Maaseutuajattelun kuperkeikka

18.11.2010 Maaseudun tulevaisuusriihi Eeva Hellström

© Sitra 2009

Sisältö

• Pinttyneistä paradigmoista uuteen ajatteluun

- Käsitteiden keinussa

- Nouvelle cousine – uudet hyvinvointireseptit

- Keskipakoisuutta vai keskihakuisuutta?- Lähellä, kaukana vai läsnä?- Biohotteja vai biospotteja?

- Yhteiskunta, yhdistys vai yritys?- Innovaatioiden imuun!

- Tulevaisuususko hukassa?

• Maamerkit-ohjelma muutoksen vauhdittajana

18.11.2010 2

KÄSITTEIDEN KEINUSSA

3

© Sitra 2009

4

Maamerkit -barometri

Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009

3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe

Kaupunkien sisällä olevatluonnonläheiset alueet

Tavalliset suomalaiset pikkukaupungit

Kaikki mikä ei ole tiivistäkaupunkialuetta

Luonnonympäristössäsijaitsevat lomakylät

Kirkonkylät ja taajamat

Metsäiset erämaat

Haja-asutusalueet, joillaei ole kunnallistekniikkaa

Alueet, joilla luonnonmaisemaon vallitsevana

Alueet, joilla kyläasutus on vallitsevana

Alueet, joilla maatalous-maisema on vallitsevana

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

98

85

82

82

75

58

37

18

13

8

Mitä on maaseutuSuomalaiset, n=1504

18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

© Sitra 2009

5

64 % asuu maalla

84 % asuu kaupungissa

Maamerkit -barometri

Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009

3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe

19%

40%

36%

5%

Maalainen

Kaupunkilainen

Sekä että

Ei kumpaakaan

Millainen identiteetti meillä on

Suomalaiset, n=1504

24.3.2010

© Sitra 2009

18.11.2010 6

Monipaikkaisuus ja merkitysten maantiede

• Ekotehokkuushaasteet:

- Monipaikka-asumisen hiilijalanjälki

- Puhtaat energiaratkaisut

- Ajasta ja paikasta riippumaton työ

• Kulttuuriset ja sosiaaliset haasteet:

- Uudet verkostot, yhteisöllisyyden muutokset

- Kulttuuriset törmäykset, arvomuutokset, vastuullisuus

• Paradigmahaaste:

- Alueellinen erilaistaminen

- Palvelujen tasa-arvoisuus

• Tiedollinen haaste:

- Ilmiön draiverit ja vaikutukset

MUOTOJA:

• Vapaa-ajan asuminen

• Työkämppä kaupungissa

• Kesämökki kaupungissa

• Eroperheiden lapset

• Juuret kotipaikalla

• Harrastusympäristö

• Jne.

HAASTEITA:

• Palveluhaasteet:

- Verotuskäytännöt

- Monipaikka-asujienosallistaminen

- Palveluiden saatavuus yli kuntarajojen

- Tietojärjestelmät

• Logistiset haasteet:

- Valokuitu-, jäte-, viemäriverkostot, tiestö

© Sitra 2009

Maaseutu näyttää tältä….

24.3.2010 7

… ja tältä

© Sitra 2009

Maaseututypologian uudistaminen

18.11.2010 8

Kriteerit Kriteerit

Typologia Typologia

Sovellus Sovellus

Kuntakohtaisen typologian muokkaaminen paikkatieto-pohjaiseksi

© Sitra 2009

Maaseututypologian uudistaminen

18.11.2010 9

Sovellukset

Kriteeristöt

Data + analyysit

Voisiko tulevaisuuden typologia olla…?

-Paikkatietopohjainen-Dynaaminen-Moni-ilmeinen-Avoimeen tietoon perustuva-Helposti käytettävä-Hallintoon soveltuva-Tutkimuspohjainen-Maaseudun ja kaupungin yhdistävä-Kytkeytynyt eri verkkotyökaluihin

© Sitra 2009

Maaseudun elinvoimaisuus

• Onko hyvinvoiva maaseutu elinvoimainen?

• Onko elinvoimainen maaseutu hyvinvoiva?

18.11.2010 10

Elinvoimainen Suomi (Sitra 2010):

Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa. Elinvoiman lähteitä ovat:

• Vuorovaikutus, luottamus, vastuunkantaminen• Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa• Oppiminen, terveys• Maailman ja sen murrosten ymmärtäminen, elämänhallinta• Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite• Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat

© Sitra 2009

Ajatusmalleja maaseudusta

Maaseutu on tärkeä osa suomalaista hyvinvointia

Yhteiskunta turvaa

maaseudun elinvoimaisuuden

Maaseudun asutusta ja elinkeinoja kehitetään

18.11.2010 11

Suomi voi hyvin ja toimii kestävästi

Maaseutu tarjoaa

hyvinvointia ja mahdollistaa kestävyyttä

Maaseutua uudistetaan tulevaisuuden

kysyntään vastaamiseksi

Motivaatio Tavoite Toimenpiteet

”Tarvitseva””Itseisarvo”

”Tarjoava””Lisäarvo”

Maamerkit:Uudistuva, tulevaisuuden elävä maaseutu voi olla eri kokoinen, eri näköinen ja sisältää eri toimintoja kuin tänään.

• Turvaamisesta uudistamiseen• Tarvitsevuudesta tarjoamiseen• Itseisarvosta lisäarvoon

• Rasitteesta voimavaraksi• Kehittämisen objektista subjektiksi• Paikallisista globaaleihin ratkaisuihin

© Sitra 2009

Puuttuva sana: ”kysyntä”

Tarve:

yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden

Tarjonta:

maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja

Kysyntä:

Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään?

18.11.2010 12

”Itseisarvo”

”Välinearvo”

”Lisäarvo”

OECD: Suomi on ollut yksi maaseutupolitiikan edelläkävijöistä…

18.11.2010 13

Laaja maaseutupolitiikka:Sektoripolitiikkojen yhteensovittaminen

Puitteet pitkän aikavälin toiminnalle

Suppea maaseutupolitiikka:Leader-ryhmät

=SUOMENMENESTYSMALLI

Kysyntälähtöinen mahdollisuuksien maaseutupolitiikka

NOUVELLE COUSINEMERKITYKSISTÄ

14

NOUVELLE CUISINE

HYVINVOINTI-

RESEPTIT

“lighter, more delicate dishes and an increased emphasis on presentation”

© Sitra 2009

Draiveri: Merkitysyhteiskunta

• Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyhteiskuntaan

- Kehittyneissä länsimaissa on huomattu, että jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu ei tee ihmisiä enää onnelliseksi.

- Elämyskeskeisyyden asemasta ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää.

- Maaseudun rooli on keskeisessä asemassa.

18.11.2010 15

• Kuluttajalle tarjotaan näyttämöjä, jossa voi toteuttaa itseään

• Viihtyvyys, maaseutuasuminen

Elämystalous

• Kuluttaja on mukana näyttämön rakentamisessa

• Kuluttajalla proaktiivinen rooli muutoksen rakentamisessa

• Päämääränä arvokas elämä ja siinä merkityksellisen elämän kokemus

Merkitysyhteiskunta

• Mitkä ovat merkitysyhteiskunnan nousevat ilmiöt ja uudenlaiset näkökulmat maaseudun vetovoimatekijöihin?

• Mitkä ovat maaseudun uudistuvat merkitykset?

• Asuminen => monipaikkaisuusmerkitysyhteiskunnan ilmentymänä

© Sitra 2009

Maaseutu ja hyvinvointi

24.3.2010 16

Maaseudulla on merkittävämpi rooli suomalaisten yksilöllisissä hyvinvointiresepteissä

Maaseutualueilla voidaan hyvin

© Sitra 2009

17

Maamerkit -barometri

Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin

Suomalaiset, n=1504

30

35

40

45

50

55

60

65

70

75

80

30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80

Tyyty

väis

yys

Tärkeys

Turvallisuuden tunne elämässäni

Taloudellinen toimeentuloni

Elämäni tarkoitus

Oman itseni toteuttaminen

Harrastusmahdollisuudet

Johonkin yhteisöön kuulumiseni

Luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen

Arkielämäni hallinta

Riittävä vapaus elämässäni

Asumisen tilavuus

Asuinympäristöni viihtyisyys

Elinympäristöni virikkeellisyys

Tarvitsemieni palveluiden saatavuus

Tekemäni työn mielekkyys

Työmatkani helppous ja sujuvuus

Elämänrytmin kiireettömyys ja paineettomuus

Mahdollisuus syödä puhdasta

ja turvallista ruokaa

Lähimmäisenrakkauden saaminen

Vaikutusmahdollisuudet itselleni tärkeisiin asioihin

Mahdollisuudet liikkua netissä

18.11.2010

Maaseutu

merkitys-

Yhteiskunnassa:

”Arvokas elämä”

© Sitra 2009

18

Maamerkit -barometri

Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009

3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl

Ei osaa sanoa

Maaseudulla ei ole mitäänerityistä roolia elämässäni

Teen työtä maaseudulla

Teen osittain tai kokonaanetätyötä maaseudulta käsin

Maaseudulla on minulle henkisesti merkitystä,vaikka en siellä juuri käykään

Asun pääasiassa maaseudulla

Asun ajoittain maaseudulla

Maaseutu on minulle tärkeä itsenitoteuttamisen ja harrastamisen ympäristö

Omistan palan maaseutua(esim. metsää, kesämökin)

Käyn maaseudulla latautumassaja virkistäytymässä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

54

51

42

28

24

24

10

10

7

3

Maaseudun merkitys itselle 10 vuoden kuluttuaSuomalaiset n=1504

24.3.2010

LÄHELLÄ, KAUKANA VAI LÄSNÄ?

19

© Sitra 2009

Draiveri: ICT kehitys

ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto helpottuu

Kaikkialla oleva teknologia (ubiikki) mahdollistaa riippumattomuuden ajasta ja paikasta

Älykkäät ratkaisut infrassa, logistiikassa ja palveluissa korvaavat fyysisiä ratkaisuja

Käsitykset etäisyydestä ja ekotehokkuudesta muuttuvat

Tilan hyödyntäminen resurssina mahdollistuu

18.11.2010 20

© Sitra 2009

Etäällä, lähellä vai läsnä?

• Oppiminen

• Työ, johtaminen

• Palvelut

• Verkostot

24.3.2010 21

Ajasta ja paikasta riippumattomat ratkaisut

© Sitra 2009

Lähi- ja etäratkaisuja

• Lähipalvelut

• Lähilogistiikka

• Lähiopetus

• Lähikoulut

• Lähiruoka

• Lähihoiva

• Lähivanhemmuus

• Lähi…

• Etätyö

• Etäopetus

• Etävanhemmuus

• Etäpankki

• Etä…

Lähiratkaisuja Etäratkaisuja

18.11.2010 22

Fyysinen läheisyys

4 Google-osumaa

Virtulaainen läheisyys

166 Google-osumaa

© Sitra 2009

Ekoälykkäät lähiratkaisut

18.11.2010Maamerkit / Auli Sihvola

Eko-älykkäät lähirat-kaisut

Ihmis-lähtöisyys

Eko-tehokkuus

Taloudellinen lisäarvo

Fyysinen

Lähiresurssien hyödyntäminen

Virtuaalinen

Tietotekniikan hyödyntäminen

Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti.

Fyysisissä ratkaisuissa keskeistä on ekotehokas ja kustannustehokas logistiikka, virtuaalisissa maaseudun kytkeytyminen osaksi ubiikkimaailmaa.

Ekoälykkyys yhdistä kestävän kehityksen, ihmisen ja tietoyhteiskunnan

© Sitra 2009

Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön

Otteita Heikki Sundquistin blogista 4.5.2010 (sitra.fi):

• On aivan nurinkurista, että kun työtä tekee lähellä omaa elinpiiriään, jopa kotonaan, sitä kutsutaan etätyöksi. Minä ainakin teen kaiken työni hyvin lähellä, ehkäpä käsivarren mitan päässä tai ainakin huutoetäisyydellä ja tietysti myös katseen piirissä.

• Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta saatan siirtyä etäälle. Tarkkailijana on organisaatiosi, konttorisi, jonka kannalta teet työtä etäällä. Etätyö on ulkoisen näkemyksen tuottama termi.

• Itsesi kannalta etätyö on terminä huono, kun kaiken työn teet itsesi lähistöllä. Lähellä ovat myös henkiset voimavarasi, työsi, osaamisesi, luominen ja itse työprosessi.

• Aivot on se keskus, joka kytkeytyy ulkoiseen maailmaan aistiesi ja toimilaitteittesi –kuten kuulo, näkö, puhe ja kädet – avulla. Ne ovat aina lähellä, vaikka työsi vaikutukset voivat olla fyysisesti hyvinkin etäällä.

Etätyö ratkaisuna osaavan työvoiman tarpeeseen?

• Etätyömahdollisuuksista kiinnostuneita houkutellaan muuttamaan maaseudulle…

• Entäpä muualla asuvien osaajien houkuttelu maaseutuorganisaatioiden palvelukseen, vaikka eivät itse siellä asuisikaan?

18.11.2010 24

© Sitra 2009

Saavutettavuus ja maaseutu

Miten maaseudun asukkaat

saavuttavat riittävät palvelut?

Miten suomalaiset saavuttavat maaseudun?

Fyysinen saavutettavuus

Virtuaalainensaavutettavuus

18.11.2010 25

26

KESKIPAKOISUUTTA VAI KESKIHAKUISUUTTA?

© Sitra 2009

Draiveri: Vihreä talous

• Vihreässä taloudessa kasvua, työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja.

- Luonnonvarojen säästeliäs käyttö

- Ekotehokkuus

- Irtikytkentä

• Biotalous muodostaa merkittävän osan vihreästä taloudesta

- Biomassa raaka-aineena

- Biologiset prosessit tuotannossa

- Ekosysteemipalvelut

18.11.2010 27

Luonnon-varat: kasvava kysyntä

Ympäristö-ongelmat: osaamisen

kehittäminen

Vihreä talous

Bio-talous

© Sitra 2009

Keskitetty vai hajautettu ?

24.3.2010

Keskitetty

Hajautettu

EkotehokasEi ekotehokas

Keskitetty

Hajautettu

EkotehokasEi ekotehokas

Vallitseva ajattelu Maamerkit -näkökulma

28

© Sitra 2009

Kilpailukyky suhteessa maaseudulla asuvaan väestöön (2004)

4

4,5

5

5,5

6

6,5

0 10 20 30 40 50

Maaseudulla asuva väestö %

Kasvu

kil

pail

ukyky

Suomi

Kreikka

Ruotsi

USA

Tänään:Suomi maailman kilpailukykyisin

hajautetun asutusrakenteen maa

Seuraava haaste:Miten Suomesta kehitetään maailman ekotehokkain hajautetun asutusrakenteen maa?

KansainvälistyminenRakenteiden rohkea

kehittäminen

BIOHOTTEJA VAI BIOSPOTTEJA?

30

© Sitra 2009

Fossiilitalous ja biotalous

18.11.2010 31

Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen

Ainekierto: paikallinen / globaali

© Sitra 2009

Biotalouden kaksi polkua: keskitetty ja hajautettu

24.3.2010 32

© Sitra 2009

Monimuotoinen biotalous

18.11.2010 33

Luonnonvaratvihreässä taloudessa

34

YHTEISKUNTA, YHDISTYS VAI YRITYS?

© Sitra 2009

Kylätoiminta edelleen varsin perinteistä(Kouvolan Sanomat 12.11.2010)

18.11.2010 35

• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on kyselytutkimuksessaan selvittänyt kylätoiminnan nykytilaa ja elinvoimaisuutta. Valtakunnallinen kysely lähetettiin 3 723 yhdistykselle, jotka harjoittavat kylätoimintaa. Vastausprosentti oli 29,2.

• Suurin osa vastanneista uskoo, että tapahtumia järjestetään tulevaisuudessakin talkoilla. Melkein puolet vastaajista pitää todennäköisenä, että paikallisten peruspalveluiden järjestäminen jää yhä enemmän yhdistysten vastuulle. Viidennes pitää tärkeänä, että kylään houkutellaan uusia asukkaita.

• Kylätoiminta pyörii edelleen varsin perinteisin keinoin. Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen mukaan asioita voitaisiin tehdä myös uudenlaisilla tavoilla.

• Kyselyn tulokset julkistettiin Kouvolassa, jossa kylätoiminta on keskimääräistä aktiivisempaa. Tutkijoiden mukaan Kouvolalla on mahdollisuus hyödyntää maaseutukaupungin asemaansa kansainvälisesti, kunhan toimintaa kehitetään ennakkoluulottomasti.

© Sitra 2009

Yhteiskunnallinenyrittäjyys

• ”Hyvän tekeminen”

• Yhteisöomistus

• Bisnestä

• Voiton tavoittelu

• Voitto käytetään siihen,

että tehdään lisää

”hyvää”

18.11.2010 36

INNOVAATIOIDEN IMUUN!

37

© Sitra 2009

38

Maamerkit -barometri

Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009

3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe

Muu

Logistiikkapalvelut

Luova työ ja kulttuuri

Kenneltoiminta

Kaivannaisteollisuus

Uudet hyvinvointipalvelut

Pienteollisuus

Tietotyö

Hevosyrittäjyys

Hoiva-ala

Monitoimiyrittäjyys

Uudet tavat hyödyntää luonnonvaroja

Metsätalous

Luomutuotanto

Uusiutuvan energian tuotanto

Erikoistuva maatalous

Vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut

Matkailu

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

Yritysmaailma, n=249

Maaseutu-asiantuntijat, n=158

Kuntapäättäjät, n=244

Liiketoiminnat, joille kasvavia edellytyksiä maaseudulla

n=kaikki vastaajat

18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

© Sitra 2009

Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen

• Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja?

- Maatalous, metsätalous, bioenergia, maaseutumatkailu, green care, …

• Mikä ei voisi olla maaseudulla?

- Design, gourmet, …

• Miten elinkeinoja kehitetään?

- Sektorilähtöisyydestä prosessilähtöisyyteen

- Virallisesta innovaatioympäristöstä avoimiin, ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin

18.11.2010 39

© Sitra 2009

18.11.2010 40

*) Lähde (soveltaen): Tuomas Kuhmonen ja Hannu Niittykangas

Kysyntä

Maaseudun hyvinvointipalvelut

Hyvinvointi ja merkityksellisyys liiketoimintamahdollisuuksina Green care

Lähiruoka-konseptit

Luonnonvaratvihreässä taloudessa

41

TULEVAISUUSUSKO

HUKASSA?

© Sitra 2009

42

Maamerkit -barometri

Kuule Oy/SitraSyys-lokakuu 2009

3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe

Mitä uskotaan, mitä toivotaanSuomalaiset, n=1504

Ei osaa sanoa

Siellä on paljon erilaista yritystoimintaa

Monimuotoinen turismi kukoistaa siellä

Sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan

Siellä asuu paljon ihmisiä,jotka tekevät etätyötä

Sen puhdasta luontoa arvostetaan

Se on voimakkaasti autioitunut

Maatalous on huomattavastitehostunut nykyisestä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

70

24

68

4

64

53

43

56

40

62

39

50

36

59

2

5

Uskomukset

Toiveet

18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

Luonnonvaratvihreässä taloudessa

43

MAAMERKIT

- Maaseudun merkitykset

© Sitra 2009

Kansalaistenkokonaisvaltainen

hyvinvointi

Sitran toimintatapa

18.11.2010 44

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ->

Suomikestävän

yhteiskunnankansainvälisenä

esikuvana

Strategiset tavoitteet

Terveydenhuollon ohjelma

Energiaohjelma

Kuntaohjelma

Maamerkit -ohjelma

Julkishallinnon johtamisohjelma

Koneteollisuuden kasvuohjelma

Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, …)

Ennakointi jakokeilu

Strategia-prosessit

Liiketoiminnan kehittäminen &

sijoitukset

© Sitra 2009

Oppiva ohjelma: uusista avauksista synergisistähankkeista koostuvia avainalueita

18.11.2010 45

Sitran strategia

Muuttuva maaseutusuhde

Lähiruoan liiketoimintamallit

Liiketoiminta Ja innovaatio-

ympäristöTiedustelu jastrategiatyö

Viestintä javerkostot

Ekotehokkaat maaseutu-maiset yhdyskunnat

Maaseutuympäristö hyvinvoinnin lähteenä

Visio:

Maaseudulla on merkittävämpi rooli

suomalaisten elinvoiman lähteenä ja kestävien ratkaisujen

mahdollistajana

Biotalouden lähiratkaisut

Kestävä monipaikkaisuus

24.3.2010 46

Ohjelmatiimi

• Eeva Hellström, johtaja

• Karoliina Auvinen, ekotehokkuus

• Jyri Arponen, liiketoiminta

• Päivi Hirvola, verkostot

• Eero Kokkonen, biotalous

• Lea Konttinen, hyvinvointi

• Liisa Lehikoinen, assistentti

• Johanna Pellinen, viestintä

• Auli Sihvola, koordinaattori

• Heikki Sundquist, pääomasijoitus

18.11.2010

46

Ohjausryhmä

• Tarja Cronberg, pj

• Janne Antikainen, TEM

• Sirkka Heinonen, TTK

• Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy

• Sirpa Karjalainen, MMM

• Juha Kuisma, VNK

• Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä

• Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu

• Jyri Seppälä, SYKE

• Teppo Turkki, Sitra

• Hilkka Vihinen, MTT

© Sitra 2009

Maamerkit Facebookissa

18.11.2010 47