loppuraportti - tampere

LOPPURAPORTTI

LOPPURAPORTTI Kirsi Koponen (toim.)

OSMO Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin 2011–2013

KASPERI II

1

LOPPURAPORTTI

Kirsi Koponen (toim.)

on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 1.11.2011 – 31.10.2013

OSMO Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin 2011–2013

2

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ........................................................................................................................... 4

2 OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN

TAVOITTEISIIN ..................................................................................................................... 5

3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN ..................................................................................... 6

3.1 Resurssit ............................................................................................................................... 7

3.1.1 Rahoitus ja talous .................................................................................................................................. 7

3.1.2 Henkilöstö .............................................................................................................................................. 7

3.1.3 Ohjausryhmä .......................................................................................................................................... 8

3.2 Hankkeen toimijaverkosto ................................................................................................. 10

3.3 Hankkeen arvioinnin kokonaisuus ................................................................................... 12

4 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET ..................................... 13

4.1 Verkostoyhteistyötavan rakentaminen ............................................................................ 13

4.1.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ............................................................................................. 14

4.1.2 Keskeiset tuotokset: hoitopolkujen kuvaukset ..................................................................................... 15

4.1.3 Keskeiset tuotokset: palvelukuvaukset ................................................................................................ 18

4.1.4 Tavoitteen toteutumisen arviointi ......................................................................................................... 23

4.2 Nepsy-asiantuntijuuden syventäminen ............................................................................ 24

4.2.1 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi .......................................................................................... 24

4.2.2 Keskeiset tuotokset .............................................................................................................................. 33


4.3 Osaamisverkon mallintaminen ja monistaminen ............................................................ 42

4.3.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ............................................................................................. 42

4.3.2 Keskeiset tuotokset .............................................................................................................................. 43


4.4 Tuotosten ja toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen ........................................ 44

4 ASIAKKAAN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN ............................................................ 46

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET ...................................................... 48

7 POHDINTAA HANKETYÖSTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ ...................................................... 52

LÄHTEET ........................................................................................................................................ 54

LIITTEET ......................................................................................................................................... 55

3

TIIVISTELMÄ

Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin eli Osmo -hanke oli osa valtakunnallista Sosiaali- ja Terveysministeriön Kaste-ohjelmaa kuuluen Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke KASPERI II:n osahankkeisiin. KASPERI II -hanke muodostui kuudesta maakunnallisesta osahankkeesta, joissa osallisena oli 68 kuntaa ja neljä sairaanhoitopiiriä viiden maakunnan alueella. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Kasperi II hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,2 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,7 miljoonaa euroa.

OSMO - Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin toteutettiin 1.11.2011 - 31.10.2013. Hankkeeseen osallistuivat Tampere, Pirkkala, Lempäälä. Sastamalan peruskuntayhtymästä Sastamala, Punkalaidun ja Kiikoinen. Hanke teki tiivistä yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

OSMO -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja mallintaa monisektoraalista palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteis-työtä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää, syventää ja mallintaa erilaista tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista, työtapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä johtamista. Nepsy-kohderyhmän kautta oli tarkoitus mallintaa sitä, miten monitoimijainen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea tavoitteellisesti ja monimuotoisesti lasta, nuorta ja hänen perhettään erilaisissa kehitysympäristöissä oikea-aikaisesti kasvun ja kehityksen kaikissa vaiheissa. Nepsy-lyhenteellä tarkoitetaan neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia esimerkiksi autismikirjon häiriöt, kielenkehityksen erityisvaikeus ("dysfasia"), Touretten oireyhtymä sekä ADHD ja ADD -häiriöt.

Hankkeen tuotoksena kunnissa tehtiin palveluverkon ja hoitopolkujen sekä palvelujenkuvauksia. Pirkkalassa luotiin ADHD hoitopolku sekä kolmiportaisen tuen malli. Sastamalassa tehtiin lasten ja nuorten palveluverkoston kuvaus ja palvelukuvaukset olemassa olevista lasten ja nuorten palveluista. Nepsy-tuen palveluista koottiin nepsy-palveluvalikko. Työntekijöiden tueksi koottiin verkostotyöskentelyn käsikirja. Lempäälässä vakiinnutettiin monialaisen nepsy-tiimin työskentely ja kuvattiin nepsy-työntekijän työmuodot. Tampereella kehitettiin palvelu-kartta oppilashuollon työvälineeksi sekä kehitettiin ennakointidialogimenetelmän soveltamista erilaisiin asiakas- ja suunnitteluverkostoihin. Nepsy-tukityön palvelukuvaukset tehtiin ja palvelut vakiintuivat hankkeen loppuessa Tampereen kaupungin Perheneuvolan palveluiksi.

Nepsy-asiantuntijuuden lisäämistä ja syventämistä tehtiin hankkeen aikana koulutuksien, konsultaatioiden, opastuksen ja neuvonnan avulla. Materiaalipankkia ja lainaamotoimintaa pidettiin yllä ja materiaalipankkiin on tuotettu oppaita myös hankkeessa olleiden opiskelijoiden työskentelyn tuloksena. Pirkkalan kunnassa painopis-teenä oli perustiedon lisääminen ja uusien toimintatapojen luominen kuntaan. Osmo hankkeen aikana koulutuk-sissa ja vanhempaininfoissa kävi yhteensä noin 3590 henkilöä. Hankekuntiin koulutettiin 26 uutta nepsy valmentajaa, jotka varmistavat osaamisen jatkumisen kunnissa hankkeen jälkeen. Konsultaatiomalleja kehitettiin erilaisiin asiakastilanteisiin kaikissa hankekunnissa. Nepsy-valmennusmalli kuvattiin ja valmennuskokemusten pohjalta toimintaa kehitettiin. Pirkkalassa tuotettiin Nepsy-tiedon infotaulun ohjeistus työntekijöiden tueksi.

Jokaiseen kuntaan on tehty suunnitelma siitä, miten hankkeen aikana kehitettyjä hyviä käytäntöjä pidetään yllä ja miten niiden kehittämistä jatketaan. Hankkeen aikana kunnissa toimineet erilaiset ohjaus- ja työryhmät vastaavat toiminnan juurtumisen seuraamisesta.

Loppuraportin tekstien tuottamiseen ovat osallistuneet Osmo-hankkeen työntekijät Kirsi Koponen, Elina Pohjankunnas, Sami Keto ja Kirsi Kulmala sekä hankekuntien yhdyshenkilöt Kati Heikkilä, Anna Toriseva ja Johanna Saastamoinen. Loppuraportin tekoon ovat osallistuneet myös Minna-Kaisa Järvinen ja Anni Kuhalainen sekä Elina Nikkola Pikassos oy: stä. Loppuraportissa tarkastellaan Osmo-hankkeen organisoitumista, hankkeen tavoitekohtaista toteutusta ja tuotoksia esitellen yleisluontoisesti hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja oppaita. Asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen arviointia tehtiin vertaisarviointiprosessissa, josta loppuraportis-sa on oma lukunsa.

Loppuraportti tulee Kasperi II hankkeen nettisivuille sekä Osmo-hankkeessa olleiden kuntien nettisivuille. Hankkeessa kehitetyt mallit ja oppaat löytyvät hankekuntien internet ja intranet sivuilta sekä THL.n ylläpitämiltä Innokylä sivuilta.

4

1 JOHDANTO

Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin OSMO -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja mallintaa monisektoraalista palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää, syventää ja mallintaa erilaista tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista, työtapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä johtamista. Nepsy-kohderyhmän kautta oli tarkoitus mallintaa sitä, miten monitoimijai-nen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea tavoitteellisesti ja monimuotoisesti lasta, nuorta ja hänen perhettään erilaisissa kehitysympäristöissä oikea-aikaisesti kasvun ja kehityksen kaikissa vaiheissa.

Osmo-hanketta edelsi Kasperi I hanke, joka toteutettiin vuosina 2009-2011. Tampereen kaupungin, Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja Lempäälän kunnan yhteinen osahanke oli Nepsy -hanke, jonka tavoitteena oli neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa. Nepsy -hankkeessa tuettiin autismikirjon, ADHD/ADD sekä Tourette-lasten ja nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä, joista keskeisimpiä ovat koti, päivähoito, koulu ja harrastukset. Hanke lisäsi osaltaan poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten edun mukaisesti kehittäen jatkuvasti palvelujaan asiakkailtaan ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaisesti. (Nepsy -hankkeen loppuraportti)

Nepsy -hanke kehitti käytännön palveluja yhteistyön keinoin moniammatillisuutta painottaen, sektorirajoja ylittäen sekä paikallisuuden logiikkaa kunnioittaen. Hanke korosti käytännönläheisyyttä ja helposti arkeen vietäviä toimintatapoja, materiaaleja ja välineitä. Toiminnassa painotettiin neuropsykiatrisia häiriöitä koskevan tiedon levittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentamista. Lasten ja nuorten kehitysympäristöissä oleville ihmisille tarjottiin koulutusta, kuntoutusmateriaaleja, konsultaatiota ja työparityöskentelyä. (Nepsy -hankkeen loppuraportti)

Nepsy -hanke loi neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville lapsille, nuorille, heidän perheilleen sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten tueksi toimivan palvelukokonaisuuden, jossa perustason osaamista ja erikoissairaanhoitoa pyrittiin hyödyntämään saumattomasti. Palvelumallin avulla oli mahdollista tarjota aiempaa varhaisempaa apua lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. (Nepsy -hankkeen loppuraportti)

Osmo-hankkeen tehtävänä oli juurruttaa Nepsy -hankkeessa luotua palvelumallia ja etsiä siitä aukkokohtia ja nivelvaiheita, joihin tukea tarvitaan entistä enemmän. Näitä olivat mm. nuorten parissa työskentelevien neuropsy-kiatrisen tietouden lisääminen ja erilaisten nivelvaiheiden yhteistyön parantaminen. Uudet hyvät käytännöt eivät Nepsy -hankkeen aikana ehtineet vielä kaikilta osin riittävästi juurtua palvelurakenteeseen, joten Osmo -hankkeen tavoitteena oli varmistaa osaltaan hyvien käytäntöjen jatkuminen. Tavoitteena oli myös viedä Nepsy -hankkeessa kehitettyjä malleja uutena kuntana Osmo- hankkeeseen mukaan tulleen Pirkkalan työntekijöille ja sitä kautta levittää hyviä käytäntöjä Tampereen seutukunnassa. Nepsy -hankkeen lopussa huomattiin erityisesti tarvetta verkostomaisten yhteistyökäytäntöjen rakentamiseen ja edellytysten luomiseen verkostomaiseen työskentelyyn sekä konsultatiivisen työotteen käyttöönottoon ja asiantuntijayhteistyöhön. (Osmo hankkeen projektisuunnitelma)

5

2 OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN

Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin eli Osmo -hanke oli osa valtakunnallista Sosiaali- ja Terveysministeriön Kaste-ohjelmaa kuuluen Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke KASPERI II:n osahankkeisiin.

Kaste-ohjelma 2012-2015 jatkaa vuonna 2008 käynnistyneen ohjelman kehittämistyötä. Kaste-ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä edistää asiakaslähtöisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluis-sa.

KASPERI II -hanke oli jatkoa Väli-Suomen alueella 1.1.2009 – 31.10.2010 toteutetulle KASPERI-kehittämistyölle. KASPERI II -hanke muodostuu kuudesta maakunnallisesta osahankkeesta, joissa osallisena oli 68 kuntaa ja neljä sairaanhoitopiiriä viiden maakunnan alueella. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka osti hankekoor-dinaation ja -johtamisen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,2 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,7 miljoonaa euroa. (www.kasperihanke.fi)

Kasperi II hankkeen kuutta osahanketta yhdisti seuraavat tavoitteet:

1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä

2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee

3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti

4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonai-suuksien johtamista

Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina 2011-2013 olivat ennaltaehkäisevät palvelut, erityinen tuki peruspalveluissa ja intensiivimallit. Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen:

I Millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin.

II Miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palvelupro-sessit muodostuvat. (www.kasperihanke.fi)

Osaamisverkostoista monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin eli Osmo -hankkeen tavoitteet olivat

1. Kehittää ja mallintaa monisektoraalista palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen

2. Kehittää, syventää ja mallintaa erityisesti neuropsykiatrista tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perhei-den parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista, työtapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä johtamista

3. Mallintaa nepsy-kohderyhmän kautta, miten monitoimijainen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea tavoitteellisesti ja monimuotoisesti lasta, nuorta ja hänen perhettään erilaisissa kehitysympäristös-sä kasvun ja kehityksen kaikissa vaiheissa.

Hankkeen tavoitekohtaista toteutusta ja tuotoksia on kuvattu tarkemmin luvussa 4. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen on ollut yksi kehittämisen keskiössä oleva teema Kasperi II hankkeissa. Osmo-hankkeessa asiakkaan osallisuuden vahvistamisen teema ei ollut omana erillisenä hanketavoitteena, vaan kulki mukana punaisena lankana kehittämistoiminnassa. Asiakkaan osallisuuden vahvistamisen teemaa on pidetty mukana palveluja ja työmuotoja kehitettäessä. Tästä on kirjoitettu lisää luvussa 5. Ylisektorisen johtamisen kysymykset ovat liittyneet Osmo-hankkeen tavoitteisiin, kun verkostomaisia yhteistyömalleja on kehitetty.

http://www.kasperihanke.fi/

6

OSMO-hankkeen Organisointikaavio

Sosiaali- ja terveys-

ministeriö

Väli-Suomen alueellinen

johtoryhmä

KASPERI II-hanke

KASPERI II Ohjausryhmä

Projektijohto/ Pikassos oy

6 osahanketta: OSMO, VPE, ELLA, EETU, KUULAS, Pohjanmaan Perhekaste II

Ohjausryhmä Risto Karttunen, pj Riittakerttu Kaltiala-Heino Pälvi Kaukonen/Mika Virtanen Anna Korpela/Kati Heikkilä Nina Lehtinen Ville Raatikainen/Johanna Saastamoinen Virpi Kokko/Outi Kaljunen Juha Luomala/Seija Junno Jorma Mertanen Maria Päivänen Sari Salomaa-Niemi Leena Salonen Markus Roivas Tuire Sannisto

Projektitiimi Projektipäällikkö Milja Koljonen/ Kirsi Koponen Projektityöntekijät:Ira Vihreälehto, Sami Keto, Elina Pohjankunnas, Kirsi Kulmala

Lempäälä Yhdyshenkilö Anna Toriseva

Lana Ryhmä

Asiantuntija-ryhmä

Nepsytiimi

Sastamala/ Sotesi Yhdyshenkilö Kati Heikkilä

Lasten ja nuorten hankkeiden ohjausryhmä

Nepstytiimi

Pirkkala Yhdyshenkilö

Johanna Saastamoinen/ Pirjo Selcher

LNP-ohjausryhmä

LNP työryhmä

Tampere Oma Osmo työryhmä

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat

Koulupilottiryhmät

Hoitopolku- työryhmä

3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste 2012 - 2015 vahvistettiin helmikuussa 2012. Kaste-ohjelman Väli-Suomen alueeseen kuuluvat Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa. Kaste-ohjelman Väli-Suomen alueellisen johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Tampereelta. Väli-Suomen alueella on ollut käynnissä useita laajoja kehittämishankkeita, joilla on pyritty edistämään Väli-Suomen kuntien kaikenikäistenasukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä parantamaan palveluita.

Tampereen seudun Kasperi II osahanke OSMO - Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin toteutettiin 1.11.2011 - 31.10.2013. Tampereen kaupungin lisäksi hankkeeseen osallistuivat Pirkkala, Lempäälä. Sastamalan peruskuntayhtymän kunnista Sastamala, Punkalaidun ja Kiikoinen. Hanke teki tiivistä yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Osmo-hankkeen omisti Tampereen kaupungin lasten- ja nuortenpalvelujen tilaaja. Hanke toteutettiin Tampereen kaupungin Avopalveluissa lasten- ja nuorten terveyspalveluissa Perheneuvolan alaisuudessa. Hankkeeseen liittyvät hallinnolliset päätökset teki perheneuvolan johtaja sekä ylilääkäri. Projektipäällikön lähiesimiehenä toimi perheneuvolan johtaja ja projektityöntekijöiden lähiesimiehenä toimi projektipäällikkö. Hanketta ohjasi monialai-nen ohjausryhmä.

Osmo-hanke oli osa Kasperi II -hankkeen kokonaisuutta. Kasperi II kanssa yhteistyössä on tehty raportointi ja arviointi. Kasperi II työntekijät ovat tukeneet osahankkeita ohjauskäynneillä kerran toimintakaudella ja ovat osallistuneet ohjausryhmätyöskentelyyn ja arviointiprosessiin. Kasperi II hankkeen työntekijöiden ja osahankkei-den työntekijöiden yhteisiä tapaamisia oli yhteensä 15 kpl. Ohjaus- ja vertaistapaamisissa on opittu muilta hankkeilta ja jaettu kokemusta hanketyöstä. Vertaisarviointiprosessi toteutettiin osahankepareittain ja Osmo -hanke toteutti sen yhdessä Eetu-osahankkeen kanssa. Myös Kasperi II:n suunnittelija osallistui vertaisarviointi-prosessiin.

Kuva 1. Osmo -hankkeen organisointikaavio.

7

3.1 Resurssit

3.1.1 Rahoitus ja talous

OSMO - Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin -hankkeen budjetti oli 340 000 € + Kasperi II -hankkeen yhteiset kustannukset 55272 €. Omarahoitusosuus 25 % kustannuksista jaettiin hankkeessa mukana oleville kunnille 31.12.2009 asukasluvun mukaisesti. Hankkeen talousraportin mukaan menot olivat (30.9.2013) 314 877 euroa. Lokakuun ajalta hankkeen kulut ovat henkilöstökulut ja jotakin hankkeen päättämiseen liittyviä kustannuksia. Hankkeen alkuajan osalta vuokrien tiliöinnissä hankkeelle oli ongelmia ja osa hankkeen alkuajan tilojen vuokrakuluista jäi Tampereen kaupungin kustannukseksi. Henkilöstökulujen suhteen tuli joitakin muutoksia henkilöstövaihdoksista johtuen. Talousraportit on käsitelty ohjausryhmän kokouksissa ja muutokset hankesuunnitelmaan on hyväksytty ohjausryhmän kokouksissa sekä niistä on neuvoteltu Kasperi II hankejohtajan kanssa. Palvelujen ostojen alla tehtiin joitakin sisäisiä siirtoja ohjausryhmän hyväksymänä keväällä 2013. Osahankkeiden budjetti on osa Kasperi II -hankkeen kokonaisrahoitusta ja rahojen käyttöä on seurattu kokonaisuutena Kasperi II -hanketasolla.

Osmo-hankkeen lisäksi Tampereella, Pirkkalassa ja Lempäälässä on panostettu resursseja kuntien omiin ja erillisiin ns. OmaOsmo -hankkeisiin. Hankkeiden rahoitus muodostui siitä summasta, jonka kunnat olivat OSMO -hanketta haettaessa varanneet omavastuuosuuteen. Kun STM myönsi hankkeelle vain alle puolet haetusta alkuperäisestä summasta, kyseinen varattu omavastuusumma päätettiin kunnissa ohjata ns. OmaOsmo työhön. OmaOsmoilla ei ollut erillisiä tavoitteita ja projektisuunnitelmia, vaan ne toimivat Osmo-hankkeen suuntaisesti varmistaen hankkeen tuotoksen juurtumisen kunnan palvelurakenteeseen. Kuntien OmaOsmo kehittämistoimin-taa ohjasivat kuntien omat työryhmät.

Osmo-hankkeen menot syntyivät henkilöstömenojen, atk- ja tilakulujen lisäksi koulutuksista, konsultaatiosta sekä graafisesta suunnittelusta. Koulutuksista suurimmat menoerät tulivat Positiivisen psykologian koulutuspäivästä, Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen -valmentajakoulutuksista, Konsultoiva työote koulutuksesta, Verkostodialo-gi koulutuksista sekä Päätösseminaariin liittyvistä kuluista. Hankkeen koulutukset järjestettiin suurimmalta osin mahdollisimman edullisissa kuntien tiloissa ja koulutukset toteutettiin hankehenkilökunnan työvoimalla, jolloin kustannukset pysyivät matalana. Valtakunnalliseen hanke- ja kehittämisyhteistyöhön liittyvistä tapaamista ja koulutuksista kertyi erityisesti matka- ja majoituskuluja. Hankkeen tuotosten ja opaskirjojen painatukseen käytettiin 5000 euroa.

3.1.2 Henkilöstö

Hankkeeseen palkattiin koko hankeajaksi kokopäiväinen projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli hoitaa hankehallin-nointi ja auttaa eri kuntia luomaan omaan kuntaansa sopivat mallit ja toimintakäytännöt. Projektipäällikön vastuulla oli kokonaisvaltaisesti verkostojen kokoaminen ja koulutuksen päälinjoista sopiminen. Osmo-hankkeessa hankehallinnointi piti sisällään tiimin esimiestehtävät ja taloushallinnon sekä projektin raportoinnin. Resurssien mukaan projektipäällikkö osallistui konsultaatioihin ja kouluttamiseen. Projektipäällikkö Milja Koljonen jäi perhevapaalle heinäkuussa 2012. Hankkeen loppuajaksi hänen sijaisekseen valittiin Kirsi Koponen13.8.2012 alkaen. Kirsi Koponen työskenteli hankkeessa 1.-30.9.2013 75 % ja 1.-31.10.2013 25 % työpanoksella. Tiimivastaavana lokakuussa 2013 toimi projektityöntekijä Elina Pohjankunnas.

Projektitiimiin kuului perhetyöntekijä Sami Keto, jolla on vuosien kokemus nepsy-perheiden kanssa tehtävästä työstä. Perhetyöntekijän työpanoksesta 50% oli Osmo-hankkeen käytössä ja 50% Tampereen OmaOsmossa, eli työtehtävät olivat kokonaan hankkeen tavoitteiden mukaiset. Perhetyötekijä vastasi konsultaatiopuhelimesta, lainaamo- ja materiaalipankkitoiminnasta sekä vanhempien ja työntekijöiden kouluttamisesta yhdessä projektitii-min kanssa. Hänellä antoi hankkeen aikana valmennusta ja kehitti valmennusmallia hanketyönä. Sami Keto toteutti konsultaatiotapaamisia kouluilla ja perheissä eri toimijoiden kanssa. Hänen vastuullaan oli järjestöyhteis-työ ja yhteistyö tukihenkilötoiminnan kanssa. Sami Keton työpanos käytettiin elokuussa kokonaisuudessa Osmo-hanketyöhön.

Osmo-hankkeeseen antoi 30% työpanoksen varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elina Pohjankunnas. Hänen päätehtävänään oli luoda osaamisverkosto päivähoidon alueelle ja konsultoida varhaiskasvatuksen erityisopetta-jia ja muuta henkilöstöä hankekunnissa. Työajasta 70% Elina Pohjankunnas toimi valmentajana ja kävi konsultoimassa Tampereen kaupungin työntekijöitä ja tarvittaessa vanhempiakin. Elina vastasi alle kouluikäisten kanssa työskentelevien ja lasten vanhempien kouluttamisesta. Elokuussa hänen palkkauksen Osmo-hankkeen prosenttiosuutta nostettiin, koska hän keskittyi raportointiin ja OmaOsmo työ oli kesän ajan tauolla. Projektipäälli-

8

kön tehdessä lokakuussa vain 25 % työpanosta Osmo-hankkeelle, tiimivastuutehtävät kuuluivat osittain Elina Pohjankunnakselle.

1.11.11 - 31.7.12 välisen ajan hankkeeseen oli palkattuna aineenopettaja Ira Vihreälehto. Hänen tehtävänään oli luoda osaajaverkosto yhdessä Kelpo - hankkeen ja oppilashuollon koordinaattorien kanssa kouluille. Tavoitteena oli alakoulujen lisäksi aktivoida myös aineenopettajia ja toisen asteen koulujen henkilökuntaa. Lisäksi Ira koulutti hankekunnissa opettajia, nuorisotoimen henkilökuntaa ja muita nuorten kanssa toimivia nepsy-osaamisesta ja nivelvaiheiden tukemisesta. Opettajalla oli avainasema oman ammattitaustansa takia kouluttaa myös muita opettajia.

Hankkeeseen palkattiin terveydenhoitaja Kirsi Kulmala ajalle 20.8.2012 - 31.5.2013 sekä 16.9.- 31.10.2013. Hänen tehtävänään oli osaltaan luoda terveydenhuollon nepsy-verkostoa ja varmistaa osaamista terveydenhuol-lon puolella. Tarkoituksena oli, että terveydenhoitaja jatkaa opettajan aloittamien koulupuolen verkostojen kanssa yhteistyötä. Erityisenä painopisteenä olivat nuoret. Kirsi Kulmala kehitti ns. nepsy-terveydenhoitajamallia Tampereen kaupungille yhteistyössä lastenneurologin ja kouluterveydenhuollon koordinaattorin kanssa. Työmuodon kehittäminen jatkuu toiminnan vakiintuessa syksyllä 2013. Projektipäällikön siirtyessä Osmo hankkeen viimeisien kuukausien aikana hoitamaan osittain muita tehtäviä, jäi henkilöstön palkkaukseen suunnatuista varoista osa käyttämättä, joten Kirsi Kulmalan palkkaamista myös lokakuuksi mahdollistui. Hankkeen sulkemiseen ja työryhmätyöskentelyjen loppuun saattamiseen saatiin tällä tapaa riittävät henkilöstö-resurssit.

Hankkeella oli mahdollisuus käyttää perheneuvolan asiantuntijuutta noin 1 työpanospäivä viikossa koko hankkeen ajan. Tämä resurssi pyrittiin käyttämään erilaiseen hanketyöntekijöiden ja erityisasiantuntijoiden konsultaatioon ja ohjaukseen. Perheneuvolan työntekijät osallistuivat hankkeen työryhmiin, konsultaatioiden ja koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä olivat asiantuntijajäseninä nepsy-tiimin kokouksissa. Perheneu-volan henkilöstö osallistui hoitoketjujen ja yhteistyön kehittämiseen Taysin lastenpsykiatrian nepsy-tiimin kanssa sekä Penen koulupilotti kokeiluun.

Projektitiimi eli projektityöntekijät ja projektipäällikkö kokoontuivat viikoittain suunnittelemaan ja raportoimaan projektin etenemistä. Projektitiimin tapaamisiin ja toiminnan arviointiin osallistui myös yhteistyökumppaneita kuntien sisältä sekä hankeyhteistyöverkostosta. Projektitiimi oli vastuussa projektin etenemisestä tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti.

Projektitiimi ja kuntien yhteyshenkilöt kokoontuivat hankkeen aikana jakamaan kokemuksia ja suuntaamaan yhdessä toimintaa tavoitteiden mukaisesti projektipäällikön johdolla. Hankekuntien nimetyt yhteyshenkilöt olivat Lempäälästä Anna Toriseva, Pirkkalasta Johanna Saastamoinen/ 1.3. 2013 alkaen Pirjo Belcher ja Sastamalan alueelta Kati Heikkilä.

3.1.3 Ohjausryhmä

Tampereen kaupungin Avopalvelujohtaja perusti päätöksellään hankkeen ohjausryhmän ja siihen kutsuttiin seuraavat henkilöt:

Risto Karttunen, perheneuvolan johtaja, Lasten- ja nuorten terveyspalvelut, Tre, pj. Riittakerttu Kaltiala-Heino, ylilääkäri Nuorisopsykiatrian vastuualue, PSHP Pälvi Kaukonen, ylilääkäri, Lastenpsykiatrian vastuualue, PSHP Anna Korpela, lastentautien erikoislääkäri, Saspe ja Sastamala Nina Lehtinen, sivistystoimen johtaja, Lempäälä Ville Raatikainen, opetuspäällikkö, Pirkkala Virpi Kokko, suunnittelija, Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, Tampere Juha Luomala, projektijohtaja, Kasperi II -hanke, Pikassos oy Jorma Mertanen, nuorisopalvelujohtaja, Tampere Maria Päivänen, sosiaalipalvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Tampere Sari Salomaa-Niemi, erityiskasvatuksen koordinaattori, Varhaiskasvatus, Tampere Leena Salonen, erityispalvelupalvelupäällikkö, Perusopetus, Tampere Markus Roivas, apulaisylilääkäri, Nuorisopsykiatrian pkl, Tampere Tuire Sannisto, ylilääkäri, lasten- ja nuorten terveyspalveut, Tampere Osmo-hankkeen projektipäällikkö

Pälvi Kaukosen vaihtaessa tehtäviä varahenkilö osastonhoitaja Mika Virtanen edusti PSHP lastenpsykiatriaa ja Pirkkalan vakinaisena edustajana toimi yhdyshenkilö Johanna Saastamoinen. Anna Korpelaa ohjausryhmässä sijaisti tarvittaessa Sastamalan hankeyhdyshenkilö Kati Heikkilä. Virpi Kokon tilalle hankkeen loppuvaiheessa tuli

9

suunnittelija Outi Kaljunen. Juha Luomalan vaihtaessa tehtäviä hänen tilalleen tuli projektinjohtaja Seija Junno. Projektipäällikkö Milja Koljosen jäätyä virkavapaalle hänen tilalleen tuli Kirsi Koponen.

Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa. Ohjausryhmän vastuulla oli koko projektin suuntaaminen ja tulosten seuraaminen. Ohjausryhmä seurasi ja päätti hankkeen suunnitelmasta, aikatauluista ja taloudesta. Se oli myös vastuussa hankkeesta tiedottamisesta ja raportoinnista sekä sidosryhmien sitoutumisesta. Kuntakohtaista kehittämistoimintaa ohjasi kunnissa erilaisilla kokoonpanoilla toimivat työryhmät, jotka osallistuivat myös palvelujen ja työmuotojen sisältöjen kehittämiseen.

Tampere OmaOsmon ohjausryhmä

Risto Karttunen, perheneuvolan johtaja, Lasten- ja nuorten terveyspalvelut, Tre, pj. Virpi Kokko/Outi Kaljunen, suunnittelija, Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, Tampere Jorma Mertanen, nuorisopalvelujohtaja, Tampere Maria Päivänen, sosiaalipalvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Tampere Sari Salomaa-Niemi, erityiskasvatuksen koordinaattori, Varhaiskasvatus, Tampere Leena Salonen, erityispalvelupalvelupäällikkö, Perusopetus, Tampere Markus Roivas, apulaisylilääkäri, Nuorisopsykiatrian pkl, Tampere Tuire Sannisto, ylilääkäri, Lasten- ja nuorten terveyspalveut, Tampere

Muut yhteistyöryhmät

Perheneuvolan nepsy-asiantuntijatiimi Varhaiskasvatuksen erityisopettajat Perheneuvolan koulupilotti työryhmä Hoitopolku päivitystyöryhmä Nepsy- terveydenhoitaja työmallin kehittämisryhmä

Sastamala

Lasten ja nuorten hankkeiden ohjausryhmä Hanna Kautto, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Sotesi Jari Andersson, rehtori, kaupunginhallituksen pj Elina Jaakkola, perusopetuksen johtava rehtori Pekka Kares, kasvatusjohtaja Anne Marjamäki, laatukoordinaattori, VAS Arja Koivuranta, osastonhoitaja, Sotesi Kirsti Köykkä, nuorisotyön päällikkö Kirsi Laakkonen, perheneuvolan psykologi Juha Marttila, aluerehtori Erja Mäkelä, osastonhoitaja, Sotesi Marja-Leena Parto-Koski, laatujohtaja Pirjo Päivärinta, varhaiskasvatuksen päällikkö Vanhempainyhdistyksen edustaja

Pirkkala LNP-ryhmät

LNP -työryhmä: Markku Valkamo, pj, sivistysjohtaja Johanna Saastamoinen, sihteeri ,koordinaattori Pekka Virikko, varhaiskasvatuksen suunnittelija Tiina Salminen, vastaava terveydenhoitaja Irmeli Lohtander , vs.sosiaalityön johtaja/vs. johtava sosiaalityöntekijä Sirkkaliisa Virtanen, ylihoitaja

Ohjausryhmä:

Paula Paavilainen, pj , perusturvajohtaja Markku Valkamo , sivistysjohtaja Liisa Almusa, varhaiskasvatuspäällikkö Ville Raatikainen, opetuspäällikkö Irmeli Lohtander, vs. sosiaalityön johtaja Sirkkaliisa Virtanen ,ylihoitaja

10

Lempäälä LANA ryhmä

Vesander Sisko sosiaalityön johtaja, puheenjohtaja,sosiaalipalvelut Häkli Erkki vapaa-aikajohtaja, sihteeri,nuorisopalvelut Holttinen Tarja vs. päivähoidon johtaja, päivähoito Lehtinen Nina, sivistysjohtaja Tommola Sari, hoitotyön johtaja, terveyspalvelut Nyman Jenny, vanhempi konstaapeli, poliisi Hiirikoski Sirpa, erityistyövoimaneuvoja, te-toimisto, sijaisena Kristiina Krans-Suonpää

Asiantuntijajäsenet:

Salminen Tuula, suunnittelija, sosiaali- ja terveyspalvelut Rajakangas Jaana, psykiatri, psykiatrian yksikkö Kuikka Kati, koordinaattori, etsivän työn Nikander Armi, kouluterveydenhoitaja, edustaa ehkäisevää päihdetyötä Luosa Mari, opettaja, OSMO-hanke Kauttu Susanna, terveydenhoitaja, terveyspalvelut, neuvola

Lisäksi työryhmän toimintaan voi osallistua muita asiantuntijoita asiasta ja aiheesta riippuen.

3.2 Hankkeen toimijaverkosto

Osmo - hankkeen yhteistyökumppaneina kunnissa olivat kaikki lasten ja nuorten kanssa toimivat työntekijät sekä lasten ja nuorten perheet. Yhteistyön painopiste vaihteli hieman kunnissa, mutta keskeisinä kumppaneina olivat kuntien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, lasten ja nuorten terveydenhuollon, vammaishuollon, sosiaalipal-velujen sekä nuorisopalvelujen toimijat. Myös muiden tahojen kanssa tehtiin yhteistyötä. Uusia avauksia hankkeen aikana tehtiin myös aikuisten palvelujen suuntaan.

Järjestöyhteistyötä jatkettiin Nepsy -hankkeen rakentamalla pohjalla. Erityisen tärkeänä nähtiin ns. asiakasjärjes-töjen kanssa tehtävä yhteistyö, heidän kauttaan kontaktipinta oli leveämpi asiakaskuntaan joille palveluja kunnissa suunnitellaan. Yhdistysten lisäksi yhteistyökumppaneinamme toimivat palveluja tuottavat yksityiset ammattilaiset ja yritykset.

Osmo-hanke on ollut Kasperi II -hankkeen kautta tiivis osa valtakunnallista Kaste hankeyhteistyöverkostoa. Osmo hankkeen työntekijät osallistuivat valtakunnalliseen Kaste hankekehittämiseen koulutuksissa ja hankeyhteistyöta-paamisissa. THLn dialogisten menetelmien kehittämisverkostoon on projektipäällikkö kuulunut yhdessä Tampereen kaupungin verkostokoordinaattorin kanssa. Myös THL.n oppisverkostoihin on osallistuttu mahdolli-suuksien mukaan.

11

Kuva 2. Osmo -hankkeen yhteistyötahot 2011-2013.

Oppilaitosyhteistyötä on tehty erityisesti opiskelijoiden ohjaamisen muodossa heidän käytännön harjoittelujaksol-laan. Nepsy-hankkeen aikana käynnistyi joitakin opinnäytetyön aihioita joiden tekeminen ja ohjaaminen jatkui Osmo-hankkeessa. Myös joitakin uusia opinnäytetöitä käynnistyi yhteistyössä Osmo-hankkeen kanssa.

Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän (Pirko, vuodesta 2013 Tredu) lähihoitaja koulutuksen kanssa. Osmo-hankkeen työntekijät ovat käyneet kouluttamassa lähihoitajaopiskelijoita nepsy-perustiedosta. Tukihenkilötoimintaan on käyty rekrytoimassa lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijoita. Sastamalassa hankkeen yhdyshenkilö on käynyt neuvottelut ja sopinut nepsy-perustietoluentojen järjestämisestä osana Sastamalan opiston toimintaa. Osmo-hankkeen aikana tehdyt opinnäytetyöt on koottu seuraavaan taulukkoon

Taulukko 1. Osmo -hankkeen aikana tehdyt opinnäytetyöt.

12

3.3 Hankkeen arvioinnin kokonaisuus

Hankkeen arviointi oli osa Kasperi II hankkeen arviointia. Kasperin yhteiset arviointikysymykset olivat:

1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä

palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty

vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty

uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu?

Osmo-hankkeen arviointi toteutettiin ensisijaisesti ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta ADHD valmennukses-ta asiakkailta ja valmentajilta kerättävän palautteen perusteella. Osmo-hankkeen itsearviointia tehtiin koko hankkeen ajan ohjausryhmän ja hanketiimin kokouksissa. Toimintaa arvioitiin sanallisesti, toiminnallisesti sekä swot analyysillä konsultaatiotapaamisissa, kehittämispäivissä sekä viikkopalavereissa ja hyviä käytäntöjä pyrittiin jakamaan ja toimintaa kehitettiin asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan. Vertaisarvioin-nissa arvioitiin tavoitteen 4. toteutumista. Vertaisarvioinnista ja asiakkaan osallisuuden vahvistamisesta lisää kohdassa 5.

Kasperi II kokonaisuuteen kuului Osmo -hankkeen ohjausryhmän kanssa toteutettu arviointiprosessi, jonka toteutuksessa olivat mukana Kasperi II suunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi ja Pikassoksen suunnittelija Minna-Kaisa Järvinen. Ohjausryhmän arviointituloksia esitellään tarkemmin luvussa 6. johtopäätöksiä.

Kuva 3. Osmo -hankkeen arviointimenetelmät.

13

4 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET

Tässä luvussa kuvataan hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä hankkeen kolmen tavoitteen kautta. Hankkeen tavoitteet ovat olleet osaltaan keskenään limittäisiä ja toimintojen ja tuotosten erottelu vain yhden tavoitteen alle oli joltain osin haastavaa. Kunkin alaluvun alla on avattu tavoitetta, siihen johtaneita toimenpiteitä sekä kehittä-mistyön tuotoksia. Tavoitekohtaista arviointia on pyritty kuvaamaan myös kunkin alaluvun lopussa. Juurruttamis-suunnitelmat on koottu kohdan 4.4 alle.

4.1 Verkostoyhteistyötavan rakentaminen

Osmo -hankkeen tavoitteena oli projektisuunnitelman mukaisesti

kehittää ja mallintaa monisektoraalista palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen

kehittää ja mallintaa kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja muihin kehitysympäristöihin vietäviä oikea-aikaisia tukitoimia muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvalla verkostoyhteistyöllä

selkeyttää tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden palveluohjausta ja yhtenäistä monitoimijaista palveluketjua sekä

vahvistaa ja selkeyttää monisektoraalisten palveluiden ja verkostoyhteistyön johtamista.

Pirkkalassa ja Sastamalassa oli tarve tehdä näkyväksi lapsiperheiden palveluverkon kokonaisuus sekä kuntalaisille että ammattilaisille. Tavoitteena oli, että asiakas löytää palvelun, jota tarvitsee ja hänet ohjataan tarvittaessa ammattilaisten toimesta tarvittavaan palveluun. Pirkkalan kunnassa hoitopolkujen luonti tuli tarpeesta selkiyttää kunnan palveluprosesseja, jotta poikkihallinnollinen yhteistyö olisi saumattomampaa ja asiakkaan tarpeet huomioivaa. Pirkkalassa luotiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malli sekä Pirkkalan ADHD -hoitopolku.

Sastamalassa tavoitteena oli palveluvalikon määrittely ja dokumentointi sekä palvelukuvausten teko. Tavoitteena oli myös kehittää verkoston toimintamalleja ja luoda verkoston johtamisstrategia. Nepsy-toimintamallin luominen ja jalkauttaminen sekä tukiluokan kehittäminen integroituna palveluna oli tavoitteena Sastamalan alueella.

Sastamalassa oli tarve lisätä toimijoiden tietoisuutta palveluverkoston kokonaisuudesta, toimijoiden palveluista sekä toimintamalleista. Kunnassa oli tarve kehittää monisektoraalista yhteistyötä ja palvelukokonaisuutta sekä verkoston yhteistyötä, tarve poistaa toimien päällekkäisyyksiä ja selkiyttää hoitoketjuja. Tavoitteena oli tarjota entistä laadukkaampaa palvelua lapsille, nuorille ja perheille (selkeämpi palveluohjaus, oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki). Sastamalassa oli tavoitteena tehostaa alkuvaiheen verkostopalaverien koollekutsumista (entisen loppuvaiheen verkostopalaverin tilalle/rinnalle) ja näin tehostaa moniammatillista yhteistyötä (esim. jonotusajan toimien suunnittelu ja yhteisten toimien toteuttaminen, perheen kokonaisuuden hahmottaminen).

Tampereella tavoitteena oli osallistua ennakointidialogimenetelmän kehittämiseen yhtenä dialogisena ja verkostomaisena menetelmänä yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden hallinnon sekä verkostokonsultti-verkoston kanssa. Lempäälästä oli tässä kehittämistyössä mukana kaksi verkostokonsulttia.

Lempäälän kunnassa tavoitteena oli käynnistää monialaista nepsy-työn suunnittelua ja käytännön toteutusta, jossa eri toimijat tuntevat toisen palvelualan. Oman kunnan tuntemus on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan tehdä tuloksekasta ja kustannustehokasta poikkihallinnollista yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös hedelmällisen suunnittelun ja kehittämisen mahdollisuudet.

14

4.1.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Palveluverkon ja hoitopolkujen kuvaukset

Lempäälässä perustettiin monialainen hoitopolkutyöryhmä, joka tulee tekemään nepsy-piirteisen lapsen, nuoren, aikuisen ja heidän perheittensä palvelukuvaukset niin ammattilaisten kuin kuntalaistenkin käyttöön. Näin palveluohjaus helpottuu Lempäälässä tulevina vuosina. Tiedottamisen selkeys, reaaliaikaisuus ja informatiivisuus ovat keskiössä. Kunnassa kolmannen sektorin mukaan ottaminen nepsy-työhön on ollut suunnitelmissa tai sitä on jo tehty.

Kehittämistyötä on Sastamalassa tehty eri hankkeiden (Kelpo, Nepsy/Osmo, Eetu) yhteistyönä vuodesta 2009 lähtien. Verkosto on kuvannut toimintaansa palvelukuvausten ja palveluvalikon muodossa ja yhteisistä toimintata-voista on sovittu esimerkiksi kirjaamalla palvelukuvauksiin lähete- ja konsultaatiokäytännöistä.. Verkoston toimijat ovat aktiivisesti osallistuneet erilaisiin työryhmiin ja tiimeihin. Nepsy-toimijoista koottu nepsy-tiimi on kokoontunut vuodesta 2011 lähtien. Tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyötä, lisätä tiedotusta ja paikallista neuropsykiatrista tietoutta sekä kehittää lasten ja nuorten palveluita. Neuropsykiatrinen näkökulma on ollut keskiössä, mutta kyse on ollut samalla myös kaikkia tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheitään koskevien palveluiden kehittämisestä.

Hankkeiden yhteinen ohjausryhmä Sastamalassa ja Sotesin alueella mahdollisti johtajatason keskustelut lasten ja nuorten palveluiden kehittämisestä ja verkostotyön johtamisesta.

Pirkkalan kunnassa on suunniteltu lapsiperheiden palveluverkon kuvausta kuntalaisille ja ammattilaisille. Suunnittelu käynnistettiin v. 2012 ja työ oli kesken hankkeen loppuessa. Työ toteutetaan luomalla kunnan nettisivuille lapsiperheiden palveluhakemisto.

Pirkkalassa tehtiin palveluketjujen kuvaus ja tuotoksena oli ADHD -hoitopolku, ehkäisevän päihdetyön ja päihdetyön hoitoketju. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma on toteutumassa vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähköinen lapsiperheiden palveluhakemisto oli työn alla elokuussa 2013 ja toteutumassa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Ennakointidialogimenetelmän kehittäminen

Osmo-hankkeen aikana valmistui hankealueella 20 uutta verkostokonsulttia, joista 18 on Tampereen kaupungin ja kaksi Lempäälän kunnan työntekijöitä. Osmo hankkeen työntekijöistä 4 on kouluttautunut verkostokonsultiksi. He osallistuivat verkostokonsulttien tapaamisiin, jossa kehitettiin verkostomaista työtapaa ja sen soveltamista erilaisiin asiakas- ja työyhteisötilanteisiin. Verkostokonsultit ovat osallistuneet ennakointidialogisten verkostopala-verien vetämiseen hankekunnissa tilauksesta. Verkostokonsultit ovat saaneet ohjausta menetelmän käyttöön vertaistapaamisissa. Verkostokoordinaattori on tehnyt suunnitelman verkostopankin toiminnasta ja dialogisen palvelukulttuurin vahvistamisesta Tampereen kaupungin organisaatiossa yhteistyössä verkostokonsulttien kanssa keväällä 2013. Hankkeen aikana verkostotyöskentelystä ja ennakointidialogeista on järjestetty koulutusta Tampereella, Pirkkalassa ja Sastamalassa, joka on suunnattu kaikille kunnan työntekijöille.

15

4.1.2 Keskeiset tuotokset: hoitopolkujen kuvaukset

Pirkkalan ADHD -hoitopolku kuvattiin alle kouluikäiselle, alakouluikäiselle sekä nuorisoikäiselle. Malli on tarkemmin kuvattu raportin liitteessä 2.

Kuva 4. Alle kouluikäisen adhd-hoitopolku.

Sastamalan Verkosto-ohjeistus on tehty yhteistyössä Eetu-hankkeen kanssa. Verkosto-ohjeistusta on työstetty Sastamalan Nepsy-tiimissä ja erilaisissa yhteistyöryhmissä. Mallinnuksessa on kuvattu verkoston toimintaa sekä verkostopalaverikäytäntöjä. Lisäksi materiaaliin on koottu tietoa ja työvälineitä verkoston toimijoille esimerkiksi koulutuksissa käsitellyistä huolen puheeksiotosta ja tulevaisuu-denmuistelu-menetelmästä. Lasten ja nuorten palvelut - verkostoyhteistyö mallinnus löytyy kokonaisuudessaan raportin liitteenä.

Sastamalan ja Sotesin alueen Lasten ja nuorten palveluverkosto

Palveluverkosto on koottu sähköiseen muotoon, josta otsikkoa napauttamalla pääsee tutustumaan kyseisen palvelun palvelukuvauksiin.

Kuva 5. Sastamalan verkostoyhteistyötä koskeva ohjeistus.

16

Kuva 6. Sastamalan ja Sotesin Lasten ja nuorten palveluverkosto.

17

Palvelukartta työvälineeksi Tampereella

Koulujen oppilashuoltotyöryhmät tarvitsevat tuekseen muita toimijoita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä, joita konsultoida ja hyödyntää työparina. Palvelukartassa ajatuksena on tuoda visuaalisesti kaikki avuntarjoajat esille koottuna samaan karttaan.

Palvelukarttaan on koottu yhteistyötahot eri sektoreilta ja sen tarkoitus on toimia työkaluna ja helpottaa koulussa terveydenhoitajaa ja lääkäriä ja koko oppilashuoltotyöryhmää löytämään kaikki avuntarjoavat helposti. Kouluter-veydenhuollolla, lastenneuvolalla ja opiskeluterveydenhuollolla on keskenään joiltakin osin erilaiset palvelukartat. Jatkossa on tarkoitus muokata palvelukarttaa myös pienten lasten kanssa toimijoille.

Palvelukartta tullaan laittamaan sähköiseen muotoon ja sen sijainti tulee olemaan ”Levoton, ylivilkas, tarkkaama-ton – lapsi/nuori Tampereella” -hoitopolkukaavion yhteydessä. Kyseistä hoitopolkukaaviota on päivitetty keväällä 2013 ja se viimeistellään syksyllä 2013 nepsy-tukityön vakiinnuttua. Hoitopolun päivitystyössä on ollut mukana Tampereen kaupungin perus- ja erikoissairaanhoidon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimijoita.

Kuva 7. Oppilashuollon palvelukartta Tampereella.

18

4.1.3 Keskeiset tuotokset: palvelukuvaukset

Palvelukuvaus on palvelulupaus

Sastamalassa on kehitetty osana hanketyötä palvelukuvaukset olemassa olevista lasten ja nuorten palveluista. Johtoajatuksena oli, että palvelukuvaus on palvelulupaus. Palvelukuvauksien tekeminen on tukenut verkoston toimintaa ja työn kehittämistä. Palvelukuvaukset ovat palveluohjauksen työväline. Niiden avulla voidaan tiedottaa palveluista eri toimijoiden välillä. Palvelukuvausten avulla työntekijöiden on mahdollista hahmottaa palvelukentän ja palvelun kokonaisuus helpommin. Myös konsultaatio- ja lähetekäytännöt tulevat tutuiksi. Ne toimivat apuväli-neenä mm. oppilashuollon työntekijöille ja työntekijän perehdyttämisen materiaalina. Palvelukuvaukset tukevat monisektoraalisen toiminnan kehittämistä ja johtamista. Palvelukuvaukset ovat syksyllä 2013 näkyvillä Sastama-lan kaupungin ja Sastamalan seudun sisäisessä extranetissä. Tavoitteena on jatkossa tehdä kuntalaisille suunnatut kuvaukset palveluista. Seuraavaksi esimerkkinä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella toimivan Perheneuvolan palvelukuvaus.

Sastamalassa kehitettiin Nepsy-palvelu-valikko paikallisista nepsy-palveluista ja tuen eri muodoista. Palvelukuvausten avulla asiakkaiden auttaminen ja palveluohjaus toimii ja työntekijöillä on käsillä tietoa muista kunnan tukipalveluista joihin asiakkaan voi ohjata tarvittaessa saamaan palvelua. Palveluvalikko kokonaisuudessaan löytyy raportin lopusta.

Kuva 8. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella toimivan Perheneuvolan palvelukuvaus.

19

Nepsy-palveluvalikko

Tähän valikkoon on koottu tietoa paikallisista nepsy-palveluista, arvioinneista, välineistä ja materiaaleista. Valikko

on koottu lasten ja nuorten palveluiden toimijoilta. Valikko ei ole täydellinen kuvaus palveluista, vaan sitä voidaan

täydentää ja päivittää tarvittavin osin.

Toimija Palvelu Arviointi ja yksilölliset suunnitelmat

Välineet Materiaalit Linkit

NEUVOLA- PALVELUT

Terveys-tarkastukset Lene-arviointi (4v.) kaikille lapsille, tarvittaessa jatkossa 5v. ja 6v. HUOM! 4v. Lene-arviointia varten saadaan päivä-hoidosta vanhem-pien kanssa täytetty varhais-kasvatus-suunnitelma

Kuvamateriaalit sekä ohjeistusta kuvien käyttöön löytyy SOTEsin intrasta

Nepsy-hankkeen sivut:

http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset/kaste/nepsy.html

Määräaikaiset terveystarkastukset:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338

Nepsy-välineistöä:

http://www.tevella.fi/Default.aspx

Neuvoloiden odotustiloissa ilmoitustaulu, jossa nepsy-materiaalia ja -infoa Määräaikaiset

terveystarkastukset Ohjaus Tarvittaessa tervey-

denhoitajalle lisä-käyntejä ja ohjaus neuvolalääkärille

Kotikäynnit

PÄIVÄ- HOITO

Nepsy-keinot päivähoidon arjessa (struktuuri, kuvat, toiminnanohjaus, palkkiojärjes-telmät)

Kehu-arviointi (5v.) kaikille lapsille

HUOM! Tieto ns. huolilasten osalta neuvolaan

Nepsy-materiaalisalkut keltoilla (esim. time-timer, sensorullat, aistivälineitä, aktiivityyny, painokoira, -käärme)

Kuvamateriaalia mm. toiminnan ohjaukseen (kasvatuksen intra)



Nepsy-välineistö:

http://www.tevella.fi/Default.aspx Yleinen, tehostettu ja erityinen

tuki Päiväohjelma-taskut kuville

Työkalupakki-lomake tukikeinojen arviointiin Pidennetty oppivelvollisuus Time-timer-

kellot Erityisopetus (keltot) Erityisopetuksen testit ja arviot

Konsultaatiot (keltot, neuropsykiatriset valmentajat)

Varhaiskasvatus-suunnitelmat, pedagoginen arvio, kuntoutussuunnitelma, pedagoginen selvitys, hojks

PERUS-OPETUS

Nepsy-keinot koulun arjessa (struktuuri, päiväohjelma, kuvat toiminnan ohjauksen tukena)

Pedagoginen arvio, oppimissuunnitelman, pedagoginen selvitys, hojks

Nepsy-materiaalisalkut alakoulujen laaja-alaisilla erityisopettajilla (esim. time-timer, sensorullat, aistivälineitä, aktiivityyny, painokoira, -käärme) opettajat voivat ottaa materiaaleja oppilaille kokeiltavaksi

Kuvamateriaali mm. toiminnan ohjaukseen (kasvatuksen intra)

Kouluilla nepsy-ilmoitustaulut, joissa nepsy-infoa ja materiaalia

Nepsy-välineistö:


Nepsy-hankkeen sivut: http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset/kaste/nepsy.html

Maltti: http://www.nmi.fi/julkaisut/nmi-julkai-sut/PaananenEtAl2011

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Erityisopetus (osa-aikainen/pienryhmä-opetus)

Erityisopetuksen testit ja arviot

Työkalupakki-lomake tukikeinojen arviointiin

Oppilashuolto-palvelut, oppilas-huoltotyöryhmä

Hoidollis-pedagoginen tukiluokka (Kaukola) Kerhotoiminta

Maltti-ryhmät (mm. Varila) Konsultaatiot (erityisopettajat, neurospykiatriset valmentajat)






















http://www.nmi.fi/julkaisut/nmi-julkaisut/PaananenEtAl2011





20

Koulu-psykologi-palvelut

Koulupsykologin tapaamiset ja tutkimukset

Psykologinen tutkimus, tuki-keskustelut, jatko-ohjaus erikois-sairaanhoitoon

Psykologiset arviointimene-telmät ja välineet, Nepsy-materiaalisalkku

Kuvamateriaalia, käytännön ohjeita arjen hallinnan, kodin ja koulun tueksi

Koulun sosiaali-työntekijä

Koulun sosiaalityöntekijän tapaamiset

Ryhmämuotoinen toiminta (esim. ART-ryhmät)

Koulu-terveyden-huolto

Terveystarkastukset Yksilökeskustelut

Toiminta-terapia

Yksilöarviointi Toimintaterapia

Nuoriso-toimi

Nuorisotilatoiminta: http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=3575

Nuorisotyö:

http://www.sastamalankaupun-ki.fi/sastamala/aloitussi-vu/index.tmpl?sivu_id=3203

Ryhmät

Sosiaali-toimi

Perheohjaus Neuropsykiatrinen valmennus/nepsy-ohjaus osana perheohjausta, 1-2 tavoitetta, tavoitteiden säännöllinen arviointi ja tarvittaessa muokkaus

Nepsy-materiaalisalkku

Kuvamateriaalia

Perhetyö lastensuojelun asiakkaille

Perhetyönsuunnitel-man + tavoitteet, arviointi tasaisin väliajoin, nepsy-konsultaatio perheohjaukselta

Lapsiperheiden kotipalvelu

Vammais-palvelut

Konsultaatio

Palvelutarve-arviointi Perhe-neuvola

Tutkimukset ja kokonaistilan-teen kartoitukset

Perheterapia Yksilöterapia

Neuro-psykiatrinen konsultaatio

Neuropsykiatrinen konsultaatio ammattilaisille (ks. palvelukuvaus)

Sastamalan opisto

Nepsy-perustietoluennot ammattilaisille ja huoltajille (ks. opiston esite), kouluttajina neuropsykiatriset-valmentajat

Sastamalan opisto: http://www.sastamalanopis-to.fi/sastamalan_opisto/sivu.tmpl?sivu_id=6125

Erikoissai-raanhoito

Hoitoketjukonsultaatio Konsultaatiot ammattilaisille Tutkimusjaksot Hoitojaksot

Osmo-hanke (lokakuukun 2013 asti)

Puhelinkonsultaatio: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html

Osmo-hanke: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html Nepsy-ensitieto-koulutukset

Lainaamo ja materiaalipankki: Koulukatu 9, 3. krs. Osmo-hanke: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html

Psyk.pol, Vammala

Nepsy-lasten vanhempien vertaistukiryhmä

Nepsy-nuorten vanhempien vertaistukiryhmä

Kuva 9. Malli nepsy-palveluvalikosta.

http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=3575



http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/aloitussivu/index.tmpl?sivu_id=3203






http://www.sastamalanopisto.fi/sastamalan_opisto/sivu.tmpl?sivu_id=6125





http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus/palvelut.html



http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php?x=2486782&y=6820699&px=2.0&txt=Koulukatu+9




21

Monialainen nepsy-tiimi ja nepsy-työntekijän työmalli Lempäälässä

Osmo-hankkeen yhtenä tärkeänä tuotoksena nähtiin pysyvät monialaisen nepsy-tiimin perustaminen koordinoi-maan ja kehittämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä Lempäälässä. Lempäälän nepsy-työntekijöitä tuli lisää hankkeen aikana. Lempäälän nepsy-työntekijät ovat Katriina Mulari, Anna Toriseva, Taina Jäntti Hanna Lehikoinen, Laila Pusa, Petri Vuori ja vuoden v. 2014 alusta Kati Heikkilä ja Minna Knuutila Päivähoidon perhetyöntekijä Killi Jokila toimii verkostokonsulttina.

Toisena tuotoksena Lempäälässä nähtiin kunnan www- ja intrasivuille tuotetut koosteet nepsy-palveluista. Kunnan www.sivuilla annetaan asiakkaille ja työntekijöille tietoa nepsy-palveluista ja nepsy-työntekijän työmuo-doista sekä opastetaan kuntalaisia siihen miten palveluihin voi hakeutua. Nepsy-piirteisen lapsen, nuoren, aikuisen ja heidän perheittensä palveluohjausmalli sekä yhtenäiset palvelukuvaukset ovat työn alla ja julkaisemat-ta hankkeen loppuvaiheessa.

Kuva 10. Lempäälän kunnan nepsy-työntekijän työmuodot.

Ennakointidialogimenetelmän ja verkostokonsulttitoiminnan koordinaatiomalli

Verkostokonsultit ovat THL:n kouluttamia dialogisuuteen perustuvien ja yhteistyötä selkiyttävien menetelmien osaajia. Verkostodialogissa keskustelu suunnataan hyvään tulevaisuuteen ja suunnitellaan konkreettisia tukitoimia. Keskustelua johtaa ulkopuolinen vetäjä, puhuminen ja kuuntelu erotetaan toisistaan, jokainen saa puhua omasta näkökulmastaan, keskustelulla on selkeä rakenne ja tavoite, lopputuloksena on suunnitelma, johon kaikki voivat sitoutua.

Ennakointidialogi/verkostodialogi -menetelmä on alun perin kehitetty asiakaspalaverien avuksi, mutta käytäntö on osoittanut, että menetelmä soveltuu hyvin myös erilaisten suunnitteluverkostojen vetämiseen, esim. työyhteisöjen

22

omissa kehittämispäivissä ja erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelupäivissä. Tampereella sekä valtakunnal-lisesti menetelmää on hyödynnetty näissä suunnitteluverkostoissa paljon.

Verkostokonsultit toimivat asiakas- ja suunnitteludialogien ulkopuolisina vetäjinä. Konsulttien työskentely on luottamuksellista. Toiminta on tilaajalle maksutonta. Toimintaa koordinoidaan ylisektorisesti Tampereen kaupungin Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden hallinnosta, verkostokoordinaattorina toimii Taija Jokimaa-Frusti.

Tampereen kaupungilla on ollut käytössä dialogisia menetelmiä noin viiden vuoden ajan. Aluksi kaupungille koulutettiin Huolen puheeksi ottaja -kouluttajia Vanhemmuuden roolit ja Ehkäisevä päihdetyö -projektin puitteissa ja sittemmin vuodesta 2007 alkaen verkostokonsultteja.

Osmo -hankkeen loppuvaiheessa Tampereen kaupungilla työskenteli 38 verkostokonsultti -koulutuksen käynyttä henkilöä, joista noin 30 toimi verkostokonsultteina, osana omaa työtehtäväänsä. Konsultit ovat pääasiassa sosiaalityön, psykologian, päivähoidon ja terveydenhoidon ammattilaisia. Viimeisin verkostokonsulttikoulutus järjestettiin THL:n ja kuntien yhteistyönä siten, että uudet konsultit valmistuivat joulukuussa 2012.

Verkostokonsultit tuotantoyksiköittäin: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut (20), Lasten ja nuorten terveyspalvelut (9), Päivähoito (5), Aikuisten sosiaalipalvelut (1), Konsernihallinto/Kuntademokratia yksikkö (1), Mielenterveys- ja päihdepalvelut (1) ja Työvoiman palvelukeskus (1). 2 verkostokonsulttia toimii Lempäälän kunnalla sivistystoimen puolella.

Konsulttitoiminnan kalenteriin on varattu yksi verkostoiltapäivä/viikko, jonka lisäksi koordinaattori järjestää aikoja räätälöidysti, tilaajan tarpeiden mukaisesti. Käytännössä yksittäisellä konsultilla on verkostovuoroja noin 3-5 kpl/vuosi. Konsulteille järjestetään työnohjauksellisia Dialogi-kahvila tapaamisia kuukausittain. Koordinaattorille tilastoitujen verkostojen lisäksi konsultit käyttävät menetelmää osana omaa asiakastyötään ja vetävät verkostoja oman yksikön asiakkaille, kaikkia näitä verkostodialogeja ei ole tilastoitu.

Verkostodialogien koordinaattorille tilastoidut tilauslukumäärät ovat nousseet vuosittain ja vuonna 2012 tilauksia on ollut hieman yli 40 (vuosina 2010 ja 2011, noin 25-30/vuosi). Verkostokonsulttitoimintaa Tampereella tukee ohjausryhmä, joka on aloittanut toiminnan 4/2013. Ryhmä koostuu verkostokonsulttina toimivien työntekijöiden tuotantoalueiden päälliköistä. Jäseninä olivat sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen, hoitotyön päällikkö Leena Vekara ja varhaiskasvatuspäällikkö Pia Kola-Torvinen. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Verkostodialogit ovat maksuttomia Tampereen kaupungin toimijoille ja sen voi tilata Tampereen kaupungin työntekijä asiakkaalleen tai työyhteisölleen. Verkostokonsultit eivät saa erillistä korvausta verkostokonsulttina toimimisesta. (Jokimaa-Frusti)

Verkostokonsultit Dialoginen lähestymistapa ja menetelmän käyttö perusasiakastyössä

Dialogisen lähestymistavan juurruttaminen asiakastyöhön

Ulkopuolisena verkostokonsulttina toimiminen tilatuissa suunnittelu- ja asiakasverkostoissa

Koordinaattori Ylläpitää ja kehittää nykyistä toimintaa

Verkostovuorojen ylläpito

Tilausten hoito ja tilastointi

Ylläpitää konsulttien verkoston toimintaa

Dialogi-kahvila - tapaamiset 1krt/kk

Sähköinen yhteydenpito ja tiedotus

Tiedotus ja koulutus kaupungin sisällä

Raportoi toiminnasta ohjausryhmälle

Ohjausryhmä Dialogisen ajattelutavan tietoisuuden lisääminen

Menetelmän ja lähestymistavan hyödyntäminen ja kehittäminen kaupunkitasolla

Raamien luominen ja johdon tuki tuotantorajat ylittävälle toiminnalle

Taulukko 2. Toiminnan rakenne, toimijoiden tehtävät ja tavoitteet

23

Nepsy-työntekijä tukihenkilötoimintaa tukemassa

Tukihenkilötoimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin Perheneuvolan ja Ehkäisevän työn tukihenkilötoiminnan, Osmo-hankkeen sekä TAMK- sosiaalialan ja Pirkanmaan ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden kanssa. Yhteistyötä on käynnistelty jo ennen Osmo-hanketta Nepsy-hankkeessa 2009 – 2011. Tukihenkilötoimintamalli on vakiintunut ehkäisevän ja avohuollollisen tuen muoto.

Osmo-hankkeen työntekijät ohjasivat asiakkaita tukihenkilötoiminnan piiriin. Nepsy-asiantuntijat järjestävät uusille tukihenkilöille koulutuksen kaksi kertaa vuodessa. Tukihenkilö voi saada lisäksi konsultaatiota nepsy-asiantuntijalta. Osmo-hankkeen työntekijä osallistui tukihenkilöiden rekrytointiin käymällä kertomassa tukihenkilö-toiminnasta nepsy-piirteisen lapsen ja nuoren kanssa Tampereen seudun oppilaitoksissa.

4.1.4 Tavoitteen toteutumisen arviointi

Pirkkalassa tavoitteiden toteutumista on arvioitu LNP -koordinoivan ryhmän toimesta sekä laaja-alaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 asetettujen toimenpide-ehdotusten seurannan kautta. Sastamalassa hankkeen toteutusta on arvioitu lasten ja nuorten hankkeiden yhteisessä ohjausryhmässä. Ohjausryhmälle järjestettiin Sastamalassa suunnitteludialogi talvella 2012, jossa hankkeen tavoitteita mietittiin ja sovittiin miten etenemistä seurataan. Hankkeen kuntayhdyshenkilöt ovat vieneet tietoa hankkeen toiminnoista ohjaus- ja työryhmiin. Hankekehittäminen on kunnissa limittynyt osaksi muuta monialaisen yhteistyön kehittämistä. Lempäälässä järjestettiin ohjausryhmälle ja yhteistyökumppaneille suunnitteludialogi, jossa suunniteltiin Lempäälän nepsy-toiminnan rakenteita ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnitelmaa arvioidaan seuranta-dialogissa syksyllä 2013.

Osmo-hankkeen ohjausryhmälle järjestettiin suunnitteludialogi marraskuussa 2011. Ohjausryhmän kokouksissa hankkeen etenemistä on arvioitu säännöllisesti. Hankkeen väliarviointi toteutui Kasperi II hanketyöntekijöiden johdolla arviointiakvaariossa tammikuussa 2013 ja kesäkuussa ohjausryhmä pääsi arvioimaan hankkeen onnistumisia, haasteita ja vaikutuksia sekä arvioimaan myös omaa rooliaan hankkeen toiminnan tukena ja mahdollistajana. Mukana arviointityöskentelyssä oli Pikassoksen suunnittelija.

Pirkkalan kunnan arvioina oli, että verkostoyhteistyön ja palvelukuvausten ja yhteistyöprosessien kehittämisen avulla ammattilaiset osaavat ohjata perheen oikean palvelun piiriin, mikäli asiakkaan tarvitsema apu ei löydy kyseisestä palvelupisteestä. Tavoite on, että vanhemmat osaavat hakeutua oikean palvelun piiriin kunnan lapsiperheiden palveluhakemistoa hyödyntäen. Toivottava vaikutus on, että toiminta on asiakaslähtöistä ja tukee lapsen/nuoren/perheen tarpeita.

Sastamalassa palvelukuvausten asiakasversiot jäivät vielä laatimatta. Jatkossa on kehitettävä selkeämpää informaatiota perheille palveluista. Hoitopolkujen selkiyttäminen ja yhteys hoitoketjuihin vaatii edelleen työtä koko Sotesin alueella.

Tampereella verkostopalavereista on kerätty palautetta ja palautteita on käsitelty verkostopalaverin jälkeen työparin kanssa sekä verkostokonsulttien tapaamisissa. Verkostopalaverien kirjallisista palautteista ei ole vuosina 2012 ja 2013 tehty yhteenvetoa. Palautteita seurataan ja mikäli paperilla kerätty tai suullinen palaute on herättänyt pohdintaa palaverien laadusta tai oikea-aikaisuudesta, on palautetta pohdittu verkostokoordinaattorin ja konsulttien yhteistyöllä dialogikahviloissa ja suunnittelutapaamisissa.

24

4.2 Nepsy-asiantuntijuuden syventäminen

Nepsy -hankkeessa vuosina 2009-2011 kehitettiin nepsy-asiantuntijuutta monella eri tasolla. Nepsy -hankkeen vahvuuksina nähtiin asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen, aktiivinen ja luova työote sekä konkreettisuus. Tyytyväisyys nepsy-tiimin toimintaan, sen erityisosaamiseen sekä asiakaslähtöiseen toimintatapaan tuotiin Nepsy -hankkeen palautteissa esiin. Tiedon katoaminen ja toiminnan jääminen vain hankkeeksi oli ohjausryhmän ja kentän työntekijöiden huoli. Hankkeessa luodulla nepsy-palvelumallilla nähtiin olevan kansallisestikin hyvät mahdollisuudet levitä ja menestyä, keskeisimpänä heikkoutena taas pidettiin nuorisoikäisten jäämistä vähäiselle huomiolle toiminnan keskityttyä lapsiin. Alla on kuvattuna nepsy-kehämallit, joiden pohjalta nepsy-asiantuntijuutta on Osmo-hankkeessa syvennetty ja juurrutettu. (Nepsy -hankkeen loppuraportti)

Nepsy-kehämalli asiakastasolla Nepsy-kehämalli työntekijätasolla

Kuva 11. Nepsy-kehämallit.

Osmo-hankkeen tavoitteena oli kehittää, syventää ja mallintaa erityisesti neuropsykiatrista tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista, työtapoja ja yhteistyökäytänteitä sekä johtamista. Tavoitteena oli syventää ja levittää Kasperi I Nepsy -hankkeessa kehitettyjä malleja nepsy-lasten, -nuorten ja -perheiden tukemisessa. Verkostoyhteistyön keinoin oli tavoite varmistaa, että palveluprosessit mahdollistavat nepsy-lapsille ja nuorille oikea-aikaiset tarvittavat tukitoimet ja nepsy-perheet saavat vertais- ja asiantuntijatuen peruskehitysympäristöissä.

Pirkkalan kunnan peruspalveluissa toimivilla ammattilaisilla oli tarve ymmärtää nepsy-lapsen ja nuoren kehitystä, huomioonotettavia asioita arjen tilanteessa sekä oppia perusvalmiuksia ohjata lasta ja nuorta sekä hänen perhettään. Uutena hanke-kuntana mukaan tulleessa Pirkkalassa oli tavoitteena levittää Nepsy -hankkeessa kehitettyä osaamista ja hyviä käytäntöjä.

4.2.1 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Osmo hankkeessa jatkettiin ja syvennettiin Kasperi-hankkeen ensimmäisen vaiheen Nepsy -osahankkeen kunnissa (Tampere, Lempäälä, Saspe) hankeaikana kehitettyjä hyviä ja toimivia toimintamalleja asiakastyössä, perheiden tukemisessa, ammattilaisten ohjaamisessa ja työkäytänteissä sekä monitoimijaisessa yhteistyössä. Pirkkalassa keskityttiin levittämään nepsy-toimintamallit paikallisiin toimintaympäristöihin.

Hankkeessa kehitettyä materiaalia on jaettu Nepsy -hankkeessa kehitetyillä nettisivuilla http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html. Sivujen päivittämisestä ja ylläpidosta tehdään suunnitelma Tampereella syksyllä 2013. Tavoite on, että kaikki materiaali tulee olemaan avoimesti kaikkien käytössä hankkeen jälkeen.

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

25

Nepsy-asiantuntijuuden lisääminen ja syventäminen

Työntekijöiden vaihtuvuus hankekuntien organisaatioissa on suurta. Hankkeen aikana asiakkailta ja yhteistyö-kumppaneilta saadun palautteen ja hanketiimin kokemusten myötä on todettu, että perustietokoulutuksia tulee järjestää toistuvina koulutuksina vuosittain. Myös vanhemmille suunnattujen koulutusten tarve on jatkuva. Taysin lastenpsykiatrian nepsy-tiimin viesti on ollut, että koulutuksille on kysyntää ja he toivoisivat että osaaminen voisi levitä laajemmallekin Tampereen seudulla.

Kaikille avoimia Nepsy-perustietokoulutuksia on hankkeessa järjestetty erikseen sekä ammattilaisille että vanhemmille kaikissa hankekunnissa lukukausittain. Koulutuskokonaisuudet on järjestetty erikseen alle kouluikäisten kanssa toimiville sekä kouluikäisten ja toisen asteen oppilaiden kanssa työskenteleville. Koulutukset on rakennettu neuropsykiatrisen tunnistamisen ja neurokognitiivisen taustan sekä kuntoutuksen ja ohjaamisen näkökulmasta palvelemaan lapsen tai nuoren arjen tukemista.

Perustietokoulutukset osallistujia

Vanhemmat, alle kouluikäiset lapset 91

Vanhemmat, kouluikäiset lapset 88

Työntekijät, alle kouluikäiset lapset 383

Työntekijät, kouluikäiset lapset 378

Yhteinen koulutus alle kouluikäisten vanhemmil-le ja työntekijöille

293

Yhteensä 1068

Taulukko 3. Nepsy-perustietokoulutukseen osallistuvien määrät.

Pirkkalassa on hankeaikana järjestetty Nepsy-tietokoulutusta, case-kahviloita, visuaalisten materiaalien käyttökoulutusta ja verkostodialogikoulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille varhaiskas-vatuksen, esi- ja perusopetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön aloilta. Alle kouluikäisten ja yläkouluikäisten vanhemmille on järjestetty vanhempainiltoja vanhemmuuden tukemiseen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat toimineet konsultteina päivähoidon henkilöstölle jakaen osaamistaan tukea tarvitsevien lasten ohjaamiseen. Konsultaatio-osaamista nepsy-lasten ja nuorten ohjaamiseen on vahvistettu kouluttamalla neljä työntekijää ADHD-valmentajiksi (nuoriso-ohjaaja, koulunkäynninohjaaja, kouluterveydenhuollon psykiatrinen sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja). Tämän lisäksi OSMO -tiimin työntekijät ovat antaneet konsultaatiota kouluille arjen tilanteisiin työparinaan joku koulun opetushenkilöstöstä. Nepsy-materiaalia on ollut esillä kunnan peruspalvelupisteissä. Pirkkalan kunnassa perustiedon vieminen työntekijöille on ollut yksi keskeinen hankkeen tavoite.

Sastamalassa keskeisenä hankkeen tehtävänä oli nepsy-palveluiden kehittäminen: perustietoluennot, konsultaa-tiokäytännöt, nepsy-palveluvalikon kokoaminen, nepsy-konsultaatio osana perheohjausta, nepsy-tietouden ja osaamisen lisääminen, nepsy-materiaalin tuottaminen, nepsy-keinoja arkeen, hoidollis-pedagogisen tukiluokan perustaminen.

Lempäälässä Nepsy -hankkeen aikana kuntaan luotiin monenlaisia hyviä käytänteitä. Osmo -hankkeen aikana on edelleen haluttu kehittää, syventää ja vakiinnuttaa hyväksi koettuja toimintatapoja osaksi kunnan palveluraken-netta. Kysynnän kasvaessa on pyritty kasvattamaan myös tarjontaa. Verkostodialogiset menetelmät on otettu osaksi Lempäälän kunnan palvelurakennetta. Hankkeen aikana on järjestetty myös monialainen tulevaisuuden-muistelu -verkostopalaveri, jossa luotiin hyvää tulevaisuutta Lempäälän kunnan nepsy-asioihin. Edustajia oli niin koulutoimen, sosiaalitoimen, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon kuin nuorisotoimen puolelta. Seurantapalaveri järjestetään hankkeen päättyessä syksyllä 2013. Hankkeen projektipäällikön ja -työntekijöiden tuki on ollut tärkeässä osassa kaiken aikaa.

Lempäälässä on koko hankkeen ajan haluttu panostaa lapsille, nuorille ja perheille tarjottavien primaaripalvelujen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Siinä on onnistuttu suhteellisen hyvin. Tulevaisuuden haasteena on nepsy-piirteisten nuorten ja nuorten aikuisten nepsy-palvelujen kehittäminen entistä kattavimmiksi. Toisena haasteena on tiedottaminen, johon tulee kaiken aikaa kiinnittää huomiota. Kolmantena haasteena ja mahdollisuutena on nepsy-toiminnan uusiutuminen ja edelleen kehittäminen. Kaiken ohella tulee muistaa, että nepsy-työntekijätkin tarvitsevat täydennyskoulutusta ja työnohjausta tässä vaativassa työssä.

26

Syventäviä koulutuksia työntekijöille

Nepsy -hankkeen aikana nousi tarve syventää työntekijöiden osaamista peruskoulutusten lisäksi. Myös erilaiset täsmäkoulutukset olivat työntekijöiden toiveena. Osmo-hankkeessa pyrittiin vastaamaan tähän kuntien tarpee-seen. Neuropsykiatriaan liittyviä räätälöityjä ja syventäviä koulutuksia on järjestetty pyyntöjen ja tarpeiden mukaan eri aihepiireistä. Mm. sosiaalinen selviytyminen ja tunnetaidot, haastava käyttäytyminen ja nuoren Asperger ovat olleet aiheina.

Toimiva arki visuaalisin keinoin -opinnäytetyön pohjalta järjestettiin koulutus, jossa aihealueina olivat mm. vuorovaikutus, arjen strukturointi, lapsen motivointi ja piirtämisen hyödyntäminen lapsen ohjauksessa ”Toimiva arki visuaalisin keinoin” - koulutus on valaissut visuaalisuuden merkitystä ja keinoja nepsy-lapsen ja -nuoren ohjaamisessa. Koulutusmateriaalina on käytetty hankkeessa opinnäytetyönä kehitettyä opasta, nettisivuilla olevaa kuvamateriaalia sekä materiaalipankin aisti- ja rentoutusvälineitä, joiden käyttöön on ohjattu käytännön harjoituksin. Oppaasta lisää myöhempänä.

Konsultoiva työtapa -koulutuksia on järjestetty Sastamalassa ja Tampereella. Kouluttajana toimivat projektityön-tekijä Elina Pohjankunnas ja psykologi Sari Kujanpää. Viisaat liikkeet -koulutus keskittyi aivojumpan keinoin mielen ja kehon hyvinvointiin keskittymisen, jaksamisen ja oppimisen parantamisen näkökulmasta. Koulutukses-sa rentouttavat, tunne-elämää koostavat harjoitteet tulivat tutuiksi. Vanhemmille on nepsy-perustietokoulutusten jatkoksi järjestetty rentouttavaa ja jaksamista tukevaa ”Viisaat liikkeet” aivojumppakoulutusta. Koulutuksia järjestettiin verkostodialogisesta menetelmästä asiakasverkostoissa ja samalla esiteltiin verkostokonsulttipankin toimintaa Tampereen kaupungilla ja Lempäälässä. Toimintaterapeutti kertoi työskentelymenetelmistään lapsen ja perheen kanssa. Perheneuvolan kaksi työntekijää kertoivat kokemuksiaan ”Ihmeelliset vuodet”- vanhempainryh-mien toiminnasta.

Koulutuksia on suunniteltu tilaajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä ja toteutuksessa hanketyönte-kijän työparina on toiminut mm. kiertävä erityislastentarhanopettaja, toimintaterapeutti, erityisohjaaja, lastenpsy-kiatri, nuorisopsykiatri, sosiaalityöntekijä ja sosionomiopiskelija.

SYVENTÄVÄÄ KOULUTUSTA osallistujia yhteensä

TAMPERE

Esi- ja alkuopetus, nivelvaiheen haasteet 32

Nepsy-asiakkaan kohtaaminen 36

Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun 21

Toimiva arki visuaalisin keinoin 43

Ryhmäytyminen ja roolit päiväkodissa 8

Nepsy-nuoren kohtaaminen 80

Asperger info 50

Positiivinen psykologia 250

Verkostodialogikoulutus 116

Keinoja arkeen 112

Arjet keinot koululla 85

Adhd valmentajakoulutus 26

Toimintaterapiaa arkeen 105

Viisaat liikkeet 125

Konsultoiva työote ja case työskentely 50

Pedagoginen sensitiivisyys 207

Lapsen kohtaaminen ja osallisuus, Osmo hankkeen päätösseminaari 274

yht. 1620

Taulukko 4. Syventävään koulutukseen osallistuneiden määrät Tampereella.

27

PERUSTIETOJA SYVENTÄVÄÄ KOULUTUSTA

LEMPÄÄLÄ osallistujia

Nepsy luento ammattilaisille 50

Vanhempain illat 350

Koulutuksellinen konsultaatio 27

yht. 427

SASTAMALA, PUNKALAIDUN, KIIKOINEN

Nepsy tieto vanhemmille ja ammattilaisille 85

Verkostodialogikoulutukset 26

Sosiaalisten ja tunnetaitojen tukeminen 52

Haastava ja palkitseva vanhemmuus 120

Konsultoiva työote 5

Muksuoppikoulutus 22

Visuaaliset menetelmät 18

Case työskentely 18

yht. 326

PIRKKALA

Vanhempain illat 49

Dialogiset menetelmät 20

Visuaaliset menetelmät 25

Neurokognitiiviset erityisvaikeudet 23

Mitä minä teen kotona? 8

Nepsy koulutus 17

yht. 142

Taulukko 5. Syventävään koulutukseen osallistuneiden määrät Lempälässä, Sastamalan alueella ja Pirkkalassa.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja koulutus ja neuropsykiatrinen valmennusmalli

Osmo-hankkeen 2012-2013 järjestämään Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja-koulutukseen osallistui 26 hankekunnan ammattilaista. Koulutuksen laajuus oli 20 opintopistettä. Vastaavana kouluttajana toimi Kirsi Saukkola. Koulutus antoi monipuolista tietoa, käytännönläheisiä keinoja ja työkaluja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Koulutuksessa käytettävän ratkaisukeskeisen lähestymistavan teemat olivat voimavarakeskeisyys, asiakaslähtöisyys, positiivinen psykologia, arvostava vuorovaikutus, myönteisyys sekä luovuus ja huumori.

Paikallisten Nepsy-osaajien koulutusmallia selvitettiin ja kouluttajan kanssa suunniteltiin vuosittainen valmentaja-koulutusrakenne, jota lähdetään kokeilemaan Tampereen seudulla. Helmikuussa 2014 alkavaan valmentajakou-lutukseen oli tämän raportin kirjoitusvaiheessa haku auki ja se toteutuu mikäli saadaan 25 hengen koulutusryh-mä. Tampereen Nepsy-tuen valmentajatiimi koordinoi valmentajakoulutusta jatkossa ja koulutusta tarjotaan myös Tampereen ympäristökuntien työntekijöille. Elina Pohjankunnas toimii yhdyshenkilönä.

Nepsy-valmentajista kootaan vertaisryhmä, joka kutsutaan koolle 2-4 kertaa vuodessa jakamaan kokemuksia ja vahvistamaan osaamista. Vertaistoiminnan tavoitteena on osaamisen vahvistaminen ja tiedon lisääminen seutukunnan palveluista sekä kokemusten jakaminen. Mukaan valmentajien vertaistoimintaan ovat tervetulleet kaikki Tampereen seutukunnassa asuvat nepsy-valmentajat. Nepsy-tukitiimi koordinoi valmentajien vertaistoimin-

28

taa jatkossa. Valmennuksista saadun kokemuksen ja palautteen avulla on luotu malli Nepsy-tukitiimin antamasta valmennuksesta, jollaisena se toteutuu Tampereella. Valmennuksesta saaduista kokemuksista sosionomiopiske-lija Jenni Isometsä on tehnyt opinnäytetyön ”Parasta oli, että työntekijä vaivautui tulemaan meille asti, monta kertaa” - kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Opinnäytetyö löytyy Tampereen kaupungin nettisivuilta.

Konsultaatiomallin jatkokehittäminen Osmo-hankkeessa

Osmo-hankkeen konsultaatiopalveluja jatkettiin pitkälti Nepsy -hankkeessa kehitetyn mallin pohjalta. Konsultaati-on eri muotoja kehitettiin ja niistä kerättiin käyttäjiltä suullista palautetta. Konsultaatiotoimintaa suunnattiin erityisesti nepsy-tyyppisille asiakkaille, mutta konsultaation kehittämistä tehtiin sillä silmällä, että malli on sovellettavissa kaikkien tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asioissa.

1. Puhelinkonsultaatio

Puhelinkonsultaatio on tarkoitettu väyläksi matalan kynnyksen palveluihin silloin, kun asiakas haluaa keskustella itseensä tai läheiseen liittyvistä asioista tai kysyä palveluista lisää. Ammattilaisten ja vanhempien tai nuoren on ollut mahdollista soittaa hankkeen aikana tiistaisin päivystyspuhelimeen. Tuen ja ohjauksen tarve neuropsykiatri-sissa pulmissa sekä palveluohjaus ovat olleet puheluiden keskeisiä teemoja. Kokemusten ja palautteen pohjalta nähtiin tärkeänä tarjota jatkossakin asiakkaille mahdollisuus matalan kynnyksen puhelinkonsultaatioon. Puhelinkonsultaatiossa annettiin palveluohjausta tarvittaessa muihin palveluihin.

2. Konsultaatiot

Lasten ja nuorten kasvuympäristöissä työskentelevät ammattilaiset ovat voineet pyytää hanketyöntekijöiden konsultaatiota joko yksittäiseen lapseen, nuoreen tai työyhteisöön liittyen. Konsultaatio on keskittynyt tiedonväli-tykseen sekä ohjaukseen ja on ollut yleensä kertaluontoinen palvelu tai muutaman konsultaatiokäynnin sarja. Myös lasten ja nuorten vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada työntekijöiltä konsultaatiota. Konsultaatiot on toteutettu Osmo-hankkeen tiloissa, asiakkaan kotona, koulussa, päiväkodissa tai muussa lapsen ja nuoren kasvuympäristössä. Konsultaatio päiväkotiin tai kouluun on koostunut havainnoinnista ryhmässä tai luokassa ja keskustelusta ammattilaisten ja vanhempien kanssa. Työntekijän havainnot ovat olleet aiemmin ryhmässä ja kotona tehtyjen havaintojen lisänä, kun on koostettu kokonaiskuvaa lapsen tai nuoren tilanteesta.

Perhettä ja ammattilaisia on informoitu nepsy-perustietoluennoista, lainaamopalveluista, nettisivuista, neuropsy-kiatrisen valmennuksen mahdollisuudesta sekä verkostodialogeista. Konsultaatiossa on haettu yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisun avaimia koettuun pulmaan. Konsultaation tavoitteena on ollut lapsen tai nuoren hyvinvoinnin paraneminen ja vanhempien tai opettajien ammattitaidon vahvistuminen.

3. Konsultaatiokahvilat

Konsultaatiokahvila on tilaisuus tiedon lisäämiseen ja tilanteen selkeyttämiseen sekä ajatusten tuulettamiseen neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy) - lasten ja -nuorten vanhemmille sekä heidän kanssaan työskenteleville. Yksittäinen vanhempi, vanhemmat tai ammattilainen on voinut pyytää konsultaatiota Osmo-hankkeen työntekijöil-tä ja yhtenä vaihtoehtona on voitu tarjota konsultaatiokahvilaa.

Konsultaatiokahvilassa on ollut mahdollisuus jakaa kasvatuksellisia, haasteellisen lapsen ja nuoren kanssa eteen tulevia arkisia tilanteita sekä saada ja antaa tukea. Uudenlaisen näkökulman saaminen lapsen ja nuoren kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen on tukenut sekä vanhempia, että ammattilaisia. Kokoontumisissa on jaettu hyviä käytäntöjä ja kehitelty niitä edelleen. Konsultaatiokahvila toteutuu dialogisesti rakentuvassa yhteistyömallis-sa, jossa kuunteleminen, puhuminen ja oivaltaminen on voimaannuttavaa ja toivoa ylläpitävää.

Osmo-hankkeen työntekijä on toiminut ulkopuolisena puheenjohtajana ja keskustelun kirjaajana, joka mahdollis-taa asiaan paneutumisen neutraalisti. Työtapana on ollut keskustelu ja visuaalinen fläpille kirjaaminen. Visuaali-suuden kautta työn alla oleva asia konkretisoituu kaikille ja pysyy mielissä paremmin kuin ainoastaan puheen avulla. Kirjaaminen helpottaa läsnäolijoiden osallistumista, ehdotusten ilmaisemista sekä kokonaisuuden hahmottamista ja jää työvälineeksi asianosaisille.

Projektityöntekijöiden lisäksi Tampereen kaupungin perheneuvolan ja Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöitä on kutsuttu asiantuntijoiksi konsultaatiokahvilaan. Kaikissa hankekunnissa on toteutettu

29

konsultaatiokahviloita tilauksesta. Lempäälässä on toteutettu konsultaatiokahviloita myös kunnan omien nepsy-asiantuntijoiden toimesta.

5 Koulukonsultaatiopilotti perheneuvolan, yläkoulun ja hankkeen yhteistyönä

Työnimellä ”Koulupilotti” tapahtuvaa konsultaatiomallia oli hankkeessa aloitettu suunnittelemaan kesällä 2012. Suunnittelemista jatkettiin syksyllä 2012 pienen pilottiohjausryhmän ja työryhmän (Linnainmaan koulun oh -ryhmän, Perheneuvolan ja Osmo -hankkeen edustus) kanssa. Koulupilotti kokeilu päädyttiin toteuttamaan keväällä 2013 kaksiosaisena Linnainmaan koululla.

Konsultaatiot toteutettiin Linnainmaan koulussa kerran kuussa konsultaatiokahvilan (case-kahvila) muodossa, Case -kahvila toteutui kolme kertaa kevään aikana. Paikalla kokoontumisissa olivat vanhemmat ja lapsi tai nuori, koulun oppilashuoltoryhmän edustajia, opettaja, Perheneuvolan edustaja sekä Osmo- hankkeesta kaksi projektityöntekijää.

Case -kahvilassa vaihdettiin tietoa lapsen tai nuoren vahvuuksista ja haasteista. Tavoitteena oli yhdessä löytää konkreettisia apuvälineitä arkeen koulussa opettajalle sekä kotona vanhemmille. Myös palveluohjaus oli tärkeässä roolissa. Case -kahvilassa annettiin tietoa Osmo- hankkeen palveluista vanhemmille ja koulun työntekijöille. Asioiden visualisointiin käytettiin ”fläppitaulua”. Case -kahvila kesti noin 1,5-2h kerrallaan.

Toisena pilotin muotona toteutettiin huhtikuussa vanhempainilta, jossa kohderyhmänä olivat itäisellä alueella 7. luokalle siirtyvien nepsy-nuorten vanhemmat. Koulupilotin vanhempainilta pidettiin 24.4.2013 ja se markkinoitiin Terälahden, Kämmenniemen, Sorilan, Olkahisen, Leinolan, Atalan, Linnainmaan, Takahuhdin sekä Messukylän kouluihin. Paikalle saapui yhteensä 15 vanhempaa Leinolan, Kämmenniemen, Linnainmaan ja Takahuhdin kouluista.

Vanhempainillassa olivat mukana Linnainmaan koulun oppilashuoltoryhmän, Penen ja Osmo- hankkeen edustus. Lisäksi paikalla oli kokemusasiantuntijanuori kertomassa omista kokemuksistaan siirtyessään yläkouluun.

Vanhempainillan tavoitteena oli lisätä tietoutta yläkouluun siirtyvän nepsy-nuoren haasteista selviytymiseen sekä antaa palveluohjausta. Vanhempainillassa kartoitettiin vanhempien halukkuutta osallistua alustavasti suunnitteilla olleisiin syksyn 2013 vanhempienryhmiin. Nuorille oli myös alustavasti suunniteltu vertaisryhmiä. Vanhempien ja nuorten ryhmiä oli ajateltu ohjata yhteistyöllä koulun oppilashuoltoryhmän, Penen, Osmo -hankkeen ja mahdolli-sen 3. sektorin kanssa. Vertaisryhmien muodostuminen ei tässä yhteydessä kuitenkaan toteutunut. Työryhmällä päädyttiin siihen, että jatkossa vanhempien ohjaaminen yleisiin nepsy-infoihin ja nepsy-tuen palveluihin voi olla hyvä tapa tukea perheitä. Koulupilotin loppuarviontikokous on syksyllä 2013, jonka jälkeen arvioidaan tämän muotoisen jalkautuvan konsultaation tarvetta kouluissa.

6 Nepsy-terveydenhoitajan konsultaatiomallin kehittäminen

Levottoman, ylivilkkaan tai tarkkaamattoman lapsen tai nuoren kokonaistilanteen arviointi perusteellisesti on aina välttämätöntä. Lapsi tai nuori ja perhe voivat tulla autetuksi jo huolellisen alkuselvittelyn avulla. Kun havainnot ja huoli neuropsykiatrisista piirteistä kasvaa ja perheen, päivähoidon tai koulun oma osaaminen ja voimavarat eivät enää riitä, tarvitaan monialaista lisäapua ja -asiantuntijuutta. Usein tilanne on johtanut suoraan lähetteen tekemiseen lastenneurologille. Tampereen kaupungin lastenneurologin kokemukseen perustuen tätä asiakaspro-sessia oli tarpeen kehittää. Pääpaino kehittämisessä oli terveydenhuollon asiakasprosessissa neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa.

Uutena työmuotona Osmo-hankkeen puitteissa aloitettiin tammikuussa 2013 ADHD - valmentajakoulutuksessa olevan nepsy-terveydenhoitajan jalkautuminen perustasolle. Toiminta tapahtui eri kehitysympäristöissä lasten kanssa työskentelevien parissa sekä lapsen ja perheen luona (koti-/lastenneuvola-/päiväkoti-/kouluterveydenhuolto-/koulukäynnit). Nepsy-terveydenhoitajan tekemiä alkuselvittelyjä keväällä 2013 oli 13 lapsen tai nuoren osalta.

Nepsy- terveydenhoitajan konsultaatiotyöskentely sisälsi perusteellisen terveystarkastuksen, elintapojen selvittelyä, eri kehitysympäristöistä koottuja oirekartoituksia ja tuen tarpeen kartoitusta, sekä jo käytössä olevien ja toteutettujen tukitoimien selvitystä. Nepsy-terveydenhoitaja toimi lapsen ja perheen apuna, tukena ja ohjaajana arjessa sekä yhdyshenkilön tai palveluohjaajan roolissa. Tarvittaessa perhettä ohjattiin myös muiden palveluiden pariin. Nepsy-terveydenhoitaja toimi tarvittaessa terveydenhuollon työntekijöiden työparina ja vahvisti samalla perustason työntekijän nepsy-osaamista.

30

Tavoitteena oli päästä eroon ns. tarpeettomista lähetteistä. Tilanteissa joissa tarvittiin lähete jatkotutkimuksiin ja hoitoon, voitiin lähete osoittaa heti oikeaan osoitteeseen, näin vältettiin asiakkaan asioiden turhaa siirtelyä eri hoitotahojen kesken. Asiakkaan kokonaiskuvan hahmottumiseksi, hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi ja tiedonkulun lisäämiseksi terveydenhuollon työntekijöiden välillä projektiterveydenhoitaja kirjasi konsultaatiot Pegasos-järjestelmään. Asiakkaan kertomuksen avaaminen ja kirjaaminen tapahtui asiakkaan kirjallisella luvalla. Nepsy-tukitiimin kirjaamiskäytäntöjä kehitetään, seurataan ja arviointia jatketaan toiminnan vakiinnuttua. Tilastointia ja suoritteiden seuraamista joudutaan kehittämään uuden työmuodon vakiintumisen myötä.

Nepsy- terveydenhoitajan konsultaatiotyömuotoa on kehitetty yhdessä Tampereen kaupungin lastenneurologin Manta Tolvasen, kouluterveydenhuollon suunnittelijan Hannele Järven sekä projektityöntekijä Kirsi Kulmalan yhteistyöllä. Alla kaavio nepsy-terveydenhoitajan konsultaatiomallin kehittämistyön lähtöasetelmasta.

Kuva 12. Nepsy-terveydenhoitajan konsultaatiomallin kehittämistyön lähtöasetelma

NEP

SY-T

H

Alkuselvittelyt eri

kehitysympäristöissä

Nepsyterveydenhoitaja

Etuja

PÄIVÄKOTI

päiväkodin tukitoimien kartoitus/erityispäivä-hoitolausunto

tarv lapsen tarkkailu ryhmässä,

oirekartoitus

tarv osallistuminen palavereihin

Toimii terveydenhuollon työntekijän tukena, nepsyasiantuntijana, työparina sekä nepsyosaamisen vahvistajana.

Koordinoi alkuselvittelyjä.

Lisää nepsytietämystä lapselle, nuorelle ja perheelle erityisesti terveydenhoidolli-sissa asioissa, kuten esim lääkehoito, kuntoutus.

Tuntee lähetekäytännön -> tarjoaa oikein kohdennet-tua palveluohjausta.

Toimii työparina yhdessä lastenneurolo-gin kanssa

Toimii nepsytiimissä terveydenhoidon asiantuntijana.

Toimii luontevasti koulutoimen ja päivähoidon sekä ter-veystoimen vällimaastossa.

Toimii tarvittaessa yhdyshenkilönä hoitotahojen sekä perheen ja muiden toimijoiden kanssa.

On lapsen ,nuoren sekä perheen tukena ja ohjaajana arjen asioissa lapsen,nuoren eri kehitysympäristöissä ja tukena myös eri kehitysympäristöjen työntekijöille.

Toimii ADHD- valmentajana.

Kirjaa potilastietorekisteriin, edesauttaa

tiedonkulkua.

Palveluohjaus tarkentuu, ei

asiakkaan ”pallottelua”

KOTI/kotikäynti

tarkkailu kotona, oirekartoitus, ydinoireet

arjessa selviytyminen ja tuen tarve,

vuorovaikutus

Perusteellisen alkuselvittelyn sekä tuen antamisen jälkeen lähete tarkentuu tai sitä ei tarvitse ollenkaan

KOULUTERVEYDENHUOLTO + LASTENEUVOLA

Terveydentila/terveystarkastus,

elintapojen kartoitus

hyvinvointineuvolan tukitoimien kartoitus

Terveydenhuollon työntekijöille nepsyosaamisen vahvistumi-nen ja ”nepsyterkan” kanssa työparityöskentely mahdollistavat varhaisen puuttumi- sen ja tuen tarjonnan tehokkaammin

KOULU

Oh-ryhmä:n tukitoimien kartoitus, dokumenttien ”kokoominen

(esim.pedagoginen arvio ja suunnitelma, koulupsykologin tutkimukset, muu oh-ryhmän tuki)

tarv. oppilaan tarkkailu luokassa,

oirekartoitus

”Nepsyterkan” ja lastenneuro-login jalkautuva yhteistyö sekä yhteistyö nepsytiimin kanssa parantavat asiakas- lähtöisyyttä

YHTEISTYÖTAHOT

selvitys eri toimijois-ta,hoitosuhteista

Nepsyhaasteita Osmo- hankkeen ja terveydenhuollon näkökulmasta Lastenneuvola/ Kouluterveydenhuolto 1. Jonot hoitotahoilla pitkät, lähetteitä tulee runsaasti 2. Lähetteet joiltain osinpuutteelliset, ohjattu väärään paikkaan tai ne ovat ”päällek- käisiä”,tai ”tarpeettomia” 3. Vanhempien ja myös työntekijöiden tarve ”saada” diagnoosi 4. Vastaanotolla varhainen puuttuminen haasteellista: terveydenhuollon työntekijöiden nepsy-tietouden ja resurssien rajallisuus sekä vanhempien kanssa

yhteistyön onnistuminen

31

Materiaalipankki ja lainaamo

Materiaalipankki perustettiin Osmo-hanketta edeltäneessä Nepsy -hankkeessa tarjoamaan hankekuntien lapsiperheille ja ammattilaisille matalan kynnyksen palvelua; tietoa, ohjausta ja visuaalista materiaalia arjen tueksi. Lisätietoa Materiaalipankin toiminnasta löytyy internetsivuilta www.tampere.fi/neptunus ja sieltä löytyvästä Nepsy-käsikirjasta.

Lainaamo on osa Materiaalipankkia. Lainaamosta saa kotiin kolmen viikon ajaksi maksuttomasti tai pientä panttia vastaan kokeiltavaksi arjen tuki- ja kuntoutusvälineitä. Saadun kokemuksen varassa asiakkaan on helpompi tehdä päätös välineen mahdollisesta hankkimisesta itselle. Lisää tietoa Lainaamosta löytyy hankkeen nettisivuilta

Materiaalipankista ja Lainaamosta saatu palaute on ollut hankkeen aikana positiivista ja niiden tarjoamien työkalujen on kerrottu tuoneen helpotusta arkeen. Materiaalipankin tuotteita on ollut esillä mm. hankkeen koulutuksissa ja vanhempainilloissa.

Kuva 13. Osmo -hanke esitteli Materiaalipankkiaan Tampereen kaupungin Virastotalolla helmikuussa 2013 kahden viikon ajan.

Materiaalipankkia täytyy jatkuvasti päivittää ja materiaaleja kehittää. ”Survis” eli Meidän Nuorten Käsikirja on yksi tällaisen kehittämisprosessin tuotos.

Ajatus käsikirjan tarpeellisuudesta lähti projektityöntekijän kokemuksista siitä, että yläkouluikäisen nepsy-nuoren on haasteellista koulussa tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja saavuttaa niitä opillisia tavoitteita, joita häneltä odotetaan. Toisaalta koulun oppilashuoltoryhmän työntekijät sekä opetushenkilöstö joutuvat usein koulun arjessa selvittelemään erilaisia konflikti- ja vuorovaikutustilanteita, jotka vievät aikaa varsinaiselta perustehtävältä.

Käsikirjan kehittämistapaamisia oli lukuvuonna 2012-2013 yhteensä 9 kertaa. Syyslukukaudella kartoitettiin erilaisia haasteita kouluympäristössä ja kevätkaudella mietittiin, mitä näissä haasteissa voi nuori itse tehdä niistä selviytyäkseen, eli etsittiin nuorelle konkreettisia työkaluja kouluarjen haasteisiin.

http://www.tampere.fi/neptunus

32

Työryhmään kuuluivat Osmo- hankkeen työparin lisäksi kaksi kokemusasiantuntijapoikaa tamperelaisen yläkoulun 8. ja 9. luokalta. Käsikirja saatiin painoon kesällä 2013 ulkoasun löydettyä lopullisen muotonsa. Suunnitelmissa on markkinoida käsikirjaa kouluille ja ottaa se käyttöön syksyn 2013 aikana. Käsikirjaa ei ole tarkoitus jakaa kaikille yläkoulun oppilaille järjestelmällisesti. Kun oppilaalla ilmenee neuropsykiatrisia haasteita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen koulutyötä häiritsevästi, voidaan käsikirja ottaa käyttöön. Yhdessä esim. koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan tai neuropsykiatrisen valmentajan kanssa oppilas käy käsikirjaa läpi löytäen hänelle sopivat keinot arjen haasteista selviytymiseen. Käsikirja on henkilökohtainen.

Pirkkalassa kehitettiin Nepsy-infotaulu ja sille koottiin pystytysohjeistus, jonka avulla yksiköt voivat koota infotaulun omiin tarpeisiin vastaavaksi.

Hankkeessa on ollut useita opiskelijoita suorittamassa käytännönharjoittelujaksoaan. Hankkeessa on tehty useita opinnäytetöitä, joiden kehittämistyötä ovat hanketyöntekijät tukeneet. Hankkeen sivuille on laitettu tutustumista ja käyttöä varten kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit. Niitä esitellään tarkemmin kohdassa 4.2.2.

Matalan kynnyksen paikan kehittäminen nuorille

Osmo-hankkeen työntekijöitä osallistui Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston InnoTUO työskentelyyn, jossa kehitettiin erityisesti nuorisoikäisten päihde- ja mielenterveyspalveluja. Työskentelyn tuotoksena on syntynyt kokeilu Nuorten talosta, jonka hallinnoinnista vastaa Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Ehkäisevän työn yksikkö. Nuorten talo on matalan kynnyksen palvelupiste, jossa nuorille tarjotaan ensivaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelui-ta fyysisesti samasta paikasta. Tavoitteena on tarjota helposti saatavaa palvelua arjesta kumpuaviin ongelmiin ja välttää nuoren juoksuttamista palvelusta toiseen.

Nuorten talolle kootaan kunkin nuoren tilanteeseen omaa sosiaalista ja viranomaisten verkostoa ratkaisemaan asioita yhdessä. Moniammatillisella yhteistyöllä luodaan yksilöllisiä tapoja tukea nuorta hänen poluttautuessaan koulutukseen tai työelämään. Nuorten talon työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä pajatoimintaa tuottavien tahojen kanssa. Nuorten talon palvelut tukevat nuorisotakuun tavoitteita.

Nuorten talo sijaitsee Tampereella Ehkäisevän työn toimitiloissa osoitteessa Kullervonkatu 16 B, 1. krs. Nuorten talon asiakkaaksi voi tulla kuka tahansa 16-29-vuotias tamperelainen nuori. Palveluja tarjotaan matalan kynnyksen periaatteella ilman lähetettä. Palvelu on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta.

Nuori voi itse ottaa suoraan yhteyttä Nuorten taloon. Tämän lisäksi nuoria ohjataan palveluihin eri viranomaisten toimesta, oppilaitoksista tai nuoren omista sosiaalisista verkostoista. Tampereen kaupungissa toimivat Etsivän nuorisotyön työntekijät ohjaavat asiakkaitaan Nuorten talon palveluiden piiriin.

Käynnistymisvaiheessa Nuorten talolla on tarjolla eri palveluita ja toimintoja eri aikoihin. Nuorten talolla on tarjolla 30.9.2013 lähtien Nepsy-ohjausta nuorille, heidän vanhemmilleen ja ammattilaisille kerran kuukaudessa parittoman viikon torstaina klo 12-17 välisenä aikana. Nepsy-työntekijän tavoittaa ilman ajanvarausta klo 12.00 -14.00. Asiointiajan Nuorten talon palvelupisteeseen voi nuori tai hänen työntekijänsä varata suoraan nepsy-työntekijältä.

Nuorten talon palvelun kokeilulle on nimetty oma seurantaryhmänsä ja kokemuksia kerätään syksyn aikana ja toimintaa arvioidaan yhdessä Tampereen kaupungin tilaajan ja palveluntuottajien kanssa.

33

4.2.2 Keskeiset tuotokset

Koulutuskalenterit ja koulutusyhteistyösopimukset

Nepsy-perustietokoulutusten järjestäminen jatkuu hankekunnissa itsenäisesti ainakin Lempäälän, Sastamalan ja Tampereen osalta. Kunkin kunnan nepsy-asiantuntijat toimivat kouluttajina, lisäksi Sastamalassa Sastamala-opisto on mukana järjestelyissä. Pirkkalassa pohditaan mahdollisuutta osallistua toistaiseksi Tampereella järjestettäviin koulutuksiin. Asian selvittelyt jatkuvat syksyllä 2013.

Tampereella Nepsy-perustietokoulutuksia tamperelaisille vanhemmille sekä Tampereella työskenteleville ammattilaisille järjestetään kaksi kertaa vuodessa ns. nonstop periaatteella. Koulutukset ovat ilmaisia ja niihin voi osallistua kaikki, jotka kaipaavat perustietoa neuropsykiatrisiasta pulmista ja niiden tunnistamisesta sekä erilaisista keinoista selvitä arjessa. Koulutuksia neuropsykiatrisista häiriöistä ja arjen selviytymiskeinoista järjestetään tilauksesta myös kohdennetusti eri ammattiryhmille ja työyhteisöille, esim. koulun ja päiväkodin henkilökunnalle

Asiakaslähtöiset syventävät koulutukset, jotka on räätälöity asiakkaan ja koulutuksen tilaajan tarpeisiin vastaten tulevat jatkumaan Tampereella osana Nepsy-tukityötä. Tampereen kaupunki on valmis myymään koulutusta myös seutukunnille, jos kiinnostusta löytyy. Neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saaneet voivat toimia hankekunnissa neuropsykiatrisina valmentajina osana omaa työtehtäväänsä sekä alan asiantuntijoina ja tukena työyhteisössään. Kunnissa tehdään omat suunnitelmat valmentajaresurssin hyödyntämisestä paikallisesti. Kunnissa on omat koulutuskalenterinsa, jonne nepsy-perustietokoulutukset viedään. Tiedottamisesta tehdään suunnitelmat syksyllä 2013. Internet ja intranetsivujen käyttöä koulutustiedotukseen selvitetään kunnissa.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ADHD – valmennus

Nepsy -hankkeen kokemusten pohjalta on jatkettu valmentajamallin kehittämistä osana hanketyötä. Osmo-hankkeessa valmennusta on tarjottu ensisijaisesti lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö (autismin-kirjo, ADHD/ADD, Tourette, Aspergerin syndrooma, kielenkehityksen erityisvaikeus) tai häiriön piirteitä. Valmennusta on käytetty tukena erilaisissa elämän siirtymätilanteissa, joissa tarvitaan konkreettista apua asiakkaan toimintaympäristöön. Näitä ovat olleet esimerkiksi esikoulusta kouluun, alakoulusta yläkouluun, perheneuvolasta nuorisopsykiatrialle tai peruskoulusta toiselle asteelle siirtymät. Lisäksi koulun, harrastuksen tai muun elämänpiirin muutokseen liittyvissä asioissa sekä itsenäistymisvaiheessa nuori on saattanut valmennusta tarvita. Valmennus sopii avuksi henkilöille, joilla on pulmia jokapäiväisessä arjessa selviytymisessä kuten koulunkäynnissä ja läksyjen tekemisessä, kavereiden löytymisessä, rahan käytössä ja jotka haluavat oppia näitä taitoja tuetusti.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ADHD -valmennus on kuntouttavaa toimintaa, jonka avulla asiakkaan on mahdollista oppia uusi toimintatapoja ja elämänhallintataitoja arjessa selviytymiseen. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ADHD -valmennus on voimavarakeskeistä ja asiakaslähtöistä. Se perustuu valmennettavan kanssa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin, jotka on asetettu realistiselle tasolle.

Valmennus annetaan ensisijaisesti lapsen ja nuoren omassa toimintaympäristössä kotona, koulussa tai päiväkodissa. Lapsen ja vanhempien kanssa sovitaan tavoitteista työskentelyn alussa. Valmennuksen tavoitteet, käytettävät keinot ja edistyminen kirjataan. Tyypillisesti valmennus sisältää 5-15 tapaamista muutamien kuukausien aikana. Valmennus on aloitettu usein lapsen tai nuoren kanssa työskentelevän ammattilaisen aloitteesta tai perheen tai nuoren omasta pyynnöstä.

Valmennusprosessi on pyritty kuvaamaan oheisen kaavion avulla. Kaaviota voidaan käyttää mm, kun asiakkaan kanssa pohditaan valmennuksen aloittamista tai arvioidaan valmennuksen etenemistä ja tehdään jatkosuunnitel-mia. Kaavio toimii myös valmennusprosessin esittelyssä koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa.

34

Kuva 14. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen ADHD – valmennus.

Konsultaatiopalvelut

Kuva 15. Konsultaatiomalli.

lapsi, nuori, vanhemmat, läheiset

työntekijät, lapsen, nuoren, perheen kanssa toimivat

Konsultaatiomalli

PUHELINKONSULTAATIO

KONSULTAATIO YKSITTÄISEN

LAPSEN ASIASSA

KONSULTAATIOKAHVILA

35

Nepsy-terveydenhoitajan konsultaatiomallin kuvaus

Terveydenhoitajan tekemän alkuselvittelyn voi pyytää lapsen huoltajat, kouluterveydenhuolto, lastenneuvola, opiskeluterveydenhuolto tai hoitotaho: Lasten ja nuorten poliklinikka, Pene tai Nuorisopsykiatrian poliklinikka. Yhteydenottaja kertoo vanhemmille alustavasti, miksi alkuselvittelyä pyydetään ja mitä se sisältää. Alkuselvittely pyydetään, kun havainnot ja huoli neuropsykiatrisista piirteistä lapsella tai nuorella kasvaa ja perheen, päivähoi-don tai koulun oma osaaminen ja voimavarat eivät enää riitä. Lisäksi edellä mainitut työntekijät ovat miettineet, olisiko lähete eteenpäin aiheellinen, minne lähete kuuluisi suunnata tai olisiko vielä jotain konkreettisia tukitoimia tehtävissä.

Jos lähete on jo tehty ja lähetteen vastaanottava hoitotaho pyytää alkuselvittelyä, silloin hoitotaho haluaa täsmentää ja tarkentaa lähetteessä esiin tulleita asioita ja saada muodostettua tarkempaa kuvaa lapsesta tai nuoresta eri kehitysympäristöissä, jotta jatkotoimenpiteet ja mahdollinen jatkohoito olisi asiakkaalle oikein kohdennettua. Lähetteen tueksi kaivataan lisää pohjatietoa lapsen tai nuoren ja koko perheen kokonaistilantees-ta; onko kyseessä nepsy-oirehtimista tai kenties jotain muuta terveydellistä haastetta. Kevään 2013 aikana suurin osa alkuselvittelyistä oli hoitotahon pyytämiä.

Alkuselvittelyssä nepsy-terveydenhoitaja ottaa yhteyttä vanhempiin ja kertaa mitä alkuselvittelyyn kuuluu ja kuka alkuselvittely on pyytänyt. Alkuselvittely käynnistetään vanhemman kanssa asiasta sopien. Nepsy-terveydenhoitaja tekee lapselle tai nuorelle päiväkoti- tai kouluhavainnointikäynnin. Kouluhavainnointikäynti sovitaan opettajan kanssa keskustellen, milloin on otollisin aika havainnointiin. Käynti kestää ajallisesti muutamia tunteja sisältäen mm. oppitunteja, erilaisia vapaita tilanteita, välitunteja ym. mahdollisia siirtymiä. Kouluhavain-nointikäynnillä seurataan ja havainnoidaan lapsen toimintaa ja käyttäytymistä ja niistä pidetään kirjaa.

Opettaja täyttää oppilaasta käyttäytymisen arviointilomakkeen keskittymistä, impulsiivisuutta ja aktiivisuutta arvioiden. Tämän kaavakkeen sekä luokkatilanteessa tehtyjen havaintojen pohjalta nepsy-terveydenhoitaja keskustelee opettajan kanssa oppilaan haasteista, jotka haittaavat koulussa selviytymistä. Yhdessä mietitään konkreettisia keinoja, joita on mahdollista koulussa kokeilla tilanteen helpottumiseksi.

Koulussa opettajan ja oppilashuoltoryhmän tekemät pedagogiset arviot ja suunnitelmat sekä koulupsykologin tekemien tutkimusten palautteet ovat tärkeää taustatietoa oppilaan tuen tarpeesta. Vanhempien suostumuksella niistä pyydetään kopiot nepsy-terveydenhoitajan ja sitä kautta hoitotahon käyttöön. Päiväkodissa vastaavasti lasta eniten hoitava tekee arviointilomakkeen ja hänen kanssaan mietitään keinot haastaviin tilanteisiin. Erityispäivähoitolausuntoa käytetään alkuselvittelyssä taustatietona vanhempien suostumuksella.

Lapsen ja nuoren kanssa toimiville ammattilaisille annetaan tietoa nepsy-lapsen ja nuoren kohtaamisesta ja tietoutta netissä olevasta materiaalipankista ja kaupungin järjestämistä palveluista, kuten esim. koulutuksista, neuropsykiatrisesta valmennuksesta, työpariavusta, lainaamopalveluista sekä konsultaatiopuhelimesta ja muista konsultaatiotavoista. Vanhempia tai nuorta voidaan ohjata myös vertaisryhmätoimintaan, jota alueella toimivat yhdistykset järjestävät.

Koulu- tai päiväkotikäynnin jälkeen nepsy-terveydenhoitaja tekee tarvittaessa kotikäynnin. Paikalla ovat molemmat huoltajat ja lapsi tai nuori. Vanhemmat täyttävät saman arviointilomakkeen kuin opettaja ja päivähoi-don työntekijä. Lomake käydään keskustellen läpi ja mietitään keinoja haastavaan käyttäytymiseen kotona ja mietitään miten perhe voi olla lapsen tukena kotona, mutta myös koulussa tai päiväkodissa. Perheen kokonaisti-lanteen ja voimavarojen kartoitus kuuluu tärkeänä osana kotikäyntiin.

Lääkehoito tai erilaiset kuntoutusmuodot ovat aiheita, joista voidaan keskustella vanhempien kanssa. Kotikäynnil-lä keskusteluun on tärkeä varata riittävästi aikaa. Palveluohjaus on kotikäynnillä tärkeässä roolissa. Mikäli hoitotahoon on lähete tehty ja jonotusaika on pitkä, voivat vanhemmat tarpeen vaatiessa olla yhteydessä nepsy-terveydenhoitajaan.

Alkuselvittelyjen lopuksi voidaan tarvittaessa vielä pitää yhteistyöpalaveri koululla tai päiväkodissa, jossa kaikki osalliset ovat paikalla. Yhteistyöpalaveri voidaan myöhemmin järjestää myös hoitotahon toimesta, johon tarvittaessa nepsy-terveydenhoitaja osallistuu.

Jokaisesta kohtaamisesta nepsy-terveydenhoitaja tekee kirjallisen yhteenvedon, joka kirjoitetaan Pegasos- tietojärjestelmään. Muut kirjalliset dokumentit toimitetaan tarvittaessa hoitotaholle. Yhteenveto toimii hoidon suunnittelun apuna hoitavalle taholle tai lähetettä miettivälle kouluterveydenhuollon, lastenneuvolan tai opiskelu-terveydenhuollon yksikölle.

36

Kuva 17. Toimiva arki visuaalisin keinoin –oppaan kansikuva.

Materiaalipankki ja Lainaamo

Osmo hankkeen tuloksena on Materiaalipankin ja Lainaamon toiminnan jatkuminen osana Tampereen kaupungin omaa toimintaa Perheneu-volassa. Materiaalipankista saa maksutonta kuntoutusmateriaalia, kuvia sekä opastusta materiaalin käyttöön. Materiaalipankin kehittämi-nen jatkuu osana Tampereen kaupungin Perheneuvolan Nepsy -tukitiimin toimintaa ja yhteistyötä tehdään jatkossakin Taysin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä Tampereen kaupungin atk-asiantuntijoiden kanssa sovitaan nettisivujen ylläpitokäytännöistä syksyllä 2013. Nettisivut tulevat olemaan avoimet ja kaikkien ilmaisesti käytettävissä olevat sivut. Materiaalien päivittäminen sekä palvelujen käytännön pyörittäminen vaatii työntekijäpanosta. Nepsy-tukitiimin yksi työntekijä käyttää yhden työpäivän viikossa Materiaalipankin ja Lainaamon sekä puhelinkonsultaation hoitoon. Hankekunnis-sa omia materiaalipankkeja on mietitty ja kehitetty hankkeen aikana. Nettisivuilla oleva materiaali-pankki tulee toimimaan hankekuntien kuvien ja tiedon lähteenä myös jatkossa ja kuntien sivuilta on tehty linkitykset www.tampere.fi/neptunus sivuille.

Sastamalan perusturvakuntayhtymän alueelle on suunnitteilla oma Lainaamo lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä heidän kanssaan työskente-

levien käyttöön on suunniteltu materiaalipaketit. Hankkeen aikana on tuotettu nepsy-kuvamateriaalia, kouluille nepsy-infotaulut, sekä intraan materiaalipankki kuvista koulujen ja päiväkotien käyttöön. Lempäälässä on hankkeen aikana suunniteltu materiaalisalkkuja tai alueellisia lainaamopisteitä työntekijöiden käyttöön. Tämä kehittämistyö oli vielä kesken hankkeen päättyessä.

Seuraavassa esitellään hankkeen aikana yhteistyössä opiskelijoiden kanssa tuotettuja oppaita. Oppaiden ulkoasun suunnittelussa olemme saaneet apua graafiselta suunnittelijalta ja graafisen suunnittelun opiskelijalta. Pirkkalan Nepsy -infotaulun suunnitelusta on vastannut Osmo- hankkeen Pirkkalan kunnan yhdyshenkilö.

Toimiva arki visuaalisin keinoin – opas visuaalisuuteen lasten ohjauksessa

Opiskelija Suvi Lehtisare teki opinnäytetyönään Osmo hankkeessa oppaan visuaalisuudesta ja toiminnallisista menetelmistä lapsen tukemisessa. Opas on saanut suuren suosion ja sen pohjalta on pidetty useita koulutuksia hankkeen viimeisen vuoden aikana. Opasta on tilattu ja jaettu hankekunnissa työntekijöille ja vanhemmille ja kokonaispainomäärä hankkeen päättyessä oli 900 kpl. Opas löytyy hankkeen nettisivuilta, jota kautta opas on levinnyt laajempaan tietoisuuteen ja kiinnostusta oppaasta ovat ilmaisseet työntekijät Oulusta saakka. JuvenesPrintin kanssa on alustavasti sovittu siitä, että he säilyttävät oppaanpainetta-van version tallessa ja opasta voi jatkossakin tilata suoraan painopaikasta.

Kuva 16. Pirkkalan nepsy-tiedon infotaulu

37

”Kukaan ei koskaan kysynyt et mitä tukea mä tarviin” - opas kouluikäisen kanssa työskenteleville

”Vain luovuudella selviää jumeista” - Keinoja jumi-tilanteista selviämiseen

Leena Eskosen ja Juuli Kirjavaisen opinnäyte-työn tavoitteena oli selvittää millaisia ratkaisuja voimavarakeskeisiä menetelmiä neuropsy-kiatristen erityislasten jumitilanteisiin rangaistusmenetelmien tilalle löytyy. Työn tarkoituksena oli koota aineistoa positiivisista, ratkaisuja voimavarakeskeisistä menetelmistä jumitilanteita kohtaavilta kasvattajilta ja levittää hyviä käytäntöjä eteenpäin toisille samoja haasteita kohtaaville. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen kaupungin Osmo-hankkeen kanssa. Työstä saadusta aineistosta tuotettiin opinnäytetyön osana käytännönlähei-nen opas Keinoja Jumitilanteesta selviämiseen.

Meidän nuorten käsikirja

”Kouluissa ja kodeissa tiedetään nykyisin neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista. ADHD,ADD, Aspergerin syndrooma, autismin kirjo ja kielenkehityksen erityisvaikeus ovat tulleet normaaliin kielenkäyt-töön, ja niistä puhutaan avoimesti. Nuorelle, jolla on ADHD diagnoosi, on tyypillistä impulsiivinen käytös, ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat.

Samanlainen tarkkaavuuden ongelma liittyy myös ADD:hen, mutta impulsiivisuuden ja ylivilkkauden sijaan esiintyy passiivisuutta. Tässä oppaassa esitellyt toimintamallit sopivat hyvin käytettäväksi myös kaikkien nuorten kanssa ja erityisesti niiden kanssa, joilla on ADHD/ADD piirteitä ilman diagnoosia.”

Henkilökohtainen käsikirja voi toimia nepsy-oppilaan muun ohjauksen tai kuntoutuksen tukena. Nepsy-oppilaan on mahdollista saada koulussa onnistumisen kokemuksia koulunkäynnin sujumisesta ja erilaisista vuorovaikutus- sekä käyttäytymistilanteista. Kehittämisprosessista on tehty video, jossa kokemusasiantuntija nuoret kertovat kehittämiskokemuksiaan. Video on ollut esillä Kasperin helmiä seminaarissa sekä Kastehelmimarkkinoilla vuonna 2013.Meidän nuorten käsikirja, työnimellä ”Survis”- survival bag, on koulunkäynnin tueksi työstetty konkreettinen käsikirja yläkouluikäiselle oppilaalle, jolla on neuropsykiatrisia oireita. Meidän nuorten käsikirjan on tarkoitus auttaa nepsy-oppilasta kouluarjen haastavissa tilanteissa sekä auttaa opetushenkilöstöä keskittämään resurssit varsinaiseen opetustyöhön.

Käsikirja sisältää käytännön ohjeita arjen hallintaan haastavissa tilanteissa, kuten tekniikoita tunteiden säätelyyn, rentoutumiseen, stressin lievittämiseen, vuorovaikutuk-sen parantamiseen, impulsiivisuuden vähentämiseen sekä keskittymisen parantami-seen. Käsikirjan käyttö mahdollistaa oppilasta ennakoimaan ja kontrolloimaan neuropsykiatrisista oireista johtuvaa käyttäytymistään haastavissa tilanteissa. Käsikirja tuo turvallisuutta nepsy-oppilaalle, koska yllättävät haasteelliset tilanteet nepsy-oppilaalle ovat usein ylitsepääsemättömän vaikeita hallita. Käsikirja toimii nepsy-oppilaan henkilökohtaisena kirjallisena ”neuropsykiatrisena valmentajana”, joka muistuttaa, miten haastavissa tilanteissa tulee toimia.

Kuva 19. Vain luovuudella selviää jumeista -oppaan kuva.

Kuva 20. Meidän nuorten käsikirja.

Kuva 18. Opas kouluikäisen kanssa työskenteleville

38

Hoidollis-pedagoginen Tukiluokka Sastamalassa

Kuva 21. Hoidollis-pedagogisen tukiluokan kuvia.

Tukiluokka on Sastamalassa Kaukolan koulussa toimiva erityisluokka, joka palvelee sastamalalaisia alakouluikäi-siä oppilaita. Tukiluokka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy tavallisessa pienryhmässä ja jotka tarvitsevat monipuolista tukea elämässään. Luokassa toimivat tiiminä erityisluokanopettaja, mielenterveyshoitaja ja tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Hoitaja työskentelee sekä oppilaan että hänen perheensä kanssa. Oppilasta hän tukee koulupäivän aikana ja toimii tiiviisti yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoitaja kartoittaa vanhempien kanssa perheen tilanteen, arvioi tuen tarpeen ja ohjaa heidät tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Toiminnan tavoitteena on tukea myös vanhempien roolia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tukiluokalla opiskelee kerrallaan enintään 5-6 oppilasta.

Tukiluokalle haetaan koulun, vanhempien ja mahdollisesti hoitavan tahon yhdessä laatimalla hakemuksella. Hakemuksen käsittelee moniammatillinen tukitiimi. Tukiluokan oppilaaksi otosta päättää koulun rehtori. Tukiluokalla opiskelun edellytyksenä on vanhempien sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön. Oppilas ja perhe tutustuvat tukiluokkaan ennen varsinaista opetuksen alkamista. Vanhempien, hoitavan tahon ja lähettävän koulun kanssa käydään tarvittavat siirtoon liittyvät keskustelut. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi.

Oppilaan tukiluokkajakson pituus ja koulutyöskentely suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita vastaa-vaksi. Tavoitteena on oppilaan kuntouduttua löytää oppilaalle sopiva koulumuoto joko yleisopetuksen ryhmästä tai muusta erityisluokasta. Tukiluokassa harjoitellaan monipuolisesti koulunkäynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaan minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tukiluokka tarjoaa oppilaan koulunkäyntiin selkeät rakenteet ja rajat sekä huomattavan paljon aikuisten tukea, jotta voimavarat vapautuvat paremmin oppimiseen. Tukiluokan toimintaan liittyy kiinteästi kunkin lapsen muuhun ohjaukseen ja hoitoon liittyvä monitoimijainen verkosto. Verkostopalaverit ovat osa sekä lapsen että huoltajien ja tukiluokan työntekijöiden toimintaa tukevia käytäntöjä. Siirtyminen takaisin lähikouluun tai muuhun oppilaalle sopivaan kouluun valmistellaan huolellisesti (tutustuminen, siirtopalaverit, suunnitelma, seuranta). (Sastamalan tukiluokkaesite 2013)

39

Lempäälässä hankkeen keskeisiä pysyviä tuotoksia

1. Kunnalla on kuusi omaa nepsy-työntekijää oman toimen ohessa. Omat materiaalisalkut nepsy-työntekijöille tulossa

2. Kunnalla on kaksi omaa verkostokonsulttia (VerDi) oman toimen ohessa 3. Monialaiset konsultaatiot ovat olleet jatkuvasti lisääntymässä (perheet, koulut, päivähoito, perheneu-

vola, terveyskeskuspsykologit, terveydenhoitajat) 4. Konsultaatiokahvilatoimintaa vanhemmille Lempoisten koululla ja suunnittelilla myös muualle 5. Perheliikunta- ja vertaiskahvilatoiminta Liikuntaparkissa suunnitteilla 6. Koulutusta perheille ja ammattilaisille koulutuskalenterissa vuosittain. Lisäksi räätälöidyt koulutukset. 7. Vaihtoehtoinen toiminta-kaappi (entinen vaihtoehtoinen välitunti) Lempoisten koululla 8. Harrastekerhot nepsy-lapsille Lempoisten koululla 9. APIP-ohjaajien konsultaatiokahvilatoiminta

Kuva 22. Ohjeistus asiakkaalle milloin voi olla yhteydessä nepsy-työntekijään. Kuva löytyy Lempäälän kunnan nettisivuilta.

Nepsy-tukityö Tampereella 2013

Tampereen kaupungin näkökulmasta hankkeen suurin ja vaikuttavin pysyvä tuotos on nepsy-tukityön vakiintumi-nen osaksi Tampereen kaupungin omaa toimintaa. Tampereen kaupungin tilaajaryhmä päätyi yhdessä tuotannon edustajien kanssa siihen, että keskitetty nepsy-tukityö jatkuu 1.11.2013 ja toimintaan osoitettiin tarvittavat määrärahat. Hankkeen jälkeisen vakiintumisen mahdollisti kahden työntekijän vakanssien siirto uuteen nepsy-tukitiimiin Perheneuvolaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja siirtyi vakansseineen varhaiskasvatuksesta ja perhetyöntekijä siirtyi vakansseineen lapsiperheiden sosiaalipalveluista Perheneuvolan alaisuudessa toimivaan uuteen työryhmään. Yhden uuden vakanssin perustamiseen löytyi rahoitus ja näin nepsy-tukitiimissä aloittaa 1.11.13 myös terveydenhoitaja.

Toiminnan vakiintumista sekä hallinnointia on suunniteltu hankkeen viimeisen vuoden aikana erilaisilla työryhmil-lä. Keskeisiä ratkaistavia asioita henkilöstö- ja tilaresurssien löytymisen ohella ovat olleet mm. lainsäädännölliset kysymykset, kirjaamiseen liittyvät käytännöt, työn suoritteiden seuranta ja vaikuttavuuden mittaaminen.

40

Kuva 23. Nepsy-tukityön elementit.


Hankkeen aikana kerättiin palautetta koulutuksista kirjallisesti sekä suullisesti. Koulutuspalautteet käytiin työryhmässä läpi ja palautteen pohjalta hiottiin seuraavien koulutuskertojen toteutusta. Esimerkkinä palautteen vaikutuksesta koulutusten kokonaisuuteen oli kouluikäisille vanhemmille suunnattujen koulutusten lisääminen yhdellä illalla. Vanhemmat olivat illan aikana antaneet palautetta, että kaipasivat lisää täsmennettyä tietoa ja mahdollisuuksia esittää lisää kysymyksiä ja pohtia esimerkkien kautta tilanteita. Koulutuksen prosessiluontoisuut-ta myös toivottiin. Yhden kerran vanhempain perustietokoulutus muutettiin kahden illan kokonaisuudeksi ja mallin toimimista arvioidaan jatkossa.

Konsultaatiopalvelujen palaute on ollut positiivista. Palautetta on koottu pääasiassa suullisesti ja osallistujia on pyydetty antamaan myös jälkikäteen palautetta ja kehittämisideoita. Konkreettinen apu arkeen on ollut perheiltä tulleesta palautteesta merkittävin. Moni on kertonut saaneensa uutta tietoa ja näkökulmaa asiaan. Konsultaa-tiopalveluita pyrittiin kehittämään siihen suuntaan, että konsultaatio apu olisi saatavilla mahdollisimman lähellä perustoimintaympäristöä.

Koulukonsultaatiopilotissa kerättiin kirjallinen palaute vanhemmilta ja työntekijöiltä tapaamiskertojen jälkeen. Palaute oli pääasiassa positiivista. Perheet kiittivät siitä, että saivat konkreettisia neuvoja kuinka tukea lapsen koulunkäyntiä. Vuorovaikutukseen ja asioiden läpikäyntiin oltiin tyytyväisiä. Mukana olleet kertoivat, että olivat saaneet kokonaisvaltaisen käsityksen tilanteesta ja hyviä neuvoja arkeen. Tapaaminen oli myös selventänyt kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja työnjakoa ja vanhemmat kokivat hyväksi uudenlaisen tavan tehdä työtä koulun väen kanssa.

Työntekijät olivat tyytyväisiä mm. siihen, että oppilaiden asiat saatiin nopeasti käsittelyyn. Samoin hyvää oli se, että paikalla oli edustajia eri aloilta ja eri instansseilta. Tällöin myös näkemys lapsen tilanteesta ja avun mahdollisuudesta tuli laajemmaksi. Tyytyväisiä oltiin siihen, että työskentely hankkeen työntekijöiden kanssa pääsi heti alkamaan ja perhe pääsi tapaamaan työntekijöitä jo ihan alkuvaiheessa. Kun perhe tietää työntekijät ja on tavannut heitä, yhteydenotto on myöhemminkin helpompaa.

Perheneuvolan asiakkuuden jatkumista suoraan tapaamisen pohjalta olisi toivottu. Työntekijöiden mielestä tuntuisi järkevämmältä, että kun asioita käsitellään monipuolisesti, asiakkuus alkaisi saman tien. Asiakaskirjauk-sia konsultaatiotapaamisista tulisi kehittää. Asioiden monipuolinen ja asiantunteva käsittely sai hyvää palautetta, myös hyvän tunnelman luomisesta tilanteessa annettiin hyvää palautetta. Materiaalien esittely sekä konkreettiset neuvot ja ohjeet koettiin hyviä.

41

Lempäälässä on onnistuttu organisoimaan ja rahoittamaan konsultaatiomalli, jossa nepsy -asiantuntijaopettajat voivat antaa konsultaatiota ja ohjausta oman työnsä ohella ja he saavat siitä sovitusti erillisen korvauksen.

Uusien koulutettujen valmentajien osaamisen hyödyntämisestä konsultaatioon tehdään suunnitelmat kunnan omissa foorumeissa. Lempäälässä on sovittu valmentajaresurssien käytöstä ja valmentajien työnjaosta sivistystoimen ja sosiaalitoimen kesken. Sastamalassa valmentajien osaamista hyödynnetään perustietokoulu-tuksissa yhteistyössä Sastamala opiston kanssa. Pirkkalassa suunnitelma valmentajaresurssin käytöstä tehdään syksyllä 2013.

Tampereella ei ole keskitetysti sovittu valmentajaresurssin käytöstä, vaan kukin organisaatio on sopinut siitä, miten he hyödyntävät valmentajiensa osaamista. Perusopetuksessa ja nuorisopsykiatrian jalkautuvassa työssä jokaisella kaupungin kolmella alueella on yksi koulutettu oppilashuollon työntekijä sekä yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, jolla on valmentaja koulutus. Päivähoidossa erityisen tuen palveluita uudistetaan ja organisaatiota kehitetään ja sillä pyritään varmistamaan kullakin alueella oleva osaaminen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien ryhmä on kokoontunut säännöllisesti hankkeen aikana ja tulee jatkamaan vertaistapaamisia myös hankkeen jälkeen 2-4 kertaa vuodessa. Varhaiskasvatuksessa kiertävien erityisopettajien konsultaatiorakenne toimii ja sitä kehitetään edelleen. KVTES ja palkkauspoliittista syistä johtuen Tampereella epäonnistuttiin luomaan opettajien konsultaatiomalli, jota pyrittiin luomaan Osmo-hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna.

Terveydenhuollon ja nuorisopalveluiden osalta osaajarinkien kokoaminen jäi kesken, mutta erityisosaamisen lisääminen joillekin työntekijöille on ajatuksena tulevina vuosina. Nepsy -tukitiimi tarjoaa keskitettyä konsultaatiota ja nepsy -tukitiimin keskittäminen yhteen työryhmään oli keino varmistaa erityisosaamisen pysyminen Tampereen kaupungissa.

Hankkeen työntekijät ovat kokeneet tärkeimpänä sen suullisen palautteen, jota on saatu hankkeen aikana suoraan vanhemmilta, nuorilta ja heidän työntekijöiltään. Koulutukset ja vanhempainillat ovat täyttyneet ja uusia koulutuksia on tilattu. Palvelujen kysyntä on kertonut hanketyöntekijöille parasta kentän palautetta siitä, että toiminta on hyvää ja tarpeellista.

Sosionomiopiskelija Jenni Isomettä arvioi ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyllisyyttä asiakkaille opinnäytetyönsä johtopäätökset osuudessa seuraavasti. Koulunkäyntiin ja perheeseen liittyvät asiat mietityttivät 12-18v. nuoria, samoin itsenäistyminen ja tulevaisuus. Näiden asioiden jäsentäminen valmentajan kanssa oli Isomettän mielestä nuorta tukevaa ja hyödyttävää toimintaa. Samoin hän mainitsee luottamuksen ja turvallisuuden kokemisen valmennustilanteissa nuoren ja valmentajan välillä. Valmennettavien vastauksissa esiintyvät ilmaisut ”eväitä elämään” tai ”avoin juttelu” Isomettä arvioi nuoren itsetuntoa koostaviksi.

Valmennuksen päättymisen ajankohta ei Isomettän mukaan liene ollut paras hetki kysyä valmennuksen hyötyjä. Myöhemmin hyötyjen tunnistaminen ja huomaaminen saattaisi olla valmennettavalle helpompaa, kun ajallista etäisyyttä valmennusprosessiin on enemmän ja valmennuksen myötä opittua voi käyttää monipuolisesti eri tilanteissa. Kyselyssä valmennettavat arvioivat mm. luottamussuhdetta (helppo jutella työntekijän kanssa), valmennettavalle välittynyttä tunnetta (minua kuunneltiin) ja valmennuksen hyödyllisyyttä sekä tavoitteiden toteutumista. Näiden keskiarvoksi saatiin 4,29 - 4,71 asteikon ollessa 1-5. Opinnäytetyön johtopäätökset valmennuksen hyödyllisyydestä valmennettavien itse arvioimana tukevat neuropsykiatrisen valmennuspalvelun jatkamista Osmo-hankkeen toiminnan päätyttyäkin.

Hankekunnissa hanketta ja sen etenemistä on arvioitu kuntien omissa ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä. Esimiesten ja yhteistyökumppaneiden palaute on ollut positiivista ja viesti kentän osaamisen lisääntymisestä on tullut hanketyöntekijöille. Sastamalassa nepsy-valmennuksen (yksilövalmennus) resurssia ei onnistuttu saamaan. Edelleen olisi tarve kehittää lapsille ja nuorille nepsy-valmennusta. Nyt toteutuu perustietoluennot ja konsultaatio-ta ammattilaisille, mutta yksilövalmennukseen ei vielä ole saatu resursseja. Pirkkalassa osaamisen karttuminen nepsy-tietoudessa kunnan peruspalveluiden ammattilaisille (varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveyshuollon peruspalvelut) oli kasvanut siitä, mitä se oli ennen hankkeen alkamista. Osallistuminen terveyden-huollon, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen ammattilaisten osalta oli Pirkkalassa hyvin aktiivista. Sosiaalitoi-men ja koulun opettajien ja avustajien osallisuus oli sen sijaan odotettua vähäisempää. Koulutuksiin osallistuneil-ta on tullut pääosin hyvää palautetta koulutuksen sisällöstä. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä vanhempainiltojen sisältöön.

Taysin lastenpsykiatrisen yksikön nepsy-tiimin tapaamisissa on nostettu esille hankkeen vaikutusta kentän osaamiseen ja palveluiden jatkuvuutta on toivottu jopa koko Pirkanmaan laajuisesti. Hankkeen nepsy-tuenmalli on tullut tunnetuksi myös muualla Suomessa ja yhteydenottoja ja materiaalipyyntöjä on tullut hankkeeseen lähes kuukausittain. Luennointipyyntöjä on tullut hanketyöntekijöille ja osaan niistä emme ole pystyneet vastaamaan pitkien matkojen takia. Hankkeen ohjausryhmän arviointia hankkeen toteutuksesta ja onnistumisesta on kuvattu tarkemmin kohdassa 6 johtopäätöksiä.

42

4.3 Osaamisverkon mallintaminen ja monistaminen

Kolmantena tavoitteena Osmo-hankkeessa on ollut nepsy-kohderyhmän kautta mallintaa, miten monitoimijainen osaamisverkosto voi sektorirajat ylittäen tukea tavoitteellisesti ja monimuotoisesti lasta, nuorta ja hänen perhettään erilaisissa kehitysympäristössä kasvun ja kehityksen kaikissa vaiheissa. Tavoitteen toteutuminen on limittynyt vahvasti tavoitteen yksi ja kaksi kanssa ja sen käsittely omana kohtanaan on ollut haasteellista. Verkostomaiset menetelmät ja nepsy-tuen palvelut on pyritty laajentamaan kaikkien lasten ja nuorten ja heidän perheidensä tueksi. Konsultaatiomallia on pyritty viemään myös muuhun kuin nepsy-problematiikan kentälle. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuuden vahvistamisen viesti on ollut keskeinen. Kuinka kohdata ja kuulla asiakasta siten että asiakas tulee kuulluksi ja saa kokemuksen hyvästä ja tukea antavasta kohtaamisesta?

Tavoitteena on ollut nepsy-tietouden vakiintuminen kuntien peruspalveluihin ja erilaisten menetelmien hyödyntä-minen nepsy-tiedon saannissa. Tavoitteena erityisesti Pirkkalassa oli, että ammattihenkilöstön tietous kasvaa kunnan palveluverkostosta ja perheiden ohjaaminen palveluiden käyttöön lisääntyy. Sektorirajat ylittävän konsultaatiomallin vakiintumista toivottiin. Pirkkalassa oli tiedostettu tarve laaja-alaiselle lasten ja nuorten hyvinvointia tukevalle toiminnalle, jossa toimintaa kehitetään kokonaisuutena kunnan arvojen mukaisesti.

4.3.1 Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi

Osmo-hankkeessa on pyritty huomioimaan nepsy-kohderyhmän kehittämisprosesseja mallinnettaessa, että mallia on hyödynnettävissä muiden erityistukea tarvitsevien kohderyhmien kanssa. Yleistettävän mallin saavuttamiseksi on pyritty laajentamaan ymmärrystä ja on tehty paikallisesti laajempaa verkostoyhteistyöstä eri asiantuntijoiden kanssa. Osmo - hankkeen aikana on tehty suunnitelmia ja pohdittu sitä, miten kehitettyjä malleja saataisi vietyä osaksi paikallista palvelurakennetta.

Pirkkalan kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevien palveluiden ja toiminnan kehittämistä on tehty yhteistyössä lapsiperheiden palveluverkon kanssa. Kuntaan on laadittu hankkeen aikana laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016.

Osallisuutta vahvistava työote

Osallisuuden näkökulmasta asiakkaan mukaan ottaminen, tarpeiden sekä toiveiden kuunteleminen ja huomioimi-nen on Osmo-hankkeessa toteutunut mm. neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Nuori ja mahdollisesti hänen vanhempansa asettavat tavoitteen myönteiseen, tulevaisuuteen suuntautuvaan kehykseen, jossa luovuus ja liikkumavara eivät kahlitse matkaa tai päämäärää. Valmentaja on voinut erilaisten tehtävien ja yhteydenpidon keinoin osallistaa nuoren vanhempia toimimaan nuoren kokonaiskasvua edistävästi. Dialogisuus vahvistaa osallisena olemista ja positiivisen ilmapiirin hengessä tapahtuvaa muutosta koko perheessä. Osallisuutta vahvistavaa työotetta on käytetty mm. vuorovaikutusta, oppimisstrategioita, läksyjen tekemistä, ajanhallintaa, asiointia tai rahankäyttöä harjoiteltaessa.

Valmennusprosessissa nuori on määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa tasavertaisena päätöksentekijänä oman elämänsä suuntaviivoja. Osallisuuden voimaannuttava vaikutus lisää halua aktivoitua ja toimia sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Tällaisessa osallisuutta vahvistavassa työotteessa toteutuu erilaisen asiantuntijuuden yhdistäminen monipuolisemman kokonaisuuden saavuttamiseksi. Myös Osmo-hankkeen pitämissä konsultaa-tiokahviloissa ja muissa konsultaatiotilanteissa sekä koulutuksissa ja vanhempainilloissa on toteutettu osallisuutta vahvistavaa työotetta.

Ennakointidialogit ja dialogisen toimintakulttuurin edistäminen

Hankkeen aikana yhtenä läpäisevänä teemana on kulkenut dialogisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja edistäminen. Dialogisuus on asenne ja se on läsnä kaikissa erilaisissa asiakastilanteissa. Hankkeen aikana on järjestetty koulutuksia dialogisuudesta ja dialogisista menetelmistä. Ennakointidialogit asiakasprosessien eri kohdissa on lisännyt dialogisuutta verkostoista kerätyn palautteen mukaan. Yksi hankkeessa kokeiltu malli lisätä dialogisuutta ja asiakkaan osallisuutta palvelujen ja oman tukityön suunnittelussa on ollut ennakointidialogiset suunnittelupalaverit. Niissä asiakkaat on kutsuttu suunnittelemaan hyviä tulevaisuuden palvelua tai omaa hyvää tulevaisuuttaan ja siihen toivottavia tukitoimia. Osmo-hankkeen työntekijät ovat osallistuneet verkostokonsulttitoi-mintaan ja sitä kautta olleet osallisia Tampereella tehtyyn suunnitelmaan dialogisen toimintakulttuurin lisäämisek-si.

43

Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

Osmo-hanke on jatkanut jo Nepsy -hankkeessa aloitettua yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannella sektorilla vaikuttavien kanssa. Osmo-hankkeesta on ollut edustus säännöllisesti kokoontuneessa paikallisten nepsy-yhdistysten yhteistyötapaamisessa. Järjestävänä tahona on toiminut Omavoima ry. Yhteistyö tapaamisissa asialistalla ovat olleet leirit, ryhmät, vertaistuki, mentorointi, koulutus, tilat ja yhteinen toiminta yli diagnoosirajojen.

Yhtenä yhteistyön tuloksena ovat nettisivut(www.nepsynakka.fi), jotka on tarkoitettu yhdistysten käyttöön informaation jakamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Nettisivut ovat raportin kirjoitus hetkellä testauksessa ja tietoa toiminnastaan sivuilla jakavat Osmo-hanke, Pirkanmaan Dysfasia yhdistys ry, TSAU! Ry, Suomen ADHD-Aikuiset ry, Omavoima-hanke /Omapolku ry ja Suomen Tourette-yhdistys ry. Tapahtumakalenteri pidetään aluksi paikallisena (pirkanmaalaisena) tiedotuskanavana, mutta tulevaisuudessa kalenterin käyttömahdollisuus voidaan laajentaa koko maankin laajuiseksi.

Hyvien palveluiden Suunnitteludialogi järjestettiin keväällä 2013. Kutsu oli suunnattu nuorten vanhemmille sekä nuorelle itselleen keskustelemaan nepsy-nuoren ja perheen tuen ja palveluiden tarpeista. Kutsua välitettiin asiakaskontaktien, yhdistysten sekä hankkeen facebook-sivujen kautta. Kutsu suunnitteludialogiin lähetettiin myös alueen yhdistyksille ja Tampereen kaupungin palveluista vastaaville toimijoille. Suunnitteludialogissa esille nousi asioita, joita on tarvetta edistää ja viedä eteenpäin yhteistoiminnassa. Keskustelua herätti hoitoketjun toimimisen varmistaminen ja toimivat yhteistyökäytännöt ja siirtopalaverit. Tuen jatkuvuus ja työntekijöiden pysyvyys huolestutti vanhempia. Nuoren itsenäistymisen tukeen liittyvistä asioista asuminen ja siihen liittyvä tuen tarve, yhteisön tuki, kodinhoitoapu, arjen valmennus ja opastus nähtiin tärkeinä kehittämistä vaativina asioina. Tuki pitäisi saada ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Opiskeluun ja työllistymiseen liittyvistä asioista esille nousivat kysymykset jatko-opiskelupaikan löytämisestä peruskoulun jälkeen, tuesta opintojen keskeytyksen ehkäisyyn, työhön valmennuksesta, oppilaitosyhteistyöstä, työllisyydenhoidon palvelujen kehittämisestä ja tuen järjestämisestä työelämässä. Vapaa-aikaan ja vertaistukeen liittyen riittävät harrastusmahdollisuudet ja vertaisryhmille suunnatut harrastusryhmät nähtiin tärkeinä. Perheen ja lähiverkoston tuki ja heidän mukaan ottaminen tukiverkostoon nousi esille keskeisenä kehittämisen kohtana.

4.3.2 Keskeiset tuotokset

Pirkkalassa tehtiin laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016. Se luo kunnan monialaiselle lapsiperheiden palveluverkon hyvinvointityölle rakenteet ja ohjauksen. Suunnitelma mahdollistaa säännöllisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan seurannan, jotta toimintaa voidaan kehittää kestävästi vastaa-maan kuntalaisten tarvetta ja uudistamaan rohkeasti palveluiden toimintatapoja.

Luvun alussa ja raportin muissa osissa kuvatut toimenpiteet ovat sinänsä yksi hankkeen tuotos. Yhteistoiminnas-sa tapahtunut kehittäminen on lisännyt rajojen ylittämisiä, lasten ja nuorten palveluja pohditaan enemmän kokonaisuutena, eikä vain oman kapean tuotannon alan toimintana. Ohjausryhmät ja muut monitoimijaiset yhteistyöryhmät on nähty tärkeinä foorumeina moniääniselle keskustelulle. Tätä keskustelua kaivataan jatkossakin ja siitä syystä yksi hankkeen tuotos on ollut että kunnissa on suunnitelmat monitoimijaisten yhteistyö-ryhmien jatkosta jollakin tapaa.

Rajojen ylittämistä ja rajapintayhteistyötä on tehty myös kunnan toimijoiden ja muiden hyvinvointia lisäävien toimijoiden kesken. Yhteistyö hoitoketjujen kuvaamisessa, hiomisessa ja sopimisessa on ollut antoisaa ja yhteistä ymmärrystä lisäävää. Hankkeen kunnissa on jo ollut sovittuja käytäntöjä rajojen ylittämisten ja yhteistyön ja tiedonkulun kehittämiseen. Se työ näkyisi jatkuvan myös hankkeen jälkeen ja tilausta sille tuntuu löytyvän myös tulevaisuudessa. Hoitopolkujen päivittämisestä on suunnitelmat ja vastuu päivitystyöstä on sovittu.


Yhteistyötä ja monitoimijaista ja rajoja ylittää toimintaa on arvioitu kehittämistyön prosessissa. Tampereella ollaan osallistuttu InnoTUO työskentelyyn jossa palveluja on kehitetty monitoimijaisessa yhteistyössä, mukana on ollut myös asiakkaan ääni. Hankkeen tavoitteen toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmässä ja erilaisissa hanketapaamisissa, Hankkeesta on osallistuttu myös THL.n järjestämiin työpajoihin, joissa valtakunnallisesti pohditaan ja arvioidaan monitoimijaista yhteistyötä eri teemojen näkökulmasta. Kriittisesti ajatellen tavoite, joka on vaikea konkretisoida, on myös vaikea arvioinnin kohde. Tämän haastavan arviointikysymyksen edessä ovat hanketyöntekijät olleet usein hanketaipaleella.

44

4.4 Tuotosten ja toimintamallien juurtuminen hankkeen jälkeen

Hankkeen tuotosten ja toimintamallien jatkumisen ja juurtumisen varmistamiseksi on kunnissa tehty suunnitelmat, jotka esitelty kiteytettynä seuraavassa. Suunnitelmat tukevat kaikkien Osmo -hankkeen tavoitteiden mukaista toiminnan juurruttamista kokonaisvaltaisesti.

Osmo-hankkeen ohjausryhmä on sopinut seurantatapaamisista 1-2 kertaa vuodessa, jonne osallistuvat kuntien ja sairaanhoitopiirin edustajat ja toimintaa arvioidaan tapaamisissa. Seuraava kokous kutsutaan koolle keväällä 2014. Pikassoksen edustaja osallistuu yhteistyötapaamisiin. Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiossa pidetään mielessä hankkeessa kehitetyt asiat ja niitä pyritään edistämään sopimusneuvotteluissa. Seutukunnal-lista yhteistyötä pyritään tekemään sille tarjoutuvissa foorumeissa.

Sastamalan ja Sotesin suunnitelma:

Sastamalassa on tehty suunnitelmat palvelukuvausten päivittämisestä sekä kuntalaisversioiden teke-misestä

Nepsy-tiimin jatko sovittu

Kehittämistyötä koordinoi jatkossa monialainen lasten ja nuorten palveluiden yhteinen ohjausryhmä

Sastamalan opiston kanssa koulutussopimus ja suunnitelma

Nepsy-valmentajilla työroolit sovittu

Perheohjauksen vakiintuminen osana kunnan toimintaa

Tukiluokka osana kunnan toimintaa

Hoitopolku päivitystyöllä varmistetaan palvelujen kehittäminen myös jatkossa.

Pirkkalan suunnitelma:

LNP ryhmät jatkavat yhteistoiminnan kehittämistä

Nepsy-valmentajien resurssin käytöstä on keskusteltu toukokuussa 2013 ja Nepsy-toiminnan suunnitelma tehdään LNP ryhmässä syksyllä 2013

Koordinaatiovastuu sivistystoimen koulusuunnittelijalla

Tampereen suunnitelma:

Nepsy-tuki vakiintuu 1.11.213

Toimintaa seurataan palvelusopimusneuvotteluissa vuosittain tilaajan ja tuotannon yhteistyössä

Tilastoja ja suoritteita kerätään ensimmäiseltä vuodelta ja sen pohjalta määritellään palvelujen kokonai-suutta, hintaa ja tarkennetaan sopimuksen sisältöjä

Seurantaryhmän kokoukset eli ns. nepsytreffit pari kertaa vuodessa

Seurataan miten uusi toiminta kaupungin vakiintuneena palveluna toimii ja miten sitä tulee jatkossa kehittää.

Toimintaa kehitetään myös osana lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja Perheneuvolan toimintaa

Seuraavan kerran tilannetta arvioidaan 1.4. 2014

Nepsy -tuen yhteistyökäytäntöjen suunnitelma osana Perheneuvolan toimintaa tehdään 14.11.2013

Ennakointidialogimenetelmälle ja dialogisen palvelukulttuurin kehittämiselle Tampereella on nimetty ohjausryhmä.

Dialogista palvelukulttuuria pyritään kehittämään ja erilaisissa monialaisissa yhteistyöryhmissä pyritään edistämään yhteistoimintaa ja sen kehittämistä.

Toimitaan aktiivisesti valtakunnallisessa Kaste kehittämistyöyhteisössä perhekeskustoiminnan, lasten-suojelun ja oppilashuollon kehittämisen teemoilla.

Lempäälän suunnitelma:

Lempäälässä on tehty Nepsy-tuen suunnitelma Osmo-hankkeessa kehitettyjen mallien juurruttamisesta ja ylläpidosta yhteistyössä nepsy-tiimin kanssa kesäkuussa 2013.

LANA ryhmä ohjaa ja seuraa lasten ja nuorten palveluiden yhteistoimintaa ja suunnitelman toteutumista

45

Kuvio 24. Lempäälän kunnan nepsy-tuen suunnitelma.

46

5 ASIAKKAAN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN

Kasperi II hankkeen yhtenä arviointikysymyksenä oli ”Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on vahvistettu eri osahankkeissa?” Kasperi II hankkeessa osallisuuden teeman arviointimenetelmäksi valittiin vertaisarviointimenetelmä, joka toteutettiin osahankepareittain. Osmo-hanke toteutti vertaisarviointiprosessin yhdessä Eetu-hankkeen kanssa. Osmo hankkeen Vertaisarviointi toteutettiin 30.1.2013 ja läsnä olivat yhdyshenkilö Kati Heikkilä Sastamalasta, projektityöntekijät Kirsi Kulmala, Sami Keto, Elina Pohjankunnas sekä projektipäällikkö Kirsi Koponen Osmo-hankkeesta sekä projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi Kasperi II -hankkeesta. Arvioijina olivat Tiina Siikaluoma ja Tanja Kotilainen Eetu-hankkeesta. Tilaisuuden alussa Osmo-hankkeen työntekijät esittelivät hankkeen eri osallisuuden näkökulmat, joita ovat: Survis, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus, konsultaatiokahvila, puhelinkonsultaatio ja lainaamo. Arviointikeskustelu toteutettiin haastattelun ja dialogin keinoin. Vertaisarvioinnit toteutettiin ennakkotutustumisen, vertaisarviointimateriaalin sekä ennalta asetettujen itsearviointikysymysten ja näkökulmien pohjalta. Seuraavassa on tiivistys vertaisarvioinnin tuloksista.

Osallisuuden arviointia vertaisarvioinnin pohjalta

Osmo-hanke on ollut jatkoa Nepsy-hankkeelle. Useamman vuoden jatkuvuus kehittämistyössä on näkynyt hankkeen sisällöissä ja tuonut vahvuutta myös asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen koko kehittämistyön kaaren aikana. Osmo-hankkeen suunnitteluun on välillisesti vaikuttanut Nepsy-hankkeen aikana kuultu asiakkaan ääni sekä hankkeesta kerätty arviointi- ja palautetieto. Osmo-hankkeen aikana kerättyjä palautteita hyödynnetään jatkossakin palvelutarpeen esille tuomisessa ja toiminnan jatkuvuutta suunniteltaessa. Hankkeen toiminnasta on tiedotettu asiakkaita ja ammattilaisia hankkeen kotisivujen ja OSMO hankkeen Facebook sivujen kautta.

Yhteistyö asiakasjärjestön kanssa on tuonut kosketuspintaa kohderyhmään. Asiakkaan ääntä on pyritty tuomaan esiin mm. hankkeen moniammatillisen ohjausryhmän edustuksen kautta (työntekijöiden asiakasymmärrys). Asiakkaan osallisuuden vahvistamisen näkökulma puuttui hankkeen tavoitteista omana erillisenä kohtanaan. Asiakkaat ovat olleet kuitenkin välillisesti osallisena Osmo-hankkeen sisältöjä suunniteltaessa. Ohjausryhmän työskentelyssä ei ollut mukaan asiakasedustajaa.

Valmennustyön ja myös ammattilaisille tarjottavien koulutusten keskiössä on ollut kunnioittava kohtaaminen ja asiakkaan yksilöllinen kuulluksi tuleminen, voimavaralähtöisyys ja vahvuuksiin keskittyminen. Neuropsykiatrinen valmennus nähdään jo lähtökohdiltaan asiakasta osallistavana työmuotona. Asiakkaan osallisuus on ollut valmennustapaamisten lähtökohtana. Puhelinkonsultaatiossa keskiössä on ollut asiakkaiden kuuleminen ja heidän tarinansa. Osmo -hankkeen yhteistyö ammattilaisten ja ennen kaikkea perheiden kanssa on ollut monipuolista. Käytännön tieto on ollut laajasti hyödynnettävissä asiakkaiden omissa toimintaympäristöissä. Toiminta on tehty helposti lähestyttäväksi, jotta asiakkailla olisi ollut mahdollisimman matala kynnys ottaa yhteyttä (puhelinkonsultaatioaika, lainaamo, yhteydenottomahdollisuus kotisivuilla ja facebookissa).

Osmo -hankkeen monipuolisissa palveluissa on näkynyt asiakkaan yksilöllisyyden ja osallisuuden korostuminen kohtaamisissa. Vahvuutena on ollut se, että palvelu on vapaaehtoista ja tarjottu palvelu on räätälöity monipuoli-sesti asiakkaan tarpeen mukaan, lasta osallistaen palveluprosessin joka vaiheessa. Käytettävät visuaaliset menetelmät ja välineet ovat tukeneet asiakastyötä. Nepsy-valmennuksessa tavoitteet on rakennettu yhdessä nuoren kanssa. Asiakkaat ovat olleet osallisia oman palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Antamas-saan palautteessa asiakkaat kokivat tulleensa kuulluksi. Valmennuksen ilmapiiri on ollut suotuisa tarpeiden ja toiveiden esittämiselle sekä työntekijä on koettu helposti lähestyttäväksi.

Asiakkaat kokemusasiantuntijoina palveluiden kehittämisessä

Asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana koulutus- ja tukimateriaalin kehittämisessä. Hankkeella on ollut valveutunut asiakaskunta, jolla on paljon informaatiota. Nuoret kokemusasiantuntijat osallistuivat tukimateriaalin työstämiseen yhteisessä prosessissa (Meidän nuorten kirja). Asiakkaiden ajatuksia käytettiin myös koulutusmate-riaaleissa. Asiakkaat ovat olleet myös mukana opinnäytetöiden kautta tutkimuksen ja arvioinnin tekemisessä.

28.4. järjestettiin asiakasdialogi, johon kutsuttiin nepsy-nuoria ja heidän vanhempiaan pohtimaan ja ideoimaan hyviä ja toimivia tukipalveluja nuorisoikäisille nepsy-asiakkaille. Mukaan osallistui asiakkaita ja virkamiehiä sekä palveluntuottajia. Yhteisessä dialogissa on saatu esille asiakasnäkökulmaa ja kokemusääntä ja yhteistyössä

47

pääsimme kehittämään parempia palveluja kuntalaisille. Palaute oli hyvä ja suunnitteludialogille sovittiin seuranta joka toteutetaan keväällä 2014. Asiakkaat haastettiin mukaan suunnittelemaan nuorille tarjottavia matalankyn-nyksen palveluja Tampereella yhteistyössä ehkäisevän työn yksikön kanssa.

Hanke tarjosi koulutusta sekä ammattilaisille että asiakkaille. Asiakkaan osallisuus korostui ammattikäytäntöjä vahvistamalla. Tavoitteena oli henkilöstön tietoisuuden lisääminen oman osaamisensa suhteen. Palvelukohtaa-misia vahvistettiin ja tapaamisiin haettiin laatua. Koulutuksista kerätyn palautteen mukaan koulutus oli hyödynnet-tävissä ammattilaisen osaamisen kautta lapsen, nuoren ja perheen osallisuuden vahvistamisessa käytännön tasolla. Hanke on ylipäänsä kerännyt palautetta toiminnastaan monipuolisesti. Palautetta kerättiin valmennuksista ja koulutuksista. Saatua palautetta on hyödynnetty tekemällä tarvittavia muutoksia mm. koulutuksen sisältöön ja järjestelyihin. Asiakkaan palaute on pyritty välittämään myös suoraan asiakkaan oman prosessin sidospalveluihin.

Hankkeen kotisivujen ja facebook -sivujen kautta toimijoilla oli mahdollisuus olla yhteydessä, antaa palautetta ja siten vaikuttaa toimintaan. Nettisivut ovat tutut laajalle sektorille, niin asiakkaille kuin muille tahoille. Sivujen kautta ohjautui paljon sähköpostiviestejä. Käytännöt madalsivat asiakkaiden ja ammattilaistenkin yhteydenotto kynnystä.

Pohdintaa vertaisarvioinnista

Asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä ei oltu kirjattu hankkeen tavoitteisiin. Asiakkaan osallisuuden vahvistamiselle oli luotu pohjaa Nepsy-hankkeen aikana, mutta Osmo-hankkeen toteutuksessa asiakkaan osallisuuden vahvistamisen keinoja ja menetelmiä ei systemaattisesti työtiimillä pohdittu. Asiakkaan osallisuuden huomioiminen ja sen vahvistamisen käytännöt olivat hanketiimin hiljaista tietoa, mutta niitä ei hankkeessa tuotu tietoisesti esille.

Vertaisarvioinnissa osallisuutta edistäviksi hyviksi käytännöiksi Osmo hankkeessa nostettiin osallisuutta vahvistava työote, Nepsy-valmennusprosessi, Meidän nuorten käsikirja ja sen kehittämistyöskentely, yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa sekä sähköisten viestinten käyttö keskustelun rakentamisessa ja palautteen mahdolli-suuden luomisessa. Näitä on avattu tarkemmin raportin luvussa 4.

Vertaisarviointi toi menetelmänä esiin koko hankkeen toteutumisen näkökulmasta tärkeää tietoa, jota voitiin hyödyntää hankkeen loppuun viemisessä ja vakiintumissuunnitelmaa tehdessä.. Vertaisarviointikeskustelu oli antoisa ja toimi eteenpäin vievänä vertaiskehittämisen foorumina. Vertaisarviointi toi näkyväksi sen, kuinka asiakkaiden osallisuus hankkeiden suunnittelussa ja konkretisoinnissa on ollut vähäistä. Asiakkaiden ääni on tullut lähinnä esiin työntekijöiden asiakastietoisuuden ja aiemmin kerätyn tiedon kautta. Asiakkaan osallisuus on ollut huomattavasti vahvempaa hankkeissa kehitettyjen palvelujen ja toimintamuotojen toteutuksessa. Asiakkaan osallisuus on ollut vahvasti ”sisään kirjoitettuna” työotteena palveluissa.

Vertaisarviointi osoitti sen, kuinka ymmärrys asiakkaan osallisuuden vahvistamisen merkityksestä sekä keinoista lisääntyi kehittämistyön prosessin aikana sekä hanketyöntekijöillä että kuntien työntekijöillä. Arviointikeskustelua, arvioinnin tuloksia ja sen vaikutuksia olisi rikastuttanut myös hankekuntien esimiesten osallistuminen vertaisarvi-ointikeskusteluun. Yhtenä pohdittavana ja varmistettavana asiana onkin, kuinka tämä työntekijöiden tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen välittyy ja laajenee kunnissa myös muiden työntekijöiden, esimiesten sekä johdon keskuuteen.

Osallisuuden vahvistamisen näkökulma nousi esille tämän vertaisarvioinnin kautta erityisesti OSMO -hankkeen osalta. Asiakkaan osallisuuden vahvistamisen teema näkyy eri tavoin KAPERI II osahankkeen tavoitteissa. Osmon hankesuunnitelmassa ei osallisuuden teemaa nostettu esille erityisenä asiana, kun taas EETU -hankkeessa se oli yhtenä keskeisenä kehittämistyötä läpileikkaavista tavoitteista. Vertaisarviointi oli hyvä keino muistuttaa myös KASPERI II -hankkeen yhteisistä tavoitteista.

48

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Osaamisverkostoista monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin eli Osmo- hanketta arvioidessa ja johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista ja saavutuksista tehdessä täytyy todeta, että mukana tässä kaikessa kaikuu myös äänet Osmon takaa Nepsy -hankkeen ajalta. Osmo- hanketta ei ole mahdollista arvioida Nepsy-hankkeesta irrallisena, vaan sitä täytyy peilata jatkumona ensimmäisen Kasperi kauden kehittämistyölle. Tämä näkökulma on noussut esille kaikissa hankkeen arvioinnin vaiheissa hanketiimissä, ohjausryhmissä ja yhteistyö-kumppaneiden puheissa. Osmo -hanke syntyi Nepsy -hankkeen luomalle tukevalle pohjalle ja jatkoi Nepsy- hankkeen selkeästi viitoittamaa tietä. Useissa tilanteissa olemme todenneet, että asiat ja tuotokset, joista Osmo-hanke saa kiitosta, olivat syntyneet jo aikaisemmin Nepsy -hankkeessa. Osmo - hankkeen aukikirjoitettu tavoite olikin toisaalta syventää nepsy -asiantuntijuutta, mutta myös levittää hyviä Nepsy -hankkeen luomia käytäntöjä Pirkkalaan sekä vanhojen hankekuntien toimijoille. Hyvien nepsy-käytäntöjen ja työmallin juurruttaminen ja sitä kautta toiminnan jatkon varmistaminen oli Osmo -hankkeen tehtävä.

Henkilökohtaisen haasteen johtopäätösten teolle projektipäällikön näkökulmasta tuo se, että hyppäsin kovassa vauhdissa olevaan Nepsy-Osmo hankejunaan Osmo -hankkeen viimeisen toimintavuoden käynnistyessä. Tästä syystä olen halunnut ottaa tähän pohdintaan kumppaniksi hankkeen aikana kuulemiani ajatuksia erilaisista yhteistyötapaamisista ja pyrin pohdinnassa avaamaan muiden ajatuksia omieni rinnalla.

Osmo-hankkeen ohjausryhmälle toteutettiin kaksi arviointitilaisuutta 16.1.2013 ja 5.6.2013. Pirkkalan ja Lempäälän edustajat eivät osallistuneet jälkimmäiseen arviointitilaisuuteen, joten arvioinnissa kuuluu muita vahvemmin Tampereen kaupungin ääni. Koosteen tilaisuudesta teki suunnittelija Minna-Kaisa Järvinen Pikassoksesta. Seuraavassa ajatuksia ohjausryhmän jäsenten äänellä siitä, mitkä ovat heidän arvionsa mukaan hankkeen keskeisimmät onnistumiset ja haasteet.

Ohjausryhmäläisten näkemyksien mukaan hankkeen keskeisimmät onnistumiset liittyivät Nepsy-työn tunnettuu-den ja ymmärryksen lisääntymiseen, toiminnan vakiintumiseen hankkeen jälkeen ja moniammatillisuuteen. Tärkeänä pidettiin myös asiakasnäkökulman vahvaa läsnäoloa kehittämisessä ja sitä, että hankkeella on vastattu asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaiden äänen kuuleminen nähtiin myös haasteena. Ohjausryhmän jäsenten arvion mukaan perustason ammattilaisten nepsy-tietämys ja -osaaminen on lisääntynyt koulutusten kautta. Tuki- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Ylipäätään nepsy-näkökulman ja asian esille tuominen on ollut merkittävä asia.

Erilaisia uusia toimintatapojen ja -mallien (esim. konsultaatiomallit, Meidän Nuorten käsikirja, nepsy-terkkatyö, kuvamateriaalit, Lainaamo, ensitieto-koulutukset perheille ja ammattilaisille, nepsy-valmennus) kehittämistä pidettiin tärkeänä. Uusia toimintatapoja kehittämällä on annettu konkreettista tukea perustasolle. Eri ikävaiheet ja erilaiset nivelvaiheet on huomioitu kehittämistyössä.

Nepsy-työ on hankkeen kautta osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa ja nepsy-tuki vakiinnutetaan hankkeen jälkeen Tampereen kaupungin palveluksi moniammatillisen nepsy-tiimin kautta. Myös Lempäälässä on luotu malli ja rakenteet nepsy-työntekijöiden toiminnasta. Ylipäätään arvioijat pitivät tärkeänä ansiona moniam-matillisuutta, verkostojen rakentamista ja yhdessä tekemistä. Hankkeen myötä on herätty myös pohtimaan verkostoyhteistyön johtamista.

Osmo -hankkeessa on syvennetty sitä, mitä Nepsy -hankkeessa kehitettiin ja on siirrytty alun ”epämääräisestä möhkäleestä” toimintakulttuurin muutokseen. Tämänkaltainen kestävämpi kehittäminen vaatii aikaa. Arvioinnissa nostettiin esille myös se, että hanketta on viety eteenpäin rakentavasti pohtien vaikeuksien sijaan ratkaisuja.

Suurin osa haasteista liittyi itse hankehallinnointiin. Hankkeen taloushallinnon monimutkaisuus liittyi Tampereen kaupungin järjestelmään, mutta tämänkin ongelman kanssa on onnistuttu toimimaan. Hankehenkilöstön vaihtuvuus ja paikallinen resursointi hankkeeseen on ollut yksi konkreettinen haaste. Kehittämistyön jatko ja jatkuva kehittäminen tarpeiden mukaisesti nähtiin myös osin haasteena toiminnan vakiinnuttamisesta huolimatta. Yhdessä tekeminen on jatkossakin tärkeää, ettei kaikki kaadu palkattujen nepsy-työntekijöiden harteille. Jatkossa odotetaan vielä selkeää kuntakohtaista kuvausta nepsy-lasten ja -nuorten hoitopolusta ja palveluverkosta. Henkilökunnan vaihtuvuuden takia tarvitaan määrävuosina tapahtuvaa koulutusta.

Haasteena nähtiin myös ammattilaisten keskuudessa osaamistason ja aktiivisuuden vaihtelu työntekijäkohtaises-ti, ns. tasalaatuista osaamista on vaikea saada. Osa toimijatahojen työntekijöistä on tullut tietoiseksi kehittämis-työstä vasta hankkeen loppusuoralla. Osaaminen perustyössä on kuitenkin lisääntynyt, tosin on vaikeaa arvioida, mikä siitä on suoraan hankkeen osuutta.

49

Ohjausryhmän edustajat arvioivat tärkeimmäksi kehittämistyön mahdollistajaksi työntekijöiden aktiivisen osallistumisen ja sitoutumisen, minkä johto on hyvin mahdollistanut. Ohjausryhmäläiset ovat jakaneet osaamis-taan, he arvioivat myös omaa toimintaansa aktiiviseksi ja osallistumista mahdollistavaksi. Kentällä on ollut selkeä tarve koulutuksille ja niihin on myös osallistuttu. Koulutuksiin osallistumisen kautta on saatu varmuutta työtapoihin sekä lasten ja nuorten kohtaamisiin. Hanketyöntekijöitä kuvattiin motivoituneiksi, innostuneiksi ja osaaviksi. Tampereen kaupunki ja Nepsy-hankkeen alussa Tays oli antanut osaajiaan henkilöstöresurssiksi hankkeelle. Nepsy-hankkeen alussa Taysin lastenpsykiatrian poliklinikan Nepsy-tiimi tuotti nepsy-työmallin perusajatukset ja tätä mallia on jatkokehitetty Osmo-hankkeessa onnistuneesti.

Yhteistyö ja erilaiset yhteistyötapaamiset eri tahojen kanssa on ollut onnistunutta. Erityisesti mainittiin verkoston vastaanottavaisuus uusille toimintatavoille, halukkuus sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja tarve uusille työtavoille (erityisopettajat, koulut, päivähoito). Asiakastason yhteistyö on ollut luontevaa. Käytännön toimijat ovat vieneet kehittämistyötä arkeen. Nuorisopalvelujen edustaja toivoi, että nepsy-nuorten uskallus osallistua vapaa-ajanpalveluihin muiden nuorten tavoin olisi lisääntynyt, niin että palvelut ja muut nuoret osaisivat ottaa vastaan heitä paremmin.

Toiminnan vakiinnuttamistoimet Tampereen kaupungin palveluksi on jo tehty ja niitä pidettiin tärkeänä. Lasten ja nuorten palveluiden johtotiimi voi jatkossa toimia ohjausryhmänä hankkeille ja pysähtyä myös nepsy-asioiden äärelle. Sastamalan edustaja toi esille, että kaupungin johto on sitoutunut nivomaan monia eri hankkeita yhteen, mikä on tuonut vaikuttavuutta kehittämistyöhön. Toisaalta kenttä on ollut kuormittunut monesta yhtäaikaisesta hankkeesta. Muista esteistä mainittiin perustyön kuormittavuus, henkilökunnan vaihtuvuus, aktiivisuuden puute oman organisaation näkökulman (esim. erilaiset koulutustarpeet, hoitopolun tarpeellisuus) esille tuomisessa, tiedottamisen haasteet verkostolle ja perheille sekä nuorten asenteisiin vaikuttaminen. Kaikilla ei ole ollut myöskään mahdollisuutta osallistua koulutuksiin.

Lempäälän yhdyshenkilön esille tuomia tulevaisuuden haasteita on nepsy-piirteisten nuorten ja nuorten aikuisten nepsy-palvelujen kehittäminen entistä kattavimmiksi. Toisena haasteena on tiedottaminen, johon tulee kaiken aikaa kiinnittää huomiota. Kolmantena haasteena ja mahdollisuutena on nepsy-toiminnan uusiutuminen ja edelleen kehittäminen. Kaiken ohella tulee muistaa, että nepsy-työntekijätkin tarvitsevat täydennyskoulutusta ja työnohjausta tässä vaativassa työssä.

Hankkeen yksi tavoite oli löytää Nepsy -hankkeen aikana havaitut palvelujen puutteet ja hoitopolun katkeamiset ja pyrkiä paikkaamaan palvelujen puutteita erityisesti nuorisoikäisten kohderyhmälle. Nuorten aikuisten ja nuorisoikäisten palveluista aikuisten palveluihin siirtyvien tukipalvelut tuntuivat vielä Osmo -hankkeen loppuvai-heessa herättävän huolta. Osmo -hankkeen aikana saimme viestiä eri tahoilta siitä, että nuorille ei ole tarjolla riittäviä tukirakenteita ja tuen menetelmiä. Osmo -hankkeessa pyrittiin tuomaan tätä viestiä keskusteluun ja havainnoista on kerrottu kaikissa mahdollisissa kohtaamisissa, joissa on ollut tilanne vaikuttaa asiaan.

Yhtenä konkreettisena tuotoksena oli Hyvien palveluiden suunnitteludialogi keväällä 2013, johon kutsuttiin nuorisoikäisiä asiakkaita, vanhempia, yhteistyökumppaneita ja palvelun tilaajan tuotannon edustajia Tampereen kaupungilta. Tämän dialogin jatkumona keskustelussa esille nousseeseen huoleen hoitopolun katkeamisesta nuoriso ja aikuispalveluiden rajapinnalla tartuttiin ja toukokuussa 2013 perustettiin työryhmä pohtimaan tätä kysymystä Tampereen kaupungin tilaajan toimesta. Hankkeen raporttia tehdessä kartoitustyö oli vielä kesken, mutta toiveita tämän rajapinnan rakojen paikkaamisesta oli herännyt. Dialogin tuotos oli konkreettinen suunnitel-ma, johon palataan keväällä 2014. Vielä merkittävämpi tuotos oli se, että ymmärrettiin kutsua asiakkaat mukaan palvelun suunnitteluun ja kehittämistyöhön, siis osalliseksi omassa asiassaan. Tämän kokemuksen pohjalta kunnissa tulisi jatkossakin kehittää palveluita enenevässä määrin yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Ennakointi-dialogimenetelmän hyödyntäminen tähän on yksi toimiva työväline.

Tulevaisuuden haasteena on, kuinka hankekunnissa kehitetyt hyvät käytännöt todella juurtuvat osaksi kunnan käytäntöjä ja kuinka kehitettyä toimintaa jatkokehitetään. Jatkotyöskentelyssä huolta on erityisesti niistä kunnista, joissa henkilöstövaihdosten takia avainhenkilöt ovat vaihtuneet. Kunta, jonka työntekijät on palkattu hankkeeseen tai jonka vakituinen työntekijä saa jatkaa jollain tapaa kehittämistyön teeman äärellä, voittavat. Kehitetty työ on jo juurtunut heihin ja he vievät ajattelua mukanaan omaan organisaatioon. Tässä suhteessa huoli kohdistuu erityisesti Pirkkalaan ja Sastamalan seutuun, jossa hankkeen yhdyshenkilöt ovat vaihtuneet ja lähteneet pois kunnasta. Juurruttamisen vastuuta on pyritty siirtämään kunnissa oleville moniammatillisille työryhmille, joiden varaan kehittämistyö ja osaamisen koordinaatio jää. Kuntiin koulutetut nepsy-valmentajat ja luodut pysyvät toimintamallit ja rakenteet mm. koulutuksille varmistavat toivottavasti osaltaan hyvien käytäntöjen jatkumista.

Mistä syystä onnistuttiin näin hyvin? Matkalla mukaan nousseena nostan yhdeksi onnistumista tukeneeksi asiaksi jo Nepsy -hankkeen taustalla olleen selkeän kentän tarpeen nepsy -tietouden lisäämisestä ja tuen saannista. Sen pohjalta hanke käynnistettiin ja sille samalle pohjalle myös Osmo -hanke vahvasti oli rakentunut. Hanke ei ollut

50

tullut ylhäältä annettuna, vaan kasvanut vastaukseksi kentän tarpeeseen. Kentältä tullut palaute siitä, että oikeaa asiaa tehdään ja todelliseen tarpeeseen tulee vastausta, tuki hanketyöntekijöiden motivoitumista työhön ja innosti kehittämään.

Toisena keskeisenä mahdollistajana nostan toiminnan kehittämiseen sitoutuneet esimiehet. Osmo -hankkeessa mukana olleet esimiehet olivat olleet mukana jo Nepsy -hankkeen suunnitteluvaiheessa ja viimeistään mukaan oli hypätty Nepsy -hankkeen käynnistyttyä. Esimiehillekin oli muodostunut melko selkeä ymmärrys siitä, mihin tarpeeseen ollaan hanketyöllä vastaamassa ja sen avulla työskentelyyn sitoutuminen oli helpompaa. Nepsy-tuki oli konkreettinen kehittämisen kärki, joka auttoi tien raivaamisessa. Pitkä kehittämiskaari mahdollistui sillä, että Kasperi sai jatkoa Kasperi II hankkeesta, ja sitä kautta Nepsy sai Osmon jatkojalostamaan ja juurruttamaan hyviä käytäntöjään. Pitkä sitoutuminen hankkeiden ohjaus- ja yhteistyöryhmiin näkyi myös ohjausryhmän jäsenten ja esimiesten toiminnassa hyvällä tapaa. Vahva tahtotila ja sitoutuminen hankkeen toiminnan eteenpäin viemiseen näkyi käytännössä opetushenkilöstön resurssin käytön mahdollistamisessa nepsy-työhön erilliskorvausmenette-lyllä Lempäälässä. Tampereen kaupungissa ei keväällä 2012 päästy sopimuksiin opettajien työajan käytöstä ja erilliskorvauksista nepsy-konsultaatioihin omassa organisaatiossa. Sastamalassa valmentajaresurssien käytöstä tulevat kulut hoituvat Sastamalan opiston toiminnan kautta.

Vahvaa tahtotilaa tarvitaan myös jatkossa ohjausryhmiltä ja muilta työryhmiltä hankkeen kunnissa. Juurrutuk-seen liittyviä ajatuksia ja lupauksia ohjausryhmän arviointikokouksesta 5.6.2013 seuraavassa:

Olen mukana verkostoissa, joissa vakiintuvan nepsy-tuen työmuotoja mietitään, arvioidaan ja kehitetään (mm.

Nepsy-treffit, lanu-ohry) ja viestitän asiasta tuotannon johdolle

Mahdollistan sitä, että työntekijäni pääsevät osallistumaan verkostoihin, koulutuksiin jne. sekä tekemään sitä

tärkeintä eli asiakastyötä yhdessä

Nepsy-tukityö on jatkossa osa palvelusopimusta, Asia on esillä mm. sopimusseurannoissa muiden palvelukokonai-

suuteen kuuluvien palvelujen tapaan.

Varmistan, että koulutuksien jatkot tapahtuu määrävuosina ja tiedotan nepsy-työntekijöistä omalle henkilökunnalle

Tuen ja mahdollistan uuden nepsy-tiimin ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja

Olen toteuttamassa nepsy-tuen toiminnan vakiinnuttamista ja vastaan koulutuksista ja muista nepsy-työn toiminta-

mallista tiedottamisesta monialaisessa yksikössämme yhdessä esimiesten kanssa

Eri foorumeilla yhteistyö jatkuu myös johdon tasolla.

Yhteistyössä hankkeen jatkon eli nepsy -tuen kanssa kehitämme ja profiloimme toimintaa hyvältä pohjalta ja

Nepsytuki – toimintaa toteutetaan edelleen vahvasti yhteistyöverkostossa. Haluan mahdollistaa sitä esimiehenä

Jatkan nepsy-työtä arjessa ja koulutuksilla sekä kunnan kehittämistyöhön osallistuen ja pyrin varmistamaan nepsy-

palveluiden jalkautumisen ja vakiintumisen rakenteisiin ja johdon tasolle

Hankkeen tuloksista tiedottaminen lautakunnille ja johtoryhmälle

Osmo -hankkeen alkuvaiheesta saakka yksi kehittämistyön ja pohdinnan kohde on ollut toiminnan vakiinnuttami-nen pysyväksi käytännöksi seutukunnassa. Näen, että pitkällä ajalla ja lukuisilla keskusteluilla eri kokoonpanoilla oli vaikutusta siihen, että toiminnan vakiintuminen lopulta onnistui Tampereen kaupungissa. Kasperi I ja Kasperi II hankejatkumo on myös ollut yksi selkeä kehittämistyötä tukenut asia. Muutokset tarvitsevat aikaa ja tulosten saamiseen ja vakiintumiseen vaaditaan prosessi, jossa ajalla on suuri merkitys.

Osmo -hankkeen eteneminen kuntakentässä eteni eritahtisesti eri kunnissa ja eri toimijoiden kanssa. Selkeästi tämä näkyi Pirkkalan erilaisissa tarpeissa ja tämä oli tiedostettu jo hankesuunnitelmassa. Suuressa kunnassa kuten Tampere, kehittämistyö näkyi myös eri tavoilla eri toimijoille. Varhaiskasvatus kulki eturintamassa, muut tulivat perässä. Lempäälässä, Pirkkalassa ja Sastamalassa sivistystoimen ja perusopetuksen mukana olo hankkeessa näkyi selkeämmin ehkä osittain siitä syystä että kehittämistyötä koordinoi niissä kunnissa sivistys-toimen esimiehet, suunnittelijat ja koordinaattorit. Kelpo-kehittämisen yhteistyö näkyi myös selkeämmin näissä kunnissa. Yhteistyön kynnystä madaltavana asiana nähtiin tuttu työntekijä, joka tuli omasta organisaatiosta. Osmo -hankkeessa tämä konkretisoitui uudelleen, kun hankkeeseen tuli terveydenhoitaja, joka tunsi lasten ja nuorten terveydenhuollon palveluja ja sen toimintakulttuuria. Hanketyöntekijän haasteena näissä tilanteissa on toisaalta se, kykeneekö karistamaan vanhan viitan harteiltaan ja ottamaan kehittäjäviitan tilalle. Myös kentän vastaanotto voi vaihdella riippuen siitä, millaisesta roolista tai tehtävästä käsin työntekijä hankkeeseen astuu. Tämän tosiasian tiedostaminen hankkeita käynnistettäessä on hyvä muistaa. Ei ole sama keitä hankkeessa on töissä ja miten heitä ohjataan hanketyöhön. Hanketyön kokemus on rikkaus, jonka toivoisi monen työntekijän saavan. Se avartaa ajattelua, auttaa ottamaan etäisyyttä omaan työhön, se auttaa työntekijää oman työnsä

51

kehittämisessä ja hankkeessa oppii paljon kehittämistyöstä. Paras asetelma kehittämistyölle voisi olla mahdolli-suus tehdä kehittämistä osana omaa työtä, joka tarkoittaisi osaresurssin osoittamista kehittämistyöhön oman perustyön osana. Silloin kehittäminen kasvaisi paremmin osaksi organisaatiokulttuuria ja työntekijä oppisi kantamaan arjessa kehittäjänviittaa harteillaan.

Osmo -hanke on ollut osa isompaa hankekehittämisyhteisöä kuulumalla Kasperi II hankkeeseen ja sitä kautta vielä suurempaan Kaste kehittämisverkostoon. Valtion kehittämistoiminnan ohjaus näkyy Kaste rahoituksissa selkeinä kehittämistyön painotuksina, joita taloudellisella tuella ohjataan haluttuun suuntaan. Osmo on osana Kasperia osallistunut lapsen ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja siinä erityisesti palvelujen kehittämisen peruspalvelulähtöisesti ja asiakkaan osallisuutta vahvistaen.

Hanketyöntekijöiden kokemukset Kasperi II yhteistyöstä on olleet vaihtelevat, mutta kiteytettynä kuuluminen isompaan hankeyhteisöön on koettu tärkeäksi. Osa isompaa kokonaisuutta on tuonut kehittämistyölle näkyvyyttä ja sitä kautta myös vakavuutta ja arvostusta. Kehittämistyö ei ole ollut irrallista pienen joukon puuhastelua, vaan osa isompaa kokonaisuutta. Hankekehittäjien tapaamiset ovat olleet hyviä kohtaamisen foorumeita, joissa on voinut kuulla muiden kokemuksia onnistumisista ja kohdatuista hankaluuksista. Toisen kokemuksista on voinut ammentaa oppia ja toisille on voitu jakaa myös omia hyviä ja huonoja kokemuksia. On hahmottunut se millainen prosessi on ollut tavoitetta kohti meneminen.

Kasperi II -hankkeiden yhdistävänä tekijänä oli kehitettävien palvelujen kohderyhmä, lapset, nuoret ja perheet. Jossakin kohtaa olisi toivonut vielä yhtenevämpää kehittämistehtävää, jolloin oppiminen vertaiselta olisi ollut vielä konkreettisempaa. Hanketapaamisia oli harvakseltaan ja jossain määrin tapaamisissa jäi etäiseksi hankkeiden sisällöt ja konkretia. Jatkossa olisi hyvä miettiä millä tapaa tätä asiantuntevaa kehittäjäverkostoa voisi käyttää hyväksi vielä hedelmällisemmin. Ison hankeryppään jakaminen vielä pienempiin kehittäjäkolmikoihin tai pareihin olisi ehkä tuonut tätä toivottua konkretiaa lisää. Vertaisarviointiprosessi oli yksi tällainen hyvä vertaisjakamisen kokemus.

Hankearjesta ulkopuolella oleva hankejohto oli tervetullut lisä ja tuki hankekehittämiselle. Osmo-hankkeen työntekijöiden kokemukset olivat että Kasperi II hankejohto oli asiansa osaava, sopivan ulkopuolisesta näkökul-masta kehittämistyötä katsova tuki kehittämistyölle. Hanketyöntekijöiden kokemukset olivat positiiviset, työntekijät kokivat tulevansa kuulluksi, hankejohto oli kohtaamisissa läsnä olevaa, lähellä ihmistä ja persoonat olivat helposti lähestyttäviä. Osmo -hankkeen työntekijöiden kokemus oli, että hankejohto oli oikeasti haluamassa sitä, että onnistumme työssämme. Tsemppausta ja positiivista otetta löytyi. He olivat mies ja naiset paikallaan. Hanketyön-tekijät saivat keskittyä hankehallinnoinnin sijaan kehittämistyöhön, rakenteellinen tuki tuli Kasperi II johdolta.

Mitä oppeja uusiin hankkeisiin tästä kokemuksesta nostaisi? Uutta hanketta suunnitellessa olisi todella tärkeää tehdä suunnitelma niiden tahojen kanssa, jotka tulevat olemaan osallisina hankkeessa. Suunnittelutyössä mukana olleiden ottaminen ohjausryhmään ja muihin hankkeen yhteistyöryhmiin tuo jatkumoa työskentelyyn ja työntekijöiden on ehkä helpompi sitoutua toimintaan. Ohjausryhmään nimettävien henkilöiden miettimiselle olisi hyvä antaa aikaa. On tärkeää pohtia, keitä ohjausryhmässä tarvitaan, keillä on oikea asema ja toisaalta riittävä substanssin tietämys. Ohjausryhmän merkitystä ei voi väheksyä. Osmo -hankkeessa oltiin onnekkaita erittäin sitoutuneesta ja tukea antavasta ja kehittämisnäkymiä omaavasta joukosta esimiehiä.

Arjen kehittäjien mukaan otto hankkeeseen on tärkeää, jotta työntekijöille tulisi osallisuuden kokemus oman työnsä kehittämiseen. Tässä Osmo -hankkeessa onnistuttiin osittain, mutta enemmänkin olisi voitu kutsua mukaan kentän väkeä kehittämistyöhön mukaan. Koulutusyhteistyö sujui hyvin ja moniammatillisen kouluttajatii-min mallia on hyvä jatkossakin hyödyntää. Kouluttaja, jolla ei ole omakohtaista tietoa jonkun sektorin toimintaym-päristöstä, tarvitsee rinnalleen toisen, joka tuntee kentän sisältä päin. Tästä toimivana esimerkkinä oli alle kouluikäisten nepsy-perustietoluennot, jotka toteutettiin siten, että projektityöntekijäkouluttaja otti koulutukseen työpariksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Jatkossa tätä mallia on hyvä jatkaa ja levittää myös muihin koulutuksiin.

Osmo -hankkeen päättymisen lähestyessä voi projektipäällikön näkökulmasta olla melko rauhallisin mielin. Kun katsoo taustapeiliin, voi todeta, että paljon on tehty ja hyvää jälkeä aikaan saatu. Rauhallista mieltä tuo tieto siitä, että osaajia on kentällä ja toiminnalle on kunnissa tehty suunnitelmat. Nepsy-tukityö jatkuu kunnissa, jossain pienellä panostuksella oman työn ohella, Tampereella kolmen hengen tiimin turvin. Tämä Tampereella tapahtunut toiminnan vakiinnuttaminen hankkeiden jälkeen on ehdottomasti hankkeen yksi suurimmista tuotoksista. Siitä voi ja pitää olla ylpeä.

Toivon mukaan tietoisuus on lisääntynyt, asenteet ovat muuttuneet ja joitakin työvälineitä on jäänyt ihmisten reppuun tältä matkalta. Yhteistyön tekemisen kulttuuri elää arjessa, mutta kyllä sitä pitää jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen on helppo sanoa yhdeksi perusperiaatteeksi, mutta jotta siitä tulee muutakin kuin sanahelinää, sitä pitää jatkuvasti pohtia ja siihen pitää tietoisesti suunnata ajatusta.

52

7 POHDINTAA HANKETYÖSTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ

Lopuksi haluan jakaa ajatuksiani yleisemmin kehittämistyöstä ja siihen liittyvistä näkökulmista, joita on hyvä miettiä, kun lähdetään kehittämisen polulle. Tämä pohdinta on syntynyt kolmen eri kehittämishankkeen kokemuksella vuosina 2004-2005, 2006-2008 ja 2012-2013 sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opistojen aikana. Pyrin näitä kehittäjäkokemuksia nyt miettimään Osmo -hankkeen projektipäällikön pallilta käsin. Nämä ajatukset olkoon reflektiopintana, kun mietitään uusia kehittämishankkeita ja yleensäkin kehittämistyötä osana organisaatiokulttuuria. Teoreettisina lähteinä ovat toimineet mm. lähteinä mainitut kehittämistyön teokset.

Hankekehittäminen vaatii työntekijältä älyllisiä taitoja, oikeaa asioihin suhtautumistapaa, oman oppimisen hallintaa ja yhdessä työskentelyn taitoja. Kehittämistyötä tekevän keskeisiä taitoja ovat kyky tarkastella ja tunnistaa ilmiöiden taustoja, kyky tehdä oikeita päätelmiä sekä taito ja halu tehdä työtä muutoksen aikaansaami-seksi. Osaamisen ja kehittämisen tulosten tulisi näkyä asiakkaissa ja ympäristössä positiivisina vaikutuksina. Kehittämistyössä tarvitaan käytännön järkeä, havaintokykyä, rohkeutta, sitkeyttä sekä luovuutta. Kehittämistyötä tekevän tulee hallita kehittämisprosessi ja kehittämiseen liittyvä perustieto. Yhteistyötaitojen lisäksi kehittäjällä on oltava projektin hallinta-, johtamis-, ja työskentelytaitoja. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietämisen taito on kehittäjälle kallisarvoinen apu. Kehittämisosaamisesta olisi kaupungin ja kuntien organisaatiossa pidettävä huoli, sillä niitä taitoja tarvitaan hankkeiden ohella myös työn arjessa. Esimiehet ovat tärkeässä roolissa pitäessään huolta henkilöstönsä riittävästä osaamisesta.

Hyvä kontekstin tuntemus ja käsitys kehitettävästä kokonaisuudesta auttaa kehittämisen suunnittelua, toteutusta ja sen arviointia. Nepsy-tukea ja työmuotoja kehitettäessä oli avuksi eri toimintasektoreiden tuntemus, joka vahvistui Osmo -hankkeen aikana niiden tahojen keskuudessa, joiden kanssa yhteistyötä tehtiin. Eri työtä tekeviltä opittiin uusia näkökulmia ja kunkin jäsenen kokemustiedon, käytäntötiedon ja hiljaisen tiedon yhdistämis-tä pyrittiin tekemään. Kehittämisprosessia ohjasi palveluiden käyttäjien kokemus siitä, että toimintatavat ja tuki on hyvää ja vastasi heidän tarpeisiin.

Puhutaan hiljaisen tiedon käsitteestä, joka tarkoittaa, että ammattilaisella on käsitys siitä, että jokin menetelmä tai tapa tehdä työtä on hyvä ja toimiva, mutta hän ei pysty selkeästi erittelemään sitä, mihin tämä tieto perustuu. Hiljainen tieto toimii tietyissä sosiaalisissa puitteissa ja kontekstissa. Hiljainen tieto on intuitiivista tietoa, toiminta perustuu vaistonvaraisuuteen. Kehittämisprosessin eteenpäin vienti vaatii prosessin kuljettajilta myös kehittämis-tietoa, sillä pelkän arkitiedon ja intuition perusteella voimme tehdä joskus myös vääriä johtopäätöksiä ja valintoja. Kehittämistyössä pyrittiin luomaan tilanteita, joissa hiljaisen tiedon ja käsitteellisen tiedon vuoropuhelu mahdollis-tui.

Kehittämistoiminnassa syntyvän tiedon tuottajina ovat kaikki toimijat, jolloin tieto on myös heterogeenista ja tietoa käyttävät ne, joita tieto parhaiten hyödyttää. Päivähoidon ammattilaisten kehittämät menetelmät ovat todennäköi-sesti parhaiten hyödynnettävissä muualla päivähoidon kentällä, kun taas perusopetukseen vietäessä sama tieto, menetelmät ja niiden hyödynnettävyys tulee arvioida kriittisesti siitä toimintaympäristöstä käsin. Nepsy lapsen tukemiseen tarjolla olleet menetelmät onkin aina sovitettava sille lapselle tai nuorelle ja siihen toimintaympäris-töön, jossa toimitaan. Kehitetyn tiedon ja menetelmien tulee olla sovellettavia, käytännöllisiä ja käyttökelpoisia. Parhaiten tämä toteutuu, kun tieto syntyy siinä ympäristössä ja niiden toimijoiden toimesta, jotka toimintaympäris-tön parhaiten tuntevat. Siksi monitoimijainen verkosto oli korvaamattoman tärkeä kehittämistoiminnassamme.

Yhteiskunta muuttuu ja uusia haasteita tulee työntekijöiden eteen tässä muutoksessa. Onnistuvatko organisaatiot muuttamaan toimintaansa oikea aikaisesti tässä muutoksen virrassa? Osaamisen johtaminen sisältää toimia, jonka avulla organisaation strategian edellyttämää osaamista pidetään yllä, kehitetään ja uudistetaan. Käytän-nössä osaamisen johtaminen kuntien organisaatiossa on mm. kehittämiskeskustelujen avulla osaamiskartoitusten tekemistä, osaamisen arviointia ja koulutussuunnitelman tekoa ja toteutusta. Oman työn kehittämisen taito ja kehittämisosaamisen vahvistaminen tulisi kuulua jokaisen työntekijän täydennyskoulutukseen, josta työnantajan tulee huolehtia.

Oppimista tapahtuu arjen työssä tietoisesti ja tiedostamatta. Osaamisen kehittämisessä tarvitaan tietoa ja keskustelua osaamisesta, työntekijöiden roolista sekä työn tuomista vaatimuksista osaamiselle. Kehittämishank-keissa oppimisen vaade on usein kirjoitettu jo hanketavoitteisiin ja sitä tapahtuu yksilöiden tasolla, ryhmätasolla ja yhteistyöverkoston tasolla. Osaamisen kehittäminen tapahtuu analysoimalla tehtäviä ja niiden tekemiseen liittyviä osaamisen haasteita. Kehittämisprosessissa omaa ymmärrystä ja oppimista syvennetään vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja opitaan omista ja toisten tavoista tehdä työtä. Hanketoiminnalla pyritään omalta osaltaan syventämään ja laajentamaan osaamista.

53

Osaamisen ja tiedon johtaminen on toimintaa, jolla varmistetaan organisaatiossa perustehtävän ja työhön tarvittavan osaamisen jakaminen, kehittäminen ja lisääminen. Osaamista voi erilaisilla johtamisen ja kehittämisen toimenpiteillä johtaa, tukea ja vahvistaa. Toiminta, joka ei ole erityisesti kenenkään vastuualuetta ja toisaalta kuuluu kaikille, vaatii monitoimijaista osaamisen koordinaatiota ja johtamista. Kehittämistoiminnan tulee aina yhdistyä organisaation tavoitteisiin ja strategioihin. Organisaation johdon on tärkeää motivoida työntekijöitä, ottaa heitä mukaan ja sitouttaa kehittämään. Kehittämisen ja sitä kautta oppimisen tulisi olla innostavaa, realistista, elävää ja yksilöitä sekä yhteisöä palkitsevaa. Kehittämistyössä mukana olevien työyhteisöjen todellisuus voi olla muuttuva johtuen mm organisaation uusista linjauksista, lainsäädännöllisistä muutoksista, uudesta tutkimustie-dosta, muuttuvista käytännöistä, keskusteluista ja tulkinnoista. Ajatukset esimerkiksi työntekijöiden omasta roolista voi muuttua vuoropuhelun ja kehittämisyhteistyön myötä, kokemusten ja asiakkailta saadun palautteen ja sen reflektoinnin avulla, sekä eri tahoilta tulleiden linjausten myötä. Tällaisessa muuttuvassa kentässä toimiville kehittämistyö asettaa useita haasteita.

Kehittämistyön matkalla olemme toisaalta soveltaneet teoriatietoa, joka liittyy osaamisverkostojen yhteistyön kehittämiseen ja nepsy-osaamiseen, mutta pääpainopiste on ollut erilaisen teoriatiedon ja kokemustiedon vuorovaikutus ja arviointi. Osallistavan ja dialogisen lähestymistavan valinta on vaatinut kehittämistyötä tekeviltä osaamista, laaja-alaista kokemusta ja ymmärtämistä. Kehittämistyö ei olisi onnistunut yksin konttorilla työtä kehittäen, vaan se vaati sen, että mukana olivat ne ihmiset, joille menetelmiä oli kehitetty ja jotka olivat kehittä-mistyötä mukana kuljettamassa. Ihmisten mukaan ottaminen dialogiin oli hankkeen suurimpia helmiä. Tässä kohtaa haluan alleviivaten muistuttaa, kuinka tärkeää on muistaa asiakkaiden mukaan ottaminen dialogiin kanssamme.

Kehittämistoiminnalla tavoitellaan muutosta, mutta kenen intressi se on? Tarve kehittämiselle on nähty ylhäällä ja kehittämisestä on tehty poliittisia päätöksiä, joilla joko suosituksien, lainsäädännön tai resurssiohjauksen keinoin ohjataan ja kannustetaan kehittämään toimintaa. Vaikka kehittämistoiminnan yleistavoitteet oli asetettu ministeriötasolla etäällä toimijoista ja ohjelmat toimivat kehittämistyön yleisinä kehyksinä, muovautuvat kehittä-mishankkeet usein paikallistasolla toimijoiden näköisiksi. Osmo -hankkeessa täytyi sama intressi olla myös paikallisilla toimijoilla itsellään, jotta kehittämistyötä lähdettiin alun perin suunnittelemaan ja rahoitusta hakemaan.

Yleisestä yhteiskunnallisesta keskustelusta oli noussut ajatus siitä, että oli puututtava mahdollisimman varhain ongelmiin, jotta isoja ongelmia voisi ennaltaehkäistä. Erityispalveluista peruspalveluihin oli ja on yksi toiminnan kehittämisen painopiste. Mitä paremmin pystytään peruspalveluissa tukemaan asiakasta, sitä vähemmän tarvitaan raskaita ja kustannukseltaan suuria erityispalveluita. Tämä suuntaus on usein sekä asiakkaan että organisaation etu. Nepsy -hankkeessa oli syntynyt tarve jatkaa työn kehittämistä tällä tiellä. Osmo -hanke otti tästä kopin.

Melko tyypillistä ainakin kuntasektorilla näyttää olevan, että hanketoiminta käynnistyy esimiesten toimesta ja intressi kehittämiselle ei ensisijaisesti ole työntekijöiden. Koulupilottikokeilun käynnistyessä Tampereella yhteistyössä Osmon ja Perheneuvolan edustajien kanssa mukaan kutsuttiin halukkaat toimijat, jolloin lähtökohta oli, että vastentahtoisesti kehittämistyöhön ei kenenkään täytyisi lähteä. Pilottikokeilun aikana heräsi kysymys siitä, oliko tämä kehittämistyö liian ulkoapäin tuotu, jolloin kehittämistyö näyttäytyi väliin haastavana. Eräiden työntekijöiden palaute oli, että tuntui hankalalta olla kehittämisen ja siten muutostoiveiden kohteena. Muutostarve ei ollut syntynyt työntekijöiden omassa arjessa, jolloin tavoite tuntui vaativalta ja yhteinen dialogi kehittämistyön tavoitteesta katkeili. Kehittämistyön intressi on tärkeää ymmärtää, jotta voidaan tehdä oikeat valinnat kehittämis-toiminnan tavoiksi.

Kehittämistoiminta tapahtuu usein hyvin erilaisten intressien sävyttämässä ympäristössä. Tästä meidän täytyy ottaa oppia tuleviin yhteistyön kehittämiskohtiin. Kehittämistyön toteuttamista ei aina ohjaa selkeä toteutussuunni-telma, vaan toteutus on tilanteeseen sidottua, muodoltaan muuttuvaa ja ulkopuolisen silmin katsottuna joskus sekavaakin. Tällainen kehittämisorientaatio vaatii kehittäjältä ja prosessissa mukana olevilta yhteistoiminnallisen dialogisuuden taitoa ja kykyä luopua tavoitteiden tarkasta määrittelystä. Kehittämistyötä kuljetetaan prosessimai-sesti kehittämisen suunnitelmia ja tavoitteita jatkuvasti arvioiden ja muokaten. Kehittäjä on ensisijaisesti prosessiasiantuntija, joka käynnistää, toteuttaa ja pitää yllä prosesseja. Kehittäjältä vaaditaan tietoa ja taitoa havaita, ymmärtää sekä kykyä kuunnella ja pohtia yhdessä dialogisessa vuorovaikutuksessa.

Reflektiiviisessä ja dialogisessa kehittämistyössä tarvitaan peilejä, joita voi hyödyntää todellisuuden heijastami-seen. Peileinä voivat toimia toiset ihmiset, teoreettiset käsitteet, menetelmät, mielipiteet ja väittämät. Kehittämis-työ on prosessi, joka on oikeastaan alkanut jo ennen kuin varsinainen kehittämistoiminta käynnistyy ja joka jatkuu vielä varsinaisen kehittämishankkeen päättymisen jälkeen. Ehkä tätä lukiessa uusia ideoita on alkanut elämään ja joku päivä niistä syntyy hyvää. Osmo -hanke päättyy 31.10.2013. Nepsyn ja Osmon yhteinen lähes 5 vuoden taival päättyy, mutta työ jatkuu. Mallit ja ihmiset kehittyvät ja organisaation elinikäinen oppiminen jatkuu.

54

LÄHTEET

Heikkilä, A., Jokinen, P. & Nummela, T. 2008. Tutkiva kehittäminen, avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Isomettä, J, 2012, Parasta oli, että työntekijä vaivautui tulemaan meille asti, monta kertaa. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Opinnäytetyö, TAMK http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51438/Isometta_Jenni.pdf?sequence=2

Sarala, U. & Sarala, A. 1996. Oppiva organisaatio - oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print.

Viitala, R. 2007. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Suvi Lehtisare, opinnäytetyö 2012, Prosessikuvaus visuaalisuudesta lapsen ohjauksessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/51456

Juuli Kirjavainen, Leena Eskonen, opinnäytetyö 2012, ”Vain luovuudella selviää jumeista”, Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa neuropsykiatrisen lapsen jumi-tilanteisiin. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51437/Eskonen_Leena_Kirjavainen_Juuli.pdf?sequence=1

Nepsy - hankkeen loppuraportti, http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html Lasten ja nuorten palvelut- verkostoyhteistyö, opas verkostotyöhön, Sastamalan kaupunki

Jokimaa-Frusti, T, 2013, Verkostokoordinoinnin toimintasuunnitelma, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Johtami-sen erikoisammattitutkinto

Kasperi II hankkeen nettisivut http://kasperihanke.fi

Osmo hankkeen ohjausryhmän kokousmuistiot ja arviointikokousmuistiot, www.kasperihanke.fi

Osmo-hankkeen projektisuunnitelma, päivitetty versio, kevät 2012

Osmo- hankkeen tiimikokousmuistiot ja arviointikeskustelut

Osmo- ja Eetu- hankkeiden Vertaisarviointiraportti 30.4.2013

Osmo-hankkeen koulutuspalautteet

Nepsytyöntekijän työmuodot Lempäälässä http://www.lempaala.fi/opetus_ja_vapaa-aika/koulutus/ > nepsy-toiminta

Suvi Lehtisare, Toimiva arki visuaalisin keinoin. Opas visuaalisuuteen lasten ohjauksessa http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6C7IuInOe/Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf

Kukaan ei koskaan kysynyt et mitä tukea mä tarviin. Ajatuksia ADHD/ADD:stä ja nuoren kohtaamisesta, tukemisesta sekä tulevaisuuden rakentamisesta. http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

Juuli Kirjavainen, Leena Eskonen. Opas Keinoja Jumi-tilanteesta selviämiseen, http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

Meidän Nuorten Käsikirja, http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51438/Isometta_Jenni.pdf?sequence=2

https://publications.theseus.fi/handle/10024/51456

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51437/Eskonen_Leena_Kirjavainen_Juuli.pdf?sequence=1


http://kasperihanke.fi/

http://www.kasperihanke.fi/

http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6C7IuInOe/Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf




55

LIITTEET

Liite 1. Osmo-hankkeen budjetti

56

Liite 2. Pirkkalan kunnan ADHD-hoitopolku

57

Liite 3. Nepsy -palveluvalikko, Sastamalan kaupunki

Tähän valikkoon on koottu tietoa paikallisista nepsy-palveluista, arvioinneista, välineistä ja materiaaleista. Valikko on koottu lasten ja nuorten palveluiden toimijoilta. Valikko ei ole täydellinen kuvaus palveluista, vaan sitä voidaan täydentää ja päivittää tarvittavin osin.

Toimija Palvelu Arviointi ja yksilölliset suunnitelmat

Välineet Materiaalit Linkit

NEUVOLA-

PALVELUT

Terveys-tarkastukset Lene-arviointi (4v.) kaikille lapsille, tarvittaessa jatkossa 5v. ja 6v. HUOM! 4v. Lene-arviointia varten saadaan päivä-hoidosta vanhem-pien kanssa täytetty varhais-kasvatus-suunnitelma

Kuvamateriaalit sekä ohjeistusta kuvien käyttöön löytyy SOTEsin intrasta


http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalli-set/kaste/nepsy.html

Määräaikaiset terveystarkas-tukset:


Nepsy-välineistöä:


Neuvoloiden odotustiloissa ilmoitustaulu, jossa nepsy-materiaalia ja -infoa Määräaikaiset

terveystarkastukset Ohjaus Tarvittaessa tervey-

denhoitajalle lisä-käyntejä ja ohjaus neuvolalääkärille

Kotikäynnit

PÄIVÄ-

HOITO

Nepsy-keinot päivähoidon arjessa (struktuuri, kuvat, toiminnanohjaus, palkkiojärjes-telmät)

Kehu-arviointi (5v.) kaikille lapsille

HUOM! Tieto ns. huolilasten osalta neuvolaan

Nepsy-materiaalisalkut keltoilla (esim. time-timer, sensorullat, aistivälineitä, aktiivityyny, painokoira, -käärme)

Kuvamateriaalia mm. toiminnan ohjaukseen (kasvatuksen intra)


http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalli-set/kaste/nepsy.html

Nepsy-välineistö:



Päiväohjelma-taskut kuville

Työkalupakki-lomake tukikeinojen arviointiin Pidennetty oppivelvollisuus Time-timer-

kellot Erityisopetus (keltot) Erityisopetuksen testit ja arviot

Konsultaatiot (keltot, neuropsykiatriset valmentajat)

Varhaiskasvatus-suunnitelmat, pedagoginen arvio, kuntoutussuunnitelma, pedagoginen selvitys, hojks

PERUS-

OPETUS

Nepsy-keinot koulun arjessa (struktuuri, päiväohjelma, kuvat toiminnan ohjauksen tukena)

Pedagoginen arvio, oppimissuunnitelman, pedagoginen selvitys, hojks

Nepsy-materiaalisalkut alakoulujen laaja-alaisilla erityisopettajilla (esim. time-timer, sensorullat, aistivälineitä, aktiivityyny, painokoira, -käärme) opettajat voivat ottaa materiaaleja oppilaille kokeiltavaksi

Kuvamateriaali mm. toiminnan ohjaukseen (kasvatuksen intra)

Kouluilla nepsy-ilmoitustaulut, joissa nepsy-infoa ja materiaalia

Nepsy-välineistö:


Nepsy-hankkeen sivut: http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalli-set/kaste/nepsy.html

Maltti: http://www.nmi.fi/julkaisut/nmi-julkai-sut/PaananenEtAl2011


Erityisopetus (osa-aikainen/pienryhmä-opetus)

Erityisopetuksen testit ja arviot

Työkalupakki-lomake tukikeinojen arviointiin

Oppilashuolto-palvelut, oppilas-huoltotyöryhmä Hoidollis-pedagoginen tukiluokka (Kaukola)

Kerhotoiminta Maltti-ryhmät (mm. Varila)

Konsultaatiot (erityisopettajat, neurospykiatriset valmentajat)




































58

Koulu-psykologi-palvelut

Koulupsykologin tapaamiset ja tutkimukset

Psykologinen tutkimus, tuki-keskustelut, jatko-ohjaus erikois-sairaanhoitoon

Psykologiset arviointimene-telmät ja välineet, Nepsy-materiaalisalkku

Kuvamateriaalia, käytännön ohjeita arjen hallinnan, kodin ja koulun tueksi

Koulun sosiaali-työntekijä

Koulun sosiaalityöntekijän tapaamiset

Ryhmämuotoinen toiminta (esim. ART-ryhmät)

Koulu-terveyden-huolto

Terveystarkastukset Yksilökeskustelut

Toiminta-terapia

Yksilöarviointi Toimintaterapia

Nuoriso-toimi

Nuorisotilatoiminta: http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=3575

Nuorisotyö:

http://www.sastamalankaupun-ki.fi/sastamala/aloitussi-vu/index.tmpl?sivu_id=3203

Ryhmät

Sosiaali-toimi

Perheohjaus Neuropsykiatrinen valmennus/nepsy-ohjaus osana perheohjausta, 1-2 tavoitetta, tavoitteiden säännöllinen arviointi ja tarvittaessa muokkaus

Nepsy-materiaalisalkku

Kuvamateriaalia

Perhetyö lastensuojelun asiakkaille

Perhetyönsuunnitel-man + tavoitteet, arviointi tasaisin väliajoin, nepsy-konsultaatio perheohjaukselta

Lapsiperheiden kotipalvelu

Vammais-palvelut

Konsultaatio

Palvelutarve-arviointi Perhe-neuvola

Tutkimukset ja kokonaistilan-teen kartoitukset

Perheterapia Yksilöterapia

Neuro-psykiatrinen konsultaatio

Neuropsykiatrinen konsultaatio ammattilaisille (ks. palvelukuvaus)

Sastamalan opisto

Nepsy-perustietoluennot ammattilaisille ja huoltajille (ks. opiston esite), kouluttajina neuropsykiatriset-valmentajat

Sastamalan opisto: http://www.sastamalanopis-to.fi/sastamalan_opisto/sivu.tmpl?sivu_id=6125

Erikoissai-raanhoito

Hoitoketjukonsultaatio Konsultaatiot ammattilaisille Tutkimusjaksot Hoitojaksot

Osmo-hanke (lokakuukun 2013 asti)

Puhelinkonsultaatio: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html

Osmo-hanke: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html Nepsy-ensitieto-koulutukset

Lainaamo ja materiaalipankki: Koulukatu 9, 3. krs. Osmo-hanke: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalve-lut/neptunus/palvelut.html

Psyk.pol, Vammala

Nepsy-lasten vanhempien vertaistukiryhmä

Nepsy-nuorten vanhempien vertaistukiryhmä



















http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php?x=2486782&y=6820699&px=2.0&txt=Koulukatu+9




59

KASPERI II

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5c/Pirkkala_Coat_of_Arms.png

loppuraportti - tampere

Documents