3 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 20013 / 2001

Helsingin raitioteiden työvaunuja yms., Asean arkut, Sakari K. Salon kuvia Tallinnasta,Paikallisliikennettä Riihimäellä, Metsälän Linjan viimeinen päivä linjalla 69

ISSN 0356-5440

24. vuosikertaLehti ilmestyy neljästi vuodessa jajaetaan SRS:n jäsenlehtenä

PÄÄTOIMITTAJAJuhana Nordlund

TAITTAJAEero Laaksonen

TOIMITUKSEN OSOITEJuhana NordlundOrapihlajatie 12 A 1400320 Helsinkij.nordlund@kolumbus.fi

KUSTANTAJASuomen Raitiotieseura ry

PAINOPAIKKAMonistamo KOPSUT 2001

© Suomen Raitiotieseura ry

Tekijänoikeusmääräysten perusteellamitään osaa lehdestä ei saa käyttääilman toimituksen lupaa.

SUOMEN RAITIOTIESEURA RYPL 234

00531 Helsinki

Leonia 800 014-54 483

Jäsenmaksu 100 mk

Perustettu 16.1.1972

Jäsenkortilla ilmainensisäänpääsy HelsinginRaitioliikennemuseoon

sekä pohjoismaistenraitiotieseurojen yllä-

pitämille museoraitio-teille ja museoihin.

Tiedustele lipun-myynnistä.

JOHTOKUNTA VUONNA 2001PUHEENJOHTAJAJorma Rauhalapuh. koti (09) 873 5836puh. työ 030 720 957tai 040-862 0957

SIHTEERIJuhana Nordlundpuh. koti (09) 458 7794j.nordlund@kolumbus.fi

VARAPUHEENJOHTAJAAri Oksapuh. koti 809) 802 2393puh. työ (09) 472 3644tai 050-559 1911ari.oksa@hkl.hel.fi

RAHASTONHOITAJAKrister Engbergpuh. koti (09) 386 2960puh. työ (09) 8392 3181krister.engberg@koulut.vantaa.fi

ARKISTONHOITAJAPertti Leinomäkipuh. koti (09) 701 2408tai 041-532 0891

JÄSENDaniel Federleypuh. koti (09) 458 4033daniel@federley.com

VARAJÄSENTeemu Collinpuh. koti (09) 468 2954tcollin@cc.hut.fu

Helsingin RaitioliikennemuseoTöölön vaunuhalleilla on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 - 17.

Vanhoja raitiovaunuja sekä johdinauto, valokuvia Helsingin julkisen liikenteenhistoriasta. Myynnissä postikortteja, vaununrakennussarjoja, opaskirjasia ja videoita.

TÖÖLÖNKATU 51 A, 00250 HELSINKI

Kannen kuva

Helsingin kaupungin liikennelaitoksenASEA / AEG -telimoottorivaunu 181linjalla 2 (Kauppatori - Itä-Pasila)Snellmaninkadulla keväällä 1977.Kuva Jorma Rauhala.

2/1997: mm Vaunujen 1-30 muutostyöt jaerot, osa 2. Leyland-bussit.2/1998: mm. 20 vuotta Raitiota. Tukholmanmetro pian 50 v. Bussiliikennetietoutta Tu-rusta. Australian raitiotiet.3/1998: mm. Vuosaaren metro valmis. Mat-kalla Amsterdamissa. KANJO.2/1999: mm. 30 vuotta sähköistä lähijuna-liikennettä. Göteborgin raitioliikenne. Raitio-tiet palaavat Englantiin. Tampereen Onni-koita 90-luvun lopulla.3/1999: mm. Pääkaupunkiseudun palvelu-ja taksilinjat. Kaakkois-Aasian uudet kau-punkiradat. Paul Söderholmin raitiovaunu-kuvia osa 2.4/1999: mm. Helsingin raitiotiet ensi vuo-sikymmenellä. Liki neljännesvuosisata kun-nallista bussiliikennettä Porissa. MetsälänLinja Oy vuodesta 1975 nykypäivään.

1/2000: mm. Helsingin raitioteiden työ-vaunut osa 1. Helsingin raitiotiet tällä vuo-sikymmenellä, versio 1.1. Joukkoliikennet-tä Budapestissä.3/2000: mm. Kummervaunut. Tallinna. Tu-ristiautolla Pohjois-Haagaan. KatsausTampereelle uuden vuosituhannen mer-keissä.4/2000: mm. Harjavaunut. KrasnajaPresnjan varikko. Moskovan vaunut. Tam-pereen kaupungin liikennelaitos.1/2001: mm. Helsingin raitioteiden muuttyövaunut. Helsingin bussilinjoja osa 13.Westendin linjan nykypäivää. YksityisetTampereen kaupunki- ja lähiliikenteessä.2/2001: mm. Työvaunut osa 5. Raitiovau-nupysäkkien kilvet. Norrköpingin vaunuja.Oy Liikenne Ab.

VVVVVANHOJA RAITIOITANHOJA RAITIOITANHOJA RAITIOITANHOJA RAITIOITANHOJA RAITIOITA à 30 mkA à 30 mkA à 30 mkA à 30 mkA à 30 mk

VÄRIPOSTIKVÄRIPOSTIKVÄRIPOSTIKVÄRIPOSTIKVÄRIPOSTIKORTORTORTORTORTTEJA à 5 mkTEJA à 5 mkTEJA à 5 mkTEJA à 5 mkTEJA à 5 mkHELSINKI SAT:n pulamoottorivaunu 1950-luvun alkupuoliskolla ErottajallaHELSINKI Kaipion moottorivaunu, nykyaikaisin kaksiakselinen vaunusarja, 1970-luvun alussa Sederholmin

talon edustallaHELSINKI Punaharmaa nivelvaunu nro 68 Munkkiniemessä ruska-aikaan syksyllä 1978HELSINKI Karia-vaunu 303 Snellmaninkadulla Suomen Pankin edustalla 17.1.1985HELSINKI Johdinautot 622 ja 625 Tukholmankadulla 6.5.1974

3 / 2001 3

HELSINGIN RAITIOTEIDENHELSINGIN RAITIOTEIDENHELSINGIN RAITIOTEIDENHELSINGIN RAITIOTEIDENHELSINGIN RAITIOTEIDENTYÖVTYÖVTYÖVTYÖVTYÖVAUNUT AUNUT AUNUT AUNUT AUNUT YMSYMSYMSYMSYMS. . . . . OSAOSAOSAOSAOSA 5½ 5½ 5½ 5½ 5½

Viime numerossa tutustuimme raitiotien työ-autoihin ja koska sen jälkeen olemme saa-neet käyttöömme vielä muutamia ennen jul-kaisemattomia ja mielenkiintoisia kuvia, pa-laamme tässä yhteydessä vielä aiheeseen.Kuvat HKL-Museo / Pertti Leinomäki.

Fiat-torniauto nro 501 (rek.nro A-1616)vuodelta 1925. Kuva ylhäällä oikealla.

Edelliseen työautoartikkeliin tehdään pienikorjaus: Virheellisesti mainittiin 1940-luvunlopulla muutetuksi kaksi Büssing-linja-au-toa torniautoiksi. Todellisuudessa autot oli-vat Oy Omnibus Ab:n vuonna 1933 hank-kimia kanttikertaakanttilovinokka-mallisiaTidaholm-busseja, joihin vuonna 1941 vaih-dettiin Volvon moottorit ja alustat. Korit uu-

Republic nro 502 Kustaa Vaasan tienajojohtotöissä Volvo-bussista tehdyntorniauton nro 504 kanssa 18.2.1954.

Republic-torniauto nro 502 (kuvassarek.nro KOE A-206) vuodelta 1930.

Helsingin raitioteiden työvaunut yms. osa 5½

sittiin Autokorirakenne Oy:llä eli Kutterilla.Helko korjasi puolestaan vuosina 1948-49autot torniautoiksi. Torniauto nro 504 / 1504oli entinen bussi nro 34 ja torniauto 505 /1505 entinen bussi nro 31. Torniautojen nu-merot muutettiin kolminumeroisista nelinu-meroisiksi jossain vaiheessa vuosien 1958-61 välisenä aikana.

Vanajan hinausautoa nro 1511 vuodelta1961 käytettiin lähinnä linja-autojenhinauksiin, mutta tarvittaessa se avustiväkivahvana vetokoneena myös raitio-tiepuolella.

Sotien jälkeen 1940-luvulla HKL hankkikolme (nrot 511-513, rek.nrot vastaavastiAL-836, AN-408 ja AN-314) White HalfTruck -autoa, joita käytettiin erillisenkuljetusperävaunun vetoon. Kuvassa Whitenro 513 vetää perävaunua, jossa onSuomen Autoteollisuuden valmistamamoottorivaunu HKL:n sarjasta 163-180.Kuva 1950-luvun puolivälistä.

Republicin hytti koritettiin myöhemminuudelleen (rek.nro AE-211). Kuva 1950-luvulta. Kuva oikealla ylhäällä.

4 3 / 2001

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhti-ön johtokunta päätti 11.3.1939 hankkia tar-joukset kuudesta entistä suurempaan tyyp-piin kuuluvasta neliakselisesta telimoottori-vaunusta. Vajaan kolmen viikon kuluttua29.3.1939 neljästä saadusta tarjouksesta hy-väksyttiin ASEA:n tekemä. Se sisälsi ruotsa-laisia paremmaksi todetut saksalaiset AEG:nmoottorit. Vaunut tilattiin suomalaisen yh-tiön Oy ASEA Ab:n välityksellä 4.5.1939.Vaunutoimitukset oli luvattu hoidettavaksiennen toukokuun loppua 1940, jolloin näi-den vaunujen uskottiin ehtivän liikenteeseenhyvissä ajoin ennen samana kesänä pidettä-viä kesäolympialaisia. Tähänastisista vau-nuista nämä tulivat maksamaan eniten,904.000 markkaa kappaleelta, jonka johdos-ta näitä vaunuja joskus nimitettiin myös“miljoonavaunuiksi”. Kaksiakselisen vau-nun hinta oli samaan aikaan noin 500.000mk. Vuonna 1944 kun HRO:n kalustostatehtiin inventaariota HKL:ksi siirtoa varten,nämä ASEA:n ”olympiavaunut” saivat sarja-tunnuksen A12. Sitä ennen tai sen jälkeenei tällä tavalla ole ollut tarvetta luokitellavaunustoa.

Vaunujen hankinta oli yhtiön ensimmäi-nen oma telivaunutilaus. Kulosaaren “jum-bothan” eivät olleet HRO:n tilaamia vaanKulosaaren Raitiotie Oy:n oston yhteydes-sä sieltä tulleita.

Vaunuissa oli neljä saksalaista AEG:nUSL 203q -tyyppistä 49 hevosvoiman moot-toria. Kokeiluna kahteen vaunuun (432 ja433) asennettiin kumivaimentimilla varus-tetut pyörät tasaisemman kulun ja vähäisem-

Toivo Niskanen, Jorma Rauhala

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186

män melutason saavuttamiseksi. Pyörät oli-vat rullalaakeroituja.

Kuljettajan kytkinpöytä oli näissä vau-nuissa siirretty etuikkunan alta vasemmallesivustalle ja kytkinkampi muutettu ratinmuotoiseksi. Kytkinpöytä oli piilotettu suo-jakaappiin, jonka ylätasosta pistivät esiin rat-tiajokytkin sekä suunnanvaihto- ja lukitus-kytkin. Näiden esiinpistävien kytkinten me-talliosat olivat kromattuja. Myöhemmin1950-luvulla vaunujen peruskorjauksen yh-teydessä ajokytkin muutettiin veivillä toimi-vaksi kontrolleriksi. 1950-luvun muutostöi-den yhteydessä vaunussa 184 kokeiltiin kep-pimallista ajokytkintä. Ajokytkin oli saksa-laisen Kiepen mallia NF 54 KH. Ajokytki-messä oli mekaanisesti ohjatut kontaktorit.

Ajovastukset sijaitsivat alun perin lattian allatelien välissä, 1950-luvun alkupuolen muu-tostöissä ne siirrettiin katolle. Kytkinpöydäntakana matkustamon sivuseinää vasten ole-va varustelaatikko oli eri vaunuissa erilai-nen, toisissa leveä, teräväkulmainen ja vaa-leaa vaneria ja toisissa (esim. 185) pienem-pi, pyöreäkulmainen, metallinen ja tumman-ruskea. Vaunuissa oli Peacock-tyyppinen kä-sipyörällä kiinnitettävä käsijarru. Ilmajarruoli Knorrin tyyppiä. Sähköjarru toimi ajo-kytkimellä. Vaunun sisällä kuljettajalla oliedessään selluloidinen savutopaasin värinenhäikäisysuoja, jota voitiin asetella sopivaan

Vaunu 431 toimitusvalmiina ASEA:nVästeråsin vaunutehtaan pihalla alku-peräisasussaan kilvitettynä linjalle M.Kuva ASEA, kokoelma SRS.

3 / 2001 5

taa tukea istuinten selkänojakahvoista. Vau-nun lattia oli koko pituudeltaan, siis myösensi kertaa päätysilloiltaankin, samassa ta-sossa. Sodanjälkeisissä muutostöissä rahas-tajanaitio rakennettiin takaovien luo, jolloinmatkustajapaikat vähenivät. Punaisella na-halla verhottujen pehmustettujen istuintenkehikko muodostui kahden millimetrin pak-suisesta teräksestä valmistetusta putkesta,jonka läpimitta oli yksi tuuma. Istuimet olijärjestetty kymmeneen riviin siten että keski-käytävän vasemmalla puolella olivat kahdenistuttavia ja oikealla puolella yhden istut-tavia. Vaunun sivuilla oli viisi suurta ikku-naa, joiden lisäksi vaunun vasemmalla puo-lella oli siltojen kohdalla isot kaksiosaisetikkunat. Sivuseinät olivat teräslevyllä pääl-lystettyä huokoista kuitulevyä ja sisäseinätvaneria. Sisäseinien maalauksessa käytettymahonkia jäljittelevä väri ja katon vaaleakermanväri tekivät vaunut valoisiksi ja ti-lavan näköisiksi. Vaunujen ulkomaalauspoikkesi aiemmasta siten että sivuseinänollessa sileä, vihreä väri ulottui ensimmäis-tä kertaa alareunaan asti ilman keltaista aluet-

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186

asentoon. Vaunut olivat yksisuuntaisesti ajet-tavia ja ovet olivat vain vaunun oikeallapuolella. Ovet olivat paineilmalla ulospäinaukeavia neliosaisia taiteovia. Oviaskelmalaskeutui ala-asentoon eikä kääntynyt, ku-ten tähänastisissa vaunuissa. Etusillan kes-kellä kuljettajan istuimen takana olevanpystytangon yläosaan oli sijoitettu aikaanäyttävä kello. Tämä poistettiin 1950-luvul-la. Tästä pystytangosta ulottui vasempaanseinään ikkunatason korkeudella poikki-tanko eristäen kuljettajan työtilan etusillallaseisovista matkustajista. Vastaava pystytukitakasillan keskellä oli varustettu ratinmuo-toisella kädensijalla seisovien matkustajienmukavuudeksi. Istumapaikkoja oli yhteen-sä 30. Seisomapaikkoja oli etusillalla 12 jatakasillalla 22, eli vaunu oli tarkoitettu yh-teensä 64 matkustajalle. ASEA:n erään ti-laston mukaan seisomapaikkoja olisi ollutkuitenkin kaksi enemmän eli yhteensä 36.Tuolloin vaunussa oli liikkuva rahastaja.Käytävällä ei ollut laskennallisia seisoma-paikkoja, sillä käytävällä ei ollut tukitanko-jakaan. Liikuttaessa vaunun sisällä tuli ot-

Vaunun ohjaamo alkuperäisasussaanrattikytkimineen juuri Helsinkiinsaapuneena jatkosodan alkukuukausina17.9.1941. Kokoelma Jorma Rauhala.

Vastavalmistuneen vaunun matkustamoakuvattuna 17.9.1941, etusillalla näkyytankoon kiinnitetty kello. Kokoelma JormaRauhala.

Vaunut 431 (vas.) ja 432 (oik.) ovat saapu-neet Helsingin Eteläsatamaan ja siirrettysatamaan vedetylle raitiotieraiteelle, kuva11.10.1941. Kokoelma Jorma Rauhala.

Vaunua 433 puretaan VR:n tavaravaunustaEteläsatamassa syksyllä 1941. Kuvassaerottuu hyvin takapäässä sijainnut poisto-ilmatuulettimen pyöreä pääty. KokoelmaJorma Rauhala.

6 3 / 2001

ta. Vaunujen päädyt oli ikkunaosaltaan viis-tottu kalteviksi. Kuljettajan ikkuna oli ohuinrimoin jaettu kolmiosaiseksi. Takapäädyn ik-kuna oli kaksiosainen. Sivulla oli ovien javaunun päädyn välillä pieni kolmion muo-toinen ikkuna. Vasemmalla puolella oli vas-taavanlainen ikkuna suurten ikkunoiden japäädyn välissä. Päädyt rakennettiin uudes-taan 1950-luvun remontissa, jolloin ikkunatkiinnitettiin kumilistoin. Päätyjen pientensivuilla olevien kolmioikkunoiden eri ver-siot 1970-luvulla olivat: vaunussa 181 etu-päässä “isot” ja takapäässä ummessa, 182“isot” ja “isot”, 183 “pienet” ja ummessa,184 “pienet” ja ummessa, 185 “isot” ja “isot”sekä 186 “isot” ja ummessa. Vaunun kum-massakin päädyssä ikkunoiden yläpuolellaolivat entiseen tapaan linjaa ilmaisevat vä-rilliset lyhdyt, ns. sarvilyhdyt. Edessä ylim-pänä oli laatikon muotoiseen koteloon sijoi-

tettu määränpään ilmaiseva linjakilpi. Kilpimuodostui rullamaisesta läpikuultavastanauhasta, jossa linjan värien mukaiselle poh-jalle oli suurin kirjaimin kirjoitettu vaununmääränpää suomeksi ja ruotsiksi. Pimeänaikana kilpi valaistiin sisältäpäin. Alunpe-rin kilpirullaan oli merkitty vain kahden lin-jan, nimittäin kolmoslinjan sekä Munkkinie-men linjojen määränpäätiedot. Vaunun sivu-ikkunoiden yläpuolella ulkona käytettiinlinjakilpiä. Ensiksi saapuneissa vaunuissa olilisäksi Tukholman mallin mukainen valais-tava pieni linjakilpi edessä alhaalla, jossa lin-jatunnus oli valkea mustalla pohjalla. Tästäkuitenkin luovuttiin pian ja se korvattiin tu-tulla valkoisella kilvellä mustine merkin-töineen. Linjakilpilaatikko poistettiin 1950-luvun muutostöitten yhteydessä. Muistakinmoottorivaunuista tuttu ”aurinko” eli pyö-reä linjanumerovalo oli jo aiemmin lisättyvaunuihin. Fischer-tyyppinen saksivirroitinoli harmaaksi maalatun katon etuosassa.Vaunun korin ollessa solakka ja matala, vir-roitin oli jouduttu sijoittamaan pienen me-

tallikehikon päälle. Katon takaosassa olialunperin poistoilmatuuletin. Myöhemmin-hän sinne siirrettiin ajovastukset. Vaununulkotakaseinässä ovipuolella oli myös alunperin suksitelineet. Perävaunuvedossa tar-vitut takapään paineilmaletkut olivat näissävaunuissa lepoasennossa tavanomaisestapoikkeavasti lähes suorina, letkujen päätasetettiin takapäässä oleviin metallikoteloi-hin. Vaunut varustettiin Albert-kytkimin.

Kaikki ei käynyt kuten suunniteltiin. Toi-sen maailmansodan syttyminen 1.9.1939 jaSuomen talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940muuttivat kaiken. Näiden vaunujen hankin-nan tarkoituksena oli ehtiä avuksi Helsin-

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186

Vaunu 433 koeajolla Munkkiniemessäsyksyllä 1941. Vaunun valonheittimessä onsodan aikana käytetty pimennyslevy.Kokoelma Jorma Rauhala.

Vaunu 186 M-linjan Erottajan pääte-silmukassa 4.11.1945 perässään ASEA:nvalmistama runsaat kymmenen vuottamoottorivaunua vanhempi perävaunu.Vaunuihin sisäänmeno oli aiemmin vapaa-valintaista liikkuvan konduktöörin johdosta,mutta nyt on otettu käytäntöön takaovestatapahtuva sisäänkäynti; rahastajanaitio onsiellä ja etuovissa on sisäänmenonkieltävät tekstit sekä nuoli osoittamassatakaovea kohti. Kokoelma Jorma Rauhala.

Linjan M-vaunu 183 Erottajalla kesällä1951. Vaunussa on jo “aurinko”, mutta vielämääränpäätekstilaatikko. Kuva LennartWelander.

Linjan M viimeinen kesä ja vaunu 184Erottajalla 10.6.1951. Kuva Jan Walter.

3 / 2001 7

gin liikenteen hoitamiseen vuoden 1940olympialaisten aikana. Kun kisoja ei pidettymuuttuneen maailmantilanteen johdosta,Raitiotieyhtiö tiedusteli talvisodan alettuaASEA:lta vaunujen toimitusajan siirtämistätuonnemmaksi. Tähän ilmeisesti suostuttiin,koska ruotsalaiset keskeyttivät vaunujen val-mistuksen ja jatkoivat sitä vasta Moskovanrauhanteon jälkeen huhtikuussa 1940, luva-ten silloin kylläkin kiirehtiä kaikin keinoinniiden valmistumista.

Kuitenkin vasta 18.6.1941 ruotsalaisetpystyivät lähettämään kolme ensimmäistävaunua rautateitse Haaparannan kautta Suo-meen. Vaunut olivat 26.6. Haaparannassa jane oli lähetetty jo rajan yli Suomen puolelleTornioon, josta ne kuitenkin välittömästi pa-lautettiin Ruotsiin. Samana päivänä Helsin-gissä raitiotien johtajat neuvottelivat VR:nedustajien kanssa mahdollisuudesta siirtäävaunut Pasilasta Eteläsatamaan, jossa ne par-haiten voitaisiin siirtää rautatievaunusta rai-tioteille. Suomi oli kuitenkin joutunut sa-maan aikaan uudelleen sotaan ja vaunujentuloa lykättiin ja kuljetus järjestettiin vastasyyskuussa. Vaunut oli väliajaksi siirrettysäilytykseen Ruotsin Valtionrautateiden ko-nepaja-alueelle Notvikeniin Luulajan lähel-le. Ensimmäiset kolme vaunua (431-433)saapuivat Helsinkiin 15.9.1941. Uudet vau-nut esiteltiin 23.10. kutsuvieraille, mutta jo21.10. oli vaunu 433 liikenteessä Munkki-niemen linjalla. Vaunu 431 otettiin käyttöön25.10. ja vaunu 432 vastaavasti 1.11.1941.Loput kolme vaunua saapuivat Helsinkiin11.12.1941. Tarkastuksen ja joittenkin muu-tostöiden jälkeen nämä vaunut otettiin käyt-

töön seuraavasti; vaunu 436 16.1.1942, vau-nu 435 22.1.1942 ja vaunu 434 13.2.1942.

Vuonna 1945 HKL antoi näille vaunuillenumerot 181-186. Maalaus ei paljoa muut-tunut, sillä entisen numeron paikalle sijoitet-tiin nyt kaupungin vaakuna ja sen alapuo-lelle vaunun uusi numero. Päädyissä olleetnumerot poistettiin. Sittemmin numerot pa-lautettiin päätyjen keskelle ja vaakuna siir-rettiin takaovien ja sivuikkunoitten väliinsekä vastaavaan paikkaan sileällä sivulla.Vaakunan siirto johtui vaunun sivujen ulko-mainospaikasta, näin se ei jäänyt mainok-sen alle piiloon. Muita muutoksia maalauk-sessa ei tapahtunut. Vuonna 1959 vaunui-hin asennettiin vilkut. Vaunujen jousitus tekisen, että täydellä kuormalla jarrukengät ”pu-tosivat” alemmas kuin oli tarkoitus ja otti-vat siis kiinni vain osittain, josta johtuenvaunuilla oli huonojarruisten maine.

Munkkiniemen linjalla vaunut olivatvuosina 1942-1944. Huhtikuun alussa 1944ne siirrettiin vasta-avatulle linjalle 12 Töö-lön tulli - Erottaja. Kesästä 1945 alkaen vau-nut olivat jälleen Munkkiniemen linjalla ainakevääseen 1955 saakka, jolloin ne siirrettiintaasen tällä välin pidennetylle linjalle 12 Ki-rurgi - Kuusitie. Munkkiniemen liikenteenvuoksi tätä vaunusarjaa ryhdyttiinkin kutsu-

maan yleisesti ”Munkkiniemen boggievau-nuksi”. Raitiovaunuharrastajien keskuudes-sa vaunuista käytettiin ulkomuodosta joh-tunutta lempinimeä “arkku”. Viisikymmen-luvun loppupuolella vaunut olivat linjan 8Salmisaari - Vallila kalustoa sekä rengas-linjalla 7:kin niitä nähtiin. Sittemmin 1960-ja 1970-luvuilla ne hoitivat linjan 9 Vallila -Kauppatori liikenteen. 1970-luvulla niitänäki myös ruuhkavuoroissa ainakin linjoil-la 1, 2, 3T, 4S, 7 ja 8. Viimeiset ajonsa vaunu-sarja teki linjalla 2, jolla liikennöi parhaim-millaan neljä vaunua ja sen lisäksi ulkonaoli yksi vaunu linjan 1A ruuhkavuorossa.Museovaunu 181 kulki syksyllä 1979 yhte-nä iltana linjan 5 vuorossa parin kierroksenajan äkillisen vaunupulan takia.

Ajokytkinten Kiepen valmistenumerot1970-luvun tilanteen mukaan:181 = 134, 182 = 132, 183 = 129, 184 = ?,185 = 133, 186 = 128.

Vaunun 184 numero voisi olla 130 tai131. Ylimääräisestä varakytkimestä ei oletietoa, mutta sellaisen olemassaolo näyttäätodennäköiseltä. Kiepen ajokytkimen laatas-sa oli lisäksi seuraavat tiedot: Sp 1516/30,600 V, AB 2x140A.

Vaunut 181, 182, 183 ja 185 maalattiinja peruskorjattiin hienoon kuntoon viimei-

HRO HKL Saatu Hylätty Huomautukset431 181 1941 20.12.1977 Raitioliikennemuseon vaunu (varastoitu)432 182 1941 20.12.1977 1943 maaliskuusta alkaen ja koko vuoden 1944 poissa

liikenteestä433 183 1941 20.12.1977434 184 1941 22.4.1974 Vaunussa tulipalo, josta syystä hylätty435 185 1941 20.12.1977436 186 1941 20.12.1977

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186

Munkkiniemeenloppusyksyllä 1951pidennettyn linjan 4vaunut olivatvanhastaan tuttuja“boggievaunuja”ASEA-perävaununkanssa. Tässä ollaanMessuhallin luonaelokuussa 1952.Kuva N.N.Forbes.

8 3 / 2001

ASEAN ARKUT – HRO 431-436 – HKL 181-186

Valmistajat: Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget,Västerås, Allgemeine Elekricitäts-Gesellschaft, Berliinisekä Firma Theodor Kiepe, DüsseldorfPituus 12,000 mLeveys 2,050 mKorkeus 3,185 mNettopaino 15,915 tBruttopaino 21,390 kgTeliväli 6,000 mAkseliväli teleissä 1,600 mPyörän halkaisija 660 mmMoottorit AEG USL 203q 4x36 kWVälityssuhde 13:64Kierrosluku 850 minuutissaKompressori General Electric CP-127B, teho 565 l/minIstumapaikkoja alunperin 30, myöhemmin 26Seisomapaikkoja alunperin 34, myöhemmin 44

sen kerran alkuvuonna 1973, muistaa SRS:njäsenpalsta silloisessa jäsenlehdessämmeResiinassa.

Vaunut 182, 183, 185 ja 186 purettiinKoskelassa vasta vuoden 1978 lopussa.

SRS ehti järjestää jäsenilleen parikinarkku-ajelua. Ensimmäinen oli 9.3.1975vaunulla 186. Linjalla 15 tehdyllä ajelullaoli mukana myös ASEA-perävaunu 686.Numeroiltaan siis todella hyvin yhteen-sopinut vaunusto 186 + 686, jonka saami-seen jouduttiinkin näkemään jonkin verranvaivaa. Toinen SRS:n arkku-ajeluista oli17.1.1982 vaunulla 181, syynä oli tuolloinyhdistyksen kymmenvuotisjuhlinta.

Nyt kun on kulunut kuusikymmentävuotta noiden mainioiden vaunujen tulosta,vain yksi vaunu on tallessa Raitioliikenne-museon kirjoilla, mutta sekin vain valitetta-vasti varastoituna yleisöltä piiloon.

1950-luvun alkupuolella linjalla 4 Munkki-niemessä oleva vaunu, perävaunu on myösASEA:lainen. Kuva Bruno Okkola.

Linjan 4 vaunu Mannerheimintiellä Kaupun-ginmuseon edustalla keväällä 1957. Vau-nun keulassa on vielä tekstilaatikko, vas-tukset ovat lattian alla. Kuva Ilmo Ikonen.

Linjalla 8 Paavalin kirkon päätepysäkilläoleva vaunu 1950-luvun puolivälissä.Vaunun perässä seisoo linjan 9 “jenkki”.Kuva Toivo Niskanen.

Vaunu 183 on Kauppatorilla vuonna 1967 joviimeisessä asussaan, mm. ajovastukseton siirretty katolle ja takapäätyjen kolmio-ikkunat ummettu. Kuva Pauli Söderholm.

Linjojen 9 ja 8 päätepysäkki Vallilassahelmikuussa 1973. Vaunu 185 perässäänRatti-Karia. Kuva Jorma Rauhala.

Vaunusarjan ohjaamo muutostöidenjälkeisessä asussaan 1970-luvun alussa.Kuva Jorma Rauhala

3 / 2001 9

SAKARI K. SALON KUVIA TSAKARI K. SALON KUVIA TSAKARI K. SALON KUVIA TSAKARI K. SALON KUVIA TSAKARI K. SALON KUVIA TALLINNASTALLINNASTALLINNASTALLINNASTALLINNASTAAAAA

Sakari K. Salon kuvia Tallinnasta

Tallinnan raitiolinjoilla 1, 2 ja 5 voivatvaunut joutua puolipuomien taakseodottamaan linjan poikki kulkevaa rautatie-liikennettä. Koplin tavararatapihaltasatamaan kulkevalla radalla on tasoristeyshieman Voltan raitiovaunupysäkiltä Kopliin

Tallinnan vanhojaTsekkoslovakiassa tehtyjäTATRAn nivelraitio-vaunuja on viimein alettumuuttaa matalalattiaisiksi.Muutos on toteutettulisäämällä keskelle kaksi-akselinen saksalaisval-misteinen matalalattiaosa.Vaunu 123 on palaamas-sa 4.8.2001 koeajoltaTondista ja kääntymässäPärnu MaanteeltäTrammiparkin varikolle.Vaunu 107 näkyi koeajollajo viikkoa aiemmin.Kuva Sakari K Salo.

päin. Kuvassa päivystysveturi CME nro3356 on puutavaravaunun kanssa menos-sa satamaan päin. Kuva Sakari K Salo,3.8.2001.

v

10 3 / 2001

Sakari K. Salon kuvia Tallinnasta

Kun linjat 1 ja 3 eivät katutöiden takialiikennöineet lainkaan, vaikeutti tapahtumaTallinnan raitioliikennettä suuresti. Vajaatkaksi tuntia kestänyt nosto-operaatioruuhkautti Koplin kääntösilmukan ympäris-töön peräti 23 linjojen 2 ja 5 nivelvaunua.Kuva Sakari K Salo, 26.7.2001.

Linjan 2 vaunun nro 81ensimmäinen pyöräparisuistui kiskoilta Sepanja Sirbin pysäkkienvälillä 26.7.2001.Suistumisen aiheuttiilmeisesti radan huonokunto. Paikalle asetet-tiinkin tämän jälkeennopeusrajoitus 5 km/t.Kuva Sakari K Salo.

3 / 2001 11

Riihimäki on n. 25 000 asukkaan kaupunki,jossa liikennöivät Ventoniemi Oy:n bussit 13eri linjalla. Liikenne on kaupungin tukemaaja linjoja liikennöidään maanantaista perjan-taihin klo 6 - 22 välisenä aikana, lauantaisin8 - 17 välisenä aikana ja sunnuntaisin 10 -17 välisenä aikana. Linja-autoja Riihimäel-lä on normaalisti kahdeksan, joista suurinosa on tyypillisiä maaseutuautoja, mutta tä-hän värikkääseen joukkoon mahtuu myöspääkaupunkiseudulta ostettu Volvo B9M /Wiima K202 sekä Saksasta käytettynä tuotumidi-Neoplan, jota kuljettajat kutsuvat pie-nen kokonsa ja värinsä vuoksi Kanarialin-nuksi. Aivan viime aikoina Riihimäelle onhankittu lisää Volvo / Wiima K202 -autojapääkaupunkiseudulta. Kaikkien linjojen läh-töpaikka on ”terminaali” rautatieasemanedessä. Riihimäellä ajetaan heiluriliikennet-tä, jolloin kaikki autot ajavat kaikilla linjoil-la sen johdosta, että ajoajat ovat lyhyet javuorovälit pitkät.

PAIKALLISLIIKENNETTÄ RIIHIMÄELLÄPAIKALLISLIIKENNETTÄ RIIHIMÄELLÄPAIKALLISLIIKENNETTÄ RIIHIMÄELLÄPAIKALLISLIIKENNETTÄ RIIHIMÄELLÄPAIKALLISLIIKENNETTÄ RIIHIMÄELLÄ

Paikallisliikennettä Riihimäellä

Vantaalta peräisin oleva VolvoB9M-65 / Wiima K202 vm. 1989.Ventoniemi Oy 19. Kuva VilleLindblom

Ventoniemi Oy 21 Scania F82CLS/ Kutter 9, ovilla 1-1-0. Kuva VilleLindblom

Teksti ja kuvat Ville Lindblom

12 3 / 2001

Kalusto keväällä 2001Kalusto keväällä 2001Kalusto keväällä 2001Kalusto keväällä 2001Kalusto keväällä 2001auton alustatyyppi / korityyppi ovi- paikat rekisteri- vuosinro järjestys ip + sp tunnus malli10 Volvo B10M-60 / Kutter 9C 1-1-0 52+0 UUE-688 198519 Volvo B9M-65 / Wiima K202 2-2-1 43+28 BFA-849 198921 Scania F82CLS / Kutter 9 1-1-0 50+0 UPA-121 198233 Scania K93CLB / Ajokki Victor 1-1-0 52+0 HFC-736 199038 Scania K93CLB / Ajokki Victor 1-1-0 ZEO-293 198944 Scania K112CLS / Kutter 9SS 1-1-0 50+0 URP-927 198447 Volvo B9M-60 / Wiima M310 1-1-0 52+0 ZEC-947 198959 Neoplan N8008MIC 1-2-0 17+10 NCJ-142 1993

Autoja 19, 33, 38 ja 47 käytetään pidem-missä ajosarjoissa, 10 ja 44 ovat ruuhkavuo-roissa käytettäviä autoja, 59 palvelee ihmi-siä palvelulinjalla ja 21 joukon vanhimpanaodottelee vara-autona linjalle lähtöä. Autois-sa 38 ja 59 on matriisikilvet, 10, 21 ja 44pahvikilvet tuulilasin alareunassa ja autois-sa 19, 33 ja 47 sähkötoiminen nauhakilpi.Keltainen väritys on autoissa 19, 21 ja 59,joskin autossa 19 sävy on astetta vaaleampieikä kyljissä mainita mitään omistajasta.Muissa autoissa on Ventoniemen tavanomai-set värit. Vuoden 2001 aikana Ventoniemisiis hankki Riihimäelle lisäksi Connex Fin-land Oy:n entiset autot 73, 87 ja 292. Neovat tyyppiä Volvo B10M-65 / Wiima K202ovilla 2-2-1. Auton 87 paikkaluku on 43+34,kahden muun taas 45+27. Vuosimallit ovat73/1991, 87/1990 ja 292/1992.

Kuvat alla ja seuraavalla sivulla. NeoplanN8008MIC, 1-2-0, 17+10p, NCJ-142,vm.1993. “Kanarialintu”. Kuvat VilleLindblom

Ventoniemi Oy 33 Scania K93CLB / AjokkiVictor, 1-1-0, 52+0p, HFC-736. Kuva VilleLindblom

Ventoniemi Oy 38 Scania K93CLB / AjokkiVictor, 1-1-0, ZEO-293, vm.1989. KuvaVille Lindblom

Paikallisliikennettä Riihimäellä

3 / 2001 13

Reitit ja aikataulutReitit ja aikataulutReitit ja aikataulutReitit ja aikataulutReitit ja aikataulut1 Rautatieasema-Otsola-Sairaala: ma-pe 6.10-21.00, la 8.30-17.00 ja su 10.30-17.00.

reitti: R:ASEMA-Pohj.Asemak.-Keskusk.-Kalevank.-Kirjauksent.-Länsit.-Viertolant.-Kontiont.-SAIRAALA-Puhaltajank.-Länsit.-Kirjauksent.-Kalevank.-Keskusk.-Pohjoinen Asemak.-R:ASEMA.

2 Rautatieasema-Juppala-Sipusaari: ma-pe 6.10-20.40, la 8.10-16.40 ja su 10.50-16.40.reitti: R:ASEMA-Pohj.Asemak.-Valtak.-Hämeenk.-Karank.-Kontiont.-Ilomäent.-Peuranp.-Petsamonk.-Risteysk.-kääntöpaikka-Petsamonk.-Peuranp.-SIPUSAARI-Sipusaarent.-Kontiont.-Karank.-Hämeenk.-Valtak.-Pohj.Asemak.-R:ASEMA.

3/3A Rautatieasema-Varuskunta (3 Vankila): ma-pe: 6.10-21.20, la 8.50-17.20 ja su 10.50-17.20.Reitti: R-ASEMA-Pohj.Asemak.-Valtak.-Hämeenk.-Karank.-Pohj.Rautatiek.-Oravank.-Tienhaarant.-VARUSKUNTA (3Pöyrynk.-VANKILA) ja samaa reittiä takaisin.

4 Rautatieasema-Uhkola-Vantaa: ma-pe 6.30-19.00, la 8.30-15.55 ja su 10.30-17.00.Reitti: R:ASEMA-Et. Asemak.-Erkylänt.-VANTAA (Metsäkylän th.)-Erkylänt.-Uhkolank.-V.I. Oksasen katu-Kirvesk.-Erkylänt.-Et.Asemak.-R:ASEMA.

5 Rautatieasema-Hirsimäki-Lasimuseo: ma-pe 8.50-19.50, la 8.50-16.15 ja su 10.50-16.15.reitti: R:ASEMA-Paloheimonk.-Torik.-Hämeenaukio-Lopent.-Kolehmaisenk.-Ilvesk.-Lasitehtaant.-Tehtaank.-LASIMUSEO-Tehtaank.-Kolehmaisenk.-Lopent.-Hämeenaukio-Torik.-Paloheimonk.-R-ASEMA.

5A Rautatieasema-Mattilan teollisuusalue-Lasimuseo: ma-pe 6.50-8.10 ja 14.55-16.15.Reitti:(ap) R-ASEMA-Paloheimonk.-Torik.-Et.Viertot.-Konepajank.-Käpälämäenk.-Tehtaank.-LASIMUSEO-Tehtaank.-Lasitehtaant.-Ilvesk.-Kolehmaisenk.-Lopent.-Hämeenaukio-Torik.-Paloheimonk.-R-ASEMA. Iltapäivisin reitti ajetaan päinvas-toin.

6 Rautatieasema-Taipale-Kokko: ma-pe 10.10 ja 12.10.reitti:R.ASEMA-Pohj.Asemak.-Valtak.-H. J. Elomaan katu-Uusi Karhint.-Karhint.-Kokonk.-Huhtimonk.-Karank.-Hämeenk.-Valtak.-Pohj.Asemak.-R-ASEMA.

7 Rautatieasema-Räätykänmäki-Vasikkahaka: ma-pe 6.50-18.40, la 9.10-15.35 ja su 10.10-16.40.reitti: R-ASEMA-Paloheimonk.-Torik.-Hämeenaukio-Lopent.-Junttat.-Laurilant.-Uusi Herajoent.-Hännint.-Karjaportint.-VASIKKAHAKA.

8 Rautatieasema-Havi: ma-pe 6.50-7.50 ja 15.15-16.25.reitti: R-ASEMA-Paloheimonk.-Lopent.-Uusi Herajoent.-130-tie-HAVI.

8A Rautatieasema-Peltosaari-Juppala-Sipusaari-Sairaala-Koivistonmäki-Räätykänmäki-Havi: ma-pe rautatieasemalta 5.20, 13.20,21.20 ja Havilta 6.10, 14.10 ja 22.10.reitti: R-ASEMA-Pohj.Asemak.-Valtak.-H.J. Elomaank.-Väinö Sinisalon k.-V.I. Oksasen k.-H.J. Elomaan k.-Valtak.-Hämeenk.-Karank.-Pohj.Rautatiek.-Oravank.-Petsamonk.-Peuranp.-Sipusaarent.-Kontiont.-Puhaltajank.-Lasitehtaant.-Sakonk.-Lopent.-Uusi Herajoent.-130-tie-HAVI.

9 Rautatieasema-Koulut-Arolampi: koulup. Rautatieasemalta 14.30 ja Arolammilta 7.20 ja 8.30.reitti: R-ASEMA-Pohj.Asemak.-Keskusk.-Kalevank.-Sakonk.-Lopent.-Räätykänmäki-Arolampi.

PALVELULINJA: Keskustakierros: ajetaan maanantaista perjantaihin rautatieasemalta 10.30 ja 12.30. Keskusta-Koivuranta:tiistaisin ja torstaisin rautatieasemalta 11.10 ja 14.10 ja Koivurannasta 11.30 ja 14.30.Keskusta-Korttionmäki-Hirsimäki-Urheilupuisto-Keskusta: maanantaisin ja keskiviikkoisin rautatieasemalta 11.10 ja 14.10. Ajetaan aamupäivällä myötäpäivään jailtapäivällä vastapäivään. Keskusta-Kumpula: maanantaisin ja keskiviikkoisin rautatieasemalta 13.10 ja Kumpulasta 9.50 ja13.40. Keskusta-Lemmenmäki: tiistaisin ja torstaisin rautatieasemalta 9.30 ja 13.10. Lemmenmäestä 9.55 ja 13.35. Varuskunta-Lasi-Peltosaari-Montessori: maanantaista perjantaihin varuskunnasta 7.10. Rautatieasema-Kokko-Taipale: perjantaisin rautatie-asemalta 11.00 ja 14.00. aamupäivällä ajetaan vastapäivään ja iltapäivällä myötäpäivään. Rautatieasema-Riutta-Rajaportti:rautatieasemalta perjantaisin 9.30 ja 13.00. aamupäivällä ajetaan myötäpäivään ja iltapäivällä vastapäivään.

Paikallisliikennettä Riihimäellä

14 3 / 2001

Teemu Collin

METSÄLÄN LINJAN VIIMEINEN PÄIVÄMETSÄLÄN LINJAN VIIMEINEN PÄIVÄMETSÄLÄN LINJAN VIIMEINEN PÄIVÄMETSÄLÄN LINJAN VIIMEINEN PÄIVÄMETSÄLÄN LINJAN VIIMEINEN PÄIVÄLINJALLLINJALLLINJALLLINJALLLINJALLA 69A 69A 69A 69A 69

Metsälän auto 20 (Volvo B10BLE/IkarusE94 vm. 1999) Koskelantiellä. Kuten monimuukin Metsälän auto, tämä on ollut ainakokovalkoinen ilman perinteisiä firmanvärejä tai mainoksia. Sisarauto 5 ajoiviimeiset Metsälän lähdöt linjalla 78.Kuva Teemu Collin

Kesäkuun alussa eli 3.6.2001 Metsälän LinjaOy ajoi viimeiset ajonsa Helsingin linjalla69. Itse asiassa viimeinen lähtö oli seuraa-van vuorokauden 4.6. puolella. Myös lin-jalla 78 Metsälä ajoi tuona päivänä viimei-sen kerran, koska koko yhtiön toiminta

Auto 4 (ScaniaL113CLL/Ikarus E94vm. 1996) Koskelan-tiellä. Tämä auto saikunnian ajaa Metsälänviimeisen lähdön.Kuva Teemu Collin

hiljeni. Seuraavissa kuvissa nähdään otok-sia viimeisenä päivänä ajossa olleesta kalus-tosta.

Metsälän linjan viimeinen päivä linjalla 69

3 / 2001 15

Auto 3 (Scania N113CLB-LG/Lahti 402 vm.1993) oli viimeisen päivän ainoa Metsälänomissa väreissä liikkunut auto. Auto onMetsälän ensimmäinen Lahti 402 -korinenauto sekä uusin auto, jossa on kaksi-portainen Scanian itse valmistama auto-maattivaihteisto. Kuva Teemu Collin

Viimeinen lähtö: vuorokausi on jo ehtinytvaihtua kesäkuun 4:nneksi, kuntässä auto 4 valmistautuu klo 00.10tapahtuvaan lähtöönsä vielä kerranMalmille. Kuva Teemu Collin

Auto 14 (Volvo B10BLE/Ikarus E94 vm.1998) edustaa myös niitä autoja, joihinkokovalkoinen ulkoasu jämähti kuin täiseinään. Kuva Teemu Collin

Metsälän linjan viimeinen päivä linjalla 69

16 3 / 2001

PÄÄTEPYSÄKKIPÄÄTEPYSÄKKIPÄÄTEPYSÄKKIPÄÄTEPYSÄKKIPÄÄTEPYSÄKKI

SRS-InformaatiotaSRS-InformaatiotaSRS-InformaatiotaSRS-InformaatiotaSRS-Informaatiotasähköpostitsesähköpostitsesähköpostitsesähköpostitsesähköpostitse

Jos haluat saada nopeasti ajankohtaisia tie-toja SRS:n tai muuten alaa lähellä olevistatapahtumista, se käy päinsä sähköpostitse.Jollet vielä ole mukana, Sinun on ensiksiilmoitettava rinkiin liittymisestäsi yhdistyk-sen sihteerille sähköpostitse osoitteeseenj.nordlund@kolumbus.fi . Samalla suostutsiihen, että sähköpostiyhteystietosi välittyykaikille mukana oleville. Tähän rinkiin voi-vat tulla vain SRS:n jäsenet, eivät seuran ul-kopuoliset. Muistakaa: kukaan ei ole tässäsysteemissä automaattisesti mukana, vaanainoastaan ne, jotka sähköpostitse ilmoittau-

tuvat yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen.Yksi ilmoittautuminen riittää. Jos haluaa ero-ta ringistä, siitäkin ilmoitus samaan osoit-teeseen.

Tämä palvelu toimii täydentävänä väli-neenä RAITIOn ja SRS:n verkkosivujen rin-nalla. Sähköpostirinki ei korvaa sen enem-pää jäsenlehteä kuin internetsivujakaan. Rin-gin avulla voi vaikkapa kysellä erilaisia asi-oita, sillä sen enempää lehdessä tai verkko-sivuilla ei ole perinteisesti ollut “Kysymyk-siä ja vastauksia” -palstaa.

Syyskokous 2001,Syyskokous 2001,Syyskokous 2001,Syyskokous 2001,Syyskokous 2001,kokouskutsukokouskutsukokouskutsukokouskutsukokouskutsu

Suomen Raitiotieseura ry:n syyskokous pi-detään sunnuntaina 18.11.2001 klo 14.00alkaen Helsingin kaupungin raitioliikenne-museossa. Klo 13.00 alkaen halukkailleSRS:n jäsenille järjestetään mahdollisuustutustua Töölön hallin liikennetyönjohdontiloihin ja liikennetyöjohtajan työskentelyyn.Kokoontuminen tapahtuu Raitioliikenne-museossa klo 13.00, josta alkaen halukkaatviedään noin 10 hengen ryhmissä, yksi ryh-mä kerrallaan, mainitulle kierrokselle. Tilai-suus koskee vain SRS:n jäseniä. Virallinensyyskokous alkaa museon tiloissa klo 14.00.

MatalalattiaistenVariotram-vaunujenkäyttö lisääntyisyysliikenteeseensiirryttäessä 27.8.2001. Tästä alkaenlinjan 10 sekä vakio-että ruuhkavuoroissauusia vaunuja onkäytetty säännöllisestimonta yksilöäkerrallaan.Variotramien käyttöHelsingissä alkoilinjalla 10 jo 30.8.1999, jolloin kaksivaunua sijoitettiinruuhkavuoroihin.Toukokuun 2000alusta lukien vaunujaon käytetty pienessälaajuudessa myössaman linjanvakiovuoroissapyhäpäivät mukaanlukien. Kuva JuhanaNordlund 26.8.2001.

Päätepysäkki

Tietäminen ei ole minkään arvoista, jollei sitä kerrota

3 / 2001 17

LINJAT110 vuotta sitten, 21.06.1891, aloitettiinsäännöllinen raitiotieliikenne Helsingissä.Hevosraitiovaunuilla liikennöitiin linjojaSörnäinen - Lapinlahdenkatu (4782,48 m)ja Töölö - Kaivopuisto (3673,70 m). Väliai-kainen liikenne oli aloitettu em. linjoilla jo11.12.1890. Sörnäinen - Pitkäsilta -väliä lii-kennöitiin kuitenkin vielä hevosomnibus-silla. Hevosraitiovaunut toimitti tanskalainentoiminimi Scandia Randersista 2800 kruu-nun hintaan kappaleelta. Vaunustoon kuu-lui 15 umpivaunua ja 4 avonaista vaunua.

RaitioliikenneRaitioliikenneRaitioliikenneRaitioliikenneRaitioliikenneKESÄ 2001 (4.6.-12.8.),MAANANTAISTA PERJANTAIHIN:LINJA 1/1a = VUOROT 1-6, 105, 106.LINJA 1A = VUORO 104.LINJA 2 = VUOROT 11-15.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 149.

LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 91-99.KESÄ 2001, LAUANTAISINLINJA 1 = VUOROT 1-6.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 149.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 91-99.KESÄ 2001, SUNNUNTAISINLINJA 3B = VUOROT 24-29.LINJA 3T = VUOROT 34-39.LINJA 4 = VUOROT 43-49.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 94-99.

SRS:n erittäin onnistunut opintomatka jäsenistölleen järjestettiin28.9.2001 Otanmäelle nykyisin espanjalaisomistuksessa oleval-le noin 500 henkeä työllistävälle Talgo-Transtech Oy:n kisko-kalustotehtaalle. Tutustumiskäynti aloitettiin aamuvarhaisella teh-taan johdon opastuksella runsaan aamiaispöydän tarjoomuksistanauttien. Samalla saimme katsauksen 1980-luvulla perustetunvaunutehtaan historiaan, nykyiseen toimintaan sekä tähänastiseentuotantoon. Kuulimme myös myönteisistä näkymistä rautatie-kaluston toimituksista tulevaisuudessa niin Espanjaan kuinYhdysvaltoihinkin. Ajanmukaisiin ja laajoihin tuotantotiloihintutustuessamme näimme luonnollisesti Variotramien tuotanto-linjalla lukuisia eri työvaiheessa olevia vaunuja. Lähinnä toimi-tusta oli vaunu 222, josta puuttui vielä joitakin varusteita. Jäl-kimmäisen tilaussarjan ensimmäinen eli 221 oli toimitettu Hel-sinkiin vasta vajaata viikkoa aiemmin. Tuotantolinjalla oli vau-nuja runsaasti, eräs varsin alkutekijöissä ollut oli vaunu 228, jon-ka tunsi täksi siitä, että sen korirakenteen kulmassa oli numeromerkattuna. Näiden vaunujen väliin jääneet yksilöt olivat siis mikämaalattavana, liimattavana ja mikä missäkin kokoonpano-vaiheessa. Oli todella mielenkiintoista nähdä kuinka nykyaikai-nen raitiovaunu syntyy.

Raitiovaunujen lisäksi Talgo-Transtechin tehtaalla oli valmis-tumassa VR:lle iso omaa Transtechin suunnittelua oleva sarjakaksikerrosmatkustajavaunuja ja olipa siellä myös jo joitakinvuosia sitten rakennettu vaunu nykyistä suuremman kulku-nopeuden vaatimissa muutostöissä. Tulevaisuudessa voidaan siisodottaa Sr2:n vetävän myös IC2-junia yli kahdensadan nopeu-della. Samoin VR:lle valmistuvat Sr2-sähköveturit tulevat myös

Otanmäen kautta, paikalla oli työnalla varusteltavana veturi nro3230. Ulkomaiset rautatieyhtiöt työllistävät myös tehdasta kiitet-tävästi. Valmisteilla oli nyt erikoisenoloinen konttivaunusarja(container pocket wagon) Irlannin rautateille, vaunujen pohja olilaskettu telien väliltä hyvin lähelle kiskoja, jotta kontteja voidaankuormata helposti päällekkäin.

Helsinkiin lähtöä odottavia Variotrameja oli tietysti myös huo-mattava määrä. Syyt siihen miksei vaunuja ole jo toimitettu, ei-vät ole vaunutehtaan. Sisätiloissa oli Helsingissä tapahtuneenkolhion vuoksi takaisin Otanmäelle vuonna 1999 korjattavaksilähetetty ja koriltaan korjattu vaunu 204 ja ulkoalueella varsinkunnioitettavalta ja komealta näyttänyt noin 250 metrin mittai-nen kymmenen Variotram-vaunun jono, jossa olivat numerojär-jestyksessä vaunut 211-220. Näiden ensimmäisen Variotram-sar-jan raitiovaunujen alla oli kotimaiselta junalauttayhtiöltä vuokratutleveäraiteiset tavaravaunutelit, kolme yhtä vaunua kohti, joillaHelsingin metriset vaunut seisoivat. Tutustumismatkalla olleetnäkivät kerralla siis 11 liki valmista vaunua ensimmäisestä sar-jasta ja toisesta sarjasta ainakin noin seitsemän vaunua erirakennusvaiheissaan, eli yhteensä (n.18 kpl) enemmän kuin Hel-singissä pystyy nykyään mitenkään näkemään. Lähitulevaisuu-dessa tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, sillä kyllähän nuo vau-nut piankin saapuvat Helsinkiin.

Tutustumiskäyntimme päättyi maittavaan lounaaseen ratikka-miehen toivepaikassa eli raitiovaunutehtaan ruokalassa. Kiitok-set vielä Talgo-Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalle onnistunees-ta opinto- ja tutustumiskäynnistä tehtaalle.

Opintomatka Otanmäelle 28.9.2001

KESÄ 2001 (13.8.-26.8.),MAANANTAISTA PERJANTAIHINLINJA 1/1A = VUOROT 1-6, 105, 106.LINJA 1A = VUORO 104.LINJA 2 = VUOROT 11-15.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 140,

141, 143, 145, 147, 149.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 90-99, 190,

191, 194KESÄ 2001 (13.8.-26.8), LAUANTAISINLINJA 1 = VUOROT 1-6.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 149.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 91-99.

Päätepysäkki

18 3 / 2001

KESÄ 2001 (13.8.-26.8.),SUNNUNTAISINLINJA 3B = VUOROT 24-29.LINJA 3T = VUOROT 34-39.LINJA 4 = VUOROT 43-49.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-64.LINJA 7B = VUOROT 71-74.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 94-99.SYKSY 2001 - KEVÄT 2002(27.8.2001-1.6.2002),MAANANTAISTA PERJANTAIHINLINJA 1/1A = VUOROT 1-6, 104.LINJA 1A = VUOROT 101, 105, 106.LINJA 1X = VUOROT 107, 108.LINJA 2 = VUOROT 11-15.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 140,

141, 143, 145, 147, 149.LINJA 6 = VUOROT 51-56, 152,

154, 156.

LINJA 7A = VUOROT 61-65, 163, 165.

LINJA 7B = VUOROT 71-75, 171, 173.

LINJA 8 = VUOROT 81-86, 183-186.

LINJA 10 = VUOROT 90-99, 190, 191, 194.

Uusi linja 1X Hakaniemi (Arenatalo) -Kaup-patori. Ap ensimmäinen lähtö Hakaniemestä7.28, viimeinen Arenatalolta 9.12. Ap en-simmäinen lähtö Kauppatorilta 7.35, viimei-nen 9.20. Ip ensimmäinen lähtö Hakanie-mestä 14.40, viimeinen Arenatalolta 16.50.Ip ensimmäinen lähtö Kauppatorilta 14.46,viimeinen 16.59. Kaksi ensimmäistä ja kak-si viimeistä lähtöä eivät luonnollisestikaankäy Toisella linjalla matkalla Koskelan hal-lista linjalle tai linjalta Koskelan halliin.Vuorot lähtevät noin kahdeksan minuutinvälein päätepysäkeiltä uudestaan tälle ly-hyelle reitille.

SYKSY 2001 - KEVÄT 2002(27.8.2001-1.6.2002), LAUANTAISINLINJA 1 = VUOROT 1-6.LINJA 3B = VUOROT 21-29.LINJA 3T = VUOROT 31-39.LINJA 4 = VUOROT 40-49, 149.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-65.LINJA 7B = VUOROT 71-75.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 91-99.

SYKSY 2001 - KEVÄT 2002(27.8.2001-1.6.2002), SUNNUNTAISINLINJA 3B = VUOROT 24-29.LINJA 3T = VUOROT 34-39.LINJA 4 = VUOROT 43-49.LINJA 6 = VUOROT 51-56.LINJA 7A = VUOROT 61-65.LINJA 7B = VUOROT 71-75.LINJA 8 = VUOROT 81-86.LINJA 10 = VUOROT 94-99.

Yllä olevat listat kertovat mm. sen, että lin-joilla 4 ja 10 on arkisin jo puolen päivänjälkeen tiheä liikenne. Iltapäivän vilkkaim-pina tunteina nelosella kulkee samanaikai-sesti 16 vaunua ja kympillä 13. Liikennettäon viime talveen nähden lisätty myös kol-mosille ja seiskojenkin vuoroväli on lyhy-empi. Näin ollen mm. Oopperan ja Lasipa-latsin pysäkeillä on suorastaan jonoiksi asti- ei pelkästään matkustajia - vaan vaunu-jakin.

Lähes tai täysin samanlaiset aikataulutkuin keväällä on 1/1A:lla, 2:lla ja 8:lla; muu-toksia mm. 2:n parin viimeisen lähdön vä-heneminen ja kasin siirto Koskelaan – ikui-suuskysymys. Huomioitavaa on se, että kos-ka kasin lähtöajat eivät muuttuneet, vaanmyös viimeinen lähtö Salmisaaresta klo23.42 (joka siis ennen ajoi Töölöön sisäänklo 23.55 ja kuskin työaika loppui 0.00) ajaanyt Koskelaan ja on taatusti perillä vastapuolenyön jälkeen, n. klo 0.08. Muilla kuinyölinjoilla ei liene aikaisemmin ollut vuoro-ja ulkona 24:n jälkeen. Kolmosillehan tosi-aan tuli yhdeksäs vuoro kummallekin, jotka

HKL 8, Karia / Strömberg vm. 1959, palasiaktiiviajoon heinäkuussa 2001. KuvaJuhana Nordlund 9.7.2001.

Variotram HKL 201 oli harvinaisessatilausajossa 30.6.2001. Vaunulla näetajettiin mm. Töölöntorille. Jo 27.6.2001illalla vaunulla tehtiin ikään kuin kenraali-harjoitus. Tämä koeajo oli varmistamassa,että seuraavana lauantaina tapahtuvatilausajo onnistuisi kaikilta osin. Kaikki menihyvin. Kuva Esko Hytönen 27.6.2001.

Päätepysäkki

3 / 2001 19

ajavat n. klo 13 lähtien, lauantaina jo n. klo10 lähtien. Siitä tietysti vuorovälin tihennysn. 6 minuuttiin. Tämäkin tapahtui jo kesäl-lä; harvinaista, koska vain 1/1A:lla on ollutviime vuosien kesinä “hallitapahtumia” ilta-ruuhkan aikaan.

Linjan 6 pidennys Arabianrantaan: Uu-della Arabiankadulla ovat kadunrakennus-työt alkaneet. Katuun on puukepeillä mer-kitty raitioradan paikka ja katusoraan on teh-ty muutaman kymmenen sentin syvyinenkuoppa rataa varten muutaman kymmenenmetrin matkalta. Arabianrannan raitiotienensimmäiset kiskot ilmestyivät jo paikoilleenArabiankadulle. Havaittu 29.6.2001.

Äkkiä ajatellen voisi päätellä, että rai-tiolinjat 1, 1A ja 1X eivät kaikki kolme liik-kuisi samanaikaisesti, liikkuuhan 1X vainruuhka-aikoina ja silloin taas 1:n sijaan ajaa1A. Mutta aivan näin yksinkertaisesti asiateivät ole. Kun käy Kauppatorilla bongaa-massa raitiovaunuja juuri ennen klo 15:tä,voi havaita, että torilta lähtee Hakaniemensuuntaan vuorotellen 1:iä ja 1X:iä (tosin vainvähän aikaa). Samaan aikaan Eiraan päinajaa jo 1A:n vaunuja.

Helsingin sisäisten bussilinjojen 14,14B, 18, 21V, 65A, 65N, 66, 66A, 66B sekäItä-Helsingin vielä kilpailuttamattomien lin-jojen (mm. 83, 92, 94, 94A, 94B, 94V, 95,97 ja vastaavat yölinjat) liikennöinti jatkuutuoreimman tarjouskilpailun tuloksen mu-kaisesti 1.5.2002 jälkeenkin HKL-Bussi-liikenteen liikennöimänä. Muilla kuin tässämainituilla Itä-Helsingin linjoilla tiettävästitullaan käyttämään pääosin maakaasu-kalustoa.

Lauantaina 14.7 STA ajeli metroatäydentävää linjaa 00X (Rautatientori - Itä-keskus) pitkälti uusimmilla nivelautoillaan.14.20 ja 17.05 välillä (koko kierto) Itä-keskuksesta lähtivät autot 182, 191, 152,181, 195, 193, 194, 196, 192 ja 197. 18xovat Scania / Ikarus telejä, 19x Volvo/Wiimaniveliä ja 152 on Volvo/Carrus -teli. Kysei-nen kierto löytyy Bussipysäkiltä Itä-keskuksessa kuvattuna. Havainnoitsijoillesyntyi aamupäivällä käsitys, että Carruksentelejä olisi ollut enemmänkin liikenteessä.Kalusto saattoi siis vaihdella. Ainakin auto-jen ajojärjestys muuttui osittain jo seuraa-van tunnin aikana.

27.8.2001 aloitti liikennöinnin uusiruuhka-ajan raitiolinja 1X, Kauppatori-Ha-kaniemi. Jlk päätti asiasta 19.4. Perusteenaon, että raitioliikenne Kruununhaassa vähe-nee, kun linja 7 siirtyi toukokuun alussa Kai-vokadun reitille.

Syksyn aikana Kaupunginvaltuustonodotetaan tekevän perustamispäätös raitio-linjasta 9. Samalla määräytyy myös linjan lo-pullinen reitti, joka vielä sisältää runsaastierilaisia vaihtoehtoja.

Mäkelänkadulla on lyhyt pätkä nurmi-rataa. Nurmiradaksi on muutettu osuus Ra-danrakentajantieltä Velodromin sisäänajonristeykseen. Betonikiveys on samanlaistakuin Paciuksenkadulla, eikä ruoho kasvaMäkelänkadullakaan kovin hyvin. Taitaaolla niin, että ruohon kannalta Helsinginka-dulla ja Munkkiniemen puistotiellä käytettyerilainen betonikiveys on parempi ratkaisu.

METROKeskiviikkona 6.6.2001 vaunut 202+201sekä 204+203 yhteen kytkettyinä mainitus-sa järjestyksessä olivat linjaliikenteessä ai-nakin iltapäivällä. Kysymyksessä saattoi ollakuljettajien koulutus. Juna ajoi siis yhtenä

junana aikataulujen mukaisesti matkustajiakuljettaen. Juna havaittiin mm. RL:n klo14.13 lähdössä VS:een, josta se palasi klo14.40 lähdössä.

Uusi metrojuna eli vaunut 209+210 saa-pui Helsinkiin 15.6.2001

Nyt myös neljäs M200-sarjan vaunupari207+208 on linjaliikenteessä. Ruoholahdes-ta klo 14:48 Mellunmäkeen lähtenyt metro-vuoro ajettiin kalustolla (208+207)+(201+202) tiistaina 26.6.2001. Vaunun 208keula osoitti itään, 202:n länteen. Vaunupari201+202 ajoi kolme viikkoa sitten vielä si-ten, että 201:n “nokka” oli Espoota ja 202:nSipoota kohti. M200:ien “suunnat” näyttä-vät olevan verrattain villisti, kun taasM100:ien parittomat/parilliset vaunut kulke-vat yhdenmukaisella tavalla periodin kerral-laan.

2.7.2001: Ruoholahdesta klo 12:58 Mel-lunmäkeen lähteneessä metrojunassa kalus-

HKL 28, Valmet /Strömberg vm.1959, palasiajoon pienentulipalovaurionjälkeen syyskuus-sa 2001. KuvaJuhana Nordlund6.9.2001.

Kesä - heinä-kuussa 2001Arabianrannanraitiotienkiskotustyötsaatiin käyntiin.KuvassaArabiankaduntyömaata. KuvaJuhana Nordlund17.7.2001.

Päätepysäkki

20 3 / 2001

tona oli (204+203)+(208+207). Juna lähtiMellunmäestä takaisin Ruoholahteen klo13:25. Sieltä lähdettiin Vuosaareen klo13:53. Mutta nyt ajelu päättyi sinne. Vuo-saaresta vaunut siirrettiin ilman matkustajiaklo 14:25:n jälkeen IK:n suuntaan, toden-näköisesti varikolle. Silloin linjakilvissä oliteksti “Ei matkustajille” molemmilla koti-maisilla kielillä.

M200-metrojunien käyttö jatkui myös4.7.2001. Juna oli lähtenyt Mellunmäestämm. klo 12:25 ja saapui Ruoholahteen hiu-kan myöhässä noin klo 12:50. Havainnoijanhuomio kiinnittyi RL:ssa siihen, että kuu-lutusta “Ruoholahti - pääteasema....” ei an-nettu. Tästä hyvästä M200:issa varsin useinmatkustetaan siellä päässä “perille saakka”eli kääntöraiteille. Eipä noita hajamielisiä nytniin kauhean paljon ole, mutta sen verrankuitenkin, että havainnoijan huomio onheihinkin kiinnittynyt. Juna lähti Ruoho-lahdesta Vuosaareen klo 12:53. Vaunut siisolivat tällä kertaa (205+206)+(201+202).Vuosaaresta takaisin lähtö tapahtui klo13:21. Mutta tällä sivulla olikin junanvaih-to IK:ssa, M200-runko vietiin IK:sta metro-varikolle. Vielä yksi erikoinen piirre M200:issa: Kaisaniemi - Kajsaniemi kuulutetaantodellakin molemmilla kotimaisilla kielillä.M100:issa sellainen tapa loppui lyhyeen ase-man ollessa vielä aivan uusi.

Keskiviikkona 25.7.2001 havaittiin lin-jaliikenteessä kaksi M200-sarjan vaunuistakoostunutta metrojunaa. Toisessa junassaolivat vaunut 208+207+201+202 ja toises-

KALUSTOHelsingin raitiovaunuliikenne siirtyi ke-säaikatauluihin maanantaina 4.6.2001. Hie-man yllättäen linjan 2 kalusto jatkoi “laihia-laiskulttuuria” ja 4.6. vaunut olivat seuraa-vat: 3, 13, 14, 18 ja 20. Vuoden 2000 kesäai-kataulujen aikana ei välttämättä ollut yhte-näkään päivänä kakkosella viittä laihialais-ta. Vuonna 1999 vastaavana aikana pari ker-taa oli neljä sarjan 1 - 30 edustajaa samanai-kaisesti. Vuoden 1998 kesällä neliakselistakalustoa oli liikenteessä varsin niukasti.Vuoden 1997 tilanne oli samankaltainenkuin vuoden 1999 tilanne. Vuoden 1996kesällä laihialaisia oli käytössä vain äärim-mäisissä tilanteissa. Sitä ennen oli muuta-mia kesiä, jolloin tuolla kalustolla ei ajettulainkaan. Mielenkiintoinen kehityssuunta,muuta ei voi sanoa.

7.6.2001 Kaksi HKL:n laihialaista (4-ak-selisia raitiovaunuja) liikkui Hakaniemen to-rilta Hämeentielle päin puoliltapäivin. Vau-nut olivat kytkettynä toisiinsa, molempienvirroittimet olivat ylhäällä, joten kumpi mah-toi viedä kumpaa? Takimmaisessa linja-tunnuksena 2 ja tämän virroitin oli vanhem-paa “häkkyrämallia”.

sa 204+203+205+206. Junien päädyissä oliparillisia vaunuja ja keskellä parittomia.

Jälleen uusi metrovaunupari saapui Hel-sinkiin, kun perjantaina 10.8. laskettiin rai-teille vaunut 213 ja 214.

Metrovaunujen (sarja M200) saapumis-päivämääriä Helsinkiin:

201+202: 29.09.2000203+204: 08.12.2000205+206: 30.03.2001207+208: 27.04.2001209+210: 15.06.2001211+212: 13.07.2001213+214: 10.08.2001215+216: 24.08.2001217+218: arvioitu 07.09.2001Metrovaunupari 217+218 lienee tuotu

Helsinkiin 07.09. ja 219+220 tuotiin 21.09.Autottomana viikonloppuna 22.-23.9.

2001 metrossa ajettiin suureksi osaksi kuu-sivaunuisilla (M100-sarjan) junilla. Pitkiäjunia on liikkunut linjalla kohtalaisen har-vakseen viime vuosina. Heinäkuussa parinaperäkkäisenä viikonloppuna liikennöitiinmyös yhtä pitkillä junilla, mutta harvoinvuorovälein. Tuolloin mm. Vuosaaren lii-kenne rajoittui vain välille Itäkeskus - Vuo-saari. Heinäkuinen järjestely (14.-15.7 sekä21.-22.7.) johtui Kalasataman vaihdetöistä.Autottoman viikonlopun kapasiteetin lisäysperustui puolestaan varautumiseen lisään-tyneisiin matkustajamääriin. Autottomanaviikonloppuna metrossa (ja raitiovaunuissa)lipun saattoi hankkia myös matkapuheli-mella lähetettyjen tekstiviestien turvin.

Kesällä ja syksyllä nähtiin muutamanaviikonloppuna harvinaisia kuusivaunuisiametrojunia Helsingin metroliikenteessä.Heinäkuussa 2001 kahtena peräkkäisenäviikonloppuna ajettiin pitkillä junillaharvennetulla aikataululla ratatöidenjohdosta. Vuosaaren metroliikenne perustuivaihdolliseen yhteyteen. Kuva JuhanaNordlund 14.7.2001, Vuosaari.

Päätepysäkki

3 / 2001 21

8.6. Raitiolinjalla 2 edelleen laihialaisia,ainakin vaunut 3, 14 ja 21 ajossa.

13.6.2001 kello 12.35. nivelraitiovaunuja laihialainen kulkivat yhteen kytkettyinäHämeentiellä. Vaunut olivat ilmeisesti me-nossa Koskelan varikolle. Molempien vau-nujen virroittimet olivat ylhäällä

Lauantaina 15.6.2001 oli kympin ratik-kalinjalla kulussa ainakin neljä (4) Variota,lieneekö ennätys?

Maanantaina 18.6.2001 havaittiin linjal-la 2 kulkeneessa Valmet-vaunussa HKL 27matkakortinlukulaitteet. Nyt noita laitteita onryhdytty asentamaan jo tuollaisiinkin raitio-vaunuihin. Kakkosella oli ajossa myös mui-ta paljon työtä tehneitä Valmeteja, kuten 22,25 ja 30. Niiden seurassa oli vielä KariaHKL 3.

Linjalla 3T (turistilinja) kulkeneessaNrI+-vaunussa 43 esiintyi informaatiotau-luissa outo piirre. Kun Kauppatorilta oltiinmenossa Senaatintorille ja Aleksanterinka-dulle jne., pysäkkitiedotukset kyllä näkyivätoikein. Mutta määränpääksi ilmoitettiin us-kollisesti “Eira”. Tietysti vaunu menee ai-kansa kierreltyään sinne Eiraankin, muttamatkan tuossa vaiheessa ehkä olisi fiksum-paa näyttää jotain muuta. Linjalla 10 oli alku-iltapäivästä kulussa kaksi Variota, vaunut201 ja 205. Vaunun 205 tilalla ennätti kul-kea eräässä vaiheessa plussaamaton NrII102, jollaisia ei juuri lainkaan esiinny kym-pillä.

NrII+ 92:ssa on sisustusta uusittu enem-mänkin kuin vain penkkien verhoilu. Sisäl-lä seinäpaneelit on vaihdettu vihertävästikuvioituihin ikkunalinjan alapuolella. Ha-vainto ma 25.6. linjalla 8.

Ratikkapuolella linjaa 2 ajetaan uskolli-sesti “laihiannivelillä”. 26.6.2001 vaunutolivat 2, 21, 18, 3 ja 22.

Lauantaina 30.6. noin kello 14.00 sei-soi HKL (raitiovaunu) 201 Töölöntorilla.Vaunu oli tilausajossa, linjakilvessä oli teksti“LEENA PEKKA”.

Laihiannivelet eivät pitäneet taukoa hei-näkuussakaan. Maanantaina 2.7.2001 Hel-singin linjan 2 kalusto koostui vaunuista 16,12, 25, 3 ja 30. Kahdessa ensimmäisessä onnyt matkakortinlukulaitteet. Jo aiemmin onhavaittu vastaavat laitteet myös vuoden 1959vaunuissa 11 ja 27. Linjalla 6 kulkeneestaNrII+-vaunusta 92 sellainen havainto, ettäsiinä on nivelen luona huomattavan vähänistuimia. A-vaunussa on nivelen ja keski-sillan välissä yksi istuin vain ovettomallapuolella. Ovipuolella ei siis ole sitäkään. B-

vaunussa ei ole lainkaan istuimia ovien 3 janivelen välisellä osuudella.

Mainio Karia-vaunu HKL 10 on palan-nut liikenteeseen noin viiden kuukaudenseisokin jälkeen. Vaunu havaittiin Helsinginlinjalla 2 torstaina 5.7.2001.

Karia-vaunu HKL 8 on palannut liiken-teeseen matkakortinlukulaitteineen huomat-tavan tauon jälkeen. Havainnoijalta puuttuuvaunun 8 linjahavainnot yli vuoden ajalta.Vaunu kulki pirteänä maanantaiaamuna9.7.2001.

Perjantaina 6.7. n. klo 10.25 Hämeen-tiellä HKL:n nivelraitiovaunu 88 (kilvitet-tynä linjalle 3B) vetämässä vaunua 12 (kil-vitettynä linjalle 2) kohti vaunuhalleja.

Aivan viime aikoina plussatuissa Nr-rai-tiovaunuissa näyttäisi olevan klaffi-istuimianivelen lähistöllä. NrI+ 48:ssa näyttäisi ole-van klaffeja B-vaunussa nivelen ja ovien 3välisellä alueella. Mahdollisesti myös NrII+85:ssä on myös. Ehkä vaunuun 92:kin onsellaiset tulossa, siksi siinä ei ole tavanomai-sia istuimia keskiosassa (paitsi A-vaunussaovettomalla puolella).

Lauantaina 11.8.2001 klo 14.00 NrI+HKL 69 kääntyi linjan 4 kilvin Kuusitiensilmukassa. Samaan aikaan linjalla 10 näyt-ti kulkevan vain yksi Variotram eli HKL 209.Muut kympin vaunut olivat NrI+:ia. Sunnun-taina 12.8. Varioita oli puolenpäivän jälkeenvain yksi liikenteessä linjalla 10, mutta vau-nuyksilö oli tällä kertaa 203.

Perjantaina 24.8. oli Variotramit 201,202, 203, 205, 207 ja 209 liikenteessä ja vie-läpä samanaikaisesti. Eli ilmeisesti kaikki,joita ylipäänsä on 24.8.2001 mennessä nä-kynyt linjaliikenteessä. Vaunu 206 nähtiinkinsitten syyskuussa linjalla 10. “Olemassa”vaunu on ollut jo liki pari vuotta.

Maanantai 27.8.2001 oli merkittävä päi-vä Helsingin raitiovaunuliikenteessä: muutlinjat kuin 4 ja 10 siirtyivät talviaikataului-hin. Kokonaan uutena linjana aloitti apulinja1X Kauppatori - Hakaniemi (Arenatalo).Toisin kuin X-linjat yleensä, 1X on merkit-ty asiallisesti pysäkkikilpiin. Talvisarjatuseilla linjoilla näkyi katukuvassa myösmonipuolisemman vaunukaluston muodos-sa. Iltapäivällä linjoilla 1, 1A, 1X ja 2 liik-kui kaikkiaan 14 kpl nk. laihianniveliä. Vau-nut olivat: 20, 18, 16, 27, 14, 10, 22, 13, 21,11, 30, 3, 25 ja 8. Linjalla 10 taidettiin teh-dä uusi ennätys Variotramien lukumäärässäliikenteessä samanaikaisesti: peräti kuusiVariota kuljetti iloisia matkustajia iltapäiväl-lä. Vaunut olivat 201, 202, 203, 205, 207 ja

209. Erinäisiä havaintoja ratikoista ylipään-sä: linjan 1 vuorossa 6 ollut vaunu 10 ajoiKauppatorilla hiukan hassusti klo 14:20 tie-noilla nk. 0-raiteen kautta (termi 0-raide eiliene “oikeaoppinen”, mutta kertonee asias-ta kiinnostuneille sen, mistä on kysymys).Linjalle 1A iltapäivällä ruuhkavuoroon 104tullut NrI+ 54 tuli jotenkin kummasti Töö-lön hallista. Ykkösen kuuluisi olla kokonaanKoskelan varikon hoitama linja. Havainnoijahämmästeli, kun vaunu kääntyi hallireitilläänSturenkadun “väärältä” suunnalta Mäkelän-kadulle Käpylän suuntaan. Mutta kaikessatuotannossa - myös raitioliikenteessä - jou-dutaan aika ajoin erikoisjärjestelyihin ja se-hän bongaajien elämää piristää!

Näyttäisi kovasti siltä, että kaikissa tailähes kaikissa neliakselisissa raitiovaunuissaolisi nykyään Buscom-matkakortinlukulait-teet. Havainnoija tutkaili asiaa 27.8. ja pie-nehkön otannan perusteella kaikissa tutki-tuissa tapauksessa laitteet löytyivät.

16.8.2001 TilausliikenneraitiovaunuHKL 157 Kauppatorilla, Stadin Slangi Perin-nepäivä - tapahtuman merkeissä.

NrII:ista plus-korjauksessa ovat 87 ja 91(syyskuun alku 2001). Ykkösistä liikkuvatplussaamattomina lähinnä vaunut 34, 36, 39,47 ja 53. Vaunu 35 saattaa olla täyskorjauk-sessa (ei liikennehavaintoja useaan viik-koon).

10.9.2001 linjalla 6 liikkunut NrI+ 49suistui Hämeentien ja Toisen Linjan erka-nemisvaihteessa kiskoilta noin klo 15.30.Harhautunut vaunu teloi kolmea henkilöau-

Linjan 6 pohjoinen päätepysäkki onsijainnut tässä kohdassa Hämeentien jaIntiankadun risteyksen luona varsinpitkään, ainakin reilut 40 vuotta. Kuvassakesällä 2001 täyskorjauksesta valmistunutNrII+ 92, joka syyskuussa kaatui linjalla 3Bsattuneessa onnettomuudessaRuneberginkadulla. Kuva Juhana Nordlund17.7.2001.

Päätepysäkki

22 3 / 2001

toa, josta yksi meni varsin huonoon kuntoon.Itse ratikka selvisi pahannäköisestä rytäkästämelko lievin vaurioin. NrI+ 49 oli liikentees-sä jo seuraavalla viikolla.

Tiistaina 11.9.2001 noin klo 15:30 Rat-ti-Karia HKL 320 kääntyi Mannerheimin-tieltä Arkadiankadulle Etu-Töölön suuntaan.Vaunu oli nähtävästi tilausajossa, vaikkahavainnoitsijalle tuli hetkellinen assosiaatio,että nyt uudempi kalusto on käynyt vähiinja jo tuollaisiakin täytyy sijoittaa linjalle.Todellisuudessa Ratti-Kariat eivät tietenkäänsovellu kuljettajarahastuskäyttöön.

Vaunu 206 (Variotram) linjan 10 vuo-rossa 93 aamulla 12.9.01. Samaan aikaan olikulussa ainakin kaksi muuta “toukkaa”.

Torstaina 20.9.2001 linjan 2 vuorossa 14ajoi nivelvaunu HKL 36. Samaan aikaan lin-jan 1 vakiovuoroissa oli vain laihialaisia.

Torstaina 20.9. vaunu 33 hajosi Lasipa-latsin pysäkille kello 18.15. Perään kasautuihyvin nopeasti pitkä letka vaunuja ja jonoulottui aina Stockmannin kulmalle saakka.Vaunu 33 oli linjalla 7 ja takana tullut linjan10 vaunu työnsi vaunun Töölön hallille. Per-jantaina 21.9. vaunu oli taas ajossa.

20.9.2001 tapahtui jälleen raiteelta suis-tuminen raitioteillä. Tällä kertaa oli jo huo-nompaa onnea matkassa, kun linjalla 3Bkulkenut vaunu eksyi reitiltään Runebergin-kadulta Ruusulankadulle ja lopulta kaatuikovassa vauhdissa. Vaunu oli tuoreeltaantäyskorjattu NrII+ 92. Vaunu kellahti vasem-malle kyljelleen ovien osoittaessa kohti tai-vasta. Vaunu olisi ollut matkalla Töölönto-rin suuntaan.

HKL-Bussiliikenne 9831 oli kaukanapoissa kotoa lauantaina 7.4.2001. Se seisoiJyväskylän Vapaudenkadun Nikolainkulmanlinja-autoparkissa n. klo. 16.00.

Connexin kolme uutta teli-Scaniaa, re-kisteriin 31.5.2001: 170 = TYO-838, 171 =TYO-836 ja 172=TYO - 837

2.6. HKL-Bli 112 linjalla 57.3.6. Pikainen havainto Helsingin Senaa-

tintorilla puoliltapäivin seisseestä MANWaggon Union 2-kerrosbussista. Auto il-meeltään 1970-lukulainen, ovet 220, avat-tava “rättikatto”, ilmeisesti tanskalaiset re-kisterikilvet. Bussin kylkeen maalatusta Poh-jois-Euroopan kartasta päätellen tätä ex-city-bussia käytetään pitemmilläkin turisti-matkoilla.

HKL-Bli:n käyttöön tulleet MLO-Sca-niat ovat 116 ja 117. Autot sijoitettiin Kos-kelaan ja Vartiokylään. Autoa 117 käytettiinvajaan vuoden verran Helsingin linjalla 69edellisen haltijan toimesta.

4.6.2001 kesäaikataulujen myötä tullei-ta muutoksia: Connexin uusia City L-autojarunsaasti liikenteessä, ainakin Helsingin si-säisillä linjoilla 51, 71, 75, 77. Ensin maini-tulla myös ainakin yksi teli-Ikarus, muillalinjoilla uusien autojen seurana perinteistäConnex-kalustoa eli vanhempia City L:iä jaSäfflejä. 75:lle tuli kesäaikataulun myötämyös korkeita autoja, tai ilmeisimminkinpuolimatalia City M:iä. Connex oli myössijoittanut harvinaisemman Aabenraa-autonseutulinjalle 623. HKL puolestaan tarjosi lin-jalla 57 uusia Ikaruksia (ainakin autot 103ja 105). Myös linjalla 79 oli ainakin yksiHKL:n uusista Ikaruksista. Samalla linjallaoli myös jokin toinen, valkea-punainenIkarus - Metsälän liikenteen entisiä autoja?Linjaa 55A näyttäisi HKL:lle aliurakoivanTammelundin liikenne maakaasu-autoilla.Liikenne Oy:ltä HKL:lle siirtyneellä seutu-linjalla 730 oli muilta seutulinjoilta tuttujaCity M-autoja.

4.6. Liikenne Oy:n 111 Volvo B10M MkIV - Carrus City linjalla 613. Kyseessä eikuitenkaan ollut toiminnan uudelleen aloi-tus vaan linjaa ajoi Lähilinjojen kuljettaja

Connex-Hakunilan eli virallisesti Con-nex - Helsinki Oy:n uudet Volvo-Wiimat: 179 = RYM-436, 180 = RYM-416,181 = RYM-400, 182 = RYM-462,183 = RYM-461, 184 = RYM-477,185 = KYM-587 (ei painovirhettä)186 = ZIX-164, 187 = ZIV-811

4.6. Kilpailutus ja kesäaikataulut aiheut-tivat täydellisen kalustomuutoksen myösHelsingin linjalla 16. Laatikko-Wiimat me-nivät ja matalalattiaiset tulivat. Linjan var-sinainen liikennöitsijä HKL-Bussiliikennesijoitti liikenteeseen Volvo B10L CNG /Carrus City U - sisarukset 9904 ja 9908, sekäruuhkavuoroon 9619 Volvo B10L / CarrusCity U (sarjalipun leimasta päätellen tämäajoi ennen linjalla 52). Alihankinta-ajossalinjalla olivat, aina niin miehekkäästi mö-risevät, Tammelundin Liikenteen 8 Merce-des-Benz O405N2 ja 13 Mecedes-BenzO405N CNG. Tammelund ajoi myös linjal-la 55A.

4.6. HKL-Bli 9401 (MAN-nestekaasu)aamuruuhkassa seutulinjalla 516.

4.6. kalustohavaintoja Helsingissä:-Linjalla 55A oli Tammelundin Liikenteenmaakaasu -Mercedeksiä, myös linjalla 16liikkui ainakin yksi samanlainen.-Linjan 51 kalustoa: Vuoden 2001 ConnexVolvo/Carrus City L -autoja ja ainakin yksiIkarus E94 teli/Scania.-Seutulinjalla 732 olivat ajossa HKL-BliVolvo/Carrus City L:t 35 ja 36

5.6.2001 HKL-Bli 2 Scania L94UB 6x2/Carrus K204 City L Helsingin linjalla 18.

Tiistaina 5.6. iltapäivällä näytti STA:llaolleen pulaa matalalattia-autoista, sillä lin-jalla 72 oli nivel-Wiima. Keskiviikkona 6.6.Lähilinjat yllätti: seutulinjalla 735 oli MBCitaro, joita havainnoitsija on aiemmin näh-nyt vain linjalla 611.

6. 6. 2001. Lähilinjojen kalustoa oudoil-la linjoilla: joku Mercedes Benz Citaroistalinjalla 735,(liekö aikaisemmin näkynyt?) ja

HKL-Bussiliikenne 114, EZF-214, ScaniaN94UB4x2 / Lahti Scala. Tämä harvinais-laatuinen koeauto on suunniteltu erityisestiavorahastusta silmällä pitäen ja matka-kortinlukulaitteet on sijoitettu kaikille oville.Auton keskiovet sijaitsevat varsin poikkeuk-sellisessa kohdassa pian etuakselinjälkeen. Kuva myös takakannessa.Kuva Juhana Nordlund 1.8.2001, Helsinki.

Päätepysäkki

3 / 2001 23

auto no. 7, aikanaan Liikenteeltä siirretty 2-2-1-ovinen Volvo/Carrus U-seutulinjalla733.

Torstai-aamuna 7.6. ajoi HämeentietäHakaniemen suunnasta ilman matkustajiaLähilinjojen MB Citaro mielenkiintoisinlinjamerkinnöin: linjanumerona oli yksinker-taisesti 1 ja sivunäytöissä lisäksi teksti“tilausajo”.

HKL näyttää edelleen käyttävän uuttakalustoaan viikonloppuisin eri linjoilla kuintyöpäivinä.

STA näyttäisi ainakin toistaiseksi (7.6.2001) alihankkivan HKL:lle jossain mitta-kaavassa linjaa 78. STA 15 lepäilee iltaisinFallpakassa Vuosaaren lähellä ennen kello23.00 lähtevää vuoroa.

Linjan 738 (Hki-Kerava moottoritietä)20:15 lähdössä R-torilta seisomapaikoinvarusteltu Lahti 400. Toisin sanoen auto olins kasikymppinen jollaista ei ko. linjalla saisiolla... Eli seisomapaikoin varustettu auto onrekisteröity 80 km/h nopeudelle. 100 km/hautoissa ei saa olla seisomapaikkoja ja etu-penkeissä tulee olla turvavyöt. Ja linjan 738aikataulu on laadittu 100km/h nopeudelle,jota tiuhaperäiset katurit eivät pysty ajamaan(kuten 53, joka oli linjalla 7.6.). Auto on CityM / Volvo.

Torstaina 7.6.2001 Helsingin sisäisellälinjalla (?) oli Concordia 197, eli laivayhtiönteipeissä oleva Volvo B10B LE 6x2 CNG /Carrus City L -maakaasutelibussi. Normaa-listi bussi on käytössä linjalla 15.

HKL-Bli 8636 seisoi Velodromin vieres-sä pysäköitynä. Auto näytti olevan jonkunurheilujoukkueen käytössä.

Helsingin sisäisen linjan 75 pysäkeilläolevat aikataulut näyttävät sisältävän pienenerheen eli väittävät kaikkien vuorojen ole-van matalalattia-autoilla ajettavia, vaikkatämä ei valitettavasti pidä paikkaansa (enää,ennen aikataulun ja liikennöitsijän vaihtu-mista näin kyllä olikin), sillä aikataulukirjaja näköhavainnot (enimmäkseen Wiimoja)sanovat toista.

Linjoilla 57, 79 ja 79V näyttäisi olevanHKL:n vm. 2001 Ikarukset, lisänä 57:lla ai-nakin HKL 9816 (City U), 79:llä Volvo7000:ia ja kuten 79V:lläkin korkeilla vuo-roilla nivel-Wiimoja.

Lähilinjojen autopulan takia Carrus CityVolvoja linjalla 613. 8.6. ajossa ainakin 114

Oy Liikenne Ab:n TGN-482 saapui Por-vooseen 7.6, ja maalaamoon se ajettiin 8.6.Loput kolme jäisivät viimeisten tietojenmukaan Keravalle.

Perjantaina 8.6. päiväsaikaan STA:nVolvo/Ikarus nro. 291 (lyhyttä mallia) kulkiConnexin linjalla 51. STA:n omilla linjoilla39 ja 72 kulki samaan aikaan korkealat-tiainen Volvo/Viima, ensin mainitulla kak-siakselinen, jälkimmäisellä nivel. Kumman-kin kalusto pitäisi olla täysin matalalattiaista.

8.6.2001 Aiemmin havaitut MANWaggon Union 2-kerrosbussit jäivätkin Hel-sinkiin tarjoamaan maksullista kiertoajelua.Näiden “Open Top Tours” - bussien (autoja3 kpl) lähtöpaikkana oli Senaatintori (Unio-ninkatu).

Linjalla 79V oli 8.6. aamulla jokin vuo-den 95 Scania MaxCi:ista. Kun samalla lin-jalla on myös nivelautoja niin kuljetus-kyvyssä on aikamoista vaihtelua eri vuorojenvälillä.

Helsingin sisäistä linjaa 75 ajavissa Con-nexin uusissa City L-autoissa (ainakin 182ja 183) ei toisin kuin muilla linjoilla näytetähyödyntävän koko keulan leveää pistemat-riisinäyttöä eli näytössä on vain linjanumero.

HKL on tarjoillut linjalla 57 jo moneenkertaan havaittujen Ikarus-autojen lisäksiperjantaina 8.6. Carrus City U maakaasu-

autoa (“kaukohavainto”, kaasusäiliökyttyränperusteella 99-vuosimallia) ja tiistaina 12.6.HKL 11 (Lahti 402).

Oy Liikenne Ab:n 109 (TGN-482) onsaanut sinisen raitansa tilalle oranssin raidan.Porvoon Liikenteellä auton numeroksi onannettu 7.

9.6.2001 Helsingin linjalla 16 ajoivatlauantaina HKL-Bli:n 99?? (maakaasu-Vol-vo) ja 9507 (Scania Maxci), sekä Tamme-lundin maakaasu-Mersut 13 ja 15 (2-ovi-nen).

ZIV-973, Scania L94UB4x2 / Ikarus E94vm. 2000. Tällä autolla ajettiin MetsälänLinjan perinteistä Helsingin linjaa 69 vajaanvuoden verran, kunnes auto siirtyi kesällä2001 linjalle 79 tarjouskilpailuihin liittyvienliikennöintijärjestelyjen seurauksena.Kuva Teemu Collin.

HKL-Bussiliikenne 107, Scania L94UB4x2 /Ikarus E94 vm. 2001. HKL-Bli sai keväällä2001 ensimmäiset kaksiakseliset Ikarus-koriset linja-autot. Kuva Juhana Nordlund14.7.2001.

Päätepysäkki

24 3 / 2001

Viikonvaihteessa 9. - 10. 6. näkyi aina-kin seuraavaa: Linjalla 17 sekä lauantainaettä sunnuntaina täysmatala Scania / Lahti(54 kalustoa), linjalla 58 lauantaina kaksiseutu-Mersua, Linjalla 32 ainakin sunnun-taina toinen autoista seutu-Mersu (vuoro-numero alkoi 500:lla), toinen auto Citaro,linjalla 14 lauantaina “oma” kalusto, joukos-sa myös korkealattiainen “Nylanderi”, mut-ta sunnuntaina ajossa oli kolme seutu-Mer-sua ja yksi Scania / Lahti isoa mallia, ehkälinjan 246 vuoro ja linjan 14B kalustona oliko. päivänä yksi “oma” kaasu-Volvo ja kak-si Scania / Ikarusta, kaiketi 57 kalustoa.Muutakin erikoista näkyi sunnuntaina: Lin-jalla 80A Scania/Lahti täysmatalaa mallia jaConnexin seutulinjalla 362 Scania / Ikarustelibussi.

13.6.2001 HKL-Bli 9201 (Proto-Scania)Helsingin linjalla 14B.

13.6. n. klo 17:40 oli linjalla 77S oli Ja-komäen suuntaan matkalla jokin HKL:nLahti 402-autoista. Tarkemmat tiedot autostajäivät havainnoitsijalta näkemättä, sillä koh-de ohitti varsin nopeasti havaintopaikkanatoimineen linjaa 68 (tuolloin Rautatientorillepäin) ajavan Concordian auton 78 (vanhem-manpuoleinen City L). Tuo nimenomainen68:n vuoro olisi sitä paitsi aikataulun mu-kaan pitänyt kylläkin olla korkealattiaisellakalustolla ajettava, mutta Concordia näyttisekoittaneen kyseisen linjan kalustoa ja ot-tanut vakioautojen (punapenkkiset City L:t51, 78, 108 ja 217) lisäksi linjalle ainakinIkarus-auton 168.

Linjojen kilpailutuksessa Lähilinjat säi-lytti itsellään linjat 613, 631 sekä 735.

14.6.2001 Tammelundin Liikenteen13:n matkustamossa oleva pysäkkinäyttö-taulu toimii myös Helsingin linjalla 16. Täl-lä linjalla oli aamuruuhkassa tavallisesti aja-van HKL-Bli 9619:n tilalla jokin “laatikko-Wiima”.

Torstaina 14.6. näkyi yleensä lentokent-tälinjoilla tavattu SAS:n väreihin teipattuConnexin City M ajavan jotakin muuta Hä-meentietä / Kustaa Vaasan tietä / Lahden-väylää kulkevaa seutulinjaa (741?). Lento-kenttälinjalla 615 oli kylläkin vastaavastijokin kyseisen liikennöitsijän uusimmistasini-valko-keltaisista City L-autoista. HKL106 oli Helsingin sisäisellä linjalla 77S sa-maisena torstaina (Kumtähden kentän koh-dalla matkalla Jakomäen suuntaan n. klo17:40). Kymmenisen minuuttia myöhemminHämeentiellä keskustan suunnasta ajoi lin-jalla 73 hieman epätavallisempi bussi elitäysvalkea Scania MaxCi. Kaiketi kuitenkinConcordian kalustoa.

15.6. P. Tyllilän nivelauto linjalla 504.Kyseinen auto on P. Tyllilä Linja Oy 9 (Vol-vo B10MA / Wiima M311). Auto on vierail-lut seutulinjalla 504 viimeaikoina useam-minkin ja Kivenlahteen tuo auto saapui aina-kin 13.6. noin klo 9:15 (lähtöaika Verkko-saaresta 9:25). Linjaa 504 ajaa normaalistiConnex Espoo. Auto on siitä mielenkiintoi-nen näky seutulinjoilla, että siihen ei ole re-kisteröity yhtään seisomapaikkaa ja näin sensuurin sallittu nopeus on 100 km/h.

18.6. HKL-Bli 29 (MB) linjalla 516.18.6.2001 “Shuttle-Bus”- liikennettä

Erottajan ja Hernesaaren risteilylaiturin (lai-va Crown Princess) välillä ajoivat Scania /Ikarukset HKL-Bli 104, 105 ja STA 11.

Helsingin linjalla 17 oli ajossa HKL-Bli:n Mercedeksiä vuosimallia 1998 ja 2000.Erikoista, kun kyseessä oli arkipäivä (18.6.).Linjalla 58B oli alkuiltapäivästä HKL-Bli10, täysmatala Scania / Lahti 402.

Maanantaina 18.6.2001. kulki ainakiniltapäiväruuhkan aikaan Connexin linjalla 22(Hki) bussi nro. 143, puolimatala Volvo/Carrus, jossa ei ole takaovea.

Tammelundin Liikenne on palannutTammisaloon yli 18 vuoden jälkeen. Tämätapahtuu tosin vain kerran vuorokaudessa,mutta kuitenkin. Jo pitkään nimittäin, on yksiHelsingin linjan 16 vuoroista ajanut päivänpäätteeksi linjan 93B viimeisen lähdönHerttoniemestä. Tämä vuoro sattuu nyt ole-maan yksi niistä, joita Tammelund liikennöi.Joka yö siis klo 23.37 starttaa linjalle 93BTammisalon kautta Itäkeskukseen Tamme-lundin bussi. Myös linjan 85 viimeinen läh-tö Herttoniemestä samaan aikaan on jo jon-kin aikaa ajettu linjalta 79 tulevalla bussilla.

Koska linjaa 79 on 3.6.2001 saakka ajettukorkealattiaisilla busseilla, on myös linjan85 viimeinen lähtö ajettu tällaisella autolla,vaikka aikataulukirja on sinnikkäästi ilmoit-tanut tämänkin lähdön matalalattiaiseksi. Nytkun Metsälän Linjan entinen ZIV-973 onHKL:n käytössä ja on usein ajanut linjaa 79,on hyvinkin mahdollista, että jonain yönäTammelundin rinnalla Herttoniemestä läh-tee klo 23.37 linjalle 85 “Metsälän Linjan”bussi.

18.6. oli Helsingin sisäisellä linjalla 57HKL 9904 (maakaasu-City U), 29.6. samai-nen auto oli taasen maakaasuautoille ta-vallisemmalla linjalla 55A, vaikka tuolla lin-jalla on näkynyt useammankin kerran myösTammelundin Liikenteen diesel-autoja (ai-nakin auto numero 6).

19.6.2001 Tammelundin Liikenne ajaaHelsingin linjalla 16 kahdella bussilla. Ar-kisin ainoastaan toinen näistä on ollut maa-kaasuauto. Viikonloppuisin (ainakin sun-nuntaisin) on linjalle saatu toinenkin kaasu-bussi. Kesäliikenteen alusta linjalla on ha-vaittu ainakin dieselautot 2, 3 ja 8, sekämaakaasubussit 5, 7, 13 ja 15. Kaksiovisetmallit ainoastaan viikonloppuina. Hel-singissä kiertoajelua suorittavia MANWaggon Union 2-kerrosbusseja oli peräti 3kpl Senaatintorin pysäkillään puoliltapäivin.

Suomen Turistiauto Oy ryhtyi hoitamaan4.6. alkaen Helsingin sisäistä bussilinjaa 69tarjouskilpailussa saavutetun voitonseurauksena. Samalla Metsälän Linja Oy:ntoiminta ainakin keskeytyi. Maanantaina13.8. linjan 69 päätepysäkki siirtyi Linja-autoasemalta Elielinaukiolle. Kuva JuhanaNordlund 7.6.2001, Helsinki.

Päätepysäkki

3 / 2001 25

Connex 236 (Volvo/Aabenraa) seutulinjalla615.

Linjalla 68 oli ainakin 19. ja 20.6.Concordian bussi114 (Scania MaxCi), jos-ta kannattaa mainita kokovalkea väritys javuotava katto.

“Tammelundin Liikenne on palannutTammisaloon” -uutisessa esitetty leikkimie-linen spekulointi toteutui torstaina 21.6.2001. Silloin lähti Helsingin Herttoniemenmetroasemalta klo 23.37 linjoille 81 ja 86BHKL:n bussi, linjalle 93B Tammelundinbussi ja linjalle 85 “Metsälän Linjan” bussi.

25.6.2001: Westendin Linja 28 nähtyEspoon sisäisellä linjalla 44. Auto on enti-nen Concordia Busin auto nro 62 vm. 1989.Auton rekisteri on ZEA19962. Auton väri-tys eroaa WL:n aiemmista Wiima K202 -autoista siinä, että katonraja ei ole sininenvaan siinä on sekä punainen että sininen rai-ta. Linjaa 44 ajaa normaalisti Connex jahavainnoitsija ei ole aiemmin tällä linjallanähnyt Westendin Linjan autoja.

26.6.2001 Espoon Olarissa tapahtunees-sa bussin ja säiliöauton yhteenajossa oli osal-lisena Concordia Busin auto nro 396. Autoon Volvo B10BLMF / Carrus Cityt-M -mal-lia (puolimatala) ja oli onnettomuuden sat-tuessa seutulinjalla 122A. Onnettomuudes-sa loukkaantui bussin kuljettajan lisäksi 15matkustajaa. (Bussin vahingot arvioitiinalustavasti sadoiksi tuhansiksi markoiksi.)Bussi ei ajanut säiliöauton perään, vaan pe-rävaunun kylkeen. Bussi tuli Olarinkatuaalas Kuitinmäentielle kääntyäkseen T-ris-teyksestä oikealle. Säiliöauto ajoi Kuitin-mäentietä bussin eteen. Yhteenajon jälkeen

bussi ajautui Kuitinmäentien yli päin reuna-kaidetta.

26.6.2001: Concordia Bus 61, VolvoB10BLE 6x2 / Carrus City L, Helsingin si-säisellä linjalla 15. määränpääteksti oli “Lin-ja-autoas. - Länsisatama.” Muissa lähdöissävakiot kaasuteliautot.

Torstaina 28.6. noin kello 17 jokin Tam-melundin diesel-Mersuista ajoi HelsinginVarastokadulla Sörnäisistä poispäin, havain-noitsija ei hämmästyksissään valitettavastiehtinyt nähdä linjakilvestä oliko vastaan-tullut auto vain siirtymätaipaleella vai tuu-raamassa jollakin tuolla kulkevalla linjalla(50/HKL, 68/Concordia, 73B/Connex). Sa-mana päivänä kymmenisen minuuttia myö-hemmin lähti Rautatientorilta jollekin U-seutulinjalle Korsisaaren bussi 14 (lyhyen-läntä, pyöreähkö, yksiovinen puolituristi,jota havainnoitsija ei valitettavasti tarkem-min tunnistanut).

Torstaina 28.6.2001. Pääkaupunkilinjo-jen Volvo / Wiima, (numero alkoi 80:llä)Connexin Helsingin linjalla 51.

Ex-Liikenne 114 on nyt tullut takaisinKeravalle ja odottelee vielä kylkinumeroitasekä lähilinjojen logotekstiä. Auton uusinumero on 1. Autoon tullee myös pölykap-selit, jotka kruunaavat koko komeuden.

Perjantaina 29.6. linjalla 68 ajoi Con-cordian auto 75 (City L Espoon auton van-hemmissa vihreäpunaisissa väreissä). Seu-tulinjalla 611 oli 29.6. (havaittu Hakaniemenkohdalla noin klo 18 matkalla Keravan suun-taan) ex-Liikenne Oy:n Carrus City-auto uu-sissa Lähilinjojen väreissä vielä kuitenkinilman liikennöitsijän nimeä ja auton nume-

roa. Hetken päästä edellisestä havainnostaRautatientorilla oli puolestaan Lähilinjojen59 (MB Citaro) oli odottelemassa linjalle738 kilvitettynä.

Perjantaina 29.6. Pitäjänmäen suunnal-la outoja bussimalleja: HKL:n linjalla 79VScania OmniCity ja linjalla 50 Volvo 7000.

29.6.2001 Helsingin linjalla 55A ajeliTammelundin Liikenteen uusi vähän käytettynumero 3, Mercedes-Benz O405N CNG.Ovet tässä olivat 2-2-0.

30.6.2001: Entiset (ja entisen) VantaanLiikenteen Wiima K202-Volvo B9M:t 135(USU-235) ja 136 (USU-236) ovat palan-neet Lentoparkin MFI-292:n tavoin Länsi-linjoilta kotiseudulleen. Valitettavasti WiimaK202:t ovat Vantaalla vähän ikävämmissämerkeissä, sillä autot seisovat Pohjolan Tu-ristiauton varikolla Hakkilassa. Lisäksi sa-malla varikolla on ex. TLO-laiset Delta CityS:t TTR-681 ja TVJ-133. Ovatkohan nämäe.m. autot odottamassa rajan yli myyntiä?Ainakin HKL:n entiset vm.1986…1988Wiima K202-Volvo B10M:t ovat käyneethyvin kaupaksi itäsuuntaan, sillä ainoastaanex 8624 (BAM-624) on kylki aukaistunaenää jäljellä Hakkilassa.

1.7.2001 Tammelundin Liikenteen uusi2-ovinen maakaasubussi (ilmeisesti TLL 3)Helsingin linjalla 16.

HKL-Bussiliikenteen legendaarisenkehnot autot 8814 - 8838 (Scania N112CL /Wiima K202) on myyty pois kesän aikana.Osa autoista päätyy myöhemmin Mosko-vaan. Autot teki kehnoiksi varsinkin mat-kustamon takaosan korkea melutaso ja osit-tain epäonnistunut jousitus. Autosarjaa ontarkoitus käsitellä omassa artikkelissaanRAITIOn sivuilla tulevan talven aikana.

Ainakin HKL 8802:ssa (Volvo-nivel)näyttää olevan penkkien selkänojissa uusiinnovaatio: taskut mainoksia varten. Mai-nostarraa ei siis liimata, vaan se työnnetääntaustapapereineen taskuun. Tarroihin liitty-viä siisteysongelmia tämä ei kyllä poista,nythän sotkeminen on entistäkin helpompaa- otetaan vain tarra taskusta ja liimataan seesim. ikkunaan. Tarrataskun repiminen onmyös kalliimpaa kuin itse tarran repiminen.

Tammelundin Liikenne Oy on hankki-nut uuden auton 3 (AYU-388). Auto on tyyp-piä MB O405N CNG ovilla 2-2-0. Se kulkimaanantaina 2.7.2001 Helsingin linjalla 62.

Hämeen Linja Oy 3, Scania N113CLB-LG /Carrus K204 City L. Entinen LinjebussRuotsi 2712. Kuva Juhana Nordlund6.7.2001.

Päätepysäkki

26 3 / 2001

Auton olemus oli hiukan “kalpea”, sillä sii-nä ei ollut lintu- eikä pörriäiskoristeita, eikämitään muitakaan extrakuviointeja. Poltto-aineena käytetään TLL:n tyyliin maakaasua.Connex oli sijoittanut Helsingin linjalle 77myös auton 222, Scania N113CLB-LG /Carrus K204 City L vm. 1992.

3.7.2001 TLL 3 tällä kertaa Helsinginlinjalla 62. HKL-Bli 9402 Helsingin linjalla17. Havainnoitsijan silmiin ei olekaan pit-kiin aikoihin osunut 94-sarjan Scaniaa mil-lään keskustalinjalla.

4.7.2001: HKL:n vm.1988 Scaniat8814, 8818, 8825, 8826, 8830, 8836 Poh-jolan Turistiauton varikolla Hakkilassa.

4.7.2001: Espoon sisäisellä linjalla 44on liikenteessä Westendin Linja 30. TämänOmninova MaxiRider -pikkubussin myötälinja 44 on siirtynyt kokonaan ConnexiltaWestendin Linjalle. WL:n MaxiRiderissa on12 kiinteää istuinta ja 8 kääntöistuinta.

Westendin Linjan nivelbussi 24 linjalla58 myös heinäkuussa (havainto 4.7.2001).Kesäkuussa havaittu myös Tyllilän turisti-nivel linjalla 504 aamuruuhkassa.

Joku Tammelundin dieselautoista oli5.7.2001 aamulla linjalla 50.

6.7. n. klo 17.30 Viikintiellä linjalla 57Itäkeskuksen suunnasta HKL 2 (teli-City L).Maanantaina 9.7. samaisella linjalla 57 ajoiHKL 106, joka on saanut sivuunsa kokokyljen korkuisen mainoksen. Muihin havait-tuihin HKL:n Ikarus-autoihin (103 ja 107)ei tuollaista ainakaan vielä ole liimattu,Concordian ja STA:n Ikaruksissahan tuon-tapaisia mainoksia on nähty jo aieminkin.

Lähilinjat 1 (ex-Liikenne Oy 114, CarrusCity) näyttäisi nyt saaneen kylkiinsä nume-rot ja liikennöitsijänimenkin. (Havaittu 9.7.alkuillasta linjalla 611).

Latokartanonkaaren ja Pihlajistontien riste-yksen eri puolille.

Maanantaina 13.8. voimaantulleet Hel-singin paikallisliikenteen aikataulut näyttä-vät eräillä linjoilla olevan melko tiukkoja:maanantai-iltapäivällä/alkuillasta näytti en-sin linjalla 50 kaksi HKL:n maakaasu-CityU-autoa ajavan melkein peräkkäin Sompa-saareen päin Kiiskinkadulla / Varastokadullaja vähän myöhemmin Kaisaniemessä Liisan-kadulle kääntyi peräjälkeen linjalle 18 kil-vitettynä ensin nivel-Wiima ja sen perässäteli-Ikarus HKL 7.

Syysaikataulut ovat Viikin suunnallakinnäköjään sekoittanut hieman HKL:n kalusto-sijoituksia: Linjalla 57 on viime päivinä nä-kynyt ainakin MB O405N (vm.98?), Volvo7000, Scania MaxCi ja aiemmin linjaa 79Vkulkenut “Metsälän Liikenteen” Ikarus. Vas-taavasti 57:n viimeaikojen vakioautoista elivm.2001 Ikaruksista HKL107 näytti tiistai-na 14.8. siirtyneen linjalle 79V. Tällä lin-jallakin ajoi myös jokin vm:n 1998 Mersusekä HKL 111 (Lahti 402). Linjalla 79 tiis-taina noin klo 17 ajoi puolestaan vm. 1987Laatikko-Wiima, jossa yllättäen oli taka-kilvessä numerona 57 eli linjanumero, jollaei aikataulujen perusteella pitäisi ajaa kor-keita autoja ollenkaan.

Maanantaina 13.8. Linjalla 112 olivatillalla liikenteessä ainakin Westendin Linja6 ja HKL 33 (City L). Linjoilla 156 ja 213iltavuoroja ajoivat WL:n Concordialta osta-mat vuoden 1989 laatikko-Wiimat 15 ja 28.

Tiistain (14.8.) pyöräretken antia. Con-nex oli sijoittanut kesäliikenteen alusta lii-kennöimilleen Helsingin sisäisille linjoille52, 75 ja 77 seuraavanlaista kalustoa. Linja52: Säfflet 572 ja 580, uudet City L:t 179 ja180 ja 295 (Volvo B10R / Lahti 402). Linja75: Säfflet 522, 526, 536 ja 577; uusi City L183; 149 (City L vm. 1995); 103, 262 ja 407(City M) sekä vuoden 1989 “laatikko-Wiima-vanhukset” 204 ja 211. Linja 77:Säfflet 533 ja 534, uudet City L:t 182, 184ja 186; 258 (City L vm. 1994); 224 (City L /Scania N113 vm. 1992); “Malmön Scania”229 (Scania CN113 vm. 1992); 321 (ScaniaCN113 vm. 1990) ja 209 (K-202 vm. 1989).77:lla oli siis viidellä eri värityksellä oleviaautoja (533 on mainosteipeissä). Lisäksi lin-jalla 742 oli auto 201. Autot 229, 321, 201,204 ja 209 ovat olleet pitkässä seisokissa,

14.7.2001: Connex 225 (CBB-817, Car-rus City L / Scania N113CLB-LG) seutu-linjalla 623.

HKL:n ajamalla Helsingin sisäisellä lin-jalla 77S pitkästä aikaa matalalattiavuorollataas vaihteeksi Scania OmniCity tiistaina16.7. iltapäivällä

Oy Liikenne Ab:n 114 oli 27.7 saanutLähilinjojen “Citaro-värin” yllensä ja odot-taa Porvoossa enää vain Keravalle siirtoa.OyLiikenne Ab:n 109 on Porvoossa saanutnumeron 7.

Maanantaina 13.8 oli ensimmäistä ker-taa linjalla HKL-Bussiliikenne 114 eli LahtiScala / Scania N94 UB 4x2. Bussi ajoiliityntälinjalla 81. Matkakortin lukulaitteetoli sijoitettu kaikille oville, mutta ne olivatpois päältä. Almex löytyy vain edestä, mut-ta keski- ja takaovilla oli tolpanpäät paljainaja liittimet esillä. Ennen auton tuloa liiken-teeseen siinä oli Almexit kaikilla ovilla.

Maanantaina 13.8.2001 havaittiin Hel-singin linjalla 21V mainio nivelbussi HKL8507. Auto tunnetaan joidenkin harrastaji-en keskuudessa nimellä “Pulu istuu katol-la”. Nimi tulee siitä, että auton katolla ole-vat vihreiden liikennevalojen tilaamiseentarkoitetut laitteet näyttävät kaukaa katsot-tuna koko lailla istuvilta kesykyyhkysiltä.Laitteet eivät liene olleet käytössä pitkiinaikoihin tässä autossa.

Helsingin linjalla 50 (HKL) ainakin il-tapäiväruuhkassa (13.8.) nivelbussi HKL8503, melko vanhaa kalustoa kilpailutetullalinjalla. Matkustajan kannalta ikävä asia, ettälukuisat ikkunat olivat “jäässä”.

Lahdenväylän uudempi ramppi Viikissäon jakanut jo aiemmin hieman siirtyneenLatokartanon pysäkin kahtia:Viikintieltä jaLahdenväylältä tulevät bussit pysähtyvät nyt

WaasaBus 21, IIK-860, Scania CN112vm. 1985. Entinen Umeå Lokaltrafik 75,Uumaja, Ruotsi. Kuva Juhana Nordlund12.7.2001, Vaasa.

Päätepysäkki

3 / 2001 27

joista 229 on viimeksi ollut liikenteessä ke-väällä 2000 ja muut vuodenvaihteessa 1999-2000. Autot olivat kesään asti myynnissäConnexin nettisivuilla, mutta jostain syystäkymmenistä kaupan olleista autoista vain osalöysi uuden omistajan. Autoissa 201, 204 ja209 on muuten keppivaihteisto.

Talviaikataulujen myötä ma 13.8. näkyiuutta kalustoa liikenteessä: HKL 101 ja 102(teli-Volvo / Carrus City L, ulkoisesti hyvinsamanlaisia kuin HKL 1,2 ja 3) seutulinjalla109 (ja vuorostaan HKL 7 oli Helsingin lin-jalla 18), HKL:n Lahti Scala Herttoniemenliityntäliikenteessä, Westendin Linja 31 (Re-nault Agora) seutulinjalla 128, ja Concor-dian Tapiolan ja Otaniemen suunnan linjoillaVolvo / Carrus City L:iä 62, 67, 97 ja 98.

Seutulinjalla 112, joka laajeni ruuhka-linjasta kokopäiväiseksi, näkyy WestendinLinja ajavan osan vuoroista. Ma 13.8. päi-vällä linjalla oli Renault Agora, ja iltaruuh-kassa vanHool / Mersu WL 6 ja Volvo /Wiima K202 WL 25. HKL:n kalustoa lin-jalla oli iltaruuhkassa mm. vuoden 1995Scania MaxCi ja vuoden 1990 Volvo / WiimaK202.

HKL 9606 oli ma 13.8. iltaruuhkassaHelsingin linjalla 21V, mutta linjakilvissä olinumero 121V. Kuljettaja saikin sitten vasta-ta usein kysymykseen “meneekö tämä Laut-tasaareen”.

Havainto Helsingin linjojen 58 ja 58Bkalustosta 13.8. iltaruuhkassa: linjalla 58yksi vuoden 1995 Scania MaxCi, yksi vuo-den 1999 Volvo 7000, HKL 9616, HKL9703 ja HKL 9704. Lisäksi nivelbussit HKL8813, yksi vuoden 1990 HKL-nivel, yksivuoden 1991 HKL-nivel (Varhassa oleva)ja Westendin Linja 24. Linjalla 58B kolmeScania MaxCia, yksi vuoden 1998 maakaa-subussi, yksi vuoden 1999 maakaasubussi,yksi vuoden 1996 MB O405N ja yksi vuo-den 1989 Volvo / Wiima K202.

Helsingin linja 21V kalusto aamuruuh-kassa 14.8.: HKL 8507, 8509, 8808, 8809,9001 ja 9002.

Westendin Linja on lisännyt alihankin-taansa seutulinjalla 132. 14.8. aamuruuhkas-sa linjalla oli HKL:ltä vuokratun 8:n lisäksiWL 22.

13.8.: HKL-Bussiliikenne 101 (VolvoB10BLE/Carrus City-L teli) oli seutulinjalla109.

Westendin Linja 26 (Renault AgoraLine, CFF-737) oli Espoon sisäisellä linjal-la 17. Auto oli otettu linjaliikenteeseen aa-mulla.

13.8.: Myös HKL-Bli 102 nähty seutu-linjalla 109.

14.8.: Westendin Linjan käytössä viimetalvena ja keväänä ollut Connex 298 (VolvoB10R/Lahti 400, XFM-545) on palannutConnexin riveissä liikenteeseen seutulinjalle154.

HKL-Bussiliikenne on siirtänyt 91-sar-jan lyhyitä Wiimoja Varhasta Koskelaan, ai-nakin autot 9111 ja 9115, ilmeisesti linjaa64S varten. Suurin osa S-linjojen matala-lattiabusseistahan siirrettiin muille linjoille.HKL:n nestekaasubussi 9401 taas oli linjal-la 711. Connex teki paluun Vantaan sisäi-seen liikenteeseen ja sijoitti linjalle 46 alku-kesästä tulleen Carruksen nro 175. Concor-dian teli-Ikarus 185 puolestaan hajosi Vaa-ralassa Vantaan linjalla 84 noin klo 18.20.Bussi oli lähtenyt Tikkurilasta klo 18.00.

Kalustohavainnot muutamalta Helsinginpoikittaislinjalta iltaruuhkassa 15.8: Linjal-la 50 HKL 9902, 9908, 9816, 9819, 9617,9512, 9034, 8803, 8503 ja Tammelundin Lii-kenteen diesel-Mersu nro 2. Linjalla 59 HKL101, 9805, 9806, 9106 ja 9005. 9805:n kor-vasi lähdössä 17:32 Herttoniemestä HKL 2,siirtyyköhän se linjalta 54 ajettuaan osuu-tensa sillä? Linjalla 79V HKL 9402, 9405,9105, 9107, 9003, 8921, 8944, 8812 ja8723.

16.8.2001: Helsingin lemmenlaivarei-tillä ajeli taas kokovalkea Renault AgoraLine. Auto on Westendin Linja 32 (EZF-263). Liikennöitsijän nimi ja auton numeroolivat merkittyinä ainoastaan etuoven va-semmalle puolelle. Etulinjakilvessä olivatkirjaimet “WL” ja sivu- sekä takakilvissävuorottelivat “HYVÄÄ” ja “KESÄÄ”.

Torstaina 16.8. Connexin liikennöimälläHelsingin sisäisellä linjalla 63 ajoi iltapäi-vällä myös STA:n busseja, ainakin laatikko-Wiimat 75 ja 81.

Connexin autotarve on kasvanut tänävuonna yli 50 bussilla (Helsingin 51, 52, 75ja 77, Vantaan 46 ja seutulinja 731), muttauusia autoja on hankittu vain 21 (nrot 167-187). Tämä selittänee lisääntyneet alihan-kinnat (havainnoitsijan johtopäätös).

Helsingin sisäisellä linjalla 78 puoles-taan ei ole viime päivinä näkynyt kuin HKL-Bussiliikenteen autoja. Kesällähän linjaa ajoialihankintana myös STA ja sitä ennen muu-taman vuoden Metsälän Linja.

Perjantaina 17.8. kello 15.55 linjan 23eräässä vuorossa lähti Helsingin Rautatien-torilta HKL-Bli 9847 (Mercedes-Benz O405 N). Tavallisesti HKL-Bli:n tällä linjallakäyttämä kalusto on Volvo/Carrus City U -maakaasubusseja.

17.8.2001 Tunnuksella “Shuttle 2” lii-kennöi TLL 2 (Mercedes-Benz O405N) Hel-singin lemmenlaivareitillä. Ensimmäinenhavainto Tammelundista tällä reitillä ja hie-man tavallista vanhempi auto. Mukana me-nossa oli edelleen WL 32 (Renault AgoraLine).

Havaittu perjantaina 17.8. Helsingin si-säisellä linjalla 77 Scania, jossa oli vielä van-hat LOY:n / Hakunilan Liikenteen värit. Au-ton numero oli 321, ja lähtö RautatientoriltaJakomäkeen 15:18. Näitä vanhoja puna-

Hyvinkään Liikenne Oy 5, ScaniaN113CLB-LG / Carrus K204 City L.Entinen Linjebuss Ruotsi 2707. KuvaJuhana Nordlund 6.7.2001, Hyvinkää.

Päätepysäkki

28 3 / 2001

keltaisia autoja ei olekaan pitkiin aikoihinnäkynyt.

Harvoinpa näkee Connexin Volvo /Aabenraata kaksin kappalein mutta ainakin17.8. iltapäiväruuhkassa tällainen tapahtui,kun kyseiset bussit ajoivat aivan peräkanaapohjoiseen linjoilla 46 ja 47.

Helsingin linjan 86S kalusto iltaruuh-kassa 17.8.: HKL 8901, 8902, 8903, 8928ja 9120.

STA-konsernilla busseja tavallisestapoikkeavilla linjoilla: sunnuntaina 2.9. Vol-vo / Säffle linjalla 519 ja maanantaina 3.9.Volvo / van Hool n. 96 linjalla 39V sekä jo-kin Volvo / Ikarus -telibussi linjalla 43.

Connex 64 (Volvo B10B/Säffle 2000,MGZ-621) on entinen Ruotsin Linjebussinauto. Numero 63 (MGZ-620) on samanlai-nen. Autot 61 (MGZ-618) ja 62 (MGZ-617)ovat Säfflen vanhemmalla korilla ja VolvoB10R -alustalla. Em. bussit siirrettiin Suo-meen vuonna 1997 ja ne ovat kaikki vuosi-mallia 1992. Autot olivat myynnissä alku-vuodesta 2000 kesään 2001 asti ja ne olivatkoko tuon ajan seisomassa. 4.9.2001 n. klo7.40 Mannerheimintiellä Ruskeasuolla Hel-singin sisäisellä linjalla 47 oli bussi 64.

14.9. Pohjolan Liikenteen auto 837 (Vol-vo/Wiima K202, siis korkea vekotin) Hel-singin linjalla 64.

14.9. Connexin Volvo/Combi-Wiimalinjalla 617.

Nivelbussi linjalla 502 on hyvin harvi-nainen näky. Kuitenkin kalustopulan takia

STA:n auto 188 oli 502:lla perjantaina14.9.2001

STA on joutunut käyttämään kalusto-pulan takia Volvo B10M/Carrus Fifty-puoli-turisteja sarjasta 320-332 linjoilla, joilla täl-laiseen kalustoon ei ole normaalisti törmän-nyt. Esimerkiksi 31.8.2001 auto 323 oli lin-jalla 72.

5.9.2001 auto 327 linjalla 502 ja 6.9.2001 auto 320 linjalla 45. Connex 63 (Vol-vo B10B/Säffle 2000 ex Göteborg) linjalla363 14.9.2001. Samana päivänä Connex 61(Volvo B10R/Säffle Lättmetall ex LinjebussLund) linjalla 213.

Mainittakoon, että HKL-Bli 8636 onmatkakorttijärjestelmän koebussi, joka mm.mittailee eri linjojen reittejä askelluksen kor-jaamiseksi ja muutenkin testimielessäliikkuu ympäriinsä.

16.9.2001 Lemmenlaivareitillä ajelivatSTA 12, STA 13 ja WL 27.

18.9.2001: STA 172 (Ikarus E94-VolvoB10B LE teli) seutulinjalla 519.

Oy Liikenne Ab:n 114 on ollut maalat-tavana Lähilinjojen väreihin Porvoon Lii-kenteen varikolla viikon 25 - 26 ajan.

Seutulinjalla 154 oli Connex 379 maa-lattuna Kirena-peiliovivalmistamon mainos-väreihin. Ennen Vantaan Liikenteen orans-seissa väreissä esiintynyt bussi on nyt ke-säisen vihreä isoilla mainosteksteillä. Lop-pukesällä bussi nähtiin seutulinjalla 150.154:llä onkin ollut kesäaikataulujen aikananormaalia enemmän telibusseja. Normaalinkahden sijaan linjalla on ollut parhaimmil-laan ainakin neljä telibussia, useimmitenConnexin vm. 1998 Carrus City-L:t 374,375, 380 ja 381.

Keskiviikkona 20.6. näkyi tien päälläharvinaista tavaraa: noin 13.15 porhalsi Haa-gan liikenneympyrässä Munkkiniemeen päinvitivalkoinen Scanian L94 UB -alustainenLahti 402. Erikoista tässä oli auton 2+2+2+1-ovitus, eli akseleiden välissä oli kaksi pari-ovea. Ovitus viittaisi lentokenttäbussiin, jol-loin ovia olisi myös toisella puolella. Tätäei pystytty kuitenkaan näkemään. Ilmailu-laitoksella on ennestäänkin Lahti-bussejaHelsinki-Vantaan kentällä

Liikenteen (Oy Liikenne Ab) autot 109-112 Lähilinjojen varikolla 5.6.2001. Auto109 meni sittemmin Porvooseen, kaksi au-toa jäi Keravalle ja yksi meni vielä Porvoo-seen. 109 ja yksi Lähilinjoille jäävistä olitarkoitus maalata uusiin väreihin vielä en-nen juhannusta. Koiviston Auton tytäryhti-öt kierrättävät linja-autoja. Oy Liikenne Ab:nlopetettua toimintansa kesäkuun alussa, senmatalalattiaiset autot ovat ilmeisesti kierrä-tetty Kuopioon. Ainakin Kuopion Liikenteenmatalalattia-autot ovat siirretty Jyväskylään.JL:n varikolla Sorastajantiellä seisoi 4 KL:nautoa: 16 (LIB-516), 47, 51 ja 56. Nämävielä KL:n väreissä. JL:n “uusi” matala 476on siis todennäköisesti entinen KL:n uudel-leenteipattu/maalattu nykyinen JL:n auto.

Porvoon Liikenteeltä Lähilinjoille siir-tynyt Carrus Star 502 saanee Keravalla nu-meron 34. Liikenne Oy:n 111 saanee uudeksinumeroksi ykkösen.

Jyväskylän pysäkeille on ilmestynyt omi-tuisia linjakilpiä, mm. pysäkkien “Kirjasto”ja “Syrjälä” tolppiin on lisätty kilpi 25KKeski-Palokka. Kesäaikatauluvihkossa jalinjakartan mukaan kyseistä linjaa ei ole ole-massa. Keski-Palokan vuorot linjalla 25 onmerkitty + -merkillä. Kortepohjan ja Laaja-vuoren suunnan pysäkkikilvet uusittiin vii-me syksynä. Linjalla 25 Laajavuoren suun-taan ollut pysäkki “Postiautovarikko” saiuuden nimen “Energia”. “Laajavuori” kor-vattiin nimellä “Laajari” ja sitä seuraavapysäkki “Rantasipi” on nyt “Laajavuori”.Nykyinen Laajavuoren pysäkki on linjojen3 ja 25 päätepysäkki. Kortepohjassa pariltapysäkiltä puuttui nimikilpi kokonaan, ja niil-le annettiin nimet “Kaivokatu” ja “Kortesuo”(linjat 18 ja 18K).

Jyväskylän Liikenne siirtyi 4.6. kesäai-kaan. Kevät- (tai kesä-) aikaan siirtyi tosinjo muutama linja 1.5., jolloin mm .linjat 4 ja9 lopettivat liikennöinnin. Kesäaikataulutovat suunnilleen kesän 2000 mukaiset muu-tamin poikkeuksin.

Linjaa 5 Kauppatori-Ylistönmäki aje-taan edelliskesään (2 vuoroa aamuruuhkassa

Oy Liikenne - Trafik Joki Ab 21, FCS-544,Scania BR112 / Ajokki 8000 vm. 1982.Ex Gävle Lokaltrafik 151, Gävle, Ruotsi.Kuva Juhana Nordlund 12.7.2001, Vaasa.

Päätepysäkki

3 / 2001 29

ja 3 iltaruuhkassa ruuhkasuuntaan) ja jopamenneeseen talveen (4+4 edestakaista ruuh-kavuoroa) verrattuna laajemmin. Tänä ke-sänä 5+5 edestakaista ruuhkavuoroa (tosinei Viitaniemeltä/-lle) 20-60 minuutin välein.Aamulla kaksi bussia ja iltapäivällä yksibussi kulussa. Talvella 5:lla tarvittiin liuk-kaalla kelillä kaksi bussia, koska ajoaikavenyi silloin 30 minuutista n. 40 minuuttiin.Linja 11 palasi kevättauoltaan ja sitäkin aje-taan viime talveen verrattuna laajemmin.Talvella ajettiin aamuruuhkassa 7 vuoroa janyt kesällä 60 minuutin välein arkisin kes-kipäivällä. Viime kesään verrattuna tällä lin-jalla liikennöinti alkaa tosin tuntia myöhem-min.

Linjalle 12 on iltaruuhkassa lisätty 3vuoroa, kukin ajaa neljäsosakierroksen reit-tiä Keskusta-Keljon marketit-Myllyjärvi-Keltinmäki. Viime kesänä linja 12 ei ajanutollenkaan Keltinmäkeen. Nämä kolme vuo-roa vaihtavat Keltinmäessä linjoille 42 ja 43.Kyseisten linjojen Keltinmäen lähtöjä ei löy-dy kuitenkaan niiden omista aikatauluista,vaan linjan 27 aikataulusta.

Linja 27 ajaa Mäyrämäestä Keltinmäenkautta keskustaan ja edelleen Palokan suun-taan.

Linjan 18K kaksi ensimmäistä vuoroapoikkeaa keskustan suunnasta tullen Hä-meenlahden kohdalla Hämeenpohjantietäpitkin linjan 19 Salmirannan / Aikuiskou-lutuskeskuksen päätepysäkillä.

Linjaa 19 ei tänä kesänä ajeta siis aamu-ruuhkassa. Hämeenpohjantiellä on aikaisem-min ollut liikennettä, Metsäraivion (silmu-kan muotoinen kadunpätkä) kohdalla onpysäkkitaskut linja-autoille. Linjan 19 liiken-nettä iltapäivällä on lisätty. Viime vuonnaajettiin vain Keskusta-Salmiranta -väliä, nytkuten talvikaudella eli heilurina Keskus-sairaalan ja Salmirannan väliä.

Linjan 20 kolme ensimmäistä vuoroapoikkeaa jälleen tänä kesänä Nenäinnie-messä.

Linjalla 25 on ma-pe päiväliikenne ulo-tettu Laajavuorelta Keski-Palokkaan. Lin-

jalla 27 on 4 edestakaista lähtöä maalaiskun-nan Hiekkapohjaan. Kaikki muut Palokanlähdöt ajetaan joko Lehtorannan th. tai Heik-kilään/-stä. Linjan 27 aikataulussa Hiek-kapohjan lähdöt on merkitty “Y4= Hiekka-pohjan koulu”. Kyseinen koulu on tosin lak-kautettu vuonna 1964. Edelliskesänä Hiek-kapohjaan ajettiin 3 edestakaista vuoroa, 2linjalla 27 ja yksi linjalla 34. Kyseistä linjaaei ollut aikataulukirjan reittikaaviossa, jotensatunnaisen matkailijan oli tunnettava talvi-aikataulujen mukaiset reitit. Satunnaisenmatkailijan lienee mahdotonta löytää olema-ton Hiekkapohjan koulu.

Linja 28 Keskusta-Palokka-Tikkakoskisiirtyi melkein kesälomalle. Arkisin tosin aje-taan 2 edestakaista lähtöä, yhdistelmälinjallaP5/28. Tätä linjaa on ajettu viime tammi-kuusta lähtien, palvelulinjojen reittien ja ai-kataulujen muutoksen jälkeen. Silloin kaksiedestakaista linjan 28 vuoroa muutettiin lin-jaksi P5/28, koska sekä P5:lla ja 28:lla onsama reitti. Iltapäivälähtö P5:lla Tikkakos-kelta oli koulupäivinä kenties suosituin vuo-ro, koska Palokan jälkeen midibussi oliyleensä ääriään myöten täynnä. P5 on muu-tenkin varsinainen superlinja. Lähtö klo12.40 päivällä Tikkakoskelle ja sieltä takai-sin (linjana P5/28). Kauppatorilla linjaksivaihtui palvelulinja P7, kiemurrellen Keljonmarkettien kautta Kuokkalaan ja edelleenVaajakoskelle. Vaajakoskella vaihtui vieläma-to linjaksi 38 Leppälahdelle ja sieltä ta-kaisin keskustaan (saapumisaika klo 16.10).Ajokilometrejä kertyy lähemmäs 100, pel-kästään P7:llä Kauppatori-Vaajakoski aje-taan n. 25 km. Jyväskylän Liikenteelle tuli

lisää matalalattiabusseja. Perjantaina 29.6.2001 oli ajossa “uusi” (eli ilmeisesti enti-nen Kuopion Liikenteen matalalattiabussi).Teippaus JL:n väreissä, siis valkoisella poh-jalla oranssit raidat (Kuopion Liikenteelläko. raidat olivat siniset). Havaittu uusi ma-talalattiabussi nro. 476 kulki linjalla 11 Kel-tinmäki-Kangasvuori. Vanha 476 (XHP-276), joka oli helmikuussa seisomassa JL:nvarikolla, on siis poistettu.

Jyväskylän Liikenteen Volvo-Kabusienalustat ovat vuosilta 1970, 1971, 1973 ja1974. Vanhimmat ovat autot 456 ja 457, jot-ka ovat kantaneet aikaisemmin Kuopion lää-nin mustia rekisterikilpiä. Osa alustoista onkiertänyt Jyväskylän katuja edellisenkin ko-rin alla, mm. autot 18 ja 28 (Volvo B58 /Ajokki 4330 vm. 1973) liikkuvat nykyäänVolvo-Kabuseina. Jyväskylän Liikenteelläon aiemmin mainittujen ex Kuopion Liiken-teen ja “uuden” matalalattiabussi 476:n li-säksi ainakin yksi ennen mainitsematonmatala.

Matalalattiabussi 484 on korvannut van-han korkealattiabussin 484, joka oli entinenEspoon Auton/Paikallislinjojen Wiima (ovi-järjestys 1-0-1). Kuopiosta tulleet matala-lattiat korvaavat siten melko uutta kalustoa,koska JL:n Kabus -merkkisten autojen allaon melkoisen vanhoja alustoja, vanhimmatjopa 1970-luvun alusta.

TuKL:n autoissa 103 ja 104 on rullakil-vet vaihdettu mitroneihin, kolminumeroinenlinjatunnus ja edessä kaksirivinen mää-ränpäänäyttö. Havainto tehty 1.7.2001 lin-joilla 14 ja 30, määränpääkentät tyhjinä.Turun Tuomiokirkontorin kivetystä korja-

Linjan 86 päätepysäkki Santahaminassa onharvoin kuvattua miljöötä. Tämän pääte-pysäkin lisäksi linjalla on sotilassaaressamyös kolme välipysäkkiparia. Linja-auto-matkustajien kulkulupatarkastus tapahtuuLaajasalon ja Santahaminan välisenHevossalmen kääntösillan luona, jossaaseistettu vartio poistaa luvattomat henkilötautosta. Kuvassa auto 9931.Kuva Jorma Rauhala 13.8.2001.

Päätepysäkki

30 3 / 2001

taan kesän aikana. Kauppatorilta Hämeen-kadulle menevät paikallisbussit kiertävätUudenmaankadun kautta, torille päin tullaankirkon editse kuten normaalisti. Kaukolii-kenne ajaa molempiin suuntiin kirkon edit-se. (Havaintopäivä 1.7.2001)

LÄHIJUNA13.8. alkaen alkoi rantaradan kaupunkirata-liikenteen ensimmäinen vaihe. Lopullinenrantaradan kaupunkirataliikenne alkaa kesä-kuussa 2002 liityntäliikenteen käynnistymi-sen yhteydessä.

Nyt Vantaankoskenradan M-junaliiken-ne alkoi kuitenkin täysimääräisenä. Ruuh-ka-aikoina on 10 minuutin vuoroväli sekäpäiväliikenteessä, myös lauantaisin, sunnun-taisin puolestaan 15 minuuttia (ei aamulla).Rantaradalle liikenteeseen tuli yksi E-junalisää tunnissa suuntaansa (ei ruuhka-aikana).Uutuutena on maanantaista perjantaihinKarjaalta Helsinkiin 6.53 ja Helsingistä Kar-jaalle 16.30 lähtevä veturivetoinen lähi-liikennejuna. Tähän asti näitä veturivetoisiajuniahan on ollut vain pääradalla. Lep-pävaaran kaupunkirataa juhlittiin juhlapu-hein hieman jälkijättöisesti vasta 22.8. Lep-pävaarassa alkaen klo 14.00. Matkustajilleoli kahvitus klo 14 - 17 Leppävaarassa jaHuopalahdessa.

Kaupunkiradan osittainen käyttöönottoasetti melkoiset haasteet etenkin liikenne-suunnittelijoille. Näet E- ja L-junat joutuvatkäyttämään kaupunkiradan raiteita osuudellaHelsinki - Leppävaara, mutta siirtyvät Lep-pävaaran länsipuolella kaukojunien jouk-koon vanhalle kaksiraiteiselle radalle. Lep-pävaara - Ruusutorppa -väli on kaupunki-rataa käyttävien junien osalta liikenteellisestivielä yksiraiteinen. Liikennesuunnittelunkannalta asetelma on lähes painajaismainen:Hki - Hpl -välillä E.t ja L:t joutuvat paljoltikulkemaan M-junien ehdoilla, Leppävaaranlänsipuolella taas kaukojunien ehdoilla. Li-säksi pitäisi pystyä toteuttamaan tasavälinenjunatarjonta sekä sujuvat vaihtoyhteydet erisuuntiin. Näin tiukoista reunaehdoista huo-limatta liikenne on pystytty toteuttamaan us-komattoman hyvin. Reunaehdoissa on py-sytty ja junat kulkevat aikataulujen mukaan.Matkustajat lienevät vähintäänkin tyytyväi-siä. Kaikista tyytyväisimmät asiakkaat taita-vat olla M-junien käyttäjät, Vantaankoskenlinjallahan eniten uusia vuoroja esiintyy,samoin tasaisimmat vuorovälit.

Junamatka Mäkkylän asemalta Helsin-gin suuntaan luetaan 13.8. lähtien Helsin-gin sisäiseksi matkaksi, eli Helsingin sisäi-nen lippu riittää. Vastaavasti Mäkkylän ase-malta Espooseen suuntautuvat junamatkatovat Espoon sisäisiä matkoja.

ULKOMAATRostockin raitiovaunuverkostoa laajenne-taan edelleen. Warnemünden suunnan haa-raa ollaan pidennetty pari kilometriä kerral-laan ja lauantaina 7.7.2001 avataan juhlalli-sin menoin Diedrichshagenin jättilähiöönulottuva osuus liikenteelle. Näin osaan näistäRostockin keskustan ja Warnemünden vä-lissä sijaitsevista lähiöistä pääsee S-Bahninlisäksi piakkoin myös raitiovaunulla. Ros-tockin raitiovaunuliikenne on muutenkinvahvassa myötätuulessa: vuonna 2003 pitäisikeskusrautatieaseman alla oleva metroase-man oloinen raitiovaunupysäkki olla valmiskäyttöönotettavaksi. Tämä uusi pysäkki tu-lee helpottamaan huomattavasti vaihtojakulkuvälineestä toiseen.

Landskronaan ehkä uusia modernejajohdinautoja. Jo useiden vuosien ajan käy-tyjen keskustelujen tuloksena Landskronanäyttäisi saavan ensimmäisenä Ruotsissanykyaikaisen johdinautojärjestelmän. Tässätapauksessa on kysymys kaupungin uudenrautatieaseman ja keskustan välisestä johdin-autolinjasta. Kustannukset, vaihtoehdot javaikutukset on selvitetty ja kunnan johtavatsosiaalidemokraatit ovat päättäneet pyrkiäviemään läpi johdinautohankkeen valtuus-tossa. Hankkeen on laskettu vaativan 35miljoonan Ruotsin kruunun kustannukset,josta kunta joutuisi maksamaan 20 miljoo-naa. Tällä hetkellä Pohjolan ainoa johdin-autojärjestelmä toimii Norjan Bergenissä.

Lidingön rautatietä jatkettiin Gåshagan pääteasemalta merenrannalle, jonne saatiin uusi päätepiste Gåshaga brygga. Liikennejatko-osuudella alkoi 7.5.2001. Liikenne hoidetaan kuvanosoittamilla raitiovaunujunilla. Kuvan vaunu A30B 315 “Lappland”on valmistunut jo vuonna 1944. Siihen verrattuna Helsinginneliakseliset vaunut 1 - 30 ovat verrattain nuoria. Kuva JuhanaNordlund 7.5.2001, Lidingö, Ruotsi.

Etenkin ruuhka-aikoina Nockebyn liikenteessä käytetään varsinlaajamittaisesti näitä varsin perinteikkäitä esikaupunkiratikoita, joidenmoottorivaunut kuuluvat sarjaan A30 ja ohjausvaunut B30. Vaunujaon saneerattu eri vuosikymmeninä eri tavoin, mutta vaunujenalkuperä juontaa juurensa peräti 1930-40-luvuille. Etualalla olevavaunu on siis ohjausvaunu. Kuva Juhana Nordlund 10.5.2001,Tukholma.

Päätepysäkki

MUUTATampereella selvitellään mahdollisuutta hyö-dyntää rataverkkoa tulevaisuuden joukko-liikenteen pohjana. Jo olemassa olevan rata-verkon lisäksi rakennettaisiin uusia pika-raiteita. Tavoitteena on ollut suunnitellamahdollisimman nopea verkosto, jotta seolisi kilpailukykyinen henkilöautoille. Tä-män takia uusi raitiovaunu kulkisi keskus-tan alueella tunnelissa. Selvityksen mukaanuusi raitiovaunu käyttäisi nykyistä rata-verkkoa noin 57 kilometriä, ja uutta pikarai-detta 26 kilometriä. Keskustassa maan allakulkevan tunnelin pituudeksi arvioidaankaksi ja puoli kilometriä. Maanalaisetpysäkit tulisivat Matkakeskuksen, Keskus-torin ja kirjastotalo Metson kohdalle. Ensim-mäisen vaiheen uusi rataverkko ja kalustonperusinvestoinnit maksaisivat yhteensä rei-lun miljardin. Suunnitelmasta on keskustel-tu jo esimerkiksi liikenneministeriön ja VR:nkanssa. Hankkeen eteneminen ei ole vielävarmaa, mutta kaupungin ensi vuoden bud-jettiin varataan raideliikenteen kehittämiseensuunnittelurahaa.

Tampereella on tapahtunut muutoksiasisäisissä bussilinjoissa. Esim. linjat 16 ja19 on yhdistetty. Tästä aiheesta toivon mu-kaan kerrotaan enemmän RAITIOn seuraa-vassa numerossa.

11.6.2001: Espoossa on taas kartoitettumatkustajien mielipiteitä joukkoliikenteestä.Noin 2400 matkustajalta kyseltiin mielipi-teitä Espoon linjojen kuljettajista, täsmälli-syydestä ja matkustusmukavuudesta. Enitenmatkustajia ärsytti bussien epätäsmällisyys,kiitosta sen sijaan keräsi linjakilpien näky-vyys ja selkeys. Myös bussiin nousemisenja poistumisen helppoutta kiiteltiin. Parhaatarvosanat saivat Åbergin Linjan liikennöi-

mät Pohjois-Espoon linjat 85 ja 87. Seuraa-vaksi parhaimmat arvosanat saivat linjat 3ja 13, joita molempia liikennöi WestendinLinja. Åbergin Linja on menestynyt myösaiemmissa mielipidetutkimuksissa.

Autottomana päivänä 22.9.2001 Poris-sa sai matkustaa Porin Linjat Oy:n kaupun-gin sisäisillä matkoilla ilmaiseksi. Matkus-tajia oli selvästi enemmän kuin lauantaisinyleensä.

KIITOKSETKIITOKSETKIITOKSETKIITOKSETKIITOKSETTällä kertaa avustukset tulivat seuraavilta,joille kiitokset: Mikko Attila, Daniel Feder-ley, Jeppe H., Erkki Heinonen, Henri Hovi,Jouni Hytönen, Heikki Kantola, Timo Kan-tola, Arttu J. Kuukankorpi, Mikko Lahden-mäki, Tauno-Juhani Lappi, Lars-Göran Las-sander, Tuomas Launila, Risto Leino, LeoMännistö, Juhana Nordlund, Kimmo Nylan-der, Jarkko Nyman, Tiina Nöjd, Kari Paa-vola, J O Pertilä, Antti Perälä, Miska Peura,Lauri Pitkänen, Jorma Rauhala, Jani Risto-lainen, Mika Rosengrén, Lauri Räty, NikoSetälä, Niklas Sjöblom, Jussi Sunila, Kim-mo Säteri, Lasse Tapiovaara, Otto Tuomai-nen, Kari Vaari, Sauli Vähäkoski.

TTTTTuoteuutinenuoteuutinenuoteuutinenuoteuutinenuoteuutinenPietarilainen Discus Media Ltd on julkais-sut mahtavan tietomäärän sisältävän CD-ROMin “Pietarin raitiovaunut 1860-2000”.Maailman suurin raitiotiekaupunki avau-tuu tämän helppokäyttöisen mutta yllät-tävän monipuolisen CD-ROMin avullaeteemme kuin tietokirjaa lukien. Teosesittelee kaikki Pietarissa käytössä olleetvaunutyypit hevosvaunuista höyryraitio-vaunujen kautta nykyisiin sähkövaunui-hin. Hyvät interaktiiviset reittikartat kuvaa-vat myös kehityksen kulun elävästi vii-meisten 140 vuoden aikana. 150 eri-laisesta vaunutyypistä on esittelyt liiken-nekäyttötietoineen, ohjelmassa on myös64 vaunupiirustusta sekä yli 1500 valo-kuvaa. Levykkeellä on myös 14 minuut-tia elävää kuvaa. Yhdistelmätaulukossaon liikkuvan kaluston teknisiä tietoja.Kaikki tiedostot ovat luettavissa englan-niksi, saksaksi tai venäjäksi oman valin-nan mukaan. Vähimmäisvaatimuksettietokoneelta: Pentium 90 tai tehokkaam-pi, MS Windows 95 tai uudempi, 32MBRAM, 8 nopeuksinen (16 tai suurempaasuositellaan) CD-ROM-asema, 32 kkiintolevytilaa, SVGA-näyttö, äänikortti(8- tai 16 bit), stereokaiuttimet tai -kuu-lokkeet, hiiri. Hinta 395 mk.

Olemme sopineet Discus Mediankanssa, että halukkaat voivat hankkia tä-män erittäin suositeltavan, mutta hank-alasti hankittavissa olevan “Pietarin rai-tiovaunut 1860-2000” CD-ROMin SRS:nkautta. Halukkaat ilmoittautuvat puheen-johtaja Jorma Rauhalalle (040 8620 957),joka kerää yhteistilauksen lähetettäväk-si Venäjälle. Maksu suoritetaan CD-ROMin saavuttua.

Tukholman Tvärbanan (“Poikittaisrata”) onkouluesimerkki siitä, miten mainiostikevytmetro voi täydentää suurkaupungin joennestään laajaa ja hyvin toimivaaliikennejärjestelmää. Suurkaupunginjoukkoliikenteen runkona toimii luonnolli-sesti jatkossakin raskas raideliikenne,mutta muihin liikennemuotoihin tukeutuen.Huomatkaa pikku yksityiskohta pysäkki-näytön osalta: siinä mainitaan “Tåg motAlvik” (=Junat Alvikiin). Ei puhuta sanalla-kaan raitio-vaunuista.... Kuva JuhanaNordlund 9.5.2001, Tukholma, Liljeholmen.

Päätepysäkki

Raitiovaunu-maailmassa kalustonikäero voi olla puolivuosisataa, kuvanvaunujen ikäero on40 vuotta. Vasemmal-la oleva HKL 25 onpalvellut helsinkiläisiäratikkamatkustajia1950-, 1960-, 1970-,1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Kuva JuhanaNordlund 31.8.2001.

M200-sarjan metro-vaunujen käyttö olivilkasta kesäkuustaalkaen. M200:ia olisijoitettu usein siten,että parilliset vaunutsaattoivat ajaa keulatvastakkain. KuvaJuhana Nordlund16.7.2001.

Sarjan A32nivelvaunu 404Ålstens GårdinliikennepaikallaNockebynradalla.Liikennettähoidetaanosittain samallaraitiovaunu-tyypillä kuinTvärbananinliikennettä.Kuva JuhanaNordlund10.5.2001.

HKL-Bussiliikenne114, EZF-214,

Scania N94UB4x2/ Lahti Scala.

Tämä koeauto onsuunniteltu

avorahastustasilmällä pitäen.

Auton keskiovetsijaitsevat pian

etuakselinjälkeen. Kuva

myös sivulla 22.Kuva Juhana

Nordlund1.8.2001.