kuntapäättäjien ekoprofilointi_sitra maamerkit

SITRA KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFILOINTI13.4.2011Kuntapäättäjien tarvekartoitusPalmu Inc.

JOHDANTO

Projektin tavoitteet ja toteutus

TAVOITE• Projektin tavoitteena oli tehdä tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa.

Tarpeiden, tavoitteiden ja haasteiden kvalitatiivisen selvitystyön tavoitteena oli rakentaa pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.

• Päättäjien haastatteluiden pohjalta rakennettiin yksinkertaistettu kuntapäättäjäprofilointi, jonka pohjalta kommunikointitapojen suunnittelulle on todellista tartuntapintaa.

• Erityispainoalueena oli miten parhaiten edistää ekotehokkaita lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelua kunnissa

TOTEUTUS• Palmu Inc Finland toteutti tarvekartoituksen kulttuuritutkija/ psykologi/ etnografi

tiimillä. Ihmisen valintamotiivien, emotionaalisten ja kulttuuristen vaikuttimien ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa mahdollisti käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden huomioimisen laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan kuntaprofiileja muodostettaessa. Etnografinen ote haastatteluissa mahdollisti myös yllättävien teemojen ja tekijöiden esille nousun.

• Kenttätyö toteutettiin 12 kunnan päättäjän kvalitatiivisella haastattelulla viidessä Suomen kunnassa helmi-maaliskuussa 2011.

• Kunnat ja haastateltavat on esitetty seuraavalla sivulla.

Kunnat

KUNTA VALINTAPERUSTE

UUSIKAUPUNKI

Varsinais-Suomessa, jossa eniten peltoa pinta-alan mukaan, hiilineutraalius (HINKU)

OULU Etäpalvelut, rakentaminen, iso talousalue, Stora Enso, Tuulivoima

SALO Ekoprojektien vastustusta, mediassa esillä, kunta syyttää yksityisiä yrityksiä, kuntaliitos

LOHJA Länsi-Uusimaa, kuntaliitos, Rosknroll

VIHTI Ideapark-suunnitelmat

ORI-MATTILA Ekologinen rakentaminen (Hennan alue)

Avainsanalistaus - SITRA

Ekotehokkuus, ekologisuus, ympäristömyönteisyys, energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuva energia, pientuulivoima, aurinkoenergia, bio-CHP (yhdistetty biopohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto), hajautettu energiantuotanto, lähilämpöverkko, yhdistetty ruoan ja uusiutuvan energian tuotanto, vihreät hankinnat, luomuruoka, lähiruoka, lähityö (=etätyö), lähiasiointi, cleantech-yritykset, vihreä talous, biotalous, vihreät työpaikat, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, hiilineutraalius, hiilivapaus, öljyvapaus, luonnonvarojen säästö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja tuotanto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, energia- ja materiaalitehokas kaavoitus, lähipalvelut, lähikauppa, palvelujen saavutettavuus, julkinen liikenne, pyöräily, kävely, kohtuus, kestävä hyvinvointi, lähihyvinvointi, vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen strategia, ympäristöimago, ekologinen maankäyttö, maankäytön ja rakentamisen kilpailutukset, kaavoitus, yleiskaava, asemakaava, rakennuskaava, rakennusten suunnittelu, haja-asutus, ekokylät, ekoyhteisöt, passiivitalot, puurakentaminen, energiansäästöremontit, energiasaneeraukset, ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa, ekomatkailu, lähimatkailu, mökkimatkailu, Reilun Kaupan-kaupunkimerkit, jätteet, valitukset, jätekuningas, kuntayhtiöt, yksityiset yritykset, mummot ja jäteastiat, huonot välit, ELY-keskus, jäteautot, liikkumista vähentävät palveluratkaisut, etäpalvelut, virtuaalipalvelut (esim. virtuaalikotihoito), monikanavainen asiointi, sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, velkaantuminen, ikääntyminen, muuttovoitto- ja tappio, ekomielikuvat, asenteet, tiedontarpeet, vastustajat, kannattajat.

KUNTIEN EKOPROJEKTIEN JALKAUTUS

Asenteet Osallistaminen

ToteutusSeuranta+vies

tintäStarttaus

Päähenkilöt: HINKU:n kehittäjät (yritykset + SYKE), Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, konsultti Reijo Laine, Uudenkaupungin yritykset Taustavaikuttajat: Tutkimuslaitokset, Uudenkaupungin koulut ja kuntalaisetTapahtumapaikka: UusikaupunkiAjankohta: 2008->

”Tarvittiin uusia työpaikkoja ja asukkaita – jotain

houkuttelevaa. Ajattelin, että tää vois olla hyvä juttu. ”Ei siinä hirveästi tietoa ollut.

Pakko oli vaan mennä eteenpäin ja luottaa, että asiat

selvenee matkan varrella. Kantapään kautta opittiin.”

StarttiKari Koski kommentoi: ”Se on yks vitsi, miten HINKU:un lähdettiin mukaan.”Karin ensimmäinen ajatus on hankkeesta kuultuaan, että: Maksaako se jotakin? Kari ymmärtää, että HINKU saattaisi parantaa kaupungin imagoa, vetää osaajia ja lisätä verotuloja. Yritykset ovat Karin mukaan kaupungin kärki: ”Kaiken suhteen täytyy miettiä, tuleeko työpaikkoja”.

Osallistaminen, verkottuminenKari Koski kiertää puhumassa paikallisissa yrityksissä ja taivuttelee yksitellen yrittäjät puolelleen. Kari tuntee yrityskentän hyvin jo ennestään, sillä hän toimi 90-luvulla elinkeinotoimenjohtajana.

Lähtökohta:10 yrityksen innovaatiopajasta syntyi ajatus hiilineutraaleista kunnista. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) pyydettiin mukaan.HINKU-kunnat valittiin sattumanvaraisesti yritysjohtajien kontaktien kautta. Uuttakaupunkia pyydettiin mukaan, koska yksi projektin alullepanijoista oli pelannut siellä koripalloa.

Konsultti apuunKarin kumppaniksi konsultti Reijo Laine, joka kehittää mittaamis-järjestelmät, laskentakaavat ja tuo mukaan konkretiaa myös hiilijalanjälki-käsitteellä. Reijo hankkeen ”koordinoiva voima”.

Yritykset mukaanPaikalliset yritykset rupeavat kehittämään ja kääntämään tuotantoa ”HINKUn hengessä” esimerkiksi kierrätettävään suuntaan. Kestää kuitenkin vuoden, ennen kuin yritykset ymmärtävät kunnolla, että tämä on aidosti ”kannattavuus- ja imagokysymys”. Yrittäjä ei joudu itse hanke-asioissa asioimaan järjestöjen kanssa (Sitra, Tekes) – kunta auttaa tekemään hakemukset.

Osallistaminen, lehdistö Paikallislehdistö innostuu ja he lähtevät suitsuttamaan HINKUa. Parin viikon välein juttua HINKU:sta sekä oma liite. Menestystarinoita ja konkreettista tarttumapintaa. Ei syyllistämistä.

Sana leviääYritykset verkottuvat keskenään ja levittävät sanaa. Uudet yritykset ottavat Kariin yhteyttä ja verkottuvat hänen kauttaan yritysmaailmaan. ”Kaikki teki aiemmin yksinään. Nyt tehdään yhteistyötä ja yhdessä. Ja käytetään hyväksi tietoa, mikä muilla on.”

Osallistaminen, kuntalaisetKuntalaisten ideoita kerätään nettikyselyllä ja vastauksia saadaankin 1900 kpl. Koulut ja päiväkodit innostetaan mukaan.

Kulisseissa kuohuuKaupungin organisaation sisällä HINKU ei ole lyönyt itseään taisteluitta läpi. Kaikki Uudenkaupungin poliitikot eivät ole innoissaan HINKU:sta. Osa naureskelee idealle ja yrittää laittaa kapuloita rattaisiin. Vastustus jää kuitenkin selän takana purnaamiseksi, sillä tulokset puhuvat puolestaan: hankkeen edut ja hyödyt Uudenkaupungin elinkeinoelämälle ovat kiistattomat ja todennettavissa.

Startti ja taustaNEAPO perustetaan v. 2007. Kari Koski ottaa yhteyttä konsultti Olli Vuolaan ja pyytää hänet Uuteenkaupunkiin ”auttamaan innovaatioita lentoon”.

Olli perustaakin NEAPO:n: ideana teräskennon kaupallistaminen eli rakentamisen teollistaminen.

OsallistaminenV.2008 kaupunginjohtaja Kari Koski ottaa yhteyttä, ja kertoo HINKU-hankkeesta. Järjestetään palaveri.

”HINKU on tuonut meille lisäarvoa.”Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys arvoja jo NEAPO:a perustettaessa. HINKU:n kautta on tullut kuitenkin mitattavuutta ja vertailtavuutta sekä käsitteitä kuten hiilijalanjälki. ”Saadaan tueksi luotettavat laskelmat, joilla me pystytään todentamaan ihmisille nämä asiat. Ja asiantuntija-tukea ja ideoita.”

NEAPO:n kulma ekologisuuteenEnergiatehokkuus ja kustannustehokkuus. Kestävät ja laadukkaat ratkaisut. Hiilijalanjälki.

Karin rooli”Kari on luonut Uuteenkaupunkiin rennon mutta innostuneen ilmapiirin.” Yritysten on helppo verkottua keskenään, kun kaikki ovat samassa hankkeessa mukana. Kaupungin organisaatio on avoin: välitöntä vuorovaikutusta (vierailuja puolin ja toisin) sekä helppoa asiointia ja tukea.

Kunnan n

äkö

kulm

aYri

tys

case

Jalkautustarinat | Onnistunut, Uusikaupunki HINKU



tintäStarttaus

Päähenkilöt: Pekka Seppälä (rakentamisen laatupäällikkö), Oulun rakennusvalvonta, pientalorakentajatTaustavaikuttajat: Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto, Sitra, Tekes, YMTapahtumapaikka: Oulu, Oulun kehyskunnatAjankohta: 2004 ->Tarina perustuu Pekka Seppälän haastatteluun

Lähtökohta 2000-luvun alussa Pekka Seppälä menee töihin rakennusvalvontaan ja rupeaa kehittämään laadunohjausjärjestelmää pientalorakentamiseen. On samalla tutkijana ja opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa, jossa vetää laadunohjaus-kurssia. Huomaa, että tutkimukset eivät jalkaudu. ”Yliopisto jos tekee tällaista työtä, niin sitä ei kuunnella.” Pekka tajuaa: ”Rakennusvalvonnassa on mahdollisuus jalkauttaa ne!”

”Hoksautus-työ”Rakennusvalvonta lähtee tekemään hoksautustyötä: Ei määräysten vähimmäistason valvontaa, vaan ihmiset rakentamaan yli määräysten! ”Kansantajuisesti ja houkuttelevasti kerrotaan, että ekologinen rakentaminen on järkevää, kustannustehokasta, kestävää ja ympäristöystävällistä.”

Luotettava ja riippumaton toimijaRakentaminen ja sen valinnat on perinteisesti puettu vaikeisiin muotoihin; Ihmiset menevät sekaisin monista termeistä ja toimijoista. Kaupallinen puoli ajaa omaa asiaansa. Rakennusvalvonta on riippumaton ja luotettava taho, joka ei myy mitään. Rakennusvalvonta myöntää myös luvat jokaiseen työmaahan ja sillä on näin ollen valtuudet asettaa ehtoja.

KäytännössäLuodaan pientalorakentamisen laadunohjausjärjestelmä: Kirjeet tontin saajille ja ohjaus internetportaaliin (”Me otetaan kiinni se joukko heti kun ostavat tontin!”). Työskentelyilloissa (korttelikokouksissa) ammattilaiset, suunnittelijat ja rakentajaperheet tekevät yhdessä valintoja. Gryndereiden kanssa on ”suunnittelualoituskokous”, jossa eri tahot yhdessä pohtivat energiatehokkuutta.

NettiportaaliInteraktiivinen nettiportaali: www.pientalolaatu.fi (ympäristöopas, energiakortit, energiatodistuspohja). Rakentamisen taso määritellään tähdissä: Rakentajat voivat testata, miten hyvin eli energiatehokkaasti haluavat rakentaa (itsensä ja naapurin kanssa kilvoittelu). Netissä myös julkaisut, työkalupaketti ja tiedotus.

Kaupunki, tutkimuslaitokset ja rakennusvalvonta yhdessäVTT, Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja rakennusvalvonta tekevät yhteistyötä. ”Kaupungin johto on saatava mukaan, kun lähdetään rakentamaan yli määräysten. Tarvitaan kaupungin strateginen linjaus – lupa ja käsky panostaa tähän.” Myös rakennuslautakunta on aktiivinen. Rahoitus Oulun kaupungilta ja yrityksiltä.

Oulu: energiatehokkaan rakentamisen pioneerikuntaTulokset ovat erittäin rohkaisevia: Oulussa rakennetaan energiatehokkaammin kuin missään muussa kunnassa. 97 % uusista pientaloista on matalaenergiataloja. ”Oulussa ollaan 4-5 vuotta muuta Suomea edellä. Tämä on hyvää harjoitusta, kun määräykset kiristyvät. Helpompi olla etunojassa.” Pekka kiertää puhumassa myös muissa kunnissa. Energialähettiläs.

” Ja nyt heillä on kestävä matalaenergia-talo, joka ei

homehdu, jolla on hyvä jälleenmyyntiarvo, ei suttaa ympäristöä ja se on halpa

asua.”

Mistä tietoa”Tyhjästä lähdettiin, mutta innostus oli suurta!” Taustalla Pekan omat kokemukset ja kyselyt, kirjallisuustutkimusta sekä pientä benchmarkkausta (LEED-sertifiointi-systeemi Amerikassa). Rakentamisen mallia myös Euroopasta, mutta suomalaisiin rakentamisen reunaehtoihin ja – kulttuuriiin soveltaen.

Jalkautustarinat | Onnistunut, Oulun rakentamisen laadunohjaus



tintäStarttaus

Lähtökohta:Kunnalla on kovat kasvupaineet ja ovat hyvin talouspainotteinen kunta. Kertoo esimerkiksi suunnitteilla olevan ostoskeskusalueen: ”Ympäristöministeriön mielestä kauppakeskus on yhdyskuntarakentamista hajottava hanke, meidän mielestä se on 6000 työpaikkaa ja 15 000 uutta asukasta.

Ekologisuuden asema:Vihreys, ekologisuus on selvästi vihreän edustajan harteilla: on enemmän vastapoolissa”. Joskin kuvaa että ympäristöarvoihin on alettu kiinnittää huomiota.

Starttaus:Osuuskunta ( selvästi yksityiset ihmiset sen takana) startanneet projektin, jossa haluavat perustaa ekologisista arvoista kiinnostuneille ihmisille kylän kuntaan.

Kunnan osallistuminen:Kunta on tehnyt ekokylälle varauksen kaavoitukseen. ”Se on sellainen alue että kun sen ekokylän varaus loppuu, niin monet haluaisivat ostaa sen tontin”.

Toteutus:Kunta ei ole muuten osallistunut projektiin. Kunnanjohtaja kertoo, että hanke on nyt vastatuulessa ja päätöksenteossa on tullut mitta täyteen, kun ”eivät ole saaneet tontteja myytyä ja energiaratkaisut eivät ole konkretisoituneet. On huonosti organisoitu”. Alueen energialähteeksi on ollut suunnitteilla ekologinen lämpölaitos, mutta sen toteuttamiseen ei ole ollut rahaa, kun tulevia asukkaita ei ole saatu sitoutettua.

Seuranta ja viestintä:Kunnanjohtaja kommentoi lopputulemaa: ”On varmasti lähtökohtaisesti ihan ekologisista arvoista lähtenyt liikkeelle, sillä ei todellakaan ole kenellekään bisnestä. Organisointi ei ole vain yhdistynyt hyviin ideoihin. Pitää olla jämäkkä ja tarkkaa liiketoimintasuunnitelma. Tämä on yksilökeskeinen maailma, jokainen haluaa tehdä sellaisen talon kuin omassa haavemaailmassaan on kuvitellut eikä hän halua ottaa tiukkoja määräyksiä mistä materiaaleista se tulee tehdä. Varmasti on vilpittömiä arvoja, jotka eivät vain käytännön elämän kanssa sovi yhteen. Ei olla tehty tiukkoja kaavoituksia tai määräyksiä että asuntojen tulisi liittyä tähän lämpölaitokseen.”

Päähenkilöt: OsuukuntaTaustavaikuttajat: ei tule esille Tapahtumapaikka: ----Ajankohta: 2003 -> (nykytila: ehkä pysähtynyt)

Ehkä projektien läpiviennin pitää rakentua siihen että asiat muuttuu ympärillä ja pitää löytää uusia

ratkaisuja. Ensimmäiseksi kunnassa kysytään että mitä maksaa ja kuka maksaa ja tuoko

velvoitteita lisää kunnille. Siinä ollaan melkein hysteerisiä. Kunnille voi ainoastaan

lainsäädännöllä antaa uusia tehtäviä.

Jalkautustarinat | Ekokyläprojekti

XX:n jatkuvuus, se on murhe. Toivoisin kovasti , että se menisi eteenpäin. Mutta mitä, jos joku ei olekaan kiinnostunut siitä. Itse olen 10 vuotta sitä pyöritellyt. Tämä on mitättömän pieni organisaatio, pitäisi olla enemmän omaa väkeä kanssa, ulkopuolisvetoisessa projektissa asia lähtee lapasesta.

"Täällä xx:lla on voimassa Pohjois-Siperialainen

jätteenkuljetustapa - villi ja vapaa systeemi, jossa jokainen saa itse valita kuljetusfirmansa. Me lähdettiin ajamaan

keskitettyä mallia, jossa selvitään vähemmillä

kuljetuksilla. Kaksi kertaa ne on jo äänestäneet. Muut kunnat ovat lähteneet mukaan, mutta xxx:lla

haluavat suosia paikallisia yrittäjiä."

Keskeneräinen jalkautustarina

Puolittain onnistunut jalkautustarina

Jalkautustarinat | Muut

Konkretia, yrittäjyys

Mitattavuus

Osallistaminen, innostaminen

Kokonaisvaltainen strategia

Median ja imagon hyödyntäminen

Keskeneräisyyden sietäminen

-Taloudelliset taustadriverit (esim. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja konkreettisesti työllistävä vaikutus)

-Tulokset nähtävissä Euroina-Kaikkien saavutettavat ja ymmärrettävät toimintamallit: kansanomaisiksi pilkotut-Arvottaminen lähellä kuntalaista (esim. jokaisella on ollut lähipiirissään työtön)-Selkeät tavoitteet tai vain yksi tavoite: hiilineutraalisuus, jonka ohessa toteutetaan laajasti tätä tukevia projekteja.

-Tulosten todennettavuus eri tahoille: kuntalaisille, yrittäjille ja päättäjille.-Tuki mittareiden rakentamiseen: HINKU-hanke + mittausyritykset (kuten Oras Oy, BaseN)-Mittarit helppokäyttöisiä ja verkossa: kaikkien käytettävissä, sekä kokoavia että yksityiskohtaisia mittareita.

-Mittarit tai pisteytys konkretisoivat tavoitteen ja niiden avulla tavoitetason nosto mahdollista (esim. Oulun rakennustason luokittelu; 1-tähti on vähimmäismääräysten mukaisuus ja 5 maksimi, valitun tason keskiarvo 3-4 tähteä!)

-Noviisin, mutta kiinnostuneen yrityksen aktiivinen verkoittaminen kunnan muuhun (eko)yritysmaailmaan

-Työskentely yrittäjien kanssa tiivistä, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Kynnys kaupunginjohtajan juttusille matala.

-Laajan kohderyhmän osallistaminen pitkäkatseisesti: asukasyhdistykset, yrittäjät ja koulut yms.

-Kuntalaisten osallistaminen: kuntalaiskyselyt ja vihreät aloitteet

-Ei erillisiä projekteja – jäävät helposti yksittäisiksi-Vihreys kaupungin strategisena linjauksena: toimii backuppina neuvotteluissa - ”kaupungin tahtotila”

-Ympäristöstrategian tulee läpileikata koko kaupungin strategian – muuten jää erilliseksi ja paperille

-Vihreä talous laajassa mittakaavassa: sitominen Suomen kilpailukykyyn -Kokonaisvaltaiset tavoitteet: Porvoon energiakaava esikuvana-Usko, että tietoisuutta lisäämällä ekologisuus nousee valintakriteeriksi, sen näkeminen trendikkäänä, ajanhengen muk.

-Paikallislehdistön valjastaminen: esimerkiksi UKIssa kirjoittaa HINKU-projektista viikoittain-Yritykset ymmärtävät imagoedun, erityisesti haasteellisen imagon yrittäjät (kuten jätehuolto)-Ekologisuus näkyy valintakriteerinä jo nuoremmassa väestössä ja ohjaa heidän työpaikka/opiskeluvalintoja (sähköauto…)

-Ekologisuuden hyödyntäminen kunnan yritysten rahoituspäätöksissä-WOM:n valjastaminen, teot puhuvat tehokkaimmin puolestaan: ”Yrityksen kertovat toisilleen että UKI on hyvä paikka”

-Matkanvarrella oppiminen, itse kokeilu-Tavoitteen paloittelu ja askelten otto yksi kerrallaan (vaikka kokonaisuus ei olisi täysin hahmottunut)

-Turha ruveta odottelemaan-asenne

€ ™★Ekoprojektien jalkautus| Kulmakivet

Resurssipula, sitoutuminen

Puutteet asiantuntemukses

sa

Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-

näkökulman puute

Konkreettisten toimien puute

Yritysten suhde kuntaan

Muutosvastaisuus

- Järjestelmä raahaa perässä (mm. lainsäädäntö) . Viranomaisiin vaikuttaminen vaikeaa ja hidasta. (esim.UKI-TKU juna)

-Kompetenttien tekijöiden pula.-Yrittäjien aikajänne merkittävästi lyhyempi kuin järjestelmän tai esim. rahoittajien.-Eteneminen kaavoituksen kautta on hidasta, kestää vuosia (esim.Hennan alue)-Virkamiehet kiireisiä: ”meillä on paljon muutakin työtä” ja Luottamusmiehet laiskoja: ”olin järjestänyt heille mahdollisuuden osallistua kalliiseen seminaariin, kukaan ei lähtenyt.”-Varman tiedon puute, mm. passiivitaloja ei suositella kun niistä ei tiedetä riittävästi

-Moniulotteinen tieto: hiilijalanjäljenkin määrittäminen on vaikeaa ja sen voi tehdä monella tavalla

-Väärien linjojen oikaisut ja toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa: esim. biojätteen poltto-Haasteita tiedon löytymisessä: säädösten noudattaminen ja niiden soveltaminen ei aivan yksinkertaista

-Edelläkävijyyden hinta: oppia saa vain oman toiminnan kautta.-Yliopistoja ei kuunnella: kaikki vihreä kehitys nähdään kunnassa ylimääräisenä työnä tai kuluna

- Irrallisen innovaatiotoiminnan tukeminen ei johda kokonaisvaltaiseen muutoksiin eikä varmuudella pitkäaikaisiin vaikutuksiin

-Tulevaisuusnäkökulman puute: ”Kuinka voisi ymmärtää tulevaisuuden mittakaavoja (esim. Vihdin Ideapark)

-Yritysten mittakaava- ja organisointikyvyn puutteet: projektit ulottuvat laajalle, mm. ekokylä+lämpölaitoksen suunnittelu

-CO2-laskelmat oat vain pisara meressä, niiden merkitys esim. yritykselle on äärettömän pieni.-Kunnan läpivientikyvyn puutteet: ”Kunnat ovat hyviä käynnistämään ja suunnittelemaan, mutta puolessa välissä saatetaan huomata ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä miksi.” ”Kunnissa ollaan hyviä tekemään papereita mutta siihen se jääkin”

-Yliopistotutkimus on liian kaukana todellisuudesta ja esim. lainsäädännöstä (esim. aalto yliopiston maakäytön proffa)

-Kuntien ja yritysten yhteistyössä suuria eroja: ”eihän kaupunki voi vaikuttaa Stora Ensoon” vs. ”Kaupungilta saa apua jopa rahoitushakemusten täyttämisessä, kaavoituksella voi ohjailla yrityksiä yms.”

-Vertailua löytyy kuntien välillä – löytyykö yritysten välillä, jotka ovat keskiössä ekoprojektien jalkautuksessa?-Vaikeaa päästää irti vanhasta: ”Tärkeää on säilyttää pienen kaupungin tunnelma ja ihmisen mittakaava”

-Vaikeus hahmoitta projektin merkitystä: ekoprojektit=vihreä puolue: ”Vihreät ovat menneet liian pitkälle”-asenne, ajatusmallissa vain ”vihreät” edistävät ekoprojekteja

-Kuntaliitoksen sisäiset valtataistelut jyränneet vihreiden projektien edistämisen-Kuntalaisten valitukset (mm. tuulivoiman suhteen) – kuitenkin melko vähän.-Kateus (jota ei myönnetä, eikä voida näin ottaa hyvää esimerkkiä onnistumisista)

+pxNM¿Ekoprojektien jalkautus| Esteet

• Projektin erityistavoitteen (ekotehokkaiden lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelu kunnissa) käsittely jäi haastatteluissa marginaaliseksi:

• Lähiratkaisut:– …eivät taipuneet luonnostaan kenenkään haastateltavan suuhun. Kukaan ei

ottanut asiaa oma-aloitteisesti esille!– ...eivät auenneet: “Mitä se sitten tarkoittaisi..?”– ...jäävät vilpittömiksi arvoiksi, jotka eivät sovi käytännön elämän kanssa

yhteen.– … herättivät lisäksi ristiriitaisia tunteita.

”Tiivis, korkea kerrostalorakentami

nen rikkoo mielestäni ’ihmisen

mittakaavaa’.”

”Ei me voida vastustaa kahden auton talouksia.

Omakotitalon ja väljän asumisen vuoksihan

ne ihmiset tänne xx:lle muuttavat.”

(Miten lähiruoka näkyy kaavoituksessa?)

” …on tullut esiin, sellainen mahdollisuus voi olla, mut sit kun

rupee katselemaan ympärille, mitähän se lähiruoka on. Mitä täällä

oikeastaan on? Ellei sitä ruveta erikseen tekemään, ei sitä ole. On

maataloutta paljon ympärillä, ne vois erikoistua. Mutta ei ne näe,

todennäköisesti kun ei ole ollut kysyntää. On maatalouden

suuntautumisesta kiinni. Ei liity kaavoitukseen."

Päähavainnot haastatteluista | Lähiratkaisujen asema

KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOLOGISUUSULOTTUVUUKSIA



tintäStarttaus

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Projektien läpivienti



tintä

Kestävä kehitys ja ekologisuus ymmärretään kapeasti luonnon ja erityisesti ehjien, ilmeeltään vehreiden maisemien säilyttämisenä.

Kestävä kehitys ja ekologisuus nähdään pysyvänä

toimintamallina, jossa kyseiset arvot ovat mukana kaikessa

päätöksenteossa

Vihreys on vain teknisluontoisia standardeja ja hyviä käytäntöjä joiden mukaan tulisi toimia

Kestävän kehityksen linjaukset ovat satsausta tulevaan

Kestävä kehitys ei ole kehitysagendalla. Parhaimmillaankin se on vain sävy, useimmiten kuitenkin rajoite ja lisäkustannus, joka tulee huomioida kun joudutaan muuttamaan nykyistä mallia

Kestävä kehitys on kunnan ykkösagenda lukuisilla toiminta-

alueilla

PakollistaVapaaehtoista

Starttaus

Vihreys on aina extraa, valinta joka on tehty, ja joka tuo ylimääräistä jo toimivaan asiaan. Se ei tuo mitään muuta kuin hyvän mielen.

Vihreyden arvo tuo valintoihin myös

konkreettista lisäarvoa (esim. imago,

kulusäästöt…)

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Asenteet



tintä

Yksi lainsäädännön tuomista haasteista

Vaihtoehto kunnan elinvoimaisuuden

ylläpitoon

Peesailija, odotellaan muiden näyttöjä

Etulinjassa, tuulen halkoja

Reaktiivisuus, muiden toimintaan reagoiminen

Proaktiivisuus, oma-aloitteisuus

Suuryritysten rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa

Kunnan rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioiss

a

Jokaiseen innovaatioon ei kannata lähteä mukaan ennen kuin ne on todistettu toimiviksi: ajantuhlausta, ei resursseja.

Pilottihankkeisiin vain mukaan!

Starttaus

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Starttaus



tintä

Yksittäisten ihmisten aktiivisuus, osaaminen ja päätöksenteko hajallaan, vaikeuksia saada päätöksiä aikaiseksi kun asiantuntijat ja päättäjät eivät ole jatkuvasti tekemisissä.

Pysyvä ekoasioiden ympärille rakentunut, keskenään

keskusteleva ja innostunut organisaatio

Yksinpuurtaja: vajaa osaamisverkosto, parhaimmillaankin vain ajoittainen yhteys.

Verkottunut: toimivat ja aktiiviset yhteydet muihin saman asian

ihmiseen

Ekologisuus tapaus- tai hankekohtaisena organisoitumisena, yhteistyö kestävää kehitystä ajavien tahojen kanssa parhaimmillaankin vain ajoittaista

Ekologisuus kokonaislinjana tai kantavana ajatuksena: mukana

kaikessa ja kaikkien toiminnassa

Kunnan rooli ei ole tiedottaa ja ohjata kuntalaisia tai yrityksiä ekovalinnoista

Kunnan tehtävänä on aktiivisesti ”haksauttaa” kuntalaisia

ekologisten valintojen pariin ja viedä yrityksiä eteenpäin

Kunnan virkamies ei voi kuin istua samaan pöytään yrittäjän kanssa kun häntä jo epäillään lahjuksista.

Kunnanjohtajan valta-asemassa ei tarvitse aina odottaa

valtuuston päätöksiä vaan voi olla itse aktiivisesti yhteydessä

kenttään on

Yritykset pärjää omillaan

Kunnalta konkreettista apua yrittäjille, mm. rahoitushakemusten

teossa

Starttaus

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Osallistaminen



tintä

Toiminnan perusteet lakisääteisiä, mikä määrittää ekologisten ratkaisujen tason.

Lakisääteiset määrittelyt eivät riitä ekologisten ratkaisujen tasonmäärittelyyn (toteutus

alusta alkaen kovempien tavoitteiden kautta)

Kestävä kehitys on lisävivahde, ehkä vain rajoite, joka tulee huomioida

Kaupungin strateginen linjaus, jota

hyödynnetään vipuvartena

Onnistumiset yhden tahon varassa: yrittäjät, ekorakentaminen

Monitahoinen, laaja ja toimiva jalkauttamisen tahtotila ja eteneminen

Ekologisuus on teoreettisista

Ekologisuus on käytäntöä

”Tietoa ei ole vielä riittävästi, tieto on ristiriitaista, ei voi vielä ottaa kantaa tai jatkaa tätä projektia”-perustelut.

Uskallusta toimia ja jatkaa projekteja ennen kuin kaikki faktat ja keinot ovat selvillä:

”asiat selviävät matkan varrella”

Vastuu delegoitu hajalleen kunnan organisaatiossa, alempien päätöksentekotasojen pikkupomoille.

Kestävä kehitys ylemmäntason päätöksentekijöiden agendalla

Starttaus

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Toteutus



tintä

Hyviä ja innostuneita aloituksia, puolessa välissä huomataan ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä mistä se johtuu.

Välietappitavotteiden asettaminen konkreettisiksi +

niiden jatkuva seuranta ja tuloksista viestiminen

PerstuntumallaMittariohjauksella

Puurtamista, ei näkyvää toimintaa eikä yleistä arvostusta

Sankaritekoja ja tarinoita. Jotain mistä voi olla ylpeä

Taustalla tapahtuvaa, ei yleisessä tiedossa olevaa toimintaa

Näkyvää toimintaa jolla aktivoidaan myös

yhteisöä: mm. paikallislehdet

Suljettujen ovien takanaAvoimuus mm. kansalaiskyselyiden

avustuksella

Starttaus

Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Seuranta+viestintä

KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFIILIT

Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms.

merkitykseltään suuria päätöksenteossa

Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms.

merkitykseltään vähäisempiä

päätöksenteossa

Ekologisuuden käsite moniulotteinen ja laajaEkologisuuden käsite

suppea ja kärjistynyt

Profilointi | Ekologisuuden ulottuvuudet

KATALYSAATTORITuo oman innostuksena ja valta-aseman yhdistämään eri tahot

YHTEENTUOJATuo eritahot yhteen

KONKRETISOIJATekemistä, ei vain suunnittelua

KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 2Parhaat ideat syntyvät vilkkaasta keskustelusta

KOORDINOIJAPitää langat käsissä tai delegoinut tämän jollekin

OPPIJAAloittaa ennen kuin tietää mitä lopputulema on

LÄPIVIEJÄKatsoo ja vie henkilökohtaisesti aloittamansa asiat läpi

YRITTÄJÄVETURIVaikuttaminen yrittäjiin kokoaikaista, säännöllistä ja jatkuvaa

LUENNOITSIJAHyvien tulosten esitelmöijä.

KOKOAJATiedon ja raporttien kokoaja ja eteenpäin läheettäjä

OHJAAJATiedonjakaja, ei usein kenttäkokemusta

BUDJETOIJAKuinka paljon kuluja?

ALOITTAJAMuttei lopettaja

VALVOJAYlhäältä alaspäin seuraaja

TUTKIJAOmaan aihealueensa perehtyminen paperilla.

PROJEKTI-PÄÄLLIKKÖLiian vähän valtaa tehdä oikeita päätöksiä

KEHITYS-IDEOIJAMitä jos perustettaisiin lintulautta

AKTIVISTIOsallistun aktiivisesti amnestyn toimintaan

KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 1Ekotaideprojektille pitää saada lehtitilaa

ASIANTUNTIJAOlen ollut aktiivisesti mukana turve-tutkimuksessa

LUONNON SUOJELIJALepakkojen pelastaminen

HUMANISTIEn minä luvuista tiedä mitään

PROVOISOIJAKunnan-valtuutetuille polkupyörät

TAITEILIJAVirkatut pitsipenikset

VASTUSTAJATänne muuttaneiden motiivina on suuri omakotitalo

EPÄILIJÄIlmaston-lämpeneminen on maapallon normaalia vaihtelua

ELINVOIMAISUUDEN YLLÄPITÄJÄTärkeintä on saada kuntaan verotuloja

LUONNON-KAUNEUDEN SÄILYTTÄJÄVihreä nurmikko on todella kaunista

MAISEMAN VAALIJATuulivoima rikkoo

RETTELÖITSIJÄAjaa voimallisestikin omia tarkoitusperiään

NAURESKELIJAAliarvottaa ekoprojektit ja niihin osallistuvat tahot

TYYTYVÄINENSuomessahan on kaikki niin puhdasta

Ekoprojektien jalkautus | Kunnan päättäjien roolit

….on kuin tyhjille seinille huutelisi.

… on yksi arvonäkökulma.

.. merkitsee kokonaisekologisuutta

, joka kattaa kaikki kaupungin toiminnot

….näkyy sanana hyvin harvoin

päätöksenteon yhteydessä.

Lauseentäydennystehtävä | Ekologisuus kunnassani…

…monimutkaisuus.

…merkitys on jatkossa entisestään

korostumassa ilmastomuutoksen hillintää ajatellen.

…kautta eteneminen on hidasta, mutta välttämätöntä.

…tulisi säilyttää kaupunkimme

vihreys.

Lauseentäydennystehtävä | Kaavoituksen…

…voivani vaikuttaa poliittisesti

myönteisiin, ekologisiin asenteisiin.

…että ympäristöpolitiikka on kaupunkia ohjaava

strateginen näkökulma, jonka painoarvo

ymmärretään ja jossa kauaskatseisetkaan

visionääriset tavoitteet eivät ole päättäjille

vieraita.

..ettei ilmastonmuutoskeskustelu

ja siinä toimiminen ei johda pelkkien näennäisten

yhteistyöallianssien kokouksiin, vaan

todellisiin ja konkreettisiin tuloksiin, jotka ovat myös

todennettavissa.

….rauhallisia aikoja.

Lauseentäydennystehtävä | Toivon…

”Kaasu””Wunderbaum”

”Ilmansuodatin”

”Jarru”

VIHERPIIPERTÄJÄ

SORAKEISARI

PROMOOTTORI

EKOLOGIAA PAPERILLA

Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit

Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”• Sirpalemainen näkemys.• Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.• Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon

piireistä• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei

ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.

• Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.

Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”• Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi

omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.• Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen

ympäristöön.• Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon

läheisyys.• Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.• ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa

on ihan ok.

• Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.

Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”• Ekologia on mitattavaa toimintaa• Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee

muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi• Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää

valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.• Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja

vaivaa.• Hakee onnistumisen kokemuksia omalla

työllään.

• Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”

• ”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”• Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-

projekteja• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen

tavoitetaso)• Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia

ja suunnitelmia.• Käsitteellinen ekologia.

• Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.


”Kaasu””Wunderbaum”

”Ilmansuodatin”

”Jarru”

VIHERPIIPERTÄJÄ

SORAKEISARI

PROMOOTTORI

EKOLOGIAA PAPERILLA

Pyrkii aktivoimaan

oikeisiin toimiin

Yhteistä: maisemat,

luonto säilyttäminen

Vastapoolit, jotka eivät keskustele

Kaupankäyntiä,

kompromisseja


Promoottori on tehokas verkottuja.- Hän tuntee sekä kaupungin tahot että yrityspuolen, ja on itse

asemassa, jossa häntä kuunnellaan.

Promoottorilla on kokonaisvaltainen näkemys ja suuri missio.

- Hän kuitenkin onnistuu pukemaan ne konkreettiseen ja helposti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon.

Hän haluaa ja saa aikaan mitattavia tuloksia. - Tulokset puhuvat puolestaan ja menestys synnyttää

kunnioitusta, vaikka kaikki eivät jakaisikaan promoottorin ajamaa asiaa.

EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET

TOIMINTAMALLI JA ROOLI

• Promoottori on usein lähtökohtaisesti vaikutusvaltaisessa asemassa, portinvartijana (kaupunginjohtaja, lupia myöntävä virkamies jne).• ”Yksin muutosta ei voi saada aikaan: Pitää valjastaa kaikki mukaan!”• Ymmärtää linkittää ekologian helpommin lähestyttäviin arvoihin:

taloudellinen kasvu, uudet työpaikat, kestävä rakentaminen, energiatehokkuus ym. Ei välttämättä myy ekologisuutta ympäristökulmalla, vaikka itse pitäisikin sitä ydinarvona.

Profiili | Promoottori

• Promoottori on edelläkävijä, joka on innostanut myös muut tahot ja toimijat asiansa taakse.• Vihreän talouden hankkeiden konkreettisuus, mitattavuus,

osoitettavissa oleva hyöty ja mukana olevien verkottuminen varmistavat menestyksen.• Promoottori ymmärtää yleisöään: hän pukee asiansa helposti

lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon ja osaa ”myydä” ideansa.• Promoottorien valjastaminen lähettiläiksi ja esimerkeiksi rohkaisisi

myös muita samalle tielle. Promoottori pelaa myös persoonallaan, joten heidän viestinsä välittyy parhaiten kohtaamisissa – heidät pitää saada kokea. ”Opintoretket”, tutustumisvierailut tai luennot ovat siis paras tapa jakaa promoottorin kokemuksia.

EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET

• Promoottori tarvitsee jotain konkreettista asiansa taakse. Taustalla usein pitkäkestoista tutkimustyötä tai oikeanlaisia taustajoukkoja.• Promoottorin on oltava asemassa, jossa hänelle on valtuuksia lähteä

viemään asiaa eteenpäin.•Menestys voi synnyttää kateutta ja vastavoimia, jotka promoottorin on

onnistuttava kääntämään puolelleen tai ainakin taltutettava.

AVAINSANATEkokunta, hiilijalanjälki, energiatehokkuus, mittausjärjestelmä, kestävyys, ilmastonmuutos, HINKU, aktivointi, tuulivoima, omavaraisuus, verkottuminen, viestiminen, yrittäjät, elinkeino, talous.

pieni osuus

Ympäristönäkökulma löytyy, jos on tarvetta- Kunhan se ei ole ristiriidassa muiden poliittisten intressien

kanssa.

Kaupungin ilmastostrategiakin löytyy- Pienen etsiskelyn jälkeen kaapin pohjalta.

Ohjelmia, kartoituksia ja sopimuksia tehdään - Mutta ne ovat irrallaan muusta päätöksenteosta. - Vihreä talous ja lähiratkaisut pysyvät marginaalissa.



• ”Ekologiaa paperilla” -päättäjä on tietoinen kasvavista vaatimuksista ottaa ekologiset aspektit päätöksenteon kriteereiksi. Hän vastaa haasteeseen laadituttamalla strategioita, linjauksia ja kartoituksia. Näiden jalkauttaminen ja yhdistäminen muuhun päätöksentekoon on haasteellista.• On usein korkeassa ja päättävässä asemassa, jolloin joutuu ottamaan useita

eri näkökulmia ja intressejä huomioon. • Ympäristönäkökulma ”pakollinen paha”, joka jää helposti alisteiseksi muille

päätöksenteon arvoille.

• Vihreän talouden projektien linkittäminen osaksi kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua ja käytännön toteutusta.• Ympäristöarvojen tuominen osaksi päätöksentekoa. Päätösten

ympäristökytkösten näkyväksi tekeminen.• Vihreän talouden konkretisoiminen: tavoitteet, edut, hyödyt, voitot,

menestystarinat ym.

EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET• Vihreä talous jää suunnitelmien ja taustatutkimusten tasolle: ”Asioita

pitää saada käsittelyyn”.• Yleisen tason ”sanahelinä”: ”Ekologisuus on yksi tärkeistä päätöksenteon

arvopohjista”• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja, jotka erillään

päätöksenteon keskiöstä.• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso).• Teoreettisuus ja käsitteellinen ekologia.• Vihreydestä puhuminen ongelmallista. Kytkökset puoluepolitiikkaan

(Vihreä Puolue).

Profiili | Ekologiaa paperillaAVAINSANAT

Strategia, linjaus, ilmasto-ohjelma, ongelmien kartoitus, kestävä kehitys, valvonta, lautakuntien päätökset, energiansäästösopimus, hiilidioksidi-päästöt, ympäristötavoite, raportti, selvitys, ilmasto-seminaari, virkamies, toimintamalli.

suuriosuus

Viherpiipertäjä on ”luontoihmisiä” perinteisessä mielessä

- Hän identifioi itsensä ensisijaisesti ympäristönsuojelijaksi.

Agendalla luonnonympäristö- Luonnonympäristön säilyttäminen, metsien tai eläinlajien

suojelu tai ”ekotaiteen” edistäminen.

Kunnallisten päättäjien ”outo lintu”- Kehittelee omia ideoitaan ja irrallisia ekohankkeitaan saamatta

kuitenkaan juurikaan vastakaikua.

• Viherpiipertäjä on ensisijaisesti ”luonnon asialla”. Muut arvot, kuten talouskasvu tai kunnan elinvoimaistaminen näyttäytyvät hänelle helposti vastakkaisina ja negatiivisina asioina. Hän ei kykene näkemään yhteyttä ekologisuuden ja terveen talouskasvun välillä.

• Pieni päätäntävalta, marginaalisuus, syrjässä päätöksenteon piireistä.• Outous ja ulkopuolisuus: ”toiseus”.• Syyllistävä, yhden kulman lähestymistapa: ”Ympäristö tuhoutuu, eivätkä

muut tee mitään!”

• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet: Ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyvät muihin asioihin.

• Kaupungin strategisiin linjauksiin, kokonaisvaltaiseen ekologiseen päätöksentekoon vaikuttaminen: Yksittäisten projektien linkittäminen osaksi ylätason strategisia linjauksia.

• Vastakkainasettelu: Eri tasot eivät kohtaa, eikä yhteistä näkemystä ja agendaa ole. Viherpiipertäjä kokee olevansa yksin asiansa kanssa, eikä häntä kuunnella. ”Ikuiseen oppositioon” joutuminen.

• Leimautuminen ja vihreän aatteen vesittäminen. Vihreys assosioituu viherpiipertäjiin ja marginalisoituu.

• Paljon projekti-aihioita ja ideoita. Myös onnistuneita hankkeita, joista viestiminen nostaisi profiilia ja lisäisi myönteistä suhtautumista.

• Yhteisen mission luominen kaupungin tasolla, kompromissien mahdollistaminen, erilaisten intressien yhteen tuominen.

• Ekologisuuden käsitteen ja horisonttien laajentaminen• Viherpiipertäjä osaksi suurempia päätöksenteon linjoja ja

oppimaan esimerkiksi käytännön yritystaloudesta: Ideointia uudessa kontekstissa.

Profiili | Viherpiipertäjä

AVAINSANATYmpäristönsuojelu, vihreys, aate, uhanalaisuus, luonnonympäristöt, luonnonläheisyys, säilyttäminen, metsien suojelu, kasvihuonepäästöt, luonnon monimuotoisuus, ympäristötaidenäyttely




pieni osuus

Sorakeisari on vanhan maailman keskustapoliitikko - Ajaa yrittäjän ja elinkeinoelämän asiaa.

Ympäristö eli luonto on ”hieno juttu” - Niin kauan kun luonnonvarat ovat vapaasti hyödynnettävissä

ja ympäristöasiat eivät häiritse muuta päätöksentekoa.

Ulkoistaa ympäristöasiat tehokkaasti- Vaikea ymmärtää puhetta ilmaston muutoksesta: ”Mitä se

meihin liittyy?” - ”Suomessahan on niin puhdasta”- Itämeren tila sen sijaan huolettaa, sillä oma kesämökki

sijaitsee saaristossa ja ”siellä se ongelma on silmin nähtävissä”.

• Sorakeisarit ovat monessa kaupungissa käytännön valtaa pitävä eliitti. Yritysomistajina ja rahoittajina sekä henkilökohtaisten kytköstensä kautta heillä on monesti viimeinen sana sanottavanaan.• Vihreys koetaan näissä piireissä helposti uhkana: Se on ulkopuolinen

intressi, joka sotkee Sorakeisarin golfkenttä-hankesuunnitelmat tai metsänhakkuut.• Sorakeisari kokee luonnon arvokkaana sen maisema-arvon tai hyötyarvon

kautta, ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin

• Sorakeisaria on puhuteltava hänen omalla kielellään ja ymmärrettävä hänen lähtökohtiaan.

• Osoittamalla, ettei vihreä talous uhkaa kunnan elinkeinoelämää, vaan päinvastoin virkistää sitä ja lisää työpaikkoja, sorakeisari on ”käännytettävissä”.

• Sorakeisarilla on läheiset suhteet kunnan yrittäjiin, joten hänen kauttaan on mahdollista vaikuttaa heihin.

• Miten kääntää vihreän talouden ja sorakeisarin intressit yhteneviksi?

• Sorakeisari ei usko ilmastonmuutokseen tai ainakin se on kaukainen ja vaikeasti hahmottuva asia, joka ei itseä kosketa.

• Ekologisuus on sorakeisarille yhtä kuin ympäristönsuojelu, joka taas assosioituu viherpiipertäjien kaltaisiin puuhastelijoihin.

• Voimakkaat vastakkainasettelut ja ennakkoluulot: ”Mitä ne siellä Helsingissä luulevat tietävänsä meidän maaseutukunnan ihmisten asioista.”

• Konkreettinen ajattelu: ”Sen, minkä näen, tiedän olevan olemassa.” Vihreän talouden mitattavuus, tuloksellisuus ja hyödyllisyys tehtävä näkyväksi.

Profiili | Sorakeisari

AVAINSANATKulttuurimaisema, vehreys, yrittäjäystävällisyys, talouskasvu, NIMBY, puhdas luonto, ilmanlaatu, työpaikat, kestävä talous, golf-kentät, talousmetsä, vesistöjen happamoituminen, suomalaisuus.




suuriosuus

Sorakeisari Viherpiipertäjä Ekologiaa paperilla Promoottori

omat eurot

yrittämisenedellytykset

luonnonsuojelu

samalla tavalla ajattelevien joukko

hieno esitys taipuheenvuoro

vakuuttavat raportit, joissa ‘oikeat asiat’

näkyvyys asialleja omalle työlle

mitattavat tulokset

PÄÄTÖ

KS

IIN

VA

IKU

TTA

AVA

IKU

TTA

VA

N V

IES

TIN

NÄ

N E

LEM

EN

TTEJÄ

Kommunikaatiotarpeet | Viesti menee perille kun…

Viesti menee perille, kun..• se on vahva taloudellinen

menestystarina, eurot esillä.• siinä on selkeä, sovellettavissa

oleva malli. Toteutustavan tulee olla esillä: miten asiat konkreettisesti tehtiin.• ei mennä vihreys edellä.

Käännyttäminen ei onnistu. On käytettävä Sorakeisarin kieltä ja ymmärrettävä hänen vaikuttimiaan ja intressejään.

VIHREYS = energian säästö = taloudellisuusVIHREYS = puhtaus = imagovaltti

Kanava• Oman viiteryhmän

/etujärjestöjen kanavat• Henkilökohtaiset kontaktit.

Asiat hoituvat ”pöydän alta”: soitto tai tapaaminen tutun virkamiehen kanssa.

Viesti menee perille, kun..• esitystapa on vahvasti

henkilövetoinen (sisältäen kertojan tai tarinan ”sankarin”).• siinä puhutaan suojelemisesta tai

säilyttämisestä.• luonnonystävälle on varattu

tarinassa tärkeä rooli

VIHREYS = luonto = monimuotoisuuden vaaliminen

Kanava• Lehdet• Järjestöt• Netti

Viesti menee perille, kun..• esimerkkicase on tunnettu ja

tunnustettu; Jokainen, joka on perillä asioista, tuntee tämän tarinan.• menestystarinoita, joilla on selkeä

luokittelu sisällön ja laajuuden suhteen.• tulokset ovat mitattavissa• case on sidottu säädöksiin tai

laajempiin hankkeisiin, tai on osa jotain tunnettua ohjelmaa.

VIHREYS = päästöjen hallinta = kansalliset säästötavoitteet

Kanava• Kuntapäättäjien tiedotuskanavat,

esim. Kuntaliitto• Seminaarit• Valtuustosali• Netti

Viesti menee perille, kun..• näkökulma on tuore ja tarina

sisältää yllättäviäkin yhdistelmiä.• mittakaava on laajempi, koskien

koko kuntaa tai alueellisesti jopa suurempaa aluetta.• haasteet on tuotu hyvin esille,

samoin keinot, joilla ne voitettiin.• osallistuminen sisältää

mahdollisuuden suuriin tekoihin ja kunniaan.

VIHREYS = kestävä kehitys = elinvoimainen kunta

Kanava• Vierailut, henkilökohtaiset

kontaktit

KAUPUNGINVALTUUSTO

KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNGINJOHTAJA

TEKNINENJOHTAJA

KAUPUNGIN LIIKELAITOSLAUTAKUNTA

LAUTAKUNTA

LAUTAKUNTA

LAUTAKUNTA

KAUPUNGIN LIIKELAITOS



KAAVOITUSJOHTAJA

RAKENNUSJOHTAJA

YMPÄRISTÖJOHTAJA

Henkilökohtaiset, järjestö- ja luottamustoiminnan kautta solmitut suhteet johtoon. Itselle tärkeiden lautakuntien jäsen.

Sora-keisari

Toimii vain oman kiinnostuksensa alueella. Ei kykene vaikuttamaan laajemmin kunnassaan.

Viher-piipertäjä

Pyrkii viemään ekologia-agendaansa läpi mahdollisimman korkealla tasolla.

Ekologiaa paperilla

Kovat tavoitteet kunnan talouden parantamiseksi ekologian avulla. Yhdistää tekijät toisiinsa.

Pro-moottori

Kommunikaatiotarpeet | Päätöksentekofoorumit ekoasioissa

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”• Sirpalemainen näkemys.• Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.• Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon

piireistä• Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei

ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.

• Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.

Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”• Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi

omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.• Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen

ympäristöön.• Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon

läheisyys.• Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.• ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa

on ihan ok.

• Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.

Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”• Ekologia on mitattavaa toimintaa• Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee

muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi• Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää

valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.• Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja

vaivaa.• Hakee onnistumisen kokemuksia omalla

työllään.

• Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”

• ”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”• Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita• Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-

projekteja• Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen

tavoitetaso)• Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia

ja suunnitelmia.• Käsitteellinen ekologia.

• Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.

VIHERPIIPERTÄJÄ

SORAKEISARI

PROMOOTTORI

EKOLOGIAA PAPERILLA

Yhteenveto | Kuntapäättäjien ekoprofiilit

Resurssipula, sitoutuminen

Puutteet asiantuntemukses

sa

Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-

näkökulman puute

Konkrettisten toimien puute

Yritysten suhde kuntaan

Muutosvastaisuus

Konretia, yrittäjyys

Mitattavuus

Osallistaminen, innostaminen

Kokonaisvaltainen strategia

Median ja imagon hyödyntäminen

Keskeneräisyyden sietäminen

KULMAKIVET, EDISTÄJÄT,

MAHDOLLISTAJAT

ESTEET, HIDASTEET,

HAASTEET

Yhteenveto | Ekoprojektien jalkautuksen kulmakivet ja esteet

• ’Vihreä talous’ on käsitteenä teoreettinen, latautunut ja vain harvojen toimijoiden aktiivisessa käytössä. Kuvaavin kommentti eräältä kaupunginjohtajalta: ”Ekologia on yksi päätöksenteon arvopohjista.”

• Erityisesti tämä näkyi lähiratkaisuista puhuttaessa - keskustelu niiden ympärillä marginaalista

• Kuntapäättäjät eivät varsinaisesti ole ympäristö- tai ilmastoskeptisiä. Heillä on kuitenkin usein muita päätöksen teossa painavampia intressejä, jotka ajavat ekologisten valintojen ohi.

• Vihreän talouden nähdään erityisesti kilpailevan kunnille keskeisen ’taloudellisen elinvoimaisuuden’ kanssa. Se lähinnä pakollinen paha; tavoite, jonka minimivaatimukset on täytettävä. Vähemmistölle se merkitsee lisäarvoa.

• Oleellisinta olisi linkittää ekologinen ajattelu ja kuntapäättäjien muut intressit. Onnistuneita esimerkkejä linkityksestä ovat Oulun Rakennusvalvonta ja Uudenkaupungin HINKU-hanke.

• Ekologisuus tai vihreä talous ei sellaisenaan aktivoi kuntapäättäjiä toimimaan, vaan ekologisuus täytyy ujuttaa osaksi muuta päätöksentekoa.

Yhteenveto | Haastattelujen päälöydökset

• Aihepiiri sisältää vielä paljon perinteisiä vastakkainasetteluita, joista tulisi päästä eroon:

luonto vs. ympäristötaloudellinen kehitys vs. kestävä kehitys

• Perinteisen suomalaisen ympäristöajattelun mukaan ekologisuus tarkoittaa puhdasta luontoa ja lähellä luontoa elämistä - kirjaimellisesti . ’Ekologisuus’ voi silloin kohdistua esimerkiksi pelkästään yksittäisen järven vedenlaadun parantamiseen.➙ Suurin haaste on laajentaa ympäristöajattelun vaikutuskenttää. Tavoitteena

saada ekologisuus yhdistettyä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, lähiratkaisuihin, energiansäästöön ja kestävään kehitykseen.

➙ Vihreästä taloudesta viestittäessä ekologisuus tulee yhdistää menestystarinoihin: elinvoimaisiin, kasvaviin, yrittäjyyteen kannustaviin ja imagoltaan houkutteleviin kuntiin. Silloin on onnistuttu välittämään vihreän talouden viestiä suurinta osaa kuntapäättäjiä kiinnostavassa muodossa.

Yhteenveto | Johtopäätöksiä

Heillä on kaukokatseisuutta, vaikka ei ole ollutkaan suoria

kokemuksia… Vaikea arvioida heidän toimintaa.

Kommentti Sitraan liittyen:

Palmu Inc Finland, www.palmuinc.fi

Projektitiimi | Palmu Inc.

http://www.palmuinc.fi/

kuntapäättäjien ekoprofilointi_sitra maamerkit

Documents