Aktiivinen tulevaisuusOlli HietanenTulevaisuuden tutkimuskeskus,Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu

OSALLISUUS, YHTEISÖLLISYYS JA ALUETYÖ –SEMINAARI 26.4. LOGOMO TURKU

• Joitakin taustatrendejä • Itse tekeminen ja taitoyhteiskunta• Triple Helixistä Super Helixiin• Digitaalisuudesta disruptioon• Hallinnon digitalisoinnista välitystalouteen• Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi• Yrittäjyys ja positiivinen psykologia• Koulu kaiken mahdollistajana• Uusi oppiminen ja nuorisotakuu• VS-liiton kumppanuusohjelma• Luottamusyhteiskunnan kriisi?

Internet of Things: kaikki kommunikoi kaiken kanssa, jokaisella esineellä on IP-osoite: älyvaatteet keskustelevat talon, kodinkoneiden, auton ja pakkausten kanssa.

Automatisaatio ja robotisaatio: robotit vaihtavat ihmisille sydämiä ja munuaisia, robottiautot, robotit tekevät pörssikaupat, jakavat lääkkeitä ja vastaavat terveyskeskuksissa puhelimeen.

Big Data, My Data ja Watson: hybridi- ja jakamistalous: ihmiset osallistuvat ja jakavat toisilleen ohi kauppojen ja pankkien. Tekoäly.

Lisätty todellisuus: mitä näkisimme ja tekisimme metsässä, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? If voisi myydä suojelusenkeleitä.

Bioajan Sampovisio: voimme käyttää kaikkea orgaanista (ulosteita, bakteereita, levää risuja) ja tehdä siitä mitä tahansa (lääkkeitä, ruokaa, tavaraa)

Elävät materiaalit: pölyä syövät matot, valaisevat kasvit, yhteyttävät seinät…

3D: älyverkoissa kulkevat energia, tieto, rahat ja tavara: 3D tulostettu talo, astronautille sähkö postilla lähetetty jakoavain, silmä, jossa on valmiiksi netti ja hampurilaispihvi (11 euroa).

Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän

kuin edelliset 200 vuotta. Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä noin 50 miljoonaa

tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena.

Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 – 30 vuoden kuluessa

julkaistaan yhtä paljon tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä.

Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne

mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen

teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten…

(Michio Kaku)

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_6+2013.pdf

Radikaalit teknologiathttps://

www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2016.pdf

Pahoinvointiyhteiskunta?• BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI,

Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin.

• Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) https://www.tem.fi/files/39794/TEMrap_17_2014_web_16052014.pdf

• Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK)

• Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23% turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012)http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf

• Suomi oli 2000 –luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää…

• Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä (Oxfam). Epätasa-arvo on yksi pakolaisuuden ajureista. Ylikulutuspäivä 17.4. (13.8.) 2016

Aktiivinen tulevaisuus – näkökulmia syihin ja

seurauksiin

Itse tekeminen ja taitoyhteiskunta• Ajatus tekemällä oppimisesta on vanha. Jo Platon korosti suutarin

tietoa ja teema liittyy mm. Steiner-pedagogiikkaan.Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen seuran Turun paikallisryhmä järjestivät vuonna 2002 Itse tehty näyttelyn. Samalla julkaistiin taitoyhteiskunta osallistumisen edistäjänä -raportti: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2002-2.pdf

– Työllä ja tekemisellä on historiallisesti, kulttuurisesti ja psykologisesti erittäin tärkeä rooli ihmisen elämässä ja identiteetin muodostumisessa. Parhaimmillaan tieto ja taito muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jossa aivot ymmärtävät sen mitä kädet tekevät ja kädet osaavat sen mitä aivot tietävät. Tästä käsien ja aivojen harmoniasta muodostuu taitotietoyhteiskunnan visio; tekemisen iloon ja taitoon perustuva määritelmä tietoyhteiskunnan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä.

• Sama teema on viime aikoina ollut esillä hieman toisessa kontekstissa: riskiyhteiskunnan reslienssissä, huoltovarmuudessa ja uusavuttomuudessa. Ihmisten on kyettävä tulemaan toimeen hetken myös ilman sähköä ja palveluita…

Triple Helixistä Super Helixiin

• Taloustieteessä Porterin klusterimalli ja Esckowitzin Triple Helix ovat olleet tärkeitä ajatusmalleja. Porter, Michael E.: The Competitive Advantage on Nations. London: The Macmillan Press LTD, 1990Etzkowitz, H. (2008) The Triple Helix: University-Industry-Government in action. Routledge, London

• Viime vuosina klusterin rinnalle on noussut ekosysteemin käsite. Itse olen puhunut hullunkurisista perheistä, jotka yhdistävät ääripäitä uusiksi innovaatiorajapinnoiksi: https://agoracenter.jyu.fi/projects/swing/olli-hietanen-x5-2013-tulevaisuuskuvia-keski-suomen-innovaatiokeskittymasta-kasikirja-visionaariseen-verkosto-ja-muutosjohtamiseen

– Epälineaarisessa kehittämisessä vuorovaikutusta tapahtuu useampaan suuntaan: ylhäältä alas ja alhaalta ylös asiakkaat ja kansalaiset osallistaen, ihmisten välillä (ihmiseltä ihmiselle palveluina) sekä vertikaalisesti ja horisontaalisesti yli toimialarajojen kaikkiin suuntiin. Voimme puhua Super Helixistä, jossa vuorovaikutusta tapahtuu useampaan suuntaan Triple Helixin lisäksi myös yli toimialarajojen sekä osallistamalla asiakkaat ja asukkaat mukaan toimintaan. (X-klusterit)

Digitaalinen murros• Digitaalinen murros näkyy muun muassa digitalisaationa,

virtualisoitumisena, älytuotteina (esimerkiksi äly- ja plustaloina), sosiaalisena mediana ja vaikkapa 3D tulostuksena.

• Kolmas osittuminen: Lähtökohtana omavaraisuus. Ensimmäisessä osittumisessa kulutus irtosi tuotannosta. Toisessa osittumisessa tuotanto hajosi kansainvälisiksi arvoverkoiksi. Kolmas osittuminen hajottaa tuotannon yksilöön asti eli takaisin mummon mökkiin. Paavo Okko (2007): Globalisaation tulkinnan uusi paradigma – toimintojen välinen kilpailu. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 103. vsk - 4/2007.

• Disruptiivinen (hajottava, häiritsevä) uusi teknologia tai/ja innovaatio tekee vanhan teknologian tai menetelmän tarpeettomaksi ja muuttaa siihen perustuvat markkinat sekä ansaintamallit.

• BtoC, BtoB, CtoB ja CtoC: alhaalta ylös ja alhaalta alas….

Hallinnon digitalisoinnista välitystalouteen• Käsitteen evoluutio: Digital Government ja Empowerment.

Voimaannuttaminen, osallistaminen, osallistuminen, joukkoistaminen, joukkoistuminen…https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2005-5.pdfhttp://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/parhaatkaytannot/kansalaisten_valmiudet/fi_FI/1104928080456/index.htmlhttp://vm.fi/hallinnon-avoimuus/avoin-hallinto

• Kaupungeissa osallisuuden erityisasiantuntijoita ja osallistavaa kaupunkisuunnittelua: Jyväskylän Kangas ja Helsingin Kalasatama. Kupittaan alue?

• Hyvinvointivaltion heikentyessä hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu: Think tankit (esim. Demos), vertaisverkostot, Pop Upit,…

• Hybriditalous, jakamistalous, alustatalous, välitystalous. Kymmenestä nopeimmin kasvavasta liiketoimintainnovaatiosta kahdeksan on Suomessa kielletty: http://www.talouselama.fi/uutiset/karu-arvio-seuraava-uber-on-suomessa-kielletty-6242104

• Voisiko alustatalous tuottaa lähipalvelut? https://jakamistalous.fi/

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2014.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_2+2012.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/kansalaisaloite/Sivut/default.aspx

Itetaide ja Logomo • Rakennetun ympäristön tulevaisuus (2011): Asuntoalueet muuttuvat

kulttuuri- ja hyvinvointiplatformeiksi, jotka mahdollistavat asukkaiden itsensä tuottaman taiteen ja liikunnan. Korttelitaiteilijat ja -trainerit auttavat ja opastavat. Isännöitsijät toimivat palvelukoordinaattoreina (siivous, ruoka, kimppakyydit, sote, kulttuuri, remontit) ja organisoivat lähipalveluita. https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf

• Turun kulttuuripääkaupunkivuoden mustat joutsenethttp://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2011_13.pdf

– Näihin kahteen ilmiöön tiivistyi Mustien joutsenten tulevaisuusprosessin keskeisin sanoma: mitä vahvemmin kulttuuri ja taide saadaan tavallisten ihmisten arkeen yllättävissäkin paikossa niin, että turkulaisista tulee taiteen tuottajia eikä pelkästään kuluttajia – ja mitä vahvemmaksi keskittymäksi Logomo saadaan – niin sitä merkittävämmät seuraukset kulttuuripääkaupunkivuodella on…. Tulevaisuuskuvissa Logomosta kehittyi kokonainen kulttuurikaupunginosa, johon on kerääntynyt asumaan, elämään ja toimimaan kansainvälisiä taiteen ja kulttuurin osaajia samalla kun alueesta kehittynyt turkulaisille monipuolisten kulttuuriharrastusten keskittymä.

Yrittäjyys ja positiivinen psykologia

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_8+2014.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf

Koulu kaiken mahdollistajana• Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan unelma yksilön vapaudesta ja tasavertaisista

mahdollisuuksista: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika, terve tai sairas, sinulla on mahdollisuus kouluttautua vaikkapa putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi, myyjäksi, urheilijaksi tai poliitikoksi oman halusi ja ahkeruutesi mukaan. Koulu on portti mihin vain. Olemme koulutusjärjestelmämme avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen. Vaikka Suomen kouluja kehutaan jopa maailman parhaiksi, koulutusjärjestelmämme todellinen voima on juuri tasa-arvossa: meillä ei ole huonoja kouluja lainkaan. Suomi on aikojen saatossa elänyt ensin metsäteollisuudella ja myöhemmin muun muassa tieto- ja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja – viedäkseen ne taas hetken päästä mennessään. Taitavat osaajamme keksivät kuitenkin aina uutta kun tarvitaan – niin kauan kuin meillä on koulu. Mutta jos luovumme koulusta, luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. Mitä vaikeampia aikoja elämme, sitä tärkeämpi on koulutusjärjestelmämme merkitys.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm8.pdf?lang=fi

• Jatkuva ja nopeutuva muutos edellyttää elinikäistä oppimista.

Uusi oppiminen ja tulevaisuusohjaus

• Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto:

– Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä.

– Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_8+2013.pdf

• Lasten hyvinvointi ja nuorten siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutuksen kautta työelämään on hyvinvointiyhteiskunnan ydinprosessi. Mitä useampi nuori pääsee normaalin, arkisen elämän uralle, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskuntamme toimii. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_4+2014.pdf

http://www.getalife.fi/http://www.koukkuun.fi/

Varsinais-Suomen kumppanuusohjelma

• Ihmiset kukkivat kello 16 jälkeen. Menevät töiden jälkeen laulamaan, maalaamaan tauluja, tanssimaan jne.

• Siksi Varsinais-Suomen maakuntastrategia tukee kansalaisyhteiskunnan kukkimista eli yhdistyksiä.

• Harrastukset tuottavat iloa sekä tekijöille että yleisölle, ovat parasta ennalta ehkäisevää sote-työtä ja synnyttävät myös työpaikkoja ja yrittäjyyttä.

http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2014/maakuntastrategia.pdf

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo: Iso osa sote-alan tuottavuusvajeesta olisi hoidettu pelkästään sillä jos liikkuisimme enemmän, söisimme terveellisemmin

ja käyttäisimme vähemmän päihteitä.

Lantin toinen puoli• Yksilöllisyyden kasvu ja elämysyhteiskunta: lapselliset 30-

kymmpiset ja härskit K70-kerholaiset syövät alastomana kilpaa matoja suorassa lähetyksessä. Valistus päättyy: tiedon merkitys vähenee. Kasvussa on Keskiajan simplismi.

• Heimoutuminen

• Disruption disruptio: miten kyborgit elävät?https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/aineistot/Documents/04_Augmented%20Leadership%20Institute_Stenfors_O_20_2015_esitys_020316.pdf http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/http://www.hs.fi/paivanlehti/11042016/a1460254315495 http://www.hs.fi/tiede/a1398344570326http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2015/10/02/google-pomo-ihmisille-nanorobotteja-aivoihin-jo-2030-luvulla/201512834/66http://3dprint.com/52616/mhox-3d-printed-eyes/http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-06-01/Keinolihapihvin-hinta-on-tippunut-300-000-eurosta-11-euroon---Pian-jo-kannattavaa-3321888.html

• Luottamusyhteiskunnan arvot, oikeudet ja velvollisuudet?

• Isossa kuvassa monikulttuurisuus voi olla pelkkää utopiaa. Pienessä kuvassa vastatietoa: suvakit, tolkut ja rasistit…