kummit-lehti nro 4

Kummitverkossa:kummit.fielamalapselle.fiLahjoita!KiitosLASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/11 • 15. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

Mitä tehdä

KUN LAPSENMIELI OIREILEE?

kun autoitvuonna 2011

Ja niin laulettiin

JOULUMIELELLE

Pitkien hoito-suhteiden

HUSUKE

Stina GirsJoulukonsertinkummidebytantti

Helmi ja VilhoSisarukset jakohtalotoverit

14 – 19Varkautelaisen Tiina Kontro-Heiskasen ja Kari Heiskasen perheeseen iski runsaat kaksi vuotta sitten ”salama”kahdesti. Heidän kaksi nuorinta lastaan, Vilho ja Helmi,sairastuivat diabetekseen seitsemän kuukauden välein.

– Tuli listattua kaikenlaisia asioita, joita perhe ei voienää tehdä. Mutta sittemmin on tullut huomattua,ettei mitään varsinaisia rajoitteita juurikaan ole,Tiina-äiti toteaa. Melko harvinaisen tupladiabetes-perheen arjesta pääsee paremmin perille tässä lehdessäolevasta selviytymistarinasta.

2 www.kummit.fi I Sisältö

23 – 26

28 – 29

58 – 59

46 – 50

TÄSSÄ LEHDESSÄTÄSSÄ LEHDESSÄ

8 – 11

23 HUSUKE-startti Koopin keikka avasi yhteistyön

28 Haloo Helsinki! klinikalla Potilaiden ykköstoive toteutui

33 Casinon Ihmisruletti Kymppitonnin yllätyslahjoitus Kummeille

36 Kummit Turussa Kauppakeskus Skanssissa

38 Martti Saarinen klinikalla Idols-voittaja ilahdutti potilaita

46 Joulu Mielelle Kuvakavalkadi Kummien konsertista

51 Koripalloilijoita klinikalla Pyrinnön pelaajia TAYS-vierailulla

54 Kummit Bowling Talissa keilattiin NIRS-laite

58 Joulupukki klinikalla Mukana tv-tähtiäkin

Henkilöt:

Sisältö I www.kummit.fi 3

Kumppanit:30 Tatu ry Yhteistyöyhdistys esittelyssä

32 Kalustevuokraamo.fi Miksi ostaa, kun voi vuokrata?

34 Jumbo Kauppakeskus lapsipotilaiden asialla

35 VAASAN Oy Kanelipullilla infuusiopumppuja

40 Helsingin KTK Kuljetusalalta rahaa blendereihin

41 Aurinkomatkat Lapsia voi auttaa lomailemallakin

42 Kraft Foods Piparkakuilla piristystä potilaille

52 Philips Kumppanuusvuoden kokemuksia

57 Oriola Apua elinsiirtoklinikalle

Palstat: 3 Tässä lehdessä Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne Knaster Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Näin toimii Kummit ry Yhdistyksen esittely pähkinän- kuoressa

20 Pieni hetki Aukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat Hanna Partasen reseptivinkit

43 Riitta Väisäsen kolumni Joulunalusajatuksia

61 På svenska Artikkeleita toisella kotimaisella

64 Toivelistat Mitä klinikoilla tarvitaan?

65 Rojaltituotteet Näistä tuotteista tuloja Kummeille

66 Tapahtumaopas Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 Yhteystiedot Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 8 Terhi Aalto-Setälä Asiantuntija-aiheena lasten mielenterveys

14 Helmi ja Vilho Diabetes-sisarukset selviytymistarinassa

24 HUSUKE-plastiikkakirurgit Pitkä hoitosuhde potilaaseen

26 Pihla Konttinen Halkiolapsi elää normaalia elämää

36 Annin tarina Finnair Plus -pisteistä iso apu

44 Stina Girs Esikoisalbumi ja kummidebyytti

51 Pete Seppälä Ravihevosella rahaa Kummeille

Kansikuvamme on viime lehden tapaan tšekkiläissyntyisen valokuvaajan NikiStrbianin kuvaama. Hän perusti viimemaaliskuussa parin ystävänsä kanssa ’Haavoittuneet enkelit’ -nimisen järjestön. Sen jäsenet, ammattivalokuvaajat, käyvät sairaaloissa ja kodeissa kuvaamassa lapsia tai perheitä, kun lapsi tai vanhempi on vakavasti sairas tai joutuu muuten viettämään pitkiä aikoja sairaalassa.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 4/11 • 15. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Toivotuin käviklinikallaPotilaiden ykköstoive,Haloo Helsinki! -yhtye,vieraili keulakuvansaEllin johdolla Lasten-klinikalla.

Joulu MielelleKummien tv-joulu-konsertti keräsi taasestradille tukun tähtiä.

Asiantuntija-aiheena mielenterveysLastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä perään-kuuluttaa perustasoon satsaamista.

HUSUKE mukaanKummien kuvioihinHalkiolapsi Pihlakinoli mukana Huuli-suuhalkiokeskuksenKummi-tapahtumassa.

Salkkaritähdet piristivätMuun muassa ’Salatut elämät’ -tv-sarjantähdet Heidi, Jiri ja Peppi juhlistivat Lasten-klinikalla joulunajan avaustapahtumaa.

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

PÄÄTOIMITTAJALTA

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Esimerkiksi näin Sinäkin voit osallistua

1. Osallistu Kummien tapahtumiin Tietoja Kummit ry:n loppuvuoden tapahtumista löydät tämän lehden sivulta 66. Päivitetyt tiedot ovat yhdistyksen verkkopalvelussa.2. Liity Kuukausi-Kummiksi Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa. Lisätietoja: www.kummit.fi3. Soita keräysnumeroon 0600 –1– 6000 Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 euroa + pvm/puhelu.4. Tee rahalahjoitus yhdistyksen tilille Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdistaa lahjoituksesi haluamaasi kohteeseen. Nordea 157330 – 35005; Aktia 405511 – 210347; Sampo Pankki 800014 – 70245235; OKO 578038 – 210741; Ålandsbanken 660100 – 3115359.5. Tilaa tämä lehti Kummit-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilauksen voit tehdä numerossa (09) 8867 5200 tai lehden verkkopalvelussa www.kummit-lehti.com.

Anne Knastertoiminnanjohtaja

[email protected]

Valoa kohti kulkemaanVuosi on Vierähtänyt nopeasti, ja

taas on aika rauhoittua vuoden viimeisiksi päi-

viksi – siis ne, ketkä voivat. Lastenklinikoiden

Kummien missio on auttaa lapsia suomessa

heidän sairastuessaan ja joutuessaan sairaa-

lahoitoon sekä tukea täällä tehtävää arvokasta

lastentautien tutkimustyötä. Lastenklinikat ja

-osastot ovat auki ympäri vuorokauden – oli

joulu tai juhannus – ja henkilökuntaa on aina

paikalla kolmessa vuorossa ahkeroimassa.

haluankin välittää Kummien puolesta lämpi-

män kiitoksen kaikkien klinikoiden hoitohen-

kilökunnalle heidän arvokkaasta työstään pien-

ten ja vähän isompienkin potilaiden hyväksi.

Kummien toiminta on ollut jälleen hyvin aktii-

vista, ja olemme järjestäneet niin perintei-

siä kuin myös uusia tapahtumia. perinteisiä

Kummi-keskiviikkoja on ollut useita, ja yksi

niistä toteutettiin huuli- ja suuhalkiokes-

kuksessa eli husukessa, töölön sairaalassa.

Kummit myös lahjoitti tämän kesän hirsala

Golf -tapahtuman tuotosta puolet eli yli 20 000

euroa husuke-osastolle viihtyvyyden paranta-

miseksi ja muihin tärkeisiin hankintoihin.

husukesta enemmän sivuilla 23 – 26.

iloinen asia on myös se, että saimme pään

aukeamaan helsingin ulkopuolella, kun

naantalin Kultaranta resortin golf-tapahtuma

toteutettiin onnistuneesti elokuussa ja mar-

raskuussa turussa kauppakeskus skanssissa

toteutettiin Kummien tapahtuma monipuoli-

sesti. olemme saaneet vuoden aikana uusia

yhteistyökumppaneita, joista muutamaan pää-

sette tutustumaan tämän lehden välityksellä.

tulemme siis ensi vuonna näkymään entistä

paremmin, monipuolisemmin ja toivottavasti

myös valtakunnallisesti kykenemme olemaan

paremmin läsnä.

Kummien tapahtumien osalta Joulu Mielelle

-konserttimme päätti tämän vuoden, ja hienos-

ti onnistunut kokonaisuus toi muhkean potin

jaettavaksi kaikille klinikoille sekä tutkimus-

työhön. Konsertista enemmän sivuilla 44 – 50.

Valoa kohti lähdemme pian taas kulkemaan,

sillä joulukuun 22. päivänä on talvipäivän sei-

saus. Vaikka talousihmiset ennustavat meille

synkempiä aikoja, on äärimmäisen tärkeää,

ettei vauhti hyydy, vaan päinvastoin jaksamme

ponnistella entistä enemmän ja tuoda valoa

pienten potilaiden elämään. Monesti konkreet-

tinen käynti lastenklinikalla avaa silmämme,

antaa meille virtaa ja toisaalta asettaa monet

omat murheemme oikeisiin mittasuhteisiin.

tukesi, vaikka pienikin, on tärkeä. ole edelleen

mukana, sillä on merkitystä!

toivotan kaikille lehden lukijoille, Kummien

tukijoille sekä vapaaehtoisille työntekijöil-

lemme ihanaa ja rauhallista joulua sekä sopi-

vassa suhteessa ruokaa, liikuntaa ja lepoa! ❏

Monesti konkreettinenkäynti lastenklinikallaavaa silmämme, antaameille virtaa ja toisaalta

asettaa monet omatmurheemme oikeisiin

mittasuhteisiin.

Näin toimii Kummit ry I www.kummit.fi 7

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!Yhteystietomme löydät sivulta 66.Tutustu myös Tapahtumaoppaaseen(s. 66) ja rojaltituotesivuun (s. 65).

Lisätietoja yhdistyksen toiminnastalöydät myös Internet-sivuiltammeosoitteesta www.kummit.fi

Lastenklinikoiden Kummit ry on kerännyt seitsemäntoista toimintavuotensa aikanalastenklinikoille ja lastentautien tutkimustyöhön 24 000 000 euroa.

Tervetuloa mukaan Kummien toimintaan!Tehokasta tukeaSuomen lapsipotilaillesuomen lapsilla on erinomaiset mahdolli-suudet parantua vaikeistakin sairauksista. tätä ovat edesauttaneet mm. ne monet yri-tykset, jotka ovat olleet antamassa tukeaan Lastenklinikoiden Kummeille ja viidelle yli-opistolliselle lastenklinikalle: helsingille, tampereelle, turulle, Kuopiolle ja oululle. Lapsipotilaiden hoitotuloksiin vaikutetaan tehokkain taloudellisin varainkeräyksin ja sponsoroinnein.

Nykyaikaisin hyvän-tekeväisyysjärjestötaloustutkimuksen vuonna 2008 tekemän hyväntekeväisyys ja järjestöt -tutkimuk-sen mukaan Lastenklinikoiden Kummit koetaan maamme nykyaikaisimmaksi hy-väntekeväisyysjärjestöksi. tavoitteenamme onkin olla moderni niin toiminnassa kuin mielikuvissakin.

Auttamassa yli 400 tunnettuasuomalaistaKummeihin kuuluu yli 400 viihde-, urhei-lu-, kulttuuri- ja liike-elämän tunnettua suo-malaista, jotka ovat yhdistyksen hallituksen kutsumina lupautuneet maksutta antamaan panoksensa lastenklinikoiden pikkupotilai-den hyväksi. harvalla hyväntekeväisyysjär-jestöllä on käytössään vastaavaa voimavaraa. tämä tekee Kummeista erittäin näkyvän ja aikaansaseuraavan järjestön.

Kummien käytännön työstä vastaa Lastenklinikoiden Kummit ry:n henkilö-kunta helsingin toimistossa.

Vapaaehtoistyö on tärkeää tunnetut Kummit antavat oman panok-sensa vapaaehtoistyönä osallistumalla ti-laisuuksiimme tai vierailemalla lastenkli-nikoilla. suurimmissa tapahtumissamme tarvitaan lisäksi vapaaehtoisia auttamaan eri tehtävissä. tarjolla on monenlaista mie-lenkiintoista tehtävää teemu-nallen puvun sisällä heilumisesta myynti- ja toimistotöi-hin. palkaksi tarjoamme hyvää mieltä.

Yritysyhteistyössä on voimaaja näkyvyyttäKummien kanssa yrityksesi voi saada ny-kyaikaista näkyvyyttä tehokkaasti. Voit va-lita monista yhteistyömuodoista, suurkon-serteista ja kampanjoista yksilöllisiin pai-kallisiin tapahtumiin, riippuen yritykse-si tarpeista ja tavoitteista. yhteistyössä on voimaa; yhdessä saamme enemmän ai-kaan – ja näkyvyyttä; yrityksesi on esillä suurta yleisöä kiinnostavassa positiivises-sa ympäristössä.

Yritysyhteistyön monetmuodot

• Sponsorointisopimuksetsuosituin Kummit-yhteistyön muoto,joka käsittää tietyn tapahtumansponsoroinnin.

• Kampanja- ja tapahtuma-yhteistyöKummien ja yhteistyöyrityksen keskenvoidaan suunnitella yhteinen erillinenprojekti.

• Rojaltiyhteistyötietyn tuotteen tai palvelun myynnistäsovittu sentti- tai euromäärä hyvän-tekeväisyyteen.

• Lahjoituksetsuorat lahjoitukset voidaan kohdistaaesimerkiksi tietyn laitteen hankintaantietylle klinikalle.

• Tuotemyynti, liikelahjat jajoulukortitteemu-nalle -tunnuksen alla myydäänrunsaasti erilaisia korkealuokkaisiaKummi-tuotteita.

Aloita yritysyhteistyö nytota osasi suomen nykyaikaisimman hy-väntekeväisyysjärjestön näkyvästä toimin-nasta ja tule mukaan yhteistyökumppanik-si. otamme mielellämme vastaan ideoi-ta yhteistyön muodoista. Luovuus on työ-tämme Kummeissakin ja yhdessä voimme saada aikaan hyviä ja pitkäjänteisiä tulok-sia molemmin puolin. Meihin on oltu tyy-tyväisiä ja meidän mielestä kumppaniem-me kanssa on ollut hauska työskennellä. ❏

NÄIN TOIMII KUMMIT RY

ASIANTUNTIJA KERTOO

8 www.kummit.fi I Asiantuntija kertoo

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setäläperäänkuuluttaa perustasoon satsaamista

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

”Mielenhäiriöidenehkäiseminen tapahtuu

arjen ympyröissä”Lasten psyykkisten häiriöiden tutkiminen

on kuin salapoliisityötä. – Sama häiriö voi näyttäytyä hyvinkin erilaisinaoireina ja päinvastoin. Esimerkiksi levottomuus

voi olla viite masennuksesta mutta myösADHD:stä. Sen vuoksi vaaditaan ammattilaisen

arviota, että tiedetään, mistä on kyse, sanooHYKS:n lastenpsykiatrian avohoidon ylilääkäri,

lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä.

Asiantuntija kertoo I www.kummit.fi 9

Terhi Aalto-Setälän mukaan on viitteitä siitä, että psyykkinen oireilu olisilisääntynyt.

aaLto-setäLä on aieMMin toiminut lääkärinä nuorisopsykiatrian puolella ja tehnyt tutkimustyötä sekä nuoriso- että aikuispsykiatrian alueelta. hän on väitellyt tohtoriksi nuorten aikuisten masennuksesta.

Lapsi siirtyy lastenpsykiatriasta nuorisopsykiatrian potilaaksi täytettyään 13 vuotta.

– Varsinkin rajapinnoilla on toki paljon yhteistyötä, aalto-setälä kertoo.

hus:n Lastenpsykiatrian klinikkaryhmän johtajana toimii vastaava ylilääkäri Leena Repokari. Lasten-psykiatrian osastohoidon ylilääkärinä on Kari Lappi. pikkulapsipsykiatriasta vastaa Tuija Fontell, ja avohoi-don ylilääkärinä toimii siis terhi aalto-setälä.

hus/hyKs:n avohoito käsittää kokonaisuudessaan helsingin kolme poliklinikkaa sekä Leppävaarassa sijaitsevan espoon poliklinikan ja tikkurilassa sijait-sevan Vantaan poliklinikan. tikkurilan poliklinikka vastaa myös Keravasta ja Leppävaara sekä Kauniaisista että Kirkkonummesta.

– nämä viisi isoa aluepoliklinikkaa ovat toimintam-me keuhkot, jotka ottavat potilaat vastaan. tarvittaessa käytämme keskitettyä palvelua, esim. osastohoitoa tai intensiivisempää avohoitoa, mutta päävastuu on poli-klinikoilla, aalto-setälä sanoo.

– Lastenpsykiatriassa osastohoidon painotusta on kevennetty. on satsattu avohoitoon: lapset hoidetaan siellä, missä he muutenkin ovat. sen vuoksi on jal-kauduttu koteihin ja tehty verkostotyötä. se tulee var-masti olemaan linja jatkossakin.

Lievä oireilu tavallista

Lasten psykiatriset häiriöt tarkoittavat sen tasoista las-ten psyykkistä oireilua, joka merkittävästi haittaa lap-sen pärjäämistä arkielämässä. oireet ilmenevät esi-merkiksi päivähoidossa tai koulussa ja pahimmillaan aiheuttavat psyykkisen kehityksen pysähtymisen.

– Lievempi oireiluhan on varsin tavallista, mutta varsinaisista mielenterveyshäiriöistä kärsii noin 5 – 7 prosenttia lapsista, aalto-setälä valistaa.

– Mutta jos lukua vertaa vaikka tavalliseen koulu-luokkaan, niin jokaisessa useampi lapsi selkeästi kär-sii psyykkisistä oireista.

aalto-setälän mukaan on viitteitä siitä, että psyyk-kinen oireilu olisi lisääntynyt, mutta ei häiriötasolla. sama koskee aikuis- ja nuorisopsykiatriaa.

Haitta-aste oleellisinta

Lastenpsykiatrian keskeisimmät sairaus-luokat ovat käyttäytymisen häiriöt ja

tunne-elämän häiriöt. Käyttäytymisen häiriöihin lasketaan muun muassa levottomuus, ylivilkkaus, keskitty-misvaikeudet, arvaamaton käytös, uhmakkuus, tarkkaamattomuus ja väkivaltaiseksi käyvä aggressiivi-

suus. Lapsuusiän tunne-elämän häiriöistä tyypillisimmät ovat

ahdistuneisuus ja masennus.

– Lastenpsykiatrian puolella häiriöitä on enemmän pojilla, ja ne ovat enimmäkseen käyttäytymishäiriöitä. nuoruusiässä häiriöitä on enemmän tytöillä, joilla ne ovat nimenomaan masennus- ja ahdistushäiriöitä, aalto-setälä kertoo.

– häiriöt ovat eri-ikäisillä erilaisia, ja oireilu voi samalla lapsellakin näyttäytyä eri kehitysvaiheissa erilaisena.

esimerkiksi terve, alle koulu-ikäinen lapsi voi pelätä kovastikin pimeää, karhua, tulipaloa tai muuta konk-reettista. siinä iässä se on ihan normaalia, mutta 10-vuotiaalla samanlainen oireilu voi olla häiriön merkki, hän huomauttaa.

– oleellisinta kuitenkin on, kuinka paljon oireilu haittaa normaalia pärjäämistä. Vanhempienkin on ym-märrettävä, ettei oireilu sinänsä ole ongelma, vaan se, miten oireilu vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen jaksamiseen.

– Jos lapsi tai nuori itse kokee tarvitsevansa apua, silloin sitä pitää lähteä hakemaan, aalto-setälä korostaa.

hänen mukaansa vanhemmat hakevat lapselleen apua yleensä oikea-aikaisesti.

– Mutta avun saamiseen menee liian kauan aikaa. peräänkuulutankin asennemuutosta koko kentälle: esimerkiksi päivähoitotyöntekijä on ammattilainen, joka voi puuttua asiaan, ja tilanne voi pieninkin keinoin olla hoidettavissa. ei siinä vaiheessa välttä-mättä tarvita mielenterveysalan ammattilaista apuun. Mutta jos tilanteeseen ei puututa ollenkaan, voi pienistä oireista tulla myöhemmässä vaiheessa isoja häiriöitä, joihin ilman muuta tarvitaan erikoissairaan-hoidon apua.

– Varhainen puuttuminen, varhainen hoito, aalto setälä kiteyttää ja vakuuttaa, että hoitoa saa, kun sitä vain osaa hakea.

– Mutta porrasteisuus on tärkeää. Lieviin ongelmiin saadaan hoitoa perustasolta, ja jos se ei riitä, sitten käännytään erikoissairaanhoidon puoleen.

Lastenpsykiatriassa hoitotakuu pitää: ensikäynti toteutuu kolmen kuukauden kuluessa lähetteen hyväk-symisestä, ja tätä aikarajaa on vastikään edelleen tiu-kennettu uudessa terveydenhuoltolaissa.

Järjestelmä yskii

Lehtien yleisönosastoilta saamme turhan usein lukea nimettömiä kirjoituksia äideiltä, joiden lapset eivät ole saaneet ajoissa apua.

– palvelujärjestelmämme yskii, aalto-setälä myöntää.

– Mutta tilanne on ihan muutaman viime vuoden aikana kovasti kohentunut. peräänkuulutan perus-tasoon satsaamista. puhutaan sitten lasten-, nuorten- tai aikuispsykiatriasta, niin häiriöiden ehkäiseminen tapahtuu arjen ympyröissä, hän painottaa.

– päivähoitoryhmät ja koululuokat eivät saa olla liian isoja. parempi on satsata sinne kuin miettiä, miten saadaan erikoissairaanhoitoon lisää pauk-kuja. aikuisten mielenterveyshäiriöistä suurin osa

10 www.kummit.fi I Asiantuntija kertoo

on saanut alkunsa lapsuus- ja nuoruusiällä eli ennen 20 ikävuotta.

Lääkäripula vaivaa

Lastenpsykiatrian eräs iso ongelma on, että vakans-seja on enemmän kuin ihmisiä, eikä kokeneita eri-koislääkäreitä ole tarpeeksi, vaikka lastenpsykiatriaa pidetään kiinnostavana ja haluttuna – vaikkakin ras-kaana – alana.

terhi aalto-setälä teki oman valintansa aikaisessa vaiheessa.

– Minua kiinnosti sekä lasten parissa työskentely että psykiatria. tämä on kokonaisvaltainen tapa auttaa.

Mielenterveyshäiriöt ovat kaupungeissa yleisempiä kuin maaseudulla, ja niihin usein liittyvät perheiden alhainen tulotaso ja asumisolosuhteet. niinpä aalto-setälän omalla alueella töitä riittää.

– pääkaupunkiseutuun liittyy tietty juurettomuus, ja täällä on suhteessa enemmän ongelmia kuin muu-alla. Mutta kyllä meillä on potilaita kaikista sosiaa-liluokista; eivät häiriöt sitä katso, hän huomauttaa.

– toki lapselle on riskitekijä, jos perheessä on pulaa tai ahdinkoa ja vanhempien psyykkinen jak-saminen heikkoa.

Mitä pienempi lapsi on, sitä enem-män häntä tutkitaan ja hoidetaan vanhempien kautta.

– pikkulasten häiriöissä puhu-taan pitkälti vuorovaikutushäiri-öistä, aalto-setälä sanoo.

– Mutta esimerkiksi masennus-häiriöissä ydinoireet ovat samat koko elämänkaaren ajan, puhutaan sitten pikkulapsesta, aikuisesta tai vanhuksesta. ne vain näyttäytyvät eri tavalla eri vaiheissa.

pieni vauvakin voi olla masentunut. – silloin kasvu ja kehittyminen voivat pysähtyä, ja

lapsi saattaa vältellä kontaktia sekä olla vaisu ja apaat-tinen, aalto-setälä kuvailee.

– Leikki-ikäisellä masennus voi näyttäytyä levot-tomuutena. Mitä lähemmäs aikuisikää tullaan, sitä enemmän se muistuttaa aikuisten masennusta.

Salapoliisityötä

Lasten psyykkisten häiriöiden tutkiminen on paljolti salapoliisityötä.

– esimerkiksi kouluikäisellä lapsella levottomuus voi olla viite masennuksesta mutta myös aDhD:stä, terhi aalto-setälä toteaa.

– sen vuoksi vaaditaan ammattilaisen arviota, että tiedetään, mistä on kyse. Vastaavasti sama häiriö voi näyttäytyä hyvinkin erilaisina oireina. se toisaalta tekee lastenpsykiatriasta myös erittäin mielenkiintoi-sen. Lapsi tutkitaan tietysti yksilöllisesti, mutta lää-kärin on tärkeää tavata vanhempia ja kuulla perheen tarina ja lapsen kehityshistoria.

– sen pohjalta arvioimme, millä tavalla lähdemme auttamaan.

Vanhemmat ovat lastensa parhaat asiantuntijat ja yleensä avoimia.

– Mutta joskus vanhemmat hämmästelevät, miksi heiltä kysytään sellaisia asioita, vaikka se on lapsi, joka oireilee, aalto-setälä kertoo.

– Lapsella saattaa olla esimerkiksi vaikea ahdistus-häiriö, joka voi olla opittu vanhemmilta, joilla on sama ongelma. oireilun alkuperä vaikuttaa siihen, miten lasta lähdetään hoitamaan.

Syömishäiriöt aikaistuneet

Vanhemmat, jotka tuovat lapsensa psykiatriseen hoi-toon, ovat yleensä erittäin motivoituneita saamaan sel-ville, mikä lasta vaivaa. harvemmin diagnoositkaan isoja yllätyksiä ovat. nuorisopsykiatrian puolella syö-mishäiriöt ovat tunnetusti iso osa kokonaisuudesta. Mutta syömishäiriöisiä joudutaan hoitamaan lasten-psykiatriassakin.

– eriasteiset syömishäiriöt ovat ehkä lisääntyneet tai ainakin aikaistuneet, aalto-setälä tietää.

– niitä ilmenee jo alakouluikäisillä lapsilla. itse asi-assa jo pikkulapsilla ja vauvoillakin voi olla syömishäi-

riöitä, mutta ne ovat erilaisia.syömishäiriöiden synnylle on erilai-sia etiologioita ja riskitekijöitä. syy voi

löytyä myös lapsen varhaisvuosista, vaikka se ilmenisikin vasta nuo-ruusiässä.

– tytöillä laihduttamisen tarve lähtee myös ympäristön paineista. se voi tarttua kaveripiirissä ja

mennä sitten vähän ”yli”. Mitään eri-tyistä yksittäistä riskitekijää syömishäi-

riöille ei ole löydetty, kuten ei muillekaan häiriötyypeille, aalto-setälä kertoo.

– perimä joka tapauksessa vaikuttaa paljon lapsen psykiatriseen sairastuvuuteen, muun muassa osassa masennushäiriöistä. alttius tulee sitä kautta ja rupeaa näyttäytymään, jos ympäristöön tulee ylimääräistä kuormitusta.

Turhiakin epäluuloja

hoitomuotoja on lastenpsykiatriassa monenlaisia.– Ja niitä kehitellään koko ajan, aalto-setälä

korostaa.Lääkehoitoa käytetään vähemmän kuin nuoriso- ja

aikuispsykiatriassa. – erityisesti neuropsykiatrisissa häiriöissä, jos psy-

kososiaaliset hoitomuodot eivät riitä, on järkevää har-kita lääkehoitoa, aalto-setälä huomauttaa.

– esimerkiksi kouluikäisen hoitamaton aDhD altistaa käytöshäiriöille, jotka puolestaan altistavat nuoruusiän päihdeongelmille, jotka altistavat aikuis-iän monenlaiselle psykososiaaliselle pärjäämättömyy-delle. nämä ovat ketjureaktioita, ja jos yksi tapa hoitaa ei tuota tulosta, on mietittävä toista, hän sanoo.

– Lastenpsykiatriassa lääkehoitoa kohtaan on tur-hiakin epäluuloja. Jos lapsella on todella paha olla, on

Asiantuntija kertoo I www.kummit.fi 11

eettisesti väärin olla hoitamatta ja antaa lapsen kär-siä. Mutta lääkehoito on apuväline, ei koskaan ainoa hoitomuoto.

Yksilökohtaista räätälöintiä

Vanhemmat otetaan mukaan hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös koulun tai päiväkodin kanssa toi-mitaan ”verkostossa”, jotta saadaan kaikki lapsen ympä-rillä toimivat tahot työskentelemään saman tavoitteen eteen. Lisäksi on toiminnallisia tai keskustelevampia terapioita, joita räätälöidään lapsen tarpeen mukaan.

– on tavallinen väärinkäsitys, että lasten psykiat-rinen hoito tarkoittaisi lähinnä vain yksilöpsykotera-piaa. se ei pidä paikkaansa. se on vain yksi hoitomuoto kokonaispaletista, aalto-setälä tarkentaa.

Milloin kannattaa olla huolestunut oman lapsen mielenterveydestä ja hakeutua lapsen kanssa hoitoon?

– silloin kun lapsi tuntuu muuttuneen ja kun tuo muuttuminen ei ole ohimenevää vaan pitkäkestois-ta. Jos lapsi ei suoriudu omalla tasollaan päivittäises-sä ympäristössään. Jos tuntuu siltä, että hän on jää-mässä jälkeen omassa kehityksessään. Ja erityisesti: jos lapsi tavalla tai toisella ilmaisee, että kaikki ei ole hyvin ja ehkä itsekin pyytää apua, aalto-setälä listaa.

– Mutta ei lasten kanssa olemisen aina tarvitse mennä hyvin. Joskus pitää sallia itselleen väsymys ja epäonnistuminen vanhempana. ei se ole niin vaaral-lista. Lapselle riittää tavallinen arki. Lapset kaipaavat yhteistä aikaa, joka ei välttämättä ole mitään ihmeel-listä. Laatuaika on sitä, että vanhempi on lapsen käy-tettävissä. ei siinä tarvita sen hienompia tavoitteita.

aalto-setälän mukaan lapset tarvitsevat myös tur-hautumista.

– ei pidä olla liian ankara, mutta ei liian lepsukaan. Lapsen ei tarvitse aina saada kaikkea, eikä kaiken pidä aina olla kivaa ja helppoa. Lapsella ohimenevä stres-si voi olla kehitystä eteenpäin vievä voima. ei pidä si-lotella tietä liikaa. Lapsille pitää antaa mahdollisuus yrittää ja erehtyä.

Näennäisesti läsnä

Lapset ja nuoret tarvitsevat myös rajoja kehittyäkseen. – netin ja facebookin myötä ovat kadonneet sel-

laiset rajat, joita oli meidän lapsuudessamme, aalto-setälä toteaa.

– nykyään vaatii vanhemmalta paljon, että hän pys-tyy suojaamaan lastaan altistumasta materiaalille, joka ei ole kyseiselle ikätasolla sopivaa. sen vuoksi keskus-teluyhteyden lapsen ja vanhempien välillä on säilyt-tävä. Kun kontakti on jatkuvasti olemassa, pystyy par-haiten turvaamaan, ettei lapsi eksy väärään paikkaan.

aalto-setälä kehottaa vanhempia seuraamaan, mitä heidän lapsensa katsovat tV:stä, netistä tai videolta ja minkälaisia pelejä he pelaavat.

– niiden suositusikärajoja on kunnioitettava. tie-tysti silloin on ’tyhmä vanhempi’, mutta sekin rooli kuuluu vanhemmille, muistuttaa aalto-setälä, itse viiden lapsen äiti.

– on myös muistettava, että vaikka vanhempi on kotona, mutta mieli koko ajan työasioissa kiinni, ei hän silloin ole läsnä. Lapsi voi olla yksinäinen, vaikka kaikki periaatteessa näyttäisi hyvältä. ❏

– Laatuaika on sitä, että vanhempi on lapsen käytettävissä.Ei siinä tarvita sen hienompia tavoitteita, Terhi Aalto-Setälä sanoo. Vastaväittäjältä, professori Matti Joukamaalta saatu väitöslahja-Wagner myötäilee tohtoria.

Kummit Tuubihuivi 12,50Materiaali: joustopolyesteriVäri: turkoosiKoko: 24x50 cm

Hiirimatto 6,50 €Kangaspäällysteinen,pohja muoviaKoko: 21x28 cm

Turkoosi kaulanauha 6 €PET kierrätysmateriaali(nauha+muovinen karabinerturvalukolla)Koko: 2x90 cm

Kummit-tuotteita lapsipotilaiden hyväksi!Kännykkäkoru 6 €Pehmeää mikrokuitua,jolla voi puhdistaa kännykkääja näyttöpäätteen ruutuaKoko: 4x6 cm

Silmälasipyyhe 5 €Materiaali: mikrokuitua

Koko: 15x18 cmPyyhe on kotelossa

Pikku vihko ja kynä -setti 7 €Vihko erikseen 6,00 €sis. 50 sivua, viivoituksellaKoko: 11x15 cmKynä erikseen 1,50 €

Punainen kaulanauha 6 €Pituus: 42 cm

Lapset kiittää -pinssi 1 €Korkeus: 35mm

Kuminenavaimenperä 1 €

Vuosikalenteri 2012 NYT 30 €Sisältää lasten ja nuorten piirroksia sekämielenkiintoisia vastauksia.(ovh. 59 €)

Teemukynttilä NYT 10,60 €Korkeus: 11 cmKynttilä onlahjapakkauksessa(ovh. 15,50 €)

Jääkaappimagneetti2,50 €

Korkeus: 5,5 cm

Vuosinalle 2012 22 €Nallella vaaleanpunainenfleecehuppariKorkeus 30 cm

Lasten lila t-paita 8 €Materiaali: 100 % puuvilla

Koot: 110/116 cm122/128 cm134/140 cm146/152cm

158/164 cm

Valkoinen tai turkoosiKummit t-paitanaisille ja miehille 12 €Materiaali: 100 puuvillaKoot valkoisessa:S/M/L/XL ja XXLKoot turkoosissa:S ja M

Muista ystävää 14.2.! www.kummit.fi

SELVIYTYMISTARINA

Varkauden Ruokojärvellä, kolmisen kilometriä kaupungin keskustasta asuvanTiina Kontro-Heiskasen ja Kari Heiskasen perheen kaksi nuorinta lasta,

4-vuotias Vilho ja 7-vuotias Helmi, ovat molemmat diabeetikkoja. Onperin harvinaista, että diabetekseen johtava ”salama” iskee kahdesti

samaan perheeseen.

VuoDen 2009 huhtiKuussa oli ensimmäinen kerta. silloin vastikään kaksi vuotta täyttäneen Vilhon diabetes tuli kuin kirkkaalta taivaalta.

– Joitakin yksittäisiä säikäyttäviä tapahtumia Vilholla oli ollut, hän muun muassa sai yksivuotiaana todennä-köisesti hyttysenpuremista niin isoja verenpurkaumia, että hänet kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan aivokal-vontulehdusepäilyn kera. se oli kuitenkin vain allergi-nen reaktio. pienenä vaivannutta maitoallergiaa lukuun ottamatta sekä Vilho että helmi ovat olleet perusterveitä iloisia lapsia, selvittää tiina Kontro-heiskanen.

– Diabeteksen oireita Vilholla kuitenkin oli, mutta parit oksennukset menivät maitokokeilun piikkiin, ja äkäisyyden ajattelimme olevan vain kuopuksen luontaista temperamenttisuutta. Vasta jälkeen-päin olemme ymmärtäneet sen johtuneen suu-rimmalta osin diabeteksen aiheuttamasta korke-asta verensokerista.

– yhtenä iltana sairastumisvaiheessa Vilho huusi ja raivosi eikä rauhoittunut millään, Kari heiskanen muistaa.

– Vilhon silloinen aggressiivinen käyttäyty-minen ja yöllinen levottomuuskaan eivät saaneet meitä ymmärtämään, mistä oli kysymys, tiina-äiti jatkaa.

– Kun sitten meille yhdessä tuli pieni etäinen aavistus mahdollisesta diabeteksesta ja sen oireista, menimme neuvolaan mittauttamaan Vilhon verenso-kerin, jonka seurauksena Vilho sai 1. tyypin diabetes-diagnoosin.

Kaikki olevinaan ok

tuo ”salama” iski Kontro-heiskasen perheeseen kah-desti suhteellisen lyhyen ajan sisällä. seitsemän kuu-kautta sen jälkeen, kun Vilhon diabetes oli diagnosti-soitu, oli helmin vuoro.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Sisarukset Vilho ja Helmi, pienet kohtalotoverit

Kun diabetes tuli tuplana samaan taloon

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

– helmi oli laskemassa pulkkamäkeä tuossa kella-rin päädyssä ja valitellut janoaan, jolloin tiina mittasi tytön verensokerin, Kari heiskanen kertaa.

– tiina soitti sitten minulle töihin ja kertoi, mikä helmin verensokeri oli. Mielessäni toivoin, ettei voi

olla totta. tulin sitten saman tien kotiin ja lähdin helmin kanssa sairaalan päivystykseen.

helmi oli juuri täyttänyt viisi vuotta, ja neuvolassa oli todettu kaiken olevan ok.

– oli tavallaan onni, että osattiin siinä vaiheessa tar-kistaa helmin verensokeri. tytön haiman insuliinin tuotanto oli hiipumassa, mutta tilanne ei vielä ollut akuutti, Kari heiskanen sanoo samalla myöntäen, että se oli henkisesti kova paikka.

– Kovempi paikka kuin Vilhon kohdalla. ensimmäi-sen sairastumisen vielä jotenkuten ymmärsi: näin kävi ja näin eletään. Mutta se toinen…

– ensimmäisellä päivystyskäynnillä lääkäri vielä antoi vähän toivoa, tiina Kontro-heiskanen kertaa.

– Kehotti aamulla katsomaan paastoverensokerin, ja että sitten tarvittaessa tehdään sokerirasitustesti. paas-toverensokeri oli päälle kuuden. Kahden päivän pääs-tä oli sokerirasitustesti, itse asiassa samana päivänä, kun piti olla Vilhon diabetesvanhempien vertaistuki-

Vilholla onhauskaa, kun isosisko Helmi on ottanut hänet reppuselkään.

Helmillä ja Vilholla diagnostisoitiin toissa vuonna diabetes seitsemän kuukauden välein.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15


Helmin ja Vilhon iso kotipihaon virikkeitä täynnä.

Kari-isä tarkistaaVilhon veren-sokerin.

päivä. sitä olin kovasti odottanut. Mutta se vertaistu-kipäivä vaihtuikin sitten vähän toisenlaiseksi päiväksi.

Rankka viikko

sokerirasitustestin tulos oli tietysti kova isku.osastolle siirryttäessä helmi oli vielä ylirei-pas: ”no niin, mennään osastolle ja os-tetaan mukaan light-limpparia, mitä Vilhokin juo.” Kun pikkuveljellä jo oli diabetes, tiesi helmi, mistä oli kysymys.

– se oli helmiltä tavallaan sel-laista omien vanhempien suoje-lemista, tiina-äiti tuumii.

– tietysti sitä ajatteli, että näinkö kaikki lapset vuorotel-len…, hän muistaa ajatelleensa.

– Vilhon sairaalavaihe oli suju-nut hyvin. Kun toinen meistä van-hemmista oli aina helmin kanssa sai-raalassa ja kun soiteltiin sieltä kotiin, hänen olikin tärkeää saada jutella puheli-messa kaksi ja puolivuotiaan pikkuveljensä, ”kohtalotoverinsa” kanssa.

– ei se sairaalajakso helmille loppujen lopuksi tosiaankaan helppo ollut, kun jopa tun-nin välein mitattiin verensokeria. helmi juoksi yöllä toisinaan sängyn alle karkuun, kun kaikkien hoitajien ammattitaito ei valitettavasti riittänyt neuvottelemaan pikkutytön kanssa asiasta, Kari toteaa.

– Mutta kokonaisuutena Kuopion sairaalassa dia-beteksen hoito ja ohjaus on ollut perhettä huomioi-vaa. akuutissa kriisissä olevan perheen kohtaamista tuskin voidaan kuitenkaan lääkärin tai hoitajan kou-lutuksessa liikaa käydä läpi ja opastaa, tiina arvioi.

Diabetes-hoidon ns. ohjausjaksolla on oltava sairaa-lassa noin viikon päivät.

– nesteytystä tarvittaessa sekä hiilihydraattien ja insuliiniannosten laskemista, teknistä oppia ja hen-kistä tukea, tiina ja Kari kertovat.

heiskasten esikoistyttären ystävällä on ollut diabe-tes jo useamman vuoden. sen kautta asia oli tullut jo aiemmin jollain lailla tutuksi – eritoten helmille, joka ihailee isosiskoaan ja hänen kaveriaan.


Taittovirheenvuoksi Vilhonon käytettävä silmälaseja.

Koko perhe koolla: vasemmalta Eelis, Kari, Vilho, Tiina, Helmi ja Pinja.

– niinpä helmi oli pienestä asti nähnyt, kuinka koulutyttökin voi itse hoitaa diabetekseen liittyvät rutiinit.

– ajat ovat diabeteksenkin hoidon suhteen muuttu-neet. Muistan, kun ala-asteella eräs luokkatoverini sai-rastui ykköstyypin diabetekseen. hoito oli silloin kai-kin puolin niin erilaista ja diabeetikon elämä rajoite-tumpaa, Kari heiskanen sanoo.

– alkusokin jälkeen minäkin mietin lähinnä kaik-kia rajoituksia, mitä tuo sairaus tuo tullessaan. heti ensimmäisenä iltana Vilhon diagnoosin jälkeen itkin sitä, ettei Vilho voi mennä armeijaan, tiina kertoo.

– ihan ummikkonahan ihminen tuollaisten asioi-den kanssa ensin on, kunnes tietoa diabeteksesta ja

sen hoidosta alkaa tulla ja rupeaa itsekin eri puolilta etsimään, Kari tuumii.

Onko kaikella tarkoituksensa?

nuoruustyypin (tyypin i) diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä ja lakkaamisesta haimassa. aikuistyypin (tyypin ii) diabeteksessa insuliinin tuo-tanto elimistössä heikkenee. Lisäksi diabeteksesta on olemassa lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes.

Kuten päätyyppien nimetkin kertovat, aikuisilla kak-kostyyppi on selkeästi yleisempi, lapsilla taas ykkös-tyyppi. Viime aikoina tilastolliset erot ovat kuitenkin hieman tasoittuneet.

– epäreilultahan se tuntui, että minun pienelle viisi- tai kaksivuotiaalle lapselleni tulee tuollainen sairaus, jonka tulemiseen hän ei mitenkään ole itse voinut mil-lään lailla vaikuttaa, tiina Kontro-heiskanen toteaa.

– Minuun iski syyllisyyden tunne; että olin tehnyt jotakin väärin, hän kertoo.

– eräs lääkäri sitten sai minut vakuuttuneeksi, ettei minun tekemisilläni ja tekemättä jättämisilläni ole ollut mitään vaikutusta nuorempien lasteni sairastumiseen.

– Meillehän on lapsesta saakka opetettu, että kai-kella on tarkoituksensa ja että maailman tulisi olla oikeudenmukainen paikka. tilanteen ollessa vai-keimmillaan tuli mietittyä, mikä tarkoitus tällä kai-kella on ja kuka meidän perheen on ilmoittanut täl-laiseen kokeeseen, Kari heiskanen toteaa.

– Mutta enää en tuollaisilla ajatuksilla vaivaa miel-täni, sillä aika kulkee koko ajan eteenpäin, ja meidän on vain elettävä sen mukana, hyväksyttävä elämämme sellaisena kuin se on, hän jatkaa.

– tiina on enemmän tunne- ja minä järki-ihminen.


tuimme toisiamme, etenkin silloin helmin sairas-tuttua.

– sinä lähdit sieltä jo nousemaan: ”asioilla on tai-pumus järjestyä”, sanoit usein, tiina muistaa.

– Minun tilanteeni meni ylös-alas. Välillä löysin taas netistä jotakin, jolla sain itseni syyllistettyä.

Pelko kalvaa toisinaan

Joskus tiinalla käy mielessä, että myös heidän van-himmat lapsensa, 11-vuotias Eelis ja 12-vuotias Pinja, voivat sairastua diabetekseen.

– Flunssan tai muun sairastelun yhteydessä mit-taan lasten verensokerit. Jossakin vaiheessa vanhim-mat lapset kyselivät kroonisista sairauksista. elämän arvaamattomuus ja hauraus on koskettanut meitä. toi-saalta epävarmuuden tunteita sietää nyt paremmin, ei-kä kaipaa liiallista asioiden varmistelua, tiina sanoo.

Mitään lääketieteellistä syytä ei ole siihen, miksi kak-si sisarusta sairastuu diabetekseen. Ja löytyypä Kuopion alueelta jopa sellainenkin perhe, jossa sekä isällä että neljästä lapsesta kolmella on diabetes! Vasta muuta-ma vuosi sitten löydettiinkin diabeteksen syntyyn liit-tyvä geeniperimä. siitä ei kuitenkaan ole heiskasilla kysymys.

– Viruksista puhutaan eräänä mahdollisena teki-jänä. Vilho ja helmi sairastivat samaan aikaan hie-man ennen Vilhon diabetes-diagnoosia. toisella oli kurkunpään tulehdus, toisella keuhkokuume, tiina-äiti muistaa.

– D-vitamiinin yhteyksiä eri sairauksiin ja vitamiinin saantisuosituksien lisäämistä käsiteltiin paljon medi-assa lastemme diagnoosivuonna, tiina jatkaa.

– se sai minut jossittelemaan, vaikka välillä lap-semme olivatkin osittain vahingossa saaneet suosi-tuksia isommat määrät D-vitamiinia.

– Lääkäriltä, hoitajalta, kuntoutusohjaajalta ja ravit-semusterapeutilta kysyin samat kysymykset, mutta syy lasteni diabetekseen ei selvinnyt. Välillä mietin, keh-taanko enää edes mennä kysymään taas jotakin asiaa, jonka olin netistä löytänyt, tiina tunnustaa.

– tuo vaihe kesti melko pitkään, ennen kuin helli-tin ja pääsin eteenpäin. sitten ilahduin ja huomioin taas lasteni olemukset ilman diabetes-lisää.

Insuliinipumppu

– puolitoista vuotta sitten meillä oli eheyttävä sairaa-lakokemus, kun sekä Vilholle että helmille annettiin insuliinipumppu. Vanhemmat lapset eelis ja pinja olivat mummolassa hoidossa, kun me muut neljä olimme yön yli sairaalassa samassa huoneessa. tie-simme etukäteen, koska menemme. sain rauhassa pakata kassit. Lapset ottivat sen kuin loman kannalta, tiinä-äiti muistaa.

– Lapsemme olivat äänekkäitä, touhuavia ja puu-hakkaita akuuttiosaston sairauksien keskellä, diabe-tes normalisoitui, ja lapsemme tuntuivat terveiltä. terveiltä, koska ei ollut kipuja tai vaivoja eikä juuri rajoituksiakaan.

Helmi on reipas ekaluokkalainen.

Aurinko paistaa Vilhon liitu-piirroksessakin.

– aluksi tuntui, että varsinkin kesällä insuliini-pumppu olisi hankala esimerkiksi uidessa. ajattelim-mekin, että kesät mentäisiin pistoksilla, muu aika vuo-desta pumpulla. sairaalassa tosin heti sanoivat, että harva enää pistoksille ryhtyy, tiina ja Kari kertovat.

– alkuun tuntui, että tuollainen piippaileva laite lapsessa muistuttaa jatkuvasti sairaalamiljööstä ja sitä kautta ikävistä asioista, tiina myöntää.

– Mutta ei siihen enää suhtaudu niin tunnepitoisesti.Kunhan tiinan ja Karin diabeetikkolapset kasvavat

teini-ikäisiksi, he saavat itse päättää, hoitavatko insu-liiniannostuksensa edelleen pumpun avulla, kuten nyt tapahtuu, vai pistoksilla. Kanyyli on kiinnitetty ihon alle kudokseen. pumpusta insuliini menee letkua pit-kin kanyylin kautta elimistöön. insuliinipumppu on kännykän kokoinen laite, jonka avulla insuliinimääriä pystytään ohjailemaan ja säätämään.

Helmin ja Vilhon käytännön elämää diabetes rajoittaa hyvin vähän.


Osa arkea

Vilho ja helmi käytetään sairaalassa kontrolleissa nel-jän kuukauden välein.

– Diabetes on osa arkea, Kari heiskanen toteaa. Käytännön elämää diabetes rajoittaa hyvin vähän.

– Varustukseen kuuluu kuitenkin aina mukana kul-keva reppu, joka sisältää insuliinikynän, verensokeri-mittarin ja vähän verensokeria nostavaa syömistä, Kari-isä sanoo.

– silloin surutyössä tuli listattua kaikenlaisia asioi-ta, joita perhe ei voi enää tehdä. Mutta sittemmin on tullut huomattua, ettei mitään varsinaisia rajoitteita juurikaan ole, tiina-äiti toteaa.

Liikuntaa diabeetikko voi harrastaa aivan normaa-listi, ja kun Varkaudessa ollaan, on tietysti luontevaa puhua jääpallosta, jota perheen vanhempi poika eelis harrastaa. helmiltä irrotetaan pumppu tanssikerhon ajaksi, niin tyttö voi rauhassa pyörähdellä.

– Kyllä tuollaisten insuliinipumppujen kanssa kuu-lemma harrastetaan itämaisia kamppailulajejakin – ja zumbaa, tiina tietää.

Vilhon ja helmin kerhoilut ja helmin ekaluokka ovat sujuneet avoimesti ja luontevasti.

– perhe on meille hyvin tärkeä. ravitsemustietous on lisääntynyt, erityisesti kokonaisuuksien huomioin-ti. Diabeteksen hoito perustuu hiilihydraattien ja in-suliinin suhteeseen, eli syödyt hiilihydraatit muunne-taan insuliinin avulla elimistön polttoaineeksi. itsellä-kin on ruokavalio muuttunut terveellisempään suun-taan, Kari sanoo.

– paitsi että kun koko ajan laskee hiilihydraatteja, ei enää jaksa kontrolloida omia iltasyömisiään, tiina Kontro-heiskanen puolestaan naurahtaa.

sitkeys ja parisuhteen arvostaminen on kasvanut, vaikka väsymyksen hetkiäkin tulee. Kiitosta on annet-tava isovanhemmille, erityisesti tiinan eläkkeellä ole-valle isälle, joka hoitaa lapsia, jos tiina ja Kari ovat yhtä aikaa töissä.

Kari heiskanen työskentelee metalliosaston opettaja-na savon koulutusyhtymän palveluksessa Varkaudessa, tiina Kontro-heiskanen tekee lastensuojelutyötä.

– olin ollut kotiäitinä kymmenen vuotta, kunnes ehdin aloittaa vuorotteluvapaasijaisuuden kaksi viik-koa ennen kuin Vilholla todettiin diabetes. en tiedä, missä vaiheessa olisin sen jälkeen uskaltanut pohtia työelämään paluuta, kun kotiäitiys oli muutenkin niin sitkeässä. Joku tarkoitus silläkin kai oli, että ehdin työ-elämään tarttua, tiina tuumii.

– enkä tuota sijaisuutta kesken jättänyt. Järjen ääni kehotti jatkamaan. hoitovastuu ainakin jakaantui sen myötä tasaisemmin. Muuten olisin varmasti päsmä-röinyt enemmän. nöyrtyminen elämässä ja oma haa-voittuvuus äitinä on tuonut syvyyttä ja välittömyyttä omaan ammattirooliinkin. en lähde säälimään tai vä-hättelemään toisia perheitä. uskon yhä vahvemmin vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen. ❏

Kanyyli onkiinnitetty ihon alle kudokseen. Kännykänkokoisestapumpustainsuliini menee letkua pitkinkanyylin kautta elimistöön.

20 www.kummit.fi I Pieni hetki

PIENI HETKITällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvanverran pieneen potilaaseen, joka on saanut

hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Pieni hetki I www.kummit.fi 2120 www.kummit.fi I Pieni hetki

Helsingin lastenklinikka,25.10.2011 kello 12.55Puolivuotias Viljo Toivanen PorvoonSannaisista oli potilaana ortopedianja traumatologian osastolla K8, kunHaloo Helsinki! -yhtye kävi klinikallatuomassa piristystä päivään.Pikku-Viljo tuskin laulusolisti Elliätunnisti, mutta kasvot ja hiuksetkiinnostivat kovasti. Viljon äiti LauraPenttinenkin pääsi mukaan kuvaan.Haloo Helsingin! klinikkavierailustaenemmän sivuilla 28 – 29.Kuva: Matti Hannula

Joulua

KUMMIUUTISIA

Kummiuutisia I www.kummit.fi 23


Flute of Shame (James Lascelles, Koop Arponen ja Dan Stefanuk) esittivät muun muassa Leonard Cohenin kappaleen ’Hallelujah’ ja John Fogertyn ’Have You Ever Seen The Rain’.

Flute of Shame pysähtyikatselemaan kallonlaajennus-leikkauksesta toipuvanviisivuotiaan Valtteri Kiiskenpc-pelaamista.

Koop arponen esiintyy nykyään yh-dessä James Lascellesin ja Dan Stefanukin kanssa. trion nimi on Flute of shame, suo-meksi häpeähuilu.

– James on Lontoosta ja Dane Manches-terista. tapasimme noin seitsemän vuotta sitten, kun olimme katumuusikkoja pohjois-englannissa, Koop kertoo.

– Kaksi vuotta sitten pojat tulivat suomeen viettämään joulua. he lauloivat taustat esikoislevylleni. Meillä oli niin hyvä meininki, että pojat päättivät muuttaa suomeen. sitten perustimme tämän bän-din, Koop kertaa innoissaan.

Flute of shame edusti kesällä suomea new Wave -laulukilpailussa Latviassa ja

menestyi mainiosti kappaleellaan Pictures On My Wall.

– Voitimme muun muassa 50 000 euroa rahaa. olemme käyttäneet sitä ensimmäi-sen yhteisen levymme tekemiseen.

Koop on julkaissut kaksi sooloalbumia.– olen ollut niihin tyytyväinen, mutta

nyt on ensimmäinen kerta, kun saan tehdä rauhassa omannäköiseni levyn.

Koop arponen esiintyi elämä lapselle -konsertissa syksyllä 2010. Marraskuussa hän oli siis kavereineen ”korkkaamassa” husuKen ja Kummien yhteistyön, ja nyt joulukuussa Flute of shame esiintyi Kummien joulukonsertissa, mistä enem-män sivuilla 44 – 50.

– on meille suuri kunnia, että mei-dät pyydettiin Kummien joulukonserttiin. aina ollaan tuollaisessa mukana, jos vain suinkin mahdollista, Koop lupaa. ❏

Koopin trio tähditti HUSUKE-starttiaVuoden 2008 Idols-voittaja Koop Arponen yhtyeineen

tähditti marraskuussa Töölön sairaalassa Huuli-suulakihalkiokeskuksen (HUSUKE) ja Lastenklinikoiden

Kummien ensimmäistä yhteistä tilaisuutta.HUSUKEsta lisää seuraavilla sivuilla.

Koop ja HUSUKE-potilas Pihla,josta lisää sivulla 26.

24 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Kolme neljäsosaaHUSUKEn taitavastaplastiikkakirurgi-kvartetista: Pia Vuola,Jyri Hukki (vas.) jaJunnu Leikola.Jorma Rautio eiehtinyt kuvaan.

husuKen yLiLääKäri, plastiikkakirur-gian dosentti Jyri Hukki iloitsee huomion-osoituksesta.

– se on erittäin merkittävää. tätä olem-me jo pitkään toivoneet, sillä olemme hen-kisesti olleet Lastenklinikalla koko ajan.

Lasten kallokirurgia siirtyy alkuvuodesta 2012 takaisin Lastenklinikalle, mistä se on ollut töölön sairaalassa ikään kuin lai-nassa.

– toivomme, että kun rakennuskanta ai-kanaan saadaan tavoitteenmukaiseen kun-toon, saisimme loputkin husuKen toi-minnot siirrettyä samaan paikkaan, hukki sanoo.

– se olisi suuri voitto lasten ja nuor-ten sairaalalle, sillä sinne me kuulumme. tämä on spesiaaliala, joka nostaisi Lasten-klinikan profiilia entisestään ja olisi luonte-vakin siirto. synergiaetu olisi kaiken kaik-kiaan merkittävä, hukki korostaa.

Neljän tiimi

Jyri hukin lisäksi husuKessa lasten plas-tiikkakirurgiaa tekevät Pia Vuola, Jorma Rautio ja Junnu Leikola.

– Meillä on erittäin hyvä tiimi, hukki kehuu.

husuKe-kirurgeilla on omat vastuualu-eensa, jotka menevät osittain päällekkäin: hukin sektorilla on kallokirurgia, maksil-lofakiaalikirurgia (kasvojen mittasuhteita korjaava kirurgia) ja osa halkiovauvoista. Vuolalla on kallokirurgia ja osa halkiovau-voista. hän tekee lisäksi muun muassa suoniepämuodostumien, jättiluomien ja vammojen jälkitilojen korjausta. Jorma rautio vastaa halkiovauvoista, puheenpa-rannusleikkauksista sekä ulkokorvien epä-muodostumien rekonstruktioista. Leikola, ryhmän kuopus, tekee pääasiassa kallo-

HUSUKE pääsi Kummien siipien suojiin

”Erittäin merkittävää”Teksti ja kuva: Matti Hannula

Töölön sairaalassa Helsingissä vuodesta 1993 toiminut Huuli-suulakihalkiokeskusHUSUKE otettiin lokakuussa Lastenklinikoiden Kummien hyväntekeväisyystoiminnan

piiriin. HUSUKE on ainoa Lastenklinikan ulkopuolinen lastenkirurgian yksikkö.

KUMMIUUTISIA


kirurgiaa, mutta hänellä on jo laaja koke-mus lähes koko skaalasta.

suomessa syntyy vuosittain 120 – 130 halkiolasta.

– Meillä on muusta maailmasta poiketen enemmän suulakihalkioita kuin ns. täydellisiä halkioita, joka liittynee suomalaiseen geeniperimään, pia Vuola selvittää.

– Vain pienellä osalla halkiolapsista tie-detään periytyvä geeni. Muuten halkioiden syntytapaa ei tiedetä. Luultavasti tausta on monitekijäinen; mukana on sekä pieniä geenivirheitä että ympäristötekijöitä.

– Luultavasti suulaen ja kasvojen kehi-tys häiriytyy helposti kolmen ensimmäisen sikiökuukauden aikana. sen vuoksi halkio on usein osana monia laajempia oireyhty-miä. Jos ongelmana on vain halkio, lapset yleensä kehittyvät aivan normaalisti.

Keskittäminen tärkeää

husuKe-kvartetin johtoajatus lasten plas-tiikkakirurgiassa on, että toiminta on kes-kitettävä paikkaan, missä on riittävä määrä potilaita yhtä kirurgia kohti.

– eli pitää yrittää eliminoida se, että sa-tunnainen kirurgi tekee satunnaista työtä, hukki tarkentaa.

– tätä husuKessa tärkeänä pidettyä perusasiaa ei valitettavasti noudateta kai-kissa maamme yliopistosairaaloissa, hän toteaa.

– Kun toiminta on keskitettyä, koko työ-ryhmä saa enemmän kokemusta, joka on äärimmäisen tärkeää.

Koko suomen halkiohoito on asetuksel-la keskitetty hyKsiin, samoin kraniofaki-aalikirurgia eli kallon saumojen luutumis-häiriöiden hoito. hyvän toiminnan kannal-ta koko hoitotiimin merkitystä ei voida lii-kaa korostaa. tämän toiminnan henkisenä johtajana on yli 20 vuoden ajan toiminut osastonhoitaja Ulla Elfving-Little.

husuKe on ollut mukana monissa kan-sainvälisissä halkiotutkimusprojekteissa, ja se on tunnustettu maailman kraniofaki-aalikirurgian kattojärjestössä parhaaseen kategoriaan kuuluvaksi. Koko euroopasta siihen kuuluu vain viisi keskusta.

husuKe on euroopassa ainutlaatui-nen: kaikki epämuodostumat hoidetaan samassa keskuksessa samojen lääkärei-den toimesta.

– Meillä on hyvät tilat sekä poliklini-kalla, osastoilla että leikkaussalissa, ylilää-käri hukki toteaa.

– Mutta siihen ongelmaan törmäämme jatkuvasti, että tämä on aikuisten trauma-

sairaala, missä on omat periaatteensa, jotka eivät ota huomioon lasten tarpeita.

Soivio ja Rintala uranuurtajina

ulkomailla plastiikkakirurgiaa opiskele-massa ollut Atso Soivio leikkasi 1930-luvun lopulta alkaen pääosan suomen halkiopo-tilaista. halkiohoito on ollut keskitettynä samaan paikkaan vuodesta 1948, jolloin perustettiin spr:n plastiikkasairaala. siellä husuKe toimi ensin väliaikaistiloissa, sit-ten Lauttasaaren kartanossa, siirtyi seuraa-vaksi Mehiläiseen ja vuonna 1993 töölön sairaalaan.

– ylilääkäri Aarne Rintala kehitti mo-niammatillisen työryhmämallin, missä po-tilas tulee yhteen paikkaan hammaslääkä-rin, puheterapeutin, korvalääkärin ja kirur-gin hoidettavaksi, pia Vuola kertoo.

– tämä malli toimii täällä edelleenkin, halkioiden lisäksi myös muun muassa kal-lon saumojen luutumishäiriöissä ja suoni-anomalioissa.

Pitkä hoitosuhde

Jyri hukki lähti vuonna 1992 yhdysval-toihin opiskelemaan kraniofakiaalikirur-giaa. Vuotta myöhemmin hukki aloitti husuKen ylilääkärinä ja alkoi siellä kehittää paitsi halkiotoimintaa myös kranio-fakiaalikirurgiaa, joka on nyt husuKen toiseksi suurin potilasryhmä. Kraniofakiaali-kirurgisia leikkauksia tehdään vuodessa viitisenkymmentä.

– halkioissa ja kranioissa tyypillistä on, että lapset tulevat hoitoon vastasyntyneinä, pia Vuola valistaa.

– heille tehdään tarvittavia toimenpitei-tä usein jo alle vuoden iässä. Lapset jäävät koko kasvukauden ajaksi seurantaan poli-klinikalle. useimmiten sama tiimi hoitaa heitä koko ajan.

– Minulla on jo ”omia lapsia”, joita olen lähettänyt maailmalle. se on eräs iha-na puoli tässä työssä, kertoo husuKe-työssä yhtämittaisesti vuodesta 1994 ollut Vuola.

– aiemmin kraniofakiaalikirurgia oli

täällä helsingissäkin satunnaisten toimen-piteiden varassa. Vielä koko 1990-lukukin oli osin verkkaista. potilasmäärä kasvoi pikku hiljaa, hukki kertoo.

– pia Vuolan kanssa suoritimme leik-kaukset. Käytimme 1990-luvulla tarvit-taessa ulkomaisia asiantuntijoita, mikä koettiin tärkeänä kokemuksen keräämi-seksi.

Vauhtia kansainvälisyyteen

Vuodesta 2004 husuKe on toiminut kiinteästi yhteistyössä pariisin keskuksen ja varsinkin siellä plastiikkakirurgina työs-kentelevän Eric Arnaudin kanssa. Vauhtia yhteistyöhön on entisestään tuonut Junnu Leikola. hän on alkujaan hammaslääkäri ja luki sitten lääkäriksi erikoistuen suu- ja leukakirurgiaan. sen jälkeen Leikola kou-luttautui erikoishammaslääkäriksi, suo-ritti sitten kirurgian yleisen runkokoulu-tuksen, kunnes vuonna 2008 valmistui plastiikkakirurgiksi. siitä lähtien hän on ollut husuKen palveluksessa erikoislää-kärinä.

– olen ollut jonkinlaisessa suojeluk-sessa, kun olen saanut käyttää hyväksi aiempaa kokemustani ja saanut sen lisäksi oppia kokeneemmilta kollegoilta, Leikola toteaa. hän on asunut neljä vuotta sveitsissä, jonka jäljiltä ranskan kieli sujuu.

– sen myötä pääsin puoleksi vuodeksi pariisiin suorittamaan kraniofakiaaliki-rurgiasta kansainvälisen ”ajokortin”. se on ollut iso momentum urallani ja avan-nut paljon erilaisia ovia ja mahdollisuuk-sia, Leikola sanoo. halkiohoito on iso osa hänen työnkuvaansa, mutta pikku hiljaa Leikola on paneutunut enemmän kranio-fakiaalikirurgiaan.

– sattumien summana on rakentunut myös kiinteä suhde ruotsiin uppsalan keskukseen ja sitä kautta ainutlaatuinen kolmen keskuksen (helsinki, uppsala, pariisi) yhteistyö, Leikola kertoo.

– sen hyödyt suomen kokoiselle maalle ovat mittaamattomat, koska maamme oma potilaskanta on varsin pieni. olen todella huolestunut, jos suomessa alkaa useam-massa paikassa olla tämäntyyppistä kirur-giaa, koska meitä on vain 5,2 miljoonaa, hän sanoo.

– pariisissa jopa ihmetellään sitä, että suomella on oma tämän alan keskuk-sensa. periaatteessa kraniofakiaalikirur-giakeskusten ykköskategoriaan pääsemi-seksi vaaditaan 10 miljoonan asukkaan väestöpohja. ❏

HUSUKE on luokiteltumaailman kraniofakiaali-

kirurgian kattojärjestössäparhaiden keskusten

kategoriaan.

KUMMIUUTISIA


- Meille on ollut kullanarvoinen asia, että HUSUKEssa samat ihmiset

ovat koko ajan hoitaneet Pihlaa,äiti Petra Konttinen kiittelee.

Halkiolapsi Pihla elää normaalia elämääHelsingissä Töölön sairaalassa sijaitseva Huuli- ja suulakihalkiokeskus HUSUKE

on tullut tutuksi nummelalaiselle Konttisen perheelle.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Matti Hannula ja Petra Konttinen

Pihla runsaan kahden

kuukauden ikäisenä.

pihLa Konttinen, perheen keskim-mäinen lapsi, syntyi Jorvin sairaalassa vap-puaattona 2005.

– raskausaikana ei ollut mitään tietoa, että pihlalla on halkio. nykyisillä laitteilla halkio varsin usein havaitaan, äiti Petra Konttinen tietää.

– Kun pihla syntyi, kätilö sanoi, että ennen kuin hän antaa lapsen minulle syliin, hän kertoo, että lapsella on halkio. Jostain syystä se ei ollut mikään järkytys. anoppini on töissä Jorvissa, ja hän on hoi-tanut monia halkiovauvoja. Myös eräs sai-raanhoitajaystäväni oli vastikään kertonut, että hänellä oli ollut halkiolapsi hoidetta-vana. niinpä se, että meilläkin oli nyt hal-kiolapsi, tuntui jollain lailla luontevalta.

Ei satu

pihlalla on vasemmanpuoleinen täy-dellinen huuli-, ien- ja suulakihalkio, eli häneltä puuttui kokonaan vasen sie-rain.

– päällimmäisenä kysymyksenä meillä ensin oli, sattuuko lapseen, petra Konttinen muistaa.

– no ei satu, hän valistaa.Lastenlääkäri antoi ymmärtää, että

petran halkio on helppo hoitaa kuntoon. – Mutta kun saimme lisää tietoa,

ymmärsimme, ettei tätä hommaa noin vain kuntoon saada vielä pihlan ensimmäisen elinvuoden aikana.

ulkoisesti suurimmat korjaukset tuona aikana kuitenkin tehtiin: neljän ja puolen kuukauden vanhana pihlalle tehtiin huuli-nenä -plastia, eli sierain muodostettiin ja huuli suljettiin. yhdeksän kuukauden iässä suljettiin suulaki. Kun pihla oli viiden vanha, häneltä vielä korjattiin suulakeen leikkauksen jälkeen ilmestynyt fisteli eli jäännösreikä.

– sitä ei aina korjata, mutta kun pihlalla rupesi ruoka kertymään nenään, korjaus päätettiin tehdä.

Tusina nukutusta

Koska halkioon liittyy useimmiten liima-korva, on pihlalle tehty puolen vuoden

välein korvien putkituksia, viimeksi mar-raskuun alussa.

– Laskin, että se oli pihlalle jo 12. nuku-tus, petra Konttinen toteaa. isompi operaa-tio on vielä tiedossa muutaman vuoden päästä, kun ien korjataan luunsiirrolla 9 – 10-vuoden iässä. Lisäksi on tulossa hampaiden oikomista ja mahdollisesti ylä-leuan venytystä.

täysin eivät halkion jäljet koskaan katoa. esteettisiä korjauksia – hienosäätöjä – teh-dään kasvun loputtua.

– pihla oli 4-vuotias, kun hän itse kysyi minulta ensimmäisen kerran, miksi hänen nenänsä on vino, petra-äiti kertoo.

– pihla oppi hyvin varhaisessa vaiheessa puhumaan, mutta ei hänen puheestaan ai-emmin oikein saanut selvää, äiti naurahtaa.

– isoveli ymmärsi pihlaa parhaiten, ja hän sitten tulkkasi.

Tuttu tiimi

Kun pihla Konttinen oli kahden viikon vanha, hän kävi husuKessa ensimmäisen kerran.

– silloin tapasimme koko hoitotiimin, kertoo petra-äiti.

– Meille on ollut kullanarvoinen asia, että husuKessa samat ihmiset ovat ko-ko ajan hoitaneet pihlaa.

nykyisin pihla käy kolmen kuukauden välein kontrollissa korvalääkärillä.

– Muuten hän elää tällä hetkellä aivan normaalia lapsen elämää, sanoo petra Konttinen, joka toimii aktiivisesti suomen huuli-suulakihalkiopotilaiden yhdistyk-sessä suhupossa.

– teen kolme kertaa vuodessa ilmesty-vää suhupon tiedotetta. olen myös ollut puhumassa husuKen järjestämässä hal-kioyhdyshoitajien koulutuksessa, petra Konttinen kertoo.

– Koulutus on tärkeää, sillä halkiolap-sen – kuten aina lapsen syntymän jälkeen – vanhemmat ovat herkistyneessä tilassa. halkiovauvan sekä vanhempien kohtaami-nen asiallisella tavalla on tärkeää, sillä vauva on poikkeavasta ulkonäöstään huo-limatta vanhemmille aina “maailman kau-nein prinssi tai prinsessa”. ❏

Kampanja voimassa 1.1.–31.12.2012.

KLINIKKAVIERAS

28 www.kummit.fi I Klinikkavieras


Potilaiden ykköstoive toteutui

Haloo Helsinki!musisoi klinikalla

Hittibiisi Maailman toisella puolenraikasi iltapäivän mittaan useastiHelsingin Lastenklinikalla loka-kuisena tiistaina, kun suosikki-yhtye Haloo Helsinki! käviviihdyttämässä lapsipotilaita.

haLoo heLsinKi! on pitkään ollut klinikan potilaiden ykköstoiveena Kummivierailijaksi. nyt Elliltä, Leolta, Jereltä ja Jukalta irtosi sopivasti aikaa vierailulle. he esittivät ensin poliklinikan aulassa akustisesti muutaman kappaleen, jakoivat nimikirjoi-tuksia ja lähtivät sitten osastokierrokselle. huoneissa ”toivekonsertista” muodostui varsin yksipuolinen: Maailman toisella puolen oli poikkeuksetta potilaiden tahto. iltapäivän yllättävimmästä vedosta vastasikin 14-vuotias keravalainen Oula Partio, joka pyysi kita-raa lainaksi ja esitti potilasvuoteestaan pienelle mus-

Haloo Helsinki! otti instrumentit mukaanosastokierroksellekin. Tässä ollaan taas

kerran ’Maailman toisella puolen’.

Jukka ja Elli tsemppasivat myös Oulan ikä- ja huonetoveria,

helsinkiläistä Lari Saarenketoa.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 29

S10:llä espoolainen Bill Ojwaka, 15, sai Ellin toviksi sänkynsä laidalle.

Iltapäivän yllättävimmästä vedosta vastasi keravalainen Oula Partio, 14.Laulu Ninni-kissasta teki vaikutuksen myös Elliin.

Osasto K8:lla 12-vuotias helsinkiläinen Mikaela Railo pääsi yllättäen nauttimaan

Haloo Helsingistä! livenä.

Neljävuotias porvoolainen Rasmus Syrjänen sai testata tamburiinia. Salli-äiti oli mukana S10:llä. >

talle ninni-kissalleen tekemänsä lau-lun. haloo helsinki! kuunteli oulan esitystä sananmukaisesti huulet pyö-reinä.

Tunnettuus yllätti

haloo helsinki! oli ollut ensimmäisen kerran klinikkavierailulla muutama vuosi aiemmin.

– oli taas todella kiva, kun saimme tulla. toivottavasti piristimme ainakin muuta-

man potilaan päivää, elli tuumi osastokierroksen jälkeen.

– täältä pois lähtiessä on aina haikea olo. oli joka tapauksessa kiva huomata, että niin monet potilaat tuntuvat voivan tilanteeseen nähden hyvin tai ainakin ovat positiivisella mielellä.

ensimmäisen klinikkavierailunsa aikoihin haloo helsinki! teki vasta tuloaan kirkkaimmalle kotimaiselle pop-taivaalle. nyt kaikki jo taisivat tuntea kvartetin.

– Kyllä yllätti, kun Maailman toisella puolen oli kaikille niin tuttu, elli väitti. ❏

< Helsinkiläinen Ville Varhala, 10, pääsi

poliklinikan aulassa poseeraamaan

Jeren, Ellin, Jukan ja Leon kanssa.

Lapsille ja nuorille uusien kavereiden löytyminen ja vertaisuus on tärkeää.

Hiekkaleikeissä mukana JoonaKinnunen, Salla-Aurora Huoponen,

Joonas Jurvanen ja taustallalastenohjaaja Jenni Sormunen.

YHTEISTYÖYHDISTYS

30 www.kummit.fi I Yhteistyöyhdistys

Vuosittain VaMMautuu tapatur-maisesti satoja lapsia ja nuoria. Liikenne-onnettomuuksissa loukkaantuu pari tuhatta lasta vuosittain, ja ne ovatkin yksi yleisimmistä syistä vammautumiseen (tilastokeskus 2011). Lisäksi kaatumiset ja putoamiset johtavat usein sairaalahoitoon. nuorten (15 – 17-v.) mopoilijoiden henki-lövahingot ovat yleistyneet 2000-luvulla siten, että poikien vahingot ovat kaksinker-taistuneet ja tyttöjen vahingot kolminker-taistuneet (Markkula & öörni 2009).

tapaturmaisesti loukkaantuneiden tai vammautuneiden lasten, nuorten sekä heidän perheidensä tukiyhdistys, tatu ry, perustettiin vuonna 2001. tatun toimisto sijaitsee Kuopiossa, mutta toiminta on valtakunnallista. tatu tukee toiminnal-laan eri tavoin tapaturmaisesti loukkaan-tuneita ja vammautuneita lapsia, nuoria ja heidän perheitään äkillisesti muuttuneessa tilanteessa. ainoana suomessa tatun toimintaan voivat osallistua myös potilas-vahingon kautta vammautuneiden lasten perheet. Lisäksi tatu järjestää toimintaa pitkäaikaissairaille ja vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen.

Vertaistuessa on voimaa

Kokemusten jakaminen toisen samassa elämäntilanteessa olevan kanssa koetaan merkittävänä lapsen vammauduttua. tatu on tuonut yhteen perheitä järjestämällä vertaistapaamisia ja kouluttamalla vertais-tukiperheitä sekä koordinoimalla vertaistu-kitoimintaa. Vertaistuki antaa usein uutta näkökulmaa omaan tilanteeseen ja voimaa jatkaa eteenpäin. Vertaistuen avulla jaetaan kokemuksia, ilot ja surut sekä myös vin-kit, mistä saa apua ja tukea uuteen tilan-teeseen. ensi vuoden aikana järjestetään vertaistukiperhekoulutusta muun muas-sa yhdessä invalidiliiton kanssa oulussa.

Reppuun paljon uusia eväitä

tatu ry järjestää vuosittain useita sopeu-tumisvalmennuskursseja liikuntavammai-

TATU ry esittelyssäTietoa, tukea ja toimintaa perheille, joissa on

vammautunut tai pitkäaikaissairas lapsi

sille ja neurologisesti sairaille lapsille, nuo-rille ja heidän perheilleen. Kurssien rahoit-tajina toimivat Kela, liikennevakuutusyh-tiöt ja terveydenhuolto. Lasten ja nuorten kursseilla vahvistetaan itseluottamusta eri-laisten elämysten ja positiivisten kokemus-ten kautta, autetaan lasta löytämään kei-noja arkipäivän tilanteissa selviytymiseen mahdollisimman omatoimisesti ja rohkais-taan lasta ja nuorta tapaamaan vertaisiaan. Kurssin ohjelmassa huomioidaan osallis-tujien yksilölliset tarpeet ja pyritään ohjaa-maan osallistujia ikätason mukaiseen toi-mintaan vertaisten kanssa.

perhekursseilla keskeistä on vertaistuki eli toisten samassa tilanteessa olevien ta-paaminen kaikille perheenjäsenille. Kurs-sien tavoitteena on auttaa jaksamaan pa-remmin arjessa ja saada vinkkejä lapsen ohjaukseen, hoitoon ja kuntoutukseen liit-tyvissä asioissa.

tänä vuonna tatu on vastannut äkilli-seen sopeutumisvalmennuksen ja vertais-tuen tarpeeseen järjestämällä kursseja nar-kolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuor-ten perheille. Kurssin maksajatahona toimi terveydenhuolto. ensi vuonna narkolepsi-

aan sairastuneiden lasten perhekurssit jär-jestää Kela.

KehittämistoimintaaRAY:n tuella

palvelupolkumalli.fi -sivustoa alettiin ke-hittää vuonna 2005 ray:n rahoittamana, jotta uuteen tilanteeseen joutuneet perheet löytäisivät helposti ja keskitetysti tietoa ja tukea internetistä. Myös perheiden kanssa työskenteleville ammattihenkilöille on oma sivusto. palvelupolkumalli on sittemmin laajentunut tapaturmaisesti vammautunei-den lasten asioista kattavaksi tietolähteek-si pitkäaikaissairaiden ja vammaisten las-ten perheille. Vuonna 2010 sivustolle tuli mukaan yli 20 lasten ja nuorten kanssa toi-mivaa vammais- ja kansanterveysjärjestöä. sivustolle on koottu tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä perheille tarkoitetuista palveluis-ta, tukimuodoista ja perheille suunnatus-ta toiminnasta. palvelupolkumalli-sivusto laajenee edelleen, ja ensi vuonna keskity-tään erityisesti sen käytettävyyden helpot-tamiseen ja parantamiseen.

Vuonna 2011 – 2013 tatu hallinnoi

Lasten kurssilla nautitaanuusista kokemuksista. Keinumassa Joonas Jurvanen ja lastenohjaajaJenni Sormunen.

Yhteistyöyhdistys I www.kummit.fi 31

tatu ry on julkaissut tänä syksynä satukirjan, Kurreliini ja maailman paras isoveikka, jonka avulla voidaan sisarus-ten kanssa käydä läpi isovei-kan vammautumista. Kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut perheterapeutti, sairaanhoita-ja Outi Abrahamsson. Kirjan keskeinen sanoma on, että elä-mässä voi tulla eteen monia, yl-lättäviä asioita, joista voi selvi-tä. Kirjan lopussa on vinkkejä aikuisille, miten käsitellä lap-sen kanssa tapahtunutta.

sisarusten asiaa on tatussa nostettu esiin myös ammatti-

nivelvaiheen nuotit -projektia, jossa kes-kitytään nuoruusiässä (12–16-vuotiaana) tapaturmaisesti vammautuneiden nuor-ten palveluverkoston selkiyttämiseen. pro-jektissa selvitetään nuorten ja heidän per-

heidensä kokemuksia palvelujärjestel-mästä, kehitetään kolmessa sairaanhoito-piirissä alueellinen suunnitelma nuoren ohjauksen selkiyttämiseksi sekä tuotetaan hankkeen tieto osaksi palvelupolkumallia.

Monessa mukana

tatu ry on edistämässä ja vaikuttamas-sa esimerkiksi vammautuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelui-hin ja tukitoimiin yhteistyössä toisten vam-mais- ja kansanterveysjärjestöjen kanssa. JyVässä eli järjestöjen yhteisessä vertais-tuen kehittämisryhmässä on työstetty yh-teisiä hankkeita vertaistuen asialla. tatu kuuluu myös ytryyn (yhteistyöryhmä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten asialla) valtakunnallisesti ja pai-kallisesti pohjois-savossa. uutena yhteis-työtahona tatulla on nyt kymmenvuoti-sen taipaleen kunniaksi Lastenklinikoiden Kummit ry, joka toivottavasti tuo muka-naan uusia mahdollisuuksia, näkyvyyttä ja elämyksiä jäsenperheille. ❏

Ota yhteyttä:tatu ry Minna Canthin katu 4 a 3.krs70100 Kuopiowww.tatury.fiwww.palvelupolkumalli.fi

Lähteet: MARKKULA & ÖÖRNI, Turvallinen elämä

lapsille ja nuorille. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. terveyden ja hyvinvoinninlaitoksenraportteja 27/2009.

TILASTOKESKUS 2011. Tieliikenteessäkuolleet ja loukkaantuneet ikäluokittain ja kuukausittain 2003 – 2011.www.tilastokeskus.fi

Muistaako kukaan kysyä, mitä sisaruksille kuuluu?tapaturMainen vammau-tuminen vaikuttaa aina koko perheeseen. Vanhemmat luon-nollisesti keskittyvät loukkaan-tuneeseen tai vammautunee-seen lapseen ja saattavat viet-tää pitkiäkin aikoja sairaa-lassa. sisaruussuhde on usein elämän pisimpiä ihmissuh-teita. Monet tunteet kuuluvat sisaruussuhteeseen ja myös muuttuneeseen tilanteeseen perheessä. terve sisarus saat-taa olla kateellinen vanhempien ajasta tai kokea syyllisyyttä siitä, että on terve. sisarus myös hel-posti peittää omia tunteitaan

säästääkseen vanhempiaan ja kantaa arjessa vastuuta perheen muuttuneessa tilanteessa yli ikätasonsa.

äkillisessä tilanteessa lap-selle tulee eteen uusia sanoja ja asioita, joita lapsi voi tulki-ta omien kokemusten kanssa. onnettomuustilannetta olisi hyvä käydä läpi lapsen iän mu-kaisella tavalla ja luoda avoin ilmapiiri lapsen kysymyksille. tärkeää olisi löytää sisarusten tueksi turvallinen aikuinen, jol-la on aikaa ja turvallinen syli si-sarukselle vanhempien keskit-tyessä sairaan lapsen hoitoon.

henkilöiden parissa sisaruus-seminaareissa, joita on järjes-tetty tampereella ja Kuopiossa yhteistyössä syLVa ry:n, rinne-kotisäätiön Lasten Kuntoutus-kodin, Kehitysvammaisten tu-kiliiton ja Väestöliiton kanssa. seminaarit on otettu hyvin vas-taan ja sisarusten näkökulma on koettu tärkeänä. seminaari-sarjalle onkin tulevana vuonna luvassa jatkoa. ❏

32 www.kummit.fi

Kalustevuokraamo.f ion ratkaisu moniin ongelmiin

Miksi ostaa, kun voi vuokrata?

Kalustevuokraamo.fi on jo kolmena peräkkäisenä syksynä toimittanutElämä Lapselle -konserttiin kalusteet artistien oleskelutiloihin eli backstagelle.

Eikä vuokraa ole peritty.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kun yhteistyö Lastenklinikoiden Kummien kanssa alkoi, Kummien tavoit-teena oli saada vuotuisen päätapahtu-mansa artisteille toimivat ja viihtyisät taus-tatilat. siltä pohjalta Kalustevuokraamo.fi lähti toivetta toteuttamaan.

– olemme toimittaneet ”raskaalla kä-dellä” paikalle suomalaista designia ja toi-mivuutta, Kalustevuokraamo.fin perusta-ja ja toimitusjohtaja Esa Paasonen kiteyt-tää lahjoituksen.

– Jonakin vuonna panostuksemme on ollut jopa 10 000 euron luokkaa. tuo-reimmalla kerralla tilat olivat vähän pie-nemmät, joten panostuksemmekin oli hie-man pienempi. idea on kuitenkin ollut jo-ka kerta sama, paasonen toteaa.

– Vuokrausideamme perustuu siihen, että saamme asiakkaan järjestämän tilai-suuden toimimaan. Jos asiakas tarvitsee juhliinsa yhden pöydän tai yhden jääkaa-pin lisää, ei sitä kannata yhtä ainoaa kertaa varten ostaa. yleisintä on juuri yhden illan tarve. yhdessä tilaajan kanssa me suun-nittelemme ja ideoimme kokonaisuuden, paasonen kertoo.

– tapahtumajärjestäjille vuokraamisen oheen on lyhytaikaisten työsuhteiden yleis-tymisen myötä tullut myös tilapäisten työ-pisteiden kalustaminen.

Profiilinnosto

Kalustevuokraamo.fi on aloittanut toimin-tansa vuonna 2003, mutta ollut liikkeellä varsin matalalla profiililla. Merkittävä pro-fiilinnosto tapahtui viime heinäkuussa.

– olemme tietoisesti halunneet olla hil-jaisuudessa. nettisivuiltamme on kuiten-kin löydettävissä paljon näyttöä siitä, mihin me pystymme, mainostaa paasonen ja luet-telee muutaman referenssin:

– etyj-huippukokous (2008), aseM-huippukokous (2006), euroviisut (2007), neste oil rally (2004 alkaen), yleisurhei-lun MM-kisat (2005).

Tuottaja Ringa Ropo ja toimitusjohtaja Esa Paasonen eivät anna koskaan periksi, ennen kuin asiakkaan kannalta paras mahdollinen kalusteratkaisu on valmis.

eräs palanen tuoreesta profiilinnos-tosta on, että eturivin yleisurheilutäh-tiimme parikymmentä vuotta sitten kuu-lunut Ringa Ropo aloitti elokuussa yrityk-sen palveluksessa tuottajana. hänestä tuli samalla myös Kalustevuokraamo.fin osa-omistaja. ropo muuten pitää yhä hallus-saan naisten pituushypyn suomen ennä-tystä. nuo lukemat 685 hän ponnisti vuonna 1990.

Mutta takaisin kalusteisiin:– haluamme nyt entistä näkyvämmin

tulla esiin kalusteidenvuokrausajatuksel-la, kun kestävän kehityksen arvotkin nou-sevat yhä suurempaan merkitykseen, toi-mitusjohtaja paasonen painottaa.

ringa ropo puolestaan korostaa toimin-tatavan ydintä:

– Meillä ei ole ongelmia, vaan pelkäs-tään ratkaisuja. asiaa pyöritetään vaikka

kuinka monta kierrosta, kunnes toimiva kokonaisuus löytyy.

Hyvinkäällä ja Helsinginkeskustassa

Marraskuussa Kalustevuokraamo.fi avasi kalustenäyttelyn helsingin ydinkeskustassa eteläesplanadi 20:ssa, punkalive storen ti-loissa. Kalustevuokraamo.fin logistiikkakes-kus varastoineen sijaitsee hyvinkäällä. siel-lä 2100 neliön tiloissa on 3000 lavapaikkaa toimitusvalmiita tuotteita. ne Kalustevuok-raamo.fi haluaa nimenomaan itse kuljettaa asiakkaan luo ja hakea ne myös sieltä pois.

– Moneltakin kantilta niin on järke-vämpi, tietää paasonen.

Kalustevuokraamo.fin palveluksessa on vain neljä vakituista työntekijää.

– Mutta verkostojen avulla saamme tar-vittaessa liikkeelle vaikka sata henkilöä. tuollaisia määriä todennäköisesti tarvit-semmekin muun muassa tulevana kevää-nä jääkiekon MM-kisoissa ja kesällä yleis-urheilun eM-kisoissa. ❏

Voittoisa Musta 21:Outi Sundström (vas.)ja Leena Turtiainen.Kuva: RAY, Suvi Sikstus

www.kummit.fi 33

Outi ja Leena pyöräyttivätKummeille kymppitonnin

Casino Helsingin Ihmisruletti hyvällä asialla

Raha-automaattiyhdistys ideoi uudistetun Casino Helsingin avajaisten kunniaksi13. – 14. lokakuuta Helsingin Rautatientorille Ihmisruletti-kilpailun. Voittopalkinnon,

10 000 euroa, sai hyväntekeväisyysjärjestö, jonka voittajajoukkue sai päättää.Valinta osui Lastenklinikoiden Kummeihin.

Teksti: Matti Hannula

Projektipäällikkö Talla Koskinen (vas.) ja toiminnanjohtaja Anne Knaster vastaan-ottivat shekin Kummien puolesta. Shekin luovutti Casino Helsingin johtaja Marko Hurme. Kuva: Matti Hannula

Mitään kokeneita ruletinpelaajia han-kenilla opiskeleva sundström ja helsin-gin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pakertava turtiainen eivät ole.

– Joukkueemme nimessäkin oli virhe: ruletissahan 21 on punainen eikä musta, sundström nauroi.

yhtä kaikki: sundström ja turtiainen pääsivät päättämään, kuka kymppitonnin saa.

– Kun silloin ensimmäisen kilpailu-päivän aamuna saimme sen 48 pistettä, kävimme heti voitonvarmoina netistä tut-kailemassa, kenelle me rahat luovuttai-simme. Kävimme myös Lastenklinikoiden Kummien Facebook-sivuilla, joista olemme tykänneet jo pitkän aikaa. sieltä kävi ilmi, että Kummit panostaa lasten ja nuorten mielenterveyteen, joka oli meillä yhtenä tärkeänä asiana, sundström sanoi.

– Meillä molemmilla on lähipiirissä henkilöitä, jotka ovat saaneet hyvää hoitoa Lastenklinikalla. Minun kummipoikani on muun muassa kastettu siellä. niinpä pää-tös ei ollut ollenkaan vaikea.

Akuutti tarve

Casino helsingin johtaja Marko Hurme luovutti shekin Kummien toiminnanjoh-taja Anne Knasterille ja projektipäällikkö Talla Koskiselle.

– sellaisia puheluja on ihana saada kuin tämä, kun minulle soitettiin ja kerrottiin tällaisesta yllättävästä lahjoituksesta, toi-minnanjohtaja Knaster sanoi.

– tälle summalle oli akuutti tarve turun yliopistollisessa keskussairaalassa. tyKs.n leikkausosastolle ostetaan uusi leikkaussa-limikroskooppi, jota tarvitaan, kun erilaisil-la kiireellisillä operaatioilla pelastetaan pie-niä keskosia. Ja Kummien panostus lasten mielenterveysasioihin jatkuu tietysti edel-leen, Knaster korosti. ❏

ihMisruLettiin osaLListui kaik-kiaan 43 kaveri- tai työporukoista koottua kaksi- tai useampijäsenistä joukkuetta. yhteensä kilpailijoita oli pari tuhatta. tuota koko maailmankin mittakaavassa ainutlaa-tuista kilpailua kerääntyi katsomaan mel-koinen joukko ihmisiä, sekä ohikulkijoita että varta vasten paikalle tulleita.

ruletissa joukkueen jäsenet laskivat ku-kin vuorollaan Zorb-pallon sisällä neljän metrin korkeudesta rulettikehään. Muut joukkueen jäsenet olivat asettuneet sen nu-meron kohdalle, mihin he toivoivat pallon laskeutuvan. pallon sisältä ei käytännölli-sesti katsoen lainkaan pystynyt vaikutta-maan siihen, minkä numeron kohdalle pallo putosi.

Arpaakin tarvittiin

Voittotulos oli 48 pistettä, jonka saavutti kaksi joukkuetta. ihmisruletti-kilpailun sääntöjen mukaan voittaja jouduttiin tuossa tapauksessa arpomaan. onni suosi joukkuetta nimeltä Musta 21, jonka muodostivat Outi Sundström ja Leena Turtiainen. onnen voi sanoa suosineen myös Lastenklinikoiden Kummeja, sillä sundström ja turtiainen halusivat voitto-summan lahjoitettavaksi Kummeille.

– näin kaupungilla mainok-sen tällaisesta ihmisruletista.

tutkittiin sitten netistä, mistä on kysymys, ja ilmoittauduttiin kilpailuun mukaan, outi sundström kertoo.

– itse asiassa outi ilmoitti meidät mu-kaan minun tietämättäni, Leena turtiai-nen huomauttaa.

34 www.kummit.fi

Jumbossakin ollaan nytvahvasti lapsipotilaiden asialla

Kauppakeskus Jumbo ja Lastenklinikoiden Kummit ovat sopineet pitkäkestoisestayhteistyöstä. Jo tulevan vuoden aikana on vantaalaisessa kauppakeskuksessa tarkoitus

eri tavoin kerätä vähintään 15 000 euroa pienten potilaiden tarpeisiin.


JuMbon MarKKinointipääLLiKKö Salla Kivinen on jo alkumetreillä innois-saan yhteistyökuviosta.

– olemme erittäin tyytyväisiä ja onnel-lisia, että saamme olla tällaisessa tärkeäs-sä asiassa mukana auttamassa pieniä lap-sipotilaita, hän sanoo.

Jumbon ja Kummien yhteistyö käynnis-tyi ”virallisesti” viikonloppuna 17. – 18. jou-lukuuta. tuolloin Jumbo järjesti ’Joulun odotus’ -nimisen lahjakeräystapahtu-man: asiakkailla oli mahdollisuus tuo-da Jumboon lahjoja, jotka toimitetaan Lastenklinikan pienille potilaille, jotka jou-tuvat viettämään joulun sairaalassa.

Klinikalla tavoitteena toki on, että mah-dollisimman moni lapsi voisi viettää jou-lun kotona. Kuitenkin noin sata pientä potilasta on myös joulun ajan siellä hoi-dossa.

– Jumbossa kerätyt lahjat tuovat heil-le iloa. Jouluaika huomioidaan myös sai-

Markkinointipäällikkö Salla Kivinenkorostaa, että Jumbo haluaa olla hyvän-tekeväisyysyhteistyössä nimenomaan Lastenklinikoiden Kummien kanssa,koska yli puolet kauppakeskuksenasiakkaista on lapsiperheitä.

raalan koristelussa ja ohjelmassa, kertoo hus:n tiedottaja Niina Kauppinen.

Lahjapaketteja oli Jumbon keskusauki-olla, valtavankokoisen joulukuusen juu-rella vastaanottamassa Lastenklinikoiden Kummien henkilökunta. hygieniasyistä lahjojen tuli olla uusia, eikä niiden tarvin-nut olla valmiiksi paketoituja.

Jumbon ja Kummien yhteistyölle otet-tiin tosin hieman ennakkoa jo marras-kuun isänpäiväviikonloppuna, jolloin van-taalainen, Lastenklinikoiden pitkäaikai-nen ”kummitäti” Kaarina Suonperä oli Jumbossa valistamassa kauppakeskuksen asiakkaita Kummit ry:n toiminnasta.

Jumbon kummitapahtumat jatkuvat ryminällä jo 11. helmikuuta, ystävänpäi-vää edeltävänä viikonloppuna.

– silloin toteutamme Kummien kanssa yhteistyössä suuren ystävänpäivätapahtu-man, markkinointipäällikkö Kivinen kertoo.

– Meillä on paljon ohjelmaa lapsille, ja vieraiksi saamme useita julkkiskummeja.

Lippaita liikkeisiin

Jumbo on fokusoitunut perheiden pal-velemiseen.

– olemme perhekauppakeskus, Kivinen korostaa.

– reilusti yli puolet asiakkaistam-me on lapsiperheitä. sen vuoksi koem-me, että nimenomaan Lastenklinikoi-den Kummit on se taho, jonka kanssa me haluamme tehdä hyväntekeväisyy-teen perustuvaa yhteistyötä.Jumbon tavoite on siis kerätä Kum-

meille vuoden 2012 aikana vähintään 15 000 euroa.

– hoitolaitteisiin, viihtyvyyteen tai las-tentautien tutkimukseen, Kivinen sanoo.

– tarkempi kohde selviää aikanaan, kunhan lopullinen summa on tiedossa ja kun selvitämme Kummien ja klinikan edustajien kanssa, minkälaiselle avulle on akuutein tarve.

paitsi erillisissä tapahtumissa Kummeille kerätään Jumbossa varoja myös lippailla. pitkäkestoinen lipaskeräys käynnistyy ystävänpäivää edeltävänä viikonloppuna.

– Lippaat ovat esillä ystävänpäivätapahtu-massa, mutta niitä pyritään saamaan myös mahdollisimman moneen liikkeeseen. Muillakin tavoin aiomme haastaa kauppa-keskuksen yrityksiä mukaan tähän Kummit-kampanjaan, salla Kivinen taustoittaa.

Jumbon suunnitelmat ensi vuoden mui-den Kummit-tapahtumien osalta ovat vielä kesken.

– Mutta ainakin kesälomien jälkeen on tarkoitus järjestää isompi tapahtuma, jon-ka suunnittelu alkaa pikapuolin, Kivinen kertoo.

Pitkiä piipahduksia

Kehä iii:n varrella, helsinki-Vantaan len-tokentän lähistöllä sijaitseva Jumbo on helsingin itäkeskuksen jälkeen myynnil-lisesti pohjoismaiden toiseksi suurin kaup-pakeskus.

Jumbossa on noin 120 liikettä, joista suu-rimpina Citymarket ja prisma sekä stockmannin ja anttilan tavaratalot. Jumbossa on monipuoliset ravintolapalve-lut, ja saman katon alta, kauppakeskuksen vierestä löytyy myös koko perheen viihde-keskus Flamingo. Maksuttomia pysäköin-tipaikkoja on lähes viisi tuhatta.

– Meille tullaan hyvinkin kaukaa: paitsi tietysti helsingistä, espoosta ja Vantaalta, myös tuusulasta, Keravalta, Järvenpäästä, sipoosta, nurmijärveltä, porvoosta, hyvin-käältä, riihimäeltä ja jopa Lahdestakin asti, Kivinen tietää.

– Keskimäärin asiakkaamme ovat kaup-pakeskuksessamme yli kaksi tuntia, eli tämä ei ole mikään läpikulkupaikka. täällä ihmiset tosiaan viettävät aikaa. ❏

www.kummit.fi 35

VAASAN Oy:n shekin ottivatvastaan osastonylilääkäri StureAndersson (vas.),osastonhoitaja Elisa-bet Mäntysalo (oik.)sekä projektipäällikköTalla KoskinenKummeista (kesk).Shekkiä olivat luovut-tamassa VAASAN Oy:nkaupallinen johtaja JussiSalmi ja markkinointi-päällikkö Heidi Erämaa.

VAASAN Oy:n shekki vasta-syntyneiden teho-osastolle

Kanelipullakaupalla infuusiopumppuja

VAASAN Oy – Food Service lahjoitti Lastenklinikoiden Kummeille jokaisesta 19.9. – 31.10. välisenä aikana kahvilassa tai ravintolassa ostetusta VAASAN kanelipullasta

kaksi senttiä. Kampanja tuotti lähes 12 000 euroa, jonka rojaltikumppani halusi kohdistaa Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle infuusiopumppujen hankintaa varten.


KaMpanJapuLLia oLiVat kypsä korva-puusti, kotoinen korvapuusti sekä kaneli-kierre. pullia myytiin kampanja-aikana kai-ken kaikkiaan lähes 600 000 kappaletta. Kaupallinen johtaja Jussi Salmi oli tyyty-väinen tulokseen.

– Mutta pystymme vielä parempaan. haluamme jatkaa yhteistyötä Kummien kanssa, ja uskon, että ensi vuonna lahjoitus-summa on vielä suurempi.

salmi tietää omakohtaisesta kokemuk-sesta, kuinka tärkeää työtä Lastenklini-kan vastasyntyneiden teho-osastolla teh-dään.

– infuusiopumppujen näkeminen oli sykähdyttävä kokemus, kun vajaa kuusi vuotta sitten tuli pörrättyä noissa samoissa huoneissa, salmi totesi.

– Varhaisessa sikiövaiheessa todettiin,

että poikani tulee tarvitsemaan tehohoitoa heti synnyttyään, salmi kertoi.

– Jo ennen syntymää hänelle siirrettiin punasoluja, ja saman tien kun poika syn-tyi, hänet siirrettiin teho-osastolle, missä hän oli noin viikon. Vastasyntyneiden teho-osastolla hänelle tehtiin useita verenvaih-toja, kuten myös seuraavien kuukausien aikana, salmi muistaa.

– pari ensimmäistä vuotta oli pieni pelko päällä, jääkö mitään pysyviä vauri-oita. poika täyttää tulevana keväänä kuusi vuotta ja on täysin terve ja vilkas lapsi.

Ongelmana ahtaus,seurauksena infektiot

Vastasyntyneiden teho-osaston ylilää-käri Sture Andersson ja osastonhoitaja

Elisabet Mäntysalo olivat erittäin kiitollisia Vaasan oy:n lahjoituksesta. he esitte-livät osaston toimintaa Jussi salmelle ja markkinointipäällikkö Heidi Erämaalle.

– Meillä on tällä hetkellä 14 tehohoi-topaikkaa. Vuodessa meillä on noin 500 potilasta, joista 150 pikkukeskosia. pääosa on ainakin lähes täysiaikaisia, ja he ovat meillä yleensä kolmisen päivää. Keskoset sen sijaan ovat täällä useamman viikon, andersson kertoi.

– ongelmamme on tilojen pienuus, mistä syystä vanhemmat eivät voi olla täällä mukana. ahtaudesta seuraa suurin ongel-mamme, joka on infektiot. niitä vääjäämättä tulee, kun täällä ollaan niin lähekkäin. Kan-sainvälisesti meillä on kuitenkin hyvät tulok-set, mutta vieläkin paremmin haluaisimme vastasyntyneet hoitaa, andersson korosti. ❏


kummit jALkAutui marraskuussa turkuun. kauppakeskus skanssissa järjestetyssä tapahtumassa kummeilla oli muun muassa tuotemyyntiä, lipaskeräystä ja onnenpyörä. jaossa oli kummit-lehtiä ja muutenkin tietoa kummeista ja erilaisista mahdollisuuksista tukea toimintaa. Lavalle oli saatu esiintymään esimerkiksi tanssiryhmä rytmikkäät sekä idolsista tuttu Ilpo Kaikkonen ja haastateltavaksi muun muassa kirjailija Kari Hotakainen.

kummit sai skanssissa värvättyä uusia paikallisia vapaaehtoisia, joiden avulla on turussa entistä helpompi jatkossa toteuttaa tapahtumia. mutta vapaaehtoisia toivotaan vielä lisää.

Yhteydenotot: [email protected]

Kummit esillä kauppa-keskus Skanssissa

meiDÄn AurinkoiseLLA prinsessal-lamme, 3,5-vuotiaalla Annilla, on synnyn-näinen sydänvika, Pitkä Qt-oireyhtymä (LQts). sairaus hoitui ensimmäiset kolme vuotta lääkityksellä, kunnes elokuussa Anni meni päiväkodissa tajuttomaksi. kajaanista otettiin yhteys Helsinkiin, missä lyhyen harkinnan jälkeen päädyttiin lait-tamaan tahdistin. Parin päivän kulut-tua tajuttomuuskohtauksesta oltiinkin jo Helsingissä. tahdistinleikkaus meni muu-ten hyvin, mutta samalla löydettiin vaka-vampi ongelma: Annilla on myös sydänli-hassairaus, trabekuloiva kardiomyopatia. tilanne kääntyi äkkiä todella vakavaksi, viikkoja teho-osastolla ja lisää viikkoja sydänosastolla.

noiden viikkojen aikana lääkärit (ja Anni!) tekivät pienen suuren ihmeen. Välillä annettiin jo ymmärtää, että Anni ei enää elossa kotiin lähde. mutta yllättä-vänkin pian päästiin kotilomalle. matkus-tustapaa suunniteltiin vaikka miten päin. Pitääkö mennä ambulanssilla? tarvitaanko saattajaa? kestääkö Anni lennon? ja kaiken muun lisäksi pohdittiin, millä rahalla len-netään, kun pitkä sairaalajakso teki mel-koisen loven vanhempien palkkapusseihin.

olin itse kuullut näistä kummien len-noista aiemmin kummien tv-konsertissa.

Sinä voit auttaaAnnin on lennettävä

mutta eipä käynyt mahdollisuus mieles-säkään, kun niitä itse tarvittiin. onneksi ihana sosiaalityöntekijä HYksissä ker-toi mahdollisuudesta, ja hoitaja soitti kummien yhteyshenkilölle. ennen kuin olimme itse osanneet juurikaan laittaa tik-kua ristiin matkan eteen, sähköpostista löy-tyi lentoliput.

Pitkä matka on Annille todellinen rasi-tus. Lento on oikeastaan ainoa mahdolli-suus. Annin tilanne on tälläkin hetkellä huono. kontrollikäyntejä Helsingissä on noin kahden viikon välein. jos tilanne yhtään huononee, Anni laitetaan sydän-siirtojonoon. tilanne on siis vanhemmille raskas. suunnattoman helpotuksen tuo-vat nämä kummien Finnair Pluspiste -len-not meidän tilanteeseemme. tiedän, että meitä tarvitsijoita on todella paljon. siksi myös lahjoittajia tarvitaan paljon. tähän asti on pisteitä saatu käyttöön, mutta pääs-täänkö seuraavalla kerralla matkan järjes-telystä yhtä vaivattomasti?

kiitollisuus ei ole riittävä ilmaus. kun murhetta ja muistettavaa on kohtuuttoman paljon, tuntuu hyvältä tietää, että yhden huolen voi jättää sivuun. toivottavasti jat-kossakin. ja toivottavasti myös mahdolli-simman moni muu samassa tilanteessa oleva perhe saa tämän avun, jota me olemme saaneet!

Eija ja Jani Leinonen

Finnair Plus -kanta-asiakkaat voivatlahjoittaa Kummeille Plus-pisteitään.Niiden avulla Finnair on antanut lento-lippuja Kummien käyttöön.

KuMMiuuTiSiA

Illan vihannesdippi3 porkkanaa tikuiksi leikattuna1 kurkku tikuiksi leikattuna1/2 kukkakaali pilkottuna1 paprika pilkottuna2 dl kermaviiliä1 puristettu valkosipulin kynsi jamustapippuriatAi puolet valmiista dippikastike-jauhepussista

Reseptit

Pilko kasvikset ja laitaesille kauniisti laseihintai lautaselle. Sekoitamausteet kermaviilin sekaan. Dippailkaakoko perheen kanssavaikkapa elokuvaakatsellessa.

Mansikka-lime smoothie2 dl maustamatonta jogurttia2 dl rasvatonta maitoa2 – 3 dl kohmeisia pakastemansikoita2 tl limen mehua

Sekoita tehosekoittimessatai sauvasekoittimellajuomaksi. Makeuttamiseenvoit käyttää pienen määränjuoksevaa hunajaa.

Hanna Partanen I www.kummit.fi 37

moikkA HAnnA!Minä tykkään kaikesta suolaisesta. Herkkuani on homejuusto ja oliivit. Aina puhutaan, että kasvikset onterveellisiä. Eikös oliivitkin olekasviksia ja myös terveellisiä?

Peppi 9v.

HeiPs PePPi!totta on, että kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta ja niitä tulisi syödä päivittäin ja monipuolisesti. oliivit ovat kyllä kasviksia, mutta ne on yleensä säilötty suolaliemeen ja tämän vuoksi sisältävät runsaasti suolaa. jo muuta-masta oliivista saa koko päivän tarvit-tavan suolan tarpeen. jos niitä innos-tuu syömään enemmän, suolaa tulee jo aikuisellekin helposti liikaa. kyllä oliiveja voi kuitenkin silloin tällöin syödä, esimerkiksi kreikkalaisen salaa-tin seassa, että tulee syötyä niitä muita-kin kasviksia. ❏

Kysy!Hanna vastaa

HANNA PARTANeN

Hanna-kummin viisaat valinnat

Heviä pöytään!aineita, joita ei vitamiinitableteista saa, ja nämä aineet ovat erityisen tärkeitä terveyden kannalta. toki kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä on myös eri-laisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joita keho kaipaa.

jos kasvisten käyttö tuntuu haasta-valta, sujauta marjoja smoothie-juo-maan, lohko omena pieniksi veneiksi ja suosi vaikkapa wokkiruokaa, jossa on värikkäästi erilaisia kasviksia.

Kasvisten syönnin muistisäännöt 1. jotain heviä jokaisella aterialla 2. syö kuusi omaa kourallista päivässä 3. syö viittä eriväristä kasvista joka päivä ❏

nYt ei oLe kYse musiikkimausta, vaan hevillä tarkoitetaan hedelmiä ja vihanneksia. erilaisia kasviksia, hedel-miä ja marjoja tulisi syödä vähintään kuusi omaa kourallista joka päivä. kasviksissa on erilaisia bioaktiivisia

TIESITKÖ, ETTÄvaikka tuoremehuissaon paljon terveellistä

C-vitamiinia, on siinä yhtäpaljon energiaa kuin

limpparissakin. Siksi tuore-mehuja kannattaa juoda

vain pieni lasillinenpäivässä.

KLiNiKKAVieRAS


38 www.kummit.fi I Klinikkavieras

K10:llä Martti Saarisenvisiitti ilahdutti muunmuassa neljävuotiastahaminalaista LiljaTepposta. Vuottavanhempi isosiskoLumiakin pääsimukaan kuvaan.

Idols-voittajan ensimmäinen klinikkakeikka

Martti Saarinen ilahduttipieniä ihmisiä

Tuorein idols-voittajamme Martti Saarinen teki marraskuun puolivälissä ensivisiittinsä Lastenklinikalle.

mArtti LAuLoi PoLikLinikAn aulassa pari kap-paletta itseään kitaralla säestäen. idolsin voittajakap-pale Se alkaa taas kuultiin tietysti. sen jälkeen idoli lähti kiertelemään osastoille. martti saarisen osasto-kierros olikin varsin kattava: hän vieraili peräti seitse-mällä osastolla. ensimmäisenä listalla oli k10, jonka potilashuoneissa martti innostui keskustelemaan las-ten ja heidän vanhempiensa kanssa niin antaumuk-sella, että ”vierailuemäntänä” toiminut lastentarhan-opettaja Marja Lopperi pyysi häntä hieman nopeutta-maan tahtia, että kaikille osastoille varmasti ehditään vielä saman vuorokauden puolella.

”klinikkadebytantti” saarinen myönsi etukäteen jännityksellä odottaneensa, mitä tuleman pitää.

– Aika pitkälti vastasi ennakko-odotuksia. oli tosi kiva päästä ilahduttamaan ihmisiä. tällainen vierailu näköjään piristää kummasti pienten potilaiden päi-vää. mukava huomata, että he jaksavat jutella, vaikka ovatkin sairaita.

martti saarisen ensimmäinen albumi ilmestyi syys-kuussa. siitä lohkaistiin singleksi kappale Kaipaus nousee siivilleen, jonka martti esitti myös syksyllä elämä lapselle -konsertissa. martti saarista nähtiin ja kuul-tiin myös kummien joulukonsertissa, mistä enemmän tämän lehden sivuilla 44 – 50. ❏

Joensuulainen Alisa Kuiri, 10, toipui sydämentähystyksestä K3:lla.

Ylivieskalainen Reetta Piippo, 8, sai Idols-voittajan seurakseen S10:llä.

K4:llä Martti tapasi 17-vuotiaanturkulaisen Wilma Tuomisen.

Ota yhteyttä: Ringa Ropo, +358 44 047 6220, [email protected]

Oletko järjestämässä maailmanluokan tilaisuutta,

kotoisia kotijuhlia tai jotain siltä väliltä? Valitse

rinnallesi kokenut toteutuskumppani, jolta löytyy

kokemusta, ideoita ja kalusteet.

Tilaa ILMAISEKSI Tapahtuman

järjestäjän taskukirja:

www.kalustevuokraamo.fi

40 www.kummit.fi

Hapen ja ilman sekoittajalla varmistetaan, että lapsipotilas saa juuri tarvitsemansa määrän happea.

Arvokasta lahjoitusta olivastaanottamassa infektio-

osaston osastonhoitajaMarja Leena Portaankorva

(vas.) ja tuomassa Helsingin KTK:sta markkinointi-

suunnittelija Katri Köninki sekä toimitusjohtaja Toni Jurva.Oikealla projektipäällikkö Talla

Koskinen Kummeista.


BLenDereiLLÄ VArmistetAAn, että potilas saa täsmälleen tarvitsemansa mää-rän lisähappea. kyseessä oli täsmälahjoi-tus, sillä osasto k1:n blenderit olivat osas-tonhoitaja Marja Leena Portaankorvan mukaan päässeet ”hieman huonoon kun-toon”.

– Blenderit ovat meille erittäin tärkeitä laitteita. uusien blendereiden myötä tällä osastolla siirrytään ”länsimaisiin standar-deihin”, osaston vastaava lääkäri Harri Saxén letkautti.

Lastenklinikan infektio-osastolla on 10 huonetta ja yhteensä 15 potilaspaikkaa.

– kaikki ovat eristyshuoneita, eli niissä on kaksi ovea, joiden välissä on sulkutila. näin bakteerit eivät siirry huoneesta käy-tävälle tai päinvastoin, saxén selvitti lah-jan tuojille, toimitusjohtaja Toni Jurvalle ja

markkinointisuunnittelija Katri Köningille.– tavallisimpia hoidettaviamme ovat

keuhkokuumetta tai astmaa sairastavat lap-set, mutta kaiken kaikkiaan kirjo on aika laaja, saxén jatkoi.

– keskimääräinen hoitoaika osastollam-me on kolme päivää.

Helsingin ktk:n toimitusjohtaja jurva kertoi vastikään lukeneensa lehdestä suomessa olevan kaksi toimialaa, joilta työt eivät tule ikinä loppumaan: sairaanhoito ja kuljetus.

– siinäkin mielessä tämä yhteistyö sopii hyvin kuvaan, jurva totesi.

– on erinomainen tapa tehdä Lasten-klinikoiden kummien kautta hyvää, kun tietää, että lahjoitus menee varmasti oike-aan osoitteeseen. tällainen perinne tuottaa mielihyvää myös asiakkaillemme.

Pienliikennöitsijöiden asialla

Helsingin ktk tuli viime maaliskuussa 65 vuoden ikään. kuorma-autojen tilaus-keskus, mikä oli yrityksen aiempi viralli-nen nimi, perustettiin vuonna 1946, jotta 1 – 2 auton liikennöitsijät saisivat yhdes-sä rivit vahvemmiksi ja tehdyksi parem-pia sopimuksia.

– meidän halumme on saada siipiemme suojiin hyviä liikennöitsijöitä, jotka saa-vat meiltä muutakin hyvää kuin sen, että me laskutamme heidän puolestaan, jurva korosti.

– ktk palvelee nimenomaan pien-liikennöitsijöitä. Hoidamme myynti- ja markkinointityön, neuvottelemme sopi-mukset ja valvomme niitä.

Helsingin ktk:hon kuuluu tätä nykyä 350 liikennöitsijää ja 800 ajoneuvoa.

– tarjoamme kuljetuspalveluja laidasta laitaan sekä logistisia ratkaisuja, jurva kertoi.

– Vaikka yrityksen nimi on Helsingin ktk, ajamme ympäri suomenniemen asi-akkaan tarpeiden mukaan.

Helsingin ktk:n pääkonttori sijaitsee malmin lentokentän kupeessa, tattarihar-jussa. Lisäksi ktk-liikennöitsijöitä pal-velee oma huoltoasema ja pieni myymälä Viikissä jokisuuntiellä. ❏

Blendereitä infektio-osastolle

Helsingin KTK teki täsmälahjoituksen

Helsingin KTK oy muisti jo kolmantena peräkkäisenäjoulunalusaikana sairaita lapsia. Tällä kertaa perinteikäs

kuljetusalan yritys lahjoitti Lastenklinikan infektio-osastolle rahat kahden blenderin eli hapen ja ilman

sekoittajan hankintaan.

www.kummit.fi 41

Aurinkomatkat lahjoittaalasten sydänkirurgiaan

Lomailemalla autat Kummeja

Suomen suurin valmismatkojen järjestäjä Aurinkomatkat on Lastenklinikoiden Kummien tuorein kumppani. Yhteistyö julkistettiin Joulu Mielelle -konsertin yhteydessä.


A u r i n k o m At k o j e n s tA r t t i kummien kumppanina oli näyttävä: viikolla 50 (12. – 18. joulukuuta) Aurinko-matkoille tehdyistä kesän 2012 matka-pakettien varauksista kummit saa rojaltina 20 euroa per matkustaja.

– kun kerroimme kummit-yhteistyöstä omalle henkilökunnallemme, saimme paljon palautetta, jossa kiiteltiin hienon kumppanuuden löytymistä, Aurinkomat-kojen myynti- ja markkinointijohtaja Anna Salmi iloitsee.

– työntekijöidemme keskuudesta löy-tyi myös runsaasti omakohtaisia kokemuk-sia lastenklinikasta ja sitä kautta arvostusta kummien työtä kohtaan. eli vastaanotto oli hyvin lämmin.

Aurinkomatkojen henkilökunta sai ää-nestää, mihin tämän ensimmäisen kam-panjan tuotto halutaan kummien kautta kohdistaa.

– Äänestystuloksen myötä päädyimme lasten sydänkirurgiaan ja Hyksin lasten-klinikan sydäntutkimusyksikköön hankit-tavaan sydänultralaitteeseen, salmi kertoo.

Iloa ja aurinkoa

Aurinkomatkat kuuluu Finnair-konserniin. Anna salmi on työskennellyt Aurinkomat-koissa myynti- ja markkinointijohtajana viime tammikuusta. sitä ennen hän vastasi Finnairilla internet-myynnistä sekä kanta-asiakasmarkkinoinnista ja -viestinnästä. Finnairilla hän oli muun muassa käynnis-tämässä Plus-pisteiden lahjoitusmahdol-lisuutta kummeille, joten kumppani on salmelle jo entuudestaan hyvinkin tuttu.

– ulkomaankohteissa Aurinkomatkoilla on kohdekohtaisia, pieniä hyväntekeväi-syysprojekteja. suomessa meillä on yksi pääkumppani, Lastenklinikoiden kummit, salmi korostaa.

– niin aiemmin Finnairilla kuin nyt täällä Aurinkomatkoilla olen huomannut, kuinka kummien kaltainen yhteistyö luo hyvää fiilistä arjen työhön, hän sanoo.

Aurinkomatkojen myynti- jamarkkinointijohtaja Anna SalmelleKummit on kumppaninaentuudestaan tuttu.

– Aurinkomatkojen missioon kuuluu ilon jakaminen, joten se sopii hyvin yhteen kummien arvojen kanssa, Anna salmi toteaa ja lupaa:

– ensi vuonna keksitään uudenlaisia tempauksia. Hyvän asian puolesta on ilo ideoida. ❏

42 www.kummit.fi

Kraft Foods kerää kymppitonnia Kummeille

Piparkakuilla taas piristystä pikkupotilaille

Kraft Foods lahjoittaa tänäkin talvena Lastenklinikoiden Kummeille senttejäjokaisesta myydystä Perinteisiä Piparkakkuja -pakkauksesta. Kraft Foods on paitsikorottanut pakkauskohtaisen rojaltin viiteen senttiin myös kehittänyt tunnettua

tuotettaan entistäkin sopivammaksi suomalaiseen joulupöytään.


Markkinointipäällikkö Pia Nieminenylpeänä esittelee LU:n uudistuneetPerinteiset Piparkakut.

Lu:n Perinteiset PiPArkAkut ovat nyt uudennäköisiä.

– Periaatteessa piparkakku on se tuttu ja perinteinen makuansa myöten, mutta olemme tuoneet siihen vähän uutta, valis-taa markkinointipäällikkö Pia Nieminen.

– Piparkakkuja käytetään nykyään pal-jon erilaisten täytteiden kanssa muun mu-assa pikkujouluissa, ja lapsetkin haluavat kovasti koristella piparkakkuja. totesimme, että vaikka tarjolla on paljon piparkakkuja, ei kuitenkaan ole saatavissa noihin tarpei-siin helposti soveltuvaa. niinpä päätimme tuoda markkinoille sellaisen, hän taustoit-taa tuotekehitystä.

– uusi piparkakkumme on kaunis sel-laisenaan tarjottavaksi, mutta sitä on help-po myös koristella. Lastenkin on helppo

laittaa piparkakun päälle täyte, kun se on keskeltä matalampi kuin reunoiltaan.

Tasajako

Perinteiset Piparkakut valmistetaan Van-taalla Vaaralan keksitehtaassa.

– Pakkauksessa tuomme nyt entistä nä-kyvämmin esille kummit-yhteistyömme, jota kuluttajat tutkimustemme mukaan

selvästi arvostavat, nieminen kertoo.jokaisesta myydystä Lu:n Perinteisiä

Piparkakkuja -paketista yritys tilittää nyt kummeille viisi senttiä.

– Ainakin 10 000 euroa on tarkoitus saada kerättyä kummeille lahjoituksena.

kraft Foods haluaa tänäkin vuonna, että tuotto jaetaan tasan maamme kaikkien vii-den lastenklinikan kesken ja käytetään ensi-sijaisesti pienten potilaiden viihtyvyyteen ja mielenterveyteen.

– meille on tärkeää, että apu menee mahdollisimman moneen paikkaan, pai-nottaa Pia nieminen, itse kaksivuotiaan poikalapsen äiti.

– minulla ei – onneksi – ole henkilökoh-taista kokemusta Lastenklinikalta, mutta lä-hipiirissäni on tuttuja, jotka ovat joutuneet viettämään siellä paljonkin aikaa. on tärke-ää, että lapsipotilaiden ja heidän vanhem-piensa viihtyvyyteen satsataan. Pienelläkin avustuksella heidän siellä oloaan voi tehdä edes vähän mukavammaksi, hän korostaa.

– kaikilla pikkupotilailla ei liene mah-dollisuutta päästä leipomaan pipareita, mutta meidän uutuuspipariemme koris-telu voisi hyvinkin olla mahdollista klini-kallakin, nieminen ideoi.

Maukkaita sovelluksia

Lu on myös kehittänyt piparkakkujen re-septiikkaa yhdessä yhteistyökumppanei-densa kanssa.

– nettiosoitteesta www.keksihylly.fi löy-tyy piparireseptejä, kuten myös pakkauk-sen kyljestä, Pia nieminen neuvoo tutus-tumaan muun muassa piparkakkujäädyk-keen ja appelsiini-suklaatahnalla maustet-tujen piparkakkujen valmistusohjeisiin.

Piparkakkuja leivotaan ja syödään läpi vuoden, mutta kraft Foodsilla on selkeä tavoite jo tulevalle jouluntienoolle:

– tukea kummien tärkeää työtä. ❏

Kolumni I www.kummit.fi 43

RiiTTA VÄiSÄNeN

JoulunalusaatoksiaHei haloo taas kaikille! itselleni voisin sanoa, että

hei haloo pahvi, noin niinku positiivisessa mielessä, kun välillätuntuu, että on ihan tyhmä olo eikä saa mitään aikaiseksi.

AikAkin menee niin noPeAsti, etten ole taas ehtinyt tehdä mitään ylimääräistä, siis kaikki samat hommat aina vaan rästis-sä roikkuvat. ja nyt sitten on niin kamalan pimeääkin, kun ei ole juurikaan lunta. Paitsi, että just äsken satoi, mikä oli ihana asia. menin ihan tekemään pieniä lumipalloja, lumiukkoa ei ihan vielä saanut niistä lumista. ja kun on pimeää, niin virka-aikakin on niin lyhyt, että moni asia jää tekemättä ihan sen takia. mitenkähän tuol-la pohjoisessa, kun on kaamosta? no, minulla on sitä kaamosvä-symystä ollut koko syksyn tai liekö jotakin ylimääräistä stressiä...?

muistan aina lapsena, kun tuli lunta, miten mentiin tekemään kaikkea mahdollista, ja tuntui, että se lumi pysyi aina maassa ja sitä tuli lisää tasaisesti eikä se sulanut samantien pois eikä ollut tällaisia pikaisia ilmastonmuutoksia, että tänään viisi lämmintä ja huomenna viisitoista pakkasta jne. kuten nykyaikana.

no, se on sitä ilmaston lämpenemistä, otsonikerroksen ohentu-mista ja että ihan kuin maapallo olisi heilahtanut akseliltaan, kun välillä sataa väärissä paikoissa, on kylmä siellä missä pitäisi olla lämmintä, ja valtavia luonnon katastrofeja sattuu koko ajan jos-sain. maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia ja ties mitä... Haloo! mikä meitä vaivaa ja miksi emme piittaa varoituksista vaan saas-tutamme ja rasitamme luontoa yhä enenevässä määrin?

kaikenmaailman konferensseja järjestellään ja ostellaan ja myy-dään päästöoikeuksia, siis siirretään ongelmia. näyttää kuitenkin aika kivalle, että jotakin tehdään.

no, taas menin ihan hakoteille. niin kiirettä on ollut, etten sitten ehtinyt yhtään laihtua tai tehdä tilaa uusille joulusapuskoille ja -herkuille. Yksi syy oli ainakin se, kun on tullut taas niin monta uutta dieettiä, niin en osannut päättää, mikä olisi ollut sopivin minulle tällä kertaa. se karppaus on nyt niin suosittua, ja tuloksia-kin on näkynyt monen tutun kohdalla, että kyllä kait olisin voinut sen verran skarpata, että se karppauskin olisi onnistunut. Paitsi kyllä se on se ihan perinteinen. meillä on 50 biljoonaa solua, jotka vaan haluavat terveellistä ruokaa, juomaa, terveelliset elämänta-vat, lepoa ja liikuntaa sopivassa suhteessa. Helppoa!

kun minä nyt näistä asioista olen ihan kirjankin tehnyt ja esi-telmiä pitänyt, niin onkohan tässä nyt käynyt se ”suutarin lapset -homma”?

Pakko palata viimekertaisen jutun ruokaosuuteen, hintojen nou-suun ja ruuan tason laskuun. siis lihapullat, missä lihaa se 19 % ja kun ihmettelin, että miksei kukaan karkkitehdas pystyisi teke-mään suklaata, missä olisi vain tuo määrä sitä lihottavaa osuutta. no, ne loput olis sitten niitä ee-koodeja tms... mutta tällä kertaa haluaisin kysyä paria juttua, joihin en kyllä tule saamaan vastausta mutta kysyn kuitenkin. miksiköhän taas otettiin esille nämä siko-jen huonot kohtelut just näin ennen joulua, kun kyllähän niistä olisi voinut jatkaa mihin silloin pari vuotta sitten jäätiin ja yritetty

tehdä jotakin possuparkojen hyväksi? kysyn vaan. Voiskohan joku nyt tehdä jotakin?

ja toinen juttu, mikä oli juuri lehdessä, kun kalkkunalasti oli ilmei-sesti viimeisellä ajelulla ja tuhannet kalkkunat pääsivät vapaaksi, kun rekka kaatui. niin armeijan pojat niitä pyydystelivät, ja moni tuli sitten kipeäksi ja sai sen ikävän gambylobakteerin ja joutui vuo-teen omaksi. niin kysymys kuuluisi (kait eviralle), että olivatko ko. kalkkunat siis kipeitä ja tauti tarttui, vaikka pojat eivät edes syö-neet niitä vaan kait likaisista käsistä meni sitten omaan suuhun ko. bakteeri. outoa ja pelottavaa! ja mihin ne kalkkunaparat päätyivät?

no, näillä mennään taas. mutta pieni loppuhuipennus asiasta mikä raivostuttaa. moni on varmaan joutunut samaisten asioiden kanssa tekemisiin. kun nimittäin soitat jonnekin virastoon, lää-käriin, terkkariin tai ihan minne vain, niin melkein aina saa vas-tauksen, että meillä on nyt ruuhkaa, meillä ovat nyt kaikki linjat varattu ja meillä on nyt vain tätä samaa musiikkia, että kuuntele rauhassa, joulurauhaa (raivoa), ja sitten nakkaat puhelun poikki ja joudut sinne häntäpäähän.

tein oikein kokeen yksi päivä ja odotin yli viiskyt kilsaa yhtä puhelua, siis yli puoli tuntia tai mikähän se keskituntinopeus mah-toi olla. Yleensähän siellä sitten vastaa joku, joka on kiireinen ja närkästyy heti, jos kysäisee, että onko kiirettä...

ja tietty puhelu voi sitten mennä poikki maantieteellisistä syistä, huonot kentät jne. ja parasta on sitten, kun joku nauha puhuu, että paina sitä tai tätä riippuen, mikä se asiasi onkin, ja kun pääset vii-meiseen numeroon, niin et enää muista, mihin numeroon asiasi kuuluu, tai ei kerta kaikkiaan muista, mihin olet soittamassa. ja rahaa raksuttaa koko ajan ko. firman tilille odotus- ja jonotus-maksuna. Aika kaameeta, mutta sitä se on tämä keskittäminen.

mitähän poliisi sanoisi, kun ilman handsfreetä soittelen mutta siis vaan odottelen enkä siis varsinaisesti puhu? tuliskohan sakot?

mutta lopuksi iloinen uutinen. soitin joulupukin Pajakylään, ja siellä vastasi heti tonttu tai taisi olla minttu. siis aivan uskoma-tonta, että ihan heti vastasi, ja ihmettelinkin moista säkää. jou-lupukki ei itse ehtinyt vastata. se saa niitä kirjeitä ihmisiltä yli 700 000 vuodessa ettei ihme. on niissä kirjeissäkin puuhaa.

onneksi ei kuitenkaan ole mitään valepukkeja, kun on nyt ollut kaikenlaisia valesemmoisia, jopa lääkäreitä...

minä sitten vaan jätin listaa lahjoista ja kysyin tontulta, että miten se käytännössä menee, että miten se pukki järkkää ne lahjat tänne. tonttu oli ihan tonttuna ja kysyi, että anteeksi mitä, johon minä vaan, että hyvää joulua teille kaikille.

Hyvää joulua myös teille kaikille kummiystäville ja pikku potilaille! terkuin Riitta-kummitäti

JouLu MieLeLLe

44 www.kummit.fi I Joulu Mielelle


Stina Girs arvostaaperinteistä perhejoulua

Joulu Mielelle -konsertin kummidebytantti

Viime kevään idolsista tuttu Stina Girs teki Joulu Mielelle -konsertissaensimmäisen Kummit-keikkansa. Hän lauloi idols-voittaja Martti Saarisen

kanssa duettona kappaleen ’Tonttu’.

tuo Tonttu oli stinan oma ehdotus.– se on rakkain joululauluni, ja toivoin, että sen

esittäminen onnistuisi. en kuulu kirkkoon, ja mones-sa joululaulussa lauletaan jumalasta. tässä puhutaan lähinnä tontuista, ja se on tosi kaunis melodia, stina perustelee valintaansa.

Kiireellä hyvä

stina Girs on myös tuore levylaulaja. Hänen ensim-mäinen albuminsa, Sydän edellä, julkaistiin marras-kuun lopulla.

– olen mielettömän tyytyväinen, varsinkin kun levy tehtiin varsin tiiviillä aikataululla. Alun perin sen oli tarkoitus tulla ulos vasta ensi vuoden puolella, sanoo stina, joka on itse sanoittanut sekä säveltänyt 11 rai-

taa sisältävän albumin kappaleista kuusi ja lisäksi ollut sanoittajana neljässä.

– koko viime kesä meni levyä tehdessä, kaikki sävel-lykset ja sanoituksetkin tehtiin sinä aikana. Aika hyvä suoritus, stina myhäilee.

Viime kevään idols-ohjelmassa viidenneksi sijoittu-nutta stinaa pystyi kuitenkin luonnehtimaan musii-kin ammattilaiseksi jo ennen tätä vuotta.

– Pari sataa keikkaa oli tullut tehtyä jo ennen idolsia, hän kertoo.

– 12-vuotiaasta asti olen laulanut ja soittanut kita-raa, sekä yksin että erilaisissa bändeissä. kirjoitin yli-oppilaaksi vuonna 2006 ja menin sen jälkeen puutar-hakouluun. sitten suoritin vielä vuoden päivät kestä-neen floristin tutkinnon. kun idolsin Helsingin-koe-laulut olivat, olin juuri saanut floristin paperit käteen.

Joulu Mielelle I www.kummit.fi 45

se oli hyvä ajoitus: olin saanut ns. oikean ammatin ja pystyin lähtemään täysillä tähän.

Oma nimi

stina Girs, 24, on syntynyt järvenpäässä, missä hän edelleenkin asuu. koko nimi stina Girs on ”aito” eikä mikään taiteilijanimi. sukunimi on peräisin Venäjältä.

– suomalaisia sotilaita, jotka taannoin lähtivät Venä-jälle taistelemaan, kutsuttiin siellä girseiksi, stina sel-vittää etymologiaa.

Vaikka idols-voitto jäi stinalta haaveeksi, hän luon-nehtii ohjelman merkitystä itselleen erittäin suureksi.

– tuskin olisin nyt tässä levy taskussa ja hienot julk-karibileet takana, hän tuumii.

– Viisitoistavuotiaasta asti olin ravannut eri levy-yhtiöissä, ja jonkinlaista kiinnostusta oli, mutta aina oli jotakin jäänyt puuttumaan. tuntui, että kaikki kor-tit oli käytetty. idols-kilpailussa näin vielä mahdollisuu-den ja päätin lähteä kokeilemaan, kun ei ollut mitään menetettävääkään.

Viitossija kääntyi voitoksi

stina Girsiä ei enää pätkääkään harmita, että hän ei voittanut alkuvuoden idols-kisaa.

– silloin huhtikuussa tietysti harmitti, kun putosin. mutta luulenpa, että levyä ei vielä olisi, sillä nämä bii-sit olisivat jääneet tekemättä, kun kiire olisi ollut niin hirveä. Ainakaan en olisi saanut tehdä biisejä levylleni itse, stina toteaa.

– Viidennelle sijalle idolsissa jäänyt ei ole aiem-min päässyt levyä tekemään, ja taidan olla ensimmäi-

Stina asuu yhä syntymäkaupun-gissaan Järven-päässä. Ainakaan vielä joulukuun alussa maisema Tuusulanjärven pohjoisrannalla ei ollut ollenkaan talvinen.

nen idols-kilpailija, joka on tehnyt itse kappaleet levyl-leen, stina Girs arvelee.

– itse asiassa en alun perin halunnut tehdä biise-jä itse. kokeilimme eri tekijöitä, mutta eivät ne biisit oikein istuneet. Halusin itse kokeilla, ja teimme sitten bändin poikien kanssa sonylle kolmen biisin demon. sonylta sanottiin, että voin tehdä loputkin itse.

Aiemmin stina on esittänyt muun muassa stina Girs & Country noir -yhtyeen nimissä country-cove-reita englanniksi. nyt kieli on suomi ja kappaleet siis enemmän tai vähemmän omasta kynästä.

– suomen kieli oli itsestäänselvyys. suomessa pitää laulaa suomeksi, eikä ihan heti ole tarkoitus lähteä maailmaa valloittamaan, stina nauraa.

uuden albumin kappaleista stinan oma suosikki on Merenneito.

– se valmistui viimeisenä ja oli todella työn ja tus-kan takana. Loppujen lopuksi idea aukesi. Prosessi on jäänyt mieleen, ja lopputulos on todella hyvä.

Hyvää vastapainoa

stina Girsin äidillä on pieni kukkakauppa järvenpään Haarajoella. siellä stina harjoittaa toista ammattiaan eli työskentelee floristina.

– muutaman päivän viikossa, vähän tilanteen mukaan, stina kertoo.

– Äidin kukkakauppaan on hyvä mennä välillä rau-hoittumaan. se on hyvää vastapainoa tälle muulle. sitä paitsi uskon, että äidin kanssa on helpompi neuvotella vapaista kuin jos olisin jonkun muun palveluksessa, stina naurahtaa.

– en halua jatkossakaan jättää floristin hommia tyystin taka-alalle. mutta tietysti toivon, että saan teh-dä lisää levyjä ja että löydän paikkani suomen artisti-taivaalta ja tästä laulajan ammatista tulee jatkumo. en halua olla pelkkä tähdenlento.

Perinteisin menoin

stinan oma idoli on kanadalainen laulaja-lauluntekijä Shania Twain. stina oli 16-vuotiaana katsomassa, kun shania vuonna 2004 esiintyi Hartwall Areenassa.

– Hänen persoonallisuutensa ja valovoimaisuu-tensa oli jotain aivan mieletöntä, stina innostuu yhä.

– isosiskoni sanoi, ettei ole koskaan nähnyt kasvoil-lani sellaista ilmettä kuin silloin, kun shania twain tuli lavalle. Vaikka oltiin istumakatsomossa, seisoin koko keikan. osaan kaikki shanian kappaleet ulkoa ja olen harjoitellut laulamistakin niiden tahdissa.

joulun stina viettää perinteisin menoin perheensä parissa.

– kukkakauppa on vielä jouluaattona auki kello 12:een. kun joulurauha julistetaan, laitamme kaupan kiinni ja lähdemme käymään haudoilla. sitten me-nen vanhempieni kanssa heidän kotiinsa, missä kei-tämme glögiä ja alamme valmistella jouluruokailua. sitten laitetaan vähän parempaa päälle. joulukuusi ja paljon kynttilöitä. Perinteinen joulu on paras joulu, stina Girs kuvailee. ❏

Vastikään esikois-albuminsa julkaissut Stina Girs on kääntämässä Idols-kisan viimekeväistä viidettä sijaansa voitokseen koti-maisilla musiikki-markkinoilla.


JouLu MieLeLLe

Lauluyhtye Viisi joulutunnelmissa:vas. Essi Marila, Virpi Eroma, AliinaMäkitalo, Pauliina Kokkonen jaSaima Hyökki.

Tekstit: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa…Viiden naisen a cappella -yhtye Viisi lau-loi joulu mielelle -konsertissa kauniin ja perinteisen Varpunen jouluaamuna -laulun. Yhtyeen panos kokonaisprojektissa ei kui-tenkaan jäänyt siihen. Viisi nimittäin kier-teli eräänä päivänä ennen konserttia kum-mien kumppaniyrityksissä ja laulatti väkeä. Viisi-yhtyeen yritysviisiteistä koostettiin

Viisi lauloi lavalla ja vieraili kummikumppaneilla

Taas saatiin Joulu Mielelle

Lastenklinikoiden Kummien perinteisellä Joulu Mielelle -konsertilla kerättiin taasvuoden päätteeksi varoja Suomen kaikille lastenklinikoille sekä lastentautien tutkimus-työhön. Konsertti esitettiin MTV3:lla perjantaina 16. joulukuuta. iltaa tähdittivät lukuisat

kotimaisen iskelmätaivaan tähdet. ulkomaisen tuulahduksen hienoon tilaisuuteen toi skottilaulajatar Maggie Reilly, tietenkään Koop Arposen Flute of Shame -trion britti-kaksikkoa unohtamatta. Lapsipotilaista tehdyt insertit liikuttivat taas. Toisenlaiseen

tunnelmaan meidät vei a cappella -yhtye Viisi, joka lauloi koostetussa insertissäneljän Kummien yhteistyöyrityksen henkilöstön kanssa joululaulua.

insertti, joka esitettiin kummien tV-kon-sertissa hauskana välipalana.

– meillä oli tosi hauskaa, vaikka päivä oli pitkä ja aikataulu tiukka, kertoi Virpi Eroma kaikkien viiden naisen puolesta.

– oli hauska huomata, miten erilaisia

persoonia eri yrityksissä oli. sen vuoksi insertin eri osasista tuli aika erilaiset.

Viisi kävi Aurinkomatkoilla, Finnairilla, Philipsillä ja tiimarissa.

– Yrityksille oli etukäteen lähetetty mei-dän joululevyltämme kappale Kulkuset.


Maggie Reilly toi joulukonserttiin brittituulahdustakappaleella ’Winter Wonderland’. Pienet tonttuballerinat valtasivat lavan heti aluksi.

Janne Virtanen ja Tanja Huutonen olivatjoulukonsertin juontajaparina. Manna tahtoi joululta vain sinut:

’All I Want For Christmas Is You’.

Antti Tuisku ehtikiireidensäkinkeskeltä taaskummi-konserttiin. Laulun nimioli ’Rukous’.

siitä oli sitten jokaiselle annettu oma pätkä, jota sitten yhdessä heidän kanssaan lauloimme, eroma kertoo.

– Yrityksissä oli kyllä harjoiteltu ihan kunnolla. Finnairillekin kun mentiin, niin porukka alkoi heti kysellä, mikä sävellaji se olikaan, hän naurahtaa.

– Yhteistyö toimi kaiken kaikkiaan tosi hyvin, varsinkin kun ohjaajalla oli koko ajan homma hanskassa.

”Aiemmin olen itkenytkotisohvalla”

Lauluyhtye Viisi on perustettu vuonna 2003.

– Alussa harrastelupohjalta ja sitten pik-ku hiljaa kohti ammattia, eroma kuvailee.

Vuonna 2005 Viisi voitti tampereen sävelen yhtyelaulukilpailun.

– kun muutama vuosi sitten saimme sonylta levytyssopimuksen, lähtivät pyörät enemmän pyörimään, kertoo eroma, joka on säveltänyt kaikki yhtyeen toissakeväänä

ilmestyneen debyyttialbumin kappaleet. Vielä samana vuonna Viisi levytti albumil-lisen Joulun lauluja.

Yhtyeessä laulavat Virpi eroman lisäksi

Saima Hyökki, Pauliina Kokkonen, Essi Marila ja Aliina Mäkitalo.

A cappella -laulussa soitinten äänetkin tehdään suulla. suomessa aiemmin suu-reen suosioon päässeitä a cappella -yhty-eitä ovat olleet Club For Five ja rajaton. Viisi vakuuttaa Virpi eroman suulla, että heillekin löytyy tilaa kotimaisen a cappel-lan huipulla.

– suomessa on esimerkiksi rokkibän-dejä vaikka kuinka paljon. samalla tavalla voi olla eri a cappella -bändejä. me olem-me omanlaisemme bändi, ja meillä on eri biisit kuin muilla, eroma toteaa.

– eroa Club For Fiveen ja rajattomaan on siinäkin, että meidän yhtyeessämme ei ole miehiä, mikä tietysti vaikuttaa soundiin.

Viisi oli nyt ensimmäistä kertaa laula-massa kummien tV-konsertissa.

– Aiemmin olen katsellut ohjelmia kotisohvalla ja itkenyt. oli hienoa päästä nyt itse vaikuttamaan lopputulokseen,

Virpi eroma sanoi. ❏


JouLu MieLeLLe

Teemu-nalletkin kuuntelivattarkkaavaisina.

Viime kevään Idols-voittaja Martti Saarinen ja saman kisan viitonen Stina Girs lauloivat duettona Tontusta.

Boston Promenadentaustakuoron SatuIkäheimo lauloikauniisti soolonakin.

Boston Promenade kapellimestarinaanJohannes Salomaa oli taas mahtava.

Hevisaurus ja Louhikäärmekin olivat joulutunnelmissa.Ne lauloivat Pienestä liekistä.

Lauluyhtye Viisi teki heti hauskan ’Kulkuset’-insertin perään vaikutuksen livenä lavalla. A cappella -tulkinta ’Varpunen jouluaamuna’ -laulusta oli hieno.

Emma Salokoski lauloi yksin kappaaleen ’Let It Snow’...

... ja yhdessä Tuomo Prättälän kanssa ’Baby, It’s Cold Outside’.

Koop Arponen ja yhtyeensä Flute of Shame hempeilivät englanniksi ’Walking In The Air’.

Emma Salokoski muisti esiintyneensä taannoin Elämä Lapselle -konsertissa, Tuomo Prättälä myyneensä Teemu-nalleja puhelimitse.


Jazzahtaen jouluuntaa sitä, että hänen edellisestä kummit-esiintymisestään on vähintään kahdeksan vuotta, sillä jokasyksyiset elämä Lapselle -konsertit on vuodesta 2004 alkaen järjes-tetty Hartwall Areenassa.

mutta kummeista oli Prättälälläkin

Emma Salokosken ja Tuomo Prättälän jazzahtava duetto Baby, It’s Cold Outside säväytti joulu mielelle -konsertissa. Prät-tälä on ollut tiiviisti mukana pianistina ja kosketinsoittajana salokosken levyillä ja yhtyeissä, muun muassa emma salokoski ensemblessa. Duettolaulanta – salokosken tapaan ilmaistuna ”pystysolisteina” – oli parivaljakolle kuitenkin ennestään vähem-män tuttu juttu.

– idea tuli kummeilta, ja kun tällainen toivomus esitettiin, niin mikäpäs siinä, salokoski ja Prättälä sanoivat.

emma salokoski esiintyi joulu mielelle -konsertissa myös yksinään. Hänen soolo-laulunsa oli Let It Snow.

Prättälä oli kummit-konsertin ensiker-talainen. salokoskella oli ennestään koke-musta elämä Lapselle -konsertista.

– Vuotta en muista, mutta se oli olym-piastadionilla, sanoi emma, mikä tarkoit-

aiempaa kokemusta, joskaan ei artistina.– olin joskus teini-ikäisenä kummien

puhelinmyyjänä. myin teemu-nalleja, hän yllättää.

– mutta lopetin sen työn aika pian. se ei oikein sopinut minulle, Prättälä naurahtaa.

sekä salokoski että Prättälä ovat moni-puolisia musiikkiammattilaisia, joilla on koko ajan monta rautaa tulessa. molempia työllistää tällä hetkellä muun muassa salo-kosken uusi albumi, jonka Prättälä tuottaa. se julkaistaan 29. helmikuuta.

– keikkoja on nyt lähiaikoina vähem-män, kun aika menee studiossa. sitten jul-kaisun jälkeen keikkaillaan, emma salo-koski sanoo. ❏

JouLu MieLeLLe


Kummien toiminnassa pitkäänmukana ollut Riki Sorsa tekipienen tauon jälkeen upeanpaluun Kummien konsertti-estradille. ’White Christmas’soi Rikin esittämänä upeasti.

Boston Promenaden kuoron naistriolla (vas. Annaleena Kuronen, Neea Raita ja Satu Ikäheimo) oli muun bändin tapaan kokonaisuus käsineessä.

MTV3:n Filmihalli-studiolla oli jouluinen tunnelma.

Boston Promenaden taustakuoron pojat Tobbe Andersin (vas.) ja Antti Pasanenkajauttivat konsertin päätteeksi ilmoille Merry Christmas -toivotukset.

kiittää:Pääsponsoreita:• Aurinkomatkat • Tiimari• Philips • Finnair

Tuotantotiimiä:Vastaava tuottajaAarni Kuorikoski / Blue Media Oy

TuotantopäällikköHeidi Musakka / Blue Media Oy

OhjaajaSirpa Teräs / Blue Media Oy

Studio ohjaajaParska Saharinen / Blue Media Oy

Vastaava tuottajaTomi Suomela / MTV3

TekniikkaPade Parkkonen jaTumppi Toivola / Eastway

ValosuunnittelijaMikko Linnavuori

PotilasinsertitHanna Tiusanen

JuontajatJanne Virtanen ja Tanja Huutonen

OrkesteriBoston Promenade, kapellimestari Johannes Salomaa

Lisäksi suuri kiitos:• ASTIVA oy• Suomen Kalustevuokraamo• Capital Catering• Artistien make-up ja hiukset; Työhuone• Suomen urheiluhierojaopisto

Levy-yhtiöt• Sony • Warner• Ratas-Music• Sublime Agency• Hype Production


Tiger Shark ravaa Kummeille rahaa.

Pete Seppälä kävi Kummien toimistolla luovuttamassa 2764 euron shekin, jonka vastaanottivat toiminnanjohtaja Anne Knaster ja kunniapuheenjohtaja Kalevi Tuominen.

KuMMiuuTiSiA

KoripallotähdetTampereen klinikallatampereen Pyrinnön liigakoripalloilijat Antti Nikkilä, Jesse Niemi, Kenneth Lowe ja Antwine Williams kävi-vät tiistaina 22. marraskuuta tampereen lastenklini-kalla potilaita ilahduttamassa.

kuvassa kuusivuotias Akseli Poussu on saanut nikkilän ja Williamsin seurakseen. ❏

Pete Seppälä luovutti Kummeille ravirahaa

Lastenklinikoiden kummi, laulaja-golfopettaja Pete Seppälä luovuttiLastenklinikoiden Kummit ry:lle 2764 euron shekin. Summa on ravihevos-

kasvattaja Shark Stable oy:n lahjoittama.

yhdessä jännittämään oman ravihevosen edesottamuksia ja viettämään hauskaa iltaa esimerkiksi Vermossa. ❏

jos master shark -kimppa kiinnostaa,ota yhteyttä [email protected]

Pete sePPÄLÄ kokosi viime vuonna tamma tiger sharkin ympärille ensim-mäisen kummiravihevosporukan, jossa kummeina ovat hänen lisäkseen suomen tennisykkönen Jarkko Nieminen ja golfin kärkinimi Mikko Ilonen. muut hevosen omistajat ovat kummitoiminnassa olleita yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

– kummiravihevoskimpan ideana on, että hevosen tuotoista omistajaporukka lahjoittaa yhdessä sovitun prosenttiosuuden (esim. 20 %) Lasten-klinikan kummeille. Lisäksi Lastenklinikan pienet potilaat ja hei-dän perheensä pääsevät ohjatusti vierailemaan Tuomas Korvenojan tal-lille sipooseen tutustu-maan kummi- sekä mui-den ravihevosten elämään ja valmennukseen, Pete seppälä kertoo.

– tuotamme siis myös elämyksiä lapsille. Vielä tämän vuoden puolella on tarkoitus koota orivarsa master shar-kin ympärille uusi kimppahevosporukka, jossa on samanhenkisiä ihmisiä. tule-vaisuudessa on sitten mukava mennä

Philips Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen on erittäin tyytyväinen ensimmäiseen yhteistyövuoteenKummien kanssa.

52 www.kummit.fi

Philips jatkaa Kummien tukemistaEnsimmäinen yhteinen vuosi ylitti odotukset

Philips oy:n ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö käynnistyi lokakuussa 2010.Philipsin toimitusjohtaja Kari Kaipainen on positiivisella mielellä ensimmäisen Kummit-

yhteistyövuoden jäljiltä. Niinpä Philips käyttää optionsa jatkosta.


toimitusjoHtAjA kAiPAisen mukaan asiat ovat kaiken kaikkiaan men-neet jopa paremmin kuin Philipsissä osat-tiin kuvitella.

– ensimmäinen vuosi on tietysti aina harjoittelua. mutta minullakin on jonkin verran aiempaa kokemusta erilaisista yh-teistyökuvioista, ja täytyy sanoa, että tässä sekä aktiivisuus että tekemisen meininki ovat hyvällä tasolla, hän kehuu.

– Positiivista on ollut myös se, että oma porukkamme on ottanut asian hienosti omakseen ja on edelleenkin siitä innos-tunut. Yhteistyön esilläpito näyttää olevan asia, jossa meillä itsellämme on vielä oppi-mista. toki sisäistä tiedottamista on ollut, mutta siihen on kiinnitettävä vielä enem-män huomiota. meillä on 200 työntekijää, ja tavoitteena on, että he kaikki ovat tämän kummit-kuvion promoottoreita, kaipainen painottaa.

Halukkaita riittää

Philipsillä on pohjoismaiden tasolla monia yhteistyökuvioita, ja suomen tytäryh-tiön, Philips oy:n kummit-yhteistyö on kaipaisen mukaan herättänyt myönteistä huomiota myös muissa Pohjoismaissa.

– uskon, että myönteisyys silläkin sa-ralla vain kasvaa seuraavan yhteistyövuo-den aikana.

syyskuisessa elämä lapselle -konsertissa, kummien perinteisessä vuoden päätapah-tumassa, oli vapaaehtoistyöntekijöinä kym-menkunta philipsläistä.

– enemmänkin olisi ollut tulossa. osa halukkaista jäi jonoon, kaipainen tietää.

– meiltä on varmasti tulossa jatkossa-kin porukkaa vastaaviin – ja vaikka vähän erityyppisiinkin – tilaisuuksiin auttamaan, hän lupaa.

Vuosi sitten Philips lahjoitti joulun alla elektroniikkaa kaikille suomen lastenkli-nikoille. nyt se on lahjoittanut televisioita kummien joulunajan mobiiliarpajaisiin.

Pienistä asioista Philipsin ja kummien yhteistyössä ei kuitenkaan ole kysymys:

– olimme asettaneet ensimmäisen vuo-den lahjoitussummatavoitteeksi 30 000 euroa. eri elementeistä näyttää kaiken kaikkiaan koostuvan lähes 40 000 euroa, josta rojaltikampanjan osuus on noin 13 000 euroa, toimitusjohtaja kaipainen kertoo.

– uskomme, että pystymme toteutta-maan ensi vuoden rojaltikampanjan vielä paremmin, joten kokonaissummakin toi-vottavasti tulee suuremmaksi, vaikka kon-septi on periaatteessa sama.

Outo prioriteetti

jo 19. kerran pelattu vuotuinen Philips Golf järjestettiin viime kesänä ensimmäi-sen kerran Hirsala Golfissa kirkkonum-mella. kummit-yhteistyön myötä kisaan osallistui seitsemän julkkiskummia.

– se oli selvä piristysruiske. julkisuu-den henkilöt huomattiin, ja he toivat ta-pahtumaan oman värinsä, mistä meidän yhteistyökumppanimme ja asiakkaamme olivat erittäin mielissään, kari kaipainen kiittelee.

näin joulun allakin häntä ihmetyttävät yhteiskunnan prioriteetit muun muassa kulttuurin ja lasten terveydenhoidon – eli elämän ja kuoleman kysymysten – välillä.

– käsittämätöntä on arvokeskustelun puute siitä, missä kunnossa esimerkiksi Helsingin Lastenklinikka on. rahaa tuntuu olevan, mutta kyllä meillä Philipsissäkin on nyt tämän kummit-yhteistyön myö-tä entistä enemmän keskusteluttanut, mihin rahaa käytetään. suosittelenkin lämpimästi päättäjille tutustumiskäyntiä Lastenklinikalla, toimitusjohtaja kaipainen sivaltaa. ❏

KuMMiT BoWLiNG


54 www.kummit.fi I Kummit Bowling

kAikkiAAn 25 YritYsjoukkuettA, pitkälti toistakymmentä julkkiskummia sekä muutama kilpakeilaaja (Joonas Jähi, Kimmo Lehtonen, Tatu Lehtonen, Petteri Salonen, Kai Virtanen, Reija Lunden ja Roosa Lunden) osallistui tämänkertai-seen kummit Bowling -tapahtumaan. telia soneran joukkue veti pisimmän kor-

ren, mutta tuloksista viis. tärkeintä oli, että tapahtuman tuotolla hankittiin nirs-laite Helsingin Lastenklinikan Anestesia- ja leikkausosastolle. nirs-laitetta tarvi-taan lasten sydänleikkauksissa aivojen verenkierron ja hapettumisen riittävyyden mittaamiseen, mikä on erityisen tärkeää sydänkeuhkokoneen toiminnan aikana. ❏

Kummien keilailutapahtumallatärkeä laite Lastenklinikalle

Kummien keilakilpailu käytiin 18. lokakuuta Talin keilakeskuksessa Helsingissä.Tapahtumalla kerättiin rahaa NiRS-laitteen hankintaan.

Muutama Lastenklinikan pikku-potilaskin oli päässyt keilaamaan.Arttu Harkki haastatteli SamuGrundströmiä. Mukana myös Samun äiti, Leijonaemo Janet.

Laulaja Tomi Metsäketo ja tanssija Jaana Puupponenkin olivat kummikeilaajina mukana tapahtumassa.

Myös tv-juontajaSanna Kiiski kävikeilaamassa.

Kummit Bowling I www.kummit.fi 55

Blues-kiekkoilijat Camilo Miettinen (vas.) ja Tomi Sallinen halusivat ja pääsivät yhteis-kuvaan Ellen Jokikunnaksen ja Heidi Sohlbergin kanssa.

Arttu Harkki vain juonsi,Ellen Jokikunnas vain keilasi.

– Keilailussa taito merkitsee, ei kuulo,viittoi kuuro räppäri Signmark.

Keilapallo oli kevyttäkamaa Tony Montananalias Pasi Hailionkädessä.

Viime keVÄÄn euroviisuedustajamme Paradise Oskar (oikealta nimeltään Axel ehnström) esiintyi syyskuussa elämä Lapselle -konsertissa ja oli kuukautta myö-hemmin mukana kummit Bowling -tapah-tumassa. marraskuun viimeisenä päivänä Paradise oskar oli vielä musisoimassa Lastenklinikan joulutapahtumassa, mistä kerrotaan tämän lehden sivuilla 58 – 59.

– kummien toiminta sopii ajatusmaa-ilmaani. kovin helposti en kieltäydy tällai-sista hyväntekeväisyysjutuista, hän sanoi.

– Parin vuoteen en ollutkaan keilan-

nut. Lukioaikana tuli muutaman kerran käytyä. Vähän arvailupeliähän tämä on, mutta hauskaahan tänne lähinnä tultiin pitämään.

Paradise oskar on euroviisuhumun laannuttua keskittynyt opiskeluun ja mu-siikin kirjoittamiseen.

– musiikin kirjoittaminen on tällä het-kellä elämäni suurin rakkaus. opiskelen Helsingissä Pop & jazz konservatoriossa. se on hyvä laitos, missä voi käydä iltaisin-kin ja hyödyntää sen tarjoamia resursseja, hän kertoi.

euroviisuedustus on poikinut Paradise oskarille runsaasti keikkoja.

– jonkin verran kontakteja sieltä tuli, mutta ehkä tärkeintä on, että sain jon-kinlaista jalansijaa alalle: ihmiset tietävät paremmin, kuka olen.

mitään kansainvälisiä kuvioita kontak-tit eivät ole kuitenkaan – ainakaan vielä – poikineet.

– minulla on ollut riittävästi töitä suomessakin. ruotsissa tosin kävin heit-tämässä yhden tv-keikan, Paradise oskar raportoi. ❏

Paradise Oskar: ”Kummien toiminta sopii ajatusmaailmaani”

56 www.kummit.fi I Kummit Bowling

18.10.2011Kummit BowlingTali, Helsinki

Kummit Bowling keräsi nimekkään kummipelaajajoukon Taliin.

Kohde:Lastenklinikan Anestesia- ja leikkaus-osastolle NIRS-laite

Tuotto:14 915 euroa

Juontaja:Arttu Harkki

Tapahtumavastaavat:Talla Koskinen, Kaisa Heinonsalmi,Anne Knaster ja vapaaehtoiset

Sponsori:Helsingin Energia

Kummipelaajat: Tony Montana, Pasi Hailio, JoukoKeskinen, Sanna Kiiski, Jaana Saarinen,Kristian Sohlberg, Kimmo Vehviläinen,Ulla Tapaninen, Jere Sallinen, CamiloMiettinen, Kimmo Lehtonen, TatuLehtonen, Joonas Jähi, Petteri Salonen,Reija Lunden, Roosa Lunden, Kai Virtanen,Ellen Jokikunnas, Kim Herold, HeidiSohlberg, Signmark, Paradise Oskar,Jaana Puupponen ja Tomi Metsäketo.

Tulokset (TOP 12): 1. Telia Sonera .............................. 1210 2. Helsingin Energia III .................. 1073 3. Vaisala ....................................... 1052 4. Lippu.fi III .................................. 1003 5. M-Brain Media Oy II .................... 996 6. Helsingin Energia I ...................... 994 7. Tapiola ......................................... 929 8. Soft Avenue ................................ 921 9. Sokotel ........................................ 906 10. Radio Aalto ................................. 889 11. Reima .......................................... 881 12. Helsingin Energia II ..................... 856

Tässä Ellenintyylinäyte

Naamalla ja/tai äänellänÄYtteLijÄ Jaana Saarinenkin ehti kiireiltään kummien keilailutapahtumaan. saarinen näytteli mtV3:n Salatuissa elämissä maarit salinia kahteenkin eri otteeseen, viimeksi kolmisen vuotta sitten. Viime aikoina saarinen on ollut tV:ssä esillä nelosen Talent-ohjelman tuomarina.

– onneksi siinä ei tarvitse arvostella ja kritisoida. mutta on ollut todella kiva päästä ihmettelemään ja hämmästele-mään, mitä toiset osaavat. totta kai heitä on pakko sitten pudotella, kun kerran kyseessä on kilpailu, saarinen sanoo.

Anna Abreu on tällä kaudella ollut tuo-maroimassa Tanssii tähtien kanssa -ohjel-massa lähinnä parien esiintymistä, karis-maa ja sitä kautta sytyttävyyttä; ollut ikään

kuin esiintymisen asiantuntija. jaana saarinenkin haluaisi:

– nautin niin hirveästi ihmisten tark-kailemisesta. on mielenkiintoista tutkia, miksi joku osaa enemmän kuin toinen, miksi joku osaa, mutta ei oikein osaa näyt-tää sitä, ja miksi joku saa vähemmilläkin taidoilla hyvän shown aikaiseksi.

esiintyvän näyttelijän urallaan jaana saarista on viime aikoina työllistänyt muun muassa ravintolateatteri nyyrikissä esitettävä, Risto Aution ohjaama komedia Sainks mä?

– se kertoo liike-elämän kiemuroista, selventää saarinen, joka on Talentin ohella ollut tV:ssä myös Liv-kanavan Arvostele mun illallinen -ohjelmassa, mutta siinä vain äänensä kanssa. ❏

Jukka Salin (näyttelijä Jouko Keskinen) poistui Salatuista elämistä jo noin

kahdeksan vuotta sitten, Maarit Salin (Jaana Saarinen) kolmisen vuotta

takaperin. Nyt sekä Jouko että Jaana olivat keilaamassa.

www.kummit.fi 57

Oriola auttaaensi vuonnakin

Hyviä uutisia elinsiirtoklinikalle

oriola lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille 1.4.2011 – 31.3.2012 välisenäaikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus Tipat+ D3 sekä Gefilus Purutabletti

vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus) -tuotteista kuusi senttiä / tuote. Tähänastisenkokemuksen perusteella oriola on ollut niin tyytyväinen yhteistyöhön

Kummien kanssa, että sitä jatketaan tulevanakin vuonna.


orioLAn jA kummien yhteistyö käyn-nistyi siis viime huhtikuun alusta.

– Ajatus oli jakaa Gefiluksen tekemää hyvää. mietimme, että kummit on luon-teva ja hyvä yhteistyökumppani ja avustuk-sen kohde, tuotepäällikkö Johanna Svensk oriolasta kertoo.

– Halusimme myös saada sellaisen yhteistyökumppanin, joka istuu tuottei-siimme ja niiden profiiliin. totta kai ajat-telimme kaupallisestikin: että saamme kummien kautta näkyvyyttä, svensk myöntää.

– olemme olleet tosi tyytyväisiä yhteis-työhön. meillä on todellakin tunne, että me olemme olleet konkreettisesti auttamassa. kummien organisaation kanssa työnteko on jouhevaa, mikä niin ikään on tehnyt yhteistyön miellyttäväksi. Asiakkaamme-kin ovat ottaneet tämän kummit-yhteis-työn todella hyvin vastaan, ja myös lop-pukuluttajilta on tullut hyvää palautetta, svensk kertoo.

– jopa neuvola-alan tapahtumassa viime keväänä – heti kohta sen jälkeen, kun yhteistyömme oli alkanut – tästä tuli tavattoman myönteistä palautetta. jälkeen-päin neuvoloista on jopa tullut yhteyden-ottoja; he ovat halunneet kuulla lisää tästä

yhteistyöstä, ja me olemme lähettäneet heille materiaalia.

Pysäyttävä kokemus

oriolan lahjoituskohde on Lastenklinikan elinsiirtoklinikka.

– näin pystymme parhaiten valtakunnal-lisesti auttamaan pieniä potilaita, koska kaikki maamme elinsiirrot tehdään keskite-tysti Helsingissä, tietää tuotepäällikkö svensk. Hän kävi viime kesänä tutustumas-sa elinsiirtoklinikkaan, jolloin muun muas-sa klinikan johtaja, ylilääkäri Hannu Jalanko, kertoi yksikön mittavasta toiminnasta.

– se oli tosi pysäyttävä ja vaikuttava kokemus, svensk sanoo.

– olen aina tiennyt, että suomi on lää-ketieteessä edelläkävijämaa. mutta se oli minulle uutta, että olemme niin pitkällä muuhun maailmaan verrattuna. Vaikut-tavaa oli sekin, että elinsiirtoklinikalla oli erittäin elämänmyönteinen ilmapiiri, vaik-ka siellä lapsipotilaat ovat vakavasti sairaita ja työskentely varmasti henkisesti raskasta.

Jatkoa seuraa

oriolan ensimmäinen rojaltikeräys kum-

meille on vielä kesken. se päättyy 31. maa-liskuuta 2012.

– olemme erittäin hyvin tavoitteessa, johanna svensk toteaa ja kertoo, että kummeille on tulossa ”ihan hyvä summa”.

eikä siinä kaikki:– jatkamme yhteistyötä kummien

kanssa ensi vuonnakin, johanna svensk julistaa.

– tämä on ollut niin myönteinen koke-mus, ja uskon, että kun ensimmäisenä vuonna olemme puolin ja toisin opetelleet tuntemaan toisiamme ja toimintojamme, saamme ensi vuodelle aikaiseksi vielä syvempää yhteistyötä. käytännön ja konk-retian kautta minulle on pikku hiljaa avau-tunut, mitä kaikkia muita mahdollisuuk-sia meille kummit-yhteistyöstä avautuu.

marraskuussa oriola lanseerasi kaksi uutta Gefilus-tuotetta, joista toinen mah-dollisesti tulee mukaan tähän yhteistyöku-vioon. muuten jatkettaneen samoin rojalti-tuottein. seuraavan yhteistyöjakson pituus on vuoden 2012 loppuun.

– Heti vuoden alusta tehostamme viestintää ja yritämme sen kautta entistä paremmin sitouttaa asiakkaitamme, oriolan tuotepäällikkö johanna svensk lupaa. ❏

Tuotepäällikkö Johanna Svensk lupaa jatkossa Oriolanja Kummien välille entistäkin syvempää yhteistyötä.

KLiNiKKAVieRAAT

K6:lla kaksi ja puolivuotiaskotkalainen Tatu Nurminen

sai pukilta paketin jahyvän joulun toivotukset.

Joulu tuli ryminälläklinikallekin

Pukki, Paradise Oskar ja salkkaritähdet hyvän mielen lähettiläinä

VAuHtiA oLiVAt AntAmAssA tietysti joulupukki, mutta myös viime kevään euroviisuedustajamme Paradise oskar sekä Salatut elämät -tv-sarjasta tutut näyttelijät Sara Säkkinen (Peppi), Venla Savikuja (Heidi) ja Mikko Parikka (jiri), joka on menneenä syksynä tul-lut tutuksi myös Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta.

Paradise oskar tietysti lauleli niin poliklinikan aulassa kuin osastoillakin, missä sekä joulupukki ja tv-tähdet kiertelivät. Pieniä pakettejakin jaettiin.

Poliklinikan aulan oli somistanut jouluiseksi roschier Asianajotoimisto. sen henkilökuntaa oli myös paikalla tarjoilemassa lapsille ja vanhemmille-kin pientä suuhunpantavaa. ❏


Helsingin lastenklinikan jouluräväytettiin kunnolla käyntiinmarraskuun viimeisenä päivänä.

Kolmivuotias helsinkiläinen Deborah Abona pääsi poseeraamaan pukinkanssa S10:llä.

58 www.kummit.fi I Klinikkavieraat

Vuoden ja neljän kuukauden ikäisen espoolaisen Jemina Veikko-laisen ja hänen Maiju-äitinsä joulupukki yhytti K2:lla.

Isossa roolissa klinikan tapahtumapäivän järjestelyissä ollut Roshier Asianajo-toimiston porokvintetti pääsi myös samaan kuvaan Paradise Oskarin kanssa.Roschier-tiimi vasemmalta Juho Vuori, Kirsi Kosunen, Sanna Holkeri, Ami Paana-järvi ja Satu Kenttämaa.

Helsinkiläinen Peppi Hiekkavirta, 12, oli K8:lla toipumassa skolioosi-leikkauksesta. Pukin piipahdusoli iloinen yllätys sekä Pepilleettä hänen vanhemmilleen.

Salattujen elämien Jiri, Peppi ja Heidi auttoivat klinikan leikki-huoneessa kuusivuotiasta helsinkiläistä Lotta Willbergiä joulu-piparien leipomisessa.

Joulupukki oli tällä kertaa saanut klinikkakiertuekaverikseen Paradise Oskarin.

Ensi kuussa 11 vuotta täyttävä espoolainen Atte Friman sanoiseuraavansa ”Salkkareita” säännöllisesti. Pepin, Heidin ja Jirinvisiitti K10:llä olikin aivokasvainta sairastavalle Atelle tosi iso asia.

Klinikkavieraat I www.kummit.fi 59

aurinkomatkat.fi

Aurinko lähellä sydäntä Aurinkomatkat ja Lastenklinikoiden

Kummit ovat aloittaneet yhteistyön.

Viikolla 50 jokainen ensi kesän

Aurinkomatka-matka paketin ostanut

osallistui sydänultra ääni laitteen

hankintaan 20 eurolla. Kummit ja

Aurinkomatkat asuvat jatkossakin

saman auringon alla.

På svenska I www.kummit.fi 61

PÅ SVeNSKA

HUSUKE under Faddrarnas beskyddLäpp- och gomcentret HuSuKe (Huuli- ja suulakihalkiokeskus), som fungerat i Tölö sjukhus i Helsingfors sedan år 1993, inkluderades i oktober i Barnklinikernas Faddrars välgörenhetsverksamhet.

Husukes öVerLÄkAre, docent i plas-tikkirurgi Jyri Hukki, är glad över utmär-kelsen.

– Det är ytterst betydelsefullt. Vi har redan länge hoppats på detta eftersom vi mentalt varit på Barnkliniken hela tiden.

i början på år 2012 flyttas skallkirurgin för barn tillbaka till Barnkliniken, varifrån tölö sjukhus haft den s.a.s. till låns.

– när byggnaderna så småningom fås i önskat skick hoppas vi att vi kan flytta res-ten av Husukes funktioner till samma ställe, säger Hukki.

– Det skulle vara en stor seger för barn- och ungdomssjukhuset för det är där vi hör hemma, betonar Hukki.

Ett team på fyra

Vid Husuke utförs plastikkirurgi på barn förutom av jyri Hukki också av Pia Vuola, Jorma Rautio och Junnu Leikola.

Hukki ansvarar för skallkirurgi, max-illofacial kirurgi (kirurgisk korrigering av ansiktsproportioner) och en del av spaltbar-nen. Vuola sköter skallkirurgi och en del av spaltbarnen. Hon korrigerar dessutom bl.a. missbildade blodkärl, stora födelse-märken och sköter efterbehandling av ska-dor. jorma rautio ansvarar för spaltbarn, talkorrigerande operationer samt rekon-strueringar av missbildade ytteröron. Leikola utför i huvudsak skallkirurgi men har redan en bred erfarenhet av nästan hela skalan.

kvartettens ledande tanke är att plastik-kirurgin för barn bör centraliseras till ett och samma ställe där det finns tillräckligt med patienter per kirurg.

– På så sätt får hela arbetsgruppen mer erfarenhet, motiverar jyri Hukki.

Finlands hela spaltvård är koncentrerad till HuCs, detsamma gäller den kraniofa-ciala kirurgin, dvs. behandlingen av förbe-ningsstörningar i sömmarna mellan skall-benen.

Från år 2004 har Husuke haft ett fast samarbete med centret i Paris och i syn-nerhet med Eric Arnaud, som arbetar där

som plastikkirurg. junnu Leikola har stärkt samarbetet ytterligare. Han har bott fyra år i schweiz och behärskar därmed det fran-ska språket.

– tack vare det kunde jag åka till Paris för att ta det internationella kraniofaciala ”körkortet”. Det har öppnat många dörrar och möjligheter, berättar han.

– ett nära samarbetsförhållande har också utvecklats med sverige och centret i uppsala och därigenom ett unikt samarbe-te mellan tre center (Helsingfors, uppsala, Paris), berättar Leikola.

– ett land av Finlands storlek kan dra omätlig nytta av detta då vårt eget patient-bestånd i Finland är rätt så litet.

Långvarig vårdrelation

i Finland föds det årligen 120 – 130 spalt-barn.

– till skillnad från världen i övrigt har vi fler gomspalter än s.k. kompletta spal-ter, förklarar Pia Vuola.

Tre fjärdedelar av HUSUKEs skickliga plastikkirurgkvartett: Junnu Leikola (vä.), Pia Vuola och Jyri Hukki. Jorma Rautio hann inte komma med på bild.

– Vi vet inte hur spalterna uppstår. tro-ligtvis kan det lätt ske en störning i utveck-lingen av gommen och ansiktet under de tre första fostermånaderna. Därför är spal-ten ofta en del av många andra, mer om-fattande syndrom. om spalten är det en-da problemet utvecklas barnen i allmän-het helt normalt.

när det gäller spalter och kranier tas barn vanligen i vård genast som nyfödda.

– man utför de nödvändiga ingrep-pen på barn ofta redan innan de fyllt ett år. under hela uppväxttiden följs barnen upp på polikliniken. oftast är det samma team som sköter dem hela tiden, upply-ser Vuola. ❏

Enligt barnpsykiater Terhi Aalto-Setälä finns det tecken på att de psykiska symptomen skulle ha ökat.

PÅ SVeNSKA

”Förebyggandet av mentala störningar sker i vardagen”Att undersöka barns psykiska störningar är som ett detektivarbete.

– Samma störning kan visa sig som väldigt olika symptom och tvärtom. Därför krävs en professionell utvärdering för att kunna veta vad det handlar om, säger barnpsykolog Terhi Aalto-Setälä, överläkare för barnpsykiatrins öppenvård vid HuCS.

ett BArn som fyllt 13 år flyttas över från barnpsykiatrin till ungdomspsykiatrin.

– Det görs dock mycket samarbete i syn-nerhet under övergången, berättar Aalto-setälä.

– inom barnpsykiatrin betonas inte av-delningsvården lika mycket längre. man har satsat på öppenvården: barnen vårdas där de annars också befinner sig. Därför har man etablerat sig i hemmen och arbe-tat genom nätverk. Den linjen kommer sä-kerligen att följas också i fortsättningen.

Invaliditetsgradenmest relevant

De centralaste sjukdomsklasserna inom barnpsykiatrin är beteendestörningar och emotionella störningar. Beteendestörning-ar är bl.a. rastlöshet, hyperaktivitet, kon-centrationssvårigheter, oberäkneligt bete-ende, upproriskhet, ouppmärksamhet och aggressivitet som leder till våld. De mest typiska emotionella störningarna i barndo-men är ångest och depression.

– inom barnpsykiatrin förekommer det mera störningar hos pojkar och de består mestadels av beteendestörningar. Bland ungdomar lider flickor mer av störning-ar, främst depression och ångest, berättar Aalto-setälä.

– störningarna varierar i olika åldrar och symptomen kan visa sig på olika sätt i olika utvecklingsfaser, påpekar hon.

– Det relevanta är hur mycket sympto-men inverkar på den normala vardagen. Föräldrarna måste också förstå att symp-tomen i sig inte är problemet, utan proble-met är hur dessa symptom påverkar bar-nets utveckling och hur familjen orkar.

– om ett barn eller en tonåring själv upplever att han eller hon behöver hjälp bör man söka denna hjälp, betonar Aalto-setälä.

enligt henne söker föräldrarna för det mesta hjälp åt sitt barn i rätt tid.

– men jag efterlyser en attitydföränd-ring på hela fältet: till exempel daghems-personalen består av yrkeskunniga perso-ner som kan ta tag i saken och situationen kan således ställas till rätta med hjälp av mindre åtgärder. Det är inget som säger att man i det skedet nödvändigtvis behö-ver hjälp av en professionell mentalvårda-re. men om man inte ingriper över huvud taget kan små symptom i ett senare skede utvecklas till stora störningar som absolut kräver hjälp av specialsjukvården.

Viktigt med differentiering

– tidigt ingripande, tidig vård, samman-fattar Aalto-setälä och försäkrar att vård finns att tillgå om man bara vet vart man skall vända sig.

– men det är viktigt med differentie-ring. Vård för små problem fås på grund-nivå och om det inte räcker till vänder man sig till specialsjukvården.

Aalto-setälä efterlyser en satsning på grundnivån.

– Förebyggandet av störningar sker i vardagen, betonar hon.

ju mindre barnet är, desto mer under-söks och vårdas det genom föräldrarna.

– när det gäller störningar hos småbarn pratar man oftast om störningar i växelver-kan, säger Aalto-setälä.

Barnet undersöks naturligtvis individu-ellt men det är viktigt att läkaren träffar föräldrarna och får höra familjens historia och barnets utvecklingshistoria.

– På basen av det utvärderar vi på vilket sätt vi skall hjälpa. Föräldrarna är de bäs-ta experterna angående sina barn och of-tast är de öppna.

– men ibland blir föräldrarna förvåna-de över varför de blir utfrågade fastän det är barnet som har symptomen, berättar Aalto-setälä.

– symptomens ursprung inverkar på hur barnet sedan vårdas. ❏

62 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVeNSKA

På svenska I www.kummit.fi 63

Haloo Helsinki!spelade på kliniken

Patienternas högsta önskanuppfylldes

HitLåten Maailman toisella puolen skallade ett flertal gånger på Barnkliniken i Helsingfors en tisdag eftermiddag i oktober när det populära bandet Haloo Helsinki! besökte kliniken för att underhålla barnpatienterna.

Haloo Helsinki! har länge stått högst på klinikpatienternas önskelista över Faddergäster. nu kunde Elli, Leo, Jere och Jukka ta sig tid för ett besök. De framförde först några akustiska låtar i poliklinikens aula, delade ut autografer och gjorde sedan en runda på avdelningarna. inne i rummen blev ”önskekonser-ten” rätt ensidig: patienterna önskade utan undantag att grup-pen skulle spela Maailman toisella puolen.

Haloo Helsinki! gjorde sitt första besök på kliniken några år tidigare.

– Det var igen väldigt roligt att vi fick komma. Vi hoppas att vi kunde pigga upp dagen för åtminstone några patienter, sade elli efter rundturen på avdelningarna.

– Det känns alltid vemodigt när vi åker härifrån. Det var i vilket fall som helst roligt att märka att många patienter trots omständigheterna verkar må bra eller att de åtminstone är vid gott mod.

när Haloo Helsinki! gjorde sitt första klinikbesök var de ny-komlingar på den inhemska pophimlen. nu verkade alla redan känna till kvartetten.

– Vi blev nog förvånade över att Maailman toisella puolen var så bekant för alla, påstod elli. ❏

Julen kom också till klinikenBArnkLiniken i HeLsinGFors inledde julfirandet med dunder och brak den sista november. julgubben var naturligt-vis på plats och bidrog till att höja stämningen men det var ock-så vår eurovisionsrepresentant från förra våren, Paradise Oskar, såväl som skådespelarna Sara Säkkinen (Peppi), Venla Savikuja (Heidi) och Mikko Parikka (jiri) från serien Dolda liv. Parikka har under den gångna hösten också blivit bekant från tv-pro-grammet Dansar med stjärnorna.

Paradise oskar sjöng naturligtvis såväl i poliklinikens aula som på avdelningarna, som besöktes av både julgubben och tv-stjärnorna. man delade också ut små paket. ❏

På avdelning K3 träffade julgubben tio månader gamla Agnes Wörgren och hennes mamma Marianne Nyman-Wörgren.

Stina Girs värdesätter entraditionell familjejulstinA Girs, som förra våren blev känd genom idols, gjorde sin första Fadderspel-ning på joulu mielelle -konserten. Hon sjöng låten Tonttu i duett tillsammans med idols-vinnaren Martti Saarinen.

Det var stinas eget förslag.– Det är min käraste julsång. jag hör in-

te till kyrkan och i många julsånger sjung-er man om Gud. i den här sången talas det mest om tomtar och melodin är jättevack-er, motiverar stina.

stina Girs första album, Sydän edellä, släpptes i november. Hon har själv skrivit texten och musiken till sex av albumets 11 låtar. Dessutom har hon skrivit texten till fyra låtar.

stina Girs grämer sig inte längre ett

dugg över att hon kom på femte plats i idols-tävlingen.

– jag tror knappast att den här skivan skulle finnas ännu om jag hade vunnit, ef-tersom de här låtarna inte hade blivit skriv-na p.g.a. att det hade varit så fullt upp. jag skulle i alla fall inte ha fått göra egna låtar till mitt album, konstaterar stina.

stina Girs mamma har en liten bloms-teraffär i träskända. Där utövar stina sitt andra yrke, dvs. jobbar som florist.

– jag vill inte lägga floristarbetet helt åt sidan i fortsättningen heller.

julen firar 24-åriga stina på traditionellt vis.

– Blomsteraffären är öppen till klockan 12 på julafton. när julfreden utlyses stäng-

Stina Girs gjorde sitt första Fadder-fram-trädande på Joulu Mielelle -konserten.

er vi affären och åker och besöker gravar-na. sedan åker jag med mina föräldrar hem till dem där vi börjar förbereda jul-middagen. en traditionell jul är den bäs-ta, förklarar stina Girs. ❏

Edellä mainittujatavaroita ja laitteita ovattoivoneet useat yksiköt.

Tarkemmat osastokohtaiset toivelistat löytyvät

Kummien nettisivuilta osoitteesta

www.kummit.fi

ToiVeLiSTAT

64 www.kummit.fi I Toivelistat

Kummit-lehti julkaisee jokaisessa numerossaan yliopistollistenlastenklinikoiden toivelistoja. Viime numerossamme listasimme Tampereen, Turun, Kuopion ja oulun toiveita. Nyt on vuorossa

otoksia Helsingin viihtyvyys- ja laitetoiveista.Tarkemmat osastokohtaiset toivelistat löytyvät Kummien

nettisivuilta osoitteesta www.kummit.fi .

Listojen toiVotAAn HeLPottAVAn lahjoituk-sia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöi-tä löytämään mieluisia tapoja auttaa klinikoita ja pie-niä potilaita. Lastenklinikoiden kummit ry:n toimisto

tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. kun lahjoitus on tehty, internetin listalle merki-tään myös lahjoittajan nimi. ❏

• CD-levyjä ja DVD-elokuvia lapsille ja nuorille• Playstation 3 -pelejä• CD-radiosoittimia• taulutelevisioita• leluja, kirjoja• potilashuoneiden ja osastojen käytävien somistusta esim. liimattavilla tarroilla, seinämaalauksilla, julisteilla tai tauluilla

Laitetoiveita• infuusio- ja perfuusiopumppuja

Potilaiden viihtyvyyteenliittyviä toiveitaHyksin lastenyksiköt Lastenklinikalla, Lastenlinnassa, Jorvin,Peijaksen ja Auroran sairaaloissa sekä muissa kiinteistöissätoivovat seuraavanlaisia tavaroita potilaidenviihtyvyyden lisäämiseksi:

Klinikoidentoivelistat

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Kraft Foods1.9. – 31.12.2011 välillä myydyistä

Lu:n perinteisistä pipareista lahjoitetaan5 senttiä/pakkaus Lastenklinikoiden

Kummeille.

Calligraphen OyCalligraphen on Kummien kanssa yhteis-

työssä joulukorttien myynnissä. Yritys lahjoittaa 15 % korttien verottomasta

myyntihinnasta Kummeille.

VAASAN OyVAASAN oy on elämä Lapselle -kampanjan yhteistyökumppani.

Jokaisesta 1.6. – 31.12.2011 välisenä aikana myydystä VAASAN MuHKu -sämpyläperheen sämpyläpussistalahjoitetaan Kummeille 2 senttiä.

ReimaReima lahjoitti 1.8. – 30.9.2011 välisenä aikana myydyistä Reimatech-haalareista

Lastenklinikoiden Kummeille10 000 euroa.

PhilipsVuoden 2011 aikana Philips tekee usean jälleenmyyjän kanssa kampanjoita sekä kodin elektroniikan, kodin viihteen että

valaistuksen puolella. Myydyistä tuotteista lahjoitetaan 20 senttiä – 1 euro Lasten-

klinikoiden Kummeille.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN oy - Food Service juhli 4.10. korvapuustin päivää lahjoittamalla 0,02

euroa Lastenklinikoiden Kummeillejokaisesta 19.9. – 31.10.2011 kahvilassa

tai ravintolassa ostetusta VAASAN kanelipullasta. Kampanjapullia olivat kypsä korvapuusti, kotoinen korvapuusti sekä kanelikierre. Tuotto oli 11 754,20 euroa.

Helsinki-kirjatHelsinki-kirjat oy lahjoittaa Taavi Vartian

Viikinkipoika Kaspar -kirjojen i ja iiosasta sekä i osasta tehtävästä äänikirjasta3 euroa / kirja Lastenklinikoiden Kummeille.

Kirjojen tuotto käytetään pientenpotilaiden viihtyvyyden parantamiseen.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2011 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta

pienille vauvoille. Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Newtop OyNewtop oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiili-malliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan. Myös osa Newtopin oman P2P-valmis-

vaatemalliston tuotteista kerryttäälahjoitusta.

Oriolaoriola lahjoittaa 1.4.2011 – 31.3.2012välisenä aikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus + D3 sekä Gefilus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus)tuotteista 6 senttiä / tuote Lasten-

klinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

KPSS Finland OyKPSS Finland lahjoittaa 1.8. – 30.9.2011 ja 1.1. – 29.2.2012 kampaamoissa myydyistä, Teemu-nalle logoin merkityistä, Goldwell

dualsenses- ja StyleSign -sarjojen tuotteista 0,50 euroa / tuote Lastenklinikoiden

Kummeille.

AurinkomatkatAurinkomatkat antaa tänä vuonna

joululahjansa pienille potilaille. Jokaisesta 12.12. – 18.12.2011 tehdystä, kesän 2012

tarjonnasta tehdystä matkapaketti-varauksesta, niin lasta kuin aikuista

kohden, lahjoitetaan Lastenklinikoiden Kummeille 20 euroa.

KuMPPANeiTA

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

TAPAHTuMAoPAS

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Lastenklinikoiden Kummit ry Kummit-lehti Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit-lehti.com

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 [email protected]

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Projektipäällikkö Talla Koskinen Puh. (09) 6824 5213, GSM 040 514 0033 [email protected]

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211, GSM 040 5144 315 [email protected]

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti [email protected]

Mainonta/suunnittelu Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 [email protected]

Viestinnän suunnittelija Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 [email protected]

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa:www.kummit.fiwww.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: Nordea 157330 – 35005

Kummeilla vilkastapahtumavuosi myös 2012Lastenklinikoiden Kummeilla on taas tulevallekin vuodelle paljon tarjotta-vanaan. Vuoden 2012 aikana järjestetään muun muassa seuraavat tapahtumat:

11.2.2012 Ystävänpäivätapahtuma,Jumbo, Vantaakauppakeskus jumbossa on ystävänpäivän alla järjestettävässä tapahtumassa paljon ohjelmaa lapsilleja vieraiksi tulossa useita julkkiskummeja.

21.5.2012 Kummit Golf, Vanaja Golf,Hämeenlinnakevään kummit Golf järjestetään perinteisesti touko-kuussa Vanaja Golfissa. upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

12. tai 13.6.2012 Kummit Golf,Kultaranta Resort, Naantalikummit Golf -tapahtumat laajensivat viime elokuussa reviiriään naantaliin. kun perinne turun seudullasaatiin käyntiin, sitä jatketaan nyt kesäkuussa. iltaohjelmaakin on tiedossa.

elokuu 2012 Kummit Golf, HirsalaHirsalassa järjestettävän kummit Golfin joukkue-paikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessäHirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältäämuun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen. Päivämäärä on vielä avoin.

12.9.2012 elämä Lapselle -konsertti, Helsinkikummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti Hartwall Areenassa. elämä Lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on osa laajempaa elämäLapselle -kampanjaa, joka pitää sisällään konsertinlisäksi tuotemyynnin ja lipas- sekä päivätyökeräyksen. konsertti kerää suomen kuumimmat artistit sekä kansainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisentärkeän asian puolesta. elämä Lapselle -konserttion yksi suomen tunnetuimmista kulttuuritapahtumista.se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelu-päiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia.Niistä, kuten myös suurempien tapahtumientarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

Lahjoitamme Lastenklinikoiden Kummien kauttajokaisesta pakkauksesta 5 senttiä suomalaisillepienille potilaille käytettäväksi mielenterveystyöhön.

tekee hyvääLU Perinteinen piparkakku

Lahjoitamme Lastenklinikoiden Kummien kauttajokaisesta pakkauksesta 5 senttiä suomalaisillepienille potilaille käytettäväksi mielenterveystyöhön.

tekee hyvääLU Perinteinen piparkakku

Hyvää Jouluaja Onnellista Uutta Vuotta

2012

kummit-lehti nro 4

Documents