Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoenmielenterveysyhdistys

Raahen Psyyke ry

VUOSIKERTOMUS 2014

”Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin”

2014

Raahen Psyyke ry1.1.2011

1. RAAHEN PSYYKE RY

Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen alueella toimivamielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisenmielenterveystyön parissa. Vuoden 2014 yhdistys aloitti 416 jäsenen voimin ja vuoden lopussajäseniä oli 423. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään,alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.

Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään.Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaaviayhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessavuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovatmyös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta. Menossaolevalla kolmivuotiskaudella yhdistyksen ja Jäsentuvan toiminnassa painotetaan erityisesti nuoriin,heidän mukaan saamiseen ja toiminnan järjestämiseen nuorille. Lisäksi huomioidaan ikääntyväjäsenistö sekä heidän tarpeensa järjestämällä ikäihmisille oma ryhmä.

Raahen Psyyke ry:n toimintaa kuvaa hyvin sanonta ”yhdistys joka toimii aamupuurostailtaryhmiin.” Yhdistyksessä on monipuolisen tekemisen meininki.

2. YHDISTYKSEN TOIMINTA

2.1. Jäsentupa

Yhdistys ylläpitää kohtaamispaikka Jäsentupaa, joka on RAY:n Ak-avustuksella toimiva kaikilleavoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Ensisijaisesti tuvalla käy mielenterveys- japäihdekuntoutujia. Jäsentuvan toiminta perustuu vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen jayhdistyksen monipuolinen toiminta järjestetään pääasiassa Jäsentuvalla (kuntien toiminta omissakuntien kokoontumispaikoissa).

Yhdistys muutti uusiin tiloihin keväällä 2012. Jäsentupa sijaitsee Sovionkadulla Raahen keskustassaja on avoinna joka arkipäivä. Jäsentupa on kohtaamispaikka, jossa voi käydä kahvilla, lukea päivänlehdet, käyttää tietokoneita (kaksi konetta), pelata biljardia, saada ATK-ohjausta sekä osallistuayhdistyksen monipuoliseen toimintaan. Biljardipöytä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi.Pelaamisen kautta on helpompi osallistua tuvan toimintaan ja keskusteluihin. Huhtikuusta alkaenJäsentuvan aukioloaikaa pidennettiin ma-to 8-15 ja pe 8-14, koska kävijöitä on riittänyt ja tarvettailmennyt. Tupa on auki joskus myös lauantaisin. Vapaaehtoiset ovat vastanneet pääasiassalauantaiaukioloista. Lisäksi kesän ja joulun aikana vapaaehtoisten työpanos on ollut merkittävätuvan aukiolossa. Jäsentuvalla on myös ilmaiskirppishuone ja ryhmähuone ryhmien, koulutusten,kurssien, kokousten ym. pitämiseen. Lisäksi tiloissa on hissi, joka on mahdollistanut myösliikuntarajoitteisten jäsenten osallistumisen toimintaan. Selvin Mielin –projekti sijaitsi samoissatiloissa 30.4.14 asti ja tämä osoittautui hyväksi käytännöksi. Jäsentuvan toimintaan on tullutprojektin kautta myös uusia aktiivisia osallistujia.

Jäsentuvan avoinna pitämisestä, siisteydestä sekä tarjottavista vastaavat eläkkeellä olevatmielenterveyskuntoutujat sekä vapaaehtoiset yhdessä työntekijöiden ja työkokeilussa olevienkanssa. Työtoimintaan osallistujat avustivat ryhmien toteutuksessa, ryhmien vetämisessä sekäosallistuivat muuhun yhdistystoimintaa tukeviin työtehtäviin. Työntekijöiden toimistotilat sijaitsevatJäsentuvalla. Kokemusasiantuntijat ja vapaaehtoiset osallistuivat yhdistyksen toimintaan mm.esittelemällä yhdistystä ryhmille Jäsentuvalla.

Tuvalta löytyy myös Ohjaus- ja neuvontapiste. ON-pisteeseen on kerätty materiaalia eri palveluista,toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset ja valtakunnalliset palvelutsekä terveyden edistäminen. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kiinteänä osana työntekijöiden työhön.Käytännössä ohjaus ja neuvonta tapahtuvat puhelimitse, kävijöiden tapaamisilla sekä sähköpostitse.Ohjaus ja neuvonta sisältävät mm. keskustelua, kuuntelua, asioihin paneutumista sekä tiedottamistaeri palveluista ja toimijoista. Jäsentuvalla työskentelevät työtoimintalaiset sekä vapaaehtoisetosallistuvat ohjaus- ja neuvontatyöhön.

Joka arkiaamu tarjolla oleva puuroaamiainen on koettu jäsenistön keskuudessa erittäin tärkeäksitoimintamuodoksi. Puuroaamiainen on sosiaalinen tapahtuma ja monelle hyvä syy lähteä aamullaliikkeelle. Puuroaamut on yhdistyksen suosituin ryhmä, se on paljon muutakin, kuin pelkkääpuuroa. Aamuisin vaihdetaan kuulumisia, luetaan lehteä yhdessä ja samalla on hyvä tiedottaatulossa olevasta toiminnasta. Puuroaamiaisen toteutuksesta vastaavat työtoiminnassa olevathenkilöt. Puuroaamiaisen maksuttomana pitäminen mahdollistuu mm. yritysyhteistyön ansiosta,sillä yhdistys saa lahjoituksena kaikki leivät aamiaiselle.

Vuonna 2009 toteutetun jäsenkyselyn mukaan Jäsentupa on tärkein yhdistyksen tarjoamistatoiminnoista jäsenistön mielestä. Samaan tulokseen tuli Jäsenkysely, joka toteutettiin 2012opinnäytetyönä. Vuonna 2014 tehtiin Kävijäkysely, joka tukee aikaisempia tuloksia (liite 1).

2.2. Toiminta Siikajoen kunnan alueella

Vuoden 2011 alussa yhdistyksen toimintaan sulautettiin myös Ruukin Kimppa ry:n toiminta jaSiikajoen kunta tuli yhdistyksen toiminta-alueeksi. Raahen Psyyke ry toimii 1.3.2011 alkaen kokoRaahen Seudun Hyvinvointikuntayhtymän alueella.

2.2.1. Siikajoen Ruukin Ryhmätoiminta Apilassa

RAY:n toiminta-avustuksen turvin ja Kuntayhtymän toiminta-avustuksen avulla yhdistys vastaavertais- ja vapaaehtoistoiminnan toteuttamisesta myös Siikajoella. Raahen seudunhyvinvointikuntayhtymä antaa yhdistyksen toiminnalle tilat käyttöön. Ohjaaja mahdollistaavapaaehtoisten toimimisen tukemalla ja kouluttamalla heitä. Käytännössä ohjaaja työskentelee kaksipäivää viikossa Siikajoella Ruukissa Apilan tiloissa ja yhden päivän aukiolosta vastasivapaaehtoinen / työtoimija. Siikajoen toiminta toteutetaan osittain vapaaehtoisten voiminkäynnistäen uusia vertaisryhmiä Siikajoelle. Ruukissa kokoontuu kuusi eri ryhmää. VapaaehtoisiaRuukin toiminnassa on kolme (3).

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö YhteistyötahoAvoin Ryhmä ohjaaja, opiskelijatLiikunnallinen ryhmä ohjaaja, opiskelijat Ruukin kunta / tilatKädentaitojen ryhmä ohjaaja, opiskelijat, Ruukin

kansalaisopiston ohjaajaRuukin kansalaisopisto

Avoin teemaryhmä (parillinenviikko)

ohjaaja, opiskelijat

Naistenryhmä (pariton viikko) ohjaaja, opiskelijatTorstain avoimet ovet vapaaehtoistoimijat, työtoimija

2.2.2. Luontoon –hanke

Vuonna 2013 tiivistyi yhteistyö seurakunnan kanssa Luontoon-hankkeen tiimoilta. Ruukissa onjokirantatontti, joka on seurakunnan vapaassa käytössä. Tälle alueelle rakennetaan vapaaehtoistenvoimin virkistäytymispaikka mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Yhdistyksemme jäsenet ovatosallistuneet talkoisiin säännöllisesti. Yhdessä tekemällä rannalle tulee tulevaisuudessa mökki jagrillipaikka sinne on jo saatu vuoden 2014 aikana. Luontorannassa pidettiin kesällä 2014 mm.onkikisoja ja lisäksi siellä voi kasvattaa kukkia ja viljellä esimerkiksi perunoita sekä poimiaviinimarjoja. Rannalla kosken kohinan äärellä on hyviä paikkoja myös hiljentymiselle.

2.2.3. Selvin Mielin -kurssi

Ruukin kurssille loppuvuodesta 2013 osallistuneet kurssilaiset kokoontuivat muutaman kerranitsenäisesti vertaisryhmänä alkuvuodesta 2014 Selvin Mielin –projektin tiloissa Raahessa.

2.3. Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toiminta

Kunnissa järjestetään omaa ryhmätoimintaa; Vihannissa kerran viikossa ja Pyhäjoella kahden viikonvälein 2h kerralla. Ryhmiä ohjaavat yhdistyksen työntekijät yhdessä vertaisohjaajien /opiskelijoiden kanssa. Teemoina vuorottelevat terveyden edistäminen, kulttuuri ja yhteiskunnallinenosallistuminen, ohjaus ja neuvonta sekä arjessa jaksaminen. Muissa kunnissa asuvien jäsentenosallistumista Raahessa järjestettäviin toimintoihin helpotetaan tiedottamalla kuljetuspalveluista,järjestämällä kimppakyytejä ym. Pyhäjoen ryhmä kokoontui kevätkauden viikoittain, kesätauonjälkeen kahden viikon välein ja Vihannin ryhmä kokoontui kerran viikossa lukuun ottamattakesäkuukausia vuonna 2014. Lisäksi Vihannissa on kerran viikossa oma kuntosalivuoro.

Pyhäjoen ryhmätoiminta muuttui paikallisen palvelukodin muuton seurauksena ja lisäksi Kuivuri-kurssin käynnistämisen takia; ryhmä muutti uusiin tiloihin ja se muuttui kokoontumaan parinviikoin välein. Lisäksi ryhmän vetäjiksi saatiin aktivoitua vapaaehtoisia. Pyhäjoella yksivapaaehtoinen huolehtii tilojen avaimen hakemisen, ovien avaamisen sekä keittää kahvit valmiiksiennen ryhmää. Tämä aktivoi osallistumaan, mahdollistaa uudenlaisen vapaaehtoistoiminnan sekäkeventää Raahesta tulevien vastuuhenkilöiden aikataulua ja työmäärää.

2.4. Ryhmä- ja kurssitoiminta

Yhdistyksen ryhmätoiminta perustuu vertaistukitoimintaan. Ryhmiä ohjaavat pääosinryhmänohjaajakoulutuksen saaneet vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset. Työntekijöiden jaopiskelijoiden ohjaamissa ryhmissä työparina toimii yleensä vertaisohjaaja. Keskusteluryhmätkokoontuvat Jäsentuvan ryhmätiloissa, liikuntaryhmät toimivat kaupungin liikuntapaikoissa.Ryhmätoiminnassa yhteistyötä tehdään Raahen Palvelukoti Oy:n, Raahe-opiston, Raahenkaupungin liikuntatoimen ja kuntayhtymän kanssa.

Ryhmänohjaajille ja vapaaehtoistoimijoille järjestettiin koulutusta sekä työnohjauksellisiatapaamisia, joissa arvioitiin ryhmien toimintaa ja kehittämistarpeita. Ryhmistä on tehty omaPowerPoint-esittely ja syksyllä pidettiin Jäsentuvalla ryhmien esittelypäivä, jossa esiteltiin ryhmätja ryhmänvetäjät. Vuonna 2014 tarjottiin kaikille keskusteluryhmiä vetäville mahdollisuus osallistuaTommy Hellstenin luennolle aiheesta Luovuuden, työnilon ja innovatiivisuuden lähteellä (4).

Kurssitoiminta on vakiintunut ja kursseja järjestettiin seitsemän (7) vuonna 2014. Ohjaajinatoimivat vapaaehtoiset, opiskelijat, kokemusasiantuntijat sekä työntekijät yhdessä vertaisohjaajankanssa. Yhdistys mahdollistaa vertaisohjaajien osallistumisen tiedollisiin koulutuksiin, joidenopeilla he voivat ohjata kursseja jäsenistölle.

KURSSIT 2014:

Yhdistys järjesti omia koulutuksia ja kursseja varsin monipuolisesti jäsenten toiveiden mukaisesti.Vuonna 2014 järjestettiin seuraavat kurssit ja koulutukset (osa omissa tiloissa):

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö YhteistyötahoVapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoiskoordinaattori, diakoni,

vammaistyön ohjaajaSeurakunta, kuntayhtymä

Ravitsemus-kurssi Toiminnanohjaaja, opiskelija,vapaaehtoistoimija

Mielekäs Päivä, AMK-oppilaitos

Taloudenhallinta-kurssi Vapaaehtoiskoordinaattori, sosiaaliohjaaja kuntayhtymäLasityö-kurssi Vapaaehtoistoimija, työtoimijaDepressiokurssi työntekijät Hyvän Mielen Talo ry

Mielipaletti-projektiKuivuri-kurssi Ohjaaja, kuntayhtymän työntekijät;

päihdetyöntekijä, projektivastaavaVirta2-hanke, A-klinikka

Selvin Mielin -jatkokurssi Projektin työntekijät

Yhdistyksen ryhmätoiminta koettiin kolmanneksi tärkeimmäksi yhdistyksen toiminnoistakävijäkyselyn 2014 tulosten mukaan.

RYHMÄT 2014:

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö YhteistyötahoIrti yksinäisyydestä-ryhmä VapaaehtoistoimijatKeilaryhmät (ma & pe) Kaupungin liikunnanohjaaja, vertaisohjaaja Kaupungin liikuntatoimiPuikkopiiri Vapaaehtoistoimija, työtoimintaan

osallistuja, työntekijäTiistain kuntosali Vapaaehtoistoimija, oppisopimusopiskelijaOsastoryhmä Vapaaehtoistoimija, työntekijä MTK, psykiatrinen osastoOmaisten ryhmä Vapaaehtoistoimija Hyvän Mielen Talo ryMusiikkiryhmä Vapaaehtoistoimijat, työtoimintaan

osallistujaIlonpisarat Vapaaehtoistoimijat Mielenterveyden KeskusliittoTiistai – ateria Raahen Seurakunta Raahen SeurakuntaPyhäjoen ryhmä Yhdistyksen ohjaaja & vertaisohjaaja /

opiskelijat, työtoimintaan osallistujatPyhäjoen kuntaHyvinvointikuntayhtymä

Kynäily- ja kirjallisuuspiiri Vapaaehtoistoimijat Raahen Palvelukoti oyNaisten kuntosali Työtoimintaan osallistujat,

vapaaehtoistoimijaRaahen liikuntatoimi

Lentopallo / sähly Kuntayhtymän ja palvelukodin työntekijät,yhdistyksen työntekijä

Raahen Palvelukoti oyJokilaaksojen Tiimi ry

Torstain kuntosali Kaupungin liikunnanohjaaja,oppisopimusopiskelija, vapaaehtoistoimijat

Kaupungin liikuntatoimi

Vihannin ryhmä Yhdistyksen ohjaaja & vertaisohjaaja /opiskelijat, työtoimintaan osallistujat

Vihannin kuntaHyvinvointikuntayhtymä

Vihannin Kuntosali VapaaehtoistoimijatKaraoke Vapaaehtoistoimijat, työtoimijaAvantouinti VapaaehtoistoimijaElokuvaryhmä VapaaehtoistoimijatKuvaamataitoryhmä VapaaehtoistoimijaSelvin Mielin –ryhmä työntekijät, vapaaehtoistoimija Selvin Mielin –projektiPerjantain liikuntaryhmä /kuntosali

työntekijä, työtoimijat, opiskelijat,vapaaehtoistoimijat

Eräryhmä VapaaehtoistoimijatMiestenryhmä VapaaehtoistoimijaKorkki kiinni-ryhmä VapaaehtoistoimijatSiikajoen ryhmätoiminta(eritelty Siikajoen toiminnankohdalla)

Yhdistyksen ohjaaja, vapaaehtoiset,opiskelijat, työtoimijat

Siikajoen kuntaHyvinvointikuntayhtymä

Nuorten kesäryhmä TyöntekijäKädentaitojen ryhmä VapaaehtoistoimijatAamuvirkut työntekijäTuppikerho vapaaehtoistoimijatNaistenryhmä vapaaehtoistoimija

Luontoryhmä vapaaehtoistoimijaHengellinen ryhmä diakonissa SeurakuntaItsemurhan tehneiden omaistenvertaisryhmä

vapaaehtoistoimija Surunauha ry

Ruukin Selvin Mielin –kurssinvertaisryhmä

Selvin Mielin –projektin työntekijät

Ryhmien ohjaajat kutsuttiin koolle kauden alussa ja lopussa kokoamaan kokemukset kuluneenkauden ryhmistä ja suunnittelemaan tulevaa. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti myös muuntoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ryhmänohjaajille ja vapaaehtoistoimijoille järjestettiinohjaus- ja virkistäytymistapaamisia neljä (4) kertaa vuoden aikana. Lisäksi elokuussa pidettiinryhmien esittelypäivä.

Vapaaehtoisia toimi ryhmien ohjaajina ja kurssien vetäjinä (27 henkilöä), hallituksessa (8varsinaista, 4 vara, puheenjohtaja, sihteeri ja työntekijät), tukihenkilöinä (4), lehtityöryhmässä (4),kuskeina (5), suunnittelemassa ja toteuttamassa eri toimintoja ym. yhteensä yli 70 eri henkilöä.

Yhdistys tuki jäsenten osallistumista koulutuksiin järjestämällä kyydityksiä sekä maksamalla osanosallistumismaksuista. Vuonna 2014 osallistui yksi vapaaehtoinen Takuu Säätiön Omille jaloille –tukihenkilökoulutuksen jatkotapaamisiin.

MTKL:n tuettu loma Kalajoella kesällä 2014 (6)Omille jaloille -tukihenkilökoulutus vapaaehtoisille, Takuu Säätiö (1)MTKL:n kulttuurivastaavien peruskurssi Kalajoella (4)MTKL:n tuetulle lomalle joulukuussa 4Kuntoutuskurssille 1MTKL:n Seutukunnalliset aluepäivät Kalajoella (4)MTKL:n Liittokokous Kuopiossa (2)

Yhdistyksen koko vuoden päätapahtuma sijoittui mielenterveysviikkoon. Monipuolistentapahtumien lisäksi mielenterveysasiat olivat julkisuudessa paikallislehtien ja muun medianansiosta.

Liitteenä kävijäseurannat kuukausittain vuonna 2014 (Liite 2).

2.5. Omaistoiminta

Omaistoiminta jatkui seutukunnallisen ryhmätoiminnan merkeissä. Ryhmä kokoontui noin kolmenviikon välein Jäsentuvalla. Omaiset vierailivat heitä kiinnostavissa paikoissa ja ryhmään kutsuttiinvierailijoita. Yhdistyksen yhteistyö Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa aktivoituivuonna 2014. Yhteistyötä tehtiin myös Hyvän Mielen Talo ry:n ja Omaiset ja Läheiset ry:n liitontyöntekijän kanssa. Toiminnanohjaaja edusti yhdistystä Omaishoidon työryhmässä.

Loppuvuodesta 2014 käynnistyi omaistenryhmä itsemurhan tehneiden omaisille yhteistyössäSurunauha ry:n kanssa. Lisäksi suunniteltiin päihdekuntoutujien omaisten vertaisryhmää, tämäryhmä käynnistyy tammikuussa 2015.

2.6. Tukihenkilötoiminta

Vuoden 2014 keväällä järjestettiin yhteistyössä Raahen seurakunnan ja vammaistoimen kanssavapaaehtoistoiminnan koulutus Raahessa. Tukihenkilöille ei järjestetty omia ohjauksellisiatapaamisia eikä virkistäytymistä vuoden aikana, koska tukihenkilötoiminta on vähäistä eikäyhdistykseen ole saatu koulutuksista uusia tukihenkilöitä. Tarvetta tukihenkilöille olisi. Nykyisettukihenkilöt voivat osallistua yhdistyksen vapaaehtoisille järjestettyihin tapahtumiin. Selvin Mielin–projektin kautta ei myöskään saatu toimintaan uusia tukihenkilöitä kaksoisdiagnoosin omaavillekuntoutujille.

Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneet kokemusasiantuntijat (3) ovat mukana toiminnassamm. ryhmänvetäjinä (osastoryhmä, Irti yksinäisyydestä-ryhmä) ja tukihenkilöinä (Selvin Mielin –prjektin kurssitoiminta). TakuuSäätiön kautta toimintaan on kouluttautunut Omille jaloille-tukihenkilö, joka on tukena taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja velka-asioiden kanssakamppaileville.

Raahen Psyyke ry kiittää kaikkia vapaaehtoisiaan vuoden 2014 toiminnan mahdollistamisesta!

2.7. Retket, tapahtumat ja teemapäivät

Yhdistys järjesti neljä linja-autoretkeä vuoden aikana; kaksi Haaparantaan ja yhden YlivieskaanMTKL:n ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n mielenterveysfoorumiin sekä yhden teatteriin Ouluun. Lisäksi

osallistuttiin Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapahtumiin. Yhdistys ei saanut syksylle Maaseudun terveys-ja lomahuolto ry:n terveyslomaa, joten sitä ei järjestetty. Toiminnassa painotettiin paikallistaosallistumista teatterinäytöksiin, konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistyskutsui vierailijoita Jäsentuvalle sekä järjesti tapahtumia muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä.Yhdistys mahdollisti jäsenistön osallistumisia eri tahojen järjestämiin tapahtumiin. Retkistä,ryhmistä, tapahtumista ym. toiminnasta on koottu yhteenveto, joka on liitteenä.

2.8. Ohjaus- ja neuvonta

Jäsentuvalle on koottu pienimuotoinen ohjaus- ja neuvontapiste, johon on kerätty materiaalia eripalveluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. mielenterveysasiat, velkaneuvonta,paikalliset ja valtakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Ohjaus ja neuvonta kuuluvatkiinteänä osana työntekijöiden työhön ja sitä tehdään päivittäin. Käytännössä ohjaus ja neuvontatapahtuvat puhelimitse, kävijöiden tapaamisilla sekä sähköpostitse. Ohjaus ja neuvonta sisältävätmm. keskustelua, kuuntelua, asioihin paneutumista sekä tiedottamista eri palveluista ja toimijoista.Jäsentuvalla työskentelevät kuntoutujat sekä vapaaehtoiset osallistuvat ohjaus- ja neuvontatyöhön.

2.9. Edunvalvonta

Edunvalvontaan panostettiin erityisesti teemapäivien ym. kautta (mielenterveys- ja päihdeasiat).Yhdistys toteutti edunvalvontaa seuraamalla yhteiskunnallisia muutoksia sekä alueella olevienpalveluiden saatavuutta ja kohdentumista. Yhdistys ylläpiti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekäjärjesti säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Eri työryhmiin ja palavereihin osallistumiset on koottuliitteeseen. Yhteistyöpalavereja pidettiin mm. MTT:n, Vihernikkarin ja A-klinikan kanssa.

Tavoitteena on tuoda kansalaisen ääntä kuuluviin ja kokemustietoa päätöksenteon pohjaksi.Yhdistys pyrkii vaikuttamaan kuntoutujien asemaan yhteiskunnassa ja palveluissa tiedottamisen jaeri tilaisuuksien avulla. Yhdistys kerää tietoa jäsenistön tarpeista ja informoi ne tarpeellisiinsuuntiin esimerkiksi yhteistyöneuvotteluissa. Vuonna 2013 Raahe lähti mukaan ASPAn Tandem-projektiin. Tämän projektin kautta saadaan hyvin kokemuksen ääni kuulumaan ja asiakkaatpääsevät paremmin itse vaikuttamaan palveluihin. Yhteistyö jatkui vuonna 2014.

Uutena toimintamuotona käynnistettiin syksyllä 2014 yhteistyötahojen vierailukäynnitAamupuurolla. Sosiaalityöntekijä mielenterveyskeskuksesta ja päihdetyöntekijä A-klinikaltaosallistuivat muutamina aamuina aamupuurolle. Toimintamuodon avulla yhteydenotot julkisellesektorille madaltuivat, kun pieniä asioita ja kysymyksiä pystyi hoitamaan ilman ajanvarausta.

2.10. Osallistujamäärät

Yhdistyksen toiminta tavoitti vuoden aikana laajan osallistujajoukon. Vuonna 2014 toimintaanosallistui yli 250. Osallistujamääriä seurataan suunnitelmallisesti. Liitteessä on kaikki eriosallistumiset vuoden aikana kuukausittain. Kaiken kaikkiaan osallistumisia tuli 12 732 kappaletta.Todellisuudessa kävijämäärät Jäsentuvalla ovat vielä suuremmat, mutta kävijämäärien seurantavaatii edelleen kehittämistä jatkossa. Tällä hetkellä kävijät merkitsevät itse listaan käyntinsä.

3. TOIMINNAN SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3.1. Arviointi vuonna 2014

Yhdistyksen toiminnasta on tehty vuonna 2010 Arviointisuunnitelma. Seurannan ja arvioinnin tuloskokonaisuudessaan tässä:

Jäsenmäärän seuranta. Jäsenmäärä vuoden alussa 416.Jäsenmäärä vuoden lopussa 423.Eronneiden ja erotettujen jäsenten määrä 18 henkilöä.Jäsenetujen käyttötiedot:

- uimahallilippujen käyttömäärä 1304 kpl.- aamupuurolle osallistumiset 3119.

Talouden seuranta ja arviointi. Hallitus käsitteli yhdistyksen talouden tilanteen välitilinpäätöksin 3 kk:n välein. Työntekijätseurasivat taloutta kuukausittain. Seurannassa toteutumaa verrattiin talousarvioon sekä edellisenvuoden toteutumaan. Talouden seuranta on määritelty tarkasti taloussäännössä. Rahastonhoitajatarkisti laskut kerran kuussa ja tilitoimisto hoiti kirjanpidon.

Koko toiminnan jatkuva arviointi.

Yhteistyötä tehtiin muiden järjestöjen kanssa ja heidän kanssaan jaettiin kokemuksia toiminnoista(Hyvän Mielen Talo, Jokilaaksojen Tiimi ry, Mielikkitalo).

Yhteistyötahojen kanssa pidettiin palavereja, joissa kerrottiin toteutuneesta toiminnasta sekäinfottiin tulevasta ja suunniteltiin yhdessä toteutettavia toimintoja. Samalla kartoitettiin, ettemmetee päällekkäistä työtä ja kukin taho tietää oman toiminta-alueensa. Yhteistyöpalaverit ovat hyväväylä pysähtyä tiedostamaan toisten työtä ja tieto mahdollistaa edunvalvonnan ja asiakkaidenelämänlaadun paranemisen.

Yhdistystä esitellään vuoden aikana sadoille eri ihmisille. Nämä tilanteet ovat erityisen hyvä areenahyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Eri organisaatioista vierailevat henkilöt kiinnittävät huomiotaeri asioihin, kysyvät, kyseenalaistavat sekä poimivat tarkastelun kohteeksi eri asioita. Näissätilanteissa yhdistyksen toiminnot ovat tavallaan koko ajan arvioinnin kohteena.

Kaiken kaikkiaan yhdistystä esiteltiin virallisissa tilaisuuksissa vuoden 2014 aikana 209 eriihmiselle (messuilla, yhdistysvierailuilla ym.). Lisäksi yhdistystä esiteltiin uusille ihmisilleryhmissä ja tuvalla.

Raportointi. Arviointia tehdään jatkuvalla itsearvoinnilla. Työntekijät pitävät noin kerran viikossa työntekijäpalaverin, missä käydään mennyttä läpi sekäsuunnitellaan tulevaa ja tehdään työnjako. Avoin ja aktiivinen yhteistyö työntekijöiden kesken luoturvallisuutta ja toiminta on tehokasta. Kukin tietää, mitä toinen tekee, eikä tehdä päällekkäistätyötä. Työnkuvat ovat selvät, joten toiminta on laadukasta.

Hallinnon arviointi. Hallinnon arviointi toteutetaan vuosittain kesäkuussa pidettävässä itsearviointitilaisuudessa.Itsearvioinnin pohjana käytetään kirjassa Yhdistyksen hyvä hallinto (Perälä ym. 2008, 200-203)olevaa arviointilomaketta.

Ryhmätoiminnan arviointi. Ryhmätoiminnan arvioinnissa palautetta pyydetään sekä ryhmien ohjaajilta että ryhmiinosallistuvilta ryhmäläisiltä. Arviointi toteutetaan kyselylomakkeilla huhtikuussa. Ohjaajienlomakkeessa kysytään yleisesti ryhmien tilanteesta sekä kokemuksia henkilön ohjaamasta ryhmästä.Ryhmäläisten lomakkeessa palautetta pyydetään käyntikerroista, siitä mikä henkilön saa käymäänryhmässä, mikä on erityisen hyvää, mitä ryhmän toiminnassa tulisi kehittää sekä ryhmäänosallistumisen vaikutuksista muiden palvelujen käyttöön (mielenterveystoimisto ym.). Näistäpalautteista tehdään yhteenveto, joka käsitellään ryhmien ohjaajien kesken ja palaute viedäänhallituksen tiedoksi.

Lisäksi ryhmien ohjaajat merkitsevät kävijämäärät erilliseen Jäsentuvalla olevaan lomakkeeseen.Tämän lomakkeen pohjalta tehdään yhteenveto kuukausittain, näin ryhmien kävijämääriä voidaanseurata. Tämän seurannan avulla esimerkiksi ryhmien alkamisajankohtaa elokuulta on siirrettysyyskuuhun, koska kävijämäärät olivat varsin pienet elokuussa ja kasvoivat voimakkaastisyyskuussa.

Vuonna 2014 ryhmiä kokoontui 41 eri ryhmää (32 Raahessa, 2 Vihannissa, 1 Pyhäjoella ja 6Ruukissa), seitsemän eri kurssia, ryhmänvetäjiä oli 27 eri vapaaehtoista (lisäksi opiskelijat,työtoimintalaiset, työntekijät) ja ryhmiin ja kursseille osallistumisia oli kaiken kaikkiaan 3549.

Koulutusten, retkien ja tilaisuuksien arviointi. Tavoitteena vuodelle 2014 oli, että suunnittelussa käytetään suunnittelulomaketta; Kunyhdistyksessä suunnitellaan koulutusta, retkeä tai muuta tapahtumaa, vastuuhenkilö täyttää yhdessämuiden toimijoiden kanssa erillisen suunnittelulomakkeen. Lomake on yhteisen suunnittelun väline,

jonka avulla kaikki osalliset ovat tietoisia omasta ja toisten roolista ja tehtävistä heti suunnittelunalkuvaiheesta alkaen. Tilaisuuden jälkeen täytetään arviointilomake, joka viedään tiedoksihallitukselle.

Suunnittelulomakkeen käyttö ei ole toteutunut suunnitellusti. Koulutuksia, retkiä ja tilaisuuksia onarvioita työntekijöiden kesken jälkikäteen sekä osallistujilta saadun suullisen palautteen avulla.

Kysely toiminnasta kiinnostuneille. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on jäsenistön toiveet ja tarpeet. Näitä kartoitetaan laajemminkolmen-neljän vuoden välein toteutettavalla kyselyllä. Kysely on laadittu Raahen Psyyke ry:llesyksyllä 2009, seuraava tehtiin keväällä 2012 ja uusin kesällä 2014. Kyselystä on tehty analyysi,joka julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla, se käsiteltiin hallituksessa ja tuloksia käytiin läpiyhteistyökumppaneiden kanssa. Kävijäkysely liitteenä, liite 1.

Verkkopalveluiden arviointi. Yhdistyksen tulevaisuudessa ehkä merkittävin tiedonvälityksen kanava tulee olemaan toimivatkotisivut ja sosiaalinen media (facebook). Kotisivujen toimivuutta arvioidaan jatkuvasti japalautetta saadaan käyttäjiltä aktiivisesti. Kotisivuja tullaan kehittämään vuonna 2015.Yhteistyön arviointi. Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto seutukunnan alueella. Toteutunutta yhteistyötä arvioidaanvuosittain vuosikertomuksen yhteydessä. Kolmen vuoden välein yhteistyökumppaneille toteutetaankysely, jossa pyydetään yhteistyökumppaneita arvioimaan yhteistyön määrää ja laatua, yhdistyksenroolia ja merkitystä kolmannen sektorin toimijana, kehittämistarpeita yhteistyöhön liittyen sekäpyydetään arviointia yhdistyksen onnistumisesta perustehtävän toteuttamisessa.

Yhteistyötahoilta saamme palautetta yhteistyöpalavereissa sekä arjessa tavatessamme. Palaute onpositiivista ja yhteistyötahojen kautta tulee kehittämisehdotuksia toimintaan.

Kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut Ray:n tuella palkatulle henkilöstölle pidetään joulukuussa. Toiminnanohjaajatoteuttaa kehityskeskustelut järjestösihteerille, vapaaehtoiskoordinaattorille ja ohjaajalle,toiminnanohjaajan kanssa kehityskeskustelun käy puheenjohtaja. Lomake toimii keskustelunpohjana, itsearviointilomakkeena sekä työntekijän työtehtävien ja kehittymistarpeiden suunnittelunpohjana.

Kehityskeskusteluja on käyty pitkin vuotta erilaisissa tilanteissa. Työntekijäpalaverit ovat myöshyvä paikka käydä yhdessä keskustelua työn sisällöstä sekä työntekijöiden jaksamisesta. Lisäksivuonna 2015 työntekijöille järjestetään ryhmätyönohjauksia.

Työyhteisön ITE –arviointi. Ray:n tuella palkatut henkilöt täyttävät yhdessä ITE - arviointilomakkeen toukokuussa. Yhteenvetolomakkeen tuloksista käsitellään kesäkuussa hallituksen itsearviointitilaisuudessa.

Tukihenkilötoiminta. Yhdistyksen tukihenkilötoiminta on hiipunut, eikä toimintaan ole saatu uusia tukihenkilöitä, vaikkakoulutuksia on pidetty vuosittain. Tukihenkilötoimintaa kehitetään tiedottamalla ja hyödyntämälläesimerkiksi eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitosyhteistyötä (opiskelijoiden vapaasti valittavienkurssien suorittaminen tukihenkilötoiminnan avulla). Vuonna 2014 tukihenkilöitä oli 4.

3.2. Muu seuranta ja arviointi

Vuoden 2014 kesällä yhdistys toteutti uuden kyselyn kävijöille. Kyselyn tulokset ovat olleetkäytettävissä vuonna 2014 ja niitä on verrattu vuonna 2010 ja 2009 tehtyihin kyselyihin. Kyselyntavoitteena oli selvittää ihmisten toiveita sekä mahdollisia uusien palvelujen tarvetta. Tämänpohjalta yhdistys sai tietoa, mihin suuntaan toimintaa tulee linjata ja tämän tiedon pohjalta luodaanstrategia kolmeksi vuodeksi eteenpäin (2014-2016). Kävijäkysely liite 1.

Yhdistykselle tulee vuoden aikana lukuisia ehdotuksia uusista toimintamuodoista. Kunkinehdotuksen kohdalla arvioidaan erikseen, tukeeko se yhdistyksen ideologiaa ja mitkä ovatyhdistyksen resurssit toteuttaa toimintaa.

Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa seurataan otantana yksi kuukausi vuodessa.Vuonna 2014 ei seurattu.

4. YHDISTYKSEN HALLINTO JA TALOUS

Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastasivat yhdistyksen toiminnasta jataloudesta. Hallitus kokoontui viisi (5) kertaa ja yleisiä kokouksia pidettiin kaksi (2).

Hallitus päättää yhdistyksen toimintalinjoista, toimii työntekijöiden esimiehenä sekä suunnittelee javalvoo yhdistyksen toimintaa. Käytännön toiminnasta vastaa toiminnanohjaaja ja päivittäisistä raha- asioista vastaa järjestösihteeri. Tilitoimisto tekee yhdistyksen kirjanpidon. Hallitus seuraa taloudentoteutumaa välitilinpäätöksin.

Päärahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittaa Raahen SeudunHyvinvointikuntayhtymä. Omarahoitusta yhdistys hankkii mm. jäsenmaksuilla, myyjäistuloilla sekähankkimalla mainostajia lehteen ja kotisivuille.

Varsinaiset jäsenet VarajäsenetJoni Lackström, pj Helena ViirretEija Arvola, vpj Olavi SilvastiMaritta Virnes–Torvinen Timo TapausJari Paldanius Ari SalmiKalevi HuhtalaJouko Kastelli 27.2. astiSeija LuttinenJukka LarssonMiikka PöyhtäriPekka Elonheimo 25.3. alkaen

Taloudenhoitaja : Raahen tili- ja ATK–palvelu Silvola, Arja Silvola

Tilintarkastaja : Jussi PahkalaRahastonhoitaja : Kalevi HuhtalaKäytännön raha-asiat: Sirkka Kerttula, järjestösihteeri

Hallitus8 varsinaista, 4 varajäsentäpuheenjohtaja ja sihteeri

Toiminnanohjaaja

Järjestösihteeri Ohjaaja

VapaaehtoistoimijatTyötoimintaan osallistujat

Vapaaehtois-koordinaattori

Hallituksen jäseniä 2014-2015

Yhdistystä edusti - Mielenterveyden Keskusliiton valtuustossa Maritta Virnes-Torvinen- MTKL:n järjestötyöryhmässä Maritta Virnes-Torvinen- Jokilaaksojen Tiimi ry:n hallituksessa Maritta Virnes-Torvinen puheenjohtajana, Eija Arvola

ja Jukka Larsson jäseninä - Asiakasyhteistyöryhmässä Niina Lukinmaa (tarvittaessa)- Seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) johtoryhmässä Niina

Lukinmaa- Omaishoidon työryhmässä Niina Lukinmaa- Mielenterveys- ja päihdestrategian seurantapalaverissa Sanna Roukala ja Niina Lukinmaa

(Pakka ja Tandem)- Selvin Mielin –projektin ohjausryhmässä Niina Lukinmaa ja Joni Lackström- Selvin Mielin –projektin koulutustyöryhmässä Niina Lukinmaa ja Joni Lackström- Vammaisneuvostossa Jari Paldanius ja varalla Eija Arvola.- Tandem-projektin Raahen alueellisen työskentelyn tapaamisessa Niina Lukinmaa, Sanna

Roukala, Merja Siuvatti ja kokemusasiantuntijat (5).- Lisäksi yhdistyksen edustusta kutsuttiin moniin eri työryhmiin / Raahen Seudun

hyvinvointikuntayhtymä ja työntekijäpalavereihin MTT:n, KOHOn, A-klinikan jaVihernikkarin kanssa.

Raha - automaattiyhdistys rahoitti toimintaa 166 000 €:lla. Tuki meni kokonaisuutenatyöntekijöiden palkkoihin sekä Jäsentuvan yleiskuluihin. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymäntaloudellinen tuki toiminta-avustuksena oli yhdistykselle erittäin merkittävä tuki Ray:n rahoituksenlisänä. Kuntayhtymän avustus mahdollisti kuntien ryhmätoiminnat sekä jäsen- ja vertaistoiminnan,vapaaehtoistoiminnan ja Jäsentuvan vuokrakulut.

Yhdistys sai liikuntalautakunnalta avustuksen MTKL:n palloiluturnauksen kuluihin.

5. TYÖNTEKIJÄT

Raahen Psyyke ry:n toiminta on monipuolista ja toimialue on laajentunut kolmen kunnan alueellevuoden 2011 alussa. Yhdistyksen tärkein toiminta on vertaistoiminta ja vapaaehtoistoimintamonissa eri muodoissa (ryhmät, tukihenkilötoiminta, ohjaus- ja neuvonta ym.). Näistä toiminnoistavastaavat tällä hetkellä kaikki neljä nykyistä työntekijää. Työntekijöiden vastuualueet jakautuvatseuraavasti:

Toiminnanohjaaja toimii esimiehenä, vastaa eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujientyötoiminnasta, toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa, ylläpitää ja kehittää yhteistyötä eritahojen kanssa sekä vastaa yhdistystoiminnasta yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa sekä antaaohjausta ja neuvontaa. Toiminnanohjaaja vastasi projektin toiminnasta ja toimi esimiehenä projektintyöntekijöille. Toiminnanohjaaja tekee seurantaa ja vastaa arvioinnin toteutumisesta sekä hankkiimateriaalin sosiaalisen tilinpidon tueksi. Seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhdistykselle tehtyäopinnäytetyötä hyväksi (lomakkeisto, aikataulutus ym.). Vuoden 2014 syksyllä Pyhäjoen ryhmäsiirtyi myös väliaikaisesti toiminnanohjaajan vastuulle ohjaajan osallistuessa Kuivuri-kurssinvetämiseen.

Järjestösihteeri vastaa käytännön taloudenhoidosta, tiedotuksesta, ohjaa työtoimintaan osallistujiaJäsentuvan toiminnan ylläpitämisessä, toimii hallituksen sihteerinä, osallistuu tarvittaessa ohjaus- janeuvontapalveluihin sekä toteuttaa perehdytyksen opiskelijoille, työtoimintaan osallistujille sekävapaaehtoisille. Järjestösihteeri vastaa ryhmien käytännönasioista. Järjestösihteeri vastasi myösprojektin taloudenhoidosta sekä Siikajoen toiminnasta aiheutuvien kulujen hoidosta.

Ohjaajan työnkuvaan kuuluu Siikajoen (2 pv / vko), Pyhäjoen (2h/ 2 vkon välein) ja Vihannin (2h /vko) kuntien toiminnasta vastaaminen, sekä ohjaus ja neuvonta. Ohjaaja toimii ryhmänvetäjänä.Ryhmissä on aina vertaisryhmänvetäjä mukana. Lisäksi ohjaaja työskentelee Raahessa yhdenpäivän viikossa vastaten vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa jäsentoiminnan järjestämisestä. Vuoden2014 syksyllä ohjaaja osallistui Kuivuri-kurssin vetämiseen, joten Pyhäjoen ryhmän toiminta siirtyiväliaikaisesti toiminnanohjaajan vastuulle.

Vapaaehtoiskoordinaattori vastaa ryhmänvetäjien (uusien ja jo toiminnassa mukana olevien)koulutuksista, tukemisesta ja ryhmien sisällöllisestä kehittämisestä. Ohjaus ja neuvonta kuuluukiinteänä osana vapaaehtoiskoordinaattorin työhön. Hän vastaa vapaaehtoisten koulutuksesta /tukemisesta. Lisäksi hänelle kuuluu retkien, koulutusten ja kurssien järjestäminen jäsenistölle sekämuusta jäsentoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta vastaaminen. Työntekijä vastaatukihenkilötoiminnasta; koulutusten järjestäminen, tukisuhteiden luominen, tukihenkilöiden jatkuvatyönohjaus ja tuki sekä tukisuhteiden väliarviointien toteuttaminen. Työntekijä vastaa myöskokemusasiantuntijoiden hankkimisesta sekä markkinoinnista eteenpäin.

Kaikkien työntekijöiden työnkuvaan kuuluu jäsenistön, vapaaehtoisten ja työtoiminnassa olevienosallistaminen ja toimintamahdollisuuksien mahdollistaminen ja vahvistaminen,vapaaehtoistoiminnan tukeminen, mahdollisuuksien luominen, motivoiminen sekä vahvuuksientunnistaminen ja vahvistaminen. Lisäksi kaikille kuuluu opiskelijoiden ohjaus ja ryhmien jakurssien ohjaaminen yhdessä vertaisohjaajien kanssa sekä yhdistystoiminnan suunnittelu jaylläpitäminen yhdessä vapaaehtoisten kanssa.

Lisäksi Selvin Mielin –projektissa työskenteli projektivastaava ja projektityöntekijä kevään2014.

6. TYÖTOIMINTA

Yhdistystoimintaan oli mahdollisuus osallistua työtoiminnan kautta, elämäntilanteesta riippuen erirahoitusmuodoilla (eläkkeellä olevat mielenterveyskuntoutujat työosuusrahalla, työttömättyökokeiluun). Työtoiminnassa olevat vastasivat Jäsentuvan avoinna pitämisestä ja siisteydestä,aamupuuron keittämisestä ja tarjolle asettamisesta, he leipoivat ja valmistelivat tarjottavat eritapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä juttelivat Jäsentuvan kävijöiden kanssa. Henkilön kiinnostuksestaja vahvuuksista riippuen työtoiminnassa olevat osallistuivat myös muuhun yhdistystoimintaatukeviin tehtäviin; vertaistuen tarjoaminen Jäsentuvan kävijöille sekä muut avustavat ja yhdistystoimintaa tukevattehtävät. Tavoitteena oli, ettei kukaan ole mukana pelkän työtoiminnan takia, vaan jokainenosallistuu myös ryhmiin tai muuhun yhdistystoimintaan. Tämä tavoite toteutui hyvin. Osallistujillejärjestettiin omia koulutuksia sekä virkistäytymispäivä.

Vuoden 2015 aikana eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien työtoiminta loppuu RAY:nuusien avustuslinjausten myötä.

Rahoitusmuoto MääräTyöosuusraha 9Palkkatuki -Kuntouttava työtoiminta -Työkokeilu 12

Opiskelijaharjoittelijat 14Palkkatuki / uudelleensijoitus / SPR 1

Yhteensä 36

Työtoimintapäiviä työosuusrahalla toteutui vuoden aikana yhteensä 356 päivää. Lisäksi opiskelijatja muilla rahoitusmuodoilla olleet.

Vapaaehtoistoimijoita Jäsentuvan toiminnan mahdollistamisessa oli vuoden 2014 aikana 14 erihenkilöä. Vapaaehtoiset vastasivat pääasiassa tuvan iltapäivien aukioloista yhdessä työntekijöidenkanssa.

6. TIEDOTUSTOIMINTA

Yhdistyksen jäsenlehteä julkaistiin kaksi kertaa vuodessa. Painomäärä oli 1500 kpl kappaletta jalehteä jaettiin jäsenistön lisäksi eri tahoille; julkisiin tiloihin, kouluille ja työyhteisöihin.Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin yhteistyötahoille sähköpostilistan avulla säännöllisesti.Työntekijät ja vapaaehtoiset kävivät esittelemässä toimintaa eri tahoille sekä kutsuivat eri tahojatutustumaan toimintaan. Esittelyä varten on kehitetty esittelykansiot sekä PowerPoint – esitysyhdistyksen toiminnasta ja oma esittely ryhmistä. Vapaaehtoisten roolia esittelyissä korostettiinentisestään. Lisäksi yhdistyksen esitettä jaettiin aina uusille jäsenille sekä tutustujaryhmille. Lehdenlisäksi jäsenille lähetettiin yksi jäsenkirje. Kevään 2014 jäsenlehden lisäksi lähetettiin Selvin Mielin–projektin oma lehti, sillä projekti loppui keväällä 2014.

Yhteistyötä paikallislehtien kanssa ylläpidettiin ja saatiin juttuja yhdistyksen toiminnasta lehtiin.Toiminnasta ja tapahtumista julkaistiin lehdistötiedotteita paikallislehdissä.

Tiedottaminen yleisistä kokouksista tapahtui syyskokouksen päättämällä tavalla paikallislehtiRaahelaisessa. Toiminnasta ja tapahtumista ilmoiteltiin säännöllisesti Raahelaisen ja RaahenSeudun järjestöt toimivat – palstoilla. Ryhmistä tiedotettiin aktiivisesti kotisivuilla, facebookissa,ilmoitustauluilla ja jäsenkirjeessä. Marraskuussa mielenterveysviikon aikana paikallislehdetjulkaisivat juttuja yhdistyksestä sekä viikon tapahtumista.

Vapaaehtoiskoordinaattori ja vapaaehtoiset kävivät pitämässä infon toimivista ryhmistä ja muustatoiminnasta kerran vuodessa psykiatrisilla palvelukodeilla. Lisäksi monet eri ryhmät kävivättutustumassa yhdistykseen. Yhdistykseen kävi tutustumassa ryhmiä ja yhteisöjä eri kouluilta,oppilaitoksista ja työyhteisöistä. Vierailuja tehtiin mm. aikuiskoulutuskeskuksesta,mielenterveyskeskuksesta, asumispalveluyksiköistä sekä A – klinikalta. Yhdistys osallistui myös erimessuille; mm. nuortenmessut ja ikäihmisten messut.

Vuonna 2014 tehtiin Kävijäkysely (liite 1). Kyselyn tuloksia hyödynnetään suunniteltaessayhdistyksen toimintaa.

7. YHTEISTYÖ

Yhteistyötaho Toteutunut yhteistyöRaha-automaattiyhdistys Avustustoiminta, raportointi. Ohjaus ja

neuvonta avustuksiin liittyenMielenterveyden Keskusliitto Koulutukset jäsenistölle, jäsenedut jäsenistölle,

Revanssi-lehti, valtakunnalliset tapahtumat,MTKL:n tarjoama tuki, ohjaus ja neuvontayksittäisille jäsenille sekä yhdistykselle,internet-sivut, edustus valtuustossa

Raahen kaupunki Kuntalaisten ohjaus puolin ja toisin palvelujenpiiriin, tiedotustoiminta

- Vihanti Ryhmä kunnassa (ilmaiset tilat),osallistumismahdollisuuksien tarjoaminenseutukuntien asukkaille tapahtumiin ja ryhmiin

- Liikuntatoimi Yhteiset ryhmät, kaupungin liikunnanohjaajanryhmät mielenterveyskuntoutujille, kaupunginliikuntatilojen maksuton käyttömahdollisuus,avustus palloiluturnaukseen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Taloudellinen tuki / toiminta-avustusHyvinvointikuntayhtymä, mielenterveyskeskus

Yhteistyötapaamiset 2 kertaa vuodessa,asiantuntijavierailut yhdistyksen ryhmissä jateemapäivissä, yhdistystoimijoiden vierailut jatiedottaminen ajankohtaisista asioista, MTK:nasiakkaiden ohjaus yhdistystoimintaan, ohjausja neuvonta, osastoryhmä

Hyvinvointikuntayhtymä,Kotirappu

asiakkaiden ohjaus, ryhmien esittely

Hyvinvointikuntayhtymä, Langin keskus

Kävijöiden ohjaus palvelujen piiriin puolin jatoisin, yhteistyötapaamiset vuosittain,työtoimintalaisten hoitoonohjausyhteistyö

Hyvinvointikuntayhtymä, Vihernikkari

Kuntalaisten ohjaus palvelujen piiriin puolin jatoisin, yhteistyötapaamiset henkilöstön kesken3-4 kertaa vuodessa, tiedottaminen toiminnoistapuolin ja toisin

Hyvinvointikuntayhtymä, Sosiaalitoimi

Työkokeilun aikainen arviointi yhteistyössä,aktivoinnit yhdistyksen toimintaan, ohjaus janeuvonta palvelujen piiriin.

Hyvinvointikuntayhtymä, perhetyö

Tapahtuma yhteistyössä lapsiperheille.Yhdistyksen esittely ryhmäläisille

Hyvinvointikuntayhtymä,Satelliitti

Nuoriin liittyvät asiat; tiedotus,tutustumiskäynnitMielekäs Päivä-kurssi nuorille

Raahen Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusJokilaaksojen Tiimi ry Työkokoukset, yhteiset koulutukset, tapahtumat,

retket, yhdistyksen edustajat Tiiminhallituksessa

Hyvän mielen talo ry Omaisneuvojan vierailut. Depressiokurssi /Mielipaletti

Pyhäjoen kunta Ryhmä kunnassa (ilmaiset tilat), koulutukset,osallistumismahdollisuuksien tarjoaminenseutukuntien asukkaille tapahtumiin ja ryhmiin

Siikajoen kunta Vertaistoiminta kolmena päivänä viikossa(ilmaiset tilat), osallistumismahdollisuuksientarjoaminen tapahtumiin ja ryhmiin, koulutukset

Seurakunnat Vapaaehtoistoiminnan koulutukset,Taloudenhallinta-kurssit, Joulujuhla / ruokailu,yhteinen lastentapahtuma, alennus jäsenistölleseurakunnan tiistai – ruokailusta. RuukissaLuontoon-hanke / yhteistyö. Hengellinenryhmä.

Muut kolmannen sektorin toimijat, mm. A-kilta, MLL, Raahen Ensi- ja Turvakoti ry jaPelastakaa Lapset ry

Yhteinen biljarbi-ilta, Osallistujien ohjaus eripalvelujen piiriin, yhteiset koulutukset jatapahtumat, tiedotus puolin ja toisin

Yksityiset palveluntuottajat- Raahen Palvelukoti Oy

- Wäinö

- Ruukin Palvelukoti

Yhdistystoiminnan esittely kerran vuodessavuodessa asukkaille ja henkilöstölle. Ohjaus janeuvonta palvelujen piiriin. Yhteydenpitohenkilöstön kesken. Tilat ryhmälle.

Surunauha ry Itsemurhan tehneiden läheistenryhmäRuukin vastaanottokeskus Yhteistyön suunnitteluTakuusäätiö, Omille Jaloille-toiminta Tukihenkilön koulutus ja tukeminen / velka- ja

talousasiatTHL Toimiva Lapsi ja Perhe –hanke, työntekijöiden

koulutus ja työnohjausVelkaneuvontaUlosottoMartatSeurakuntasosiaalitoimiODLKuntayhtymä

Taloudenhallinta-kurssit, teemapäivät

Turvakoti

7.1. Yhteistyösopimukset vuodelle 2014

7.1.1. Hyvän Mielen Talo

Raahen Psyyke ry toimii yhteistyökumppanina Hyvän mielen talo ry:n nuorille suunnatussa RAY-projektissa (03/2013-02/2017) nuorille räätälöitävän Depressiokoulu –kurssimallin jaoheismateriaalin kehittämisessä. Vuonna 2013 Hyvän mielen talo ry:n työntekijä koulutti RaahenPsyyke ry:n 2 työntekijää Depressiokoulun ohjaajiksi. Ohjaajakoulutus sisälsi osallistumisenDepressiokoulu-kurssiin (10x2 t), oman yhdistyksen toiminnassa järjestettävän kurssin ohjaamisen(10x2 t) ja siihen saatavan työnohjauksen (6-8 x1-2 t) sekä teoriaopetuksen kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan ja psykoedukatiivisen ryhmän ohjaukseen liittyen (16 t). Yhdistyksen omakurssi jatkui vielä vuonna 2014 ja vuonna 2015 on tulossa taas uusi kurssi.

8. KOKEMUSASIANTUNTIJUUS

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Mieli 2015 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- japäihdetyön kehittämiseksi – raportissa kokemusasiantuntijoiden roolia suositellaan lisättäväksiseuraavasti: Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- japäihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmävoi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet.

Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- japäihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä taiomaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä,palvelujen arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä. Heitä voidaan kutsua asiantuntijoiksihoitoyksiköiden hallinnollisiin toimielimiin. Heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää nykyistäenemmän myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, tahdosta riippumattomanhoidon ja pakkotoimien vähentämiseen tähtäävässä työssä, sekä ulkopuolisissa asiantuntija-arvioissa. Kokemusasiantuntijatoimintaa ja siihen liittyvää palkkiojärjestelmää tulee kehittääjärjestöjen ja kuntien yhteistyönä.

8.1. Kokemusasiantuntijuus yhdistyksessä

8.1.1. Taustaa

Mielenterveyden Keskusliitto koulutti vuoden 2009 aikana yhdistyksen vapaaehtoisia Iso Käsi –hankkeen merkeissä esittelemään yhdistystä, huomaamaan yhdistyksen vahvuudet ja asiat, joita voituoda esiin eri työryhmissä ja muissa yhteistyöverkostoissa. Jäsenistöä kannustetaan osallistumaanerityisesti paikallisiin työryhmiin, asiasta tehdään keskustelun avauksia eri yhteistyökumppaneidensuuntaan. Lisäksi yhdistyksestä on kolme kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi.

Yhdistyksen toimintaa esitellään monille eri tahoille ja ryhmille. Esimerkiksi seudun eri sosiaali- jaterveysalan oppilaitokset sekä lukion psykologian ryhmä käyvät aktiivisesti tutustumassayhdistyksen toimintaan. Näissä ja kaikissa muissa yhdistyksen esittelytilaisuuksissa (messuilla,palvelukoti-vierailuilla ym.) on aina kokemusasiantuntija mukana.

8.1.2. Osastoryhmä

Vuonna 2012 käynnistettiin yhdistyksen ja Hyvinvointikuntayhtymän psykiatrisen osaston kanssayhdessä Osastoryhmä, jota vetävät yhdistyksen työntekijä ja kokemusasiantuntija. Ryhmäkokoontuu osastolla kahden viikon välein ja ryhmään ovat tervetulleita osaston potilaat. Ryhmässäkerrotaan yhdistyksen toiminnasta, keskustellaan ja jaetaan vertaisuutta. Ryhmän tavoitteena ontiedottaa yhdistystoiminnasta, rohkaista tulemaan toimintaan mukaan ja antaa toivoakuntoutumiseen vertaisuuden avulla. Ryhmä jatkui myös vuonna 2014.

8.1.3. ASPA:n Tandem-projekti

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on lähtenyt mukaan Asumispalvelusäätiö ASPA:n Tandem-projektiin. Projektin avulla kehitetään seutukuntamme mielenterveys- ja päihdepalveluita jakehittämisessä huomioidaan asiakkaan ääni. Työryhmässä on ollut mukana yhdistyksen ja SelvinMielin –projektin työntekijät sekä kokemusasiantuntija. Työskentely ja kehittäminen jatkui myösvuonna 2014.

8.1.4. Omille Jaloille-toiminta, TakuuSäätiö

TakuuSäätiön kautta toimintaan on kouluttautunut Omille jaloille -tukihenkilö, joka on tukenataloudellisissa vaikeuksissa oleville ja velka-asioiden kanssa kamppaileville. Tukihenkilö onosallistunut TakuuSäätiön jatkokoulutuksiin ja vertaistapaamisiin.

9. SELVIN MIELIN –PROJEKTI

9.1. Tavoitteet

Yhteiskunnallisella tasolla projektin tavoitteena oli juurruttaa Raahen alueelle toimintamallikaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelemiseksi. Lisäksi pyrittiin vaikuttamaan yhteistyöverkostojenluomiseen sekä kehittämiseen, jolloin voitaisiin kaventaa palveluiden välistä kuilua ja auttaahenkilöä kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi pyrittiin vaikuttamaan yhteistyöhön erityisesti alueenmielenterveys- ja päihdetyön välillä, jotta kaksoisdiagnoosin omaavat tulisivat paremmin kuulluksija huomioiduksi Raahen alueella.

Kurssitoiminnan tavoitteena oli kurssilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntyminen sekäarjenhallinnan ja elämänlaadun parantuminen.

9.2. Toteutus

Projektin alkaessa oli tavoitteena järjestää kolmen vuoden aikana kolme 10 hengen kurssia, jollointoiminnalla olisi saavutettu 30 eri henkilöä. Projekti sai alusta saakka hyvän vastaanotonseutukunnassa ja projektin ryhmätoiminta oli kysyttyä alueella. Tämä vaikutti siihen, että kolmenvuoden aikana järjestettiin kaiken kaikkiaan kahdeksan eri kurssia, joista kolme on ollut pidempiäkurssimuotoisia ja viisi lyhyempiä ryhmämuotoisia. Lisäksi projekti on järjestänyt kahtena kesänäkesäryhmän ja aloittanut Raahen Psyyke ry:n toimintaan siirtyneen vertaistukiryhmän. Kaikenkaikkiaan projekti on tavoittanut toiminnallaan 65 eri henkilöä eli projektin alussa asetettu tavoiteylittyi.

Selvin Mielin - kurssitoiminta oli kurssimuotoista ryhmätoimintaa. Kuluneiden vuosien aikana onjärjestetty kahdenlaisia kursseja. Varsinaisessa kurssitoiminnassa kurssit ovat kestäneet 3 kuukauttaja kokoontumisia on ollut 3 päivää viikossa, n. 4-5 h kerralla. Lisäksi syksyllä 2012 järjestettiinkolme lyhytkurssia, joiden aikana kokoonnuttiin kerran viikossa n. 4-5 h kerralla. Myös nämäkurssit kestivät 3kk. Lisäksi syksyllä 2013 järjestettiin Siikajoen Ruukin kylällä lyhytkurssi, jokakokoontui kerran viikossa 10vk ajan sekä keväällä 2014 jatkokurssi kevään 2013 ja syksyn 2013kursseille osallistuneille henkilöille.

Ryhmätoimintojen lisäksi järjestettiin kolme seminaaria, avoimet ovet toiminnan alussa ja lopussa,osallistuttiin useille eri messuille sekä esiteltiin projektia lukuisissa eri tilaisuuksissa. Lisäksiprojekti on ollut esillä radiossa ja alueella julkaistavissa lehdissä sekä Raahen Psyyke ry jaJokilaaksojen tiimin jäsenlehdissä sekä tehtiin yksi oma lehti. Kursseilla mukana on ollutkokemusasiantuntija vertaisohjaajana ja kurssitoiminnan kautta yksi henkilö on käynyt kertomassaomaa tarinaansa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Koko projektin etenemisen ajan tehtiin tiivistä yhteistyötä monien eri tahojen jayhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistuttiin moniin eri työryhmiin ja kutsuttiin koolle omiatyöryhmiä. Lisäksi kurssilaisten asioiden hoidossa tehtiin yhteistyötä viranomaistahojen kanssa janäin saatiin muidenkin toimijoiden yhteistyötä keskenään lisättyä.

9.3. Tulokset ja vaikutukset

Kokemus kurssitoiminnasta oli erittäin positiivinen. Jokaisessa kurssilaisessa muutosta parempaansuuntaan tapahtui jo kurssin aikana, mutta suurempi muutos elämässä vaatii pidemmän ajanjaksonkuin kolme kuukautta ja lisäksi intensiivistä tukea ja kannustusta muutokseen. Kurssi toimi hyvänäponnahduslautana muutokselle ja saadun palautteen perusteella erityisesti yhdessä tehdyt ja koetutasiat sekä vertaistuki kannustivat muutoksen alulle saattamisessa. Kuitenkin itse muutos voi ollajopa vuosien prosessi, mutta ilman kurssitoimintaa muutosprosessi ei olisi kaikkien kohdallalähtenyt välttämättä koskaan käyntiin.

9.4. Vuosi 2014

Vuoden 2014 kevät oli projektin viimeinen. Varsinaista kurssitoimintaa ei enää käynnistetty, muttavuoden 2013 kurssilaisille järjestettiin jatkokurssi, koska syksylle 2013 aiottua jatkokurssia ei ollutmahdollista järjestää. Jatkokurssille osallistui viisi kurssilaista ja kurssisisällöt mukailivataikaisempien kurssien sisältöjä, mutta näkökulma teoriasisältöihin oli eri.

Ruukin Selvin Mielin –kurssin kurssilaiset kokoontuivat alkuvuodesta 2014 vertaisryhmänäprojektin tiloissa.

Loppuseminaarin sijasta järjestettiin kaksipäiväiset avoimet ovet, joissa alueen työntekijöiden japrojektista kiinnostuneiden oli mahdollista tutustua järjestettyyn toimintaan sekä kurssisisältöihin.Avoimiin oviin valmistui myös materiaalipaketti kurssin menetelmistä sekä projektin vuosistakoottu lehti. Materiaalipakettia mainostettiin myös messuilla vuonna 2013 ja se herättikin kovastikiinnostusta. Pakettia jaettiin yhteensä yli 30 kappaletta sekä yhteistyökumppaneille Raahenalueella että myös paketista kiinnostuneille ympäri Suomen.

Keväällä 2014 järjestettiin myös viimeinen seutukunnallinen seminaari, jonka aiheena oli”Hyvinvoiva perhe Raahen seudulla”. Luentoina olivat tänä vuonna Toimiva lapsi ja perhe –hankkeen toteutuminen Raahen alueella, synnytyksen jälkeinen masennus sekä lapsenmielenterveysongelman vaikutus perheeseen. Kuulijoita seminaarissa oli n. 60 ja palautteitasaimme 37 kpl.

Huhtikuussa 2014 projekti sulki ovensa ja työntekijöiden työsuhteet päättyivät. Projektinloppuraportti on lähetetty RAY:lle huhtikuussa 2014.

Mielenterveysviikolla järjestettiin vielä projektin nimissä kokemusasiantuntijuuteen pohjautuviatilaisuuksia. Päihdekuntoutuja-kokemusasiantuntija kertoi oman selviytymistarinansa Kuivuri-kurssilaisille ja muille kiinnostuneille. Lisäksi ko henkilö vieraili päihdekuntoutujien omaistenvertaisillassa ja A-klinikalla työntekijöiden palaverissa kertomassa tarinaansa.

9.5. Selvin Mielin –projektin juurtuminen Raahen seudulle

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on todennut Kuivuri-kurssin hyväksitoimintamenetelmäksi varsinkin päihdekuntoutujien kuntoutumisprosessissa. Kuntayhtymän jaRaahen kaupungin tavoitteissa on saada toiminnalle resursseja, jotta se saadaan vakiintumaan osaksiniiden omaa toimintaa. Selvittelytyö on käynnissä.

Selvin Mielin –projektin tuloksia ja projektin aikana koottua materiaalia tullaan siis hyödyntämäänjatkossa: Raahessa alkoi keväällä 2014 kuntayhtymän ja Raahen Psyyke ry:n yhteistyönätoteutettava viikoittainen kurssitoiminta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, Kuivuri-kurssi.Osallistujien ohjaus ryhmään tapahtui pääosin projektin aikana luodun mallin mukaisesti ja ryhmänsisällöt mukailevat osittain Selvin Mielin - kurssien sisältöjä. Näin ollen on myös pienenä toiveena,että myös yksilötyöskentelyä kurssin jälkeen on myös jatkossa mahdollista saada. Selvin Mielin –projekti siis onnistui tavoitteessaan luoda toimintamalli, jonka hyödyt jäävät elämään vaikkaprojektirahoitus tällä erää päättyi. Myös yhteistyötä eri viranomaistahojen ja muiden toimijoidenkesken saatiin lisättyä työryhmien ja asiakastapaamisten avulla.

Kuivuri-kurssilla oli A-klinikan työntekijä, Virta2-hankkeen vastaava työntekijä sekä yhdistyksestäohjaaja. Ohjaajan osallistuminen kurssille mahdollistui väliaikaisilla työvastuumuutoksilla, silläPyhäjoen ryhmätoiminnan ollessa muutostilassa oli hyvä tehdä siihen samalla työntekijämuutos.Toiminnanohjaaja otti väliaikaisesti vastuulleen Pyhäjoen ryhmän ja ryhmä muutettiinkokoontumaan kahden viikon välein. Lisäksi ryhmän vetämiseen saatiin uusia vapaaehtoisia, jotenryhmä on onnistuttu vetämään, vaikka toiminnanohjaaja ei ole ollut joka kerta mukana.

*****

YHTEENVETOA VUODESTA 2014

Suurimmat muutokset toiminnassa vuoden 2014 aikana:- Selvin Mielin –projekti päättyi.- Järjestösihteerin työaika muutettiin täysiaikaiseksi. Tämä mahdollisti monipuolisemman

toiminnan ja Jäsentuvan aukioloajan pidentämisen.- ASPAn Tandem-projekti / kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden

kehittämisessä konkreettisesti.- Kuivuri-kurssitoiminnan käynnistyminen.- Päihdeasioiden esilläolo myös projektin päätyttyä mmm. mielenterveysviikolla.- Pyhäjoen ryhmätoiminnan muuttuminen paikallisen palvelukodin muuton seurauksena ja

lisäksi Kuivuri-kurssin käynnistämisen takia; ryhmä muutti uusiin tiloihin ja se muuttui kokoontumaan parin viikoin välein. Lisäksi ryhmän vetäjiksi saatiin aktivoitua vapaaehtoisia.

- Opiskelijoita oli monista eri oppilaitoksista ja kukin toi omalla osaamisellaan ja persoonallaan mukavaa uutta aktiviteettiä yhdistyksen arkeen.

- Seurakunnan kanssa yhteistyössä käynnistetty Luontoon -hanke Ruukissa aktivoi kuntoutujia osallistumaan vapaaehtoistyöhön ja hyödyntämään luontoa osana toimintaa.

- Uusia ryhmiä käynnistyi kiitettävästi (mm. musiikkiryhmä, itsemurhan tehneiden omaisten vertaisryhmä, nuortenryhmä, aamuvirkut, tuppikerho, retkeilyryhmä)

- Vuosi 2014 oli aktiivinen; kävijämäärät Jäsentuvalla kasvoivat, kävijät löysivät tuvan matalankynnyksen kohtaamispaikkana, mihin oli oikeasti helppo tulla olemaan, mistä löytyi vertaisuutta, monenlaista toimintaa sekä ohjausta ja neuvontaa. Biljardipöytä oli jatkuvassa käytössä ja sen avulla osallistuminen helpottui entisestään.

- Liikuntatoiminta oli monipuolista ja yhdistys liikutti ison määrän ihmisiä monin eri liikuntamuodoin. Esimerkkinä jäsenetuiset uinti- ja kuntosaliliput, joiden avulla osallistujamäärät lisääntyvät huomattavasti. Vuoden 2014 aikana myytiin kuntosalilippuja 293 ja uintilippuja 1011 kpl. Arviolta 90 eri ihmistä (aikuista) ja lisäksi lapset päälle.

- Kävijäkysely kesällä 2014.

- Toimintaamme arvostetaan, mikä näkyy myös uusina toimintatoiveina. Vuoden 2014 syksynaikana yhdistykseltämme on toivottu mm. seuraavaa:

* ruuanlaittokurssi (alkaa tammikuussa 2015)* kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien vertaisryhmä

* skitsofrenia-vertaisryhmä* taloudenhallintakurssi Kotirappuun* yhdistysvierailut Kotirappuun* ryhmätoimintaa Ollinsaareen (Nuorten Klubi käynnistyy kevättalvella 2015, kokoontuu osittain Ollinsaaressa)* aukioloaikojen pidentäminen ja viikonloppuaukioloajat* tukihenkilöitä kysellään jatkuvasti (tällä hetkellä uusia ei ole saatu)* kädentaidot-ryhmä (käynnistyi loppuvuonna 2014)* tuppiryhmä (käynnistyi loppuvuonna 2014)* Naisille toimintaa (Naistenryhmä käynnistyi loppuvuonna 2014)* Nuorille toimintaa (tulossa keväällä 2015 mm. Klubi ja depressiokurssi)* Vihantiin iltatoimintaa (vapaaehtoisten kartoitusiltapäivä järjestetty, keväällä 2015 käynnistyy kahden vapaaehtoisen vetämä ulkoiluryhmä)* Ruukkiin omaistenryhmä* Retki Ouluun* Päihdekuntoutujien omaisten vertaisryhmä (käynnistyi tammikuussa 2015)* Asperger-ryhmä* Mielenvireydelle vierailu Ouluun* Ruukkiin nuorille päihteidenkäyttäjille toimintaa (Kuivuri-kurssi käynnistyy alkuvuodesta 2015 yhteistyössä kuntayhtymän kanssa)* Matalankynnyksen sähly (selvittelytyö käynnissä)* jouluaiheinen kukka-asetelma (toteutui yhteistyössä Vihernikkarin ja kädentaidot-ryhmän kanssa). Myös muita teemapäiviä on toivottu Vihernikkariin* ilmaisupainotteinen ryhmä, kitararyhmä (kulttuurivastaavat ovat käynnistämässä ilmaisutaidon ryhmän alkuvuodesta 2015) ja muuta kulttuuritoimintaa

9. KEHITTÄMISHAASTEET

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen nykyiselle tasolleen on ollut mahdollista Ray:n jakuntayhtymän tuen avulla. Yhdistys on vakauttanut paikkansa vakavasti otettavana kolmannensektorin toimijana, jolla on laaja yhteistyöverkosto. Toiminta herättää kiinnostusta kansalaisissa ylikuntarajojen. Yhdistyksestä on onnistuttu luomaan positiivinen ja avoin mielikuva, jonkatoimintaan on helppo tulla mukaan. Yleisen asenneilmaston kehittäminen on silti edelleen haastetoimijoille. Toiminnan kehittäminen laajaksi kokonaisuudeksi on ollut vuosien prosessi, johon onyhdistyksen omien toimijoiden lisäksi vaikuttanut hyvin toimiva julkinen sektori Raahenseutukunnassa. Yhdistyksen on tulevaisuudessakin toimittava kumppanuuden hengessä, muttasamalla kriittisesti tarkastella eri palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tarvittaessa vietävä viestiäkehittämiskohteista tarvittaville tahoille.

Käytännön kehittämiskohteita:

- nuorten mukaan saaminen; * Nuorten Klubi-toiminnan käynnistäminen kuntayhtymän kanssa* Elämäniloa etsimässä –kurssi (depressiokoulu) Nuorille maaliskuussa 2015* Nuorten kesäryhmä* sairaanhoitajaopiskelijan tekemä opinnäytetyö, jolla kartoitetaan, mitä nuorten toivovat yhdistyksen toiminnalta, mikä saa nuoret tulemaan mukaan.

- uusien vapaaehtoisten löytäminen ja mukaan saaminen (esim. eläkkeelle jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät)

- Vuoden 2016 alusta alkaen eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan (työosuusraha) loppuminen.

- Selvin Mielin –projektin kurssimateriaalin hyödyntäminen toiminnassa.- toiminnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvan arvioinnin lisääminen edelleen hyödyntäen

Jokilaaksojen Tiimi ry:n arviointiosaamista- osallistujamäärien seurannan edelleen kehittäminen Jäsentuvan henkilöstöä kouluttamalla

sekä sopimalla yhteisistä käytännöistä kaikkien vapaaehtoistoimijoiden kesken- vapaaehtoistoimijoiden riittävän tukemisen kehittäminen vapaaehtoiskoordinaattorin avulla- Kirjallisen palautteen saaminen eri yhteistyötahoilta yhdistyksen toiminnasta.- Päihdekuntoutujien omaisten vertaisryhmän käynnistäminen tammikuussa 2015 yhdessä

kuntayhtymän kanssa.- Liikuntatoiminnan monipuolistuminen luo lisää haastetta järjestää toimintaa; seuraava

tavoite on saada matalankynnyksen sähly käynnistymään, sillä nykyinen sählyvuoro on täynnä ja peli jo aika vauhdikasta. Uudella ryhmällä saamme aloittelijatkin uskaltautumaan pelaamaan.

- Sosionomiopiskelijoiden tekemän opinnäytetyön ”liikunnan merkitys mielenterveydelle” (valmistuu keväällä 2015) tulosten hyödyntäminen.

Liitteet:Liite 1, Kävijäkysely 2014Liite 2, Toteutunut toiminta 2014