ruoka-aputoiminta - rednet · • tiedottaminen sosiaalisessa mediassa (facebook, instagram ym.)...

Ruoka-aputoiminta Suomen Punainen Risti - Keskustoimisto

Ruoka-aputoiminta

Perehdytysmateriaali vapaaehtoisille


Sisällys

• Ruoka-avun eri muodot ja toiminnan järjestäminen

• Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet

• Suomen Punaisen Ristin eettiset ohjeet ruoka-avussa

• EVIRAn ohjeistukset elintarviketurvallisuudesta ruoka-aputoimijoille

• Oheistoiminta ja ruoka-apua tarvitsevien osallistaminen

• Paikallinen ruoka-apuverkosto

• Vuorovaikutus ja turvallisuus ruoka-aputoiminnassa

• Lisätietoa


RUOKA-AVUN ERI MUODOT JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN


Mitä elintarvikkeita ruoka-apuna yleensä jaetaan?

• Kauppojen, elintarvikevalmistajien, leipomoiden, maataloustuottajien lahjoittamat elintarvikkeet

• Ylijäämäruoka ja -elintarvikkeet

• Väärillä pakkausmerkinnöillä tms. olevat tuotteet

• Koulujen, keskuskeittiöiden tai lounasravintoloiden lahjoittamat valmiit ruoat

• Ylijäämäruoka

• EU:n ruoka-avun elintarvikkeet

➢ Lahjoitetuista elintarvikkeista ja EU elintarvikkeista voidaan valmistaa myös aterioita heti syötäväksi tai mukaan otettavaksi

➢ Ylijäämäruoalla (tai hävikkiruoalla) tarkoitetaan eri elintarvikealan toimijoiden myymättä jääneitä elintarvikkeita, jotka ovat ravinnoksi kelpaavia

• Esimerkiksi ”viimeinen käyttöajankohta/käyttöpäivä” elintarvikkeet, ”parasta ennen” elintarvikkeet myös päiväyksen jälkeen (katso tarkemmin Eviran ohjeita

käsittelevä osio)


Jakelutapoja

• (Kauppojen) lahjoittamat elintarvikkeet• Avoin jakelutapahtuma elintarvikkeiden jakamiselle. Kaikki itsensä vähävaraiseksi mieltävät

voivat tulla hakemaan elintarvikkeita.

• Elintarvikkeet voidaan jakaa esimerkiksi valmiiksi pakattuina ruokakasseina tai ruoka-avun hakijat voivat pakata elintarvikkeet omiin kasseihin

• Avoimen jakelutapahtuman voi hoitaa perinteisesti jonottamalla, jolloin elintarvikkeita jaetaan niin kauan kuin niitä riittää TAI jakamalla saapumisjärjestyksessä tai arpomalla vuoronumeroita, sen verran kuin tiedetään ruokakasseja riittävän

• Mahdollista myös perustaa ruoka-avunsaajien rekisteri

• Hyvä vaihtoehto kun säännöllisiä hakijoita enemmän kuin elintarvikkeita on jaettavaksi

• Jakelu saadaan tasapuoliseksi ja saadaan porrastettua hakijoita, kun ilmoitetaan rekisterissä oleville, milloin ja mistä noutaa ruoka-apu

• Tietosuoja huomioita, erillinen ohjeistus tämän osalta!

• Valmiit ateriat ja ruoka• Voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin lahjoitettujen elintarvikkeiden osalta

• Ruoka voidaan pakata valmiiksi rasioihin tai se voidaan tarjoilla syötäväksi paikan päällä –useimmiten ruoka jaetaan hakijoiden omiin rasioihin tai laatikoihin


Ruoka-avunsaajien rekisteri

• Ruoka-avunsaajista on mahdollista perustaa rekisteri

• Ensisijaisen tärkeää huomioida tällöin henkilöiden yksityisyys ja henkilötietojen tietosuoja!

• Käytössä Rovaniemellä ja Kemissä

• Sopii hyvin paikkoihin, jossa ruoka-avun tarvitsijoita enemmän kuin ruoka-apua jaettavana kerralla

• Etuna, että voidaan ruoka-apua voidaan jakaa tasapuolisesti kaikille ja ei ole tarvetta tulla mahdollisesti turhaa jonottamaan

• Esimerkkitapaus:Ruoka-apua tarvitsevia on noin 500, mutta ruoka-apua riittää viikoittain jaettavaksi 150 henkilölle. Henkilöt kirjataan rekisteriin, johon tallennetaan vain välttämättömät tiedot, kuten puhelinnumero ja kotitalouden koko. Kun elintarvikkeet on laskettu ja siten saatu tieto ruokakassien määrästä (esim. aamulla tehty), on se vaikka 150 ruokakassia, valitaan rekisteristä 150 henkilöä (usein hieman enemmänkin, kun kaikki ei pääse kassia hakemaan), joille lähetetään joukkotekstiviesti (esim. Fonectan palvelu, piirien käytössä) saapua noutamaan tiettynä ajankohtana tai tietyllä aikavälillä, esim. kello 17-19 välisenä aikana.

• Hyöty: vähentää jonottamista ja paikalle saapuessa tietää saavansa ruokaa, helpottaa myös oheistoiminnasta tiedottamista, parantaa jakelun optimointia suhteessa avuntarvitsijoiden määrään


Muita mahdollisia ruoka-avun muotoja

• Ruoka-aputoimintaa voidaan järjestää monella tavalla. Tässä muutamia esimerkkejä, joita ei vielä Suomen Punaisessa Ristissä ole kokeiltu, mutta on käytössä muualla.

• Ruoka-apu ”kaupat” tai ruokapankit• Tuotteet ovat kaupanomaisesti hyllyillä vapaasti valittavissa ruoka-

avun tarvitsijoille

• Hävikkiruokakaappi (muita nimityksiä: Yhteinen jääkaappi,

solidaarisuusjääkaappi)

• Vapaasti kaikkien ihmisten käytössä oleva jääkaappi ja/tai ruokahylly, johon kuka tahansa (yksityishenkilöt, yritykset) voivat viedä tai lahjoittaa syötäväksi kelpaavia elintarvikkeita ja valmiita aterioita. Hävikkikaapista ja ruokahyllystä saa kuka vain noutaa ruokaa tai elintarvikkeita


Miten ruoka-apu järjestetään käytännössä?

• Yleispätevää ja kaikkialle soveltuvaa ohjetta ei ole mahdollista antaa, koska ruoka-avun järjestämiseen vaikuttaa oleellisesti ainakin seuraavat seikat:

• Jaettavan ruoka-avun muoto ja määrä

• Avuntarvitsijoiden määrä

• Käytössä olevat tilat ja kylmäsäilytysmahdollisuudet

• (Kylmä)Kuljetusmahdollisuudet

• Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä ja aiempi kokemus ruoka-aputoiminnasta sekä alalta, jossa käsitelty elintarvikkeita

• Toiminta suunnitellaan aina paikallisesti toimintaa organisoivan mahdollisuudet ja paikalliset tarpeet huomioiden


Mitä ruoka-avun järjestämisessä tarvitaan?

• Riippuu täysin toiminnan laajuudesta ja ruoka-avun muodosta, mutta seuraavista on ainakin hyötyä• Sitoutuneita vapaaehtoisia riittävästi

• Tilat toiminnan järjestämiseen, mielellään helposti saavutettavissa ja riittävän isot

• Ilmoitus elintarvikehuoneistoksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, jos jaetaan säännöllisesti helposti pilaantuvia elintarvikkeita

• Helposti pilaantuvia elintarvikkeita jaettaessa useimmiten jääkaappeja ja pakastimia

• Jos elintarvikkeita täytyy kuljettaa, niin auton käyttömahdollisuus, kylmälaatikoita, mahdollisesti kylmäkuljetusauto

• Mahdollisesti lämpötarjoiluastioita kuumana tarjoiltavia aterioita varten

• Lämpömittareita kylmäkalusteiden ja elintarvikkeiden lämpötilojen seurantaan

• Mahdollisesti kasseja ja rasioita, joihin elintarvikkeet pakataan

• Siivousvälineet

• Tarvikkeet ja tilat hygieniasta huolehtimiseen

• Omavalvontasuunnitelma


Tiedottaminen ruoka-avusta

• Tiedottaminen tulisi suunnata siten, että se tavoittaisi mahdollisimman hyvin eniten apua tarvitsevia vähävaraisia ihmisiä

• Tiedottamista on syytä suunnitella paikallisista lähtökohdista ja käyttää useita eri kanavia

• Esimerkkejä käytetyistä kanavista:• Lehti-ilmoitukset

• Osaston omat sivut

• Tiedottaminen paikallisradiossa

• Tiedottaminen sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram ym.)

• Kauppojen, kirjastojen, asukastilojen ym. ilmoitustauluilla

• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä

• Kunnan/kaupungin sosiaalitoimen välityksellä

• ”Puskaradiolla”

• Muiden järjestöjen ja seurakuntien tiedotuskanavia hyödyntäen

• Muiden verkostojen kautta

• Hyvä myös etsiä muita keinoja tavoittaa eniten apua tarvitsevia ihmisiä, joita on vaikea tavoittaa!


Ruoka-avussa tarvittavien resurssien arviointia

• EU:n ruoka-apu

• Määrän arvioinnissa voi huomioida että n. 1000 kg (minimitoimitusmäärä) riittää noin 100 ruokakassiin.

• 1000 kg jakelu voidaan yleensä hoitaa 1-3 jakelukerralla paikkakunnan koon, avuntarvitsijoiden määrän ja muiden samalla paikkakunnalla jakavien järjestöjen/yhdistysten määrästä riippuen.

• EU elintarvikkeita voidaan jakaa myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ylijäämäruoan tai –elintarvikkeiden jakelun yhteydessä

• Mitä tarvitaan: vapaaehtoisia vastaanottamaan elintarvikkeet ja hoitamaan kirjanpitoa, pussittamaan/lajittelemaan elintarvikkeet, tiedottamista jakelutapahtumasta paikkakunnalla, tuotteiden varastointiin sopiva tila (kuiva, valolta suojattu, ei pääsyä tuholaiseläimillä) ja mielellään tila olisi sellainen, josta jakelun voi järjestää, vapaaehtoisia jakelutapahtumaan jakamaan elintarvikekassit sekä järjestämään oheistoimintaa (ns. ”liitännäistoimenpiteitä”)

• Hävikkiruoan jakelu – elintarvikkeet

• Tällainen jakelutoiminta on yleensä säännöllistä ja siihen tarvitaan useita sitoutuneita vapaaehtoisia.

• Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi 1-2 kertaa kuukaudessa tai 1-2 viikossa. Jakelutiheys vaikuttaa oleellisesti tarvittavien vapaaehtoisten määrään

• Pienissä alle 50 hakijan jakeluissa voidaan pärjätä 3-5 vapaaehtoisella per jakelu, suuremmissa yli 100 hakijan jakelussa noin voidaan tarvita jo 10 henkilöä per jakelu. Vapaaehtoisten sopiva määrä selviää, kun toiminta käynnistetään ja nähdään miten toiminta muotoutuu ja tehtävät jakautuvat.

• Ruoka-apuun liittyviä tehtäviä: elintarvikkeiden kuljetus (voidaan pyrkiä hyödyntämään yhteistyökumppaneita, joilla kuljetuskalustoa, esim. Kontti-ketju, paikalliset kuljetusyritykset, muut ruoka-aputoimijat), elintarvikkeiden vastaanotto, tarkastaminen ja niiden varastointi, kirjanpito, elintarvikkeiden vastaanottolämpötilojen tarkastaminen, kylmäkalusteiden lämpötilojen seuranta, elintarvikkeiden lajittelu ja mahdollinen pussittaminen jakelua varten, jakelussa ruokakassien/elintarvikkeiden jakajat, opastaja-avustaja, ”ovimies”, siivous, vapaaehtoisia oheistoimintoihin jne.

• Seuraavaksi esitellään esimerkkitapauksia ruoka-aputoimintaa toteuttavista osastoista, joidenka pohjalta voi arvioida tarvittavien resurssien määrää


Rovaniemen osaston ruoka-apu

• Kevät 2014 alkaen

• SPR, Helluntaiseurakunta ja Kontti (apuna kuljetuksissa)

• Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita

• Ruokajakelu joka toinen ma klo 16-17 Helluntaiseurakunnan tiloissa

• Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivän aamuna

• Vapaaehtoiset noutavat tuotteet kaupoista, Kontti jakopäivänä apuna

• Ruoka-avun tarvitsijat ovat ilmoittaneet tarpeestaan ruoka-apupuhelimeen (päivystää to ja pe klo 9-11), jolloin henkilö kirjataan rekisteriin

• Kun tiedossa jaettavien ruokakassien määrä, lähetetään saajille rekisterin tietojen perusteella tekstiviesti (Fonecta joukkoviesti SPR Lapin piiritoimisto) ohjeineen

• n. 80-150 saajaa/kerta – riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä

• Listoilla n. 250 avun tarvitsijaa

• Vapaaehtoisia n. 15, 1 koordinaattori


Kemin ja Keminmaan osastojen ruoka-apu


• SPR, MLL Kemin yhdistys, Ev.lut. seurakunta, Helluntaiseurakunta, Kemin kaupunki ja Merivan MoniTarmo (apuna kuljetuksissa)


• Ruokajakelu joka ma klo 15.30-17 kaupungin tarjoamissa tiloissa

• Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivän aamuna

• Vapaaehtoiset noutavat tuotteet kaupoista, MoniTarmo jakopäivänä apuna

• Ruoka-avun tarvitsijat ovat ilmoittaneet tarpeestaan ruoka-apupuhelimeen (päivystää to ja pe klo 9-11), jolloin henkilö kirjataan rekisteriin

• Kun tiedossa jaettavien ruokakassien määrä, lähetetään saajille rekisterin tietojen perusteella tekstiviesti (Fonecta joukkoviesti SPR Lapin piiritoimisto) ohjeineen

• 100-110 saajaa/kerta – riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä

• Listoilla n. 1100 avun tarvitsijaa

• Vapaaehtoisia n. 40, 9 koordinaattoria


Kolarin osaston ruoka-apu


• SPR, Ev.lut. seurakunta ja Nuorten työpaja (apuna kuljetuksissa)

• Ruokajakelu joka pe klo 13-14 vanhustentalon kerhohuoneella

• Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita (myös Ruotsin

puolelta ICA) ja keskuskeittiön ylijäämäruokaa

• Nuorten työpaja apuna kuljetuksissa, muuten vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet

• Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivänä ennen jakoa

• Keittiön ylijäämäruoka annostellaan asiakkaiden omiin astioihin

• Kaikki saavat jotka tulevat hakemaan, ei tarvitse perustella (jakopäivänä katsotaan montako on tullut ”oven taakse” ja jaetaan ruoka sen mukaan)


• Vapaaehtoisia 10, paikalla n. 4-5/jakelukerta


Tervolan osaston ruoka-apu


• SPR, MLL Tervolan yhdistys, VPK:n naiset ja Tervolan nuorisoseura

• Jakelu torstaisin klo 17 Tervolan nuorisoseurantalolla


• Vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet


• Arvottu vuoronumerokäytäntö, tuotteet ovat pöydillä ja jokainen kokoaa oman kassinsa


• Vapaaehtoisia 20 -> n. 4-5 vapaaehtoista/jakelukerta

• Jakelun yhteydessä kahvitarjoilu asiakkaille


Muonion osaston ruoka-apu

• 2015 alkaen

• SPR, Ev.lut. seurakunta, MLL, Martat ja Lions Club

• Jakelu Muonion seurakuntakodissa


• Vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet

• Ruokajakelu joka ti klo 12 ja to klo 18 -> jakelu kestää n. 5-10 min


• Arvottu vuoronumerokäytäntö, tuotteet ovat pöydillä ja jokainen kokoaa oman kassinsa

• n. 30 saajaa/kerta – riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä

• Vapaaehtoisia 26, 1 koordinaattori -> n. 2-3 vapaaehtoista/jakelukerta


Kaarina-Piikkiön osaston ruoka-apu

• 2017 syksystä alkaen (aloitettu yhdestä ja vuoden 2018 alkupuoliskolla tullut kolme muuta koulua)

• Jaetaan neljän koulun ylijäämäruokaa

• Jakelu pidetään kunkin koulun tiloissa

• Ruokajakelu joka arkipäivä kello 12-13 välillä, jakelut nopeita

• Ruoan hakijoiden määrä vaihtelee 10-50, keskiarvon ollessa 25-30 ruoka-avunhakijan välillä

• Vapaaehtoiset annostelevat ruoanhakijoiden omiin astioihin

• Hakijoille jaetaan vuoronumerot

• Jakelukertaa kohti yleensä 3 vapaaehtoista, 2 jakaa ruokaa sekä 1 opastaa ja auttaa tarvittaessa ruoka-avunhakijoita

• Jakelupaikkaa/koulua kohden noin 15-25 vapaaehtoista, vuorot pyritään jakamaan tasaisesti kunkin mahdollisuuksien mukaan


YLEISET VAPAAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET


Ruoka-aputoiminnan periaatteet

• Ruoka-aputoiminnassa, kuten muussakin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnassa noudatetaan aina Punaisen Ristin seitsemää periaatetta

• Myös yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet on hyödyllistä käydä läpi erityisesti, jos toimintaan on tullut uusia vapaaehtoisia, joilla ei aiempaa perehtyneisyyttä vapaaehtoistoimintaan tai ruoka-aputoimintaa tehdään yhteistyössä muiden järjestöjen tai yhdistysten kanssa

• Kun ruoka-apua toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet voivat sopia paremmin yhteisen toiminnan perustaksi

• Toiminta ei voi kuitenkaan olla ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, vaikka olisikin yleisten vapaaehtoistoiminnan periaatteiden kanssa linjassa!


Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet (1/4)

• 1.Vapaaehtoisuus - Jokainen tulee mukaan toimintaan

vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on henkilön oma tahto sekä halu tehdä ja olla mukana toiminnassa.

• 2.Tasa-arvoisuus - Kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina ja

jokaista mukana olevaa arvostetaan. Jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan.

• 3. Vastavuoroisuus - Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää

mieltä kaikille siihen osallistuville.

• 4. Palkattomuus - Toiminnasta ei saa rahallista korvausta ja

”palkkana” on toiminnasta saadut kokemukset.

• 5. Ei-ammattimaisuus – Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot

riittävät. Vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaista.



• 6. Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan -Vapaaehtoinen on luotettava. Vapaaehtoisen on itse arvioitava voimavaransa, jotta hän ei lupaa tehdä enemmän kuin ehtii ja jaksaa. Jokaisella on oikeus itse määritellä kuinka pitkäksi aikaa hän haluaa sitoutua.

• 7. Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus -Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös toiminnan päätyttyä. Ongelmatilanteissa vapaaehtoisella on oikeus ja velvollisuus keskustella tilanteesta ammattilaisten kanssa eikä hänen tarvitse itse kantaa vastuuta asian selvittämisestä.

• 8. Suvaitsevaisuus - Vapaaehtoistoiminnassa suvaitaan kaikkia

mukana olevia heidän kansallisuudestaan, ihonväristään, uskonnostaan tai muista tekijöistä riippumatta. Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy sen, että ihmisillä voi olla erilainen tausta ja erilaisia mielipiteitä.



• 9. Puolueettomuus - Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan

tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

• 10. Autettavan ehdoilla toimiminen - Jokainen on oman

elämänsä asiantuntija ja vastaa itse tekemisistään. Vapaaehtoinen toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukena.

• 11. Yhteistyö – Vapaaehtoinen toimii tuettavien,

ammattityöntekijöiden, omaisten ja ystävien tukena ja kumppanina. Vapaaehtoinen ohjaa tarvittaessa ammattiavun luo ja helpottaa ammattityöntekijöiden työtaakkaa tarjoamalla luotettavaa apua ja tukea tavallisissa arkielämän tilanteissa.

• 12. Yhteisöllisyys – Vapaaehtoinen pääsee toiminnan kautta osaksi ryhmää tai yhteisöä.



• 13. Oikeus tukeen ja ohjaukseen - Vapaaehtoisella tulee

olla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta.

• 14. Toiminnan mielekkyys - Vapaaehtoistoiminnan on

tarkoitus olla mielekästä kaikille toimintaan osallistuville. Vapaaehtoistoiminta ei saisi koskaan muodostua ikäväksi pakoksi.

• 15. Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen -Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen.

(Lähde: Sosiaali ja terveysturvan keskusliiton koulutusmateriaali)


SUOMEN PUNAISEN RISTIN EETTISET OHJEET


Miten toimimme?

• Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnassa noudatetaan aina Punaisen Ristin:

• Eettisiä ohjeita

• Seitsemää periaatetta - inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.

• Eettiset ohjeet ja Punaisen Ristin periaatteet eivät välttämättä ole ruoka-avussa yksiselitteisesti tulkittavissa, käänny epäselvissä tilanteissa ruoka-avusta vastaavan vapaaehtoisen tai piirin työntekijän puoleen!


1. TUNNUSTAN PUNAISEN RISTIN PERIAATTEET

Vapaaehtoiset ja työntekijät:

• Haluavat aina puolustaa inhimillisyyttä

• Työskentelee yhdessä apua tai tukea tarvitsevien kanssa, niin että heidän omat voimavaransa vahvistuvat

• Punaisen Ristin edustajana toimiessa, ei esitetä mielipiteitä tai osallistuta toimintaan, joka on ristiriidassa järjestön periaatteiden kanssa.

• Asetutaan vihanlietsontaa ja vihapuhetta sekä väkivaltaa vastaan.


2. KUNNIOITAN, MOTIVOIN JA INNOSTAN

• Kunnioitan erilaisia ihmisiä, arvoja ja ajatuksia. Suhtaudun kaikkiin ihmisiin yhdenvertaisina ja samanarvoisina riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

• Tunnustan ihmisten yksilöllisyyden ja arvostan kaikkien mielipiteitä ja panosta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi

• Kohtelen toisia reilusti

• Lisään toiminnallani ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta

• Rakennan hyväksyvää, kannustavaa ja keskinäiseen tukeen perustuvaa vuorovaikutusta

• Pysyn avoimena uusille ajatuksille ja arvioin omia työskentelytapojani

• Jaan tietoni ja taitoni muiden kanssa


3. TOIMIN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI

Auttamistyömme edellyttää vahvaa luottamusta järjestöä kohtaan. Huolehdin järjestön resursseista parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteidemme saavuttamiseksi.• En osallistu sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa yksityinen etuni saattaa

olla ristiriidassa järjestön edun kanssa

• Pidän huolta toimintaan osallistuvien turvallisuudesta

• Pyrin vähentämään ympäristölle aiheutuvaa rasitusta

• Pidän kiinni luvatusta ja huolehdin mahdollisten ongelmien tai virheiden korjaamisesta nopeasti ja avoimesti

• Ehkäisen päihteiden väärinkäyttöä

• Kunnioitan apua tai tukea saavien ja muiden toiminnan piiriin kuuluvien ihmisten yksityisyyttä; toiminnassa kertyvää tietoa käsittelen huolellisesti ja ihmisiä arvostaen

• Tunnistan erityisen vastuuni, kun toimin lasten ja nuorten tai hädänalaisessa asemassa olevien kanssa

• Käytän SPR:n tiloja ja työvälineitä vain järjestön periaatteiden mukaiseen toimintaan


4. KÄYTÄN PUNAISEN RISTIN MERKKIÄ OIKEIN

• Punainen risti ja siihen rinnastettavat punainen puolikuu ja punainen kristalli ovat kansainvälisiä suojamerkkejä.

• Punaisen Ristin liikkeellä on oikeus käyttää merkkiä myös oman toimintansa tunnuksena. Merkin käytöstä säädetään Geneven sopimuksissa ja Suomen laissa.

• Suojamerkkien väärinkäyttö vaarantaa pahimmillaan auttamistyön tekemisen ja heikentää luottamusta Punaiseen Ristiin.

• Huolehdin, että järjestötunnusta käytetään ohjeiden mukaisesti

• Pienikokoista tunnusta voin käyttää esimerkiksi rintamerkkinä


5. PUUTUN VÄÄRINKÄYTÖKSIIN

Avoimuus ja rehellisyys ovat edellytyksiä Punaisen Ristin toiminnan taloudelliselle, sosiaaliselle ja eettiselle kestävyydelle. Siksi on tärkeää, että mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan nopeasti ja määrätietoisesti. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen on jokaisen Suomen Punaisen Ristin edustajan oikeus ja velvollisuus, eikä siitä saa aiheutua ilmoittajalle kielteisiä seurauksia.

• Jos havaitsen väärinkäytöksiä, ilmoitan niistä välittömästi järjestölle, joka vastaa ilmoituksen asianmukaisesta käsittelystä.

• Puutun myös merkin käyttöön liittyviin väärinkäytöksiin


Periaatteiden noudattaminen ruoka-avussa

• Ruoka-avuntarpeen syyt ovat moninaisia: työttömyys, pieni eläke, sairaudet, velkaantuminen, muutoin riittämätön toimeentulo jne.

• Lähtökohta avun antamiselle on ainoastaan avun tarve: ei uskonto, ei kansallisuus, ei politiinen näkökanta, ei sukupuoli, ei seksuaalinen suuntautuneisuus jne.

• Ruoka-apu on suunnattu vähävaraisille - ei kuitenkaan tarkisteta hakijoiden taustoja, tuloja, henkilötietoja jne.• Ruoka-avunhakijan itse ilmaisema tarve riittää tarpeenilmaisuksi, eli käytännössä se,

että tulee hakemaan ruoka-apua

• Ruoka-apu on tarkoitettu kaikille samoilla periaatteilla vain seuraavin poikkeuksin:• Annettavan ruoan/elintarvikkeiden määrä voidaan suhteuttaa kotitalouden kokoon• Mahdollisuuksien mukaan voidaan pyrkiä huomioimaan erityisruokavaliot (esim. ruoka-

aineallergiat, intoleranssit)

• Ruoka-apu sisällöltään mahdollisimman samanarvoista kaikille

• Jaetusta ruoasta ei peritä maksua eikä edellytetä ruoka-avun hakijoilta osallistumista mihinkään muuhun toimintaan!


Esimerkkejä eettisten ohjeiden soveltamisesta

• ”Eettiset periaatteet edellyttävät, että toimija ei esitä mielipiteitä tai osallistu toimintaan, joka on ristiriidassa järjestön periaatteiden kanssa. Toimija asettuu vihanlietsontaa ja vihapuhetta sekä väkivaltaa vastaan.”

• Käytännössä se tarkoittaa mm. sellaisia mielipiteitä, joissa nimitellään mm. ihonvärin, kansallisuuden tai muun vastaavan johdosta. Tämä koskee myös sosiaalista mediaa (mm. tykkääminen rasistisesta kommentista). Ei esitetä kommentteja ruoanhakijoiden avun saamisen tarpeellisuudesta tai ylipäänsä kommentteja hakijoista. Ruokakassien tasapuolisuus = sisältö tulee olla samanarvoinen hakijan taustasta yms. riippumatta. Sisältöön ei saa vaikuttaa esim. oma henkilökohtainen mielipide hakijasta.

• ”Tunnustetaan ihmisten yksilöllisyys ja arvostetaan kaikkien mielipiteitä ja panosta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kohdellaan toisia reilusti. Lisätään toiminnalla ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta. Rakennetaan hyväksyvää, kannustavaa ja keskinäiseen tukeen perustuvaa vuorovaikutusta.”

• Koordinaattorit jakavat tehtävät parhaan kykynsä mukaan tasapuolisesti jokaisen vapaaehtoisen voimavarat huomioiden. Koordinaattorit huomioivat ryhmästä tulevat mielipiteet ja ovat avoimia muutostoiveille.

• Ryhmien jäsenten ja eri ryhmien välinen vuorovaikutus: sanotaan reilusti/asiallisesti jos on jotakin sanottavaa ja otetaan palaute vastaan myöskin asiallisesti. Kannustetaan avoimuuteen, etteivät asiat mutkistu. Jokaisella vapaaehtoisella on oikeus tulla kuulluksi ja velvollisuus kuunnella muita. Puututaan epäkohtiin välittömästi ja ratkaistaan mahdolliset eteen tulevat ongelmat mahdollisimman nopeasti.


Esimerkkejä eettisten ohjeiden soveltamisesta

• ”Avoimuus ja vastuullisuus. Auttamistyömme edellyttää vahvaa luottamusta järjestöä kohtaan. Huolehditaan järjestön resursseista parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteidemme saavuttamiseksi. Ei osallistuta sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa yksityinen etu saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa. Pidetään huolta toimintaan osallistuvien turvallisuudesta. Pidämme kiinni luvatusta ja huolehdimme mahdollisten ongelmien tai virheiden korjaamisesta nopeasti ja avoimesti.”

• Noudatetaan Eviran ohjeita (edellytys ruokajakelulle), yhdessä sovittuja pelisääntöjä sekä annettuja ohjeita.

• Huolehditaan ruoka-avun asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Muistetaan, että kaupat ja muut elintarvikealan toimijat lahjoittavat tuotteet ruoka-avun asiakkaille. Vapaaehtoiset voivat hakea ruoka-apua samoilla kriteereillä kuin muutkin (eivät ole etusijalla eivätkä saa ”parempaa” kassia eivätkä saa itse vaikuttaa kassin sisältöön). Muista vapaaehtoistoiminnan palkattomuus.

• Huolehditaan, että toiminnassa on riittävä määrä vapaaehtoisia, jotka saavat tuen ja ohjauksen tehtäviinsä. SPR piiritoimisto huolehtii koordinaattoreiden tuesta ja ohjauksesta.

• Vapaaehtoisten jaksamisesta huolehtiminen: jokainen on velvollinen huolehtimaan itsestään ja toisistaan sekä tiedottamaan huolta tai vaaraa aiheuttavista seikoista. Huolehditaan, että vapaaehtoiset saavat tarvittaessa turvallisuuskoulutuksen jossa sisältönä on mm. väkivaltatilanteissa toimiminen ja paloturvallisuus. Varmistetaan, että ruokajakelussa on vähintään yksi ensiaputaitoinen. Parityöskentely sellaisissa työvaiheissa, joissa se on tarpeen.

• Hoidetaan oma tehtävä sovitusti. Ilmoitetaan jos ei päästä paikalle. Toimitaan kuten Eviran ohjeet edellyttävät (hygienia, siivous yms.) myös alku- ja loppusiivousten suhteen. Huolehditaan, että pakastimet, jääkaapit, siivoustarvikkeet ja irtaimisto ovat kunnossa ja siistejä.


EVIRAN OHJEISTUKSET ELINTARVIKETURVALLISUUDESTA

RUOKA-APUTOIMIJOILLE


”Ruoka-apua turvallisuudesta tinkimättä”

• Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on määritellyt ohjeistuksen, jota ruoka-aputoiminnassa tulee noudattaa

• Ruoka-aputoimijoille voidaan sallia kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja, mutta elintarvikkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä

• Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on elintarvikkeita lahjoittavilla yrityksillä sekä ruoka-apua jakavilla järjestöillä ja yhdistyksillä

• "Elintarvikkeiden tulee olla mikrobiologiselta, kemialliselta ja fysikaaliselta laadultaan, koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia, eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle eivätkä niissä olevat merkinnät johda kuluttajaa harhaan." (Eviran ohje s.3)

• Eviran ohje - ”Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet” (Eviran ohje 16035/2 Käyttöönotto 1.7.2017)• https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf

https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf


Mitä elintarvikkeita SAA jakaa ruoka-apuna?

• Elintarvikkeita, joiden PARASTA ENNEN-päiväys on ylittynyt, mutta aistinvaraisesti syömäkelpoinen

• VIIMEISEN KÄYTTÖPÄIVÄN/KÄYTTÖAJANKOHDAN (helposti pilaantuvat elintarvikkeet) ylittäneitä elintarvikkeita, mikäli ne on pakastettu ennen päiväyksen ylittymistä• Sulatetut tuotteet tulee valmistaa mahdollisimman pian, eikä niitä saa uudelleen pakastaa sulamisen jälkeen

• Ruoka-avun asiakkaiden tiedottaminen suullisesti ja/tai kirjallisesti, että tuotteet ovat sulatettuja eikä niitä saa enää pakastaa!

• Helposti pilaantuvia elintarvikkeita voi säilyttää pääsääntöisesti pakastettuna noin 2 kuukautta

• Viallisia/rikkoutuneita elintarvikepakkauksia • Esim. muropaketti, jonka pahvipakkaus on rikkoutunut, mutta suojapussi on ehyt

• Tuotteita, jonka tuotetiedoissa on virhe tai ovat väärässä pakkauksessa• Esim. omenamehupurkki sisältää appelsiinimehua

• Tieto vääristä pakkausmerkinnöistä täytyy siirtyä myös loppukäyttäjälle eikä tuotteesta saa aiheutua vaaraa!

• Pakkaamattomia tuotteita

• Esim. paistopistetuotteita, hedelmiä, kasviksia

• Tuotteiden luovuttajan tulee kertoa tuotteen vastaanottajalle mitä tuote on

• Valmiita asianmukaisesti säilytettyjä ruoka-annoksia ja aterioita• Kuuma kuumana, kylmä kylmänä tai kuuma samana päivänä nopean jäähdytyksen (6 asteeseen 4 tunnissa)

jälkeen

• Elintarvikkeiden lisäksi muita tuotteita, esim. pesuaineita ja paperituotteita


Mitä elintarvikkeita EI SAA jakaa ruoka-apuna?

• Elintarvikkeita, joita on säilytetty väärin tai joiden turvallisuutta voidaan muusta syystä epäillä

• Elintarvikkeita, joissa pilaantumisen merkkejä (esim. hometta)

• Huom. PARASTA ENNEN -päiväyksellä olevissa tuotteissa saattaa olla ominaislaatuun liittyviä muutoksia, kuten kuivumista ja värimuutoksia, mutta eivät aiheuta terveydelle vaaraa – voidaan harkinnan mukaan jakaa

• Alkoholia ja tupakkatuotteita

• Äidinmaidonkorvikkeita

• Tuotteita, joiden VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ/AJANKOHTA on ylittynyt

• Pois lukien tuotteet, jotka on pakastettu ennen päiväyksen ylittymistä tai VIIMEINEN KÄYTTTÖPÄIVÄ/AJANKOHTA päiväyksestä seuraavana päivänä järjestö valmistaa itse aterioita tarjoiltavaksi ruoka-apuna


Erityishuomio ruoka-apuna jaettavista elintarvikkeista

• ”Hyväntekeväisyysjärjestön tulee toiminnassaan huomioida, että kaikki elintarvikkeet eivät sovellu pakastettaviksi tai jäädytettäviksi. Esimerkiksi listeriavaaran vuoksi tyhjiö- tai suojakaasupakatun kylmäsavustetun tai graavatun kalan jäädyttäminen yli viimeisen käyttöajankohdan on sallittua vain, jos hyväntekeväisyysjärjestö valmistaa sulatetusta kalasta kuumentamalla ruokaa. Tällaisia jäädytettyjä kalastustuotteita ei siten voi sellaisenaan luovuttaa ruoka-apuna.” (Eviran ohje s.8)


Elintarvikkeiden käsittely, vastaanotto ja säilytys

• Vastaanotettaessa tuotteet ja ennen elintarvikkeiden luovuttamista on tarkastettava:• Pakkausten kunto

• Tuotteiden päiväys

• Tuotteiden ulkonäkö

➢ ”Elintarvikkeita, joita on säilytetty väärin tai joiden turvallisuutta voidaan jostain muusta syystä epäillä, ei saa luovuttaa ruoka-apuun.” (Eviran ohje s.4)

• Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden kylmäketjun katkeamattomuudesta tulee huolehtia • Kylmäsäilytystä edellyttävät tuotteet voidaan kuljettaa

kylmäkuljetusauton puuttuessa kylmälaatikoissa tai laukuissa.

• Käytännön syistä johtuvat lyhytaikaiset poikkeamat lämpötilavaatimuksista on sallittuja, kunhan siitä ei aiheudu vaaraa terveydelle.


Elintarvikkeiden käsittely, vastaanotto ja säilytys

• Elintarvikkeiden säilytystila tulee olla sopiva elintarvikehuoneistoksi• Helposti puhtaana pidettävä

• Ei saa päästä haittaeläimiä

• Elintarvikkeita ei saa säilyttää suoraan lattialla

• Elintarvikkeet on pidettävä jakelun aikana kylmäkalusteissa tai helposti puhtaana pidettävällä jakelupöydällä

• Tärkeää huolehtia jakelutilojen ja –tasojen, varastointitilojen sekä kuljetuksessa käytettävien tilojen ja välineiden hygieniasta ja siisteydestä


Kylmäsäilytyslämpötiloista

• Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kylmäsäilytyslämpötila on korkeintaan 6 ºC, seuraavin poikkeuksin:

• Jos ruoka-apua jakavalla toimijalla ei ole mahdollisuutta kylmäkuljetukseen ja/tai kylmäsäilytykseen, tulee toiminnan pohjaksi pohtia riskinhallintatoimenpiteitä: • jaetaan vain elintarvikkeita, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä• toteutetaan elintarvikkeiden keräily ja jakaminen niin nopeasti ja sellaisia apuvälineitä

käyttäen, että elintarvikkeet eivät ehdi lämmetä. Taulukon lähde: Eviran ohje s.7


Kuumasäilytettävät elintarvikkeet

• Kuumana tarjoiltavia elintarvikkeita tai aterioita tulisi säilyttää vähintään 60 ºC:n lämpötilassa

• Voidaan poiketa jos ruuan tarjoilu on välitöntä ja säilytysaika lyhyt

• Kuuma ruoka voidaan myös nopean jäähdytyksen jälkeen jakaa ruoka-apuna (6 asteeseen 4 tunnissa)

• Jos ruoka on aistinvaraisesti arvioituna moitteetonta ja kuuma ruoka on säilynyt tarjoilulinjastossa vähintään 60 asteisena

• Valmiiden aterioiden osalta ruoan luovuttajan (elintarvikealan toimija) on annettava tiedot ruoka-aputoimijalle vähintään elintarvikkeen nimestä sekä allergiaa ja intoleransseja aiheuttavista aineista sekä tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet

• Ruoka-aputoimijan on voitava antaa nämä tiedot ruoka-avun asiakkaille, joko kirjallisesti tai suullisesti!


Ruoan valmistaminen ja pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely

• Valmistettaessa ruokaa jaettavaksi ruoka-apuna tulee huomioida, että

• Valmistukseen osallistuvalla on oltava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi)

• Osa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelystä katsotaan edellyttävän hygieniapassia

• Mutta taas jotkin toimet, kuten ruokien lämmittäminen ja tarjoilu, ei edellytä hygieniapassia

• Seuraavat sivut käy läpi missä tilanteissa hygieniapassi vaaditaan ja missä ei.

• Eviran ohjeistus ”Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely” – löytyy lisätietoa

• https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikealan-toiminta/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-elintarvikkeen-kasittely/

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikealan-toiminta/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-elintarvikkeen-kasittely/


Helposti pilaantuvan pakkaamattoman elintarvikkeen käsittely (Evira 2018Ei vaadita hygieniapassia (ruoka-aputoimijoita

mahdollisesti koskevat korostettu)

• Raakapakasteiden paistaminen (esim. riisipiirakat ja lihapasteijat)

• Leipien, sämpylöiden, kuivakakkujen, keksien, pullien yms. leipomotuotteiden valmistaminen kuumentamalla, jos niissä ei käytetä raaka-aineena helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmiiseen tuotteeseen ei ole lisätty helposti pilaantuvia elintarvikkeita esim. kerma-vaahtoa.

• Leipien, sämpylöiden, kuivakakkujen, keksien, pullien yms. leipomotuotteiden valmistaminen kuumentamalla, jos niissä ei käytetä raaka-aineena helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmiiseen tuotteeseen ei ole lisätty helposti pilaantuvia elintarvikkeita esim. kerma-vaahtoa.

• Kypsän makkaran, hotdogin yms. kuumentaminen asiakkaalle höyryssä, mikrossa/grillissä tms.

• Pakastettujen ranskalaisten perunoiden uppopaistaminen

• Puuron keittäminen, perunoiden keittäminen ja kiisselin valmistaminen välittömään kulutukseen.

• Tuote-esittelyn yhteydessä tapahtuva smoothien, jogurttijuomien yms. pakkausten avaaminen, annostelu ja tarjoilu. Kasvisten, juustojen tai lihatuotteiden pilkkominen, siivuttaminen tai paloittelu annoksiin ja tarjoilu

• Tarjoilukeittiössä laitetaan tarjolle keskuskeittiöltä tullut valmis ruoka

• Tarjoilukeittiössä säilytetään ja kuumennetaan keskuskeittiöltä tullut kypsennetty ja jäähdytetty/pakastettu valmis ruoka

• Henkilökunta vie ruoan, joka on tarjoiluastiassa valmiina, itsepalvelulinjastoon tarjolle. Sovelletaan myös ns. salaattibaareihin (valmiiksi koostetut salaatit tai yksittäiset elintarvikeryhmät (komponentit)).

• Henkilökunta annostelee valmiin ruoan lautaselle

• Valmiiden annosten tarjoilu

• Leipien koostaminen (käsitellään leikkeleitä, pilkotaan kasviksia) ja juomien annostelu ruoan annostelun tai välipalan yhteydessä

• Kasvisten kauppakunnostaminen myyntiin

• Astiahuolto

• Puhtaanapito

• Kuluttaja valmistaa satunnaisesti kotona tai muussa keittiössä elintarvikkeita myyjäisiin, esim. leipoo kakkuja, kinkkupiirakkaa tai valmistaa täytettyjä leipiä

• Lettujen ja vohveleiden paisto erilaisissa tapahtumissa

• Kokonaisten kasvisten (marjojen, hedelmien, vihannesten) myynti, jolloin kasviksia pakataan ja luovutetaan asiakkaille.

• Elintarvikkeiden käsittely elintarvikehuoneistossa omaan käyttöön niin, että esimerkiksi oppilaitoksen keittiössä järjestetään oppilaille opetustunteja tai yksityiset henkilöt käyttävät seurakuntatalon keittiötä yksityisen juhlan järjestämisen yhteydessä.


Helposti pilaantuvan pakkaamattoman elintarvikkeen käsittely (Evira 2018)Vaaditaan hygieniapassi (ruoka-aputoimijoita

mahdollisesti koskevat korostettu)

• Ruoan valmistus, pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely

• Tuote-esittely

• Tarjoilukeittiössä kypsennetään keskuskeittiöltä tullut "raaka" ruoka

• Lihan, kalan, siipikarjan, leikkeleiden käsittely, mukaan lukien esimerkiksi raakapakastetun jauhelihapihvin paistaminen

• Kasvisten, hedelmien, marjojen, sienien käsittely esim. kuoriminen, paloittelu, pilkkominen, siivuttaminen

• Helposti pilaantuvan leipomotuotteen, joka sisältää eläinperäisiä elintarvikkeita (esim. lihapasteijat, munariisipasteijat, lihapiirakat, pizzat) valmistaminen

• Paninien, sandwichien, hampurilaisten, täytettyjen leipien, sämpylöiden, patonkien yms. valmistaminen raaka-aineista (täytteenä kasviksia esim. kurkkua, tomaattia, salaattia tai eläinperäisiä elintarvikkeita esim. juustoa, kinkkua). Raaka-aineita esim. pilkotaan ja siivutetaan

• Raakamaidon käsittely: maidon annostelu

• Valmiin ei helposti pilaantuvan kuumentamalla valmistetun leipomotuotteen käsittely niin, että elintarvikkeeseen lisätään ja sitä varten käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Esimerkiksi täytetään kermavaahdolla laskiaispullia tai kuorrutetaan kermakakkua.

• Irtojäätelön annosteleminen ja myyminen

• Maidon (tankki) kuljetus, ruhojen kuljetus, raakamaidon kuljetus

• Eläinten ruhojen käsittely ja lihan leikkaaminen elintarvikehuoneistossa

• Riistan käsittely lahtivajassa, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneisto.

• Kassatyöskentely, jos sisältää pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä

• Elintarvikkeeksi tarkoitettujen hyönteisten käsittely elintarvikehuoneistossa (ei kasvatus, joka alkutuotantoa)


Elintarvikevalvonta ja omavalvontasuunnitelma

• Ruokaa säännöllisesti jakavat hyväntekeväisyysjärjestöt kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin ja niillä tulee lain mukaan olla omavalvontasuunnitelma• ”Helposti pilaantuvia elintarvikkeita säännöllisesti ruoka-apuna (luovutuksena tai

tarjoiluna) jakavan hyväntekeväisyysjärjestön tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan ja käyttämistään tiloista oman kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista.” (Eviran ohje s.5)

• HUOM. Ruoka-apuna vain ”kuivatuotteita”, kasviksia tai muita huoneen lämmössä säilyviä elintarvikkeita jakavien ei tarvitse tehdä ilmoitusta elintarvikevalvontaviranomaiselle!

• Esimerkiksi vain EU ruoka-apua jakavien ei tarvitse tehdä ilmoitusta!

• Elintarvikkeiden säilyvyydelle ja turvallisuudelle on tärkeää niiden oikeat säilytyslämpötilat• Lämpötiloja seurataan omavalvontana (”omavalvonnan tallenteet”) siten, että

lämpötilat mitataan ja kirjataan säännöllisin aikavälein ja silloin kun on syytä epäillä poikkeamaa.


Omavalvontasuunnitelma

• Omavalvontasuunnitelmassa tulee huomioida toimintaan liittyvät riskit• Miten kylmäketju toimii

• Miten elintarvikkeiden luovutus toteutetaan

• Miten kuljetus toteutetaan

• Mistä elintarvikkeita saadaan

• Miten varastokierto toteutetaan

• Miten pilaantuneet tuotteet hävitetään

• Miten pakastettuina säilyneiden tuotteiden säilyvyyden tarkistaminen toteutetaan

• Miten siisteydestä ja hygieniasta huolehditaan

• Miten tiedonkulku elintarvikkeiden luovuttajan / ruoka-aputoimijan / ruoka-avun asiakkaan välillä varmistetaan

• Omavalvonnan tallenteilla hallitaan toimintaa

• Kylmä- ja kuumasäilytystä vaativien elintarvikkeiden vastaanottolämpötilojen mittaus ja kirjaaminen

• Kylmäsäilytyskalusteiden lämpötilojen mittaaminen ja kirjaaminen

• Omavalvontasuunnitelmaa syytä päivittää säännöllisesti toiminnan muuttuessa tai muotoutuessa!


Esimerkki omavalvonta-suunnitelmassa kuvattavista asioista

1. Jakelupisteen yhteystiedot ja vastuutaho sekä –henkilö

2. Toiminnan kuvaus

3. Tuotteiden hankinta, vastaanottotarkistus ja kuljetus

4. Elintarvikkeiden varastointi jakelupisteessä

5. Tuotteiden jakelun toteuttaminen

6. Riskien arviointi ja tunnistaminen

7. Vapaaehtoisten hygienia ja koulutus

8. Puhtaanapitosuunnitelma

9. Jätehuoltosuunnitelma

10. Ruokamyrkytysepäilykset ja valitusten käsittely

11. Käyttö- ja jätevedet

12. Omavalvonnan asiakirjojen säilytys ja päivitys

13. Päiväys ja allekirjoitus


Henkilökohtainen hygienia

• Elintarvikkeiden käsittelyalueella työskentelevän on huolehdittava henkilökohtaisesta puhtaudesta.

• Henkilö, jolla on elintarvikkeiden välityksellä mahdollisesti tarttuva tauti tai joka on tällaisen taudin kantaja tai jolla on esimerkiksi tulehtuneita haavoja, ihotulehduksia tai ripulia, ei saa käsitellä elintarvikkeita. Mikäli vapaaehtoisena olet esim. flunssassa, jätä ruoka-apu sillä kertaa väliin.

• Jos sinulla on haava, suojaa se esim. laastarilla. Jos haava on kädessä käytä lisäksi suojakäsinettä.

• Huolellinen ja säännöllinen käsienpesu on tärkein elintarvikkeiden hygieenisen käsittelyn edellytys.

➢ Suurin osa ruokamyrkytyksistä johtuu huonosta käsihygieniasta.


Ruoka-aputoimijoiden valvonta

• Ruoka-aputoimijat, joista on pitänyt tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus (Evira 2017 s.9)

• Rekisteröidään kuntatietojärjestelmään myyntinä tai tarjoiluna

• Kunnalla velvollisuus valvoa, mutta vain valitus- tai epäilytapauksissa.• Omavalvontasuunnitelma ja omavalvonnan tärkeitä jälkikäteen selvitettäessä!

• Ruoka-aputoimijan ilmoittamaan elintarvikehuoneistoon ei tarvetta tehdä rekisteröinnin jälkeistä ensimmäistä tarkastusta

• Ruoka-aputoimijan elintarvikehuoneisto voidaan ottaa säännölliseen valvontaan, mikäli toiminnassa ilmenee vakavia epäkohtia

• Valvontaviranomainen voi rajoittaa tai kieltää toiminnan kokonaan

• EU ruoka-avun valvonnasta vastaa Maaseutuvirasto (MaVi 2018 s.13)

• Valvoo säännösten ja määräysten noudattamista

• Voivat tehdä valvontaan liittyviä käyntejä jakelupisteissä

• Tuen jakeluun osallistuvat velvollisia antamaan kirjanpitonsa tarkastettavaksi

• Kirjanpidon ja elintarvikejakelun valvonta kohdistuu myös yksittäisiin avustustapahtumiin ja jakelutilanteisiin.


OHEISTOIMINTA JA OSALLISTAMINEN RUOKA-APUA TARVITSEVILLE


Oheistoiminta ja osallistaminen

• Eettisten ohjeiden ensimmäisessä osassa ”1. Tunnustan Punaisen Ristin periaatteet” mainitaan, että vapaaehtoiset ja työntekijät ”työskentelee yhdessä apua tai tukea tarvitsevien kanssa, että heidän omat voimavaransa vahvistuvat”

• Ruoka-aputoiminnassa tällä tarkoitetaan, että mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan pyritään tarjotun ruoka-avun lisäksi avuntarvitsijoiden tarpeiden mukaan:• Tarjoamaan ohjelmaa, toimintaa ja keskusteluseuraa

• Tarjoamaan mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaa

• Tarjoamaan muuta tukea

• Ohjaamaan tarvittaessa ammattiavun piiriin

• Akateemisissa tutkimuksissa ja Punaisen Ristin omissa selvityksissä on noussut esille, että ruoka-avuntarvitsijat haluavat tai tarvitsevat usein muutakin tukea, kuin vain ruoka-apua• Tietenkään kaikki ruoka-apua tarvitsevat eivät halua tai koe tarvitsevansa muuta apua –

Ruoka-avuntarvitsijan tahtoa on ehdottomasti kunnioitettava!

• Vähävaraisuus vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin osallistua esimerkiksi harrastustoimintaan sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen!


Esimerkkejä ruoka-avun oheistoiminnoista ja osallistamisesta

• Terveyspiste ruokajakelun yhteydessä• Kävijäkunta ollut ”tavallisia” terveyspisteitä moninaisempaa, toiminta saanut paljon kiitosta

• Keskustelukahvilat ja yhteiset ruokailut

• Yhdessä ruoan valmistaminen

• Terveys ja hyvinvointiaiheiset esitykset ja luennot• Avuntarvitsijoiden kiinnostusta ja haluttuja teemoja hyvä kartoittaa ennalta

• Halukkailla mahdollisuus osallistua ruokajakelun yhteydessä tai muuna ajankohtana

• Esim. henkinen hyvinvointi, terveellinen ruokavalio, liikunta, päihteet

• Osaston toiminnan esittelyt ja toiminnasta tiedottaminen• Vapaaehtoistoiminnan kurssien tarjoaminen

• Ystävätoiminnan esittely ja ystävän hakeminen

• Osastossa järjestettävän muun avun tarjoaminen

• Yhteistyössä kuntien/kaupunkien ja muiden järjestöjen kanssa järjestetty toiminta• Muiden järjestöjen toiminnan esittelyt, velkaneuvonta (kunnallinen/järjestöjen),

oikeusneuvonta, kurssit esim. ruoanlaittoon liittyvät, harrastustoiminta, sosiaalitoimen kanssa tehtävä yhteistyö, ym.


PAIKALLINEN RUOKA-APUVERKOSTO


Verkostoyhteistyö paikallisesti

• Ruoka-aputoiminnassa usein yhdistetään kahden tai useamman järjestön/yhdistyksen voimavarat niin osaamisen, käytettävien tilojen ja kaluston kuin vapaaehtoisten panoksen osalta

• Useilla paikkakunnilla on useita eri kokoisia ruoka-aputoimijoita ja toiminta saattaa olla päällekkäistä

• Suositeltavaa perustaa ruoka-aputoimijoiden verkosto paikkakunnalle, jossa on kaksi tai enemmän ruoka-aputoimijoita sekä muita järjestöjä

• Hyviä kokemuksia esimerkiksi Lapista


Verkostoyhteistyö käytännössä

• Ruoka-aputoimijoiden verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti (esim. 2-3 krt/vuosi) hyödyttää toiminnan järjestämistä avuntarvitsijoiden kannalta tarkoituksenmukaisesti

• Mitä verkosto voi tehdä?

• Koordinoida jakeluajankohtia ja jakelupaikkojen sijainteja

• Sopia päällekkäisyyksien välttämisestä (esim. elintarvikkeiden luovuttajista, jakeluajankohdat)

• Jakaa resursseja (vapaaehtoiset, tilat, kalusto, osaaminen, kokemukset ym.)

• Koota tiedot ruoka-apujakeluista (ajankohta, paikka)

• Tiedottaa yhdessä ruoka-aputoiminnasta avuntarvitsijoille

• Yhteistyössä tehtävät projektit ja tapahtumat sekä oheistoimintojen järjestäminen

• ”Hävikkiterminaalin” perustaminen yhteistyössä järjestöjen ja kunnan/kaupungin kanssa

• Verkostoon kannattaa kutsua myös järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka eivät tee ruoka-apua sekä kunnan/kaupungin edustus

• Ruoka-aputoimijoiden verkoston yhteinen ääni kuuluu paremmin ja neuvotteluasema paranee

• Yhteinen tai yhdessä koordinoitu tiedottaminen ja materiaalit hyödyttävät ruoka-avuntarvitsijoita, kuten myös paremmin koordinoitu ja mahdollisesti lisääntyvä ruoka-aputoiminta!


Esimerkki ruoka-apuverkoston ruoka-apukoonnista


Esimerkki ruoka-apuverkoston ruoka-avun viikkokalenterista


VUOROVAIKUTUS JA TURVALLISUUS RUOKA-APUTOIMINNASSA


Vuorovaikutus jakelutapahtumissa

• Ruoka-avunhakijoissa on monenlaisia ihmisiä, jonka vuoksi tarkkaa kaavamaista tapaa kohdata ihminen ei voi antaa

• Kohdataan ihminen kuin kuka tahansa, neutraalisti ja kunnioittavasti

• Ei tarkoita, etteikö omaa persoona voi tuoda esille

• Pyritään huomioimaan ruoka-avunhakijan halukkuus vuorovaikutukseen

• Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja kuunnellen

• Monet ruoka-avun hakijat haluavat hakea ruoan mahdollisimman vähäeleisesti ja huomaamattomasti, kunnioitetaan yksityisyyttä

• Osalle taas ruoka-avun hakeminen voi olla tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen hetki päivässä, jonka mukaan voi itse tarjota keskusteluseuraa

• Ei koskaan kyseenalaisteta tarvetta ruoka-avulle!


Ruoka-aputoiminnassa mahdollisesti kohdattavia turvallisuusriskejä

• Ruoka-aputoiminnassa, kuten missä tahansa muussa ihmisten (välisessä) toiminnassa on mahdollisia turvallisuusriskejä• Ruoka-aputoiminnassa ei kohdata mitenkään poikkeuksellisen paljon riskejä, mutta

tarve turvallisuusasioiden huomioimiselle on todettu tarpeelliseksi yksittäistapausten vuoksi

• Elintarviketurvallisuus on konkreettisin turvallisuuteen liittyvä osa ruoka-avussa, noudata siis Eviran ohjeistuksia toiminnassa

• Vaikka kaikkien riskien toteutuminen ei ole todennäköistä, on niitä eri asteisesti olemassa. On parempi, että niihin varaudutaan ennalta, niistä keskustellaan ja kaikki toiminnassa mukana olevat osaisivat jollakin tavoin:

• Tunnistaa turvallisuusriskejä ennalta

• Toimia omien kykyjensä mukaan turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa

• Tietää kenelle ja miten turvallisuuspuutteista ja –riskeistä ilmoitetaan


Miksi turvallisuusasiat ovat tärkeitä?

• Varmistetaan, ettei ihmisten terveydelle aiheudu vaaraa, mutta jos tapahtuu jotakin, tiedetään miten toimia

• Mikäli turvallisuudesta ei huolehdita kaikilla tasoilla on mahdollista, että

• Ihmiset voivat sairastua tai saada fyysisiä vammoja (esim. pilaantuneet elintarvikkeet, uhka- ja väkivaltatilanteet)

• Toiminta voi keskeytyä (esim. tulipalo, vesivahinko, vakava puutteet elintarvikehygieniassa)

• Luottamus ruoka-aputoimijaan heikkenee tai katoaa (esim. puutteet elintarvikehygieniassa, turvallisuusriskeihin ei ole puututtu asianmukaisesti, ensiapua ei ole osattu antaa)

• Vapaaehtoistoiminnan tulee olla aina turvallista niin vapaaehtoisille kuin autettaville!


Esimerkkejä ennakoimisesta

• Koulutus ja sovitut yhteiset toimintatavat ovat tärkeä osa ennakointia!

• Käytettävästä kiinteistöstä varmistetaan:

• Ensisammutusvälineistö

• Poistumisturvallisuus (esim. hätäpoistumistiet esteettömiä, tavarat tai kalusteet ei vaikeuta tiloissa liikkumista tarpeettomasti)

• Asiakkaan kohtaamiseen käytettävissä tiloissa vapaaehtoisten sijoittuminen ja mahdollisuuksien mukaan luonnollisten esteiden, kuten pöydän sijoittelu asiakkaan ja vapaaehtoisen välille

• Toisen vahingoittamiseen soveltuvat välineet pidetään pois taskuista ja pöydiltä (esim. sakset)

• Vapaaehtoisen jalkineet oltava tukevat, ei sandaalit (estää tapaturmia, helpottaa liikkumista), vaatetus on siisti, ulkoisesti neutraali ja käytännöllinen toimintaan

• Pyritään varmistamaan, ettei yksin kohdata uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä

• Sisätiloissa jaettaessa, ovella hyvä olla vapaaehtoinen (ns. ”ovimies”) vastaanottamassa ja opastamassa sekä samalla valvomassa sisääntulijoita


Uhkaavan henkilön kohtaaminen

• Säilytä maltti ja pysy rauhallisena, älä provosoidu

• Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä

• Rauhoita puhumalla selkeästi, lyhyesti ja myötäile, älä keskeytä

• Pidä kädet näkyvissä, älä käännä selkääsi

• Vältä tuijottamista ja äkkinäisiä liikkeitä

• Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta

• Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä

• Älä oikaise päihteiden vaikutuksen alaisen tai muuten sekavan henkilön harhoja

• Voita aikaa puhumalla, niin että muita tulisi paikalle

• Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa

• Pakene heti, jos tilanne näyttää muuttuvan vaaralliseksi


Uhkaavan henkilön kohtaaminen

• Vältä kaikin tavoin tilannetta, jossa uhkaavasti käyttäytynyt henkilö menettäisi kasvot tai joutuisi epämiellyttävään tilanteeseen

• Oma kiivastunut tai ”hyökkäävä” käytös voi laukaista uhkaavasti käyttäytyvän henkilön toimimaan.

• Pyri olemaan rauhallinen ja selvittämään aina ensisijaisesti sanoilla tilannetta

• Yleensä uhkaavasti käyttäytyvä henkilö on kokenut tulleensa kohdelluksi jollakin tavoin epäoikeudenmukaisesti, joka ei välttämättä perustu tosiseikkoihin, mutta uskoo kovasti näin.

• Ruoka-avussa esimerkiksi päihtynyt henkilö A tulee ruoka-jakelun lopussa paikalle, kun jonotusnumerot on jo jaettu. Hän huomaa, että paikalle tulee henkilö B, joka päästetään hakemaan ruoka-kassia ja tulkitsee, että häntä myöhemmin tullut henkilö B saa ruokakassin ja hän itse ei, vaikka myöhemmin tullut henkilö B oli jo hakenut aiemmin jonotusnumeron. Tätä ei kuitenkaan henkilö A tiedä tai huomaa ja alkaa uhkaavasti vaatimaan itselleen ruokakassia ruokajakelun ovella olevalta henkilöltä. Miten toimia?

• Esimerkiksi, pyri selittämään tilanne avoimesti ja tarjoa muita mahdollisuuksia, esim. milloin on seuraava jakelu, onko jostakin muualta kaupungissa/kunnassa saatavilla lähipäivinä ruoka-apua. Voit esimerkiksi pyytää henkilö odottamaan ulkona, että menet tarkistamaan löytyykö hänelle vielä jotakin ruokaa mukaan otettavaksi.

• Ruokajakelu on jo päättynyt ja olette tekemässä loppusiivouksia ja järjestelyitä. Lukittuun oveen hakataan nyrkillä ja huudetaan epämääräisiä asioita. Kun henkilöiden äänensävy ja käyttäytyminen vaikuttaa uhkaavalta, pidä ovi lukittuna ja selvitä asia oven läpi keskustelemalla, selvitä miksi ei voi päästää sisälle ja mistä voi hakea tarvittaessa apua. Jos uhkaava käytös jatkuu ja henkilöt eivät poistu, soita tarvittaessa 112.

• Pidä riittävästi etäisyyttä uhkaavasti käyttäytyvään henkilöön!

• MUISTA, tilanteesta pois pääseminen ja tarvittaessa pakeneminen ja avun hälyttäminen uhka- ja erityisesti väkivaltatilanteissa on suositeltavin ratkaisu!


Ilmoittaminen hätätilanteessa

• Soita 112 tai käytä 112 älypuhelinsovellusta soittamiseen (paikantaa automaattisesti sijainnin)

• Kerro aina kuka olet ja missä olet (osoite ja kaupunki/kunta, esim. Esimerkkitie 1, Esimerkkikunta, Punaisen Ristin esimerkkiosaston tilat)

• Kerro rauhallisesti mitä on tapahtunut, esimerkiksi

• Tulipalo

• Missä ja mikä palaa, kuvaile tulipalon laajuutta, onko henkilöitä vaarassa/onko rakennus tyhjä, onko alkusammutusta aloitettu, jne. ja noudata hätäkeskuspäivystäjän ohjeita

• Sairauskohtaus tai tapaturma

• Kuvaile oireita tai vammaa, arvioi ikä, kerro mitä ensiaputoimia on tehty, noudata hätäkeskuspäivystäjän ohjeita.

• Uhka- tai väkivaltatilanne

• Kuvaile mitä on tapahtunut (esim. uhkaava henkilö haastaa riitaa ja uhkailee ihmisiä, onko joku pahoinpidelty esim. lyömällä, huitomalla, potkimalla, tönimällä, vaatteista tai tukasta repimällä), montako tekijää on ja anna tuntomerkkejä (sukupuoli, ikä, pituus, ruumiinrakenne, vaatetus, hiusten väri ym.) mikäli ovat poistuneet tai mahdollisesti poistumassa, jos tekijät ovat poistuneet, niin mihin suuntaan, kerro onko aiheutunut henkilövahinkoja.

• MUISTA! Hätäkeskuspäivystäjä antaa neuvoja ja kysyy tarvittavat tiedot, jos ei itse muista kertoa!


Jos jotakin ikävää on tapahtunut…

• Ilmoittakaa tapahtuneesta piirin toiminnasta vastaavalle työntekijälle tai toiminnanjohtajalle

• Muistakaa tilanteen ”jälkihoito”• Tarvittaessa kootkaa paikalla olleet keskustelemaan tilanteesta ja sen

aiheuttamista tuntemuksista

• Hyödyntäkää tarvittaessa henkisen tuen koulutuksen käyneitä

• Kääntykää tarvittaessa ammattiavun puoleen

• Jos kyseessä on rikos tai epäily rikoksesta, tehkää rikosilmoitus poliisille

• Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisena toimiessa on voimassa vapaaehtoistoiminnan ryhmätapaturmavakuutus sekä järjestön toiminnan vastuuvakuutus.• Lisätiedot Rednetissä – Ohjeet ja lomakkeet –sivulla


Rakenteellinen turvallisuus

• Pääosin ruoka-aputoimintaa tehdään sisätiloissa, jonka vuoksi on tärkeää tietää kyseisestä tilasta:

• Sisäänkäynnit ja hätäpoistumistiet

• Lisäksi miten ovet saa lukittua ja avattua

• Ensisammutusvälineistön sijainti, kunto ja niiden käytön perusteet

• Valaistuksen päälle- ja poiskytkeminen

• Tiloissa olevat rappuset, kynnykset, terävät kulmat ym., joissa voi sattua tapaturmia

• Auki olevat tilat, joihin rakennuksessa pääsee kulkemaan ilman avainta

• Jakelutapahtuman jälkeen tilojen tarkastaminen, että tilat ovat tyhjät, valot pois, kylmälaitteiden ovet/luukut kiinni, paikat on siistit, roskat viety jne. ja lähdettäessä tilat tulee lukituksi


Lisätietoa

• Eviran ohje 16035/2 – Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet• https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf

• Eviran ruoka-apu internet sivut – Ruoka-apua turvallisuudesta tinkimättä• https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikehuoneistot/ruoka-apu/

• Evira – Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely• https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikealan-toiminta/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-

elintarvikkeen-kasittely/

• Maaseutuvirasto – EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille• http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/jarjesto-seurakunta/Sivut/EU-ruoka-apu.aspx

• Maaseutuvirasto – EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisimmille – Oppaat ja lomakkeet• http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/jarjesto-seurakunta/Sivut/EU-ruoka-apu.aspx

• Suomen Punainen Risti – Osastotoiminta – Ohjeet ja lomakkeet Rednetissä• Sisältää mm. Esteettömyys/saavutettavuus ohje, arkistointiohje, Suomen Punaisen Ristin ohje väkivalta- ja uhkatilanteiden

varalle, Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Suomen Punaisessa Ristissä, itsearviointimalli, toiminnantarkastus, suositus vapaaehtoisten kulujen korvaamisesta, Suomen Punaisen Ristin hallituksen ohje pöytäkirjojen julkisuudesta, toimintaohjeet (sis. Eettiset ohjeet).

• https://rednet.punainenristi.fi/node/2588

• Suomen Punainen Risti - Ruoka-apu internetsivut Rednetissä• Sisältää mm. tietoa Suomen Punaisen Ristin tekemästä ruoka-aputoiminnasta, ohjeita ja tukimateriaaleja ruoka-avun järjestämisen tueksi, niin

hävikkiruoan kuin EU elintarvikkeiden jakamiseen liittyen, ruoka-apuun liittyvistä hankkeista, asunnottomien yöstä jne.

• https://rednet.punainenristi.fi/Ruoka-apu

• Suomen Punainen Risti – Oppimistesti Eviran ruoka-apu ohjeista• https://punainenristi.typeform.com/to/i8nvG3

https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikehuoneistot/ruoka-apu/

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikealan-toiminta/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-elintarvikkeen-kasittely/

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/jarjesto-seurakunta/Sivut/EU-ruoka-apu.aspx

http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/jarjesto-seurakunta/Sivut/EU-ruoka-apu.aspx

https://rednet.punainenristi.fi/node/2588

https://rednet.punainenristi.fi/Ruoka-apu

https://punainenristi.typeform.com/to/i8nvG3

ruoka-aputoiminta - rednet · • tiedottaminen sosiaalisessa mediassa (facebook, instagram ym.)...

Documents