strategisen tutkimuksen - academy of finland · tulevaisuuden osaamistarpeet olisivat...

© SUOMEN AKATEMIA 2

Strategisen tutkimuksen

hakuinfotilaisuus 10.11.2015 Johtaja

Riitta Maijala


12.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

12.30 Tilaisuuden avaus

johtaja Riitta Maijala

12.40 Vuoden 2016 STN-ohjelmien ja täydentävän haun esittely

strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz

13.10 Keskustelua

13.20 Miten onnistua haussa? Kokemuksia ensimmäisestä hausta

erikoistutkija Anne Pihlanto, ScenoProt STN-konsortion johtaja

professori Raimo Lovio, Smart Energy STN-konsortion johtaja

13.40 Keskustelua

13.50 Strategisen rahoituksen periaatteet, hakumenettely ja hakemusten arviointi

tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

14.05 Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma

johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, Suomen Akatemia

14.20 Keskustelua

14.30 Kysy tiedeasiantuntijalta

15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden ohjelma


• Tilaisuutta voi seurata suorana www.aka.fi/stn-info ja tilaisuuteen voi lähettää

kommentteja viestiseinän kautta.

Näin lähetät viestejä viestiseinän kautta:

• Tekstiviesti numeroon 12154, viestin alkuun STN [väli] viesti

(operaattorikohtainen normaali tekstiviestin hinta)

• Netin kautta osoitteessa www.viestiseina.fi/stn

• Twitterissä aihetunnisteella #strateginentutkimus

• Keskustelu jatkuu LinkedInissä: Groups –> Strategisen tutkimuksen neuvosto

Tapahtuman esitykset voi myös katsoa jälkikäteen osoitteessa www.aka.fi/stn-info

Viestiseinä ja some

http://www.aka.fi/stn-info



http://www.viestiseina.fi/stn





Vuoden 2016 STN-ohjelmien

ja täydentävän haun esittely Strategisen

tutkimuksen neuvoston

puheenjohtaja Per Mickwitz


Kokemuksia vuoden

2015 hausta


• STN ”päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen

merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella;”

(Laki Suomen Akatemiasta (482/2014) 5 b §)

• Relevanssipaneelit arvioivat konsortiohankehakemusten

yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden.

Relevanssipaneelien arviointien perusteella STN päätti niistä

hakemuksista, joiden tieteellinen laatu arvioitiin.

• Kansainväliset tieteelliset paneelit arvioivat jatkoon päässeiden

hakemusten tieteellisen tason.

Vuoden 2015 STN:n ohjelmien haussa hakemukset

arvioitiin kahdessa vaiheessa.


• Aidot, monitieteiset konsortiot

• ..ja niiden lisäarvo tutkimukselle

• ..ei siis liian suuri osuus resursseista ja ydintutkimuksesta

yhteen yliopistoon/tutkimuslaitokseen

• Asiantuntijapaneelien lausunnot

• Ohjelman tavoitteet ja tarpeet

• Hankkeiden monipuolisuus

• Ohjelmakokonaisuus, hankkeet täydentävät toisiaan

STN:n päätösten perusteet


• Hankkeissa mukana 49 eri

organisaatiota

• Konsortion johtajista 12 on

yliopistoista ja 4 valtion

tutkimuslaitoksista

• Mukana myös yrityksiä,

ulkomaalaisia yliopistoja ja

tutkimuslaitoksia

• Vuoden 2016 uusi hakemusrakenne

mahdollistaa sen, että

henkilötyökuukausien arvioiminen

tarkentuu, sillä jokainen osahankkeen

johtaja täyttää oman ryhmänsä tiedot

STN-konsortioissa mukana

olevat organisaatiot

* Sisältää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ** Sisältää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen

* **


Rahoitetut konsortiot ovat aloittaneet

INTO Korkeatasoiset

hakijat ja

hakemukset

Aidosti uusi

tutkimus

Uudet

tutkimusyhteen-

liittymät

Aidot konsortiot

STN-konsortiot


Miksi vuorovaikutusta

• Strategisen rahoituksen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista

• Tietotarpeet ylittävät hallinnonrajat, pois siiloista

• Yhteissuunnittelu (co-design) • Tiedon hyödyntäjät otetaan mukaan hankkeen alusta asti ja he voivat

vaikuttaa tutkimuksen sisältöön

• Tiedon hyödyntäjien tietotarpeet

• Tietoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla

• Ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä

tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa (co-production)


• Tutkimussuunnitelman osana on konkreettinen

vuorovaikutussuunnitelma

• Vuorovaikutussuunnitelma arvioitiin osana yhteiskunnallisen

vaikuttavuuden ja merkittävyyden arviointia (relevanssipaneeli)

• Rahoitetuissa konsortiossa teoreettinen ja käytännöllinen

ymmärrys sidosryhmäyhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja

viestinnästä.

• Vuorovaikutuksesta vastaa esim. informaatiotutkimuksen

professori, tietojohtamiseen erikoistunut professori,

Kansallisoopperan entinen viestintäjohtaja, jne.

Vuorovaikutussuunnitelma


STN ja Valtioneuvoston työnjako

Strategisen tutkimuksen

neuvosto (STN)

• Tekee vuosittain aloitteen

valtioneuvostolle teema-

alueista ja painopisteistä

• Päättää tutkimustoiminnan

ohjelmarakenteesta, ohjelmien

laajuudesta,

tutkimushankkeiden valinnasta

ja rahoituksesta

Valtioneuvosto (VN)

• Nimeää strategisen

tutkimuksen neuvoston

jäsenet OKM:n esittelystä

• Päättää vuosittain

tutkimuksen keskeisimmät

teema-alueet ja

painopisteet

”Valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistuisi rahoituksen

osoittamiseen yksittäisille tutkimusohjelmille tai –hankkeille.” (HE

25/2014 vp)


Teemat

• Osaaminen ja muuttuva työelämä

• Terveys ja elämäntapojen

muuttaminen

• Kokonaisturvallisuus globaalissa

ympäristössä

• Kaupungistumisen dynamiikka

Painopistealue

• Maahanmuutto

VN:n (15.10) hyväksymät teemat vuodelle 2016


• Haku järjestetään kaksivaiheisena. Hakemukset

arvioidaan kummassakin vaiheessa niiden

yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden,

ohjelmien tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen

laadun osalta.

• Tutkimushankkeiden rahoitusperiodi on kolmivuotinen

(1.4.2016 – 31.3.2019).

• Hakijavaatimukset ja -rajoitukset on uudistettu.

• Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on

muutettu.

• Sekä arviointilomake että -kysymykset on uudistettu

kumpaakin arviointivaihetta koskien.

Mitä uutta?


Teema: Osallistuminen ja muuttuva työelämä

• Tutkimus kohdistuu tunnistamaan osaamisen, työelämän ja -

markkinoiden muutoksia ja vastaamaan niihin työmarkkinoiden instituutioiden ja

työelämän vaatimien taitojen kehittämisen avulla.

• Ohjelmassa etsitään konkreettisia ratkaisuja, joilla tulevaisuuden työelämän

vaatimia taitoja voitaisiin tunnistaa ja niiden omaksumista edistää siten, että

tulevaisuuden osaamistarpeet olisivat ennakoitavissa ja osaaminen sekä

työelämän vaatimukset kohtaisivat.

• Työmarkkinoita koskevat muutokset edellyttävät myös sen instituutioiden, kuten

työmarkkinoiden säätelyn ja maahanmuuttopolitiikan, uudistamistarpeiden

tarkastelua. Tutkimuksella pyritään myös lisätään tietoa suomalaisten

kasvuyritysten merkityksestä uuden osaamisen kartuttamiselle sekä selvitetään,

mitkä ovat menestyneiden kasvuyritysten taustalla olevat kriittiset tekijät.


Pakollinen ohjelmakysymys

A. Mitkä ovat merkittävimmät osaamisen, työelämän ja työmarkkinoiden

muutokset ja miten niihin vastataan?

Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen

kysymykseen)

B. Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan

uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja?

C. Miten kehitetään työmarkkinoita ja niiden toimivuutta?

D. Miten maahanmuutto vaikuttaa työelämään sekä koulutuksen ja

osaamisen uusiutumiseen?

Ohjelma: Osaavat työntekijät – menestyvät

työmarkkinat


Teema: Terveys ja elämäntapojen muuttaminen

• Teeman keskiössä on miten voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden

ehkäisyyn ja terveys- ja hyvinvointitiedon saaminen erilaisia ryhmiä parhaalla tavalla

puhuttelevaan ja motivoivaan muotoon siten, että se omaksuttaisiin ja se muuttuisi

pysyväksi hyvinvoinniksi ja terveydeksi elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

• Olennaista on erilaisten ryhmien tunnistaminen, niiden kiinnostuksen kohteiden ja

motivoivien tekijöiden selvittäminen sekä käyttäytymistä pysyvästi muuttavien

mekanismien löytäminen.

• Kansainvälinen konteksti ja yhteistyö ovat tärkeitä: millaisia menestyksellisiä

toimenpiteitä muualla on tehty, mitä niistä on opittu ja mitä voisi siirtää tai soveltaa

Suomeen.

• Lisäksi tarkasteltavana voi olla julkisen vallan vastuut ja mahdollisuudet ja eri

ohjauskeinojen ja ratkaisujen vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä

tavat kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja valintoihin ja saada yksilö ottamaan

enemmän vastuuta omasta terveydestään.



A. Mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntapojen muuttamiseen

liittyviä keinoja tutkimus käsittelee?

Valinnaiset kysymykset B, C, D ja E (hakija vastaa vähintään kahteen

kysymykseen)

B. Mitkä mekanismit muuttavat pysyvästi elämäntapoja siten että ne edistävät

terveyttä ja hyvinvointia?

C. Millä keinoilla voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn

ja siten edistää terveyttä ja hyvinvointia?

D. Kuinka yritykset, kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta (ja niiden yhteistyö)

voivat edistää terveyttä ja hyvinvointia?

E. Kuinka maahanmuuttajat huomioidaan niin, että sairauksia ehkäisevillä

toimenpiteillä edistetään myös heidän terveyttään ja hyvinvointiaan?

Ohjelma: Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat


• Teemassa tehtävä tutkimus tukee turvallisuusympäristössä tapahtuvien

muutosten seurantaa, analysointia ja ennakointia sekä uudenlaisten

turvallisuusriskien huomioimista.

• Tutkimus tuottaa tietoa, joka luo edellytyksiä valtion perustehtävien,

toimintavarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden sekä turvallisuudentunteen

edistämiseen että globaalin turvallisuusympäristön ja geopolitiikan muutoksien

ymmärtämiseen (ml. uudenlaiset uhat, jotka liittyvät tietoverkkoihin, tiedon

jakamiseen ja kyberturvallisuuteen tai ääriryhmien toimintaan ja

radikalisoitumiseen tai pandemioihin).

• Tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus,

toimintavarmuus, reagointi- ja riskinsietokyky ja huoltovarmuus.

• Muita olennaisia tutkimuskohteita ovat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden

vuorovaikutus, kansalaisten turvattomuuden kokemus elämänkaaren eri

vaiheissa sekä arvo- ja asenneilmapiirin muutos ja tämän muutoksen vaikutus

kansallisen identiteetin, yksituumaisuuden ja demokratian kehittymiselle.

Teema: Kokonaisturvallisuus globaalissa

ympäristössä



A. Miten globaali turvallisuusympäristö muuttuu ja mitä haasteita se tuo Suomen

sisäisellä ja ulkoiselle turvallisuudelle?


kysymykseen)

B. Miten uhkiin varautumista ja yhteiskunnan reagointikykyä voidaan kehittää?

C. Miten turvallisuusuhkia koskeva tieto ja sen käyttö tukevat turvallisuuden

hallintaa/saavuttamista ja yleistä turvallisuudentunnetta?

D. Miten lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa turvallisuusympäristöön?

Ohjelma: Turvallisuus verkottuneessa maailmassa


• Tutkimuksella lisätään tietoa kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kaupunkien

ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen.

• Ratkaisuja haetaan muun muassa tapoihin, joilla kaupungit vastaavat asukkaiden

tarpeisiin, mikä lisää niiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, miten ne tukevat

innovaatioita ja miten niihin muodostuu toimivia työmarkkinoita, samoin kuin

tapoihin, joilla kaupunkien vahvistuminen johtaisi ympäröivien alueiden uuden

lisääntymiseen.

• Tutkimuksella tuotetaan tietoa kaupungistumisen vaikutuksista, hajautetun ja

keskitetyn yhdyskuntarakenteen piirteistä kestävyyden eri ulottuvuuksien

näkökulmista sekä eri tavoitteiden kuten energiantuotannon ja -kulutuksen,

elinkeinojen, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta.

• Lisäksi huomioidaan tavat joilla väestörakenteen muutos, kotitalouksien ja

elämäntapojen erilaistuminen, monipaikkaisuuden lisääntyminen,

kansainvälistyminen sekä erot ihmisten arvomaailmoissa ja toimintatavoissa

vaikuttavat kaupunkien kehittymiseen.

Teema: Kaupungistumisen dynamiikka


Ohjelma: Kaupungistuva yhteiskunta


A. Miten kaupungistuminen kehittyy ja mitkä ovat siihen vaikuttavat tekijät?


kysymykseen)

B. Miten kestävää kaupungistumista voidaan edistää?

C. Miten kaupungistuminen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin?

D. Miten maahanmuutto vaikuttaa kaupungistumiskehitykseen ja miten se

tulisi huomioida kaupungistumiskehityksen hallinnassa?


A. Miten kiertotalous sisältäen sekä uusiutuvat että uusiutumattomat luonnonvarat

ja ilmastoneutraalisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten eri sektorit

kuten esimerkiksi liikenne, energiantuotanto, maa- ja metsätalous,

rakentaminen, jätehuolto ja teollisuus vaikuttavat toisiinsa?

B. Minkälaisia muutoksia kulutukseen, elämäntapoihin ja muuhun inhimilliseen

toimintaan tarvitaan kun tavoitteena on ilmastoneutraali kiertotalous ja millä

toimenpiteillä näiden muutosten toteutumista voidaan edistää? Miten tämä tukee

osaamisperusteista kasvua ja vientiä?

C. Mitkä ovat resurssiniukan ja ilmastoneutraalin yhteiskunnan keskeisiä

elementtejä ja mitkä keinot tukevat muutosta kohti ilmastoneutraalia ja

resurssiniukkaa yhteiskuntaa? Mitä edellytetään julkisilta, yksityisiltä ja

kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, jotta tarvittava muutos tapahtuu hallitusti?

Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -täydennyshaku


Vuoden 2016 ohjelmien hakuprosessi

Haku auki

5.11.-9.12.

STN päättää

varsinaisen

hakemuksen

jättävistä hankkeista

Kutsuhaku auki

marras-joulukuu tammikuu helmi-maaliskuu toukokuu kesäkuu

Rahoituspäätökset

2015 2016

Neuvosto päättää

ohjelmiin

valittavista

hankkeista


Vuoden 2016 teemaprosessi


Teemaprosessi

Teematyöpaja

Avoin

verkkokysely

joulukuu 2015 - maaliskuu 2016 huhtikuu kesäkuu

13.6.2016

STN päättää teema-

aloitteesta vuoden 2017 ja

2018 teemoiksi ja toimittaa

aloitteen VNK:lle

18.4.2016

STN järjestää

avoimen

kuulemistilaisuuden

teemoista

Ennakointityöpajat

14.3.2016

STN päättää

kuulemistilaisuuteen

vietävistä teemoista


• Tutustu tarkemmin strategisen tutkimuksen rahoitukseen: www.aka.fi/stn

• Lisätietoja rahoitettavista hankkeista: www.aka.fi/stn

• Strategisen tutkimuksen rahoituksen avoin LinkedIn-ryhmä:

Groups -> Strategisen tutkimuksen neuvosto

• Keskustelu jatkuu Twitterissä tunnuksella #strateginentutkimus

Lisätietoja

http://www.aka.fi/stn

http://www.aka.fi/stn

Anne Pihlanto

Luonnonvarakeskus

Kokemuksia hausta

• Painopisteinä ovat muutoksen ja riskienhallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja

kestävä kasvu.

• tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä resurssien ja energian omavaraisuutta

erityisesti turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Kestävässä kasvussa

olennaista ovat ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa tukevat ratkaisut ja

osaaminen

• Resurssien käyttöä pitää vähentää ja tehokkuutta tuotannossa parantaa, kun

samalla kulutuksen ja elämäntapojen tulee muuttua kestävimmiksi.

• Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja

kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Kiertotalous parantaa kansallista

omavaraisuutta,

Hakujulistus – mihin haettiin vastausta

13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

34

hakuprofiili

A. Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä

kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja

vientiä?

B. Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan

edellytyksiä?

C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat

kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos eteen

hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?

D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä,

julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset

voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät

ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti

ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?

35 13.11.2015 Anne Pihlanto

• Luken sisällä

– Aikaisemmat tutkimukset, hakemukset

– Raportit ja julkaisut

• FAO:n raportti hyönteisistä, Sustainable diets and biodiversity;

EU:n raportit

• Ravitsemussuositukset , Tiekartta proteiiniomavaraisuuden

nostamiseksi

– Elintarvike, kestävyys, kasvintuotanto, eläinravitsemus, vesiviljely -

tuotantoketju

• Mitä muuta tarvitaan

– Tulevaisuuden tutkimus

– Yhteiskuntatieteet

– Terveys, ravitsemus

– Kuluttajatutkimus, markkinointi

Idea – mistä lähdimme liikkeelle


36

Partnerit

• Luonnonvarakeskus

– Uudet liiketoimintamahdollisuudet

• Viestintä, uudet

proteiinilähteet (sienet,

vesiviljely), prosessointi,

terveysvaikutukset,

vastuullisuus

– Vihreäteknologia

• Uudet proteiinilähteet (rehut)

nurmi, hyönteiset

– Luonnonvarat ja biotuotanto

• Alihyödynnetyt viljelykasvit,

viljelykierto

• Turun yliopisto tulevaisuuden tutkimus

– Skenaariot, backasting

• Helsingin yliopisto

– Kliiniset kokeet

• Jyväskylän yliopisto

– Case-studies, paikalliset ketjut

• Makery

– Kuluttajat, tuotteet, liiketoiminnan

kehittäminen

• TNO (Alankomaat)

– Hyönteiset

• Norwergian University of Life

Sciences (Norja)

– Digestio-mallit


37

Ensimmäiset hahmotelmat

Tutkimussisältö

Resource efficiency

of present protein

resources

Diversification of

protein resources

Protein resources

from circular

processes

Oil plants, minor crops, legumes for

food

Grass protein for animal for feed

Farmed fish for feed and food

Novel plant protein sources for

food

Insects for feed and food

Micro-algae etc for feed and food

Mushrooms for feed and food

Novel protein processing technology for feed and food

Health impacts (human and animal)

Safety (allergenicity)

Change of consumption

Consumers preferences – novel product design

Novel (knowledge based) market opportunities

Competence-

based growth Obstacles to

export and

Carbon neutrality

Resource scare society Resilience

Resource sufficiency

Scenarios on protein self

sufficiency

Performance of intensified protein sufficienty

for environmental and socio-economic

sustainability

Vaikuttavuus

• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Sitoumukset

• Vastuuhenkilö mukana

alkuvaiheessa


40

Vuorovaikutus

Originally thought stakeholders – spring 2015


41

Thank you!

Smart Energy -teknologiamurros - mahdollisuuksien hyödyntäminen

kestävässä kasvussa Suomen toisella vuosisadalla

Vuorovaikutussuunnitelma

Raimo Lovio

STN:n tilaisuus 10.11.2015

Vuorovaikutussuunnittelun lähtökohdat 1. Tutkimusaiheen vahva yhteiskunnallinen relevanssi

- Lähtökohta: energiamurros on välttämätön mutta luonteeltaan disruptiivinen ja siksi on tavattoman tärkeää tietää miten ja millä aikataululla murros etenee

- Hypoteesi: Suomi voi hyötyä murroksesta pyrkimällä eturintamaan ottaen huomioon, että biotalous, puhtaat ratkaisut ja digitalisaatio on määritelty painopistealueiksi

2. Tutkijoiden kiinnostus ja osaaminen vuorovaikutustoiminnassa

- Monilla hankkeen tutkijoilla vuorovaikutus on ollut myös tutkimuskohde: verkostoitumisen merkitys, käyttäjien ja tuottajien yhteistyö, kansalaisten osallistaminen

- Aikaisemmissa EU-, SA- ja Tekes-hankkeissa hankittu kokemus

Vuorovaikutuksen resurssointi

• Projektissa: PI panostaa tähän, kokopäiväinen vuorovaikutusvastaava (ainakin) ensimmäisenä vuonna, integroitu osaksi kaikkia työpaketteja, tiimi nimetty

• Projektissa suoranaisesti mukana pienen rahoituksen saajina joukko tulevia tiedon hyödyntäjiä • Motiva, Lappeenrannan kaupunki, Finpro ja Heureka

• Sitoumuskirjeet osallistumisesta hankkeen teknologia- ja politiikkapaneeleihin • Loiste Sähköverkot, Cleantech Invest, Forum Virium, Cleen SHOK, The

Switch, Ensto, Adven Oy, Oilon Scancool, Sitecno, RYM Shok, ABB, Mäntsälän Sähkö

• Ministry of Employment and the Economy, Energy Department & Enterprise and Innovation Department, Ministry of the Environment, Energy Authority, Confederation of Finnish Industries, Finnish Energy Industry, Finnish Local Renewable Energy Association, Sitra, The Finnish Association for Nature Conversion, WWF

Vuorovaikutuksen muodot

• Konkreettinen partneriyhteistyö

• Vuorovaikutus paneeleissa, joiden pohjalta on tarkoitus 2017 muodostaa ns. Transitioareena ja niihin liittyvät vierailijat areenassa mukana olevissa organisaatioissa

• Laaja viestintä ja vuorovaikutus: • Olennaista on tunnistaa aktiivisesti etukäteen yrityksissä ja

politiikan valmistelussa käynnissä olevat keskeisimmät prosessit, joihin pyritään tuottamaan informaatiota

Politiikan valmistelu ja toimeenpano

Hyödyntävien toimialojen tuottajat ja käyttäjät

Suuri yleisö

Kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon Policy Brief -papereita Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina keskeisissä politiikka-prosesseissa ja kehityshankkeissa Hankkeen tuloksia hyödynnetään energia-, ympäristö-, innovaatio- ja koulutus-politiikassa

Hankkeen tuloksia kommunikoidaan yritysten tapahtumissa ja ammattilehdissä Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina Projektin tuottamaa tietämystä käytetään uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi Hankkeen tuloksia hyödynnetään innovaatioita suosivan julkisen hankinnan kehittämisessä

Hanke näkyy partneri-organisaatioiden opetus- ja koulutustarjonnassa Hanke osallistuu yleisölle tarkoitettujen tapah-tumien järjestämiseen Hanke näkyy kansallisessa mediassa, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa Hankkeen tulokset edistävät laadukasta yhteiskunnallista keskustelua


Strategisen rahoituksen

periaatteet, hakumenettely

ja hakemusten arviointi Tiedeasiantuntija

Jyrki Hakapää


• Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodolla tavoitellaan tukea tiedolla

johtamiseen, ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita

elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Samalla kehitetään toimintatapaa,

jossa yhteiskunnan kannalta merkittävä, korkeatasoinen tutkimustieto

tavoittaa tiedonkäyttäjät ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet

tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle.

• Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä

tutkimusta.

• Akatemian rahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan

vertaisarviointiin.

Rahoituksen tavoitteet ja yleiset periaatteet


• Vuoden 2016 haussa rahoitusta osoitetaan kolmevuotisille hankkeille

(rahoituskausi 1.4.2016-31.3.2019).

• Hankkeiden osapuolina voi olla suomalaisten tutkimusorganisaatioiden lisäksi

ulkomaiset tutkimusorganisaatiot, yritykset, järjestöt jne. Lähtökohtana on, että

rahoitettava tutkimus palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa tai

kansainvälistä yhteistyötä.

• STN-hankkeiden rahoitus on täysimääräistä ja kokonaiskustannusmallin

mukaista. Organisaation omarahoitusosuutta ei vaadita.

• Konsortionjohtajan ja osahankkeiden johtajien palkkauskustannuksia voi hakea.

• Strategisen tutkimuksen hauissa noudatetaan pääsääntöisesti samoja ehtoja ja

ohjeita kuin muissakin Akatemian hauissa. Hakuilmoituksessa on koottu

lukuun kolme STN-hakuihin liittyvät tärkeimmät poikkeukset ja

erityisohjeet.

2016 ohjelmien rahoituksen keskeiset periaatteet


• Hakija voi olla ainoastaan yhden konsortiohakemuksen johtaja. Hakija voi

toimia osahankkeen johtajana enintään yhdessä hakemuksessa per

ohjelma. Huhtikuun 2015 haussa jo rahoitetun konsortion johtaja ei voi tässä

haussa hakea rahoitusta.

• Osahankkeen johtaja, joka on jo mukana Ilmastoneutraali ja resurssiniukka

Suomi -ohjelman hankkeissa, ei voi hakea rahoitusta täydentävästä hausta.

• Hakuun voi jättää vain konsortiohakemuksen, kun konsortio muodostuu

vähintään kolmesta tutkimusryhmästä, se on koottu vähintään kahdesta eri

organisaatiosta ja vähintään kolmelta eri tieteenalalta.

• Konsortion tulee perustua aitoon yhteistyöhön, jossa työpaketit ovat

tasapainoisesti jaettuina. Tutkimuksen toteutus ei saa olla liikaa yhden

osahankkeen tai tutkimusympäristön varassa.

• Konsortion kokoonpanoa ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä.

Hakumenettely: kuka ja minkälainen ryhmä voi hakea


• Uudenlainen konsortiohakemuksen täyttötapa: konsortion johtaja avaa

hakemuksen ja kutsuu osahankkeiden eli tutkimusryhmien johtajat täyttämään

omat hakemuslomakkeensa.

• Konsortionjohtaja voi jättää konsortiohakemuksen vasta, kun jokainen konsortion

osahankkeeksi ilmoitettu hakemus on valmis.

• Kukin osahanke laatii oman budjettinsa. Strategisen tutkimuksen neuvoston

myöntäessä rahoituksen konsortiolle kukin sen osahanke hoitaa itse oman

laskutuksensa.

• Tarkempi ohjeistus hakuilmoituksen liitteessä 1, ks. myös liite 5, kaavio

konsortiohakemuksen jättämisestä Akatemian verkkoasiointiin.

Hakumenettely: uusi täyttötapa konsortiohakemukselle


• Ohjelmahaku on kaksivaiheinen: nyt on avoinna aiehaku, joka sulkeutuu

9.12.2015 klo 16.15.

• Aiehakemus arvioidaan aiehakupaneelissa. Siihen osallistuu sekä kotimaisia että

kansainvälisiä tieteen ja relevanssin asiantuntijoita.

• Paneeli arvioi yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden, ohjelmien

tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen laadun.

• Hakuilmoituksen liite 1 kertoo arviointikysymykset ja aiesuunnitelman

rakenteen. Pyydetyn rakenteen seuraaminen on keskeistä, jotta hakemus

saa kattavan ja tasa-arvoisen arvioinnin.

• Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on muutettu.

• Hakuilmoituksen liite 1 ohjaa myös hakemuksen liitteiden eli relevanttien

ansioluetteloiden ja julkaisuluetteloiden muodon.

Hakemusten arviointi aiehakupaneeleissa


• Arviointipaneeli pohtii aiehakemuksia tarkastellessaan vastauksia seuraaviin

kysymyksiin:

Miksi ja miten hakemuksessa esitetty tutkimus sopii ohjelmaan?

Miten yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkittävyys ja vaikuttavuus sekä

vuorovaikutuksellisuus näkyvät hakemuksessa?

Onko esitetty tutkimus kansainvälisesti korkeatasoista ja miten se asemoituu

tutkimusalueille?

Miten konsortio ja sen työjako edistävät hankkeen toteutumista?

Aiehakupaneelin arviointikysymykset


• Aiehakupaneelin arvioiden perusteella neuvosto päättää jatkoon pääsevistä

hakemuksista. Hakijat saavat arviointilausunnot heti neuvoston päätöksen

jälkeen.

• Jatkoon valituilta konsortioilta pyydetään varsinainen hakemus. Suunniteltu

hakemuksen jättöpäivä on maaliskuun alkupuolella.

• Hakuilmoitus kertoo jo toisenkin eli varsinaisen hakukierroksen hakuohjeet (liite

2) ja arviointikysymykset (liite 3).

• Strategisen tutkimuksen neuvosto pyrkii päättämään ohjelmaan otettavista

hankkeista ja niiden rahoittamisesta touko-kesäkuussa 2016.

Hakemusten käsittely aiehakupaneelin jälkeen


• Tiedeasiantuntija Laura Kitti, p. 029 533 5152

Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelma

Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma

• Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, p. 029 533 5020

Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat -ohjelma

• Tiedeasiantuntija Erja Hänninen, p. 029 533 5153

Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma

Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelma

• Johtava tiedeasiantuntija Tiina Jokela, p. 029 533 5046

• Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, p. 029 533 5091

• Sähköposti: [email protected]

• Lisätietoja myös verkkosivulla: www.aka.fi/stn

Yhteyshenkilöt strategisen tutkimuksen yksikössä


Miten laaditaan hyvä

vuorovaikutussuunnitelma

Johtava tiedeasiantuntija

Tiina Petänen


• http://prezi.com/c5rm2wzvpfoe/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma

http://prezi.com/c5rm2wzvpfoe/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

http://prezi.com/c5rm2wzvpfoe/?utm_campaign=share&utm_medium=copy


Kysy tiedeasiantuntijalta!


Auditorioon jäävät:

Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat

Kaupungistuva yhteiskunta

Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi

Kahvilan lämpiöön:

Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat

Turvallisuus verkottuneessa maailmassa

Kysy tiedeasiantuntijalta!


Kiitos!

strategisen tutkimuksen - academy of finland · tulevaisuuden osaamistarpeet olisivat...

Documents