nuorten asialla - varsinais-suomen liitto...nuorten asialla nuorisohankkeiden kohdentuminen...

Varsinais-Suomen liittoEgentliga Finlands förbundRegional Council of Southwest Finland

NUORTEN ASIALLANUORISOhANkkEIdEN kOhdENTUmINEN VARSINAIS-SUOmESSA

Varsinais-Suomen liitto | Aluekehitys | 2010

NUORTEN ASIALLANuorisohankkeiden kohdentuminen Varsinais-Suomessa

2010

ISBN 978-952-5599-54-1Varsinais-Suomen liittoPL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku(02) 2100 900www.varsinais-suomi.fi

VARSINAIS-SUOmEN LIITTO 3

SISäLLySLUETTELO

1. Johdanto 4

2. Taustaa 5 2.1 keitä ovat raportin nuoret? 5 2.2 Elämänkulku 5 2.3 Viranomaiset nuorisotyön taustalla 7

3. Nuorten elämänalueet 9 3.1 koulutus 9 3.2 Työllisyys 10 3.3 Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet 11 3.4 Nuorten ongelmista 12 3.5 Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä 13

4. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien nuorisoon kohdistuvat tavoitteet 15 4.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla 15 4.2 miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien 2011–2014 maakuntaohjelmassa? 15

5. Hypoteesit 18

6. Nuorisohankkeiden lähempää tarkastelua 19 6.1 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella 2000–2006 19 hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 20 hankkeet toteuttajatahon mukaan 21 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 24 hankkeet rahoittajan mukaan 25 hankkeet teemoittain 26 6.2 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-ohjelmakaudella 2007–2013 28 hankkeiden jakautuminen seutukunnittain 28 hankkeet toteuttajatahon mukaa 30 Nuorisohankkeiden jakautuminen rahastoittain 32 hankkeet rahoittajan mukaan 33 hankkeet teemoittain 33

7. Maakuntaohjelman toteutuminen nuorisohankkeiden osalta 34

8. Lopuksi 37

4 VARSINAIS-SUOmEN LIITTO

1. JOhdANTO

Raportissa on selvitetty, mitä nuorisoon kohdistuvia hankkeita Varsinais-Suomessa on toteutettu EU-ohjelmakaudella 2000–2006 ja nykyisellä EU-ohjelmakaudella 2007–2013. Sen perusteella tullaan mietti-mään, mitä hankkeita tulisi toteuttaa vuo-den 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on oman hanketoiminnan mahdollinen uudistaminen ja sen laajuuden määrittely. myös Varsinais-Suomen maakuntaohjel-malla on keskeinen rooli tuloksia analysoi-taessa. Analyysin tiedot on kerätty Varsinais-Suo-men hankeverkosta, jonne rahoittajaviran-omaiset ovat tallentaneet käsittelyyn tulleet hankkeet. Varsinais-Suomen liiton osalta hankeverkkoon on lisätty myös kansalliset maakunnan kehittämisrahahankkeet. han-keverkossa on tilastoitu päätökset, joten osa koskee jatkorahoitusten myöntämistä. hankkeita on siis vähemmän kuin päätök-siä ja tässä raportissa on hankeverkkoa käy-ty läpi hankkeittain.

Raportin tarkoituksena oli siis selvittää, mi-ten maakunnan kehittämisessä on otettu huomioon nuoret ja nuorten ongelmat. Sen lisäksi on käyty läpi nuorten elämän-alueita ja miten ne näkyvät hankkeiden kautta. Tätä asiaa lähden pohtimaan lapsi-perheiden köyhyysongelmasta alkaen. Las-ten ja nuorten elämään voimakkaimmin vaikuttavat perheen lisäksi päiväkodit ja koulut. Lasten ja nuorten vapaa-aika ja sen

käyttö on heidän sosiaalisten suhteidensa kannalta hyvin tärkeää. mitä vanhempi lap-si tai nuori on, sitä enemmän häneen vai-kuttaa sekundaariset viiteryhmät ja samalla perheen vaikutus pienenee. Ongelmien ja tukemisen ajattelun kautta on helpompi miettiä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä.

Raportin on koonnut valt.kand. Ilona Mäkinen.


2. TAUSTAA

2.1 Keitä ovat raportin nuoret?

Nuoruuden on jo pitkään väitetty piden-tyvän sekä alku- että loppupäästään. Tämä nuorten ”eritahtinen itsenäistyminen” on nähty myös hyvinvointihaasteena, jossa nuoruuden sosiokulttuurinen ja sosioeko-nominen itsellisyys ottavat mittaa toisis-taan. Sitä onkin pidetty ongelmana, että hyvinvointipalvelun järjestelmä ei onnistu kattavasti vastaamaan nuoruuden pidenty-misen sekä mutkistuneiden siirtymävaihei-den tuottamiin uudenlaisiin tukitarpeisiin.

Nuori aikuisuus on merkittävä ikävaihe tulevaisuuden terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Se on ikävaiheena empiirisesti vaikea lähestyttävä, sillä erilaisten hyvin-vointiin tai huono-osaisuuteen liittyvien ilmiöiden tutkiminen muun muassa vielä vakiintumattomien sosiodemografisten te-kijöiden suhteen ei välttämättä kerro kaik-kea eriarvoisuudesta ja eriarvoistumisesta tässä ikävaiheessa. Näyttää siltä, että nuor-ten aikuisten koulutus-, työ- ja perheellisty-misen urista on tullut yhä yksilöllisempiä, ja ne ovat muutoksessa ainakin kolmeenkym-meneen ikävuoteen saakka.

Nuoren voi määritellä monin eri tavoin. Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä sekä nuorisolaissa nuori on 15–28-vuotias. Jois-sakin raporteissa ja tilastoissa nuori on alle 25-vuotias. Tarkasteltaessa nuorten toimin-taa tulee ottaa huomioon, että 15-vuoti-

aalla ja 28-vuotiaalla on täysin eri elämän-tilanne ja eri intressit. yli 20-vuotiaat eivät välttämättä edes koe itseään suoranaisesti nuorisoon kuuluvaksi, eivätkä näin ollen koe oikeudekseen saada nuorisopalveluja. monet kuntien nuorisotyöhön liittyvät pro-jektit ovat kohdennettu alle 20-vuotiaille nuorille tai jopa alle 18-vuotiaille. Ongel-mana saattaa olla myös se, että nuoriso-työntekijät eivät tiedä vanhemman nuori-son tarpeista.

käytäessä läpi Varsinais-Suomessa toteu-tettuja hankkeita ei iän määritteleminen ole usein mahdollista. Ikää ei ole välttä-mättä mainittu lainkaan tai ikähaarukka saattaa olla hyvinkin laaja tai kapea. Tässä selvityksessä nuorten ikähaarukka on 17–25 vuotta siltä osin kuin se on mahdollista. Ikähaarukan tarkka noudattaminen ei ole kuitenkaan tarpeellista tässä raportissa. Var-sinais-Suomessa oli vuoden 2009 viimeisel-lä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15–24-vuotiaita nuoria 56 250. Nuorten osuus koko väestöstä on 12,2 %.

2.2 Elämänkulku

Suomalaisessa lasten ja nuorten yhteis-kuntapolitiikassa ollaan siirtymässä kohti elämänkaaripoliittista näkökulmaa. Lasten ja nuorten elämää tarkastellaan elämän-kulussa tapahtuvien keskeisten siirtymien sekä niihin kytkeytyvien palvelujärjestelmi-


en näkökulmasta. Elämänkulun tutkiminen yksilö- ja ryhmätasolla sekä sukupolvien välillä mahdollistaa syrjäytymisprosessien tarkastelun taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten muutosten vaikutusten analy-soinnin nuorten elämässä. Tämä mahdollis-taa myös arjen ja ympäristöjen eri tekijöi-den sekä vaikutusten tarkastelun.

Elämänkaaripoliittisessa tarkastelussa tulee muistaa, että syrjäytymisprosessi ei ole en-nalta määräytyvä, sillä yksilöt voivat kokea syrjäytymisprosessin eri tavoin elämän-kulkunsa eri vaiheissa ilman aikaisempia syrjäytymiskokemuksia. Tämän takia elä-mänkulkua pidetään parempana terminä. Elämänkulku viittaa sosiaalisesti rakentu-vaan toimintaan, ei yksinomaan etukäteen määräytyvään tapahtumien ketjuun. Tar-koitus ei kuitenkaan ole jättää ylisukupol-vista näkökulmaa huomiotta, sillä monien tutkimusten mukaan vanhempien sosioe-konominen asema on yksi nuorten elämän vaikuttavimmista tekijöistä. Syrjäytyminen nähdään myös ylisukupolvisena.

Elämänkulussa erityisen keskeisiksi tekijöik-si myöhemmän hyvinvoinnin kannalta on nähty lapsuuden perheen sosiaalisen ase-man ja ongelmien ennustavat merkitykset. Näitä ovat muun muassa vanhempien alko-holi- ja mielenterveysongelmat, taloudel-liset vaikeudet ja työttömyys sekä vakavat ristiriidat. myöhempää hyvinvointia haas-tavat myös erilaiset kouluvaikeudet, kuten

oppimis- ja käytöshäiriöt, heikko koulume-nestys ja koulukiusaaminen. Vaikka elämän varhaisimmilla tekijöillä on vaikutusta syr-jäytymisprosessissa, elämänkulussa muo-dostuva mahdollinen huono-osaisuus ei ole deterministinen ketju. Lisäksi tutkimuk-sellisesti todennetun ja kokemuksellisen huono-osaisuuden suhde tulee erottaa toi-sistaan; ihminen saattaa olla ulkoapäin syr-jäytynyt monellakin elämänalueella ilman, että se aiheuttaisi ahdistusta tai tunnetta elämän hallitsemattomuudesta.

Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteilla sekä psykososiaalisella kehityksellä on suuri merkitys myöhemmälle kehitykselle ja ter-veydelle. Nuoruusiässä tehdyt koulutus- ja elämäntapavalinnat vaikuttavat aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Vaikka nuoruus ennakoi tulevaa, monet nuoret pärjäävät hyvin huonommista lähtökohdis-ta huolimatta. Läheisten ihmissuhteiden ja sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeitä mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikutta-via suojaavia tekijöitä. Näitä nuoria auttavat usein erilaiset suojaavat tekijät perheessä, koulussa, vertaisryhmissä ja laajemmas-sa ympäristössä. Nuorten elämänalueet liikkuvat sekä perheen että lähiyhteisöjen jäsenenä olemisessa mutta myös vaikeam-min tavoitettavissa nuorten omaehtoisissa fyysisissä ja virtuaalisissa jäsenyyksissä.


2.3 Viranomaiset nuorisotyön taustalla

Uusi nuorisolaki astui voimaan 1.3.2006. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vah-vistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laissa säädetään myös valtion ja kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta, nuo-risopolitiikan kehittämisohjelmasta, nuor-ten osallistumisesta ja kuulemisesta sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelu-järjestöjen valtionavustuksista. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja -politiikan toiminnallinen perusta.

Nuorisolaissa on määritelty, että opetus-ministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Läänin-hallitukset eli nykyiset ELy-keskukset toimi-vat nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevissa asioissa valtion aluehallintoviranomaisena. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuo-risotyön palvelujärjestöjen avustusasioissa opetusministeriön asiantuntijaelimenä on arviointi- ja avustustoimikunta, jonka asettaa valtioneuvosto. Nuorisotyön toteu-tuksesta vastaavat kuntien lisäksi nuoriso-yhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät yhteisöt. Nuorisojärjestöjen valtakunnallista toimintaa avustaa opetusministeriö valtion talousarviosta myönnettävällä yleisavus-tuksella niiden oman toiminta-ajatuksen ja toimintasuunnitelman perusteella. Sen tämän vuoden toimintaan on myönnetty

12,7 miljoonaa euroa. kunnallisen itsehal-linnon mukaan jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta ja laajuudesta nuorisotyössä ja -politiikassa. Tämä aihe-uttaa hajanaisuutta ja rikkonaisuutta maa-kunnan nuorisotyöhön ja haasteita sen kehittämiseen.

kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat 1. Nuorten kasvatuksellinen ohjaus, 2. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, 3. tietoja neuvontapalvelut, 4. nuorisoyhdistyksien ja muiden nuoriso- ryhmien tuki, 5. liikunnallinen, kulttuurinen, kansainväli- nen ja monikulttuurinen nuoriso- toiminta, 6. nuorten ympäristökasvatus sekä tar- vittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpei- siin sopivat toimintamuodot.

Uuden nuorisolain mukaan nuorille tu-lee myös järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tämä on otettu huomioon myös tulevassa Varsinais-Suomen maakuntaoh-jelmassa.

Nuorisotyötä ja -politiikkaa tulisi toteut-taa moniammatillisena yhteistyönä pai-kallisten viranomaisten sekä yhteistyönä


nuorten, nuorisoyhdistysten sekä muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotyö Suomessa koostuu pääasiassa kuntien lisäksi, seurakuntien ja kansalaisjär-jestöjen piirissä tehtävästä työstä, vapaasta kansalaistoiminnasta sekä nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja projektimuotoisista toimista. Nuorisotyötä tekeviä ja nuorten asioita ajavia organisaatioita on monella eri tasolla. myös tapoja toteuttaa ja kehittää nuorisotyötä on yhtä paljon kuin tekijöitä-kin. koko nuorisotyön kenttä on Suomessa hajanainen.

Liiton laatimassa maakuntaohjelmassa vuosille 2009–2010 nousee esiin huoli nuo-rista. Pääpainona on nuorten koulutuksen ja työllistymisen tärkeys sekä yhteiskunnal-le että nuorelle itselleen. yhtenä suurena teemana on myös hyvinvointi ja syrjäyty-misen ehkäisy. Uudessa maakuntaohjel-man luonnoksessa tuodaan esiin uutena toimenpiteenä nuorten harrastustoimin-nan edistäminen sekä matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Siinä on uudella tavalla tiedostettu myös nuorten omaehtoisen toiminnan tärkeys aikaisem-paan verrattuna. Liitto toimii omalta osal-taan nuorisohankkeiden rahoittajana.

Nuorten oman äänen kuuleminen on tär-keää. Se tulee erityisesti esiin tulevassa maakuntaohjelmassa. kyse on sukupolvi-poliittisesti ja -eettisesti tärkeästä näkökul-masta. Nuorten kuulemisesta ollaan myös

huolissaan: monet tutkijat ovat käyttäneet käsitettä ”rakenteellinen välinpitämättö-myys”. Termillä tarkoitetaan, että nuoren ikäluokan ollessa pienenevä väestönosa heidän kokemusmaailmansa ei tule riittä-västi nähdyksi eikä kuulluksi julkisessa kes-kustelussa tai päätöksenteossa. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoria, alle 29-vuo-tiaita, on kuitenkin noin 2 miljoonaa, mikä on yli kolmasosa Suomen väestöstä. myös viime keväänä 2009 liitossa tehdyssä selvi-tyksessä ”mitä Varsinais-Suomi tarjoaa nuo-relle aikuiselle?” nousi päällimmäisenä esiin tarve nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiselle. Erityisesti kunnallisen nuo-risotoiminnan ulkopuolelle jäävää, täysi-ikäisten nuorten vapaata kulttuuria ei tueta tarpeeksi. Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ja tulee lähiaikoina kasvamaan nuorisotyöt-tömyyden noustessa.


3. NUORTEN ELämäNALUEET

3.1 Koulutus

koulutus on kestoltaan ja merkitykseltään nuoren elämän tärkeimpiä vaiheita. kou-lutuksen kautta nuori saa yhteiskuntaelä-män edellyttämät kansalaistaidot, kiinnit-tyy työelämään ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. koulutusyhteiskunnan ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi nuoren hyvinvoinnin uhkista.

Nuoret kokevat uravalinnan usein vaikeak-si erilaisten ammattien ja koulutuslinjojen lisääntyessä. Peruskoulun jälkeen lukioon menevät nuoret saavat muutaman vuoden lisää miettimisaikaa, mutta ammatillisen koulutuksen valitsevien pitäisi osata päät-tää tulevasta ammatistaan. koulutukseen pääsykään ei ole aina itsestäänselvyys. haasteellisina kohtina nuorten koulutus-urilla pidetään siirtymiä vaiheesta toiseen: siirtymää peruskoulusta toisen asteen kou-lutukseen ja tutkinnon jälkeen työelämään. koulupudokkuuden ongelma on esillä myös maakuntaohjelmissa. koulupudok-kuutta ja sen syitä on tutkittu muun mu-assa koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa -hankkeessa. koulu-pudokkuuden syyt ovat moninaiset. Siihen saattaa liittyä elämänhallinnan puutetta, oppimisvaikeuksia, epärealistisia tulevai-suuden suunnitelmia tai perheongelmia kuten mielenterveysongelmia tai päihtei-den käyttöä. maahanmuuton myötä myös kielitaidon puute on nähty koulutuksen

kannalta haasteellisena. helposti huomaa-matta jäävä ongelma voi olla myös se, että koulussa hyvin menestyvien nuorten on-gelmia ei nähdä, koska huomion keskipis-teenä ovat häiriköt ja oppimisvaikeuksista kärsivät. koulussa hyvin pärjäävillä voi olla psyykeongelmia ja muita vaikeuksia.

Lukuvuonna 2007–2008 kaikista koulutus-sektoreista keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan 5,2 % opiskelijoista Varsinais-Suomessa, mikä on vain hieman koko maan tasoa alhaisempi. Ammatillises-ta koulutuksesta keskeytyksiä tulee eniten, 8,5 % opiskelijoista. keskeytykset eivät kui-tenkaan aina ole negatiivisia. Usein nuori huomaa olevansa väärällä alalla ja hakee opiskelemaan johonkin muualle. Varsinais-Suomessa peruskoulun jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden 20–24-vuotiaiden nuorten määrä on 82,5 %. Tutkintoja suorittaneiden määrä ei nouse huomattavasti 25–29-vuo-tiaiden luokassa.

Joka tapauksessa on tärkeää saada nuoret opiskelemaan, sillä se lisää työnsaantimah-dollisuuksia huomattavasti. Vaikka tällä hetkellä nuorten työttömyys on kasvussa, työntekijöiden tarve tulee kasvamaan taas vuoteen 2015 mennessä. Eniten tarvetta tulee olemaan kasvavilla aloilla, joita ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhoito, kaupanala sekä matkailu.


3.2 Työllisyys

koulutuksella on suora yhteys nuorten työl-listymiseen. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin vanhemmat, ja nuorten työttömyys on yleensä lyhytaikaisempaa kuin muissa ikäryhmissä. Opiskelun päättä-minen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Samat nuoret eivät ole opiskelemassa tai työttömänä vuodesta toiseen, vaan asemat voivat vaih-della useaan kertaan vuosien varrella. Nuo-ren työuran alkutaipaleelle saattaa mahtua useitakin lyhyitä työttömyysjaksoja, mikä ei välttämättä ole negatiivinen asia, kunhan työttömyys ei pitkity. Tilastojen tulkinnan kannalta nuorten elämäntilanteiden vaih-televuus tarkoittaa sitä, ettei yhden ajan-kohdan poikkileikkaustieto kerro koko ku-vaa nuoren elämäntilanteesta.

Nuorten työttömyysprosentin antaminen on hankalaa, sillä on olemassa erilaisia tapoja tilastoida työttömyyttä. Työvoima-hallinnon tilastointi perustuu työttömäksi rekisteröityneiden määriin, ja sen mukaan nuorten työttömyysluvut ovat pienempiä kuin Tilastokeskuksen kyselyyn perustuva työvoimatutkimus. Poikkeavuudet johtuvat tilastointiperusteiden eroista liittyen työn-haun aktiivisuuteen ja työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen. käytettiinpä mitä tahansa tilastointitapaa, on nuorten työl-lisyystilanne toipunut 1990-luvun lamasta melko hyvin. Laman jäljiltä 15–24-vuoti-

aiden työttömyys jäi pitkäksi aikaa muuta työttömyyttä korkeammalle tasolle, mutta viime vuosina se on laskenut muuta työt-tömyyttä nopeammin.

Nuorten työttömyys vaihtelee muita enemmän vuodenaikojen mukaan. Se liit-tyy luonnollisesti opiskelijoiden kesä- ja joululomiin: vuoden toisella neljännek-sellä nuorten työttömyysaste on erityisen korkealla, koska silloin nuoret etsivät sekä kesätyöpaikkoja että vakituista työtä val-mistuttuaan. Tänä keväänä valmistuvista nuorista ennätysmäärä tulee jäämään työt-tömäksi. kuitenkin tähän astisista nuorista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on lopul-ta varsin vähän. kaikista pitkäaikaistyöttö-mistä nuoria on vajaa prosentti. Työttömis-tä nuorista pitkäaikaistyöttömiä on vain kaksi prosenttia, kun pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on noin 26 %. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa kuitenkin nuorten työmarkkinoille pääsemiseen ja nuorten työttömyys vaihtelee taloustilan-teen mukaan voimakkaammin kuin muun väestön.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa samalla ta-solla kuin se oli 2000-luvun alussa. Vuo-desta 2007 nuorten työttömyys on lähes tuplaantunut. Työttömiä on tammikuun tilaston mukaan noin 3360, ja tämä tulee kasvamaan vielä keväällä huomattavasti.


Tämän hetkisestä nuorisotyöttömyydestä ollaan huolestuneita. hallituksen lisäbud-jetista myönnettiin maaliskuussa 77 miljoo-naa euroa nuorisotyöttömyyden vähentä-miseksi. Lisäyksen seurauksena noin 15 000 nuoren toivotaan työllistyvän tai pääsevän koulutukseen tai työllistämistoimenpitei-den piiriin.

3.3 Nuorten vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa yhtenä poliittisena lähtökohtana on tarkas-tella nuorten hyvinvointia perheen, koulun, nuorisotyön sekä harrastus- ja työelämän instituutioiden sisällä. Nuorten osalta asia on kuitenkin monimutkaisempi. Tässä tulee esiin yksi nuorisonäkökulman ja aikuissuku-polven välisistä jännitteistä, johon lapsia ja nuoria koskevassa syrjäytymisen ehkäisyyn koskevassa tiedonpoliittisessa ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota. Nuorten vapaa-ajan merkitys on voimistumassa osana nuorten hyvinvoinnin rakentumista.

mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä teki-jöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Siten va-paa-aika on myös nuoria koskevan hyvin-vointipolitiikan tärkeä osa. Vapaaehtoinen toiminta on järjestötoimintaa selvemmin yhteydessä nuorten yleiseen vapaa-aikaa koskevaan tyytyväisyyteen. Nuorten arvi-oiden mukaan tärkeimpänä pidetään oma-

ehtoista toimimista ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjes-täytynyttä kansalaistoimintaa.

Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä on ky-sytty nuorilta itseltään syrjäytymiseen johta-via syitä. Tämän voi ajatella myös toisinpäin hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi. Nuorten kokemusten perusteella syrjäytyminen on ennen kaikkea ystävyyssuhteiden ja mui-den sosiaalisten siteiden puuttumista. Li-säksi erilaisten päihteiden käyttö koetaan erittäin vahvana syrjäytymistä aiheuttavana tekijänä. Esille nousivat myös henkilöiden oma laiskuus tai välinpitämättömyys sekä oma halu. Enemmistön mukaan syrjäyty-minen johtuu ainakin jonkin verran työ-paikan tai koulutuksen puutteesta, mutta niitä ei ole nostettu yhtä tärkeälle sijalle kuin esimerkiksi ystävien puute. Työn arvo ei toki ole vähentynyt, mutta työttömyyttä ei enää nähdä niin leimaavana ja syrjäyty-mistä väistämättä aiheuttavana tekijänä. Nuorten omista mielipiteistä nousee siis esiin ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan vieton tärkeys hyvinvointia kasvattavana tekijänä.

myös nuorten vapaa-ajanviettomahdolli-suudet ja -ympäristöt ovat moninaistuneet. Tämän takia tulisi myös selvittää, mitkä te-kijät edistävät tai estävät nuorten mielekäs-tä vapaa-ajan toimintaa, sekä sitä, mikä on vapaa-ajan merkitys nuorten hyvinvoinnin


tukemisessa. Nuorten vapaa-aikaa voidaan pitää elinympäristönä, joissa esimerkiksi kaupallistuminen sekä virtuaalistuminen näkyvät toisella tavoin kuin perinteisten instituutioiden sisällä tapahtuvassa toimin-nassa. Suurpää ym. tuovatkin esiin, että hyvinvoinnin seurantajärjestelmää tulisi kehittää siten, etteivät sinne kerättävä tieto ja näkökulmat rajoitu vain nuorten hyvin-voinnin institutionaalisiin kytköksiin.

3.4 Nuorten ongelmista

Nuoruus on elämänkaaren ”rikollisinta” aikaa. Useiden tutkimusten mukaan ri-kekäyttäytymisen aktiivisin vaihe asettuu 18. ikävuoden kohdalle, jatkuu muutamia vuosia ja alkaa sen jälkeen laskea. Nuorten rikolliset teot kasaantuvat voimakkaasti ri-kosaktiiviselle vähemmistölle. Rikollisuus on myös sukupuolittunutta: pojat syyllis-tyvät useammin väkivallantekoihin ja va-rastamiseen, kun taas vahingonteoissa ja päihteiden käytössä ei ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. heikko koulumenestys ja alhainen itsekontrolli ovat yhteydessä kaik-kiin riketyyppeihin. myös perhetaustalla on vaikutusta: ydinperheessä asuvilla nuorilla on muita pienempi todennäköisyys käyttää päihteitä ja osallistua väkivaltarikoksiin.

Nuorten, kuten muidenkin ihmisten elä-mään, kuuluu erilaisia ongelmia. Aikai-semmin mainittu rikollisuus on yksi niistä.

Toinen on terveys- ja mielenterveysongel-mat. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta sen sijaan noin viides-osalla nuorista pahoinvointi on kasvanut. Vaikeat ongelmat kasautuvat muutamalle prosentille nuorista, joiden ongelmat voi-daan määritellä hyvin vakaviksi. Nuorten ongelmat siis tuntuvat polarisoituvan. Nuorten masentuneisuus on lisääntynyt, mutta varmoja tietoja muiden mielenter-veyden häiriöiden yleisyyden muutoksista ei ole. masennus on myös tärkein yksittäi-nen itsemurhan vaaratekijä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat korkeimpia Euroopassa. 2000-luvulla varsinaissuoma-laisten 15–24-vuotiaiden nuorten itsemur-hien määrä on ollut vuosittain keskimäärin 9 ja kaikissa ikäluokissa 95. Nuorten mies-ten osalta tilastot ovat kaksinkertaiset nuo-riin naisiin verrattuna.

Nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö tai kokeilu on edelleen ongelma Suomessa. Alkoholin humalakäyttö on yksi suurimmis-ta nuorten terveysongelmista. Alkoholin saatavuudella ja aikuisten alkoholikulttuu-rilla on suuri merkitys nuorison alkoholin käyttöön. Suomalainen yhteiskunta on ol-lut alkoholimyönteinen jo pitkään. Alkoho-lin humalakäytön vähentäminen vaatii siis sekä vanhempien että yhteisöjen toimen-piteitä. Nuorten tupakkatuotteiden ja päih-teiden käytön kehityksessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Tupakkaa kokeillaan ja päivittäinen tupakointi aloitetaan van-


hempana kuin aikaisemmin. Alkoholin ku-lutuksen osalta raittiiden nuorten määrä on kasvussa, mutta tämä viittaa kuitenkin polarisaatioon.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan huu-meiden käyttö olisi 2000-luvun jälkeen vähentynyt. huomionarvoista on, että alle 25-vuotiaiden huumekokemukset ovat las-kussa. Nuorten huumeiden käytön laskua on selitetty nuorisomuodin muutoksella. kyse voi olla myös ehkäisevän työn tehos-tumisesta 2000-luvulla.

3.5 Nuorten elämän muutokset pitkällä aikavälillä

Nuorten elämä on muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana monin eri tavoin. Seuraavassa kolme esimerkkiä muutoksista:

a. Työnkuvan muutosTyön luonne on muuttunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen aikana. En-nen mentiin töihin yhteen paikkaan ja saa-tettiin olla samassa paikassa koko työuran ajan. Nykyaikana työura koostuu useim-miten erilaisista pätkätöistä ja määräaikai-suuksista. Työ on epävarmaa, eikä tulevai-suutta välttämättä pysty suunnittelemaan. Se luo nuorille muun muassa toimeentulo-ongelmia. Työn kuvan muutos vaikuttaa myös muihin päätöksiin, kuten perheen

perustamiseen. Sen voi sanoa vaikuttavan käytännössä koko yhteiskunnalliseen ra-kenteeseen.

b. PolarisaatioNuorten elinoloja koskeva ”kaksinapais-tuminen” on puhuttanut niin politiikassa, mediassa kuin tutkimuksissakin. käsitystä nuorten polarisaatiosta voi ilmaista seuraa-vasti: enemmistö nuorista voi, käyttäytyy ja tulee toimeen hyvin. Sen sijaan osalle nuorista kasautuu yhä enemmän erilaisia ongelmia, pahoinvointia sekä vahingollista käyttäytymistä. Polarisaatiokäsitteen avulla on myös viitattu arvioihin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten lukumääristä, ja sen syistä. Polarisaatiota on nähtävissä myös koko kansan parissa, ei vain nuorten keskuudessa.

c. Teknologian kehitys ja internetTeknologian kehitys on mullistanut elä-määmme monella eri tavalla. myös interne-tin käyttö on muuttanut nuorten elämää, jopa heidän vapaa-ajanviettotapojaan. ka-vereihin voi tutustua ja pitää yhteyttä myös virtuaalisesti ja netissä voi muun muassa luoda erilaisia maailmoja ja pelata kaverei-den kanssa. Internetin voi ajatella kokonaan uutena toimintaympäristönä. Teknologisen kehityksen ja varsinkin internetin tuoma muutos on tapahtunut nopeammin ja yl-lättävämmin kuin aikaisemmat työn kuvan muutos ja polarisaatio. Lapset kasvavat käyttämään tietokonetta, kun esimerkiksi


vielä 1980-luvulla syntyneet ovat joutuneet opettelemaan sen käytön. Internet toimii mahdollistajana, mutta myös paheksunnan aiheuttajana ja pahimmassa tapauksessa internetin sisältöä pidetään lapsille ja nuo-rille haitallisena. Vuoden 2009 Nuorisobaro-metrin mukaan nuoret käyttävät internetiä keskimäärin 2 tuntia päivässä.


4. VARSINAIS-SUOmEN mAAkUNTAOhJELmIEN NUORISOON kOhdISTUVAT TAVOITTEET

4.1 Varsinais-Suomen maakuntaohjelmat 2000-luvulla

Vuosien 2009–2010 maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmiste- taan maakunnan kilpailukyky. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turva- taan maakunnan menestyminen. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkit- tävä Itämeren keskus. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5. ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä.

Näistä toimintalinjoista nuoriin suoraan kohdistettuja ovat osaaminen ja luovuus sekä hyvinvoinnin turvaaminen. maakun-nan menestymisen kannalta ensisijaisen tärkeinä tekijöinä pidetään koulutusta, osaamista ja luovuutta. Niinpä nuorten kohdallakin on painotettu koulutuksen ja työllisyyden merkitystä. Syrjäytymisen näh-dään myös maakuntaohjelmassa liittyvän erilaisiin vaiheisiin ihmisen elämänkaares-sa, jossa hyvinvoinnin ja perusvalmiuksien ajatellaan lähtevän jo perheestä. maakun-taohjelmassa painotetaan, että kaikilla kan-salaisilla, nuoret mukaan lukien, tulee olla mahdollisuus osallistua työelämään, vai-kuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan. hyvinvointipolitiikassa tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaa eri-laisiin elämän taitekohtiin.

Nuoret on nähty suhteellisen kapea-alai-sesti, mutta toisaalta ohjelmissa otetaan huomioon maakunnan kannalta tärkeim-mät tavoitteet laajoina kokonaisuuksina. Vuosien 2009–2010 maakuntaohjelma on tehty täydennyksenä vuosien 2005–2008 maakuntaohjelmaan. Nuorten osalta sii-hen ei kuitenkaan ole tehty olennaisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. mie-lenkiintoista olisi myös tarkastella nuoriin kohdistuneiden hankkeiden jatkuvuutta. yksi toimenpidekokonaisuus on: ”Tulee varmistaa hankkeisiin luotujen toimintojen jatkuminen.” käytännössä tämäntapainen selvitystyö vie paljon aikaa, eikä ole mah-dollinen tämän selvityksen puitteissa.

4.2 Miten nuoret on huomioitu tulevassa vuosien 2011–2014 maakuntaohjelmassa?

Uudessa Varsinais-Suomen maakuntaoh-jelman luonnoksessa, joka astuu voimaan vuoden 2011 alusta, on kohdistettu nuoriin liittyen tarkempia tavoitteita sekä konkreet-tisia toimenpide-ehdotuksia. Nuoriin koh-distuva huomio johtuu siitä, että maakun-nassa on noussut esiin erilaisia ongelmia. Nuorisotyöttömyyden kasvu sekä koulunsa keskeyttäneiden määrä ovat tällä hetkel-lä suurimmat vaikuttavat tekijät. Nuor-ten työllisten tarve kasvaa huomattavasti vuoteen 2015 mennessä ja se pitää ottaa huomioon jo nyt. Näiden rinnalla on otet-tu huomioon tarve nuorten omaehtoiselle


toiminnalle ja heidän mahdollisuuksillensa vaikuttaa omiin asioihinsa.

Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta koulutuksen asema on eittämättä tärkeä. koulutuksen osalta tavoitteena vuosien 2011–2014 aikana on nuorten koulutus- ja työllisyystakuun toteuttaminen. halutaan ehkäistä koulupudokkaiden määrää tuke-malla erityisesti nivelvaiheita perusopetuk-sesta toiselle asteelle sekä vastaavasti kou-lutuksesta työelämään. koulutustakuun piiriin pitäisi lisäksi sisällyttää toinen aste kokonaisuudessaan, jolloin nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki opintojen aikana sekä selkeä reitti muihin palveluihin keskeyttä-mistilanteissa. yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös, että kaikki saisivat peruskoulun päättötodistuksen. koulutuksessa painote-taan myös huippuosaamista maakunnassa sekä kansainvälistymisen lisääntymistä.

Ongelmia kuitenkin on. koulutuspaikkojen puuttuessa nuorisotakuu ei käytännössä toimi tavoitteiden mukaisesti. Jos koulutus-paikkaa ei löydy, tai opiskelu tai työnteko ei kiinnosta, niin jäädään toimeentulotukien varaan. Nuorten työelämän ulkopuolelle jääminen tulee maksamaan yhteiskunnalle noin 1 miljoonaa euroa eläkeikään men-nessä. Sen sijaan koulutuksen teoreetti-suuden takia nähdään, että osa oppilaista ei jaksa kiinnostua opiskelusta ja kouluvai-keuksista kärsiville ei taas ole olemassa riit-tävää ohjausta ja tukea. moniin ongelmiin

on ratkaisut kehitetty, mutta kyse on usein resurssien puutteesta.

Työllisyyden osalta yhtenä tavoitteena on maakunnan työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Tä-hän pyritään panostamalla erityisesti nuor-ten työllisyyteen. Nuorten työttömyys on kasvanut laman aikana ja tulee kasvamaan lisää keväällä, kun he valmistuvat eri oppi-laitoksista. Nuorten työttömyyden ehkäi-syyn suunnitellaan parhaillaan hankkeita, jotka tähtäävät siihen, että nuoret voisivat esimerkiksi jatkaa ammattikouluopinto-jaan vuodella laajentaen osaamisaluettaan, tekemällä työharjoittelua tai oppisopi-muskoulutusta. Näihin ohjelmiin pääsee kuitenkin mukaan vain pieni osa nuorista. Erityisen huolestuttavana pidetään nuo-riso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. myös akateemisesta työttömyydestä on tullut ongelma.

kolmantena teemana on hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy. kuten maakuntaoh-jelmassakin sanotaan, ihmisen on tärkeä kuulua yhteisöihin ja tuntea, että hänel-lä on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja elinympäristöönsä. Työ- ja sosiaalisista suhteista syrjäytyminen tietää useimmille muitakin ongelmia, esimerkiksi taloudelli-sia vaikeuksia. myös alkoholin ja huumei-den käytön tuomat ongelmat on huomi-oitu. Vaikka nuorten päihteiden käyttö on edelleen ongelma, nuorten alkoholin sekä


huumeiden käyttö on viime vuosina ollut laskussa.

Uudessa maakuntaohjelmassa tuodaan esiin sosiaalisten suhteiden ja vapaa-ajan merkitys aikaisempaa laajemmin. Erityisesti nuorten osallistumisen tärkeyttä koroste-taan. maakuntaohjelman yhtenä tavoittee-na on, että kaikkiin kuntiin perustettaisiin nuorisovaltuustot, jolloin myös nuorten ääni tulisi kuuluviin ja he voisivat vaikuttaa omiin asioihinsa muiden lisäksi. yhtenä toi-menpiteenä on harrastustoiminnan edis-täminen ja erilaisten matalan kynnyksen tapaamispaikkojen perustaminen. Tämä saisi sisältää myös nuorten omaehtoisen toiminnan, sillä siihen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Nuori tulisi nähdä laa-jemmin subjektiivisena toimijana ja heidän tulisi antaa itse tehdä ja luoda asioita, jotka heitä kiinnostavat. Tämä mahdollistetaan muun muassa erilaisten tilojen perustami-sella. Esimerkiksi meneillään olevalla EU-ohjelmakaudella ei ole yhtään hanketta, jossa nuoret aikuiset olisivat toimijoina tai hankkeiden toteuttajina. kuitenkin kol-messa hankkeessa on pyritty motivoimaan nuoria aktiivisiksi toimijoiksi erilaisilla vai-kuttamisen alueilla.


5. hyPOTEESIT

Tällä raportilla on haluttu selvittää, miten hankerahoitusta on käytetty nuorisoon kohdistuen. hankkeiden on ajateltu koh-distuvan lähinnä nuorten koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin hankkeisiin, ja tarvet-ta hankkeiden monipuolistamiselle ja uu-distamiselle tarkastellaan tämän selvityk-sen avulla. Lähtökohta oli seuraava:

hypoteesit: 1. Nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole ollut juuri lainkaan ja toteutus on ollut yksipuolista. 2. maakuntasuunnitelma ja -ohjelma eivät ole toteutuneet nuorison osalta tavoitteiden mukaisesti.


6. NUORISOhANkkEIdEN LähEmPää TARkASTELUA

Raportin tarkasteluajanjaksot ovat siis EU-ohjelmakausi 2000–2006 sekä 2007–2013. Tarkastelussa on hankeverkossa olevat hankkeet. Siinä saattaa olla vajavaisuuksia, jos kaikkia hankkeita ei ole merkitty. Vain sellaiset hankkeet on hyväksytty analysoi-tavaksi, joissa nuoret on määritelty koh-deryhmäksi. hankkeet, joissa nuoret ovat välillisinä kohderyhminä, on jätetty pois tarkastelusta. myös erilaiset kartoitukset ja suunnittelut saattavat liittyä nuoriin, mutta eivät koske heitä suoranaisesti. Nuorison määrittely tuottaa ongelmia, sillä tilas-toissa on toisistaan poikkeavia ikäluokkia. hankkeiden kohdalla puhutaan usein vain nuorista määrittelemättä tarkemmin ikä-haarukkaa. hankkeiden kohderyhmänä saattavat olla myös opiskelijat, joiden jou-kossa on vanhempia ihmisiä. Ikähaarukkaa on siis mahdotonta rajata tarkkaan, mutta toisaalta selvityksen luonteen vuoksi se ei ole välttämätöntä. monet hankkeet koh-distuvat usealle eri ryhmälle – yksi hanke saattaa olla pahimmillaan suunnattu pit-käaikaistyöttömille, opiskelijoille ja maa-hanmuuttajille. kaikki sellaiset hankkeet on kuitenkin otettu mukaan, joissa pääkohde-ryhmänä ovat olleet pelkät nuoret tai he saattavat olla yksi monista ryhmistä.

Tällä hetkellä myös Turku 2011 -säätiö to-teuttaa Turussa erilaisia nuoriin kohdistuvia kulttuuriprojekteja, joita on kymmenisen kappaletta. Tämän kesän aikana niitä jul-kaistaan vielä lisää. myös esimerkiksi Ope-

tusministeriön rahoittamia valtakunnallisia hankkeita on toteutettu, jotka koskevat myös Varsinais-Suomea. Näitä hankkeita ei ole tarkasteltu tässä raportissa, sillä tarkoi-tuksena oli selvittää maakunnassa toteu-tetut hankkeet. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista tällä EU-ohjelmakaudella toteutetuista hankkeista on noin 3,1 %. hankkeita on tarkasteltu seutukunnittain, teemoittain, kohderyh-mittäin, rahoittajien sekä hankkeiden to-teuttajien mukaan.

6.1 Nuoriin kohdistuvat hankkeet EU-oh-jelmakaudella 2000–2006

Varsinais-Suomessa on toteutettu 58 ai-noastaan nuoriin kohdistuvaa hanketta (2 841 520 €) EU-ohjelmakaudella 2000–2006. Näistä 13 on osahankkeita. hankkeita, jois-sa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, on toteutettu 130 kappaletta (12 439 500 €), joista sen sijaan 24 on osahankkeita. Nuorisoon kohdistuvien hankerahoitusten osuus kaikista vuosien 2000–2006 ohjel-makaudella toteutetuista hankkeista on noin 5,5 %. Se on toistaiseksi suurempi osuus kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Jos tarkastellaan ainoastaan nuoriin kohdis-tuneita hankkeita, on hankerahoituksen osuus ollut 1,3 %.


Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain

Seutukunta Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet, € Keskiarvo, €Prosentuaalisetosuudet

Loimaan seutu 16 824 983 51 561 6,60 %Salon seutu 10 313 975*** 31 396 2,50 %Turun seutu 45(21)* 1 627 057*** 45 196** 13,10 %Turunmaan seutu 20 772 414 38 621 6,20 %Vakka-Suomi 9 348 743 38 749 2,80 %Varsinais-Suomi 30 8 552 328 285 078 68,80 %Yhteensä 130 12 439 500 100,00 %

Taulukko 1. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella 2000–2006

*21 näistä hankkeista on osahankkeita.

** Keskiarvo laskettu niin, että yhteisöhankkeiden määrä on sama kuin hankeverkossa.

*** Lisäksi on toteutettu OPM:n valtakunnallinen VaSkooli-hanke, jonka tavoitteena on ollut maahanmuuttajien koulutustakuumallinkehittäminen ja käyttöönotto Turun ja Salon seutukunnissa. Turun ja Salon seudut ovat saaneet tukea 140 000 €/seutukunta.

kuten yllä olevasta taulukosta on havait-tavissa, selvästi eniten on toteutettu koko maakuntaa koskevia hankkeita. Niistä suu-rin osa on oppilaitosten ja kuntien toteut-tamia koulutus- ja työllistämishankkeita. Ne liittyvät koulupudokkuuteen, vastaval-mistuneiden sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa on painotettu nuorta tukevaa toimintaa, heidän vaikutusmahdollisuuksiensa paran-tamista, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhtei-den kehittämistä. hankkeet, joissa nuoret ovat yhtenä pääkohderyhmänä, saattavat sisältää hyvinkin erilaisia kohderyhmiä. hankkeet saattavat olla kohdistettu sekä

nuorille, maahanmuuttajille että pitkäai-kaistyöttömille yhtä aikaa, vaikka näiden ryhmien elämäntilanteet ovat hyvin erilai-sia. Nämä hankkeet koskevat pääosin työl-listymistä eri toimenpiteiden kautta.

Turun seutukunnan rahoitusosuudet ovat suurimmat muihin seutukuntiin verrat-tuna. Turun seudun osahankkeissa on haluttu saada Itä-Turun nuoria mukaan toimintaan erilaisilla taide- ja kulttuuripro-jekteilla, myös harrastusmahdollisuuksiin on pyritty vaikuttamaan. Suurin osa Turun seutukunnan hankkeista liittyi nuorten har-rastusmahdollisuuksien ja vaikuttamisen lisäämiseen. Noin kolmasosa hankkeista on kohdennettu erityisesti koulutuksen ja


työllisyyden tukemiseen henkilöille, joilla on ongelmia sekä koulutus- että työpaikan löytämisessä.

Loimaan seutukunnan hankkeet painot-tavat nuorten vapaa-ajan viettoon liittyviä hankkeita sekä sosiaalisten verkostojen luomista. Salon hankkeiden pääpaino on harrastusmahdollisuuksien lisäämisessä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksi-en parantamisessa. myös Vakka-Suomen hankkeet koskevat lähinnä yhdistysten toteuttamia sosiaalisten suhteiden sekä harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien parantamista.

Hankkeet toteuttajatahon mukaan

Toteuttajien mukaan hankkeet on jaettu kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja yritys-ten toteuttamiin hankkeisiin. Taulukosta 2 on nähtävissä, että vuosien 2000–2006 oh-jelmakaudella yli puolet hankerahoitukses-ta on osoitettu kunnille. yritykset eivät juuri ole toteuttaneet nuoriin kohdistuvia hank-keita. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat olleet oppilaitosten toteuttamia koulutuk-seen tai työllisyyteen liittyviä hankkeita.

Toteuttaja Toteutetut hankkeet Hankerahoitusosuudet KeskiarvoProsentuaalisetrahoitusosuudet

Kunnat 43 6 752 738 157 040 54,30 %Oppilaitokset 16 2 634 783 164 674 21,20 %Yhdistykset 66 2 763 728 41 875 22,20 %Yritykset 5 288 251 57 650 2,30 %Yhteensä 130 12 439 500 100,00 %

Taulukko 2. Hankkeet toteuttajan mukaan EU-ohjelmakaudella 2000–2006


Kuvio 1. EU-ohjelmakauden 2000–2006 hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen toteuttajan mukaan

Kunnat55 %

Oppilaitokset21 %

Yhdistykset22 %

Yritykset2 %

Oppilaitoksista suurimpia hankkeita on to-teuttanut: - Åbo Akademi o korkeasti koulutettujen kehittämis ohjelma on hanke (1 163 468 €), mikä on toteutettu koko maakunnan kattavasti vuosina 2004–2006 ja sen tavoitteena on ollut korkeasti koulutettujen työttömien työllisty- minen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisy. - Ammatti-instituutit o ovat toteuttaneet kuusi hanketta. Isoimmissa hankkeissa Loimaan seutukunnallinen nuorten työpaja (289 467 €) ja koko maakunnan kattavassa Työelämään integroitumi- nen – koulutuksen ja työelämän

yhteensovittaminen (145 500 €) on kyse nuorten työllistämisestä. - Aikuiskoulutuskeskukset o Innova – Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus sekä Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ovat toteutta neet laajoja hankkeita, esimerkiksi Vakka-Suomen seutukunnan hanke Työnhakukeskus – Ura- ja rekrytointi palvelujen kehittäminen (155 336 €) on monivuotinen. kaikkien hankkeiden tavoitteena on työllistyminen.

Taulukosta 3. on nähtävissä, että Salon seu-dulla ja Turunmaan seutukunnassa yrityk-set ja oppilaitokset eivät ole toteuttaneet hankkeita lainkaan. Toisaalta suurin osa oppilaitosten toteuttamista hankkeista on


koko maakunnan kattavia. Loimaan seu-dulla sekä Turunmaan seudulla yhdistysten tekemä hanketoiminta on hyvin rahoitet-tua. yhdistysten toteuttamat hankkeet ovat pääosin pienempiä kuin kuntien ja oppilai-tosten.

Suurimpia näistä: - SF- SOL Södra Finlands Skriv och läs -projekt (552 430 €): helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n koko maakuntaa koskeva hanke, minkä tavoitteena on lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsivien opiskelijoiden oppimismah- dollisuuksien parantaminen ja luoda parempi menestyminen työelämässä. - Barnens och ungdomarnas skärgård – BUS (123 970 €): Region Åboland rf – Turunmaan seutu ry:n toteuttama laaja nuorten saaristoidentiteetin ja toimintamahdollisuuksien kehittämi- sen hankeEniten hankkeita ovat toteuttaneet 4h-yhdistykset, joiden hankkeita oli 11. Nämä ovat erityylisiä kulttuurihankkeita: elämän-hallinta- ja perinnetaitojen harjoittamista, nuorten itsensä järjestämä kulttuuritapah-

tuma sekä metsäalan koulutukseen ja työlli-syyteen liittyviä hankkeita. muilta osin hank-keiden toteuttajat ovat hajanainen ryhmä.

yritysten toteuttamat hankkeet ovat hyvin erilaisia. Suurimmat hankkeet ovat koko maakunnan kattavia: - muumimaailma Oy: Nuoret työelämään siirtymässä – Licence to work (144 710 €) - ICT Turku Oy: POP-areena – Tuntosarvet luovuuteen (95 000 €)

kunnat ovat toteuttaneet hankkeita eniten. Tässä ryhmässä on myös entinen TE-keskus, joka on toteuttanut suurimmat hankkeet. muuten rahoitus on jakautunut yksittäisille kunnille. Suurimpia hankkeita: - yrittäjyyttä ja yhteistyötä (3 027 472 €), joka on kuusivuotinen koulutushanke. Se on myös nykyisen ELy-keskuksen oman tuotannon hanke. - Paraisten kaupungin Operation Work (1 770 862 €). hanke on kohdennettu nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja heikoimmin koulutetuille, joilla on vaikeuksia työnsaannissa.

Yhdistykset Yritykset Oppilaitokset KunnatLoimaan seutukunta 510 562 6 451 289 467 18 503Salon seutukunta 182 635 131 340Turun seutukunta 308 093 8 700 518 482 741 124Turunmaan seutukunta 662 714 109 700Vakka-Suomi 63 026 33 390 178 156 74 171Varsinais-Suomi 986 040 239 710 1 648 678 5 677 900Yhteensä 2 713 070 288 251 2 634 783 6 752 738

Taulukko 3. EU-ohjelmakauden 2000--2006 hankkeet toteuttajan mukaan seutukunnittain, €


Nuorisohankkeiden jakautuminen rahas-toittain

Alla olevan taulukon avulla on tarkasteltu, miten eri ohjelmilla on toteutettu Varsi-nais-Suomen maakuntaohjelmaa nuorten osalta. Nuoriin kohdistuvia hankkeita rahoi-tetaan usealta eri taholta. EU-hankkeiden lisäksi niitä rahoitetaan myös kansallisin varoin. Rahastoittain tarkasteltuna nuoriin kohdistuviin hankkeisiin on myönnetty eniten rahaa Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), jota myöntää nykyinen Elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus. ESR-ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita.

Taulukko 4. Nuorisohankkeet rahastoit-tain EU-ohjelmakaudella 2000–2006EAkR-rahasto (Tavoite 2, Interreg) 3 657 553 € maaseutuohjelma (VALmA, Leader+) 1 817 013 € ESR-rahasto (Tavoite 3, EQUAL) 6 365 975 €maakuntaohjelma, mkr 598 959 €yhteensä 12 439 500 €

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAkR) on rahoitettu yhteisöhankkeet sekä esimerkik-si 3 miljoonan euron hanke yrittäjyyttä ja

yhteistyötä. Etelä-Suomessa aluekehitysra-hastosta rahoitetaan erityisesti haasteellisia ja ongelmallisia alueita lisäämällä alueiden houkuttelevuutta, edistämällä yrittäjyyttä sekä luomalla työpaikkoja. maakuntaoh-jelmasta rahoitetut hankkeet ovat kunti-en ja oppilaitosten toteuttamia ja täten lähinnä koulutus- ja työllisyyshankkeita. maaseutuohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat lähinnä yhdistysten toteuttamia ja huomattavasti pienempiä vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurihank-keita. määrällisesti hankkeita on monta, 63 kappaletta. Näistä 35 on Leader+ -hankkei-ta. yhden hankkeen rahoitusosuuden kes-kiarvo on noin 30 000 €.

ESR-rahaston Tavoite 3- ja EQUAL-ohjel-masta rahoitetut nuorisohankkeet ovat pääosin kuntien ja oppilaitosten toteutta-mia koulutus- ja työllisyyshankkeita. Suu-rimpia hankkeita: - Åbo Akademin monivuotinen hanke: kORkEASTI kOULUTETTUJEN kEhITTä- mISOhJELmA (kOkE) - työllistämisoh- jelma korkeasti koulutetuille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille (1 163 468 €) - Paraisten monivuotinen hanke: Operation Work (1 770 862 €)


Hankkeet rahoittajan mukaan

Entisen TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut suurimmalla summalla nuori-soon kohdistuvia hankkeita ja nämä ovat olleet lähinnä koko maakunnan kattavia. Näitä hankkeita ovat toteuttaneet oppilai-tokset ja kunnat. myös Varsinais-Suomen liitto on rahoittanut lähinnä kuntien ja oppilaitosten hankkeita. maaseutuosaston hankkeet ovat yhdistysten toteuttamia kulttuurihankkeita, jotka ovat hyvin erilaisia eikä niistä ole löydettävissä mitään yhte-näistä linjaa.

Seutukunnat VSL tos mos LSLH LOSLoimaan seutu 9 660 289 467 525 856Salon seutu 313 975Turun seutu 193 892 1 039 754 358 751 34 660Turunmaan seutu 301 306 471 108Vakka-Suomi 74 171 178 156 63 026 33 390Varsinais-Suomi 546 961 6 754 881 84 297 1 166 189Yhteensä 1 125 990 8 262 258 1 817 013 1 199 579 34 660

Taulukko 5. Hankkeet rahoittajan mukaan seutukunnittain EU-ohjelmakaudella 2000–2006, €


Hankkeet teemoittain

Varsinais-Suomen liiton hankeverkossa hankkeet on jaoteltu hyvin karkeasti kou-lutus-, työllisyys- ja kulttuurihankkeiksi, hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy -koko-naisuuteen sekä lisäksi vielä osioon muut hankkeet. Selvitystä varten olen jakanut teemoja lisää lähemmän tarkastelun mah-dollistamiseksi. Näitä ovat koulutus, työlli-syys, harrastustoiminta, kulttuuri, verkostot ja kehittäminen, nuorten vaikutusmahdol-lisuuksien kehittäminen, infrastruktuuri, sosiaaliset suhteet ja vapaa aika sekä päih-teiden vastainen työ.

Teemat Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka-Suomen seutu Varsinais-Suomi YhteensäKoulutus 161 845 327 975 97 191 0 4 193 918 4 780 929Työllisyys 4 305 0 765 779 22 157 195 869 3 708 426 4 696 536Harrastus-toimintaKulttuuri 91 644 8 978 65 264 138 740 40 605 135 350 480 581Verkostot ja kehittäminen 424 634 57 831 95 218 253 016 47 392 478 942 1 357 033Nuorten vaikutus-mahdollisuuksien lisääminenInfrastruktuuri 164 504 20 734 75 703 8 062 14 452 0 283 455Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika 34 188 0 6 530 32 000 0 0 72 718Päiht id t i t ö 2 000 2 000

15 692 451 975

49 659 0 113 586 57 550 0 20 000 240 795

Taulukko 6. EU-ohjelmakauden 2000–2006 hankkeiden euromääräinen jakautuminen teemoittain

56 049 64 587 124 344 163 698 27 605

Päihteiden vastainen työ 2 000 2 000


Kuvio 2. EU-ohjelmakauden 2000–2006 hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen teemoittain

Koulutus38 %

Harrastustoiminta4 %

Kulttuuri4 %

Verkostot ja kehittäminen11 %

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien

lisääminen2 % Infrastruktuuri

2 %

Sosiaaliset suhteet ja vapaa- aika1 %

Päihteiden vastainen työ0 %

Koulutus38 %

Työllisyys38 %


Kulttuuri4 %



lisääminen2 % Infrastruktuuri

2 %

Sosiaaliset suhteet ja vapaa- aika1 %

Päihteiden vastainen työ0 %

koulutus- ja työllisyyshankkeita on rahoi-tettu eniten ja niistä suurin osa on koko maakunnan kattavia. Ne kattavat koko ra-hoituksesta noin 76 %. Tämä todistaa sen, että hankerahoitus on ollut aika yksipuolis-ta vuosien 2000–2006 EU-ohjelmakaudella. Erilaista verkostotoimintaa ja kehittämis-projekteja on toteutettu suhteellisen hyvin seutukunnissa.

Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika sisältää sel-laisia hankkeita, joissa todella tarkoituksena on ollut sosiaalisten suhteiden kehittämi-nen esimerkiksi suomalaisten ja suomen-ruotsalaisten kesken, sekä kohdistuen ul-komaalaisiin. Infrastruktuurihankkeet ovat nuorisotilojen kunnostamista sekä erilais-ten harrastusmahdollisuuksien paranta-

mista tilojen ja paikkojen rakentamisella. harrastustoimintaa on tuettu järjestämällä erilaisia kursseja ja kerhoja nuorille. Eniten harrastustoimintaa hankerahoituksen avul-la on tuettu Turun seudulla sekä Turun-maan seudulla.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksien pa-rantamiseen on panostettu jonkun verran Loimaan seudulla, Turun seudulla sekä Turunmaan seudulla. Esimerkiksi Loimaal-la ja Turunmaalla on haluttu osallistuttaa nuoria vaikuttamaan oman paikkakunnan ja alueen kehitykseen. Päihteiden vastaista työtä hanketoiminnan kautta on tehty vain nimellisesti.


6.2 Nuoriin kohdistuvat hankkeetEU-ohjelmakaudella 2007–2013

Suoranaisesti nuoriin kohdistuvia hankkei-ta koko maakunnassa on toteutettu kah-deksan (862 762 €). Näiden hankkeiden rahoitusprosentti kaikkiin tähänastiseen rahoitukseen suhteutettuna on 1,5 %. Nuo-risohankkeista jopa 80 % on nuorten kou-lutukseen ja työllistämiseen liittyviä.

Hankkeiden jakautuminen seutukunnittain

Taulukko 7. Hankkeet seutukunnittain EU-ohjelmakaudella 2007–2013

SeutukunnatToteutetuthankkeet Hankerahoitusosuudet, € Keskiarvo

Prosentuaalisetosuudet

Loimaan seutukunta 1 65 604 65 604 3,70 %Salon seutukunta 2 110 473 55 237 6,20 %Turun seutukunta 7(4)* 110 755 15 822 6,20 %Turunmaanseutukunta 3 70 289 23 430 3,90 %Vakka-Suomi 0,00 %Varsinais-Suomi 13 1 429 296 109 946 80,00 %Yhteensä 26 1 786 417 100,00 %*Seitsemästä hankkeesta 4 on osahankkeita.

Taulukosta on nähtävissä, että nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole toteutettu ko-vin montaa nykyisellä EU-ohjelmakaudella. Seutukunnissa hankkeita ei ole toteutettu juuri lainkaan. Sen sijaan koko maakunnan kattavia hankkeita on jopa 80 %. Turun seu-dun yhteistyöhankkeiden rahoituksesta 4 hanketta on kohdistunut nuoriin. Ne on merkitty omiksi hankkeikseen, mikä tulee

ottaa huomioon lukumääriä tarkasteltaes-sa.

Loimaan seutukunnassa toteutettu Leader-hanke on Liikkeellä Luonnostaan, mikä on nuorten vapaa-aikaan liittyvä. Sillä halu-taan kannustaa etenkin nuoria löytämään liikkumisen mahdollisuuksia omasta lähi-ympäristöstään ja tutustuttaa erilaisiin ur-


heilulajeihin. Salon seutukunnan kahdesta hankkeesta toinen tähtää saamaan osaavaa työvoimaa alueelle ja toinen on nuorten kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvä hanke. huomionarvoista on, että Vakka-Suomessa ei hankeverkon tietojen mukaan ole toteu-tettu yhtään nuorisoon kohdistuvaa han-ketta tällä ohjelmakaudella.

Turunmaan seutukunnan sekä Turun seu-tukunnan hankkeet ovat lähinnä yhdistys-ten toteuttamia vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä hankkeita. Niillä tuetaan nuorten osallistumista erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Näistä Leader-hankkeita ovat Turun seudun Tarinat tutuiksi ja ympäristö-kasvatusmenetelmät paikallisten järjestö-jen työn tueksi 2009–2010 sekä Turunmaan seudun Jokivarresta maailmalle.

koko Varsinais-Suomen kattavat hankkeet ovat joko koulutukseen tai työllisyyteen painottuneita. Niistä suurimman osan ovat toteuttaneet Varsinais-Suomen oppilaitok-set. hankkeet ovat myös rahoitukseltaan suurimpia. Joka tapauksessa hankkeita on ollut vähän. Niistä on vaikea tehdä kokoa-vaa yhteenvetoa, sillä hankkeet ovat jakau-tuneet hyvin hajanaisesti ”nuorisokentälle”.


Hankkeet toteuttajatahon mukaan

Toteuttajatahon mukaan hankkeet on jaet-tu neljään: kuntien, oppilaitosten, yhdistys-ten ja yritysten toteuttamiin hankkeisiin. kuntien hankkeista neljä on yhteistyöhank-keita.

Toteuttaja Toteutetut hankkeetHankerahoitusosuudet, € Keskiarvo, €Prosentuaalisetrahoitusosuudet

Kunnat 8 223 682 27 960 12,50 %Oppilaitokset 11 1 258 256 114 387 70,40 %Yhdistykset 7 304 479 43 497 17,00 %YrityksetYhteensä 26 1 786 417 100,00 %

Taulukko 8. Hankkeet toteuttajan mukaan EU-ohjelmakaudella 2007–2013

Kuvio 3. EU-ohjelmakauden 2007–2013 hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen toteuttajan mukaan

Kunnat13 %Yhdistykset

17 %

Yritykset0 %

Kunnat13 %

Oppilaitokset70 %

Yhdistykset17 %

Yritykset0 %


Selvästi eniten rahoitusta, jopa 70 %, ovat saaneet oppilaitokset. hankkeet ovat myös keskimääräisesti suurempia kuin muiden toteuttajatahojen. Näistä suurimpia hank-keita ovat toteuttaneet ja eniten rahaa saa-neet: - Turun ammattikorkeakoulu o suurin hanke on ICT-portti, jota on rahoitettu 362 955 eurolla alueellises- ta ESR-ohjelmasta. Tässäkin nuorten kohdalla on kyse työllistymisestä. - Turun yliopisto o on toteuttanut muutaman hankkeen, esimerkiksi koulutuksesta syrjäytymi- sen ehkäisy Varsinais-Suomessa (70 000 €) sekä Lapsi- ja nuorisotutki- muksen alueellisen vaikuttavuuden kehittämishanke (70 000 €).

Loput hankkeet ovat yksittäisten opistojen ja instituuttien toteuttamia, ja ne keskit-tyvät pääosin työllistymisen tukemiseen

liittyvien palveluiden kehittämiseen. kou-lupudokkuuteen on selvästi kiinnitetty huomiota viimeisten vuosien aikana, sillä näitä hankkeita on rahoitettu 525 700 eu-rolla, mikä on kolmasosa tällä ohjelmakau-della nuorisoon kohdistuvasta hankerahoi-tuksesta.

yhdistysten toteuttamat hankkeet tällä oh-jelmakaudella ovat olleet erilaisia kulttuuri-hankkeita, jotka edistävät vapaa-ajanviet-tomahdollisuuksia sekä sosiaalisia suhteita. Selvästi suurin toteutettu hanke on Brink-hallista kulttuurityöelämään (174 141 €). kuntien toteuttamien hankkeiden kenttä on hajanainen. kunnista suurin hankkeiden toteuttaja on ehdottomasti Turku. Salon seudulla on toteutettu yksi vähän isompi hanke Tervetuloa Salon seudulle! – palvelu muuttajille ja työnhakijoille. kuten taulu-koista voi huomata, yritysten toteuttamat hankkeet eivät ole kohdistuneet nuoriin.

Toteuttaja Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi

Yhdistykset 65 604 26 312 5 160 18 808 188 595Kunnat 84 161 85 521 54 000Oppilaitokset 20 074 51 481 1 186 701

Taulukko 9. EU-ohjelmakauden 2007–2013 hankkeet toteuttajan mukaan seutukunnittain, €


Nuorisohankkeiden jakautuminen rahas-toittain

kuten aikaisemmallakin ohjelmakaudella, myös nykyisellä on nuorille annettu eniten rahaa ESR-rahastosta. Nämä ovat nykyisen ELy-keskuksen rahoittamia oppilaitoksille myönnettyjä hankerahoituksia koulutus-hankkeisiin. EAkR-rahastosta on toteutettu

Taulukko 10. Nuorisohankkeet rahastoittain EU-ohjelmakaudella 2007–2013EAKR-rahasto (Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma) 24 707 €Maaseutuohjelma 211 236 €ESR-rahasto (Alueellinen ESR) 1 331 274 € Maakuntaohjelma, mkr 219 200 €Yhteensä 1 786 417 €

Taulukko 11. Hankkeet rahoittajan mukaan seutukunnittain EU-ohjelmakaudella 2007–2013Seutukunta VSL tos mos LSLHLoimaan seutu 65 604Salon seutu 84 161 26 312Turun seutu 24 707 86 048Turunmaan seutu 18 808 51 481Vakka-SuomiVarsinais-Suomi 219 200 129 300 14 464 1 066 332

Turun Turunmaan Vakka-Suomen

seutu seutu seutu

Koulutus 84 161 51 481 1 295 632 1 431 274Työllisyys 39 664 39 664Harrastustoiminta 65 604 7 900 73 504Kulttuuri 26 312 27 031 18 808 72 151Verkostot ja kehittäminen 94 000 94 000Nuortenvaikutusmahdollisuuksienlisääminen 63 944 63 944Infrastruktuuri 11 880 11 880

Varsinais-Suomi Yhteensä

Taulukko 12. EU-ohjelmakauden 2007–2013 hankkeiden euromääräinen jakautuminen teemoittain

Teemat Loimaan seutu Salon seutu

yhteisöhankkeet, joista osa on nuoriso-hankkeita. maakuntaohjelman rahoista to-teutetut hankkeet ovat koko maakunnan kattavia lähinnä koulutukseen ja työllisyy-teen liittyviä hankkeita. maaseutuohjelman hankkeet sen sijaan sisältävät yhdistysten toteuttamia kulttuurihankkeita.


Hankkeet rahoittajan mukaan

Varsinais-Suomen liiton toteuttamat hank-keet ovat maakuntaohjelman koko maa-kunnan kattavia korkeakoulujen ja kuntien toteuttamia hankkeita sekä yhteisöhank-keita. Nykyinen ELy-keskus on rahoittanut muut hankkeet.

Hankkeet teemoittain

Teemoittelu on sama kuin ohjelmakaudella 2000–2006. Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika sekä päihteiden vastainen työ ovat jätetty pois, sillä yhtään hanketta ei ole to-teutettu näiden teemojen puitteissa. kuten aiemmin on mainittu, Vakka-Suomessa ei ole toteutettu yhtään hanketta nykyisellä ohjelmakaudella.

myös taulukosta 12. on nähtävissä, että koulutushankkeita on rahoitettu huomat-tavasti enemmän kuin muita, jopa 80 % kokonaisrahoituksesta. Tämä vahvistaa hy-poteesia hankkeiden toteutuksen yksipuo-lisuuden osalta. koko maakunnan kattavia hankkeita on eniten ja niistä suurin osa on kuntien ja oppilaitosten toteuttamia.

Kuvio 4. EU-ohjelmakauden 2007–2013 hankerahoituksen prosentuaalinen jakautuminen teemoittain

Työllisyys


Kulttuuri4 %


Infrastruktuuri1 %


lisääminen 4 %

Koulutus80 %

Työllisyys2 %


Kulttuuri4 %


Infrastruktuuri1 %


lisääminen 4 %


7. mAAkUNTAOhJELmAN TOTEUTUmINEN NUORISOhANkkEIdEN OSALTA

hypoteesien paikkansapitävyyttä on arvi-oitu sekä EU-ohjelmakauden 2000–2006 sekä 2007–2013 osalta.

Ensimmäinen hypoteesi:

1. Nuorisoon kohdistuvia hankkeita ei ole ollut juuri lainkaan ja toteutus on ollut yksipuolista.

hypoteesi on saanut tukea. Ensinnäkin EU-ohjelmakaudella 2000–2006 jopa 75 % nuorisoon kohdistuvasta hankerahoituk-sesta on myönnetty työllisyys- ja koulutus-hankkeisiin. Tämä puhuu hankerahoituksen yksipuolisuuden puolesta. Nuorisohankkei-den toteuttaminen EU-ohjelmakaudella 2000–2006 ei kuitenkaan ole ollut niin yksipuolista kuin mitä on ehkä ajateltu, mutta se on ollut hajanaista. Vaikka suurin osa hankerahoituksesta on mennyt koulu-tus- ja työllisyyshankkeisiin, on yhdistysten toteuttamia hankkeita määrällisesti toteu-tettu hyvin, yli 50 % kaikista toteutuneista hankkeista. hankkeet ovat kuitenkin olleet pieniä ja niiden vaikutus ei ole yhtä laaja-alaista.

Nykyisellä EU-ohjelmakaudella nuoriso-hankkeita on toteutettu vain 26 kappa-letta. Nuorisohankkeiden toteutus seutu-kunnissa on siis ollut lähes olematonta. huomionarvoista on, että Vakka-Suomen seutukunnassa ei ole toteutettu yhtään nuorisohanketta. koulutushankkeiden

lisäksi loput hankkeet ovat olleet yksittäi-siä, pieniä hankkeita. hankerahoituksesta noin 70 % on myönnetty oppilaitoksille, ja koulutushankkeita on jopa 80 % nuoriin kohdistuvasta kokonaishankerahoitukses-ta. Tämän EU-ohjelmakauden hankkeiden kohderyhmät ovat tarkemmin nuorille suunnattuja. hankkeiden sisällöistä ei löydy enää yhtä paljon hajanaisuutta, ja ne ovat paremmin linjattuja. Uuden maakuntaoh-jelman luonnosta tarkasteltaessa pitäisi tulevaisuuden kannalta ottaa huomioon nuorten omaehtoiseen toimintaan panos-taminen, muun muassa harrastustoiminta, vaikuttamismahdollisuudet ja tilojen lisää-minen.

molemmilla ohjelmakausilla nuorisohank-keiden prosentuaaliset rahoitusosuudet ovat jääneet pieniksi. EU-ohjelmakaudella 2000–2006 nuorisohankkeita on rahoi-tettu 5,5 %:lla koko hankerahoituksesta ja EU-ohjelmakaudella 2007–2013 tähän asti nuorisohankkeiden rahoitus kokonaismää-rästä on 3,1 %.

Läheisempään tarkasteluun päästään tar-kastelemalla toista hypoteesia:

2. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma eivät ole toteutuneet nuorison osalta tavoitteiden mukaisesti.

maakuntaohjelmissa sekä -suunnitelmassa tuodaan voimakkaasti esiin koulutuksen ja


työllisyyden merkitystä nuorten elämässä, ja tältä osin maakuntaohjelmaa on toteutet-tu hyvin. Tarkasteltaessa EU-ohjelmakautta 2000–2006 ilmenee, että työllistymistä on tuettu hankkeiden kautta aika paljon, sillä monet koulutushankkeet tähtäävät nuorten ja opiskelijoiden työllistämiseen. Taloudellisen taantuman ja nuorisotyöttö-myyden kasvun takia voi olla, että lisää työl-lisyyteen keskittyviä hankkeita tarvitaan. muiden teemojen osuus jäi pienemmäksi. yli puolet hankerahoituksesta on myönnet-ty kunnille ja noin 20 % oppilaitoksille sekä saman verran yhdistyksille. yhdistysten tekemät hankkeet ovat toteuttaneet maa-kuntaohjelman hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn teemaa. hank-keiden toteutus on ollut monipuolisempaa vanhalla EU-ohjelmakaudella, mutta myös hajanaisempaa. hyvinvointia ja syrjäytymi-sen ehkäisyä on siis pyritty toteuttamaan harrastus- ja kerhotoiminnalla, nuorisotilo-jen kunnostamisella, lenkkipolkujen raken-tamisella jne.

Nykyisellä EU-ohjelmakaudella suurin osa hankerahoituksesta on käytetty koko maakuntaa kattaviin koulutus- ja työllisyys-hankkeisiin. Tältä osin maakuntaohjelmaa on toteutettu hankkeiden avulla. Lisää ajankohtaisia koulutus- ja työllisyyshank-keita on myös suunnitteilla. maakuntaoh-jelman 2011–2014 luonnoksessa on uusia toimenpidekokonaisuuksia toteutettavaksi maakunnassa. Esimerkiksi koulupudokkuu-

teen on jo nyt kiinnitetty hyvin huomiota nykyisellä ohjelmakaudella hankerahoituk-sen ja -toteutuksen kautta. Se näkyy myös budjetissa – kolmasosa nuorisoon kohdis-tuvasta hankerahoituksesta on myönnetty koulupudokkuuteen liittyviin hankkeisiin. Joka tapauksessa uusi maakuntaohjelmas-sa nähdään nuorten elämä jonkin verran laajemmin, ja tämän pitäisi vaikuttaa tulevi-en hankkeiden monipuolistamiseen.

Nuorisotyöttömyyden rajun nousun takia tarvitaan työllistämis- ja koulutushankkeita, mutta olisi tärkeää panostaa myös nuorten omaehtoiseen toimintaan. Asian tärkeys korostuu varsinkin laman aikana ja mahdol-lisilla työttömyysjaksoilla. yhtenä maakun-taohjelman tavoitteena on nuorten syrjäy-tymisen estäminen. koulutus ja työllisyys ovat lähes poikkeuksetta ensisijaisia tekijöi-tä, mutta on myös olemassa muuta nuorta tukevaa toimintaa. Sen rooli tulisi tiedostaa, koska tällä hetkellä sitä ei oteta tarpeeksi huomioon. meneillään olevan EU-ohjelma-kauden nuorisohankkeiden kenttä on aika yksipuolinen. Siksi tulevien nuorisohankkei-den toteutusta ajatellen hankerahoituksen toteuttajatahojen monipuolistaminen olisi keskeistä. Pelkillä oppilaitosten hankkeilla ei pystytä toteuttamaan maakuntaohjel-maa nuorten osalta.

Jatkossa olisi tärkeää miettiä, miten nuo-risoon kohdistuvaa hanketoimintaa kan-nattaa lähteä laajentamaan ja kuinka pal-


jon yleensä nuorisohankkeiden määrän kasvuun ja linjaukseen on tarpeellista vaikuttaa. Uudessa maakuntaohjelmassa 2011–2014 on uusia linjauksia, jotka tulevat toivottavasti näkymään myös hankkeiden kautta. hankkeiden jälkeiseen jatkuvuu-teen tulisi panostaa jo hankevaiheessa.

myöskään EU-ohjelmakaudella 2007–2013 maakuntaohjelma ei ole vielä toteutuneet nuorison osalta tavoitteiden mukaisesti, mutta oikeaan suuntaan on menty. Nykyi-sellä ohjelmakaudella on vielä mahdollis-ta toteuttaa maakuntaohjelmaa muiden huomionarvoisten toimenpidekokonai-suuksien osalta, eli panostaa nuorten vai-kuttamismahdollisuuksiin, harrastustoi-minnan tukemiseen ottaen huomioon varsinkin köyhät lapsiperheet. Ei pidä myöskään unohtaa ihmisten omaa vastuu-ta heidän elämästään. Jokaisen tulee saada viime kädessä päättää, mitä elämällään ha-luaa tehdä.

Alussa käsittelemiäni ja myös uudessa maa-kuntaohjelmassa olevia nuorten päihtei-den käyttöön, rikollisuuteen, terveyteen ja muihin ongelmiin ei ole hankerahoituksen kautta vaikutettu. Näihin ongelmiin etsi-tään ratkaisuja myös muiden organisaatioi-den kautta. Esimerkiksi uusin päihteiden-vastainen kampanja on valtakunnallinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ”kännissä olet ääliö” -kampanja, joka on kohdennettu 18–30-vuotiaille nuorille. Täl-

laisilla kampanjoilla pyritään vaikuttamaan alkoholikulttuurin asenneilmapiiriin. Nuor-ten alkoholinkäyttö on laskenut viimeisten vuosien aikana, ja yhtenä tekijänä uskotaan olevan juuri erilaiset asenteisiin vaikuttavat kampanjat. Nuorten erilaisia ongelmia ei voi sivuuttaa. Usein ongelmat kasaantuvat pienelle enemmistölle ja nämä henkilöt saattavat olla myös niitä, jotka tarvitsevat apua koulutukseen hakeutumisessa ja työllistymisessä. Vaikka nuoriin kohdistuva kokonaisuus on hyvin laaja, voidaan erilais-ten hankkeiden avulla vaikuttaa myös vai-keampiin ongelmiin.


8. LOPUkSI

Syrjäytymisen käsitettä ei ole voitu koko-naan jättää käsittelemättä, vaikka pääpaino onkin haluttu pitää hyvinvointipoliittisena. Tavoitteena tulisi olla nuorten elinolojen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen kokonaisval-tainen kehittäminen. hyvinvoinnin käsite tarkoittaa eri asiaa eri-ikäisille nuorille. Nuo-risotyön menetelmin ei esimerkiksi saavu-teta myöhäistä nuoruutta eläviä nuoria, jotka saattavat elää ei-toivotussa yksinäi-syydessä. Erityisesti myöhäisnuoruutta elä-ville työttömyys ja koulutuksen ulkopuo-lelle jääminen näyttävät altistavan nuoren yksinäisyydelle.

Alle 20-vuotiaille nuorille pystytään koh-distamaan paremmin nuorisotyön keinoja. koulupudokkuuteen liittyvät toimenpiteet ovat yksi näistä tavoista. Tässä ikävaiheessa nuoriin voidaan vaikuttaa vielä ennaltaeh-käisevästi. Alle 20-vuotiaat myös kokevat voimakkaana ystävien merkityksen omalle hyvinvoinnilleen. Nuorille aikuisille ja vasta-valmistuneille saattaa sopia paremmin juuri työllistämishankkeet. kuitenkin kaikki nuo-ret kokevat tärkeänä ystävien merkityksen ja kuten vuoden 2009 Nuorisobarometrissä tuotiin esille, nuorten mielestä syrjäyty-mistä aiheuttaa ystävien puutteen lisäksi voimakkaasti oma laiskuus ja viitseliäisyys. Nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, ja syr-jäytymisvaarassa olevaa nuorta voi tukea monin eri tavoin.

koska nuoret aikuiset eivät koe kohteek-seen enää nuorisotiloja tai nuorille järjes-tettyä harrastus- ja kulttuuritoimintaa, pitäi-si heille osata suunnata erilaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Esimerkiksi tilojen luomi-nen antaa mahdollisuuden omatoimiseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. hank-keita toteuttaessa voisi myös miettiä koh-deryhmiä tarkemmin, jolloin vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät hankkeet voitaisiin kohdistaa paremmin myös nuoril-le aikuisille. On tärkeää ymmärtää nuorten elämänalueet tehtäessä päätöksiä heidän puolestaan. Usein ongelmana on myös nuorisokentän hajanaisuus. muun muas-sa kunnat, järjestöt ja seurakunnat tekevät nuorisoa tukevaa toimintaa omilla tahoil-laan.

Tämä raportti tarjoaa kuvan siitä, miten nuo-risohankkeet ovat kohdentuneet Varsinais-Suomessa 2000-luvulla. Nyt tulisikin miettiä jatkoa: mihin suuntaan maakunnassamme nuorisohankkeita halutaan viedä? minkä ikäisille hankkeita kannattaa suunnata? miten tulevaa maakuntaohjelmaa toteute-taan parhaiten nuorten osalta?


Lähteet:

Ahola, Sakari; Galli, Loretta & Ikonen, Sari (2009): koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa. koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE. Turun yliopisto. Turku.

koste, Asmo (toim.): Nuorista Suomessa 2008–2009. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi Oy. kirjapaino. 2008. Saatavissa: www.alli.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=2604 [Luettu 8.3.2010]

myllyniemi, Sami (2008): Tilasto-osio. Teoksessa Autio, minna; Eräranta, kirsi & myllyniemi, Sami (toim.): Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot vuosikirja 2008. Nuorisotutkimus-verkosto. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Stakes. hakapaino Oy. helsinki.

myllyniemi, Sami (2009a): Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Opetusministeriö. Nuo-risotutkimusverkosto. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 41. yliopistopaino Oy. helsinki.

myllyniemi, Sami (2009b): Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus. Opetusministeriö & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92.

Nuorisolaki (2006): <http://www.valtikka.fi/valta_ja_vaikuttaminen/suomi/suomi/edus-kunta/nuorisolaki> [Luettu 12.4.2010]

Opetusministeriö (2007): Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2011. Pää-ministeri matti Vanhasen II hallitus. Opetusministeriön julkaisuja 2007:41. yliopistopaino. helsinki. Saatavissa: <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPm/Julkaisut/2007/liitteet/opm41.pdf?lang=fi> [Luettu 5.4.2010]

Parkkonen, mika (2006): Nuorten huumeiden käyttö taittui laskuun. helsingin Sanomat. 2.11.2006. Saatavissa: <http://www.hs.fi/tulosta/1135222742683> [Luettu 8.3.2010]


Suurpää, Leena (2009) (toim.): Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen poli-tiikkaan. Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisusarja. Saatavissa: <http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/syrjaytymistieto.pdf> [Luettu 15.3.2010]

Tilastokeskus: <http://pxweb2.stat.fi/database/Altika/Ty%C3%B6markkinat/Ty%C3%B6ministeri%C3%B6n%20tilastot/maakunnittaiset/maakunnittaiset_fi.asp> [Luettu 11.3.2010]

Tuppurainen, Simo (2009): muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toi-menpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. yliopistopaino. helsinki.Saatavissa: <http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/tyoelamaasenteet.pdf> [Luettu 25.3.2010]

Valtioneuvoston tiedote: <http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=290879> [Luettu 23.3.2010]

Varsinais-Suomen hankeverkko 2000–2006: <http://www.vshanke.info/>

Varsinais-Suomen hankeverkko 2007–2013: <https://vshanke2007.info/>

Varsinais-Suomen liittoEgentliga Finlands förbundRegional Council of Southwest Finland

nuorten asialla - varsinais-suomen liitto...nuorten asialla nuorisohankkeiden kohdentuminen...

Documents