palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali

Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali

Loppuraportti

1.4.2015

Sisältö

1 Yhteenveto

2 Palvelupakettikohtainen analyysi

3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta

4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla

5 Liitteet

3

Palvelupaketit tekevät kuntien palvelutuotannostavertailukelpoisia

Sitran ehdottama palvelupakettimalli on tapa siirtää

rahaa tilaajan ja tuottajan välillä, mutta se myös luo

kehikon, jonka mukaan kustannukset ja suoritteet

raportoidaan läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus

paranevat merkittävästi

Tässä selvityksessä palvelupaketit on määritelty

Kuntamaisema-tietokannan jaottelun mukaisesti

Palvelupaketit on laskettu yhdenmukaisin perustein

kaikille kunnille

− Samat palvelut aina samaan pakettiin riippumatta kunnan

organisaatiorakenteesta

Palvelupaketit on pyritty määrittelemään niin, että

niiden välillä on vaikea osaoptimoida

− Vaikea madaltaa yhden paketin kustannuksia siirtämällä

asiakkaat toisen palvelupaketin piiriin, esimerkiksi kaikki

hoito- ja hoivapalvelut (ESH:ta lukuunottamatta) ovat

yhdessä paketissa ja aikuisten psykososiaaliset palvelut

(sisältäen psykiatrisen ESH:n) muodostavat toisen paketin

Esimerkki palvelupakettien muodostamisesta

Kunta 1

Terveyden-

hoito

Vanhus-

palvelut

Sosiaali-

palvelut

Kunta 2

Terveys-

palvelutSosiaali-ja vanhuspalvelut

Kaikki kunnat

Sosiaali- ja terveyspalvelut

4

Selvityksen tavoitteena oli palvelupakettiajattelun konkretisointi sekä taloudellisen potentiaalin arviointi

Tämän selvityksen tavoitteet:

− Jaotella kuntien kustannukset palvelupakettiajattelun

mukaisesti ja arvioida pakettien kustannuksia per asukas

− Arvioida sote-kustannusten taloudellista potentiaalia koko

maan tasolla vertaamalla alueiden kustannuksia

keskenään sekä 1) sote-kokonaiskustannusten tasolla että

2) palvelupaketeittain

Kokonaiskustannuksille sekä palvelupakettien

kustannuksille määritetään tavoitetaso, joka huomioi

kohdeväestön tarpeet

− Tässä selvityksessä käytetyt väestön tarpeita huomioivat

muuttujat ovat suuntaa antavia eikä niitä tule käyttää

sellaisenaan ilman jatkoselvityksiä

Aineistona käytettiin sekä SotkaNetista saatuja

kuntien sote-kokonaiskustannuksia että

Kuntamaisema-tietokannassa olevien kuntien ja

kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden

tilinpäätöstietoja

So

te-k

oko

nais

-

ku

sta

nn

us

So

te-k

oko

nais

-

ku

sta

nn

us

Paketin 1

kustannus

Paketin 2

kustannus

Paketin 3

kustannus

Paketin 4

kustannus

Paketin 5

kustannus

Paketin 6

kustannus

Paketin 1

kustannus

Paketin 2

kustannus

Paketin 3

kustannus

Paketin 4

kustannus

Paketin 5

kustannus

Paketin 6

kustannus

Kunta 1 Kunta 2

Taloudellista potentiaalia arvioitiin sekä sote-

kokonaiskustannusten tasolla (1) että palvelupakettitasolla

(2)

2

1

5

400

600

800

1 000

1 200

1 400

5 7 9 11 13

Hoito

ja h

oiv

a€/a

sukas

Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, %

Koko maan sote-palveluiden taloudellista potentiaalia voidaan laskea vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään

Olennaista on huomioida eri alueiden väestöstä johtuvat erot palvelutarpeessa

Alue Taloudellinen

potentiaali /

asukas

väestö Taloudellinen

potentiaali

yhteensä

Alue 1 170 € 20 000 3,4 M€

Alue n x € x x M€

Yhteensä x € 20 000 +

x

3,4 + x M€

3

1 Huomioidaan väestön palvelutarpeen vaikutus

kustannuksiin

Etsitään parhaiten sote- kokonaiskustannuksia tai

palvelupaketin kustannuksia selittävä väestön

ominaisuuksia kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee

paketeittain.

Pystytään laskemaan keskimääräinen kustannustaso

väestön palvelutarve huomioiden

2Lasketaan aluekohtainen taloudellinen potentiaali

verrattuna nykyiseen keskimääräiseen kustannustasoon

Alueiden, jotka ovat keskimääräisen kustannuksen

yläpuolella (punainen alue kuvaajassa), oletetaan

pääsevän keskimääräiselle kustannustasolle, jossa

palvelutarve on huomioitu

Taloudellinen potentiaali on nykyisen kustannuksen ja

keskimääräisen kustannustason erotus

Keskimääräitä kustannustasoa edullisemmin palvelunsa

tuottavilla alueilla (vihreä alue) ei taloudellista potentiaalia

170€/as

2

1

3Lasketaan taloudelliset potentiaalit yhteen ja

suhteutetaan koko maan kustannustasoon

Kerrotaan alueen asukaskohtainen taloudellinen

potentiaali alueen väestöllä alueen taloudellinen

potentiaali

Summataan eri alueiden taloudelliset potentiaalit yhteen

koko tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali

Suhteutetaan tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali

koko maan tasoonEsimerkki potentiaalin laskemisesta

6

-10 -5 0 5 10

Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla

Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen

potentiaalin, koska ero alueiden välillä ovat suuremmat kuin

kokonaiskustannuksessa

− Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja

osan keskimääräistä kalliimmin Lopputuloksena kokonaiskustannus on

lähellä eri alueiden keskikustannusta, mikä ei indikoi taloudellista

potentiaalia

− Palvelupakettikohtaisesti tarkasteltaessa edullisesti tuotetut palvelut eivät

kompensoi kalliilla tuotettujen palveluiden kustannustasoa (kts. kuva)

Palvelupakettikohtaiset laskelmat on tehty bruttokustannuksilla ja

kokonaiskustannuksilla tehdyt laskelmat nettokustannuksilla.

− Nettokustannuksilla laskettu taloudellinen potentiaali on skaalattu

bruttokustannusten tasolle

− Ero brutto- ja nettokustannuksissa selittyy palveluiden käyttäjien

maksamilla asiakasmaksuilla, joiden suuruus ei vaihtele suuresti alueiden

välillä tulosten skaalaaminen ei aiheuta merkittäviä vääristymiä

Taloudellisen potentiaalin realisoituminen edellyttää kalliilla sote-

palvelunsa tuottavien pääsemistä keskimääräiselle

kustannustasolle

− Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve

Taloudellisen potentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman

hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon

integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat

muutoksen toteuttamista.

Aikuispsyko-

sosiaaliset

Aikuissosiaalityö

Erikois-

sairaanhoito

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun

terveydenhuolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen

potentiaalin laskemisesta

Palvelupakettikohtaisessa laskelmassa käytetään

vain taloudellista potentiaalia sisältävien pakettien

summaa (siirtymät punaisella alueella keskiarvoon)

Kokonaiskustannuksilla laskettaessa vertaillaan

pakettien yhteissummaa, jossa edullisesti tuotetut

palvelut laskevat kunnan kokonaiskustannusta (kohti

kuntien keskiarvoa)

Taloudellinen potentiaali, M€

YHTEENSÄ

7

Palvelupakettikohtaisesti taloudellinen potentiaali on n. 1,1 mrd€ja kokonaiskustannuksilla laskettuna n. 0,8 mrd€

Kuntien sote-palveluiden kokonaiskustannusten

tasolla tehtyjen ylhäältä alas -laskelmien tuottama

arvio koko maan taloudelliselle potentiaalille

bruttokustannuksissa liikkuu välillä 600 - 970 M€

− Vuoden 2013 bruttokustannuksista 2,9 - 4,3 %

− Eri mallien antamien potentiaalien keskiarvo 780 M€

Palvelupakettien tasolla alhaalta ylös tehtyjen

laskelmien indikoima potentiaali

bruttokustannuksissa vaihtelee välillä 930 - 1230 M€

− Asukaskohtainen taloudellinen potentiaali tutkitulla alueella

keskimäärin 168 euroa per henkilö, mikä vastaa 4,8 %

alueen kokonaisbruttokustannuksista

− Potentiaalien vaihteluväli vuoden 2013 bruttokustannuksiin

suhteutettuna 4,1 - 5,4 %

− Eri mallien antamien taloudellisten potentiaalien keskiarvo

noin 1,1 mrd€

− Analyysissä mukana olevat alueet ovat suhteellisen

edustava otos Suomen kunnista

Laskelmissa oletettu keskimääräistä kalliimmalla

palvelut tuotettavien alueiden pääsevän

keskimääräiselle tasolle

− Keskimääräistä tasoa on lisäksi joka kunnan kohdalla

korjattu demografisilla tekijöillä ja sairastavuudella

Taloudellinen potentiaali kuitenkin riippuu siitä, mitä mallia laskelmissa on käytetty

20,0

20,5

21,0

21,5

22,0

22,5

23,0

Kokonais-kustannuksilla

laskettu

Palvelupaketti-kustannuksilla

laskettu

2013 brutto-kustannus

Kustannustasopienimmänpotentiaalinmallissa

Kustannustasomallienkeskiarvopo-tentiaalilla

Kustannustasosuurimmanpotentiaalinmallissa

Koko maan sote-kustannustaso eri malleilla laskettuna,

miljardia euroa

8

Taloudellisesta potentiaalista (1,1 mrd €)* suuri osa on hoidossa ja hoivassa sekä erikoissairaanhoidossa

15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Säästöpotentiaali

Vastaanotto

Vammaispalvelut

Suun terveydenhuolto

Perhepalvelut

Kuntoutus

Hoito ja hoiva

ESH

Aikuissosiaalityö

Aikuispsykososiaaliset

Hoito ja hoiva sekä erikoissairaanhoito ovat myös kustannuksiltaan kaksi suurinta erää

Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista

sekä potentiaali koko maan tasolla

*Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle

Koko taloudellisesta potentiaalista 26 % hoidossa ja

hoivassa

− Hoidon ja hoivan osuus koko sote-kustannuksista oli

tarkastellulla alueella 27 %

Toiseksi eniten taloudellista potentiaalia

erikoissairaanhoidossa 22 % osuudella

− Erikoissairaanhoidon osuus koko sote-kustannuksista oli

tarkastellulla alueella 30 %

− Erikoissairaanhoidon taloudellinen potentiaali suhteessa

palvelupaketin kustannusten suuruuteen keskimääräistä

pienempi

Suhteellisesti eniten taloudellista potentiaalia

aikuispsykososiaalisissa palveluissa

− Aikuispsykososiaalisten palvelujen osuus kustannuksista

vain 7 %, mutta osuus kokonaispotentiaalista jopa 15 %

− Mielenterveys- ja päihdepalvelujen painopisteet vaihtelevat

huomattavasti eri alueiden välillä, mikä aiheuttaa suuria

eroja kustannustasoon

Sisältö

1 Yhteenveto

2 Palvelupakettikohtaiset tulokset



5 Liitteet

10

Aikuispsykososiaaliset palvelut


Mielenterveysasumispalveluiden runsaskäyttö ja asumispalveluiden

kuntouttavan työn vaihteleva taso

Vaihteleva psykiatrisen laitoshoidon sairastavuudesta riippumaton käyttö

Laitos- ja asumispalveluiden integraatio avopalveluiden kanssa

Painotuksen siirtäminen laitoshoidosta ja palveluasumisesta riittävään

avohoitoon ja kotona asumisen tukeen.

Syitä alueiden välisiin eroihin

0

50

100

150

200

250

300

350

400

70 90 110 130 150 170 190

Aik

uis

psykososia

alis

et

€/a

s

Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu

Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin

15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Taloudellinen potentiaali*

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

11

Aikuissosiaalityö


Toimeentulotuen myöntämiskriteereissä on eroaja

Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat eri tavalla käytössä

Aktivointitoiminta eritasoista eri alueilla

Kriteerien yhtenäistäminen ja työttömien aktivointiprosessin

kehittäminen ja integroiminen kunnan työtoimintaan ja

työvoimahallintoon


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

15 20 25 30 35 40 45 50

Aik

uis

sosia

alit

yö€/a

s

Yksinhuoltajien osuus perheistä, %

Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

12

Erikoissairaanhoito


Sairaalaverkon pirstaleisuus ja pienet sairaalat näyttävät johtavan

korkeampaan palvelukäyttöön suhteessa väestöön, mikä johtaa

korkeampiin kustannuksiin

Vuodeosastokapasiteetin määrä suhteessa väestöön vaihtelee

Siirtyminen tehokkuuden kannalta riittävän volyymin tuottaviin

sairaalayksiköihin


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


700

800

900

1 000

1 100

1 200

1 300

1 400

1 500

4 6 8 10 12 14 16

Erikois

sairaanhoito €

/as


Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

13

Hoito ja hoiva


Palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon (ympärivuorokautinen hoito)

peittävyyden suuret alueelliset vaihtelut

Erot palveluasumisen yksikköhinnoissa

Akuuttivuodeosastojen jaksojen kesto ja kuntouttavan työotteen

toteutuminen

Toimivan palveluohjauksen ja tehokkaan kotihoidon mahdollistama

ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden lasku


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

4 6 8 10 12 14 16

Hoito

ja h

oiv

a€/a

s


Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

14

Kuntoutus


Kuntoutukseen pääsyn kriteerien vaihtelu alueittain

Kuntoutuksen hajanaisuus ja koordinoimattomuus, kustannuksia vaikea saada esiin

Kuntoutuksen uudelleen organisointi ja rahoituksen yksinkertaistaminen


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

10

20

30

40

50

60

70

80

40 60 80 100 120 140 160

Kunto

utu

s €

/as

Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton

Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotauti-

indeksiin

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

15

Perhepalvelut


Kodin ulkopuolelle sijoitusten määrän vaihtelut

Kilpailutilanteen myötä laitoshoidon ja perhekotien yksikköhinnat vaihtelevat

Rekrytoinnin aktiivisuuden tuomat erot perhehoidon osuuteen sijoituksista

Palvelutarpeen arvion ja palveluohjauksen toimivuudessa eroja

Perhehoidon rekrytoinnin ja tuen kehittäminen

Perhekotien ja laitoshoidon kilpailutilanteen kautta kehittäminen

Avohoidon ja -huollon palvelujen integrointi


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

50

100

150

200

250

300

350

10 15 20 25 30 35 40 45 50

Perh

epalv

elu

t €/a

s


Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

16


Kunnan ja Kelan maksamat kustannukset


Yksityisen suun terveydenhuollon osuus vaihtelee kuntien välillä

Tehokkaimpien tuotantomuotojen implementoinnin taso vaihtelee

kilpailullisen asetelman lisääminen uudistamalla rahoitusmalli ja

hoitoonpääsykriteerien tasalaatuistaminen


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

50

100

150

200

250

300

350

80 85 90 95 100 105 110 115 120 125

Su

un

terv

eyd

en

hu

olto

€/a

s

Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu

Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

17

Vammaispalvelut


Kehitysvammapalveluissa palveluasumisen yksikköhinnat vaihtelevat

Vammaispalvelut perustuvat subjektiivisiin oikeuksiin ja kunnan harkintaan;

palveluiden myöntämisperusteet vaihtelevat kuntien välillä

Toimivan palvelutarpeenarvion ja ohjauksen avulla tasalaatuisemmat

alueelliset päätökset

Palveluasumisen tehostaminen rakenteellisesti ja yksikköhinnoilla


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Koko maan potentiaalista*

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

0 10 20 30 40 50

Vam

mais

palv

elu

t €/a

s

Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as

Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä

olevien osuuteen väestöstä

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

18

Vastaanottopalvelut


Harvaan asutuilla alueilla lääkäripula nostaa henkilöstökustannuksia

erityisesti lääkärivastaanotoilla

Yksikköjen tehokkuuksissa eroja

Vaikuttavuus erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon

vastaanottopalveluissa vaihtelee kunnittain

Toimintamallin kehittäminen ja integrointi erikoislääkäripalveluihin nykyistä

paremmin


15 % = 168 M€

8 % = 86 M€

22 % = 240 M€

26 % = 284 M€

2 % = 23 M€

7 % = 78 M€

3 % = 38 M€

8 % = 82 M€

8 % = 88 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

80 90 100 110 120 130 140 150 160

Vasta

anotto €

/as

Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton

Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvaus-

oikeusindeksiin

Aikuis-

psykososiaaliset

palvelut

Aikuissosiaalityö

ESH

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terv.huolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

19

Vertaamalla keskimääräisen kustannustason sijaan 5./20 edullisimpaan alueeseen on taloudellinen potentiaali 2,7 mrd€

Asettamalla tavoiteltu kustannustaso keskimääräistä

alemmas parhaan 25 prosentin eli 5. edullisimman

alueen kohdalle, saadaan taloudelliseksi

potentiaaliksi 2,7 mrd€

− Edullisimmin palvelunsa tuottava 25 % alueista tuottaa jo

palvelunsa tällä tavoitetasolla tai edullisemmin

Palvelupakettien osuudet taloudellisesta

potentiaalista eivät muutu merkittävästi

13 % = 353 M€

9 % = 243 M€

23 % = 625 M€

25 % = 665 M€

2 % = 61 M€

9 % = 229 M€

4 % = 106 M€

8 % = 212 M€

7 % = 196 M€

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Säästöpotentiaali

Vastaanotto

Vammaispalvelut


Perhepalvelut

Kuntoutus

Hoito ja hoiva

ESH

Aikuissosiaalityö


Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista

sekä palvelupaketin potentiaali koko maan tasolla

269€/as

1

2

3

4

5

400

600

800

1 000

1 200

1 400

5 7 9 11 13

Hoito

ja h

oiv

a€/a

sukas


Sisältö

1 Yhteenveto




5 Liitteet

21

Palvelupakettikohtaisessa laskennassa käytetään hyväksi Maisema-järjestelmän palvelupakettien kustannustietoja

Kustannustiedot: 19 alueelta sosiaali-

ja terveystoimen bruttokustannukset

jaettuna yhdenmukaisesti 9 eri

palvelupakettikokonaisuudelle*

Väestöön liittyvät tunnusluvut: mm.

väestön ikärakenteeseen,

sairastavuuteen sekä

vammaispalveluihin liittyviä

tunnuslukuja

1) Lähtötiedot2) Väestön ominaisuuksien

vaikutus kustannustasoon

3) Tavoitekustannustason

määrittäminen

Etsitään parhaiten yksittäisen

palvelupaketin kustannuksia

(~palvelun tarvetta) selittävät alueiden

väestöön liittyvät tunnusluvut

Selvitetään, kuinka paljon väestön

ominaisuudet vaikuttavat

kustannustasoon

Lasketaan jokaiselle alueelle

tavoitekustannustasot eri

palvelupaketeille

Tavoitekustannustasoksi on

määritelty regressiofunktio, jossa

selittävänä muuttujana ovat väestöön

liittyvät tunnusluvut

4) palvelupaketin potentiaali koko

alueella

Palvelupakettikohtainen potentiaali on

nykyisen kustannustason ja

tavoitekustannustason erotus

Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta

alempi, ei laskennallista potentiaalia ole

5) Kokonaispotentiaali

Summataan palvelupakettikohtaiset

taloudelliset potentiaalit yhteen

Pohditaan, kuinka hyvin tulokset ovat

yleistettävissä koko maan tasolla

*Kustannuksiin lisätty suun terveydenhuollon osalta myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset

22

Kuntamaiseman tietokanta yhdenmukaistaa kuntien kirjavattilinpäätöstiedot

Perustuu kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöksen mukaisiin tietoihin. Kuntien käyttötalouden

tilinpäätökset viedään sellaisenaan Kuntamaiseman tietokantaan, jossa ne jaetaan ennalta tehtyjen

määrittelyjen mukaan yksittäisten kuntien organisaatiorakenteista poikkeaville palvelupaketeille. Tämä

määrittelytyö on tehty yhdessä kunnan kanssa.

Talousdata kerätään kustannuspaikoittain tai tarvittaessa toiminnoittain tilitasolla (sekä sisäiset että ulkoiset

tilit).

Kukin kustannuspaikka on kytketty Maiseman palvelupakettiin ja siellä tarkemmin yksittäisiin palveluihin.

Kustannuspaikka on tarvittaessa jaettu vielä tarkemmin esim. suoritteiden perusteella eri palveluille, mikäli

kirjanpidon tarkkuus ei ole ollut riittävä.

Talousdatasta on poistettu yhteistoiminta-alueiden kuntaosuudet, sekä mahdollisesti muu palveluiden

ristikkäiskäytöstä aiheutunut sisäinen laskutus.

Hallinnon osuus on vyörytetty palvelupaketeille niiden bruttokustannusten suhteessa, mikäli sitä ei ole

kirjanpidossa sisäisesti laskutettu

Erikoissairaanhoidon kustannukset on saatu sairaanhoitopiirien kuntalaskutustiedoista, ja ne on täsmäytetty

kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjanpitoon.

23

Tutkitun alueen väestöpohja vastaa noin 14 % koko maan väestöstä

Asukasluku Alueiden määrä Keskikustannus € / as

> 99 999 1 3 108 €

50 000 – 99 999 3 3 458 € - 3 867 €

25 000 – 49 999 6 2 972 € - 3 948 €

< 25 000 10 2 592 € - 4 517 €

Yhteensä 20 3 503 €

Osa alueista on yksittäisiä kuntia ja osa koostuu useammasta kunnasta

Laskelmissa käytetyt alueet

24

Palvelupaketeittain asukaskohtaisissa kustannuksissa huomattavaa hajontaa

*Laskettu ensisijaisella regressiomallilla

**Kustannuksiin lisätty myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset

Palvelupaketti

Kustannus, €/as Palvelupaketin hinta, €/as*

SisältääMin. Max. Ka Min. Max. Ka


palvelut

103 361 224 167 323 224 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältäen

psykiatrisen erikoissairaanhoidon

Aikuissosiaalityö 77 411 203 90 363 203 Toimeentulotuki, työllistämistoiminta ym.

sosiaalityö

Erikoissairaanhoito 835 1 385 1 083 888 1 298 1 083 Erikoissairaanhoito ilman psykiatrian palveluita

Hoito & hoiva 503 1 372 1 001 574 1471 1001 Omaishoidon tuki, Kotihoito, Päiväkeskukset,

tehostettu palveluasuminen, vanhusten

laitoshoito, perusterveydenhuollon vuodeosasto

Kuntoutus 24 75 45 26 59 45 Terapia- ja kuntoutusasiakkaat, lääkinnällinen

kuntoutus ja veteraanikuntoutus

Perhepalvelut 111 319 195 149 258 195 Lastensuojelu, perheneuvola

Suun terveydenhuolto** 157 299 224 167 289 224 Perustason suun terveydenhuolto

Vammaispalvelut 185 436 303 245 417 303 Vaikea- ja kehitysvammaisten palvelut

Vastaanotto 232 472 328 281 406 328 Perustason vastaanottopalvelut sisältäen

neuvolat, tutkimukset ja sairaankuljetuksen

Maisema-järjestelmän palvelupaketit

25

Aikuispsykososiaaliset palvelut

Malli Muuttujat yhtälö

Selitysaste

(R²)

1 x = Kelan

työkyvyttömyysindeksi,

ikävakioitu

y = 1,53x + 46,9 0,49

2 x = THL mielenterveysindeksi,

ikävakioimaton

y = 1,89x + 7,99 0,45

3 x = THL sairastavuusindeksi,

ikävakioimaton

y = 2,01x + 0,40 0,44

4 x = Kelan sairastavuusindeksi,

ikävakioitu

y = 2,71x - 67,2 0,38

Selittävät muuttujat

Mielenterveys- ja päihdepalveluista koostuvien

psykososiaalisten palveluiden kustannuksia selittävät

parhaiten Kelan työkyvyttömyysindeksi ja THL.n

mielenterveysindeksi

Malli 2 antaa pienimmän potentiaalin (21 €/asukas), joka

vastaa 8,8 % alueiden keskikustannuksesta

Malli 3 antaa korkeimman potentiaalin (30 €/asukas), joka

vastaa 12,5 % maisemakuntien keskikustannuksesta

Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

400

70 90 110 130 150 170 190

Aik

uis

psykososia

alis

et€/a

s

Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu

Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun

työkyvyttömyysindeksiin

26,40

21,04

30,1226,35

0

5

10

15

20

25

30

35

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4

Potentiaali keskimäärin per asukas, €

26

Aikuissosiaalityö

Malli Muuttujat Yhtälö

Selitysaste

(R²)

1 x1 = Yksinhuoltajien osuus

perheistä

x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö

y = 9,39x1 +

8,76x2 - 595

0,67

2 x1 = Yksin asujien osuus

väestöstä


y = 13,5x1 +

13,7x2 - 850

0,62

3 x1 = työttömät, % työvoimasta


y = 16,2x1 +

16,0x2 - 920

0,60


Suurimmaksi osaksi toimeentulotuesta ja työmarkkinatuen

kuntaosuudesta koostuvaa aikuissosiaalityötä selittää

parhaiten yksinhuoltajien osuuden perheistä ja aikuisten

väestöosuuden yhdistelmä

Selitysaste monimuuttujamalleilla on huomattavasti

korkeampi kuin yksittäisillä muuttujilla

Potentiaali mallilla 1 on 11 euroa asukasta kohden, mikä

vastaa 5,4 % keskikustannuksista

Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

15 20 25 30 35 40 45 50

Aik

uis

sosia

alit

yö

€/a

s


Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen

perheistä

11,413,1

15,2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Malli 1 Malli 2 Malli 3


27

Erikoissairaanhoito


Selitysaste

(R²)

1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus

väestöstä

y = 46,0x + 655 0,55


ikävakioimaton

y = 4,41x + 578 0,55

3 x = Kelan kuolleisuusindeksi,

ikävakioimaton

y = 3,79x + 676 0,53

4 X = THL:n sairastavuusindeksi,

ikävakioimaton

y = 5,24x + 501 0,42


Erikoissairaanhoidon kustannuksia parhaiten kuvaa yli 74-

vuotiaiden osuus väestöstä

Myös Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi ja

kuolleisuusindeksi selittävät erikoissairaanhoidon

kustannuksia varsin hyvin johtuen niiden sidonnaisuudesta

vanhusten osuuteen

Laskennallinen potentiaali on mallista riippuen vain 3,1 - 3,8

% erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista

Yhteenveto

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

4 6 8 10 12 14 16

Erikois

sairaanhoito

€/a

s



väestöstä

40,4

32,838,6 36,3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45



28

Hoito ja hoiva


Selitysaste

(R²)


väestöstä

y = 101x + 61,4 0,79

2 x = Kelan kuolleisuusindeksi y = 8,18x + 121 0,75

3 x = Kela sairastavuusindeksi,

ikävakioimaton

y = 8,85x - 12,2 0,66

4 x = THL sote-tarvekerroin y = 19,8x - 1101 0,65


Hoidon ja hoivan palveluita käyttävät lähinnä vanhukset

viimeisinä elinvuosinaan

Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä ja muut vanhusten

suhteelliseen väestöosuuteen linkittyvät muuttujat antavat

korkean selitysasteen

Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 4,3 – 5,1 % hoidon

ja hoivan kokonaiskustannuksista

Yhteenveto

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

4 6 8 10 12 14 16

Hoito

& h

oiv

a€/a

s



47,246,0

42,9

39,6

34

36

38

40

42

44

46

48



29

Kuntoutus


Selitysaste

(R²)

1 x = Sepelvaltimotauti-

indeksi, ikävakioimaton

y = 0,32x + 10,0 0,39

2 x = Kelan

työkyvyttömyysindeksi,

ikävakioitu

y = 0,36x + 3,17 0,33


ikävakioitu

y = 0,69x - 29,2 0,30

4 Poikkeama eri alueiden

kustannuksen keskiarvosta

y = 45


Logiikaltaan aukotonta kuntoutuksen kustannuksia korkealla

selitysasteella selittävää muuttujaa ei löytynyt. Kuntoutuksen

sisältö ja laajuus todennäköisesti vaihtelevat varsin paljon

alueittain

Neljänneksi malliksi otettu mukaan alueiden asukaskohtaisen

kustannuksen keskiarvo, 45 euroa per asukas

Potentiaali vastaa laskentatavasta riippuen 7,6 - 10,9 %

kokonaiskustannuksista

Yhteenveto

0

10

20

30

40

50

60

70

80

40 60 80 100 120 140 160

Kunto

utu

s€/a

s

Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton

Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan

sepelvaltimotauti-indeksiin

3,03,5 3,6

4,3

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5



30

Perhepalvelut


Selitysaste

(R²)

1 x = Yksinhuoltajien osuus

perheistä

y = 4,04x + 72,5 0,34

2 x = Lasten osuus väestöstä y = -7,93x + 30 0,31

- Työttömät, % työvoimasta y = 4,94x + 138 0,11


Suurimmaksi osaksi lastensuojelun kustannuksista

koostuvien perhepalveluiden kustannuksia selittävät lähinnä

yksinhuoltajien osuus perheistä ja lasten osuus väestöstä

Kenties yllättävästi suuri lasten osuus väestöstä indikoi

pieniä asukaskohtaisia kustannuksia

Muilla muuttujilla ei päästy järkeviin selitysasteisiin

Potentiaali 4,9-7,5 % perhepalveluiden


Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

10 15 20 25 30 35 40 45 50

Perh

epalv

elu

t€/a

s


Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen

perheistä

9,5

14,5

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Malli 1 Malli 2


31



Selitysaste

(R²)

1 x = Kela

lääkekorvausoikeusindeksi,

ikävakioitu

y = -3,65x + 615 0,82


ikävakioitu

y = -2,72x + 516 0,67


ikävakioitu

y = -2,13 + 453 0,51


Sairastavuuteen liittyvät ikävakioidut indeksit selittävät suun

terveydenhuollon kustannuksia korkeilla selitysasteilla

Sairastavuuteen liittyvien tunnuslukujen ja suun

terveydenhuollon kustannusten korrelaatio on negatiivinen –

terveet ihmiset käyttävät enemmän suun terveydenhuoltoa

Suun terveydenhuollon kustannuksia ei todennäköisesti aja

aito palvelutarve vaan asiakkaiden terveyskäyttäytyminen

Potentiaalin osuus suun terveydenhuollon

kokonaiskustannuksista on hyvin pieni, 1,8 - 3,5 %

Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

80 85 90 95 100 105 110 115 120 125

Suun

terv

eydenhuolto

€/a

s

Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu

Kustannustaso suhteessa ikävakioituun

lääkekorvausoikeusindeksiin

3,8

6,37,4

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Malli 1 Malli 2 Malli 3


32

Vammaispalvelut


Selitysaste

(R²)

1 x = Kehitysvammaisten

asumispalveluissa* /10 000 as

y = 5,09x + 185 0,47

2 x = Henkilökohtaisen avun

asiakkaita vuoden aikana / 100

000 as

y = 0,249x + 215 0,41

3 x = Kelan kuolleisuusindeksi,

ikävakioimaton

y = 1,65x + 125 0,64


väestöstä

y = 18,0x + 135 0,53

Kehitysvammaisten asumispalvelut sisältää laitoshoidon sekä tuetun, autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat.


Vammaispalveluiden kustannuksissa käytetty ensisijaisesti

palvelujen piirissä olevien vammaisten määriä

Suurin osa kustannuksista kertyy kehitysvammaisten

asumispalveluista

Hieman yllättäen myös toisiinsa vahvasti liittyvät

kuolleisuusindeksi ja yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä

selittävät hyvin vammaispalveluiden kustannuksia

Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 3,8 – 4,3 %


Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

0 10 20 30 40 50

Vam

mais

palv

elu

t€/a

s

Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as

Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten

asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä

11,2

14,412,4 12,6

0

2

4

6

8

10

12

14

16



33

Vastaanottopalvelut


Selitysaste

(R²)

1 x = Kela

lääkekorvausoikeusindeksi,

ikävakioimaton

y = 2,18x + 86,1 0,42

2 x = Mielenterveysindeksi,

ikävakioimaton

y = 1,62x + 144 0,35


ikävakioimaton

y = 1,25x + 184 0,33


ikävakioimaton

y = 1,69x + 140 0,33


Vastaanottopalveluiden kustannuksia parhaiten kuvaavat

ikävakioimattomat sairastavuuteen liittyvät indeksit

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla ja

mielenterveyspotilailla on monesti kroonisia ongelmia, jotka

kuormittavat perusterveydenhuollon vastaanottoja

Eri mallien antama potentiaali vastaa 3,4 – 6,4 %

vastaanottopalveluiden kokonaiskustannuksista

Yhteenveto

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

80 90 100 110 120 130 140 150 160

Vasta

anott

o€/a

s

Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton

Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan

lääkekorvausoikeusindeksiin

15,5

10,9

17,0

11,1

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18


potentiaali keskimäärin per asukas, €

34

Tarkasteltujen alueiden taloudellinen potentiaali yhteensä 132 m€, joka vastaa 4,8 % kokonaiskustannuksista

Palvelupaketti

Potentiaali / asukas eri malleilla Väestöpohja yhteensä

Avg min max Kustannus Potentiaali* (€) Potentiaali* (%)

Aikuispsykososiaaliset 25,98 21,04 30,12 188 084 672 20 343 669 10,8 %

Aikuissosiaalityö 13,24 11,39 15,21 165 148 512 10 369 355 6,3 %

ESH 37,02 32,80 40,36 831 989 465 28 991 617 3,5 %

Hoito ja hoiva 43,92 39,61 47,23 729 358 079 34 389 978 4,7 %

Kuntoutus 3,58 2,99 4,28 30 738 886 2 803 138 9,1 %

Perhepalvelut 11,99 9,49 14,49 151 412 172 9 389 803 6,2 %

Suun terveydenhuolto 5,85 3,80 7,42 164 063 206 4 583 690 2,8 %

Vammaispalvelut 12,67 11,24 14,38 228 636 087 9 919 447 4,3 %

Vastaanotto 13,60 10,87 16,95 253 501 064 10 650 910 4,2 %

Yhteensä 167,86 143,24 190,44 2 742 932 142 131 441 607 4,8 %

Koko maan tasolla 4,8 % tarkoittaa 1,1 mrd€ potentiaalia sote-kustannuksissa

*Potentiaali laskettu eri mallien antamien potentiaalien keskiarvolla

35

Suurimmat taloudelliset potentiaalit ovat kustannuksiltaan suurimmissa palvelupaketeissa

214 198

1 025

888

36

181 204279 310

26 13

37

44

4

12 6

1314

0

200

400

600

800

1 000

1 200

Aikuispsyko-sosiaaliset

palvelut

Aikuis-sosiaalityö

ESH Hoito ja hoiva

Kuntoutus Perhe-palvelut

Suunterveyden-

huolto

Vammais-palvelut

Vastaanotto

Tavoitekustannustaso Säästöpotentiaali

Palvelupakettien asukaskohtainen tavoitekustannustaso ja keskimääräinen taloudellinen potentiaali, euroa / asukas

Potentiaali palvelupaketin

kustannuksista10,8 % 6,3 % 3,5 % 4,7 % 9,1 % 6,2 % 2,8 % 4,3 % 4,2 %

Potentiaali koko maan

tasolla168 M€ 86 M€ 240 M€ 284 M€ 23 M€ 78 M€ 38 M€ 82 M€ 88 M€

36

Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa

Tutkitut alueet

(n = 20

väestö = 783 046)

Koko maa

(n = 320

väestö = 5 451 270)

Indikaattori

Väestöllä

painotettu

keskiarvo

Keski-

hajonta

Väestöllä

painotettu

keskiarvo

Keski-

hajonta

0-17v osuus väestöstä, % 21,0 3,4 19,8 4,4

18-64v osuus väestöstä, % 59,9 2,8 60,9 3,0

75v- osuus väestöstä, % 8,6 2,4 8,5 3,2

Työttömät työvoimasta, % 12,5 3,3 11,3 3,8

KELA sairastavuusindeksi, ikävakioitu 108,4 12,6 100,0 16,9

KELA Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 108,8 24,4 100,0 33,8

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 110,2 14,0 100,0 18,6

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 110,3 18,1 100,0 24,5

KELA kuolleisuusindeksi, ikävakioitu 98,6 8,2 100,0 13,5

KELA kuolleisuusindeksi, vakioimaton 98,5 28,1 100,0 38,8

THL Tarvekerroin sosiaalitoimella 105,2 10,8 100,0 12,9

Kehitysvammaisten asumispalvelujen

piirissä / 10 000as 22,8 7,9 20,4 18,6

Henkilökohtaisen avunasiakkaita vuoden

aikana / 100 000 as 336,6 150,3 279,1 168,6

Sote-nettokustannukset / asukas 3503 478 3595 588

Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla

Koko maassa vain Helsinki on merkittävästi

tarkasteltujen alueiden väestöltään suurinta

aluetta Oulua suurempi kaupunki

20 % Suomalaisista asuu tarkasteltavista

alueista pienintä (Lieksa) pienemmissä

kunnissa

Tarkasteltavan alueen ikärakenne on lähellä

Suomen keskiarvoa

Sairastavuus tarkastelluilla alueilla on kuitenkin

koko maata korkeampi

Koko maan osalta indikaattorien keskihajontoja

nostavat erityisesti pienimmät kunnat, joiden

painoarvo taloudellista potentiaalia arvioidessa

on kuitenkin hyvin pieni

Sisältö

1 Yhteenveto




5 Liitteet

38

Kokonaiskustannuksissa aineistona voidaan käyttää lähes kaikkien Suomen kuntien tietoja

*Ahvenanmaan ja Kainuun kunnat on jätetty pois puuttuvien tai systemaattisesti virheellisten kustannustietojen takia. Näiden lisäksi on poistettu 13 kuntaa, joiden

nettokustannukset ovat selvästi virheellisiä

Kustannustiedot: 279 kunnasta koko

sosiaali- ja terveystoimen

nettokustannukset vuodelta 2012

(SotkaNetistä bruttomenojen ja

myyntituottojen erotus)

Väestöön liittyvät tunnusluvut:

Väestön ikärakenteeseen,

sairastavuuteen tai muihin

ominaisuuksiin liittyviä indikaattoreita

1) Lähtötiedot2) Väestön ominaisuuksien

vaikutus kustannustasoon

3) Tavoitekustannustason

määrittäminen

Etsitään parhaiten

kokonaiskustannuksia selittävät

alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut

Selvitetään, kuinka paljon väestön

ominaisuudet vaikuttavat

kustannustasoon

Lasketaan jokaiselle alueelle sote-

palveluiden tavoitekustannustaso

Tavoitekustannustasoksi on

määritelty regressiofunktio, jossa

selittävänä muuttujana ovat väestöön

liittyvät tunnusluvut

4) Potentiaali koko maassa

Kuntakohtainen potentiaali on nykyisen

kustannustason ja tavoitekustannustason

erotus

Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi,

ei laskennallista potentiaalia ole

Koko maan potentiaali on kuntakohtaisten

potentiaalien summa

Tarkastellut kunnat* Koko maa

Väestö 5 142 613 5 426 674

Nettokustannus 2012

(€/as)

Min 2 005

Avg 3 153

Max 5 006

Käytetyt kustannustiedot

39

Yhteenveto regressiomalleista: Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi selittää parhaiten

Malli Yhtälö Muuttujat Selitysaste

(adjusted R2)

1 y = 15,3x + 1229 x = Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,72

2 y = 107,5x1 + 12,2x2 + 18,6x3 + 503 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan

väestöstä

x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

x3 = työttömyysprosentti

0,71

3 y = 107,7x1 + 14,7x2 + 412 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan

väestöstä

x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi

0,70

4 y = 122,1x1 + 10,3x2 + 762 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan

väestöstä

x2 = THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi

0,68

5 y = 35,7x1 - 717,6 X1 = THL:n terveyden- ja sosiaalihuollon

tarvekerroin

0,63

6 y = 18,4x + 1069 x = THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,53

Selitettävänä muuttujana asukaskohtaiset sote-nettokustannukset 2012

Parhaiten nettokustannuksia selittävät muuttujat eri malleihin on etsitty ajamalla useita

regressioita eri muuttujilla ja hakemalla paras selitysaste (adjusted R²)

Regressiomalleissa käytetyt muuttujat ovat tilastollisesti merkitseviä

40

Valtakunnan tason taloudellinen potentiaali eri malleilla vaihtelee merkittävästi

796

593

735

667

498526

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Malli 5 Malli 6

Oletetaan ennustetun kustannustason yläpuolella olevien kuntien pääsevän mallin ennusteeseen

Koko maan tason taloudellinen potentiaali koko maan nettokustannuksista, M€

41

Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali

227

50 49 47

15 13 13 130

50

100

150

200

250

300

Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8

Suurimman potentiaalin kunnat

Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, M€

42

Esimerkkejä Taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali

13%

8% 8%9%

8%

5%

10%

13%

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8

Suurimman taloudellisen potentiaalin kunnat

Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, % kunnan sote-kokonaisnettokustannuksista

Sisältö

1 Yhteenveto




5 Liitteet

44

Yhden muuttujan regressiot: ikärakenne, tarvevakiokertoimet ja työttömyysprosentti

Työttömyysprosentti selittää huonosti eroja sote-nettokustannuksissa

y = 14389x + 1606,9R² = 0,6037

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012)


y = 21201x + 1785,5R² = 0,5339

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 0,14

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)



y = 3571x - 717,63R² = 0,6298

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012

Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012

y = 87,88x + 2283,7R² = 0,2433

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 5 10 15 20 25

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

Työttömyysprosentti 2012

Työttömyysprosentti, 2012

45

Yhden muuttujan regressiot: THL:n ja Kelan sairastavuusindeksit, ikävaoituna ja vakiomatta

Ikävakioimattomat selittävät nettokustannuksia paremmin

y = 19,174x + 1133,7R² = 0,3119

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 50 100 150 200

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010)

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010)

y = 18,414x + 1069,1R² = 0,5329

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 50 100 150 200

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010)

THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010)

y = 26,46x + 299,27R² = 0,4605

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

KELAn sairastavuusindeksi, vakioitu (2012)

KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012)

y = 15,256x + 1229R² = 0,7153

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 50 100 150 200 250

Kunta

kohta

iset

SO

TE

-nettokusta

nnukset asukasta

kohden,

euro

a (

2012)

KELAn sairastavuusindeksi, vakioimaton (2012)

KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2012)

46

Sairastavuusindeksit ja THL:n tarvekerroin on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin

KELAn

sairastavuusindeksi

THL:n sairastavuusindeksi THL:n sosiaali – ja terveydenhuollon

tarvekerroin

Laskennassa

käytetyt

muuttujat

• Kuolleisuus

• Työkyvyttömyyseläkkeellä

olevien osuus työikäisistä

• Lääke- tai

ruokavaliokorvauksiin

oikeutettujen osuus väestöstä

• Syöpäindeksi

• Sepelvaltimotauti-indeksi

• Aivoverisuonitauti-indeksi

• TULE-indeksi

• Mielenterveysindeksi

• Tapaturmaindeksi

• Dementiaindeksi

• 12 tautiluokitusta

• 9 ikäryhmäluokitusta

• 5 sosioekonomista luokitusta

Laskentatapa • Sairastavuusindeksi on

kolmen osaindeksin keskiarvo

• Muuttujat on painotettu niiden

vaikutuksella kuolleisuuteen,

työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja

terveydenhuollon kustannuksiin

• Pienten alueiden riittävän tapausmäärän

varmistamiseksi lasketaan kolmen vuoden

keskiarvona

• Estimoitu luokitukseen kuuluvan henkilön

kustannukset terveyden, vanhusten- ja

sosiaalihuollossa

• Alueen tarvekerroin saadaan kertomalla

kustannuksia kuvaavat kertoimet yleisyydellä

kunnassa, laskemalla painot yhteen ja

jakamalla alueen väestöllä

Muuta

indeksiluvusta

• Tarkoitettu ensisijaisesti

sairastavuuden vertailuun

• Vain kolmella

painottamattomalla muuttujalla

selvästi karkein indeksiluku

• Ei ikärajausta

• ”Tarkoitettu sairastavuuden alueellisen

vaihtelun ja yksittäisten alueiden

sairastavuuskehityksen mittariksi”

• Seitsemällä painotetulla muuttujalla Kelan

indeksiä sofistikoituneempi indeksiluku

• Indeksiin lasketaan vain alle 80-

vuotioaiden sairastaminen

• ”Selittää mahdollisimman hyvin yksilötason

kustannuksia, mutta sopii samalla

käytettäväksi valtionosuuskriteerien

laadinnassa.”

• Saatavilla kertoimet terveys- ja

vanhuspalveluille sekä koko sote-palveluille

sisältäen myös muut sosiaalipalvelut

Lähde ja

lisätietoja

http://www.kela.fi/terveyspuntari http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/ https://www.julkari.fi/handle/10024/114577

*http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-

palvelujarjestelma/talous/tilastoja/terveyden-ja-

vanhustenhuollon-tarvevakioidut-menot

Eri käyttötarkoituksen myötä laskentatavat poikkeavat merkittävästi

Lähteet: Kela; THL

Indeksiluku: Indeksoitu luku kertoo tarkasteltavan alueen tason

suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). THL:n tarvekertoimessa

maan keskiarvo = 1.

Ikävakiointi: Ikävakionnilla eliminoidaan alueellisesti poikkeavien

ikärakenteiden vaikutus indeksiin. Ikävakiointi voidaan tehdä suoralla tai

epäsuoralla menetelmällä.

palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali

Healthcare