Sotemaku-osallisuustyöryhmä

Väliraportti 7.6.2017

2

Sisällys

1. Työryhmän toimeksianto ja jäsenet ........................................................................................................... 3

2. Osallisuuden määrittelyä ............................................................................................................................ 4

3. Aikaisemmin tehty selvitystyö .................................................................................................................... 6

4. Nykytilan kuvausta työryhmän jäsenten taustaorganisaatioiden näkökulmasta .................................. 8

5. Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus sote- ja alueuudistuksen aikana ........................................... 9

6. Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus uudessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ....................... 11

6.1 Osallisuus suhteessa maakunnan päätöksentekoon (järjestämiseen) ............................................. 12

6.2 Osallisuus suhteessa maakunnan liikelaitoksen toimintaan (tuottamiseen) .................................. 12

6.3 Osallisuus kehittämis- ja tutkimustoiminnassa ................................................................................ 13

7. Jatkotyöskentely ........................................................................................................................................ 14

Lähteitä, linkkejä ja lisätietoa ...................................................................................................................... 15

3

1. Työryhmän toimeksianto ja jäsenet

Viestintä ja osallisuus -työryhmän kokouksessa 17.2.2017 päätettiin esittää virkamiestyöryhmälle

pääryhmän eriyttämistä kahdeksi ryhmäksi, jotka ovat viestintäryhmä ja osallisuusryhmä. Samoin

esitettiin, että perustetaan osallisuus-teemaan liittyen Arvokas tieto -hankkeen ohjausryhmä erillisenä

teemaryhmänä.

Osallisuustyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 4.4.2017 ja tuolloin toimeksiannoksi täsmentyi:

Nykytilan tiivis kuvaus

Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus sote- ja alueuudistuksen aikana

Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus uudessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa eli

Osallisuustoimintasuunnitelma uudelle maakunnalle ”kansalais- ja asiakasosallisuus vuonna

2019”

o Osallisuus suhteessa maakunnan päätöksentekoon (järjestämiseen)

o Osallisuus suhteessa maakunnan liikelaitoksen toimintaan (tuottamiseen)

o Asiakaskohtaaminen, prosessien kehittäminen, palveluiden arviointi

o Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylihoitaja Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja

sihteerinä hanketyöntekijä Hanna Lahti Arvokas tieto -hankkeesta. Työryhmän jäseniä olivat:

Aaltonen, Jari, Johtava asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Blom, Eva Järjestöpäällikkö, Yhteisöjen Yhdistys ry/Järjestötalo

Hintsa, Tero, Apulaistoiminnanjohtaja, Länsi-Suomen piiri, Suomen Punainen Risti

Jokiranta, Harri, Projektinjohtaja, Etelä-Pohjanmaan SOTE

Järvensivu, Petri, Pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Lehto, Katri, vs. Palvelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Mäki-Rajala, Aila, Toiminta-alueen ylihoitaja, Operatiivinen toiminta-alue, EPSHP

Nuuttila, Kari, Liikelaitoskuntayhtymän johtaja, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Rantala, Liisa, Johtava kappalainen, Seinäjoen alueseurakunta

Rinne, Päivi Koulutuspäällikkö, SeAMK

Sillanpää, Julia, Kehittämissuunnittelija, Aksila – Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen

yksikkö

4

2. Osallisuuden määrittelyä

Osallisuus on hyvin monimuotoinen käsite eikä sen määritelmästä ole yksimielisyyttä.

Valtakunnallisen Osallisuushankkeen tuloksiin pohjautuvassa Valtioneuvoston selonteossa (2002)

osallisuus määritellään laaja-alaisemmaksi käsitteeksi kuin osallistuminen. Osallisuuden muodot

jäsennetään tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuudeksi. Tieto-osallisuus tarkoittaa

kuntalaisen oikeutta tiedon saamiseen ja tuottamiseen.. Tiedottaminen on osa kunnan toimintaa ja

siitä säädetään myös lainsäädännössä. Tieto-osallisuus voi toimia pohjana muun tyyppiselle

osallistumiselle. Suunnitteluosallisuus on kuntalaisten ja kuntaorganisaation välistä valmisteluun

liittyvää vuorovaikusta. Päätösosallisuus on suoraa osallistumista palveluiden tuottamista tai esim.

omaa asuinaluetta koskevaan päätöksentekoon. Toimintaosallisuus merkitsee sitä, että kansalaiset

osallistuvat päätöksenteon lisäksi palvelujen tuottamiseen eli toisin sanoen myös varsinaiseen

toimintaan (esim. talkootoiminta). (Valtioneuvoston selonteko… 2002; Valkama 2012.)

Osallisuus tarkoittaa kiinnittymistä yhteiskuntaan, kokemusta jäsenyydestä, mahdollisuutta

osallistua, toimia ja vaikuttaa yhteisöissä ja yhteiskunnassa (Sirviö 2010). Osallisuus voidaan

nähdä syrjäytymisen vastavoimana. Osallisuuden toteutuminen edellyttää tietoa, neuvonpitoa,

ohjausta, vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä yhteistä päätöksentekoa. Nämä elementit ovat kaikki

yhtä tärkeitä, olipa kyseessä kuntalainen, asiakas tai potilas (Arnstein 1969).

Kansalaisen/palveluiden käyttäjän (citizen-user) osallisuudesta voidaan todeta olevan esimerkiksi

seuraavia etuja tai tuloksia:

• Normatiiviset tulokset edistävät demokraattisten arvojen toteutumista

• Sisällölliset tulokset liittyvät (poliittisten) päätösten, käytäntöjen ja palveluiden laadun

paranemiseen

• Välilliset tulokset ovat niitä, jotka parantavat päätösten legitimiteettiä ja vastuullisuutta,

lisäävät kansalaisosallisuutta, sekä lisäävät toiminnan näyttöön perustuvuutta, vähentävät

kustannuksia ja tuovat erilaisia kokemuksia ja ideoita poliittiseen päätöksentekoon

• Yksilölliset tulokset liittyvät osallisuuden kokemuksen merkitykseen osallisien itsetunnolle,

omien vahvuuksien tiedostamiselle ja voimaantumiselle.

Osallisuustyöryhmä ei pyrkinyt tyhjentävästi määrittelemään osallisuuden käsitettä, vaan lähestyi

asiaa käytännönläheisesti. Keskustelun perusteella määriteltiin osallisuudelle neljä ulottuvuutta:

5

1. kansalaisvaikuttaminen/lähidemokratia (asukasosallisuus, vaikuttamista yhteisiin asioihin)

2. sosiaalinen inkluusio (mukana olemista, kuulumista johonkin ryhmään tai joukkoon,

osallistumista ja yhdessä tekemistä, syrjäytymisen vastavoima)

3. osallisuus palveluissa (palveluiden kehittäminen, arviointi, järjestäminen)

4. osallisuuden kokemus (vahvistaa hyvinvointia, kuulluksi tuleminen, kohtaaminen)

6

3. Aikaisemmin tehty selvitystyö

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Etelä-Pohjanmaan maakunta järjestivät yhteistyössä Asiakkaiden

osallistumisen toimintamallin kehittämistyöpajan 21.9.2016. Tavoitteena oli kuulla asiakkaiden,

asiakasjärjestöjen, henkilöstön ja luottamushenkilöiden näkemyksiä asiakkaiden osallistumisesta

palvelujen kehittämiseen. Työpajojen anti ja yhteenveto päivästä ovat luettavissa:

https://sote.ep2019.fi/aineistot/#e0b8d9.

Etelä-Pohjanmaan SOTE:n viestintätyöryhmä tilasi SeAMK:n FramiPro-opiskelijoilta

loppuvuodesta kyselyn koskien Etelä-Pohjanmaan asukkaiden mielipiteitä alueensa sosiaali- ja

terveyspalveluiden nykytilasta sekä mahdollisesti kehitysehdotuksista. Raportti valmistui

marraskuussa 2016.

Tuloksien mukaan suurimpana ongelmana sosiaali- ja terveyspalveluissa ilmeni liian pitkät

jonotusajat julkisen puolen palveluihin. Parannusehdotuksena tähän oli resurssien lisääminen. Lisäksi

asiakaspalveluun ei oltu tyytyväisiä. Vastaajat olivat saaneet välinpitämätöntä ja töykeää palvelua

yleisesti lääkäreiltä sekä hoitajilta ja jo puhelimessa aikaa varatessaan. Monet ovat huomanneet

henkilökunnan kiireen ja se on heijastunut huonona palveluna ja helppoina resepteinä, eikä vaivoihin

ole paneuduttu kunnolla. Ikääntyneemmät ihmiset olivat turhautuneita palveluiden

digitalisoitumisesta, kun taas nuoremmat toivoivat niitä jopa lisää. Digipalveluja tulisi kehittää, mutta

kivijalkapalveluja ei tule myöskään unohtaa. Hammaslääkäri- ja terveyskeskuspalvelut saivat

tasaisesti positiivista sekä negatiivista palautetta. Raportin laatijat toteavat, että yksi kyselyn

ongelmista on, ettei vastauksista saada tarpeeksi yleistettäviä. Kyselyssä kerätyt mielipiteet,

kokemukset ja parannusehdotukset ovat kuitenkin arvokasta materiaalia SOTE-uudistusta

toteutettaessa, sillä ne kertovat suuntaa-antavasti tämän hetken ongelmista – mutta myös siitä, mikä

toimii hyvin.

Etelä-Pohjanmaan sote-projekti, Etelä-Pohjanmaan liitto, Vaasan yliopisto, SONet Botnia ja

EPSHP/Aksila järjestivät Osallisuustyöpajan 23.2.2017. Työpajan tarkoituksena oli käynnistää

keskustelevan demokratian toiminta maakunnallisessa työssä ja päätöksenteossa sekä laatia

konkreettinen strategia kansalaisosallisuuden vahvistamiseksi, hyödyntäen World Café -menetelmää

sekä idealomakkeita (dotmocracy). Työpajan yhteenveto on luettavissa osoitteessa:

7

https://sote.ep2019.fi/wp-content/uploads/sites/7/2017/03/Yhteenveto-keskusteleva-demokratia-

osallisuusty%C3%B6paja-23.2.2017-2.pdf.

Etelä-Pohjanmaan järjestöjen sote- ja maakuntauudistuspäivä järjestettiin 26.4.2017. Koonnit

osallistuneiden järjestötoimijoiden terveisistä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun löytyvät

Järjestötalon nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarjestotaloseinajoki.net/?page_id=3606.

Jatkossa on tarpeen miettiä, olisiko syytä koota yhteen esim. erilaisten osallisuutta sivunneiden

hankkeiden sekä tehtyjen selvitysten tuloksia. Tulosten analyysi toisi mahdollisesti arvokasta tietoa

osallisuustyön pohjaksi.

8

4. Nykytilan kuvausta työryhmän jäsenten taustaorganisaatioiden näkökulmasta

Työryhmän jäsenet kokosivat erilaisia kuntalais- ja asiakasosallisuuden keinoja, jotka tällä hetkellä

ovat käytössä. Seuraavassa esitetään näistä yhteenvetoa jaoteltuna poliittisen päätöksenteon ja

kansalaisvaikuttamisen tasolle (makrotaso), palveluiden järjestämisen ja kehittämisen tasolle

(mesotaso) ja kohtaamisen ja osallisuuden kokemuksen tasolle (mikrotaso). Osa osallisuuden

muodoista voi asettua useammalle tasolle.

Poliittisen päätöksenteko, kansalaisvaikuttaminen

Edustuksellinen demokratia, luottamusmiehet, neuvostot/opiskelijakunta

Lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta

Järjestöyhteistyö, yhdistykset

Kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, kansalaisinfot, lausuntopyynnöt

Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen

Asiakas/kansalaisraadit/käyttäjäneuvostot

Kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, kansalaisinfot, lausuntopyynnöt

Järjestöyhteistyö, yhdistykset

Vapaaehtoistoiminta

Kyselyt, asiakaspalaute (paperinen ja sähköinen), valitukset, kantelut, muistutukset

Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta

Kokemustoimijat

Kohtaaminen ja osallisuuden kokemus

Asiakasosallisuus omassa asiassa (hoito, kuntoutus, palvelu, opinnot)

Lähiyhteisön huomioiminen

Järjestöyhteistyö, yhdistykset

Vapaaehtoistoiminta

9

5. Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus sote- ja alueuudistuksen aikana

Osallisuus toteutuu jo tällä hetkellä monin eri tavoin, mutta tarvitaan myös uusia, innovatiivisiakin

keinoja, joiden avulla asukkaat voivat olla mukana ja vaikuttaa muutosprosessin aikana. Se,

minkälaisia ja minkä tasoisia ”tuloksia” osallisuudella ja osallistumisella tavoitellaan, määrittää sitä,

minkälaiset ”osallisuusmekanismit” tulee valita. Se, onko kyseessä osallisuuden kokeminen

asiakaskohtaamisessa, palveluiden kehittäminen vai kansalaisvaikuttaminen, vaikuttaa siihen, mitkä

interventiot ovat käyttökelpoisimpia.

Osallisuustyöryhmä haluaa nostaa esiin erityisesti kolme teemaa: tiedottamisen, kuulemisen ja

kohtaamisen. Työryhmä toivoo, että valmistelutyössä hyödynnetään aktiivisemmin erilaisia viestintä-

ja palautekanavia, jotta tavoitetaan laajasti maakunnan asukkaita. Viestintään ja tiedottamiseen tulee

kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työryhmä esittää, että jatkossa kaikkiin sotemaku-työryhmissä

tulee olla mukana asukasedustus. Jokaisen työryhmän tulee osana omaa työ- tai

toimintasuunnitelmaansa laatia ”osallisuussuunnitelma”, jossa kuvataan se, miten osallisuus toteutuu

työryhmätyöskentelyssä.

Työryhmä kannustaa valmistelutyössä hyödyntämään olemassa olevia kohtaamisfoorumeita esim.

yleisötilaisuuksia ja messuja. Lisäksi on tarpeen mukaan järjestettävä erillisiä kuulemis- ja

keskustelutilaisuuksia. Maakunnassa on käynnissä ja käynnistymässä useita osallisuutta sivuavia

hankkeita, joita tulee hyödyntää. Hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt tulee ottaa pysyvään käyttöön.

Oppilaitos- ja järjestöyhteistyötä on mahdollisuus entisestään kehittää. Tarvitaan erilaisia

osallistumisen muotoja, jotta erilaiset ja erilaisessa tilanteessa olevat maakunnan asukkaat saataisiin

mukaan. Osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla matalakynnyksisiä ja helppoja käyttää.

Erityistä huolta työryhmä kantaa niiden kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksista,

jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa esim. ikänsä, terveydentilansa tai hyvinvoinnin vajeiden

takia. Tärkeää on huomioida myös sotemakuun siirtyvien työntekijöiden osallisuus ja osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuudet.

Myös erilaisten digitaalisten osallisuutta vahvistavien työkalujen tarjoamat mahdollisuudet tulee

huomioida ja hyödyntää sekä valmistelun aikana että tulevassa maakunnassa. Yksi mahdollisuus

siihen löytyy Aktiivisen Kohtaamisen Foorumista. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa

palveluiden asiakaslähtöisyyttä Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli -

10

osakärkihankkeen avulla. Etelä-Pohjanmaa on mukana hankkeessa alueellisella Arvokas tieto -

hankkeellaan vuoden 2017 aikana. Hankkeessa kehitetään uudenlaista, sähköistä kohtaamisen

kanavaa – Aktiivisen Kohtaamisen Foorumia, jota tällä hetkellä kehitetään ja mallinnetaan Innokylän

alustalla. Foorumi tuo toimijat yhteen ja antaa mahdollisuuden keskusteluun, kohtaamiseen ja

yhteiskehittämiseen eri toimijoiden välillä. Foorumi tarjoaa oivan mahdollisuuden osallisuuden

vahvistamiseen myös sote- ja maakuntauudistuksessa, ja työryhmä suosittaa sen käyttämistä.

Aktiivisen Kohtaamisen Foorumi löytyy tällä hetkellä Innokylän verkkopalvelusta osoitteesta

https://www.innokyla.fi/web/tyotila4688233.

Työryhmä haluaa nostaa esiin sen, että asukkaiden ja asiakkaiden tulee saada myös palaute siitä,

miten esim. heidän mielipiteensä on otettu huomioon. Jotta asukasosallisuus voisi toteutua

valmisteluprosessin aikana, tarvitaan sekä koordinointia että riittävää resursointia. Taloudellisia

resursseja tulee varata esim. kuulemis- ja keskustelutilaisuuksien tarjoiluihin, mahdollisiin

palkkioihin ja matkakustannuksiin sekä esim. lastenhoitokuluihin, mikäli halutaan mahdollistaa

pienten lasten vanhempien osallisuus.

11

6. Kansalais- ja asiakasosallisuuden kuvaus uudessa Etelä-Pohjanmaan

maakunnassa

Maakuntalakiesityksen 23 §:ssä on lueteltu maakunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lakiesityksen mukaan osallistumista ja vaikuttamista

voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin;

4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja

valmistelua.

Edellä mainittujen lisäksi lakiesityksessä mainitaan

• Aloiteoikeus

• Maakunnan kansanäänestys

• Maakunnan vaikuttamistoimielimet:

– nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä

vammaisneuvosto

– vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön

tai vammaisten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta

• Viestintä

– riittävästi tietoja

– tiedotettava siitä, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Osallisuustyöryhmä haluaa korostaa asenne- ja toimintakulttuurin muutosta, koska osallisuuden

tukemisessa on ennen kaikkea kysymys erilaisesta tavasta ajatella ja toimia. Tarvitaan sekä

maakunnan päättäjien että työntekijöiden systemaattista koulutusta. Lisäksi osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen käytännössä edellyttää riittää resursointia ja

koordinointia. Ilman henkilö- ja rahallisia resursseja uhkaa osallisuuden tukeminen jäädä vain

paperille. Tämän lisäksi osallisuus edellyttää aina suunnitelmallista ja monikanavaista viestintää.

12

Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan asukkaiden tiedonsaantiin tulee kiinnittää maakunnan

viestintäsuunnitelmassa erityistä huomiota.

6.1 Osallisuus suhteessa maakunnan päätöksentekoon (järjestämiseen)

Lakiesityksiin kirjattujen keinojen lisäksi työryhmä toi esiin seuraavia osallistumis- ja

vaikuttamiskanavia:

Osallistava budjetointi

Olemassa olevat ja helpot kanavat asukkaiden kehittämisehdotuksille ja ideoille, esim.

palveluiden käyttäjien asiantuntijafoorumi (hyödynnetään mm. vanhus- ja

vammaisneuvostoja)

Kohdennetut tai teemoittaiset kyselyt, systemaattinen tiedon tuottaminen (tieto

elinolosuhteista, tarpeista)

Päättäjien jalkautuminen

Sähköisten välineiden ja alustojen käyttäminen

6.2 Osallisuus suhteessa maakunnan liikelaitoksen toimintaan (tuottamiseen)

Ehdotetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan on otettava

asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee palvelulupausta, maakuntien

yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista

tavoitteista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti järjestämällä keskustelu- ja

kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Lisäksi

työryhmä toi esiin seuraavia kehittämisehdotuksia:

Maakunnan edustajien kontaktit

Palvelulupaus, asiakasosallisuus hankintaprosessissa

Asiakasedustajat työryhmiin

Kuulemistilaisuudet, teemaillat, jonkinlainen kansalaisareena / -raati maakunnassa ja

SOTEssa olisi oltava vahva ja vuorovaikutteinen

Järjestöjen ja yhdistysten kuulemista ja hyödyntämistä vahvistettava, vapaaehtoiset ovat

mukana kaikessa kehittämisessä, mikä liittyy vapaaehtoistoimintaan

13

• Tekniikan hyödyntäminen, erilaiset mahdollisuudet (digitaalisuus ei saa olla osallisuuden

este), erilaisten ihmisten huomioiminen (syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla elävät, esim.

päihdekuntoutuja)

• Olemassa olevien yhteyksien (tukihenkilöt, omaishoitajat, työntekijät jne.) ja kanavien

hyödyntäminen tarvittaessa

• Systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi

• Palautejärjestelmien kehittäminen kahdensuuntaisesti, palaute- ja arviointitieto viedään

eteenpäin tulevissa rakenteissa

• Suoran palautteen antamisen mahdollistaminen

• Osallisuuden mahdollisuudet lähellä ja helposti saatavilla.

• Hankkeissa (mm. Arvokas tieto-, Yhteinen keittiö- ja Järjestö 2.0. Järjestöt mukana

muutoksessa- hankkeet) kehitetään erilaisia malleja, näiden juurruttaminen ja kehittäminen

• Asiakaskehittäjät, palvelumuotoilu

• asiakkaan ääni prosessiin

• Palvelujen saatavuus, palvelut lähellä ja helposti saatavilla, prosesseja tulisi yksinkertaistaa ja

yhtenäistää

• Erilaiset elämäntilanteet ja perheet huomioiva palvelupolku

• Riittävät henkilöstöresurssit tarpeeseen nähden, pysyvyyttä

• Asiakkaan aktiivinen kohtaaminen, kuuleminen ja kirjaaminen tärkeää

• Tapoja, joilla asiakas voi halutessaan osallistua, mutta valinta voi olla myös olla osallistumatta

6.3 Osallisuus kehittämis- ja tutkimustoiminnassa

Osallisuus tulee toteutua myös maakunnan ja sen liikelaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoiminnassa. Tähän liittyen työryhmä esittää seuraavaa:

• Kehittämistoiminnassa asukkaiden ja asiakkaiden tulee olla lähtökohtaisesti mukana

• Lean-ajatteluun pohjautuva kehittäminen kaiken perustana (asukas- ja asiakaslähtöisyys)

• Kansalaiset, asukkaat, palveluiden käyttäjät mukaan tutkimus- ja kehittämiskohteiden

määrittelyyn, tutkimuksen näkökulmien ja kysymyksen asetteluiden muotoilemiseen

• Yhteiskehittäminen, -tutkijuus, palvelumuotoilu

• Osallistavat tutkimusmenetelmät, esim. osallistava toimintatutkimus

• Mahdollisuus palautteen antamiseen esim. kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa

• Kansalais-, asukas-, palveluiden käyttäjänäkökulma tutkitun tiedon tulkintaan

14

7. Jatkotyöskentely

Osallisuuden tulee olla sote- ja maakuntauudistuksessa arvo itsessään ja kaiken kehittämisen ja

toiminnan läpäisevä teema. Toteutuakseen se vaatii asenne- ja toimintakulttuurin muutosta, riittävää

resursointia ja koordinointia. Vaikuttavan ja systemaattisen osallisuustyön mahdollistamiseksi on

tärkeää huolehtia työn seurannasta ja arvioinnista. Maakunnan tasolla tehtävää osallisuustyötä tulee

johtaa ja koordinoida tietoon perustuen. On huomioitava muun muassa osallisuusmenetelmien

toimivuutta, asukasvaikuttamisen mahdollisuuksia sekä osallisuuden kokemuksen vaikutuksia osana

maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Arvioinnin tulee toteutua kansallisten linjausten mukaisesti,

jolloin mahdollisuus on hyödyntää esimerkiksi osallisuustestiä (Sokra, THL), maakunnallista

hyvinvointikertomusta sekä kuntien hyvinvointikertomuksia. Lisäksi jatkossa on tärkeää hyödyntää

myös kansallisia osallisuusindikaattoreita, joita ollaan laatimassa yhteistyössä Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Osallisuus tulee saada uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan rakenteisiin. Jollei asukas ole muutoksen

keskiössä, on muutos epäonnistunut. Asukasosallisuuden käytäntöön saaminen vaati työryhmän esiin

nostamien ideoiden ja kehittämiskohteiden konkretisointia mm. budjetoinnin ja vuosikellon

laatimisen muodossa. Ihmisen perustarpeita on tulla kohdatuksi ja kuulluksi.

15

Lähteitä, linkkejä ja lisätietoa

Arnstein, S.R. 1969. A ladder of citizen participation. Journal Of The American Institute Of Planners

35(4), 216-224.

Sirviö, K. 2010. Lapsiperheiden terveyden edistäminen - osallistamista ja ennakointia. Teoksessa

Pietilä, A-M. (toim.) Terveyden edistäminen. Teorioista toimintaan. WSOYpro, Helsinki, 130–150.

Valkama, K. 2012. Asiakkuuden dilemma. Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen.

Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Osallisuus lainsäädännössä

(Lähde: Pyykkönen, A. & Partanen, H. (toim.) 2016. Kuulethan sie minnuu - kokemuksia Siun sotesta

ja osallisuudesta suurten muutosten ytimessä. Suomen Kuntaliitto)

Osallisuus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, ja siksi osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen

ja asiakaslähtöisyys näkyvät vahvasti myös lainsäädännössä.

• Perustuslaki 11.6.1999/731

• Kuntalaki 10.4.2015/410

• Sosiaalihuoltolaki30.12.2014/1301

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812

• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista 28.12.2012/980

• Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 28.12.2012/980

• Lastensuojelulaki 13.4.2007/417

• Nuorisolaki 27.1.2006/72

• Perusopetuslaki 21.8.1998/628

• Liikuntalaki 10.4.2015/390

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet mainitaan erikseen mm. myös seuraavissa laeissa:

• Kehitysvammalaki 23.6.1977/519

• Omaishoitolaki 937/2005

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189

• Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412

• Varhaiskasvatuslaki 19.1.1973/36

16

• Perhehoitolaki 263/2015

Linkkejä:

• Siun sote Kuulethan sie minnuu– kokemuksia Siun sotesta ja osallisuudesta suurten

muutosten ytimessä http://docplayer.fi/25144388-Kuulethan-sie-minnuu-kokemuksia-siun-

sotesta-ja-osallisuudesta-suurten-muutosten-ytimessa-pohjois-karjalan-

sosiaaliturvayhdistys-ry.html

• Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylaw

wwstructure/78306_Jyvaskylan_osallisuusohjelma_hyvaksytty_20150928.pdf

• Vaasan kaupungin osallistumisohjelma 2017—2020

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/osallistumisohjelma_16.11.2016.pdf

• Kuntalaiset keskiöön. Työkalupakki kuntalaisten osallistumiseksi palvelujen kehittämiseen ja

päätöksentekoon http://flash.kunnat.net/2014/kuntalaiset-

keskioon/files/assets/common/downloads/flip_tyokalupakki_2014_06-25.pdf

• Kuntalainen palvelujen kehittäjänä http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2762

• Jelli-järjestötietopankki http://www.jelli.fi/osallisuus/osallisuuden-

tyokalupakki/menetelmaoppaat/

• Kansalaisyhteiskunta

http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/osallistuminen_ja_vaikuttaminen

• Asiakkaiden osallisuutta edistävät toimintamallit Innokylässä

https://www.innokyla.fi/web/tyotila1923650/asiakkaiden-osallisuutta-edistavat-

toimintamallit-innokylassa

• Asiakasosallisuutta edistävät hankkeet Innokylässä

https://www.innokyla.fi/web/tyotila1923650/asiakasosallisuutta-edistavat-hankkeet-

innokylassa

• Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko

2014. Oikeusministeriön julkaisu 14/2014. Selvityksiä ja ohjeita

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1394630106756/Files/OMSO_14

_2014_Demokr_seloteko_2014_SU_70_s.pdf

• Osallisuus, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus julkishallinnon palveluissa. YES -

Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke. http://yhdenvertaisuus-fi-

bin.directo.fi/@Bin/7a424910f52294789818f8cf56000528/1494924205/application/pdf/468

299/osallisuus_s.pdf

17

Järjestöedustamo/Järjestöareena/Järjestöneuvottelukunta

• Keski-Suomessa:

http://www.elisanet.fi/matti.tervaniemi/Yhdistystori/jarjestoareena/index.html

• Pirkanmaalla: http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/paatoksenteko/osallistu-ja-

vaikuta/vaikuttamiskanavat/jarjestoedustamo.html#jarjestoedustamontehtavat

• Pohjois-Karjalassa: http://www.jelli.fi/jarjestot-vaikuttajina/pohjois-karjalan-jarjestoasiain-

neuvottelukunta/

• Satakunnassa: http://www.yhteisokeskus.fi/jytry/

• Pohjois-Pohjanmaalla: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pohjois-

pohjanmaan_liitto/organisaatio/toimikunnat_ja_ty%C3%B6ryhm%C3%A4t/j%C3%A4rjest

%C3%B6neuvottelukunta