integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän väliraportti...huomioon valinnanvapaus, asiakassetelit,...

Integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän väliraportti

24.2.2016

23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

Sisältö

1. Teemaryhmän työskentely

• Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet

• Työryhmän kokoontumiset

• Aikataulutus kevät 2017

• Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio)

• Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio)

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

• Tuotantotapa ja palveluverkko

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

• Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

• Yhdyspinnat: muut teemaryhmät

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen

• Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

• Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)

• Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset

• Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta


1. Työskentelyyn osallistuneet

• Hannu Maijala, Urjala (pj.)

• Juhani Grönlund, Akaan ja Urjalan

yhteistoiminta-alue (vpj.)

• Auli Heinonen, Jämsä (16.2.2017 alkaen)

• Sisko Hiltunen, Tampere

• Doris Holmberg-Marttila, PSHP/Pete

(31.12.16 saakka),

• Kirsi Konola, KVPS

• Jussi Korkeamäki, Sastamala

• Vuokko Kuusiluoma, Parkano

• Leena Kuusisto, PSHP / Pete (1.1.2017

alkaen)

• Kristiina Laiho, Pikassos

• Toni Laine, Tampereen kaupunkiseutu

• Marika Lanne, Kangasala

• Petri Leiponen, Tampere

• Tuula Liehu, Jämsä-Kuhmoinen

(15.2.2017 saakka)

• Sanna Luukkanen, Kuhmoinen (1.2.2017

alkaen)

• Seppo Miilunpalo, LSSAVI

• Anita Niemelä, PSHP

• Tarja Paulaniemi, TE-toimisto

• Nina Pirilä, Tampere (sihteeri)

• Hannu Päivä, PSHP

• Arto Ranta, Tampere

• Sanna Rautalammi, Valkeakoski

• Leena Saarela, PSHP

• Riitta Sauni, Suomen

työterveyslääkäriyhdistys

• Petteri Taponen, KELA

• Eeva Torppa-Saarinen, Tampere

• Tessa Tuukkanen-Salovesi, Kangasala


1. Teemaryhmän työskentely ja resurssitarpeet

• Työryhmän kokoontumiset

– 15.11.2016

– 2.12.2016

– 15.12.2016

– 20.1.2017

• Aikataulutus kevät 2017:

– Sovittu 24.2., muut avoimia

• Resurssitarpeet 1/2017-3/2018

– Teemaryhmän käyttöön erillinen osa-aikainen resurssi (2pv/vk, Sisko

Hiltunen) järjestynyt ajalle 13.2.-11.6.2017

– Mahdollinen resursointi jatkosuunnitteluun ajalle 8/2017- 3/2018 suunnitellaan

loppuraportin valmistuttua väliaikaishallinnon budjetilla (VM rahoitus tms.)


1. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin


Työsuunnitelmassa asetettu tavoite 30.6.2017:

• Nykytilan tarkennettu kuvaus valmis

• Kartoittaa nykyiset meneillään olevat palveluverkkoa koskevat investointihankkeet ja sovittaa ne yhteen uudistamisen kanssa

Teemaryhmän kokouksissa 11/2016-1/2017 on kartoitettu nykytila palvelukokonaisuuksittain:

• Sosiaalitoimi, Erikoissairaanhoito, Perusterveydenhuollon laitoskapasiteetti, Suun terveydenhoito, Työterveyshuolto, Tampereen

kaupungin palvelumalli, Palveluiden integraatio ja segmentointimalli (PSHP/Pete)

Jatkosuunnitelma 2/2017-5/2017:

• Palveluverkkoratkaisun periaatteet esitetään esivalmistelun johtoryhmälle ja hallitukselle 3-4/2017

• Pirkanmaan palvelutarpeiden, palveluratkaisujen ja palvelujen käytön analyysi 2-5/2017 (valinnanvapauslainsäädännön

vaikutukset)

• Palveluiden määrittely alue- ja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi 5/2017 (STM ei ole vielä julkaissut palvelukokonaisuuksia)

Eteneminen:

• Teemaryhmä on täsmentänyt nykytilaa palvelukokonaisuuksittain. Työtä jatketaan kevään 2017 ajan erillisen resurssin voimin.

• Palvelukokonaisuuksia lähestytään integraatio edellä (saumattomat kokonaisuudet, tiedon integraatio, tuotannollinen ja

järjestämisen integraatio)

• Työ eriytetään avopalveluosioon, vuodeosasto-osioon ja erikoissairaanhoito-osioon

• Jatkoanalyysissa huomioidaan palvelutarpeet (väestöennuste, sairastavuus) ja nykyinen palveluverkko (kunto ja elinkaari,

palvelujen käyttö, asiakasvirrat, investoinnit).

Loppuraportti:

• Luodaan koonti nykyisen palveluverkon soveltuvuudesta palvelutuotantoon suhteessa optimiratkaisuun. Työ toteutetaan

seutukunnittain ja yhdessä seutujen asiantuntijoiden kanssa.


Palveluiden integrointi

• Sote-palveluiden yhteensovittaminen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi

– kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden kanssa

– monituottajamalli ottaen huomioon valinnanvapaus, asiakassetelit, maksusetelit ja henkilökohtainen budjetointi

– erityistason integrointi perustasoon

Palveluverkko

• Tehtäväkokonaisuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (siinä määrin kuin kuuluu maakunnan vastuulle) palveluverkon kartoituksen, analyysin sekä optimoinnin

• Karttaharjoitukset

• Osallistamiset

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja

analyysi

Palveluiden integrointi • Palveluketjujen integraatio: hoito- ja

palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Edellyttää yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin

• Palveluiden integroimiseksi kartoitetaan so ja te-palveluiden yhtymäkohdat

• Tiedon integraatio edellyttää yhteentoimivia tietojärjestelmiä ja rekistereitä

Pientyöryhmä: Työ tehdään yhteistyössä substanssiryhmien kanssa (Lape, I&O, PMT jne) Hyödynnetään PSHP/Pete-aineistoja Peilataan lakivalmisteluun Työtä varten perustetaan 3/2017 integraatio-pientyöryhmä

Palveluverkko

• Tuotannollinen integraatio

• Järjestämisen integraatio

Pientyöryhmät (3/2017):

substanssiteemaryhmiltä ehdotuksia ja syötteitä palveluverkon uudistamiseksi (alueen tarpeet asukkaiden näkökulmasta, keskeiset toiminnot ja saatavuus (henkilöstö, investoinnit substanssikohtaisesti)

palveluiden järjestäminen kotiin vietäviin, lähi-, kuntakeskus-, seudullisiin, maakunnallisiin ja yhteistyöaluetasoisiin ja digitaalisiin palveluihin

ehdotusten koontivastuut jaetaan pientyöryhmille: avopalvelut, vuodeosastopalvelut, erikoissairaanhoito

Ryhmän asiantuntija:

Palveluverkon kartoitus, analyysi ja optimointi suhteessa tulevaisuuden palvelutarpeisiin ja nykyisen verkon käyttömahdollisuuksiin

Hyödynnetään keväällä 2016 laadittua aineistoa Pirkanmaan julkisista, yksityisistä ja 3. sektorin sote-toimipisteistä, sekä KELAn toimipaikkarekisteriä

Kysyntä, tuotantokapasiteetti ja palvelutarve ohjaavat resursointia

Asiantuntijat käyvät keväällä 2017 aineistot läpi seutukunnittain ja yhdessä seutujen asiantuntijoiden kanssa

Kartoitetaan eri palveluntuottajat sekä kunnan ja maakunnan integraatioyhteydet (esim. kuntiin jäävät sos.palvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta)


Esim

erk

kejä

so

sia

ali

- ja

terv

eyd

en

hu

oll

on

yh

tym

äko

hd

ista

8

Lähde: THL, Oper-yksikkö ,2015


analyysi / palveluja tehtäväkokonaisuuden sisältö

• Kuntaliiton esimerkki

palvelukartasta

Pirkanmaan palvelukartan

määrittely?

– Ikäryhmittäin

– Seudullisesti

• Maakunnan asukkaiden

osallistaminen

palveluverkon

suunnitteluun !!!


Lähde: OmaHäme

Lähde: Lähipalvelut-mitä nekin nyt ovat? Kuntaliitto, 2014.


• Pirkanmaan liitto kartoitti keväällä 2016 Pirkanmaan julkiset, yksityiset ja 3. sektorin sote-

toimipisteet. Aineistoissa on jonkin verran puutteita; karttatietojen kattavuus on n. 95%.

http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/

• Yksityistä toimipisteistä on jätetty pois kotihoidon palveluntarjoajat.

• Julkiset:

– Kuntien ja PSHP:n omistamat sote- ja muut kiinteistöt, joissa sote-toimintaa

– Ulkoa vuokratut tai liisatut rakennukset ja osakehuoneistot

• Yksityiset ja yhdistykset (TOL2008):

– Sosiaalihuollon avopalvelut

– Sosiaalihuollon laitospalvelut

– Terveyspalvelut


http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi / tuotantotapa

ja palveluverkko (Sitra, 2016)


Perusterveydenhuolto

• Pirkanmaan 15 terveyskeskusta toteuttavat laeissa ja asetuksissa kunnille säädetyt

perusterveydenhuollon tehtävät.

• Perusterveydenhuollon palveluita toteuttaa Pirkanmaalla lisäksi n. 700 yrityksen ja 10 järjestön

(yhdistys tai säätiö) toimipaikkaa.

• Verorahoituksen ohella palveluita rahoittavat mm. Kela, asiakkaat itse, työnantajat

työtulovakuutuksen kautta sekä asiakkaat yksityisten vakuutustensa kautta.

• Viisi kuntaa (n. 8 % Pirkanmaan väestöstä) hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen

yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä (2 % väestöstä) ja

kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (5 % väestöstä)

• Perusterveydenhuollon rajapinta kuntien sosiaalihuollon ja muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon

sekä yksityisen ja järjestösektorin toimintaan vaihtelee kunnittain ja toiminnoittain.

Erikoissairaanhoito

Pirkanmaan kunnat sekä Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin.

• Punkalaidun kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin.

• Palveluverkkotyössä tulee tarkastella erityiskysymyksinä Punkalaidun, Jämsä, Kuhmoinen sekä

Päijät-Häme.

(Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016)


Sosiaalipalvelut

• Pirkanmaan kunnat järjestävät pääsääntöisesti lähes kaikki sosiaalipalvelunsa joko omana tuotantonaan tai yhteistoiminta-alueensa puitteissa. Esim. Luoteis-Pirkanmaalla ja Pohjois-Pirkanmaalla palveluntuottajana toimivat yhteisyritykset tai kunnan omistama yhtiö. Lisäksi mm. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunki vastaa isäntäkuntana Oriveden sosiaalipalveluista, Kangasala Pälkäneen sosiaalipalveluista ja Pirkkala Vesilahden palveluista. Sastamalan kaupunki puolestaan vastaa Punkalaitumen sosiaali- ja terveyspalveluista

• Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla sosiaalipäivystyksessä, jota ylläpidetään Tampereella. Ohjausyksikkö Luotsi palvelee 11 kuntaa lastensuojelun sijaishuollon asioissa. Kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoito yhdistyivät yhdeksi maakunnalliseksi yksiköksi Keipeksi vuonna 2016. Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään sosiaaliasiamiestoiminnassa, missä hyödynnetään myös mm. yhdistyksiä sekä sosiaalialan osaamiskeskusta. Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi Kelan ja TE- viranomaisten yhteispalveluita sosiaalipalveluiden yhteydessä.

• Sosiaalihuolto toimii lähes koko Pirkanmaalla hallinnollisesti yhdessä perusterveydenhuollon kanssa (ns. perusturva tai yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi), mutta asiakasrajapinnassa sosiaali- ja terveydenhuolto ovat kunnissa pääosin erillään.

• Palvelujen laadun ja ammattilaisten erityisosaamisen ylläpitämiseksi tarvitaan uusia, maakunnallisia ratkaisuja, erityisesti sosiaalihuollon erityispalvelujen osalta.

(Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016)

2. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

• Nykyinen palveluverkko (kunto ja elinkaari, palvelujen käyttö,

asiakasvirrat, investoinnit) käydään läpi kevään 2017 aikana ja

loppuraporttiin luodaan koonti nykyisen palveluverkon soveltuvuudesta,

ongelmakohdista ja kehittämistarpeista tulevaisuuden tarpeisiin nähden

• Ratkaisu löydetty Akaan, Urjalan ja Valkeakosken alueella

• Ratkaisua haetaan tällä hetkellä Nokian tilanteeseen

• Päivystys vs kiireellinen palvelu maakunnassa

– Sosiaalipäivystys

– Terveydenhuollon päivystys vs kiirevastaanottotoiminta



analyysi / yhdyspinnat: muut teemaryhmät

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

teemaryhmä

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

kunnissa/maakunnassa -> palveluverkon

toiminnallinen integraatio

– Muut kuntiin jäävät sos.palvelut (esim.

kuraattori, psykologi)

• Tiedolla johtaminen

– Tiedon integraatio: toimivien

palvelukokonaisuuksien vuoksi tiedon tulee

liikkua eri palveluntuottajien välillä

yhteentoimivissa tietojärjestelmissä ja

rekistereissä

• Digitalisaatio-teemaryhmä

– Digitalisaation mahdollisuuksien

hyödyntäminen palveluverkossa

• LAPE-teemaryhmä

– Integroidut so ja te- hoito- ja

palvelukokonaisuudet

• Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmä

– Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen teemaryhmä

– Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet

• Tutkimus, opetus ja kehittäminen

– Maakunnan kehittämistoiminnan ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen esim. palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen suunnittelussa

• Valinnanvapaus ja kilpailutus

– Tuotannollinen integraatio verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia

• Henkilöstöteemaryhmä

– Henkilöstön saatavuus suhteessa maakunnan eri osien palvelutarpeisiin

• Kiinteistöryhmä

– mm. tilahankkeet, investointitarpeet

• Osallistumisen teemaryhmä

– asukkaiden osallistuminen palveluverkon kehittämiseen

• Alueen elinvoiman edistäminen

– Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnat työllisyydenhoitoon, alueiden kehittämiseen ja kasvupalveluihin

– Monialainen yhteispalvelu, jatkuvuus?

www.pirkanmaa2019.fi 15

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen: Arvio

palvelutarpeesta, väestönkehitys v. 2015-2040

23.2.2017 17

Väestönmuutos % 2015-2025

Väestönmuutos % 2015-2040

18

3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen: Arvio

palvelutarpeesta, 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä % v. 2015-

2040

2015 2025 2040

3. Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja

tehtäväkokonaisuuteen

• Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen, mutta kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin reuna-alueiden väestön vähetessä

• Reuna-alueiden kuntien väestö ikääntyy, kun taas Tampereen keskusseudulla on suhteessa eniten lapsia -> tarve erilaisille palveluille eri alueilla (Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, 2016)

• Maakunnassa hyviä, paikallisia, kustannustehokkaita, matalan kynnyksen toimintamalleja ja palvelurakenteita

• Henkilökunnan saatavuus maakunnan eri toimipisteissä ja osaamisen varmistaminen

• Yksityinen ja kolmas sektori palveluntuottajina -> tarjonta jakautuu epätasaisesti maakunnassa

• Tuotannollinen ja palveluketjujen integraatio edellyttävät yhteisiä tietojärjestelmiä

• So ja te -palvelut palvelut eivät muodosta asiakasrajapinnassa palvelukokonaisuutta


3. Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen

• Palvelustrategia ja palvelulupaus suhteessa palveluverkkoon

– Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

– Yhteen sovitetut palvelut

– Lähipalvelut

– Harvoin tarvittavat palvelut

– Ensihoitopalvelu

– Palveluiden integraatio


3. Kartoitettuja lähipalveluvaihtoehtoja

• Yksi ”numero” periaate: 112,

kiireetön XXX ja netti

• Digitalisoidut palvelut

• Mobiilipalvelut

• Terveyskioski / perhekioski

• ”Omapalvelupisteet”

• Lähitori ja apuvälinepalvelut

• Lapsi- ja perhepalvelut konsepti

• Ikäihmiset ja omaiset konsepti

• Palveluneuvojat

• Kiertävät lääkäri-sairaanhoitaja-

terveydenhoitaja –tiimit

• Auton takakonttiin mahtuva

hammashoitoyksikkö

• Ym.

• Apteekin sote palvelut?

• Kelan palvelut?

• Postin palvelut?

• Kirkon palvelut?

• Innovatiiviset konseptikilpailutukset

tuottavat uusia innovaatioita


Asioita, jotka vaikuttavat keskeisesti valmisteluun

• Yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen

• Lainsäädäntöön mahdollisesti vielä tulevat muutokset

– Säilyykö yhtiöittämisvelvoite julkisille sote-keskuksille

– Palvelukokonaisuuksien määrittely ja valtakunnallinen listaus

• Maakunnan yhtiöittämispolitiikka

– Erityispalveluissa (Sydänsairaala, Coxa tms., markkinoilla vai ei)

– Maakunnan Sote-keskusten liiketoimintasuunnitelmaselvitys kevät 2017 tulos

– Koska ja millä asioilla maakunta menee markkinoille (siirtymäkausi 2v)

• Markkinoiden avautuminen

– Yksityisen tahon ratkaisut (milloin ja minne maakunnassa)

• STM tukipalveluratkaisut

– Erityisesti sairaanhoidolliset

• Matkat korvataan lähimpään sote-keskukseen – kustannukset vs. verkon optimointi

• Vaalien läheisyys


Digitalisaation mahdollisuudet ja työnjako teemaryhmittäin

• Herättely digitalisaatioon (digitalisaatio-ryhmä)

-> substanssiryhmiltä ideat keinoista (lapset, ikäihmiset, vammaiset,

päihde- ja mielenterveys-ryhmät)

-> palveluverkon muodostaminen substanssiryhmien ideoiden pohjalta

(integraatio- ja palveluverkko-ryhmä)

-> painotus integraatiossa!


23.2.2017 24

KELA:n korvaamat matkakustannukset

Liitteet

Lainsäädännöstä poimittua


Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

• Maakunnat velvoitetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palvelut

asiakkaiden tarpeen edellyttämällä tavalla.

• Tarpeen määrittely perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon

erityislainsäädäntöön ja niissä säädettyihin periaatteisiin.

• Tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon sekä väestötasolla tarkasteltu

tarve että myös yksilötason tarve.

• Maakunnan on varauduttava järjestämään sellaisia palveluja ja siinä

laajuudessa kuin maakunnan asukkaiden ja muiden asiakkaiden

objektiivisen tarpeen voidaan olettaa olevan.

• Toisaalta tarpeessa on edellä olevan mukaisesti otettava huomioon

yksittäisten henkilöiden objektiivinen palvelujen tarve.

• Objektiivinen tarve tarkoittaa esimerkiksi vammaispalvelulain mukaista

asiakkaan yksilöllistä tarvetta. Tämän perusteella maakunnan

järjestämisvastuuseen kuuluu esimerkiksi harvinaisten sairauksien

edellyttämän hoidon järjestäminen asukkailleen.


Yhteen sovitetut palvelut (integraatio)

• Palvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina kokonaisuuksina sekä

lähellä asiakkaita.

• Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti useita

erilaisia palveluja tarvitseville asiakkaille järjestettävien palvelujen

toiminnallista kokonaisuutta.

• Palvelut on toteutettava siten, että ne muodostavat asiakkaille toimivan

kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelun tuottajien välillä ja siirtyminen

palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman

perusteettomia viiveitä tai katkoja.

• Yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet tarkoittaa myös tarvetta

muodostaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, ettei maakunnassa ole

kustannuksia perusteettomasti lisääviä päällekkäisiä palveluja.


Yhteen sovitetut palvelut (integraatio)

• Palvelujen integraatio edellyttää käytännössä, että eri tuottajat toimivat

yhteistyössä keskenään.

• Yhteistyö on erityisen tarpeellista perustason ja erityistason palvelun

tuottajien ja vastaavasti sosiaalipalveluissa lähipalvelujen ja

erikoistuneempien palvelujen välillä.

• Kun maakunnan palvelulaitoksella on vastuu maakunnalle järjestäjänä

kuuluvasta maakunnan omasta tuotannosta ja siten laaja vastuu

erikoistason palveluiden tuotannosta, on kaikkien perustason palvelun

tuottajien toimittava yhteistyössä maakunnan palvelulaitoksen kanssa.

• Tässä yhteistyössä tehtävä konsultaatio ja oppiminen sekä muu

tiedonsiirto vahvistavat perustason palveluja.


Lähipalvelut

• Maakunnan on myös huolehdittava lähipalvelujen asianmukaisesta toteuttamisesta.

• Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille, joiden on usein vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin.

• Lähipalvelut ovat palveluja, joita asiakkaat käyttävät usein ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä.

• Myös harvoin tarvittavat ja keskitetysti tuotetut palvelut voivat olla asiakkaan luokse tai lähelle tuotavia lähipalveluja.

• Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina tai liikkuvina palveluina.

• Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan, vaikka palvelun tuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty.

• Olennaista ei olekaan fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle.


Harvoin tarvittavat palvelut

• Palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata.

• Säännöksen mukaan palveluja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin kun siihen on lainkohdassa nimenomaisesti todetut perusteet.

– Ensimmäinen peruste liittyy palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen. Palvelun tuottamista kootaan yhteen silloin kun saatavuus ja laatu edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja.

– Toisena erikseen mainittuna perusteena on palvelujen tarkoituksenmukaisen toteutuksen ja kustannusvaikuttavuuden ja tehokkaan tuottamisen asettamat vaatimukset.


Ensihoitopalvelu

• Ensihoitopalvelun järjestäminen, toiminnan suunnittelu ja resurssien käyttö on tarpeen toteuttaa maakuntaa suuremmalla alueella.

• Vaativa ja laaja-alainen ympärivuorokautinen päivystys kootaan 12 laajaa ympärivuorokautista päivystystä ylläpitävään sairaalaan.

• Muut keskussairaalat jatkavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksikköinä.

• Päivystysverkosto suunnitellaan valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää kentällä liikkuvan ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja resurssien tehokasta käyttöä yli maakuntarajojen. Sen vuoksi ensihoidon järjestämisvastuu ehdotetaan muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta poiketen määrättäväksi viiden maakunnan tehtäväksi.

• Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat järjestävät ensihoidon yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Viiden yliopistollisen maakunnan ensihoitokeskusten tehtävänä on toteuttaa ensihoitopalvelu vastuualueellaan siten, että se toimii maakuntien muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa hyvässä yhteistyössä ja asiakkaan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena.


integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän väliraportti...huomioon valinnanvapaus, asiakassetelit,...

Documents