Lisäksi

arvioitiin valmistellun kokonaisuuden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia SWOT-

analyysillä (liite 7).

SWOT-analyysi

Tehdyssä SWOT-analyysissa Lapin maakuntauudistuksen vahvuudeksi nähtiin hyvä markkinati-

lanne; alueella on jo isoja toimijoita. Lapissa on vahva tiedolla johtamisen ja ennakoinnin hyödyn-

tämisen kulttuuri. Uuden organisaation sisällä yhdistyy siten laaja ja monipuolinen osaaminen. So-

pimusosaamisen kehittyminen ja vahvistuminen on tärkeä mahdollisuus. Vahvuutena nähtiin myös,

että Lapissa kunnat ovat luontevasti osa alueen kehittämistä ja yhdyspinta voi maakunnassa vah-

vistua edelleen, jos niin halutaan.

3.6.2019


Heikkouksiksi katsottiin se, että tiedolla johtaminen ei ole vielä hyvällä tasolla, joka voi aiheuttaa

strategisen ohjauksen jäämisen heikoksi. Heikkoutena voi olla se, että vaikuttavuutta ja asiakasko-

kemusta ei kyetä huomioimaan, kuten myös että ennakointi ei toimi käytännössä, jolloin ei ole esi-

merkiksi riittävää ketteryyttä vastata kasvupyrähdyksiin. Se, että unohdetaan maakunnan koko-

naishyöty ja ajetaan liian keskittyvään ajatteluun voi heikentää maakuntaa. Valinnanvapauden

osalta haasteena nähtiin, että pääomat karkaavat keskittyneiden markkinoiden vuoksi. Tämä voi-

daan estää, mikäli strategisesti näin tahdotaan. (Huonoimmassa skenaariossa vuonna 2030 95 %

maakunnan rahoista keskittyy isoille toimijoille).

Rahoitus ja rahastot –alatyöryhmä

Maan hallituksen 5.4.2016 tekemän linjauksen mukaan maakunnan tehtäväalaan kuuluisi alueke-

hittäminen ja sen rahoitus. Rahastot ja rahoitus -alatyöryhmä eteni väliaikaisen valmistelutoimieli-

men ja työryhmän itsensä laatiman työsuunnitelman mukaisesti. Rahoitusryhmä kokoontui viisi

kertaa. Ryhmän toiminta oli varsin osallistava, kaikkinensa työryhmän työskentelyyn osallistui 57

eri henkilöä ELY-keskuksesta, Lapin liitosta, TE-toimistosta ja Business Finlandista (liite 12).

Alatyöryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli koota Lapin kunkin organisaation eri rahoituslähteistä

myönnettävän rahoituksen nykytila euroina ja henkilötyövuosina (liitteet 9,10, 11). Koonnin mukaan

vuonna 2017 Lapin eri rahoituslähteiden kautta jaettiin yhteensä yli 168 miljoonaa euroa. Rahoi-

tuslähteen mukaan rahoitus jakautui alueellisiin ohjelmiin (59,2 M€), erillisrahoitukseen (52,3 M€),

yleiskatteelliseen (44,3 M €) sekä kansainvälisiin ohjelmiin (12,5 M€). Ko. tehtäviin sitoutui vuosit-

tain vajaa 108 henkilötyövuotta, jakautuen rahoittajatehtäviin, maksatustehtäviin, jälkitoimiin, to-

teuttamiseen ja hallintoon sekä valvontaan. Rahoitus jakaantuu nykyisiin organisaatioihin ELYn eri

vastuualueille ja rahastoyksikköön 142 miljoonalla eurolla (84 %) sekä Lapin liitolle 26 miljoonalla

eurolla (16 %).

Työryhmä jaotteli myös maakunnan nykyiset rahoituspalvelut VM:n kokonaisarkkitehtuurin mukai-

sesti sekä määritteli kunkin palvelun asiakas- ja sidosryhmät (liite 8).

2.2. Luonnonvarat ja ympäristö - valmisteluryhmä

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä ja sen alatyöryhmät valmistelivat omaan tehtäväkoko-

naisuuteensa kuuluvia asioita väliaikaisen valmistelutoimielimen määrittämän tehtäväkuvan ja val-

misteluryhmän itsensä laatiman työsuunnitelman mukaisesti. Valmisteluryhmä piti viisi varsinaista

kokousta ja alatyöryhmät kolme kokousta, epävirallisemmin tai pikaisia kannanottoja vaativien toi-

menpiteiden osalta kokoonnuttiin myös skypen välityksellä. Valmisteluryhmä laati alatyöryhmien

substanssiasiantuntijuutta hyödyntäen 24.9.2018 annetun lausunnon luonnoksista Lapin maakun-

nan konsernirakenteeksi (liite 2). Lisäksi valmisteluryhmän ja alatyöryhmien jäsenet osallistuivat

vuodenvaihteessa 2018–2019 valmistelemansa tehtäväkokonaisuuden osalta Lapin maakunnan

koetalousarvion ja aluekehitystoimintojen järjestämissuunnitelman laadintaan, sekä ryhmien pu-

heenjohtajien johdolla aluekehitystyöryhmän työskentelyyn. Lisäksi arvioitiin valmistellun kokonai-

suuden nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia, sekä uudistuksen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia

SWOT-analyysillä (liite 3).

3.6.2019


2.2.1. Ympäristötehtävät

MAKU-lain 6 §:n mukaiset tehtävät: 8) kalatalous ja vesitalous; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun

ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja

kulttuuriympäristön hoito; 20) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä

tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto-

ja vesistötöiden toteuttamisesta; 21) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja to-

teuttaminen; 22) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen.

Ympäristötehtävät kuuluvat ELY-keskuksen toimialaan ja valmistelussakin ympäristötehtävät olivat

selkeä ja yhtenäinen kokonaisuus, jossa todettiin tehtävien vahva keskinäinen synergia. Lähinnä

kalataloustehtävän osalta keskustelutti se, onko tehtävällä enemmän yhdyspintaa vesitaloustehtä-

vään, kuten valtakunnallisesti linjattiin, vai maaseudun kehittämistehtäviin, kuten kalataloustehtävä

on nykyisellään Lapin ELY-keskuksessa organisoitu.

ELY-keskukseen sijoittuvien ympäristötehtävien suunniteltu jakaminen maakuntaan ja LUOVA-

virastoon nähtiin ongelmallisena ja ympäristöhallintoa vielä nykyistä enemmän hajauttavana ratkai-

suna, josta oli vaikea löytää etuja. ELY-keskuksessa olevaa vahvaa YVA-, luonnonsuojelu- ja kult-

tuuriympäristöosaamista olisi turhaan hajautettu kahteen eri organisaatioon. Nykyiselläänkin niukat

luonnonsuojelun resurssit olisi jaettu kahtaalle, eikä LUOVA-virastoon olisi osoitettu alueiden käy-

tön osaamista, mikä olisi ollut yleisen edun valvonnan kannalta erittäin ongelmallista. Lisäksi maa-

kuntauudistuksen uhkaksi ympäristötehtäville koettiin riippumattoman viranomaistyön politisoitumi-

nen, ympäristötehtäviin mahdollisesti osoitettavat riittämättömät resurssit sekä ympäristötehtävien

ja muidenkin ns. non-sote -tehtävien painoarvo kasvavien sote-kulujen puristuksessa. Maakunta-

uudistuksen etuna olisi nähty lähinnä uudet yhteistyömahdollisuudet muiden maakuntaan siirtyvien

tehtäväalojen kanssa, mm. hankeyhteistyö ja rahoitusmahdollisuudet.

2.2.2. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus

MAKU-lain 6 §:n mukaiset tehtävät: 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 19) kulttuuria

koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -

ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 21) merialuesuunnittelu.

Tehtävää hoidetaan maakunnan liitossa. Valmistelussa nähtiin maakuntakaavoituksella olevan yh-

tymäpintoja erityisesti strategiaan sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja kuntien alueiden käytön

suunnittelun edistämiseen, joiden osalta yhteistyö Lapin ELY-keskuksen kanssa on nykyiselläänkin

varsin sujuvaa. Keskustelussa nousi myös esille, että maakuntakaavoituksen ja kuntien alueiden

käytön suunnittelun edistämisen sijoittuminen samaan tehtäväkokonaisuuteen voisi johtaa jopa

“jääviysongelmiin”, kun maakunta laatii maakuntakaavaa poliittisessa ohjauksessa, kun taas aluei-

den käytön edistäminen on muiden ympäristötehtävien ohella arvovapaampaa viranomaistoimin-

taa. Maakuntakaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhtymäpinta nähtiin erityisen vah-

vaksi.

3.6.2019


2.2.3. Ympäristöterveydenhuolto

MAKU-lain 6 §:n mukaiset tehtävät: 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä

eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut.

Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoidetaan kunnissa ja Lapin aluehallintovirastossa (AVI).

Maakuntavalmistelussa nykyisen organisoitumisen eduiksi Lapissa koettiin muun muassa korkea

osaamisen taso (moniosaajia ja osaamista erikoistumista vaativiin tehtäviin), vahva paikallistunte-

mus, toimiva toimipisteverkosto ja joustavat käytännöt työjärjestelyissä. Heikkouksiksi puolestaan

nähtiin ristiriidat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon välillä, kollegatuen puuttuminen pienissä

toimipisteissä, tukipalveluiden heikko saatavuus, eläinlääkäreiden suuri päivystyskuormitus, Lapin

pitkät etäisyydet valvontatyössä ja praktiikassa/päivystyksessä, sekä erityisesti Rovaniemellä yksi-

tyisen ja julkisen sektorin kilpailu eläinlääkinnässä.

Maakuntavalmistelun yhteydessä tiedostettiin tarve nykyistä isompiin yksiköihin, mikä mahdollis-

taisi riittävän asiantuntemuksen ja mahdollisuuden erikoistua entistä vaativampiin valvontatehtä-

viin. Maakunnan laajuisen yksikön tarpeellisuudesta oli kuitenkin eriäviä näkemyksiä. Maakunta-

valmistelussa suuremmalla yksiköllä nähtiin kuitenkin olevan monia etuja, kuten toimiva hallinto ja

tukipalvelut. Suuremmat alueet mahdollistaisivat myös valvontaresurssien tehokkaamman käytön.

Lapin pitkien etäisyyksien takia toimipisteitä tarvittaisiin silti edelleen eri puolilla laajaa maakuntaa.

2.2.4. Maaseutuhallinto

MAKU-lain 6 §:n mukaiset tehtävät: 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden

markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden val-

vonta; 24) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien si-

jaisavun kustannusten korvaaminen.

Maaseutuhallintoon kuuluvia tehtäviä hoidetaan kunnissa ja Lapin ELY-keskuksessa. Maakunta-

valmistelussa nykyisen lomitusorganisaation vahvuuksiksi Lapissa nähtiin vahva, osaava ja toimiva

organisaatio sekä palveluiden järjestäminen yli maakuntarajojen, heikkouksiksi puolestaan osaa-

vien varsinaisten lomitustyöntekijöiden saatavuus ja pysyvyys jo nyt, mutta etenkin tulevaisuu-

dessa. Todennäköisesti myös asiakaskunta on vähenemässä, mutta suhdanteita on vaikea enna-

koida. Viljelijätukihallinnon vahvuuksiksi Lapissa koettiin ammattitaitoinen henkilöstö, vahva paikal-

lis- ja asiakastuntemus, sekä vakiintunut kuntien ja YTA-alueiden yhteistyö. Maaseutuelinkeinovi-

ranomaisen laaja-alainen tehtävänkuva tuo lisäksi valmiutta ja osaamista myös uusiin tehtäviin.

Maaseutupalvelujen organisointi ja järjestäminen laajalla alueella on haastavaa Lapin pitkillä etäi-

syyksillä ja erityisolosuhteissa.

Kunnissa osin samat henkilöt hoitavat osa- tai kokoaikaisesti joko lomitukseen tai viljelijätukihallin-

toon liittyviä tehtäviä, joihin myös ELY-keskuksen tehtävät nivoutuvat. Lisäksi kunnissa maaseutu-

ja lomituspalveluissa työskentelevät henkilöt työskentelevät myös maaseudun kehittämiseen liitty-

vissä tehtävissä. Maaseutuhallinnon osalta nähtiinkin nykyisin ko. tehtäviä hoitavien organisaatioi-

3.6.2019


den välistä synergiaa ja kehittämistarpeita varsin paljon. Valmistelussa visioitiin, että maakuntauu-

distuksessa olisi voitu yhdistää ja keskittää hallintoa niin lomituksen kuin viljelijätukihallinnonkin

osalta, mikä olisi mahdollistanut erityisosaamisen hyödyntämisen ja käytäntöjen yhtenäistämisen.

Maakunnallisen organisoitumisen etuna nähtiin myös kustannustehokas toiminta yhteistyön tiivisty-

misestä saatavina etuina, tasavertaiset palvelut alueellisesti ja paikallisesti sekä tehtävien uudel-

leenjärjestelyn kautta saatavat paremmat palveluketjut asiakkaiden tarpeisiin. Uhkina koettiin toimi-

paikkojen keskittäminen ja sivupalvelupisteiden lakkauttaminen tai niiden aukioloaikojen lyhentämi-

nen sekä paikallistuntemuksen häviäminen.

2.3. Aluekehitystoimintojen organisoitumista valmistellut työ-

ryhmä

Työryhmä määritteli tehtävät, jotka myös maakunnassa ovat viranhaltijatehtäviä ja tehtävät, jotka

viedään toimielinten tai hallituksen/valtuuston päätettäväksi. Työryhmä päätyi 4.2.2019 esittämään

väliaikaiselle valmistelutoimielimelle kolme eri organisoitumisvaihtoehtoa (malli 1, malli 1B ja malli

1C). Esitystä ei ehditty käsitellä väliaikaisessa valmistelutoimielimessä.

3.6.2019


3.6.2019


3. Suositukset jatkotoimenpiteistä

3.1. Elinvoima ja elinkeinot

Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä hahmotettiin järjestämistehtävien kokonaisuutta ja

järjestämisen tehtäviä verrattiin nykytilaan. Maakunnan kokonaisarkkitehtuuriin liittyvässä työsken-

telyssä avautuivat myös laajemmin järjestämistehtäviltä edellytetyt kyvykkyydet suhteessa omaan

tai markkinoilta hankittuun palvelutuotantoon. Järjestämisen näkökulmasta painopistettä on esim.

ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävissä siirrettävissä enemmän markkinavuoropuheluun, han-

kintojen hallintaan sekä palvelutuotannon tiedolla johtamiseen sekä kaikkinensa järjestämistehtä-

vien resurssointiin ja toimintamalleihin. Myös laajemmalle verkostoja kumppanuusyhteistyölle

avautuu uudenlaisia lähtökohtia ekosysteemiajattelusta.

Hankintojen hallintaa tulee miettiä kokonaisuutena, ikään kuin "sopimussalkkuna". Palvelujen laa-

tua tulee jatkuvasti kehittää markkinavuoropuhelun innovatiivisessa hengessä sekä kokeilujen ja

pilottien avulla. Sopimussalkkua tulee rakentaa niin, että palvelujen tuottamia tuloksia voidaan arvi-

oida ja tehdä johtopäätöksiä onnistuneista palveluista ja palveluntuottajista. Tähän kytkeytyy sopi-

musten seuranta; esimerkiksi tehokkaat toimintamallit, jotka mahdollistavat sen, että palvelutuotan-

nossa tapahtuviin häiriöihin ja sopimusrikkomuksiin voidaan nopeasti puuttua.

Palvelutuotannon järjestämistä tulee tarkastella myös enemmän strategisella tasolla, innovatiivi-

sina ja strategisina hankintoina, joihin voi kytkeytyä myös yhteistyö tai allianssimallit muiden toimi-

joiden, esimerkiksi kuntien kanssa. Asiakkaiden osallisuuden lisäämisessä palvelujen suunnitte-

lussa ja toteutuksessa on vielä paljon tehtävää - mallia voidaan ottaa vaikkapa sotealan asiakkai-

den osallisuuden malleista. On myös pohdittava, onko järjestämisellä riittävät yhteydet ja linkityk-

set tutkimus- ja kehittämistoimintaan, eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön ja innovaatioympäris-

töihin, yhteyksiin niin alueellisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Yhdyspinnan rakentaminen sotepalveluihin jatkuu joko kuntien kanssa tehtävänä yhteistyönä tai

uuden hallitusohjelman mukaisia suuntaviivoja noudattaen. Tavoitteena tulee olla matalan kynnyk-

sen palvelut. Yhteistyössä yhdistyvät sekä elinvoima- että hyvinvointinäkökulmat.

3.1.1. Elinvoima ja elinkeinot työryhmän työskentelyn tuloksia

Elinvoima ja elinkeinot -työryhmä työskenteli työpajamaisesti lähes jokaisessa tapaamisessa. Val-

mistelutyön alkuvaiheessa keskityttiin valmisteluprosessiin. Tällöin työryhmä näki, että ensiarvoi-

sen tärkeää on tehdä valmistelusta avoin ja läpinäkyvä prosessi. Juuri valmistuneen maakuntaoh-

jelman, Lappi-sopimuksen, valmisteluprosessissa opittuja osallistamisen tapoja sekä etenkin digi-

taalisen osallistamisen keinoja toivottiin mukaan valmisteluun. Tärkeänä nähtiin lappilaisten sitout-

taminen ja siihen keinoina nähtiin arvojen kirjaaminen ja vision luominen. Toiminnalta toivottiin sel-

kokielisyyttä. Sujuva ja selkokielinen viestintä on tärkeää.

3.6.2019


Tärkeänä elementtinä valmistelussa nähtiin se, että sote ja elinvoima ovat toisiaan tukevia ja täy-

dentäviä, eikä niitä saisi asettaa toisiaan vastaan. Selkeät aikataulut ja tavoitteet ovat muutokselle

tärkeät. Pohdittaessa miten varmistetaan elinvoima ja elinkeinot kokonaisuuden näkyvyys suu-

ressa uudistuksessa nähtiin keinoina etenkin yrittäjien ja kuntapäättäjien kytkeminen prosessiin.

Kevään tapaamisissa työstettiin myös tulevaisuuskuvaa ja työryhmän jäsenet saivat määritellä

oman “palvelulupauksensa” sekä valita kolme tärkeintä askelta valmistelulle. Tulevaisuuskuvat oli-

vat samankaltaiset. “Elinvoima kasvaa, laadukkaat palvelut, yritysystävällinen Lappi 2022” sekä

“Kestävää kasvua ja työtä, kehitystä ja kulttuuria”.

Työryhmän arvoiksi valikoituivat selkeys ja avoimuus sekä joustava ja monimuotoinen toiminta-

tapa. Tarvelähtöisyys, asiakkaat keskiössä sekä rohkeus ja asiantuntijuuden arvostaminen olivat

myös tärkeitä arvoja. Koko toiminnan ytimessä olivat luottamus, yhteistyö ja yhtenäinen ja kansain-

välinen maakunta.

Elinvoima ja elinkeinot työryhmän palvelulupaus keväällä 2018 maakuntauudistusprosessista oli

“Luodaan saavutettavat modernit palvelut, jotka kattavat palvelutarpeen. Tehdään rohkea uudistus,

jotta Lappi on hyvä paikka elää, kehittyä ja kehittää.”

Loppukeväästä aloitettiin miettiä, mitä tarkoittaa maakunta, vahva järjestäjä -tematiikka. Työryhmä

nimesi mahdollisuuksia ja uhkia elinvoima ja elinkeinot -kokonaisuuden kannalta. Lopputuloksena

tuolloin oli, että koska maakunta tulee olemaan iso ostaja, on palvelutason määrittely ensiarvoisen

tärkeää. Lisäksi järjestäjän tulee huomioida myös yritysten ja kuntien tarpeet. Toivottavaa on, että

on olemassa toimiva palvelutarjotin sekä joustava palvelupolku. Onnistumisen edellytyksenä näh-

tiin, että järjestäjä ei tekisi liian pitkälle mietittyjä tuotteita, vaan tuotantoon liittyisi osallistava pro-

sessi ja palvelut olisivat ketterästi muokattavissa olevia. Alkavien yrittäjien lähtökohdasta palvelu-

seteli voisi olla hyvä malli.

Hyvistä käytännöistä toivottiin säilyvän seudullisen yrityspalveluverkoston eli SYP-verkoston. Sen

kautta voidaan tehokkaasti tukea kuntien ja yritysten osaamisvajeita myös uudessa mallissa. Edel-

leen toivottiin, että kunta - maakunta muodostaisivat tiiviin parin alueen kehittämisessä ja yritysten

palveluiden järjestämisessä mm. niin, että kuntien yritysneuvonta olisi tiivis pari kasvupalveluille.

Järjestäjällä on suuri rooli vaikuttavuuden arvioinnissa. Innovatiivisten hankintojen yhdessä kehittä-

minen nähtiin tärkeäksi. Allianssimalli koettiin ehkä vaikeaksi ja toivottiin muitakin malleja. Lapissa

on omaa vahvaa osaamista esimerkkinä Kittilän ja Sodankylän kuntien yhteistyönä julkaisema jul-

kisten hankintojen käsikirja. Maakuntien oma inhouse-yhtiö voitaisiin perustaa kehittämään paikal-

lista hankintaa (esim. Pirkanmaa ja Lappi yhteistyössä)

Riskeinä maakunta järjestäjänä -kokonaisuudessa nähtiin se, että osaaminen ei pysy tekemisen

keskiössä ja ettei uusia tekemisen malleja voidaan huomioida tai ottaa käyttöön maakunnassa.

Suuri huoli oli, että miten estetään mm. osaamisen karkaaminen maakunnasta.

3.6.2019


3.1.2. Maakunnan henkilöliikenteen järjestäminen

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakuntahallinnon vastuulle suunniteltiin siirrettävän SOTE-

palvelujen järjestämiseen olennaisesti liittyvät, kuntien ja KELA:n hoitamat lakisääteiset henkilökul-

jetukset. Lisäksi maakuntahallinto olisi ottanut hoitaakseen myös Lapin ELY-keskuksen järjestämät

joukkoliikennepalvelut.

Uudistuksen valmistelun tueksi tilattiin konsulttiselvitys, jonka keskeisenä tavoitteena oli muodos-

taa nykyisten toimijoiden kesken yhteinen ymmärrys uudistuksen toteuttamistavasta, hallintomal-

lista sekä saada aikaan toimijoiden sitoutuneisuus muutoksen toteuttamiseen. Uudistuksen pe-

ruuntumisen johdosta selvitystyö lopetettiin kesken, mutta jo tehdyn työn pohjalta (mm. 15.3.2019

pidetty työpaja sekä kunnille suunnattu kysely) on mahdollista esittää havaintoja henkilökuljetuksia

järjestävien organisaatioiden yhteistoiminnan kehittämisestä.

Kuntien omassa toiminnassa nähtiin tarpeelliseksi mm. yhteistyön lisääminen eri hallintokun-

tien kesken. Eräänä keinona tähän esitettiin hallintokuntien yhteistä, vuosikellon mukaista

kuljetusten suunnittelua ja hankintaa.

Seutukuntien välisen yhteistyön nähtiin mahdollistavan toiminnan tehostamisen.

Yhden maakunnallisen toimijan mallissa pidettiin hyvänä "maakunnallisen osaamiskeskuk-

sen" muodostumista, huonona puolena taas sitä, että aluetuntemus ja tarpeiden ymmärtä-

minen etääntyisi liian kauas.

Kunnat pitivät tarpeellisena kehittää kuntien sisäistä organisointia henkilökuljetusten suun-

nittelun ja hankinnan osalta.

Kunnat kokivat tarvetta luoda Sote-kyydeissä yhteiset soveltamisohjeet palveluiden myöntä-

miselle ja toteuttamistavoille.

Tarvetta oli yhteiselle matkojenvälitys- yhdistelypalvelun kehittämiselle.

Tarvetta oli parantaa liikennepalveluinformaatiota, yhteinen reittiopas.

Maakunnallisen organisaation arvioitiin voivan toimia mm. edunvalvojana henkilöliikennettä

koskevissa asioissa erityisesti suhteessa valtakunnallisiin toimijoihin (Finavia, VR, Kela).

Maakunnallisella tasolla koettiin tärkeäksi yhteistoiminta matkailualan kanssa.

Maakunnallisen yhteistyön veturiksi esitettiin ELY -keskusta

Maakunnallisen organisoitumisen käynnistäminen vaatii alueellisen organisaation valinnan

ja sen toimintamallin kehittämisen. Määriteltäviä asioita ovat mm. tavoitteet, tehtävät, orga-

nisaation jäsenet, päätöksenteko, kustannustenjako, vetovastuu.

Kuntakyselystä ja työpajasta saatujen tulosten perusteella Lapin kunnilla on tarvetta ja halua hen-

kilöliikenteen alueelliseen organisointiin.

3.6.2019


3.2. Luonnonvarat ja ympäristö

Luonnonvarat ja ympäristö -valmistelukokonaisuuden osalta odotetaan uuden hallituksen mahdolli-

sesti tekemiä linjauksia, mutta useissa maakunnan hoidettavaksi kaavailluissa ympäristö-, luon-

nonvara- ja maaseututehtävissä on jo vireillä lakimuutoksia, joilla on mahdollisesti vaikusta myös

tehtävien hoidon uudelleenjärjestelyihin.

3.2.1. Ympäristötehtävät

Valmistelussa ympäristötehtävien nykyinen organisointi nähtiin varsin mielekkääksi, eikä sen

osalta nähty välitöntä uudistamistarvetta. Mikäli aluehallintoa uudistetaan, tulisi ympäristötehtäviä

pikemminkin yhdistää kuin hajauttaa useaan eri organisaatioon, jolloin saavutetaan paras synergia

ja sen myötä tehokkuus. Esimerkiksi alueiden käytön osalta tehtävät tarkentunevat pitkälti maan-

käyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, joka on jo käynnistetty.

MAKU-lain 6 §:n mukaan maakunta olisi voinut myös hoitaa mm. kaikkien alueensa kuntien

kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja

ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat olisivat osoittaneet maakun-

nalle rahoituksen. Tätä ei Lapissa nähty ainakaan vielä realistiseksi vaihtoehdoksi.

3.2.2. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus

Valmistelussa tehtävän nykyinen sijainti maakunnan liitossa koettiin mielekkääksi, eikä organisoitu-

misen osalta nähty välitöntä uudistamistarvetta. Maakuntakaavoituksen ja merialuesuunnittelunkin

osalta tulevaisuus hahmottunee pitkälti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, joka

on jo aloitettu.

3.2.3. Ympäristöterveydenhuolto

Eri yhteistoiminta-alueiden halukkuutta muodostaa suurempi/suurempia yksikköjä tulisi selvittää,

mikä tosin voi olla vaikeaa vapaaehtoiselta pohjalta. Lienee kuitenkin odotettavissa, että lainsää-

däntö tulee ohjaamaan joka tapauksessa laajempiin yksiköihin siitä riippumatta, miten ne organi-

soidaan.

Eläinlääkintäpalvelujen osalta kehitystä ohjaa myös lainsäädäntö. Julkisten palvelujen tuottamis-

velvollisuuden laajuus ja työaikalainsäädännön vaikutukset voivat johtaa muutoksiin. Hyöty- ja lem-

mikkieläinten päivystyksen eriyttäminen sekä viranomaistehtävien hoitaminen virka-ajan ulkopuo-

lella nykyistä laajemmilla alueilla tulevat tällöin harkittaviksi.

Myös yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia tulisi selvittää. Yhteistyössä voitaisiin laatia esimer-

kiksi ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä ja järjestää eläinlääkintähuollon ympärivuoro-

kautinen päivystys siten, etteivät yhteistoiminta-alueiden rajat olisi esteenä. Mahdollisesti voitaisiin

myös löytää nykyistä helpompi keino hyödyntää työntekijöiden erityisosaamista yli yhteistoiminta-

alueiden rajojen. Esimerkiksi kaupunkialueilla painetta päivystyksen eriyttämisestä pieniin ja isoihin

3.6.2019


eläimiin on ilmassa, mutta sitä ei ole pystytty toteuttamaan resurssien puutteen ja kuntarajojen

vuoksi (subventiot).

Nykyisen valvontaeläinlääkärijärjestelmän rahoituksen kankeuteen tulisi myös löytää ratkaisu, tosin

sekin ilmeisesti vaatisi lakimuutoksen. Kaiken kaikkiaan on syytä odottaa, mitä eläinlääkintäpuolen

lainsäädäntöuudistukset tuovat tullessaan, onko esimerkiksi nykyisillä henkilömäärältään pienillä

yksiköillä enää edes mahdollista hoitaa tehtäviä. Eläinsuojelun puolella koettiin resurssit täysin riit-

tämättömiksi. Alueellisesti suuremmat yksiköt tuskin toisivat tähän ratkaisua, tarvitaan yksinkertai-

sesti enemmän tekeviä käsiä eläinsuojelulain valvontaan.

3.2.4. Maaseutuhallinto

Huomioon ottaen tuenhakijoiden väheneminen ja maaseutuhallinnon työntekijöiden eläköitymiset

lienee ainakin Lapin kannalta syytä jatkaa keskusteluja maaseutuhallinnon tiivistämisen ja mahdol-

lisesti myös yhdistymisen osalta kuntatasolla. Hallintoa on kustannustehokasta ja järkevää keskit-

tää, mutta palvelua on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan kunnittain/alueellisesti.

Tällä hetkellä kunnat vastaavat lain nojalla em. palveluiden järjestämisestä. Lomituksen paikallis-

yksiköitä hallinnoivat kunnat (Posio, Salla, Sodankylä ja Ylitornio) ovat tehneet Maatalousyrittäjien

eläkelaitoksen kanssa toimeksiantosopimuksen lomituspalvelujen järjestämisestä alueellaan. YTA-

alueiden toiminta-alueet ovat muodostuneet kuntien keskenään sopimien yhteistoimintasopimus-

ten myötä. Ruokaviraston maksajavirastosopimukset jatkavat voimassaoloaan sellaisina kuin ne

ovat olleetkin ja sopimukset edellyttävät, että on olemassa kuntataso ja valtion taso, joten kuntien

viljelijätukihallinto jatkaa entiseen tapaan omillaan ja Lapin ELY-keskuksen maaseutuhallinto jat-

kaa nykyisillä toiminnoillaan ilman yhdistämisiä kuntaviranomaisten kanssa.

On syytä odottaa, mitä lainsäädäntö ja valtion linjaukset tuovat mahdollisesti tullessaan lomituspal-

velujen kehittämiseksi. Kotieläintilojen määrä on ollut vähenevä rakennemuutoksen seurauksena,

mikä osaltaan tulee kokonaisuudistuksessa huomioida. Erityisesti lomituspalveluissa pitkien etäi-

syyksien maakuntana Lappi on laaja ja Lapin erityispiirteet tulee ottaa huomioon, koska sähköisten

palvelujen kehittämisessä on vielä paljon työtä, vaikka sähköisiä palveluita voisi käyttää arvion mu-

kaan lähes 80-90 % (sisältäen neuvojan avustuksen) asiakkaista. Asiakkaille on kuitenkin edelleen

tarjottava mahdollisuus lomakeasiointiin ja tarvittaessa henkilökohtaiseen palveluun. Valmistelussa

kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

3.6.2019


4. Pohdinta

“Koko uudistuksessa minua henkilökohtaisesti eniten huoletti Lapin maakunnalle

suunnitellun rahoituksen riittämättömyys. Lapin erityisolosuhteita ei huomioitu riit-

tävästi. Koetalousarvio osoitti, että nykyisellään maakunnalle siirtyväksi suunni-

teltuihin tehtäviin kuluu Lapissa yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna

2021 olisi Lapin maakunta saanut rahaa. Siihen vielä noin 35 miljoonan sopeutus

päälle. Lapin maakunnalta olisi siis käytännössä viety toimintaedellytykset heti

alkuunsa. Suhteessa leikkaukset olisivat puraisseet eniten juuri aluekehitystoi-

mintoja, eli ns. non-sote -tehtäviä.”

Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen suunnittelija Hannu Raasakka pohtii.

“Maakuntauudistuksesta otan mukaani entistä ennakkoluulottoman tavan tehdä

yhdessä töitä. Moni työryhmä hyödyttää useampaa toimijaa ja verkostoja on ke-

hitettävä avoimesti. Verkostoissa ja osaajien yhteiskäytössä on tulevaisuudessa-

kin itua. Toinen asia, jonka haluan säilyttää omassa työssäni on aluekehityksen,

HyTe:n ja Soten yhdyspinnoilla toimiminen. Vasta näiden kolmen kohdatessa

alue on asukkailleen ja tulijoille veto- ja pitovoimainen.”

Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen suunnittelija Mervi Nikander

Kirjoittajat

Tiina Keränen LMU prosessisuunnittelija, elinvoima ja elinkeinot

Mervi Nikander LMU prosessisuunnittelija, elinvoima ja elinkeinot

Hannu Raasakka LMU prosessisuunnittelija, luonnonvarat ja ympäristö

Susanna Jänkälä

LMU rahoitussuunnittelija, elinvoima ja elinkeinot & rahoitus

3.6.2019


Liitteet

LIITE 1. Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmän ja alatyöryhmien kokoonpanot

LIITE 2. Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmän lausunto luonnoksiin konsernirakenteesta

LIITE 3. Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmän SWOT-analyysi maakuntauudistuksesta

LIITE 4. Aluekehitystoimintojen järjestämissuunnitelma, versio 7.2.2019

LIITE 5. Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmän kokoonpano

LIITE 6. Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmän lausunto luonnoksiin konsernirakenteesta

LIITE 7. Elinvoima ja elinkeinot -valmisteluryhmän SWOT-analyysi

LIITE 8. Lapin maakunnan palvelukartta

LIITE 9. Rahataulukon yhteenveto, perustuu v. 2017 tietoihin

LIITE 10. Rahataulukko kokonaisuudessaan

LIITE 11. Rahoituksen tarkempi jakautuminen kohteittain ja organisaatioittain

LIITE 12. Rahoitus- ja rahastot -alatyöryhmän jäsenet

Luonnonvarat ja ympäristö –valmisteluryhmän ja

alatyöryhmien kokoonpanot

LIITE 1.

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä

28.3.2019

Puheenjohtaja Seppälä Arto

Varapuheenjohtaja Pirinen Pirkko

Esittelijä ja sihteeri Raasakka Hannu

Kokoonpano Varsinainen jäsen Varajäsen

Itä-Lapin kunnat Nurmi Hanna Kostamovaara Elina

Länsi-Pohjan alueen kunnat Hiltunen Jani Brusila Peter

Pohjois-Lapin kunnat Pyykkö Kalle Pesonen Ari

Rovaniemen seudun kunnat Kilpeläinen Sini-Sisko Palojärvi Pälvi

Tunturi-Lapin kunnat Romakkaniemi Outi Kiimamaa Raisa (1.8.2018 alkaen)

Lapin liitto Lönnström Riitta Piisilä Juha

ELY-keskus E-vastuualue Kraatari Vili-Matti Puominen Hannu

ELY-keskus E-vastuualue Pasanen Pentti Leskinen Jari

ELY-keskus L-vastuualue Mourujärvi Olli Kilponen Ari

ELY-keskus Y-vastuualue Pekkala Kaija Laulumaa Jari

ELY-keskus Y-vastuualue Pasanen Jari Räinä Pekka

ELY-keskus Y-vastuualue Seppälä Arto Kämäräinen Juha-Petri

Aluehallintovirasto Pirinen Pirkko Ruuska Risto

Aluehallintovirasto / alkoholivalvonta Tarja Strömdahl

Henkilöstöjärjestöjen edustaja (kunta) Aaltonen Kimmo, JUKO Rosenqvist Tarja, JUKO

Henkilöstöjärjestöjen edustaja (valtio) Harju Eija, JUKO Huhtala Jarmo, JHL

Lomituspalveluiden alatyöryhmän pj Kivilompolo Eini Pätsi Janne

Ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmän pj Manninen Saana Saramo Minna

Asiantuntijajäsenet

Saamelaiskäräjät Kämäräinen Sarita Sanila-Aikio Tiina

Luonnonvarakeskus Kolström Taneli Alenius Virpi

Metsähallitus Tolonen Jyrki Korhonen Kirsi-Marja

Ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmä

28.3.2019

Puheenjohtaja Manninen Saana

Varapuheenjohtaja Saramo Minna



Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuolto: Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi jaSavukoski (Pelkosenniemi-Savukoski kttky)

Nurmi Hanna Kostamovaara Elina

Meri-Lapin ympäristöterveydenhuolto: Tornio, Kemi, Keminmaa, Tervola jaSimo Mäenpää Aapo Eija Jokinen

Inarin-Utsjoen yhteistoiminta-alue: Inari ja Utsjoki Saramo Minna Marja Nuorgam

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto: Rovaniemi, Ranua, Ylitornio, Pello jaKolari

Palojärvi Pälvi Rata-Romakkaniemi Päivi

Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuolto: Sodankylä, Kittilä, Muonio jaEnontekiö

Romakkaniemi Outi Kiimamaa Raisa (1.8.2018 alkaen)

Posio, POP: Kuusamo-Taivalkoski Kesti Hannu Kuosku Vesa

Aluehallintovirasto (AVI) Ruuska Risto Pirinen Pirkko

Meri-Lapin ympäristöpalvelut Manninen Saana Tulppo Arja

Aluehallintovirasto / alkoholivalvonta Tarja Strömdahl

Maaseutuyrittäjien ja turkistuottajienlomituspalveluiden alatyöryhmä

28.3.2019

Puheenjohtaja Kivilompolo Eini

Varapuheenjohtaja Pätsi Janne



Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi ja SavukoskiAska Tanja Kangas Kirsi

Tervola, Ranua, Rovaniemi, Simo, Keminmaa ja KemiRaatikka Ritva Äijälä Katja

Sodankylä, Kittilä, Enontekiö, Inari ja UtsjokiKivilompolo Eini Kuusela Ilkka

Ylitornio, Tornio, Pello, Kolari ja MuonioTirroniemi Sirkka Nikka Anna-Sofia

Posio, POP: Kuusamo ja TaivalkoskiPätsi Janne Jokela-Kaukua Anna

Viljelijätukihallintotyöryhmä (ELY)

28.3.2019

Puheenjohtaja Äijälä Katja

Varapuheenjohtaja Nikka Anna-Sofia

Esittelijä ja sihteeri Kraatari Vili-Matti


YTA Kuusamo Vuokko Ruokanen Laina Hekkala

YTA Kemijärvi Markku Heikkilä Paula Halonen

YTA Sodankylä Pirjo Vattulainen Eini Kivilompolo

YTA Muonio Heikki Kauppinen Hannu Lohvansuu

YTA Inari Minna Pulju Minna Saramo

YTA Tervola Katja Äijälä Tarja Väärälä

YTA Ylitornio Nikka Anna-Sofia Henri Marjeta

Lapin ELY-keskus Vili-Matti Kraatari Laila Rahko

Lapin ELY-keskus Hannu Puominen Juha Harri

Maaseutuvirasto Jaakko Rinne

Lapin maakunta Hannu Raasakka / Tiina Keränen Mervi Nikander

LAPIN/ Luonnonvarat ja ympäristö —valmisteluryhmä LAUSUNTO

24.9.2018

Lapin maakunta-ja sote-uudistuksen [email protected]

Lausunto Lapin maakunnan kokonaisorganisaatioluonnoksista

Luonnonvatat ja ympäristö -valmisteluryhmältä on pyydetty lausuntoa luonnoksestaLapin maakunnan kokonaisorganisaatioksi (aineisto: Jouko Luukkonen 11.6.201 8).Lausuntoa on valmisteltu valmisteluryhmässä toimialoittain ja lausunnon laatimiseenovat osallistuneet ympäristöterveydenhuollon ja lomituspalveluiden alatyöryhmät,sekä viljelijätukityöryhmä. Lausuntoa on käsitelty valmisteluryhmän kokouksissa15.8.2018 ja 13.9.2018, ja lausunto on käynyt vielä valmisteluryhmän kommentti- jahyväksymiskierroksella sähköpostitse 19-21 .9.2018.

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lapin maakunnan poliittinen rakenne

Luonnonvarat ja ympäristö —valmisteluryhmällä ei ole huomautettavaakonsernirakenteeseen sen poliittisen rakenteen tai konsernipalveluiden osalta.Valmisteluryhmä näkee riittävänä, että pakollisten tarkastus-jamaakuntavaalilautakunnan lisäksi ollaan muodostamassa vain peruspalvelu- jaaluekehityslautakunnat. Lautakuntia kootessa tulee turvata saamelaisten edustus.

Kokonaisorga nisaatio

Valmisteluryhmä näkee hyvänä ratkaisuna, että liikelaitokseen on sijoitettu vain netoiminnot, jotka sinne on välttämätöntä sijoittaa. Luonnonvaratja ympäristö —

valmisteluryhmässä valmisteltavat palvelut on sijoitettu kokonaisuudessaanaluekehityslautakunnan alaisuuteen aluekehitystoimintoihin, minkä valmisteluryhmänäkee pääosin oikeana ratkaisuna. Ympäristöterveydenhuollon osaltavalmisteluryhmä kuitenkin toteaa seuraavaa:

Lapin aluehallintoviraston valvontatehtävistä maakuntaan siirtyy eläintenterveyden ja hyvinvoinnin valvonta, maatalouden täydentävien ehtojen tukivalvonta japoronlihan tarkastus. Viraston mukaan tehtävät on tulevassa maakunnassajärjestettävä riippumattomasti. Valvontaa tehdään ihmisten ja eläinten terveyden sekätalouden turvaamiseksi. EU-tukien maksaminen edellyttää tukivalvontaa.Valvontatehtäviin liittyy olennaisesti asiakaslähtöinen neuvonta ja ohjaus.

Organisaatiorakenteessa on varmistettava toimiva yhteys maksajavirastotehtävien,täydentävien ehtojen tukivalvonnan ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnanvälillä. Lakiin sidotun oikeusharkinnan tehtävissä ei kuitenkaan ole välttämätöntäsijoittaa kaikkea maatalousvalvontaa saman lautakunnan alaisuuteen. Tehtävienlaadun vuoksi valvonta-asiat onkin luontevinta sijoittaa maakunnan virastoon eikäesimerkiksi liikelaitokseen.

www.lapinmaakunta.fi

LIITE 2.

LAPINmaakunta-ja 2 7sote-uudistus

Valvonta/henkii öresu rssien tehokas käyttö edellyttää yhtenäistäympäristöterveydenhuollon toimialaa. Eläinlääkäripraktiikkaa ja valvontatehtäviä eisaa eriyttää, vaikka valvonnasta pääosin vastaisivatkin muut kuin praktikot.Päivystysvelvollisuus laajenee siten, että maakunnan pitää järjestää päivystysaikanakiireellisen eläinlääkäriavun lisäksi eläintautipäivystys ja eläinsuojelupäivystys.Eläintautivalmius päivystyksineen edellyttää maakuntien välistä yhteistyötä (kutennykyinen läänineläinlääkäripäivystys aluehallintovirastojen yhteistyönä).

Ympäristöterveydenhuolto sijoittuu kokonaisorganisaatioluonnoksen mukaanmaakuntavirastoon osaksi aluekehitystoimintoja aluekehityslautakunnan alaisuuteen.

Puolueettoman viranomaistoiminnan sekä kaikkiin suuntiin toimivan ja tasapuolisenyhteistyön varmistamiseksi ympäristöterveydenhuollon alatyöryhmä näkee järkevänäpitää ympäristöterveydenhuolto erillisenä itsenäisenä toimintonaan/vastuualueenaan.Valmisteluryhmä esittääkin, että ympäristöterveydenhuolto sijoittuu omanaitsenäisenä toimintonaan/vastuualueenaan julkisen vallan käyttöä edellyttäviäviranomaistoimintoja hoitavan jaoston alaisuuteen (esimerkiksi kaavion mukaisetmonialaiset toiminnot perusturva- ja aluekehityslautakuntien välissä). Samaanviranomaisjaostoon sopisivat sijoitettavaksi myös mm. alkoholihallinto jamaataloustukivalvonta.

Toissijaisena vaihtoehtona on sijoittuminen peruspalvelulautakunnan yhteyteenpalveluiden järjestäjänä sote- ja pelastustoimen rinnalle. Ympäristöterveydenhuoltoon nykyisen terveydenhuoltolain ja kansanterveyslain mukaan osaperusterveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon sijaintia maakuntavirastossamääriteltäessä tulee huomioida maakunnan eri toimintojen suhteen olemassa olevariski etu ristiriitojen syntymiseen sekä aluekehitystoimintojen että sote-palveluidenosalta. Aluekehitystoimintojen puolella rahoitetaan elinkeinotoimintoja, joitaympäristöterveydenhuolto valvoo. Sote-puolella ympäristöterveydenhuollonkonkreettisia yhdyspintoja ovat varautumis- ja valmiusasiat, epidemiatilanteet,zoonoosit, antibioottiresistenssi sekä esimerkiksi sisäilma-asioiden rooli ihmistenterveydessä.

Valmisteluryhmä toteaa, ettei strategiayksikkö voi olla riippumaton oma yksikkönsä,vaan strategiaa tulee käsitellä aina niin, että toiminnot ovat mukana.

Lisäksi valmisteluryhmä muistuttaa, että konsernipalveluiden osalta tuleeviranomaisten käyttöön varata riittävät lakiasiantuntijapalvelut ja myös laadukkaatsaamenkieliset palvelut tulee turvata.

Aluekehitystoiminnot

Aluekehitystoimintojaollelun mukaiset ympäristötehtävät sekä maakunnan suunnittelusisältyvät kokonaan ja aluekehitysja kasvupalvelut osittain luonnonvarat ja ympäristö—valmisteluryhmässä valmisteltaviin tehtäviin.

Vesi- ja ympäristötehtävät ovat organisaatioluonnoksessa osa järjestämistehtäviäja ne sijoittuvat aluekehityslautakunnan alaisuuteen. Ympäristötehtäviin kuuluvatluonnoksen mukaan ympäristöasiat, luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriympäristö,kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu ja tulvariskit, vesien ja merenhoito ja

www.la pinmaakunta.fi


ulkoilureitit. Organisaatioluonnosten valmisteluvaiheessa tehtäväalojen nimien jaterminologian tulisi selvyyden vuoksi olla tiekartan mukaisia, taitarkoituksenmukaisesti lyhennettyjä. Tiekartan mukaisia maakunnan vesi-jaympäristötehtäviä ovat:

- Vesitalous (tiekartassa samassa luvussa kalatalouden kanssa)

- Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisenedistäminen

- Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito

- Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekätulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät jahuolehtiminen ympäristö-, vesihuolto-ja vesistötöiden toteuttamisesta

- Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen jatoteuttaminen sekä merialuesuunnittelu

- Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen

Organisaatioluonnoksessa maakunnan suunnittelu on esitetty omana toimintonaan,johon sisältyvät maakuntakaavoitus ja kuntien alueidenkäytön suunnittelun jarakennustoimen edistäminen. Toiminnon henkilömäärä on pieni suhteessa muihintoimintoihin. Nykyisessä Lapin ELY-keskuksen organisaatiossa MMM:n hallinnonalanvesitaloustehtävät ja YM:n hallinnonalan ympäristötehtävät, mukaan lukienalueidenkäytön tehtävät, ovat samassa kokonaisuudessa (vastuualueessa).Organisointi on ollut tässä muodossa käytössä vuodesta 1995 alkaen ja käytäntö onosoittanut, että alueidenkäytön kytkös vesi- ja ympäristötehtäviin on vahva jamolemmin puoleinen synergiaetu on selvä.

Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus on hyvin tiiviissä yhteydessämaakunnan strategioihin, Lappi-sopimukseen ja maakunnanliikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakuntakaava on ennen kaikkea maakunnankehittämisen väline ja luo edellytykset kehittämisen toteutukselle. Uutenasuunnittelumuotona on merialuesuunnittelu, joka valmistuessaan tulee strategisellatasolla ohjaamaan merialueen maakuntakaavoja.

Maankäyllö-ja rakennuslain (MRL) mukaisesti maakuntakaava ohjaa kuntienalueidenkäytön suunnittelua. MRL:n kokonaisuudistuksen alustavien linjaustenmukaisesti tulevaisuuden maakuntakaava on entistä strategisempi ja yleispiirteisempieikä vertaudu nykyisen kaltaiseen “kaavoitukseen”.

Maakunnan suunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyvät kiinteästialueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen jätjestämisen edistämistehtävänlisäksi luonnon monimuotoisuuden suojelu, kulttuuriympäristön ja maisemanvaaliminen sekä virkistyskäyttö ja reitistösuunnittelu.

Valmistelu ryhmän näkemyksen mukaan organisaatiorakennetta tulisi edellä todetunperusteella arvioida mm. siten, mitä toimintoja olisi mahdollista yhdistää samaankokonaisuuteen, tai miten muutoin varmistettaisiin maakunnan suunnittelun sekäalueidenkäytön ja rakennustoimen järjestämisen edistämisen saumaton yhteistyö



muiden ympäristötehtävien, maakunnan muun strategisen suunnittelun jaliikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa.

Valmisteluryhmä myös toteaa, että saamelaisten kotiseutualueella ympäristötehtävilläon yhdyspintoja saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon.

Kalataloustehtävät ovat organ isaatioluonnoksessa osa järjestäm istehtäviä ja nesijoittuvat aluekehityslautakunnan alaisuuteen ja ympäristötehtävät -toimintoonyhdessä vesitaloustehtävien kanssa. Nykyisissä ELY-keskuksissa kalatalous onsijoitettu elinkeinot -vastuualueelle. Kalataloushallinnon näkökulmastakalataloustehtävät tulee säilyttää muiden alkutuotannon elinkeinojenkokonaisuudessa myös maakuntahallinnossa, sijoitettuna aluekehitysjakasvupalvelut —toimintoon, seuraavin perustein.

Kalatalous on etenkin Pohjois-Suomen harvaanasutuilla alueilla yksi harvoistaelinkeinoista, joka tarjoaa työpaikkoja kaupallisessa kalastuksessa,matkailukalastuksessa, kalankasvatuksessa, kalanjalostuksessa ja -kaupassa.Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella kalataloudella on vahva yhdyspintasaamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon, sillä kalastus onyksi merkittävimmistä perinteisistä saamelaiselinkeinoista. Kalatalousviranomaisenohjaamana tehtävät kalavarojen hoito sekä kalatalousvelvoitteiden toimeenpano ovatperustana elinkeinoille sekä vapaa-ajan kalastukselle.

Kala- ja vesitaloustehtäviä on maakuntauudistusta valmisteltaessa tarkastelturinnakkain. Kalatalouden ydintehtäviä ovat elinkeinokalatalouden edistäminen,kalavarojen hoito ja yleisen kalatalousedun valvonta. Toiminnassa keskeistä on EU:nyhteisen kalastuspolitiikan toimeenpano, kalastuslain ja rajavesistöjenkalastussopimusten toimeenpano, sekä vesi-ja ympäristölainsäädännöntoimeenpano, johon yleisen kalatalousedun valvontaan kuuluvana sisältyy myöskalavarojen velvoitehoito.

Vastaavasti vesitalouden ydintehtäviä ovat yhdyskuntien vesihuolto,pohjavesitehtävät, ojitusja kuivatus, patoturvallisuus, hydrologinen seuranta jatulvansuojelu, valtion vesitalousluvat sekä rajavesistötehtävät. Sisällöllisestikalatalouden ja vesitalouden ydintehtävät ovat etäällä toisistaan eikä tehtäviennykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä voida saavuttaa synergiahyötyjä resurssien taiosaamisen käytössä.

ELY-keskuksissa Y-vastuualueet ovat valtion vesitalouslupien haltijoita ja toisaalta Evastuualueen kalatalousviranomainen valvoo kyseisten lupien toimeenpanoa.Hallinnon uskottavuuden takia toimeenpano ja valvonta on jatkossakin syytä pitääerillään. Myös kalatalouden ja toisaalta vesihuolto-, tulvansuojelu-, ojitus- jakuivatushankkeiden intressit saattavat olla ristiriidassa. Kalatalousviranomaisenrippumaton asema tulisi jatkossakin varmistaa yleisen kalatalousedun valvojana jakalastuslain ja vesilain viranomaistehtävien toimeenpanijana erillään vesistöjenrakentamiseen ja käyttöön liittyvistä tehtävistä.

Kalatalous- ja vesitaloustehtävissä on liityntäpintaa rakennettujen ja säännösteltyjenvesistöjen kunnostamisessa ja hoidossa, joita tehdään muun muassavaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Tällainen asiantuntijuuden ja osaamisen



jakaminen kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä tulee voida jatkaa ilman, ettäyhteistoiminta vaarantaisi viranomaisten päätöksenteon riippumattomuuden. Samakoskee vesien ja merenhoidon tehtäviä, joissa kalatalouden edustajat ovatasiantuntijoina mukana vesienhoidon suunnittelutyöryhmissä. Tarkoituksenmukainenyhteistyö kala- ja vesitehtävien kesken on nykyorganisaatiossa voitu järjestääjoustavasti tapauskohtaisesti.

Lomituspalveluiden sijoittuminen maakuntavirastoon on kokonaisuus huomioonottaen paras vaihtoehto. Lomituspalvelut sijoittuvat muiden maaseutupalveluidentapaan aluekehityslautakunnan alla oleviin aluekehitystoimintoihin ja niiden allaedelleen aluekehitysja kasvupalvelut — osastoon/vastuualueeseen/yksikköön, tms.

Lomituspalveluiden alatyöryhmän näkemyksen mukaan maaseutuasioita tulisijatkossa valmistella yhtenä kokonaisuutena. Tiivis yhteistyö eri toimintojen välillätukee tulevaisuuden näkymää, jossa maatilojen yksikkökoot suurenevat ja yksikötvähenevät. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan jo valmisteluvaiheessatäysimääräisesti hyödyntää synergiaetuja palvelujen tuottamisessa, sekä takaamaanlaaja-alainen asiantuntemus ja riittävä henkilöstö maaseutupalveluissa myöstulevaisuudessa. Tällä yhteistyöllä voidaan myös tukea henkilöstön kokoaikaisen työnsäilymistä. Maaseutupalveluiden tulee olla yhden johdon alaisuudessa, koska näintaataan joustava ja järkevä henkilöstöresurssien käyttö.

Lomituspalveluiden osalta on otettu huomioon näkymiä tulevaisuuden maaseudusta;tilojen lukumäärä ja yksikkökoko, maatilojen sijoittuminen maakunnassa, yrittäjienikärakenne, jne. Asioita on tarkasteltu taloudellisesta näkökulmasta, jottatulevaisuuden maakunnassa maaseutupalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti jaasiakaslähtöisesti hyödyntäen henkilöstön laaja-alainen ammatillinen osaaminenLapin maaseudun parhaaksi.

Maksajavirastotehtävät eivät sovellu horisontaalisiksi tehtäviksi, koska ne liittyvätvain tarkasti rajattuihin maaseudun kehittämis-, maa- ja elintarviketalouden tehtäviin.

Maksatus-ja tarkastustehtävien (kaikki rahoituslähteet) olisi luontevaa ollaomana poikkihallinnollisena “yksikkönään”. Tämä selkiinnyttäisi myöskonsernipalveluiden taloustehtävää.

Hajautettu toimintamalli maaseutupalveluissa ja ympäristöterveydenhuollossa

Maksajavirastotehtäviä ohjaa EU:n lainsäädäntö ja se asettaa vaatimuksia mm.hallintorakenteelle. Kuntien maaseutuhallinnon näkökulmastamaksajavirastotehtävät, maaseutuviranomaistehtävät, riistavahinkolain mukaisettehtävät sekä yhteistoiminta-alueiden järjestämät muut maaseudunkehittämistehtävätja palvelut tulee säilyttää nykyisen kaltaisina. Näin saadaantarvittavat henkilöstöresurssit EU:n lainsäädännön velvoilleiden mukaisesti jasäilytetään kattava palveluverkosto. Yhteistyö muiden toimijoiden (lomitus,ympäristöterveydenhuolto, maaseudun kehittäminen) kanssa, tukee henkilöstönriittävyyttä ja asiakaspalvelua.

Esimerkiksi lomituspalveluiden osalta hajautettu toimintamalli on toimiva,kustannustehokas ja asiakaslähtöinen pitkien etäisyyksien maakunnassa.


—


Hajautetussa toimintamallissa henkilöstön paikallistuntemus säilyy, mikä on hyödyksipalvelujen tuottamisessa ja niiden edelleen kehittämisessä niin hallinnon kuinasiakkaiden näkökulmasta. Palvelut ovat asiakkaalle helposti saatavilla yhdeltäluukulta ja läheltä. Nykyisen palveluverkoston ja kuntayhteistyön edelleenkehittäminen saadaan myös kytkettyä suurempaan kokonaisuuteen.

Ympäristöterveydenhuollon osalta nykyiset toimipisteet tulee pääosin säilyttää jatoimipisteitä tulee olla järkevien välimatkojen päässä toisistaan, jolloin huolehditaanmaakunnan asukkaiden yhdenvertaisista palveluista. Työskentelyalueiden pohjanatulisivat olemaan osittain nykyiset yhteistoiminta-alueet, mutta erikoistumistavaativissa tehtävissä työalueet määriteltäisiin erikseen ja joustavasti. Näin palvelutovat asiakkaalle helposti saatavilla lähipalveluna.

Palvelujen järjestäminen ylimaakunnallisesti

Lomituspalveluissa Koillismaan alueella on tehty jo pitkään hyvää yhteistyötämonella eri toimialasektorilla. Maaseutualojen kaikkien toimijoiden kesken on nähtyerittäin hyvänä asiana jatkaa tätä alueellista yhteistyötä ja tästä syystäylimaakunnallisen yhteistyön mahdollisuudet on perusteltua selvittää. Posion,Kuusamon ja Taivalkosken alue on toiminut yhteistyössä lomituspalveluiden osalta jovuodesta 2004. Maaseutupalvelut ja ympäristöterveydenhuollon palvelut ovatmuodostaneet myös yhteistoiminta-alueen vuodesta 2013 lukien. Lomituspalvelutmuodostavat alueella toiminnallisen kokonaisuuden ja valmisteluryhmä esittääkin,että tulevaan Lapin maakuntaan voitaisiin ottaa mukaan Kuusamon kaupunki jaTaivalkosken kunta ainakin lomituspalvelujen osalta, mikäli Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustot pääsevät asiasta sopimukseen.

Yhteistoiminta-alueen kaikki MTK:n paikallisyhdistykset ovat ilmaisseethalukkuutensa säilyttää nykyinen yhteistoiminta-alue. Lisäksi alueen kaikki kunnatovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa toivotaan, että alueen maatalousyrittäjienlomituspalvelut jatkuisivat alueellisesti ja hallinnollisesti entisellään. Tavoitteena ovatasiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut. Nyt jo hyvin toimivaksi todetunalueen pilkkominen tulisi heikentämään alueen lomituksen toimintaa ja saatavuutta.

Laajennetun toiminta-alueen kustannukset tulisivat maakuntalain mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnalta, joka myös valvoo toiminnan toteutumista omanmaakuntansa alueella. Lomituspalvelut pystytään järjestämään yhteistoiminta-alueella yhtä kustannustehokkaasti kuin ennenkin ja tällöin lomituksen kustannuksettulevat olemaan valtakunnan keskitason alapuolella. Laajennettu toiminta-aluepalvelee Koillismaan alueen maatalousyrittäjiä sekä henkilöstöä.

Myös Posion kunnan alueen ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tuleeratkaista tarvittaessa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien väliselläsopimuksella.

Alueellisen kalataloushallinnon organisaatio muutettiin vuoden 2015 alusta.Tehtävät keskitettiin kolmeen toiminnallisin perustein muodostettuun alueeseen jatoimipisteiden määrä on nykyisin 14. Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut kattavatLapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Toimipisteet ovat Rovaniemellä,Kajaanissa ja Oulussa. EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan toimeenpanoon liittyvät

www.Ia pinmaakunta.fi


valvontatehtävät rannikolla on keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle.Kokemukset uuden hallinnon toiminnasta ovat olleet hyviä. Resurssienvähenemisestä huolimatta järjestelyllä on voitu turvata asiakaspalvelu ja senedellyttämä riittävä osaamistaso koko toimialueella sekä tarvittavaerityisasiantuntemus yksilöityihin tehtäviin. Maakuntaorganisaatiossa yhteistyönjatkuminen tulee turvata maakuntien välisellä sopimuksella.

Vesi-ja kalatehtävien yhteistyötä maakunnissa on valmisteltu maakunta- jaylijohtajien toimeksiannolla valtakunnallisessa hankkeessa. Tarkastelussa ovatmukana kalataloustehtävät, vesitaloustehtävät ja vesienhoitotehtävät. Pohjoisellaalueella yhteistyön valmistelua on tehty Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYkeskusten välillä.

Rovaniemellä 24.9.2018

Arto Seppjjheenjohtaja Hannu Raasakka, prosessisuunnittelijaluonnonvarat ja ympäristö luonnonvarat ja ympäristö-valmisteluryhmä -valmisteluryhmä


Maakunnan järjestämistehtävä / järjestämisen tehtäväkokonaisuuden SWOT

Luonnonvarat ja ympäristö -valmisteluryhmä- alaryhmät: ympäristöterveydenhuolto ja lomituspalvelut, sekä viljelijätukityöryhmä (ELY)

Vahvuudet- Vahva toimialueen paikallis- ja asiakastuntemus- Kokemusta toimimisesta koko maakunnanalueella yli kuntarajojen- Siirtyvä henkilöstö osaavaa ja ammattitaitoista- Päättäjät lähellä ja helposti tavoitettavissa

Erityisesti kunnista siirtyvät tehtävät:- Maaseutuelinkeinoviranomaisen laaja-alainentehtävänkuva tuo valmiutta ja osaamista myösuusiin tehtäviin- Totuttu toimimaan poliittisessa päätöksenteko-organisaatiossa- Toimiva lomitusorganisaatio jatoimipisteverkosto- Joustavat käytännöt työjärjestelyissä

Heikkoudet- Resurssit osittain jo kriittiset- Osaavien työntekijöiden saatavuus ja pysyvyysnyt ja etenkin tulevaisuudessa; ikääntyminen,siirtyminen muille aloille.- Palveluiden organisointi laajalla alueella; Lapinetäisyydet ja erityisolosuhteet- Yhteistyö muiden maakuntien kanssa.

Erityisesti kunnista siirtyvät tehtävät:- Asiakaskunnan ennakoimaton väheneminen- Ristiriidat terveysvalvonnan jaeläinlääkintähuollon välillä- Kollegatuen puuttuminen pienissä toimipisteissä- Tukipalveluiden heikko saatavuus- Eläinlääkäreillä suuri päivystyskuormitus;etäisyydet

Mahdollisuudet- Alan tunteva hallinto ja johto, hallinnonkeskittäminen, tukipalvelut- Nykyistä laajempi ja hallinnollinenyhteistyömahdollisuus yli kuntarajojen- Mahdollisuus erikoistumiseen jaerityisosaamisen hyödyntäminen- EU-rahoituskanavien tehokkaampihyödyntäminen- Sujuva viranhaltijapäätöksenteko- Digitalisaatio- Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen- Tasavertaiset ja sujuvat palvelu(ketju)t

Saamelaisuus: Maakunta ja saamelaistenitsehallintoelin voivat jo tässä vaiheessajoustavammin rakentaa työnjakoa siten, että esim.saamelaiselinkeinojen edistäminen tuleeSaamelaiskäräjien tehtäväksi, jolloin turvataansaamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet jasiten asiakaslähtöisyys palvelujen järjestämisessä.

Erityisesti kunnista siirtyvät tehtävät:- Käytäntöjen yhtenäistäminen- Etätyön mahdollisuus- Ympäristöterveydenhuollon uudelleenjärjestäytyminen- Eläinlääkäripäivystyksen (osittainen) eriyttäminen

Uhat- Rahoituksen riittämättömyys;ympäristötehtävien pieni painoarvomaakuntahallinnon sisällä -> palveluidenheikentyminen.- Viranomaistehtävien riippumattomuus;poliittinen painostus vaikuttaa päätöksenteonsisältöön, jäykkä toimielinpäätöksenteko- Järjestäjä-tuottaja -malli ei toimi- Päätöksenteon ja toimipaikkojen keskittyminen;paikallistuntemuksen katoaminen.- Tietojärjestelmien toimimattomuus, tietoturva- Työjärjestelyjen joustavuuden heikentyminen- Huono palkka, palkkauksen huono harmonisointiSaamelaisuus: Miten saamelaisten oikeudettoteutuvat palvelujen saamisessa yhdenvertaisestisiten, että mm. saavat neuvontaa yms. omallaäidinkielellään kulttuurisia tarpeita ajatellen, mikälitähän ei erikseen laiteta korvamerkittyjä varoja?Erityisesti kunnista siirtyvät tehtävät:- Vahingonkorvausvelvollisuus, jos palvelua eivoida järjestää.- Lomituspalvelulain uudistus ja sen mukanaantuomat vaatimukset- Osa-aikaisten työsuhteiden jatkuminen- Liikkuvan työn työturvallisuus- Terveysvalvonnan hajautuminenmaakuntaorganisaatiossa- Liian kapea-alainen erikoistuminen

LIITE 3.

2019

Hannu Raasakka, Mervi

Nikander, Tiina Keränen,

Susanna Jänkälä

ALUEKEHITYS - LUONNOS

7.2.2019

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

LIITE 4. Aluekehitystoimintojen järjestämissuunnitelma, versio 7.2.2019

Luonnos 7.2.2019 /sj

1

Sisällysluettelo 1. Johdanto.............................................................................................................................................. 7

2. Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet ............................................................................................ 8

3. Maakunnan palvelulupaus .................................................................................................................. 8

4. Tuotannon järjestäminen .................................................................................................................... 8

5. Palveluverkon määrittely .................................................................................................................... 8

6. Integraation varmistaminen ............................................................................................................... 8

7. Yhteistyö ja edunvalvonta ................................................................................................................... 8

7.1. Maakunnan ja valtion yhteistyö sekä edunvalvonta ................................................................... 9

7.2 Maakunnan ja kuntien yhteistyö .................................................................................................. 9

7.3 Maakuntien välinen yhteistyö .................................................................................................... 10

7.4 Kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta .................................................................................. 10

7.5 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ............................................................................ 11

7.6 Yhteistyö elinkeinojärjestöjen ja yritysten kanssa ...................................................................... 12

7.7 Yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa ........................................................... 12

7.8 Muut sidosryhmät ....................................................................................................................... 12

7.8.1 Maakunnalliset yhteistyöryhmät ......................................................................................... 12

8. Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen .......................................................................................... 13

9. Strateginen suunnittelu .................................................................................................................... 13

10. Toimintaympäristöä koskevan tiedon kokoaminen, ylläpito ja analysointi.................................... 13

10.1 Toimintaympäristön tilannekuva ja aluetiedon hyödyntäminen ............................................. 13

10.1.1 Aluekehityksen ja toimintaympäristön tilannekuva .......................................................... 13

10.1.2 Terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuva ............................................................................. 14

10.1.3 Turvallisuuden ja varautumisen tilannekuva ..................................................................... 14

10.2 Ennakointitiedon tuottaminen ................................................................................................. 14

10.2.1 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi ........................................................................ 14

10.3 Vaikutusten ja riskien arviointi ................................................................................................. 15

10.4 Tiedonhallinta ........................................................................................................................... 15

10.5 Asiakkuuksien hallinta ............................................................................................................... 15

10.6 Työmarkkinatietouden kerääminen ja ylläpitäminen ............................................................... 15

10.7 Elinkeinotoiminnan tilannekuva ............................................................................................... 15

11. Edistämistehtävät ........................................................................................................................... 15

11.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ................................................................................... 15

11.1.1 Maakunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä .............................................. 15


2

11.1.2 Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ..................................................... 15

11.1.3 Palveluntuottajien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ................................... 15

11.2 Maakunnan ja kunnan hyvinvointiyhteistyö ............................................................................. 15

11.2.1 Edistävän työn rakenteet ................................................................................................... 15

11.2.2 Kannustava rahoituselementti ........................................................................................... 15

11.3 Liikunnan edistäminen .............................................................................................................. 16

11.4 Kulttuurin edistäminen ............................................................................................................. 16

11.5 Pinta- ja pohjavesien hyvän tilan edistäminen ......................................................................... 16

11.6 Vesihuollon ja tulvariskien hallinnan edistäminen sekä muut vesitaloustehtävät ................... 17

11.7 Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ................................................................ 19

11.8 Maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu ...................... 20

11.9 Alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistäminen ........... 20

11.10 Ympäristöterveydenhuollon edistämistehtävät ..................................................................... 20

11.11 Elinkeinotoiminnan, työllisyyden ja kotoutumisen edistäminen ............................................ 21

11.12 Osatyökykyisten palvelujen kehittäminen ja edistäminen ..................................................... 21

11.13 Välityömarkkinoiden koordinointi ja edistäminen ................................................................. 21

12. Ohjaukselliset tehtävät ................................................................................................................... 21

12.1 Yleinen ohjaus ja neuvonta ....................................................................................................... 22

12.2 Asiakasohjaus ............................................................................................................................ 22

12.3 Palveluohjaus ............................................................................................................................ 22

12.4 Yritysasiakkaan ohjaus palveluverkostossa .............................................................................. 22

13. Lupa- ja valvontatehtävät ............................................................................................................... 23

13.1 Viljelijätukien valvonta .............................................................................................................. 23

13.2 Luomutuotannon valvonta ....................................................................................................... 23

13.3 Elintarviketurvallisuuden valvonta............................................................................................ 24

13.4 Hukkakauravalvonta ................................................................................................................. 24

13.5 Kalatalouden lupa- ja valvontatehtävät .................................................................................... 24

13.5.1 Elinkeinokalatalouden kehittäminen ................................................................................. 24

13.5.2 Kalavarojen käytön ja hoidon rahoitus .............................................................................. 25

13.5.3 Kalavarojen hoito, kalastuslain toimeenpano ................................................................... 25

13.5.4 Yleisen kalatalousedun valvonta ........................................................................................ 25

13.5.5 Maakuntien yhteistoiminta kalataloustehtävissä .............................................................. 25

13.6 Vesihuoltosektorin / vesitaloussektorin valvontatehtävät ....................................................... 25

13.7 Elintarvikevalvonta .................................................................................................................... 26

13.8 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ............................................................................ 27

13.9 Terveysvalvonta ........................................................................................................................ 27


3

13.10 Tupakka- ja nikotiinivalmisteiden valvonta ............................................................................ 28

13.11 Alkoholihallinto eli alkoholihallinnon lupa- ja valvontatehtävät ............................................ 29

14. Rahoitus, avustukset ja hanketoiminta ........................................................................................... 30

14.1. Henkilöasiakkaan tuet .............................................................................................................. 30

14.1.1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ......................................................................... 30

14.1.2 Yrityksen perustaminen ..................................................................................................... 31

14.1.3 Palkkatuki ........................................................................................................................... 31

14.2 Yritystuet ................................................................................................................................... 32

14.2.1 Tuki yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi ............................................... 32

14.3 Viljelijätuet ................................................................................................................................ 33

14.4 Maatalouden rakennetuet ........................................................................................................ 33

14.5 Tuki yhteisöasiakkaille .............................................................................................................. 33

14.6 Hankerahoitus ja rahasto-ohjelmien hallinnointi ..................................................................... 33

14.6.1 Rakennerahastot ................................................................................................................ 33

14.6.1.1 Euroopan aluekehitysrahasto ..................................................................................... 34

14.6.1.2 Euroopan sosiaalirahasto ............................................................................................ 34

14.6.2 Euroopan maaseuturahasto .............................................................................................. 34

14.6.3 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ................................................................................. 35

14.6.4 Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) ................................................................... 35

14.6.5 Porotalous ja luontaiselinkeinot ........................................................................................ 35

14.6.6 Kolttalain mukaiset toimenpiteet ...................................................................................... 36

14.6.7 Kolarctic CBC-ohjelma ........................................................................................................ 36

14.6.8 Interreg V A Pohjoinen ....................................................................................................... 36

14.6.9 Hankerahoitus .................................................................................................................... 36

14.6.9.1 Hankehaut ................................................................................................................... 36

14.6.9.2 Hankkeiden valinta ..................................................................................................... 37

14.6.9.3 Rahoituspäätös ........................................................................................................... 37

14.6.9.4 Hankkeiden ohjaus ja seuranta ................................................................................... 37

14.7 Avustukset ................................................................................................................................. 38

14.7.1 Yksityistieavustukset .......................................................................................................... 38

14.7.2 Joukkoliikenteen valtionavustukset ................................................................................... 38

14.7.3 Rakennusperinnön hoidon avustukset .............................................................................. 38

14.7.4 Vesitaloussektorin avustukset ........................................................................................... 38

14.7.5 Vesienhoidon edistämisavustukset ................................................................................... 39

14.7.6 Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset ................................................... 39


4

14.7.7 Tuotantoeläinten omistajille tai haltijalle maksettavat korvaukset tuotantoeläinten

eläinlääkintäkuluista ..................................................................................................................... 39

14.7.8 Eläinten hyvinvointia turvaavien kiireellisten toimien välirahoitus ................................... 39

14.7.9 Avustukset tunturialueiden ympäristönhoitoon ............................................................... 39

14.7.10 Kalataloushankkeiden rahoitus ........................................................................................ 39

14.8 Maksatus ................................................................................................................................... 40

14.8.1 Tukikelpoisuuden tarkastus ja tukien maksatus ................................................................ 40

14.8.2 Paikan päällä varmennus ................................................................................................... 40

14.8.3 Jälkiseuranta ...................................................................................................................... 41

14.8.4 Jatkotoimet ........................................................................................................................ 41

14.9 Tuotantoeläinten omistajille tai haltijalle maksettavat korvaukset tuotantoeläinten

eläinlääkintäkuluista ......................................................................................................................... 41

14.10 Eläinten hyvinvointia turvaavien kiireellisten toimien välirahoitus ........................................ 41

15. Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta .................................................................... 41

15.1 Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta....................................................................................... 42

16 Alueellinen tienpito .......................................................................................................................... 43

16.1 Tienpito ja liikenne .................................................................................................................... 43

16.1.1 Alueellinen tienpito ............................................................................................................ 43

16.1.2 Liikenteen palvelujen hankinnat ........................................................................................ 44

17. Kasvupalvelut .................................................................................................................................. 45

17.1 Palvelumuotoilu ........................................................................................................................ 45

17.2 Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen monihallinnollisuuden turvaaminen ................................ 45

17.3 Henkilöasiakkaan rekrytointipalvelut ....................................................................................... 46

17.4 Henkilöasiakkaan osaamisen kehittämispalvelut ..................................................................... 46

17.5 Henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut ......................................................... 47

17.6 Henkilöasiakkaan muut palvelut ............................................................................................... 48

17.7 Yritysasiakkaan palvelut ............................................................................................................ 48

17.7.1 Rekrytointipalvelujen järjestäminen .................................................................................. 49

17.7.2 Rekrytointilaisuudet ja –tapahtumat ................................................................................. 49

17.7.3 Osaamispalvelut ................................................................................................................. 49

17.7.4 Yritysten kehittämispalvelut .............................................................................................. 50

17.8 Julkiset hallintotehtävät ............................................................................................................ 51

17.8.1 Asiakkaan työllistymisen edistäminen ja yritysten työllistämisedellytyksien lisääminen

palkkatuella ................................................................................................................................... 51

17.8.2 Asiakkaan työllistymisen ja yrityksen osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen

työkokeilulla .................................................................................................................................. 52

17.8.3 Yritystoiminnan käynnistämistä tukevat palvelut .............................................................. 52


5

17.8.4 Muutosturvapalvelut ......................................................................................................... 52

17.8.5 Työttömyysetuuden seuraamusjärjestelmään liittyvät lausunnot ja päätökset ............... 53

17.8.6 Matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset ..................................................................... 54

17.8.7 Ratkaisut työttömyysetuudella tuettuihin omaehtoisiin opintoihin ................................. 54

17.8.8 Asiakkaiden ohjaus valtionosuusrahoitteisiin työvoimakoulutuksiin ................................ 55

17.8.9 EURES (European Employment Services)........................................................................... 56

17.8.10 Kotouttaminen ................................................................................................................. 56

17.8.11 Työllistämisvelvoite .......................................................................................................... 57

17.8.12 Työolosuhteiden järjestelytuki ........................................................................................ 57

18. Yritysten neuvonta- ja ohjauspalvelut ............................................................................................ 58

19. Alueidenkäytön palvelut ................................................................................................................. 58

19.1 Maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu ...................... 58

19.2 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen............................................................................... 59

19.3 Alueidenkäytön seuranta .......................................................................................................... 60

19.4 Rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistäminen .............................................................. 61

19.5 Rakennetun kulttuuriympäristön hoidon edistäminen ............................................................ 61

20. Maatilapalvelut ............................................................................................................................... 62

21. Eläinlääkäri- ja noutoeläinpalvelut ................................................................................................. 65

21.1 Peruseläinlääkäripalvelut .......................................................................................................... 65

21.2 Kiireellinen eläinlääkärinapu ..................................................................................................... 66

21.3 Löytöeläinpalvelut ..................................................................................................................... 66

22. Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut ............................................................................................ 66

23. Kalatalouden neuvonta- ja ohjauspalvelut ..................................................................................... 67

24. Vesienhoidon palvelut .................................................................................................................... 67

24.1 Vesienhoidon suunnittelu ......................................................................................................... 68

24.2 Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta .......................................................................................... 68

24.3 Toimenpiteiden edistäminen ja seuranta ................................................................................. 69

25. Vesitalouden palvelut ..................................................................................................................... 69

25.1 Tulvariskien hallinta, säännöstelyn kehittäminen sekä hydrologinen seuranta ....................... 70

25.2 Muut vesitalouspalvelut ........................................................................................................... 70

26. Vesihuollon palvelut........................................................................................................................ 71

27. Matka- ja joukkoliikennepalvelut .................................................................................................... 71

27.1 Joukkoliikenne ........................................................................................................................... 72

27.2 Vammaispalvelulain mukaiset matkat ...................................................................................... 72

27.3 Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat .......................................................................................... 72

27.4 Saattajapalvelut ........................................................................................................................ 72


6

27.5 Siirtokuljetukset laitosten välillä ............................................................................................... 72

27.6 Majoitus .................................................................................................................................... 72


7

1. Johdanto Lapin järjestämissuunnitelmassa ja sen liitteenä olevissa tehtävä- ja palvelukuvauksissa määritellään, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja toimeenpannaan. Samalla linjataan, kuinka paljon maakunnan valtiolta saamista rahoista kohdennetaan millekin tehtävällä ja palvelulle. Lisäksi päätetään maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palveluiden tuottamistavoista, asetetaan palveluntuottajille hyväksymiskriteerit ja määritellään tuottajille maksettavat korvaukset. Järjestämissuunnitelma ja sen liitteenä olevat sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumäärittelyt muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategian ja -palvelulupauksen. Lapissa on päätetty varmistaa, että maakunta toimii asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Siksi palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan uuden maakuntalain mukaisesti selkeästi toisistaan erillisiksi itsenäisiksi toiminnoiksi. Järjestäjän ja tuottajan erottamisesta tai siihen liittyvästä järjestäjän roolista ja tehtävistä ei suomalaisessa julkishallinnossa ole uuden maakuntalain tarkoittamassa laajuudessa juurikaan aikaisempaa kokemusta. Suomessa on perinteisesti tukeuduttu viranomaistehtävien ja palveluiden järjestämisessä valtion ja kuntien omiin tuotanto-organisaatioihin. Tyypillisesti samat päättäjät ja valmistelevat virkamiehet ovat vastanneet sekä järjestettävien palveluiden sisällöistä että niiden käytännön tuottamisesta. Tehtävien ja palveluiden järjestämisessä ovat kansalaisten tarpeiden ja asiakaslähtöisyyden ohella korostuneet usein myös organisaation ja sen työntekijöiden omat intressit. Tehtäviä ja palveluja on tästä johtuen järjestetty tyypillisesti tuotanto- ja organisaatiolähtöisesti. Kysynnän ja kustannusten hallinnassa on niin ikään tukeuduttu julkisiin tuotanto-organisaatioihin. Erillisen vahvan järjestäjän puuttuessa on kysyntää ja kustannuksia pyritty hallitsemaan mm. pitkillä käsittelyajoilla sekä ylläpitämällä asiakas- ja potilasjonoja. Osassa maakuntaan liittyvissä toiminnoissa ja organisaatioissa järjestäminen ja tuottaminen on jo toteutettu erillisinä toimintoina. Näistä saatuja kokemuksia ja toimintamalleja hyödynnetään nyt uuden maakunnan toiminnan suunnittelussa. Järjestämisellä tarkoitetaan tässä järjestämissuunnitelmassa maakunnan vastuulle kuuluvien laissa ja asetuksissa säädettyjen tehtävien ja kansalaisten oikeuksien toteuttamisesta huolehtimista sekä maakunnan rahojen kohdentamista. Tässä roolissa järjestäjä:

Selvittää järjestämisvastuulleen kuuluviin tehtäviin ja palveluihin liittyvät

toimintaympäristöä koskevat asiat ja alueen eri toimijoiden ja asukkaiden tarpeet

Asettaa tehtävien ja palveluiden järjestämistä ohjaavat tavoitteet

Hallitsee palveluiden kysyntää ja kustannuksia tekemällä tarvittavat priorisointilinjaukset

Määrittelee järjestettävien tehtävien ja palveluiden sekä myönnettävien etuisuuksien,

avustusten ja rahoitusten sisällöt ja laadun sekä niitä koskevat hyväksymis- ja

myöntämiskriteerit

Asettaa järjestettävien tehtävien käsittelyaikoja ja palveluiden saatavuutta ja

saavutettavuutta koskevat määräajat.

Vastaa integraation toteutumisesta määrittelemällä tehtäviin ja palveluihin liittyvät

palveluja hoitoketjut sekä niihin sisältyvät eri toimijoiden roolit ja vastuut

Päättää järjestettävien tehtävien ja palveluiden tuottamistavat (suoran valinta,

asiakasseteli, ei-valinnanvapaus, kilpailutus) ja tuottajille asetettavat vaatimukset sekä

tuottajille maksettavat korvaukset


8

Ohjaa ja valvoo tuottajia

Seuraa tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia

Huolehtii järjestämistehtäviin liittyvästä kansainvälisestä, kansallisesta ja paikallisesta

yhteistyöstä

Huolehtii viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä määrittelemällä ja

ohjeistamalla niiden toimeenpanosta vastaavia tuottajia.

Järjestäjän rooli on tehtävien ja palveluiden määrittelyssä samanlainen riippumatta siitä, tuotetaanko palvelut maakunnan oman organisaation tai yksityisten palveluntuottajien toimesta. Järjestämissuunnitelmassa huomioidaan toimintaa ohjaava lainsäädäntö, hallitusohjelma, hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma ja sen kärkihankkeet, valtion talousarvioesitys, julkisen talouden toimeenpanosuunnitelma sekä aluekehittämispäätös. Lisäksi järjestämissuunnitelman valmistelussa huomioidaan mm. toimintaa linjaavat Kestävää Kasvua ja Työtä rakennerahastojen ohjelmakauden 2014–2020, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston 2014–2020 asiakirjat.

2. Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet

3. Maakunnan palvelulupaus

Maakunnan palvelulupauksella tarkoitetaan maakunnan asukkailleen osoittamaa tahdonilmaisua siitä, miten maakunta toteuttaa järjestämisvastuullaan olevat tehtävät ja palvelut. Lapin maakunta lupaa, että: … Tarkemmin tehtävien ja palveluiden sisältöihin, niiden laatuun ja vaikuttavuuteen, saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuteen liittyvät lupaukset määritellään tässä järjestämissuunnitelmassa ao. tehtäviä ja palveluja koskevissa osioissa.

4. Tuotannon järjestäminen

5. Palveluverkon määrittely

6. Integraation varmistaminen

7. Yhteistyö ja edunvalvonta


9

Maakunnan edunvalvonnan ja yhteistyön tavoitteena on valvoa Lapin maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia tiedonvälittäjänä kuntien ja poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan, markkinoida maakuntaa sekä ylläpitää ja vahvistaa Lappi-brändin mukaista toimintaa. Maakuntastrategia sekä maakuntaohjelma linjaavat edunvalvonnan ja yhteistyön päälinjaukset, mutta toimintojen osalta on kyettävä varautumaan myös joustavasti yhteistyö sekä edunvalvontatarpeisiin. Edunvalvonta edellyttää hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa. Maakunnan edunvalvonnassa merkittävässä roolissa on yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa (kunnat, yrittäjät, kauppakamari, oppilaitokset). Tärkeä yhteistyöelin on maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Lapin kannalta erittäin merkittävää on rajat ylittävä yhteistyö sekä vaikuttaminen ja edunvalvonta Euroopan unionin suuntaan.

7.1. Maakunnan ja valtion yhteistyö sekä edunvalvonta Maakunnan ja valtion välinen yhteistyö ja siihen liittyvä edunvalvonta järjestetään Lapin maakunnan osalta ns. esikuntatasoisena suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa tapahtuvana toimintana. Edunvalvonta on kiinteä osa maakunnan aluekehittämistä ja strategista suunnittelua niin, että maakunta voi toimia kaikissa tilanteissa yhtenäisesti ja johdonmukaisesti maakunnan kokonaisedun mukaisesti. Yhteistyökäytännöissä huomioidaan eri hallinnonalojen ja erityislainsäädäntöön (esim. maakuntaohjelmaan, liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, tienpitoon, luonnonsuojeluun, vesienhoitoon, tulvariskien hallintaan ja eurooppalaiseen työnvälityspalveluun EURES) liittyvät maakunnan ja valtion yhteistyötä ja roolituksia koskevat määräykset ja ohjeet. Valtion eri hallinnonalojen, ministeriöiden ja virastojen kanssa käytävistä neuvotteluista vastaavat maakunnan tehtäviin nimetyt neuvotteluista vastaavat viranhaltijat maakuntavaltuuston ja hallituksen päättämien linjausten ja evästysten pohjalta. Maakuntastrategia sekä maakuntaohjelma /palvelustrategiat muodostavat pohjan kunkin valtuustokauden yhteistyö- ja edunvalvonta agendaan.

7.2 Maakunnan ja kuntien yhteistyö Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään ja tuotetaan niin, että ne tukevat ja edistävät alueen kuntien strategioissaan vahvistamia tavoitteita ja toimintamalleja. Alueen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin tavoitteet määritellään maakuntastrategiassa ja keskeiset kehittämistoimet määritellään tarkemmin muun muassa maakuntaohjelmassa sekä maakunnallisessa hyvinvointisuunnitelmassa. Maakunnan toiminta perustuu kiinteään yhteistyöhön alueen kuntien kanssa. Osallisuus ja ennakointi sekä strateginen alueen kehittäminen tapahtuvat maakuntaohjelman ja -kaavan sekä kuntien kanssa sovittavien neuvottelu- ja muiden yhteistyökäytäntöjen mukaisesti. Maakunta huolehtii osaltaan yhteistyön toteutumisesta poliittisen päätöksenteon sekä virkamiesjohdon, asiantuntija- ja asiakkaan tasoilla. Maakunnassa kiinnitetään erityistä huomioita maakunnan ja kunnan väliseen yhteistyöhön elinvoiman, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Maakunnan ja kuntien välisessä yhteistyössä ja tavoitteiden yhteensovittamisessa huomioidaan aina maakunnan velvollisuus toimia yhtenäisesti ja kustannusvaikuttavasti koko maakunnan alueella.


10

7.3 Maakuntien välinen yhteistyö Alueen maakuntien kiinteä ja aktiivinen yhteistyö nähdään olevan Pohjois-Suomen menestymiselle ja kehittymiselle tärkeä lähtökohta. Lapin maakunta toimii aktiivisesti yhteistyössä maakuntien verkostossa. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien verkosto on tärkeä osa maakunnan strategista kehittämistä ja toimintaa. Maakuntien välisessä yhteistyössä kiinnitetään huomiota myös asukkaiden ja yritysten mahdollisuuksiin hankkia tarvitsemaansa palvelua myös yli maakuntarajojen sekä vastaavasti tuottajien mahdollisuuksiin toimia toisen maakunnan palveluiden tuottajana. Yhteistyöllä varmistetaan hyvien, maakuntarajat ylittävien yhteistyökäytäntöjen jatkuvuus ja edelleen kehittäminen. Kasvupalveluissa maakunnallista yhteistyötä tehdään kaikkien maakuntien kanssa esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa yrityksellä on toimintaa eri maakuntien alueella. Varsinkin eurooppalaisen työnvälityksen (EURES) ja muutosturvapalvelujen puitteissa on paljon maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Aluekehittämistä ohjaavassa Euroopan Unionin alueluokituksessa Lappi on osa Itä- ja Pohjois-Suomen

suuraluetta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-

Savon sekä Etelä-Savon kanssa. Maakunnat huolehtivat yhteisestä kansallisesta ja EU-tason

edunvalvonnasta sekä yhteensovittavat aluepolitiikan toimenpiteitä. Lapin maakunta sopii kala- ja

vesitaloustehtävien hoitamisessa tarvittavasta yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa.

Ylimaakunnallista edunvalvontaa tehdään Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa, joka on Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien yhteistyö- ja edunvalvontaelin. Neuvottelukunta edistää Pohjois-Suomen yhteisiä asioita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Pohjois-Suomen neuvottelukunnan tavoitteena on parantaa Pohjois-Suomen kehittymissedellytyksiä ja saada alueen mahdollisuudet hyödynnettyä alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja työllisyyden lisäämiseksi, elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä muuttoliikkeen vähentämiseksi. Keskeistä maakunnan toimintojen kannalta on myös se, että ohjelmatyössä päästään suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin mm. yhteisiä hankkeita käynnistämällä. Yhteistyö tehostaa niin kansallista kuin Euroopan unioniin kohdistuvaa Pohjois-Suomen edunvalvontaa.

7.4 Kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta Lapissa maakunnan tehtäväkentässä olevilla asioilla lähes kaikilla on kansainvälinen kytkentä. Erityisesti EU-edunvalvonnan näkökulma korostuu. Itä- ja Pohjois-Suomen Eurooppa-toimiston tehokkaan suuraluetason yhteistyön mutta myös Lappi-lähtöisen edunvalvonnan. Maakunta ja alueen kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa sovittavien yhteistyökäytänteiden mukaisesti. Lapissa korostuvat myös rajat ylittävä yhteistyö etenkin Ruotsin, Norjan ja myös Venäjän kanssa. Arktisen alueen yhteinen kehittämistyö sekä edunvalvonta ovat tärkeä osa maakunnan toimintaa. Kansainvälistymisen valmiuksien kasvattaminen on keskeinen osa elinvoiman lisäämistä. Tässä maakunnan ja alueen kuntien sekä muiden toimijoiden verkostot niin maakunnan sisällä kuin maakunnasta ulospäin ovat keskeisessä roolissa. Maakunta vastaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmän asettamisesta. Lapin kansainväliselle toiminnalle on tunnusomaista, että on olemassa "erilaisia kansainvälisyyksiä", jossa toimijoilla on erilaisia rooleja ja tavoitteita. Lapin älykkään erikoistumisen strategia ja sen johtaminen on keskeinen välinen vaikuttamistyössä eurooppalaisilla ja kansallisilla foorumeilla.


11

Tasavertaiset keskusteluyhteydet eurooppalaisten alueiden ja erityisesti Euroopan Komission eri osastojen sekä Alueiden Komitean kanssa antavat Lapille näkyvyyttä ja mahdollistavat, että Lappi saa merkittäviä rooleja verkostoissa. Lappi on jäsenenä Pohjoiskalotin neuvostossa, joka on Ruotsin, Norjan ja Suomen pohjoisimpien maakuntien ja läänien ylimpien aluekehityksestä vastaavien viranomaisten ja elinkeinojen edistäjien yhteistyöelin. Pohjoiskalottiyhteistyön rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja painopisteinä ovat alueen elinvoimaisuuden varmistaminen, ympäristö- ja luonnonsuojeluyhteistyö, rajaesteiden poistaminen sekä kulttuuri- ja vapaaehtoissektorin rajat ylittävän yhteistyön edistäminen. Kaksivuotinen puheenjohtajuus kiertää valtioiden välillä. Pohjoiskalotin neuvosto voi myös myöntää tukea hankkeisiin, jotka tukevat yleistä aluekehitystä. Kansainvälisen yhteistyön mahdollistajana toimivat sekä kansalliset että kansainväliset EU-rahoitusohjelmat, joista toimijat hakevat aktiivisesti rahoitusta kehittämishankkeille. Pohjoiskalotin koulutussäätiön kanssa tehtävä yhteistyö. Lapin maakunta hoitaa keskitetysti ja yli maakuntarajojen menevänä tehtävänä Pohjoiskalotin Koulutussäätiön (Nord) kanssa tehtävää yhteistyötä ja työvoimakoulutuksen hankintaa sekä Lapin TE-toimisto opiskelijavalintaa. Tämä tarkoittaa koulutusten suunnitteluun, hankintaan ja oppilasvalintaan liittyvää yhteistyötä. Fyysinen läheisyys mahdollistaa yhteistyön, koulutusten avulla on voitu vastata erityisesti Pohjoiskalotin yhteisiin työmarkkinoiden tarpeisiin.

7.5 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä terveyden, hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Samalla tunnistetaan kansalaisjärjestöjen rooli myös esimerkiksi ympäristötavoitteiden edistämisessä. Maakunnassa asetetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön alustaksi järjestöneuvottelukunta, laaditaan maakunnan strategiatyön osana erillinen järjestöstrategia ja nimetään yhdyshenkilöt hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen yhteistyöhön, järjestöyhteistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Maakunnan, kuntien ja järjestöjen sekä palvelutuottajien ja muiden maakunnallisen ekosysteemitoimijoiden kesken voidaan laatia toimijoiden yhteistyötä ja keskinäisiä roolituksia järjestöstrategiassa koskeva sopimus. Maakunta pyrkii osaltaan huolehtimaan, ettei maakunnan toiminnan käynnistymisvaiheessa synny kansalaisjärjestöjen toimintaa vaikeuttavia yhteistyöhön tai järjestöjen avustamiseen liittyviä katkoksia Maakunnan ja kasalaisjärjestöjen yhteistyöhön liittyvien roolitusten selkeyttämiseksi maakunnassa määritellään järjestölähtöiset yleishyödylliset toiminnot. Lista julkaistaan vuosittain hyvinvointikertomuksen yhteydessä. (Alustava Lapin luonnos listauksesta on tämän suunnitelman liitteenä 2.) Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan ja sen roolin kirkastamiseksi järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään hoito- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelussa asiakkaiden näkökulman esille tuomiseksi sekä yleishyödyllisen järjestötoiminnan kytkemiseksi hoito- ja palveluketjuihin. Järjestöjen rooli maakunnan järjestämissä palveluissa huomioidaan maakunnan määrittelemissä palveluja hoitoketjuissa. Maakunnan palveluntuottajien kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään erillisenä kohtanaan palveluntuottajien velvollisuudet ja mahdollisuudet tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä yleishyödyllisiin toimintoihin liittyvissä asioissa. 30 Järjestötoiminnan pariin ohjaamista kehitetään ja siinä hyödynnetään sähköistä alustaa, jonne järjestöt voivat kuvata omia toimintojaan. Maakunta tarjoaa (sosiaali- ja terveysalan) yleishyödyllisille kansalaisjärjestöille ja säätiöille


12

asiantuntija-apua, edellyttää palveluntuottajia antamaan järjestöjen käyttöön toimitiloja ja myöntää niille avustuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään ei-taloudelliseen toimintaan. Maakuntien ja kuntien roolit kansalaisjärjestöjen tukemisessa määritellään maakunnan, kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa laaditussa sopimuksessa. Järjestöt voivat toimia maakunnassa myös palveluiden tuottajana. Maakunnan muun toiminnan tapaan myös järjestöjen rooli palveluiden tuottamisessa erotetaan järjestöjen muista tehtävistä.

7.6 Yhteistyö elinkeinojärjestöjen ja yritysten kanssa

Maakunnan yhteistyö elinkeinotoiminnan edustajien ja yritysten kanssa on tärkeää. Toimintamalli selkeyttää yritysasiakkaan palvelupolkuja maakunnan ja kuntien toteuttamissa yrityspalveluissa, myös valtakunnalliset kasvupalvelut huomioiden. Asiakkaan palvelutarpeen tunnistamisen jälkeen yritysasiakas ohjautuu hyvin nopeasti oikean palvelun äärelle. Palvelut tuotetaan jo ennestään hyvin toimivassa seudullisten yrityspalvelutoimijoiden verkostossa, jossa on mukana kaikki Lapin alueella yrityspalveluita tuottavat tahot. Tavoitteena on myös tehostaa kehittämisvarojen käyttöä ja edelleen vähentää asiakasrajapinnassa tehtävää päällekkäistä työtä. Markkinavuoropuhelu on välinen yritysten osallistamiseen tuotteita muotoillessa.

7.7 Yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa

Järjestäjä tukeutuu toiminnassaan maakuntakonsernin tutkimus-, koulutus-, kehittämis-, ennakointi ja innovaatiotoiminnan (TIKKE) toiminnan asiantuntijoihin ja heidän yhteistyöverkostoihinsa. Yhteistyön kautta tuotetaan tutkimustietoa järjestämistehtävien suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Vahva tutkimuspanostus on maakunnalle myös strategisesti merkittävä profiloitumis- ja vetovoimatekijä. Maakunta tukee osaltaan alueen kehittämistä edistävää tutkimustyötä mahdollistamalla ja koordinoimalla sen toteutusta.

Koulutustarpeiden ennakointi on osa järjestäjätehtävää. Siinä keskeisenä välineenä on ennakointi, jossa toimii maakuntaennakoijien verkosto. Lapin maakunta vastaa keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnista ja alueellisten koulutustavoitteiden laatimisesta. Maakunnallinen koulutussuunnitteluryhmä ennakoi koulutustarpeita, valmistelee alueelliset koulutustavoitteet ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien ja alueviranomaisten välistä yhteistyötä.

Lisäksi tehdään ennakointia henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä muiden työnantajien koulutuspalvelujen suunnittelua ja järjestämistä varten. Koulutustarpeiden ennakoinnissa painottuu lyhyt ja keskipitkä aikaväli. Yhteisöasiakkaille suunnataan koulutustarpeiden ennakointia tukevaa hankerahoitusta.

7.8 Muut sidosryhmät

7.8.1 Maakunnalliset yhteistyöryhmät


13

8. Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen

9. Strateginen suunnittelu

Maakunta vastaa alueellaan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja maakunnan yleisestä kehittämisestä sekä siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteistyöstä valtion viranomaisten, alueen kuntien, korkeakoulujen ja muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Maakunta kehittää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ottaen huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet. Maakunta vastaa alueellisesta ennakoinnista ja siihen liittyvästä yhteensovittamisesta. Aluekehittämistehtävä on määritelty maakuntalaissa sekä aluekehittämis- ja kasvupalvelulaissa. Aluekehittämisen onnistumisen kautta varmistetaan, että elinkeinoelämä ja väestö voivat hyvin ja elävät turvallisessa ja puhtaassa yhteiskunnassa. Aluekehittämisellä varmistetaan, että maakunnalla on mahdollisuus järjestää hyvät palvelut alueen väestölle. Tehtävä koskee hyvin laajasti koko maakuntaa ja maakuntakonsernia: alue-kehittäminen on laaja, poikkileikkaava tehtävä, jota toteutetaan maakunnan eri palveluissa.

10. Toimintaympäristöä koskevan tiedon kokoaminen, ylläpito ja

analysointi

10.1 Toimintaympäristön tilannekuva ja aluetiedon hyödyntäminen

10.1.1 Aluekehityksen ja toimintaympäristön tilannekuva Aluekehittämisen toimintaympäristötietoa ovat mm. väestöön, elinkeinoelämään, työllisyyteen, koulutukseen, liikkumiseen, ympäristöön, alueiden käyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät tiedot. Tietojen kokoamisessa ja ylläpidossa käytetään avoimia ja räätälöityjä tietoaineistoja, selvitys- ja tutkimustietoa sekä maakunnan järjestämistehtävissä ja verkostoissa syntyvää tietoa. Tietojen analysoinnissa ja jalostamisessa hyödynnetään paikkatietoa ja tilastotiedon visualisointeja. Analysoitua ja visualisoitua tietoa tarjotaan kansalaisten ja eri toimijoiden käyttöön digitaalisia kanavia hyödyntäen. Aluekehityksen tilannekuvassa tarkastellaan mm. seuraavia teemoja:

Väestöä tarkastellaan neljännesvuosittain/kuukausittain. Koostettavaa tietoa ovat esimerkiksi väestömuutokset ja muutostekijät, ikärakenne, alueellinen kehitys sekä ennusteet. Väestötieto on olennaista palvelujen järjestämisen ja palvelurakenteen kannalta. Se kertoo osaltaan myös maakunnan ja sen eri alueiden vetovoimasta ja kantokyvystä sekä mahdollistaa tulevaisuuden ennakoinnin.

Väestön ja eri väestöryhmien koulutusta ja osaamista analysoidaan vuosittain. Esim. koulutustaso ja koulupudokkaiden määrä antavat tärkeää palvelutarpeesta kertovaa tietoa. Myös maakunnan korkeakoulujen, tutkimusyksikköjen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta kuuluu tarkastelun piiriin.

Elinkeinojen kehitystä voidaan analysoida neljännesvuosittaisten suhdannetietojen pohjalta. Aluetaloutta seurataan mm. BKT:n, tulokehityksen ja kuntatalouden kautta. Tieto elinkeinojen kehittymisestä kertoo maakunnan kilpailukyvystä ja vahvuuksista sekä ohjaa aluekehittämisen valintoja ja voimavaroja.

Työmarkkinoiden kehitystä seurataan kuukausittain. Tiedot työllisyydestä, työttömyyden rakenteesta sekä työvoiman riittävyydestä ja kohtaamisesta eri alueilla ja aloilla antavat


14

tietoa palvelutarpeesta mm. kasvupalveluiden järjestämiseen sekä kasvupalvelujen tuloksellisuudesta. Työllisyyden ja työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten tarkastelulla on lisäksi tiivis yhteys koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin.

Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja ohjaus nojaavat ajantasaiseen tietoon mm. kaavallisista tilanteista, alueidenkäytön seurannasta, työssäkäynnistä sekä väestön sijoittumisesta ja asumisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunta huolehtii alueiden käytön, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan ja toimittaa seurantatiedot ympäristöministeriölle. Ympäristön tilasta kerätään säännöllisesti tietoa mm. pinta- ja pohjavesien tilan seurannoilla sekä kulttuuriympäristön tilan ja kehityksen sekä uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen seurannoilla. Ympäristön tilaa koskeva tieto kootaan kansalaisten saataville mahdollisimman tuoreena EU:n ympäristötietodirektiivin mukaisesti. Tie-, liikenne- ja paikkatietojen sekä toimintaympäristöä tukevien tietojen tuottamisella tuetaan ajantasaista analysoitua tietoa tiestön tilasta, liikenteestä ja liikkumistavoista.

10.1.2 Terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuva Maakunta tukee kuntia niiden väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin seurannassa. Maakunta raportoi väestönsä terveydentilan ja hyvinvoinnin kehittymisestä vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle. Maakunnan on vuosittain toimitettava terveyttä ja hyvinvointia sekä palveluntarvetta koskeva tieto THL:n määrittelemien tietosisältöjen mukaisesti. Tiedontuotannossa eri palveluntuottajat ovat keskeisessä roolissa. Palveluiden vaikuttavuudelle asetetaan tavoitteet, joita seurataan. Tuottajilta saatava, sopimuksissa ja ehdoissa erikseen sovittavien indikaattorien mukainen tieto vaikuttaa myös tuottajille maksettaviin korvauksiin.

10.1.3 Turvallisuuden ja varautumisen tilannekuva

10.2 Ennakointitiedon tuottaminen Ajantasaisen tilannekuvan rinnalle tuotetaan tietoa tulevaisuudesta, josta käytetään nimitystä toimintaympäristön tulevaisuuskuva. Tilanne- ja tulevaisuuskuva yhdessä tarjoavat työkalun maakunnan järjestämistehtäviin ja laadukkaaseen päätöksentekoon. Maakunnan ennakointitoiminnan tarkoituksena on auttaa tulevaisuuteen varautumisessa ja varmistaa, että maakunta voi tehdä alueen menestykseen johtavia päätöksiä. Ennakointi ei siten ole ennustamista eikä strategioiden laatimista. Ennakoinnin keskiössä on yhteisen tulevaisuuden rakentaminen mahdollisimman perustellun tiedon tai näkemyksen pohjalta. Maakunnan ennakointitoiminta koostuu trendien ja heikkojen signaalien seuraamisesta sekä niihin perustuvista analyyseistä, globaalin ja kansallisen ennakointityön seuraamisesta, maakunnan strategian ja skenaarioiden toteutumisen seuraamisesta ja maakunnallisen tulevaisuustietoisuuden ja keskustelun ylläpitämisestä. Maakunnan ennakointityötä /tulevaisuustyötä tehdään maakunnan kokoamassa verkostossa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Tulevaisuustyötä tehdään vuosittain päivitettävän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään vuosikelloon. Tulevaisuustyö rahoitetaan verkostotoimijoiden yhteisellä budjetilla. Tulevaisuusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisen KEV-verkoston kanssa samoin kuin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja Sitran kanssa. Myös maakunnan sisäisessä yhteistyössä samoin kuin maakuntien välisessä yhteistyössä ollaan mukana.

10.2.1 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi


15

Järjestäjän vastuulla on alueellisen lyhyen ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu.

10.3 Vaikutusten ja riskien arviointi

10.4 Tiedonhallinta

10.5 Asiakkuuksien hallinta

10.6 Työmarkkinatietouden kerääminen ja ylläpitäminen

10.7 Elinkeinotoiminnan tilannekuva

Elinkeinoelämän tilannekuvaa tehdään näkyväksi mm. kehitysnäkymien katsauksilla, jossa eri seutukuntia arvioidaan erikseen. Katsauksessa arvioidaan tulevaisuudennäkymiä kuuden kuukauden ja kahdentoista kuukauden päähän. Lisäksi seurataan toteutumia ja trendejä myös takautuvasti. Lisäksi seurataan tilastoja ja tulevaisuustyön kautta luotuja näkymiä. Osa elinkeinoelämän tilannekuvan muodostamista on tiivis yhteistyö yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa.

11. Edistämistehtävät

11.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

11.1.1 Maakunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

11.1.2 Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

11.1.3 Palveluntuottajien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

11.2 Maakunnan ja kunnan hyvinvointiyhteistyö

11.2.1 Edistävän työn rakenteet

11.2.2 Kannustava rahoituselementti


16

11.3 Liikunnan edistäminen

11.4 Kulttuurin edistäminen

Maakunta vastaa kulttuurin edistämisestä ja tukee osaltaan kuntien kulttuurityötä sekä eri toimijoiden verkostoitumista maakunnan alueella. Kulttuuripalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla, mutta kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi kunnat ja maakunta tekevät tiivistä yhteistyötä.

Maakunnallisen identiteetin vahvistaminen: Maakunnan identiteetti muodostuu maakunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden omaan elinympäristöönsä, asumiseen ja arkielämään liittyvistä kokemuksista sekä juurtumisen ja kotoisuuden tunteesta. Maakunta vastaa alueellisen identiteetin edistämisestä ja siten tukee maakunnan eri alueiden houkuttelevuutta niin maakunnan asukkaiden, muuttoa harkitsevien asukkaiden kuin elinkeinotoimijoidenkin näkökulmasta tarkasteltuna.

11.5 Pinta- ja pohjavesien hyvän tilan edistäminen Vesienhoidolla on keskeinen merkitys maakunnan alueen pinta- ja pohjavesien hyvän tilan edistämisessä. Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesien todettu hyvä tai erinomainen tila eivät saa myöskään heiketä.

Maakunnan tehtävänä on huolehtia vesienhoidon järjestämisestä alueellaan. Vesienhoidon edistäminen pohjautuu vesienhoidon suunnitteluun. Vesienhoidon suunnittelu koostuu useista laajoista työvaiheista, joita ovat mm. jokien ja järvien ominaispiirteiden selvittäminen, pohjavesialueiden kartoitus ja luokittelu, pinta- ja pohjavesien nykytilan arviointi seurantatiedon perusteella, pinta- ja pohjavesien seurantaohjelman laatiminen ja seurannan järjestäminen, pinta- ja pohjavesiin ihmistoiminnoista aiheutuvien paineiden eli vesien tilaa heikentävien tekijöiden arviointi sekä paineiden vähentämistavoitteiden ja vesien tilan parantamistarpeiden asettaminen. Alle hyvän tilan oleville vesille sekä vesille, joilla hyvä tai erinomainen tila uhkaa heiketä, suunnitellaan toimenpiteitä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Kerätyn tiedon pohjalta maakunta laatii vesienhoidon toimenpideohjelman ja osallistuu osaltaan myös alueensa vesienhoitosuunnitelmien laatimiseen. Yksi ELY-keskus koordinoi kullakin vesienhoitoalueella tehtävää työtä ja on vastuussa varsinaisen vesienhoitosuunnitelman tuottamisesta.

Lapissa koordinaatiotehtävään kuuluu yhden kansallisen vesienhoitoalueen lisäksi kahden kansainvälisen vesienhoitoalueen koordinointi yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten viranomaisten kanssa. Näillä kansainvälisillä vesienhoitoalueilla vesienhoidon tavoitteet määritetään yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sovittaa yhteen vesienhoitoalueella ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vesien tilalle ja kestävälle käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteisten pinta- ja pohjavesien tilatavoitteiden saavuttamiseen. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä tehtyjen rajajokisopimusten mukaisesti rajajokikomissiot sovittavat yhteen vesienhoitoalueen ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet. Vesienhoidon suunnittelua toteuttava maakunnallinen yhteistyöryhmä (kuvattu tarkemmin luvussa 23.1.) osallistuu vesienhoitosuunnitelman valmisteluun ja edistää osaltaan sen toimeenpanoa. Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään joka kuudes vuosi valtioneuvostossa. Valtion, kuntien ja maakuntien viranomaisten sekä viranmaistehtäviä hoitavien muiden elinten tulee ottaa soveltuvin osin toiminnassaan huomioon vesienhoitosuunnitelmat, mikä edistää vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Ympäristö- ja vesitalousluvilla on tärkeä merkitys vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksessa ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa.


17

Toimenpiteiden toteutus edistää vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Maakunnan tehtävänä on toteuttaa osaltaan vesienhoidon toimenpideohjelmaa sekä seurata ja edistää sen toteutumista. Toimenpiteiden toteutuksen edistämiseen liittyviä keskeisiä tehtäviä maakunnassa ovat vesienhoidon tavoitteita tukevien hankkeiden ja toimenpiteiden edistäminen, rahoituksen ohjaaminen ja suuntaaminen vesienhoitoa edistäviin hankkeisiin, toimenpideohjelmien toteutumisen edistäminen lausuntojen kautta (mm. lausunnot vesi- ja ympäristölupahakemuksista), vaikuttaminen yhteistyön kautta sidosryhmien ohjelmiin ja suunnitelmin (esim. alueellinen metsäohjelma) sekä neuvonta ja koulutus.

11.6 Vesihuollon ja tulvariskien hallinnan edistäminen sekä muut vesitaloustehtävät

Vesihuollon kokonaisuus muodostuu vesihuoltolain mukaisista edistämis- ja valvontatehtävistä. Osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tavoitteena on, että puhtaan veden saatavuus sekä terveyden- ja ympäristönsuojelulain kannalta asianmukainen jätevesihuolto on varmistettu. Vesihuollon turvaaminen on keskeistä myös terveyden- ja elintarvikehuollon toimivuudelle sekä alueelliselle elinvoimaisuudelle, muun muassa matkailulle. Pohjaveteen liittyvät tehtävät kuuluvat vesihuoltokokonaisuuteen. Pohjavesiesiintymien kartoituksella palvellaan yhdyskuntien vedenhankintaa.

Vesihuoltotehtävään sisältyy edistämisrooli vesihuoltolaitosten yhteistyön rakentajana. Vesihuollon edistämistehtävää hoidetaan vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun, laadittujen yleissuunnitelmien toteutumisen seurannan, vesihuollon valmiussuunnittelun, vesihuollon ongelmatilanteisiin liittyvän asiantuntijatuen ja vesihuoltolaitoksille järjestettävän koulutuksen kautta. Vesihuoltoon liittyvä laaja-alainen suunnittelu toteutetaan yhteistyöhankkeina vesihuoltolaitosten ja kuntien kanssa konsulttien osaamista hyödyntäen.

Vesihuollon edistämistehtäviin kuuluu myös varautuminen vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi ja häiriötilanteiden pienentämiseksi. Vesihuollon varautumistehtävissä tehdään laaja-alaista yhteistyötä muiden varautumistahojen, kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa.

Tulvariskien hallinta perustuu EU:n tulvadirektiiviin sekä lakiin ja asetukseen tulvariskien hallinnasta. Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin.

Tulvariskien hallinnan suunnittelu koostuu tulvariskien arvioinnista, merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laadinnasta sekä vesistöaluekohtaisista tulvariskien hallintasuunnitelmista. Tulvariskien hallintasuunnitelmat sisältävät tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuivat vuonna 2015 ja ne tulee tarkistaa ja päivittää tulvalain mukaisesti kuuden vuoden välein.

Tehtävään kuuluu tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen tulvariskiä vähentävien toimenpiteiden suunnittelu ja edistäminen sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Laaditut tulvariskien hallintasuunnitelmat ja niiden toteutumisen edistyminen raportoidaan EU:lle ja valtion, kuntien ja aluekehitysviranomaisten on otettava suunnitelmat huomioon toiminnassaan.

Tulvariskien hallintaan kuuluu myös operatiivinen tulvantorjunta yhteistyössä kuntien ja pelastusviranomaisen kanssa. Tulvariskien hallintaa edistää maakunnan tehtäviin kuuluva vesistösäännöstelyjen kehittäminen.

Maakunnan vastuulle siirtyy ELY-keskusten vastuulla olleet vesioikeudelliset hankkeet lupineen ja rakenteineen. Luvan haltija vastaa esimerkiksi lupapäätösten muuttamishankkeista ilmaston


18

muutoksen vuoksi ja lupapäätösten mukaisista velvoitteista. Rakenteiden omistajan tehtävänä ovat erityisesti kunnossapito ja perusparannus sekä patoturvallisuudesta huolehtiminen. Maakunnan ja valtakunnallisen Maakuntien tilakeskus Oy:n välinen työnjako vesistörakenteiden omistajana ja luvan haltijana odottaa valtakunnallista linjausta.

Maakunnalle kuuluu hydrologisen seurannan järjestäminen ja vastuu alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä. Tehtävään sisältyy hydrologisen havaintotiedon hankinnan suunnittelu, valvonta sekä soveltuvin osin tuotanto. Tehtävä tukee ympäristötiedon tuottamista ja jakamista, joka myös siirtyy maakunnan tehtäväksi.

Ympäristö- ja vesistöhankkeiden yleinen edistäminen ja hankkeiden avustaminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 714/2015 vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta. Tehtävänä on antaa neuvontaa sekä edistää ja avustaa hankkeita, jotka edistävät vesistöjen monipuolista ja kestävää käyttöä, hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä, vähentävät tulvimisesta ja kuivuudesta aiheutuvia haittoja, edistävät kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä sekä vesiluonnon monimuotisuutta. Lisäksi tehtäväkenttään kuuluvat hankkeet, jotka täydentävät tai parantavat valtion tuella aikaisemmin toteutettuja hankkeita tai vähentävät niistä aiheutuneita haittoja.

Rajavesistötehtävät vesitalouden osalta sisältävät monipuolisen kansainvälisen viranomaisyhteistyön sekä Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen mukaisen yleisen edun valvonnan vesitalousasioissa. Rajajokisopimuksen tarkoituksena on torjua tulva- ja ympäristövahinkoja sekä sovittaa yhteen vesienhoitoalueen ohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet.

Säännöstelyn kehittämiseen kuuluu säännöstelykäytäntöjen ja -lupien sopeuttaminen ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin vesiolosuhteiden muutoksiin sekä eri intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen säännöstelyn kehittämisen keinoin.

Vesistön säännöstely palvelee useita tavoitteita kuten vesivoimataloutta, tulvasuojelua, vedenhankintaa, kalataloutta ja virkistyskäyttöä. Säännöstelyjen kehittäminen on hyvä esimerkki yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, jossa tavoitteena on sovittaa yhteen useita eri intressejä ja jossa on otettava huomioon eri tahojen ristiriitaisetkin näkemykset.

Ojitus- ja peruskuivatustehtävät perustuvat pääasiassa vesilain (587/2011) ja peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain (947/1997) säädöksiin. Tehtäviin kuuluu ojitusasioihin liittyvä neuvonta ja ohjaus, ojitustoimitusten pitäminen, ojitusilmoitusten käsittely sekä peruskuivatuksen tukihakemusten käsittely ja tuen myöntäminen. Keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää ja edistää maakuntien toimintaa ojitusasioissa ja ojituksiin liittyvissä rahoitusasioissa sekä parantaa ja edistää ojitusyhteisön toimitsijoiden, konsulttien sekä yksittäisten kansalaisten tietoutta ojitusasioiden hoidossa.

Vesilain 1 luvun 3 §:n mukaisia vesitalousasioita ovat pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön vaikuttavat hankkeet sekä muu vesivarojen ja vesiympäristön käyttö ja hoito.

Maakunnalle kuuluu sellaisia vesilain tehtäviä, joilla on kytkentä muihin maakunnalle osoitettaviin tehtäväkokonaisuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi tulvariskien hallintaan tai vesienhoitoon tai merenhoitoon sekä kalatalouteen ja elinkeinojen edistämiseen kuuluvat tehtävät. Maakunnille kuuluisivat myös esimerkiksi padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvät tehtävät sekä vesistön säännöstelyn kehittäminen ja haitallisten vaikutusten vähentämistehtävät sekä vaarantorjuntatoimet.


19

Lisäksi tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi eräät entisten uittoväylien kunnostamiseen liittyvät tehtävät.

Vesitaloustehtävien tietojärjestelmiin (tulvatietojärjestelmä, vesistötöiden tietojärjestelmä) maakunnat tallentavat alueellista tietoa ja ovat järjestelmien käyttäjinä aktiivisesti mukana tietojärjestelmien kehittämistyössä.

Vesitaloustehtävien osalta osallistutaan maakunnan valmiussuunnitteluun ja varautumisprosessiin. Vesirakenteiden ylläpidolla pyritään patoturvallisuuden parantamiseen, mikä liittyy turvallisuus- ja varautumistehtäviin. Tulvariskien hallinta liittyy mm. alueiden käytön suunnitteluun ja maankäytön ohjaukseen sekä vesilain mukaisiin lupaprosesseihin. Tulvantorjunta on puolestaan osa turvallisuus- ja varautumistehtävää. Tärkeä tavoite on vesihuollon toimintavarmuuden ja siihen liittyvien palvelujen turvaaminen häiriötilanteessa, hyvälaatuinen ja riittävä talousvesi sekä oleellisena osana vesihuoltoa myös jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen. Yhteistyössä kuntien kanssa osallistutaan pohjavesitutkimuksiin osana vesihuollon toimintavarmuuden turvaamista.

11.7 Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen Maakunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin sisältyvät luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät linkittyvät maakunnassa mm. vesienhoitoon ja alueidenkäyttöön. Palvelut koostuvat yleisestä ohjauksesta, neuvonnasta ja viestinnästä. Keskeistä on luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvä yhteistyö, neuvonta ja koulutus, hoito-ohjeiden ja muun neuvonta-aineiston tuottaminen.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämiseen liittyviä tehtäviä ovat myös rahoitusmahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen muiden hankkeiden ja suunnitelmien toteutuksessa, hanketyön edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Myös maatalousympäristön monimuotoisuuden edistäminen ja yhteistyö, perinnebiotooppien päivitys- ja täydennysinventoinnit ja ympäristösopimusten tekemiseen osallistuminen edistävät luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Luonnonsuojelun yhtenä ydintehtävänä on rauhoitettujen lajien aiheuttamia vahinkoja koskeva neuvonta ja ohjaus sekä vahinkojen ennaltaehkäisy. Myös vapaaehtoisen metsiensuojelun edistäminen Metso-ohjelman keinoin on osa luonnonsuojelua. Muita ydintehtäviä ovat:

luonnonsuojelualueverkoston täydentäminen ja parantaminen valmistelemallasuojeluesityksiä valtion lupa- ja valvontavirastolle

Natura2000-alueiden ja muiden luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun jajärjestämisen yhteistyötehtävät

lajien ja luontotyyppien hoidon suunnittelun ja järjestämisen yhteistyötehtävät

uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen seuranta ja neuvonta, havainto- ym. tietojentallentaminen tietojärjestelmiin (tietovarannon ylläpito)

erityisesti suojeltavien lajien ja luonnonsuojelulain luontotyyppien suojelutarpeentunnistaminen ja päätöksentekoon liittyen yhteistyö LUOVA:n kanssa sekä

vieraslajitehtävät (vieraslajiasetuksen ja vieraslajilain noudattamisen valvonta).

Maakunnille kuuluu myös maastoliikennelain ja ulkoilulain mukaisia tehtäviä (mm. maastoliikennelain yleinen valvonta).

Maakunnan keskeisiä tehtäviä kulttuuriympäristön hoidon edistämisessä ovat luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito, kulttuuriympäristöihin


20

liittyvän tiedon ja tietoisuuden lisääminen, kulttuuriympäristöjen kestävän hoidon ja käytön edistäminen, alan toimijoiden yhteistyön edistäminen, kulttuuriympäristöjen tilan ja kehityksen seuraaminen, maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnit, avustukset rakennusperinnön hoitoon ja korjausneuvonta sekä esitykset YM:lle maakunnallisesta maisema-alueesta. Maatalousympäristön monimuotoisuutta edistävät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavat ympäristösopimukset tehdään maakunnassa viranomaistyönä.

11.8 Maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu Maakunnan tehtävänä on maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntastrategia ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava. Maakunnan tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Merialuesuunnitelma laaditaan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakunnat, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien tulee valmistella merialuesuunnitelma yhteistyössä. Maakunnan suunnittelutehtävä on osa maakuntastrategian ja –ohjelman laatimista ja toteuttamista. Tehtäväkokonaisuuteen sisältyy myös kansainvälisiä tehtäviä.

11.9 Alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen

edistäminen Maakunnan tehtävänä on edistää Lapin kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä. Kuntakaavoituksen edistämiseksi maakunnan tehtävänä on tarjota alueen kunnille asiantuntija-apua ja ajankohtaiskoulutusta sekä osallistua ennakolliseen viranomaisyhteistyöhön ja kaavoitustoimen kehittämishankkeisiin. Maakunta osallistuu kuntien kaava- ja lupaprosesseihin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyin menettelyin. Kunnille tarjotaan neuvontaa rakennusvalvonnan toiminnan tukemiseen, järjestetään ajankohtaiskoulutusta, sekä osallistutaan muun muassa rakennusvalvontojen yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. Maakunnan on huolehdittava alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Maakunnat myöntävät vuosittain avustuksia rakennusperinnön hoitoon ja antavat asiantuntevaa korjausneuvontaa sekä taloudellista tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen säilyttävään korjaamiseen. Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi voitaisiin siirtää kunnista rakennusvalvonnan tehtävät.

11.10 Ympäristöterveydenhuollon edistämistehtävät


21

Ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä rooli maakunnan väestön, yksilön ja eläinten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Tavoitteena on ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveyttä edistävää työtä tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaikilla tasoilla koko maakunnan alueella. Terveyttä edistettäessä huomioidaan kokonaisuus. Ympäristöterveydenhuollon rooli edistämistehtävissä on toimia asiantuntijana, antaa yleistä ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja lausuntoja.

Ympäristöterveydenhuollon yhdyspinnat maakunnan edistämistehtävien osalta ovat:

Alueidenkäytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistämisessä

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisessä

Vesihuollon ja tulvariskien hallinnan edistämisessä

Vesistöjen ja pohjavesien hyvän tilan edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ihmiset, ympäristö ja eläimet ovat sidoksissa toisiinsa. Kokonaisuuteen liittyy siten myös ympäristöterveyden osalta hallittu lääkkeiden käyttö eläinlääkinnässä ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vastustus.

11.11 Elinkeinotoiminnan, työllisyyden ja kotoutumisen edistäminen

11.12 Osatyökykyisten palvelujen kehittäminen ja edistäminen

11.13 Välityömarkkinoiden koordinointi ja edistäminen

12. Ohjaukselliset tehtävät

Maakunnan järjestämisvastuulla oleviin tehtäviin ja palveluihin liittyy

1. asukkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta2. asiakasohjaus sekä3. palveluohjaus

Asukkaiden ja asiakkaiden ohjaus järjestetään maakunnassa siten, että kansalaiset, yritykset ja muut toimijat saavat aina oman elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaista palveluihin liittyvää neuvontaa, ohjausta ja tukea kaikissa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvissa palveluissa.

Ohjauksellisten tehtävien tarkoituksena on helpottaa neuvoja, apua, tukea ja palveluita hakevien ihmisten sekä jo palveluiden piirissä olevien asiakkaiden elämää. Ohjauksella koordinoidaan ja parannetaan palveluiden kohdentumista asiakkaiden arvioitujen palvelutarpeiden mukaan.

Ohjauksellisten tehtävien keskeisiä periaatteita asiakkaan kannalta ovat matala kynnys, ympärivuorokautinen saavutettavuus, yhteydenoton helppous ja yhdenvertaisuus. Asiakas- ja palveluohjauksessa toteutetaan verkostomaista työskentelytapa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden ja muiden palveluntuottajien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvonnan ja ohjauksen tehtävät eri tasoilla on kuvattu seuraavassa.


22

12.1 Yleinen ohjaus ja neuvonta

Maakunta tarjoaa asukkaille järjestämiinsä tehtäviin ja palveluihin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa siten, että palvelua on saatavilla monikanavaisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Monikanavaisuudella tarkoitetaan sitä, että yhteydenottotapoja on tarjolla useita ja eri asiakasryhmille sopivilla tavoilla. Palveluita on saatavilla sähköisesti, puhelimella tai kasvokkain. Kaikkiin maakunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin saa yleistä ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi sähköisestä asiointipalvelusta tai puhelimitse (puhelinpalvelu).

Maakunnan aloittaessa toimintansa, järjestäjän toimesta varaudutaan muutoksen mukanaan tuomaan lisääntyvään yleisen neuvonnan ja ohjauksen tarpeeseen.

12.2 Asiakasohjaus

Asiakasohjaus on nimensä mukaisesti sidottu asiakkuuteen. Asiakasohjausta edellytetään tarjottavan tarpeen mukaan kaikissa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkaalla tarkoitetaan laajasti sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasta tai potilasta, muuta henkilöasiakasta tai esimerkiksi maatalous- ja yritysasiakkaita.

Asiakasohjauksen tehtävä on varmistaa, että asiakas saa oikeaa palvelua oikeasta paikasta. Mikäli asiakas ohjautuu ei-tarkoituksenmukaisesti palveluiden piiriin, asiakasta ohjataan, neuvotaan sekä autetaan oikean palvelun ääreen. Asiakasohjaus järjestetään monikanavaisesti ja mahdollisimman lähellä asiakasta.

12.3 Palveluohjaus Mikäli asiakkaan palvelutarve vaatii lukuisia maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita (asiakas tarvitsee esimerkiksi muita kuin suoranvalinnan piiriin kuuluvia palveluita), asiakkuuden kokonaisvastuu siirtyy maakunnalle ja maakunta vastaa asiakkaan eri palvelutarpeiden integroinnista. Palveluiden yhteensovittamisesta käytetään termiä palveluohjaus.

Palveluohjauksen integrointivastuu koskee kaikkia maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Maakunta järjestää palveluohjauksen niin, että maakunnan vastuulla olevat palvelukokonaisuudet integroituvat palveluohjauksen tuella asiakkaan näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi ja asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan oikeasta paikasta.

Palveluohjauksella yhteensovitetaan eri palveluita (ns. palveluintegraatio). Palveluohjauksella varmistetaan asiakkaan palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukainen eteneminen ja vastuunjako eri palveluissa.

Palveluohjauksella varmistetaan osaltaan myös asukkaiden yhdenvertaisuus. Työkaluna yhdenvertaisuuden varmistamiselle on yhdenmukaisen palvelutarpeenarvioinnin mallintaminen ja ohjeistaminen eri palveluissa koko maakunnan alueella.

12.4 Yritysasiakkaan ohjaus palveluverkostossa

Maakunta varmistaa, että yritys- ja työnantaja-asiakkaat saavat henkilökohtaista ohjausta kasvu-palveluihin ja kumppanien palveluihin asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen pohjalta. Maakunta


23

huolehtii, että yhdessä kokonaisuudessa on tietämys valtakunnallisesti ja paikallisesti tuotettavista yrityspalveluista, palveluntuottajista ja palveluista.

13. Lupa- ja valvontatehtävät(Keski-Suomen suunnitelma - vastaako Lapin toimintaa, mitä puuttuu, mikä on turhaa?)

13.1 Viljelijätukien valvonta

Minkä osan maakunnan viranomaistyönä tehty valvonta kattaa tukia hakeneista maatiloista vuosittain? Toimenpiteellä Suomi säilyttää oikeuden Euroopan Unionin rahoitusosuuteen EU:n kokonaan tai osittain rahoittamissa tuissa.

Valvonnalla varmistetaan, että myönnettyjen tukien ehtoja noudatetaan. Valvonnalla taataan myös viljelijöiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu. Valvontaa tehdään sekä tiloilla että hallinnollisesti toimistotyönä.

Valvontakohteita ovat pinta-alatuet, kotieläintuet sekä näihin liittyvät täydentävien ehtojen valvonnat (esim. vieraslajien valvonta, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta, eläinten hyvinvoinnin valvonta, elintarvikehygienian valvonta, rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön valvonta ja ympäristön ja luonnon erityisarvojen valvonta, pohjavesi-alueet, natura- ja luonnonsuojelualueet) sekä ympäristökorvauksen (esim. lannoitusvalvonta) ja ympäristösopimusten (esim. perinnebiotoopit) ehtojen valvonnat. Myös erikois- ja kriisitukia (esim. hampun tuotantotuki, maidon ja sianlihan tuotannon kriisituet) valvotaan.

Maakunta hoitaa yksin tai yhteistyössä toisen maakunnan kanssa mehiläistalouden tuen valvontaa, kasvihuonetuotannon tuen valvontaa sekä metsämarjojen ja -sienten varastointituen valvontaa ja puutarhatuotteiden varastointituen valvontaa (kansallisia tukimuotoja, joiden valvontamäärät ovat vähäisiä.)

Maatiloilla suoritettavia valvontoja tekevät pääasiassa maakunnan tehtävään nimeämät tarkastajat ja virkaeläinlääkärit (ympäristöterveydenhuollosta). Virkaeläinlääkärit tekevät valvontaa myös hallinnollisesti, jolloin erillistä tilakäyntiä ei ole?

Maataloustukien ja täydentävien ehtojen valvontaa ohjaa ja hallinnoi Ruokavirasto. Kasvinsuojeluainevalvontoja (pois lukien täydentävät ehdot) sekä kasvinsuojeluainelain mukaisia käytön ja kaupan valvontoja ohjaa turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

13.2 Luomutuotannon valvonta

Kaikkien EU:ssa luomuna myytävien tuotteiden on täytettävä EU:n luomuasetuksen vaatimukset, jotta toimijalle voidaan myöntää luomusertifikaatti. Luomuvalvontajärjestelmään kuuluvissa kaikissa yrityksissä (maatilat mukaan lukien) tehdään luomutarkastus vähintään kerran vuodessa. Valvonta pohjautuu muista valvonnoista poiketen laatujärjestelmä- ajatteluun ja järjestelmä on toimijoille vapaaehtoinen, mutta maksullinen.

Maakunnan tehtävänä on hoitaa luomusertifiointiin liittyneiden toimijoiden valvonnat, laadunvalvonnat ja luomuvalvonnan näytteenotot laboratorioihin Ruokaviraston kanssa tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti.


24

Maakunta päättää luomutoimijoilta kerättävistä maksuista.

13.3 Elintarviketurvallisuuden valvonta Siementen, rehujen (poislukien rehujen täydentävät ehdot) ja lannoitteiden markkinavalvontaa suoritetaan Ruokaviraston toimintasuunnitelman ja teemoittamisen pohjalta. Kasvinterveyden tuontitarkastukset ovat kiireellisiä viranomaistehtäviä, jotka hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Nopeus on välttämätöntä, sillä tuontitarkastusten aikana maahantuojalla on tuontierän tullaus kesken, ja maahantuotava tavara on käyttöönottokiellossa, kunnes viranomaistarkastus on suoritettu loppuun. Kasvinterveyden sisämarkkinavalvonnan tarkastuksen kohteina ovat taimimyymälät, alan tukkuliikkeet, peruna ja puinen pakkausmateriaali. Kasvinterveyden kartoituksia tehdään kasvihuone- ja taimitarhatuotannossa sekä viher- ja metsäalueilla eri tuhoojien esiintymisen kartoittamiseksi. kartoitusten määrä voi lisääntyä, jos Suomessa tai maakunnassa epäillään tai löydetään esimerkiksi jokin karanteenituhooja tai unionikaranteenituhooja. Kasvinterveyden vientitarkastuksia ovat lisäksi sahatarkastukset ja ISPM15-valistajien tarkastukset. Kasvien kauppanormien valvontaa suoritetaan alueen hedelmä- ja vihannestukuissa.

13.4 Hukkakauravalvonta Maatilapalveluissa tehtävä hukkakauravalvonta kohdistuu hukkakaurarekisterissä oleville maatiloille ja hukkakauran saastuttamille muille maa-aloille. Kasvinsuojeluainevalvonnat ja kasvinsuojeluainelain mukaiset käytön ja kaupan valvonnat tehdään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjauksessa. Valvonnat ovat toimijoille maksuttomia ja niitä tehdään vuosittain.

13.5 Kalatalouden lupa- ja valvontatehtävät

13.5.1 Elinkeinokalatalouden kehittäminen Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena on menestyksekäs ja kestävä sininen biotalous. Meri- ja kalatalousrahaston kautta edistetään kestävää kalastusta ja kestävää vesiviljelyä, unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa ja alueellisen työllisyyden ja koheesion lisäämistä. Lisäksi edistetään kalatuotteiden markkinoille saattamista ja jalostusta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hankkeissa kyse on harkinnanvaraisesta, hakemuksen perusteella yrityksille, järjestöille ja muille tahoille myönnettävästä rahoituksesta, jonka perusteista säädetään rahaston Suomen toimintaohjelmassa sekä EU:n ja kansallisissa säädöksissä. Säädökset ja toimenpidekohtaiset valintakriteerit määrittelevät hyvin tarkasti rahoitettavien hankkeiden valintaa.


25

13.5.2 Kalavarojen käytön ja hoidon rahoitus

Kalatalouden edistämisvaroilla tehtävän kalavarojen hoidon ja kestävän kalastuksen edistämistä koskevaa rahoitusta ohjataan kalataloushallinnon määrittelemillä painopistealueilla. Kalatalousalueiden toiminta-avustuksilla rahoitetaan kalatalousalueiden toimintaa.

Kalataloudellisia kunnostusavustuksia myönnetään kalavesien kunnostamista koskeviin hankkeisiin. Kalataloudellisten kunnostusten rahoitusta ohjaavat mm. alueelliset kunnostusohjelmat ja kansallinen kalatiestrategia.

13.5.3 Kalavarojen hoito, kalastuslain toimeenpano

Kalavarojen hoitoon liittyviä viranomaispäätöksiä ohjaa ensisijaisesti kalastuslaki, ja niissä huomioidaan kalatalousalueiden käyttö- ja hoito-suunnitelmien linjaukset sekä valtakunnalliset kalavarojen hoitosuunnitelmat. Kalatalouden lupa- ja valvontatehtäviin kuuluu kalastuslakiin perustuvaa kalastuksen valvonnan järjestämistä, kalastuslain mukaisten lupien, rajoitusten ja kieltojen toimeenpanoa. Mm. kalaveden omistajat ja haltijat voivat hakea poikkeamia kalastuslain vaatimuksiin. Viranomainen antaa hakemusten perusteella erilaisia kalastuksen säätelypäätöksiä, lupia ja kieltoja.

13.5.4 Yleisen kalatalousedun valvonta

Ympäristö- ja vesilain mukaisiin lupahakemuksiin otetaan tarvittaessa kantaa kalakannoille tai kalastukseen kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

13.5.5 Maakuntien yhteistoiminta kalataloustehtävissä

Useat kalatalouspalvelut edellyttävät tai ovat tarkoituksenmukaisia järjestää kuten tähänkin asti kolmen pohjoisen maakunnan yhteistyönä mm. niiden ylimaakunnallisen luonteen, resurssiyhteistyön tai yhteisen edun vuoksi. Kalastuslain toimeenpano sisältää viranhaltijapäätöksiä, jotka koskevat samanaikaisesti yhtä useampaa maakuntaa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnossa rahaston suhteellisen pienen koon vuoksi määrärahojen jakaminen maakunnittain haittaa rahaston varojen järkevää kohdentamista. Maakuntakohtainen rahoitusosuus on sen verran pieni, että isommat hankkeet voivat jäädä rahoittamatta tai vaativat jatkuvaa määrärahojen siirtelyä maakuntien välillä.

13.6 Vesihuoltosektorin / vesitaloussektorin valvontatehtävät

Maakunta vastaa vesitaloussektorin valvontatehtävistä vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena. Vesihuoltolain valvontatehtäviin kuuluu mm. kuntien vesihuollon yleisen kehittämis- ja järjestämisvelvollisuuden valvominen, vesihuollon toiminta-alueiden ajantasaisuuden valvominen sekä vesihuoltolaitosten muiden vesihuoltolain velvoitteiden tekemisen valvominen (esim. vesihuollon häiriötilannesuunnitelmat, vesihuoltolaitostietorekisterin käyttö ja vesihuoltoverkostojen paikkatiedot). Vesitaloussektorilla on yhdyspintaa terveydensuojelulain mukaisiin valvontatehtäviin (vesilaitosilmoitukset, valvontatutkimusohjelmat). Vesihuollon lupiin (vesilain mukaiset


26

vedenottoluvat ja ympäristönsuojelulain mukaiset jätevedenpuhdistamojen ympäristöluvat) liittyy viranomaiskannanottoja yleisen edun näkökulmasta lupakäsittelyjen yhteydessä.

Maakunnilla ja perustettavalla valtion lupa- ja ohjausviranomaisella on tietyissä yleisen edun valvontatehtävissä rinnakkainen toimivalta samoin kuin eräissä asioiden vireillepanotehtävissä ja myös lausuntotehtävissä. Yleisen edun valvonnan osalta tehtävien jako valtion viranomaisen ja maakunnan kesken riippuisi pitkälti valvottavana olevan yleisen edun luonteesta ja kytkennästä viranomaisten muihin tehtäviin. Näitä yhteisiä tehtäviä olisivat muun muassa vesitalouslupaan perustuvasta tarkkailusta määrääminen, tarkkailun muuttaminen, lausunnon antaminen valmisteluluvasta sekä toimivalta eräiden asioiden vireille panemiseksi. Vireillepano-oikeus tulee osoittaa sekä maakunnille että valtion viranomaiselle. Myös eräissä lausuntoasioissa maakunnalla on toimivaltaa kuten lausunnon antamisessa ojitushankkeesta, vesitaloushankkeesta, hallintopakkoasiassa ja vastineen antaminen valituksesta.

Vesitaloussektorin valvontatehtäviä tehdään pääasiassa erilaisia lausuntoja antamalla, neuvottelujen avulla sekä viimeisinä keinoina lakien sallimia hallintopakkokeinoja käyttämällä.

13.7 Elintarvikevalvonta

Maakunta vastaa alkutuotannon, hyväksyttyjen ja ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen suunnitelmallisesta ja akuutista valvonnasta. Valvontaa tehdään riskiperusteisesti.

Palvelu/tehtäväkuvaus Tehtäviin kuuluu toimijoiden tekemien ilmoitusten käsittely ja toimijarekisterin ylläpito sekä hakemuksen vastaanotto, käsittely ja hyväksyntäpäätöksen tekeminen. Tehtäviä ovat lisäksi kohteiden tarkastaminen riskinarvion ja valitusten perusteella sekä valvontakohteiden ennakkolausunnot. Lisäksi elin-tarvikevalvonnan tehtäviin kuuluu toimijoiden neuvonta ja ohjaus, pakkotoimet, näytteenotto, valvonnan suunnittelu ja raportointi.

Valvontatehtävät sisältävät mm. toiminnan, toimitilojen, omavalvonnan ja elintarvikkeista annettavien tietojen tarkastamisen sekä kuluttajien yhteydenottojen käsittelyn, neuvonnan ja opastuksen. Alkutuotannon suunnitelmallinen ja akuutti valvonta koskee maidon- ja lihantuotantoa, hyönteisten kasvatusta elintarvikkeiksi, kananmunantuotantoa, hunajatuotantoa, kalastusta, metsästystä vesiviljelyä, kasvin- ja sienten tuotantoa, iduntuotantoa, luonnonvaraisia ja viljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä.

Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen suunnitelmallinen ja akuutti valvonta koskee eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset (mm. meijerit, kalan savustamot, perkaamot, lihanleikkaamot, täyssäilykkeiden valmistus, teurastamot, juustolat, munanpakkaamot, varastolaitokset).

Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen suunnitelmallinen ja akuutti valvonta koskee mm. myymälöitä, laitoskeittiöitä, kahviloita, ravintoloita, elintarvikkeiden kuljetusta ja leipomoita. Valvonta koskee lisäksi ensisaapumisvalvontaa sekä viennin ja tuonnin valvontaa.

Saatavuus ja saavutettavuus Asiakas saa yhteyden palveluihin puhelimitse, sähköisesti tai asioimalla palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Valitusasiaan tai häiriötilanteeseen reagoidaan välittömästi. Yhteydenoton perusteella arvioidaan palvelun tarve ja kiireellisyys, josta määräytyy asian käsittelyaika.


27

13.8 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta

Maakunta ohjaa ja valvoo eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi säädetyn lainsäädännön toteutumista sekä toteuttaa eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa.

Palvelu/tehtäväkuvaus Palveluihin kuuluu asiakkaiden ja sidosryhmien neuvonta, opastus ja koulutus, eläinkuljetukseen liittyvä neuvonta ja valvonta, eläinsuojelutarkastukset epäilyyn perustuen ja ilman epäilyä sekä ilmoituksen ja luvanvaraisen toiminnan valvonta sekä eläinsuojelu- ja eläintautipäivystys vuorokauden ympäri. Maakunnan palveluihin kuuluu myös eläintautilain ja eläinsuojelulain mukaisten lupien myöntäminen (esim. luvat eläintarhan ja eläinnäyttelyn pitämiseen sekä eläinten kaupalliseen kuljettamiseen, tautivastustusohjelmien mukaiset terveysluokat, karanteenin hyväksyminen).

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tehtäviä ovat myös EU:n velvoittamat tarkastukset eläinkuljetuksissa ja tuotantoeläinten pidossa, eläinten hyvinvoinnin ja elintarvikehygienian täydentävien ehtojen tarkastukset ja laajennukset, käytännön toimenpiteet tarkastuskohteissa ja hallinnolliset sekä oikeudelliset prosessit, lupaprosessit, uhkasakot, teettämisuhat ja kieltotoimet.

Muita tehtäviä ovat:

Akuutti- ja kriisitoimenpiteet, eläinsuojelutoimenpiteiden välirahoitus

Toisilta viranomaisilta tulevat toimenpidetarpeet (esim. poliisi, tarkastuseläinlääkäri, syyttäjä)

Eläintautien vastustamisen suunnittelu, ohjaus, valvontaa ja lausunnon annot

Lopetusasetuksen valvonta, broileridirektiivin alaiset tehtävät

Eläinten keinollinen lisäämisen valvonta

Eläinten ja tuotteiden siirtojen valvonta EU-sisämarkkinoilla ja kolmasmaatuonneissa ja -vienneissä

Terveysvalvontaohjelmiin liittyvät toimet: terveysluokitus, tarkastukset, näytteenotto javalvonta

Eläintautien ennaltaehkäisy, ilmoittaminen, seuranta, toimet tautipurkauksissa, alueellisettoimet tautipurkauksissa, toimet vaarallisen eläintaudin leviämisen ehkäisy

Kiellot, rajoitukset ja tallennus virkarekisteriin

Sivutuotelain mukainen valvonta

Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonta virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

Viralliset terveystodistukset, tarvittaessa myös virka-ajan ulkopuolella.

13.9 Terveysvalvonta

Maakunta vastaa huoneistojen, talousveden ja uimaveden sekä yleisen ympäristöhygienia suunnitelmallisesta ja akuutista valvonnasta. Valvontaa tehdään riskiperusteisesti.

Palvelu/tehtäväkuvaus Palveluihin kuuluu eri toimijoiden tekemien ilmoitusten käsittely ja toimijarekisterin ylläpito, hakemuksen vastaanotto, käsittely ja hyväksyntäpäätöksen tekeminen. Tehtäviä ovat myös kohteiden tarkastaminen riskinarvion sekä valitusten perusteella, valvonnan suunnittelu ja raportointi, valvontakohteiden ennakkolausunnot, toimijoiden neuvonta ja ohjaus, pakkotoimet ja näytteenotto. Valvonta sisältää mm. toiminnan, toimitilojen, omavalvonnan tarkastamisen.

Lisäksi terveysvalvonnan tehtäviä ovat kuluttajien yhteydenottojen käsittely sekä neuvonta ja opastus, huoneistojen valvonta kouluilla, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sosiaalialan yksiköissä,


28

majoitushuoneistossa, kuntosaleilla, kauneushoitoloissa ja muissa mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavissa tiloissa (ns. suunnitelmallinen valvonta).

Talousveden valvonta tarkoittaa vedenjakelualuiden (eli vesilaitosten ja -osuuskuntien) valvontaa, johon kuuluu valvontatutkimusohjelmat, riskinhallintajärjestelmät ja niiden päivitys. Häiriötilanteiden aiheuttamien veden laadun valvontaa ja mahdolliset käyttörajoitukset tiedotuksineen ovat myös terveysvalvonnan tehtäviä (ns. suunnitelmallinen valvonta).

Uimaveden valvonnan piiriin kuuluvat yleiset uimarannat, talviuintipaikat ja uima-altaat. (Uimavesiprofiilit, valvontatutkimusohjelmat ja niiden päivitys.) Terveysvalvonnan tehtäviä ovat myös häiriötilanteiden aiheuttamat veden laadusta johtuvat rajoitukset ja niiden tiedotus.

Asumisterveys ja sisäilma-asiat ovat suunnittelematonta akuuttia valvontaa. Valvonta sisältää valitusten perusteella asuntojen sekä julkisten tilojen (mm. valvontakohteiden) olosuhteiden, sisäilmaan laatuun liittyen epäkohtien ja terveyshaittaepäilyjen selvittämistä tarkastuksin. Valvonnassa toteutetaan perusmittauksia, kehotetaan ja tarvittaessa määrätään mittausten/selvitysten teettämistä ulkopuolisella asiantuntijalla. Lisäksi tehtävä sisältää tutkimussuunnitelmien ja -raporttien sekä kuntotutkimusten lukemista, selvitysten/raporttien/tarkastusten perusteella korjauksiin kehottamista/määräämistä. Tarvittaessa voidaan määrätä tilojen käyttörajoituksia ja toteuttaa tilojen jälkivalvontaa. Tehtävä sisältää myös asukkaiden yleistä neuvontaa ja ohjausta. Terveysvalvonnan asiantuntijat toimivat sisäilmatyö-ryhmissä asiantuntijana ja viranomaisena.

Myös yleinen ympäristöhygienia kuuluu suunnittelemattoman akuutin valvonnan tehtäviin. Tehtävät sisältävät savu-, melu- ja jäteasioista sekä lintujen ruokkimista koskevien valitusten käsittelyä sekä yleisötapahtumien jätehuollon, wc-tilojen riittävyyden, tupakoinnin jne. valvontaa.

Saatavuus ja saavutettavuus Asiakas saa yhteyden palveluihin puhelimitse, sähköisesti tai asioimalla palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Valitusasiaan tai häiriötilanteeseen reagoidaan välittömästi. Yhteydenoton perusteella arvioidaan palvelun tarve ja kiireellisyys, josta määräytyy asian käsittelyaika.

13.10 Tupakka- ja nikotiinivalmisteiden valvonta

Maakunta vastaa tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinivalmisteiden myynnin sekä tupakointikieltojen ja -rajoitusten akuutista ja suunnitelmallisesti valvonnasta. Valvontaa tehdään riskiperusteisesti.

Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvontaa tehdään yhdessä alkoholivalvonnan ja/tai terveydensuojeluvalvonnan kanssa. Myynnin valvonta tehdään elintarvikevalvonnan yhteydessä.

Palvelu/tehtäväkuvaus Maakunnan vastuulle kuuluu tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupien myöntäminen ja myynnin valvonta. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään ravintoloihin, joissa on erillinen tupakointitila. Tupakointikieltorajoitusten valvontaa tehdään myös mm. kouluilla yleisötilaisuuksissa ja julkisissa tiloissa.

Hakemuksesta maakunta voi kieltää myös asunto-osakeyhtiöiden huoneistoparvekkeiden, ulkotilan ja/tai sisätilassa tupakoinnin. Tehtävät sisältävät myös edellä mainittujen kohteiden valvonnan ilmoitusten perusteella.


29

13.11 Alkoholihallinto eli alkoholihallinnon lupa- ja valvontatehtävät

Alkoholihallinnon tarkoituksena on alkoholilain mukaisesti vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa alkoholipolitiikan ohjauksesta ja kehittämisestä. Maakunnassa alkoholihallinnon tehokkaan toimeenpanon edistämiseksi hyvä yhteistyö maakunnan muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Alkoholihallinnolla on yhdyspintoja erityisesti ympäristöterveydenhuoltoon sekä ehkäisevään päihdetyöhön. Maakunnan sisäisen yhteistyön lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat poliisi, verohallinto, pelastuslaitos, tulli, rajavartiolaitos sekä Valvira (Luova). Alkoholihallinnolla on samantyyppisiä valvontatehtäviä ja -kohteita kuin ympäristöterveydenhuollolla.

Palvelu/tehtäväkuvaus Maakunta vastaa alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun lupahallinnosta ja valvonnasta, alkoholimainonnan valvonnasta sekä alkoholielinkeinojen harmaan talouden ehkäisystä. Asiakasmaksut määräytyvät lakisääteisesti.

Alkoholihallinnon palvelut on tarkoitettu yrityksille, kunnille ja muille viranomaisille sekä maakunnan asukkaille. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat yritykset ja yhteisöt, julkisen sektorin toimijat sekä maakunnan asukkaat. Alkoholihallinnon tehtävänä on tukea yrityksiä ja muita toiminnanharjoittajia tunnistamaan toimintansa aiheuttamat riskit ja niihin vaikuttavat tekijät (omavalvonta) sekä poistamaan nämä riskit tai ehkäisemään niiden aiheuttamat vaarat ja terveyshaitat.

Tehtäviin kuuluu lisäksi luvanhakijoiden ja -haltijoiden informaatio-ohjaus, neuvonta, kouluttaminen, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö ja osallistuminen paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön. Alkoholielinkeinojen harmaan talouden ehkäisyä toteutetaan ennakoivasti lupakäsittelyssä sekä jälkikäteisesti valvonnalla yhdessä muiden viranomaisten kuten verohallinnon ja poliisin kanssa.

Saatavuus ja saavutettavuus Asiakas saa yhteyden alkoholihallinnon palveluihin puhelimitse, sähköisesti tai asioimalla palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Valitusasiaan tai häiriötilanteeseen reagoidaan viivytyksettä. Yhteydenoton perusteella arvioidaan palvelun tarve ja kiireellisyys. Alkoholihallinnon valvontatarkastuksia tehdään myös viikonloppuiltaisin ja -öisin. Toimipaikkojen valvonta on oleellinen osa alkoholihallinnon toimintaa.

Päihteettömyyden edistäminen Päihteettömyyden edistämistä (eli ehkäisevää päihdetyötä) toteutetaan vaikuttamalla mm. asenteisiin, tietoihin sekä päihteiden saatavuuteen ja tarjontaan. Kuntien eri hallinnonalojen sekä maakunnan ehkäisevän päihdetyön vastuuyksikön yhteistyön tulee olla tiivistä ja saumatonta. Maakunnalle siirtyvät lain mukaiset päihdetyön valvontatehtävät.

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden tai muiden riippuvuutta aiheuttavien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihde- ja pelihaittoja. Tavoitteena on lisäksi edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu alkoholiin, huumausaineisiin, pelaamiseen, tupakkatuotteisiin ja muihin päihtymystä aiheuttaviin aineisiin.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskeva laki ja toimeenpano-ohjelma ohjaavat toteuttamista. Työ edellyttää eri toimijoiden ja viranomaisen tiivistä yhteistyötä (esim. poliisi, järjestöt, kunnan ja maakunnan edustajat, yrittäjät sekä ministeriöt ja THL). Maakunta valvoo toimintaohjelman toteutumista sekä seuraa maakunnan päihdetilannetta.


30

14. Rahoitus, avustukset ja hanketoiminta

Maakunta myöntää tukea henkilöasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille. Henkilöasiakkaille tukea myönnetään toimeentuloa varten elämän tai työelämän murrosvaiheissa sekä omaisen kotona hoitamisen perusteella. Yrityksille tukea myönnetään kasvuun ja kehittämiseen. Viljelijätukien tarkoituksena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Yhteisöille (sis. mm. koulutus- ja tutkimussektorin, kunnat ja kuntayhtymät, kolmas sektori) myönnettävät tuet kohdennetaan alueiden kehittämiseen, yleishyödyllisiin investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi huomioidaan kuntien elinkeinopoliittisen yhteistyön tukeminen ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Tuet rahoitetaan maakunnan budjetista tai erillisrahoituksena. EU:n rahoitusohjelmat perustuvat erillisrahoitukseen eli maakunta saa vuosittaisen rahoituksen myönnettäväksi asiakkaille kunkin rahoitusohjelman ehtojen mukaisesti. Jatkossa TEM:n kansallinen raha kehittämiseen on yleiskatteellisessa rahassa. Kansallinen valtion ja mahdollinen maakunnallinen kehittämisraha myönnetään erillisten ministeriöiden /maakuntavaltuuston/hallituksen hyväksymien kriteerien perusteella.

Palveluprosessi on kaikissa tukimuodoissa samanlainen, vaikka tukien ehdot ja asiakasryhmät vaihtelevat. Palveluprosessi sisältää tukimahdollisuuksista tiedottamisen, tuen hakemisen, myöntämisen, maksamisen ja tarkastuksen sekä jälkitoimet. Tukimahdollisuuksista tiedottaminen, tuen hakeminen ja myöntäminen organisoidaan osaksi asiakasryhmän palvelukokonaisuutta. Resurssia tulee olla käytettävissä myös hankkeiden toteutuksen seurantaan.

14.1. Henkilöasiakkaan tuet

14.1.1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Palvelukuvaus Toimeentulotuki on sosiaalietuuksiin kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Se on tarkoitettu tilanteeseen, jossa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki henkilön tai perheen käytettävissä olevat tulot ja varat. Toimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta sekä maakunnan myöntämästä täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon erityismenot, joita ovat muut kuin perusosaan huomioitavat asumismenot, sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliset menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä


31

aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.

Toimeentulotuen palvelukokonaisuuteen kuuluu toimeentulotukiasioiden ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen. Toimeentulotuen osalta yhteistyökumppaneita ovat Kela, vuokranantajat, sähköyhtiöt, vesi-osuuskunnat, seurakunnan diakoniatyö sekä maakunnan sosiaalipalvelut (esim. lastensuojelu).

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Toimeentulotukipalveluja on saatavissa sähköisesti sekä sote-keskusten yhteydessä niin, että ne ovat valtaosalla keskisuomalaisia saavutettavissa tavanomaisin liikennevälinein noin puolen tunnin matkan päässä kotoa. Toimeentulotukilain mukaan hakemukset on käsiteltävä seitsemässä arkipäivässä ja kiireellisissä tilanteissa samana tai seuraavana arkipäivänä.

Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos tai tuottajista riippumaton maakunnan ohjauspalveluja tuottava palveluorganisaatio.

14.1.2 Yrityksen perustaminen

Omaa yritystoimintaa suunnitteleville voidaan tuottaa yrittäjyyskoulutusta ja –valmennusta sekä hankkia asiakaskohtaista asiantuntijapalvelua osana kasvupalveluita. Palvelu hankintaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Palvelukuvaus Yritystoimintaa suunnittelevan ja aloittavan yrittäjän neuvonta ja ohjaus sekä starttirahan myöntäminen. Lisäksi voidaan hankkia asiantuntijaosaamista suunnitellun liikeidean arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Neuvonta yrittäjän työttömyysturvaan ja starttirahan hakemiseen liittyvistä asioista sekä ohjaus yrittäjyyskoulutuksiin.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella.

Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen.

Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

14.1.3 Palkkatuki Palvelukuvaus Maakunta voi myöntää palkkatukea työnantajalle työttömän henkilöasiakkaan työllistämiseksi. Palkka-tuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen käyttäminen perustuu asiakkaan palvelutarvearvioon.

Palvelu sisältää palvelutarvearvioinnin, palkkatukihakemuksen käsittelyn, tuen myöntämisen kriteerien ja myöntämisedellytysten täyttymisen selvittämisen sekä palkkatukipäätöksen ja työnantajan informoinnin.


32




14.2 Yritystuet

Yritystuet perustuvat Kestävää kasvua ja työtä- rakennerahasto-ohjelmaan (EAKR), Euroopan maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta kanavoituvaan erillisrahoitukseen. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) varoin voidaan kehittää yritysten tuottavuutta sekä henkilöstön osaamista. Lisäksi maakunta voi järjestää asiantuntija- ja koulutuspalveluja yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi sekä kasvun tukemiseksi. Nämä palvelut rahoitetaan yleiskatteellisesta rahasta.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa rahoituksen painopisteenä on pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen sekä innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen. Rahoituksella pyritään madaltamaan uusien yritysten perustamiskynnystä, kannustamaan yrityksiä kehittämään toimintaansa, kansainvälistymään, hakemaan kasvua, kannattavuutta ja sitä kautta luomaan hyvinvointia alueelle. Tavoitteena on, että alueen yrityksille syntyisi kehittämistyön tuloksena uusia tuotteita ja palveluita, yritysten tuottavuus paranisi ja yritykset pystyisivät toimintatapoja kehittämällä löytämään uusia ansaintamalleja. Myönnettävällä tuella tavoitellaan uusien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sekä liikevaihdon ja viennin kasvua. Avustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan erilliseen kehittämishankkeeseen, joka voi sisältää kehittämistoimenpiteitä ja investointeja. Merkittävä osa rahoituksesta suunnataan vähähiilistä taloutta edistäviin hankeisiin.

Euroopan maaseuturahastosta voidaan tukea maaseutualueilla aloittavien ja toimivien mikro- ja pienyritysten kehittämistä. Investointi- ja perustamistukea voidaan myöntää silloin kun hankkeella on vaikutuksia työllisyyteen sekä maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) voidaan tukea kaupallisten kalastajien, kalanjalostusyritysten ja vesiviljely-yritysten investointeja.

14.2.1 Tuki yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi

Yritystukena voidaan myöntää asiantuntija- ja koulutuspalveluja yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi sekä kasvun tukemiseksi osana kasvupalvelukokonaisuutta. Nämä palvelut rahoitetaan kansallisista maakunnalle osoitetuista varoista.

Yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen liittyvillä analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluilla tavoitellaan yritysten kannattavan liiketoiminnan kehittymistä ja kasvua sekä kansainvälistymisen edistämistä. Lisäksi palveluilla voidaan tukea yritystoiminnan murroskohdista selviytymistä sekä uudistumista esimerkiksi omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa. Palvelulla voidaan myös edesauttaa yritysten verkostoitumista sekä tukea yritysverkostojen syntymistä, kehittämistä ja verkostojen kautta syntyvän liiketoiminnan kehittämistä.


33

Tukea voi kohdentua työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen. Tavoitteena olisi tukea yritysten uudistumista ja kehittämistä tukeva toimintakulttuuri ja johtaminen. Työelämän laadun ja tuottavuuden toimintojen tulisi keskittyä yleisen liiketoiminnan kehittämisen lisäksi työorganisaatioiden kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Yritysten teknologissa ja toiminnallisissa muutostilanteissa voidaan yrityksen kanssa yhdessä hankittavalla, yrityksen tarpeisiin räätälöidyllä yhteishankintakoulutuksella (TäsmäKoulutus) kehittää yrityksen henkilöstön ammatillista osaamista. Tavoitteena on kytkeä osaamisen kehittämistarpeet laajempiin työvoiman saatavuus- ja tuottavuustavoitteisiin.

Työelämälähtöisen RekryKoulutuksen kautta työnantaja voi saada osaavaa työvoimaa. Koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin siten, että se antaa koulutettavalle riittävän ammatillisen osaamisen ammattiin tai työtehtävään.

14.3 Viljelijätuet

Viljelijätuet perustuvat Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan. Tuet kuuluvat EU:n toimivaltaan ja ne toimeenpannaan kaikkia jäsenmaita ohjaavien EU-asetusten ja Euroopan komission antamien tarkempien toimeenpanosääntöjen määräämällä tavalla. Yksittäisellä jäsenmaalla ei ole juurikaan päätäntävaltaa asetusten soveltamisessa.

Maatalouden tukijärjestelmän perustan muodostavat Suomessa EU:n suorat viljelijätuet sekä EU:n osittain rahoittamat tuet. Tukikokonaisuutta täydennetään Suomen erityisoloihin tarkoitetuilla kansallisilla tuilla.

Tukien ja korvausten avulla säilytetään ja luodaan uusia työpaikkoja maaseutualueille ja muuallekin yhteiskuntaan, missä hyödynnetään maaseudulla tuotettuja raaka-aineita, tuotteita ja palveluja. Tukien avulla myös säilytetään maatalouden muokkaamia luonnonympäristöjä sekä tuotetaan luonnonmukaisen sertifikaatin mukaisia elintarvikkeita kuluttajille.

14.4 Maatalouden rakennetuet

Maatilojen rakennetuilla kannustetaan maatilayrittäjiä erilaisiin tilojen toimintaa ja kannattavuutta parantaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Aloitustukea myönnetään Lapissa sekä maatalouteen että porotalouteen. Tehtäviin kuuluvat rahoitusmahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen, asiakkaiden neuvonta ja ohjaus, investointi-, ja nuoren viljelijän aloitustuen hakemusten sekä rakennussuunnitelmien ja kustannusarvioiden käsittely asetusten edellyttämällä tavalla, maastokäynnit, päätöksenteko, maksatus, valvonta sekä seuranta.

14.5 Tuki yhteisöasiakkaille

14.6 Hankerahoitus ja rahasto-ohjelmien hallinnointi

14.6.1 Rakennerahastot

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kasvattamaan jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentämään alueiden välisiä kehityseroja. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä


34

sekä yritysten toimintaedellytysten parantamista sekä innovaatio- ja oppilaitosympäristöjen kehittämistä. Lisäksi ohjelmalla tuetaan mm. koulutuksen laatua ja tarjontaa sekä sosiaalista osallisuutta. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Rakennerahasto-ohjelman painopisteiden lisäksi ohjelman rahoitusta voidaan kohdentaa horisontaalisiin erityisteemoihin.

14.6.1.1 Euroopan aluekehitysrahasto

Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä kasvavien, innovatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten määrää sekä kehittää uutta liiketoimintaa. IP-alueella lisäksi tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen. Toinen tavoite on vahvistaa vetovoimaisten tuotekehitys- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja alueellisia verkostoja. Kolmas tavoite on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä edistämällä muun muassa uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien, energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa sekä vähähiilistä, resurssiviisasta ja kestävää ympäristöliiketoimintaa.

Keskeiset painopisteet ovat:

Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Vähähiilisen talouden edistäminen

14.6.1.2 Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella edistetään työllisyyttä ja hyvää työelämää, parannetaan osaamista ja ammattitaitoa sekä lisätään heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta. Keskeiset painopisteet ovat:

työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ja

sosiaalinen osallisuus.

14.6.2 Euroopan maaseuturahasto

Maaseuturahastosta tuettavan toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä. Samalla kehitetään maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Maaseudun kehittäminen ja siihen liittyvä rahoitus on ohjelmaperusteista toimintaa. Ohjelmakaudella 2014-2020 toteutetaan valtakunnallista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, jonka alueellista toimeenpanoa ohjaa alueella yhteistyössä laadittu alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma. Maaseudun kehittämiseen liittyvä ohjelmatyö sisältää suunnitelmien laatimiseen, niiden toteutuksen seurantaan ja arviointiin liittyvät työt. Toiminnalla luodaan kilpailukykyistä yhteisöllistä, turvallista ja vuorovaikutteista maaseutua tukemalla ja kehittämällä maaseudun yrityksiä, verkostoja ja osaajia. Ohjelmatyöhön kuuluu myös Leader-toimintaan liittyvä hallintotyö.


35

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan sekä kehittämishankkeita että yrityshankkeita (yritystuki).

14.6.3 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman tavoitteena on menestyksekäs ja kestävä sininen biotalous. Meri- ja kalatalousrahaston kautta edistetään kestävää kalastusta ja kestävää vesiviljelyä ja alueellisen työllisyyden ja koheesion lisäämistä. Lisäksi edistetään kalatuotteiden markkinoille saattamista ja jalostusta sekä yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa.

Rahastosta rahoitetaan yritystukien lisäksi erilaisia kehittämis- ja innovaatiohankkeita, kalastajille maksettavia korvauksia hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista, kalatalouden toimintaryhmien toimintaa, meripolitiikkaan liittyviä hankkeita sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa ja tiedonkeruuta (Varsinais-Suomen maakunta hoitaa myös Lapin osalta). Lapin maakunnan alueella toimivat Lapin, Kainuun-Koillimaan (Posio) ja Perämeren kalatalousryhmät.

14.6.4 Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Maatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoja käytetään mm. maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen ja em. tarpeisiin liittyvien maa- ja vesialueiden ostamiseen ja vaihtamiseen.

Suurin yksittäinen kohde Makeran avustusvarojen käytössä ovat maatalouden kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset. Maatalouden investointien rahoitus muodostuu kokonaisuudesta, jossa osa avustusvaroista osoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä ja kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus Makerasta.

14.6.5 Porotalous ja luontaiselinkeinot

Palvelukuvaus Porotalouden ja luontaiselinkeinojen tuet kehittävät ja ylläpitävät tilojen rakennetta ja toimintaedellytyksiä sekä asuinolosuhteita. Porotalouden harjoittajat ja paliskunnat voivat hakea tukea porotaloudessa tarpeellisiin investointeihin, jotka lisäävät tehokkuutta, parantavat laatua tai helpottavat sopeutumista uusiin olosuhteisiin.

Tukimuodot 1) Elinkeinonharjoittajan investointituki2) nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki3) elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki4) paliskunnan investointituki5) paliskunnan aitojen kunnossapitotuki6) Tutkimusrahoitus

Porotalouden harjoittajille voidaan myöntää eläinkohtaista tukea maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain nojalla. Tuen myöntämisen ehdot ja määrä vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Tuki on ollut viime vuosina 28,50 euroa eloporoa kohti. Tukea maksetaan


36

yli 80 eloporoa omistavalle ruokakunnalle. Tukea maksetaan poronhoitovuosittain vahvistetun poroluettelon perusteella.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Porotalouden investointi- ja asunnonrakentamistukea sekä aloitustukea haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelussa.

Palveluiden tuottaminen Lapin maakunta tuottaa palvelun koko poronhoitoalueelle.

14.6.6 Kolttalain mukaiset toimenpiteet

Palvelukuvaus Kolttalain nojalla voidaan myöntää avustusta ja lainaa asuntorakentamiseen. Rahoitusta myönnetään asuinrakennuksen ja siihen liittyvän talousrakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaukseen sekä joissakin tapauksissa myös tien rakentamiseen, sähköistämiseen ja vesihuoltoon niiltä osin kuin kustannukset eivät sisälly asuinrakennuksen kustannuksiin. Rahoitusta voidaan myöntää myös kalapirtin ja siihen liittyvän saunan sekä varaston rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaukseen. Kolttalain nojalla voidaan myöntää avustusta ja lainaa asuntorakentamiseen eli mm. asuinrakennuksen, talousrakennuksen tai kalapirtin rakentamiseen.

Kolttalain mukaista rahoitusta saadaksesi hakijan tulee olla koltta tai koltan puoliso sekä asua vakituisesti koltta-alueella. Lisäksi rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja puolison tulot.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Rahoitusta haetaan lomakkeella 570.

Palveluiden tuottaminen Lapin maakunta tuottaa palvelun.

14.6.7 Kolarctic CBC-ohjelma

14.6.8 Interreg V A Pohjoinen

14.6.9 Hankerahoitus

14.6.9.1 Hankehaut

Hankehaulla tarkoitetaan hakuilmoitusten laatimista ja julkaisua ja siihen liittyvää hankkeen toteuttajien ohjausta ja opastusta rakennerahasto-ohjelman, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman sekä Interreg-ohjelmien ehtoihin, valintaperusteisiin, rahoitus- ja tukikelpoisuusehtoihin sekä käyttämään säädösten mainitsemissa tapauksissa haun edellyttämiä sähköisiä tietojärjestelmiä. Hankkeiden aktivointia ja hakujen informointia tehdään yhteistyössä maakunnan, elinkeinoyhtiöiden, kehittäjäorganisaatioiden, yrittäjäjärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hakijoina ovat oppi- ja tutkimuslaitokset, kunnat, kuntayhtymät, kunnalliset kehittämisyhtiöt sekä yhdistykset.


37

Kehittämishankkeissa haut ovat jaksottaisia, valinnat tehdään rahoituslähteestä riippuen joko jatkuvana tai jaksoittain.

14.6.9.2 Hankkeiden valinta

Hankkeiden valinta tarkoittaa hankehakemusten vastaanottamista tietojärjestelmissä, valintakriteerien täyttymisen tarkistamista, rahoitettavien hankkeiden valitsemista, rahoitusvälineiden yhteensovittamista sekä valintaperusteiden dokumentointia. Valintaa varten pyydetään tarvittaessa substanssiasiantuntijoiden kommentteja. Hankkeet käsitellään rahoituksesta päättävissä valintakokouksissa. Kehittämishankkeet käsitellään maakunnan sihteeristön työryhmässä ja sihteeristössä ja isoimmat maakunnan yhteistyöryhmässä. Valintakriteerit tulevat EU-ohjelman yleisistä ja erityistavoitekohtaisista erityisistä valintakriteereistä. Maaseuturahastohankkeissa valintaa ohjaavat yhteiset kansalliset ohjelman valintakriteerit, joiden perusteella hankkeet pisteytetään. Hankkeen tulee saada tietty vähimmäispistemäärä (1,1), jotta se voi ylipäätään tulla rahoitetuksi. Jokaiselle kolmelle valintajaksolle on määritelty rahoituskehys, joka jaetaan hankkeille pisteytyksen perusteella. Jos hanke ei täytä valintakriteereitä tai jos valintajakson rahoitus ei riitä kaikkien vähimmäispistemäärän ylittäviin hankkeisiin, hankkeet hylätään tai hakija voi perua hakemuksen. Yritystuet ovat avustuksia yritysten merkittäviin ja pitkän aikavälin kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin. Hankkeiden valinta perustuu hankkeista tarvittaessa tehtävään yritystutkimukseen, jossa arvioidaan hankkeen merkitys yrityksen liiketoimintaan sekä hankkeen soveltuvuus EU- ohjelmien valintakriteereihin sekä yritystukisäädöksiin. Maaseuturahaston yritystuissa on myös valintaa ohjaavat valintakriteerit, joiden perusteella hankkeet pisteytetään ja rahoitetaan paremmuusjärjestyksessä.

14.6.9.3 Rahoituspäätös

Rahoituspäätös sisältää päätöksen valmistelun, esittelyn ja hyväksymisen tietojärjestelmissä, hankkeen luokittelun, riskitason arvioinnin sekä mahdollisten erityisehtojen kirjaamisen päätökseen esimerkiksi mahdollisen ennakon osalta. Esittelijä valmistelee päätöksen. Tehtävään kuuluu tarkistaa, täyttääkö hanke lainmukaisuuden ehdot. Esittely ja ratkaisu tehdään sähköisessä järjestelmässä. Kun päätös on tehty, siitä lähtee viesti hankkeen hakijalle sähköisesti. Hankkeiden toiminnan muuttuessa oleellisesti voidaan tehdä muutospäätöksiä perustellun hakemuksen mukaisesti.

14.6.9.4 Hankkeiden ohjaus ja seuranta

Hankkeiden ohjaus ja seuranta tarkoittaa mm. osallistumista hankkeiden ohjaus- tai seurantaryhmiin, hankkeen toteutuma- ja seurantatietojen (ml. loppuraportit) seuraamista ja tarkastamista sekä hankkeiden toiminnan ohjaamista. Yrityshankkeita ohjataan ja seurataan asiakkuustyössä sekä hankkeiden raportoinnin yhteydessä. Hankkeille järjestetään aloituspalavereita, jossa käydään läpi tuen ehdot ja ohjeistusta kustannusten tukikelpoisuuteen ja raportointiin. Lisäksi hankkeet saavat ohjausta ja neuvontaa koko hankkeen elinkaaren ajan.


38

14.7 Avustukset

14.7.1 Yksityistieavustukset Yksityistiet ovat osa maakunnan liikennejärjestelmää. Yksityisteiden tienpitäjänä toimivat yksityistiekunnat tai tieosakkaat. Yksityisteiden avustustoiminnan tavoitteena on varmistaa tasa-arvoinen liikkuminen maakunnan alueella. Maakunta päättää yksityistieavustuksien myöntämisestä, avustamistasosta sekä rahoittamisesta. Avustustoiminnalla vaikutetaan maakunnan sisäiseen saavutettavuuteen sekä elinkeinoelämän kuljetuksien sujuvuuteen. Toiminnalla on vaikutuksia myös elinympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Avustuksia voidaan myöntää yksityisteiden tienpitoon. Avustuksen myöntämisehtona on, että tie on avustuskelpoinen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, Yksityistielaki (560/2018).

14.7.2 Joukkoliikenteen valtionavustukset Viranomainen myöntää kunnille ja kuntayhtymille valtionavustusta liikennepalvelujen ostoihin, suunnitteluun ja kokeiluhankkeisiin. Valtionapua on mahdollista myöntää myös matkapalvelukeskuksen tai matkakeskuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Valtionavun myöntämisen edellytyksenä on, että kunta osallistuu kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella. Maakunnan rooli valtionavustuksien myöntäjänä on vielä suunnittelun alla. Mikäli maakunta ottaa julkisen liikenteen järjestämisen tehtäväkseen koko maakunnan alueella (pois lukien muut alueen toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset), voi valtionavustusten myöntämisen tarve poistua maakunnan järjestäessä liikenteet, joiden hankintaan olisi aiemmin maksettu kunnille valtionavustusta.

14.7.3 Rakennusperinnön hoidon avustukset Maakunta myöntää vuosittain avustuksia yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Maakunta antaa myös asiantuntevaa korjausneuvontaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen säilyttävään korjaamiseen.

14.7.4 Vesitaloussektorin avustukset Maakunta voi myöntää harkinnanvaraisia avustuksia vesitaloushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan. Vesitaloushankkeiden tavoitteena voi olla esimerkiksi tulva- ja kuivuusriskien vähentäminen, vesistöjen monipuolisen käytön edistäminen, vesistöön jääneistä rakenteista tai materiaaleista aiheutuvan vaaran vähentäminen tai aiemmin valtion tuella toteutetun toimenpiteen täydentäminen tai siitä aiheutuneiden haittojen vähentäminen. Etusijalla ovat laajaa käyttäjäjoukkoa palvelevat vesitalouden riskien hallintaa, alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai virkistyskäyttöä parantavat hankkeet. Tukea voidaan myöntää myös vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kehittämis-, kokeilu- ja vienninedistämishankkeisiin sekä vesihuollon alueellisen yhteistyön ja innovatiivisten julkisten hankintojen sekä niihin liittyvien toimintamallien kehittämiseen.


39

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan. Suojelusuunnitelmien laatiminen on tärkeintä riskipohjavesialueille sekä vedenhankintaa varten tärkeille että vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Avustusta voidaan myöntää pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen. Tukea voidaan myöntää myös pohjavesille aiheutuvien riskien vähentämistä ja pohjavesien suojelua toteuttaviin hankkeisiin. Tukea voidaan myöntää kunnalle, jonka alueella suojelusuunnitelma on.

14.7.5 Vesienhoidon edistämisavustukset Vesienhoidon edistämisavustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä myönnetään ensisijaisesti vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseen sekä myös muihin vesistöjen ja vesiympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. Avustusten saajina voivat olla esim. kunnat, osakaskunnat ja vesienhoitoyhdistykset. Myöntämisen edellytyksistä säädetään asetuksessa vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta. Avustukset maksetaan maakunnan rahoituksesta.

14.7.6 Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset Maakunta voi edistää ympäristötietoisuutta jakamalla avustuksia ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäville hankkeille. Maakunta voi myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville ympäristökasvatushankkeille, jotka tukevat alueellisia ja paikallisia ympäristökasvatushankkeita.

14.7.7 Tuotantoeläinten omistajille tai haltijalle maksettavat korvaukset tuotantoeläinten

eläinlääkintäkuluista Maakunta osallistuu tuotantoeläinten eläinlääkinnän kustannuksiin matkakulujen ja matkan pituuteen perustuvan käyntimaksun osalta. Tämä tuki takaa kohtuulliset käyntikustannukset kaikille tuotantoeläinten omistajille riippumatta tilan sijainnista.

14.7.8 Eläinten hyvinvointia turvaavien kiireellisten toimien välirahoitus Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi voidaan joutua käyttämään kiireellisesti esimerkiksi lomituspalvelua tai yksityisen palveluntuottajan hoitopalvelua. Palveluiden saantia voidaan maakunnan toimesta tukea ns. välirahoituksella, jolla varmistetaan palveluiden saanti välittömästi. Välirahoituksen kustannukset peritään eläinten omistajalta tai haltijalta.

14.7.9 Avustukset tunturialueiden ympäristönhoitoon Tunturialueiden ympäristönhoitoavustusta on vuosien mittaan myönnetty tunturialueella toimiville yhdistyksille, yrityksille sekä kunnille erityisesti matkailun ja virkistyskäytön aiheuttaman roskaantumisen haittojen vähentämiseen, Tunturi-Lappiin soveltuvien jätehuoltojärjestelmien ja toimintamallien kehittämiseen sekä jätehuollon valistustoimintaan.

14.7.10 Kalataloushankkeiden rahoitus


40

Maakunta voi osoittaa varoja, kalataloudellisiin kunnostuksiin edistämään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Avustusten saajina voivat olla esim. kunnat, osakaskunnat ja vesienhoitoyhdistykset. Kalastuslakiin perustuvat kalatalouden edistämismäärärahat, korvaukset vesialueen omistajille ja avustukset kalatalousaluetoimintaa jaetaan vuosittain maakunnan päätöksillä. Tornionjoen rajajokisopimuksen kalastusäännön mukaan kalastusluvat Suomen ja Ruotsin valtiolle kertyvät varat käytetään kalastuksen valvontaan ja tutkimuksiin. Niistä päätetään Lapin maakunnan ja Ruotsin viranomaisten välilisissä neuvotteluista. Yhteislupatoimikunta tilittää luparahat yhteiselle tilille, jonka käytöstä sovitaan Ruotsin kanssa. Tiliä on toistaiseksi hoitanut Suomi. Tenojoen luvanmyynnistä kertyvät varat kalastusoikeuden haltijoille jakaa maakunta. Tähän voi olla tulosta muutos lähivuosina, jos lupa-asioiden hoito siirtyy Utsjoen kalastusalueelle. Kolttalain mukaan kalatalouden edistämiseen myönnettävän määrärahan jaosta päättää kolttavesien hoitotyöryhmä ja määrärahan käytöstä vastaa maakunta. Maksatukset hoitaa maaseutuvirasto.

14.8 Maksatus

14.8.1 Tukikelpoisuuden tarkastus ja tukien maksatus Tukikelpoisuuden tarkastus ja tukien maksatus tarkoittavat maksatushakemusten käsittelyä pääosin sähköisissä tietojärjestelmissä (AIKO-hankkeiden ja Interreg-rahoituksen osalta ei ole käytössä sähköistä tietojärjestelmää), kustannusten ja rahoituksen tukikelpoisuuden tarkastamista, tukikelvottomuusperusteiden sekä käsittelyn dokumentointia, maksatuspäätöksen esittelyä ja hyväksyntää. Tarvittaessa hakemusta pyydetään täydentämään lisätiedoilla. Maksatuspäätöksen hyväksynnästä hankkeelle maksettava tuki siirretään maksujärjestelmään ja kirjanpitoon. Tietojärjestelmien ja kirjanpidon tietojen yhtenevyys tarkastetaan kuukausittain. Maaseutuvirasto tekee maaseuturahaston maksuissa otantatarkastuksen osalle hankkeista ennen maksua.

14.8.2 Paikan päällä varmennus Paikan päällä varmennus perustuu EU:n rahasto-ohjelmia koskeviin säädöksiin. Rakennerahastojen osalta se tarkoittaa TEM:n otannan pohjalta tehdyn vuosittaisen varmennussuunnitelman laatimista. Lisäksi rahoittajalla ja maksajalla on mahdollisuus lisätä otantaan hankkeita, jotka katsotaan tarpeelliseksi varmentaa paikan päällä. Suunnitelman mukaisten hankkeiden toiminta käydään varmentamassa paikan päällä TEM:n laatimien kysymysten mukaisesti. Varmennuksella todetaan mm. että hanketta on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, palvelut ja tuotteet on todella toimitettu ja säädösten edellyttämät indikaattoritiedot on kerätty. Varmennusraportti laaditaan EURA2014-tietojärjestelmään. Maaseuturahastosta rahoitetut investoinnit tarkastetaan pääsääntöisesti paikan päällä viimeistään loppumaksun käsittelyn yhteydessä. Varmennus vastaa sisällöllisesti rakennerahastojen varmennusta ja tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka liitetään Hyrrä-järjestelmään maksupäätöksen yhteyteen.


41

14.8.3 Jälkiseuranta

Jälkiseuranta sisältää hanketoiminnan päättymisen jälkeen tehtävää seurantaa siitä, että toiminta jatkuu säädösten mukaisella tavalla määrävuosien jälkeen ja että mahdolliset tulot tulevat huomioon otetuiksi. Toiminnan pysyvyys varmennetaan paikan päälle tehtävällä käynnillä tai tuensaajille lähetetyn kyselyn avulla.

14.8.4 Jatkotoimet

Jatkotoimet koostuvat paikan päällä varmennuksista, ulkoisista tarkastuksista tai muutoin saatujen havaintojen käsittelystä tietojärjestelmässä. Tarvittaessa tehtävään sisältyy asiakkaan kuuleminen ja päätökset takaisinperinnästä, maksatusten keskeyttämisestä ja lopettamisesta sekä hankkeen lakkauttamisesta. EU:n ohjeiden mukaan laaditaan tarvittaessa ilmoitus sääntöjenvastaisuudesta.

Valtiovarain controllerin tarkastuksista rakennerahastojen osalta annetaan vastine, jossa kerrotaan niistä toimenpiteistä, joihin havainnon perusteella on ryhdytty. Jatkotoimiin sisältyy myös vastineiden antaminen hallinto- ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyistä valituksista sekä konkurssien yms. valvonta.

14.9 Tuotantoeläinten omistajille tai haltijalle maksettavat korvaukset

tuotantoeläinten eläinlääkintäkuluista

14.10 Eläinten hyvinvointia turvaavien kiireellisten toimien välirahoitus

15. Palveluntuottajien hyväksyminen, ohjaus ja valvonta

Lainsäädännön lisäksi maakuntavaltuuston asettamat strategiset tavoitteet ja palveluiden järjestämistä koskevat päätökset määrittävät palveluntuottajien toiminnan reunaehdot. Palveluntuottajien toimintaa ohjataan ja palveluntuottajien hyväksymiskriteerit ja sopimusehdot asetetaan niin, että ne tukevat maakunnan strategisten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisten näkökulmasta päätavoitteena on, että palvelut ovat laadukkaita, niiden saatavuus ja saavutettavuus ovat vähintään määritellyllä tasolla ja ne muodostavat sujuvia kokonaisuuksia. Viime kädessä kyse on kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamisesta.

Palveluntuottajille asetettavat yleiset ja palvelukohtaiset hyväksymiskriteerit sekä eri toimijoiden välinen työnjako määritellään palveluntuottajien sääntökirjoissa tai hankintatilanteissa laadittavassa hankintasopimuksissa. Sääntökirjoissa/hankintasopimuksissa määritellään mm. järjestäjän, tuottajan sekä asiakkaan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet, tuotettavat palvelut sekä tuottajien hyväksymismenettelyyn ja tuottajille maksettaviin korvauksiin liittyvät käytännöt. Asiakirjapohjissa tukeudutaan mm. kansallisen valmistelun tuloksiin.

Palveluntuottajaksi maakunnan palveluissa hakeudutaan pääsääntöisesti suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottajia ei kilpailuteta, vaan kaikki palveluntuottajille asetetut kriteerit täyttävät toimijat hyväksytään palveluntuottajiksi. Järjestäjä valitsee palveluntuottajia erillisillä kilpailutuksilla vain niissä tilanteissa, joissa tuottajien hyväksyminen sääntökirjamenettelyllä ei ole perusteltua tai mahdollista. Kilpailutusmenettelyä hyödynnetään esimerkiksi kasvupalveluissa.


42

Mikäli palveluntuottaja ilmoittautuu palveluntuottajaksi, hän hyväksyy maakunnan laatiman palvelu-kohtaisen sääntökirjan. Sääntökirjan yleisessä osiossa määritellään yleiset, kaikkia palveluntuottajia koskevat hyväksymiskriteerit ja käytännöt. Palvelukohtaisissa sääntökirjoissa määritellään tarkemmin kyseisiin palveluihin liittyvät kriteerit. Tuottajaksi hyväksymisen edellytyksenä on myös, että toimitilat on todettu asianmukaisiksi ja tarkoitusta vastaaviksi. Sääntökirjoja sovelletaan yhdenvertaisesti kaikkiin tuottajiin riippumatta niiden omistajista tai taustayhteisöistä. Palveluntuottajien hyväksymiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyviä käytäntöjä sovelletaan myös maakunnan omiin tuotanto-organisaatioihin, vaikka ne tuottaisivat ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja. Suoran valinnan palveluiden ja asiakassetelipalveluiden tuottajaksi voi ilmoittautua jatkuvasti, ilman erillisiä määräaikoja. Kaikkien hyväksyttyjen tuottajien kanssa laaditaan palveluntuotantoa koskevat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, jotka palveluntuottajalla on oikeus irtisanoa. Myös järjestäjällä on oikeus irtisanoa sopimus, mikäli tuottaja ei täytä laissa säädettyjä ja/tai sopimuksessa asetettuja ehtoja. Tuottajaksi ilmoittautumiseen ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvistä määräajoista on säädetty erikseen laissa. Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta järjestetään kansallisen ohjeistuksen, sopimuksiin sisältyvien sääntökirjojen ja maakuntavaltuuston vuosittain vahvistaman valvontasuunnitelman mukaisesti. Yksittäisen tuottajan toiminnan valvonnan perustyökalu on kunkin tuottajan itse laatima ja järjestäjän hyväksymä omavalvontasuunnitelma. Hyväksytty omavalvontasuunnitelma on yksi sääntökirjassa/hankintasopimuksessa asetettava tuottajana toimimisen ehto. Koska omavalvonnan merkitys korostuu, niin palveluntuottajien avainhenkilöiltä edellytetään järjestäjän määrittelemän omavalvontaa käsittelevän verkkokurssin suorittamista. Oletettavaa on, että eri palveluntuottajia on maakunnan alueella runsaasti. Omavalvonnan lisäksi ohjauksessa ja valvonnassa korostuvat siksi digitaalinen, automatisoitu valvonta, huolellisesti laaditut sääntökirjat ja sopimukset sekä tarkoin määritellyt hoito- ja palveluketjut. Palveluntuottajilta edellytetään sellaisia laadunseuranta- ja raportointijärjestelmiä, että maakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada valvonnan suorittamiseksi tarvitsemansa tiedot. Palveluissa valvontaa suorittavat käytännössä myös asiakkaat, jotka voivat reklamoida saamastaan palvelusta palveluntuottajaa, järjestäjää tai valvontaviranomaista normaalien muistutus- ja kantelumenettelyjen sekä vapaiden palautekanavien keinoin. Asiakkaat ovat myös suoran valinnan ja asiakas-setelipalveluiden osalta vapaita vaihtamaan palveluntuottajaa, mikäli he ovat tyytymättömiä saamaansa palveluun.

15.1 Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: ennakolliseen ja jälkikäteen toteutettavaan valvontaan. Ennakollisen valvonnan päätavoite on pyrkiä ohjaamaan tuottajia toimimaan siten, että ongelmat voitaisiin ehkäistä jo ennalta. Tärkeimpiä ennakollisen valvonnan ja ohjauksen keinoja ovat huolellinen sääntökirjojen ja sopimusten laadinta, omavalvontasuunnitelmat, koulutus, neuvonta, järjestäjän selkeä ja ajantasainen viestintä sekä informaatio-ohjaus. Ennakollisen valvonnan menestyksekäs toteuttaminen perustuu hyvään, aktiiviseen vuoropuheluun palveluntuottajien kanssa. Järjestäjän ja tuottajien välille muodostetaan säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä, joissa käsitellään ajankohtaisia työnjakoon, hoitoketjuihin, järjestelmän yleiseen toimivuuteen yms. liittyviä kysymyksiä. Yhteistyöryhmä ei ole päätösvaltainen toimielin. Tuottajien


43

velvollisuus osallistua yhteistyöryhmän toimintaan määritellään palveluiden sääntökirjassa tai hankintasopimuksissa. Jälkikäteen toteutettavalla valvonnalla puututaan epäiltyihin tai jo havaittuihin epäkohtiin ja mahdollisiin sopimusrikkomuksiin. Maakuntaan rakennetaan systemaattinen valvontajärjestelmä, jossa valvonta suunnataan ennen kaikkea niihin tekijöihin, joiden katsotaan olevan keskeisessä roolissa maakuntastrategian ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen suhteen. Sekä etu- että jälkikäteisvalvonnassa yhteistyön merkitys järjestäjän ja muiden ohjausta ja valvontaa suorittavien viranomaisten kanssa korostuu. Palveluntuottajien valvonta organisoidaan ja resursoidaan niin, että palveluntuottajien toimintaan ja niiden tuottamiin palveluihin liittyvät mahdolliset epäkohdat, puutteet ja virheet havaitaan ja niihin puututaan välittömästi. Lähtökohtana on, että ilmoittautuessaan palveluntuottajaksi tai osallistuessaan maakunnan toteuttamaan kilpailutukseen, palveluntuottaja luovuttaa maakunnan kanssa tekemänsä sopimuksen valvontaoikeuden järjestäjälle. Järjestäjällä on vahva tulkintaoikeus sopimuksen toteutumisesta ja tuottajalle mahdollisesti asetettavista sanktioista. Järjestäjällä on myös oikeus sopimusehtojen yksipuoliseen muuttamiseen lainsäädännössä määritellyllä tavalla. Mahdollisten sopimuksiin kohdistuvien muutostarpeiden kohdalla pyritään ennakoitavuuteen sekä rakentavaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun tuottajien kanssa. Palveluntuottajien hyväksymisestä, ohjauksesta ja valvonnasta vastaavat palveluntuottajista riippumattomat maakunnan järjestämistehtävissä toimivat viranhaltijat. Tuottajien tapaan myös järjestäjällä on velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma ja raportoida vuosittain maakunnan palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta.

16 Alueellinen tienpito

16.1 Tienpito ja liikenne Valtion maanteiden tienpito järjestetään valtion erillisrahoituksella. Liikenteen hankinnat ja avustukset järjestetään maakunnan yleiskatteellisella rahoituksella. Ennen maakuntauudistusta liikenteen palvelujen hankinnat ja joukkoliikenteen valtionavustukset toteutetaan samalta momentilta eli jos toiseen käytetään enemmän, toiseen jää vähemmän.

16.1.1 Alueellinen tienpito Alueellisella tienpidolla varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen kunto. Tienpito on valtion maakunnalle antama toimeenpanotehtävä, jota maakunta toteuttaa erillisrahoituksella yhteistyössä valtion kanssa. Maantiet ovat valtion omaisuutta ja muodostavat tärkeän osan maakunnan liikennejärjestelmää. Toimintaa ohjaa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, hallitusohjelma, valtion talousarvio, palvelulle asetetut tavoitteet, muu liikennehallinnonalan informaatio-ohjaus, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, tienpidon ja liikenteen suunnitelma ja tienpitosopimus. Maakunta vastaa alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta Väyläviraston ohjauksen mukaisesti.


44

Tienpidon järjestäminen perustuu Väyläviraston ja maakunnan väliseen tienpitosopimukseen sekä muuhun informaatio-ohjaukseen. Informaatio-ohjaus tarkoittaa mm. valtakunnallisesti yhtenäisiä tienpidon toimintalinjoja, hankintaprosessin ohjausta ja hankinta-asiakirjoja. Väylävirasto päättää myös valtakunnallisesti yhtenäisin perustein maantieverkon eri osien luokituksen, mm. toiminnallisen luokituksen, talvihoitoluokituksen, päällysteiden ylläpitoluokituksen ja sorateiden hoitoluokituksen. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella on määritelty maantieverkon pääväylät, joilla on muuta maantieverkkoa korkeampi palvelutaso. Erilaiset luokitukset määrittävät palvelutasoa ja vaikuttavat myönnettävään rahoitukseen ja sen käyttöön. Esimerkiksi korkeimman talvihoitoluokan tiekilometrin kunnossapito maksaa enemmän kuin alempien luokkien kunnossapito. Väylävirasto osoittaa rahoituksen maakunnalle tienpitosopimuksessa sovittujen tienpidon tehtävien hoitamiseen. Tienpidon rahoitus on tienpitoalueelle osoitettavaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan erillisrahoitusta. Erillisrahoitteisena tienpito säilyy valtion vastuulla ja maakunta toimii toimeksiantotehtävään liittyvän sopimuksen mukaisesti. Menot ovat valtion menoja ja näkyvät valtion talousarviossa tienpidon momenteilla menoina. Tienpidon menot näkyvät valtion tilinpäätöksessä ja investoinnit aktivoidaan taseeseen. Investoinneissa syntyvä varallisuus on valtion taseessa. Lapin osalta tienpitoalue on näillä näkymin Lapin maakunnan alue. Muualla maassa tienpitoalue voi sisältää useita maakuntia. Tienpidon rahoituksella hankitaan tienpidon palvelut markkinoilla toimivilta yrityksiltä kilpailuttamalla. Työt hankitaan kilpailuttamalla erilaisia ja erin pituisia urakoita tai palvelusopimuksia. Käytössä on erilaisia hankinta- ja sopimusmalleja. Maakunta vastaa hankinnan suunnittelusta, tarjouspyyntöjen valmistelusta, kilpailuttamisen ja toimittajan valinnasta, työn aikaisen ohjauksesta ja valvonnasta, työn vastaanotosta ja takuutarkastuksista. Kunnossapidolla tarkoitetaan maanteiden välttämätöntä säännöllistä hoitoa ja korjausta, joilla varmistetaan väylien päivittäinen liikennöitävyys. Kunnossapitotehtäviä ovat mm. talvikunnossapito, päällysteiden uusiminen, siltojen peruskorjaus ja varusteiden ja laitteiden uusiminen. Maanteiden parantamisella (investoinneilla) tähdätään liikenteen palvelutason parantamiseen ja väylän toimivuuden parantamiseen. Rakennusurakat ovat parantamista, esimerkiksi uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen.

16.1.2 Liikenteen palvelujen hankinnat Valtion talousarviossa liikenteen palvelujen ja kehittämiseen osoitettua määrärahaa voidaan käyttää liikenteen palvelujen hankintoihin, liikenteen palvelujen käyttämisen tukemiseen, tai liikenteen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Julkinen liikenne toimii Lapissa pääosin markkinaehtoisesti. Liikennöitsijät suunnittelevat itse reittinsä ja aikataulunsa. Joukkoliikenneviranomainen tukee julkisen liikenteen tarjontaa hankkimalla täydentäviä liikenteen palveluita sellaisille yhteysväleille ja -aikatauluille, joilla se ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Pääasiassa viranomaisen hankkimat liikenteen palvelut ovat kuntakeskusten välistä julkista liikennettä ja aikataulullisesti se suunnitellaan tukemaan koululais-, asiointi- ja työmatkaliikennettä samalla pyrkien tukemaan alueen matkailuelinkeinoa mahdollisuuksien mukaan. Poikkeuksena Rovaniemen ja Meri-Lapin toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset, jotka suunnittelevat ja hankkivat julkista liikennettä toimialueillaan. Maakunta tekee päätöksen julkisen liikenteen järjestämisestä yleiskatteellisesta rahoituksestaan. Maakunnan järjestettäväksi tulevat myös kuntien lakisääteiset SOTE -kuljetukset ja KELA -kuljetukset.


45

Maakunta päättää julkisen liikenteen järjestämistavasta suhteessa markkinaehtoiseen liikenteeseen ja sen mahdollisesta yhdistämisestä edellä mainittujen lakisääteisten kuljetusten, tai muiden liikenteen palvelujen järjestämiseen. Halutessaan maakunta voi ottaa koko liikenteen palvelujen kokonaisuuden järjestettäväkseen (ml. julkinen reittiliikenne ja ed. mainitut lakisääteiset kuljetukset). Liiketeen palvelujen hankinnoilla tuotetaan alueen asukkaille ja muille liikenteen palvelujen käyttäjille, kuten elinkeinoelämälle, parempaa palvelutasoa kuin mitä pelkästään markkinaehtoisesti syntyy. Tämä korostuu erityisesti harvaan asutulla alueella. Viranomainen hankkii myös oman harkintansa perusteella liikenteen palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyötä, silloin kun voidaan nähdä sen parantavan alueen asukkaiden liikenteen palvelutasoa.

17. Kasvupalvelut

Kasvupalveluilla tuetaan Lapin yritysten ja elinkeinotoiminnan kasvua sekä kansainvälistymistä. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalveluiden avulla tuetaan ja ohjataan uusien työpaikkojen ja uusien työntekemisen tapojen syntymistä Lappiin sekä osaavan työvoiman saatavuutta. Kasvupalveluiden avulla saavutetaan elinvoimaisempi Lappi.

17.1 Palvelumuotoilu Palveluista riippuen palvelu joko muotoillaan kilpailuttamista varten tai määritellään palveluntuottajien hyväksymistä varten. Kilpailutettaessa noudetaan hankintalakia. Määrittelemällä kriteerit maakunta avaa palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua palveluntuottajiksi. Maakunta varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palvelujen tuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Maakunta voi palveluja koskevassa sopimuksessa tai palvelun tuottajan hyväksymistä koskevissa ehdoissa määritellä, millä tavoin palvelun tuottajan on:

1) noudatettava maakuntastrategiaa; 2) toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti; 3) noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä

varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa;

4) tallennettava asiakastiedot maakunnan nimeämiin valtakunnallisiin järjestelmiin ja 5) toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä. 6) tehdessään etua suovia hallintopäätöksiä koskee kasvupalvelun tuottajaa yleishallinto-

oikeudellinen lainsäädäntö.

17.2 Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen monihallinnollisuuden turvaaminen Työelämän muuttuessa nopeasti ja osaamisen hankkimisväylien moninaistuessa ja kansainvälistyessä korostuu ohjauspalvelujen laatu ja jatkumo asiakkaan näkökulmasta, kun hän siirtyy palvelusta toiseen. Tämän varmistamiseksi maakunta koordinoi Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen yhteistyötä maakunnassa. Yhteistyön koordinoinnin tavoitteena on tarjota asiakkaille osaavalla asiantuntijaverkostolla helposti saavutettavia, matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja


46

ohjauspalveluita (TNO-palveluita). TNO-palveluilla edistetään ja tuetaan elinikäistä oppimista ja urasuunnittelua. Maakunta koordinoi elinikäisen ohjauksen ja oppimisen verkostomaista toimintamallia. Toimintamallia toteutetaan neljällä tasolla ja siitä on sovittu yhteistyösopimuksella alueen elinikäisen ohjauksen toimijoiden kesken. Toimintamallin mukaisesti elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kehittämistä ohjaa maakunnallinen Lapin elinikäisen oppimisen johtoryhmä, jossa ovat maakunnan ohella edustettuina alueen koulutuksen järjestäjät. Yhteistyön koordinoimisesta vastaa maakunta Lapin ELO – Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän toiminnan kautta. Käytännön TNO-toimintaa koordinoi ohjaustyötä tekevien asiantuntijoiden TNO-palvelujen koordinaatioryhmä. Maakunnallisen kattavuuden varmistamiseksi verkostossa toimii TNO-palvelujen alueryhmiä, jotka ovat: Keski-Lapin alueryhmä, Länsi-Lapin alueryhmä, Itä-Lapin alueryhmä sekä saamelaisalueen alueryhmä.

17.3 Henkilöasiakkaan rekrytointipalvelut Palvelukuvaus Rekrytointipalveluissa tuotetaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, annetaan rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä sovitetaan yhteen työnhakijoita ja työnantajia. Maakunta tai palveluntuottaja laatii työnhakijan osaamis- ja työnhakuprofiilin, ohjaa työnhakijat työmarkkinoille, pyrkii aktiivisesti löytämään työnhakijalle sopivaa työtä ja työtä tarjoavalle osaavaa työvoimaa. Työtilaisuuksien ja työnhakijoiden yhteensovittaminen pitää sisällään työtarjousten tekemisen työnhakijoille ja työnhakijoiden esittelyn työnantajille. Rekrytointipalveluna voidaan järjestää myös muita työnhakua tukevia palveluita kuten työnhakuvalmennusta tai työhönvalmennusta. Kansainvälisenä rekrytointipalveluna tarjotaan tietoa EU-alueen työpaikoista. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Rekrytointipalveluiden minimipalvelut ovat tarjolla kaikille asiakkaille koko maakunnan alueella. Palvelua tarjotaan valtakunnallisesti. Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaille maksutonta. Palveluiden tuottaminen Maakunta voi halutessaan tuottaa rekrytointipalvelut itse, ostaa ne markkinoilta tai valita yhden tai useamman palveluntuottajan. Maakunta määrittää palvelulle laatukriteerit. Olennaista on palveluntuottajan vahva työmarkkinoiden tuntemus. Asiakas voi valita useista palveluntuottajista jotka laatuluokitellaan kerättävän asiakaspalautteen pohjalta.

17.4 Henkilöasiakkaan osaamisen kehittämispalvelut Palvelukuvaus Henkilöasiakkaan osaamisen kehittämispalvelut edistävät henkilöasiakkaiden ammatillisia valmiuksia ja parantavat heidän työllistymismahdollisuuksia. Henkilöasiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta, edistävät yritystoimintaa ja kansainvälistymistä. Osaamispalveluilla kehitetään henkilöasiakkaiden osaamista siten, että mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työpaikka tai valmiudet toimia yrittäjänä paranevat. Samalla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta sekä uuden yritystoiminnan syntymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.


47

Palveluihin sisältyy kasvupalvelukoulutus, joka sisältää yrityslähtöistä täydennys-, muunto- ja lisäkoulutusta, yrittäjyyskoulutusta, kotouttamiskoulutusta sekä yritysten kanssa yhdessä hankittavaa yhteishankintakoulutusta (pl. koulutukset, joiden tavoitteena on tutkinnon tai sen osan suorittaminen). Kasvupalvelukoulutusten hankinta perustuu myös ennakointitietoon. Opiskelijoiden valinnasta vastaa maakunta.

Palvelun saatavuus ja saavutettavuus Osaamisen kehittämispalveluiden minimipalvelut ovat saatavilla kaikille asiakkaille koko maakunnan alueella. Palveluita järjestetään maakunnan alueella monikanavaisia opetusmenetelmiä (esim. verkko-opetus) hyödyntäen. Koulutustarjonta rakennetaan henkilöasiakkaiden ja työelämän tarpeiden pohjalta.

Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Palvelujen tuottaminen Maakunta ostaa osaamisen kehittämisen palveluja markkinoilta. Maakunta määrittää kunkin palvelun laatukriteerit palvelukohtaisesti, asiakas voi valita useista palveluntuottajista riippuen hankintamenettelystä (esim. puite- tai kapasiteetti). Palveluntuottajat laatuluokitellaan asiakaspalautteen pohjalta. Palveluiden laatua voidaan arvioida esim. sähköisen palautejärjestelmän avulla. Tavoitteena asiakkaan osaamisen lisääntyminen, joka vastaa työelämän tarpeita ja johtaa työllistymiseen.

Maakunta voi myöntää yksittäiselle asiakkaalle palvelusetelin pienimuotoisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin.

17.5 Henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut

Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut sisältävät toimia, joilla tuetaan henkilöasiakasta ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työelämään sijoittumisessa, urasuunnitelman teossa ja elinikäisessä oppimisessa sekä siirtymävaiheen sujuvuudessa. Palvelu sisältää asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnin sekä henkilökohtaista ohjausta. Tarvittaessa uraohjauksessa voidaan hyödyntää psykologisia arviointimenetelmiä ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen, osaamisen sekä soveltuvuuden selvittämiseksi.

Palvelukuvaus Henkilökohtaisen ohjauksen avulla asiakasta autetaan tunnistamaan edellytyksiään, oppimisvalmiuksiaan, soveltuvuuttaan ja ammatillisia tavoitteitaan ja arvioimaan niitä suhteessa koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Työnantaja-asiakkaiden näkökulmasta tuetaan osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuutta.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelujen minimipalvelut ovat saatavilla koko maakunnan alueella. Palvelu järjestetään henkilökohtaisena palveluna mm. digitaalisia palveluita hyödyntäen.


Palveluiden tuottaminen


48

Maakunta tuottaa itse ja siirtää markkinoille tarkoituksenmukaisuusharkinnan pohjalta asteittain vuodesta 2021 alkaen maakunnan resurssit huomioiden. Palveluja voidaan pilotoida kokeiluluonteisesti vuodesta 2019 alkaen tarkoituksenmukaisuusharkinnan mukaan. Asiakas voi valita useista palveluntuottajista, jotka laatuluokitellaan kerättävän asiakaspalautteen pohjalta.


17.6 Henkilöasiakkaan muut palvelut

Henkilöasiakkaiden muilla palveluilla kehitetään asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja tuetaan asiakkaan nopeaa siirtymistä työmarkkinoille. Nämä palvelut ovat esimerkiksi työnhakuvalmiuksia lisäävät palvelut, uralle ja työhön valmentavat palvelut sekä asiantuntija-arvioinnit.

Palvelukuvaus Palvelut pitävät sisällään muun muassa työnhakutaitojen lisäämistä, oman osaamisen tunnistamista, yrityskontaktointia, ammattitaito- ja osaamiskartoituksia sekä yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointia.

Työnhakuvalmennuksissa kehitetään henkilöasiakkaan työnhakutaitoja sekä vahvistetaan kykyjä ja taitoja tunnistaa ja markkinoida omaa osaamistaan. Palveluissa laaditaan työnhakuun liittyvät dokumentit (mm. hakemus ja CV) sekä harjoitellaan työhaastatteluja ja toteutetaan yrityskontaktointia.

Uralle ja työhön valmentavissa palveluissa annetaan henkilöasiakkaalle tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.

Asiantuntija-arviointeja ovat ammattitaito- ja osaamiskartoitukset, yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointi, maahanmuuttajan alkukartoitus (kts. kohta xx.xx). Arvioinnissa annetaan asiakkaan osaamisen tasosta realistinen kuvaus sekä tunnistetaan osaamisen kehittämistarpeita.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Saatavilla monikanavaisesti maakunnan alueella.


Palveluiden tuottaminen Palveluiden hankkiminen on maakunnan harkinnassa. Maakunta ostaa palvelut markkinoilta tai valitsee palveluntuottajan.


17.7 Yritysasiakkaan palvelut


49

Kasvupalvelut sisältävät yritystoimintaa ja yrittäjyyttä edistäviä palveluita, liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyviä neuvonta- ja valmennuspalveluita sekä innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämistä.

17.7.1 Rekrytointipalvelujen järjestäminen Palvelukuvaus Yritysten ja muiden työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta varmistetaan muun muassa ratkaisemalla yritysten ja työnantajien rekrytointiongelmia. Yritysten rekrytointipalvelut pitävät sisällään työnvälityksen keskeiset toimet rekrytoiville tahoille, kuten ehdokasasettelut, työtarjousmenettelyt ja yrityksille yksilöllisesti räätälöidyt rekrytointitilaisuudet (ks. kohta xx xx). Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Rekrytointipalvelut ovat tarjolla koko maakunnan alueella kaikille yritys- ja työnantaja-asiakkaille. Asiakasmaksut Täydentyy myöhemmin. Palveluiden tuottaminen Maakunta voi tuottaa halutessaan itse tai valita palveluntuottajan. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

17.7.2 Rekrytointilaisuudet ja –tapahtumat Palvelukuvaus Rekrytointitilaisuuksiin ja –tapahtumiin kuuluvat yritys- ja työnantaja-asiakkaiden sekä henkilöasiakkaiden kohtaamistilaisuudet sekä palvelujen markkinointiin jatai osaamisen kehittämiseen liittyvät tapahtumat. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi yksilöllisesti yhdelle tai useammalle työnantajalle räätälöidyt tilaisuudet ja infot, joihin kutsutaan työnhakijoita rekrytointitarpeiden ja –toiveiden mukaisesti. Tilaisuudet voivat olla myös yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä messuja eri puolilla maakuntaa tai Suomea sekä EU/ETA-alueella järjestettäviä messuja ja –tapahtumia. Tapahtumia voidaan järjestää myös virtuaalisesti. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Asiakasmaksut Palveluiden tuottaminen Maakunta voi halutessaan tuottaa tapahtumia itse tai ostaa tapahtumajärjestelyistä osan tai kokonaisuuden tai järjestää tapahtuma yhteistyössä eri alueen toimijoiden kanssa.

17.7.3 Osaamispalvelut Palvelukuvaus: Osaamispalveluilla turvataan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta sekä edistetään yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Osaamispalveluja järjestetään kasvupalvelukoulutuksina, joiden avulla kehitetään yrityksen tulevaa tai olemassa olevaa henkilöstöä sekä yleensä työvoiman osaamista yritysten ja muiden työnantajien tarpeisiin. Koulutus sisältää


50

työelämä- ja yrityslähtöistä täydennys-, muunto- ja lisäkoulutusta, yrittäjyyskoulutusta, kotouttamiskoulutusta sekä yritysten kanssa yhdessä hankittavaa yhteishankintakoulutusta (pl. koulutukset, joiden tavoitteena on tutkinnon tai sen osan suorittaminen). Kasvupalvelukoulutusten hankinta perustuu myös ennakointitietoon. Opiskelijoiden valinnasta vastaa maakunta. Osaamispalveluiden pohjalla on joko maakunnan tai palveluntuottajan tekemä arvio työnhakija-asiakkaan palvelutarpeesta ja osaamiskartoituksesta. Yrittäjyyskoulutuksilla edistetään alkavan yrittäjän liiketoiminnan käynnistymistä, jalostumista ja elinvoimaa. Maakunta vastaa palveluntuottajien hankinnasta, kilpailutuksesta ja opiskelijavalinnasta sekä koulutuksen aikaisesta yhteydenpidosta yritykseen ja opiskelijoihin sekä opiskeluun liittyvistä merkinnöistä ja koulutustukeen liittyvistä työvoimapoliittisista lausunnoista. Koulutukset integroidaan valtakunnallisen ja alueellisen tarjonnan kanssa. Maakunta määrittää kunkin palvelun laatukriteerit palvelukohtaisesti, asiakas voi valita useista palveluntuottajista riippuen hankintamenettelystä (esim. puite- tai kapasiteetti). Palveluntuottajat laatuluokitellaan asiakaspalautteen pohjalta. Palveluiden laatua voidaan arvioida esim. sähköisen palautejärjestelmän avulla. Tavoitteena asiakkaan osaamisen lisääntyminen, joka vastaa työelämän tarpeita ja johtaa työllistymiseen. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Osaamispalvelut ovat saatavilla Lapin kaikille yritys- ja työnantaja-asiakkaille sekä yrittäjäksi aikoville lainsäädännön ja maakunnan määrittelemien kriteerien pohjalta. Palveluita järjestetään maakunnan alueella monikanavaisia opetusmenetelmiä (esim. verkko-opetus) hyödyntäen. Koulutustarjonta rakennetaan henkilöasiakkaiden ja työelämän tarpeiden pohjalta. Asiakasmaksut Palvelu on henkilöasiakkaalle maksuton. Työnantaja-asiakkaalle määräytyy maksuosuus koulutuksen kokonaishinnasta. Palveluiden tuottaminen Maakunta voi halutessaan arvioida palvelutarpeen itse tai valita tähän palveluntuottajan. Palvelun tuottaa maakunnan valitsema palveluntuottaja. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista. Osaamispalvelut hankitaan markkinoilta. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

17.7.4 Yritysten kehittämispalvelut Palvelukuvaus Yritysten kehittämispalveluiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja tukea niiden kasvua asiantuntijapalveluiden avulla. Palvelut nopeuttavat pk-yrityksissä tapahtuvaa kehittämistyötä sekä tarjoavat asiantuntevaa apua kehittämistyön osumistarkkuuden rakentamisessa. Kehittämispalvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden kasvupalvelukokonaisuuteen liittyvien palvelujen kanssa (esim. rahoituspalvelut) yrityksen kokonaisvaltaisen palvelun varmistamiseksi. Palvelut kohdentuvat pk-yrityksiin, joilla on toimipiste Lapin maakunnassa ja kehittämistyön tulokset kohdentuvat maakuntaan.


51

Maakunta vastaa yritysten kehittämispalveluiden suunnittelusta, hankinnasta sekä palvelun myöntämisestä. Palveluiden toteuttaminen ostetaan palveluntuottajilta. Maakunta kerää palveluihin liittyvää asiakaspalautetta, jota hyödynnetään mm. laadunseurannassa.

Palvelun menetelmiä ovat muun muassa asiakkaiden yhteydenotot joko suoraan tai seudullisen yrityspalveluverkoston kautta, proaktiivinen lähestyminen mm. hyödyntäen erilaisia kehittämiseen aktivoivia tilaisuuksia ja tapahtumia, yrityskäynnit ja niiden kautta syntyneet toimeksiannot sekä asiakkuussuhteet. Palvelu toteutetaan tiiviissä verkostoyhteistyössä mm. seudullisten yrityspalveluiden kanssa, jotta yritysasiakkaan toive “yhden luukun periaatteesta” saataisiin toteutumaan mahdollisimman hyvin.

Asiakasmaksut Ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia. Asiakas maksaa omavastuuosuuden yritykselle erikseen räätälöidyissä konsultointi- ja koulutuspalveluista.


17.8 Julkiset hallintotehtävät

17.8.1 Asiakkaan työllistymisen edistäminen ja yritysten työllistämisedellytyksien lisääminen

palkkatuella

Palvelukuvaus Maakunta voi myöntää palkkatukea työnantajalle työttömän henkilöasiakkaan työllistämiseksi. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen käyttäminen perustuu asiakkaan työttömän henkilöasiakkaan palvelutarvearvioon ja voimassaolevaan kasvupalveluasiakkaan suunnitelmaan.

Palvelu sisältää palvelutarvearvioinnin, suunnitelman laatimisen, palkkatukihakemuksen käsittelyn, tuen myöntämisen kriteerien ja myöntämisedellytysten täyttymisen selvittämisen sekä palkkatukipäätöksen ja työnantajan informoinnin sekä palkkatuen maksatuksen. Tehtävään kuuluu tarvittaessa päätös palkkatuen keskeyttämisestä tai päättämisestä. Palkkatuen myöntämisen edellytyksistä säädetään laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelujen rahoittamisesta.


Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Palkkatukipäätöksen tekeminen ja maksatus sekä mahdollinen keskeyttäminen ja päättäminen on julkinen hallintotehtävä.



52

17.8.2 Asiakkaan työllistymisen ja yrityksen osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen

työkokeilulla Palvelukuvaus Työkokeilua käytetään henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Palvelu sisältää ohjauskeskustelun, sopimuksen tekemisen sekä työantajan antaman arvion käsittelyn työkokeilun päätyttyä. Asiakas ohjataan työkokeiluun palvelutarvearvioinnin perusteella. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella työttömän henkilöasiakkaan palvelutarvearvioinnin ja suunnitelman perusteella. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

17.8.3 Yritystoiminnan käynnistämistä tukevat palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut pitävät sisällään yritystoimintaa suunnittelevan ja käynnistämistä aloittavan asiakkaan neuvonnan ja ohjauksen sekä starttirahaan liittyvän valmistelun. Palvelukuvaus Asiakkaalle annetaan neuvontaa ja ohjausta eri yritystoiminnan käynnistymisen vaihtoehdoista, sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden mahdollisuuksista, yritystoiminnan aloittamisen vaikutuksesta työttömyysturvaan, työkokeilusta yrittäjyyteen, starttirahan hakemiseen ja maksatukseen liittyvistä asioista. Asiakkaita ohjataan yrittäjyyskoulutuksiin ja –valmennuksiin sekä ohjataan muille aloittavan yrittäjän palveluita antaville kumppaneille (pankit, Finnvera, kuntien elinkeinotoimet ja kehittämisyhtiöt, PRH ym.). Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

17.8.4 Muutosturvapalvelut Muutosturvapalvelut ovat maakunnan julkisiin hallintotehtäviin kuuluvia palveluja joita määrittää lainsäädäntö. Muutosturvapalvelut tarjoavat tuotannollista ja taloudellisista syistä irtisanottujen tai lomautettujen henkilöiden sekä työantajien ohjausta ja neuvontaa sekä toimenpiteiden suunnittelua. Irtisanomistilanteissa kartoitetaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa palvelujen tarve, sovitetaan palvelut yhteen työantajan kustantamien palvelujen kanssa. Työantajia avustetaan


53

työllistymistä edistävien toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palveluun kuuluu työttömyysetuuksiin, työllistymismahdollisuuksiin ja työnhakijoille suunnattujen palveluihin kuuluva neuvonta, ohjaus sekä tarvittaessa yrityskohtaiset erillistehtävät työstä työhön siirtymiseen.

Irtisanomisitilanteissa palvelu edellyttää verkostomaista yhteistyötä eritoimijoiden kuten ao. Työnantajaa koskevien eri puolella Suomea toimivien maakuntien muutosturvapalveluista vastaavan verkoston kesken, ministeriöiden kesken, kuntien, elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, ammattiliittojen ja työttömyyskassojen, eläkelaitosten, Kelan, yrityksen työterveyshuollon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Muutosturvan toimintamalliin on integroitu Euroopan globalisaatiorahaston suuriin rakennemuutostilanteisiin myöntämä aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitustuki, mikäli irtisanomistilanne on johtanut yli 500 työntekijän irtisanomiseen liittyen globalisaatioon tai maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelun on tarjolla koko maakunnan alueella. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen.

17.8.5 Työttömyysetuuden seuraamusjärjestelmään liittyvät lausunnot ja päätökset Palvelukuvaus Työttömyysetuusjärjestelmään tulee muutos, kun maakuntien aloittaessa toimintansa osa työttömyysturvatehtävistä siirtyy työttömyysetuuden maksajille eli Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Tällöin lausunnot/päätökset työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittista edellytyksistä siirtyvät maksajille. Työttömyysetuuden seuraamusjärjestelmään liittyvät tehtävät ovat maakunnan viranomaistehtävä. Seuraamustehtäviin liittyvät lausunnot ja päätökset ovat kasvupalvelujen henkilöasiakkaan työttömyysetuuteen liittyvien velvollisuuksien seuraamustehtäviä. Tehtävä sisältää työttömyysturvalain pohjalta asiakkuuden aikana tai tietyissä tilanteissa ennen asiakkuuden alkamista tapahtuvan työvoimapoliittisesti moitittaviin menettelyihin liittyvät seuraamuslausunnot ja/tai -päätökset. Työvoimapoliittiset lausunnot ja työttömyysturvapäätökset annetaan voimassaolevaa työttömyysturvalainsäädäntöä noudattaen. Prosessiin kuuluu asiakkaan kuuleminen (selvityspyyntö), tarvittavien lisäselvitysten hankkiminen, asian käsittely ja ratkaiseminen eli työvoimapoliittisen lausunnon tai päätöksen antaminen maksajalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa lausuntoon tai päätökseen tehtävään kuuluvat oikaisupyynnöt ja valitusvastineet asiakkaan pyytäessä uudelleenkäsittelyä tai valittaessa työttömyysturvapäätöksestään. Kun palveluntuottajat tuottavat kasvupalveluja, maakunnan ja palveluntuottajien välisen tiedonvaihdon toimivuus asiakkaiden työttömyysetuuksiin liittyen on varmistettava. Maakunnalla on myös valvontavastuuta palveluntuottajien toimintaan työttömyysturva-asioissa. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Koskee kaikkia maakunnan kasvupalvelujen työttömyysetuutta hakevia henkilöasiakkaita.


54

Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii maakunnan liikelaitos.

Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin

17.8.6 Matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset

Palvelukuvaus Maakunnan vastuulle kuuluu asiakkaan työnhaun, kasvupalvelujen haastattelumatkojen ja erityistapauksissa asiointimatkojen korvaukset, mikäli nämä korvaukset ovat tulevassa lainsäädännössä kasvupalveluita koskien. Korvauksia voidaan maksaa työnhakuun liittyvien haastattelumatkojen ja yöpymiskustannusten korvaamiseksi. Prosessiin kuuluu hakemuksen käsittely ja niihin liittyvien rahoituspäätöksen tekeminen.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Korvaukset koskevat kaikkia maakunnan kasvupalvelujen henkilöasiakkaita, joilla on lainsäädännön pohjalta oikeus tai mahdollisuus hakea ko. korvauksia.



17.8.7 Ratkaisut työttömyysetuudella tuettuihin omaehtoisiin opintoihin

Omaehtoisen opiskelu työttömyysetuudella edistää henkilöasiakkaiden ammattitaidon kehittymistä ja ylläpitämistä. Tämän lisäksi työttömyysetuudella tuetun opiskelun tavoitteena on parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja parantaa mahdollisuutta saada töitä tai säilyttää työpaikka. Pääpaino on lyhytkestoisissa ja työmarkkinoille sijoittumista edistävissä opinnoissa.

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun opiskelijavalinnasta vastaa koulutuspalvelun tuottajat ja henkilöasiakkaat hakeutuvat opintoihin omatoimisesti. Omaehtoinen opiskelu parantaa maakunnan mahdollisuuksia saada ammattitaitoista työvoimaa, motivoi henkilöasiakkaita jatkokouluttautumaan ja edistää yritystoiminnan aloittamista.

Palvelukuvaus Omaehtoisten opintojen tarkoitus on parantaa työnhakija-asiakkaiden ammattitaitoa ja osaamista. Omaehtoisten opintojen tukemisen harkinta perustuu koulutustarpeen arviointiin. Omaehtoisen opiskelun edellytyksenä on, että työnhaun käynnistänyt henkilöasiakas on täyttänyt 25 vuotta (pl. asiakkaiden osalta, jotka opiskelevat kotoutumislain mukaisissa omaehtoisissa opinnoissa).

Opintojen tulee olla päätoimisia. Opintojen tulee johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa tai korkeakoulussa tai mainittujen tutkintojen osien suorittamiseen. Tämän lisäksi voivat olla myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta.


55

Ratkaisu omaehtoisten opintojen tukemisesta tehdään arvioimalla henkilöasiakkaan koulutustarvetta ja opintojen tarkoituksenmukaisuutta. Maakunta tekee ratkaisun asiakkaan omaehtoisten opintojen soveltuvuudesta suoritettavaksi työttömyysetuudella. Opinnoista tulee sopia ennen niiden alkamista maakunnan kanssa. Maakunta antaa tiedotteen tai työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle opintojen mahdollisesta tukemisesta. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelun saatavuus perustuu toimivien oppilaitosten ja niihin verrattavien palveluntuottajien (esim. Kolmannen sektorin toimijat) koulutustarjontaan. Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella yli 25-vuotiaille kasvupalvelujen henkilöasiakkaille sekä kotoutuja-asiakkaille ilman ikärajaa. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Maakunnan vastuulla on ratkaista opintojen tukeminen työttömyysetuudella, päättää mahdollisesta opintojen tukemisen keskeyttämisestä ja seurata opintojen etenemistä. Palveluntuottajina toimivat oppilaitokset. Oppilaitoksilla on velvollisuus ilmoittaa opintojen aikaisista muutoksista. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin. Asiakasmaksut Omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella ei peritä asiakasmaksua. Henkilöasiakas vastaa opiskelusta koituvista kustannuksista.

17.8.8 Asiakkaiden ohjaus valtionosuusrahoitteisiin työvoimakoulutuksiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien työvoimakoulutukset edistävät henkilöasiakkaiden ammatillisia valmiuksia sekä parantavat he työllistymismahdollisuuksia. Valtionosuusrahoitteiset työvoimakoulutukset edistävät työllisyyttä ja työvoiman saatavuutta mahdollistamalla tutkintojen osien päivityksen ja uusien ammatillisten tutkintojen suorittamisen. Palvelukuvaus Palveluohjaus valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen tehdään joko maakunnan tai palveluntuottajan tekemän palvelutarpeen tai osaamisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa on saatettu käyttää hyödyksi osaamiskartoitusta. Opiskelijaksi voidaan valita henkilöasiakas, joka on soveltuva koulutukseen ja jolla on maakunnan toteama koulutustarve. Ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävään koulutukseen ja yrittäjyyskoulutukseen valittavalta edellytetään lisäksi, että henkilö on soveltuva tehtäviin, joihin koulutus antaa valmiuksia. Alle 20-vuotias voidaan valita ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävään koulutukseen vain, jos koulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista tai muutoin tarkoituksenmukaista omaehtoisena opiskeluna. Opiskelijoiden valinnasta valtionosuusrahoitteisiin työvoimakoulutuksiin vastaa maakunta. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella kaikille kasvupalvelujen henkilöasiakkaille. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen Asiakasmaksut


56

Valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus on henkilöasiakkaille maksutonta. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

17.8.9 EURES (European Employment Services) Eures tarjoaa tietoa EU/ETA-alueen työmarkkkinoista ja neuvontaa työllistymiseen sekä ohjausta mm. sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä. Palveluiden tavoitteena on edistää työmarkkinoiden kohtaantoa. Palvelua säätelevät EU-tasoiset asetukset säädökset. Palvelua tarjotaan yli maa- ja maakuntarajojen. Eures-verkostoa koordinoi kansallinen koordinaatiotoimisto (työ- ja elinkeinoministeriö). Palveluverkostoon kuuluvat eri maiden työllistymisestä vastaavat julkishallinnot sekä yksityiset toimijat, jotka toimivat verkostossa julkisen palvelun kumppaneina. Palvelukuvaus Palvelu on monikanavaisesti tuotettua neuvontaa ja tietoa (Eures-portaali) eurooppalaisista työmarkkinoista, työssäolevien suomen kielen koulutusta, kansainvälistymiskoulutusta sekä verkossa toimiva rekrytointimessuja eri puolilla Eurooppaa. EU-alueelta tuleville, työttömyysturvansa määräaikaisesti Suomeen siirtäville työnhakijoille on EU-asetusten mukaisesti järjestettävä asiakasneuvonta.

17.8.10 Kotouttaminen Palvelukuvaus Maakunta järjestää alueellaan kasvupalveluna kotoutumislain mukaisia kotoutumista edistäviä palveluja sekä kotoutumiskoulutusta kasvupalvelukoulutuksena. Maakunnan tulee huolehtia asiakasryhmien palvelukartoituksesta ja sen myötä huolehtia mm. henkilöasiakkaille kotoutumista tukevasta neuvonnasta. Maakunta vastaa maahanmuuttajalle tehtävästä alkukartoituksesta, jonka perusteella arvioidaan maahanmuuttajan tarve kotoutumissuunnitelman laatimiselle. Maakunta ohjaa tehdyn palvelutarvearvion mukaisesti kotoutumista edistäviin palveluihin. Maakunta huolehtii osaltaan myös palveluiden yhteensovittamisesta kasvupalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntien palveluiden ja muiden mahdollisten yhteistyötahojen kesken. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu myönnetään kaikille lainsäädännössä määritellyille maahanmuuttaja/kotoutumisasiakkaille palvelutarpeen mukaisesti. Palveluiden tuottaminen Maakunta tuottaa palvelut voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin


57

17.8.11 Työllistämisvelvoite

Palvelukuvaus Oikeus palveluun tai työntekomahdollisuuteen edellyttää työllistämistä edistävän kuntoutuksen tai työvoimakoulutuksen tarjoamista työllistämisvelvoitteen perusteella tai lain määrittämille asiakaskohderyhmille lain määrittämin ehdoin.

1) Maakunta turvaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden työllistymistä edistäväänkuntoutukseen, kasvupalvelukoulutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensapalkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta.

2) Maakunta turvaa 60 vuotta täyttäneelle työnhakijalle mahdollisuuden työttömyysturvalaissatarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun työnantajankuin kunnan palveluksessa, jos työnhakijan oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyisienimmäisajan takia).

Mikäli työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa kuntoutusta, palvelua tai palkkatuettua työtä muualla, hänen kotikuntansa on maakunnan osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus. Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä.

Palvelu sisältää työttömän henkilöasiakkaan palvelutarvearvioinnin, työnteko-, koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen, niihin liittyvät prosessit, palkkatuentuen myöntämisen kriteerien ja myöntämisedellytysten täyttymisen selvittämisen, ilmoituksen kotikuntaan, palkkatukihakemuksen käsittelyn sekä palkkatukipäätöksen ja työnantajan informoinnin sekä palkkatuen maksatuksen.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella laissa määritellylle kohdejoukolle.



17.8.12 Työolosuhteiden järjestelytuki

Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssäolevan vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia ja hankinnasta tai muutoksesta työantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua.

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelu on tarjolla koko maakunnan alueella asiakkaille, joilla on lainsäädännön pohjalta mahdollisuus hakea ko. tukea.



58

Maakunta tuottaa palvelut olemassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Arvio palvelun käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.

18. Yritysten neuvonta- ja ohjauspalvelut

Palveluun kuuluu yritysten neuvonta- ja ohjaus yritysten kasvuun liittyvissä palvelutarpeissa. Palveluun sisältyy palvelutarpeen arviointia sekä ohjaus tarvittaviin jatkopalveluihin (maakunnalliset tai valtakunnalliset kasvupalvelut, muiden toimijoiden palvelut). Neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutetaan monikanavaisesti tiiviissä yhteistyössä seudullisten yrityspalvelutoimijoiden sekä maakunnallisen ja valtakunnallisen kasvupalvelun kanssa. Tavoitteena on, että asiakas kokee saavansa palvelun mahdollisimman joustavasti, asiantuntevasti ja ilman “pompottelun” -tunnetta. Palvelut ovat saatavilla tasalaatuisesti koko maakunnan alueella. Palvelua tarjotaan niin puhelimitse, digitaalisin ratkaisuin sekä myös henkilökohtaisten tapaamisten kautta.

19. Alueidenkäytön palvelut Palvelukuvaus Palveluiden tehtävänä on maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista, avustukset rakennusperinnön hoitoon, sekä ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Palvelukokonaisuus tukee maakunnan ja kunnan kehittämistä, maakunnallisen identiteetin edistämistä, vesistöjen ja pohjavesien hyvän tilan edistämistä, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön edistämistä, maakuntaa koskevien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden laatimista sekä liikennepalveluiden järjestämistä. Lapin maakunnalla on yhteistä rajaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa, joten alueiden käytöllä on kansainvälisiä tehtäviä, kuten kv-kuulemismenettelyt, suunnitelmien yhteensovittaminen sekä erilaiset yhteistyöryhmät ja kansainväliset hankkeet. Maakunta voisi lisäksi hoitaa kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen.

19.1 Maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu Maakunnan tehtävänä on maakuntakaavan laatiminen, maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntastrategia ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava.


59

Maakunnan tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan ylin päättävä toimielin. Maakuntakaavan valmistelua ohjaamaan on asetettava maakunnan ja kaava-alueen kuntien yhteistyöryhmä, jossa on alueen kunkin kunnan ja maakunnan nimeämiä jäseniä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin sekä

liikennejärjestelmän toimivuuteen; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Merialuesuunnitelma laaditaan aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Merialuesuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat ne maakunnat, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä, mm. Lapin maakunta. Maakuntien tulee valmistella merialuesuunnitelma yhteistyössä. Merialuesuunnitelmat on sovitettava yhteen. Suunnittelussa otetaan huomioon Ruotsin merialuesuunnitelma. Suunnittelussa noudatetaan naapurivaltion kuulemismenettelyä. Maakunta osallistuu Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkaryhmään ja muihin yksittäisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Maakuntastrategia on maakuntavaltuuston ohjausväline maakunnan johtamisessa. Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Tarkoituksena on varmistaa maakunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena sekä maakunnan strategisen suunnittelun ja taloussuunnittelun liittämistä tarkoituksenmukaisella tavalla toisiinsa. Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palvelujen osalta. Maakuntastrategia perustuu arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Maakuntastrategia linjaa muun muassa alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittämisen.

19.2 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Maakunnan, alueen kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien tulee harjoittaa ennakoivaa ja vuorovaikutteista yhteistyötä alueidenkäytön suunnittelussa. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen koostuu maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tehtävistä, jotka koskevat muun


60

muassa maakunnan roolia kuntien kaavaprosesseissa. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen sisältää muun muassa seuraavia tehtäviä: 1. Maakunnan ja kuntien yhteistyö alueiden käytön suunnittelussa

Maakunta ja alueen kunnat harjoittavat ennakoivaa ja vuorovaikutteista yhteistyötä alueidenkäytön suunnittelussa. Tavoitteena on ennakkoon sovittava ja ratkaisuhakuinen yhteistyö. Maakunnan ja kunnan kesken järjestetään tarpeen mukaan tai vähintään kerran valtuustokaudessa keskustelu ajankohtaisista alueidenkäytön kysymyksistä. Keskustelujen sisältö voi koskea esimerkiksi maakunta- ja kuntakaavoituksen suhteeseen liittyviä kysymyksiä, tai alueidenkäytön kehityksen seurantaa sekä yhteistyön tarpeita ja tapoja. Kuntien kanssa käytävien neuvotteluiden tueksi voidaan käyttää alueidenkäytön seurannasta syntynyttä tietoa ohjaamaan kuntien maankäyttöä ja antamaan kunnille tilannekuvia ja tulevaisuuden kehityssuuntia toimintaympäristössä tapahtuvista maankäytöllisistä ilmiöistä. Maakunta toimii keskustelujen kokoon kutsujana omasta tai kuntien aloitteesta. Keskustelut voidaan tarpeen mukaan käydä kuntakohtaisina tai kerralla useamman kunnan kanssa.

2. Lausuntojen antaminen

Maakunta antaa lausuntoja kuntien yleis- ja asemakaavoista, naapurimaakunnan maakuntakaavoista, kuntien rakennusjärjestyksistä, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista luvista, sekä maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista ja ohjelmista maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa tarkemmin säädetyllä tavalla. Lisäksi maakunta antaa lausuntoja YVA:sta, luonnossuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista, luonnonvarasuunnitelmista, kaivosluvista, sekä valtakunnallisista suunnitelmista ja strategioista.

3. Neuvottelut

Maakunta ja kunta järjestävät viranomaisneuvotteluja valmisteltaessa yleis- tai asemakaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Lisäksi maakunta ja kunta käyvät työ- ja ennakkoneuvotteluja kuntien kaavoitustoimien kanssa.

4. Koulutukset ja asiantuntija-apu

Kuntakaavoituksen edistämiseksi maakunnan tehtävänä on tarjota alueen kunnille asiantuntija-apua ja ajankohtaiskoulutusta sekä osallistua ennakolliseen viranomaisyhteistyöhön ja kaavoitustoimen kehittämishankkeisiin. Maakunta tarjoaa asiantuntija-apua myös yksityisille kunnan asukkaille alueidenkäytön asioissa.

19.3 Alueidenkäytön seuranta Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty maakunnan seurantatehtävä, joka koskee alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurantaa maakunnan alueella. Maakunnan on toimitettava seurantatiedot ympäristöministeriölle. Seuranta sisältää muun muassa kuntien maakunnille toimittamien päätösten kokoamisen. Kunnan on lähetettävä rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös ja rakennusjärjestys, yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös, voimaan tullut yleiskaava ja asemakaava, sekä poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu tiedoksi maakunnalle.


61

Alueidenkäytön seurannassa syntyy kuntien alueidenkäytön edistämiseen tarvittavaa perustietoa, jota voidaan analysoida ja tuoda niin kuntien kuin kansalaisten tietoisuuteen sekä maakunnan päätöksentekoon ja sen eri prosessien tueksi. Kuntien alueidenkäytön edistämistä voidaan suorittaa myös tiedolla ohjaamisen keinoin ja siinä alueidenkäytön seurantatiedoilla on suuri rooli. Alueidenkäytön seurannalla on selkeä yhdyspinta maakunnan tiedolla johtamisen prosessiin. Muutoksenhaku Maakunnalla on muutoksenhakuoikeus kuntien päätöksiin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla.

19.4 Rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistäminen Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi voitaisiin siirtää kunnista rakennusvalvonnan tehtävät. Lapissa kuntien rakennusvalvonnan tehtäviä ei siirretä maakunnalle. Maakunnan tehtävänä on asiantuntija-avun tarjoaminen ja ajankohtaiskoulutuksen järjestäminen kuntien rakennusvalvonnoille, sekä muun muassa rakennusvalvontojen yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Kunnille tarjotaan neuvontaa rakennusvalvonnan toiminnan tukemiseen.

19.5 Rakennetun kulttuuriympäristön hoidon edistäminen Maakunnat myöntävät vuosittain avustuksia yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Maakunnat antavat myös asiantuntevaa korjausneuvontaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen säilyttävään korjaamiseen. Rakennusperinnön hoidon avustuksia voidaan hakea korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen säilymistä, rakennuksen pihapiirin tai muun välittömän ympäristön kunnostamiseen sekä muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Avustuksen myöntämistä koskevia ehtoja ovat muun muassa rakennuksen ja alueen ominaisluonteen sekä historiallisten erityispiirteiden säilyttäminen. Lisäksi avustusten myöntämisellä tuetaan korjaushankkeen vaikuttavuutta ja laatua. Rakennusten omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille ja kuntalaisille tarjotaan neuvontaa rakennetun kulttuuriympäristön hoidon edistämiseksi ja turvaamiseksi. Maakunnan tehtäviin kuuluu myös kulttuuriympäristön ja maisemanhoidon yhteistyöryhmän sekä Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöryhmän työn koordinointi ja johtaminen. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus Alueiden käytön palvelut on suunnattu Lapin kunnille, yrityksille, muille viranomaisille sekä kansalaisille. Palvelua tarjotaan sähköisen asiakaspalvelun kautta, puhelimitse, henkilökohtaisesti virka-aikana maakunnallisessa toimipisteessä, koulutustilaisuuksissa ja jalkautumalla kuntiin. Palvelun lähtökohtina ovat vuorovaikutteisuus, asiantuntemus ja tasapuolisuus sekä yleisen edun huomioiminen. Tehtäviä hoidetaan verkostoina ja neuvottelemalla kuntien ja muiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaiden kannalta on tärkeää turvata maakunnan yhteistyö valtion lupa- ja valvontaviraston, ohjaavien ministeriöiden, naapurimaakuntien ja naapurimaiden välillä. Yhteistyötä tehdään myös maakunnan muiden palveluiden kanssa. Palveluissa huolehditaan siitä, että tuotettava ympäristötieto on ajantasaista. Alueidenkäytön seurannasta syntyvät tietovarannot ovat avoimesti saatavana mm. maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten.


62

Maakuntakaavan laatimisesta, hyväksymisestä, osallistumismenettelyistä sekä hyväksytyn maakuntakaavan ilmoittamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Merialuesuunnitelman valmistelusta ja siihen osallistumisesta sekä hyväksytyn merialuesuunnitelman tiedottamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Lausunto- ja valitusajat on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa. Palveluiden tuottaminen Alueiden käytön palvelut ovat viranomaispalveluja. Arvio maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja niihin liittyvistä oheiskustannuksista, palveluiden hankinnasta (mm. konsulttipalvelut) sekä maakunnan myöntämistä avustuksista.

20. Maatilapalvelut Palvelukuvaus Maatilapalvelut tuottavat maatilojen toimintaedellytyksiä kehittäviä, yrittäjyyttä ja kilpailukykyä parantavia palveluja. Viljelijätukien/-korvausten, avustusten, investointirahoituksen ja erityissopimusten tarkoituksena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto, kohtuulliset kuluttajahinnat, tuotannon säilyminen koko maassa, maaseudun elinvoimaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markkinahinnat kattavat vain osan maataloustuotteiden korkeista tuotantokustannuksista, joten tuotannon säilyminen edellyttää tuotannon tukemista. Viljelijätukien käsittely Viljelijätukien käsittely perustuu kaikkia EU-jäsenmaita ohjaaviin asetuksiin ja Euroopan komission antamiin toimeenpanosäännöksiin. Yksittäisellä jäsenmaalla ei ole juurikaan päätäntävaltaa EU-asetusten soveltamisessa. Tukikokonaisuutta täydennetään Suomen erityisoloihin tarkoitetuilla kansallisilla tuilla. Maatalouden rakennetuilla kannustetaan maatilayrittäjiä erilaisiin tilojen toimintaa ja kannattavuutta parantaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Palvelut sisältävät pääsääntöisesti merkittävää julkisen vallan käyttöä lukuun ottamatta yleisluonteista koulutus-, neuvonta- ja tukipalvelua. Maatilapalveluita ohjaa laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa. Laki koskee EU:n maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavia menoja sekä yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään liittyviä tukijärjestelmiä. Suomen maksajavirastona toimiva Ruokavirasto huolehtii tukimaksujen tilittämisestä ja kirjanpidosta, mutta delegoi muut maksajavirastotehtävät maakunnalle. Ruokavirasto ja maakunta solmivat maksajavirastosopimuksen, jossa maakunta sitoutuu noudattamaan maksajaviraston ohjeita maksujen hyväksymisessä ja paikalla tehtävissä valvonnoissa, pitämään tukien käsittelyketjussa riittävän, asiantuntevan ja koulutetun henkilöstön, tehtävien eriyttämiseen (tukien myöntö, maksuvalmistelu, sitoumukset, paikalla tehtävä valvonta, takaisinperintä), noudattamaan määriteltyä tietoturvastandardia, käyttämään maksajaviraston osoittamia tietojärjestelmiä, tekemään tukimaksujen hyväksynnän ja tarkastuksen sekä tekemään vuosittaisen vakuutuksen maksajavirastolle, Maksajavirastosopimuksen mukaisesti maatilapalveluissa käsitellään EU:n suorien viljelijätukein, kansallisten viljelijätukien, erilaisten ympäristösopimusten ja luomusitoumusten hakemukset. Maatilapalveluissa hoidetaan myös EU-osarahoitteisen voimassa olevan maaseutuohjelman


63

toimeenpanoa, kuten osarahoitteisten viljelijätukien, maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukein, tukioikeuksien ja neuvontakorvausten käsittely. Lisäksi hoidetaan hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen arvioinnit ja korvaushakemusten käsittely. (Maatilapalveluiden myöntämien tukien valvonnan kuvaus) Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Maatilapalveluita tarjotaan koko maakunnan alueella. Maatilapalvelut ovat asiakkaan saatavilla sekä sähköisesti että henkilökohtaisen kontaktin kautta. Asiakasmaksut Asiakasmaksuja saadaan mm. luomu- ja kasvintarkastuksista, riistavahinkoarvioinneista, erilaisista valvonta- ja lupamaksuista sekä mahdollisesti lausunnoista ja katselmuksista. Palvelujen tuottaminen Maatilapalvelujen tehtäviä ei voida siirtää maakunnalta kolmannelle osapuolelle, joten maakunta tuottaa palvelut itse. Arvioidut kustannukset maakunnalle Täydennetään myöhemmin. Viljelijätukien tukikelpoisuuden tarkastus ja tukien maksatus Tukikelpoisuuden tarkastus ja tukien maksatus tarkoittavat maksatushakemusten kustannusten ja rahoituksen tukikelpoisuuden tarkastamista, tukikelvottomuusperusteiden sekä käsittelyn dokumentointia, maksatuspäätöksen esittelyä ja hyväksyntää. Tarvittaessa maksuhakemusta pyydetään täydentämään lisätiedoilla. Maksatuspäätöksen hyväksynnästä maksettava tuki siirtyy maksujärjestelmään ja kirjanpitoon. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Maksatus koskee kaikkia niitä maakunnan myöntämiä viljelijätukia, jotka toteutuvat. Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaille maksuton. Palveluiden tuottaminen Palveluiden käyttö ja maakunnalle aiheutuvat kustannukset Viljelijätukien paikan päällä varmennus EU-osarahoitteisten rakennetukien paikan päällä varmennus perustuu toimintaa koskeviin säädöksiin ja hallintoviranomaisten ohjeisiin. Toiminta käydään varmentamassa paikan päällä. Varmennuksella todetaan mm. että toimenpidettä on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, palvelut ja tuotteet on todella toimitettu ja säädösten edellyttämät indikaattoritiedot on kerätty. Varmennuksesta laaditaan raportti. Toiminnasta tehdyt tukikelvottomuushavainnot siirtyvät jatkotoimien käsittelyyn. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Varmennus tehdään hallintoviranomaisten ohjeiden mukaisesti osalle maakunnan rahoittamista EU-hankkeista.


64

Asiakasmaksut Palvelu on asiakkaille maksutonta. Palveluiden tuottaminen

21.1.3. Rakennetukien jälkiseuranta

Rakennetuella toteutettavan investoinnin on oltava tukipäätöksen mukaisessa toiminnassa

kolmen tai viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta. jälkiseuranta sisältää

hanketoiminnan päättymisen jälkeen tehtävää seurantaa siitä, että toiminta jatkuu säädösten

mukaisella tavalla määrävuosien jälkeen ja että mahdolliset tulot tulevat huomioon otetuiksi.

Toiminnan pysyvyys varmennetaan paikan päälle tehtävällä käynnillä. Seurannasta tehdään

raportti hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Tukikelvottomuksiin liittyvät havainnot

siirtyvät jatkotoimien käsittelyyn.

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

Jälkiseuranta tehdään hallintoviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Asiakasmaksut

Palvelu on asiakkaille maksutonta.


Maakunta tuottaa palvelun itse, yhteistyössä toisten maakuntien kanssa tai hankkii palvelun

markkinoilta.

Palveluiden käyttö ja maakunnalle aiheutuvat kustannukset

21.1.4 Jatkotoimet

Jatkotoimiin kuuluu tuetusta toiminnasta saatujen havaintojen käsittely, asiakkaan kuuleminen ja

päätökset takaisinperinnästä, maksatusten keskeyttämisestä ja lopettamisesta sekä hankkeen

lakkauttamisesta. EU:n ohjeiden mukaan laaditaan tarvittaessa ilmoitus sääntöjenvastaisuudesta.

Jatkotoimiin sisältyy myös vastineiden antaminen hallinto- ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen

tehdyistä valituksista sekä konkurssien yms. valvonta. Jatkotoimiin kuuluu myös ratkaisun

tekeminen toimista, joihin ryhdytään petosepäilytapauksissa.

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

Jatkotoimet koskevat tarvittaessa kaikkia maakunnan rahoittamia hankkeita.

Asiakasmaksut

Palvelu on asiakkaille maksuton.


21.1.2 Lomituspalvelut

Lomituspalveluiden tavoitteena on järjestää kotieläintuotantoa harjoittaville yrittäjille

mahdollisuus vuosi- ja sijaisapulomaan sekä maksulliseen lomittaja-apuun. Maatalousyrittäjien


65

lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä

jaksamista ja työurien pidentymistä.

Kotieläimiä pitävät maatalousyrittäjät saavat vuosilomaa, joka on henkilökohtainen oikeus.

Maakunta vastaa yrittäjän lomituksen järjestämisestä. Yrittäjä voi valita, käyttääkö hän

maakunnan palveluja vai järjestääkö lomituksen itse.

Sijaisapua voi saada yrittäjä, joka on väliaikaisesti estynyt hoitamasta välttämättömiä kotieläinten

hoitotöitä. Tuetun maksullisen lomituksen kustannuksista maatalousyrittäjältä perittävä maksu

kattaa osan kustannuksista. Täysin maksullista lomitusta käyttävä maatalousyrittäjä maksaa

kokonaisuudessa aiheutuneet kustannukset.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus

Lomituspalvelut järjestetään koko maakunnan alueella. Maakunta voi halutessaan järjestää

palvelut myös turkistuottajille.

Lomituspalveluihin liittyvät neuvonta- ja asiointipalvelut ovat asiakkaiden saatavilla sekä

sähköisesti että henkilökohtaisen asioinnin kautta.

Asiakasmaksut

Sijaisavusta ja maksullisen lomituspalvelun järjestämisestä peritään maksu.


Palvelut tuotetaan maakunnan maakunnan toimesta .

21. Eläinlääkäri- ja noutoeläinpalvelut

Maakunta vastaa maakunnan eläinlääkäripalveluista.

Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Kiireinen eläinlääkärinapu on saatavilla kaikkialla maakunnassa kaikille eläinlajeille ympärivuorokautisesti kohtuullisen ajan sisällä. Kohtuullinen aika on määritelty valtakunnallisessa Eläinlääkintähuollon valvontaohjelmassa.

Palveluiden / tehtävien tuottaminen Päivystävä eläinlääkäri on virkasuhteessa, ja hänellä on toimivalta toimia päivystävänä eläinsuojeluviranomaisena ja maakunnallisena päivystävänä eläintautiviranomaisena. Helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien varalta vaaditaan maakunnan oman virkaeläinlääkäripäivystyksen lisäksi ylimaakunnallinen eläintautipäivystys.

21.1 Peruseläinlääkäripalvelut

Peruseläinlääkäripalvelut sisältävät seuraavia tehtäviä:

Asiakasneuvonta

Eläinten terveyden- ja sairaanhoito

Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Viralliset ja muut terveystodistukset ja terveystarkastukset


66

Potilasrekisterin ja lääkekirjanpidon ylläpito

21.2 Kiireellinen eläinlääkärinapu Maakunta järjestää kiireellisen eläinlääkäriavun kaikille eläinlajeille vuorokauden ympäri, sekä virka-aikaan että virka-ajan ulkopuolella. Palvelu voidaan jatkossakin järjestää tarvittaessa eriyttämättä päivystystä hyötyeläimiin ja seuraeläimiin, perusteluna harva eläintiheys ja pitkät välimatkat.

21.3 Löytöeläinpalvelut Maakunta järjestää palvelut ostopalveluna yhtenäisillä sopimuksilla koko maakunnan alueella. Eläinten noutopalvelu sisältyy sopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy myös eläinsuojelullisena toimenpiteenä hankittu kiireellinen eläinten hoito.

22. Luonto- ja kulttuuriympäristöpalvelut Palvelukuvaus Palveluiden tehtävänä on edistää luonnonsuojelua ja kulttuuriympäristöjen hoitoa tarjoamalla alueen kunnille asiantuntija-apua ja ajankohtaiskoulutusta sekä osallistumalla ennakoivaan viranomaisyhteistyöhön ja kehittämishankkeisiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämispalvelut sisältävät seuraavia tehtäviä:

Luonnon monimuotoisuuden yleinen edistäminen

Luonnonsuojelun toteuttamistoimet yksityismailla, luonnonsuojeluohjelmien hankinta- ja korvausmäärärahan kohdentamisesta maakuntiin päättää ympäristöministeriö.

Alueidenkäytön edistämisen asiantuntijatehtävät. Luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseen tähtääviä muita edistämistehtäviä ovat mm uhanalaisten lajien ja luontotyyppien inventointi, seuranta ja tietovarantojen ylläpito, hankeyhteistyö ja muun lainsäädännön mukaiset tehtävät. Palvelu sisältää seuraavat rakennetun kulttuuriympäristön hoidon asiantuntijatehtävät:

Kulttuuriympäristöstrategian ja sen toimenpideohjelman toteuttaminen

Asiantuntija-apu

Alueidenkäytön edistämisen asiantuntijatehtävät. Kulttuurimaiseman hoidon asiantuntijapalvelut sisältävät kulttuurimaisemien ja perinnebiotooppien hoidon, maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämisen ja alueidenkäytön ohjauksessa maisemansuojelun asiantuntijatehtäviä, kulttuurimaisemien ja perinnebiotooppien inventointeja sekä selvityksiä ja asiantuntijatyötä kehittämishankkeissa. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Palvelun lähtökohtina ovat vuorovaikutteisuus, asiantuntemus ja tasapuolisuus sekä yleisen edun huomioiminen. Tehtäviä hoidetaan verkostoina ja neuvottelemalla kuntien ja muiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Palveluissa suositaan suoria kontakteja asiakkaisiin ja digitaalisia alustoja palaut-teenanto- ja tiedonvälityskanavina. Palveluissa huolehditaan siitä, että tuotettava ympäristötieto on ajantasaista ja analysoitua. Suunnittelussa osallistetaan kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä paikkatietopohjaisia ratkaisuja hyödyntäen. Palvelut on suunnattu kunnille, yrityksille, muille viranomaisille sekä kansalaisille. Palvelua tarjotaan sähköisen asiakaspalvelun kautta, puhelimitse sekä henkilökohtaisesti virka-aikana maakunnallisessa


67

toimipisteessä. Palveluissa myös jalkaudutaan paikan päällä tekemällä mm. maastokäyntejä ja tarjoamalla neuvontaa. Avustusasioissa hyödynnetään sähköistä asiointia.

Asioiden valmistelu pohjautuu yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien hyödyntämiseen (yhteystarpeet LUOVA, Metsähallitus / Luontopalvelut, SYKE, YM, kunnat, Museovirasto, MML, muut viranomaiset). Yhteistyötä tehdään myös maakunnan muiden palveluiden kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on tärkeää varmistaa luonnonarvojen huomioon ottaminen ja vaaliminen sekä valtakunnallisten ja maakunnallisten luontoarvojen turvaaminen alueidenkäytön suunnittelussa osana aluekehittämisen kokonaisuutta. Palvelujen laadun ja tasapuolisuuden turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäisiä tietojärjestelmiä, joiden pitää olla käytettävissä ja hyödynnettävissä niin maakunnissa kuin valtion lupa- ja valvontavirastossa. Tämä koskee erityisesti Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen tietojärjestelmäpalveluja. Tietojärjestelmien valtakunnallinen kehittämistyö järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä on siten keskeistä.

Asiakasmaksut Lakisääteisistä palveluista ei peritä maksua. Muista kuin lakisääteisistä palveluista peritään asiakasmaksu.

Palveluiden tuottaminen Täydentyy myöhemmin.

23. Kalatalouden neuvonta- ja ohjauspalvelut

Kalavarojen käyttöön ja hoitoon sisältyy kalastuslakiin perustuvaa rahoitusta, ohjausta, kalastuksen valvonnan järjestämistä sekä korvauksia, kalastuslain mukaisten lupien, rajoitusten ja kieltojen toimeenpanoa ja kalastusmatkailun kehittämistä. Kalavarojen hoitoon ja käyttöön liittyy erilasten ingressien yhteensovittamista ja asiakasryhmät ovat vahvasti järjestäytyneitä.

Kalavesien hoidon palveluihin sisältyy yleisen kalatalousedun valvonta sekä velvoitteisiin kuuluva valvonta ja hoito, uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kala- ja apulajien suojelu ja hoito sekä kalataloudellisten kunnostusten rahoitus.

24. Vesienhoidon palvelut

Palvelukuvaus Vesienhoidon palveluilla parannetaan pinta- ja pohjavesien tilaa tavoitteena vesien vähintään hyvä tila. Vesien hyvä tai erinomainen tila ei saa myöskään heiketä. Maakunta huolehtii vesienhoidon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä alueellaan. Vesienhoidon palveluilla on yhdyspintoja maakunnan muihin palveluihin ja tehtäviin kuten luonnonsuojelun palveluihin, alueiden käytön ja alueiden kehittämisen palveluihin, maaseutupalveluihin, kalatalouspalveluihin, vesitalous- ja vesihuoltopalveluihin sekä ympäristötiedon tuottamiseen liittyviin palveluihin.

Vesienhoidon suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta sekä niihin yhteydessä olevista pohja- ja rannikkovesistä. Lapissa koordinaatiotehtävään kuuluu yhden kansallisen vesienhoitoalueen lisäksi kahden kansainvälisen


68

vesienhoitoalueen koordinointi yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten viranomaisten kanssa. Näillä kansainvälisillä vesienhoitoalueilla vesienhoidon tavoitteet määritetään yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Vesienhoidon palvelut on tässä jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: vesienhoidon suunnittelu, pinta- ja pohjavesien seuranta sekä vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen edistäminen ja seuranta. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Maakunta palvelee kuntia, kansalaisia, sidosryhmiä ym. asiakkaitaan sähköisten palvelujen kautta sekä myös neuvonnan ja koulutuksen avulla. Vesienhoidon palvelujen laatua ja tasapuolisuutta turvaa valtakunnallisesti yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka ovat käytettävissä niin maakunnissa kuin valtion lupa- ja valvontavirastossa. Asiakkaiden kannalta on tärkeää turvata maakunnan yhteistyö valtion lupa- ja valvontaviraston, oh-jaavien ministeriöiden, vesienhoitoalueen maakuntien ja vesienhoitoalueiden välillä. Yksi maakunta voi toimia vesienhoitoalueella koordinoivana maakuntana. Palveluiden tuottaminen Vesienhoidon palvelut ovat viranomaispalveluja. Pinta- ja pohjavesien näytteenotto- ja laboratorioanalytiikan palvelut hankitaan ostopalveluna, joka voidaan kilpailuttaa. Arvio maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja niihin liittyvistä oheiskustannuksista, palveluiden hankinnasta (pinta- ja pohjavesien seuranta) sekä maakunnan myöntämistä avustuksista.

24.1 Vesienhoidon suunnittelu Vesienhoidon suunnittelu tarkoittaa pintavesien ominaispiirteiden tarkastelua, pohjavesialueiden luokitusta ja kartoitusta vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella, pinta- ja pohjavesien tilan arviointia, pinta- ja pohjavesiin ihmistoiminnoista aiheutuvien paineiden arviointia ja paineiden vähentämistavoitteiden asettamista, vesientilan parantamistarpeen arviointia, tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikutusten arviointia, poikkeamien määrittelyä sekä sidosryhmäyhteistyötä ja virallisten kuulemisten järjestämistä suunnittelun eri vaiheissa. Suunnittelun eri vaiheissa kerätyn tiedon pohjalta maakunta laatii alueelleen vesienhoidon toimenpideohjelman ja osallistuu osaltaan myös vesienhoitosuunnitelmien laatimiseen. Vesienhoidon toimenpideohjelmat ovat vesienhoitosuunnitelmia yksityiskohtaisempia asiakirjoja, jotka ovat keskeinen osa vesienhoitosuunnitelman tausta-aineistoa. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistellaan laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen. Tavoitteena on avoin ja osallistuva suunnittelu. Suunnittelusta vastaa Lapin maakunta yhdessä alueensa yhteistyöryhmän kanssa.

24.2 Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta Seurannan tarkoituksena on antaa yhtenäinen ja kattava kokonaiskuva pinta- ja pohjavesien tilasta. Samalla seuranta tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja niiden vaikutuksista vesiympäristön sekä pohjavesien tilaan. Seurantatieto on perustana


69

vesienhoitotoimenpiteiden suunnittelulle ja kohdentamiselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille. Tietoa käytetään myös ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa, vesistökunnostushankkeiden arvioinnissa, ympäristön tila -raportoinnissa, eri toimintojen sijoittumisen ohjauksessa sekä maakunnallisten ohjelmien valmistelussa. Lisäksi monet alueelliset sidosryhmät (kuten kunnat, kalastusalueet, järjestöt), toiminnanharjoittajat, konsultit ja kansalaiset hyödyntävät seurantatietoja avoimien ympäristötietojärjestelmien kautta. Seurantaohjelma laaditaan yhdistämällä soveltuvilta osin viranomaisten järjestämä seuranta sekä toiminnanharjoittajien ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupamääräysten nojalla tekemä tarkkailu. Toiminnanharjoittajien velvoitteena toteutettavat kalataloustarkkailut tuottavat tietoa kalastosta kuormitetuilta alueilta. Kalaston perusseuranta suunnitellaan ja toteutetaan vesienhoitoalueen maakuntien ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Maakunta osallistuu seurantaohjelmaan, joka tuottaa valtakunnallisesti kattavaa tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutuksista pinta- ja pohjavesien tilaan sekä osallistuu luonnontilaisilta ja metsätalousalueilta tulevan vesistökuormituksen seurantaan. Seurantojen ja toiminnanharjoittajien toteuttamien velvoitetarkkailujen yhteensovittaminen edellyttää maakunnan ja lupa- ja valvontaviraston yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää, koska lupavelvollisten laitosten ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen tarkkailu ja valvonta tuottavat merkittävän osan toiminnallisen seurannan tiedosta. Maakunnan tehtävänä on seurantatiedon välittäminen toiminnanharjoittajien ja kansalaisten käyttöön mm. verkkosivustoilla sekä leväseurannan järjestäminen ja tilanteesta tiedottaminen.

24.3 Toimenpiteiden edistäminen ja seuranta Maakunnan tehtävänä on toteuttaa osaltaan vesienhoidon toimenpideohjelmaa sekä seurata ja edistää sen toteutumista. Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla sekä kansalaisilla. Sidosryhmät ottavat omissa ohjelmissaan huomioon vesienhoidon tavoitteet ja edistävät toimenpiteiden toteutusta. Valtionhallinnon, lähinnä ministeriöiden vastuulla on toimenpiteisiin kuuluvien tiedollisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ohjauskeinojen edistäminen. Maakunta edistää vesienhoidon tavoitteita tukevia toimenpiteitä, ohjaa rahoitusta hankkeisiin, antaa lausuntoja sekä vaikuttaa yhteistyön kautta sidosryhmien ohjelmiin ja suunnitelmin (esim. alueellinen metsäohjelma) sekä neuvoo ja kouluttaa.

25. Vesitalouden palvelut Palvelukuvaus Tulvariskien hallinta, säännöstelyjen kehittäminen ja hydrologinen seuranta ovat keskeisiä vesitalouden palveluja. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvien haittoja kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle sekä vahinkoja omaisuudelle, turvata yhdyskuntien välttämättömyyspalvelujen toiminta ja yhteiskunnan elintärkeät taloudelliset palvelut sekä suojata ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Tulvariskien hallintaan liittyy läheisesti vesistöjen säännöstelyn kehittäminen. Näissä tehtävissä tarvitaan hydrologisen seurannan palveluja.


70

Muita vesitaloustehtäviä ovat valtion toteuttamien vesistöhankkeiden lupien hallinta ja rakenteiden kunnossapito, maan peruskuivatuksen neuvontapalvelut, ojitustoimitukset ja vesihuollon edistämiseen ja kehittämiseen liittyvät palvelut sekä maakunnan omat ympäristöhankkeet. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Yksityisiä asiakkaita, yrityksiä, viranomaisia ja muita tahoja palvellaan verkkosivupalveluin, puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi tavoitteena on valtakunnallinen asiakaspalvelu yhteistyössä muiden maakuntien, ministeriöiden ja mahdollisesti myös valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa. Tulvalainsäädännöllä turvataan tulvariskien hallinnan suunnittelun jatkuvuus sekä toimenpiteiden toteuttaminen, joka tapahtuu viranomaisten ja toiminnanharjoittajien yhteistyöllä. Tulvariskien hallintaa kehitetään myös ennakkovarautumisella eri toimijoiden yhteistyönä. Yhteistyö ja viestintä korostuvat operatiivisessa tulvantorjunnassa. Tulvariskien hallintaa varten vesistöjen hydrologisen seurannan tietovarannot ovat avoimesti saatavana mm. maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten. Tulvariskien hallintaa, vesistösäännöstelyjä ja muita vesistötehtäviä palvelevien tietojärjestelmien ja verkkosivujen tulee olla sujuvasti maakuntien ja sen asiakkaiden käytettävissä . Palveluiden tuottaminen Vesitalouden palvelut ovat lakisääteisiä viranomaispalveluja. Hydrologisen seurannan järjestämisvastuu on maakunnalla. Seurannan tuotanto voidaan ulkoistaa. Vesistörakenteiden kunnossapito on suunniteltu Maakuntien Tilakeskus Oy:n tehtäväksi. Arvio maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja niihin liittyvistä oheiskustannuksista, palveluiden hankinnasta sekä maakunnan myöntämistä avustuksista.

25.1 Tulvariskien hallinta, säännöstelyn kehittäminen sekä hydrologinen seuranta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallintaan kuuluu myös operatiivinen tulvantorjunta yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa. Lisäksi palveluun kuuluu tulvariskien kartoittaminen sekä toimenpiteiden suunnittelu ja niiden toteuttaminen yhteistyössä kuntien ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Vesistösäännöstelyjä kehitetään vastaamaan muuttuvia ilmasto-olosuhteita sekä vesien käyttö- ja suojelutarpeita. Kehittämishankkeissa tehdään yhteistyössä säännöstelylupien haltijoiden, kuntien ja muiden intressitahojen kanssa. Tulvatilanteisiin varautuminen ja vesistöjen säännöstelyjen käyttö perustuu hyvään hydrologiseen seurantatietoon sekä vedenkorkeus- ja virtaamaennusteisiin. Maakunta tuottaa Hydrologisen seurannan palvelut. Seuranta on mahdollistaa toteuttaa maakunnan omana työnä tai ulkoistaa. Asiantuntijuutta tarvitaan palvelun järjestämistehtävissä sekä asiakaspalvelussa kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille.

25.2 Muut vesitalouspalvelut Valtion vesistöhankkeiden rakenteiden kunnossapito ja lupien hallinta siirtyy maakunnan vastuulle. Kunnossapidettävät rakenteet ovat pienehköjä vesistöjen pohjapatoja, joiden kunnossapitotarve on vähäinen. Rakenteiden kunnossapito on suunniteltu Maakuntien Tilakeskus Oy:n tehtäväksi. Lisäksi


71

on huomioitava, että Inarijärven säännöstelyluvan omistus ja vastuu säännöstelystä ja velvoitetöistä tulee Lapin maakunnalle. Maan peruskuivatuksen neuvontapalvelut ja vesilain mukaiset ojitustoimitukset kuuluvat maakunnan palveluihin. Keski-Suomen alueella on runsaasti vanhoja peruskuivatushankkeita, jotka on toteutettu valtion tuella. Näiden hankkeiden kunnossapidon tai täydennysojituksen neuvonnalla on tärkeä merkitys ojitusyhtiöille ja alueen maanomistajille. Uudet maankuivatushankkeet sekä vanhojen kunnostukset vaativat määrätyissä tapauksissa ojitustoimituksen. Ympäristörakennuttamisen palvelu sisältää toimimisen rakennuttajana maakuntaviraston vetämissä ympäristörakennuttamishankkeissa. Palvelu sisältäisi sellaisten maakunnan kannalta tärkeiden hankkeiden rakennuttamisen, joiden toteuttajia on vaikea löytää. Tällaisia hankkeita voisivat olla esim. ylikunnalliset vesihuoltohankkeet, vesienhoidon tavoitteiden kannalta tärkeät hankkeet, pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeet tai muita mittavia ympäristön kunnostushankkeita. Ympäristörakennuttamishankkeet ovat vaikutuksiltaan merkittäviä, ja ne vaativat usein erityisosaamista. Tämän vuoksi on perusteltua sekä ympäristöllisesti että kustannustehokkuutta ajatellen jatkaa hankkeiden rakennuttamistehtävien hoitoa myös maakuntavirastossa. Tämä olisi lisäpalvelu sen lisäksi, että maakunta jakaisi avustuksia ympäristöhankkeille.

26. Vesihuollon palvelut Palvelukuvaus Merkittävimpiä vesihuollon palveluita ovat maakunnan vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun koordinointi sekä asiakkaiden (kunnat, vesihuoltolaitokset, maakunnan asukkaat, muut viranomaiset, yhteistyökumppanit) neuvonta vesihuoltoasioissa ja sidosryhmäyhteistyö. Palveluun kuuluu oleellisesti toimiminen varsinkin laajempien vesihuoltohankkeiden ohjausryhmissä. Pohjavesiselvitykset palvelevat vesihuollon vedenhankintaa, pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta sekä vesien ja merenhoitoa. Pohjavesiselvitykset tehdään useimmiten yhteistyössä vedenhankintayhtiöiden, vesiliikelaitosten, kuntien vesilaitosten, vesiosuuskuntien sekä konsulttien ja tutkimuslaitosten kanssa. Kartoituksella ja luokituksella kerätään hydrogeologista, maankäytöllistä ja ihmistoiminallista tietoa pohjavesialueesta, joten ne luovat perusrakenteen vesihuollon järjestämiselle. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Yksityisiä asiakkaita, yrityksiä, viranomaisia ja muita tahoja palvellaan verkkosivupalveluin, puhelimitse ja sähköpostitse. Valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät tietojärjestelmät ovat tärkeä tietolähde vesihuoltolaitoksille ja niiden asiakkaille sekä viranomaisille. Palveluiden tuottaminen Vesihuollon palvelut ovat viranomaispalveluja. Arvio maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstökustannuksista ja niihin liittyvistä oheiskustannuksista, palveluiden hankinnasta sekä maakunnan myöntämistä avustuksista.

27. Matka- ja joukkoliikennepalvelut


72

27.1 Joukkoliikenne

27.2 Vammaispalvelulain mukaiset matkat

27.3 Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat

27.4 Saattajapalvelut

27.5 Siirtokuljetukset laitosten välillä

27.6 Majoitus

Elinvoima ja elinkeinot –työryhmäEsittelijä/sihteeri – Nikander Mervi ja Keränen TiinaPuheenjohtaja –Ekdahl Päivi varapj. Linjakumpu Hannu

Kokoonpano Varsinainen jäsen VarajäsenItä-Lapin kunnat Polvi JariLänsi-Pohjan alueen kunnat Selmgren SeppoPohjois-Lapin kunnat Lokka JukkaRovaniemen seudun kunnat Seppälä Juha Mäensivu SannaTunturi-Lapin kunnat + Pello Palola Katariina Koivumaa JohannaLapin liitto Ekdahl Päivi Kauhanen RitvaLapin liitto Hyry Maiju Luiro SatuELY-keskus E-vastuualue Virtasalo Eija Irri LiisaELY-keskus E-vastuualue Linjakumpu Hannu Huikuri SatuELY-keskus L-vastuualue Jääskö Jukka Mourujärvi OlliELY-keskus L-vastuualue Uusipulkamo Risto Tapio JuhaLapin työ- ja elinkeinotoimisto Kukkola Kaija Hyttinen TeroLapin monialainen työllistymistä edistävät palvelut Hakala Riitta Keihtä TuijaHenkilöstöjärjestöjen edustaja (kunta) Aunola Anna-Mari, JUKO Markkanen Ilkka, JAU JYTYHenkilöstöjärjestöjen edustaja (valtio) Tahvanainen Tuija, JAU JHL Laitinen Auli, JUKO

AsiantuntijajäsenetAluehallintovirasto Strömberg Tarja Sankala HeiniToisen asteen oppilaitokset (Lappia) Lilja Virpi Kallo JuhaLapin yrittäjät Luoma-aho Anna-Kaisa Alariesto HeidiKauppakamari Malkki Elsi Rautajoki TimoKorkeakoulukonserni Hyry-Honka Outi Koski AnttiSaamelaiskäräjät Heikki Paltto Tiina Sanila-AikioHenkilöstöpalveluyritysten liitto Karjalainen Anna-KaisaSPR Nevalainen Juha

LIITE 5.

LAUSUNTOLUONNOS ELINVOIMA- JA ELINKEINOT VALMISTELUTYÖRYHMÄ 14.9.2018

Elinvoima- ja elinkeinot -valmisteluryhmä on kokouksessaan 5.9.2018 käsitellyt Lapin maakunnan

konsernirakennetta koskevaa esitystä ja ennen lausunnon antoa pyytänyt valmisteluryhmältä kirjalliset

kommentit, jotka on huomioitu tässä lausunnossa.

Esitys muodostuu pääosin kuvallisesta aineistosta, joka sellaisenaan on osin vaikeasti tulkittavissa eikä anna

välttämättä riittävän selkeää kuvaa tavoitellusta tahtotilasta. Sinänsä esitys muodostaa viitekehyksen

valmistelun jatkamiselle. Valmisteluryhmä pitää hyvänä, että jo tässä vaiheessa annetaan mahdollisuus

erilaisten näkökulmien mukaan tuomiseen jatkovalmistelun tueksi. On tärkeää, että myös valmistelun

edetessä vuoropuhelu valmisteluryhmien, niiden alaisten työryhmien, muutoksessa mukana olevien

organisaatioiden ja niiden henkilöstön kanssa on jatkuvaa. Keskeisenä valmistelun periaatteena tulee olla

maakuntaa vahvasti kehittävä ja vahvan järjestäjän roolin omaava kokonaisuus.

Tässä lausunnossa on viitattu aina kyseisen esityksen sivuun, jotta kommentit voidaan riittävän selkeästi

yksilöidä.

Kunta- maakuntayhteistoiminta näyttää sivun 2 kuvassa saavan erilaisen painoarvon kuin

ylimaakunnallinen yhteistoiminta, kun yhteys maakunnan poliittiseen päätöksentekoon (viivana) puuttuu.

Maakuntien on mahdollista sopia tiettyjen tehtävien järjestämisestä yhteisesti, mutta vastaavasti kunnat

niin päättäessään voivat antaa tietyt tehtävät maakunnan hoidettavaksi. Kuntien ja maakunnan välillä

voidaan tehdä myös erilaisia sopimuksia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, esim.

allianssityyppisesti. Maakunnan ja kuntien välisen vuoropuhelun tulee olla jatkuvaa ja siksikin

jatkovalmistelussa on syytä tuoda kunta-maakuntasuhde selkeästi esille.

Esitys perustuu lautakuntamalliin ja lautakuntien määränä on kaksi: peruspalvelu- ja

aluekehityslautakunta. Aluekehityslautakuntaan tuodaan päätettäväksi asiat aluekehitystoiminnosta, jonka

tehtäväkokonaisuus on iso. Valmistelun tässä vaiheessa voidaan lähteä kahden lautakunnan mallista, mutta

jatkovalmistelussa lautakuntien ja mahdollisten jaostojen määrään pitää pystyä palaamaan ennen esityksen

antamista maakuntavaltuustolle. Jaostojen osalta ei tunnu realistiselta lähteä kahden jaoston mallista, vaan

tätä kokonaisuutta on mietittävä uudestaan toiminnallisuuden näkökulmasta.

Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tulee toteutua ja myös ilmetä selkeästi

organisaatiota kuvaavissa kuvissa kaikilta osin, vaikka eriyttämistä koskevat ratkaisut voivat olla erilaisia.

Eriyttäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen osalta ilmenee liikelaitosrakenteena esim.

sivuilla 2 ja 7 ja 8, mutta kasvupalvelujen eriytetty tuotanto (taseyksikö) on esitetty vasta kuvassa sivulla 9.

On huomioitava, että myös muu eriytettävä tuotanto voi tulla tässä yhteydessä kysymykseen kuin

pelkästään kasvupalvelut, esim. lomituspalvelut. Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen koskenee

kaikkea maakunnan omaa palvelutuotantoa.

Elinvoima- ja elinkeinot valmisteluryhmä kiinnittää huomiota myös siihen, miten voidaan varmistaa

liikelaitoksen osalta, ettei sen toiminta etäänny maakunta- ja palvelustrategioista.

Strategia- ja konsernipalveluja koskevat mallit A ja B. Elinvoima ja elinkeinot valmisteluryhmä kannattaa

mallia A, jossa strategia- ja konsernipalvelut ovat erilliset.

Sekä strategia- että konsernipalvelut ovat horisontaalisia toimintoja, kaikkia maakunnan

järjestämisvastuulla olevia palveluja koskevia. Siksi myös toiminnan luonteen tulee olla matriisimaista ja

mahdollistaa monihallinnollisten tai -ammatillisten tiimien syntyminen. Jatkovalmistelussa on tärkeätä

LIITE 6.

tunnistaa se, että etenkin strategiatyö linkittyy vahvasti substanssitehtäviin ja henkilöstöä sijoittuu sekä

strategiatoimintakokonaisuuteen että aluekehitystoimintoihin sekä sote-järjestämistoimintoihin. Lisäksi on

tarpeen selkiyttää, miten strategiatoiminnot suhtautuvat liikelaitoksen toimintoihin. Onko suhde puhtaasti

maakunnan strategian ja palvelustrategioiden kautta toimivaa vai aktiivista, jatkuvaa vuorovaikuttamista.

Konsernipalveluiden osalta on huolehdittava, että ne luovat aidosti koko konsernia palvelevan

toimintakokonaisuuden ja että kokonaisuus tukee ja mahdollistaa maakunnan strategian toimeenpanon.

Myös konsernipalveluiden osalta on huomioitava se, että sen toiminnot linkittyvät vahvasti muihin

substanssitehtäviin ja henkilöstöä tulee sijoittaa sekä konsernipalveluihin että aluekehitystoimintoihin ja

sote-järjestämistoimintoihin.

Esimerkki: lakimies- tai hankintatehtävät eivät voi sijoittua vain konsernipalveluun, vaan

niissä tarvitaan substanssiin/palveluihin liittyvää syvällistä perehtyneisyyttä.

Liikelaitoksen tarpeet konsernipalvelujen osalta ovat erilaiset kuin viranomaistehtävissä.

Konsernipalvelujen osalta tuleekin siksi selkiyttää, ulottuvatko nämä palvelut ja miten järjestettyinä myös

liikelaitokseen. Mitä palveluja liikelaitos ostaa tai tuottaa itse verrattuna konsernipalvelujen tarjoamiin

palveluihin?

Maakuntauudistuksen myötä lakkaavista organisaatioista Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus toteuttavat EU-

rahoitteisia, koko maakunnan kannalta merkittäviä, strategian ja ohjelmien mukaisia toimeenpanevia

hankekokonaisuuksia (ns. oman tuotannon hankkeita). Hankkeet ovat vahvasti strategisia liittyen sekä

maakunnan kehittämiseen esim. eri toimialojen kautta tai liittyen työvoima- ja yrityspalveluiden

kehittymiseen. Mikäli oman tuotannon hankkeiden toteuttaminen on jatkossakin mahdollista, strategisten

hankkeiden tulee olla osa strategiatoimintoa ja palvelujen kehittämiseen liittyvien osa

aluekehitystoimintoja.

Sivulla 9 on kuvattu aluekehitystoiminnot. Toiminnot ovat henkilöstömäärältään ja tehtäviltään hyvin

erimittaisia, esimerkiksi aluekehitys ja kasvupalvelut -toiminto on todella laaja verrattuna maakunnan

suunnitteluun (oikeampi käsite maankäytön suunnittelu). Voisiko maakunnan suunnittelu olla ns.

läpileikkaava kokonaisuus sivun 9. kuvassa, sillä maakunnan suunnittelu koskee kaikkia kahden muun osa-

alueen sisältöjä?

Jatkovalmistelussa on yksikköratkaisujen osalta huomioitava, että niitä tulee arvioida niin, että käytännön

työ on mahdollista järjestää järkevällä ja sujuvalla tavalla. Siilojen syntymistä on toki kaikin keinoin pyrittävä

estämään.

Toimintojen nimikkeisiin valmisteluryhmä esittää seuraavat muutokset:

1) Koska aluekehitys ja kasvupalvelut -toiminto sisältää myös muita elinkeinoihin liittyviä palveluja kuin

vain otsikon mukaiset, paremmin toimintoa kuvaava nimi olisi Aluekehitys, elinkeino- ja kasvupalvelut.

2) Maakuntasuunnittelu-toimintoa paremmin kuvaava nimike lienee maankäytön suunnittelu.

3) Liikennetehtävien sijaan esitetään nimikettä liikennepalvelut

Toimintoihin sijoittuvien tehtävien osalta valmisteluryhmä tuo esiin seuraavia huomioita:

1) Kalatalouden tehtävien yhdyspinnat ja synergiat muihin alkutuotanto- ja elinkeinotehtäviin ja

rahoitusprosesseihin tulee huomioida jatkovalmistelussa.

2) Aluekehitys, elinkeino- ja kasvupalvelut -toimintoon käsitteinä kuuluvat myös maa- ja elintarviketalouden

palvelut maaseudun kehittämispalvelujen lisäksi

3) Toimintojen sisällä käsitteiden käytön yhteismitallisuuteen, esim. ulkoilureitit, ja selkeyteen ja

ymmärrettävyyteen, esim. ympäristötehtävät, tulee kiinnittää huomiota.

Aluekehitystoiminnot yhdistäviin horisontaalisiin toimintoihin liittyen valmisteluryhmä esittää seuraavat

huomiot ja muutosesitykset:

1) EU-rahastot ja muut rahoitustehtävät muodostavat oman horisontaalisen toiminnon. Samoin maksatus-

ja tarkastustehtävät muodostavat omansa.

2) EU-rahastojen takaisinperintä- ja jälkitoimet on hyvä olla näkyvissä konsernipalvelujen horisontaalisena

toimintona.

3) Valmistelussa huomioitava, että EU-rahastotehtävissä seuraavat toiminnot tulee olla eriytettyjä:

• Rahoittajatehtävät

• Maksatus- ja tarkastustehtävät

• Takaisinperintä- ja jälkitoimet

• Oman tuotannon hankkeiden toteuttaminen

4) Mikäli maakunnan suunnittelulla tarkoitetaan maankäytön suunnittelua, sen tulisi muodostaa

tarvittaessa aluekehitystehtävien neljäs horisontaalinen toiminto. Maakunnan suunnittelun käsitteen

sisältö jää epäselväksi.

5) Maksajavirastotehtävät eivät ole horisontaalinen tehtävä, joten niiden sijoitus tulisi olla aluekehitys,

elinkeinot ja kasvupalvelutoiminnossa. Maksajavirastotehtäviä on maaseudun kehittämistehtävissä sekä

maa- ja elintarviketalouden tehtävissä. Maakunta tekee maksajavirastosopimuksen tehtävien hoitamisesta

uuden Ruokaviraston kanssa.

Kaikkinensa konsernirakenteen kuvaamisessa graafisesti voisi hyödyntää värejä kuvaamassa kunkin

rakenteen osan roolia, vastuuta tai osallisuutta esim. tietyssä horisontaalisessa toiminnossa.

Lisäksi valmisteluryhmä kiinnittää huomiota sivulla 9 kasvupalvelujen eriytetyn tuotannon alla

allianssisanan käyttöön. Allianssi kuvaa käsitteenä enemmänkin tekemisen tapaa kuin organisaation

rakennetekijää. Yhteistyö esim. kuntien kanssa voi järjestyä myös muulla tavoin kuin allianssien kautta.

Erilaiset sopimukset maakunta-kuntatasolla voivat liittyä muidenkin palvelujen järjestämiseen kuin

kasvupalvelujen. Allianssit sopimusmallina ja toimintatapana liittyvät kunta-maakuntayhteistoimintaan,

joka ilmenee kuvasta sivulla 2.

Elinvoima- ja elinkeinot -valmisteluryhmän puolesta 28.9.2018

Tiina Keränen ja Mervi Nikander

ELINVOIMA JA ELINKEINOT-kokonaisuus Maakunnan järjestämistehtävä / SWOT

16.05.2018

Vahvuudet

• Markkinatilanne hyvä; isot toimijat ovatalueella

• Vahva tiedolla johtaminen elinkeinojenkehittäminen

• Ennakointi

• Vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksentieto saatava esiin; vaikuttavuuden mittaritoltava

• Monipuolinen osaaminen yhdistyy nytsaman organisaation sisällä

• Tarvittava osaaminen esim.Sopimuskäytännöistä on hallussa

• Vahva yhteistyö mahdollistaa saadakunnat/kehittämisyhtiöt ja toimijat aidostimukaan kasvupalveluiden kehittämiseen

• Osataan jo nyt hankkia ja kilpailuttaa

• Ennakointi ja siirtymäkauteenvarautuminen jo valmisteluvaiheessaonnistuu;

• Positiivisen rakennemuutoksen alue

• Lapissa voit yrittää ja asua missä vaan

• ovat vaikuttavia ja asiakaslähtöisiäpitkälläkin tähtäimellä; asiakastarpeetmietitty myös stratrategisesti; ei haetapikavoittoja,

• Elinkeinojen kehittäminen kestävästi jamahdollistavasti

• Kokeiluhalukkuuden konkretisoituminen

• Meillä on vähän työttömiä - mutta suuriaalueellisia eroja (rakennetyöttömyys onerikseen)

• Lappi-Brändi

• Hankinnoista tehdään aidosti aluetalouttaedistävää

•

Heikkoudet

• Tiedolla johtaminen ei ole vielä hyvällätasolla;

• Strateginen ohjaus voi jäädä heikoksi

• Vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta eihuomioida

• Ennakointi ei toimi käytännössä/ eiriittävää ketteryyttä vastaa esim.Kasvupyrähdyksiin

• Ihmisiä ei saada jäämään alueelle

• Riskinottokyky estää ennakoivantoimimisen (esim. Koulutuksen tappiot)

• Ison ajattelun puute (vrt. Oulu)

• Keskittyminen Roi-Kemi-Tornio akseli

• Unohdetaan maakunnan kokonaishyöty

• Sorrutaan osaoptiomoimaan esim.

Liikelaitosten toiminnassa (katsotaan

puhtaasti euroja)

• Matkailun brändi ja vetovoima ei

kannattele vielä muuta elämää (tosin se

auttaa jo )

• Pääomat karkaavat keskittyneiden

markkinoiden vuoksi – vaatii strategista

arvomaailmaa (2030/arvio 95%

maakunnan rahoista keskittyy isoille

toimijoile)

•

LIITE 7.

Mahdollisuudet

• Markkinatilanne antaa mahdollisuuksiapäästä hyvään alkuun;markkinapuutetteetta ei ole

• Hankistrategia on vahva ja mahdollistaapienyrittäjyyden ja paikallisuuden kasvun

M

• Panostetaan maakunta-kuntayhteistyöhönelinvoimakokonaisuuden merkityksenkirkastamiseksi (myös politikoille)

• Katsottava rajojen yli, rajattomasti, jottaelinkeinot voivat kehittyä

• Kannetaan riskiä yhdessä esim.Koulutus/yritykset (allianssimalli)

• Maakunta-kunta aito synergia olemassa /viedään yhdessä maakuntaa esille jahankitaan yhdessä suuria tekijöitä mukaan

• Tietojärjestelmien yhteiskäyttö/tiedollajohtaminen

• Päällekkäisyyksien karsiminen(kasvupalvelu-uudistus)

• Muokata rahoituspalveluita ja karsia sielläolevia esteitä (tarkennetaan)

• Rahoitukset kootaan yhteen paikkaan (yksiluukku)

• Siirrytään ohjelma-ajattelusta strategiseentarve ja tavoiteajatteluun

• Karsia ´pois alueelle sopimattomiavälineitä/muokata niitä

• Innovatiivisuus palveluiden ja hankintojenosalta (Palvelutuottajat yhdessä)

• Aidosti tehokkaampi palvelutuotanto

• Tehdä hankinnat maakunnasta ja lisätäelivoimaa

• Ennakoiva elinkeinojen rakennemuutos;ristiriidat pystytään ratkaisemaan, kaikillamahdollisuus kehittyä, kestävä kehityspystytään turvaamaan

• "mitä maakunta hankkii, silloin kun sehaluaa tukea monipuolistaelinkeinorakennetta"-> vaikuttavathankinnat

• Saataisiin ylivoimaiset digiyhteydet

• Kiinnostuneita lappiin on (300 000 HOL)

• Huolehtia asukaista/NUORISTA otetaanyhteisöllisyys ja kohtaamiset tosissamme

• Lapin maakunnanyrittäjyyskasvatusstrategia

Uhat

• Ei katsota ennakoivaa tietoa, vaanperäpeiliiin

• Poliittiset päättäjät eivät voi käyttääkattavaa tietoa tehdessään päätöksiä,elinvoima ja elinkeinokokonaisuus voi ollavaarassa, jos intressiristiriidat kärjistyvätkuntien kesken

• Huono osaamisen johtaminen

• Ei osata ennakoida esim.Kasvualoja/pyrähdyksiä

• Politikkojen turhautuminensiirtymävaiheen ongelmiin jossa olemassaolevat sopimukset sitovat resursseja

• Byrokratia lisääntyy ja hankkeet jäävättoteutumatta tai viivästyvät

• Maaseudun asuttuna pitäminenmahdotonta tulevaisuudessa?

• Ei nähdä oikeasti tulevaisuuden työnmurrosta

• Tilaaja ei tiedä mitä tilata (kokomaakunnan alueella)

• Elinvoima ja aluekehitys jää soten alle tuo5% koko maakunnan rahat!

• Kasvupalveluissa kaikki huomio meneevaikeimmin työllistyvien työllisyyteen ja onpois yritys/elinkeinojen kehittämisessä

• Joudutaan keskittymään tulipalojensammuttamiseen eikä pitäydytäennakoivassa kehittämisessä

• Mittarit painottavat edelleen nykytilaa!Pitäisi olla ennakoivaa ja ketterää

• Säästöjen löytyminen ei tapahduinnovaatioilla vaan höylällä

• Työllisyydessä keskitytään liikaapitkäaikaistyöttömyyteen ja vaikeisiintapauksiin ja kehittävä ote unohtuu

• TYöperäisen maahanmuuton jääminenliien pienelle osalle

• TEhdään vain työllisyyden hoidossatulipalon sammutusta ei ennakoivaa jaehkäisevää toimintaa

• Tehdään strategiasia ratkaisuja väärin (rahat ei riitä kaikkeen) unohdetaankehittyminen ja ennakoiva toiminta

• Kilpailutilanteessa isot vie ja pienetyrittäjät eivät pääse kasvamaan

• Keskitettyjen tehtävien purkaminen viekustannustehokkuutta,

• Vahvempi ja todellisuuspohjainen Lappi-brändi

• Tiedetään että rahat ei riitä kaikkeenvoidaan tehdä strategisia ratkaisuja

• Vahva elinkeinostrategia maakunnalleohjaamaan todellisuutta

• Maakunta sijoittaa yrittäjyyden ja

pienyrittäjyyden kasvuun

• Kuluttajakäyttäytymisen muutos tuomahdollisuuksia

• Ennakoimattoman positiivisen toiminnanrahoitusmahdollisuudet

• Politikot eivät tunnista maakuntienyhteistyön ja keskitettyjen toimintojenjärkevyyttä, kustannustehokkuutta jne.

•

• Markkinat keskittyvät

• Lainsäändäntö ei turvaa innovaatistahankitatointa

• Onko palvelujen tuotanto hankittunakustannustehokkaampaa kuin omanatuotantona?

•

• Muuttunut kotimainen työmoraali - vrt. Nyt jo ollaan

• Kielitaidon merkitys työssä korostuu

• Kiinnostaako Lapin pienet markkinat enäätulevaisuudessa toimijoita?

• Asiakaslähtöisyys unohdetaan

• Rakenne menee palveluiden edelle

LIITE 8.

Lukujen pyöristys sataantuhanteen (esim 12,6 M€)

Organisaatio ja rooli Rahasto/Rahoitus Asiakas / hakija / tuensaaja

Yritys

ALUEELLISET OHJELMATLapin liitto/välittävä vo Kestävää kasvua ja työtä 2014-

2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/EAKR

Alueorganisaatiot, kunnat,kuntayhtymät,tutkimuslaitokset,oppilaitokset, yritykset,yhdistykset

x

ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/EAKR-alueohjelma

pk-yritykset, tutkimus- jakoulutusorganisaatiot,elinkeinojen kehitt.org,kunnat, muut julkisyhteisöt

ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/EAKR-alueohjelma

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus/ välittäväviranomainen

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/EAKR-alueohjelma

RAHASTOJEN JA RAHOITUKSENTEHTÄVÄT JA LAAJUUS

Asiakas / hakija / tuensaaja (tähän siirretääntieto edellisestä sarakkeesta ja poistetaan se

LIITE 9.


Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/ESR-alueohjelma

Kunnat & kuntayhtymät,oppilaitokset, yhdistyksetja järjestöt, säätiöt, kuntienkehittämisyhtiöt,aluehallintoviranomaiset,


Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomenrakennerahasto-ohjelma/OKM-valtakunnallinen ESR

ELY-keskusBusinessFinland (TEKES)Lapin ELY-keskus/M&E Manner-Suomen

maaseutuohjelmajulkinen taiyksityisoikeudellisetyhteisöt

Lapin ELY/M& E Manner-Suomenmaaseutuohjelma

maaseudulla toimiva yritystai kaupungissa toimivaannex 1 yritys

Lapin ELY/M& E Manner-Suomenmaaseutuohjelma

Lapin ELY/M & E Manner-Suomenmaaseutuohjelma

Lapin ely

Lapin ELY/kalatalous Euroopan meri- jakalatalousrahaston (EMKR)Suomen toimintaohjelma

Kunnat, kaupallisetkalastajat, vesiviljely- jajalostusyritykset, alanyleishyödylliset toimijat,Luke

KANSALLISET / vai yleiskatteelliset?

ELY-keskus Julkiset työvoima- jayrityspalvelut (mom 32.30.51)+ STM-määrärahaosuudet(mom 33.20.50, .51 ja .52)palkkatuki- jastarttirahapäätöksiin

Koulutuksenjärjestäjä,palveluntottaja, yhdistys,työnantaja, henkilöasiakas

ELY-keskus Julkiset työvoima- jayrityspalvelut (mom. 32.30.51,kansallinen rahoitus) |talousarviomom. 32.01.02.2:40 t€ palveluihin aktivointiin,markkinointiin jatiedottamiseen seuduille

Pk-yritykset

ELY-keskus Kuljetustuki pk-yritykset

ELY-keskus Mom. 51. työvoimapoliittisettoimenpiteet

Lapin liitto/välittävävo AIKO-raha/kansallinen Alueorganisaatiot, kunnat,tutkimuslaitokset,oppilaitokset, yritykset

ELY-keskus, L-vastuualue Yksityisteiden valtionavustus(mom. 31.10.50)

Yksityistiekunnat

ELY-keskus, L-vastuualue Joukkoliikenteenvaltionavustukset (mom.31.30.63.02)

Kunnat

ELY-keskus, L-vastuualue Joukkoliikenteenvaltionavustukset (mom.31.30.63.02)

Joukkoliikenteen käyttäjät

Y-vastuualue Avustukset rakennusperinnönhoitoon (mom. 35.20.64)

yksityisille omistajille jarakennusperinnön hoitoaedistäville yhteisöille

Y-vastuualue Avustukset pohjavesialueidensuojelusuunnitelmienlaatimiseen (mom. 35.10.61)

kunnat

Y-vastuualue Avustukset tunturialueidenympäristönhoitoon (mom.35.01.65)

tunturialueella toimivatyhdistykset, yritykset sekäkunnat

Y-vastuualue Avustukset vesien- jamerenhoidon sekä vesistö- jakalataloustoimenpiteidentoteuttamiseen (mom.35.10.61)

kunnat, kansalaiset,yritykset, yhdistykset

Lapin ELY/kalatalous Tornionjoen kalastuslupatulot tutkimuslaitokset, ELY

Lapin ELY/kalatalous Tenojon kalastulupatulot kalastusoikeden haltijatLapin ELY/kalatalous Lupapäätöksissä määrätyt

kalataloudellisetmaksuvelvoitteet

vesialueiden omistajat

Lapin ELY/kalatalous Kalatouludenedistämimäärärahat,korvaukset vesialueenomistjille,kalastusaluetoiminta

järjestöt ym

Lapin ELY/kalatalous Hallituksen kärkihankkeetvaelluskalakantojenedistämiseen (valtio myöntää,ELY tekee päätöksen)

voimayhtiöt, eri toimijoita

Lapin ELY/kalatalous Avustukset kalataloudellisiinkunnostuksiin

omia hankkeita,metsähallitus, kunnat

Lapin ELY/M& E Porotalouden jaluontaiselinkeinojenrakennetuki (MAKERA)

Porotalouden tailuontaiselinkeinonharjoittaja, paliskunta.Tutkimusrahoitustavoidaanmyöntää luonnollisellehenkilölle, yksityis- jajulkisoikeudelliselleyhteisölle sekä säätiölle.

Lapin ELY/M & E Valtion talousarvionmom 30.20.40. maa- japuutarhatalouden kansallinentuki

Porotalouden harjoittajat,yksityiset ja ruokakunnat

Lapin ELY/M&E Kolttalaki (MAKERA) Yksityishenkilöt ym.Lapin ELY/kalatalous Kolttalaki (MAKERA) Yksityishenkilöt ym.Lapin ELY-keskus, L-vastuualue

Perustienpito (mom.31.10.20.1)

Tienkäyttäjät

Lapin ELY-keskus, L-vastuualue

Maanhankinta (mom.31.10.76)

Lapin ELY-keskus, L-vastuualue

Muita LVM:n momenttejatilanteen mukaan. Mm.radanpito ja kehittämisenhankesuunnittelu.

Lapin liitto / Hallintovo. Kolarctic CBC 2014-2020; EU,Suomen, Venäjän, Ruotsin,Norjan valtio. EAKR+ENI, Norjaomalla rahoituksella

Alueorganisaatiot, kunnat,tutkimuslaitokset,oppilaitokset, yritykset.Mikä tahansa julkinen taiyksityisoikeudellinenyhteisö Suomessa,Ruotsissa, Norjassa taiVenäjällä.

KV-OHJELMAT JA -RAHOITUS

ERILLISRAHOITUKSET

Interreg Nord/Lapin liittoInfopoint

Interreg Pohjoinen 2014-2020.Lapin liitossa ohjelmanInfopoint. TEM:in Suomenkansallisen vastinrahanmyöntäminen. EU-EAKR, rajatylittävä ohjelma jossa mukanaSuomi, Ruotsi ja Norja.Ohjelma on jaettu kahteenmaantieteelliseen osa-alueeseen; Pohjoinen jaSápmi. Norja osallistuuohjelmaan omallarahoituksella.

Alueorganisaatiot, kunnat,tutkimuslaitokset,oppilaitokset, yrityksetSuomessa, Ruotsissa taiNorjassa. Suomenkansallisen vastinrahanosalta vastaavat tahotSuomesta.

Lapin liitto /kansallinenkontaktipiste

Pohjoinen periferia ja Arktis2014-2020; TEM Suomenkansallinenvastuuviranomainen; EU-EAKR, Suomen, Ruotsin,Norjan, Irlannin, Iso-Britannian, Islannin, Tanskanvaltiot

Päähakijana pitää ollajulkinen organisaatio EU-jäsenmaasta, Islannista taiNorjasta;hankekumppaneina voi ollajulkisia ja yksityisiäorganisaatioita.

Lapin liitto / sihteeristö Pohjoiskalotin neuvosto /Pohjoismaidenministerineuvostonvuosittaiset raja-alueyhteistyön jatiedotustoiminnan tuet

Yksityinen tai julkinenyhteisö, yksityishenkilöt

Kohderyhmä / edunsaajaOhjelman koko M€ /

teknisen tuen osuus M€(myönnettävä

JulkinenYksityis-

hlö3. sektori

x x kunnat, kuntaytymät,kehittämisyhtiöt, oppilaitoksetja tutkimuslaitokset,yhdistykset, yritykset, asukkaat

Tekninen tuki 1,25 M€

pk-yritykset, elinkeinolaajemminkin

Asiakas / hakija / tuensaaja (tähän siirretääntieto edellisestä sarakkeesta ja poistetaan se

sitten)

Opiskelijat, työttömät,työntekijät, yrittäjät,työmarkkinoiden ulkopuolellaolevat, työnantajat, yritykset,yritysten & julkistenorganisaatioiden henkilöstö,tutkimus- jakoulutusorganisaatiot ja heidänhenkilöstö, työllisyys- jasosiaalipalveluiden tarjoajat,järjestöt ja säätiöt

83M€

maaseutuväestö koko ohjelma 67,47 M€,josta hanketuen osuus58 % 39,13 M€

maaseudun yritys, alkavamaaseudun yritys, kaupungissatoimiva annex 1-yritys

koko ohjelma 67,47 M€,josta yritystukien osuus42 % 28,34 M€

2,9 M€

Koko ohjelma 75 M€,tekninen 2,1 M€ (Var-ELY vastaa tekinsestätuesta)

Lappilainen elinkeinoelämä jatyönantajat, lappilaiset

Vaihtelee vuosittain valtiontalousarvion ja alueellisenjaon mukaan. Määrärahajakovuonna 2018: Mometti32.30.51 yhteensä 12,366M€. (jaettu 11,866 M€+valtion päätöksenteko-oikeus0,5 M€). Lisäksi käytettävissämaksatuksiin (ml. aiempinavuosina tehdyt sidonnat) sekäuusiin sidontoihin vuodelta2017 siirtynyttä määärrahaa12,112 M€, Eli kaikkiaanyhteensä käytettävissä 24,478M€. STM-määrärahat:Laskennallisesti jaettu vuoden2018 sidontoihin jamaksatuksiin yhteensä 8,212M€ (palkkatukeen jastarttirahaan 7,808 M € +valtion päätöksenteko-oikeutena 0,404 M€).Työvimakoulutuksenmyöntämisvaltuutta tuleviillevuosille ulottuviin sidontoihinkäytettävissä 2,5 milj.€

Pk-yritysten avainhenkilöt jajohto

POPELYn aluevuositasolla 1,1 - 1,8M€, josta Lapin osuusnoin 400 t€

pk-yritykset kansallinen,valtakunnallinenmääräraha vuosittain

Yritykset, alueen organisaatiot 0,8 M€

n. 0,1 - 0,9 M€/vuosi

n. 0,8 M€/vuosi

n. 2,3 M€/vuosi

yksityiset ja rakennusperinnönhoitoa edistävät yhteisöt

n. 0,07 M€ / vuosi

kunnat, kansalaiset 0-0,05 M€ / vuosi

kunnat, kansalaiset, yritykset,yhdistykset

n. 0,05M€ / vuosi

kunnat, kansalaiset, yritykset,yhdistykset

n. 0,1 M€ / vuosi

Tornionjoen kalastajat

Porotalouden harjoittajat Lainoitus vuosittain noin1 M€, avustukset 2 M€.Aloitustukilainat 90 000€, avustus samastarahasta maataloudenkanssa.Tutkimusrahoitus 350000 €.

Porotalouden harjoittajat n. 4,5 M€

KolttasaamelainenKolttasaamelainen

n. 37 M€/vuosi

n. 0,7 M€/vuosi

Alueen julkiset jayksityisoikedelliset yhteisöt,alueiden asukkaat.

Koko ohjelma 63,4 M€,josta JMC:n päätöksellämyönnetään EU,Suomen ja Venäjänkansallinen sekä NorjanKolarctic rahoitusyhteensä 45,2 M€ /teknisen tuen osuus 6,3M€

Alueen organisaatiot kutenyliopistot,ammattikorkekoulut,kehitysyhtiöt, yritykset

7,2 M€ TEM myöntämätuki Lapin liitolle (IRPohjoinen -ohjelmaeu+kansallinenvastinrahoitus fi+se+noyhteensä 83 milj €)

Paikallisyhteisöt, paikalliset jaalueelliset pk-yritykset,innovaatiojärjestelmien toimijat(ml. yliopistot,ammattikorkeakoulut,tutkimuslaitokset, yritys- jatoimialajärjestöt), sosiaalisetyritykset, kauppakamarit, erisektoreiden vastuuviranomaiset

EAKR 50,2 M€+jäsenvaltioidenkansallinen rahoitus28,4 M€ + EU-ulkopuolisten maidenkansallinen rahoitus 9M€ = ohjelman koko87,6M€ / teknisen tuenosuus 3M€

Pohjoiskalotin alueen asukkaat,yritykset ja viranomaiset; rajatylittävää yhteistyötä tekevät taisitä suunnittelevat julkiset jayksityiset toimijat

Vuosittainenministerineuvoston tuki0,25 M€ / Täysin EU-ohjelmien ulkopuolistarahoitusta

Eritelläänkö tähäntoimintamenojen/teknisentuen nykyinen vuositason

Ohjelmantoteuttamisaika

sulkemiseenRahoittajatehtävät

-2017

htv

2014-2023 2,9

Ritva 0,5Ratkaisija1

2014 - 2023

2014 - 2023

2014-2023

2014-2023 2,35

2014-2023 8

2014-2023 3

2014-2023

2014 -2023 1,5/vuosi (Lapin ELY, ei sis.Kehan osuutta eli

maksatusta ja valvontaa)

Julkiset työvoima-ja yrityspalvelut -

momentti 2-vuotinen

siirtomääräraha (sisältäen

työvomakoulutuksen

myöntämisvaltuuden); STM-momentit

yksivuotinenarviomääräraha

talousraviovuodenmaksatuksiin

2020 vuodenloppuun asti

LAP 1

2014 - 2017, jatkoauki

2016 - 2019 0,1

- 0,4

- 0,1

- 0,9

0,50,05

0,4

2014-2024 Hvo 3,4 htv ja sivutoimisto3,6 htv (sis viestintä)

2014-2023 1

2014-2023

Toteutetaanvuositasolla, 3-

vuotisentoimintaohjelman

mukaisesti

Maksatustehtävät Jälkitoimet Hallinto YHT

-2017 -2017 -2017 -2017

htv htv htv htv TOIMINTA-MENOT

ULKOPUOLI-NEN

RAHOITUS

2 1 osittain 0,6

0,4

3,9 0,04 1

RAHOITUSLÄHDEHTV/€??

0,02 0

0,5

Hvo 2 htv jasivutoimisto NO 0,7htv (2017 loppuun

ohjelman ja hakujenvalmistelua, vanhan

ohjelmansulkemista)

Hvo 0,1 htv jaLapin liitto 0,1

htv

Hvo 0,6htv,

sivutoimistot 0,3htv jaLapinliitto

0,1 htv

0,15 Osittain

0 0,1

0,7

Jatko- ja jälkitoimenpiteet: 1 htv hallintotehtävissä, Lapin liiton budjetti, työpanosta käytetäänjälkitoimenpiteiden ja jatkotoimenpiteiden tekemiseen, sekä tarkastuskertomusten vastineisiin,sisältää myös muut rahoitusinstrumentit ja myös muita ohjelman toimeenpanoon liittyviätehtäviä, kuten hvj, menotodistuksen valmistelu ja täsmäytys.

Päätöksiä tehty käytännössä kolmena vuotena eli vuodesta 2015 alkaen. - Ympäristö EAKR:nosalta Lappi hoita rahoittajan tehtävät kokonaisuudessan Kainuun alueella ja jonkin verranmyös POP:n hankkeita.

Huomiot, lisätiedot, selvennykset

ESRssä sekä rahoituspäätösten että maksatuspäätösten tekijät ovat tällä hetkellä PopElyssä.Myös jälkitoimenpiteet hoidetaan PopElyssä toimintamenomäärärahoilla. Samoin tiedotus jamuu hallintotoiminta hoituu Oulusta.

TEM jakaa määrärahat ELY-keskukselle, osa määrärahasta osoitetaan päätöksentekoa varten TE-toimistolle ja vuosina 2017-18 osa määärrahasta kiintiöidään alueelliselle työllisyyskokeilulle.

Lapista Jari kehpojen valtakunnallisen koordinaatioryhmän ELYjen jäsen (vastaa palveluidenkehittämisestä, kilpailutuksesta, laadunvalvonnasta, reklamaatioiden käsittelystä,puitesopimuskumppaneiden vaihdon hyväksymisestä jne.), sis aiemmin ilm. htv

Kolarctic CBC ohjelma odottaa Venäjän ja EU:n rahoitussopimuksen ratifiointia VenäjänFederaation Dumassa. Ennen sitä ei voida tehdä tukisopimuksia, hankkeita on valittu ja niidenkanssa rahoitussopimusneuvottelut käynnissä.

Ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus Ruotsissa.Suomessa Lapin liitto myöntää hakemusten perusteella kansallista vastinrahoitustasuomalaisille toimijoille.

Ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus Ruotsissa.Ohjelmasihteeristö toimii Kööpenhaminassa Tanskassa. Suomessa TEM toimii ohjelmanvastuuviranomaisena ja myöntää hakemusten perusteella kansallista vastinrahoitustasuomalaisille NPA-hanketoimijoille.


Organisaatio ja rooli Rahasto/Rahoitus Asiakas / hakija / tuensaaja

Kohderyhmä / edunsaajaOhjelman koko M€ / teknisen tuen osuus M€

(myönnettävä eu+kansallinen)

Ohjelman

toteuttamisaika

sulkemiseen

saakka

Rahoittajatehtävä

tMaksatustehtävät Jälkitoimet Hallinto

-2017 -2017 -2017 -2017htv htv htv htv

ALUEELLISET OHJELMAT

Lapin liitto/välittävä vo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen

rakennerahasto-ohjelma/EAKR

Alueorganisaatiot, kunnat, kuntayhtymät,

tutkimuslaitokset, oppilaitokset, yritykset, yhdistykset

kunnat, kuntaytymät, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset ja

tutkimuslaitokset, yhdistykset, yritykset, asukkaat

Tekninen tuki 1,25 M€ 2014-2023 2,9 2 1 osittain 0,6 Jatko- ja jälkitoimenpiteet: 1 htv hallintotehtävissä, Lapin liiton budjetti, työpanosta

käytetään jälkitoimenpiteiden ja jatkotoimenpiteiden tekemiseen, sekä

tarkastuskertomusten vastineisiin, sisältää myös muut rahoitusinstrumentit ja myös

muita ohjelman toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, kuten hvj, menotodistuksen

valmistelu ja täsmäytys.0,5 0,4

ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen

rakennerahasto-ohjelma/EAKR- alueohjelma

pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot,

elinkeinojen kehitt.org, kunnat, muut julkisyhteisöt

pk-yritykset, elinkeino laajemminkin 2014 - 2023 3,9 0,04 1

ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen


2014 - 2023

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus/ välittävä

viranomainen

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen


2014-2023 Päätöksiä tehty käytännössä kolmena vuotena eli vuodesta 2015 alkaen. - Ympäristö

EAKR:n osalta Lappi hoita rahoittajan tehtävät kokonaisuudessan Kainuun alueella

ja jonkin verran myös POP:n hankkeita.Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus/ välittävä

viranomainen


rakennerahasto-ohjelma/ESR- alueohjelma

Kunnat & kuntayhtymät, oppilaitokset, yhdistykset ja

järjestöt, säätiöt, kuntien kehittämisyhtiöt,

aluehallintoviranomaiset,

Opiskelijat, työttömät, työntekijät, yrittäjät,

työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, työnantajat,

yritykset, yritysten & julkisten organisaatioiden

henkilöstö, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja heidän

henkilöstö, työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tarjoajat,

järjestöt ja säätiöt

83M€ 2014-2023 2,35 0,02 0 ESRssä sekä rahoituspäätösten että maksatuspäätösten tekijät ovat tällä hetkellä

PopElyssä. Myös jälkitoimenpiteet hoidetaan PopElyssä toimintamenomäärärahoilla.

Samoin tiedotus ja muu hallintotoiminta hoituu Oulusta.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus/ välittävä

viranomainen


rakennerahasto-ohjelma/OKM-valtakunnallinen ESR

ELY-keskusBusinessFinland (TEKES)Lapin ELY-keskus/M&E Manner-Suomen maaseutuohjelma julkinen tai yksityisoikeudelliset yhteisöt maaseutuväestö koko ohjelma 67,47 M€, josta hanketuen osuus 58 %

39,13 M€

2014-2023 8

Lapin ELY/M& E Manner-Suomen maaseutuohjelma maaseudulla toimiva yritys tai kaupungissa toimiva

annex 1 yritys

maaseudun yritys, alkava maaseudun yritys, kaupungissa

toimiva annex 1-yritys

koko ohjelma 67,47 M€, josta yritystukien osuus 42 %

28,34 M€

2014-2023 3

Lapin ELY/M& E Manner-Suomen maaseutuohjelmaLapin ELY/M & E Manner-Suomen maaseutuohjelma Lapin ely 2,9 M€ 2014-2023Lapin ELY/kalatalous Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen

toimintaohjelma

Kunnat, kaupalliset kalastajat, vesiviljely- ja

jalostusyritykset, alan yleishyödylliset toimijat, Luke

Koko ohjelma 75 M€, tekninen 2,1 M€ (Var-ELY vastaa

tekinsestä tuesta)

2014 -2023 1,5/vuosi (Lapin

ELY, ei sis. Kehan

osuutta eli

maksatusta ja

valvontaa)

ELY-keskus Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (mom 32.30.51) +

STM-määrärahaosuudet (mom 33.20.50, .51 ja .52)

palkkatuki- ja starttirahapäätöksiin

Koulutuksenjärjestäjä, palveluntottaja, yhdistys,

työnantaja, henkilöasiakas

Lappilainen elinkeinoelämä ja työnantajat, lappilaiset Vaihtelee vuosittain valtion talousarvion ja alueellisen

jaon mukaan. Määrärahajako vuonna 2018: Mometti

32.30.51 yhteensä 12,366 M€. (jaettu 11,866 M€+ valtion

päätöksenteko-oikeus 0,5 M€). Lisäksi käytettävissä

maksatuksiin (ml. aiempina vuosina tehdyt sidonnat)

sekä uusiin sidontoihin vuodelta 2017 siirtynyttä

määärrahaa 12,112 M€, Eli kaikkiaan yhteensä

käytettävissä 24,478 M€. STM-määrärahat:

Laskennallisesti jaettu vuoden 2018 sidontoihin ja

maksatuksiin yhteensä 8,212 M€ (palkkatukeen ja

starttirahaan 7,808 M € + valtion päätöksenteko-

oikeutena 0,404 M€). Työvimakoulutuksen

myöntämisvaltuutta tuleviille vuosille ulottuviin

sidontoihin käytettävissä 2,5 milj.€

Julkiset työvoima-

ja yrityspalvelut -

momentti 2-

vuotinen

siirtomääräraha (

sisältäen

työvomakoulutuk

sen

myöntämisvaltuu

den); STM-

momentit

yksivuotinen

arviomääräraha

talousraviovuode

n maksatuksiin

TEM jakaa määrärahat ELY-keskukselle, osa määrärahasta osoitetaan päätöksentekoa

varten TE-toimistolle ja vuosina 2017-18 osa määärrahasta kiintiöidään alueelliselle

työllisyyskokeilulle.

ELY-keskus Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (mom. 32.30.51,

kansallinen rahoitus) | talousarviomom. 32.01.02.2: 40

t€ palveluihin aktivointiin, markkinointiin ja

tiedottamiseen seuduille

Pk-yritykset Pk-yritysten avainhenkilöt ja johto POPELYn alue vuositasolla 1,1 - 1,8 M€, josta Lapin

osuus noin 400 t€

2020 vuoden

loppuun asti

LAP 1 Lapista Jari kehpojen valtakunnallisen koordinaatioryhmän ELYjen jäsen (vastaa

palveluiden kehittämisestä, kilpailutuksesta, laadunvalvonnasta, reklamaatioiden

käsittelystä, puitesopimuskumppaneiden vaihdon hyväksymisestä jne.), sis aiemmin

ilm. htvELY-keskus Kuljetustuki pk-yritykset pk-yritykset kansallinen, valtakunnallinen määräraha vuosittain 2014 - 2017, jatko

auki

ELY-keskus Mom. 51. työvoimapoliittiset toimenpiteetLapin liitto/välittävävo AIKO-raha/kansallinen Alueorganisaatiot, kunnat, tutkimuslaitokset,

oppilaitokset, yritykset

Yritykset, alueen organisaatiot 0,8 M€ 2016 - 2019 0,1 0,01

ELY-keskus, L-vastuualue Yksityisteiden valtionavustus (mom. 31.10.50) Yksityistiekunnat n. 0,1 - 0,9 M€/vuosi - 0,4ELY-keskus, L-vastuualue Joukkoliikenteen valtionavustukset (mom. 31.30.63.02) Kunnat n. 0,8 M€/vuosi - 0,1

ELY-keskus, L-vastuualue Joukkoliikenteen valtionavustukset (mom. 31.30.63.02) Joukkoliikenteen käyttäjät n. 2,3 M€/vuosi - 0,9

Y-vastuualue Avustukset rakennusperinnön hoitoon (mom. 35.20.64) yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa

edistäville yhteisöille

yksityiset ja rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt n. 0,07 M€ / vuosi

Y-vastuualue Avustukset pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien

laatimiseen (mom. 35.10.61)

kunnat kunnat, kansalaiset 0-0,05 M€ / vuosi

Y-vastuualue Avustukset tunturialueiden ympäristönhoitoon (mom.

35.01.65)

tunturialueella toimivat yhdistykset, yritykset sekä

kunnat

kunnat, kansalaiset, yritykset, yhdistykset n. 0,05M€ / vuosi

Y-vastuualue Avustukset vesien- ja merenhoidon sekä vesistö- ja

kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen (mom.

35.10.61)

kunnat, kansalaiset, yritykset, yhdistykset kunnat, kansalaiset, yritykset, yhdistykset n. 0,1 M€ / vuosi

Lapin ELY/kalatalous Tornionjoen kalastuslupatulot tutkimuslaitokset, ELY Tornionjoen kalastajatLapin ELY/kalatalous Tenojon kalastulupatulot kalastusoikeden haltijatLapin ELY/kalatalous Lupapäätöksissä määrätyt kalataloudelliset

maksuvelvoitteet

vesialueiden omistajat

Lapin ELY/kalatalous Kalatouluden edistämimäärärahat, korvaukset

vesialueen omistjille, kalastusaluetoiminta

järjestöt ym

Lapin ELY/kalatalous Hallituksen kärkihankkeet vaelluskalakantojen

edistämiseen (valtio myöntää, ELY tekee päätöksen)

voimayhtiöt, eri toimijoita

Huomiot, lisätiedot, selvennykset

KANSALLISET / vai yleiskatteelliset?

LIITE 10.


Lapin ELY/kalatalous Avustukset kalataloudellisiin kunnostuksiin omia hankkeita, metsähallitus, kunnat

Lapin ELY/M& E Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuki

(MAKERA)

Porotalouden tai luontaiselinkeinon harjoittaja,

paliskunta. Tutkimusrahoitusta voidaan

myöntää luonnolliselle henkilölle, yksityis- ja

julkisoikeudelliselle yhteisölle sekä säätiölle.

Porotalouden harjoittajat Lainoitus vuosittain noin 1 M€, avustukset 2 M€.

Aloitustukilainat 90 000 €, avustus samasta rahasta

maatalouden kanssa. Tutkimusrahoitus 350 000 €.

Lapin ELY/M & E Valtion talousarvion mom 30.20.40. maa- ja

puutarhatalouden kansallinen tuki

Porotalouden harjoittajat, yksityiset ja ruokakunnat Porotalouden harjoittajat n. 4,5 M€

Lapin ELY/M&E Kolttalaki (MAKERA) Yksityishenkilöt ym. Kolttasaamelainen 0,5 0,5Lapin ELY/kalatalous Kolttalaki (MAKERA) Yksityishenkilöt ym. Kolttasaamelainen 0,05Lapin ELY-keskus, L-vastuualue Perustienpito (mom. 31.10.20.1) Tienkäyttäjät n. 37 M€/vuosiLapin ELY-keskus, L-vastuualue Maanhankinta (mom. 31.10.76) n. 0,7 M€/vuosi 0,4Lapin ELY-keskus, L-vastuualue Muita LVM:n momentteja tilanteen mukaan. Mm.

radanpito ja kehittämisen hankesuunnittelu.

Lapin liitto / Hallintovo. Kolarctic CBC 2014-2020; EU, Suomen, Venäjän, Ruotsin,

Norjan valtio. EAKR+ENI, Norja omalla rahoituksella

Alueorganisaatiot, kunnat, tutkimuslaitokset,

oppilaitokset, yritykset. Mikä tahansa julkinen tai

yksityisoikeudellinen yhteisö Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa tai Venäjällä.

Alueen julkiset ja yksityisoikedelliset yhteisöt, alueiden

asukkaat.

Koko ohjelma 63,4 M€, josta JMC:n päätöksellä

myönnetään EU, Suomen ja Venäjän kansallinen sekä

Norjan Kolarctic rahoitus yhteensä 45,2 M€ / teknisen

tuen osuus 6,3 M€

2014-2024 Hvo 3,4 htv ja

sivutoimisto 3,6

htv (sis viestintä)

Hvo 2 htv ja

sivutoimisto NO

0,7 htv (2017

loppuun

ohjelman ja

hakujen

valmistelua,

vanhan ohjelman

sulkemista)

Hvo 0,1 htv ja

Lapin liitto 0,1 htv

Hvo 0,6 htv,

sivutoimistot 0,3

htv ja Lapin liitto

0,1 htv

Kolarctic CBC ohjelma odottaa Venäjän ja EU:n rahoitussopimuksen ratifiointia

Venäjän Federaation Dumassa. Ennen sitä ei voida tehdä tukisopimuksia, hankkeita

on valittu ja niiden kanssa rahoitussopimusneuvottelut käynnissä.

Interreg Nord/Lapin liitto Infopoint Interreg Pohjoinen 2014-2020. Lapin liitossa ohjelman

Infopoint. TEM:in Suomen kansallisen vastinrahan

myöntäminen. EU-EAKR, rajat ylittävä ohjelma jossa

mukana Suomi, Ruotsi ja Norja. Ohjelma on jaettu

kahteen maantieteelliseen osa-alueeseen; Pohjoinen ja

Sápmi. Norja osallistuu ohjelmaan omalla rahoituksella.

Alueorganisaatiot, kunnat, tutkimuslaitokset,

oppilaitokset, yritykset Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa.

Suomen kansallisen vastinrahan osalta vastaavat tahot

Suomesta.

Alueen organisaatiot kuten yliopistot,

ammattikorkekoulut,kehitysyhtiöt, yritykset

7,2 M€ TEM myöntämä tuki Lapin liitolle (IR Pohjoinen -

ohjelma eu+kansallinen vastinrahoitus fi+se+no yhteensä

83 milj €)

2014-2023 1 0,15 Osittain Ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus

Ruotsissa. Suomessa Lapin liitto myöntää hakemusten perusteella kansallista

vastinrahoitusta suomalaisille toimijoille.

Lapin liitto /kansallinen kontaktipiste Pohjoinen periferia ja Arktis 2014-2020; TEM Suomen

kansallinen vastuuviranomainen; EU-EAKR, Suomen,

Ruotsin, Norjan, Irlannin, Iso-Britannian, Islannin,

Tanskan valtiot

Päähakijana pitää olla julkinen organisaatio EU-

jäsenmaasta, Islannista tai Norjasta; hankekumppaneina

voi olla julkisia ja yksityisiä organisaatioita.

Paikallisyhteisöt, paikalliset ja alueelliset pk-yritykset,

innovaatiojärjestelmien toimijat (ml. yliopistot,

ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritys- ja

toimialajärjestöt), sosiaaliset yritykset, kauppakamarit,

eri sektoreiden vastuuviranomaiset

EAKR 50,2 M€+ jäsenvaltioiden kansallinen rahoitus 28,4

M€ + EU-ulkopuolisten maiden kansallinen rahoitus 9

M€ = ohjelman koko 87,6M€ / teknisen tuen osuus 3M€

2014-2023 0 0,1 Ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena toimii Västerbottenin lääninhallitus

Ruotsissa. Ohjelmasihteeristö toimii Kööpenhaminassa Tanskassa. Suomessa TEM

toimii ohjelman vastuuviranomaisena ja myöntää hakemusten perusteella kansallista

vastinrahoitusta suomalaisille NPA-hanketoimijoille.

Lapin liitto / sihteeristö Pohjoiskalotin neuvosto / Pohjoismaiden

ministerineuvoston vuosittaiset raja-alueyhteistyön ja

tiedotustoiminnan tuet

Yksityinen tai julkinen yhteisö, yksityishenkilöt Pohjoiskalotin alueen asukkaat, yritykset ja viranomaiset;

rajat ylittävää yhteistyötä tekevät tai sitä suunnittelevat

julkiset ja yksityiset toimijat

Vuosittainen ministerineuvoston tuki 0,25 M€ / Täysin

EU-ohjelmien ulkopuolista rahoitusta

Toteutetaan

vuositasolla, 3-

vuotisen

toimintaohjelman

mukaisesti

0,7

KV-OHJELMAT JA -RAHOITUS

ERILLISRAHOITUKSET

Rahoituksen jakautuminen Lapissa v. 2017

Alueellisetohjelmat 59,2 M€ Erillisrahoitukset

52,3 M€ Yleiskatteelliset44,25 M€

KV-ohjelmat12,5 M€

35 %

31 %

26 %

8 %

Susanna Jänkälä | 2.1.2019 | @SusannaJnkl

LIITE 11.

Alueelliset ohjelmat

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/EAKR

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/EAKR- alueohjelma,yritysrahoitus

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/EAKR- alueohjelma,infrahankkeet

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/EAKR- alueohjelma,ympäristöhankkeet

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/ESR- alueohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/OKM-valtakunnallinenESR

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma/EAKR- alueohjelma/ ent.Tekes

Manner-Suomenmaaseutuohjelma, maaseudunaloitustuet

Manner-Suomenmaaseutuohjelma, maaseudunhanketuet

Manner-Suomenmaaseutuohjelma, maataloudenneuvontakorvaus

Euroopan meri- jakalatalousrahaston (EMKR)Suomen toimintaohjelma

Alueellisetohjelmat59,1 M€


Alueelliset ohjelmatAlueellisetohjelmat59,1 M€

Kestävää kasvua ja työtä(ESR ja EAKR)

44,9 M€

Manner-Suomen

maaseutu-ohjelma12,3 M€

Meri- ja kalatalousrahasto2 M€Susanna Jänkälä | 2.1.2019 | @SusannaJnkl

AIKO-raha/kansallinen, Alueellisetinnovaatiot ja kokeilut

Mom. 51 Asiantuntija-arviot,kokeilut ja valmennukset Mom. 51 Työvoimakoulutus Mom. 51 Palkkatuki ja starttiraha

Mom. 51 Työllisyyspoliittinenavustus

Mom. 51 Korvaukset, yksityisettyönvälityspalvelut

Mom. 51 Palkkatuettu työ,valtiohallinto päätöksenteko-oikeus

Mom. 51 STM/palkkatuettu työ jastarttiraha

Mom. 51 Julkiset työvoima- jayrityspalvelut , yritystenkehittämispalvelut

Kuljetustuki Yksityisteiden valtionavustusJoukkoliikenteenvaltionavustukset, kuntienpaikallisliikenne

Joukkoliikenteenvaltionavustukset, joukkoliikenne

Avustukset rakennusperinnönhoitoon

Avustukset pohjavesialueidensuojelusuunnitelmien laatimiseen

Avustukset haja-asutusalueidenjätevesineuvontaan

Avustukset tunturialueidenympäristönhoitoon

Avustukset vesistöjen käyttöön jatulvariskien hallintaan

Avustukset vesien- jamerenhoidon sekä vesistö- jakalataloustoimenpiteidentoteuttamiseen

Tornionjoen kalastuslupatulot

Tenojon kalastulupatulot Lupapäätöksissä määrätytkalataloudelliset maksuvelvoitteet

Kalatouludenedistämismäärärahat, korvauksetvesialueen omistajille,kalastusaluetoiminta

Hallituksen kärkihankkeetvaelluskalakantojen edistämiseen

Avustukset kalataloudellisiinkunnostuksiin

Kansalliset / YleiskatteellisetYleis-katteelli-

set44,25 M€


YleiskatteellisetYleis-

katteelliset44,25 M€

Mom.51 + STM33,1 M€

Kalastus-luvat

5,33 M€

Liikenteenavustukset

jahankinnat

3,4 M€

Yrityksen kehittämispalvelut0,4 M€

Ympäristöpuolen tuet1,4 M€

Kuljetus-tuki 0,3 M€

AIKO 0,3 M€

75 %

1 %1 %0 %

8 % 3 %

12 %


Porotalouden jaluontaiselinkeinojenrakennetuki

Maatalouden kansallisetinvestointituet

Maa- ja puutarhataloudenkansallinen tuki

Kolttalain mukaineninvestointituki

Kolttalain mukainen tukikoltta-alueen kalanhoitoon

Metsämarjojen ja sientenvarastointituki

Suoramyyntimaidon tuki PerustienpitoLVM:n erillismomentit mm.radanpito ja kehittämisenhankesuunnittelu

Erillisrahoitukset


Erillis-rahoitukset

52,3 M€

ErillisrahoituksetErillis-rahoitukset

52,3 M€

Perustienpito44 M€

Maaseutuyksikkö8,3 M€ 84 %

16 %

Kuntien maksamatmaataloustuet 47,4 M€

> Siirtyy tulevaanmaakuntaan


KV-ohjelmat

Kolarctic CBC 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020

Pohjoinen periferia ja Arktis2014-2020

Pohjoiskalotin neuvosto /Pohjoismaidenministerineuvoston vuosittaisetraja-alueyhteistyön jatiedotustoiminnan tuet

KV-ohjelmat12,5 M€


KV-ohjelmatKV-

ohjelmat12,5 M€

Kolarctic11 M€

Interreg pohjoinen1,3 M€

Pohjoiskalotin neuvosto0,2 M€

88 %

10 %

2 %


Mom.51 + STM33,1 M€

Kalastusluvat5,33 M€

Liikenteen avustukset jahankinnat 3,4 M€

Yrityksenkehittämispalvelut

0,4 M€

Kuljetus-tuki 0,3 M€

Ympäristöpuolen tuet1,4 M€

AIKO 0,3 M€

Perustienpito44 M€

Maaseutuyksikkö8,3 M€ Kuntien maksamat

maataloustuet 47,4 M€

> Siirtyy tulevaanmaakuntaan

Kolarctic11 M€

Interregpohjoinen

1,3 M€

Pohjoiskalotinneuvosto

0,2 M€

Kestävää kasvua ja työtä(ESR ja EAKR)

44,9 M€

Manner-Suomen

maaseutu-ohjelma12,3 M€

Meri- ja kalatalousrahasto2 M€

ALUEELLISETOHJELMAT

ERILLISRAHOITUKSET

YLEISKATTEELLINEN

KV-OHJELMAT

v. 2017


Lapin nykyiset rahoitustehtävätja niihin käytettävät resurssit

htv

Rahoittajatehtävät 35,5Maksatustehtävät 9,21Jälkitoimet 1,06Hallinto/ toteuttaminen 55,05Valvonta 7,1Yhteensä 107,92

Suurimmat yksittäiset:Perustienpito (L), 29 htv

Mom51 /JTYP (ELY ja toimisto) 15,3 htv

”Kerätä ja analysoidaolemassa oleva tietorahoitustoiminnan

tehtävistä ja laajuudesta,sisältäen rahoituksen

määrät ja henkilöstön”


Rahoitus- ja rahastot -työryhmän kokoonpano

Puheenjohtaja Eija Virtasalo ELY-keskusVarapj Päivi Ekdahl Lapin liitto

Paula Alho ELY-keskusAnna-Mari Auniola Lapin liittoEija Harju ELY-keskusRaimo Holster Lapin liittoSatu Huikuri ELY-keskusTero Hyttinen TE-toimistoLiisa Irri ELY-keskusKristiina Jokelainen Lapin liittoSanna Joki Lapin liittoJohanna Kaasinen ELY-keskusPäivi Kainulainen ELY-keskusRitva Kangas ELY-keskusRitva Kauhanen Lapin liittoMarja Kivekäs ELY-keskusVirpi Koivurova ELY-keskusIrene Kokko ELY-keskusKaija Kukkola TE-toimistoPirjo Kunnari Lapin liittoMarjaana Lahdenranta Lapin liittoLeena Leinonen ELY-keskusJari Leskinen ELY-keskusMarika Lindroth ELY-keskusHannu Linjakumpu ELY-keskusErja Lisko Lapin liittoTarja Loukusa ELY-keskusRisto Lustila Business FinlandLea Marski ELY-keskusPaula Mikkola Lapin liittoAnne Moilanen ELY-keskusHeikki Moilanen ELY-keskusAnu Moilanen Lapin liittoOlli Mourujärvi ELY-keskusPirjo Mäenalanen Lapin liittoSeija Nevala ELY-keskusKatri Niska-Honkonen Lapin liittoKyllikki Nisula ELY-keskusRiikka Oittinen Lapin liittoJari Pasanen ELY-keskusOlli Pohjonen Lapin liittoHannu Puominen ELY-keskusAnne Ristioja ELY-keskusSamu Rötkönen Lapin liittoKari Skyttä ELY-keskusAnne Syväjärvi ELY-keskusTuija Tahvanainen ELY-keskusAnna-Kaisa Teurajärvi ELY-keskusMarja-Liisa Tikkanen ELY-keskus

LIITE 12.

Satu Tirronniemi ELY-keskusJari Uusinarkaus ELY-keskusTuula Uusipaavalniemi ELY-keskusMarja Viik ELY-keskusTanja Ylitalo ELY-keskus

Tiina Keränen Lapin maakuntaMervi Nikander Lapin maakuntaSusanna Jänkälä Lapin maakunta

aluekehittÄmisen tehtÄvÄt ja palvelut olivat myös vastuuvalmistelijoista muodostetun strategisen...

Documents