Lukion tulevaisuus 2016-2030

Lukiolla muutoksia suuremmat valmiudet

Futura: Koulun tulevaisuus 22.5.2015Tiina Airaksinen ja Aki Luostarinen

Ensimmäinen vuosiraportti v. 2011, neljä kokoavaa teemaa:

1. muutosvalmius2. sivistyskäsitys3. opettajaprofessio4. tasa-arvo ja

oikeudenmukaisuus

http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030

Uusi yleissivistys?● metakognitiiviset taidot● kriittiinen ajattelu● ongelmanratkaisukyky● kokonaisuuksien

systeeminen hallinta● olennaisen

hahmottaminen

● aloitteellisuus● tavoitteellisuus● yhteistyö- ja

vuorovaikutustaidot● innovaatiokyky● kyky oppia uutta● kyky ymmärtää

muutosta

-> tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen, kompetenssit

LOPS2016 päivittämisen suuntaviivat

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/lukiokoulutus/lops2016

TarkoitusLukio-opiskelussa keskeistä on autenttisten ongelmien pohdinta ja ratkaisujen etsiminen Suomen ja maailman kysymyksiin.

Sisäpaneeli Ulkopaneeli

TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

Tarkoitus

https://youtu.be/dpHYeRxIqfw?t=29s

ValinnaisuusLukion yhteisten opintojen määrä on puolet nykyisestä ja muu osa opinnoista on valinnaista.

Sisäpaneeli Ulkopaneeli

TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

Valinnaisuus

Lisäämistä perustellaan:

[t]ietoyhteiskunnan mukanaan tuoma sivistystarpeiden muutos edellyttää myös lukion rakenteiden uudelleen ajattelemista. Laaja-alainen pintaraapaisu ei ole enää tarkoituksenmukaista, vaan syytä on määrän sijaan keskittyä oppimisen laatuun ja syvyyteen.

-- tieteenaloihin ehtii paneutua jatkossa kunhan oivaltaa tieteellisen ajattelun ja kehittämisosaamisen peruslogiikan --

Vaihtoehto valinnaisuudelle:

-- pitäisi keskittyä ryhmittelemään lukio oppiaineita isommiksi teemakokonaisuuksiksi.

Epätodennäköistä ja -toivottavaa:

[t]aitaisi tulla iso riita siitä, mitkä ovat pakollisia ja mitkä eivät -- laaja yleissivistys on tarpeen KAIKILLA aloilla ja eriytyminen näin nuorena on tarpeetonta

-- [v]astuullista opettamista ei ole se, että sysätään kaikki päätökset nuorten harteille, vaikka nuorten toiveita ja ääntä tulee kaikessa tietenkin kuunnella --

muutoshidastajina -- aineryhmien tiukat TES-kannat --

OpettajuusLukion opettajien ja opettajayhteisön avaintaitoja ovat opiskelijan ohjaus, tiimityö sekä pedagogisten oppimisyhteisöjen ja -ympäristöjen rakentaminen.

Sisä+ulko: TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

Opettajuus

https://youtu.be/3U5c-b4fm8g

LukioverkkoKolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.

Sisä+ulko: TT = vihreä, TE = vaalean vihreä, ET = oranssi, EE = punainen, EOS = musta

Lukioverkko

JAA:[m]eillä on aivan liian tasapäistävä ja homogeninen koulujärjestelmä, jos tämä tuo erilaisuutta, hyvä!

[j]ohtavat eri alojen yritykset voisivat toki pitää oman alansa kursseja lukioissa ilman yksityistämistäkin.

VAIHTOEHTO:Lukiokoulutuksen maksuttomuudesta on pidettävä kiinni kansallisen osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja sivistyksellisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, etteikö lukiokoulutuksen järjestäjäkenttä voisi olla nykyistä monimuotoisempi -- Nk. yksityisten koulutuksen järjestäjien lukiot voivat toimia vaihtoehtoisten opetus- ja oppimistapojen laboratorioina -- Mikään ei myöskään poissulje sitä, etteivätkö nämä lukiot voisi voisi olla osa jotain kansainvälisempää pedagogista koulukuntaa tai franchiseä, kunhan ne toteuttavat kaikille lukioille kuuluvia lakisääteisiä tavoitteita ja tehtäviä. -- Yksityinen

EI:yritykset tai erilaiset aatetaustan omaavat toimijat pääsevät murentamaan yhteistä perustaa.

Yksityistymiskehitys vaarantaisi koko koulujärjestelmän perustana olevan ajatuksen yhdenvertaisuudesta, ja lisäisi koulujen ja siten opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta sekä kilpailuhenkisyyttä entisestään.

rahoitus, sen sijaan että kohdennettaisiin tietyille lukioille, voitaisiin jakaa esimerkiksi erilaisten lukioiden, niin yksityisten kuin julkisten, koostamille erikoisverkostoille (luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset jne.), jotka verkkovälitteisesti toteuttaisivat erilaisia pedagogisia kokeiluita tai projekteja. Elinkeinoelämän lisäksi verkostoissa mukana voisivat olla kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut.