peda.net · web viewsekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen ja viestintä ovat tärkeitä....

Kuopion kaupunki 1 (35)Kasvun ja oppimisen palvelualueHatsalan klassillinen koulu

HATSALAN KLASSILLISEN

KOULUN KRIISISUUNNITELMA

Kriisiryhmä

Rehtori Taina Vainio 044 718 4501Apulaisjohtaja Jani Turunen 044 718 4502Suojelujohtaja Juhapekka Tuomainen 044 718 4494Oppilaanohjaaja Mauri Lyytinen 044 718 4517Erityisopettaja Anne Shemeikka 044 718 4506Kouluterveydenhoitaja 044 718 6558Koululääkäri 044 748 8607


Koulukuraattori 044 718 4046Koulupsykologi 044 718 4042


Tärkeitä puhelinnumeroita 3

1 Toimintaohjeet kriisitilanteissa5

2 Kriisin kohdatessa 82.1 Masentunut nuori 82.2 Päihteiden käytön tunnusmerkkejä

92.3 Seksuaalinen hyväksikäyttö 92.4 Väkivalta 102.5 Merkkejä itsemurhavaarasta 10

3 Kuoleman käsittely kouluyhteisössä 123.1 Perusperiaatteita 123.2 Oppilaan tai koulun työntekijän kuolema 123.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema 153.4 Kuolemantapauksesta kertominen

153.5 Itsemurha 153.6 Muistaminen koulussa

163.6 Hautajaisiin osallistuminen 16

4 Traumaattinen kriisi 17

5 Suru 18

6 Oppilaitosten kriisitilanteet 196.1 Kriisien ehkäisy ja niihin varautuminen 196.2 Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako6.3 Pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen

206.4 Toiminnan johtaminen äkillisissä kriisitilanteissa

216.5 Tiedottaminen ja viestintä äkillisissä kriisitilanteissa 22

7 Hatsalan klassillisen koulun varautuminen äkillisiin kriiseihin 23

LIITTEET


TÄRKEITÄ NUMEROITA KRIISITILANTEESSA(Päivitetty 11/2014)

Yleinen hätänumero 112(ambulanssi, palokunta)

Kuopion poliisilaitos (vaihde) 0295 450 311

Myrkytystietokeskus 09 47197709 4711

KYSPäivystävä hoitaja/päivystysneuvonta 017 174 500muu ohjaus/neuvonta 017 173 060

Kuopion kriisikeskus Suokatu 27Kriisipäivystys arkisin klo 8.00 – 21.00viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 14 - 21 017 262 7733

Kriisikeskuksella omaisilla mahdollisuus onnettomuuksien jälkipuintiin.

Kuopion perhekriisiyksikkö 24 h/vrk 017 183 393Lastentie 1 A, B-ovi

Taksi 0200 30 300

Oppilashuoltopalvelut, kanslia 044 718 4049

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut 017 183 650 (tsto)Kaartokatu 9 A 1

Nuorisopsykiatrian poliklinikkaAvoinna ma – to 8 – 16 ja pe 8 – 15Kaartokatu 9, rak. B2, ovi 7, 4. – 5. krs 017 172 996

SIHTI nuorten vastaanottoKaartokatu 9 A 1ajanvaraus 044 718 1078

Toukorinteen perhetukikeskus 044 718 5813Lastentie 1 C ja Lastentie 313 – 17-vuotiaatToukola 017 185 814Alarinne 017 183 399


Lastensuojelun avohuolto 044 718 3801Tulliportinkatu 37 E

Lastensuojelutarpeen arviointiyksikkö 017 183 393

Poliisin sosiaalityö/lapsiperhepalvelutItä-Suomen poliisilaitosSuokatu 44 BSosiaalityöntekijä 0295 450 311

Valtakunnallinen kriisipuhelinarkisin klo 9 – 06, lauantaisin klo 15 – 06ja sunnuntaisin klo 15 – 22 010 19 5202

Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö 017 18 3672Sammonkatu 16 A- ajanvaraus klo 11.30 - 12.00 (alle 21-v.) 044 718 3310

044 718 3678

Terveysneuvontapiste Portti 044 718 3696Vuorikatu 31 – 33suonensisäistä huumetta käyttävien terveysneuvontaanvoi asioida nimettömänä Avoinna ma klo 12 – 16, ti klo 16 – 18 ja to klo 14 - 16

Kuopion ev. lut. seurakunnat 017 15 8111


1 Toimintaohjeet ensiaputilanteissa

Vakava onnettomuus varmista, että tieto on oikea arvioi avun tarve ja kutsu apua ilmoita rehtorille rehtori kutsuu tarvittaessa koulun kriisiryhmän koolle tiedottaminen viestintäsuunnitelman mukaisesti

Ensiaputilanteissa muistettavaa tee tilannearvio ehkäise lisäonnettomuudet ja tilanteen paheneminen anna hätäensiapu hälytä apua huolehdi jatkotoimista

Elvytys jos potilas ei hengitä (kokeile kädellä) jos sydän ei toimi (tuntuuko pulssi) jos on tajuton, käännä kylkiasentoon (nato) soita 112

Elvytysrytmi:yksin: 30 painallusta, 2 puhallusta

Astmakohtaus

Oireet yskiminen hikoilu hengenahdistus hengityksen vaikeutuminen

Toimenpiteet rauhoita potilasta, ole itse rauhallinen aseta potilas rentouttavaan istuma-asentoon esim. ylävartalo pöydän

päälle, kädet otsan alle/tue ylävartalo tyynyillä vastaavaan asentoon avaa kiristävät vaatteet, avaa ikkuna kehota potilasta hengittämään rauhallisesti nenän kautta sisään ja

puhaltamaan suun kautta huuliraosta ulos jos potilaalla on oma ensiapulääke, kehota häntä ottamaan sitä (hän osaa

yleensä tehdä sen itse)


ellei kohtaus näillä keinoilla rauhoitu, toimita potilas sairaalaan ensiapuun

Epileptiset kohtaukset syynä aivosähkötoiminnan häiriö tajunnan taso vaihtelee eri kohtaustyypeissä

Paikalliset, tietyssä vartalonosassa esiintyvät kohtauksetOireet

voi ilmetä mm. voimakasta oksentelua, toistuvia vatsakipuja hetkellinen poissaolo tai tuijottaminen, silmien räpyttely (menevät

yleensä ohi parissa minuutissa) käden tai toisen kasvonpuoliskon tai suupielen nykiminen (kesto

muutamasta minuutista tunteihin) epätarkoituksenmukainen, sopimaton käytös, josta ei itse muista

jälkeenpäin mitään

Yleistyneet tajuttomuus- tai kouristuskohtaukset alkavat usein ilman ennakkovaroitusta koko vartalon kouristuskohtaus, johon liittyy aina tajuttomuus

Toimenpiteet pysy rauhallisena: kun kohtaus on alkanut, sitä ei voi pysäyttää huolehdi, ettei potilas kolhi päätään tai vahingoita itseään

kouristuksen aikana älä laita mitään suuhun! avaa kiristävät vaatekappaleet aseta potilas kylki- eli natoasentoon anna levätä kohtauksen jälkeen ja varmista, että potilas on

kunnolla toipunut (vastaa kysymyksiin, tietää missä on) jos kohtaus kestää yli 15 minuuttia, toimita potilas päivystykseen


Diabeteksen aiheuttamat oireet

Matala verensokeri/insuliinišokkiSyynä

liian paljon insuliinia liian vähän ruokaa liian suuri fyysinen rasitus

Oireet hikoilu, päänsärky, huimaus heikentynyt keskittymiskyky sydämentykytys, vapina (erityisesti kädet) näläntunne, uneliaisuus aggressiivisuus, ahdistus

Toimenpiteet anna sokeripala, sokeroitua mehua, voileipä, rakettiglukoosi

tms. hieman sekavalle voi laittaa esim. hunajaa/siirappia suun

limakalvoille jos potilas menee tajuttomaksi/kramppaa, ota yhteys

terveydenhoitajaan tai toimita sairaalaan

HUOM! Ei mitään suuhun, jos ei voi niellä ja jos tajunta on huono!

Korkea verensokeri/diabeteskoomaSyynä

liian vähän insuliinia tulehdustauti stressi väärä ruokavalio

Oireet lisääntynyt jano lisääntyneet virtsamäärät velttous, ruokahaluttomuus vatsakipuja, pahoinvointia, oksentelua hengenahdistusta => tajuttomuus (raskas

hengitys/hengityksessä asetonin haju)

Toimenpiteet turvaa hengitystiet, jos tajunta heikkenee (natoasento) toimita potilas välittömästi päivystyspoliklinikalle


2 Kriisin kohdatessa

2.1 Masentunut nuori Masennus sinänsä ei ole varsinainen kriisitilanne koulussa, mutta syvä masennus on itsemurhan yleisin riskitekijä.

Yksi tärkeimmistä masennuksen merkeistä on yksinäisyys. Epätavalliset, selittämättömät muutokset käyttäytymisessä ja halu vetäytyä yksinäisyyteen sekä puheet itsemurhasta ovat hälytysmerkkejä. Päihteiden runsas käyttö ja käytöshäiriöt voivat olla merkki masentuneisuudesta. Nuoren kohdalla puhutaankin usein ns. naamioituneesta masennuksesta, jota on vaikea tunnistaa.

Muita syvän masennuksen oireita unihäiriöt: nukkuu liikaa tai liian vähän syömishäiriöt: ruokahaluttomuutta tai ahmimista väsymys apaattisuus: menettää kiinnostuksensa asioihin, joista tavallisesti oli

innostunut, esim. urheilu, ystävät tai pukeutuminen vetäytyminen: ei halua seurustella muiden kanssa vihamielisyys keskittymiskyvyttömyys: esim. arvosanojen nopea laskeminen itsensä vähättely, ei pidä itsestään: olen ruma, kukaan ei välitä minusta surumielisyys: itkee ilman näkyvää syytä, ei pysty ilmaisemaan iloa kuoleman ajatteleminen: ajattelee, kirjoittaa ja puhuu kuolemasta psykosomaattiset oireet onnettomuusalttius

Yleisesti ottaen yhden tai kahdenkaan tällaisen oireen esiintyminen ei ole vielä merkkinä syvästä masennuksesta, mutta jos huomaa useita vakavia ja jatkuvia oireita, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin.

Jos koulussa tunnistetaan masentunut nuori, on hyvä sopia siitä, kuka keskustelee hänen kanssaan, kuka on yhteistyössä kotiin ja kuka ottaa vastuulleen oppilaan tilanteen seurannan. Tärkeintä on viestittää oppilaalle, että koulussa todella välitetään hänen hyvinvoinnistaan.


2.2 Päihteiden käytön tunnusmerkkejä

Nuoren käyttäytymisessä näkyy seuraavia piirteitä: kaveripiiri vaihtuu entiset harrastukset jäävät pois rahantarve kasvaa näpistely, ilkivalta ja kauppaaminen lisääntyvät koulumenestys laskee poissaolot lisääntyvät aamu- tai maanantaipoissaoloja epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua muutoksia luonteessa pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta erilaisia fyysisiä merkkejä, esim. laajentuneet silmäterät, verestävät

silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen/lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus

tietyille aineille ominainen haju, esim. tinneri ja kannabis esineet: piiput, veitset, aineenpalaset ulkonäkö muuttuu, hoitamaton olemus

Ks. OHJE TUPAKKATUOTTEIDEN, ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMISEEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMISEEN

2.3 Seksuaalinen hyväksikäyttö

Mitä tehdä, jos nuori kertoo joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi?

Rauhoita oma mielesi. Älä hätäile. Usko kaikki, mitä nuori kertoo. Älä lähde kyseenalaistamaan hänen

kokemustaan. Tee muistiinpanoja siitä, mitä olet nähnyt tai kuullut sekä päivämäärä ja

aika. Vältä syyllistämästä nuorta millään tavoin. Kun nuorta kohdellaan hyväksyvästi ja ymmärtävästi, selviytymisprosessi

alkaa välittömästi. Muista myös omat rajoituksesi luottamuksellisuuden suhteen.

Velvollisuutesi on neuvotella asiasta asianomaisten viranomaisten kanssa ja noudattaa koulun toimintaohjeita.


2.4 Väkivalta

Mitä tehdä, kun epäilee tai saa tietää nuoren joutuneen kokemaan väkivaltaa perheessään tai seurustelusuhteessaan?

Kysy nuorelta suoraan, onko hänelle tehty väkivaltaa. On tärkeää, että reagoit myönteisesti siihen, että hän uskalsi paljastaa asian. Osoita myötätuntoa ja ymmärrystä.

Jos nuori vastaa, ettei hänelle ole tehty väkivaltaa, älä heti anna periksi. Anna aikaasi ja huomiotasi. Kerro nuorelle, ettei tapahtunut ole eikä ole koskaan ollutkaan hänen

syytään. Tuo oma asenteesi esiin. Sano selvästi, että väkivalta on väärin. Tue ja vahvista nuorta. Älä tyrkytä omia ratkaisukeinojasi tai neuvojasi. Ymmärrä, että väkivaltatilanteessa elämiseen liittyy se, että uhrin

näkemys omasta tilanteestaan vaihtelee. Hyväksy omat rajoituksesi. Tunnista myös oma tuen tarpeesi.

2.5 Merkkejä itsemurhavaarasta

Masentunut nuori ei välttämättä ajattele itsemurhaa eivätkä kaikki itsemurhaa yrittäneet ole masentuneita. Näillä asioilla on kuitenkin merkittävä yhteys. Pitkään jatkuneen depression ja mahdollisten itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää meidät näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta.

Riskitekijöitä ovat aiempi itsemurhayritys puhunut tai uhannut itsemurhalla tehnyt suunnitelman itsemurhan tekemisestä ja lahjoittanut tavaransa

pois kuolema täyttää ajatukset tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan samaistuu johonkin, joka on tehnyt itsemurhan, ja muuttaa

käyttäytymistään samaan suuntaan – voi olla traumatisoitunut nähtyään jonkun tekevän itsemurhan tai tuntee syyllisyyttä siitä, ettei ole pystynyt estämään ystävänsä itsemurhaa

sukulainen, joka on kuollut väkivaltaisesti – voi olla perinnöllistä alttiutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen tai maanisdepressiiviseen sairauteen

äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen kuolema, lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen vuoksi


alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö: nuoret pakenevat usein ongelmiaan alkoholiin tai huumeisiin, ja kun päihteen vaikutus lakkaa, nuoret tuntevat itsensä entistä masentuneemmiksi ja jaksavat selviytyä entistä huonommin. Näin alkoholista tai huumeesta tulee vielä suurempi ongelma

heikko impulssikontrolli, impulsiivinen tai väkivaltainen käyttäytyminen

ei ole voimia lähestyä ongelmaa, ei näe ulospääsyä – torjuu kaikki tilaisuudet ratkaista ongelma ja on vakuuttunut siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto

ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liian suuri kriittisyys omaa itseä kohtaan

Kuinka tulisi toimia?Jokaisella meistä voi olla keskeinen osa pelastusyrityksissä. Et kuitenkaan ole yksin vastuussa siitä, että nuori käy läpi kriisinsä. Voit olla avuksi, mutta sinun ei tarvitse eikä pidä olla ainoa vastuunkantaja.

Puhu nuoren kanssa heti, kun havaitset tilanteen. Jos hän kieltäytyy puhumasta, pyydä häntä kertomaan huolensa jollekin, johon hän luottaa. Jos nuori sanoo ajatelleensa itsemurhaa, kysy asiasta tarkemmin. Välitä ajatus siitä, että sinä ja muut ihmiset autatte etsimään myönteisiä vaihtoehtoja. Itsemurhaan liittyvistä ajatuksista ja tunteista puhuminen vähentää ahdistusta, koska se nostaa salatut, pimeät ja kielletyt tunteet keskusteltaviksi. Puhuminen poistaa hämmennystä ja vähentää jännitystä.

Jos olet huolissasi nuoren tulevaisuudesta, jää hänen seurakseen. Häntä auttaa tieto siitä, ettei hän ole yksin ja että yhdessä kaksi henkilöä löytää paremmin ratkaisun kuin yksi. Ehdota, että haette yhdessä kriisiapua, koska sinä saatat olla liian lähellä ollaksesi tarpeeksi objektiivinen. Ota sitten yhteyttä vanhempiin, opettajaan, oppilaanohjaajaan, erityisopettajaan tai koululääkäriin. Tarvittaessa ota yhteyttä psykologiin, psykiatriin, sosiaalityöntekijään tai muuhun asiantuntijaan.

ItsemurhauhkailutItsemurhauhkailut tulisi aina ottaa vakavasti eikä vähätellä niitä. Nuorelle on järjestettäväheti apua viestittämällä asiasta oppilaan vanhemmille ja tarvittaessa terveydenhoitajalle tai koulupsykologille.


Mitä tehdä itsemurhayrityksen jälkeen?Jos opettaja tai joku muu on tietoinen nuoren itsemurhayrityksestä, siitä tulee kertoa vanhemmille. Jos koululla on huoli siitä, ettei nuori saa apua, koululla on velvollisuus ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Kun nuori on hoidossa, koulun ja terapeutin tulisi tehdä yhteistyötä.


3 Kuoleman käsittely kouluyhteisössä

Se, miten koulussa käsitellään kuolemaan liittyvää tilannetta, riippuu paljon siitä, kuka on kuollut ja miten hän on kuollut. Oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuolema vaikuttaa suoraan koko kouluun, kun taas oppilaan vanhemman kuolema koskettaa yksittäistä oppilasta tai luokkaa.

Koulumatkalla tapahtunut onnettomuus tai oppilaan itsemurha ovat aivan toisenlaisia asioita kuin kuolema pitkän sairauden jälkeen. Seuraukset arkipäivän koulutyöhön ovat suuria, jos kuolema koskettaa samanaikaisesti useampia oppilaita. Koulun täytyy tuntea ja tietää myös ne jälkivaikutukset, joita esiintyy dramaattisen onnettomuuden todistajiksi joutuneilla lapsilla, vaikka he eivät olisikaan suoranaisesti osallisia.

3.1 Perusperiaatteita

Vältä väärinkäsityksiä ja muita mielikuvia Salli nuoren jakaa tunne-elämyksensä Anna nuoren konkretisoida surunsa ja kaipuunsa Suosi rituaaleja koulussa

- muistohetken järjestäminen koulussa- luokka mukaan hautajaisiin- tehdään sellaista, jolla on symbolista merkitystä: merkkipäivien

huomioon ottaminen jne. Salli nuorten käsitellä suruaan eri tavoin: kirjoitelmat, kirjeet, runot,

kertomukset, piirrokset, maalaukset jne. Järjestä aikaa keskustelulle ja puhumiselle

3.2 Oppilaan tai koulun työntekijän kuolema

Koko koulussa- kerrotaan kuolemasta aamunavauksessa, jolloin menetystä voidaan

avoimesti surra- vietetään hiljainen hetki kuolleen muistoksi- koulun lippu lasketaan puolitankoon- järjestetään muistotilaisuus

Luokissa- muistoa kunnioitetaan erilaisin symbolein: kynttilät, piirrokset- opettaja keskustelee tapahtuneesta luokkansa kanssa (työparina esim.

terveydenhoitaja, koulupsykologi tai seurakunnan työntekijä)


Kuolemantapauksesta puhuttaessa luokassa voi noudattaa seuraavanlaista mallia:

Aluksi opettaja kertoo, mitä lähituntien aikana tapahtuu ja miksi. Oppilaille tulee kertoa, että kuoleman aiheuttamista reaktioista ja vaikutuksista puhuminen on tärkeää ja että siihen on varattava aikaa, koska se auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Kun joku kuolee, mieli täyttyy ajatuksista ja tunteista, jotka tekevät meidät pelokkaiksi ja vihaisiksi. Saadessaan puhua tapahtuneesta ihminen ymmärtää paremmin, miten toiset kokevat tilanteen ja miten väärinkäsitykset voidaan selvittää.

Keskustelussa voidaan noudattaa seuraavia sääntöjä: luokkatovereiden ajatuksista, tunteista ja kokemuksista ei saa kertoa

ulkopuolisille ketään ei saa jälkeenpäin moittia tai kiusata hänen sanojensa tai

reaktioidensa tähden jokainen puhuu vain omasta puolestaan jokaisen tulee kertoa, miten sai kuulla tapahtuneesta – muuten voi

halutessaan olla hiljaa

Seuraava vaihe on tosiasioiden, ajatusten ja tunteiden käsittely. Oppilaiden tulee saada kertoa, miten, keneltä ja missä he saivat tietää tapahtuneesta. Tämä auttaa luomaan kokonaiskäsityksen tapahtumasta. Ne, jotka tietävät paljon, antavat olennaista tietoa vähemmän tietäville. Näin on tilaisuus myös väärinkäsitysten oikomiseen. Yhteisestä lähtökohdasta käsin tapahtuma ymmärretään paremmin. Opettaja voi kertoa omat tietonsa. Jos kyseessä on onnettomuus, opettajan on hyvä hankkia tarpeelliset tiedot tapahtuman kulusta ja mahdollisista syistä, jotka hän voi sitten esittää oppilaille. Joskus tilaisuuteen voi pyytää poliisin tai muita ihmisiä, jotka voivat kertoa asioista tarkemmin.

Konkreettisten tietojen tarve on suuri. Monenlaiset huhut ja suuri tuska seuraavat usein tapahtumia. Traumaattisen tapahtuman jälkeen on puututtava huhuihin ja virheellisiin käsityksiin, ettei syntyisi tarpeettomia ongelmia.

Jos nuoret ovat joutuneet kuolemantapauksen silminnäkijöiksi tai ovat löytäneet kuolleen, heidän on saatava purkaa vaikutelmiaan ja ajatuksiaan. Kaikki aistihavainnot voivat tulla kyseeseen. Jos havainnot käydään läpi yksityiskohtaisesti, ne menettävät yleensä pahimman teränsä.

Jos oppilaiden aikaisemmat traumaattiset elämykset tulevat udelleen esiin, rajoitetaan niiden selvittelyyn käytettävä aika. Jos joku luokan oppilaista tuntuu kärsivän voimakkaasti, on syytä sopia toisesta ajankohdasta joko


vanhojen asioiden tai käsiteltävän asian yksilölliseen käsittelyyn, jolloin oppilaan voi ohjata esimerkiksi koulukuraattorille tai muulle ammattiauttajalle.

Informointivaiheessa opettaja kokoaa oppilaiden esiin tuomat aiheet, heidän ajatuksensa, reaktioidensa yhdenmukaisuuden ja normaaliuden. Hän voi kertoa, kuinka ihmiset tavallisesti reagoivat tällaisten tapausten jälkeen. Tällä tavalla oppilaita valmistetaan jonkin ajan kuluttua mahdollisesti ilmenevien reaktioiden varalle. Kuolemantapaus voi esimerkiksi vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn vielä viikkojen ja kuukausienkin jälkeen.

Informaatiovaiheen aikana oppilaille voidaan antaa neuvoja, joiden avulla he voivat oppia ymmärtämään tapahtunutta paremmin. Tällaisia neuvoja ovat

puhukaa tapahtuneesta vanhempien, ystävien ja kavereiden kanssa käykää hautausmaalla hankkikaa enemmän tietoa tapahtuneesta kirjoittakaa runoja, pitäkää päiväkirjaa tms. tehkää jotain yhdessä omaisten hyväksi

Viimeinen vaihe on päätösvaihe. Käsitellyistä aiheista tehdään yhteenveto ja suunnitellaan myöhempiä tapahtumia. Luokka voi keskustella siitä, mitä hautajaisten aikana tehdään jne. Jos oppilas tai opettaja on kuollut äkillisesti, tarvitaan todennäköisesti useampia keskusteluja. Oppilaiden voidaan antaa lisäksi ilmaista suruaan eri oppituntien yhteydessä esimerkiksi maalaten, piirtäen ja laulaen.

Lopuksi oppilailta kysytään, jäikö jokin asia mietityttämään tai epäselväksi tai mitä mieltä he olivat keskustelusta. Tavallisesti oppilaan on helpompi palata koulutyöhön, kun hän on saanut puhua asiasta. Opettaja voi rohkaista oppilaita myös tulemaan puheilleen myöhemminkin, jos he tuntevat tarvetta keskustella.

3.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema

Jos oppilas tai hänen lähiomaisensa sitä pyytää, kerro tapahtuneesta luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat haluavan tai tarvitsevan keskustelua. On toivottavaa, että oppilaan opettaja ja luokkatoverit huomioivat luokkatoverinsa surun jollakin tavalla, esimerkiksi muutamalla sanalla, laululla, kukilla jne.

Jos oppilas jää pois koulusta eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, soita kotiin kuten tavallisestikin ollessasi huolissasi oppilaasta. Jos oppilaan käytöksessä


tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai olet muuten hänestä huolissasi, ota yhteys esimerkiksi terveydenhoitajaan tai kuraattoriin.


3.4 Kuolemantapauksesta kertominen

Yleensä rehtori ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin, mutta kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi.

Jos kyseessä on suuri onnettomuus, katastrofi, joka koskettaa monia oppilaita, rehtorin on tiedotettava asiasta koko koululle

Luokan oppilaan kuolemantapauksessa muille vanhemmille voi lähettää oppilaiden mukaan kirjeen tapahtuneesta (ks. LIITE 1)

Jos oppilaan perheenjäsenen kuolemantapaus on tapahtunut koulupäivän aikana, on opettajan kerrottava asiasta oppilaalle (on tärkeää valita oikea aika ja paikka sekä varata aikaa asian jälkikäsittelylle)

Oppilas ja opettaja voivat yhdessä sopia ja suunnitella, mitä ja miten perheenjäsenen kuolemasta kerrotaan luokkatovereille; jotkut oppilaat haluavat itse kertoa tapahtuneesta mutta useimmat toivovat opettajan huolehtivan kertomisesta, ennen kuin palaavat takaisin kouluun tai kun he itse ovat paikalla

3.10 Itsemurha

Nuoren itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Tapahtunut voi aiheuttaa oppilaille ahdistavia tunnekokemuksia ja alttiutta itsetuhotyyppisen käyttäytymisen lisääntymiseen.

Koulun kriisityöryhmän kokoontuu tekemään toimintasuunnitelma sekä luomaan yhteydet Kuopion kriisikeskukseen.

Hyvän yhteistyön edellytyksenä on selkeä työnjako kriisiryhmän eri jäsenten kesken. Rehtori on yleensä avainhenkilö, jolle informaatio annetaan. Jos lehdistö on kiinnostunut tapahtuneesta, rehtori tiedottaa tapahtuneesta. Kontaktihenkilö on hyvä valita myös perhettä varten. On muistettava, että koulu kunnioittaa perheen toivomuksia.

Koulun kriisiryhmä ja kaupungin kriisikeskus luovat yhdessä tilanteeseen soveltuvan toimintamallin

miten jälkipuinti hoidetaan luokassa, jota kriisi koskettaa miten tapahtuneesta keskustellaan muilla luokilla miten asiaa puidaan opettajayhteisössä miten asiasta kerrotaan koulun muille vanhemmille


Pääperiaatteena on aina, että rehtori käynnistää toimenpiteet ja kriisiryhmän yhdyshenkilö on yhteydessä omaisiin kertoakseen surunvalittelut ja sopiakseen koulun toimintatavasta.

Kaupungin kriisikeskukselta saa apua niille oppilaille ja opettajille, jotka olivat lähimmin tekemisissä kuolleen oppilaan kanssa. Riskiryhmässä oleville oppilaille järjestetään riittävä

tuki. Tilannetta seurataan koulussa 3 – 4 viikon ajan. Tarvittaessa järjestetään lisäkeskusteluja.

Nuoren itsemurha voi toimia mallina muille nuorille, joiden selviytymiskeinot ovat vähäisiä. Tämän vuoksi asiasta keskusteleminen on tärkeää myös muissa kouluissa. Koko kouluyhteisön työntekijöiden on saatava tieto nuoren itsemurhasta, ennen kuin asiasta kerrotaan eteenpäin.

Opettajien ammattitaito on tärkeää kriisitilanteessa, koska opettajat tuntevat yleensä nuoren persoonallisuuden opettajat tuntevat luokkien tavat ja ilmapiirin opettajien erikoisala on tiedon jakaminen oppilaille, he osaavat sen

paremmin kuin psykiatrit, psykologit ja koululääkärit opettajat tietävät, kuinka oppilaat saadaan mukaan ja millaisia

ilmaisumuotoja voi käyttää kuolemantapauksissa tai katastrofeista puhuttaessa

3.5 Muistaminen koulussa

Muistohetkeen voi sisältyä esimerkiksi rehtorin muistosanat luokanohjaajan puhe sopiva runo papin puhe laulu tai musiikkiesitys kokoontuminen koulupihalle lipun ympärille

3.6 Hautajaisiin osallistuminen

Koulun tai niiden luokkien, joita tapaus koskee, tulee tapauksesta riippuen tai omaisten niin halutessa saada osallistua hautajaisiin. On tärkeää, että pappi tai opettaja kysyy omaisilta, haluavatko he lapsensa luokkatovereiden osallistuvan hautajaisiin.


Hautajaisissa oppilaat voivat esittää surunilmauksensa symbolisesti, esimerkiksi asettamalla arkulle kukkia tai piirroksia, tai luokan edustaja voi pitää lyhyen puheen tai laskea luokan puolesta seppeleen. Mikäli kyseessä on tiedostusvälineitä kiinnostavat hautajaiset, tulee aikuisten pyrkiä suojelemaan nuoria lehdistöltä. (LIITE 2: Kirjemalli koteihin hautajaisiin osallistumisesta)


4 Traumaattinen kriisi

Yllättävä, vakava kriisitilanne on sellainen, jota ihminen ei ole kokenut aikaisemmin eikä siis tiedä, miten hänen pitäisi siihen suhtautua. Kokemusta seuraa epämiellyttävä tunnetila, josta vapautuu vain työstämällä sitä. Tällaisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi suuronnettomuus, joukkotuho, äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhayritys, päällekarkaus, ryöstö tai pakolaisuus.

Useimmille tällaiset kokemukset aiheuttavat psyykkisen trauman, joka johtaa monesti psyykkiseen kriisiin. Traumasta johtuvaa kriisiä kutsutaan traumaattiseksi kriisiksi.

Kaikille ei satu traumaattisia kokemuksia, mutta jokainen kokee elämänsä aikana asioita, jotka voivat johtaa psyykkiseen kriisiin. Osa näistä kokemuksista kuuluu kehitykseemme, ne ovat ns. kehityskriisejä. Näitä ovat esimerkiksi murrosikä, tutkinnon suorittaminen, työelämän aloittaminen, parisuhteen aloittaminen jne.

Osan kokemuksista elämä tuo tullessaan. Tällaisia ns. elämänkriisejä ovat esimerkiksi sairaus ja kuolemantapaus perhe- ja ystäväpiirissämme. Psyykkinen kriisi, varsinkin traumaattinen kriisi, noudattaa useimmiten tiettyä kaavaa.

ŠokkivaiheŠokkivaihe on syntynyt välittömästi trauman jälkeen. Uhri on yllättynyt, sekaisin ja reagoi usein tavallisuudesta poikkeavalla tavalla.

ReaktiovaiheReaktiovaiheessa uhri alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut. Varsinainen vaara on ohi. Hän ei ole enää niin sekaisin ja reagoi kokemaansa. Tämä voi hyvin tuskallista ja vaihe voi kestää useita viikkoja. Uhri käy läpi trauman jälkioireita, jotka voivat ilmetä eri ihmisillä erilaisina.

KäsittelyvaiheKäsittelyvaihe alkaa, kun uhri vähitellen tottuu tilanteeseen. Hän alkaa keskittyä arjen askareisiin ja kiinnostua tulevaisuudesta. Hän voi jo käsitellä tilannetta ja pääsee kriisin yli. Käsittelyvaihe voi kestää kuusikin kuukautta.


Uudelleen asennoitumisen vaiheUudelleen asennoitumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli. Kokemansa perusteella ihminen luo uuden perustan elämälleen. Hän voi olla kriisin jälkeen henkisesti aiempaa vahvempi.


5 Suru

Välittömät reaktiot šokki ja epäily pelko ja vastustus apatia ja lamaannus kaikki jatkuu entisellään

Tavalliset reaktiot ahdistus voimakkaat muistot unihäiriöt masennus, kaipaus, ikävä viha ja huomiota vaativa käytös syyllisyys, itsesyytökset ja häpeä kouluvaikeudet (keskittymisen ongelmat, häiriökäyttäytyminen) psykosomaattiset oireet (päänsärky, vatsavaivat yms.)

Muita mahdollisia reaktioita regressiivinen käyttäytyminen muiden välttely, vetäytyminen syrjään kuvitelmat, väärinkäsitykset persoonallisuuden muutokset pessimistinen asenne tulevaisuuteen syyn ja tarkoituksen pohtiminen

Nuoren surun kohtaamisessa on tärkeää avoin ja rehellinen kommunikaatio selitä ymmärrettävästi selvitä väärinkäsitykset vältä abstrakteja selityksiä ole avoin kysymyksille, ole valmis juttelemaan älä odota juttutuokioista kovin pitkiä näytä omat tunteesi


6 Oppilaitosten kriisitilanteet

6.1 Kriisien ehkäisy ja niihin varautuminen

Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen on osa koulun ja oppilaitoksen huolenpito- ja turvallisuuskulttuuria. Terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen koulussa edistää kriisitilanteiden ennalta ehkäisyä ja niihin varautumista. Koulun ilmapiiri, hyvät ja toimivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, koulun aikuisten väliset suhteet sekä jatkuvuuteen ja avoimuuteen perustuvat suhteet koteihin ja yhteistyökumppaneihin ovat tärkeässä asemassa.

Turvallisuuskulttuurin edistämistä ohjaavat lainsäädäntö ja normit sekä niiden perusteella laadittavat suunnitelmat ja toimintaohjeet. Turvallisuuskulttuuria muokkaa kuitenkin aina myös se tapa, jolla tavoitteita tulkitaan, sekä se, miten eri yhteisöissä sovitaan tavasta, joilla näihin tavoitteisiin pyritään. Yhteiset toimintamallit ja sitoutuminen auttavat toimimaan tarkoituksenmukaisesti turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä toimimisessa oikein erilaisissa onnettomuus-, ongelma- ja vaaratilanteissa.

Äkilliset kriisit voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. Ne voivat koskettaa joko yhtä tai muutamaa henkilöä, luokkayhteisöä tai koko kouluyhteisöä. Ne voivat olla myös sellaisia muualla tapahtuvia, paikkakuntaa, koko yhteiskuntaa tai laajasti koko maailmaa koskevia kriisejä, jotka aiheuttavat ihmisissä pelkoa, turvattomuuden tunnetta ja joita siksi on tärkeää käsitellä kouluissa ja oppilaitoksissa. Psykososiaalisen tuen tarvetta syntyy omassa oppilaitoksessa tai lähiympäristössä tapahtuvan kriisin vuoksi, mutta myös silloin, kun maailmanlaajuisesti ja kaukana omasta asuinseudusta tapahtuu jokin suuri, uhkaava tai järkyttävä onnettomuus tai kriisi.

Kun kriisi koskettaa kouluyhteisöä, arjen huolenpidon lisäksi tarvitaan paljon muuta tukea. Tukitoimet edellyttävät moniammatillista osaamista, asioiden yhdessä pohtimista, toimintamallien yhteistä suunnittelua sekä työn- ja vastuunjaosta sopimista. Kriisitilanteissa tärkeitä auttajia ovat muun muassa poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyskeskus, sairaala, lastensuojelu, kunnan kriisiryhmä, kasvatus- ja perheneuvola, lastenpsykiatrian klinikka, sosiaalitoimi ja seurakunta.

6.2 Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako

Äkillisissä uhka- vaara- tai ensiaputilanteissa toimitaan yhdessä sovittujen hätä- ja en-siapuohjeiden mukaan. Ohjeet tähän löytyvät koulun


turvallisuuskansiosta, joka sisältää mm. pelastussuunnitelman ja kriisisuunnitelman. Opetushenkilöstö perehtyy koulun turvallisuuskansioon lukuvuoden alussa. Koulun ulkopuolisia sijaisia varten on olemassa kansliasta ennen sijaisuuden aloittamista jaettava pikaperehdytys. Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva vastaa kriisitilanteessa oman työpisteensä turvallisuudesta.

Koulun kriisitilanteiden johtamisesta vastaa aina koulun rehtori tai hänen osoittamansa henkilö. Hän johtaa toimintaa yhdessä sovittujen henkilöiden kanssa ja vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta niin kauan kuin johtovastuu on hänellä.

Vakavissa ja koko koulua tai oppilaitosta koskevissa kriisitilanteissa johtovastuu ensitilanteen jälkeen yleensä siirtyy opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle, joka yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa johtaa ja linjaa tarvittavan tuen ja avun järjestämistä.

Kun kyseessä on pelastautumista tai suojautumista koskeva tilanne, johtovastuu siirtyy välittömän ensiavun, pelastautumisen tai suojautumisen ensivaiheen jälkeen tilanteesta riippuen joko pelastustoimelle tai poliisille. Pelastustoimi johtaa pelastussuunnitelman mukaista toimintaa. Jos kyseessä on poliisin toimialaan kuuluva tilanne, johtamisvastuu on poliisilla. Kaikki koulussa tai oppilaitoksessa olevat toimivat silloin johtamisvastuussa olevien henkilöiden ohjeiden mukaan.

Kriisitilanne voi liittyä myös terveydenhuollon toimialueeseen. Tällainen on esimerkiksi tartuntatautilaissa määritelty nopeasti ja laajalti leviävä tartuntatauti (esim. pandemiariski). Tällöin johtovastuu tilanteen hoitamisessa on terveydenhuollon viranomaisilla, joiden ohjeiden mukaan koulu- ja opetustoimi toimii.

6.3 Pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen

Yksi koulun ja oppilaitosten turvallisuuden edistämisen suurimmista haasteista on kokonaisuuden hallinta kunnan, koulun ja sekä oppilaitoksen tasolla. Kokonaisuuden hallintaa edistävät systemaattinen riskinarviointi ja siihen perustuva turvallisuussuunnittelu.

Kriisisuunnitelmassa tulee huolehtia erilaisten turvallisuussuunnitelmien ja -ohjeiden yhteensovittamisesta. Yhteensovittamisen tavoitteena on varmistaa,


että lainsäädännön velvoittamat turvallisuutta koskevat suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla turvallisuutta edistetään ja kriisitilanteisiin osataan varautua.

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että eri suunnitelmissa olevat toimintaohjeet ovat johdonmukaisia ja tukevat toisiaan. Siksi on tärkeää käydä yhdessä läpi eri suunnitelmien tavoitteet ja tehtävät ja huolehtia siitä, että kaikki yhteistyötä tekevät käyttävät oikeita käsitteitä ja yhdenmukaisia termejä: mitä tarkoitetaan koulun pelastussuunnitelmalla, kriisisuunnitelmalla jne.

Kaikki koulun turvallisuusasiakirjat ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat on koottu koulun turvallisuuskansioon. Hatsalan klassillisessa koulussa turvallisuuskansio sijaitsee opettajainhuoneen kuuluttamotilassa.


Turvallisuuskansio valmistellaan yhteistyössä. Turvallisuuskansio sisältää mm. seuraavia ohjeita ja suunnitelmia:

kriisisuunnitelma pelastussuunnitelma suunnitelma perehdyttämisestä sekä harjoitusten ja

koulutustapahtumien järjestämisestä koulun pohjapiirros ja viranomaiskäyttöön suunnattu informaatio koulun

teknisistä rakenteista avaimet koulun ulko-oviin sekä luokkatiloihin (avaimet merkitty ja niitä

säilytetään suljetussa kirjekuoressa viranomaiskäyttöä varten) On tärkeää, että myös koulutuksen järjestäjän eri paikkakunnilla sijaitsevat toimintayksiköt tai oppilaitokset ja niiden johtajat ovat kiinteässä yhteistyössä oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan koulujen ja oppilaitosten kanssa. Myös yhteistyö oppilaitoksen sijaintikunnan kriisityöstä vastaavien tai pelastustoimen ja poliisin kanssa edellyttää paikallisella tasolla yhtenäisistä toimintalinjauksista sopimista.

Hatsalan klassillinen koulu on ollut mukana pilottikouluna Kuopion kaupungin Arjen turvallisuuden hallintaryhmässä. Koulun suojelujohtaja ja rehtori ovat osallistuneet viranomaisten järjestämiin koulutuksiin, jonka lisäksi eri koulujen ja oppilaitosten johtajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä esimerkiksi rehtorikokoontumisten yhteydessä. Sujuvalla yhteistyöllä ja yhtenäisistä käytännöistä sopimisen avulla tuetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja selviytymistä äkillisissä kriiseissä. Riittävän yhdenmukaiset toimintaperiaatteet ja -mallit ja se, että ihmiset tuntevat toisensa ja parantavat toimintakykyä turvallisuutta ja avuntarvetta koskevissa tilanteissa.

6.4 Toiminnan johtaminen äkillisissä kriisitilanteissa

Äkillisessä kriisitilanteessa rehtori tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle ja oppilaille sekä pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Hän vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu. Rehtori ohjaa henkilöstöään toimimaan rauhallisesti oppilaiden turvana. Jos rehtori on estynyt toimimasta, tulee vastuu delegoida hänen sijaiselleen, joka organisoi toimintaa kriisitilanteessa.

Joskus onnettomuus voi olla sen luonteinen, että koulun omien asiantuntijoiden on syytä väistyä tehtävistä heti kun mahdollista. Tällaisia voivat olla esim. tilanteet, joissa opettajan omat lapset ovat uhrien joukossa, terveydenhoitaja menettää kollegansa tai psykologin asiakasoppilas joutuu väkivallan kohteeksi. Paikallisen kriisivalmiuden avun käyttäminen on tällöin paikallaan.


Varhaisessa vaiheessa on myös huomioitava lisäavun tarve. Lisäapua tarvitaan erityisesti silloin, kun kriisi koskee koko oppilaitosta tai on mahdollista, että tilanne pitkittyy. Lisätuen tarve aliarvioidaan helposti, mutta sen ansiosta vältytään vastuussa olevien ylikuormitukselta ja siitä seuraavalta väsymiseltä ja sairastumiselta. Siksi on hyvä suunnitella etukäteen myös tukiverkostot ja työparit, jotka voivat tukea toisiaan varsinkin pitkään jatkuvissa tilanteissa. Riittävien sijais- ja varajäsenketjujen luominen on tärkeää toimintavalmiuksien turvaamista äkillisissä kriisitilanteissa. Myös lähikoulujen ja -oppilaitosten tukiverkot voivat olla tarvittaessa apuna.

6.5 Tiedottaminen ja viestintä äkillisissä kriisitilanteissa

Koulun johdon selkeä tiedotusvastuu ja viestintätilanteessa toimiminen ovat kriisitilanteissa tärkeitä. Tiedottamiseen varautumisessa on tärkeää huolehtia tiedottamisen perusrakenteista ja siitä, että asianmukaiset yhteystiedot ja tiedottamiskanavat ovat kunnossa. Moniin tilanteisiin voidaan ennalta laatia myös tiedotepohjia, jotka auttavat nopeaa toimintaa edellyttävissä tilanteissa. Sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän vastuuhenkilöistä ja toimintamalleista tulee sopia etukäteen. Tiedottaminen ja johtaminen kuuluvat aina yhteen.

Tiedottamisessa pitää olla aloitteellinen: tietojen pitää lähteä oikeaan aikaan ja viiveettä. Ennakoitujen toimintamallien ja viestien lisäksi kriiseissä pitää aina antaa tietoja myös meneillään olevasta kriisistä. Avoimuus ja tosiasioissa pitäytyminen ovat tiedottamisen lähtökohtia, ja tiedottajan toimintaa ohjaavat vastuuntunto ja eettiset periaatteet. Mitä vaikeampi tilanne on, sitä tärkeämpää on säilyttää inhimillinen, kaikki osapuolet hienotunteisesti huomioon ottava asenne. Kouluissa ja oppilaitoksissa tärkeimmäksi haasteeksi nousee lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen ylläpitäminen ja heidän suojaamisensa.

Sekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen ja viestintä ovat tärkeitä. Tehostettua viestintää tarvitaan erityisesti silloin, kun oppilaisiin, opiskelijoihin tai henkilökuntaan kohdistuu henkeen tai terveyteen liittyvä uhka. Tiedottamista vaativia erityistilanteita ovat myös väkivaltaiset teot tai väkivallan uhka, äkilliset onnettomuudet tai suuronnettomuudet, epidemiat sekä ympäristöongelmat.

On tärkeää osata myös kriisitilanteissa erottaa viestintä ja tiedottaminen toisistaan. Viestinnällä tarkoitetaan tilanteen aikana ja sen kestäessä eri osapuolten sisäistä ja osapuolten välistä kommunikointia (suullista tai viestivälineiden kautta). Etenkin poliisijohtoisissa tapahtumissa viestintä ei ole julkisuuteen tarkoitettua eikä kohteen sisälläkään muille kuin tietyille


henkilöille tarkoitettua (esimerkiksi turvallisuusorganisaatioon, kriisiryhmään kuuluvat henkilöt). Poliisijohtoisessa tilanteessa - esimerkiksi uhkauksessa - poliisin ja koulussa tilannetta hoitavien henkilöiden välinen viestintä ei myöskään kuulu muille opettajille, oppilaille tai oppilaiden huoltajille. Tämä on yksi keskeinen asia tilanteen hallinnassa.

Joukkoviestimet, kuten paikallislehti tai -radio, voivat usein olla tuki, jonka avulla koteihin ja yhteisöön välitetään tärkeää tietoa laajemmasta, koko yhteisöä koskevasta kriisistä ja siitä, mistä ihmiset löytävät tarvitsemansa avun. On tärkeää, että sekä koulun aikuiset että oppilaat ja heidän kotinsa ovat tietoisia siitä, mitä tiedottamisen periaatteita koulu noudattaa erilaisissa tilanteissa. Myös monikulttuurinen ympäristö tuo mukanaan uusia haasteita käsitellä onnettomuuksia ja kriisejä. Kulttuurisen ymmärryksen haaste on osa koulun arkea myös kriisitilanteiden kohtaamisessa.

7 Hatsalan klassillisen koulun varautuminen äkillisiin kriiseihin

Hatsalan klassillisen koulun kriisiryhmään kuuluvat rehtori, apulaisjohtaja, suojelujohtaja, oppilaanohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori. Kriisiryhmää johtaa rehtori, ja varajohtaja on apulaisjohtaja tai suojelujohtaja.

Kriisiryhmän tehtävät: 1. Huolehtia toimintansa suunnittelusta ja suunnitelman laadinnasta2. Kirjata ryhmän sisäinen työnjako ja vastuuketju3. Selvittää etukäteen kriisitilanteissa tärkeät paikallisesti/alueellisesti

toimivat yhteistyötahot ja sopia yhteistyön periaatteista ja käytännöistä4. Perehdyttää koulun muuta henkilöstöä suunnitelmaan järjestämällä

koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta5. Huolehtia siitä, että kaikki koulun aikuiset, oppilaat ja huoltajat tietävät,

miten toimia erilaisissa tilanteissa ja miten tilanteesta tiedotetaan kriisin eri vaiheissa

6. Organisoida toimintaa kriisitilanteissa7. Huolehtia välittömästä henkisen tuen tarpeesta sekä mahdollisista

jatkotoimista8. Arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan

tarvittavat muutokset

Kriisisuunnitelma käsitellään koulun opetushenkilöstön kanssa lukuvuoden alussa ja toimintavalmiuksia harjoitellaan säännöllisin väliajoin.


Kriisisuunnitelma käsitellään lukuvuosittain myös yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksessa.

Kriisisuunnitelma päivitetään vuosittain tai kun siihen ilmenee tarvetta. Suunnitelman päivittämisestä, arvioinnista ja kehittämisestä huolehtii koulun kriisiryhmä.


LIITE 1: Kirjemalli menehtyneen oppilaan luokkatovereiden koteihin

Olemme tänään saaneet surullisen tiedon siitä, että luokkamme oppilas N. N. on menehtynyt. Tämä on asia, joka koskettaa syvästi meitä kaikkia. Lähipäivinä annamme paljon aikaa tapahtuneesta puhumiselle. Järjestämme koulussa myös muistotilaisuuden, johon seurakuntamme pappi osallistuu.

On tärkeää, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Lisätietoja tai apua kaivatessanne voitte ottaa yhteyttä

X. X. puh.

Y. Y. puh.


LIITE 2: Kirjemalli koteihin hautajaisiin osallistumisesta

Ilmoitamme, että lapsenne luokkatoveri N. N. haudataan x. päivänä xkuuta klo x. Olemme sopineet omaisten kanssa, että luokkamme voi osallistua hautajaisiin. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta olisi hyvä, jos mahdollisimman moni oppilas olisi mukana. Tällä on suuri merkitys surun käsittelyssä.

peda.net · web viewsekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen ja viestintä ovat tärkeitä....

Documents