sosiaali- ja terveyspalvelut varsinais …...sote- ja maakuntauuistus varsinais-suomi 4 saatteek si...

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA

Sote-uudistuksen taustaraportti

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT VARSINAIS-SUOMESSA Sote-uudistuksen taustaraportti 2016Antti Parpo Muutosjohtaja Turun kaupunki

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VARSINAIS-SUOMI3

SISäLTÖ

1 VArsinAis-suomen Väestö jA Väestön hyVinVointi 5 1.1 Väestö ja väestöennuste 5 1.2 Väestön hyvinvointi ja terveydentila 7 2 sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen järjestäjät jA tuottAjAt 12 2.1 Palvelujen järjestäjäorganisaatiot 12 2.2 Palvelujen tuottajaorganisaatiot 13 2.2.1 Julkiset palveluntuottajat 13 2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat 15

3 sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen tAlous 17 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset 17 3.2 Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeista ja kustannuskehityksestä 21

4 sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen henkilöstö 24

5 sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen käytössä oleVAt tietojärjestelmät 28 5.1 Asiakas- ja potilastietojärjestelmät 28 5.2 Muut käytössä olevat tietojärjestelmät 29

6 PohdintA 31 lähteet 33

liitteet 34

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VARSINAIS-SUOMI 4

SAATTEEkSI

Sosiaali- ja terveyspalvelut Varsinais-Suomessa -raportin tavoitteena on antaa sote-uudistuksen valmistelijoille tiivis ja karkea yleiskuva maakunnan väestön hyvinvoinnista ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Raportissa väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelut esitellään ylätasolla. Sote-uudistuksen valmistelussa sosiaali- ja terveys-palvelujen yksityiskohtaisempi tarkastelu alistetaan teemakohtaisesti Varsinais-Suomen sote-uudistuksen valmisteluorgani-saation alatyöryhmille. Alatyöryhmät kartoittavat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä olemassa olevia asioita kulloisenkin tarpeen mukaisesti ja vain siinä määrin kuin se tukee sote-palvelujen tulevaisuuteen tähtäävää sote-uudistuksen valmistelu-työtä.

Raportissa kiinnitetään huomioi maakunnan väestörakenteeseen ja väestöennusteeseen. Erikseen kartoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät sekä palveluntuottajat. Julkisen palvelutuotannon rinnalla arvioidaan yksityisen palvelutuotan-non laajuutta. Selvitystyössä kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen talouteen sekä laaditaan erikseen skenaa-rio maakunnan sosiaali- ja terveyspalelujen tulevaisuuden kustannuspaineista palvelusektoreittain. Sosiaali- ja teveyspalve-luissa työskentelvän henkilöstön määrä raportoidaan erikseen julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lisäksi kartoitetaan, kuinka monta henkilöä työskentelee julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tukihenkilötehtävissä. Raportin lopussa tehdään listaus ja yhteenveto sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämistä tietojärjestelmistä. Raportissa ei kiinnitetä huomiota mm. palveluprosesseihin. Myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöistä ei tehdä kartoitusta. Kiinteistöjen kartoitus sovittiin maakunnan sote-johtajien kesken siirrettävän tarvittavilta osin sote-uudistuksen jatkovalmisteluun. Lisäksi Suomen hallituksen kesäkuussa 2016 tekemät sote- ja maakuntauudistuksen alustavat lakilin-jaukset siitä, että vain sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kiinteistöt siirtyvät maakunnalle vähentävät myös osaltaan kattavan maakunnallisen kiinteistöselvityksen tekemistä.


1 VARSinAiS-SuoMEn VäEStö JA VäEStön hYVinVointi

1.1 Väestö jA Väestöennuste

Varsinais-Suomessa asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 474 323 asukasta. Varsinais-Suomessa väestö on keskittynyt turun seutukunnalle, jossa asuu lähes 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Varsinais-Suomen väestömäärän ennustetaan nousevan maltillisesti tulevaisuudessa. Maakunnan sisällä väestökehityksen ennustetaan olevan kaksijakoinen. turun seudun väestön odotetaan jatkossa kasvavan samalla kun muiden seutukuntien väestömäärät supistuvat. Maakunnassa väestön siis ennustetaan yhä siirtyvän keskuskaupungin ympärille. Kaupungistuminen on muun Suomen tapaan myös Varsi-nais-Suomessa valitseva ilmiö.

taulukko 1. Varsinais-Suomen väestö 2015 lopussa ja väestöennuste (tilastokeskus 2016a)

Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. työvoiman eläköitymiskehitys on parhaillaan käynnissä. Yli 75-vuotaiden mää-rän kasvu voimistuu tulevan vuosikymmenen vaihteessa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että Varsinais-Suomessa työikäis-ten sekä lasten ja nuorten määrät jopa vähäisesti laskevat.

Taulukko 1. Varsinais-Suomen väestö 2015 lopussa ja väestöennuste (Tilastokeskus 2016a)

Kokonais-väestö 2015

% alueen väestöstä

Ennuste 2020% alueen väestöstä



Varsinais-Suomi 474 323 481 701 488 628 494 420Turun seutu 323 185 68,1 332 048 68,9 340 247 69,6 347 227 70,2Turku 185 908 39,2 191 356 39,7 196 483 40,2 201 257 40,7Salon seutu 62 983 13,3 61 993 12,9 61 095 12,5 60 289 12,2Loimaan seutu 34 819 7,3 34 993 7,3 35 047 7,2 35 066 7,1Vakka-Suomi 30 970 6,5 30 636 6,4 30 409 6,2 30 157 6,1Turunmaa 22 366 4,7 22 031 4,6 21 830 4,5 21 681 4,4

Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti.

Demografinen huoltosuhde2015 2020 2025 2030Koko maa 58,2 63,3 66,4 69,2 11Varsinais-Suomi 58,8 63,7 66,7 69,5 10,7


taulukko 2. Varsinais-Suomen väestöennuste ikäryhmittäin (tilastokeskus 2016a)

Väestömuutoksen seurauksena ja väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve todennäköisesti kasvaa. Samalla se väestön osa supistuu, joka rahoittaa julkiset palvelut. Muutos Varsinais-Suomen demografiassa tulee mitä ilmeisemmin vaikeuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta, mikäli kansantalouden kasvu ei eliminoi väestömuutoksen vaikutuk-sia.

Pitkän aikavälin talousennusteet lähtevät oletuksesta, missä Suomi siirtyy ns. jälkiteollisen hitaan talouskasvun aikaan. tuotannon kasvun odotetaan jäävän vajaaseen prosenttiin tulevan 25 vuoden aikana (Kilponen, Kinnunen, & Mäki-Fränti 2014). hidas talouskasvu yhdistettynä ikääntyvän väestön kasvaviin palvelutarpeisiin on yhtälönä vaikeasti ratkaistava. on-kin pääteltävissä, että tulevaisuudessa julkisesti rahoitettujen palvelujen turvaaminen kansalasille edellyttää tuottavuuden paranemista sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Taulukko 2. Varsinais-Suomen väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2016a)

0-6 7-17 18-64 65-74 75-85 85-2014 34 298 54 102 284 440 55 715 30 947 13 2232015 34 047 54 044 283 390 58 181 30 872 13 6262016 33 791 54 192 282 612 59 060 32 175 13 9352017 33 377 54 385 281 653 61 583 32 148 14 1782018 33 069 54 555 281 029 62 869 33 070 14 2242019 32 900 54 737 280 140 63 900 34 247 14 3492020 32 787 54 921 279 359 63 724 36 320 14 5902021 32 649 55 064 278 491 63 042 39 008 14 8802022 32 603 54 912 278 319 61 763 41 697 15 2482023 32 553 54 923 278 047 60 616 44 039 15 7492024 32 491 54 828 277 782 59 904 46 012 16 2672025 32 410 54 676 277 553 59 389 48 152 16 4482026 32 312 54 437 277 486 59 062 49 113 17 4992027 32 196 54 160 277 374 58 621 51 240 17 5562028 32 065 53 732 277 226 58 764 52 379 18 1462029 31 925 53 408 276 963 58 838 53 311 18 9582030 31 785 53 202 276 723 58 901 53 356 20 4532031 31 646 53 043 276 342 58 912 53 041 22 3692032 31 518 52 853 276 028 59 275 52 252 24 2712033 31 404 52 749 275 655 59 648 51 544 25 9442034 31 315 52 620 275 721 59 469 51 170 27 3032035 31 248 52 469 275 881 59 141 50 963 28 4582036 31 206 52 304 276 244 58 662 50 904 29 3352037 31 179 52 133 276 724 57 978 50 760 30 2972038 31 171 51 956 277 453 56 863 51 095 30 8872039 31 179 51 769 277 732 56 201 51 378 31 4802040 31 187 51 588 277 673 56 027 51 631 31 909

IkäryhmätVuosi


1.2 Väestön hyVinVointi jA terVeydentilA

Varsinais-suomalaisten hyvinvointia ja terveydentilaa käydään läpi vain pääpiirteittäin ja suppeahkosti tarkastelemalla var-sinais-suomalaisten tulonjakoa, työttömyyttä, nuorten koulutuksen ulkopuolelle jäämistä sekä terveyteen liittyviä indikaat-toreita. Väestön hyvinvointia arvioidaan tulonjakoa kuvaavilla pienituloisuusasteella ja gini-kertoimella sekä työttömyyden tunnusluvuilla. Väestön terveyttä kuvaavina indikaattoreina käytetään PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost) ja sairasta-vuusindeksiä.

tulonjako

Kansainvälisesti käytetty tapa mitata pienituloisuutta perustuu mittariin, jolla osoitetaan suhteellisesti se osa väestöstä, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle pienituloisuuden rajan. Pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia kaikkien tulonsaajien mediaanitulosta. Gini-kertoin puolestaan kuvaa tulonjaon tasa-arvoa. Mitä korkeampi gini-kerroin on sitä epätasaisempi on myös tulonjako väestön keskuudessa. teoreettisesti täydellinen tulonjako, ts. tilanne, jossa kaikki tulot on jaettu tasan väestön kesken, toteutuu silloin, kun gini-kerroin on arvoltaan 0. Vastaavasti arvo 1 indikoi täydellistä tulonjaon eriarvoisuutta, jossa kaikki tulot kanavoituvat väestössä yhdelle henkilölle.

taulukko 3. Varsinais-suomalaisten tulonjako 2014

Varsinais-Suomessa pienituloisten suhteellinen määrä on suurempi kuin Suomessa yleensä ja pienituloisia on suhteellises-ti eniten Salon seudulla ja turussa. turun poikkeuksellisia lukuja selittää suuri opiskelijoiden määrä. opiskelijat kuuluvat useimmiten pienituloisten ryhmään. Samalla he kuitenkin poikkeavat muista pienituloisista siten, että heillä pienituloisuus on odottavasti vain väliaikaista opiskelija-aikaan sidottua. Vakka-Suomessa ja muilla turun seutukunnan kunnilla kuin turulla pienituloisten määrää voidaan pitää jopa poikkeuksellisen alhaisena.

tulonjaon tasa-arvoltaan maakunta vastaa muuta Suomea. Maakunnan kuntien välisessä tulonjaon tasa-arvosta saaduissa tuloksissa heijastuu turun väestön voimakas tulonjaon eriarvoisuus. Muissa maakunnan kunnissa tulonjako on yleensä tasa-arvoisempaa kuin maassa keskimäärin.

tulonjaon tasa-arvosta saadut tulokset eivät kerro mitään tulonsaajien tulojen tasosta vaan ainoastaan tulonjaon homo-geenisuuden asteesta. tulonjaon tasa-arvon ei myöskään tarvitse korreloida kunnan pienituloisuusasteen kanssa. Muun muassa naantalissa pienituloisten osuus on tulonsaajista alhainen ja tulonjaon eriarvoisuus korkeahkoa. naantalin tulon-jaon eriarvoisuutta selittänee suurituloisten keskimääräistä suurempi määrä. Sen sijaan turussa sekä tulonjaon eriarvoisuus että pienituloisten suhteellinen määrä on korkea.

Taulukko 3. Varsinais-suomalaisten tulonjako 2014

Alue Pienituloi-suusaste

Gini-kerroin

KuntaPienituloi-suusaste

Gini-kerroin

KuntaPienituloi-suusaste

Gini-kerroin

Koko maa 13,0 27,0 Aura 9,2 21,0 Paimio 9,0 23,3Varsinais-Suomi 14,1 27,2 Kaarina 7,3 26,5 Parainen 10,1 25,8Loimaan seutukunta 14,5 Kemiönsaari 14,6 24,3 Pyhäranta 9,4 21,7Salon seutukunta 15,2 Koski 17,7 26,3 Pöytyä 13,7 23,8Turun seutukunta 14,2 Kustavi 14,5 24,5 Raisio 9,5 24,3Vakka-Suomen seutuk. 12,2 Laitila 12,7 23,2 Rusko 5,2 22,3Turunmaan seutukunta 11,5 Lieto 6,8 24,4 Salo 15,2 25,6

Loimaa 15,5 25,4 Sauvo 11,5 25,1Marttila 15,0 26,1 Somero 15,1 24,9Masku 5,2 21,8 Taivassalo 13,3 25,0

Mynämäki 10,6 22,9 Turku 19,0 30,1Naantali 8,1 28,1 Uusikaupunki 11,5 23,2

Nousiainen 8,5 22,0 Vehmaa 15,5 25,4Oripää 15,5 27,1


työttömyys

Pitkäaikaistyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on usein yhteydessä huono-osaisuuteen. Kaikkia työttömiä ei voida, eikä ole perusteltuakaan, luokitella huono-osaisiksi, mutta huono-osaisten keskuudessa työttömät ovat yliedustet-tuina. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli huhtikuussa 2016 12,6 %. tämä alittaa kansallisen 13,0 % työttömyysasteen tason. työttömyys on maakunnassa korkeinta turussa ja Salossa.

Kuvio 2. Työttömyysaste Varsinais-Suomen kunnissa huhtikuussa 2014.

Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan Varsinais-Suomi lukeutuu maakunnaksi, jossa työllisten, vaikeasti työllistyvien ja myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on lähellä maan keskiarvoa. (Varsinais-Suomen liitto 2016.)

taulukko 4. työttömyyden tunnuslukuja Varsinais-Suomesta

7

poikkeavat muista pienituloisista siten, että heillä pienituloisuus on odottavasti vain väliaikaista opiske-

lija-aikaan sidottua. Vakka-Suomessa ja muilla Turun seutukunnan kunnilla kuin Turulla pienituloisten

määrää voidaan pitää jopa poikkeuksellisen alhaisena.

Tulonjaon tasa-arvoltaan maakunta vastaa muuta Suomea. Maakunnan kuntien välisessä tulonjaon

tasa-arvosta saaduissa tuloksissa heijastuu Turun väestön voimakas tulonjaon eriarvoisuus. Muissa

maakunnan kunnissa tulonjako on yleensä tasa-arvoisempaa kuin maassa keskimäärin.

Tulonjaon tasa-arvosta saadut tulokset eivät kerro mitään tulonsaajien tulojen tasosta vaan ainoastaan

tulonjaon homogeenisuuden asteesta. Tulonjaon tasa-arvon ei myöskään tarvitse korreloida kunnan

pienituloisuusasteen kanssa. Muun muassa Naantalissa pienituloisten osuus on tulonsaajista alhainen

ja tulonjaon eriarvoisuus korkeahkoa. Naantalin tulonjaon eriarvoisuutta selittänee suurituloisten keski-

määräistä suurempi määrä. Sen sijaan Turussa sekä tulonjaon eriarvoisuus että pienituloisten suhteel-

linen määrä on korkea.

Työttömyys Pitkäaikaistyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on usein yhteydessä huono-osaisuuteen.

Kaikkia työttömiä ei voida, eikä ole perusteltuakaan, luokitella huono-osaisiksi, mutta huono-osaisten

keskuudessa työttömät ovat yliedustettuina. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli huhtikuussa 2016

12,6 %. Tämä alittaa kansallisen 13,0 % työttömyysasteen tason. Työttömyys on maakunnassa kor-

keinta Turussa ja Salossa.

Taulukko 4. Työttömyyden tunnuslukuja Varsinais-Suomesta

AlueTyölliset, % väestöstä

Vaikeasti työllistyvät

(rakennetyöt-tömyys), % 15 -

64-vuotiaista

Koulutuksen ulkopuolelle

jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavan-ikäisestä väestöstä

KuntaTyölliset,

% väestöstä


(rakennetyöt-tömyys), % 15 - 64-vuotiaista



KuntaTyölliset, % väestöstä


(rakennetyöt-tömyys), % 15 -

64-vuotiaista



Koko maa 41,6 5,3 8,6 Aura 44 4,1 11,1 Paimio 44,1 2,5 7,5Varsinais-Suomi 41,4 5,4 8,3 Kaarina 43,4 3,1 8,7 Parainen 41,9 2,6 7,2

Kemiönsaari 38,2 4,4 8,8 Pyhäranta 40,6 3,8 4,4Loimaan seutukunta 39,9 10,9 Koski 39 3,8 11,7 Pöytyä 40,3 3,9 13,7Salon seutukunta 38 9,2 Kustavi 36,4 3,8 9,8 Raisio 41,8 4,6 10,4Turun seutukunta 42,3 8 Laitila 42,4 2,6 10,3 Rusko 45,8 2,6 4,6Vakka-Suomen seutukunta 41,4 9,2 Lieto 44,9 3 8,5 Salo 38 7,7 9,6Åboland-Turunmaan seutukunta 40,8 7,7 Loimaa 38,9 4,1 9,2 Sauvo 42,3 3,3 11,8

Marttila 39,5 4,2 10,3 Somero 37,5 5 6,8Masku 46 3 6,3 Taivassalo 38,8 4 10,2Mynämäki 42 3,7 8,2 Turku 41,4 6,9 7,9Naantali 42,3 3,9 7,4 Uusikaupunki 41,5 4,5 9,2Nousiainen 45,2 3,2 4,8 Vehmaa 42,2 2,6 8,4Oripää 39,9 3,6 15,8


Maakunnan yksittäisissä kunnista vaikeasti työllistyvien1 osuus on yleisesti alle maan keskiarvon, mutta turussa ja erityisesti Salossa heidän osuus kaikista työttömistä on suurehko. Salon seudun korkean työttömyyden taustalla on seutuun voimak-kaasti kohdistunut teollisuuden rakennemuutos. nokian tuotannon poistuminen Salosta on vaikeuttanut seudun työllisyysti-lannetta.

Vaihtelu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuudessa on kuntien välillä suurta. on kuitenkin havaittavissa, että koulutuksen ulkopuolelle jääminen näyttäisi olevan Varsinais-Suomessa erityisesti joidenkin maaseutumaisten kuntien ongelma, joskin myös Raisiossa ja uudessakaupungissa on keskimääräistä enemmän nuoria, jotka eivät ole saaneet perus-koulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa.

Kuolleisuus ja sairastavuus

Maakunnan väestön terveystietoja lähestytään tässä raportissa ennenaikaisella kuolleisuutta mittaavalla indikaattorilla ja thL:n kehittämällä sairastavuusindeksillä. Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotettavimpana väestön terveydentilan osoitti-mena. Ennenaikaista kuolleisuutta kuvataan PYLL-indeksillä. Mittari korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. tietyn alueen PYLL-indeksi kertoo, kuinka monta elinvuotta menetettäisiin ennenaikaisten kuolemien vuoksi sellaisessa kuvitteellisessa väestössä, jossa vallitsisi tarkasteltavan alueen kuolemanvaara jokaisessa ikäryhmässä ja jossa olisi 100 000 alle 80-vuotiasta jakautuneena ikäryhmiin samalla tavalla kuin koko maassa.

1 Vaikeasti työllistyvien indikaattori ilmaisee vaikeasti työllistyvien osuuden (%) 15 - 64-vuotiaasta väestöstä. Vaikeasti työllistyvien ryh-mään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta palveluille siirtyneet. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet pois luettuna edellä mainitut yhtäjaksoiset pitkäaikaistyöttömät. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistettynä, työharjoit-telussa tai työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa sekä työ- tai koulutuskokeilussa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina.Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistettynä, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa sekä työ- tai koulutuskokeilussa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalvelussa.


Lähde: Sotkanet 2016

Kuvio 3. Ennenaikainen kuolleisuus Varsinais-Suomessa kunnittain (PYLL-indeksi v. 2012-2014)

Varsinais-suomalaisten PYLL-indeksi 6 497 on yleisellä tasolla alle maan keskiarvon 6 754. Maakunnan sisällä ennenaikai-nen kuolleisuus vaihtelee kuitenkin paljon. Alhaisinta maakunnan ennenaikainen kuolleisuus on turun kehyskunnissa ja korkeinta maakunnan reuna-alueilla: uudessakaupungissa, Kustavissa, Loimaalla ja oripäässä sekä Somerolla. Myös Sauvon PYLL-indeksin arvoa voidaan pitää korkeana. Kuntakohtaisten lukujen tulkinnassa on syytä huomioida, että erityisesti pien-ten kuntien kohdalla vuosittaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä. tosin ajallisen vaihtelun minimoimiseksi PYLL-indeksit on esitetty taulukossa vuosien 2012–2014 keskiarvoina.

Varsinais-Suomalaisten sairastavuutta kuvataan thL:n sairastavuusindeksillä. indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää, jotka on erikseen esitetty taulukossa 5.

Kuvio 3. Ennenaikainen kuolleisuus Varsinais-Suomessa kunnittain (PYLL-indeksi v. 2012-2014)

Kunta PYLL Kunta PYLL Kunta PYLLRusko 3 647 Paimio 5 965 Turku 6 894Vehmaa 4 152 Naantali 6 236 Marttila 6 909Masku 4 664 Nousiainen 6 246 Pöytyä 7 123Lieto 5 130 Pyhäranta 6 304 Loimaa 7 510Kaarina 5 360 Parainen 6 457 Somero 7 529Kemiönsaari 5 651 Aura 6 464 Uusikaupunki 7 643Taivassalo 5 696 Mynämäki 6 713 Sauvo 7 749Koski Tl 5 790 Laitila 6 765 Kustavi 8 257Raisio 5 818 Salo 6 772 Oripää 12 995


taulukko 5. Sairastavuus Varsinais-Suomessa kunnittain

Varsinais-Suomalaisten vuoden 2011 sairastavuusindeksin arvo 102,4 ylittää vähäisessä määrin maan keskiarvon. Varsi-nais-suomalaisena ilmiönä voidaan pitää syövän ja mielenterveyssairauksien muuta maata yleisempää esiintyvyyttä.

Sairastavuus vaihtelee kunnittain. Sairastavuutta esiintyy keskimääräistä enemmän Aurassa, Koski tL:ssä, Loimaalla, Mart-tilassa, nousiaisissa, oripäässä, Raisiossa, Somerolla, taivassalossa, turussa, uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Muiden kuntien väestö Varsinais-Suomessa alittaa sairastavudeltaan maan keskiarvon. huomionarvoista on, että ennenaikainen kuolleisuus on korkeaa sairastavuudeltaan alhaisisa kunnissa Kustavissa ja Sauvossa. näiden väestömäärältään pienten kun-tien osalta voidaan pohtia satunnaisvaihtelun selittävän ainakin osittain tulosten ristiriitaisuutta.

Taulukko 5. Sairastavuus Varsinais-Suomessa kunnittain

KuntaSairastavuusindeksi 2011 (2010-2012)

SyöpäSepelvalti-motauti

Aivoveri-suonitauti

Tuki- ja liikuntaelin-sairaus

Mielenterveys Tapaturma Dementia

Aura 107,9 137,7 104,8 69,9 142 88,8 112,7 78,8Kaarina 96,7 108,4 77,1 84,2 93,4 103,3 106,4 82,8Kemiönsaari 98,1 111 92,7 130,6 99,8 91,3 89,2 49,2Koski Tl 105,1 101,3 113,2 93,6 105,8 115,8 88,5 106,1Kustavi 87,3 124 80,3 35,2 105,4 78 99,2 71,6Laitila 113 115,3 97,6 101 139,8 109,3 105,1 90Lieto 91 100,6 95,6 89,8 93,1 83,9 93,2 86,9Loimaa 103,2 93,6 91,8 105,1 96,1 119,9 106 79Marttila 113,9 82,4 109,5 130,2 118,1 136,7 94,5 78,7Masku 91,5 109,1 90,6 98,9 104,6 63 99,4 107,3Mynämäki 96,2 103,4 92,1 102,9 122,5 69,1 90,9 115,2Naantali 99,9 120,7 99,1 83 95 101,8 106,7 80,9Nousiainen 106,2 129,3 83,9 127,1 122,7 82,3 112,1 80,4Oripää 103,3 96 148,1 99,4 144,3 66,6 103,2 99,5Paimio 88,2 109,7 92,2 69 92,5 79,2 94 86,3Parainen 96,5 107,9 99,3 105,2 79 111 89,5 54,1Pyhäranta 80,7 94,9 42,4 81 117,4 48,1 95,4 92,2Pöytyä 91,8 76,3 77,1 93,2 101,7 90,9 101,6 98,2Raisio 103,5 102,9 62,5 90,8 95,3 125,6 98,7 119,3Rusko 93,7 123,9 75,6 88,8 120 66,8 98,5 78,3Salo 101 100,3 94 98,4 104 110,3 94,2 76,3Sauvo 95,4 107,4 121,3 99,1 94,7 84,7 100 70,2Somero 109,9 97,7 124,3 118,7 127,7 107,5 96,3 76,7Taivassalo 108,2 103,8 74,7 95,7 142,2 104,2 116,3 73,3Turku 106,3 106,7 79,9 93,3 86,2 141,7 95,7 91,5Uusikaupunki 100,4 104,4 86,8 75 113,7 104,2 97,6 101,8Vehmaa 112 104,2 55,2 100 165,9 105,6 105,7 82,2


2.1 PAlVelujen järjestäjäorgAnisAAtiot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on Suomessa julkisella sektorilla. Julkinen sektori määrittää lainsäädännöllä ja omilla paikallisilla päätöksillään mm. palvelujen kattavuutta, laatua, tuotantotapoja ja resursseja. Järjestäjä siis ohjaa ja myös valvoo sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista.

Palvelujen tuottamisvastuu jakautuu sekä julkiseen että yksityiseen palvelutuotantoon. Julkisen sektorin palvelunjärjestäjät toimivat myös palveluntuottajina. Yksityisestä palvelutuotannosta vastaavat sekä yritykset että kolmannen sektorin toimijat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Suomessa perustuu pääasiassa kuntien järjestämisvastuuseen. Kunnat voivat järjestää palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Varsinais-Suomessa on useita kuntien yhdessä muodos-tamia kuntayhtymiä, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien peruspalvelujen tai pelkästään perusterveyden-huollon palvelujen järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavat lakiin perustuen sairaanhoitopiirit. Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopiiri on yksi Suomen viidestä sairaanhoitopiiristä, jolla on yliopistollinen sairaala. turun kaupunki järjestää ja tuottaa joitakin erikoissairaanhoidon palveluita. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri vastaa kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä. Varsinais-Suomessa toimii myös pääasiassa ruotsinkielisille suunnattu kehitysvammaisten erityishuollon palveluita järjestävä ja tuottava Kårkullan kuntayhtymä. Kårkulla poikkeaa muista maakunnan kuntayhtymistä, sillä sen omistajakuntina ovat kaikki 33 ruotsin- ja kaksikieliset kunnat pl. Ahvenanmaan kunnat. Kårkullan kuntayhtymän johto ja keskushallinto sijaitsee Paraisilla. Lastensuojelun palveluita tuottaa viidelle kunnalle Varsinais-Suomen lastensuo-jelukuntayhtymä. Alla on esitelty Varsinais-Suomen nykyiset palvelujen järjestäjäorganisaatiot ja järjestäjäorganisaatioiden jäsenkunnat. Palvelujen järjestäjäorganisaatioita on yhteensä 18 ja jäsenkuntia 27.

taulukko 6. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäorganisaatiot

2 SoSiAALi- JA tERVEYSPALVELuJEn JäRJEStäJät JA tuottAJAt

Kunta/kuntayhtymä JäsenkunnatVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kaikki Varsinais-Suomen kunnat 1Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Kaikki Varsinais-Suomen kunnat 2Turku Turku 3Salo Salo 4Kaarina Kaarina 5Naantali Naantali 6Parainen Parainen 7Laitila Laitila 8Somero Somero 9Kemiönsaari Kemiönsaari 10Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Lieto, Koski Tl, Marttila 11 Koski TL (sos.palvelut) Koski 12 Marttila (sos.palvelut) Marttila 13Perusturvakuntayhtymä Akseli Masku, Mynämäki, Nousiainen 14Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue Raisio, Rusko 15Loimaan-Oripään yhteistoiminta-alue Loimaa, Oripää 16 Oripää (sos.palvelut) Oripää 17Paimion-Sauvon kansanterveys ky Paimio, Sauvo 18 Paimio (sos.palvelut) Paimio 19 Sauvo (sos.palvelut) Sauvo 20Uudenkaupungin ky Uusikaupunki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa 21 Kustavi (sos.palvelut) Kustavi 22 Pyhäranta (sos.palvelut) Pyhäranta 23 Taivassalo (sos.palvelut) Taivassalo 24 Vehmaa (sos.palvelut) Vehmaa 25Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Pöytyä, Aura 26 Pöytyä (sos.palvelut+kotisairaanhoito) Pöytyä Aura (sos.palvelut+kotisairaanhoito) Aura 27Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä Salo, Kaarina, Raisio, Naantali, Paimio 28Kårkullan kuntayhtymä Suomen kaikki 33 ruotsin- ja kaksikielistä kuntaa, pl. Ahvenanmaan 29


nyt valmisteilla olevan sote-uudistuksen myötä sekä kuntien että kuntayhtymien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnil-ta ja kuntayhtymiltä maakunnalle. Maakuntaan tulee yksi järjestäjäorganisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon hajautettu järjestämismalli poistuu. Suomen hallituksen linjausten mukaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan nykyistä selvemmin toisistaan. tämä tarkoittaa julkisella sektorilla omien erillisten järjestäjä- ja tuottajaorganisaatioiden synnyttä-mistä.

2.2 PAlVelujen tuottAjAorgAnisAAtiot

2.2.1 Julkiset palveluntuottajat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajaorganisaatioiden kirjo on järjestäjäorganisaatioita suurempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen jakaantuu julkisella sektorilla kunnille ja kuntayhtymille, julkisen sektorin omistamille yhti-öille ja liikelaitoksille, yksityisille yrityksille sekä kolmannelle sektorille. Kolmannen sektorin palvelutuotanto voi olla voittoa tavoittelevaa tai voittoa tavoittelematonta.

Puhtaasti julkiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat kunnat ja kuntayhtymät vastaavat palvelujen järjestäjiä. toisin kuin tulevaisuuden sote-mallissa, julkisen sektorin palveluissa palvelujen järjestämistä ei ole erotettu palvelujen tuottamisesta.

Julkinen palvelutuotanto on Varsinais-Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon perusta, jota täydennetään yksityisellä palvelutuotannolla. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia liikelaitoksia ovat sairaanhoitopiirin alaisuudes-sa toimiva ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, sairaanhoidollisia palveluita sekä sopimustutkimuksia tuottava tYKS-SAPA -liikelaitos2 sekä turunmaan sairaalan liikelaitos. Sairaanhoitopiirin alalisuudessa toimii lisäksi Länsirannikon työterveys oy. työterveyden yhtiöittäminen on tällä hetkellä ajankohtainen kaikissa julkisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiois-sa. Kyseiselle palvelulle on asetettu yhtiöittämisvelvoite vuoden 2016 loppuun mennessä, mikäli palvelua tuotetaan kilpai-luilla markkinoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatioita lähellä on joukko mm. toimitilapalveluihin liittyviä tukipalveluita tuottavia organisaatioita, joita ei tässä raportissa käydä läpi.

tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan Varsinais-Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 649 julkisyhteisön sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkaa. henkilöstön määrä näissä julkisyhteisön toimipaikoissa oli 21 300. (tilastokeskus 2016b)

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteverkkoa ei esitetä tässä raportissa kattavasti vaan palveluverkko-kartoituksessa huomio kiinnitetään palvelukokonaisuuksiin, jotka vaativat merkittäviä investointeja edellyttämiä kiinteitä ja vakiintuneita palvelupisteitä. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteverkon tarkempi analysointi toteute-taan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa erillisenä palveluverkkoselvityksenä.

Lähtökohtaisesti on niin, että kaikissa kunnissa on julkista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa. Palvelujen kirjo vaihte-lee kuitenkin kunnittain ja pienimmissä kunnissa erikoispalvelujen ja myös peruspalvelujen tarjonta on keskisuuria ja isoja kuntia suppeampaa. Erikoispalvelut keskittyvät Varsinais-Suomessa vahvasti turun kaupungin alueelle. Myös Salossa, uu-dessakaupungissa, Loimaalla ja Paimiossa on muita kuntia enemmän erikoispalvelujen tarjontaa. Erikoispalvelujen merkittä-vimmät keskittymät perustuvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluverkkoon. Paimion erikoispalvelupainotteisuutta selittää Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palvelukeskittymä.

2 TYKS-SAPA liikelaitos tuottaa palveluita seuraavilla aloilla: Kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio, lääkehuolto, mikrobio-logia ja genetiikka, patologia sekä välinehuolto.


Varsinais-Suomen julkisen sektorin erikoissairaanhoidon palveluita tuottava sairaalaverkko muodostuu seuraavista sairaa-loista:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköt:• halikon sairaala• turunmaan sairaala• tyks Kantasairaala• tyks Kirurginen sairaala• tyks Loimaan sairaala• tyks Salon sairaala• tyks Vakka-Suomen sairaala• uudenkaupungin psykiatrinen sairaala

turun kaupungin yksikkö• turun kaupunginsairaala

Varsinais-Suomessa on julkisen sektorin vastuulla toimivia terveysasemia yhteensä 55 kappaletta. Kuviossa 4 on esitetty julkisesti järjestettyjen terveysasemien sijainnit Varsinais-Suomessa. Kuviosta voidaan havaita, että julkiset terveysasemat toimivat poikkeuksetta oman lähialueensa väestökeskittymäpisteissä.

Kuvio 4. Terveysasemat ja väestön keskittyminen Varsinais-Suomessa

Vanhuspalvelujen ympärivuorokautisia julkisen sektorin toimipisteitä on Varsinais-Suomessa yhteensä 104 kappaletta. Vanhuspalvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita ja näin ollen hajaantunutta toimipisteverkostoa voidaan pitää perusteltuna. Vanhuspalveluissa yksityisen sektorin palvelutuotannon rooli on merkittävä tehostetussa palveluasumisessa. Yksityisten so-siaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien rekisterin (Valveri) mukaan vanhuspalveluissa oli 63 yksityistä toimintayksikköä keväällä 2016. Yksityisiä vanhuspalvelujen toimipisteitä ei ole esitetty karttakuviossa 2.


Kuvio 5. Julkisen sektorin tuotantovastuulla olevat ympärivuorokautiset vanhuspalveluyksiköt (vanhainkodit ja tehostetun palveluasumi-sen yksiköt)

Kuntien ylläpitämiä kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluyksiköitä on Varsinais-Suomessa yhteensä 22 kap-paletta. Lisäksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiirillä on yhteensä 17 asumispalveluyksikköä ja uusi 72 paikkainen tuki- ja osaamiskeskus (Kto®)Paimiossa. Yhteensä julkinen sektori tuottaa vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluita näin ollen 39 toimipisteessä. Kto tekee yhteistyötä turun yliopiston, oulun yliopiston ja Päijät-hämeen keskussairaalan kanssa ja tähän yhteistyöhön liittyen Kto:ssa toimii Suomen ensimmäinen kehitysvammalääketieteen työelämän professori.

2.2.2 Yksityiset palveluntuottajat

Yksityisen sektorin palveluntuottajiksi luokitellaan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Yksityisistä sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajaorganisaatioiden merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on kasvanut trendi-mäisesti 90-luvun puolivälin jälkeen. (thL 2011.) Yksityisiä terveyspalveluita ovat perinteisesti eniten ostaneet kotitaloudet, työnantajat ja Kela, mutta kuntien ja kuntayhtymien osuus yksityisten terveyspalvelujen ostoista on lisääntynyt 2000 luvulla lähes vuosittain. (thL 2015.)

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laajeneminen yleisellä tasolla perustuu kuntien lisääntyneisiin ostopalveluihin, palvelusetelien yleistymiseen ja asiakkaiden itse rahoittamien tai vakuutuksilla rahoitettujen ostopalvelujen käyttöön. Myös työterveyshuollon sairaanhoidollisten palvelujen lisääntyminen selittää osaltaan yksityisen sektorin merkityksen kasvua.


tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan Varsinais-Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 1 975 yritysten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkaa. henkilöstön määrä yksityisisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 5 8853. Yksityis-ten sosiaali- ja terveydenhuollon liikevaihto oli yhteensä reilu 500 miljoonaa euroa. (tilastokeskus 2016b)

taulukko 7. Varsinais-Suomalaisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tietoja vuodelta 2014

Yksityisten palveluntuottajien Valveri-rekisterin tietojen mukaan Varsinais-Suomessa toimii maaliskuussa 2016 yhteensä 607 yksityistä terveydenhuollon palveluntuottajaa sekä 1 971 terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa. Sosiaalihuollon luvanvaraisia palveluntuottajia on 137 ja ilmoituksenvaraisia 333. taulukossa 8 on esitetty palveluntuottajien jakautuminen palvelualoittain. Yksi palveluntuottaja voi toimia useammalla kuin yhdellä palvelualalla. tästä syystä palvelualoittainen tuot-tajien tarkastelu tuottaa palveluntuottajien yhteismäärää suuremman luvun.

taulukko 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat palvelualoittain (maaliskuu 2016)

*Sosiaalipalvelujen ilmoituksenvaraisiin palveluntuottajiin ei ole sisällytetty varhaiskasvatusta*Sosiaalialan muut palvelut: sosiaalipäivystys, päihdekuntoutus sosiaalityöntekijäpalvelut, perhetyö, asiantuntijapalvelut.

Liikevaihdolla arvioituna terveyspalvelujen yritystoiminta on taloudellisesti sosiaalipalveluita merkittävämpää. Myös pal-veluntuottajia on enemmän terveyspalveluissa kuin sosiaalipalveluissa. Eniten palveluntuottajia on lääkäripalveluissa ja fysioterapian palveluissa. Sosiaalipalveluissa paljon palveluntuottajia toimii kotihoidon palveluissa ja asumispalveluissa.

3 THL:n Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014 -tilaston mukaan. Yksityisissä yrityksissä työskenteli Varsinais-Suomessa n. 6 100 työntekijää. Kolmannella sektorilla työskentelevien määrä oli n. 2 300. (THL 2016).

Taulukko 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat palvelualoittain (maaliskuu 2016)

Terveyspalvelujen palveluntuottajat lkm Sosiaalipalvelujen palveluntuottajat lkm Itsenäiset ammatinharjoittajat lkmLääkäripalvelut avohoidossa 204 Luvanvaraiset Lääkäripalvelut avohoidossa 662Hammaslääkäripalvelut 84 Laitoshoito 32 Hammaslääkäripalvelut 98Muut hammashuollon palvelut 47 Asumispalvelut 89 Muut hammashuollon palvelut 18Sairaanh., terv.hoitajan, kätiön palvelut 78 Muut luvanvaraiset 28 Sairaanh., terv.hoitajan, kätiön palvelut 95Kuvantamistutkimukset 82 Ilmoituksenvaraiset* Kuvantamistutkimukset 84Laboratoriotoiminta 61 Kotipalvelu 155 Laboratoriotoiminta 24Fysioterapeuttien toiminta 188 Päivätoiminta 38 Fysioterapeuttien toiminta 246Hieronta 49 Sosiaalialan muut palvelut* 73 Hieronta 336Työterveyshuoltolain mukaiset palvelut 64 Asumispalvelut 36 Työterveyshuoltolain mukaiset palvelut 61Terapeuttinen toiminta 76 Muut sosiaalih. palvelut 40 Terapeuttinen toiminta 451Muut terveydenhuollon toiminta 118 Muut terveydenhuollon toiminta 244Sairaankuljetuspalvelut 15

*Sosiaalipalvelujen ilmoituksenvaraisiin palveluntuottajiin ei ole otettu taulukkoon mukaan varhaiskasvatuksen palveluntuottajia*Sosiaalialan muut palvelut: sosiaalipäivystys, päihdekuntoutus sosiaalityöntekijäpalvelut, perhetyö, asiantuntijapalvelut.

Taulukko 7. Varsinais-Suomalaisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tietoja vuodelta 2014

Toimpaikat (lkm) Henkilöstö (lkm) Liikevaihto (1 000 €)Terveyspalvelut 1 525 2 691 313 282Sosiaalihuollon laitospalvelut 157 2 151 152 570Sosiaalihuollon avopalvelut 293 1 044 45 696Sosiaali- ja terveyspalvelut yht. 1 975 5 885 510 549


3.1 sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen kustAnnukset

Varsinais-Suomen julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisnettokustannukset olivat vuonna 2015 noin 1,5 miljardia euroa.

Kuntaliiton raportoiman ja tilastokeskuksen laatima Kuntien talous- ja toimintatilasto mahdollistaa sosiaali- ja terveyspal-velujen kustannusten sektorikohtaisen tarkastelun. Kokonaiskustannuksista käytettiin sosiaalipalveluihin 44 prosenttia. Eri-koissairaanhoidon kustannusosuus oli 38 prosenttia ja perusterveydenhuollon 18 prosenttia. terveyspalvelut muodostavat yhteensä 56 prosentin kustannusosuuden. (Kuntaliitto 2016.)

Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

Sosiaalipalveluista suurimmat kustannukset muodostuvat vanhusten ja vammaisten palveluista. Vanhusten ja vammaisten palveluiden osuus sosiaalipalvelujen kokonaiskustannuksista on 35 prosenttia. Vanhusten ja vammaisten palvelujen korkeat kokonaiskustannukset selittyvät näiden väestöryhmien palvelutarpeiden luonteesta. Vanhuksilla ja vammaisilla palvelutar-peet ovat usein pitkäkestoisia ja ympärivuorokautisia. on lisäksi todettavissa, että kotipalveluiden suurin käyttäjäryhmä on vanhukset. Lisäksi vanhusten laitoshoito muodostaa 9 % sosiaalipalvelujen kustannuksista. Lastensuojelumenot ovat kasva-neet lähihistoriassa voimakkaasti. tästä huolimatta lastensuojelun menot jäävät reiluun 10 prosenttiin kaikista sosiaalipalve-lujen kuluista. Muuhun sosiaalipalveluun luokitellaan mm. työttömyyden hoidon kustannukset ja aikuissosiaalityö. näiden palvelujen kustannukset ovat vajaa neljännes kaikista sosiaalipalvelujen kustannuksista. toimeentulotuen kustannukset ovat olleet Varsinais-Suomessa 7 %.

3 SoSiAALi- JA tERVEYSPALVELuJEn tALouS

44 %

18 %

38 %

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusjakauma (1,5 mrd €)

Sosiaalitoimi

Perusterveydenhuolto

Erikoissairaanhoito


Kuvio 7. Sosiaalipalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

Väestön ikääntyminen tulee asettamaan paineita sosiaalipalvelujen menoihin. Mikäli palvelutarpeet pysyvät jatkossakin nykyisenkaltaisena on, odotettavaa, että vanhuksille tarjottavien palvelujen kustannusosuus tulee nousemaan nykyisestä.

Kuvio 8. Terveyspalvelujen kustannukset ja kustannusjakauma Varsinais-Suomessa vuonna 2014

11 %

5 %

9 %

10 %

35 %

7 %

23 %

Sosiaalipalvelujen kustannusjakauma (0,66 mrd €)

Lastensuojelun laitos-perhehoito

Muut lapsiperheiden palvelut

Vanhusten laitospalvelut

Kotipalvelut

Vanhusten ja vamm. muut palvelut

toimeentulotuki

Muu sos.palvelu

28 %

4 %67 %

1 %

Terveyspalvelujen kustannusjakauma (0,86 mrd €)

Perusterveydenhuolto

hammashuolto

Erikoissairaanhoito

Ympäristöterveydenhuolto


terveyspalveluista suurin osa kustannuksista tulee erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidon osuus kaikista terveyspalve-lujen kustannuksista on 67 prosenttia. Perusterveydenhuollon osuus jää 28 prosenttiin. hammashuolto ja ympäristötervey-denhuolto muodostavat yhteensä 5 prosenttia terveyspalvelujen kokonaiskustannuksista.

taulukko 9. Manner-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vuonna 2014, €/asukas

Varsinais-Suomi poikkeaa jonkin verran muun maan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusrakenteesta erikoispalvelupai-notteisuudellaan. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset vastaavat tai oikeastaan alittavat vähäisessä määrin maan keskiarvokustannukset, ylittää erikoissairaanhoidon kustannukset muun maan keskiarvon. Vastaavasti perus-terveydenhuollon kustannukset ovat selvästi alle maan keskiarvon. Sosiaalipalveluissa kustannusero Varsinais-Suomen ja muun maan välillä on vähäinen - muun maan ollessa Varsinais-Suomen kuitenkin hieman kalliimpi.

taulukossa 10 on esitetty kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kunnittaiset nettokustannukset vuodelta 2014 ja kuntayh-tymien toimintakulut vuodelta 2015. Kuntien nettokustannukset perustuvat thL:n julkaisemiin tilastotietoihin. Kuntien itse raportoimia tilinpäätöstietoja ei käytetä tässä raportissa, koska tiedot sellaisenaan olivat tietopohjaltaan eriäviä. tukipalve-lujen ja mm. työllisyyden hoidon kustannusten kirjaaminen poikkeaa kunnittain. Kuntien tilinpäätöstietojen vertailu edel-lyttäisi tilinpäätöstietojen tarkempaa analyysiä ja standardoimista. ilman standardointiakin kuntien vuoden 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen tilinpäätöstiedot ovat linjassa ja lähellä thL:n vuoden 2014 kuntien keskenään vertailukelpoisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kanssa.

Palvelujen kustannukset vaihtelevat Varsinais-Suomessa kunnittain merkittävästi. Alimmat sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kohdentuvat turun kaupungin lähikuntiin, joissa on yleisesti arvioiden myös muita vähäisempi vanhusväestön määrä.

Taulukko 9. Manner-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vuonna 2014, €/asukas

Sos. ja terv. palvelut

yht.

Sosiaali-palvelut

Perus-terveyden-

huolto

Erikois-sairaan-

hoito

Manner-Suomi 3 269 1 419 663 1 172

Varsinais-Suomi 3 232 1 399 586 1 236


taulukko 10. Kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2014 ja kuntayhtymien toimintamenot vuonna 2015. (thL/Kuntayhtymien tilinpäätöstiedot)

Maaseutumaisilla ikääntyneen väestön paikkakunnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat puolestaan muita kuntia suuremmat. Maaseutumaisista kunnista poikkeuksina mainittakoon kuitenkin Somero ja Koski tL, joissa kustannus-taso on pidetty kohtuullisena ikääntyneestä väestöstä huolimatta. Poikkeuksista huolimatta voidaan yleistäen todeta, että niissä kunnissa, joissa vanhusväestön määrä on muita suurempi, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat usein muita kuntia korkeampia. (ks. kuvio 9.)

Taulukko 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset kunnissa 2014 ja toimitakulut kuntayhtymissä vuonna 2015 (THL ja kuntayhtymien tilinpäätökset)

KuntaSote-

nettokustan-nukset/asukas

Sote-nettokustan-

nuksetKuntayhtymä Toimintakulut

Aura 2881 11 472 142 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 672 800 000

Kaarina 2878 92 521 944 Varsinais-Suomen erityisthuoltopiiri 36 525 681

Kemiönsaari 3701 25 696 043 Varsinais-Suomen lastensuojeluky 3 087 985Koski Tl 3282 8 001 516 Kårkullan kuntayhtymä* 51 528 396Kustavi 4513 4 025 596Laitila 3340 28 530 280Lieto 2703 46 602 423Loimaa 3797 63 056 779Marttila 3447 7 135 290Masku 2722 26 585 774Mynämäki 3462 27 408 654Naantali 2910 54 914 610Nousiainen 2788 13 505 072Oripää 3466 4 911 322Paimio 2899 30 810 572Parainen 3238 50 169 572Pyhäranta 3115 6 653 640Pöytyä 3437 29 623 503Raisio 3016 73 502 936Rusko 2444 14 773 980Salo 3242 175 839 596Sauvo 3137 9 407 863Somero 3316 30 417 668Taivassalo 3534 5 813 430Tarvasjoki 2942 5 789 856Turku 3330 612 133 920Uusikaupunki 3644 56 726 148Vehmaa 3882 9 079 998KA/Yhteensä 3232 1 525 110 127 763 942 062*Kårkulla toimii myös muissa maakunissa kuin Varsinais-Suomessa.


Kuvio 9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain suhteessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kustannusten ja vanhusväestön määrän keskiarvoihin (keskiarvoindeksi = 100)

3.2 skenAArio sosiAAli- jA terVeysPAlVelujen PAlVelutArPeistA jA kustAnnuskehityksestä

Muun Suomen tapaan myös Varsinais-Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Väestörakenteen muutokset tulevat lisäämään so-siaali- ja terveydenhuollon tarvetta ja oletettavasti myös kustannuksia. Seuraavaksi esitetään tätä raporttia varten erikseen laadittu skenaario Varsinais-Suomen väestön palvelutarpeista ikäryhmittäin. Skenaario lähtee teoreettisesta oletuksesta, missä väestöennuste istutetaan nykyiseen palvelurakenteeseen nykyisin ikäryhmiin sidottujen palvelujen kustannuksilla4. on selvää, että tällainen teoreettinen asetelma ei tule vastaamaan tarkasti tulevaisuutta. Palvelujen tuottaminen muuttuu ja kehittyy tavalla, jota emme tässä hetkessä tarkasti kykene määrittämään. Skenaario auttaa kuitenkin hahmottamaan kar-kealla tasolla ikärakenteen muutoksen tuomia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään kohdistuvia muutospaineita.

4 Ikäsidonnaiset palvelujen kustannusjakaumaoletukset palvelusektoreittain perustuvat Kuntaliiton laskelmiin keskisuurten kuntien ikäryh-mittäisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntaliiton keskimääräiset ikäryhmittäiset kustannukset on muutettu raportissa Varsinais-Suo-men kustannustasoon (Mikkola, Nemlander & Tyni 2016)


Kuvio 10. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusskenaario Varsinais-Suomessa ikäryhmittäin vuoden 2014 hinnoin

Kuviosta 10 voidaan havaita selvästi, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa. Lasten, nuorten ja työikäisen väestön määrä supistuu ja siten väestömuutoksesta aiheu-tuvat tarpeet kustannusten lisäykseen näissä ryhmissä ovat vähäiset. on jokseenkin selvää, että jatkossa sosiaali- ja terveys-palvelujen painopistettä tulee siirtää vanhusten käyttämiin palveluihin. Muutos on pitkäaikainen ja olemme tällä hetkellä vasta muutoksen kynnyksellä.


Kuvio 11. Skenaario sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista palvelusektoreittain

Mikäli oletetaan, että eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja palvelujen yksikkökustannukset vastaavat tämän hetken tilannetta myös tulevaisuudessa, voidaan päätellä, että jatkossa kustannusten kasvupaineet kohdistuvat erityisesti sosiaalipalveluihin. Erikoissairaanhoidossa palvelujen kokonaiskustannusten kasvun pitäisi olla maltillisempaa kuin perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Skenaarion taustalla on arvio siitä, että sosiaalipalveluissa vanhusväestön palvelutarpeet muodostuvat usein pitkäaikaisiksi ja ympärivuorokautisiksi. Myös tarpeet perusterveydenhuollolle ovat vanhuksilla usein toistuvia. Sen si-jaan erikoissairaanhoidon tarve on satunnaista ja lyhytkestoista. Sosiaalipalvelujen pitkäaikaisuus ja perusterveydenhuollon toistuvuus siis näyttäisivät kokonaiskustannuksissa ohittavan yksikkökustannuksiltaan kalliin erikoissairaanhoidon kokonais-kustannukset. toisaalta tässä kohdin on todettava, että erikoissairaanhoidon mahdollisuudet hoitaa väestöä entistä pidem-pään ja hoitotoimenpiteiden kehitys voi johtaa usein myös kalliimpiin hoidon kustannuksiin. Kehittyneempi ja pidemmälle viety hoito heijastunee eliniän pidentymisen kautta välillisesti myös väestön peruspalvelujen tarpeiden pidentymiseen, mikäli ikääntyneiden hyvää toimintakykyä ei saada ylläpidettyä lisääntyvien elinvuosien mukana.


Kuntien antamien vastausten mukaan julkisen sektorin vakituisen henkilöstön määrä on esitetty taulukossa 11. Varsi-nais-Suomen julkisen sektorin tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen vakituisen henkilöstön määrä oli kunnilta ja kuntayh-tymiltä saatujen tietojen mukaan yhteensä 16 000. Varsinais-Suomen suurimmat työnantajat ovat odotetusti sairaanhoito-piiri ja turun kaupunki. Sairaanhoitopiirin osuus koko maakunnan sote-henkilöstöstä on 37 prosenttia ja turun kaupungin 23 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisella sektorilla työskentelevästä henkilöstöstä noin 11 prosenttia on täyttänyt 60 vuotta.

taulukko 11. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Varsinais-Suomessa 31.12.2015

4 SoSiAALi- JA tERVEYSPALVELuJEn hEnKiLöStö

TAULUKKO 11

Varsinais-Suomen sote-palvelujen henkilöstötietoja

Akseli Ky 397 38MaskuMynämäkiNousiainen

Pöytyän kansanterveystyön ky* 114 13Pöytyä 136 11Aura 26 0

Kaarina 500 58Kemiönsaari 195 29Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut 376 40

LietoMarttilaKoski Tl

Laitila 209 36Loimaa 445 48Oripää 22 5Naantali 315 37Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä 92 17

Paimio 100 6Sauvo 43 9

Parainen 336 33Uusikaupungin Ky

Uusikaupunki 400 44Vehmaa 62 5Pyhäranta 12 2Taivassalo 45 5Kustavi

Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue 501 47RaisioRusko

Salo 1 190 158Somero 225 33Turku 3 625 498Varsinais-Suomen erityishuoltopiir 445 33Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 5 871 631Kårkulla* 188 15Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 44Yhteensä 15 913 1 851*Kårkullan henkilöstö yhteensä, muut maakunnat ml.: 801/80

3723

Palvelujen järjestäjäVakituinen henkilöstö

60-vuotta täyttänyt henkilöstö


Suomen hallitus on linjannut 31.8.2016 julkaistuissa sote-uudistusta koskevissa lakiluonnoksissa sosiaali- ja tervyespalvelu-jen tukihenkilöstön asemasta. hallituksen linjausten mukaan sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin henkilöstö, ml. tukihen-kilöstö siirtyy suoraan tulevan maakunnan alaisuuteen. Kuntien palveluksessa olevat muut kuin edellä tarkoitetut henkilöt, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä, siirtyvät maakunnan, maakunnan palvelulaitoksen tai maakunnan omistaman yhtiön palvelukseen, mikäli henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. (Voimaanpanolakiluonnos § 14.)

taulukko 12. Arvio julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelutehtävissä työskentelevästä henkilöstöstä Varsinais-Suomessa 31.12.2015

TAULUKKO 12

Varsinais-Suomen sote-palvelujen tukipalveluissa työskentelevien henkilstötön määrä

Akseli Ky 9 24MaskuMynämäkiNousiainen

Pöytyän kansanterveystyön ky* 23 0Pöytyä 0 18Aura 0 1

Kaarina 11 44Kemiönsaari 14 20Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut 11 0

Lieto 45Marttila 4Koski Tl 0

Laitila 2 23Loimaa 12 48Oripää 3Naantali 5 27Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä 15 0

Paimio 3 3Sauvo 5 3

Parainen 21 28Uusikaupungin Ky

Uusikaupunki 22Vehmaa 2 0Pyhäranta 0 0Taivassalo 5 8Kustavi

Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue 0 0Raisio 0 24Rusko 0 0

Salo 116 16Somero 29 21Turku 114Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 20Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 665Kårkulla* 39Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä 6Yhteensä 1 130 378*Kårkullan tukihenkilöstö yhteensä, muut maakunnat ml.: 59

Palvelujen järjestäjä Sote-organisaatioKunnan muu

toiminta


Varsinais-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelutehtävissä työskenteli vuoden 2015 lopussa arvioiden mukaan yhteensä n. 1 500 työntekijää, joista noin 1 100 henkilöä oli suoraan palkattuna julkiseen sosi-aali- ja terveyspalvelujen organisaatioon. Kuntien muissa kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiossa työskenteleviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukihenkilöitä oli yhteensä noin 380. tässä raportissa ei erikseen arvioitu, mikä osuus kuntien tukipalveluissa työskentelevistä henkilöiden työpanoksesta kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

thL:n sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä koskevista tilastoista on mahdollista selvittää henkilöstömäärien lisäksi alan henkilöstön jakautuminen eri ammattiryhmiin. thL:n tietojen mukaan Varsinais-Suomen julkisesti tuotetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuonna 2014 yhteensä 21 300 työntekijää. Yksityisellä sektorilla henkilöstön määrä oli 8 300 henkilöä. Yksityisen sektorin työtekijöistä n. 6 000 toimii yrityksissä ja n. 2 000 kolmannella sektorilla. thL:n tiedonkeruun taustalla on poikkileikkauskysely, jossa henkilöstömäärä muotoutuu kyselyn hetkellä olevasta työvoiman määrästä. tällöin mukana on myös muu kuin vakituinen henkilöstö.5 tilastointi perustuu kunta-alueisiin. tästä syystä ammattikohtaista erotte-lua ei voida esittää erikseen kunnille ja kuntayhtymille. (thL 2015.)

taulukko 13. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö Varsinais-Suomessa ammattiryhmittäin julkisella ja yksityisellä sekto-rilla vuonna 2014. (thL 2015.)

5 THL: tilastointi perustuu tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Työvoimatilastossa ammatti määritelty vuosittain kaikille työlliseen työ-voimaan kuuluville ja se kuvaa vuoden viimeisen viikon toimintaa. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Ammattitie-toja kerätään useista eri lähteistä: mm. työnantajajärjestöjen sekä valtion ja kuntien työsuhderekistereistä, palkkatilastosta sekä yritystie-donkeruulla. Ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.(THL 2015.)

Taulukko 13. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö Varsinais-Suomessa ammattiryhmittäin julkisella ja yksityisellä sektorilla vuonna 2014. (THL 2015.)

Somero

Taivas-

salo

Tarvas- joki

Turku Uusikau-

punki

Vehmaa

VSSHP Ammattiryhmä/ sektori Varsinais-Suomen shp

Julkinen sektori

Yksityinen sektori

Yhteensä Erotus Ammattiryhmän osuus julkisella sektorilla

Ammattiryhmän osuus

yksityisellä sektorilla

7 3 3 246 17 3 590 ## 1 Johtajat 590 Johtajat 286 289 575 -3 1,3 3,53 3 106 7 286 julkinen 286 Hammaslääkärit 219 164 383 55 1,0 2,04 140 10 289 yksityinen 289 Lääkärit 1 407 447 1 854 960 6,6 5,47 0 0 212 17 396 2 Hammaslääkärit 396 Erityisasiantuntijat 321 166 487 155 1,5 2,04 94 10 219 julkinen 219 Osastonhoitajat 370 43 413 327 1,7 0,53 118 7 164 yksityinen 164 Proviisorit 8 0 8 8 0,0 0,09 0 1322 50 4 1861 2 Lääkärit 1861 Psykologit 189 117 306 72 0,9 1,47 987 47 4 1407 julkinen 1407 Puheterapeutit 55 16 71 39 0,3 0,2

335 3 447 yksityinen 447 Sosiaalityöntekijät 442 288 730 154 2,1 3,55 0 0 377 15 0 499 2 Erityisas.tuntijat 499 Ylihoitajat 35 3 38 32 0,2 0,03 245 12 321 julkinen 321 Farmaseutit 54 12 66 42 0,3 0,1

132 3 166 yksityinen 166 Fysio-ja toimintaterapeutit 373 604 977 -231 1,8 7,34 0 0 284 18 424 2 Osastonhoitajat 424 Kätilöt 191 0 191 191 0,9 0,0

245 17 370 julkinen 370 Laborat.hoitajat 405 80 485 325 1,9 1,039 43 yksityinen 43 Muut asiantuntijat 1 104 304 1 408 800 5,2 3,7

0 0 0 9 0 0 9 2 Proviisorit 9 Optikot 0 0 0 0 0,0 0,08 8 julkinen 8 Röntgenhoitajat 222 63 285 159 1,0 0,8

0 yksityinen 0 Sair.kulj. ensihoitajat 50 87 137 -37 0,2 1,00 0 195 6 316 2 Psykologit 316 Sairaanhoitajat 4 201 516 4 717 3 685 19,8 6,2

91 5 189 julkinen 189 Sosiaalialan ohjaajat 866 547 1 413 319 4,1 6,6104 117 yksityinen 117 Suuhygienistit 81 88 169 -7 0,4 1,1

0 0 51 0 79 2 Puheterapeutit 79 Terveydenhoitajat 553 167 720 386 2,6 2,035 55 julkinen 55 Toimistotyöntekijät 519 385 904 134 2,4 4,616 16 yksityinen 16 Apteekien lääketyöntek. 137 27 164 110 0,6 0,3

9 7 381 9 0 736 2 Sosiaalityöntekijät 736 Hammashoitajat 44 12 56 32 0,2 0,15 5 217 3 442 julkinen 442 Henkilökohtaiset avustajat 1 529 228 1 757 1 301 7,2 2,84 164 6 288 yksityinen 288 Hierojat/kuntohoit. 19 0 19 19 0,1 0,00 0 0 29 5 0 41 2 Ylihoitajat 41 Kehitysvammahoit. 155 166 321 -11 0,7 2,0

26 5 35 julkinen 35 Kotipalvelutyöntekijät 1 479 273 1 752 1 206 7,0 3,33 3 yksityinen 3 Koulunkäyntiavustajat 98 65 163 33 0,5 0,8

0 0 57 0 68 3 Farmaseutit 68 Mielenterveyshoitajat 28 10 38 18 0,1 0,145 54 julkinen 54 Muut lähihoitajat 2 581 1 444 4 025 1 137 12,1 17,412 12 yksityinen 12 Muut palvelutyöntekijät 300 469 769 -169 1,4 5,7

16 503 31 3 981 3 Fysio- ja toim.terap 981 Sosiaalialan hoitajat 596 139 735 457 2,8 1,74 212 14 373 julkinen 373 Välinehuoltajat 274 174 448 100 1,3 2,1

12 291 17 604 yksityinen 604 Muut työntekijät 569 407 976 162 2,7 4,90 0 0 157 0 0 193 3 Kätilöt 193 Sairaala- ja laitosapulaiset 1 497 454 1 951 1 043 7,0 5,5

155 191 julkinen 191 Tuntematon 0 35 35 -35 0,0 0,40 yksityinen 0 Yhteensä 21 257 8 289 29 546 12 968 100,0 100,0

4 0 349 8 489 3 Laboratoriohoit 4894 277 7 405 julkinen 405


Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähihoitajan tai lähihoitajaa vastaavalla koulutusvaatimuksilla työskentelevät hoitajat ja ohjaa-jat sekä näiden lisäksi sairaanhoitajat muodostavat valtaosan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä. Julkisen ja yksityi-sen sektorin ammattihenkilöiden rakenteessa on havaittavissa joitakin eroja. Julkisella sektorilla työskentelee suhteellisesti enemmän sairaanhoitajia kuin yksityisellä sektorilla. Lähihoitajien suhteellinen osuus on puolestaan yksityisellä sektorilla julkista sektoria suurempi. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien suhteellinen ero selittynee osin sillä, että sairaalapalveluissa ja terveyspalvelujen vuodeosastohoidon tuottamisesta vastaa suurelta osin julkinen sektori. Kyseisissä palveluissa työskente-lee paljon sairaanhoitajia. Yksityinen sektori on puolestaan vahvasti mukana vanhuspalvelujen tuotannossa, missä työsken-telee paljon lähihoitajia. Pienenä yksityiskohtana voidaan todeta, että yksityisellä sektorilla johtajien määrä on suhteellisesti suurempi kuin julkisella sektorilla.

Vaikka julkisen sektorin koko on yleisesti suurempi kuin yksityisen sektorin, voidaan ammattiryhmärakenteesta kuitenkin havaita sosiaali- ja terveyspalvelujen alat, joissa yksityisen sektorin painoarvo on sektorikokoansa isompi. Yksityinen sekto-rin rooli on merkittävä hammashuollossa, fysio- ja toimintaterapiassa, sairaankuljetuksessa ja kehitysvammatyössä. Julkinen sektorin poikkeuksellisen vahva rooli näkyy puolestaan synnytyksiin liittyvissä palveluissa. tätä indikoi tieto siitä, että kaikki kätilöt työskentelevät julkisella sektorilla. Myös ylihoitajista, kotipalvelutyöntekijöistä ja henkilökohtaisista avustajista valta-osa toimii julkisella sektorilla.


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yksi kriittinen valmistelukokonaisuus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon tieto-järjestelmiin. nykytilanteen kartoittamiseksi Varsinais-Suomen kunnilta ja sosiaali- ja terveyspalveluilla toimivilta kuntayhty-miä pyydettiin kartoittamaan niiden käytössä olevat tietojärjestelmät. Jaottelu pyydettiin raportoimaan seuraavasti: a) sosiaalihuollon ohjelmisto, b) terveydenhuollon ohjelmisto; c) budjetoinnin ohjelmisto; c) laskutuksen ohjelmisto; d) henkilöstöhallinnon ohjelmisto; e) muut käytössä olevat tietojärjestelmät. Jäsentely ei ole aukoton ja lisäksi kunnilta sekä kuntayhtymiltä saatujen vastausten tarkkuustaso vaihtelee. tietojen puutteellisuuksista huolimatta, on nähtävissä, että työ tietojärjestelmien yhtenäistämisessä tulee olemaan erittäin vaikea. Erilaisten käytössä olevien ohjelmistojen kirjo on maa-kunnassa iso.

5.1 AsiAkAs- jA PotilAstietojärjestelmät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien merkitys korostuu sote-uudistuksen jälkeen palvelutuotannossa. Julkisen palvelulaitok-sen ja julkisesti omistettujen yhtiöiden on ratkaistava, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät saadaan toimimaan tehok-kaasti ja asiakaslähtöisesti ja millä tavoin nykyisin hajallaan olevia järjestelmiä yhtenäistetään tai niiden yhteensopivuutta parannetaan. työssä on huomioitava kansalliset iCt:tä koskevat linjaukset. Seuraavaksi on kirjattu eri kunnissa ja kuntayhtymissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestel-mät

1. sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät:• Pro Consona (Akseli ky, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Koski tL, Laitila, Loimaa,

naantali, oripää, Paimion-Sauvon ktky, Parainen, uusikaupunki, Salo, Somero) • Effica (Pöytyän ktky, Kaarina, Lieto, Raisio-Rusko, Salo, turku, Aura, Marttila, Koski tL)• nappula (V-S:n lastensuojeluky)• Abilita (Kårkullan ky)• Mediatri (V-S:n erityishuoltopiiri)• Femart (Lieto, Somero)

2. terveydenhuollon potilastietojärjestelmät• Effica (Akseli ky, Laitila, Pöytyän ktky, Raisio, Kaarina, Salo, Somero, härkätien ky, • Paimion-Sauvon ktky, Somero) • Pegasos (turku, naantali, Loimaa, oripää, Parainen)• Mediatri (uusikaupunki ky, V-S:n erityishuoltopiiri)• uranus (VSShP)• Acute (VSShP)• Abilita (Kemiönsaari)

Sosiaalipalveluissa asiakastietojärjestelminä käytetään yleensä joko Pro Consonaa tai Effican sosiaalipalvelujen sovellus-ta. Pro Consona on käytössä useimmassa kunnassa, mutta kuntien väestömäärään suhteutettuna Effica on Pro Consonaa laajempi. Yksittäiskäytössä ovat nappula- ja Abilita –asiakastietojärjestelmät. Sosiaalipalveluissa käytetään myös terveyden-huollon potilastietojärjestelmiä erityisesti vanhus ja vammaispalveluissa.

terveydenhuollossa potilastietojärjestelmien kirjo on niin ikään suurta. Efficaa käytetään yleisesti perusterveydenhuollossa. Myös Pegasos on yleisesti käytössä oleva ohjelmisto. Maakunnassa marginaalisia ohjelmistoja perusterveydenhuollossa on uudessakaupungissa käytössä oleva Mediartri ja Kemiönsaaren Abilita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käyttää pääasial-lisena potilastietojärjettelmänään uranusta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ohjelmisto on Acute.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä tuetaan useilla erilaisilla ja erityisiin tarpeisiin räätälöidyillä ohjelmistoilla. Potilastietojen käytettävyyden varmistamiseksi yli organisaatiorajojen on Varsinais-Suomen alueella otettu käyttöön mm. Altti-tietojärje-selmä. Kuvantamiseen, saneluihin, diabetekseen, hammashuoltoon, eläinlääkintähuoltoon, kuljetuspalveluihin, kotihoidon toiminnanohjaukseen jne. on käytössä sovelluksia, joita voi tarkastella liitteessä 1 olevasta taulukosta.

5 SoSiAALi- JA tERVEYSPALVELuJEn KäYtöSSä oLEVAt TIETOJäRJESTELMäT


5.2 muut käytössä oleVAt tietojärjestelmät

Asiakas ja potilastietojärjestelmät ovat ennen kaikkea palveluntuottajien työkaluja. tulevan maakunnallisen palvelunjärjes-täjän tarpeet poikkeavat suurelta osin palveluntuottajien tarpeista. Järjestäjälle ja tuottajalle yhteisiä teemoja löytyy talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoista, joskin tälläkin osa-alueella voi olla tarkoituksenmukaista erottaa tietojärjestelmä-ratkaisuissa palvelujen maakunnallinen järjestäjä tuottajaorganisaatiosta. Sikäli kun erottelu järjestäjän ja tuottajan välillä konkretisoituu täysimääräisesti, on mahdollista ja jopa odotettavaa, että järjestäjäorganisaatiolla ei ole valtaa määritellä julkisten tuottajien käyttämiä yksittäisiä tietojärjestelmäsovelluksia yksityiskohtaisesti.

taloushallinnon käyttämiä ohjelmistoja on tarkasteltu budjetoinnin, talousseurannan ja laskutuksessa käytettävien ohjelmi-en osalta. Varsinais-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä taloushallinnon budjetoinnissa on käytössä seuraavia ohjelmistoja:

• Budnetti (Akseli ky, Lieto, Parainen, taivassalo, Salo, Somero)• Aditro intime (Laitila, Paimion-Sauvon kttky, Pöytyän kttky, Raisio-Rusko, V-S:n erityishuoltopiiri) • Pro Economica (Kemiönsaari, Koski tL, Marttila, naantali, uusikaupunki, Vehmaa, )• Basware Business Planing (Kaarina)• SAP PBC (turku)• oracle ADi, oracle financial, oracle reports, Fina R, tasu Web (Sairaanhoitopiiri)• Kuntamaisema (naantali)• tane (Salo, Somero)• Abilita (Kårkullan ky)

Budjetoinnissa ja talousseurannassa käytettävien ohjelmien kirjo on suurta ja niiden joukosta ei voida nostaa esille oh-jelmistoratkaisuja, jotka olisivat selvästi muita yleisempiä. turun kaupungilla on SAP:iin perustuva talouden ja toiminnan sekä henkilöstön kokonaisohjausjärjestelmä. Muilla kunnilla ohjelmistoratkaisut talouden ja henkilöstön ohjauksessa ovat hajaantuneemmat. Sairaanhoitopiirin talousohjauksen ratkaisu nojaa vahvasti oraclen järjestelmiin.

Laskutuksessa hyödynnetään seuraavia ohjelmistoratkaisuja:

• ProE (Akseli ky, Lieto, Parainen, Pyhäranta, Salo, Somero)• Aditro intime/Workflow (Pöytyän kttky, Kaarina, Paimion-Sauvon kttky, Raisio-Rusko, V-S:n erityishuoltopiiri) • Pro Economica (Kemiönsaari, Marttila, Koski tL, Loimaa, naantali)• opus Capita (Paimion-Sauvon kttky)• Rondo (uusikaupunki, Pyhäranta, taivassalo, Salo, Lieto)• Effica laskutus (Pöytyän kttky, Laitila, Paimion-Sauvon kttky, Raisio-Rusko, Salo)• Pro Consona laskutus (Laitila, Vehmaa, Marttila)• Pegasos (naantali)• Winhit (naantali)• SAP PBC (turku)• Asla, Atlas, Basware (V-S:n sairaanhoitopiiri)• Aktiv-data förfakurering (Kårkullan ky)• Abilita (Kårkullan ky)• Mediatri (V-S:n erityishuoltopiiri)

Laskutuksessa hyödynnettävien ohjelmien määrä on maakunnassa suuri ja myöskään laskutuksessa käytettävien ohjelmien osalta ei voida vetää yksiselitteistä johtopäätöstä siitä, mitä ohjelmia käytetään maakunnassa selvästi muita yleisemmin. Sikäli kun palvelutuotanto yhtenäistyy sote-uudistuksen mukana, on selvää, että myös palveluntuottajien käytössä olevilla laskutusohjelmistoille on ilmiselvää yhtenäistämisen tarvetta.


Varsinais-Suomen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöhallinnossa hyödynnetään seuraavia ohjelmistoratkaisuja:

• Aditron Personec ESS/F.K. (Pöytyän kttky, Laitila, Raisio-Rusko, Salo6, turku, V-S:n erityishuoltopiiri)• Pegasos (Akseli ky, Kaarina, Lieto, Koski tL, Paimion-Sauvon kttky, Parainen, Salo, Somero)• titania (Pöytyä, Aura, Kemiönsaari, Koski tL, Loimaa, naantali, Paimion-Sauvon kttky, Parainen, uusikaupunki,

taivassalo, Vehmaa, Raisio-Rusko, Sairaanhoitopiiri, Kårkulan ky, V-S:n erityishuoltopiiri, Somero)• WebAgs (Akseli ky, Kaarina, Lieto)• Webtallennus (Akseli ky, Lieto, Marttila, Loimaa, Parinen, uusikaupunki, taivassalo)• Pro Excellenta (Marttila)• Populus (Akseli ky, Loimaa, Parainen, Somero) • SAP hR (turku)• Palveluaikalaskenta (Parinen)• Kuntarekry (Kaarina, uusikaupunki, Sairaanhoitopiiri, Pöytyä kttky, Paimon-Sauvon kttky, Lieto)• tunti (turku)• ehRMinfo Prima (Sairaanhoitopiiri) • PikoAlert (Sairaanhoitopiiri)• WebPala (Sairaanhoitopiiri)• ehRMpool; Sijaisvälitysohjelma (Sairaanhoitopiiri)• timecon; työajan seuranta ja kulunvalvonta (Sairaanhoitopiiri)• Sympa; hR osaaminen, koulutus, vuosilomat (Sairaanhoitopiiri)• Abilita (Kårkullan ky)• Barium (Kårkullan ky)• Flexim; työajan seuranta ja kulunvalvonta (Kårkullan ky)• M2; matka- ja kulunvalvonta (Kårkullan ky)• travel (V-S:n erityishuoltopiiri)

henkilöstöhallinnon ohjelmistoratkaisut Varsinais-Suomessa heijastavat omalta osaltaan julkisen sektorin tietohallinnollista hajanaisuutta. Käytössä on useita erilaisia ohjelmistoja ja ne vaihtelevat kunnittain ja kuntayhtymittäin. titania –työvuo-rosuunnitteluohjelmaa voidaan pitää selkeästi eri toimijoita yhdistävänä tekijänä. Muilta osin maakunnallista yhtenäisyyttä ei ole yksiselitteisesti löydettävissä. tietojärjestelmien hajanaisuus antaa selvän perustan johtopäätökselle, missä järjestel-mien yhtenäistämiselle ja järkeistämisille on maakunnassa erittäin suuri tarve.

Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäratkaisut muodostavat vaikean osa-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa. Yhteisten ratkaisujen hakeminen edellyttää yksituumaista johtamista. iCt-ratkaisuissa yk-sittäisistä organisaatioiden lähtökohtiin perustuvalla hajanaisella tietojohtamisen mallilla tulevaisuuden sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäjä- ja tuottamiorganisaatioiden vaatimia ict-ratkaisuja ei voida rakentaa.

6 Salossa Personec otetaan käyttöön vuodesta 2017 alkaen.


Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaa kuvaava raportin tavoitteena on ollut antaa tiivis kokonaiskuva erityisesti maakunnan julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Raportissa sivutaan myös yksityisiä palveluita. Raportti ei kata kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tarvittavia taustatietoja, mutta helpottaa yleiskuvauksena valmisteluor-ganisaation lähtötilannetta palvelujen uudistamistyön aloittamista. Raportissa on pyritty kiinnittämään huomioita sosiaa-lija terveyspalvelujen keskeisiin tietokokonaisuuksiin. hyödynnettävän tiedon määrää on ollut työn rajauksen takia pakko karsia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sektori on erittäin laaja ja sen yksityiskohtainen läpikäyminen maakunnankaan tasolla ei ole mahdollista yhdessä raportissa. on selvää, että raportissa esitettyjen tietojen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudis-tamistyössä joudutaan jatkossa pureutumaan syvemmälle eri temaattisin osa-alueisiin kulloistenkin tietotarpeiden mukaan.

Varsinais-Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden suunnittelun lähtökohdat muuttuvat ja poikkeavat ny-kyjärjestelmän lähtöoletuksista. Sote-uudistukseen sisältyvien hallinnollisten muutosten lisäksi maakunnan väestö ikääntyy nopeasti ja palveluissa painopistettä tulee siirtää väestömuutoksen seurauksena ikäihmisten palveluihin. Palvelujen kysyntä nousee odotettavasti niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin. Raportissa esitetty skenaario eri sosiaali- ja terveys-palvelujen sektoreiden menopaineista on perusteltua huomioida palvelujen järjestämisessä ja julkisen sektorin rahoitta-mien palvelujen resursoinnissa. Palveluntuottajien on tarkoituksenmukaista arvioida puolestaan palveluverkkoaan väestön odottavissa olevien palvelutarpeiden mukaisesti.

Varsinais-Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden taso ei raportissa tehdyllä suppean tarkastelun mukaan merkittä-västi poikkea muiden suomalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tasosta. Pienituloisten suhteellinen määrä maakunnassa, tulonjaon tasa-arvosta ja työttömyydestä saadut tulokset ovat niin ikään lähellä kansallista keskiarvoa. toisaalta on todetta-vissa, että vaihtelu yksittäisten kuntien välillä on suurta. Maakunnan kunnissa paras hyvinvoinnin taso saavutetaan yleensä turun lähiseudun kunnissa. turussa ja Salossa työttömyys sekä myös vaikeasti työllistyvien osuus on suurta. Samanaikaisesti maaseutumaisissa kunnissa on muita useammin nuoria, jotka ovat jääneet peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa. Julkisen sektorin mahdollisuudet vaikuttaa suoraan työllisyyteen ovat rajalliset, sillä työpaikkojen määrä seuraa vahvasi talouskasvua. Sen sijaan toimenpiteet, joilla nuoret ohjataan peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen, ovat vahvasti julkisen sektorin vastuulla. Maakunnassa on kuntia, joissa on potentiaalia tehostaa nuorten jatkokoulutukseen ohjaamista.

Varsinais-suomalaisten sairastavuus ylittää vähäisessä määrin kansallisen sairastavuuden tason, mutta samalla varsi-nais-suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus on alhaisempaa kuin keskimäärin Suomessa. Varsinais-suomalaisten sairas-tavuuden kansallista korkeampaa tasoa selittää syöpäsairauksien suuri määrä. Syöpäsairauksien suuri määrä ei kuitenkaan kerro, onko syöpäsairauksien esiintymisen taustalla kattava diagnosointi vai aidosti maakunnan asukkaiden muita suomalai-sia suurempi todennäköisyys sairastua syöpään. Kyseinen ilmiö edellyttäisi jatkoselvittelyjä.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu on maakunnassa 30 organisaatiolla. Lähtökohtaisesti organisaatioiden palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu rajoittuu Varsinais-Suomen maakuntaan. tästä poikkeuksen tekee Kårkullan kuntayhtymä, joka tuottaa kaksikielisiä erityishuollon piiriin kuuluvia palveluita sekä myös päihdepalveluita yli maakuntarajojen. Peruspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnassa suoraan yksittäisillä kunnilla, hajautetusti kunnilla ja kuntayhtymillä tai osalla kuntia pelkästään kuntien yhdessä muodostamilla kuntayhtymällä. Varsinais-Suomessa yksikään kunta tai kuntayhtymä ei ole päätynyt kokonaisulkoistamisratkaisuihin, joissa palvelujen tuotantovastuu on pääosin annettu yksityiselle yritykselle. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä ja pääosin myös tuottami-sesta vastaa maakunnalliset kuntayhtymät, pl. Kårkulla. Kunnista vain turun kaupungilla on merkittävää vastuuta joidenkin erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Erikoisapalvelut ovat keskittyneet maakunnassa selvästi turun seudulle, mutta osin myös seutukeskuksiin. Perusterveyden-huollon palveluja tuottavat terveyskeskukset ja -asemat sijaitsevat alueensa väestökeskittymäpisteissä.

Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Varsinais-Suo-messa yksityisen sektorin liikevaihto vuodessa oli vuonna 2014 reilu 500 miljoonaa euroa. terveydenhuollossa oli samana vuonna 607 yksityistä terveydenhuollon palveluntuottajaa. Sosiaalihuollossa luvanvaraisia palveluntuottajia oli puolestaan 137 ja ilmoituksenvaraisia 333.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustaso alittaa maan keskiarvon, mutta maakunnan sisällä kuntien välillä esiintyy vaihtelua. Yleisesti voidaan todeta, että kunnan ikääntyneen väestön suurehko määrä on yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen korkeisiin kustannuksiin. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannossa ei tapahdu tulevaisuu-dessa tuottavuuden nousua, on odotettavaa, että palveluihin käytetyt julkiset menot kasvavat tulevaisuudessa. Merkittävin syy kasvaviin menopaineisiin on ikääntyvä väestö.

6 PohDintA


Varsinais-Suomen palvelurakennetta voidaan pitää erikoissairaanhoitopainotteisena. Koko sosiaali- ja terveyssektorin käyt-tämistä määrärahoista maakunnassa käytetään rahaa erikoissairaanhoitoon jonkin verran maan keskiarvo-osuutta enem-män. Vastaavasti perusterveydenhuollon resurssointi alittaa selvästi kansallisen keskimääräisen tason. Myös sosiaalipalvelu-jen resursoinnin taso Varsinais-Suomessa on jonkin verran muuta maata pienempää.

Julkisen sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee yhteensä noin 21 000 henkilöä. Yksityisellä sektorilla työs-kentelevien määrä on 8 300. Yksityisellä sektorilla yrityksissä työskentelee noin 6 000 ja järjestöissä noin 2 000 henkilöä7. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saatujen tietojen mukaan vakituisen työvoiman määrä julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon or-ganisaatiossa on n. 16 000. Kuntia ja kuntayhtymiä pyydettiin arvioimaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalveluissa työskentelevien henkilöiden määriä. Saatujen tulosten mukaan julkisen sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentele-vän tukipalveluhenkilöstön määrä on 1 500. heistä n. 380 henkilöä työskentelee kunnissa muulla kuin sosiaali- ja terveyspal-velujen toimialalla. odotetusti yleisimmät ammattiryhmät julkisella sektorilla ovat hoitajat ja sairaanhoitajat. henkilöstön ammattiryhmien jakaumatietojen perusteella voidaan todeta, että yksityisen sektorin rooli korostuu mm. hammashuollossa sekä fysio- ja toimintaterapiassa. Yksityisellä sektorilla myös hoitajien määrä korostuu sairaanhoitajien määrän kustannuk-sella. osittain tulosta selittää se seikka, että julkisella sektorilla on vahvaa rooli sairaalapalvelujen tuottamisessa, ja sairaa-loissa sairaanhoitajille on suurempi tarve kuin esim. vanhuspalveluissa.

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämien tietojärjestelmien kirjo on iso. taustalla on kansallisen ja alueel-lisen tietohallintojohtamisen ja koordinaation heikkous, mikä on mahdollistanut yksittäisten organisaatioiden tekemät itse-näiset ict-ratkaisut. tämä organisaatiolähtöisyys näkyy myös Varsinais-Suomessa. Maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä useita eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä, jotka avointen rajapintojen puuttuessa eivät ole toisiinsa yhteensopivia. tässä raportissa ei oteta kantaa, mikä yksittäinen tietojärjestelmä tai mikä ict-kokonaisratkaisu olisi tulevaisuudessa toimivin. Raportin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että nykyinen malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisuja ei ole toimiva. Jatkossa tietohallinnollisessa johtami-sessa tarvitaan yksituumaisempaa otetta. Vallitsevaa organisaatiolähtöistä hajanaisuutta on tavalla tai toisella supistettava.

7 THL:n tilastoinnin mukaan yrityksissä työskenteli vuonna 2014 noin. 6 100 työtekijää ja järjesstöissä 2 300 työntekijää. Ammattiry-hmäpohjaisessa tarkastelussa THL:n tilastojen mukaan työntekijöitä oli yksityisellä sektorilla vuonna 2014 yhteensä. n. 8 300. Tilastoke-skuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan yksityisissä yrityksissä työskenteli vuonna 2014 puolestaan noin. 5 900 työntekijää.


Kilponen Juha, Kinnunen helvi & Mäki-Fränti Petri 2014. Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät heikentyneet. Euro & talous. 5/14. Suomen Pankki: helsinki. s. 67–78.

Kuntaliitto 2016. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2014.

Mikkola teija, nemlander Anu & tyni tero 2016. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015. Kuntaliiton verkkojulkaisu. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3233Kuntaliitto: helsinki

”tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2014”. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Sivut/default.aspx. 20.7.2016. Kuntaliitto: helsinki.

thL 2015. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014. https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaa-li-ja-terveydenhuollon-henkilosto/kuntien-terveys-ja-sosiaalipalvelujen-henkilosto, 20.7.2016. thL: helsinki.

tilastokeskus 2016a. Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan kunnittain. tilastokeskuksen PX-WEB tietokannat; http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true&rxid=1643d621-3e9f-4e23-a32d-6db4d-de6022c, 21.12.2015. tilastokeskus: helsinki.

tilastokeskus 2016b. Alueellinen yritystoimintatilasto. tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__alyr/?tablelist=true. 15.3.2016. tilastokeskus: helsinki

Sotkanet 2016. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index. 18.7.2016.

thL 2015. terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015. tilastoraportti 6/2015. Suomen virallinen tilasto. thL: helsinki.

thL 2011. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009. tilastoraportti 33/2011. Suomen virallinen tilasto. thL: helsinki.

Varsinais-Suomen liitto 2016. Lounaistieto. http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/tyottomyys/18.7.2016.

Voimaanpanolakiluonnos § 14. Laki maakuntalain ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpa-

nosta. Suomen hallituksen 29.6.2016 julkaisema lakiluonnos.

LähtEEt

LIITE 1. Varsinais-Suomen julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämät tietojärjestelmät

Palvelujen järjestäjä Sosiaali-huollon

ohjelmisto

Terveydenhuollon ohjelmisto

Budjetoin-nin ohjel-

misto

Laskutuksen ohjelmisto

Henkilös-töhallin-

non ohjel-misto(t)

Muut käytössä olevat tietojär-

jestelmät

34

Akseli Ky

Kuntayhtymä ProCon-sona

Effica Budnetti ProE Pegasos, Titania, WebTal-lennus, AGS- rapor-tointi, ePopulus

Dynasty, Basware Invoic-eRedy, Raindance, Tane, Fastroi Hilkka

Masku

Mynämäki

Nousiainen

Pöytyän kansanterveys- työn ky*

Kuntayhtymä Effica, Altti, Kanta, eResepti

Aditro In-time

Effica lasku-tus, Aditro In-time/Work-flow

Aditro Per-sonec F

Travel

Pöytyä Sosiaa-lieffica

Effica Aditro In-time

Aditro Work-flow

MD-Tita-nia, Perso-nec F ESS, Personec F

Dynasty, Travel, Mappy (muuttuu Office 365:ksi)

Aura Sosiaa-lieffica


Aditro Work-flow

MD-Tita-nia, Perso-nec F ESS, Personec F

Travel, Mappy (muuttuu Office 365:ksi)

Kaarina Effica yk-silö- ja per-hehuolto

Effica Basware Business Planning

Intime Pegasos, WebAgs

PSOP-palvelu-setelijärjes-telmä, Fastroi Hilkka, Typpi, Kuntarekry, Kun-taHR, Basware Purchase to Pay, Titania, Esmikko, Efector, Kunta-toimisto

Kemiön-saari

Pro Con-sona

Abilita (myös suun terveydenhuolto) sis. eResepti ja eArkisto-toiminnal-lisuudet

ProEcono-mica

Abilita -> Pro Economica (vanhusten-huollon ja ter-veydenhuol-lon laskutus-tiedot muo-dostetaan Abilitan ohjel-massa, siirty-vät sieltä ProEconomi-caan)

ProEconomica (pal-kanmaksu ym.), Tita-nia

HaiPro (vaarata-pahtumien ra-portointi), Fu-jitsu APM kame-rapiste, Altti, PhysioTools, Ca-restream, Neotide Log Mo-nitor, Plandent Romexis

Härkä-tien so-siaali- ja terveyspalvelut

Kuntayhtymä

Lieto Effica, Hilkka, Pro-Consona, Femart

Effica, Miratel, So-lidus, Virve, Ter-veysportti, Abakus, OSTi, Altti, Rome-xis, eRespti, Potilai-den arkisto, MUSE

Budnetti ProE, Rondo Pegasos, WebTal-lennus, WEB AGS, Titania, Kuntarekry

Raindance, Tane, QlicView, Tervekuu (ter-veysvalvonta), Provet (eläinlää-kintähuolto), Haipro, LOVe, Vartti

Marttila Pro Con-sona, Effica

Effica

Pro Consona, Pro Economica

Pro Ex-cellenta, Webtallen-nus


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Koski Tl Pro Con-sona; Effica

Effica Pro Economica

Pro Economica

Pegasos, Titania

Laitila Pro Con-sona


Consona ja Ef-fica

Aditro Triplan asiakirja-hallinto, Rava toimintakyky-mittari

Loimaa Pro Con-sona

Pegasos, WinHit, Physio Tools, Facta, Altti, Effec-tor, Abakus, Osti

ProEconomica-talou-denohjaus

ProEconomica laskujen säh-köinen kierrä-tys

Titania, Web-tal-lennus, Populus

Dynasty, ko-koushallinta ja viranhaltijapää-tökset, Mansite, Aromi

Naantali Pro Con-sona, Pe-gasos, HaiPro, Vi-vago, Ter-veysportti

Pegasos, WinHit, Digora, Vivago, Physio Tools, Facta/Medgis, Ter-veysportti, HaiPro, Ris/PACS, MUSE, Sonet, Altti, eAr-kisto, OSTI, Solidus

Pro Economica, KuntaMai-sema

Pegasos, ProEconomica, Winhit

Titania, Populus

Kotihoidon toi-minnanohjaus-järjestelmä, SharePoint, Dynasty

Pai-mion-Sauvon kansanterveys- kunta- yhtymä

Kuntayhtymä Pro Con-sona, Ravatar, Pegasos Facta, Primo PDF, LapsCare

Effica, Altti, Effec-tor, Romexis, Cognos, Dexcom G4 Platinum, Dex-ecom Studio, Dia, Digipikit, DigiDog-Flow, DigiSign * merge modules, Digital Dictation Software, Digital Transcription Soft-ware, Spiro 2000, Carestream_med_im, Abakus, Vartti, AvoHilmo, HaiPro, Mendor Balance, Medimaker, Niskalenkki, Nurtia, PEF2, Seula

Aditro Intime

Opus Capita, Aditro Work-flow, Effica laskutus

Titania, Pe-gasos XSFL Client

Dynasty, IMS, Cisco Jabber Video for TelePrecence

Paimio

Sauvo

Parainen Pro Con-sona, Pe-gasos, Pro-Comp

Pegasos, Wihhit, Dimaxis, Romexis, SpeechMagic Exec-utive/SpeechMike, Sonera VCC Call-guide, Altti, Spiro 2000, Ter-veysportti, Granite Partners, Aventra Active Perso Man-ager, Effector, Physiotools, Abilita Cenrallager, Abilita apotekslager, LOVe, Tnekg, Rava, HaiPro

Budnetti ProE Pegasos, Titania, Webtallen-nus, Palve-luaikalas-kenta, Populus


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Uuden-kaupungin Ky

Kuntayhtymä

Uusi- kaupunki

Pro Con-sona, Kun-tanet, Ra-vatar

Mediatri, Effica (hammash.) Carestream, Web-lab, CliniView, Fys-iotools

Pro Economica

Rondo Webtallen-nus, Tita-nia, Kunta-rekry

Dynasty, Helpnet, Mysli, Provet, Tervekuu

Vehmaa Pro Con-sona

Mediatri Pro economica

Pro Consona yleislaskutus

Pyhä- ranta

Effica Tane, Budnetti

Rondo, Raindance, Pro e, Basware)

Titania Triplan, Kunta-toimisto - asiain-hallintaohjel-misto

Taivas- salo

Pro Consona

Mediatri Budnetti Rondo Webtallen-nus, Titania

Kustavi

Raision-Ruskon yhteis-toi-minta-alue

Yhteistoiminta-alue

Sosiaa-liEffica

TerveysEffica, HaiPro, LOVe

Aditron In-time Plus

Aditron In-time Plus, TerveysEffica

Aditron ESS (henki-löstöhallin-non säh-köinen työpöytä), Aditron Personec F.K. (palk-kaoh-jelma), Ti-tania, Kun-tarekry

Kuntamaisema, Kotihoidon toi-minnanohjaus-järjestelmä

Raisio

Rusko

Salo YPH Effica, Pro Con-sona, Likuma

Effica, Romexis, Panoramakuvan-tamisen ohjelma, Altti, Care Stream, WebLab, Effector, HaiPro, Kuntosoft, Physiotools, Medimaker

Raindance, Budnetti, Tane (tal.arv.seuranta), Qlickview, Raport manager, Targetor Pro

Rondo myyn-tilaskut, Effica ProE-laskutus

Pegasos, 2017 alkaen Personec

Dynasty, WinOf-fice, Outlook, Miratel

Somero Pro Con-sona

Effica, Femart Budnetti, Raindance, Tane

Pro e-Lasku-tus

Pegasos, Titania

Trentec, Es-mikko, Pelco, Triplan Kuntatoi-misto, ePopulus, Rondo, Basware, Miratel

Turku

Effica YPH asiakastie-tojärjes-telmä (YPH eli Yksilö- ja perhe-huollon Ef-fica)

Pegasos-potilastie-tojärjestelmä: Ter-veydenhuollon asiakastietojärjes-telmä, peruster-veydenhuollon, erikoissairaanhoi-don ja hoivahoidon

SAP BPC SAP ERP SAP HR Kiinteistöval-vonta ja turva-järjestelmät: As-com, Esmin, Fle-xim,


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

potilastietojärjes-telmä.

Effica Li-feCare (Ef-fican säh-köisen asi-oinnin palvelut )

Pegasoksen säh-köisen asioinnin palvelukoko-naisuus (eTerveys-palvelut-asiointi-portaali, tekstivies-tipalvelu)

Personec Arc Pehu ja Arc Vahu, perhe-huollon ja van-hushuollon van-hojen tietojen selailu

Arc Pehu ja Arc Vahu, perhehuol-lon ja van-hushuollon vanhojen tietojen se-lailu

Pegasoksen säh-köinen oppimisym-päristö eOpisto

Tunti Työ-keskuksen henkilöstö-hallinta.

Apteekkiohjel-mia: ATCHost2000, NiceLabel etiket-tijärjestelmä, Osti lääketilaus-ohjelma,

Kauppapal-velu: Inter-netsivusto, josta koti-sairaan-hoito tilaa eväät asi-akkaalle.

Pegasos Tietova-rasto: Operatiivi-sen tason rapor-tointia Pegasos-tie-doista (myös he-tut)

EWQ: vuoronu-merosovellus

Tarva Työ-keskuksen varaston valvonta.

Pegasos Mukana: Kotihoidon Pe-gasos-mobiilijärjes-telmä

Facta: Turun vä-estötietojen ky-selyjärjestelmä

Teamware Sosiaali-työnteki- jöiden ka-lenterioh-jelma

WinHIT Suun ter-veydenhuollon po-tilastietojärjes-telmä. (Suun ter-veydenhuollon pääsovellus)

Fujitsu DigiSign -kortinlukijaoh-jelma

Vammais-palvelut taksi access

WinHIT HITPortal, WinHITin sähköi-sen asioinnin pal-velut

Gravo Style: Työ-keskuksen kai-verrussovellus

Virho, Väli-tystilien ja lasten it-senäisty-misvarojen hoito edunvalvo-jille.

Altti-aluetietojär-jes-telmä (tois-taiseksi, korvautuu Kanta-hauilla)

Navisec Flex tie-tosuojan ja tie-toturvan verkko-koulutusjärjes-telmä

Älylattia, Palvelin ASP-palve-luna

Apteekkiohjelmia: ATCHost2000, Ni-ceLabel etikettijär-jestelmä, Osti lää-ketilausohjelma

Pesula, TK-Pesu Pyykkitilausjär-jestelmä

Carestream PACS: rtg-kuvat katselu

Poti Potilasvara-tilien ylläpito-ohjelmisto


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Diabeteshoito: Co-Pilot, Diasend Up-loader, GlucoFacts Deluxe, iPro2, Medtronic CareL-ink Pro,

Potilasranneke-tulostus

Diet32, ruokalista- ja ravitsemussuun-nittelu

Omnipage Doku-mentinmuunto-ohjelma

Digisanelu: DigiCit-rixPegasos ja Olympus DSS Player Pro digisa-nelulaite-ohjelma

VistaEasy Digirt-gskannereiden "ajuri"-ohjelma

Duodecim: ter-veystietohakuja ja -kantoja

SAS- ja Tilho-so-vellus SAS – pit-käaikaishoidon toiminnanoh-jauksen sovellus (Selvitä–Arvioi–Sijoita) Tilho – tilapäis-hoidon toimin-nanohjauksen sovellus

Ecomed: Erikoissai-raanhoidon suun-nittelu ja ohjaus sairaanhoitopii-rissä, sekä tilastot.

SAS-tilasto- ja raportointisovel-lus

Effector: Apuväli-neiden huolto- ja lainausrekisteri

Soky (THL) Haku Kela-tiedoista

HaiPro Terveyden-huollon vaarata-pahtumien rapor-tointijärjestelmä

TELEQ5 Terveys-keskusten ajan-varauksen puhe-linpalvelujärjes-telmä.

Miratel Hoitaja-kutsu- ja potilaspu-helinjärjestelmä.

Tiltu Ti-laaja/tuottaja TERVI

iDataFlax EDC In-ternet-sovellus, jonka avulla voi-daan kerätä ja hal-lita potilaan tietoja ja asiakirjoja salat-tuna.

Traceline Ohjel-malla tilataan verta Tyksistä

Kuntosoft, Phy-sioTools Online, WinWalk fysiotera-peuttien ohjelmia

Tunstall-hoitaja-kutsujärjestelmä

Lääkelaiterekisteri TURPO on tur-vallisuustoimen-piteiden kehittä-mistä tukeva tie-tokonesovellus, turvallisuuden poikkeamata-


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

pahtumien il-moittamiseen, arviointiin ja ti-lastointiin.

Medimaker tähys-tys- ja silmänpoh-jakuva-arkisto

Veteraani, Vete-raanien perus-tietorekisteri.

Mini-Lexia puhete-rapia-ohjelma

Miracall kutsujär-jestelmä

VTJ ja Katso, VTJ-kyselyn hal-lintapalveluista pääkäyttäjä anoo käyttäjälle oikeudet käyttää VTJ-kyselyä.

Multilab laborato-rioiden tietojärjes-telmä

PEF2 seurantalo-make (astmapuhal-lukset)

PSOP -osto- ja pal-veluseteli- järjestelmä

Radu Röntgenin tuotannonohjaus

Rafaela, mittarioh-jelma. Tuottaa tie-don potilaan yksi-löllisen hoitotyön tarpeesta.

RAI Asiakkaan/ potilaan toiminta-kyvyn arviointiin tarkoitettu työkalu ja mittaristo.

Romexis, Suun th:n röntgenkuvanta-misohjelma.

PmBridge Linkittää WinHITin ja Rome-xiksen potilaskortit

Spiro2000 Spiro-metria

UPO Röntgenin ajanvaraus

UpToDate® näyt-töön perustuvan kliinisen päätök-senteon tukeva re-surssi


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Web Marela: Sai-raala-apteekkiso-vellus (kaikki sai-raala-apteekin työt: lääkkeiden ti-laus, vastaanotto, toimitus, varaston-valvonta, lääkeval-mistus, laskutus, lääkkeiden kilpailu-tus ja raportoin-nit).

ZiuZ Foresee In-spector, Lääkean-nosten tarkastus-laitteen ohjelma, tarkastaa ja kuvaa potilaskohtaiset lääkeannokset.

TyksLAB Internet-linkki

Varsi-nais-Suomen sairaan- hoi- topiirin ky

Kuntayhtymä

Uranus Oracle ADI ; Finan ja Excelin yhteys

Asla; Asiakas-laskutus

eHRMinfo Prima ; PRIMAn raportoin-tijärjes-telmä

Medixine; Ajan-varaus Laborato-rio

Acute Fina R 12 VSSHP; Kir-janpito, reskontrat ym

Atlas; Kunta-laskutus

PikoAlert; Henkilö-kunnan turvahäly-tysjärjes-telmä, var-tijakutsu

Authenticode - sovellusten alle-kirjoittaminen; Allekirjoitettujen ohjelmatiedos-tojen tallennus vsshp intraan

Alueellinen viite-järjestelmä; Altti

Oracle re-ports; Ra-portointi-väline

Basware; Las-kujen käsittely

WebPala ; Henkilös-töhallin-non oh-jelma

Kuntatoi-misto/Triplan; Asianhallintajär-jestelmä

Effector; Alueeli-nen apuväline, maksusitoumus ja lainattavien apuvä-linevaraston hal-linta, ostopalvelu-dokumentit, palve-luseteli

Ecomed (KPP, Ana-lyzer, IC ja Open DSS); Suoritetie-tojen las-kutus, ana-lysointi, raportointi, katselu

Rafaela ; Hoitoi-suusluoki-tus

Avaintec allekir-joitus ja arkisto Xarchive; Henki-lökoht. allekirjoi-tus ja sähköinen arkisto (hallin-nollisten doku-menttien)

Aitta ; Alueellinen suoritekanta

Oracle fi-nancials; Taloushal-linnon ra-portit

Web-tita-nia; Lääkä-ripäivys-tysten työ-vuoro-suunnit-telu, las-kenta ja il-moitukset

M- ja Y-levyt; Henkilökohtaiset ja yhteiset kansi-oiden levyre-surssit


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

CA Anestesiatieto-järjestelmä; Anes-tesiatieto-järjes-telmä

FINA; Ta-loushal-linto

Kunta-rekry; Rek-rytointi

Härveli; Intra-netissa TYKS hankintaesityk-set

Marela/WebMa-rela; apteekin ja lääkevaraston ja ti-lastoinninhallinta-järjestelmä

TasuWeb; Talous-suunnittelu

eHRMpool; Sijaisväli-tysohjelma

Julki; Julki ohjel-maa käytetään julkaisujen tal-lentamiseen.

X-Archive; Arkisto Ihmesys-teemi; Tunnus-anomus-ten käsit-tely

Siemens kiinteis-tövalvonta; Kiin-teistövalvonta

Milou; Aynnytysyk-sikön sikiön ja äidin monitorointijär-jestelmä

Timecon; Työajan seuranta ja kulunval-vonta

Active Directory; Käyttäjäkannan ylläpito, asetus-ten hallintakanta

Philips-sanelujär-jestelmä; Digisa-nelu ja purku

Titania; Työvuoro-suunnit-telu

Tunnari; Käyttä-tunnusten tilaus yms.

XDSS; Digitaalinen allekirjoitus

Sympa; HR osaami-nen, kou-lutus, vuo-silomat

Medixine; labo-ratorion kansa-laisajanvaraus ja alueellinen am-mattilaisajanva-raus

PhysioTools; Fy-sioterapeuttiset kuntoutus- ja har-joitusohjelmat

AutoCad-Auto-Desk; Lisenssi-manageri

Endobase; Gastro-enterologian/leik-kaus kuva- ja lau-sunto-ohjelmisto

Abakus; Materi-aalitilausohjel-misto

Gyneca; Gyn syö-pärekisteri

MS Dynamics AX; Materiaaliti-lausten ja toimi-tusten hallinta

Nemotec; Ham-masohjelma

Abloy KeyCont-rol; Mekaanisten avainten tilaus

Miratel-Aurora; hoitajakutsu

Flowcharter; Ne-tistä saatava prosessipiirros-ohjelma

Miratel hoitajakut-sujär-jestelmä; Hoitajakutsujär-jestelmä

Park_Alerta; Pa-lovalvonta ja hä-lytinjärjestelmä

Itte; itseilmoittau-tuminen

Skert (Musti); Potilaskertomus-ten lainaus- ja si-jainti

Pediator; Kasvu-käyrä-ohjelma

xx; Potilaskulje-tus ja huoltotyö-tilaus


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Jaeger; Keuhko-funktiomittaus softa

LII; puhelinkes-kuksen henkilö-kuntapoiminta

Medikro spiro2000; Kevyt spirometriasovel-lus

OWS-ohjelmisto; Puhelinkeskus-ohjelma

Ariel / Uranus; Kir-jautuminen, käyt-täjän ja potilaan kontekstinhallinta sovellusten välillä

BO; raportointi ja DW

mPollux; Korttikir-jautuminen

Aromi-perhe (eväs, web mysli); Ruoka-huollon järjes-telmä: E: osasto-jen lähettämien ruokatilausten vastaanotto ja ruokailijakoh-taisten ate-riakorttien tulos-tus

TissueDB; kudos-pankki-ohjelma

Rhapsody; Sano-mavälitys GE jär-jestelmissä

Noah; Kuulontutki-mus- laitteen työasema-ohjelma

Ensemble; Sano-mavälitys, alu-eellinen palvelu-väylä

Multilab, Weblab; Laboratorion tieto-järjestelmä

Intra/Extra/Sha-re-point/Wysiwyg; Shp internet

Babe; Lapsetto-muuden hoito (IVF)

Sharepoint; Shp intranet

Clinisoft; Lasten te-hovalvonta

Outlook Ex-change; Sähkö-posti ja kalenteri

Opera-leikkaustoi-minta; Leikkaussa-lin ohjausjärjes-telmä

Taskuposti; Säh-köposti matka-puhelimessa

eForm (M 7 PERHE); Lomake

Fixit-liittymä,Tie-delupa ; Tiede-lupa

Marela/WebMa-rela; Lääkehuolto / Apteekki

Basware PM; Ti-lausjärjestelmä

Medanets; Mobiili-kirjaus

WinSima; Tilaus-ten, laskujen hallinta

Octopus 900; Näkökenttäkartta-ohjelma

Tita; tilojen hal-linta

ArthroDB; Ortope-dian artroskopia laatujärjestelmä

Unix tulostami-nen; Tulostami-sen ohjaus


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Kodak CareStream; PACS järjestelmä

Linux tulostami-nen; Tulostus

Qpati(QpaWeb; Patologia

Työasema ohjel-misto; Työase-mien toiminnal-lisuuksien luontI

Philps monitoroin-tijärjes-telmä ; Po-tilasmonitorit ja tietokanta

AD1000; Vahti-mestarien poh-jakuvat, U-sai-raalan hälyytyk-set ja hälytysloki

Uranus Oberon; Potilashallinto

Hansa; Vanha materiaalijärjes-telmä

Uranus Miranda; Potilaskertomus

Moodle; Verkko-oppimisympä-ristö

Puheentunnistus F-secure; Virus-suojaus

RadDW; Radu 4:n raporttikanta

Gemini; Väli-nehuollon tieto-järjestelmä

Umbriel raportit / Uranus ; Raportit ja listat käyttöoi-keuksista, käyttöoi-keuksien anto Uranukseen

VH-TJ ; Väli-nehuollon tieto-järjestelmä

RaduV4; RIS Järjes-telmä

Gemini; Väline-huolto

RIAP5; Rorschach® Interpretation As-sistance Program:

SAI (MMKR); Sai-raalan antibiootti- ja infektioiden seu-rantajärjestelmä

Kibi Onbase; skan-neri ja pdf arkis-tointi ja katselujär-jestelmä

Stryker Kuvauslait-teisto; Skopialait-teiston kuvaoh-jelma

Spiro 2000; Spiro-metritutkimukset

Shp oma suostu-musten yms. Kir-jauslomekkeisto; Suostumuksen hal-linta

Muse ja Muse CVWeb EKG ar-kisto; Sähköinen EKG

Critical Care Clini-soft; Tehohoidon tietojärjestelmä


ohjelmisto



misto



non ohjel-misto(t)


jestelmät

Implant DB; Teko-nivelpotilaiden hoitoketju

sms; Tekstiviesti-muistutteet

DataEntry; Tutki-musdatan tietojen syöttö Kibiarkis-toon tallennuksen yhteydessä

TT2000; Työter-veyshuolto

Medimaker; Tähys-tys ja kuvannus / katselu

Endobase ; Tähys-tystutkimus-ten dokumentointi

Uranus weblomak-keet; U2007 poti-lashoidossa tehtä-vät lomakkeet

Cressida; Uranus raportointi

Verlabone: Veri-keskus, veritilaus, verenannon hallinta

Ipana; Äitiys-huolto/ Synnytyskertomus

Varsi-nais-Suomen erityis- huolto- piiri

Mediatri Mediatri, Acute Intime Plus Intime Plus, Mediatri, Opus Capita

Titania, Personec FK, ESS, Travel

Tehoweb, Hai-pro, IMS; Out-look, Win Office, Lync

Kårkul-lan ky

Abilita Abilita Abilita; Aktiv-data

Titania; Abilita; Ba-rium; Fle-xim; M2

Varsi-nais-Suomen lasten- suojelu- kynta- yhtymä

Nappula

*Tietoja ei saatu Pyhärannan ja Oripään kunnista.

LIITE 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Varsinais-Suomessa julkisella ja yksityisellä sektorilla vuonna 2014

Julkinen

sektori Yksityinen

sektori Yhteensä Erotus Ammattiryh-

män osuus jul-kisella sekto-

rilla

Ammattiryhmän osuus yksityi-

sellä sektorilla

Johtajat 286 289 575 -3 1,3 3,5

Hammaslääkärit 219 164 383 55 1,0 2,0

Lääkärit 1 407 447 1 854 960 6,6 5,4

Erityisasiantuntijat 321 166 487 155 1,5 2,0

Osastonhoitajat 370 43 413 327 1,7 0,5

Proviisorit 8 0 8 8 0,0 0,0

Psykologit 189 117 306 72 0,9 1,4

Puheterapeutit 55 16 71 39 0,3 0,2

Sosiaalityöntekijät 442 288 730 154 2,1 3,5

Ylihoitajat 35 3 38 32 0,2 0,0

Farmaseutit 54 12 66 42 0,3 0,1

Fysio-ja toimintaterapeutit 373 604 977 -231 1,8 7,3

Kätilöt 191 0 191 191 0,9 0,0

Laborat.hoitajat 405 80 485 325 1,9 1,0

Muut asiantuntijat 1 104 304 1 408 800 5,2 3,7

Optikot 0 0 0 0 0,0 0,0

Röntgenhoitajat 222 63 285 159 1,0 0,8

Sair.kulj. ensihoitajat 50 87 137 -37 0,2 1,0

Sairaanhoitajat 4 201 516 4 717 3 685 19,8 6,2

Sosiaalialan ohjaajat 866 547 1 413 319 4,1 6,6

Suuhygienistit 81 88 169 -7 0,4 1,1

Terveydenhoitajat 553 167 720 386 2,6 2,0

Toimistotyöntekijät 519 385 904 134 2,4 4,6

Apteekien lääketyöntek. 137 27 164 110 0,6 0,3

Hammashoitajat 44 12 56 32 0,2 0,1

Henkilökohtaiset avustajat 1 529 228 1 757 1 301 7,2 2,8

Hierojat/kuntohoit. 19 0 19 19 0,1 0,0

Kehitysvammahoit. 155 166 321 -11 0,7 2,0

Kotipalvelutyöntekijät 1 479 273 1 752 1 206 7,0 3,3

Koulunkäyntiavustajat 98 65 163 33 0,5 0,8

Mielenterveyshoitajat 28 10 38 18 0,1 0,1

Muut lähihoitajat 2 581 1 444 4 025 1 137 12,1 17,4

Muut palvelutyöntekijät 300 469 769 -169 1,4 5,7

Sosiaalialan hoitajat 596 139 735 457 2,8 1,7

Välinehuoltajat 274 174 448 100 1,3 2,1

Muut työntekijät 569 407 976 162 2,7 4,9

Sairaala- ja laitosapulaiset 1 497 454 1 951 1 043 7,0 5,5

Tuntematon 0 35 35 -35 0,0 0,4

Yhteensä 21 257 8 289 29 546 12 968 100,0 100,0

sosiaali- ja terveyspalvelut varsinais …...sote- ja maakuntauuistus varsinais-suomi 4 saatteek si...

Documents