keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
TRANSCRIPT
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro 21.10.2016, Helsinki Asuntosijoittajaseminaari 2016
SISÄLTÖ
1.Tilannekuva alue- ja väestörakenteesta syksyllä 2016
2.Keitä ovat muuttajat 2010-
luvulla = tulevaisuuden muuttajat
1.
Tilannekuva alue- ja väestörakenteesta syksyllä 2016
Väestömäärä 250 x 250 metrin ruuduissa vuonna 2015
Kartassa koko Suomen maapinta-ala on jaettu paikkakoordinaatiston perusteella 250 x 250 metriä oleviin tilastoruutuihin
Vakituisesti asuttujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumattomien 93,3 % koko maapinta-alasta vuonna 2015 . Asumattomista ruuduista pääosa on rakentamatonta maata (metsää / maatalous-maata)
Väestöllinen keskipiste sijaitsee tällä hetkellä Hämeenlinnan Hauholla, josta se valuu noin 1 ki-lometrin vuosivauhdilla lounaaseen. Maantieteel-linen keskipiste sijaitsee Siikalatvassa Oulun alapuolella
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Väestömäärä vyöhykkeittäin suhteessa Helsinkiin (km) 2015
Joka viides asukas asuu 20 kilometrin ja
joka kolmas asukas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Noin kuusi kymmenestä asukkaasta asuu 200 kilometrin etäisyydellä Hel-singistä
Väestö kasvoi 200 kilometrin vyöhyk-keen sisällä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015 eli Espoon ja Vantaan väkiluvun verran
Lähes yhdeksän kymmenestä asuk-
kaasta asuu linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Rannikko-Suomi…ja muu Suomi
Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen
maapinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015
Rannikkovyöhykkeen sisällä asui yhteensä
42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työ-paikoista
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lä-hes Tampereen ja Turun kaupunkien asukas-luvun verran
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella ole-vien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Kartta kuvaa Helsinki-Tampere-Tur-ku –kasvukolmion vaikutusaluetta kolmella ajoaikaetäisyydellä: 30, 60 ja 90 minuutin aikaetäisyysvyöhyk-keet keskuksista ulospäin
Yhden tunnin vyöhykkeellä kolmes-ta keskuksesta asuu yhteensä 2,6 miljoonaa asukasta eli lähes joka toinen suomalainen
90 minuutin vyöhykkeellä asuu 3,2 miljoonaa asukasta eli lähes kaksi kolmesta suomalaisesta
Etelä- ja Lounais-Suomen tuleva työssäkäyntialue?
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14/70)
osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla…
68,0 % väestöstä (2014), josta Helsingin seudun osuus 27,1 %
71,7 % työpaikoista (2013), josta Helsingin seudun osuus 31,8 %
74,0 % bkt:sta (2013), josta Helsingin seudun osuus 35,7 %
88,3 % t&k –menoista (2014), josta Helsingin seudun osuus 43,9 %
79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014), josta Helsingin seudun osuus 37,8 %
79,5 % uusista asunnoista (2010-2014), josta Helsingin seudun osuus 33,5 %
83,4 % vieraskielisistä (2015), josta Helsingin seudun osuus 53,5 %
69,9 % työllisistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 30,9 %
57,3 % yrityksistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 20,2 %
2. Keitä ovat muuttajat 2010-luvulla =
tulevaisuuden muuttajat
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT
Alueen vetovoimatekijät
2. SIJAINTITEKIJÄT
3. PEHMEÄT VETOVOIMA-TEKIJÄT
4. MAINETEKIJÄT
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
6. VILLIT KORTIT?
ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄT
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja
työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)
2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut)
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, iden-titeetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)
4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.)
5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)
6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöise tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
35
28 26 25
23 23
19 18 18 18 17 17
13 13 13 12 12 12 11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
MIKSI TAMPERE AINA KÄRJESSÄ?
TAMPERE VERSUS OULU?
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina
8,07 7,73
7,64 7,5
7,42 7,4
7,3 7,25 7,22 7,22
7,03 7
6,96 6,92 6,9
6,85 6,76
6,71
4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10
Tampere
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Naantali
Espoo
Hämeenlinna
Porvoo
Lahti
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Vaasa
Savonlinna
Joensuu
Mikkeli
Kaupunkien keskiarvo
7,00
(37 kaupunkia)
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)
vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310 nettomaahanmuutto positiivinen
Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kun-
nassa eli vain joka kolmannessa vuosina 2010-2015
Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät
Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle,
Muille suurille kaupunkiseuduille,
Pohjanmaiden rannikkolle,
Ahvenanmaalle ja
Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin
Väestönlisäystä saivat suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista (TOP 10): Pirkkala, Liminka, Lempäälä, Espoo, Kauniainen, Luoto, Kempele, Oulu, Kontiolahti ja Ylöjärvi
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN SUH-TEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015
Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015
904 000 muuttoa
/vuosi
30,3 % Kuntien välinen
muuttoliike
65,1 % Kuntien sisäinen
muuttoliike
4,9 % Maahan- ja
maastamuutot
Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
+2 582
-2 016 +7 804
-2 057 -2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298 -259
-973
-2 097
-1 389 -3 114
+228 -86
+16 244 +2 582
+7 804 -2 016
-86 +228
-3 114 -1 389
-973 -2 057
-2 411 -1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259 -1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 5 + 14 + 79
KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA
Analyysissä oli 11 muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen ja tulevaan väestö-kehitykseen liittyvää muuttujaa. Jokainen kunta luokiteltiin 11 muuttujan kes-kiarvon perusteella sekä sijoitusjärjestykseen (1-313) että luokiteltiin ryhmiin niiden saamien muuttujakohtaisten positiivisten arvojen (0-11) perusteella
57 vetovoimaisinta kuntaa saivat 9-11 positiivista arvoa analyysin muuttujilla. Vetovoimaisimmat kunnat sijaitsivat:
Helsingin laajalla metropolialueella
Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa –kasvukäytävän varrella tai läheisyydessä
Suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa
Pistemäisesti muualla maassa
Kaksi kolmesta kunnasta (181) kuntaa olivat heikon muuttovetovoiman kuntia (positiivinen arvo 1-5 muuttujassa)
Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57)
6-8 positiivista arvoa (75)
1-5 positiivista arvoa (181)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Kuntien väliset tulomuutot seuduittain 2015
SEUDUN OSUUS KOKO MAAN KAI-KISTA TULO-MUUTOISTA
32,4%
Helsingin seutu
20,1 % Tampereen, Turun ja
Oulun seudut
22,6 % 10 keskisuurta
kaupunkiseutua (>100000 asukasta)
24,9 % 56 muuta seutua
koko maassa
14 suurinta seutua = 74,1 % kaikista muutoista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015
MUUTTA-JIEN IKÄ-RAKENNE
12,4 %
alle 15-vuotiaat
35,1 % 15-24 -vuotiaat
26,5 % 25-34 -vuotiaat
22,7 % 35-64-vuotiaat
3,3 % Yli 65-vuotiaat
Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
6,8
3,4 2,2
10,5
24,6
16,6
9,9
6,0 4,2 3,9 3,4 2,7 2,5
1,6 0,8 0,9
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-
Muuttajien ikärakenne viisivuotisryhmittäin
(%-osuus) vuosina 2010-2015
HUOM!
1,6 miljoonaa muuttajaa kuntien välillä vuosina 2010-2015
Kaksi kolmesta (61,6 %) muuttajasta 15-34 –vuotiaita
Lähes neljä viidestä (74 %) alle 35-vuotiaita
Vain kolme muuttajaa sadasta niin sanottua senioriväestöä
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016
Nuorten 15-24-vuotiaiden nettomuutto kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa (18)
muuttotappiota (299)
25-54 –vuotiaiden netto-muutto 2010-2014
muuttovoittoa (195)
muuttotappiota (118)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Nuorten 15-24 –vuotiaiden ja 25-54 –vuotiaiden nettomuutto
kunnittain vuosina 2010-2014
Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013
MUUTTA-JIEN TYÖ-MARKKI-
NA-ASEMA
50,4 % työllisiä
16,2 %
opiskelijoita
12,5 %
lapsia
8,8 % työttömiä
6,5 % työttömiä
5,6 % muita
Työllisiä puolet muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein
muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutusten vuoksi
Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta
Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muutto-
voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)
Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotap-piot suuret keskuskaupungit pääkaupunki-seutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja Oulu (-1 388)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
Opiskelijoista sai muuttovoittoa yh-
teensä vain 24 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin joka 13. kunta
Opiskelijoiden muuttovoitot keskittyivät suuriin ja monipuolisiin koulutuskaupun-keihin, erityisesti Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään
Opiskelijoista saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (8203), Tampere (6173), Turku (5148), Oulu (3952), Jyväs-kylä (3876), Kuopio (2390) ja Joensuu (2310)
Opiskelijoista saivat suhteellisesti eniten muuttovoittoa Joensuu (6,3 promillea), Jyväskylä (5,9), Turku (5,8), Tampere (5,7), Kuopio (4,4), Oulu (4,2) ja Vaasa (4,2)
OPISKELIJOIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Opiskelijoiden nettomuutto kunnittain 2009-2013
>500 (12 kuntaa)
100-499 (5 kuntaa)
1-99 (7 kuntaa)
-1- -99 ( 145 kuntaa)
-100 - -499 (139 kuntaa)
> -500 (5 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Muuttajien keskimääräiset tulot vuonna 2013
MUUTTAJIEN KESKIMÄÄ-
RÄISET TULOT
28.945 € työlliset muuttajat
8.186 € muut muuttajat
Yhden työllisen keskimääräiset tulot vastaavat neljää ei-työllistä
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013
TYÖLLISET MUUTTA-
JAT
16.676 €
15-24 -vuotiaat
29.765 €
25-34 -vuotiaat
40.394 €
35-44 -vuotiaat
42.110 €
45-54 -vuotiaat
44.685 €
55-64 -vuotiaat
49.548 €
yli 65-vuotiaat
Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74-vuoteen saakka!
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016
Keski- ja hyvätuloisista (>32 000 euroa/v) sai
muuttovoittoa yhtensä 200 kuntaa eli kaksi kolmesta kunnasta vuosina 2009-2013
Keski- ja hyvätuloisista saivat muuttovoit-toa Etelä- ja Lounais-Suomen kunnat, pää-osa kunnista linjan Pori-Lappeenranta ala-puolella. Lisäksi muuttovoittoa sai osa Poh-janmaiden rannikkokunnista ja Pohjois- ja Länsi-Lapin kunnat
Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (1347), Nurmijärvi (937), Tuusula (738), Pirkkala (701), Lempää-lä (574) ja Sipoo (567)
Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Kökar (11,1 promillea), Jomala (9,2), Kauniainen (8,5), Pirkkala (8), Siuntio (6,4) ja Sipoo (6,1)
Hyvä- tai keskituloisten nettomuutto kunnittain 2009-2013
Muuttovoittoa (200 kuntaa)
Muuttotappiota (113kuntaa)
KESKI- JA HYVÄTULOISTEN NETTO-MUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER ASUKAS VUOSINA 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä
kuvaa alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaik-kien tulojen välistä erotusta: kartassa on tar-kasteltu erotusta euroina asukasta kohden vuosina 2009-2013
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen 180 kunnassa ja negatiivinen 133 kunnassa
Tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna yli 300 euroa yhteensä 15 kunnassa: ylivoi-maisesti korkein tulokertymä oli Kauniaisissa sekä erittäin korkea Ahvenanmaan kunnissa, Pirkkalassa, Kittilässä ja yksittäisissä suurten kaupunkien kehyskunnissa
Tulokertymä oli negatiivisin Kaskisissa, Toho-lammella, Kärsämäellä ja useissa ydin- tai harvaan asutun maaseudun kunnissa ympä-ri Suomea
Muuttoliikkeen laskennal-linen tulokertymä euroa per asukas 2009-2013
> 200 €/as. (34 kuntaa)
1 - 199 €/as. (146 kuntaa)
-1 - -199 €/as. (129 kuntaa)
> -200 €/as. (4 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Summa summarum tulevaisuuden muuttajat …
2010-luvun muuttoliike PÄHKINÄNKUORESSA
1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt maantieteellisesti
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäi-sessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia
3.Lisääntynyt maahanmuutto
Tulevaisuuden muuttajat
Nuoret ja nuoret aikuiset
Asiantunti-jat ja
osaajat
Maahan-muuttajat
Seniorit
Korkeakoulu- ja opiskelija-kaupungit, mukavat kaupun-git
Suuret ja keskisuuret kau-punkiseudut, heilurimuutot ulkomaat
Ensin koko maa, myö-hemmin kasvukeskukset, maahanmuuttajakeskit-tymät
Maakuntakeskukset, kasvukes-kusten vaikutusalueen palvelu-kaupungit
Väestö-
kehityksen
pirullillinen
luonne!
Väestö kasvaa Tilastokeskuksen vuo-den 2015 väestöennusteen mukaan noin joka kolmannessa (111) kunnassa vuosina 2015-2030
Väestö kasvaa ennusteen mukaan yli 10 % Helsingin metropolialueella, Helsin-gin ja Tampereen välisen kasvukäytä-vän vaikutusalueella, suurimmilla kau-punkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Poh-janmaiden rannikko-alueella ja osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kolmes-ta kunnasta, jotka sijaitsevat keskises-sä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla
VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN 2015-2030
Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281
Jokaisen alueen kannalta olennaista
maine ja vastavoima…
