asumisen tulevaisuus väliraportti #1

Vä!"r#$%r&&" #1

asumisen tulevaisuus

2012V'%()*&# &#r+#*&)!&',#

Vä!"r#$%r&&"

asumisen tulevaisuusOmista asumisen tulevaisuus -hankkeen väliraportin tarkoituksena on luoda katsaus kevään 2012 aikana tehtyyn tutkimukseen. Keväällä 2012 tutkimuksessa on ollut eksploratiivinen ja ennakkoluuloton ote. Olemme käyneet läpi ja tiivistäneet suuren määrän asumiseen ja sen tulevaisuuteen liittyvää tutkimustietoa. Olemme tehneet nk. digitaalista ekskursiota, jonka puitteissa olemme tunnistaneet heikkoja signaaleita sekä löytäneet mielenkiintoisia asumiseen liittyviä innovaatioita. Olemme myös käynnistäneet kvalitatiivisen tiedonkeruun, jossa kuluttajia tutkitaan etnografian ja ryhmähaastattelujen avulla.

Toivotamme sinulle mukavia hetkiä tämän raportin ja asumisen tulevaisuuteen liittyvien ajatusten parissa!

15/30 researcH NCC suomen asuntomessut boardman Talentum eventsASumisen tulevaisuus 2

KTM Markus Keränen on 15/30 Researchin tutkiva toimitusjohtaja ja futuristi, jonka tehtävänkuvaan kuuluvat kuluttajatrenditutkimus, heikkojen signaalien tunnistaminen, tutkimusmenetelmien kehittäminen sekä kvantitatiivisten menetelmien luova hyödyntäminen.

Innostuu helposti ja omaa räjähtävää toimeenpanokykyä. Sekä luova että analyyttinen.

T!"#"$%&'!($)'), $%$*+)

MARKUS KERÄNEN

T'&+"-'*&""-"

MeetTheteam

KTT Samil Aledin on brändikulutuksen, kuluttajien brändisuhteiden ja laadullisen tutkimuksen asiantuntija. Perinteisen laadullisen tutkimuksen lisäksi Samil on etnografisen menetelmän erityisosaaja. Hänen väitöskirjansa ”Teenagers’ brand relationships in daily life” (2009) tarkastelee brändien merkityksiä ja rooleja teineille arjen vuorovaikutuksessa.

Älykäs ja kovatahtoinen, kiinnittää huomiota niin kokonaisuuksiin kuin yksityiskohtiinkin.

T%$*"#%&*!,&%-$$"

SAMIL ALEDIN

VTM Sonja Lehtonen on 15/30 Researchin tutkija ja markkinatutkimuksen moniotteljia, joka taitaa sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset menetelmät. Sonjalla on laaja ja monipuolinen kokemus useiden eri toimialojen tutkimuksista.

Perusteellinen, luova, analyyttinen. Intohimona tiede, taide ja musiikki.

T%$*+)

SONJA LEHTONEN

Ville Lähdesmäki on 15/30 Researchin kumppanuusjohtaja. Ville on teologian maisteri ja kauppatieteiden ylioppilas, joka on opiskellut mm. Stanfordin yliopistossa ja työskennellyt aikaisemmin mm. Novetos Oy:ssä. Villen vastuualueena 15/30 Researchilla on Omista tulevaisuus -konsepti.

Idearikas, vastuullinen ja välittävä. Pitää huolta projektien lisäksi myös ihmisistä.

A&")**%%&'!($)')

VILLE LÄHDESMÄKI


Tutkimuskatsaus sisältää tärkeimpiä nostoja asumiseen ja asumisen tulevaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta.

Asumiseen sekä asumisen tulevaisuuteen liittyvä tausta-aineisto muodostaa massiivisen kokonaisuuden, josta on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista nostaa esille vain keskeisimmät teemat ja kiinnostavimmat tutkimukset.

Olemme valmistelleet hankeeen käyttöön myös tiivistelmiä yksittäisistä tutkimuksista, joita hyödynnetään jatkossa tarpeen mukaan.

S"v%$ 5 - 45

TUTKIMUSKATSAUS

Vä!"r#$%r&&" #1

raportin sisältö

Digitaalinen ekskursio esittelee mielenkiintoisia asumiseen liittyviä innovaatioita meiltä ja maailmalta.

Tähän väliraporttiin on poimittu tiivis katsaus nk. asumisen signaalitietopankista, jota rakennetaan hankkeen ajan.

S"v%$ 46 - 60

DIGITAALINEN EKSKURSIO

Keväällä aloitettiin kvalitatiivinen tiedonkeruu, joka pohjustaa myöhempää kvantitatiivista tutkimusta.

Tässä väliraportissa raportoidaan tiiviisti keväällä 2012 toteutetusta etnografiasta ja ryhmähaastatteluista.

S"v%$ 61 - 72

KVALIKATSAUS


O*# 1

tutkimuskatsaus

GO

A!+'', -''&#-# *#,#

asumisen tutkimisesta• A Asumista on tutkittu usein hyvin suppeaksi

rajatusta näkökulmasta ennen muuta rakennustuotannon kautta. Tutkimuskohteena on ollut asunto, ei asuminen. (Kytö 2010)

• B Asumisratkaisuja toteutetaan usein edelleen Suomessa enemmän markkinoiden kuin kuluttajien ehdoilla. Rakennuttajat, insinöörit ja arkkitehdit ovat perinteisesti määrittäneet asukkaiden tarpeet heidän puolestaan. (Dhima 2011)

• A + B = valitsemallemme ihmis- ja ilmiölähtöiselle lähestymiselle on tarvetta.

• Uusi lähestymistapa asuntojen suunnittelussa on ratkaisujen etsiminen asukkaiden tarpeisiin. Olisi kehitettävä uusia tapoja ja menetelmiä, joiden avulla käyttäjäkokemuksia voidaan hyödyntää asumisratkaisujen suunnittelussa. (Dhima 2011)

• Asumista koskevaa tutkimustietoa syntyy monella tieteenalalla, esim. taloustieteissä, arkkitehtuurin, taidehistorian, muotoilun ja rakentamisen tutkimuksen, perheiden tutkimuksen, väestön ja muuttoliikkeiden tutkimuksen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä maankäytön ja kaavoituksen tutkimuksen piirissä. (Kytö 2010) Edellä esitetty tulisi ottaa huomioon myös syksyllä 2012 järjestettävien asiantuntijatyöpajojen kokoonpanossa.


O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...asumisen megatrendit

MEGA

Suomi kaupungistuu

Ympäristötietoisuus yleistyy

Globalisoituminen

Suomen väestö ikääntyy

Teknologian kehitys ja digitalisaatio

Tietoyhteiskunnasta elämysyhteiskuntaan

Suomi monikulttuuristuu

A*'-"*),

megatrenditSuomi kaupungistuu

• Kaupungeissa tai kaupunkimaisissa kunnissa asuvan väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa. Kaupungistumisprosessi on Suomessa ”kesken”, jos sitä verrataan esimerkiksi muihin Länsi-Euroopan maihin. (Juntto 2008)

• Suomen väestöstä asuu kaupungeissa noin 62–67 prosenttia, kun EU-maissa kaupunkiväestön keskiarvo ylittää 80 prosenttia. Suomen aluerakenteen tiivistymiskehityksen arvioidaan olevan edelleen muihin Pohjoismaihin verrattuna 20 vuotta jäljessä. (Aro 2007)

• Suomi kaupungistuu, mutta samalla luontoa ja edullisempaa asumista etsitään kaupunkien reuna-alueilta ja lähikunnista, ne kasvavat suhteellisesti eniten. (Juntto 2008)

• Vastaliikkeenä kaupungistumiselle maaseutu kasvattaa suosiotaan – samalla kasvaa myös kansallisromantiikan ja perinteiden arvostus. (Heinonen 2011)

15/30 researcH NCC suomen asuntomessut boardman Talentum eventsASumisen tulevaisuus

Ympäristötietoisuus yleistyy

• Ympäristötietoisuus on muuttumassa pienten edelläkävijäryhmien kulttuurista osaksi vallitsevaa yleiskulttuuria. Samalla paineet niin yhdyskuntarakenteiden kuin asuntojen ekologisesti kestävään suunnitteluun ja rakentamiseen ovat voimistuneet. (Heinonen 2011)

Teknologian kehitys ja digitalisaatio

• Tuotteisiin ja tiloihin tulee uusia teknologisia ratkaisuja niin, että asukkaalle jää enemmän vapauksia asumiseen (Rönkä 2005) - esim. älytalot, joissa teknologia on kaikkialla läsnä (ns. ubiikki tai jokapaikan teknologia) ja tukee asumista (Heinonen 2011).

8

A*'-"*),

megatrenditGlobalisoituminen

• Kansainväliset asuntojen suuromistajat tulevat suomalaisille asuntomarkkinoille kuten liikekiinteistöjen puolella on tapahtunut. (Rönkä 2005)

• Suomalaiset ovat kiertäneet ja nähneet laajasti kansainvälistä asumista. Brysselistä Kirkkonummelle muuttava haluaa samalla tavalla hoidetun pientalopihan ja lumityöt. (Rönkä 2005)

• Globalisoitunut talous muuttaa myös elämisen vuorokausirytmejä ja läpi vuorokauden joka viikonpäivä auki oleville palveluille tarve lisääntyy. (Rönkä 2005)


Suomen väestö ikääntyy

• Suomalaisten eliniän pitenemisellä ja ikääntyneiden osuuden kasvulla on tärkeitä seuraksia asumisen näkökulmasta (Juntto 2008). Tämä edellyttää monenlaisia palveluja ja asuntosuunnitteluun liittyviä ratkaisuja. (Heinonen 2011)

• Eläkeikäisten määrä kaksinkertaistuu lähivuosikymmeninä. (Juntto 2008)

• Väestörakenteen muutos ja ikääntyminen lisäävät yksin asumista. (Juntto 2008)

• Trendi nostaa entisestään asumisen laatutasovaatimuksia. Etenkin maksukykyiset seniorit osaavat vaatia palveluja ja myös maksaa niistä. (Rönkä 2005)

9

A*'-"*),

megatrenditTietoyhteiskunnasta elämysyhteiskuntaan• Hannu Kytö 2010: Tavaroiden kulutuksesta siirrytään

elämyksellisyyteen ja kokemuksellisuuteen.

• Yksilölliset elämäntavat ja arvot ja harrastukset korostuvat; asumisella voidaan ilmentää elämäntapaa ja omaa identiteettiä

• Elämyksiä haetaan asumiseen liittyen hiljaisuudesta ja rauhasta (vrt. slow living) sekä puhtaasta ympäristöstä ja puhtaasta ruoasta, mutta toisaalta myös kaupunkien tapahtumarikkaasta elämästä.

• Yhteiskunnan epävarmuuksien lisääntyminen vahvistaa koti- ja perhekeskeisyyttä ja turvallisen asumisen arvostus kasvaa


Suomi monikulttuuristuu

• Suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi tulevaisuudessa. Maahanmuuttajataustan omaavien osuus on kasvanut Suomessa 1990-luvulta, kasvu näyttää jatkuvan tulevaisuudessakin.

• Maahanmuuttajien kotitaloudet, perhemalli, resurssit, asumistarpeet ja mieltymykset ovat osin erilaiset verrattuna suomalaisperäiseen väestöön, mutta myös keskenään. Maahanmuuttajaperheissä esim. lapsia on enemmän ja myös muita sukulaisia voi asua perheen kanssa. Toisilla maahanmuuttajaryhmillä kuten venäläisillä ja virolaisilla perhemalli on melko samanlainen kuin suomalaisilla.

• Maahanmuuton syyt ovat erilaiset samoin muuttajien resurssit sen mukaan, kuuluvatko maahanmuuttajat kansainvälisten eksperttien eliittiin vai ovatko he köyhistä maista lähteneitä pakolaisia.

• Maahanmuuttajien muutot keskittyvät kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin. Siellä he voivat olla huomattava uusien asunnon tarvitsijoiden ryhmä, jolla on valtaväestöstä poikkeavia asumistarpeita.

Lä!"#: A$$#%& J'$(() (2008): A*'+&*#$ +''(, -. ('%#v.&*''*. R./#$$#(.r/.*(#%'.

10

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...asumisen trendEJÄ

TRENDEJÄ

Yksilöllinen yhteisöllisyys

Sisustus- ja remontointibuumi jatkuu

Pienet kotitaloudet yleistyvät

Perhemuodot monipuolistuvat

Suomalaisen asumisen erilaistuminen

Monipaikka-asuminen yleistyy

Hidas asuminen (slow housing)

Kodin turvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaa

Tyytymättömyyttä suomalaiseen asuntotarjontaan

Asumisen vaatimustaso nousee

PUUTARHAUNELMAT

ÄLYKODIT

MAALAISELÄMÄÄ KAUPUNGEISSA

YHDESSÄOLO

DOWN-SCALING

KÄSITYÖN JA PERINTEEN PALUU

energia kuluttajan valuuttana

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäSuomalaisen asumisen erilaistuminen

• Tulevaisuudessa väestölliset muutokset asettavat monia haasteita sekä tarjolla olevien asuntojen sijainnille, koolle että niiden suunnittelulle. (Juntto 2008)

• Elämäntapojen kasvava kirjo tuo lisää vaatimuksia asumisen erilaistumiselle ja asuntojen joustavalle käytölle. (Juntto 2008)

• Perheillä on esim. erilaiset tarpeet lasten iän mukaan. Samoin perheillä ja toisaalta sekä yksin että kaksin asuvilla on erilaisia tarpeita. (Juntto 2008)

• Asuntotarjonta Suomessa on teknisesti laadukasta, mutta erilaistumatonta. Asuntotuotannon haasteina asuntojen koon kasvattaminen ja muunneltavuuden lisääminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja elämäntyylien parempi huomiointi. (Pirinen 2010)

• Tuloerot Suomessa kasvavat tulevaisuudessa, mikä erilaistamisen lisäksi myös eriarvoistaa asumista. Esim. omakotiasuminen on muuttunut 1990-luvun alusta selvemmin hyvätuloisten ja varakkaiden laadukkaaksi asumismuodoksi. (Juntto 2008)


Perhemuodot monipuolistuvat

• Perhemuodot ovat monipuolistuneet Suomessa merkittävästi. Suomi sijoittuu esimerkiksi EU-vertailuissa perhemuotojen suhteen vähemmän perinteisten maiden joukkoon. Suomessa myös erotaan paljon. Perheen koko voi esim. vaihdella yhdestä yhdeksään uusperheiden kokoontuessa. (Juntto 2008)

• Tulevaisuuden asuntoratkaisuille uusperheet samoin kuin yksinhuoltajatkin asettavat omat haasteensa. Miten lapsille saadaan riittävät tilat kahteen kotiin? Tämä edellyttää asuntoratkaisulta kekseliäisyyttä ja säästeliästä tilan käyttöä (Juntto 2008), sekä joustavuutta ja muunneltavuutta. (Heinonen 2010)

12

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäPienet kotitaloudet yleistyvät

• Pienten asuntokuntien - varsinkin yksin asumisen - yleistyminen on ollut pitkään jatkuva, taloudelliseen kasvuun rinnastuva trendi. Sama suunta näyttää myös leimaavan tulevaisuutta. Vuonna 2007 suuri enemmistö eli 73 prosenttia kaikista asuntokunnista oli yhden ja kahden henkilön talouksia. (Juntto 2008)

• Suomessa on muihin EU-maihin verrattuna paljon yksin asuvia samoin kuin muissakin Pohjoismaissa. Vuonna 2003 meillä oli yksin asuvia EU-maista toiseksi eniten Ruotsin jälkeen. Yksinasuvien määrän lisäys on ollut Suomessa poikkeuksellisen suuri. Muita pieniä talouksia eli kahden henkilön talouksia Suomessa on samoin muita EU-maita enemmän. (Housing Statistics in the European Union.)


Monipaikka-asuminen yleistyy

• Suomalaiset asuvat yhä useammassa paikassa vuoden mittaan tai elinkaarensa aikana. Perinteisen kesämökkiasumisen rinnalle saattaa nousta malli, jossa kesäasunto varustetaan ympärivuotiseen käyttöön ja kaupunkiasunnoksi riittää pienempi kakkosasunto.

• Eläkeläiset, tietotyöläiset tai muut nomadityöntekijät samoin kuin nuoret opiskelijat saattavat myös viettää pidempiä jaksoja ulkomailla.

• Asuminen muotoutuu yhä enemmän mobiilin elämysyhteiskunnan tarpeisiin. Nuorten, monipaikkaisten diginatiivien myötä voi vahvistua malli, jossa urbaaniasuminen koostuu useista kaupunkiasumisen etapeista, vuokra-asunnoista ja yhteisöasumisen muodoista, mihin liittyy julkisen tilan olohuoneiden monipuolinen hyödyntäminen.

Lä!"#: H#&$)$#$ & R')(*.%.&$#$ (2011): A*'+&*#$ ('%#v.&*''* 0#(#&"#$ 1ä&v&%%ä.

13

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäTyytymättömyyttä suomalaiseen asuntotarjontaan• Tyytymättömyys asumisen laatuun ja hintaan Suomessa on

tullut esiin esimerkiksi Urban Audit II/2007-raportissa. Sen mukaan suomalaiset olivat melko tai hyvin tyytyväisiä moniin elinympäristönsä osatekijöihin kuten kulttuuripalveluihin, julkiseen liikenteeseen, kouluihin ja viheralueisiin. Mutta kysyttäessä, onko helppoa löytää hyvä asunto kohtuuhinnalla, Helsinki sijoittui kahdeksanneksi huonoimmaksi. Vain alle kymmenen prosenttia helsinkiläisistä vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväinen asuntotarjontaan. Helsinkiä huonommin sijoittuivat Pariisi, Luxemburg, Dublin, Bukarest, Rooma ja Tukholma. (Helsinki Quarterly 3/07.) (Juntto 2008)

• Monista näistä kaupungeista hintataso on karannut käsistä viime vuosina. (Juntto 2008)


Asumisen vaatimustaso nousee

• Kulutustaso ja myös asumisen vaatimustaso on noussut merkittävästi. Yleinen vaurastuminen ja kulutustason nousu asettavat haasteita asuntokannan korjaamiselle ja uusimiselle, varusteille ja laitteille.

• Reaalitulojen kehityksen on todettu hyvin ennakoivan asuntokysyntää ja asuntokauppojen määrää. Pitkän aikavälin kehitys kertoo yhteiskunnan vaurastumisesta ja teollistumisesta. (Juntto 2008)

14

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäKodin turvallisuusratkaisujen kysyntä kasvaa• Tutkimusten mukaan kodin turvallisuuteen liittyvät tekniset

ratkaisut kiinnostavat kuluttajia. (Heinonen 2008; Koistinen 2008). Mm. rikollisuuden kasvun, yhteiskunnan eriarvoistumisen ja syrjäytymiskehityksen vuoksi turvallisuus- ja valvontateknologian kysyntä kasvaa. (Nurmi et al. 2010; Friedewald & Da Costa 2003)

• Tutkimusten mukaan turvallisuusalalle ennakoidaan globaalisti noin 8 % vuosittaista kasvua (ks. kuvio).


28.9.2010

0

50

100

150

200

250

300

2007 2008E 2009E 2010E 2011E 2012E

liike

vaih

to (m

rd. d

olla

ria) Bi ometr i cs

Sensors

Ri s k Mi ti ga ti on

Phys i ca l

Al a rms

Gua rds

IT Secur i ty

O ther

Lähde: Ruttenbur (2008) Security and safety industry report (July 8 2008). Morgan Keegan & Co.

Turvallisuusalalle ennakoidaan globaalisti noin 8 % vuosittaista kasvua

Lä!"#: T'rv.%%&*''*.%.$ ('%#v.&*''* – .%.*(. +#$#*(2*(#/3ä *')+.%.&*2r&(2/*&%%#?

T'rv.%%&*''*+#**'(, 8.9.2010, T.+1#r# T'(/3. E3. K'1&, VTT

15

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäSisustus- ja remontointibuumi jatkuu

• Epävarmuus tulevaisuudesta ja kielteiset tapahtumat (esim. terrori-iskut, tsunamit, mellakat yms.) lisäävät kotikeskeisyyttä ja kodin roolia turvapaikkana - ja sitä kautta mm. sisustamisen ja remontoimisen suosiota. (Nurmi et al. 2010)

Hidas asuminen (slow housing) • Merkittävänä asumiseen vaikuttavana trendinä pidetään

ihmisten halua tehdä asumisesta rentouttavaa ja hoivaavaa vastapainoksi työelämän hektisyydelle ja tuottavuuden tehostamispaineille. (Nurmi et al. 2010)

• Kotiin on myös tuotu paljon toimintaa – on etätyöpisteitä, kotitoimistotiloja yms. asunnon sisällä. Tähän on syntymässä vastareaktio, jossa halutaan rauhoittaa koti sen alkuperäiseen tarkoitukseen: rentoutumiseen ja sosiaalisen yhdessäoloon. Sisustamisella, kodin sijainnilla ja erilaisilla ratkaisuilla tuetaan rauhallista, laadukasta ja tasapainoista asumista. (Heinonen 2010)


PUUTARHAUNELMAT

• Maailman johtaviin ulkotyövälineiden valmistajiin kuuluvan Husqvarnan teettämän tutkimuksen mukaan puutarhanhoito kiinnostaa ihmisiä enenevässä määrin ympäri maailman.

• Puutarhanhoidon suosion syyt vaihtelevat maittain, mutta yhteisiä nimittäjiä ovat mm. taloudellinen epävarmuus taantuman keskellä, huoli luonnosta sekä kiireinen elämänrytmi.

• Ihmiset hakevat puutarhoistaan edullisempaa ja turvallisempaa ravintoa, rauhaa ja virikkeitä.

• Tutkimusraportin on Husqvarnalle koostanut The Future Laboratory. Raporttia varten haastateltiin yli 6000:a puutarhuria Pohjoismaissa, Englannissa, Ranskassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Lä!"#: H'*qv.r$., G.r"#$ Tr#$"* R#1)r( (2009)

16

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäMAALAISELÄMÄÄ KAUPUNGISSA

• Yhä useampi suuntaa asumaan suurkaupunkiin, mutta samanaikaisesti moni vieroksuu tätä kehitystä. Kaupunkiasumiseen tuodaan mahdollisimman paljon maalaiselämän tuntua muun muassa materiaalivalinnoilla (esim. luonnolliset materiaalit), kasveilla ja koristeilla. Tämä merkitsee erityisesti puun käytön lisääntymistä rakentamisessa.


YHDESSÄOLO

• Epävakaassa ja muuttuvassa maailmassa kaivataan turvaa ja läheisyyttä. Lähes yhdeksän kymmenestä sanoo kodin olevan paikka, jossa tuntee olevansa turvassa. Kolme neljäsosaa vastanneista sanoo myös kodin olevan ensisijaisesti paikka, jossa voi olla lähellä perhettä ja ystäviä.

• Keittiöstä on muodostumassa yhdessäolon keskus. Jokakoti.fi:n julkaiseman tutkimuksen perusteella 50 % suomalaisista pitää keittiötä kodin tärkeimpänä tilana. Keittiö oli myös tämän tutkimuksen useimmin mainittu yksittäinen tila ja siten kodin tärkein tila.

Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.

17

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäÄLYkodit

• Internetin hyödyntäminen laajentuu tietokoneesta ja puhelimesta televisioon, jääkaappiin ja lämmitykseen. Tekniikkaa voidaan käyttää energian-, tilan- ja ajansäästöön. Esimerkiksi tv-valmistaja Samsung on ilmoittanut suunnittelevansa älyikkunaa, joka yhdistää tv:n läpinäkyvään ikkunaan.

• ”The Internet of Things”

• Yksi keskeisimmistä älyteknologian ajureista kotona on tarve säästää energiaa ja pyrkimys ekologisen jalanjäljen pienentämiseen.

• Älyteknologian käyttö Suomessa liittyy erityisesti lämmityksen ohjaukseen ja sitä kautta energiansäästöön. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta näkee ympäristöystävällisyyden merkittävänä asuinalueen ja asunnonvalintakriteerinä, vaikka ne eivät viime kädessä olisikaan ratkaisevia kriteerejä valinnoissa.


DOWNSCALING

• Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin on maailmanlaajuinen jatkuva trendi, joka tulee kasvamaan myös jatkossa. Kaupunkien kasvu asettaa vaatimuksia tiiviimpiin ja tehokkaampiin asumisratkaisuihin. Nouseva maan hinta lisää asumistiheyttä ja pienentää asuntojen keskikokoa taajamissa. Pienenevä asuntojen keskikoko synnyttää uusia arkkitehtonisia ratkaisuja, jotka korostavat valoisuutta, energiasäästöä ja tilojen toimivuutta.

VALO JA MAISEMALLISUUS

• Värit ja kuosit saattavat muuttua, mutta valo on ja pysyy. Kuusi kymmenestä vastanneesta on sitä mieltä, että valo on kodin viihtyvyyden kannalta ratkaiseva tekijä. Tämä tarkoittaa suurempia ikkunoita yhä pienemmissä asunnoissa, mikä puolestaan lisää uusien nykyistä merkittävästi valoisampien, mutta samalla energiatehokkaampien ikkunaratkaisujen kysyntää.

Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.

18

T'&+"-'+*"**# &',,"*&)&&'.#

asumisen trendejäKÄSITYÖN JA PERINTEEN PALUU

• Kaupallistuneessa maailmassa on alettu etsiä asioita, jotka mielletään aidoiksi. Tämä näkyy käsityön ja perinteiden paluuna koteihin ja kodin suunnitteluun.

• Vanhan ja uuden yhdistäminen. Joka kolmas suomalainen hankkisi mieluiten vanhan kunnostettavan kodin uuden sijaan.

energia kuluttajan valuuttana:• Pohjoismaissa raha ei ole enää se ainoa ja tärkein valuutta,

josta koetaan puutetta – merkittävää on myös ajan ja energian riittämättömyys.


Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.

Lä!"#: B&4 Dr#.+* - S+.%% S1.5#* (2012). I//'$. '$#%+./)"&$ #(*&+&*##$.

!!!

Tiivituote Oy Konikuja 7 85800 Haapajärvi Puh. 020 7690 111 Faksi 020 7690 110 www.tiivi.fi

6

''

"#$%!A'!B(75(*2,%%3%*20-+!/#3#00%5*-+!/%*6%%,%0!%2*%0!*/=.17,*00=*+'!'

!"#$%&'G')'H/B'=-BAACC$')'I!+#'J$A#"$#A'.K'!+&$5,I'!=@,-1@-,)@'EFQAF@,0/)@-@'.22C-@,??',)-,4>4@--+,2'C2'3?E-.)/-+,2',-.-*)+)44@D'C00>2233))@'C2'.0//),F>+--@. (->@))>>22'*4)A22@'>0F,,00'-@-17)2@[D',).2@['C2'2C2@+00+,QQ@# H+)/-1>)>+)',*[*2./)+,2C2'92/+?@7'4@')./4),,2@?,'+??@@),,-.-*2@+2'0.F)>>?@22D'C4>2'

FEA)+,00',*S@'.03)@0>F*00@')>>?@22@#'!V>+)'>-+>-)+)//)+,0'0.F,->@4.47)2@'>0F,Q@'2C?1-)+,2'>4,4@2'4@',21*-'+00+,00'-@-17)22'C2'

3F1>)/F+'->4.47)+-@'[email protected]@'3)-@-@,0/)+--@#'`.F,->@4.47)2@'>0F,,Q'9?4/-++2'.)),,FF'-1),F)+-+,)'.0//),F>+-@'4EC2?>+--@'C2'

+),0'>2?,,2'-@-17)2@+00+,QQ@#'B2EA->+2@'>F//-@-+,0'+?4/2.2)+-+,2'@0>--'F/301)+,QF+,0*0..)+FFA-@'/-1>),,0*0@0'

2+?)@2.?--@'C2'2+?@@4@*2.)@,2>1),--1)@0D'*2)>>2'@-'-)*0,'*))/-*2)E--++2'4.)+)>22@'12,>2)+-*)2'>1),--1-C0'*2.)@@4)++2#'

))1-.(*)40)0'2%('$*)05##(/&&+(/)N2341,,))@'>44,,?C-@'K'!!!'*2+,2?>+-@'34EC2.,2'>2,-741)+4),))@'-1)'3-1+44@2..)+??>+)2'C2'E-)A0@'+?E,2?,?/)+-@+2'>4,))@#''

'

@.A&$&'.$'/&$$4$&'(0..-'1FE/0..-'>4,)'4@'3FE0'32)>>2D'C4>2'+?4C-.--'-30*21/2.,2'F/301)+,Q.,0#'NFE/0'-A?+,22',FF3)..)+,0'+?4/2.2)+,2'

>4A)@4/)+,2C22'C2'+))E-@'>??.??'O$'314+-@,,)2')E/)+)+,0D'C4,>2'4*2,'?+-)//),-@'+F@,F@--,'$![',2)'O![.?*?..2#'X@-./2>4,)2'

>?*2)..22@'+-?122*2+,)S';M2.4)+2D'.0//)@D'2*4)@D'/4A-1@)'C2'3)-@)'3??,21E2;#!!<44/4&$#$'W2.2,'/22++2'C2'>0A-,'/?..2++2'<'>4,)'4@',01>-0#'(0/0')E/)+,FF33)'4@'?+-)//),-@'+F@,F@F,'$![',2)'O![.?*?..2D'C2'1FE/00@'>??.??'

K$'314+-@,,)2')E/)+)+,0#';U)>-2'-.0/[email protected],?'.QF,FF'/22+-?A?.,2#;'

!!4/.:%#//&$#$'N2E2@',?E.22/)@-@'4@'+F@,)0a'(0E0@'1FE/00@'>??.??'@4)@'>4./2+4+2')E/)+)+,0D'C2'E-'4*2,'?+-)//),-@'+F@,F@--,']![.?*?..2#'

b-)..-'?@-./)-@'>4,)'4@';-@-17)2,-E4>2+D'>4A)>2+D',).2*2D'.0//)@D',?1*2..)@-@'C2'/)-.-..00@'/22+-?A?..2#;''

'

19

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...POHJOISMAALAISIA asumisen TYYLEJÄ

KOTINI ON LINNANI: Ko# on pyhä paikka, joka suojelee epävarmalta ympäristöltä. Ryhmä edustaa tyypillistä suomalaista kodinomistajaa ja siihen kuuluvat ovat useimmiten syntyneet 50-‐ tai 60-‐luvulla. Unelmako# on: ”Valoisa, lämmin, avoin, moderni ja pieni puutarha”.

MAALAINEN: Jalat maassa ja kädet mullassa – ko# on tärkeä. Tämä ihmistyyppi on useimmiten syntynyt 50-‐ tai 60-‐luvulla. ”Oikea elämänlaatu löytyy maaseudulta.”

TALOUDELLINEN: Rahan tuhlaaminen on syn#ä! Tähän ryhmään kuuluvat ovat useimmiten syntyneet 40-‐luvulla. Heille unelmien ko# on ”energiatehokas, kodikas, #lava, lämmin, turvallinen ja mielellään maaseudulla.”

SOSIAALINEN KERÄILIJÄ: Minun ko#ni on sinun ko#si – tervetuloa sisään, sanoo tähän ryhmään kuuluvat, jotka ovat useimmiten syntyneet 50-‐ tai 60-‐luvulla. Unelmien ko# on: ”Helppo pitää siis#nä, valoisa, mukavalla alueella ja ystävälliset naapurit”.

STATUKSEN ETSIJÄ: Statuksen etsijä löytää jonain päivänä unelmako#nsa. Tämä on yleensä syntynyt 70-‐luvulla. Unelmien ko#: ”Hyvä sijain#, juuri remontoitu, uusia kodinkoneita, kylpyamme, parveke, korkea huonekorkeus”.

HUOLETON: Elämässä on paljon asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin täydellinen ko#. Tähän kategoriaan kuuluvat ovat yleensä syntyneet 50-‐ tai 60-‐luvulla. Heille unelmien ko# on ”puhdas, hieno, eikä liikaa tavaroita. Kaikella on paikkansa”.

ASIANTUNTIJA: Tämä asiantunteva trendseOeri etsii alituises# täydellistä ko#a. Hän on useimmiten syntynyt 70-‐luvulla. Unelmako#a kuvaillaan näin: ”Herään valoisasta kodista jossa on ikkunat kadulle. Kalusteeni ovat tyylipuhtaita, ja valaistusta voi säädellä. On tärkeää, eOä keiPö on moderni ja inspiroiva. Ko#ni tulee olla moderni, sen on reagoitava ilmastoon.

Lä(0.: B"1 Dr.)#& - S#)-- S/)2.& (2012). I**%,) %,.-#)*!0", .$&"#"&..,.

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...POHJOISMAALAISIA asumisen TYYLEJÄ

Lä(0.: B"1 Dr.)#& - S#)-- S/)2.& (2012). I**%,) %,.-#)*!0", .$&"#"&..,.

!!!

Tiivituote Oy Konikuja 7 85800 Haapajärvi Puh. 020 7690 111 Faksi 020 7690 110 www.tiivi.fi

7

''''L.,&44/&$#$'=#"-&/&8-'R)@?@'>4,)@)'4@'+)@?@'>4,)+)'<',-1*-,?.42'+)+00@D'+2@44'C4>2'>4./2+'>4A)@4/)+,2C2#'(0E0@'1FE/00@'>??.?*2,'4*2,'?+-)//),-@'+F@,F@--,'$![',2)'O![.?*?..2#'X@-./)-@'>4,)'32.*-.--',)-,,F0',21>4),?+,2S';b-.334'3),00'+))+,)@0D'*2.4)+2D'/?>2*2..2'2.?--..2'C2'F+,0*0..)+-,'@223?1),;#''!LA4A:=,#$'#A,&8-'9,2,?>+-@'-,+)C0'+22,,22'4..2'-30*21/2'+)),0D'/),0'),+-'E2.?22'>4A).,22@D'/?,,2'C4@2)@'30)*0@0'E0@'.QF,00'4/2@'?@-./2>4,)@+2#'(0/0')E/)+,FF33)'4@'F.--@+0'+F@,F@F,'"![.?*?..2D'C2'1FE/00@'>??.??'%"'314+-@,)+,2')E/)+)+,0#'X@-./)-@'>4,)2'>?*2,22@'@0)@S';bF*0'+)C2)@,)D'C??1)'1-/4@,4),?D'??+)2'>4A)@>4@-),2D'>F.3F2//-D'321*->-D'>41>-2'E?4@->41>-?+;#''M:./#A.$'H.0/0++0'4@'32.C4@'2+)4),2D'C4,>2'4*2,',01>-0/3)0'>?)@',0FA-..)@-@'>4,)#'%%'314+-@,,)2')E/)+)+,0'>??.??',0E0@'>2,-741)22@D'C2'E-'4*2,'F.--@+0'+F@,F@--,'$![',2)'O![.?*?..2#'b-)..-'?@-./)-@'>4,)'4@';3?EA2+D'E)-@4D'-)>0'.))>22',2*214),2#'B2)>-..2'4@'32)>>2@+2;#'''N,&4$A:$A&84'(0/0'2+)2@,?@,-*2',1-@A+-,,-1)'-,+))'2.),?)+-+,)',0FA-..)+,0'>4,)2#'NFE/00@'.?>-?,??'&K'314+-@,,)2')E/)+)+,0D'C2'E-'4*2,'?+-)//),-@'+F@,F@--,'"![.?*?..2#'X@-./2>4,)2'>?*2)..22@',FF3)..)+-+,)'@0)@S';b-100@'*2.4)+2+,2'>4A)+,2'C4++2'4@')>>?@2,'>2A?..-#'B2.?+,--@)'4*2,',FF.)3?E,2),2D'C2'*2.2)+,?+,2'*4)'+00A-..0#'U@',01>-00D'-,,0'>-),,)Q'4@'/4A-1@)'C2')@+3)14)*2#'B4,)@)',?.--'4..2'/4A-1@)D''+-@'4@'1-274),2*2')./2+,44@#'''

''"#$%!C'!"()*+!5%!%2#,*2-+!%.//*0116*0'''b22+,2,-..?,'E-@>).Q,'+22,,2*2,'>??.?2'?+-2/322@'1FE/00@'/)+,0'C4E,?-@'21>>),FF33)-@'FE,-)++?//2'4@'F.)'&!!'J#'''))

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...SUOMALAISIA asumisen TYYLEJÄ

KOTIKESKEISET AKTIIVIT pyrkivät luomaan kodista viihtyisän ja koF on perheelle tärkeä. KoF nähdään paikkana, jota kuuluu huoltaa, kunnostaa ja uudistaa, vaikka koFin liiJyvät velvollisuudet tuntuisivatkin välillä raskailta.

NAUTISKELEVIEN SISUSTAJIEN koteihin tulee vain sellaisia tavaroita, joista asukkaat todella pitävät. Kodin on oltava paikka, jossa voi nauKa elämästä, sekä kodin ulkoasusta sinällään eJä akFviteeteista kotona. Luksuskin nähdään arkeen kuuluvana.

PERHEELLISET ARJEN ELÄJÄT eroavat ”KoFkeskeisistä akFiveista” sikäli, eJä heillä on vähemmän aikaa ja mielenkiintoa kodin sisustusratkaisuja kohtaan. Elämää sanelee lapsiperheen kiireinen arki, jolloin mielenkiinto kohdistuu sisustusasioissa lähinnä käytännöllisyyteen, joustavuuteen ja toimivuuteen. Kodin esineiden tulee olla kestäviä ja pestäviä.

BOHEEMEJA yhdistää se, eJä senhetkinen koF tuntuu ainakin jossain määrin väliaikaisratkaisulta, ja sisustushankinnat tehdään sitä silmälläpitäen. Vanhan ja uuden, ostetun ja löydetyn tai perityn tavaran yhdistely on boheemin sisustuksen idea.

Lä(0.: S),!#) M)13",.& 4,-),0 ') IRO R.&.)r2(: S%!#)-)",., *!$" -$%$*"#%&

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...

UNELMIEN KOTI

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTI• Suomalainen asumisen unelma on hyväkuntoinen

omakotitalo lähellä nykyistä asuinpaikkaa ja luonnon helmassa.

• Suuri osa suomalaisista kaipaa edelleen omakotitalon rauhaan. Lähes 60 % asuisi mieluiten omakotitalossa ja vain viidennes kerrostalossa.

• Uutena piirteenä nousi esille vanhan hyväkuntoisen asunnon kasvanut suosio uuden asunnon kustannuksella.

• Taloyhtiöiden ja asuntojen kuntoon kiinnitetään aiempaa tarkemmin huomiota.

• Unelma-asunto sijaitsee lähellä nykyistä kotia, jossa ympäristö koetaan turvalliseksi. Nykyistä asuinaluetta siis arvostetaan.


• Näköalat ovat kauniit ja avarat.

• Unelma sisältää lähikaupan, hyvät harrastusmahdollisuudet ja luonnon, etenkin veden, lähietäisyydellä. Kaupungin keskustan tavoittaminen kävelymatkan päässä on kasvattanut merkitystään, mutta edelleenkään yli puolelle vastaajista keskustan läheisyys ei ole merkittävä kriteeri.

• Pysäköintitilaa on oltava riittävästi ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä arvostetaan.

• Suomalaiset eivät edelleenkään unelmoi suurista pinta-aloista; asunnon kooksi haaveillaan edelleen eniten 101- 150 m2 (yli 40 prosenttia vastaajista) ja joka kolmannelle talouksista riittäisi 40-100 neliötä. Toisaalta yksinasujien määrä on noussut jo yli miljoonaan.

Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

24

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTIUnelma-kodissa on oma sauna, takka ja avara olohuone sekä riittävästi säilytystilaa.

• Tilojen muutosmahdollisuutta arvostetaan perinteistä ja selkeää huonejakoa enemmän.

• Erillisen keittiön tahtoo lähes 40% vastaajista.

• Keittiöön halutaan korkealaatuiset integroidut kalusteet.

• Olohuoneen merkitys on kasvanut.

• Varastointi- ja säilytystilan merkitys on suuri.

• Lämmitysmuodoista kaukolämpö on pitänyt pintansa halutuimpana muotona, mutta maalämmön osuus on kasvanut ja jo joka kolmas valitsisi maalämmön kotiinsa.


Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

Yhtenäistä tilaa ruuan-laittoon ja seurusteluun

Asunnon tilaratkaisut

2006

Tilaa yhdessäoloon ja seurusteluun (olohuone)

2006

Lasten leikki- ja harrastustilaa

2006

Lepotilaa (nukkumiseen) 2006

Tilaa musiikin ja elokuvien harrastamiseen/kuunteluun

2006

Etätyötilaa 2006

Rentoutumistilaa (takkahuone, viherhuone, mietiskelytilaa)

2006

Tilaa keräilyharrastukselle (kirjasto, antiikki, viinit)

2006

Askartelutila (puu-/keramiikkatyöt)

2006

Harrastustilaa(kuntosali, biljardi)

2006

Tilaa lemmikkieläinharras- tukselle (koirat, terraario)

2006

Virkistäytymistilaa (suuri kylpyhuone, saunaosasto)

2006

Tilaa kodinhoitoon (vaatehuolto)

2006

Tilaa pukeutumiseen ja vaatteiden säilyttämiseen

2006

Tilaa harrastusvälineiden ja ulkovaatteiden säilytykseen

2006

% vastaajista

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

Erillinen keittiö 200939

8466

8791

4637

8990

5242

3837

6863

2926

2925

2624

2925

8178

8381

8580

8078

25

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTI• Korkeat huoneet miellyttävät edelleen.

• Yksitasoinen tilaratkaisu, esteettömyys ja ekologisuus ovat tärkeitä.

• Sauna on erittäin tärkeä 63 prosentille vastaajista ja kohtalaisen tärkeä lähes yhdeksälle kymmenestä. Suomalaiset tahtovat siis edelleen saunoa, saunoa yksin ja silloin, kun aikataulu heille parhaiten sopii.

• Unelmakodin suuresta pihasta ollaan tinkimässä, eikä puutarhainnostus ole trendinä vahvistunut.

• Ekologisuus ja energiataloudellisuus on huimassa nousussa.

• Nykyaikaisia lämmönsäätelymahdollisuuksia ja huoneistokohtaista ilmanvaihtoa arvostetaan.


Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

Normaalia korkeampi huonekorkeus

Takka tai takkavaraus

Erillinen keittiö, jossa tilaa ruokapöydälle

Keittiö avautuu ruokailutilaan tai olohuoneeseen; avokeittiö

Keittiökalusteet erittäin korkeatasoisia

Päämakuuhuoneeseen kuuluu oma kylpyhuone

Asunnon ominaisuudetMiten hyvin seuraavat kuvaukset vastaavat näkemyksiäni unelma-asunnosta?

Päämakuuhuoneeseen kuuluu oma vaatehuone

Kylpyhuone suunniteltu virkistäytymistilaksi

Keittiön koneet integroitu

Perinteinen pohjaratkaisu,jossa selkeät huonejaot

Muunneltavat väliseinät, joilla asuintilat muutettavissa

Paljon avaraa yhtenäistä tilaa

Erittäin hyvinMelko hyvinKohtalaisestiHiemanEi ollenkaan

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2006

2006

2006

% vastaajista

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

7 24 259 354 29 228 37

8 25 249 34

4 12 496 2917 347 384

3 11 496 31

10 23 3012 2511 534 31

12 25 2615 22

6 17 359 335 20 299 37

6 17 349 34

2 18 365 3919 325 43

2 19 355 39

16 23 2019 2211 28 1817 26

15 24 1918 24

6 17 319 374 16 306 44

6 17 319 37

6 27 2012 355 30 1513 37

6 27 2111 35

6 27 2411 327 28 2510 30

10 33 1120 2612 35 922 22

7 28 1615 3410 31 1416 29

4 26 2511 345 28 2214 31

Asuntokohtainen sauna 20096 8 635 18

26

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTI• Ekologisuus ja energiataloudellisuus on huimassa

nousussa.

• Turvallisuus on tärkeää.

• Hyvää äänieristystä arvostetaan.

• Langattomien tekniikoiden yleistyessä kiinteiden internet-yhteyksien merkitys on vähentynyt.

• Talon sekä asunnon hyviä teknisiä ominaisuuksia arvostetaan korkealle.


Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

Paloturvallisuus ja murtosuojaus

Lapsiturvallisuus

Energiataloudellisuus

Suunniteltu ja rakennettu ekologiseksi

Nykyaikaiset lämmön- säätelymahdollisuudet

Hyvä äänieristys

Huoneisto-kohtainen koneellinen ilmanvaihto

Kiinteä Internetyhteys


2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

% vastaajista

6 572 3415 313 50

8 542 35

5 16 456 2825 277 365

6 19 396 30

12 432 427 4844

9 492 39

3 20 376 342 20 374 37

4 18 396 33

3 28 248 372 24 325 37

8 53389 4545

7 5634

8 592 316 6132

7 6031

3 14 535 252 19 355 39

18 456 274

27

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTI• Perinteinen rakennus valitaan yhä useammin kuin moderni

ja rakennusmateriaaliksi harkko, betoni tai tiili.

• Suomalaisten kuluttajien kiinnostus oman omaisuuden arvosta on kasvanut omistaja-asukkaiden taloyhtiöön kohdistuvan kiinnostuksen kautta.

• Taloyhtiön pitkän tähtäimen peruskorjaussuunnitelmaa arvostetaan korkealle.


Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

Taloyhtiön tai kiinteistön piha on suuri

Pihassa mahdollisuus harrastaa puutarhanhoitoa

Talo on moderni

Talo on perinteinen

Talon pääasiallinen rakennus- materiaali harkko, tiili tai betoni

Talon verhoilumateriaalina puu

Talossa on erityisen paljon ikkunoita tai suuret ikkunat

Pääsy asuntoon on esteetön ja liikkuminen asunnossa on helppoa

Liikuntarajoitteisuus on huomioitu asunnossa

Talon arkkitehtuuri on korkeatasoista

Taloyhtiössä pitkäntähtäimen suunnitelma peruskorjauksista

Talossa on riittävästi lämmintä varasto- ja harrastustilaa

Talo on ekologisesti rakennettu

Talo on tekniikaltaan edistyksellinen


2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2006

2006

2006

% vastaajista

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

3 20 327 382 16 335 44

4 23 287 38

15 21 2513 2621 2711 3110

15 20 2513 27

12 31 1518 2410 35 1118 26

12 33 1417 24

5 36 1313 333 38 1310 36

6 36 1412 32

9 31 2012 286 35 1711 31

9 31 2011 29

15 34 1318 219 39 1216 24

15 35 1118 21

2 24 288 382 25 239 41

2 25 269 38

5 22 2914 304 22 2613 35

5 21 3013 31

18 32 923 182 26 187 47

17 33 1021 19

7 29 2113 3017 36 819 20

8 28 2113 30

5 22 285 405 20 305 40

3 17 348 382 17 328 41

6 37 1313 312 33 199 37

3 26 229 403 25 229 41

28

Tä!!#",), %, *'%-#!#"*&),

UNELMIEN KOTI


Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Puurakenteinen omakotitalo mieluisin, puurakenteinen kerrostalo mieluisin yhteensä (1.-3. mieluisimmat yht.)

47Puukerrostalotutkimus 2012

33

16

16

12

9

3

3

2

2

2

2

10

19

16

13

18

10

6

3

3

1

1

5

11

16

15

10

15

11

5

6

1

4

47

46

47

41

37

29

21

10

11

5

7

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Puurakenteinen5omakotitalo

Tiilirakenteinen5kerrostaloasunto

Puurakenteinen5kerrostaloasunto

Betonirakenteinen5kerrostaloasunto

Tiilirakenteinen5omakotitalo

Sekarakenteinen5omakotitalo

Teräsrakenteinen5kerrostaloasunto

Betonirakenteinen5omakotitalo

Kevytharkkorakenteinen5omakotitalo

Jokin5muu

En5osaa5sanoa

Mieluisin 2.5mieluisin 3.5mieluisin

Mikäli voisitte muuttaa haluamallanne asuinalueella ja siellä olisi valittavana arkkitehtuuriltaan miellyttäviä, samanhintaisia asuntoja, minkä seuraavista valitsisitte kodiksenne?TOTAL (n=1017)

Lä!"#: P''/#rr,(.%)('(/&+'* 2012.

Suomalaisten mieluisin talotyyppi on puurakenteinen omakotitalo. Kerrostalon mieluisimmaksi vaihtoehdoksi ilmoittaneista useampi kuin joka kolmas sanoi puukerrostalon olevan kaikista paras vaihtoehto.

29

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...

KOTI JA YMPÄRISTÖ

asuinaluetoiveet• Yli puolet suomalaisista, 54 %, haluaisi asua

pientalovaltaisella alueella, kerrostalovaltaisella alueella 10 % ja ääripäissä lähes yhtä paljon eli keskustassa 17 % ja maaseudulla 18 %.

• Vastaajien nykyinen asuinalue on yhteydessä toivottuun asuinaluetyyppiin. Pientalovaltaisella alueella nyt asuvista 70 % haluaa asua pientalovaltaisella alueella, kerrostalovaltaisella alueella asuvista 47 % haluaa asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella.

• Mitä tiiviimpi on vastaajan nykyinen asuinalue, sitä tiiviimpi on myös toiveiden asuinalue. Kaikkein tiiveimmillä alueilla nyt asuvista jopa 63 % haluaa asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella. Myös suurissa keskuksissa keskusta- ja kerrostaloasuminen on toivottua.

• Väestöryhmistä keskusta-asumista toivovat muita enemmän nuoret, ikääntyneet, yksin asuvat ja autottomat. Kerrostalovaltaisen asumisen toiveet ovat yleisimpiä ikääntyneillä ja autottomilla. Pientalovaltaisella alueella haluavat asua erityisesti 30-39-vuotiaat ja lapsiperheet. Maaseudulle kaipaavat eniten 40-49-vuotiaat, pienten lasten perheet ja useamman auton perheet.


Lähellä nykyistä asuntoani

Hyvämaineisella alueella

Koulu ja päiväkoti lähellä

Pysäköintitilaa riittävästi

Kauppa kävelyetäisyydellä

Hyvät joukkoliikenneyhteydet

Asunnon sijaintiMiten hyvin seuraavat kuvaukset vastaavat näkemyksiäni unelma-asunnosta?

Hyvät harrastusmahdollisuudet

Kaupungin keskusta kävelymatkan päässä

Asunto on veden äärellä (meri / järvi / joki)

Paljon luontoa ympärillä(metsä tai puisto)

Asunnosta on avarat näköalat


2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

2003

2006

% vastaajista

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

2009

18 18 2313 2811 22 2013 34

15 17 2711 30

19 18 308 2511 24 2710 28

22 19 298 22

4 16 376 375 24 239 39

5 17 376 35

8 22 2812 303 17 339 38

9 23 2712 29

8 19 3412 273 14 426 35

10 20 3212 26

3 26 229 4019 266 48

4 27 2110 38

34 21 923 1315 25 1721 22

32 22 1023 13

13 22 2317 255 22 2711 35

12 22 2714 25

3 15 368 3813 394 43

2 16 386 38

16 404 3914 434 38

9 503 378 4841

8 543 34

Lä!"#: H')$#&*()/#*/'* ”M&(#$ !.%'.&*&( .*'.? S')+.%.&*(#$ .*'+&*()&v##( 2009” -('(/&+'*.

31

asuinaluetoiveet


Lä!"#: S(r.$"#%% (2011). A*'/.*b.r)+#(r& 2010. A*'/.*/2*#%2 *')+.%.&*&*(. .*'&$2+1är&*(ö&*(ä.

79Suomen ympäristö 31 | 2011

Taulukko 13. Vastaajien osuus (%), jotka ovat maininneet asumistoi-veiden valintakriteerin.

Rauhallisuus, meluttomuus, ei lähinaapureita 38

Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet 28

Oma piha 23

Luonnonläheisyys 22

Vaivattomuus, helppohoitoisuus 16

Tilan tarve, asunnon riittävät tilat 15

Oma päätösvalta 15

Viihtyisyys 14

Sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) 12

Elämäntapa 11

Hyvät kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen yhteydet 11

Lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille 9

Lapsuuden ympäristö, sukujuuret 7

Turvallisuus 6

2

Terveellisyys, ilmanlaatu 1

Muu 13

Kuva 51. Vastaajien kolme tärkeintä syytä toivotun talotyypin ja asuinalueen valintaan.

0 50 100 150 200 250

Oma piha

Luonnonläheisyys

Vaivattomuus,helppohoitoisuus

Elämäntapa

Lapsiystävällisyys

Tilan tarve,asunnon riittävät tilat

Oma päätösvalta

Lapsuuden ympäristö,sukujuuret

Viihtyisyys

Turvallisuus

Terveellisyys, ilmanlaatu

Muu

kpl

1. syy 2. syy 3. syy

Rauhallisuus, meluttomuus,ei lähinaapureita

Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet

Sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset)

Hyvät kevyen taijoukkoliikenteen yhteydet

Ekologisuus, energiatehokkuus,ympäristöystävällisyys

9.4 Asumistoiveiden valintakriteerit

Valintakriteerit

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkein-tä talotyyppi- ja asuinaluetoiveisiin vaikuttanutta syytä. Syyt talotyypin ja asuinalueen valintaan ky-syttiin samassa kysymyksessä. Valmiita vastaus-vaihtoehtoja ei annettu, mutta vastaukset koodat-tiin ennalta määriteltyihin luokkiin.

Ylivoimaisesti useimmin mainittu syy toivotun talotyypin ja asuinalueen valintaan on rauhallisuus (taulukko 13, kuva 51). Tähän luokkaan koodattiin myös mm. maininnat meluttomuudesta ja ettei ole lähinaapureita. Seuraavaksi tärkeimpiä valintakri-teereitä ovat palvelujen saatavuus tai harrastus-mahdollisuudet, oma piha sekä luonnonläheisyys. Asumisen vaivattomuus ja helppohoitoisuus on kriteerinä viidennellä sijalla. Kaikissa maininnois-sa yhteensä seuraavana tulevat tilan tarve ja oma päätösvalta, mutta jos tarkastellaan ensimmäisenä mainittua kriteeriä, näiden ohi nousevat elämänta-pa ja lapsiystävällisyys. Ensimmäisissä kriteereissä näkyvät myös lapsuuden ympäristö ja sukujuuret, kolmansissa kriteereissä taas viihtyisyys nousee korkealle. Jonkun verran mainintoja saavat myös sosiaaliset kontaktit sekä hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet.

Sen sijaan turvallisuus, terveellisyys ja ekolo-gisuus saavat hyvin vähän mainintoja asumisen valintakriteereinä. Turvallisuutta ja terveellisyyttä

pidetään suomalaisilla asuinalueilla ehkä itsestään-selvyytenä. Ekologiset kriteerit taas eivät ole nous-seet vielä merkittäviksi asumisvalinnoissa lukuun ottamatta joukkoliikenteen merkitystä (ks. luku 8). 'Muu' -luokan yleisimpiä vastauksia ovat sopiva hintataso, taloudellisuus, sijainti, ulkoilumahdol-lisuudet sekä koulun tai työpaikan läheisyys.

Vuoden 2004 kyselyyn verrattuna viisi tärkeintä kriteeriä ovat edelleen samassa järjestyksessä. Sen sijaan tilan tarpeen, oman päätösvallan, viihtyisyy-den ja sosiaalisten kontaktien merkitys on noussut, kun taas elämäntavan, lapsiystävällisyyden ja lap-suuden ympäristön merkitys on laskenut. Vuonna 1998 kysymystä ei kysytty.

Asumistoiveiden valintakriteereissä on jonkin verran eroja eri väestöryhmien välillä. Rauhalli-suutta kaipaavat yllättäen eniten 20-29-vuotiaat.

79Suomen ympäristö 31 | 2011

Taulukko 13. Vastaajien osuus (%), jotka ovat maininneet asumistoi-veiden valintakriteerin.

Rauhallisuus, meluttomuus, ei lähinaapureita 38

Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet 28

Oma piha 23

Luonnonläheisyys 22

Vaivattomuus, helppohoitoisuus 16

Tilan tarve, asunnon riittävät tilat 15

Oma päätösvalta 15

Viihtyisyys 14

Sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset) 12

Elämäntapa 11

Hyvät kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen yhteydet 11

Lapsiystävällisyys, hyvä kasvuympäristö lapsille 9

Lapsuuden ympäristö, sukujuuret 7

Turvallisuus 6

2

Terveellisyys, ilmanlaatu 1

Muu 13

Kuva 51. Vastaajien kolme tärkeintä syytä toivotun talotyypin ja asuinalueen valintaan.

0 50 100 150 200 250

Oma piha

Luonnonläheisyys

Vaivattomuus,helppohoitoisuus

Elämäntapa

Lapsiystävällisyys

Tilan tarve,asunnon riittävät tilat

Oma päätösvalta

Lapsuuden ympäristö,sukujuuret

Viihtyisyys

Turvallisuus

Terveellisyys, ilmanlaatu

Muu

kpl

1. syy 2. syy 3. syy

Rauhallisuus, meluttomuus,ei lähinaapureita

Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet

Sosiaaliset kontaktit (naapurit, ystävät, sukulaiset)

Hyvät kevyen taijoukkoliikenteen yhteydet

Ekologisuus, energiatehokkuus,ympäristöystävällisyys

9.4 Asumistoiveiden valintakriteerit

Valintakriteerit

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkein-tä talotyyppi- ja asuinaluetoiveisiin vaikuttanutta syytä. Syyt talotyypin ja asuinalueen valintaan ky-syttiin samassa kysymyksessä. Valmiita vastaus-vaihtoehtoja ei annettu, mutta vastaukset koodat-tiin ennalta määriteltyihin luokkiin.

Ylivoimaisesti useimmin mainittu syy toivotun talotyypin ja asuinalueen valintaan on rauhallisuus (taulukko 13, kuva 51). Tähän luokkaan koodattiin myös mm. maininnat meluttomuudesta ja ettei ole lähinaapureita. Seuraavaksi tärkeimpiä valintakri-teereitä ovat palvelujen saatavuus tai harrastus-mahdollisuudet, oma piha sekä luonnonläheisyys. Asumisen vaivattomuus ja helppohoitoisuus on kriteerinä viidennellä sijalla. Kaikissa maininnois-sa yhteensä seuraavana tulevat tilan tarve ja oma päätösvalta, mutta jos tarkastellaan ensimmäisenä mainittua kriteeriä, näiden ohi nousevat elämänta-pa ja lapsiystävällisyys. Ensimmäisissä kriteereissä näkyvät myös lapsuuden ympäristö ja sukujuuret, kolmansissa kriteereissä taas viihtyisyys nousee korkealle. Jonkun verran mainintoja saavat myös sosiaaliset kontaktit sekä hyvät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet.

Sen sijaan turvallisuus, terveellisyys ja ekolo-gisuus saavat hyvin vähän mainintoja asumisen valintakriteereinä. Turvallisuutta ja terveellisyyttä

pidetään suomalaisilla asuinalueilla ehkä itsestään-selvyytenä. Ekologiset kriteerit taas eivät ole nous-seet vielä merkittäviksi asumisvalinnoissa lukuun ottamatta joukkoliikenteen merkitystä (ks. luku 8). 'Muu' -luokan yleisimpiä vastauksia ovat sopiva hintataso, taloudellisuus, sijainti, ulkoilumahdol-lisuudet sekä koulun tai työpaikan läheisyys.

Vuoden 2004 kyselyyn verrattuna viisi tärkeintä kriteeriä ovat edelleen samassa järjestyksessä. Sen sijaan tilan tarpeen, oman päätösvallan, viihtyisyy-den ja sosiaalisten kontaktien merkitys on noussut, kun taas elämäntavan, lapsiystävällisyyden ja lap-suuden ympäristön merkitys on laskenut. Vuonna 1998 kysymystä ei kysytty.

Asumistoiveiden valintakriteereissä on jonkin verran eroja eri väestöryhmien välillä. Rauhalli-suutta kaipaavat yllättäen eniten 20-29-vuotiaat.

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeintä talotyyppi- ja asuinaluetoiveisiin vaikuttanutta syytä. Syyt talotyypin ja asuinalueen valintaan kysyttiin samassa kysymyksessä.

32

YMPÄRISTÖ ja yHTEISÖLLISYYSSTATISTIIKKAA

• 37 % juttelee naapureidensa kanssa lähes päivittäin

• 15 % pelkää liikkua asuinalueella yksin iltaisin

• 50 % on tyytyväisiä mahdollisuuksiin osallistua asuinaluettaan koskevaan suunnitteluun

• 70 % on tyytyväisiä mahdollisuuksiin osallistua oman asuintalon ja pihan päätöksentekoon


YHTEISÖLLISYYDESTÄ

• Yhteisöllisyys asuinalueella lisää viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä muista ihmisistä ja yhteisestä ympäristöstä huolehtimista. Asuinalueen yhteisöllisyyttä indikoi esim. naapureiden kanssa juttelun yleisyys. Naapureiden kanssa jutellaan edelleen kohtalaisen usein, 37 % vastaajista juttelee naapureidensa kanssa lähes päivittäin ja 41 % vähintään viikoittain.

• Kaikkein tiiveimmät naapurussuhteet ovat pari- ja rivitaloissa asuvilla. Omakotitaloissa asuvatkin juttelevat enemmän naapureiden kanssa kuin kerrostaloissa asuvat. Vähiten naapureiden kanssa seurustelevat vuokra-asunnoissa sekä kaikkein tiiveimmillä asuinalueilla asuvat. Tutkimustenkaan mukaan hyvin tiivis rakentaminen ei edistä yhteisöllisyyttä, vaikka ihmiset ovatkin fyysisesti lähellä toisiaan (mm. Kyttä 2004; Horelli 1981). Vuokra- asunnoissa ja tiiveimmillä asuinalueilla asuvilla myös keskimääräinen asumisaika on lyhyempi kuin muilla, mikä vaikuttaa naapurikontaktien syntymiseen.

Lä!"#: S(r.$"#%% (2011). A*'/.*b.r)+#(r& 2010. A*'/.*/2*#%2 *')+.%.&*&*(. .*'&$2+1är&*(ö&*(ä.

K%&" .# /-$är"*&ö

33

Lä!"#: S(r.$"#%% (2011). A*'/.*b.r)+#(r& 2010. A*'/.*/2*#%2 *')+.%.&*&*(. .*'&$2+1är&*(ö&*(ä.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS


Lä!"#: S(r.$"#%% (2011). A*'/.*b.r)+#(r& 2010. A*'/.*/2*#%2 *')+.%.&*&*(. .*'&$2+1är&*(ö&*(ä.

K%&" .# /-$är"*&ö

STATISTIIKKAA

• 86 % pitäisi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa.

• 81 % pitäisi joukkoliikenneyhteyksiä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa.

• 71 % pitäisi työmatkan kestoa tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa.

• 54 % hyväksyy täydennysrakentamisen asuinalueella, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan.

• 30 %:lla hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat vaikuttaneet nykyisen asuinalueen valintaan.

• 25 % harkitsee auton käytön vähentämistä.

34

K%&" .# /-$är"*&ö

puutarhaUNELMATSkandinaavinen puutarhuri ...

• suhtautuu puutarhansa ulkonäköön ja hoitoon rennosti (46,5 % vastaajista). Ranskalaisista vain 6,3 % ilmoitti suhtautuvansa rennosti, valtaosa ranskalaisista oli erittäin sitoutunut puutarhanhoitoon (46 %).

• ikääntyy. Tulevaisuudessa hänen puutarhanhoitoonsa vaikuttaa eniten ikääntyminen (38,5 %).

• haluaa käyttää puutarhaansa vetäytymiseen ja rauhoittumiseen (59,5 %).


• ei anna teknologian kehityksen vaikuttaa puutarhurointiinsa (35,3 %). Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa teknologia nähdään keinona parempaan kasveista huolehtimiseen (41,7 % ja 40,1 %) ja Venäjällä teknologiasta haetaan myös tehokkuutta (41,4 %).

• ostaa uutta teknologiaa avuksi puutarhanhoitoon harvakseltaan (31,4 %), mutta kun hän ostaa, on listan kärjessä apuvälineet tuholaisten ja loiseläinten karkotukseen (27,1 %). Ranskassa puutarhateknologiaa ostettaisiin myös perheen ruokkimiseen (39,8 %) ja veden tuottamiseen (33,9 %).

Lä!"#: H'*qv.r$., G.r"#$ Tr#$"* R#1)r( (2009)

35

S%!#)-)"&.$ ') /%%$)r()• Plantagenin toteuJamassa Puutarhabarometrissä kysyKin helmikuussa 2012 yli 1 000 kuluJajalta Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa heidän mielipiteistään eri puutarhakysymyksissä. Lisäksi toteuteKin kahdeksan näiden maiden puutarha-‐asiantunFjoiden syvähaastaJelua.

• Vuoden 2012 puutarhabarometri osoiJaa, eJä suomalaisten mielenkiinto puutarhaa kohtaan on kasvanut huomaJavasF. Tutkimuksessa mukana olleista maista Suomessa on suurin kiinnostus puutarhaa kohtaan. • Barometrin mukaan yhdeksällä

kymmenestä on mahdollisuus kasvaJaa kasveja puutarhassa, parvekkeella tai terassilla.

• Suomen puutarhoihin on tullut hyödyn ja huvin rinnalle enFstä voimakkaammin kulutus, jonka mooJorina toimivat unelmat ja mielikuvat. Tämä vaaFi puutarhaan aina uuJa, kasveja, esineitä, muutoksia tai ainakin uuden suunniJelua koFsohvalla löhöten. (Lammi &Timonen 2008)

S%!#)-)"&") /%%$)r()"(),$."$)

IHANTEET 79

toiveet on alettu nähdä eri aikoina uudessa valos-sa. Myös puutarha-alan lehdillä, kuten Kotipuu-tarhalla, on tässä muutoksessa ollut oma osuu-tensa. (Lammi & Timonen 2007, 216.)

Puutarhaihanteiden ja kaupunkiasumisen konseptien kohtaaminen

Maailmansotien välisen ajan ihanteena oli vah-vasti kotitalouksien omavaraisuus. Monet va-listusjärjestöt, muun muassa Marttajärjestö, tu-kivat voimakkaasti omavaraisuuden ihannetta. (Heinonen 1998, 32–34; Ollila 1993, 124.) Anne Ollila (1993, 124) toteaa, että omavaraisuus oli nimen omaan naisten vastuulla, koska he huo-lehtivat ruokataloudesta, puutarhanhoidosta,

kankaiden kutomisesta ja muusta kotitalous-tuotannosta. Puutarha ja sen kasvimaa olivat osa omavaraisuuspyrkimystä ja perheen ruoka-huoltoa. Omavaraisuuden ihanne piti pintansa sotavuosina ja vielä sen jälkeenkin. Sotavuosina ja jälleenrakennuskaudella 1950-luvulla Koti-puutarha-lehti neuvoi hyötykasvien viljelyssä ja hedelmäpuiden hoidossa sekä kannusti vä-hemmän tunnettujen, kotipuutarhaan sopivien kasvien käyttöön. Viljelytaitojen lisäksi lehdessä annettiin säilöntä- ja ruokaohjeita. (Kotipuutar-ha 1946, 49–50, 109.)

Jälleenrakennuskaudella, 1940-luvun loppu-puoliskolla ja 1950-luvulla, Suomessa perustet-tiin maanhankintalain nojalla noin satatuhatta uutta pientilaa. Niin maaseudulla kuin kaupun-

Puutarhaihanne Hyötypuutarha Huvipuutarha Unelmapuutarha

Keskeiset piirteet Ruuantuotanto

Omavaraisuus

Työ

Niukkuuden voittaminen

Ravinnon monipuolistaminen

Siemenet, taimet

Puutarhaharrastaja on tuottaja

Lisätila lapsille

Oleskelu

Harrastukset, pelit

Luonnosta nauttiminen

Kasvun ihme (niin hyöty- kuin koristekasvien osalta)

Puutarhan rakentaminen: siihen liittyvät kulutustavarat

Puutarhaharrastaja on itsensä toteuttaja

Nautinto, erityisesti esteettiset nautinnot

Oleskelu, luonnosta nauttiminen

Kasvun ihme

Puutarha persoonallisuuden jatke

Puutarha vaatii yhä uutta: uusia kasveja, rakenteita, sisustuselementtejä

Puutarhaharrastaja rakentaa yhä uudelleen unelmiaan

Suomalaisen puutarhan ihanteet.

Lä!"#: M&$$. L.++& -. Pä&v& 0+)$#$: O+.$ 1''(.r!.$ +.$*&/)&(. – 1''(.r!.&!.$(#&"#$ -. .*'+&*/)$*#1(&#$ #r&2(2+&$#$ ()&*#$ +..&%+.$*)".$ -ä%/##$.

38

THE : FU

TURE : LA

BORATO

RY

36 : 37

Lähde: Husqvarna, Garden Trends Report (2009)

39

THE : FU

TURE : LA

BORATO

RY

THE FU

TURE O

F GARDENIN

G


40

THE : FU

TURE : LA

BORATO

RY

30 : 31


D"1"$))-",., *)"v.-+) -/%%$)r(%r"

• Nykyään Fetoa on saatavilla muutamalla hiiren klikkauksella keskustelupalstoilta, yhteisöistä ja blogeista. Myös puutarhurit jakavat Fetoa ja oppivat toisiltaan neFssä.

• NeFn avulla he ovat oppineet luomaan takapihalleen trooppisia puutarhoja kaukaisista lomamuistoista ja pitämään yllä historiallisia taitoja kuten mehiläisten kasvatusta.

• Jotkut kokeilevat myös eksooKsten hedelmien kasvatusta ja jakavat mehustus-‐ tai viinintekovinkkejä. Digitaalinen kaivelija etsii ja tutkii löytääkseen parhaat saatavana olevat tuoJeet puutarhaansa. He seuraavat kiinteäsF tuotearvosteluja ja keskustelevat tuoJeista verkossa.

• Heidän puutarhoissaan on puoliammaKlaisille tarkoiteJuja työkaluja, kuten hiljaisia ruohonleikkureita, jotka leikkaavat ruohon niin pieneksi silpuksi, eJä se maatuu nopeasF nurmikon lannoiJeeksi.

P5(ä$$ö," *)%/%,1"&&) -/%%$)r(%r"

• Suurissa kaupungeissa, joissa puutarhan pinta-‐ala on eriJäin rajallinen, voidaan nähdä ilmeinen tarve vetäytymiseen ja rentoutumiseen sopiville puutarhoille.

• Maksimoiden sen Flan, joka heillä on käytössään, kuten kaJoterassit tai parvekkeet, tämä puutarhurityyppi yhdistelee innovaFivista muotoilua ja teknologiaa luodakseen itselleen pyhätön pois kiireellisestä päiviJäisestä elämästä.

• Trendi on tulossa voimakkaasF esiin talousvaikeuksien uloJuessa kaikkialle maailmaan. PyhäJöni kaupungissa -‐puutarhuri etsii pakoa stressistä ja melusta ja koska heillä ei ole aikaa puutarhan ylläpitoon, he käyJävät mielellään roboKruohonleikkuria, joka sekä leikkaa nurmikon, eJä lataa akkunsa automaaKsesF. PUUTARHURITYYPIT Lä!"#: H'*qv.r$., G.r"#$ Tr#$"* R#1)r( (2009)

G!r"#$ Tr#$"% R#&'r( (2009)

T)*)"&", /.r%&)&"!"(", -/%%$)r(%r"

• Ihmiset haluavat käyJää puutarhaansa perheensä ruokkimiseen, energian ja veden säilömiseen sekä paikallisen ekosysteemin turvaamiseen. Tämä nouseva trendi näkyy mm. kasvaneena kiinnostuksena siirtolapuutarhatonJeihin.

• Takaisin perusasioihin -‐puutarhurit etsivät ympäristöystävällisiä apuvälineitä puutarhoihinsa, jotka auJavat heitä työskentelemään tehokkaammin. Tällainen on esimerkiksi täysin päästötön, akkukäyJöinen puutarhajyrsin, jolla voi muokata kasvimaan tai rikkaruohojen peiJämän nurmikkoalueen ilman päästöjä.

• Puutarhanhoidon lisääntynyt suosio näkyy myös Suomessa. Siirtolapuutarhoja kysytään pääkaupunkiseudulla jatkuvasF tarjontaa enemmän. (Sihteeri Maija Roinila Suomen Siirtolapuutarhaliitosta)

Nä5$ä, (5vä-$ä -/%%$)r(%r"

• OmakoFasujat ovat yhä imagoFetoisempia. He ajaJelevat, eJä heidän puutarhansa näyJäytyy heidän persoonallisuutensa jatkeena.

• Raja-‐aidat kodin huoneiden ja puutarhan välillä hämärtyvät. KäyJämällä moderneja valaistusratkaisuja, teknisiä innovaaFoita, kuten videotykkejä, langatonta verkkoteknologiaa sekä monikäyJöisiä huonekaluja, perinteinen puutarha muuntuu työskentelyyn ja rentoutumiseen soveltuvaksi Flaksi.

• Näytän hyvältä -‐puutarhuri on keskiJynyt esteFikkaan ja valitsee tuoJeita kuten ajeJava ruohonleikkuri, joka ei pelkästään anna ammaKmaista lopputulosta, vaan tekee myös vaikutuksen naapureihin. PUUTARHURITYYPIT Lä!"#: H'*qv.r$., G.r"#$ Tr#$"* R#1)r( (2009)

G!r"#$ Tr#$"% R#&'r( (2009)

O-.#)&&) !-.v), $%$*"#%*&., /.r%&$..--) ()(#!$.$$%,)...

älykäs KOTI

älykäs KOTIKoteihin ja asumiseen liittyvä älykkyys muodostuu ei pelkästään teknisistä laitteista, vaan siihen vaikuttavat myös muut asiat kuten:

• rakennusten muunneltavuus

• rakenteiden aktiivisuus (esimerkiksi automaatti-ikkunat ja ikkunanpesu)

• tila- ja energiajousto (esimerkiksi lämmityksen säätyminen ulkolämpötilan mukaan)

• rakenteiden ja toimintojen integroitavuus (esimerkiksi ilmanvaihto- ja sähkökanavana toimiva ontelovälipohja)

• vuorovaikutteisuus, turvallisuus, terveellisyys ja terapeuttisuus, viihtyvyys ja palvelevuus sekä taloudellisuus. (Lehto 2003; Alahuhta & Heinonen 2003)

Älykästä kotia on kuitenkin kehitetty varsin teknologialähtöisesti miettien, mikä on teknologisesti mahdollista, eikä sitä, mikä on inhimillisesti järkevää ja käyttäjäystävällistä.


• Älykkään kodin laitteiden ja tekniikoiden kirjo on laaja ja kasvaa koko ajan. Yhtenäisiä standardeja eri järjestelmille on jo olemassa, joskaan ei vielä riittävän kattavasti. Eri laitevalmistajat eivät vielä tee riittävästi yhteistyötä, jotta laitteiden yhteensopivuus olisi taattu. (Oikarinen 2004)

• Älykkäiden talojen automaatiossa ilmanvaihdon ja sisäilman säätöjärjestelmät houkuttelevat erilaisilla terveysvaikutuksillaan ja matalaenergiataloissa edistyksellisen säätöteknologian lisäksi uudenlaiset rakenteelliset ratkaisut tehostavat energiankulutusta (Oikarinen 2004).

• Matalaenergiatalojen rinnalla tulevaisuudessa on ns. plus energiataloja, jotka tuottavat niin paljon energiaa, että sitä jää oman käytön lisäksi vielä myytäväksi vaikka paikalliseen sähköverkkoon (Ahvenainen et al. 2009).

Lä!"#: N'r+& #( .%. (2010). Ub&(r#$"&( 2020: T'%#v.&*''"#$ 'b&(#/$)%)4&.(.

44

älykäs KOTIÄlykkäiden kotien infrastruktuuri on ehkä pisimmälle kehittynyt Etelä-Koreassa, missä hallitus on tukenut ubiikkikaupunkien rakentamista. Tähän kehitykseen on suunnattu merkittäviä taloudellisia investointeja ja sitä on myös edistetty lainsäädännöllä.

Monet älykodin sovellukset saattavat kuitenkin epäonnistua, jos ne eivät ota paremmin huomioon ihmisluonnon ominaisuuksia (Shin 2009). Etelä-Korean ubiikkikaupungit on suunniteltu teknologian tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta, eikä niinkään ihmisten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Menestyksellinen resepti ubiikkiteknologiaa hyödyntävän asumisen kehittämiseen lienee entistä tiiviimpi yhteistyö teknologian käyttäjien kanssa. Tulevaisuudessa kuluttajat haluavat entistä tiiviimmin osallistua kotinsa suunnitteluun rakennushankkeiden alusta lähtien. (Koistinen 2008; Shin 2009) Tämä on tarpeen, sillä erityisesti maailman suurkaupungeissa tullaan kuitenkin tulevaisuudessa etenemään kohti ubiikkiarkkitehtuuria (Choi & Grove, 2008).


Lä!"#: N'r+& #( .%. (2010). Ub&(r#$"&( 2020: T'%#v.&*''"#$ 'b&(#/$)%)4&.(.

45

O*# 2

digitaalinen ekskursio10 $%"-",&## + &'!)v#"*''(), +)"&&"ö

O*# 2

47

1

1. Tekstiviesteillä käyvä liesi

AGA iTotal Control on liesi, jota voidaan hallita tekstiviestien välityksellä kodin ulkopuolelta. Liettä voi hallinnoida tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Applikaation ulkoasu noudattelee fyysisen lieden hallintapaneelin ulkoasua. Pyynnön onnistuttua sen antaja saa itselleen asiasta vahvistuksen.

Tavoittaakseen mahdollisimman laajasti väestöä AGA on kuitenkin mahdollistanut lieden käyttämisen etänä myös muilla kuin älypuhelimilla tekstiviestien avulla. Jokaisella laitteella on oma SIM-korttinsa ja sitä kautta puhelinnumeronsa, johon on mahdollista lähettää erisisältöisiä pyyntöjä. Isossa-Britanniassa tekstiviestikäyttäjien pitää maksaa 5,95 puntaa kuukaudessa linjavuokraa yhteydestä laitteen perusmaksun (10090 puntaa) lisäksi.

Lisätietoa: www.agaliving.com.

http://www.agaliving.com/

http://www.agaliving.com/

48

2

2. Pesukoneiden jakopalvelu

Ranskassa on avattu La Machine du Voisin -sivusto, jonka avulla astianpesukoneen omistavilla ja sellaista tarvitsevilla on mahdollisuus kohdata. Systeemi toimii sillä tavalla, että pesukoneen omistajat ilmoittavat ensiksi sivustolla koneen sijainnin, kapasiteetin ja käyttömaksun kaltaisia tärkeitä tietoja.

Tämän jälkeen pesukonetta tarvitsevat saavat haettua lähellä omaa sijaintiaan tarjolla olevia koneita. Sivusto antaa heille tiedot kaikista 500 metrin säteellä sijaitsevista pesukoneista. Tältä pohjalta koneen kysyjä voi tehdä valintansa ja sopia koneen tarkan käyttöajankohdan. Maksuliikenne tapahtuu suoraan kysyjän ja tarjoajan välillä.

Tämän vertaisperiaatteella toteutetun sivuston merkitys on, että se saattaa vähentää tarvetta hankkia jokaiseen talouteen pesukone. Tämän ohella se voi lisätä yhteisöllisyyttä asumisessa. Palvelun idea voisi olla sovellettavissa periaatteessa mihin tahansa muuhunkin kotitaloudessa käytettävään esineeseen. Laajentuessaan palvelulla saattaisi olla merkittäviä vaikutuksia.

Lisätietoa: www.lamachineduvoisin.fr

http://www.lamachineduvoisin.fr/

http://www.lamachineduvoisin.fr/

49

3. Kiertopuutarha (ROTARY GARDEN)

Italialainen suunnittelutoimisto Designlibero on tuonut markkinoille sisätilan pöydälle mahtuvan kiertopuutarhan (englanniksi rotary garden). Tehokkaan tilankäytön lisäksi sen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota esteettisyyteen.

Designliberon Green Wheel hyödyntää Yhdysvaltain avaruushallinto NASA:n alun perin kehittämää teknologiaa, jolla tehtiin mahdolliseksi yrttien kasvattaminen ilman maaperää avaruuslentojen aikana. Kiertopuutarhassa on kasvien lisäksi niitä kääntävä moottori, vesisäiliö ja pumppu, joka huolehtii kasvien kastelusta. Kasvien tarvitsema valaistus on hoidettu sijoittamalla lamput sekä ympyrän keskelle että sen ulkokehälle. Green Wheelin käyttäjät voivat kontrolloida lämpötilaa ja valoisutta älypuhelimen tai tabletin kautta käytettävällä aplikaatiolla, joka voi myös varoittaa veden vähyydestä.

Green Wheel eroaa aiemmista vastaavista järjestelmistä siinä, että moottori, vesisäiliö ja pumppu on peitetty kotelolla, jonka muotoiluun on haettu vaikutteita iPodin yksinkertaisen valkoisesta ulkoasusta. Green Wheelin avulla voidaan lisätä vihreyttä asuntoihin, toimistoihin ja muihin tiloihin, joissa sitä ei välttämättä luontaisesti ole. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa raaka-aineita ruokaa varten.

Lisätietoa: http://www.designlibero.com/portfolio/product-design/the-green-wheel/.

3

http://www.designlibero.com/portfolio/product-design/the-green-wheel/




50

4

4. Digitaalinen taulu apuna ruuanlaitosssa

Almighty board -nimeä kantava taulutietokonetta ulkonäöllisesti muistuttava laite toimii moninaisena apuna ruuanlaitossa. Jaewan Jeongin suunnittelemaa taulua voidaan käyttää muun muassa leikkuulautana ja vaakana. Lisäksi sen avulla voi lukea reseptejä ja muuta tietoa ruuasta.

Taulun kestävyyttä varmistaa erittäin kova lasinen kosketusnäyttö. Laitteen pesemisen jälkeen se kertoo myös, onko peseminen tehty tarpeeksi hyvin. Käyttäjä saa siis myös tärkeää tietoa, uskaltaako seuraavalla kerralla laittaa ruokaa taulun päällä pelkäämättä sen pinnalle jääneitä pilaantuneita raaka-aineita ja muita vastaavia haittatekijöitä.

Almighty board toimii samalla ruokaan liittyvänä tietovarastona ja ruuanlaiton toiminnallisena apuna. Se tuo myös tavallisen kotiruuanlaittajan ulottuville ruokaan liittyvän hygieenisyyden kaltaista tietoa, jota kotiruuanlaittajalla ei välttämättä olisi ilman tällaista laitetta edes saatavilla helposti.

Lisätietoa: http://www.jaewanworks.com/works-almighty.html

http://www.jaewanworks.com/works-almighty.html




51

5. innovatiivisen Hyllyjärjestelmän avulla keittiön yläkaapit tehokäyttöön

Suomen Aputuotteen Easy Box -hyllyjärjestelmän avulla liikuntarajoitteisetkin saavat keittiön yläkaapit tehokäyttöön. Järjestelmä koostuu hyllyistä ja nostimesta. Sen voi sijoittaa joko uuteen tai vanhaan jo käytössä olevaan kaappiin. Jälkimmäisessä tapauksessa asentaminen edellyttää vanhan kaapin alahyllyn poistamista. Nostinta nostetaan ja lasketaan kaukosäätimen avulla. Käyttöturvallisuutta edistää kaapin alapinnassa oleva turvalevy, joka pysäyttää liikkeen, jos kaapin alle on jäänyt jotain. Kaapin sisällön painorajoitus on 40 kg.

Easy Box lisää rajoitetulla toimintakyvyllä varustettujen ihmisten arjessa selviytymistä ja asumisviihtyisyyttä. Tällaisille saavutettavuutta ja esteetöntä asumista lisääville ratkaisuille voi tulevaisuudessa olla hyvin paljon kysyntää. Tähän vaikuttaa esimerkiksi omalta osaltaan ikääntyneiden määrän lisääntyminen väestössä.

5

52

6

6. Yksilöllisesti suunniteltavia huonekaluja

Australialainen Evolvex-yritys on tuonut kuluttajien käyttöön uudenlaisen palvelun hankkia huonekaluja. Asiakkaat voivat suunnitella internetpohjaisessa käyttöliittymässä haluamiensa huonekalujen värit ja muodot. Huonekalut rakentuvat virtuaaliympäristössä yksittäisiä moduuleita yhdistelemällä.

Käyttöliittymässä on mahdollista testata suunnitellun huonekalun soveltuvuutta oletettuun käyttöympäristöönsä. Tämä tapahtuu käytännössä niin, että asiakas voi ladata järjestelmään kuvan käyttöympäristöstä. Erotuksena aikaisempiin (esimerkiksi Ikea) vastaavanlaisiin palveluihin asiakas saa Evolvexissa välittömästi suunnittelemansa huonekalun hinta-arvion. Evolvexissa on aiempia vastaavia palveluita enemmän valinnanvaraa suunnittelun suhteen. Lisäksi siinä on panostettu erityisesti puhelimen ja sähköpostin välityksellä tapahtuvaan asiakaspalveluun.

Evolvexin kaltaiset palvelut voivat parhaimmillaan lisätä asumisviihtyisyyttä, hyvää palvelukokemusta ja kuluttajien osallisuutta tuotekehityksessä. Tämänkaltaista palvelua käyttääkseen ihmisellä täytyy kuitenkin olla jonkinlainen perustietämys huonekaluista ominaisuuksineen erilaisissa ympäristöissä. Valmiiksi mietityt ja suunnitellut tuotekokonaisuudet taas voivat olla perusteltuja sellaisille ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta halua vaivata päätään suunnitteluun liittyvillä yksityiskohdilla.

Lisätietoja: http://www.evolvex.com.au/

http://www.evolvex.com.au/

http://www.evolvex.com.au/

53

7

7. Ihokosketuksella toimiva seinämaali sähkölaitteiden hallintaan

Ryhmä ranskalaisen Quark Designin vaikuttajia on suunnitellut On/Off paint -seinämaalin, jolla on mahdollista hallinnoida kodin elektroniikkalaitteiden toimintaa. Hallinnointi tapahtuu ihokosketuksen avulla. Esimerkkeinä laitteista toimivat muun muassa lamput ja hälyttimet.

Väriltään harmahtava maali sijoitetaan varsinaisen maalin tai tapetin alle. Päällelaittamisen ja sammuttamisen lisäksi maalia voidaan käyttää myös esimerkiksi valojen kirkkaustason säätämiseen. Tuotteen on tarkoitus tulla markkinoille vuoden 2012 aikana. On/Off paint vähentää valokatkaisimien tarvetta asunnossa ja saattaa lisätä kodin sähkölaitteiden käyttömukavuutta.

Lisätietoa: http://www.peinture-interrupteur-on-off.com/.

7

http://www.peinture-interrupteur-on-off.com/




54

8. WLAN-yhteyden estävä ja matkapuhelinyhteyksiä parantava tapetti

Ranskalainen Institut Polytechnique de Grenoble (ING) on kehittänyt tapetin, jonka avulla on mahdollista estää käyttäjän ympäristöstä tulevia wifi-signaaleja. ING on antanut tuotteen valmistusoikeuden suomalaiselle Ahlströmille ja tapetin on tarkoitus olla myynnissä vuonna 2013.

Tapetin teho perustuu hopeamusteeseen, joka estää tiettyjä sähkömagneettisia aaltopituuksia. Päällemaalaaminen ei vaikuta sen tehoon. Tapetin hyöty ilmenee siis langattoman verkkoyhteyden turvallisuuden lisäksi siinä, että se ylläpitää parempia mahdollisuusksia hyödyntää radio- ja matkapuhelinyhteyksiä. Tapetin mahdollisena etuna on pidetty myös sitä, että se voisi estää sähkömagneettisten aallonpituuksien mahdollisia kielteisiä terveysvaikutuksia.

Tämänlaisen tapetin hyödyllisyyttä on kyseenalaistettu sillä perusteella, että sen turvallisuushyödyt voidaan saavuttaa määrittelemällä langaton verkkoyhteys suljetuksi. Sen merkitys saattaakin tulla esille siinä, että se voisi olla merkki teknologiaa käyttävien ihmisten laajemmasta turvallisuuden ja yksityisyyden halusta niin sanottua akvaarioelämää vastaan.

Lisätietoa: http://www.peinture-interrupteur-on-off.com/.

8





55

9. Oppiva termostaatti säästää energiaa

Yhdysvalloissa on tullut markkinoille käyttäjänsä toiminnasta ja elämänrytmistä oppiva Nest-termostaatti, joka on laatuaan ensimmäinen maailmassa. Reilun viikon aikana Nest oppii luomaan talon lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen käyttäjän mukaan räätälöidyn suunnitelman. Näin vältytään ylimääräiseltä lämmittämiseltä ja jäähdyttämiseltä, jolloin säästyy energiaa. Nestin kehittäjien Tony Fadellin ja Matt Rogersin mukaan termostaatin pitäisi säästää keskimäärin 30 prosenttia suhteessa tavalliseen termostaattiin.

Nestissä on sensorit, jotka tunnistavat ulkolämpötilassa tapahtuvia muutoksia sekä esimerkiksi sitä, onko kukaan kotona. Vihreä lehti symbolina kertoo siitä, että energiaa on parhaillaan säästymässä. Käyttäjä pystyy seuraamaan myös, kuinka paljon hän on onnistunut säästämään energiaa. Automaattisen ajastuksen ohella termostaatin käyttäjä voi hallinnoida termostaattia langattoman internetyhteyden kautta tietokoneella tai älypuhelimella.

Tulevaisuuden asumisen kannalta Nest on siinä mielessä merkityksellinen, että se auttaa ihmisiä säästämään energiaa ja sitä kautta luonnonvaroja. Samalla kotitaloudet saavat välineen myös säästää rahaa tai ainakin hidastaa energiakustannusten nousua.

Lisätietoa: http://www.nest.com/

9

http://www.nest.com/

http://www.nest.com/

56

10 . pelillistetty leikkipaikka

Ruotsissa ja Tanskassa kehitetty Son-X Octavia hyödyntää sensoreita palkitakseen käyttäjiä suoritetuista haasteista.

Leikkipaikkojen käyttäjät ovat jo hyötyneet teknologiasta KaBOOM! Playspace sivuston avulla, jossa vahemmat voivat arvioida leikkipaikkojen laatua netissä. Son-X Octavia pyrkii tuomaan erilaisen seikkailun leikkikentille muuntamalla keinumisen erilaisia haasteita sisältäväksi peliksi.

Tanskalaisen playITsoundin ja ruotsalaisen leikkikenttävalmistajan HAGS Aneby AB:n yhteistyönä toteutettu laite on puoliympärän muotoinen kaiutin, joka tuottaa ääniä keinumistyylin perusteella. Lisätäkseen lasten mielikuvitusta laite tuottaa aplodien ääntä palkitaakseen käyttäjän onnistuneesta suorituksesta. Laite voidaan asentaa mihin tahansa keinun naruun. Videopeleistä tuttua konseptia käyttäen laite kannustaa lapsia ulkoilemaan ja liikkumaan. Tutkimus osoittaa palkitsemismetodin toimivaksi; lapset viettävän enemmän aikaa keinussa laitteen ansiosta. Yhdessä pelimuodossa aplodien voimakkuus kasvaa, mitä korkeammalle lapsi keinuu. Son-X Octavia käyttää aurinkokennolla ladattavia akkuja, jotka mahdollistavat pitkän peliajan. PlayITsound kertoo akkujen kestävän kaksi vuotta ennen vaihtotarvetta ja aurinkopaneelit ovat lasista helpottaen graffitien poistoa. HAGS Aneby Ab levittää laitetta Euroopassa ja Aasiassa, kun playITsound etsii parhaillaan jälleenmyyjää Yhdysvalloista.

10

http://www.springwise.com/lifestyle_leisure/kaboom/

http://www.springwise.com/lifestyle_leisure/kaboom/

KURKISTUS TULEVAISUUDEN KEITTIÖÖN

Brittiläinen konsultointiyritys The Future Laboratory tutki miten sosiaaliset trendit ja tekijät vaikuttavat tulevaisuuden asumiseen. Tutkimuksen pohjalta sen tilaaja IKEA suunnitteli kolme erilaista skenaarioita tulevaisuuden keittiöstä.

INTUITIV-keittiössä Led-valoheijasteet kykenisivät arvioimaan asukkaan mielialoja, esimerkiksi himmentämällä valoja, kun tällä on krapula. Seinät auttaisivat valmistautumaan päivän rutiineihin rauhoittamalla ennen tärkeää kokousta tai antamalla energiaa aromaterapiasuihkein ennen maratonia. Keittiön sensorit arvioisivat myös asukkaiden terveyttä ja ehdottaisivat räätälöityjä aamupalavaihtoehtoja. Jos et olisi täysin varma miten sipulia leikataan oikeaoppisesti, hologrammikokki olisi paikalla auttamassa.

Toinen visio tulevaisuuden keittiöstä pitää sisällään puutarhan joka keittiössä. ELEMENTARA-keittiössä ruoka säilytetään viileänä viileäkomeroissa, kuten ennen jääkaapin keksimistä tehtiin. Tämä keittiömalli suosii luonnonmukaisuutta teknologian sijaan ja vähentää tai jopa poistaa energian käytön toiminnoissaan.

SKARP-keittiö käyttää älykästä teknologiaa arvioidessaan asukkaan tarpeita. Itsepuhdistuvat pinnat, automaattinen kierrätys, hiilidioksidin päästökontrollointi ja muut innovaatiot olisivat ohjattavissa äänen avulla ja kannettavilla, iPod- tyyppisillä laitteilla.




CARBON-EFFICIENT FIREPLACES ALSO USED FOR COOKING

IMAGES LIKE THIS SUNSET ARE PROJECTED ONTO THE WALLS AND ENHANCE THE INHABITANT’S MOOD

WATER DISPENSER AND HUMIDIFIER MADE FROM SUSTAINABLE GLASS

AROMATHERAPY- INFUSED WALLS

FURNITURE MADE FROM SUSTAINABLE

MATERIALS

EASY-TO-USE TACTILE TOOLS

INTEGRATED WASTE SYSTEM THAT PREDICTS

USER NEEDS

ERGONOMIC SPEAKERS

THAT PRODUCE ATMOSPHERIC SOUNDSCAPES

UPCYCLED FABRICS MADE FROM USED MATERIALS FOR A HOLISTIC AND SENSORIAL FEEL

COMMUNAL COOKING WHERE FOOD IS ENTERTAINMENT

SLOW COOKING APPLIANCES INTENDED FOR COMMUNAL DINING

6# F'('r# L.b)r.()r2 (2010). IKEA - 6# F'('r# )f K&(5!#$*.

58



6# F'('r# L.b)r.()r2 (2010). IKEA - 6# F'('r# )f K&(5!#$*.

THE GARDEN AND KITCHEN MERGE, ALLOWING FOOD TO BE GROWN IN BOTH AREAS

ENERGY GENERATION THROUGH TURBINES AND SOLAR PANELS

HARVEST STORAGE FOR CROPS FROM

THE GARDEN ALLOTMENT

CONTAINERS REUSED AS PLANT POTS

DRYING FOOD FOR WINTER

NATURAL REFRIGERATIONUSING SAND TO KEEP FOOD COOL

STOVE USED FOR HEATING AND

COOKING

RECLAIMED ENGINEERED

STONE

RAIN WATER STORAGE

TANK USING PLANTS TO NATURALLY FILTER WATER

WOODEN FLOOR SOURCED FROM

RECYCLED WOOD

OUTDOOR COOKINGEQUIPMENT

GROW-YOUR- OWN FOR ALL- YEAR-ROUND FOOD SUPPLY

59



6# F'('r# L.b)r.()r2 (2010). IKEA - 6# F'('r# )f K&(5!#$*.

RETRACTABLE SHELVES

SMART ENERGY MONITOR

CABINETS ON RAIL SYSTEM TO ALLOW HEIGHT TO BE ADJUSTED

NUTRITION UNIT WHERE FOOD

IS GROWN WITHOUT SOIL

3D FOOD PRINTER THAT PRINTS

LAYERS OF FOOD

SELF-CLEANING SURFACES

MULTI-TOUCH CONTROLLED TAP

FOR WATER WASTE MONITORING

SMART FRIDGE THAT DIAGNOSES

NUTRITIONAL NEEDS WITH AN INTERACTIVE 3D

DISPLAY

GENETICALLY ENGINEERED FOOD

SPACE-SAVING DEVICES FOR COMPACT LIVING

REMOTE-CONTROLLED COOKER THAT CAN BE SWITCHED ON IN TIME FOR USER’S ARRIVAL HOME

DEVICE THAT MONITORS NUTRITIONAL VALUE OF INGREDIENTS WHILE FOOD IS BEING PREPARED

60

O*# 3

KVALI-katsaus

O*# 3

Seuraava kvalikatsaus perustuu pieneen määrään kvalitatiivista aineistoa, joka kerättiin keväällä 2012. Tuloksiin tulee suhtautua alustavina. Tutkimuksen aineistonkeruu jatkuu elokuussa 2012 viidellä ryhmäkeskustella ja 9 etnografisella tutkimuspäivällä. Kvalitatiivisen tiedonkeruun jälkeen toteutetaan kvantitatiivinen tutkimus.

H#v#",&%.#

asumiskokemusTutkittavilta selvitettiin aluksi “asumiskokemus”-sanan merkitystä; mistä kaikesta se koostuu.

Esitetyt näkemykset olivat vaihtelevia käsitteen sisällöstä aina sen ajalliseen ulottuvuuteen:

• Psyykkinen kokemus kodista. Kokeeko jonkun paikan henkisesti kodiksi ja onko siellä onnellinen, “Siel on jotenki kiva tunnelma ja henki, just mulle esimerkiks tila ja lautalattiat, enhän mä niitä lautalattioita tarvii, mut ne tekee mut onnellisemmaks”.

• Fyysinen kokemus kodista. Kodin käytännön toimivuus, ovatko esim. lavuaarin korkeus ja keittiötasot sopivalla korkeudella, sekä esim. ovien leveys ja kynnysten korkeus.

• Asuinympäristö. Asumiskokemus rakentuu ennen kaikkea kodin ympäristön ja sen ominaisuuksien kautta; “Mul tulee enemmän mieleen se, mitä siin on sen asunnon ympärillä, et onko siinä palvelut lähellä, onks julkiset lähellä, jotain tämmöstä”, “Se, että mitä näkee, kun astuu rapun ovesta ulos, mitä siinä ympärillä on”.

• Holistisesti asumiseen liittyvät kokemukset. Asumiseen liittyvät kokemukset syntyvät kodin ja lähiympäristössä olevien tekijöiden vuorovaikutuksessa ja ilmenevät asumismukavuutena ja viihtyvyytenä; “Asuminen terminä pitää sisällään ne kokemukset, mitkä liittyy siihen asumiseen.”, “Et mulla kyllä yhdistyy se et mä tykkään tästä kämpästä ja tästä sijainnista, et emmä haluais asua tässä kämpässä Mellunmäessä tai Töölössä”.


H#v#",&%.#

asumiskokemus


Tutkittavilta selvitettiin aluksi “asumiskokemus”-sanan merkitystä:

• Turvallisuudentunne. “Mulle ainakin yks tärkee tekijä on tämä tietynlainen turvallisuuden tunne, meille murtauduttiin kolme vuotta sitten ja oli hetken aikaa vähän huonot vibat olla himassa”.

• Väliaikainen ratkaisu. Osa näkee asumiskokemuksen luonteeltaan väliaikaisratkaisuna; “Se on tilapäinen ja kuulostaa lyhytaikaiselta tapahtumalta”, “Äkkiä jotain kasaan ja nyt asutaan tässä”-henki, ja ei ehdi tekeen siitä kotia tai se ei tunnu kodilta”.

• Lisäksi, eräs keskustelija piti asumiskokemus-termiä “mainospöydällä keksittynä käsitteenä, jota kukaan ei käytä”. -> Kyse on asumisesta

63

H#v#",&%.#

KOTISeuraavaksi keskusteltiin kodista ja sen rooleista asumisessa.

• “Kodista tekee kodin” se, että voi tuntea sen omakseen. Osalla se syntyy pitkälti omista tavaroista, osa taas kokee tietoisuuden asuntonsa omistamisesta ratkaisevaksi:

• “Vuokrakämpässä ei ihan tuntunu kodilta, koska mä en voinu päättää ihan kaikkia asioita, mitä mä halusin siellä tehdä. Sit kun mä ostin ensimmäisen oman kämpän, vaikka se oli onneton pikku luukku, niin se tuntu kodilta, koska se oli oma.”


H#v#",&%.#

KODIN ROOLITKodilla on seuraavia rooleja ihmisten elämässä:

• Turvapaikka. Koti muodostaa fyysisen ja psyykkisen turva-alueen. “Et on kiva olla kotona, ja kans se turvallisuuden tunne, on tietysti tärkee”, “Pitää luonnonvoimat kaukana”, “Se on semmonen turvapaikka, siellä ei tartte ajatella eikä stressata”.

• Rentouttava lataamo. Koti tarjoaa paikan, jossa voi rentotua ja rauhoittua työpäivän jälkeen; “Mul on semmoinen aika hektinen työ. Niin, sit on tosi kiva et pääsee kotiin ja voi vaikka kattoo telkkaria tai ihan vaan rentotutua, lukee kirjaa tai jotain”, “Paikka, mihin voi töiden jälkeen tulla rauhoittumaan”.

• Oma reviiri. “Kotini on linnani”-hengessä kodissa voi tehdä ihan mitä itse haluaa, eikä tarvitse välittää ulkopuolisista; “Paikka mis voi olla rauhassa, se on mun omaa aluetta, kukaan ei voi tulla sinne määräämään et miten pitäis olla tai tehdä. Ei myöskään tartte tehdä mitään muuta ketään muuta varten”.

• “Bed & Breakfast”. Koti on paikka, jossa käydään nukkumassa; “Joillekin koti on vaan se paikka, missä vietetään yö nukkuen”.


H#v#",&%.#

KOTI KERTOO OMISTAJASTAAN Kodit kertovat (pitkälti tavaroiden, sisustuksen ja yleisen järjestyksen kautta) asukkaistaan seuraavia asiota:

• “Että tietty kodillakin antaa jonkun kuvan muille samalla tavalla kuin pukeutumallakin, et hei mä oon tällanen.”

• Osa tekee kodistaan persoonallisen erottuakseen muista; “Pyrin tekemään semmosen, että se ei oo ihan semmonen tavallinen, semmonen stereotypia kerrostaloasunnosta kantakaupungissa”.

• Osa viestii identiteettejään:

harrastusten ja kiinnostusten kohteiden kautta; “Mä oon pienestä asti piirtäny grafittei, niin mul on koko mun yks seinä maalattu semmoseks isoks graffitiks, ja sit se on täynnä kaikkii skedemerkkitarroi. Niin kyl se kertoo et mitä mä tykkään tehdä ja et millainen tyyppi mä oon”.

etnisen taustaan liittyvillä tavaroilla; “Mun mies ei oo Suomesta, niin meil näkyy vähän suomalasia juttuja ja vähän aasialaisia juttuja”.

• Television puute sosiaalisuuden ja aktiivisuuden ilmentäjänä. Ihmiset, joilla ei ole televisiota, koetaan lähtökohtaisesti henkilöinä, joilla on vilkkaampi sosiaalinen elämä. “No se et ei oo telkkaria viestii mulle siitä, että ihminen tekeen paljon asioita ja viettää esimerkiks sosiaalista elämää ihmisten kanssa”.

• Kodin järjestys ja siisteys indikattorina; “Onks tavarat sekaisin vai järjestyksessä, et kyllähän se esimerkiksi kertoo jotain ihmisestä, siisteys tai miten järjestellysti asiat ja esineet on”.


H#v#",&%.#

ASUINTALO JA SEN PALVELUT SEKÄ PIHAPIIRIKeskusteltaessa asuintalosta, sen palveluista ja pihapiiristä esiin nousevat yhteistilat, kiinteistöpalvelut, yhteinen laajakaista sekä pihan/pihapiirin monipuolinen hyötykäyttö.

Asuintalossa arvostetaan seuraavia ominaisuuksia ja palveluita:

• Parveke. Jos omassa asunnossa ei ole parveketta tarjoaa asuintalon/rapun parveke miettimis- tai rentotumistilan etenkin tupakoitsijalle. Oman kerroksen parvekkeesta saatetaan mennä ylimmän kerroksen parvekkeelle mukavamman fiiliksen ja parempien näkymien perässä.

• Yhteistilat. Urheiluvälinevarasto, pyöräkatos, pesutupa, sauna ovat kiinnostavia asukkaita palvelevia yhteistiloja.

• Kiinteistöpalvelut. Yleinen asuintalon siisteys ja turvallisuus on olennaista asukkaile: “Jos siel on semmonen luistinrata just siinä sun talon julkisivun kohdalla, kyl se vähä ketuttaa ku sä oot siinä naamallas sitte”

Pihapiiristä halutaan eloisa ympäristö, jota voi hyötykäyttää monella tavalla (taloyhtiö voi toimia mahdollistajana):

• Viihtyisä oleskelupaikka: keinuja, tuoleja ja grillejä

• Kasvimaa: mahdollisuus kasvattaa hyötykasviksia ja kukkia pihamaalla tai pihalle asetettavilla “kasvimaasäkeillä”


H#v#",&%.#

yhteisöllisyys 1/2Asuinpiirissä (asuintalo, naapurusto) halu yhteisöllisyyteen ja yhteisöllisyydelle asetettavat henkilökohtaiset rajat määrittyvät pitkälti asumismuodon mukaan.

Keskustan kerrostaloasukkaat

Keskustan kerrostaloasukkaat haluavat naapureidensa kanssa hiljaista yhteisöllisyyttä, joka on rajattua, pinnallista ja itse-kontrolloitavissa:

• Tarve yhteisöllisyyteen tyydyttyy lähinnä naapurin tervehtimisenä ja pinnallisena hissikeskusteluna

• Oma ovikin on pyhä; ei haluta oveen koputtavia naapureita

• Naapureiden kanssa ei haluta jakaa yksityiselämää

• Naapureista ei haluta ystäviä; ne saadaan muista yhteyksistä

• Toisaalta, osa haluaisi muodostaa naapureihinsa yhteyden, jonka puitteissa sokerin tai jauhon lainaaminen tuntuisi luontevalta “hätätapauksessa”

• Kerrostaloasukkaitakin kiinnostaa yhteisöllisyys, mutta semmoinen, joka tapahtuu yhteisen (hyvän) tekemisen ajurilla, ei tutustumisen tai linkittymisen motivoimana (esim. sisäpihan kunnostustalkoot)

• -> Sosiaalisen läpinäkyvyyden suhteen ei ole vaatimuksia, pikemminkin päinvastoin


H#v#",&%.#

yhteisöllisyys 2/2Asuinpiirissä (asuintalo, naapurusto) halu yhteisöllisyyteen ja yhteisöllisyydelle asetettavat henkilökohtaiset rajat määrittyvät pitkälti asumismuodon mukaan.

Omakoti- ja rivitaloasukkaat

Omakoti- ja rivitaloasukkaat haluavat naapureidensa kanssa kylämäistä yhteisöllisyyttä, jossa ovet ja vastavuoroinen avustuskanava ovat avoinna:

• Naapurit halutaan tuntea osittain turvallisuustekijänä

• Luontainen kommunikointikanava aukeaa itsestään esim. samaan aikaan pihoja haravoidessa

• Kahvitellaan ja seurustellaan naapureiden kanssa

• Naapuria autetaan rahasta tai ilmaiseksi

• Raja: Tässäkin yhteisöllisyydessä löytyy raja; ei katsota hyvällä, jos naapuri pyytää palveluksia, jotka liittyvät pyydettävän ammatitaitoon.

• -> Vallitsee sosiaalinen läpinäkyvyys; se sekä haetaan (osittain turvallisuussyistä) että se saadaan annettuna esim. juuri pihatöiden yhteydessä kommunikoidessa


H#v#",&%.#

KAUPUNGINOSA 1/2• Kaupunginosa yhdistyy asumiskokemukseen sekä

funktionaalisten että sosiaalisten ja symbolisten ominaisuuksiensa kautta. Kaupunginosalla on tässä suhteessa korostunut rooli verrattuna kaupungin rooliin.

• Keskusta-asumisessa (mm. Kamppi) korostuu toimiva sijainti ja joustavat palvelut:

• Liikkumisen helppous. Toimiva sijainti mahdollistaa helpon ja vaivattoman liikkumisen niin kävellen kuin autollakin; “Se, että pääse keskustaan kävellen, ja sit et pääsee keskustasta myös pois. Ei tärvii nähä semmosta efforttii et lähtee käymään keskustassa.”

• Palvelujen joustava saatavuus. “Lähikauppa, et sinne voi mennä ihan koska tahansa, kun siltä tuntuu. Se on kaiken A ja O”.

• Keskustan ulkopuolella vihreyden kaipuu jättää alleen sijainnin ja hyvät yhteydet; “Mieki oon siis vähän maallempaa kotoisin, niin varmaan silleen tottunu siihen, ett kuitenkin on vihreetä ympärillä, ja sit ku sitä ei oo, niin kyl sitä kaipaa”.

• Keskustan asukkaita kiinnostavat kaupunginosan tapahtumat, etenkin asukkaiden itsensä järjestämät “aidommat” (vrt. taloudellisella intressillä järjestetyt) tapahtumat; Käpylän kyläjuhlat, Puu-Vallilan pihakirppikset, Punavuoren ja Kallion block partyt:

• “Ehkä siinä on se kiva juttu et ne on yleensä ihmisten ittensä eikä jonkun ylemmän tahon järjestämiä. Ne on vähän talkoohenkinen juttu. Ne on yllättävämpiä, ja sit ei oikein tiedä et mitä odottaa ku menee sinne..”

• Toisaalta, keskustan ulkopuolella omakotitalo- ja rivitaloalueilla naapuruusvuorovaikutus tuntuu tyydyttävän yhteisöllisyyden tarpeen, ja kaupunginosaperusteiseen yhteisöölisyyteen ei näytä olevan erityistä kysyntää:

• “Korson markkinat. Siis se on täysin absurdi juttu. Mun yhteisöllisyys on sitä, että mä puhun naapureitten kanssa ja rapsuttelen niiden koiria”.

• Kaupunginosien yhteisöllisille tapahtumille on olennaista asuinalueen identiteetti ja henki, joka muodostuu pitkälti alueen asukkaista, historiasta ja tarjonnasta;

• “Mun mielestä ois mukava osallistua block-tapahtumiin, mut ei Kampissa oo kyllä semmosta genreä, mikä ajais sen porukan yhteen, siel vaan asutaan”.


H#v#",&%.#

KAUPUNGINOSA 2/2• Kaupunginosan maine on pinttynyt alueesta ja

sen asukkaista viestivä tekijä. Viesti saattaa tosin perustua vuosikymmeniä vanhoihin stereotypioihin.

• Keskusteltaessa asuinalueen symboliikasta tuotiin esille seuraavia asioita:

• Vaikka alueen asukkaiden demografiset profiilit muuttuvat ja liikkuvuus lisääntyy, pinttyneet vuosikymmenien takaiset käsitykset tuntuvat olevan suhteellisen pysyviä:

• “Siis paljonhan on kaikkii stereotypioita et Kalliossa asuu vaan deekuja”

• “Kalliokin on lähteny alunperin siitä, et se on tosi halpa paikka asua, ja et sinne tulee opiskelijat, joilla ei oo rahaa. No sit täällä asuu nuoria aikuisia, paikka siistiytyy ja siitä tulee yhä trendikkäämpi paikka, jossa kohta kaikki haluaa asua”

• “Mä sanon suoraan siis et Korson maine on peräisin jostain 30 vuoden takaa, ja Kallion mainen varmasti samatenkin. Korso vaan tungetaan kaikkiin huumoripläjäyksiin viimeisenä perseenreikänä”

• “Ei se nyt välttämättä tarkota et jos sä asut Itäkeskuksessa et sä oot somali tai muut, mut kyl se varmasti luo tiettyjä mielikuvia..”

• Pinttyneet käsitykset voivat antaa väärän kuvan asukkaista tuloerojen tasoittumisen ja liikkuvuuden takia:

• “Kampissa asuu vaan Audilla ajavia jotain Lacoste-tyyppejä... Ei se nyt ihan noinkaan oo. Kyllä kampissa, Eirassa ja Krunikassa voi asua ihan vuokra-asunnossa ja tämmösiä vähempituloisia. Ja kyllä Korsossakin varmaan on jotain lukaaleja, missä voi puolella miltsillä ostaa jonku ihan hienonkin kämpän”


H#v#",&%.#

TULEVAISUUDEN ASUMINENLopuksi keskusteltiin tulevaisuuden asumisesta. Keskusteluissa pohdittiin vähintää 10 vuoden päässä odottavia asumiseen ja asumiskokemukseen liittyviä tekijöitä. Tässä esitellään muutamia kotiin ja asuintaloon(/taloyhtiöön) liittyviä näkemyksiä.

Kodin osalta nostettiin esiin seuraavia asioita:

• Kotiin halutaan arjea helpottavia ratkasuja, erityisesti puhetta syntyi puhtaanapidosta

• Ympäristöä säästävät innovaatiot ja ratkaisut kiinnostavat; esim. keskusteluissa esitelty käsipesuveden vessanpönttöön kierrrättävä innovatiivinen ratkaisu koettiin varsin kiinnostavana (helppoa)

• Älykotiin liittyvät ratkaisut koetaan pitkälti hifistelynä, osalla siihen liittyy kategorista vastustusta -> ei haluja arjen kliinistymistä henkeen “mihin mä mä tarviin jääkaappia, joka kertoo mulle, että maito on loppunut”

Asuintalossa toivotaan taloyhtiöltä mahdollistajan roolia:

• Halua on kierrätykseen, mutta nykyiset “monen roskapussin järjestelyt” eivät sitä tue -> Taloyhtiön pitäisi mahdollistaa mielekäs ja vaivaton kierrätys:

• “En mä nyt välttämättä aina jaksa laittaa niitä banaaninkuoria johonki eri pussiin, vaan sen takia et se pitää laittaa johki eri säilöön siellä pihalla”, “Voisko olla ihan silleen et vaikka ulkoseinässä tai taloyhtiössä on kuilu, johon voi pudotta last yms.”

• Osaa kiinnostavat elektroniset ruokaostokset, jotka taloyhtiö mahdollistaisi;

• “Taloyhtiössä ois yhteinen kylmähuone, mihin jokainen tilaisi edellisenä päivänä. Siel ois jokaiselle oma luukku, mistä vois käydä hakee safkat”

• Liikennepalveluja taloyhtiön minibussilla:

• “Samasta taloyhtiöstä menis useampi töihin Helsinkiin ja ois kätevämpi järjestää, niin et kaikki pääsee samalla kyydillä”


Kirjallisuutta• Sari Dhima (2011). Käyttäjäkeskeinen näkökulma asumisessa. Esitelmä

Tieteen Päivillä.

• The Future Laboratory (2010). IKEA - The Future of Kitchens.

• The Future Laboratory (2009). The Future of Gardening. Husqvarna.

• Sirkka Heinonen (2011). Tulevaisuuden asumisen hahmottamisesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

• Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen (2011): Asumisen tulevaisuus Tieteiden päivillä.

• Sirkka Heinonen & Anu Tuominen (toim.) (2006). Matkalla tulevaisuuteen. Innovatiivisia avauksia tulevaisuuden asumiseen, liikkumiseen ja yrittäjyyteen. Tutkimusraportti VTT-R-09398-06.

• Sirkka Heinonen & Leo Westerlund (toim.) (2009). Tulevaisuussignaalien satoa 2009. TUTU- eJulkaisuja 16/2009. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

• Hoas-Laboratorio (2012). Puhuvat seinät ja 11 muuta ehdotusta parempaan asumiseen.

• Huoneistokeskus (2009). Miten haluaisit asua? Suomalaisten asumistoiveet 2009.

• Anneli Juntto (2008): Asumisen muutos ja tulevaisuus. Rakennetarkastelu.

• Anneli Juntto (toim.) (2012): Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. Gaudeamus.

• Marketta Kyttä, Katariina Pahkasalo & Mari Vaattovaara (2012). Asumisunelmat tosielämässä. Teoksessa Anneli Juntto (toim.) Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa.

• Minna Lammi & Päivi Timonen (2008): Oman puutarhan mansikoita – puutarhaihanteiden ja asumiskonseptien eriytyminen toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa: Koti – tehtävistä uusiin ihanteisiin. Minna Lammi & Päivi Timonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 4. Helsinki.

• Hannu Kytö (2010). Asuminen on enemmän kuin asunto. Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010. Asumisen arki ja tulevaisuus Vanajanlinna, Hämeenlinna 27.1.2010

• Timo Nurmi, Mikko Vähätalo, Riikka Saarimaa & Sirkka Heinonen (2010). Ubitrendit 2020: Tulevaisuuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja signaaleja. TUTU-eJULKAISUJA 4/2010.


Kirjallisuutta

• Antti Pirinen. Tulevaisuuden kodin uudet konseptit. Esitelmä Tulevaisuusseminaarissa.

• Antti Pirinen (2002). Asumisen arkkityypit ja tulevaisuuden koti. Pro gradu, Taideteollinen korkeakoulu.

• Antti Pirinen (2006). Tulevaisuuden asumisesta.

• Antti Pirinen (2010). Asumisen uudet konseptit: käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen.

• Plantagen (2012). Puutarhabarometri. Raportti puutarhoista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

• Kimmo Rönkä (2005). Tulevaisuuden asumisen muutostrendit. Movense Oy. Suomen Kiinteistölehti 1/2005.

• Anna Strandell (2011). Asukasbarometri 2010. Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristö, 31/2011.

• TNS Gallup Oy (2012). Puukerrostalotutkimus 2012.

• Tiivi (2012). Big Dreams – Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen. Trenditutkimus 2012 - osa 1.

• Päivi Timonen, Johanna Mäkelä, Mari Niva, Kaarina Hyvönen, Esa Vesmanen (2004). Tulevaisuuden keittiö. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1/2004.

• Jenni Väliniemi, Mikko Rask, Päivi Timonen & Sanna Uotinen (2008). Asumisen tarjontakatsaus – konseptitarkastelu kuluttajien valinta- ja vaikutusmahdollisuuksista pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa. Kuluttajatutkimuskeskus 3/2008


LISÄTIEDOT:Markus Keränentoimitusjohtaja, tutkija15/30 Research

Bulevardi 9 C 3400120 Helsinki+358 400 169 199

asumisen tulevaisuus väliraportti #1

Documents