selvitys vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun ... · sosiaaliseen mediaan osallistumaan...

Selvitys vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun menetelmistä

liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa

27. tammikuuta 2017

Turku

Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen liitto

2

Keskeiset termit

• Vuorovaikutteinen suunnittelu

Suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa.

• Osallistava suunnittelu

Puhutaan usein silloin, kun päättäjät tai paikallinen viranomainen tekee yhteistyötä

asukkaiden tai sidosryhmien kanssa.

• Tässä työssä termejä ei ole tarkemmin eroteltu, sillä vuorovaikutteisen

ja osallistavan suunnittelun tavoitteet ovat usein yhteneviä.

Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius

3

Vuorovaikutuksen tavoitteet?


Kuvan lähde: Heidi Lusenius, mukaelma Stella Aaltosen ja Ester Kreutzin kaaviosta 2009.

• Tavoitteena tiedon jakaminen,

vastaanottaminen, keskustelu ja

ideointi, suunnitteluun ja

suunniteltavaan asiaan sitoutuminen,

asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyön

tekeminen.

• Suunnittelijan näkökulmasta helpottaa

suunnittelutyötä, päätöksentekoa,

parantaa alueidenkäytön ja

liikennesuunnittelun avoimuutta.

• Osallistamalla keskeisten asioiden

tunnistaminen ja priorisoiminen on

helpottuu.

• Interaktiivisen suunnittelun avulla

halutaan saada ja antaa palautetta

heti kun mahdollista.

4

Menetelmien käyttöön liittyviä huomioita

• Suunnittelijoiden rooli on keskeinen vuorovaikutteisen ja

osallistavan suunnittelun käytänteiden vakiinnuttajina.

• Tärkeää huomioida suunnittelun raamit ja viestiä niistä.

• Voidaanko hankalasti tavoitettavat kohderyhmät tavoittaa jonkun

toisen tahon avustuksella paremmin?

• On huomioitava, kuinka vuorovaikutteisen ja osallistavan

suunnittelun raportointi ja viestiminen?

• Vuorovaikutteisen suunnittelun prosessin arviointi ja parantaminen

toteutetaan.


5

Suunnittelukulttuurit, -tasot sekä kohderyhmät

• Suunnittelukulttuurien eroavaisuudet

• Suunnittelukulttuuri on vallitsevien käytäntöjen ja ajattelutapojen kokonaisuus.

• Kehittynyt pitkällä aikavälillä, jolloin myös sen muutos tapahtuu vähitellen.

• Ruotsissa: lainsaadännölle perustuva kaikilta vaadittu osallistamisen taso; mutta

huomioitavaa, että siellä tavoitteena on lisätä epävirallista osallistamista ideoiden

keräämiseksi sekä viihtyisän ympäristön suunnittelemiseksi.

• Suunnittelutasot

• Tässä työssä suunnittelutasot ovat strateginen suunnittelu, yleissuunnittelu sekä

yksityiskohtainen suunnittelu. Lisäksi kunnossapidon suunnittelu.

• Suunnittelun kohderyhmät

• Kohderyhmiä 12: asukkaat, lapset, nuoret, opiskelijat, työssäkäyvät, eläkeläiset,

liikuntarajoitteiset ja vammaiset, poliitikot, teknisen puolen virkamiehet, kaikkien alojen

virkamiehet, yritykset sekä järjestöt.

• Huomioitavaa, että jokaisen kohderyhmän sisällä suurta vaihtelua.


6

Menetelmät tukevat toisiaan

• Belgialaisen Ghentin kaupungin kestävän kaupunkiliikenteen

suunnittelussa hyödynnettiin eri menetelmiä.

• Eri menetelmiä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessin eri vaiheissa.

• Uudenlaiset menetelmät täydentävät muita, myös jo paljon

hyödynnettyjä menetelmiä.

• Menetelmät tulee valita tapauskohtaisesti.


7

Selvityksessä käsitellyt menetelmät


• Paljon käytetyt menetelmät

• Työryhmät ja kokoukset

• Foorumit

• Yleisötilaisuudet

• Kysely

• Työpajat

• Tempaukset ja kampanjat

• Verkkosivut

• Perinteinen media

• Uudenlaiset menetelmät

• Karttakysely

• Aineiston kerääminen suunnittelua ja

kunnossapitoa varten

• Rantautuminen suunnittelukohteeseen

• Verkkopalvelu

• Keskustelualustat internetissä

• Sosiaalinen media

• Mobiilisovellukset

• Pelit

8

Paljon käytetyt menetelmät

Osa 1


• Työryhmät ja kokoukset• Työryhmien perustamisen taustalla

aina päätös työryhmän

perustamisesta.

• Työryhmälle annetaan tietyt valtuudet

asioiden hoitamiseen.

• Kokoukset: voivat olla kertaluontoisia

tai jatkuvia.

• Kokousten asialistat voivat pysyä

samana, jolloin kokouksissa aina

tietty rakenne.

• Tavoitteena: tiedon kerääminen,

jakaminen, toimenpiteiden

suunnittelu, asenteisiin vaikuttaminen

sekä yhteiseen työhön sitoutuminen.

• Foorumit• Foorumeihin kutsutaan laajempi

osallistujajoukko.

• Tilaisuudessa toimii puheenjohtaja,

joka vie tilaisuutta eteenpäin.

• Tilasta riippuen puhuja voi seisoa

yleisön edessä, seassa tai takana.

• Tavoitteena: tiedon välittäminen,

tiedon jalostaminen ja keskustelu,

vuorovaikutuksen lisääminen sekä

yhteisten toimenpiteiden

suunnittelu.

9


Osa 2


• Yleisötilaisuudet• Avoin tilaisuus, jonka järjestäjinä toimivat

perinteisesti kunnat, julkiset toimielimet tai

kansalaisjärjestöt.

• Tilaisuutta järjestäessä huomioitava

ajankohta, tila sekä tilaisuudesta

tiedottaminen.

• Jatkossa: yleisötilaisuus

vuorovaikutteisemmaksi esimerkiksi

hyödyntämällä mobiilisovellusta tai

internetsivuja kysymysten esittämiseen ja

vastausten keräämiseen. Myös sosiaalisen

median elementit, kuten twiitit

aihetunnisteella #.

• Tavoitteena: lisätä yhteisön osallistumista

prosessiin, tiedon jakaminen, tiedon

jalostaminen, asenteisiin vaikuttaminen

sekä sitoutuneisuuden lisääminen.

• Kysely• Luonteeltaan konsultoiva,

voidaan toteuttaa paperisena,

sähköisenä tai puhelimitse.

• Huomioitava kyselyn rakenteen

ja kysymysten selkeys ja

ymmärrettävyys.

• Kysely voidaan toteuttaa toisen

tahon avustuksella, esimerkiksi

osana senioreiden tilaisuutta.

• Tavoitteena: tiedon kerääminen,

tarkan tutkimustiedon saaminen

esimerkiksi strategioiden

pohjaksi, suuntaa-antavan tiedon

saaminen keskustelun

herättäjäksi, vaikuttaa ihmisten

asenteisiin ja sitouttaa.

10


Osa 3


Kuvien lähteet: yläpuolella Valonian työpaja Marja

Tommola 2016, alapuolella European Cyclist

Challengen internetsivut 2017.

• Työpajat• Työpajassa ihmiset

kokoontuu yhteen pohtimaan

käsiteltävää aihetta.

• Voidaan järjestää useita

prosessin eri vaiheissa.

• Työpajojen kautta kuullaan

paremmin kansalaisten ja

sidosryhmien ajatukset ja

huolet.

• Tavoitteena:

molemminpuolinen

vuorovaikutus, tiedon

tuottaminen, tiedon

jakaminen ja jalostaminen,

asenteisiin vaikuttaminen

sekä sitouttaminen.

• Tempaukset ja kampanjat• Pyritään tavoittamaan

sekä aktivoimaan ihmisiä

tiettyyn teemaan liittyen.

• Usein interaktiivisia:

osallistujalla aktiivinen

rooli.

• Voidaan toteuttaa

sellaisen tapahtuman

yhteydessä, jossa jo

tavoiteltu kohderyhmä

liikkeellä.

• Tavoitteena: jakaa tietoa,

vaikuttaa asenteisiin sekä

sitouttaa.

11


Osa 4


• Verkkosivut• Toimivat usein virallisina

tiedonjakamisen väylänä.

• Vuorovaikutus pääsääntöisesti

yhdensuuntaista.

• Hyvä hyödyntää muiden menetelmien

kanssa.

• Hyvä tiedonjakamiseen myös niille, joita

prosessiin muuten osallistuminen ei

kiinnosta.

• Verkkosivuilta ohjata esimerkiksi

sosiaaliseen mediaan osallistumaan

keskusteluun.

• Tavoitteena: tiedon jakaminen

(esimerkiksi tulevista tilaisuuksista),

asenteisiin vaikuttaminen.

• Perinteinen media• Sanomalehdet, radio..

• Vuorovaikutus

pääsääntöisesti

yhdensuuntaista, tärkeä

viestinnän väline.

• Tukee muita menetelmiä.

• Hyvä hyödyntää

verkkosivujen ja sosiaalisen

median kanssa – julkaista

tietoa eri väylissä.

• Tavoitteena: tiedon

jakaminen, asenteisiin

vaikuttaminen.

12

Uudenlaiset menetelmät:

Karttakysely


Kuvan lähde: karttakysely Örebron kunta 2011.

• Voidaan kerätä paikkasidonnaista tietoa.

• Teknisyys ja kartan luettavuus huomioitava.

• Voidaan julkaista sähköisenä ja/tai toteuttaa esimerkiksi kohderyhmien tilaisuuksissa.

• Tavoitteena: kerätä aineistoa suunnittelun taustalle tai esimerkiksi kunnossapitoa

varten.

• Esimerkkinä Ruotsissa Örebron ja Lekebergin

kuntien tekemä yhteistyö, jossa hyödynnettiin

karttakyselyä.

• Haluttiin tietää lasten elinympäristöstä. Lapsille

pidettiin info-tilaisuus, jossa kerrottiin

kaupunkisuunnittelusta sekä lapsen oikeuksista.

Lapsille laadittiin selkeä kartta, johon heidän tuli

merkitä paikkoja ja reittejä.

• Huomiona oli, että lapset voivat kokea yllättävät

ympäristöt mieluisiksi tai pelottaviksi.

• Lisätietoja:

<http://www.ubcwheel.eu/index.php/gpdb/article/3235>

13


Aineiston kerääminen suunnittelua ja kunnossapitoa varten

• Aineiston kerääminen esimerkiksi teiden käyttäjien avustuksella.

• Voidaan toteuttaa antamalla käyttäjille laite, joka paikantaa kuljetun reitin.

• Mahdollista myös puhelimen signaalin avulla.

• Saadun aineiston analysointi vaatii resursseja.

• Tavoitteena: aineiston kerääminen, yhteenkuuluvuuden lisääminen,

sitouttaminen.

Kuvan lähde: Mapillaryn internetsivut 2016.

• Esimerkkinä Espoon digikokeilu, jossa

kuntalaiset ja kaupungin henkilökunta kuvasivat

Google Street Viewin tapaan kuvamateriaalia

pyöräteistä lokakuussa 2016. Otetut kuvat

tallentuivat Mapillary-karttapohjalle.

• Kuvaaminen tapahtui kameroilla sekä

älypuhelimiin ladattavan sovelluksen avulla.

• Kuva- ja tietopankin keräämisen tavoitteena on

sujuvoittaa pyöräteiden kunnossapitoa.

• Lisätietoja: <http://www.espoo.fi/fi-

FI/Pyoratiet_kuntoon_Kaupunkilaiset_ja_kaup(103616)>


14


Rantautuminen suunnittelukohteeseen


• Suunnittelijat menevät paikan päälle suunniteltavalle alueelle.

• Liikennesuunnittelun osalta paikan päällä siellä liikkuvien ihmisten kanssa

jutteleminen.

• Tavoitteena: kerätä tietoa ja mielipiteitä, jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin, rakentaa

luottamusta.

• Esimerkkinä Uppsala, jossa yleiskaavoituksen puolella pyritään

hyödyntämään myös epävirallista osallistamalla.

Yleiskaavoituksen työntekijät menevät sinne, missä ihmisiä on,

keskustelemaan suunnittelusta ja suunniteltavasta aiheesta.

15


Verkkopalvelu

• Verkkosivu, jossa toiminnallisia ominaisuuksia.

• Usein yksisuuntaista vuorovaikutusta (kuten palautepalvelu), mutta voi

olla myös interaktiivisempia (kuten Dresden Debate).

• Tavoitteena: jakaa tietoa, luoda uutta tietoa sekä vaikuttaa asenteisiin.

• Esimerkkinä saksalaisen Dresdenin kaupungin

verkkopalvelu, jota kaupunki hyödynsi osana

kestävän liikennejärjestelmän suunnittelua.

Verkkopalvelussa jaettiin suunnitteluun liittyvää

tietoa. Asukkaat pystyivät osallistumaan

suunnitteluun esimerkiksi lyhyiden kyselyjen kautta.

• Huomioitavaa on, että verkkopalvelussa oli

suunnitelmaluonnosta koskevia teemoittaisia

keskusteluja, joihin asukkaita pyydettiin

osallistumaan. Kartalle pystyi pistetyökalulla

lisäämään tekstikohteen esimerkiksi vapaa-aikaan

liittyen.

• Lisätietoja: <http://www.dresdner-debatte.de/> Kuvan lähde: Dresden Debate -verkkopalvelu 2017.


16


Keskustelualustat internetissä


Kuvan lähde: Slack Guiden 2016.

• Alustoja, joiden kautta voidaan hoitaa esimerkiksi projektin sisäinen

viestintä.

• Sopivat ryhmä- ja tiimityöskentelyyn.

• Alustoja on useita ja niiden ominaisuudet vaihtelevat: Google Driven

avulla voidaan laatia yhteisiä raportteja, kun taas Trellon kautta jakaa

aikataulut ja tehtävät.

• Tavoitteena: niiden avulla voidaan jakaa ja yhdistää tietoa, tehdä

päätöksiä sekä suunnitella yhdessä.

• Esimerkkinä 6Aika-hanke, jossa Slack määriteltiin olevan

hankkeen virallinen vuorovaikutuskanava. Hankkeessa on

mukana eri kaupunkien edustajia sekä muita tahoja.

Slackin viestiketjut voidaan määrittää olevan tietyille

henkilöille lukittuja tai kokonaan avoimia.

• Keskustelu on vapaamuotoisempaa sähköpostiviesteihin

verrattuna.

• Huomioitavaa on, että keskeisin ideointi ja vuorovaikutus

tapahtuu tapaamisissa ja kokouksissa.

• Lisätietoja: 6Aika, Juha Pulmuranta, Lounaispaikka.

17


Sosiaalinen media

• Osallistaminen 2 – uusi sukupolvi.

• Sosiaalisen median kanavia on useita ja ne ovat hieman toisistaan poikkeavia.

• Niissä voidaan tuottaa sisältöä, osallistua keskusteluihin, ilmentää arvoja ja asenteita

sekä olla yhteydessä muihin.

• Voidaan käyttää monipuolisesti ja rinnakkain.

• Voidaan hyödyntää yleisötilaisuuden yhteydessä: aihetunnisteella myös sellaiset voi

osallistua, jotka eivät pääse paikalle.

• Kaupunkilaisten ylläpitämä Lisää kaupunkia Tampereelle -monta ylläpitäjää, virkamiehet

kommentoivat ja osallistuvat keskusteluun.

• Tavoitteena: jakaa tietoa, reagoida nopeasti nousseisiin aiheisiin ja kysymyksiin, kertoa

suunnittelun prosessista, saada tietoa ja ideoita sekä vaikuttaa asenteisiin ja sitouttaa.

• Esimerkkinä CityConnect-projekti, Englannissa Leedsin ja

Bradfordin kaupunkien yhteistyönä. Kestävän

kaupunkiliikkumisen suunnittelu.

• Sosiaalista mediaa hyödynnettiin tulevien tilaisuuksien ja

vaikutusmahdollisuuksien markkinointiin. Lisäksi viestintä ja

tilannekatsausten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa.

• Lisätietoja: <https://twitter.com/cityconnect1?lang=fi> Kuvan lähde: CityConnect-projektin Twitter-sivu 2017.


18


Mobiilisovellukset


• Sovelluksen käyttö ei ole aikaan tai paikkaan sidottua.

• Käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa.

• Mobiilisovelluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnossapidon suunnittelussa tai

osana työryhmän toimintaa.

• Sovellusta hyödyntävän tahon tulee olla aktiivinen.

• Tavoitteena: tiedon kerääminen ja ideointi, vaikuttaa asenteisiin sekä sitouttaa.

Kuvan lähde: Täsä – Mobiilisovellus jolla voit

vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun 2016.

• Esimerkkinä Täsä-mobiilisovellus vuonna 2015, joka

oli osallistavan mobiilisovelluksen prototyyppi.

Sovellus sisälsi kysymyksiä sekä mahdollisuuden

merkitä kartalle kehittämisideoita tai havaittuja

ongelmia. Yhtenä pelin tavoitteena oli mahdollistaa

käyttäjien välinen vuorovaikutus.

• Tykkää/ei tykkää -painike oli paljon käytetty.

• Sovelluksen markkinoinnissa sosiaalinen media

tärkeä.

• Liikennesuunnittelun kannalta mahdollistaisi useiden

kohderyhmien osallistumisen helposti.

• Lisätietoja: Sampo Ruoppila, Turun yliopisto.

<http://tasa-sovellus.b-part.eu/>

19

• Monipuolisia, voidaan muokata hyvin kohderyhmän ja suunnitteluprosessin mukaan.

• Pelaajat voivat eläytyä ja ideoida mahdollisia ratkaisuja ja skenaarioita.

• Pelien kautta osallistuja oppii myös suunnitteluprosessista.

• Tärkeä kertoa suunnitteluraamit osallistujille.

• Tavoitteena: jakaa tietoa, saada tietoa ja jalostaa tietoa eteenpäin, vaikuttaa

ajattelumalleihin, sitouttaa, ratkaista ongelmia sekä tehdä päätöksiä.


Pelit

• Esimerkkinä Hämeenlinnan Cities: Skylines -pelin

hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa keväällä

2016. Pelin hyödyntäminen lähti tarpeesta, sillä

kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan

lähitulevaisuudessa uutta.

• Cities: Skylines pelissä on paljon massaa liikkeellä.

Viralliseen kisaan osallistui 17 pelaajaa. Pelin

edetessä peli antaa pelaajalle palautetta, jolloin

suunnittelu on toteutettava harkitusti. Pelissä voi

suunnitella tieverkostoa sekä joukkoliikenteen reittejä.

• Lisätietoja:<http://yle.fi/uutiset/3-8696412> Kuvan lähde: Välimäki 2016.


20

Menetelmät koottu suuntaa antavasti, ote taulukosta


21

Keskustelua johtopäätöksistä

• Suunnittelukulttuuri vaikuttaa vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun

toteuttamiseen.

• Millainen on teidän suunnittelukulttuuri, voitaisiinko vuorovaikutusta ja osallistamista toteuttaa

eri tavoin tai täydentää?

• Millainen on teidän suunnitteluprosessi?

• Missä vaiheessa suunnittelua eri kohderyhmien olisi hyvä olla mukana?

• Mitä kohderyhmiä voitaisiin tavoittaa paremmin?

• Mitkä ovat hyvät nykyiset menetelmät, miten voitaisiin täydentää?

• Uusiin menetelmiin perehtyminen ja niiden soveltaminen; menetelmät täydentävät toisiaan.

• Viestiminen on tärkeää: esimerkiksi nuoria voidaan informoida eri

osallistumisenväylistä sellaisten väylien kautta, joita he käyttävät.

• Miten hyvin suunnitteluun ja suunniteltavaan aiheeseen vaikuttavat tekijät

kuten lait ja muut puitteet on viestitty?

• Kunnan strategisella tasolla laatia vuorovaikutuksen ja osallistamisen

suunnitelma?

• Huomioida koko prosessi ja vuorovaikutus osana prosessia.


Kiitos!

Heidi Lusenius

Yhteystiedot

Varsinais-Suomen liitto

Ratapihankatu 36, Turku

[email protected]

http://www.civitas.eu

Lisätietoja:

Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto

[email protected]

selvitys vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun ... · sosiaaliseen mediaan osallistumaan...

Documents