2

Toimitus: Sallankunta

Päätoimittaja: MarjaMyllykangas marja.myllykangas@salla.fi

Toimitussihteeri: KaisaIsojärvi kaisa.isojarvi@salla.fi,puh.0405088518

Työryhmä: ElinaJokela,NinaSipola,MariaÄmmälä, KaukoKellokumpu,EerikaTuomas,HeljäHoikkaniemi TerttuPohtila

Kotosalla-logo: KaukoKellokumpu

Taitto: KaisaIsojärvi

Paino: SuomalainenLehtipainoOy,Kajaani2010

Lehtiilmestyy: 7kertaavuodessa

Sallan tiedotuslehti 6-2010/1-2011

Pääkirjoitus

Missä on sinun sielunmaisemasi?

Mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän alkaa näköjään muistella lähtöruutuaan. Yhä enemmän ymmärrän 87-vuotiasta äitiäni, joka käy päivittäin ajatuksissaan ja puheissaan lapsuutensa maisemis-sa. Yhä enemmän oivallan myös dementiaan sairastavan ihmisen mieltä, joka näyttää jäävän hyvin helposti sinne lapsuuden maise-miin ja paluu nykyhetkeen on päivä päivältä vaikeampaa. Meistä useimmat kokevat lapsuuden maisemat mielimaisemina tai sielun-maisemana, paikkoina ja tiloina joissa silmä lepää, olo on levolli-nen ja sinne kaipaa.

Sielunmaisemia voi olla useita ja välttämättä se ei ole lapsuuden-maisema eikä perisuomalainen maisema. Sielunmaisema on sekä unelma että tila. Sielunmaisema voi olla kuvattuna jossakin kirjas-sa tai elokuvassa. Voipa kokemus joskus olla niin vahva, että voisi väittää edellisessä elämässä eläneen kuvatussa paikassa.

Joku tila tai maisema on kolahtanut vuosien varrella tuonne sisim-pää ja tuonut kokemuksen jostakin elämää suuremmasta, oivalluk-sen elämän tarkoituksesta ja omasta ihmisyydestä.

Ensimmäinen kokemukseni sielunmaisemasta oli murrosikäisenä kun palasin sisareni luota Oulusta. Kodin pihapiiriin tullessani koin syvän rauhan laskeutuvan, vaikka ei siinä pihassa mitään ihmeel-listä ollut; sodan jälkeen rakennettu punamullalla maalattu lau-tatalo, harmaa puoji (aitta) ja liiteri. Opiskeluaikana tulo junalla Kemijärven asemalle ja siitä matka Peltoperän linja-autolla kotiin ohi järvien, vaarojen ja soiden toi myös mukanaan jonkinlaisen yl-peyttä ja kaipuuta sisältävän sielunmaisemakokemuksen. Selling the silence- dokumenttia katsoessa tämä sama tunne virittäytyi ja Salla maisemineen herättääkin minussa tuntee siitä, että kuulun tänne, minun juuret ovat täällä, ehkä voi sanoa laulun sanoin, että mun sydämeni tänne jää asuinpaikalleen vaikka hetken sain vain viivähtää.

Laila Hietaniemen, tai nykyään hän kirjoittaa tyttönimellään Hirvi-saarena, kirjoittamat kirjat sisältävät minuun kolahtavia karjalais-ten ihmisten tiloja, paikkoja ja kokemuksia elämästä. Ne ovat niin täynnä erilaisia tasoja ja muotoja, että niihin sielunmaisemiin voi aivan helposti hypätä mukaan kulkemaan. Kirjassa olevat kuvauk-set ovat niitä sielunmaisemia, joita voi sanoa unelmiksi. Luen mo-neen kertaa samoja kappaleita ja herkuttelen kuvauksilla pihapii-reistä ja vuodenajoista.

Sielunmaiseman kokemuksen tunne syntyy siitä, että jostakin syystä ihminen luo tilasta tai tiloista itselleen merkityksillä ladattuja. Pai-kat voivat olla aika ihmeellisiä eivätkä aina niin kauniita luonnon-maisemia. Tampereen asema herättää minussa edelleen vahvan kokemuksen, joka johtuu siitä, että kerran vuonna paavo ja nappi junan siellä pysähtyessä oivalsin väitöskirjatutkimukseni punaisen langan ja siitä riemusta olisin halunnut kajauttaa hurraa-huudon koko junavaunulle, mutta harmikseni (nyt) en tehnyt sitä. Kaikki lienee ollut sattumaa, mutta jotenkin se asema saapumisineen ja lähtöineen on edelleen merkityksellinen.

Kaipuu sielumaisemaan on eri asia kuin ikävä tai kaipuu jonkun tai joidenkin ihmisten luo. Sielunmaiseman kokemus lienee kuitenkin täydellisimmillään kun sen voi jakaa toisen ihmisen kanssa, vaikka toisen lienee joskus vaikea sitä ymmärtää ja kokea ilman sanoja ja selityksiä, sillä sielunmaisemalla on historiansa kokijalle. Joskus ja jostakin syytä paikka, tila tai ympäristö kolahtaa tuonne sielun syvyyksiin ja sieltä sitä on vaikea poistaa. On vaikea määritellä ai-heuttaako pelkkä maisema niin syvän kokemuksen vai tekevätkö maisemaa katsellessa vallinneet tunnetilat sen sielunmaiseman. Mielen täytyy olla kuitenkin otollinen sielunmaisemakokemuksel-le.

Jos kerran elämässään saa kokea levollisen olo täyttävän mielen ja kehon sielunmaisemassaan, niin siihen elämän tarkoituksen et-simisen voisi päättää ja todeta että olen nähnyt riittävästi ja tullut sisimpäni kotiin.

MaMy

3

Joulun avaus

Joulukuussa SallassaLapin taiteilijaseuran Hal-laa-näyttelyTalvenkynnykselläLapin taiteilija-seuranHallaaV-näyttelylevittäytyyympäriLappia26.11-19.12.2010!

Seuran jäsenistä mukana tapahtumassa on30 taiteilijaa. Taidemaalareiden, graafikoi-den,kuvanveistäjien,performanssi,-media,-käsite,-jaympäristötaiteilijoidennäyttelytlevittäytyvät 18 Lapin eri kuntaan ja kau-punkiin.Näyttelyiden avajaiset järjestetään saman-aikaisesti eri paikkakunnilla perjantaina 26.11.2010 avajaiset Sallan kirjastolla klo 12.00. Pohjoisessa paikkakuntien väli-set etäisyydet ovat pitkät ja taidenäyttelytsekä tapahtumat keskittyvät useimmiteneteläiseenLappiin.MaantieteellisestilaajannäyttelynavullaLapinTaiteilijaseurahalu-aa tuoda esille eri puolilta Lappia olevanjäsenistönosaamista.

• Museonpihallaonjoulutori,jos-sa paikalliset yrittäjät myyvättuotteitaan.

• Ulkona on myös ohjelmalava,jossa lapset esittävät jouluistaohjelmaa.

• Museon sisätiloissa Joulumuorihäärääkahvinkeitossajapiparienpaistossa.

• Joulupukki odottelee lapsia pe-räkammarissakuullakseenlastenlahjatoiveita. Museomyymäläs-tä löydät jouluisia ideoita omaajouluusitaipukinkonttiin.

• Illallalauletaanvieläyhdessäjou-lulauluja Sallansuussa klo 16.30alkaenRuttojuurenjohdolla.

Joulunavaus-jouluntuoksujajoululaulutvirittävätjouluntunnelmaan…TänävuonnaSallanjou-lunavausjärjestetäänsota-jajälleenrakennusajanmuseolla.Museonpiha-alueellajasisätiloissahäärätäänjouluisissatunnelmissaperjantaina26.11.klo10-16.

Tonttulakkijahti käynnistyy museolta 26.11 kello 15.Tonttulakit löytyvät Sallan keskustan kauppaliik-keistä - etsi tonttulakit ja niissä olevat vihjeet jatoimitanemuseolle.Tehtävänratkaisseilleodottaapalkintomuseolla.VoitmyösäänestääSallankau-

Tapahtuma on kaikille avoin ja myös museoon on vapaa sisäänpääsy joulunavauspäivänä. Tervetuloa!

Tonttulakkijahti ja kaunein jouluikkuna

neinta jouluikkunaa ajalla 26.11. – 17.12.Kaikkien vastanneiden kesken arvotaankaramelliyllätys.Kauneimmaksijouluikku-naksi voit äänestää paitsi kauppojenmyösmuidenyritysten taivaikkapakotien ikku-noita.

Joulukonsertteja

SallanLaulu esiintyy 8.12. laulaen ja lau-lattaen joululauluja. Musiikkiopiston kon-serttionkirkonkylänkoululla16.12.HannuAhtiainen pasuuna jaAni Järvinen-VesalapianoesiintyvätkoululaiskonsertissajaHo-peaharjussa pe 17.12 sekä KauneimmissajoululauluissaSallankirkossa19.12.

HyvääJoulua!

Kuva:Suom

alainentonttukrija

Sallansota-jajälleenrakennusajanmuseonau-kioloajatjoulukuussaovat:ti–pe ja suklo10–16. Jouluaatto ja Joulu-päivä24.-25.12 suljettu.Uudenvuodenaatto ja–päivä31.12–1.1. suljettu. Joulunvälipäivät26.–30.12avoinnaklo10–16.

Sallatunturin talvikausi avataan 26.-27.11.Luvassaohjelmaaniinrint-eessäkuinrinneravintolas-sakin.Illankruunaailotulitus.Tu-tustuavajaistenohjelmaanhttp://loma.salla.fi/fi/tapahtu-mat/1289904981/jasuuntaamonosikohtiSal-latunturia!Tervetuloa!

Kunnat osallistuvat tapahtumaan tarjo-amallanäyttelytilat sekä avustaenmahdol-lisuuksienmukaan näyttelykustannuksissa.Sallassanäyttelytilanaonkirjasto.EsilläontaiteilijaJoukoAlapartasentöitä.

Itsenäisyyspäivä

Sallassa Itsenäisyyspäivä alkaa juhlajuma-lanpalveluksella Sallan kirkossa kello 11,jonka jälkeen on seppelten lasku sankari-vainajienmuistomerkillä.Kirkoltasiirrym-me kahvittelemaan Sallatunturin koululle(yläkoulu ja lukio). Pääjuhla alkaa kello13. Juhlassa esiintyymm.musiikkiopistonoppilaita,SallansenioritanssijatsekäSallanLaulu.JuhlapuheenpitääMarttiNiskala.

4

Enkelit ovat monelle totta

Enkelitovatmuutakinkuintaruolentojajakauniita kiiltokuvia. Meillä jokaisella onomaenkelimme,jokakulkeevierellä,halu-simmepasitätaiemme.Jokaisellaontietys-titästäomamielipiteensäjasesallittakoon.Minäolenitseomakohtaisestikokenutsen,ettäenkeleitäon.Minulletapahtuitapatur-matyöpaikallanijayksiopettajapariskuntatuli jonkin johdattamana työpaikalleni javeiminutsairaalaan, itseenvarmastiolisiedes enää osannut lähteä hakemaan apua.Hepelastivatminutjaolensiitäheilleikui-sesti kiitollinen.Montamuutakin tapaustaonkohdallenisattunutjaniinpävoinsanoa,ettäminulleenkelitovattotta.Enkelitelä-vätkeskuudessammejaauttavatmeitä,josannammesiihenluvan.

Enkeleistälöytyypaljontietoa,josvaan haluaa sitä etsiä. Suojelusenkeleistäsanotaanmm. että niitä voi kutsua itsensä

tai muiden avuksi joko ääneen tai hiljaamielessään hetkellä, jolloin kaipaa roh-kaisuajasuuntaaelämässään.Onolemassamyösmuitaenkeleitä; ihmeiden, rauhan jatasapainonenkeliMikael,menestyksenen-keli Ananuel, myötätunnon enkeli Rafael,joka on myös parantamisen ja rakkaudenenkeli jaohjauksenenkeliGabriel.Kaikil-laenkeleilläonomatehtävänsäjajokainenauttaa,kunapuatarvitaan.

Enkeleitälöytyymyöskotoani,neantavatrauhallisentunnelmansinne.Vieraa-niihmettelevätusein,miksiluonanionniinhyvä tunnelma, he rauhoittuvat ja löytävätsyyn, enkelit ympäröivät heidät.Kunmat-kustan,katselenainaympärillenijalöydänuusia enkeleitä mitä ihmellisemmistä pai-koista ja ne löytävät tiensä kotiini.Kaikkienkeliteivät”puhuttele”janiinpänejäävätkaupanhyllyille,muttanejoillaonsanotta-vaa,seuraavatkotiinijalöytävätsieltäpaik-kansa.Ensimmäinenenkelinilöysiluoksenijoulunalla2004jalöysipaikkansamakuu-huoneeni ikkunasta.Sieltäse toivottaami-nulle hyvää yötä iltaisin ja aamulla hyväthuomenet.Uuteenkotiinisainpallonpäälläistuvanenkelinjasesaikädelleenkeltaisenhelmipäisen lasienkelin, kun sitä tarvitsin.Usein kuulen, kun ihmetellään,mitäminäniinmonellaenkelilläteen.Jokainenenkelikertooomaatarinaansa,jokainenonerilai-nen,eripaikastahankittujaminulletärkeä.En luopuisiniistämistäänhinnasta,nenytvaanovatosaminua.

Sallan sota-ja jälleenrakennusajan museo

Joulupukki suositteleeMuseonPirttikahvilaonnytjoulukauppa!Meiltälöydäterilaisetlah-jatpukinkonttiin.Myynnissäonmm.vanhanajanmakeisia,käsitöitä,kirjallisuuttajalasitavaraasekämuseonomavuosikalenteri.Tervetuloaostoksillemuseomyymälään!

Savukoskentie12,98900SALLAPuh.0405790762museo@salla.fiwww.salla.fi/museo

2011vuodenkalenteri7€/kplUpeitakuviamenneiltävuosikymmeniltä.

5

Sallan Vuokratalot Oy kiittää kuluneestavuodestajatoivottaaasukkailleenjayhteistyökumppaneilleen

HyvääJouluajaOnnellistauuttavuotta2011!

Metsät,laaksotlumiset,kilisevätkulkuset

jatähtitaivaskirkastuotaasjoulumielenmeilleluo.

Jouluperinteitä ja -tapojaAdventinviettoNykyinen adventtiaika on aika kaukanaalkuperäisestä ideastaan. Odotus on maal-listunut Jeesus-lapsen odottamisesta jou-lun odottamiseksi ja jouluvalmisteluihin.Melkein kaikissa perheissä alkuperäinenyhdenkynttilänsytyttäminenensimmäisenäadventtinaonlaajentunutkodinjouluasuunpukemiseksi, ellei sitä ole tehty jo aikai-semmin loka-marraskuun pimeiden val-aisemiseksi. Joulunodotuksen suosikeiksiovat kohonneet kirkkojen Kauneimmatjoululaulut-tilaisuudet.

Adventtikalenteri tai joulukalenteriJoulukalenteri löysi tiensä Suomeen1930-luvulla. Joulukalenterit ovat säilyt-täneet suosionsa ja muuttuen ajan hengenmukaiseksi.Perinteinenpahvinenkalenteri,jossaavataanluukkujaonedelleensuosittuja lapsiperheiden aamuissa pitää jouluku-ussavarautualuukkujenavaamiseen.

Annan päivä 9.12.Annanpäiväänliittyyjouluvalmisteluako-skevia perinteitä. Kynttilöiden valaminen,oluen pano ja leipominen on aloitettavaAnnana.Perinteitänoudatettiintarkoin,ko-ska niiden uskottiin vaikuttavan tulevaanvuoteen. Esimerkiksi rukki oli kannettavapirtistäpoisAnnanpäivänä,muuteneipel-lavakasvanutseuraavanavuonna.

Lucian päivä 13.12.Lucian päivä on valon juhla, jota vie-tetään varsinkin ruotsinkielisissä kodeissa,päiväkodeissa, kouluissa ja kaupungeissa.Luciaonsisialainenpyhimys,jokalegendanmukaan kärsi 300-luvulla marttyyrikuole-man.Lucia-neito onpukeutunut valkoisiinjavyönäänhänelläonpunainenliina.Hiuk-set välkehtivät kynttiläkruunun valaisemi-na, kun hän johdattaa kynttiläkulkuettaihmisten keskellä. Kulkueeseen kuuluvatpukeutuvat valkoisiin, kantavat kädessäänkynttilääjalaulavatSantaLucia-laulua.

Tuomaan päivä 21.12.Tuomaan päivään mennessä kaikki joulu-valmistelut tulisi olla tehty. HyväTuomasjouluntuopi,PahaNuuttipoissenviepi.

JoulukuusiEnsimmäiset joulukuuset levisivät Sak-sasta Ruotsin kartanoiden kautta Suomenkartanoihin. Aluksi joulukuusi oli pienipöytäkuusi tai kuusi kiinnitettiin latvastakatto-orteen. Kansakoulujen kuusijuhlistajoulukuusi levisikoteihin1800-1900-luku-jen taitteessa. Kuusen koristeet vaihtelivattalon varallisuuden mukaan. Kynttilöidenlisäksikoristeetvaihtelivatkukistajaketjuis-ta omeniin ja piparkakkuihin. 1800-luvunlopussa muotiin tuli suomalaisuutta ko-rostavat lippunauhat ja hopeisina kimalta-vat,päistäänhapsutetut,enkeleinkuvioidutkäärepaperikonvehdit.

Joulukukat1920-luvulla tulivat joulukukat: hyasin-tit ja punaiset ruukkutulppaanit. Hyasinttion kuninkuuden vertauskuva, raamatul-linen jalokivi. Hyasintin rinnalle on nous-sut punalatvainen joulutähti. Uskonnol-lisen tulkinnan mukaan punainen väriilmentää Kristuksen jumalallista rakkauttajatähtimuotoBetlehemintähteä,jokanäyttiitämaantietäjilletienJeesuksenluo.

JoulukortitJoulukortteja alettiin lähettää 1800-luvunalkupuolella Englannissa, jossa sisäoppi-laitoksissaopiskelevatlapsetlähettivätjou-lutervehdyksen vanhemmilleen. Suomeentapa levisi nopeasti ja ensimmäiset joulu-kortitlähetettiin1870-luvulla.Joulukorttienlähettäminenyleistyimuuttoliikkeenmyötä,Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset lähet-tivät sukulaisilleen kortteja ja niin myöskaupunkeihin muuttaneet alkoivat lähettäämaalaisserkuilleenjoulutervehdyksiä

JoulupukkiSuomalainen joulupukkiperinne pohjau-tuu piispa Nikolaukseen, saksalaiseenjoulu-ukkoonjasuomalaisenkansanperint-een sarvipääpukkiin. Piispa Nikoulaus eliMyra-nimisessäkaupungissanykyisenTur-kinrannikolla.Nikolaustunnettiinlastenjaköyhienauttajana.Hollantilaisetsiirtolaisettoivat Pyhän Nikolauksen Amerikkaan,jossa hänestä tuli vähitellen kehittyi Santa

Claus legendanhahmo. AmerikassaSantaClausjaEnglannissaFatherChristmastuo-vat lahjat keskiyöllä savupiipun kautta jasujauttavatnetakanreunallejätettyihinsuk-kiin.Keski-EuroopassaPyhäNikolauselääjoulunajanhahmonakiertäenpäiväkodeissajakouluissajoulukuunkuudentena.

Suomessa eläinhahmoksi pukeutuneetkekripukit kiertelivät keskiajalla talostataloon, eivätkä suinkaan tuoneet lahjojavaan kerjäsivät viinaryyppyjä. Pukit olivatpukeutuneetturkkiintaitaljaan,sarvinaso-jottivat pukinsarvet ja kasvot oli tuohi- taiolkinaamarinpeitossa.Lahjojen jakajaksi pukkimuuttui 1800-lu-vun alkupuolella. Samalla hänelle tulitärkeäkasvatustehtävä:pukkijakoikilteillelapsille lahoja, hänellä oli vitsoja varallatuhmialapsiavarten.

Venäläinen Pakkasukko on nykyvuosinanäkynytmyöstäälläLapissa,sillävenäläisiämatkailijoita on joulun ja uuden vuodenaikanaliikkeellä.Pakkasukkotuolahjatlap-silleuutenavuotena.

TapaninpäiväTapaninpäivänä alkoi vilkas seuraelämä.Pohjoismaissa päivää on vietetty hevostenja hevosmiesten päivänä. Päivän viettoonliittyykin paljon hevosperinnettä mm. re-kiajeluja,hevoskilpailuja jaratsastusretkiä.Nykyisenpäiväonyleisesti ulkoilu- ja vi-erailupäivä.

Jouluaatto

Joulurauhan julistus klo 12.00 SuomenTurusta rauhoittaa mielen joulun viettoon.Joulurauha tunnettiin jo keskiajalla. Josteki rikoksen joulurauhan aikaan tehdyistärikoksistarankaistiinankaramminkuinmu-ulloin tehdyistä.Aikaisemminmyös puhe-limella soittaminen oli harvinaista, koskase oli kalliimpaa ja joulurauhaa ei haluttuhäiritä,nykyäänjoulutervehdyksiätekstivi-esteinäliikkuukokojouluaattopäivänajan.

Jouluaattoon sisältyy kynttilöiden sytyt-täminenlähiomaistenhaudoille,joulusauna,jouluruokailu ja mahdollisesti joulupukinvierailu tai lahjojen antaminen. Päivänjärjestys vaihtelee perheittäin ja kaikillaonmielestäänns.oikeajärjestys.Joissakinperheissäriisipuuromantelinkerataiilmansyödään aamupuurona, toisissa perheissäjoulupuurosyödäänjouluaterianjälkiruoka-na.

JoulusaunaJoulusaunassa käytiin entisaikaan alkuil-lasta, sillä loppuilta piti varata kuolleilleomaisille.Tapanaolimyösjättääsaunanoviraolleen,jottakuolleetesi-isätpääsivätsis-ään.Onsanottuettäjosmeniiltamyöhäänsaunaan, sai itse pirun kylvettäjäkseen javesi muuttui vereksi. Joidenkin mielestäjoulusaunassaeisaanutpuhuapukahtaa,joi-denkinmielestäsielläpitijuodaviinaryyp-py.Jokatapauksessatärkeintäolivalmistau-tuasuureenjuhlaanpuhdistautumalla.

Entisaikaankunjokapäiväinenleipäeiollutitsestäänselvyysjavatsantäydeltäsyömin-enharvinainenhuvi,ruoanmerkitys

juhlan rakennusaineena oli suurempi kuinnykyään. Jouluateriaan on liittynyt runsassyöminen ja juominen, jotta varmistettiintulevan vuoden hyvä sato. Joulupöytäänsisältyyruokia, joitaonsyötykauttamaanjaniistävoidaansuomalaisinaperinnejoulu-ruokina.Jokainenperheluoomatperinteetmieltymystensämukaisestijasiirtäänesu-kupolvelta toiselta. Perhettä perustettaessaperinteet sekoittuvat vaatien useimmitenkompromissejakoskaseoikeajouluonkai-kissaperheissäomansa.

Perinteisiin suomalaiseen jouluateriaankuuluu rosolli, suolakalat, laatikkoruoat,joulukinkku,riisipuurojajoululeivonnaiset.Sallalaisessa joulupöydässä poro- ja hir-viruoat ovat nykyään yleisiä. Joulupöytäkatetaan kauniiksi lautasliinoin ja kynt-tilöin. Joulu näyttää olevanmainosten pe-rusteellamonilleliikkeilleoivaaaikaa,sillä

Tulisipa joulu, jotta saisi yölläki syödähelpostipaineuusienhuonekalujenjaastio-idenhankkimiseksikäyvoimakkaaksi,jottase oikea joulutunnelma saadaan varmaanaikaiseksi.

PiparkakutPiparkakut ovat tulleet Eurooppaan ris-tiretkeläisten idäntuliaisina ja Suomeen1700-luvullakartanoihin,joistapiparitlevi-sivätpitokokkienkauttakoteihin.Alkuaanne olivat pippurilla maustettuja ja huna-jalla makeutettuja leipiä, joita käytettiinlääkkeenä eri vaivoihin. Piparkakkutalojaalettiin pystyttää 1920-luvulla ja talojenrakentamiseninnoittajanalieneeollutHan-nustajaKertustakertovaGrimminsatu.

Manteli joulupuurossaManteliin liittyviä uskomuksia on useita.Mantelin saaneen ei saa kertoa toivomus-taan toisille,muuten se ei toteudu.Mante-lin saaminen tietää hyvää onnea.Mantelinesikuvana pidetään papua, joka jo antiikinaikana oli juhlissa tapana kätkeä ruokaantaileipään.Pavunsaajallaolioikeusteettäätoisillahaluamiaantemppuja.

6

Sattuman kaupalla Sallaan

Uudenvuoden taikaa Ihmisenmielionainaaskarrelluttulevassavarsinkin vuodenvaihteen aikaan.Muinai-sinaaikoinataiatjaennustuksetolivatkei-nolievittääuteliaisuutta.Vieläviitisensataavuottasittenvuosivaih-tui Suomessa satokauden päättyessä, elikekrin aikaan loka-marraskuussa. Viralli-sesti tilivuoden alku siirrettiin tammikuunalkuun 1500-luvulla, ja samalla ennustus-ten ja taikojen tekemisen ajankohta siirtyikeskitalveen.Tärkeimpiä asioita, joihin taioilla haettiintietoa, olivat sopivan puolison löytäminenja kuoleman enteet.Myös seuraavan vuo-densäätjasatokiinnostivat.Tulevan puolison henkilöllisyyttä katsot-tiinuudenvuodenyönäonnenpeilistä.Kaksipeiliä ja kynttilää asetettiin vastakkain, jakeskiyölläpuolisoaetsivähiipihuoneeseenja tuijotti kynttiläkujaa, kunnes tulevanmiehentaivaimonkuvajainenilmestyiku-jantoiseenpäähän.Puolison saattoi nähdä myös unessa, joslaittoi tyynyn alle tinanvalantaveteen kas-tetunnenäliinan.Tai jossöi illalla tuhdistisuolakalaa, tuleva rakas tuli yöllä unessaantamaanvettä.Jos halusi uniensa toteutuvan, piti nukkuauudenvuodenyöhalkopäänalla.Tosinsaat-toi olla, että unienmäärä jäi tuolloin aikavähäiseksi..?

Siat Amorin palveluksessa

Seuduilla, jossa on siat ovat olleet yleisiäkotieläimiä, vastauksia tulevan vuodentapahtumiinkysyttiin sioilta. Jos sika röh-käisi,vastausolimyönteinen,hiljaisuudenvallitessa vastaus piti tulkita esimerkiksiniin, että tänä vuonna et pääse naimisiin.Nyky-Sallassa sikoja ei juuri ole kommu-nikointikumppaneiksi, mutta saman asian

ovatennustajinaajaneetmyöshaukkuvattaihiljaapysyttelevätkoirat.Myössaunomiseenliittyipaljontaikoja.Jossaunassa malttoi olla hiljaa, sääsket eivätsyöneet eivätkä kärpäsen kiusanneet seu-raavana kesänä. Saunasta lähtiessä nakat-tiinvastasaunankatolle.Jossentyviosoittihautausmaallepäin,olitiedossakuoleman-tapaus, ja jos kotoa pois päin, semerkitsinaimisiinmenoa.

Sääkertoisadon

Ennen oli tavallista lukea tulevan vuodenenteitäuudenvuodenpäivänsäästäjatapah-tumista.Jos uudenvuodenyönä taivas oli tähdessä,tulihyvähillavuosi. Josuutenavuotenasa-toi, tuli sateinen heinäkuu. Uudenvuodenpäivän säistä ennustettiin myös juhannuk-senilmat.Jossilloinolikirkasta,olijuhan-nuksenakinpouta.Tulevanvuodenonneenpystyi itsekinvai-kuttamaantoiminnallaan.Menestyksenpys-tyi varmistamaan esimerkiksi lakaisemallalattiatoveltaperällepäin.Tulevanavuotenaoltiinvirkeitäjatyötsu-juivathyvin,josnousiaamullaaikaisin.Naisten kannatti pysyä kotona vuoden en-simmäisenäpäivänäjamiehenkulkeakyläl-lä,silläjosvuodenensimmäinenvierasolinainen,tiesisehuonoaonnea.

Lähde:KustaaVilkuna:Vuotuinenajantieto

Tinanvalantaa sokerilla

Tinanvalantaonsuosituinnykyaikaansäilynytuudenvuo-dentaika.Näinäluontoystäväl-lisinäaikoinakannattaamuis-taa,ettäkaupastaostettavat,lyijyäsisältävättinakengätvoikorvatatavallisellakidesoke-rilla.

Sokerisulatetaantinavalukau-hassa–saavaikkavähänrus-kistuakin–jasittenpudotetaanvesisankoon,annetaanjähmet-tyäkunnollajanostetaanylössangonpohjaltatulkittavaksi.

Kaunisomakotitalojärvenrannallatunturinkupeessa lyhyen ajomatkan päässä palve-luista kuulostaa unelmalta. Se kävi toteenJenni Kanaselle ja Tuomo Tervolle, jotkamuuttivatuuteenkotiinsalokakuunlopussa.Heasuivat talonvalmistumiseenastikelo-hirsisessä lomamökissä tunturissa. Taloaalettiinrakentaatoukokuussa,jaelementti-

seinäisen talon valmistumiseenmeni puolivuotta.Kokoauudellakodillaon105neliötä.Pariskunta muutti Sallaan reilut kaksivuotta sitten, kun Jenni sai töitä luokan-opettajana. Nyt hän työskentelee ylä-koululla ja lukiolla musiikin ja liikun-nan opettajana. Tuomo on työskennellytopettajien sijaisena ja hiihdonopettajana.Jenni on kotoisin Suomussalmelta jaTuo-mo Kajaanista. Ennen Sallaan muuttoahe asuivat Tampereella. Pohjoisen suun-ta viehätti molempia, kun kaikki lomattuli vietettyä kotipuolessa Kainuussa japohjoisen laskettelukeskuksissa. Sallastahe eivät ennenmuuttoa tienneet juuri mi-tään. Mielenkiinto muuttoon syntyi, kunJenni huomasi työvoimatoimiston pape-reista Sallassa avoinna olevan paikan.JennijaTuomoovatviihtyneetSallassahyvin.-Meidät on otettu Sallassa hyvin vastaan.Täällä on hyvä olla. Kuten Kainuussakin,ihmiset ovat aitoja ja mukavia, Jenni sa-noo. Opettajana hän on huomannut, ettälapset saavat olla lapsia pitempään maa-seutupaikkakunnalla kuin kaupungeissa.Molemmat toteavat, että kunnasta löyty-vät tarvittavat peruspalvelut ja loistavatharrastusmahdollisuudet. Aivan kaikkeaei ole,mutta esimerkiksi elokuvissa käyn-ti saa uudenmerkityksen, kun sinne sittenlähtee. Jenni ja Tuomo käyvät mahdolli-

suuksien mukaan kavereita tapaamassaTampereella ja muualla Etelä-Suomessa.JennijaTuomoharmittelevatSallantyöttö-myystilannettajavarsinkinsitä,ettäSallastaeiuseinlöydytöitäniille,jotkaniitähaluai-sivattehdä.-Varmaanmuualleopiskelemaanlähteneis-täkinlöytyisipaluumuuttajia.Lisääkehitys-täjavetovoimaatulisityöpaikkojenmyötä.Jenni ja Tuomo harrastavat monenlais-ta liikuntaa: sulkapalloa, kuntosalil-la käymistä, laskettelua ja patikointia.- Niille, jotka tykkäävät liik-kua luonnossa, ei parempaa paik-kaa olekaan kuin Salla, Jenni toteaa.- Tuntuu hassulta, että monet sallalaiseteivät ole käyneet tunturin päällä, Vallo-vaaran näköalapaikalla tai muissa omankunnan kohteissa, ja esimerkiksi kotiseu-dun harrastusmahdollisuuksia ei osatahyödyntää ja arvostaa. Monet, jotka ovatkäyneetasumassamuualla,osaavatparem-min arvostaa kotikuntaansa, Jenni arvelee.- Pitää käydä kaukana, että näkee lähelle,Tuomopohtii.

Mitenkästämänytsittentulkitaan?Kultaajakunniaa?Kentieslaiva-matka?Tinanasemestavoikäyttääsulatettuasokeria.

7

SportShop - Ohjeita ja välineitä liikku-miseen lumella

Sallatunturinvälinevuokraamosta löytyymonenlaistavälinettävapaa-ajanviettoontunturinalueella:• alppisukset• telemark-sukset• maastohiihtosukset• lumilaudat• lumikengät• kävelysauvat• lastenahkiotjakypärät

Välineitä löytyy kattavasti kaikenkokoisille ja nesäädetään jokaiselle sopiviksi. Välinevuokrausta saayksittäisinätaipakettina.Voithalutessasikokeillauu-tuussuksiaomiensijaan,taijostarvitsetvainkypäränetkämuutaniinsekinonnistuu.

Vuokraamonvieressä sijaitsevastaSportshopista saatohjaustajaopetustauusiintekniikoihintaipientävink-kiä,josharjoittamasitekniikkakaipaapientähiontaa.

Vuokraamo on myös välinemyymälä

Vuokraamomyylasketteluvälineitä,uusiajavanhoja.Vuokraamolla on teemapäiviä jossa kaikkimyytävätvälineetheitetäänkirjaimellisestiulosostajienkokeil-tavaksi.Tällätavoin on ostajan helpompi tehdä osto-päätöksiä.

Tervetuloa tunturille!

8

Salla - selling the silenceDokumenttikertoopienenihmisenjakun-nan taistelusta suurempia voimia vastaan.JyrkiKuukkanen tekikonkurssin1990-lu-vulla.JosJyrkieipystynyttäällämenesty-määnniinkukasittenmukapystyy,doku-mentissaihmetellään.SallankunnanjohtajaKari Väyrynen taistelee kuntaa uhkaavaatyöttömyyttä vastaan kaikin käytössä ole-vinkeinoin.Läytyisiköpelastusmatkailus-tavaikokaivosteollisuudesta?Dokumentissa tulee hyvin esille naapuri-kuntien Sallan ja Pelkosenniemen vastak-kainasettelumitä tulee junaradan rakenta-miseen.Dokumenentin tarkoitus on herättää kes-kusteluajasensemyösteki!Poropuiston ensi-iltaan oli kutsuttu Sallankunnanvaltuuston lisäksi myös muita Itä-Lapin alueen vaikuttajia. Moni on tunte-nut JyrkiKuukkasen henkilökohtaisesti jajokainen peilasi dokumenttia omien koke-mustensa kautta. Dokumentti kestää kyllä

toisenkinkatselukerran. -Onvainhyvä,etteidokumenttiole liianhelpostipureksittava.Dokumentineitarvit-sekkaan tyhjentää itseänsä heti, se saakinjäädä vähän kaivertamaan mieltä, kertooelokuvaohjaaja Markku Tuurna. Tuurnalletämä oli kuudes dokumentti.Aikaisempaatuotantoa ovat mm. Aranda, dokumenttijoka kertoo merentutkimusalus Arandasta.Salla -SellingThesilence -dokumenttionMarkkuTuurnallehyvinhenkilökohtainen,sillä JyrkiKuukkanenonhänen serkkunsajahänenomiensanojensamukaanparasys-tävä.MarkunäitikertookinkuinkaMarkkujopienenäpoikanaviettikaikkilomatSal-lassaKuukkasilla.Markkueivieläkoululai-senatiennytmikähänestätuleeisonamuttaJyrkintulevaisuusolijosilloinselvä-Jyr-kistätuleekauppias.DokumenttitullaanesittämäänYLETV1:llävuoden2011aikana.

Kuvassavas.TaunoKuukkanenSirpaKuukkanen,MarkkuTuurnajaMarkunäitiMarja-LeenaTuurna

9

Sallassa Hyvinvointivalmennushankkeenrinnalle käynnistynyt Innovaatioympäris-töt-hanke tukee kunnassa aktiivisesti me-neilläänolevaahyvinvointivalmennustyötä.Hankkeen tarkoituksenaon luoda innovaa-tioympäristöjä, jotka tarjoavat ihmisillevälineitä itsenäiseen hyvinvoinnin kehit-tämiseen. Helmikuussa 2011 valmistuvatSuomenensimmäisethyvinvointivalmenta-jat, joille kehitettävät ympäristöt ovat uusitoimintakenttä hyvinvointivalmennustyös-sä.Ympäristöjen laitteistoista ja välineistäon monenlaista apua niin yksilövalmen-nuksessakuinyhteisöjenkehittämistyönkinkohdalla.

Rakennettavia ympäristöjä on kaikkiaan neljä.Ensimmäinen rentoutumiseen keskit-tyvä ympäristö on rakenteilla Sallankirjastoon,jossaonmuunmuassamah-dollisuus hengähtää hierontatuolissamusiikkia kuunnellen. Tuolin käyttöonkaikilleavointa jamaksutonta ja setoimii kirjaston henkilökunnan kauttaajanvarausperiaatteella.Vapaa-aikatalo Sallansuuhun rakennetta-vaanterveysmittaustenympäristöönonhan-kittu kehonkoostumusmittalaite. Kehonläpi kulkevan heikon sähkövirran avullalaitemittaamuunmuassanesteiden,rasvan,proteiinien jamineraalienmääränkehossa.Mittaustekniikka on luotettava, joten ke-honkoostumusmittauksesta on apua omankokonaistilanteentarkastelussa.Useinmit-tareillamitattujaominsilminluettavatietotoimii myös motivaatioruiskeena henkilö-kohtaisilletoimille,jotkajohtavatelämänta-pamuutokseen.Kehonkoostumusmittalaitteen lisäksi ter-veysmittausten ympäristöön on hankittuhyvinvointianalyysilaitteisto, jonka avul-la voidaan tarkastella muun muassa työnfyysistäkuormitusta,stressiä,palautumista,energian kulutusta ja liikunnan vaikutta-vuutta.Mittausperustuusydämensykeväli-

vaihtelustasaatavaantietoon,jokaanalysoi-daantietokoneohjelmanavulla.

Terveysmittaustenympäristöonyksitärkeäosa innovaatioympäristöjä, jotka toimivathyvinvointivalmentajientyövälineinä.

Hyvinvointivalmentajat järjestävät kevään 2011 aikana neljä yleistä mit-tauspäivää, joihin kuka tahansa voi osallistua.Tiedotyleisistämittausajankohdistaonnäh-tävissä hyvinvointivalmennuksen internet-sivuillaosoitteessa:www.hyvinvointivalmennus.fi

Kolmasympäristöistäonsuunniteltumyösomanteemansaympärille.Ympäristönaihekeskittyy tasapainon ylläpitämiseen pitäensisällään erilaisia tasapainon harjoittami-

seen liittyviä laitteita javälineitä.Tasapai-noympäristöntulevasijaintipaikkavarmis-tuu lähiaikoina. Neljäs ympäristöistä ontarkoitus toteuttaa liikkuvallaperiaatteella.Tämän kiertävän ympäristön suunnittelunlähtökohtanaonollutmahdollisimmanmo-nenkuntalaisensaavuttaminen.Varsinaisteninnovaatioympäristöjenlisäksisuunnitteillaonhankkiaesimerkiksierilai-sia liikkumiseen houkuttelevia välineitä,joita kuntalaisten on mahdollisuus lainatakirjastosta tai liikuntakeskuksesta. Kehit-tämistyö on innovaatioympäristöjen toteu-tuksenosaltameneillään,jotenideoitaote-taanmielelläänvastaan.Kirjastostalöytyyidealaatikko,johonvoikäydätipauttamassaomat toiveensa vaikkapa lainattavien lait-teidenosalta.

Hyvää oloa ja hyvinvointiaHyvinvointivalmentajattoteuttivat hyvinvointiana-lyysimittauksetSallankun-nanvaltuuteituille marras-kuussa.Kuvaalapuolella..

Mikä ihmeen innovaatioympä-ristö?

Innovaatioympäristöt-hanke on Sallankunnan sivistystoimen hallinnoima in-vestointi- jakehityshanke, jonka tavoit-teenaonrakentaainnovaatioympäristöjäkuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön.Ympäristöjen tarkoituksena on moti-voida ihmisiä ja auttaa heitä erilaistenvälineiden avulla huolehtimaan omastahenkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan.Hankkeen projektipäällikkönä toimiiPetteriSalmijärvi ja innovaatioympäris-töjenohjaajanaHeljäHoikkaniemi.

Heljä Hoikkaniemi on yksi hyvinvointi-valmentajakoulutuksessa mukana olevistanaisista. Sallassa 11 vuotta asunut Heljäkiinnostui koulutuksesta jo heti ensim-mäisellä kerralla hyvinvointivalmentaja-sanan kuultuaan. ”Työskentelin silloinSallan Lomakodin lomaohjaajana kesäi-sin ja arvelin koulutuksesta olevan hyö-tyä työhöni” Heljä kertoo. Aiemmin Hel-jä on suorittanut Liikuttaja-tutkinnon,jolle hyvinvointivalmentaja-koulutus olisopiva jatkumo. Myös oman ja perheenhyvinvoinnin lisääminen kiinnostivat.Heljänperheeseenkuuluuneljälasta,avio-miesjapienikoiravauvaSulo.Pitkänkotiäi-tiydenjälkeenHeljäonaloittanuttyötSallankunnassainnovaatioympäristöt-hankkeessainnovaatioympäristöjen ohjaajana. Uudentyön aloittaminen, perheen ja oman ajanyhteensovittaminen tuovat Heljän mukaanhaastetta omaan elämään. Hyvinvoinnistahuolehtiminenonerityisentärkeääjaksami-senkannalta.Koulutusonkinantanutpaljon

Sallalaiset hyvinvointivalmentajat

YläkuvassahyvinvointivalmentajaksivalmistuvaMariaÄmmäläkirjastoninnovaatioympäristössä.

TammikuussaSallassaalkoiHyvinvointivalmennushankkeenjärjestämäkoulutus,jossaparisenkymmentätulevaahyvinvointivalmentajaaaloittirunsaanvuodenkestävänopiskelunsa.KoulutusonensimmäinenlaatuaanSuomessa.Opiskelijatsuorittavatopintojamm.ravitsemuksen,terveysliikunnanjatyöhyvinvoinninkokonaisuuksista.Samanaikaisestihehyödyntävätkäytännössäsaamaansateoreettistaoppiasekäomanhyvinvoinninseurannassaettäosallistumallaerilaistentapahtumienjakehitystoimienjärjestelyihin.Näinopiskelijatkehittävätvalmiuksiaantoimiahyvinvointivalmentajanaesim.työpaikallaantaijärjestötoiminnassa.KoulutuksestavastaaRovaniemenammattikorkeakouluopettajineen.EsittelemmeKotoSallassakaikkihyvinvointi-valmentajaksiopiskelevatkurssilaisetjavalaisemmeheidänkauttaantuotaarvoituksellistatehtävää,jonkaopiskelijatovatkontolleenottaneet.

keinojamyösomastajaperheenhyvinvoin-nistahuolehtimiseen.OmaahyvinvointiaanHeljä on aina lisännyt liikunnan avulla jatällä hetkellä omimmilta lajeilta tuntuvatjoogajazumba.”Omaakehoaanjaajatuk-siaan kannattaa kuunnella tarkasti, koskaoman hyvän olon avaimet löytyvätmeistäitsestämme”. ”Koen, että hyvinvointival-mentajientehtäväonohjataihmisiänäidenajatustenääreen”Heljätoteaa.Eerika Tuomas muutti Sallaan miehensäkanssakuusivuottasitten.Erämaiseenrau-haanrakastunutkahdenlapsenäitionmen-neinä vuosina ehtinyt toimia Sallassa niinmatkailualalla kuin hankemaailmassakin.Nyt Hyvinvointivalmennushankkeen koor-dinaattorina toimiva Eerika yhtyy Heljänajatukseen hyvänolon avaimista omassataskussa.Valmistapakettiaeikukaantoinenvoi itselle kantaa, rakennuspalikoita kyllä-kin.Hyvinvointivalmentajatvoivattarjotaihmi-silletukeajakeinojahenkilökohtaisessataiomaan yhteisöön liittyvässä kehitystyössä.

”Josomatavaimetovatvielähukassamuttaetsinnän alla, voi hyvinvointivalmentajiltapyytääapujaesimerkiksiyksilövalmennuk-sen, kehon mittausten tai ohjattujen kehi-tyspalavereiden muodossa” Eerika kertoo.Monikuntalainenonkinosannuthyödyntäävalmennuspalveluita jo tässäkoulutusvaiheessa.Positiivisetvalmennustulokset ilahdut-tavat ja vahvistavat Eerikanmukaan omaa näkemystä hy-vinvointivalmennuksen tärke-ydestä.Hyvinvointivalmentajakoulu-tukseen Eerika lähti mukaanosaksityönsävuoksijaosaksioman hyvinvoinnin ylläpitä-miseksi. ”Omalla kohdallanihyvinvointi on enemmänkinpäätös, jotapitääjokaelämänkäänteessä koettaa muistaavaalia” Eerika kertoo. Vas-toinkäymisiinkin on silloinsuhtauduttava”tämävahvistaa

minua”-ajatuksella,vaikkeiseainahelppoaolekaan. Heljä(oik.)jaEerika(vas.)toivottavatkai-kille nautinnollista talvea piristävien pak-kastenjalevähdyttävänkaamoksenkeskel-lä.

10

Porokirja - Markus Maulavirta

Meillä syötiin paljon kaikenlaista ruokaaporosta,koskaäidinveliYrjö-enotoiporonpäitä,kopariajasisäelimiä.ÄititekiYrjöl-lesankiapalkaksijatekimyösvillasukkia.Sankitaikinaolilievästihapatetturuistaiki-na.Taikinakaulittiinpyöreäksi,halkaisijal-taan noin 20 senttimetriä. Päälle laitettiinpottuvoita ja poron sisälmyskuuta.Reunatkäännettiin täytteen päälle noin senttimet-rinverranjasankipaistettiinkuumahkossauunissa.Sankiasyötiinporomettässäsiten,ettäsankipantiinkahtia ja lämmitettiin ti-kunnokassa.Eräänäsyksynäisätekipöllejäkodinlähis-tölläjaäitikeittiporonkopariaisossakat-tilassaulkokeittiössäevääksiisälle.MinunveliOlavilähtiisänmatkaanpöllimettään,jossatehtiinnuotiojakoparatlaitettiinuu-delleentulelle.MinuaharmittikunarvelinOlavinvainsyövänkopariasielläpöllimet-tässä.Verestätehtiinkampsuja,veririeskaaharvemmin,uuniakuneiollut

Poron pääkeittoMonta poron päätä syötiin talven aikana.Kampsujenkanssaolimargariini-sipulikas-tikejapotut.Poronpäänyljettiin,hakattiinja keitettiin suolavedessä. Perunat pantiinjoukkoon kun liha alkoi olla kypsä.Veenpäältäotettiin rasvaerikseenastiaan.Syö-tiinniin,että lihaakastettiinrasvassa.Mi-nustaseolitosimaukasruokajaonvieläkinniinkuinluikkukeittokin.

LuikkukeittoTeurastuksen yhteydessä otettiin luikut jasäilytettiin puijissa (aitta). Luikuista pol-tettiin irtokarva piisin ääressä. Luikkujapaistettiinpaljaanahjonpäällä.Paistamisenjälkeenluikuthalkaistiinjapehmeäluuydinsyötiin imemällä.Luikkuvelliin luikut hal-kaistiinrautapataanjalisättiinvettäjariisiätai ohraryyniä.Velliä keitettiin niin kauan,ettäriisitolipehmeitä.Velliinlisättiinsuu-russaostamaanvelliä.Lopuksilisättiinmai-toa.

Kieli ja sydänkeittoMyös kieliä ja sydäntä keitettiin. Pestiinkylmällä vedellä ja keitettiin suolavedessä1-3 tuntia riippuen kielen koosta. Veteenvoitiin laittaa porkkanaa ja sipulia.Keitet-tymaksa valmistettiin keitettämällä suola-vedessäpuolen tunninajan, etteimaksastatulekovaa ja sitkeää.Leikattiinviipaleiksijasyötiinleivänpäällä.Veteenvoitiinlaittaaporkkanaajasipulia.Huuhdottusydänkei-tettiin suolavedessä tunnin ajan. Leikattiinviipaleiksi ja syötiin leivän päällä. Veteenvoitiinlaittaaporkkanaajasipulia.

Poron maksaruokaPoromiehetpaistoivatmaksaviipaleitatikunnokassa nuotilla. Kotona paistettiin pan-nullamaksaviipaleita.Maksasta poistettiinkalvo ja maksa viipaloitiin. Viipaleet kie-

ritettiin ohra- tai vehnä-suola-jauhoissa japaistettiinrasvassamiedolla lämmöllämo-lemminpuolin.Maksapihvitkypsyivätno-peasti.Päällepaistettiinsipulirenkaita.Tar-jottiinpottuvoinjapuolukkahillonkanssa.

TunkamakkaraJouluna ei ollut kinkkua,mutta paljon pa-rempaa oli tunka ja selkäkuu, säkä ja niinsanottu perseraippa.Tunka eli poronperä-suolikäännettiin japestiin.Suoleen sisäänpantiinrunsaastikuuta,verta,suolaajavä-hän ruisjauhoja. Tungan suu sidottiin lan-galla ja keitettiin pari tuntia suolavedessä.Tunkasyötiinperunoidenkanssa.Perseraippaan liittyy eräs tarina. Äiti kut-suttiinhakemaanlihaamummolastajärventoiseltapuoleltaNokkalasta.Minutpantiinasialle ja niin juoksin hevosen reen jälkiäpitkin. Pakkasta oli lähemmäs 40 astetta.Kun tulin takasten niin äiti huomasi, ettäperseraippapuuttui.Äitikehottihakemaanarvellen sen puonneen lähelle, mutta jou-duinkinhakemaantoiseltarannalta.Onnek-siraippalöytyijaniinpalasinkotiin.

SuolapalatEräs tarina liittyy myös poron mahalauk-kuun, josta tehtiin entisajan suolapaloja.Teuraseläimen yleensä poron rapamaha(mahalaukku) tyhjennettiin, käännettiin japestiin juuriharjalla harjaten. Rapamahalaitettiin vielä yöksi likoon kylmään ve-

teen. Rapamaha keitettiin suolavedessä japaloiteltiin paloiksi. Eräänä päivänä äitikäänsi mahalaukun nurin ja pesi harjalla.Mahalaukkukeitettiinkokonaisenakypsäk-sisuolavedessäjaleikattiinpalasiksi.Nämäsuolapalat vastaavat nykyajan makkaraa.Äiti laittoi näitä mahalaukunpaloja minul-le evääksi kouluun.Kun toiset koululaisetnäkivätnämäherkkupalatniinnehalusivatostaaniitä itselleen.Enmuistakuinkapal-jonpalatmaksoivat,muttakolikoitakertyiessintaskuun.MeninkoulustapäästyäKai-ra-Aleksin kauppaan jossa laskettiinAlek-sin kanssa saisinko penneillä rusinapullaa.Aleksi raapi korvan taustaa ja totesi, ettäsaataran saatara, ei näillä kyllä rusinapul-laasaa,muttakoskaoletKorpi-Uulantyttöniinleikkaanpaviisipalaakotiiniltakahvil-le.Kylläminäjuoksinkotiinkovaavauhtiakunolin tienannut iltakahvipullat. Isä istuisängynlaidallajaarveli,ettäeiolisuskon-nut, että minun tytöstä tulee ”kakinlakinkauppias” Tämä isän sanoma hiersi miel-täni kauan.Rapamahaolimyös veren säi-lytyspaikka.Rapamahapuhdistettiinjaverivalutettiin puhtaaseen mahalaukkuun. Yh-teenmahalaukkuunmahtuinoinviisilitraaverta.Mahalaukutsäilytettiinlumihangessaja otettiin tarvittaessapalanen sulamaan jakäyttöön.

Sallalaisia pororuokia 1920-luvun tapaan87-vuotiasAnnikkiVuonnala(os.Korpela)muisteleelapsuutensapororuokia1920-luvunKuolajärveltä.

Maulavirran uunituore kirja julkis-tettiin Helsingissä ravintola Lasi-palatsin poroviikkojen alkamisenkunniaksi Tilausteatteri Bio Rexis-sä–paikallaolikokotekijätiimielikeittiömestarit Markus Maulavirta,Hans Välimäki, Kimmo Jylhä jaTeroMäntykangassekämyösporo-

miesHannuLahtelaSallanVillipo-rosta. Readme:n kustantama kirjaon upea kuvaus poron elämästä,poronhoidosta, porotaloudesta jasisältäämyösyli30uniikkiaporo-reseptiä.Sallassakirjaaonmyytävänkirjas-tolla, museolla ja matkailuinfossa30€/kpl.

Voihankikkare...museollakinmyyvätsitäuuttaporokirjaa

Ja paljon muuta mukavaa.- Museon maukkaat makeiset ja pientä jouluhyvää, alkaen 1 €- Leijona snapsi- ja konjakkilasit sekä tuopit, alkaen 10 €- Tuohirasioita ja villasukkia, alkaen 5 €- Monenmoista kirjallisuutta, alkaen 4 €

Puoti ja museo avoinna ti-pe klo 10-16su 10-16 Tervetuloa!

11

Sallan seurakunta toivoo kirkon työntekijää matkailuunSallanseurakuntaonviestittänytkirkkohal-litukselle, että sen tulisimyöntäämäärära-hat yhden papin palkkaamiseen matkaili-joitavarten.Pappivoisi työskennelläkokoItä-Lapinalueella.– Itä-Lappi on tärkeää matkailualuetta, jamatkailijat toivovat seurakunnan palvelui-ta. Paikallisten seurakuntien resurssit ovatkuitenkin riittämättömät matkailijatyöhön.Siksi kirkkohallituksen pitäisi kiinnittäähuomionsatilanteeseenjapalkatamatkaili-japappiItä-Lappiinkirkonyhteisistävarois-ta,SallankirkkoherraAnttiKettunentoteaa.Toistaiseksi kirkkohallitus ei ole näyttänytvihreää valoa tällaiselle ajatukselle. Ket-tunenarvelee,ettävirkatarvitsisitaustayh-teisökseen Itä-Lapin seurakuntayhtymän,jotaeioleolemassaainakaanvielä.

Kiinteistötkuntoon

Sallanseurakuntaonviimevuosinakunnos-tanutkiinteistöjään,jatyöjatkuu.Viimeke-sänjasyksynaikanapaanutettiinuudestaanSallankirkon ja tapulinpaanukatot.SallanseurakuntatalonjaHautajärvenkirkonvesi-katotuusittiinvuosina2008ja2009.MyösKursun kirkon vesikattoa korjattiin vuon-na 2007. Sallan hautausmaan puusto saa-tiinharvennetuksi ja aita uusituksi vuonna2009.Kursunhautausmaanpuustoharven-nettiinvuonna2010.

Seuraava kunnostuskohde tulee olemaanseurakuntatalo, jossa ehostetaan päiväker-

hohuonetta ja muita sisätiloja. Suunnitel-missa on myös rakentaa Sallan hautaus-maalle huoltorakennus sekä uusia ikkunatjamaalataulkoseinätHautajärvenkirkossa.SaijanjaHautajärvenhautausmaidenpuus-toa harvennetaan lähivuosina. Kaikkienhautausmaiden valaistusta on tarkoitus pa-rantaa.

Kirkkouskoojapalvelee

KirkkoherraAnttiKettunenkertoo,ettävii-meaikojenkirkostaeroamiseteivätvaikutaSallan seurakuntaan.Kirkosta eroajat ovatuseimmiten nuoria aikuisia, joiden osuusSallanväestöstäonpieni.

Sallankirkkovaltuustopäätti3.11.2010,ettäSallan seurakunnan tuloveroprosentti on1,65 vuonna 2011. Kirkkoherra Kettunenkehottaaseurakuntalaisiaanarvioimaantätäseikkaakäytännöllisesti.- Kirkko, joka saa jäseniltään verotuloja,pystyy tarjoamaan palvelunsa edullisesti.Joskirkkoolisiyhdistys, sen jäsenmaksunolisi oltava jo pelkästään hautaustoimenkustannustenvuoksikymmenkertainenny-kyiseenkirkollisveroonnähden.Joskirkkoolisiyritys,kirkonpalvelutmaksaisivatniinpaljon, ettei sellaista sietäisi kukaan. Siksijulkinenyhteisöonkansankirkolleparasyh-teisömuoto.

Seurakunnan palveluja ovat jumalanpal-velukset, kaste, rippikoulu, konfirmaatio,

avioliittoonvihkiminen,hautaansiunaami-nen, sielunhoito, lapsityö, nuorisotyö, dia-konia, lähetystyö sekä kaikki tilaisuudet,joissaseurakunnantyöntekijätedustavatyh-teisöään – vaikkapa syntymäpäiväkäynnitsekävierailutsairaalassajahoitolaitoksissa.

Sallan seurakunnassa on noin 3600 jäsen-tä.KirkkoonkuulumisprosenttioliSallassavuoden2009lopussanoin87.Seurakunnas-

sa on kymmenen työntekijää: kirkkoherra,seurakuntapastori, kanttori, nuorisotyön-ohjaaja, lastenohjaaja, diakoni, suntio-hau-tausmaanhoitaja, emäntä-vahtimestari, toi-mistosihteerijatalouspäällikkö.

Kirkkovaltuusto2011–2014

Sallanseurakunnassaeijärjestettykirkollisvaalienäänestys-tä,sillävaalilautakuntasailistallesenverranehdokkaitakuinkirkkovaltuustossaonedustajiavarajäsenineen.Sallankirkkovaltuustoonvalittiinviisitoistajäsentäjakaksivara-jäsentä.

Sallankirkkovaltuustonjäsenetseuraavallanelivuo-tiskaudellaovatAnneHarju,TuomoHaurunen,KaisaIsojärvi,SinikkaKangas,JormaKellokumpu,MaireKu-jala,SariKuusela,KariNiemelä,SeppoOnkamo,KaisaSaariniemi,EmmaleenaSalla,RailiSalla,ElsaSelkälä,Anna-LiisaSeppälä,KaarinaTapiojaRaijaVaaralasekävarajäsenetRailiSallajaAulisUimari.

Kylpylä-hotelli Revontulen uudet tuulet – Lea Kontturi

Leaon lähtöjään Joensuusta, ja hänen toi-missaanjaasenteestaankuultaakinläpiläm-minjailoinenkarjalainenluonne.LeaKont-turitoivottaatervetulleeksikaikkisallalaisetjamatkailijatviettämääniltojaSallatunturinravintoloihin ja nauttimaan ravintoloidenantimia.-MetäälläRevontulessajaKelopirtillätar-joammeerittäinhyvääruokaa;sallalaisistaraaka-aineista valmistettu kun ei voi olla-kaanhuonoa.Sallalainen lähiruokaon tai-vaallisenihanaa,LeaKontturitoteaa.Sallan luonto tarjoaa auliisti antimiaan,kutenmarjoja,sieniä,kaloja,riistaajaluo-muviljaa. Lea haluaakin luoda käsitteensallalainen ruoka ja saada matkailijan japaikallisentulemaantänneuudelleenjauu-delleenherkuttelemaan.–Eitarvitseainavalmistaakotonaruokaa,vaan voi käydä ravintolassa perheineen javieraineennauttimassaálacarte-herkkuja.Kelopirtittarjoavaterinomaisiapizza-ateri-oita.

Lea Kontturi haluaa kehittää yhteistyötä

paikallistentoimijoidenkanssa.-Kylpylä-hotellillavoisijärjestäävaikkapanaistenillan,hänpohtii.Leaoliiloisestiyllättynytsallalaistenmusi-kaalisuudesta,kunhänetsipaikallistaesiin-tyjääravintolaan.-Täällähänonpaljonbändejäjamuitaesiin-tyjiä.Lea Kontturi odottaakin innokkaasti, mitämuitayhteistyökuvioitahänlöytääkäänsal-lalaisista toimijoista. Kontturi kertoo ole-vansaavoinkaikilleRevontulenkehittämi-seenliittyvilleehdotuksille.

KesänaikanaHolidayClubinomistamalleSallanTunturipalveluOy:llesaatiinuuttanäkökulmaahotellinjohtamiseen,kunliiketoiminnastavas-taavaksijohtajaksipalkattiinLeaKontturiSaariselältä.

Kuvassa:LeaKontturi,kylpylä-hotelliRevontulenvastaavajohtaja

12

Sallan Kyläreitti on tehnyt kunnan kylienmielenkiintoisia kohteita tutuiksi sekä sal-lalaisilleettämatkailijoillevuodesta2003.Reitin kohteet on esitelty lähinnä kesäisiäretkiäajatellen,muttaSallankylissäonnäh-tävääjatekemistämyöstalvella.Kyliental-vikohteitajaluontoliikuntamahdollisuuksiaon tarkoitus koota tänä talvena internetiinsivulle,jokaontulossaSallankunnansivu-jenyhteyteen.Lähesjokaisenkylänlähistölläonhiihtola-tu, jotakyläläisetpitävätkunnossakunnantuella. Lisäksi kylissä voi pilkkiä, laskeapulkkamäkeä, paistaa makkaraa tulistelu-paikoilla japatikoidakelkkauriapitkinnä-köalapaikoille. Kohteet ovat niin sanotunomaan aktiivisuuteen perustuvan luonto-liikunnankohteita,eliniissäeiyleensäolepalveluita,kutenlatukahviloitataivessoja.Esimerkiksi Salmivaarassa sijaitsevalleKukkurannäköalapaikallepääsee tulistele-maanjaihailemaanmaisemiakevättalvisin,kävelemällätaimoottorikelkalla.Kukkuranpäälläon laavu janäköalatorni, japuucee-kinlöytyy.SalmivaarankyläyhdistysjalapajärveläisenIsäntäMatinmuseonisäntäSeppoLeinonensuunnittelevat, että talvella kylien välilläolisihiihtoreitti,jaesimerkiksihiihtolomanaikaan IsäntäMatissavoisi käydäkahvillajalevähtämässä.

Kyläreitissä34kohdetta

Sallan kyläreittiin kuuluu nyt 34 kohdetta

Tervetuloa Kylään - talvellakin!

Sallan kylien talvista toimintaa

Kyläyhdistysten vastuuhenkilöiden toivotaan ilmoitta-van kylien talvisista vierailukohteista, tulistelu- ja pilk-kimispaikoista, yleisistä pulkkamäistä, patikointimah-dollisuuksista ja muista aktiviteeteista Niina Mattilalle, niina.mattila@salla.fi, p. 040 5222 549

Paloperä kulttuuriperintö talteen -hanke

Leader-hankkeen avulla tuotteet tehdääntunnetuiksi

Pieni, mutta sitäkin pippurisempi Palope-rän kylä toimii kannustavana esimerkkinämonelle muullekin kylälle kylän kehittä-misessä ja eteenpäin viemisessä. Kylä onmukanauseassahankkeessajakylälleonjosaatu oma kylätalo, komeat tulistelulaavutja suunnitteilla on mm. Itä-Lapin kotikylä-hankkeenkauttan.30kmpitkänpatikka-reitinkartoitustoimenpiteet.

Paloperänkulttuuriperintötalteenja tunne-tuiksi tuotteiksi hanke puolestaan kerää ja

Työryhmän keskeisiä toimijoita, joidenvastuu-alueetonjaettupienempiinkokonai-suuksiin,ovatmm.KyöstiPalojärvijaArtoKivelä. Porotaloudesta kirjoittaa MarkkuIsojärvi,jatalot,asukkaat,suvut,sodanjäl-keinen aika kuuluvat Marjatta Tuomikos-kelle ja Inkeri Niemiselle. Haastatteluistavastaavat muun muassa Esko Rytilahti jaRitvaKivelä,maataloudestaErkkiVuorelasekäsota-ajoistaHannuTuovinen.Kylälläontarjottavanamuutakinkuinhank-keisiin liittyvää toimintaa. Kauneimmatjoululaulut lauletaan kylätalolla, ja keväänohjelmienjakesäpäiviensuunnitteluonhy-vässävauhdissa.

Aineiston kerääminen on aikaa vievää jasitkeyttä vaativaa työtä. Hannu Heinäsenmukaan kylähistorian käytetty aika ei kui-tenkaanmenehukkaan,sillätyöntuloksenasyntyvälläkyläkirjallaonpaljonannettavaanykypäivänmaaseutuväestölle ja varsinkinpaikkakunnalta poismuuttaneille ”juurien”etsijöille. Muualle muuttaneet, juuristaankiinnostuneet ja juurilleen kaipaavat ovataktiivisia kotiseututiedon hakijoita. Kylä-historiavoimyöstarjotaoivanlähtökohdanmaaseudun kehittämis- ja elvytyskeinojamietittäessä, sillä maaseudun kulttuuriker-rostumatvoivatollatarvittavavoimanlähde,joka osaltaan palvelee maaseudun kehittä-mistä.

Yksiasiaonkuitenkinvarma.Kylähistori-

Työryhmä työnsä äärellä. Vas. Marita Iso-Heiko, Inkeri Tuomikoski,HannuHeinänen,KyöstiIsojärvi,ArtoKiveläjaEskoRytilahti

assakerrotaanaikaisemmistasukupolvista,jotka rakensivat seudun jälkeläisilleen ko-diksi.Jokainensukupolvionhalunnutjättääseuraavalle sukupolvelle vielä paremmankodin.Nämäasiatonnuorempiensukupol-viensyytätiedostaa.

Kuvassavasemmallai:HannuHeinä-nenjaMarjattaTuomikoski

Hannu Heinäsen ajatuksia

Kylätaloavuokrataaneritoimijoillejatilai-suuksienjärjestämiseen.Lisäätietoakyläta-losta jaPaloperän tarjonnasta sekäyhteys-tietoja

Teksti:MaritaIso-Heikokuvat:ErkkiVuorela

tallentaa kyläkulttuuria ja historiaa. Tämähanke on rahoitettu Pohjoisimman LapinLeader ry:lle myönnetystä EU:n maaseu-turahaston ja Manner-Suomen maaseudunkehittämiskiintiöstä.Historiatyöryhmäonaloittanuttoimintansa.Historia-asiantuntijana toimii mm. SallanhistoriakirjankirjoittanutFMHannuHei-nänenjakoordinoijanaMaritaIso-Heiko.Historiankeräämisessäkäytetäänapunaeri-laisiaarkistoistayms.löytyväätietoa,pöy-täkirjoja,tilastojasekäsuullistatietoatoimi-joidenjaasukkaidenhaasteluilla.Valokuvat,esineet jakirjeetkertovatomaatarinaansa.

eripuolillaSallaa.Yhdistyksessäon50jä-sentä, jasen toimintaulottuu jokuntarajo-jen yli.Reitin varrella on pieniä yrityksiä,kotieläinpihoja, ohjelmapalveluja, kyläyh-distystenylläpitämiäkohteita,omatoimisiaretkeilymahdollisuuksia, paikallisia nähtä-vyyksiäjapaljonmuuta.Tarjontaanvoitu-tustuaajelemallaomatoimisestieripuolillakuntaa sijaitseviin kohteisiin oman valin-tansamukaan. Reitin kiertäminen on osit-tainmaksutonta,osassakohteitaontarjollamyösmaksullisiapalveluita.Osakohteistaonavoinnavainkesällä.

www.palopera.nettisivut.org

13

14

Juoksua,nauruajapallonpompottelua.Tor-staionsallalaisillepikkutytöillekivapäivä,kunpiententyttöjenpallokerhokokoontuu.Naperopallo-kerhoa vetävät vapaaehtois-voimin kerholaisten äidit, päävetäjänä toi-miitänävuonnaHetaAatsinki.

Kerhossa yhdistyvät leikki ja liikunta. Onriemukasta päästä juoksemaan isossa lii-kuntasalissakunnonspurttejajaleikkimäänkavereidenkanssa.Kerhoalkaajuoksuleikeillä.Palloillapom-potellaan ja harjoitellaan koreihin heittä-

mistä. Pienimmille ripustetaan oma koriniinalhaalle,ettäonnistumisenkokemuksiatuleevarmasti.Tunteihinkuuluumyösesi-merkiksi temppuratoja ja jättipallon pyöri-tystä,jalopuksileikitäänmonenlaisialeik-kejä,kutenpeiliätaimustaamiestä.Välillä

Tyttöjen iloa pallokerhossajoukkokäyjuomapullojenluonapitämässähuilitaukoa,jasittenmennääntaas.

”Siellä vaan on niin kivaa”

KuusivuotiasAlettaHoikkaniemionkäynytNaperopallossa jo monta vuotta. Hänestäkerhossakaikkionmukavaa,erityistäsuo-sikkitekemistä ei ole. Samanikäinen AinoPohtila pitää eniten leikeistä ja nelivuotiasAlinaPohtilasanoo,ettämukavintaonko-rienheittäminen.-Siellävaanonniinkivaa,viisivuotiasEssiSaariniemikiteyttää.Hänestämukavintaonpallonpompottelu,köysissäroikkuminenjakavereidentapaaminen.Kerhossa on kolme sääntöä: toisia ei saakiusata, ohjaajaa pitää kuunnella, ja ylösesiintymislavalleeisaamennä.3-6-vuotiaille tarkoitettu kerho on nimel-täänpiententyttöjenpallokerho,muttavel-jetkinsaavatollamukana.Pallokerho kokoontuu torstaisin kello 17- 18.Yleensä paikalla on 10 – 15 tyttöjä.Mukaanmahtuuvielälisääpieniäliikkujia!Vanhemmat saavat olla mukana palloker-hossa. Lisää vanhempia kaivataankin mu-kaanvalvoviksisilmäpareiksi.ToiminnastavastaaSallanPalloseurankori-pallojaosto.Kunkerholaisetkasvavatkou-luikään, koripallon pelaamista voi jatkaaMicro-tytöissä, joka on 1-3-luokkalaisilletarkoitetturyhmä.

Piententyttöjenpallokerhossaoniloajavauhtia.

Viimevuonnasuurensuo-sionsaanut(32opiskeli-jaa)Itä-LapinkesälukiojärjestetääntaasSallassa7.-21.7.2011.

Ohjelmatarkentuuvielä,muttatarjollaontakuuvar-mastikieliä,matematiik-kaajamuitaaineita,opis-kelukavereitaeripuoliltaSuomeajaitärajantakaa.Kesälukioonvoitullaopis-kelemaankukavain,poh-jakoulutuksellaeioleväliäeikäyläikärajaaole.Kirjatkaahanpäivämäärätmuistiin!

SALLASSAONKESÄLUKIOENSIKES-ÄNÄKIN!

PUOLUKKAKuusamontie 9, SallaPuh. 016-831 721Fax 016-832 153

Avoinna:ma-pe 8-21

la 8-21,su 12-21

www.k-market.com

MONIPUOLINEN RUOKAKAUPPAPALVELUKSESSASI SALLAN

KESKUSTASSA!

Avoinna:

• Lämpimät grilliruoat

• Tuoreet kiviarinarieskat

• Matkamuistot• Kodintarvikkeet ja -tekstiilit

15

Virkistystä liikuntakeskuksestaLiikuntakeskuksenohjatutryhmät

Ma 12.00-13.00 Senioreidenkuntosali 17.30-18.30 Spinni 18.45-19.45 Bodyshape

Ti 17.00-18.00 KuntosaliKe 17.00-18.00 Aerobic (eri variaatiot) 18.00-18.45 Kuntonyrkkeily 18.00-19.15 Naistenpelit

To 17.00-18.00 Kahvakuula 18.15-19.15 Spinni

Pe 14.45-15.45 Senioreidenkuntosali

Vahvistetulla tekstillä kirjoitetut ryhmät jäävät joululomalle 19.12 muut ryhmät 5.12.2010.Kevätkausi alkaa 2.1.2011. Hiihtolomalla 7.3-13.3.2011 ei ole ryhmiä. Huom! Muutok-set mahdollisia.

KuntosalionvarattuSallanVPK:lletoistuvastimaanantaisinklo19-20,paitsilomilla.

Sallan liikuntakeskuksessa ovat suosituimpiaolleetohjatutryhmätmuttaliikuntalaitteitavoikäyttää muina aikoina vapaasti omatoimilii-kuntaan.

Hinnat

Kertamaksu 6€(ajalla1.12.2010-31.4.2011)Sarjaliput 10kertaa/35€

Kuntosalin voi varata yksityiskäyttöön 17 €/tunti.Lisähintaohjauksesta.

Sallan Liikuntakeskusavoinna (ajalle 1.12.2010-31.4.2011)

ma-pe 13.30-20.30ti, ke ja to klo 10-20.30lauantaisin klo 13-20

• Lounasbuffet ma-pe klo 11-15 alk. 7,00€ ota mukaasi johannan lounaspassi ja saat joka 10. lounaan ilmaiseksi

• Juhla- ja pitopalvelut ammattitaidolla• Täytekakut ja voileipäkakut, sekä muut

erikoiskakut tilauksesta asiakkaan toiveiden mukaisesti

• Kahvilasta erikois- ja makukahvit, sekä leivok-set ja leivonnaiset

• Kokouspalvelut• Ryhmäruokailut• Mökkicatering Katso mökkimenu osoitteesta www.lounaskahvilajohanna.fi

Tervetuloa !

16

TapahtumakalenteriUlossyömään!

RuokailupaikkojaSallassa:

Pizzeria Akkavaara,Myllytie1,98900Salla,puh.016-832477 ma-pe10-20 la 11-20 su 12-20

Tunturigrilli,Ruotsalaistentie1,98900Salla ma-to 10-18,pe10-03 la 18-03,su12-18

Lounaskahvila Johanna,Postipolku2(2.krs),puh.044-2547741 avoinnama-peklo9-16.00

Revontuli,puh016-879711 ma-su17-21álacarteravintola

Ravintola Kiela,puh016-831931 Joulukuusta-Vappuun avoinnaklo14.30-21.30

Poropuisto,puh.016-837771 Kahvioavoinnasu-to11-16 Tähtikotatilauksesta

24.11.2010 SallaSkiResort.Hiihtokausialkaa. keskiviikko24.marraskuu10:00-17:0026.11.2010 SallanJoulunavaus perjantai26.marraskuu10:00-16:00 SallanSota-jajälleenrakennusajanmuseo26.11.2010 TALVIKAUDENAVAJAISET perjantai26.marraskuu12:00-lauantai27.marraskuu18:0026.11.2010 Avantouintia. perjantai26.marraskuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna.26.11.2010 JoululauluiltaSallansuussa perjantai26.marraskuu18:00-21:0026.11.2010 Hiihtokaudenavajaiset.KOHO.Keloravintola perjantai26.marraskuu22:00-lauantai27.marraskuu01:0027.11.2010 Revontuli.TanssiorkesteriPopNiitit lauantai27.marraskuu21:00-sunnuntai28.marraskuu29.11.2010 Avantouintia. maanantai29.marraskuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna.Joulukuu 201003.12.2010 Avantouintia. perjantai03.joulukuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna Katso kevään tapahtumat: www.salla.fi (loma.salla.fi/fi/tapahtumat)

Facebookissa kohteessa Sallan kulttuuri ja vapaa-aika

Tapahtumakalenteri

03.12.2010 Revontuli.Ässät. perjantai03.joulukuu21:00-lauantai04.joulukuu01:0004.12.2010 Revontuli.Ässät. lauantai04.joulukuu21:00-sunnuntai05.joulukuu01:0006.12.2010 SallanItsenäisyyspäivänjuhla maanantai06.joulukuu11:00-14:00 Sallankirkko/Sallatunturinkoulu10.12.2010 Jäähalli.IceSkateTour2010 perjantai10.joulukuu00:00-00:00 Jäähalli.IceSkateTour201010.12.2010 Avantouintia. perjantai10.joulukuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna.10.12.2010 Revontuli.Levottomat. perjantai10.joulukuu21:00-lauantai11.joulukuu01:0011.12.2010 Revontuli.Levottomat. lauantai11.joulukuu21:00-sunnuntai12.joulukuu01:0013.12.2010 Avantouintia. maanantai13.joulukuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna16.12.2010 Joulukonsertti torstai16.joulukuu19:00-20:30 Kirkonkylänkoulu17.12.2010 Avantouintia. perjantai17.joulukuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna17.12.2010 Revontuli.Ässät. perjantai17.joulukuu21:00-lauantai18.joulukuu01:0020.12.2010 Avantouintia maanantai20.joulukuu18:00-20:00 Sallanlomakodinrantasauna.23.12.2010 SkiResort.Reino&AinoSuomiSlalom torstai23.joulukuuSkiResort.Reino&AinoSuomiSlalom

23.12.2010 SkiResort.Reino&AinoSuomiSlalom torstai23.joulukuu00:00-00:0024.12.2010 Revontuli.Jouluillallinen perjantai24.joulukuu17:00-23:00 Revontuli.Jouluillallinen25.12.2010 Keloravintola.Disco. lauantai25.joulukuu22:00-sunnuntai26.joulukuu02:00 Keloravintola.Disco.30.12.2010 SkiResort.Reino&AinoSuomiSlalom torstai30.joulukuu00:00-00:0031.12.2010 Revontuli.JarkkoHonkanen&Taiga perjantai31.joulukuu201021:00-lauantai01.tammikuu31.12.2010 Keloravintola.Disco perjantai31.joulukuu201022:00-lauantai01.tammikuuTammikuu 201106.01.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai06.tammikuu17:00-21:0013.01.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai13.tammikuu17:00-21:0020.01.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai20.tammikuu17:00-21:0027.01.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai27.tammikuu17:00-21:00Helmikuu 201103.02.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai03.helmikuu17:00-21:0005.02.2011 PSIntersportRovaniemiCup,Sallanosakilpailu lauantai05.helmikuu10:00-sunnuntai06.helmikuu10.02.2011 SallanPoropuisto.LappilainenIlta torstai10.helmikuu17:00-21:00

Oikeudetmuutoksiinpidätetään