20.4.2016 1

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi

Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT

Lapset, nuoret, perheet- yksikkö

Hyvinvointiosasto

Tiina Ristikari

Taustaa

• Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

• Keskiössä nuorisotyöttömyys (EU), nuorten työkyvyttömyyseläkkeet, virallisista järjestelmistä ”kadonneet” nuoret jne.

• On osa laajempaa vauraita länsimaita koskevaa ongelmaa, jossa uudet sukupolvet eivät enää löydä paikkaansa työmarkkinoilta ja yhteiskunnassa.

• Pahimmillaan nuoret eivät kiinnity mihinkään yhteiskunnan perusinstituutioon: työmarkkinoihin, perheinstituutioon tai yhteiskunnalliseen toimintaan.

21.4.2016 Ristikari Tiina 2

Tilastolukuja syrjäytyneistä nuorista

• Tilastolukujen takana monta tarinaa, osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa.

• Arvio riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista:

95 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)

4-5 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa nuorta

10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa

21.4.2016 Ristikari Tiina 3

Miksi syrjäytyminen on yleistynyt?• Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden

kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt paljon avustavia töitä.

• Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille sekä heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen.

• Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat.

• Nuoren syrjäytyminen myös (aina) osin harjoitetun politiikan seurausta: tulonsiirtojärjestelmän kannustin- ja byrokratialoukut, palvelujärjestelmän aukot, koulutustarjonnan vastaamattomuus ym.

• 6

21.4.2016 Ristikari TIina 4

20.4.2016 Ristikari Tiina 5

Aineistona kaikki Suomessavuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta ja heidän vanhemmat

Seurattu sikiökaudelta v. 2012/15 loppuun

Yhdistetty lähes kaikki mahdollisetsosiaali- ja terveysrekisteri-, sekäväestörekisteritiedot

Seuranta vuonna 1987 syntyneistä

20.4.2016 6

7

Ikäluokka 1987 syntyneet, 25 vuotiaana

8

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

Ongelmat kasaantuvat

psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 % vain peruskoulu

keskiasteen tutkinto

lukio tai korkeakoulututkinto

Pojat Tytöt

Ristikari Tiina

Mielenterveysongelmien riskitekijöitä

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

äiti alle 20 v avioero,

vanhemman

kuolema

äidin

raskaudenaikainen

tupakointi

lapsen sijoitus tai

huostaanotto

vanhemmilla vain

peruskoulutus

vanhemmat

saaneet

toimeentulotukea

vanhemman

psykiatrinen hoito

lapsella ei psykiatrista diagnoosia

lapsella psykiatrinen diagnoosi

OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)

10

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

kokoikäluokasta

äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpäja psyk esh

isällä syöpäja psyk esh

äidillä syöpäja isällä psyk

esh

isällä syöpäja äidillä psyk

esh

Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa

Niemelä et al. Int J Cancer 2012

11

Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

koko ikäluokka vanhemmat saaneettoimeentulotukea

vanhemmat vainperuskoulutettuja

vanhemman psykesh

avioero vanhemmanpäihdeongelma

Lapsella ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa

Lapsella toimeentulotukea

Lapsella psyk esh tai mt-lääke

Lapsi tuomittu rikoksesta

12

Vanhempien ongelmat – lasten murheet

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe

kaikki

lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg

lapsella tuomio

lapsella vain peruskoulu

lapsella toimeentulotukea

lapsella käytöshäiriödg

lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle

13

14

Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille

Ei ttt 1 kk 2 - 6 kk 6 – 12 kk 1 – 2 v 2 - 5 v yli 5 v

Vanhempien saama toimeentulotuki

Lapsella

Neet nuorten hyvinvointi

20.4.2016 15

NEET nuorten hyvinvointi ikävuosittain

16

NEET status yhteydessä riskiin jäädä peruskoulun varaan

17

20.4.2016 18

NEET status ja vanhempien hyvinvointi

20.4.2016 19

34,6 %

40,7 % 39,8 %

45,0 %

49,9 %

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

Koko kohortti Koulupudokkuus Mielenterveys Toimeentulotuki Teiniäiti

Vanhemmalla / Vanhempi

Lapsella työmarkkinatuki, 25 ikävuoteenmennessä

Työttömyyden kesto vanhemman toimeentulotuen mukaan

14.6.2012 20

25 vuotiaiden vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden koulutusjakauma sukupuolittain

20.4.2016 21

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

Peruaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste

Nainen

Mies

Työttömyyden kesto koulutuksen mukaan, 25 ikävuoteen mennessä

20.4.2014 22

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

0 päivää 1-182päivää

183-365päivää

Yli 366päivää

Vain peruskoulu

Keskiaste tai alinkorkea-aste

Ylioppilastutkinto

Alempikorkeakoulututkinto

Peruspalveluiden ohentuminen kasvattanut erityispalveluiden tarvetta

• Lasten ja perheiden peruspalveluita karsittiin 1990-luvun laman aikana, mutta ei ole

palautettu lamaa edeltävälle tasolle

Lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas

Tehokas keino auttaa perheitä vanhempien kuormittuessa tai sairastuessa

Kouluterveydenhuollon palvelut ohenivat

Lapset, nuoret ja perheet haluaisivat saada avun tutussa ympäristössä

Alueelliset erot ovat suuria

Äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluita vähennettiin

Neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa säätelevän asetuksen vaikutus

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssit eivät toteudu

• Peruspalveluiden ohennettua yhä useampi lapsi ja nuori ohjattu erityispalveluihin

2320.4.2016

24

Tilanne tänä päivänä

• Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu

• Erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä kasvanut

• Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia)

– Yhä useampi nuori ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psykesh lisääntyneet)

• Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä

• Vain osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä aikuisista on hoidon piirissä

• Nuorten työllistymisen esteenä useita rakenteellisia tekijöitä, ei kyse työhaluttomuudesta

14.6.2012 25

’Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet’

• Perheiden hyvinvointi = lasten ja nuorten hyvinvointi

• Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus

– Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaikeuksistahuolimatta osa pärjää erinomaisesti

– Erityinen tuki tarvitseville

• Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta)

• Kasvuympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen

• Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettavahuomioon aikuisten palveluissa

• Pois ongelma- ja yksilökeskeisestä ajattelusta

- Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen javastattava todellisiin tarpeisiin

• Tarvitaan tahtoa, asennemuutosta ja kumppaneita