TRAFIIKKI 14• 1

TRAFIIKKI-MUSEOIDEN ASIAKASLEHTI 2014 NRO 18

4 ELäMyKSIä 17 DRAAMAA 23 ON THE ROAD

Kirsi Alm-Siira

on urheilullinen uutisankkuri

s. 14

S. 20RObOTIT TULEvAT TAAS!

S. 8

vALON jA vOIMAN KUvAT

Ihmiset ja tavarat liikkuvat enemmän kuin koskaan. Myös uutiset, ideat ja tunteet siirtyvät silmänräpäyksessä sosiaalisen median ja internetin välityk-sellä. Liike ja vapaus ovat muodostuneet toisilleen synonyymeiksi.

Ymmärtääksemme nykyistä liikkuvaa maailmaamme on mielenkiintoista palata ajassa taaksepäin.

Keväällä 2015 Trafiikki-verkoston museoiden ”Liikkeelle! –Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt palaavat aikaan, jolloin Suomi lähti monin eri tavoin liik-keelle. Ihmiset liikkuivat kaupunkeihin ja ulkomaille, tieto liikkui uuden te-levision tai perinteikkäämmän postin välityksellä, ulkomaankaupan merkitys korostui entisestään. Uusi maailma rakentui renkaiden, kiskojen, siipien, lai-vaväylien ja kaapeleiden varaan.

Median murrokseen pääsemme tutustumaan televisiosta tutun Kirsi Alm-Siiran kanssa. Uutisankkuri istutetaan Suomen Ilmailumuseon simulaattoriin sivulta 14 alkaen. Sivulta neljä perehdymme postin kehitykseen laulaja Heik-ki Salon kanssa.

Liikkeellelähtöön kuuluu usein teknologia. Trafiikki-museoiden näytte-lyissä voimme havaita, kuinka teknologia mahdollistaa liikkumisen, mutta kuinka kasvava tarve liikkumiselle myös ruokkii teknologian kehittymistä. Onpa kyse sitten jäänmurtajateollisuudesta (s. 10–11) tai robotiikasta (s. 20–22).

Liikkuminen edellyttää myös moninaisempaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ajatukset liikkuvat ja eri näkökulmat rikastuttavat. Museoiden

ja draaman yhteistyöstä voimme lukea sivulta 17.

PÄÄTOIMITTAJA HELENA PäRSSINEN

LIIKKUvA SUOMEMME

2 • TRAFIIKKI 18

Lähde siis kanssamme liikkeelle!

TRAFIIKKI 18 • 3

SISäLTÖ 2014 NRO 18

Trafiikki-lehti on Trafiikki-museoiden

asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi

kertaa vuodessa. Trafiikki-museot

ry:n jäsenet ovat liikenteen ja

viestinnän alan museoita.

Yhdistykseen kuuluvat Forum

Marinum, Mediamuseo Rupriikki,

Mobilia, Postimuseo, Radio- ja tv-

museo, Suomen Ilmailumuseo,

Suomen merimuseo, Suomen

Rautatiemuseo ja Tekniikan museo.

Päätoimittaja:

Helena Pärssinen

Toimitussihteerit:

Tiina Jantunen

Laura Ruippo

Avustajat:

Johanna Aartomaa

Inka Alén

Otto Holmborg

Elina Ijäs

Anna Iso-Ahola

Ilona Kangas

Rami Kangas

Petra Kotro

Elina Kytölä

Riina Linna

Outi Penninkangas

Valeri Saltikoff

Teemu Siltanen

Tiia Tiainen

Henri Äijälä

Toimitus:

Drama Queen Communications Oy

Ulkoasu: Nina Kannisto

Kannen kuva: Kai Kuusisto

Toimituksen yhteystiedot:

info@trafiikki.fi

www.trafiikki.fi

Julkaisija: Trafiikki-museot ry

Painos: 9 000 kpl

Painopaikka:

Euraprint

10. vuosikerta.

Trafiikki-lehti ilmestyy kaksi

kertaa vuodessa.

ISSN 1796-0304 (painettu)

ISSN 1796-0037 (verkkolehti)

s. 4UUSI UPeA POSTIMUSeO Uusi Postimuseo

Tampereella Vapriikissa on edeltäjiään

elämyksellisempi. Museon on tarkoitus

vedota kävijän tunteisiin, muistoihin ja

mielikuvitukseen. Biisinikkari Heikki Salo vieraili Postimuseossa ja totesi, että uusi

museo on laulun arvoinen.

s. 8VAlON JA VOIMAN TeKIJÄT Tekniikan museossa keväällä yleisölle

avautuva Liikkeelle!-ver-

kostonäyttely esitte-

lee Suomen sotien

jälkeisessä ilmas-

tossa otettuja teol-

lisuusvalokuvia.

Esimakua tulevas-

ta näyttelystä antavat

Strömbergin valokuvat,

joihin on sommiteltu uskoa työ-

hön, teollisuuteen ja uuden teknologian

antamiin mahdollisuuksiin.

s. 12SelKOA MUSeOAMMATTeIHINMillaisia tekijöitä museoalan

ammattinimikkeiden takaa paljastuu?

Esittelemme neljä museoalan osaajaa

kuvin, sanoin ja selkokielellä.

s. 14TV-TÄHTI, JOKA TIPPUI TUOlIlTAKirsi Alm-Siira lensi Ilmailumuseon vierai-

lulla Pariisiin. Simulaatto-

rilennon tuoksinassa

juttelimme median

murroksesta ja

sen vaikutuksis-

ta uutisankku-

rin työhön.

s. 17VAlTAVA MÄÄRÄ TARINOITA!Museo taipuu draamaan. Tutustuimme

Trafiikki-museoiden kokemuksiin draa-

man yhdistämisestä näyttelyihin yhdessä

Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtajan

Helena Rytin kanssa.

s. 23UUSIMMAT UUTISeT MUSeOISTA Mobiilipeli, uusia näyttelytiloja ja

työpajoja. Trafiikki-museoissa tapahtuu

– lue mitä, missä ja milloin!

4 • TRAFIIKKI 18

Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Postimuseo/Juha Valkeajoki

1600-luvun postitalonpoikien hir-siasumukset toivottavat museovie-raan tervetulleeksi Postimuseon Viestinviejät-näyttelyyn. Hämärä miljöö tempaa kävijän menneiden vuosisatojen tunnelmaan. 1600-lu-

Veimme biisinikkari Heikki Salon uudistuneeseen Postimuseoon. ”Museoiden museo” paljastui pintaa syvemmässä tarkastelussa lyyrikon aarreaitaksi.

vulla postin kuljetuksesta vas-tasivat postitalonpojat yhdessä renkiensä kanssa aluksi jalan, myö-hemmin hevosten avustamana.

Posti kulki myös merellä. Postia kuljetettiin 6-8 hengen venekun-nissa. Turun ja Tukholman välisen Ahvenanmeren ylitys oli aikan-sa vaarallisin postireitti. Arvoposti suljettiin kelluviin tynnyreihin kai-ken varalta, sillä posti oli ihmishen-keä arvokkaampi.

”Näin dramaattisen tarinan halu-aisin kirjoittaa lauluksi. Näen mie-lessäni postitynnyrin kelluvan yk-sinään syksyisessä meressä”, Salo

innostuu.

MUISTOJA, TUNTeITA JA TARINOITA Uusi Postimuseo on edeltäjiään elä-myksellisempi. Lyhytelokuvat, asian-tuntijoiden videopuheenvuorot ja pelit rytmittävät näyttelyä antaen vieraalle mahdollisuuden keskittyä juuri itseään kiinnostaviin aihealu-eisiin. Museon on tarkoitus vedota tunteisiin, muistoihin ja mielikuvi-tukseen.

Heikki Salon kohdalla tarkoitus käy toteen, sillä monet esillä olevista esineistä ja ilmiöistä tuovat mieleen muistoja lapsuudesta ja nuoruudes-

UUSI POSTIMUSEO ON LAULUN ARvOINEN

TRAFIIKKI 18 • 5

www.facebook.com/trafiikki

ta. Eri aikakausien postisinetit muis-tuttavat jo unohtuneesta rakkaudes-ta vuosikymmenten takaa.

”Kirjoitin 70-luvulla silloiselle ihastukselleni rakkauskirjeen. Ver-hosin rakkaudentunnustuksen ta-rinaksi, jonka kirjoitin vanhalle kel-lastuneelle paperille. Tunnelmaa lisätäkseni poltin paperin reunat ja sinetöin itse tekemäni kirjekuoren. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta rakkautemme ei kestänyt.”

Samoihin aikoihin Salon vaimo sai niinikään mielenkiintoista pos-tia, ei kylläkään tulevalta miehel-tään. ”Vaimoni kertoman mukaan

hän sai ihailijaltaan kirjeen, joka löy-si perille pelkän mustavalkoisen va-lokuvan ansiosta. Ihailija ei siis edes tiennyt hänen nimeään, mutta lii-masi osoitteen paikalle kuvan ja ky-symyksen, josko posteljooni sattuisi tuntemaan kuvan tytön.”

KIRJeeNVAIHdOllA eSTRAdeIlle Viestinviejät-näyttely kuljettaa kävi-jän postinjakajien matkassa 1600-lu-vulta aina nykypäivään. Matkan varrelta löytyy muun muassa mer-kittävä postimerkkikokoelma. Myös Salolla on omakohtaista kokemusta postimerkkeilystä.

”Sain 60-luvulla veljeltäni pos-timerkkikokoelman, joka oli mie-lestäni erittäin kiehtova. Muistan toivoneeni, että joku kokoelman merkeistä olisi miljoonan markan ar-voinen. Kirjeet lukuisine tarinoineen ovat kuitenkin aina olleet lähempä-nä sydäntäni. Teini-iässä minulla oli-kin kymmeniä kirjekavereita”, Salo kertoo.

Postimerkeistä löytyy kuitenkin merkittävä side myös Salon nykyelämään, sillä hänen tämänhet-kinen kotinsa komeilee Pis-pala-aihei-sessa pos-timerkissä. ”Veljeni lä-hetti minulle kortin ja kehot-ti kiinnittämään huomion posti-merkkiin. Hetken aikaa ihmeteltyäni huomasin, että sii-hen oli ikuistettu kotini.”

Salon koti ei olekaan mikä tahan-sa talo, vaan Suomen sodanjälkeisen historian merkittävimpiin kirjailijoi-hin kuuluvan lauri Viidan synnyin koti. Vuonna 2016 Viidan syntymästä tu-lee kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuo-den kunniaksi Salo kirjoittaa Tampe-reen Työväenteatteriin esitystä, joka

pohjautuu Viidan talvi- ja jatkosodas-sa Kerttu-vaimon kanssa käymään kirjeenvaihtoon. Esitys saa ensi-iltan-sa vuoden 2016 syksyllä.

”Ennen julkaisemattomia kirjeitä on kymmeniä, ja ne sisältävät äärim-mäisen mielenkiintoisen kuvauksen sota-ajan elämästä. Sotilaat eivät esi-

merkiksi saaneet paljas-taa kotirintamalle

sijoituspaikkaan-sa. Kerttu-vai-

mo on kui-tenkin koko ajan tiennyt miehensä olinpaikan

yhdistämäl-lä lauseiden

alkukirjaimet tiettyyn järjestyk-

seen”, Salo paljastaa. Kirjeenvaihto oli sota-aika-

na erittäin vilkasta, ja postilähetys-ten määrä viisinkertaistui sotaa edel-täneeseen aikaan nähden. Kirjeestä tuli perheet, yhteisöt ja koko kansan yhdistävä tekijä, joka edesauttoi yh-teisen taisteluhengen luomisessa. Postimuseossa on mahdollista tutus-tua sota-ajan elämään niin kirjeen-vaihdon kuin esineistönkin kautta.

1600-luvun postitalon-poikien hirsiasumuksia

Postimuseossa.

Monet Postimuseon esineistä muistuttavat Heikki Saloa lapsuudesta.

6 • TRAFIIKKI 18

POSTIPOIKA, JOKA NÄKee KAIKeN 70-luvulle tultaessa kansainväliset il-miöt, kuten tv-sarjat, elokuvat ja mu-siikki, rantautuivat toden teolla Suo-meen. Myös postin määrä kasvoi, mikä edellytti toiminnan tehostamis-ta. Postinumeroiden käyttöönotto ja lajittelukeskusten perustaminen toi-vat kaivattua ripeyttä viestien välittä-miseen. 80-luvun hittituote oli Pos-tin äänikirje eli c-kasetti, jolle saattoi nauhoittaa tervehdyksensä.

Postimuseossakin esillä oleville viiden minuutin kaseteille eli ääni-kirjeille oli muusikkopiireissä toisen-laista käyttöä. Miljoonasateessa ka-seteille nauhoitettiin demoja, jotka sitten postitettiin bändikavereiden kuultavaksi. ”80-luvulla päätimme bändimme kesken, että kaikki alka-vat tehdä biisejä. Ostimme laatikol-lisen c-kasetteja, joille nauhoitimme uudet laulut. Posti kuljetti kasette-ja Miljoonasateen jäseneltä toiselle”, Salo kertoo.

Viestiliikenteen kehittymisellä on ollut suuri merkitys myös musiikin tekemiseen. Vielä 80- ja 90-luvuilla lauluja tehtiin pääasiassa yksin. Tänä päivänä on melko tavallista, että bii-sien tekemiseen osallistuu useita ihmisiä verkon yli jopa eri puolilta maailmaa.

Vaikka tekniikka on muuttanut

biisien tekotapaa, löytyvät laulun ai-heet kuitenkin yhä samoista asiois-ta kuin menneillä vuosikymmenillä.

”Sanoitukset syntyvät arkipäiväi-sistä asioista ja ilmiöistä. Rakkaus on tietenkin ikivihreä laulun aihe. Itse vierastan suoria rakkaudentunnus-

tuksia, ja lähestykin teemaa jonkin kulman kautta. Esimerkkinä mainit-takoon Hiili-levyn Postipoika-kappa-le, jossa postinjakaja toimii kertoja-na riipivässä rakkaustarinassa”, Salo sanoo.

Postipoika kertoo koskettavasti

Lyhytelokuvat, asiantuntijoiden videopuheenvuorot ja pelit rytmittävät Viestinviejät-näyttelyä.

Tiesitkö, että...

...Heikki Salo kirjoittaa laulu-

ja paitsi itselleen, myös lukuisille

muille artisteille?

...hän toimii myös opettajana

biisinteko- ja lyriikkakursseilla?

...vuonna 2015 Salo järjestää

kaksi lyriikkakurssia Kreetalla?

...Miljoonasade aloittaa keväällä

2015 keikkailun vajaan kymme-

nen vuoden tauon jälkeen?

...Apilatien aapisen lorut ja laulu-

tekstit ovat Heikki Salon käsialaa?

...vuonna 2015 Salo alkaa kirjoit-

taa Apilatien lukukirjaa, joka on

jatkoa aapiselle?

80-luvun hittituote, Postin äänikirje, on Heikki Salollekin tuttu tuote.

Uudistunut Postimuseo

.. sijaitsee museokeskus Vapriikis-

sa Tampereella.

... on suunnattu koko perheelle –

lapsille löytyy paljon kokeiltavaa ja

opittavaa.

...pitää sisällään myös vanhoja

suosikkeja, kuten puhuvan posti-

hevosen Ahto-Kustaan ja ensim-

mäisen postiauto Adlerin.

...jakautuu Viestinviejät-perusnäyt-

telyyn ja vaihtuviin näyttelyihin.

29.3.2015 asti vaihtuvana näytte-

lynä on Salaisuuksin suljettu – kir-

jeiden Tom of Finland -näyttely.

TRAFIIKKI 18 • 7

www.trafiikki.fi

KOKOelMAHOTellISTA KAdUlle Postimuseon kokoelmiin kuuluu kaikki-

aan 26 ajoneuvoa, joista yksi, vuoden

1911 Adler, on esillä uudessa Vies-

tinviejät-näyttelyssä. Loput 25 ajokkia

viettävät eläkepäiviään Mobilian koko-

elmahotellissa yhdessä satojen muiden

ajopelien kanssa.

Aika ajoin myös muut Postimuseon

menopelit pääsevät ulos herättämään

henkiin ihmisten postimuistoja. Uuden

Postimuseon avajaisissa Vapriikissa pai-

kalla oli kaksi Mobiliassa kunnostettua

postiautoa, Volvo P-445 vuodelta 1957

sekä vuoden 1968 Vanaja-bussi.

Volvo oli yleisön ihasteltavana,

kun taas bussin kyydissä saattoi naut-

tia myös vauhdin hurmasta. Museovie-

raita kyyditsi museomestari Tommi Aro-maa Mobiliasta. ”Monet museovieraat

muistivat vuosikymmenten takaiset pos-

tibussikyydit, ja sattuipa paikalle myös

yksi entinen postibussin kuljettaja.”

Postimuseon Vanaja-bussi teki elä-

mäntyönsä Kajaanissa, jossa se ajoi vii-

meisen reittinsä 19.7.1981. Postibussi-

en reitit suunniteltiin postinkuljetuksen

ehdoilla. Kyydissä oli kuljettajan lisäk-

si autopostimies, joka heitti postit liik-

kuvasta bussista avomallisiin postilaa-

tikoihin.

Molemmille autoille tehtiin Mobili-

assa lukuisia huoltotoimenpiteitä en-

nen Postimuseon avajaisia.

”Kunnostimme autoja noin kak-

si viikkoa. Molemmat kulkupelit olivat

ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, jo-

ten keskityimme lähinnä jarrujen ja jou-

situsten korjaamiseen sekä öljynvaih-

toon”, Aromaa kertoo.

postipojan tuntemasta saavuttamat-tomasta rakkaudesta. Laulun kerto-ja kokee ja näkee asioita, mutta on valmis säilyttämään salaisuuden ja luopumaan rakkaudesta nöyryyten-sä ja tietynlaisen palvelijanluonteen-sa takia.

Museokierros on lopussa, ja on yhteenvedon aika. Millaisia ajatuk-sia ensivierailu uudessa Postimuse-ossa herätti?

”Mielikuvissani Postimuseo on ol-lut eräänlainen museoiden museo, jossa on esillä hyllykaupalla esineis-töä. Käytännön kokemus oli jotain aivan muuta. Kierros muistutti pos-titoiminnan tärkeydestä ja erityisyy-destä. Usein se unohtuu, ja pidäm-me postin luotettavaa kulkemista itsestäänselvyytenä”, Salo toteaa ja

jatkaa ”museo myös herätti muisto-ja, antoi ideoita ja inspiraatiota uu-siin biiseihin ja jopa musiikkivideon toteutukseen.”

Kuva: Timo Lehtonen.

8 • TRAFIIKKI 18

Teollinen valokuvaus on kuva kerrontaa ja dokumentarismin yksi muoto. Työhön liittyvillä historiallisilla kuvilla on paitsi lähdearvoa, myös esteettisiä ulottuvuuksia.

Ajan kuvina teolliset valokuvat ker-tovat teollistumisen vaiheista,

työntekijöistä ja työolosuhteista. Ne heijastelevat ympäröivän yhteiskun-nan ihanteita ja pyrkimyksiä – sa-malla ne itsessään rakentavat niitä.

Strömbergin valokuvat ovat luul-tavasti syntyneet mainontaa ja si-säistä viestintää silmällä pitäen: niihin on sommiteltu uskoa työ-hön, teollisuuteen ja uuden tek-nologian antamiin mahdollisuuk-siin. Valokuvat osaltaan rakensivat Strömbergin brändiä. Samalla ne ovat laajemmin liittyneet Suomen rakentamiseen mielikuvina ja fyysi-siä laitteita esitelevinä kuvina.

Teollisia valokuvia voi katsoa myös kauniina ja estetisoituina kuvi-na, sillä ne eivät ole puhtaasti doku-mentaarisia kuvia teollisuudesta.

vALON jA vOIMAN KUvIA Teksti: Rami Kangas Kuvat: Tekniikan museon kuva-arkisto ja ABB:n kuva-arkisto.

Valo yössä. Strömbergin myymälän näyte ikkuna. Kuvaaja: Per Olov Jansson 1953. Tekniikan museon kuva-arkisto.

Valokuvat on nähtävillä Tekniikan

museossa 24.4. yleisölle avatta-

vassa Liikkeelle!-verkostonäytte-

lyssä, joka esittelee Suomen soti-

en jälkeisessä ilmastossa otettuja

teollisuusvalokuvia. Näyttelyn nimi

Valon ja voiman tekijät viit-

taa valokuviin taltioituneeseen

sähkövoimatekniikkaan eli laittei-

siin ja koneisiin sekä ihmisiin nii-

den tekijöinä.

TRAFIIKKI 18• 9

www.facebook.com/trafiikki

Teollista virkkuuta. Naiset tekevät käämivyyhtejä Pitäjänmäen tehtaan pienmoottoriosastolla. Kuvaaja: Mansner 1945. Tekniikan museon kuva-arkisto.

Sotaa korvaamassa. Tikkailla seisova mies viimeistelee Neuvostoliitolle valmistettavaa generaattoria. Kuvaaja: Unto Tapio Marttila 1948. Tekniikan museon kuva-arkisto.

Ilotulitus. Mies hitsaa valokaarihitsausmuuttajaa. Kuvaaja: Kalle Kultala 1949. Tekniikan museon kuva-arkisto.

HZ, HZ, HZ. Vaasan moottoritehtaassa valmistettiin HZ-moottoreita. Ne olivat sotakorvausten päätuotteita Strömbergillä. Kuvaaja: Aarne Pietinen 1940-luku. ABB:n kuva-arkisto.

10 • TRAFIIKKI 18

vOIMA AvASI väyLäN MAAILMALLE

Jäänmurtaja Voima uudisti suomalaisen jäänmurtajateollisuuden ja siivitti Wärtsilän maailmanmaineeseen. Voimalla on myös paikkansa kansallisessa historiassa.

Huhtikuisena iltana vuonna 1959 jäänmurtaja Voima saapui Ke-

min satamaan ja avasi laivaväylän kaupunkiin. Vastassa oli satoja kau-punkilaisia, ja torvisoittokunta toi-votti odotetun vieraan tervetul-leeksi.

Merenkulku on elinehto Suo-melle. Talviset luonnonolot saar-tavat Suomen rannikkokaupungit, mistä johtuen jäänmurtajien rooli on kasvanut merkittäväksi. Laivalii-kenteen mahdollistuminen talvisin oli merkittävää niin kaupunkien

elinkeinoelämälle ja kuin kaupun-kilaisillekin. Jäänmurtajien saapu-miselle muodostui vahva symboli-nen merkitys.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli tukalassa tilanteessa, kos-ka Neuvostoliiton vaatimat sotakor-vaukset oli maksettava. Ongelmat konkretisoituivat merenkulussa, sillä Suomi joutui luovuttamaan itänaapurilleen 104 alusta, joista kaksi oli jäänmurtajia. Merikulje-tukset piti varmistaa myös talvisin, mikä oli vallitsevissa olosuhteissa

erityisen haastava tehtävä. ”Jäljelle jäänyt jäänmurtajaka-

lusto oli auttamattoman vanhan-aikainen. Se ei vastannut ajan vaa-timuksia liikenteen lisääntyessä ja aluskoon jatkuvasti kasvaessa. Käy-tössä oli vielä Suomen ensimmäi-nen jäänmurtaja Murtaja, joka oli laskettu vesille jo vuonna 1889”, kertoo merimuseon intendentti Timo Kunttu.

”Tilanne helpottui vasta uuden jäämurtaja Voiman myötä.”

Vuonna 1948 kauppa- ja teolli-suusministeriö allekirjoitti sopi-muksen Wärtsilä-yhtymän kans-sa. Voima laskettiin vesille vuonna 1952, mutta otettiin käyttöön lopul-ta vasta vuonna 1954.

Teksti: Teemu Siltanen Kuvat: Suomen merimuseon kuvakokoelmat

TRAFIIKKI 18 • 11

www.trafiikki.fi

”Pitkä aika laivan tilauksen ja käyttöönoton välillä johtui siitä, että telakoiden kapasiteetti käytet-tiin sotakorvaustuotteiden rakenta-miseen”, Kunttu selventää.

JÄÄNMURTOTeKNIIKAN edellÄKÄVIJÄ Karl Albin Johanssonin suunnittelema Voima oli jäänmurtajatekniikkaa uu-distava ja aikansa kehittynein murta-ja. Maailman ensimmäinen kahdel-la etupotkurilla varustettu murtaja oli myös erittäin ketterä: Yhteensä neljän potkurin avulla Voima pys-tyi kääntymään paikallaan ja liikku-maan sivuttain.

”Voiman rakentaminen aloitti työn, jossa elintärkeä jäänmurtajalai-vasto ajanmukaistettiin vastaamaan sodanjälkeisen meriliikenteen vaa-timuksia. Tästä alkoi Suomen kehi-tys jäänmurtajateollisuuden huippu-maaksi”, Kunttu kertoo.

Voima herätti kansainvälistä huo-

miota. Wärtsilä valmisti Neuvosto-liitolle kolme Voiman sisaralusta ja Ruotsille yhden. Voiman jälkeen myös Suomen jäänmurtajakapasi-teetti lisääntyi vuosina 1958–1963. Tänä aikana rakennettiin murtajat Karhu, Murtaja, Sampo ja Pohjois-maiden suurin jäänmurtaja Tarmo.

POlIITTINeN KIISTANAIHe JA TyöPAIKKA MONIlle Sen lisäksi, että telakkateollisuus työllisti suomalaisia, myös Voima toimi vesillelaskunsa jälkeen työ-maana 73 miehistön jäsenelle. Al-kuun työnteko oli ongelmallista, sillä Voiman ympärillä käytiin valtakun-nallista työtaistelua.

”Jäänmurtajasaarrolla uhkaami-nen oli erittäin tehokas ja taajaan käytetty keino saada valtiovalta tai-pumaan erilaisten vaatimusten edes-sä”, Kunttu kertoo. Näin Voiman tarina kytkeytyy osaksi Suomen työ-taisteluiden värittämää aikakautta.

VOIMAN PAlUUKeväällä 2015 Voima palaa parrasva-loihin aluksen näytellessä pääosaa merimuseon Voimalla liikkeelle! -näyttelyssä. Siinä jälleenrakennus-vuosia lähestytään jäänmurtajan nä-kökulmasta ja tarjotaan uutta tietoa niin laivan suunnittelijasta Johans-sonista, työskentelystä murtajalla ja Voiman yleisestä merkityksestä. Mielenkiintoisen lisänsä näyttelyyn tuo sotakorvauksena Neuvostoliitol-le luovutetun ja vuonna 2004 takai-sin hankitun satamajäänsärkijän s/s Turson tarina.

Helsingin yliopiston opiskelijat ovat dokumentoineet Voimalla teh-tävää työtä. Lisäksi syksyn mittaan he haastattelevat vanhoja ja nykyisiä työntekijöitä.

”On hienoa tuoda inhimillistä nä-kökulmaa jäänmurtajien historiaan, mutta sitoa elintärkeä jäänmurtaja-toiminta myös laajempaan yhteis-kunnalliseen kehitykseen”, Timo Kunttu iloitsee.

”Voima olkoon nimesi! Olkoon tämä nimi tunnuksena toiminnallesi merenkulkumme talvisten jääesteiden murtamisessa.” Voiman vesillelasku tapahtui Sylvi Kekkosen sanojen saattelemana Helsingissä 27.11.1952.

Jäänmurtaja Voima alkuperäisessä asussaan.

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä luettavam-

paa ja ymmärrettävämpää kieltä.

Yleiskieli puolestaan on yleises-

ti käyttämäämme kieltä. Selkokieli

on sisällöltään, sanastoltaan ja ra-

kenteeltaan yleiskieltä helpommin

luettavaa ja ymmärrettävää kieltä.

Se on tarkoitettu henkilöille,

joilla on vaikeuk-

sia lukemisessa

tai ymmärtämi-

sessä (tai mo-

lemmissa). Selko-

kielen määritelmä:

Selkokeskus.

12 • TRAFIIKKI 18

SELKOA MUSEOAMMATTEIHIN Museonäyttely on usean ammattilaisen yhteistyön tulos, mutta minkälaisia tekijöitä ammattinimikkeiden takaa paljastuu? esittelemme tässä jutussa neljä museoalan osaajaa kuvin ja sanoin. Pyysimme lisäksi Selkokeskusta selkokielistämään ammattikuvaukset, sillä selkokieleen kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös museomaailmassa.

SAMA SelKOKIelellÄMuseomestari on käytännön mies tai nainen. Museomestari vastaa näyttelyiden rakentamisesta. Hänen vastuullaan ovat myös näyttelyesineiden siirtäminen, kuljettaminen, pakkaaminen ja varastointi.

Museomestari vastaa museon teknisistä laitteista. Hän hallitsee valaistustekniikan sekä laitteet, joita käytetään kuvan- ja äänentoistossa. Hän osaa myös käyttää tietokoneohjelmia, joilla eri teknisiä laitteita ohjataan. Museomestarille kuuluvat lisäksi teknisten laitteiden hankinta sekä lämmityksen ja ilmastoinnin valvonta.

MUSeOMeSTARI Museomestaria ei turhaan kutsuta mestariksi – vastaahan hän näytte-lyiden järjestelystä ja pystyttämises-tä sekä näyttelyesineiden matkasta läpi näyttelyn elinkaaren. Hän toimii museon teknisenä maestrona hal-liten AV- ja reprolaitteet sekä IT-jär-

AMANUeNSSI Amanuenssi on museon moniotte-lija, jonka tehtäviin kuuluu julkai-sutoiminta, tietopalvelutyö kuten luettelointi ja arkistointi, sekä asia-kaspalvelu. Museomaailman orga-nisaattori vie näyttelytyön lähdöstä maaliin ja palkintopallille saakka, sil-lä hän suunnittelee näyttelyitä ja huo-lehtii niiden esillepanosta ja markki-noinnista. Kokoelmien kunnossapito, varastointi ja tutkimus kuuluvat ama-nuenssin vastuualueisiin.

jestelmät. Mestarilla on menestyk-sekkäästi monta rautaa tulessa, sillä myös esineturvallisuus, valaistus- ja olosuhdejärjestelmät, laitehankinnat ja LVI-valvonta kuuluvat museomes-tarin työnkuvaan.

SAMA SelKOKIelellÄAmanuenssi on monessa mukana. Hän osallistuu museon näyttelyiden suunnitteluun ja esillepanoon alusta loppuun. Hän on myös mukana hankkimassa esineitä, joita museon näyttelyihin tulee.

Amanuenssin tehtäviä ovat usein myös museon esineiden luettelointi ja arkistointi, julkaisut, markkinointi, asiakaspalvelu sekä museossa tapahtuva opetus. Tutkimus on osa amanuenssin työtä.

luettavaa ja ymmärrettävää kieltä.

Se on tarkoitettu henkilöille,

joilla on vaikeuk-

sessä (tai mo-

lemmissa). Selko-

kielen määritelmä:

Selkokeskus.

Selkokielinen teksti: Ari Sainio/Selkokeskus Piirrokset: Timo Kokkila

TRAFIIKKI 18 • 13

www.trafiikki.fi

SAMA SelKOKIelellÄ Intendentti on museoalan erikoisosaaja. Museon kokoelmat ovat usein hänen vastuullaan. Intendentti valitsee uusia esineitä museon kokoelmiin, tutkii niitä ja on mukana suunnittelemassa näyttelyiden sisältöä.

Intendentin työhön voi kuulua myös museon hallintoon liittyviä asioita, kustannuslaskelmia, esimiehen tehtäviä, tiedottamista ja asiantuntijatehtäviä.

SAMA SelKOKIelellÄAmanuenssi on monessa mukana. Hän osallistuu museon näyttelyiden suunnitteluun ja esillepanoon alusta loppuun. Hän on myös mukana hankkimassa esineitä, joita museon näyttelyihin tulee.

Amanuenssin tehtäviä ovat usein myös museon esineiden luettelointi ja arkistointi, julkaisut, markkinointi, asiakaspalvelu sekä museossa tapahtuva opetus. Tutkimus on osa amanuenssin työtä.

SAMA SelKOKIelellÄ Konservaattorin työn tavoite on, että museoesineet säilyvät. Hänen tehtävänsä on pysäyttää museoesineiden hajoaminen. Konservaattorin työ on käsityötä, joka vaatii monipuolista tietoa ja taitoa. Konservaattori voi erikoistua esimerkiksi esineisiin, rakennuksiin, tekstiileihin, taideteoksiin tai vaikkapa ajoneuvoihin. Hän tutkii alkuperäisiä materiaaleja, rakennetta sekä vanhoja työtapoja, joilla esineet on tehty. Konservaattori osallistuu osaltaan näyttelyiden, kuljetusten ja varastoinnin suunnitteluun.

INTeNdeNTTI Intendentti on museoalan erikois-osaaja, joka toimii usein esimiestehtä-vissä esimerkiksi kokoelma- tai tutki-musosastolla. Työnkuvan laajuudesta johtuen jotkut saattavat epäillä, onko intendentti kenties kyennyt kloo-naamaan itsensä. Tehtävä edellyt-

KONSeRVAATTORI Konservaattori on pitkäpinnainen ja taitava entisöinnin erikoisasian-tuntija, joka vastaa esineiden, ra-kennusten, tekstiilien ja vaikkapa ajoneuvojen konservoinnista. Hän ennaltaehkäisee esineistön tuhoutu-

tää jatkuvan kiireensietokyvyn lisäk-si monipuolista osaamista hallinto-, työnjohto- ja asiantuntijatehtävistä. Intendentin työ liittyy usein kokoel-mahallintaan ja kokoelmiin kohdis-tuvaan tutkimustyöhön eli niin eri-laisten hankkeiden taloudellisten ja

mista tutkimalla alkuperäismateri-aaleja, rakennetta ja materiaalimuu-toksia. Prosessin dokumentoiminen edellyttää teoreettista perehtynei-syyttä ja alan viimeisinten tutkimus-ten, yhtä lailla kuin näyttelytoimin-

toiminnallisten voimavarojen pähkäi-lyyn kuin sisällön tuotantoonkin. Ko-koelmat muodostavat valtakunnalli-sessa erikoismuseossa materiaalisen kulttuurin lähdeaineiston, jonka si-sältämän tiedon pitää kestää akatee-misen lähdekritiikin valvova silmä.

nankin, tuntemusta. Konservoinnin lisäksi konservaattorin työpanosta tarvitaan näyttely- ja säilytystilojen suunnittelussa ja seurannassa sekä esineiden pakkaamisen ja kuljetusten suunnittelussa ja valvonnassa.

14 • TRAFIIKKI 18

Convair 440 Metropolitan palveli Finnairia ennätykselli-set 27 vuotta. Ilmailumuseos-sa pääsee tutustumaan myös 1953-1980 sinivalkoisin siivin lentäneen koneen sisätiloihin.

TRAFIIKKI 18 • 15

www.facebook.com/trafiikki

Moni muistaa lapsuudestaan Rosvo-Rudolfin, Pelle Hermannin ja Kylli-tädin. Televisio herättää meissä muistoja ja tunteita, mutta vain harva esiintyy itse ruudussa lähes päivittäin. Vielä harvempi tipahtaa tuolilta kesken uutislähetyksen.

yksi näistä harvoista, ellei ainoa, on Ilmailumuseossa vieraillut

uutisankkuri Kirsi Alm-Siira. ”En oi-kein tiennyt, mitä esimieheni ajat-telivat tuoliepisodin jälkeen. En niinkään ollut huolissani putoami-sesta vaan siitä, etten saanut nau-rua loppumaan”, Alm-Siira kertoo.

Kuuluisa tapaus sai onnellisen lopun. Siihen suhtauduttiin huu-morilla, eikä iloinen ankkuri lou-kannut itseään. Ja saipa suomalai-nen ruutukasvo maailmanlaajuista mainettakin, sillä video on kerän-nyt YouTubessa miljoonia katsomis-kertoja.

Tarina kertoo paitsi tapauksen hauskuudesta myös siitä, miten sosiaalinen media on muuttanut tapaamme tarkastella maailmaa. Poikkeuksellinen tapahtuma kerää hetkessä miljoonayleisön.

”Uutistyö on muuttunut mer-kittävästi. Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä osa uutisankkurin työtä. Emme enää vain lue uutisia, vaan tuotamme sisältöä sekä tele-visioon että sosiaalisen median ka-naviin”, Alm-Siira kertoo.

HIIHTOlOMA KISAKATSOMOSSA Miten Alm-Siira sitten päätyi koko kansan tuntemaksi ruutukasvoksi? Pikkutyttönä Pelle Hermannia ja Ros-vo-Rudolfia katsellessaan hän ei haa-veillut työstä ruudun takana.

”Olin hyvä ainekirjoittaja ja opet-tajat rohkaisivat minua kirjoitta-maan. Viestintää opiskellessani pääsin Satakunnan Kansaan urhei-lutoimittajaksi, mikä oli ensimmäi-nen media-alan työpaikkani”, Alm-Siira kertoo.

Hyvää ILTAA Tv:STä jA TwITTERISTä! Teksti: Laura Ruippo Kuvat: Kai Kuusisto

Kirsi Alm-Siira pääsi kaksimoottori-

sen DA42 Twin Starin puikkoihin Il-

mailumuseon uusimmassa simu-

laattorissa. Lennonvalmisteluissa

puhelias uutisankkuri hukutti opet-

tajan kysymystulvaan, mutta ilmaan

päästiin ilman suurempia kommel-

luksia maanopeuden oltua rulla-

tessa parhaimmillaan 50 solmua.

Lasiohjaamon mittaripaljous ei hui-

mapäätä hämännyt, sillä pian alla

vilisivät Pariisin maisemat. Seinen

mutka, riemukaari ja hetken kulut-

tua horisontissa näkyikin jo pää-

määrä, Eiffel-torni. Muutaman

tiukan kaarron jälkeen alkoi lähes-

tyminen kohti Charles De Gaullen

kenttää.

Koneen ohjaaminen lähestymis-

ja kiitotien linjalla sujui ensikertalai-

selta moitteettomasti. Sovitut lähes-

tymisnopeudetkin löytyivät helposti,

ja Alm-Siira saatteli koneen onnis-

tuneeseen laskuun suunnitelmien

mukaisesti. Elämyslento DA42-si-

mulaattorilla maksaa 120 euroa

opettajan kanssa.

Ilmailuelämyksiä voi varata osoitteesta

simulaattorit@ilmailumuseo.fi tai

klo 9-17 p. 044 754 2930 (joka päivä).

PARIISIN yllÄTeksti: Henri Äijälä

1960-luvulla lentokentällä työskennelleiden palomiesten suojavarustus oli vakuuttava.

”TASAVAllAN PReSIdeNTTI PUHUU, RePUblIKeNS PReSIdeNT TAlAR” Radio- ja tv-museon keväällä 2015

avautuva pop-up-näyttely Kuva liikkeel-le! – televisio tuo kuvat kotiin käsittelee

television alkuvaiheita Suomessa. Tek-

nillisen korkeakoulun lähettämän Suo-

men ensimmäisen tv-lähetyksen katso-

jamäärä vuonna 1955 oli vaatimaton,

sillä koko maassa oli vain 15 vastaan-

otinta.

Suomen Television (nyk. YLE) ensim-

mäisessä virallisessa tv-lähetyksessä

vuonna 1958 presidentti Urho Kekko-nen piti uudenvuodenpuheen. Suoras-

sa lähetyksessä kuuluttajana toimi Teija Sopanen. ”Tasavallan presidentti puhuu,

republikens president talar”, 25-vuotias

kuuluttaja sanoi suoran lähetyksen al-

kaessa.

Ohjelmaa lähetettiin aluksi viitenä

päivänä viikossa. Näköradioksi kutsuttu

uusi viestin aiheutti kansassa kummas-

tusta ja ihastusta. Usein uutta ihmettä

keräännyttiin katsomaan koko naapu-

ruston voimin. Televisiot olivat kalliita,

joten usein ne hankittiin osamaksukau-

palla. Silti ne yleistyivät nopeasti. Vuon-

na 1964 televisiolupia oli yli miljoona.

TV:n alkuvuosien tähtiä olivat kuu-

luttajat ja juontajat. Etenkin naiskuu-

luttajat olivat suosiossa. Tunnetuin oli

vuonna 1953 Suomen Neidoksikin va-

littu Sopanen. Lauantai-iltaisin kansa-

laiset seurasivat lenita Airiston ja Niilo Tarvajärven juontamaa Laatikkoleikkiä.

Lapsille suunnattua ohjelmaa tehtiin te-

levision alkuvuosista lähtien. Kylli-täti

piirsi ja kertoi tarinaa ensimmäisen ker-

ran jo vuonna 1957 ohjelmassa nimel-

tä Kärpänen.

Kuva liikkeelle! – televisio tuo kuvat kotiin -näyttely on osa Trafiikki-muse-

oiden yhteistä Liikkeelle! – Suomi so-dan jälkeen -verkostonäyttelyhanketta.

Näyttelyissä kerrotaan jälleenrakennus-

kauden Suomesta museoiden valitse-

mista temaattisista näkökulmista. Lisä-

tietoja Radio- ja tv-museon näyttelystä:

www.lahdenmuseot.fi.

Kuuluttaja Teija Sopanen ja kuvaaja Pentti Valkeala vuonna 1959. Kuva: YLE Kuvapalvelu.

16 • TRAFIIKKI 18

Vaikka kirjoittamisen ja urheilun yhdistäminen sopi lahjakkaalle ky-näilijälle ja innokkaalle aerobiccaa-jalle enemmän kuin hyvin, tie vei te-levisioon. ”Äitini kertoman mukaan katsoimme yhdessä Maikkarin uu-tisia ja Pirjo Nuotiota katsellessani olin todennut, että haluan tehdä samaa työtä kuin hän.”

Nuotion lisäksi Alm-Siira tunnus-taa suosikkijuontajakseen leena Kas-kelan. Muita tv-suosikkeja ovat olleet Kylli-täti, yleisurheilutähti Carl lewis sekä keihäänheittäjä Tiina lillak.

”Olin jo nuorena intohimoinen urheilun ystävä. Muistan lapsuuteni hiihtolomat ja sen, kuinka mukavaa oli katsella tv:stä urheilun arvokiso-ja. Ensimmäiset tv-muistoni liittyvät 1980 Moskovan olympialaisiin. Ur-heilulähetykset ovat edelleen ohjel-malistani kärkipäässä,” Alm-Siira sa-noo.

PIKKU KAKKONeN IPAdIlTA Urheilukilpailut ovat niitä harvo-ja tv-ohjelmia, joita nykyisin katso-taan yhdessä. Television alkuaikoi-na oli tavallista, että useampi perhe kokoontui yhteen seuraamaan tele-visiota.

”Olen kisakatsomojen ystävä. Toisaalta yhteisöllisyyttä voi kokea myös sosiaalisessa mediassa, sillä twiittaan usein samalla kun seuraan urheilua tv:stä. Twiittaajat luovat yh-teisön, jonka kanssakäyminen muis-tuttaa kisakatsomoiden näkemysten

vaihtamista”, Alm-Siira toteaa. Sosiaalisen median ohessa myös

erilaiset mobiililaitteet ovat muutta-neet tv:n katselua. Alm-Siira kertoo kuusivuotiaan lapsensa katsovan las-tenohjelmia iPadilta. ”Uusien lait-teiden tuleminen on muuttanut ar-kirutiineja. Siinä missä aikaisemmin kiirehdittiin kotiin viideksi, voi Pik-ku Kakkosen katsoa mihin aikaan ta-hansa.”

Sukupolvien väliset erot tv:n kat-selutottumuksissa ovat huomattavia.

”Välillä kehityksen huumassa unohtuu, että merkittävä osa suo-malaisista seuraa edelleen tv:tä pe-rinteisellä tavalla. Vanhemmille su-kupolville televisio on yhä ainoa oikea tiedonvälityskanava”, muis-tuttaa Kirsi Alm-Siira. ”Uskon, että taustoittaville tv-uutisille löytyy ti-laus vielä pitkälle tulevaisuuteen.”

TRAFIIKKI 18 • 17

www.facebook.com/trafiikki

DRAAMA TULEE MUSEOON draama tarjoaa museoille valtavasti mahdollisuuksia. Parhaimmillaan näyttelyn tieto syventyy, ja vierailijat saavat unohtamattomia kokemuksia. Teksti: Teemu Siltanen

Niin valtava määrä tarinoita!” Helena Rytin silmät loistavat, kun

häneltä kysyy mikä museoissa sy-tyttää näyttelijän. Näyttelijäliitonpu-heenjohtajan, teatteripedagogin ja museofaniksi tunnustautuvan Ry-tin osaavassa seurassa tutustuimme Trafiikki-museoiden kokemuk siin draaman yhdistämisestä näyt-

telyihin. ”Museoissa lavasteet ja tie-to löytyvät omasta takaa, ja niiden päälle voi rakentaa mielenkiintoi-sia henkilöhahmoja. Näyttely ilman ramppia on yksi hienoimpia tapoja tehdä tätä työtä,” Ryti intoilee.

”Teatteri ei toki ole ainoa draa-man muoto. Yhdistän omiin draa-makierroksiini usein musiikkia.

Näyttely ilman ramppia

on yksi hienoimpia tapoja tehdä tätä

työtä.Draaman ammattilainen Helena Ryti (oik.) toimii matkaoppaana draaman ja museoiden maailmassa. Kuva Rytin ja Juhani Haukan draamakierrokselta Merikeskus Vellamosta. Kuva: Merikeskus Vellamo.

18 • TRAFIIKKI 18

Tanssia tulisi hyödyntää enemmän, museoympäristössä se on todella kaunista ja avaa aivan uudenlaisen näkökulman historiaan”, Ryti ker-too.

KAHVIMUIJAN KeSTITTÄVÄNÄ elÄMySKAHVeIllA Puinen proomu täyttyy kahvin-tuoksusta. Lasinen maitopullo löy-tyy villasukan sisältä, sokeripalat peltipurkista. Merikeskus Vellamon vieraat nauttivat voileipäpaperiin käärittyjä eväitä ja juovat kahvia peltimukeista, samalla kestitykses-tä vastaava kahvimuija tarinoi elä-mästään.

”Ahtaajien joukossa työskenteli aina 1960-luvulle asti paljon naisia. Yhden vastuulla oli kahvimuijana toimiminen. Työ hoidettiin lasta-ustyön ohessa, joten kiire oli kova”, tapahtumatuottaja Annika Utriainen taustoittaa.

Vellamo järjestää ryhmille suun-nattuja elämyskahveja yhdessä Kot-kan matkailuoppaiden ja Ravintola Laakongin kanssa.

“Kehitimme Elämyskahvit, jotta saisimme kokousporukoita muse-oon. Historiaa ei lähestytä raskaan faktan merkeissä, vaan viestimme,

että museossa käyminen voi olla monimuotoista”, Utriainen kertoo elämyskahvi-ideasta.

Utriaisen mielestä museoelämys on mahdollista uudistaa ilman, että historiatieto kärsii. “Kannustaisin kaikkia museoita yhteistyöhön eri alojen ammattilaisten kanssa. Mie-lestäni on kutkuttava ajatus yh-distää eri kulttuurialoja. Tuore nä-kökulma auttaa näkemään, mitä kaikkea museosta voikaan saada irti”, hän sanoo.

Myös Ryti uskoo yhteisen teke-misen voimaan. ”Ryhmät mahdol-listavat valmistautumisen ja esityk-sen räätälöinnin paremmin kuin avoimet tilaisuudet”, hän toteaa.

POSTIA RINTAMAlTA Toisen maailmansodan aikana pos-tinkulku oli suuressa merkitykses-sä. Kirjeiden liuskoilla purettiin ikäväntunteet ja jaettiin kotipaikka-kunnan uutiset.

Postimuseon sota-ajasta kerto-vassa näyttelyssä kotirintama herää hetkeksi eloon, kun Hegy Tuusvuoren näyttelemä maatalon emäntä kiin-nittää huomion itseensä reippaalla eteläpohjalaisella murteella.

”Yleisö on ottanut uuden kon-

septin avoimesti vastaan. Osa heit-täytyy mukaan ja kysyy näyttelijäl-tä, missä päin rintamaa emännän mies palvelee”, Postimuseon mu-seolehtori elina eerola kertoo.

Kuluvan syksyn aikana kaksi Tampereen yliopiston teatterityön opiskelijaa tarjoaa museovieraille draamaa yhteensä neljänä viikon-loppuna.

“Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on meillä koettu antoisaksi. Se on auttanut myös opiskelijoita hah-mottamaan tulevaisuuden työmah-dollisuuksia”, Eerola sanoo.

Helena Ryti on osallistavasta te-kemisestä innoissaan.

”Tämänkaltainen tekeminen vaatii aivan toisenlaista otetta! Täs-sä korostuu reaktionopeus ja imp-rovisaatio, kun yleisön koostumus-ta ei tiedä etukäteen”, hän analysoi.

SeIKKAIlUKIeRROKSIA JA NUKKeTeATTeRIA lAPSIlle Hiihtolomaviikolla 2015 draama saapuu Suomen Rautatiemuse-oon yhteistyössä Teatteri Vuohen kanssa. Suunnitelmissa on tarjo-ta dramatisoituja seikkailukierrok-sia, joissa lapset ratkovat näytteli-jä-ryhmänvetäjän johdolla pulmia

Hegy Tuusvuoren näyttelemä maatalon emäntä purkaa tunteensa kirjepaperille. Kuva: Elina Eerola / Postimuseo.

Kahvimuija kertoilee satamatyöstä Merikeskus Vellamon vieraille. Kuva: Merikeskus Vellamo.

TRAFIIKKI 18 • 19

www.trafiikki.fi

ympäri museota. ”Tarkoituksena on hypätä Rauta-

tiemuseon maailmaan täysillä. Pää-asia, että lapsilla on hauskaa ja että museovierailusta jää hyvä muisto”, sanoo Teatteri Vuohen Maria Krest-janoff.

Rautatiemuseon suunnitelmat saavat draama-ammattilaisen ilah-tumaan.

”Etsiminen, oivaltaminen ja toi-minta: mikä ihana tapa antaa lapsil-le tehtäväksi etsiä jotakin museos-ta”, sanoo Helena Ryti.

Myös Suomen Rautatiemuse-on museolehtori Inka Alén on draa-makierroksesta innoissaan. ”Se on meillä Rautatiemuseossa aivan uu-

Helena Rytin teesit

museonäyttelijälle

- Tee kunnon taustatyö

- Käytä tilaa ja lahjojasi luovasti

- Älä kerro sellaista, mikä lukee jo

vitriinissä

- Nauti vapaudesta käsikirjoittaa

oma hahmosi!

denlaista toimintaa! Tulevaisuuden haaveenani on, että pystyisimme tarjoamaan draamakierroksia eri-ikäisille museokävijöille, lasten li-säksi myös aikuisille”, hän visioi.

Postimuseo ja Nukketeatteri Syt-kyt tarjoavat elämyksiä lapsille. Postimuseon avajaisviikolla nuk-keteatterin Juha laukkanen järjesti esikouluikäisille suunnatun Posti-kortti-seikkailun, jossa lapset kier-sivät Laukkasen kanssa museon näyttelyn. Sen jälkeen nukketeat-teri siivitti lapset postikorttien ih-meelliseen maailmaan. Palautteen perusteella lapset nauttivat draa-masta ja jatkoivat oppimansa käsit-telyä esikoulussa ja kotona.

”Näytelmän kortit tarinoineen tulivat eri puolilta maailmaa, ja ylei-sö sai osallistua kysymällä ja kom-mentoimalla. Esityksen jälkeen lapset saivat mukaansa postikor-tit, postin historiasta kertovan väri-tyskirjan ja mahdollisuuden jatkaa näyttelyyn tutustumista”, Postimu-seon Eerola valaisee projektin peda-gogista tausta-ajatusta.

Mobilian lapsiasiakkaat ovat nauttineet draamakierroksista jo usean vuoden ajan. Museokoirat Molle ja Moppe, joiksi museon oma

henkilökunta muuntautuu tarpeen mukaan, järjestävät opastuskierrok-sia päiväkotiryhmille ja 1–2-luokka-laisille. Myös käsinukkeja, Aatu-ja Eetu-museohiirtä, käytetään draa-maopastuksiin.

MUSeON TUlee HeRÄTTÄÄ MIeleNKIINTO ”Kun lapsi toteaa kierroksen lopuk-si tuovansa vanhempansakin mu-seoon, ollaan onnistuttu. Kokemus on lopulta se tärkein”, Ryti sum-maa.

Hän pitää lahjan antamisesta myös aikuisyleisölle: ”Teatterinla-valla kumarretaan lopuksi, museos-sa kiitoksen voi osoittaa eri tavalla. Jos museosta löytyy piano tai flyy-geli, minähän käytän sitä ehdotto-masti ja kiitän musiikilla yleisö äni!”

Teatteri Vuohi vie lapset seikkailuun Rautatiemuseolla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Mobilian museokoirat Molla ja Moppe opastavat lapsiyleisöä. Kuva: Mobilia.

Juha Laukkasen nuket tutustuttavat lapset postikorttien maailmaan. Kuva: Elina Eerola / Postimuseo.

20 • TRAFIIKKI 18

RObOTIT TULEvAT TAAS! Teollisen vallankumouksen myötä koneet löivät itsensä läpi. Teollisilla koneilla oli niin suuri vaikutus, että tiettyjen ihmisten kerrotaan jopa rikkoneen niitä. Jälleen on pelko, että tekoäly ja robotit ottavat vallan ja vievät työpaikat. On siis aika päivittää robottitietoutta.

Koneet ovat mukana nyky-ajan rakennemuutoksissa.

Tämän päivän kehruu-Jennyt ovat robotteja tai muita ihmi-sen valmiiksi ohjelmoimia ko-neita. Suomessa on vuodesta 2000 asti otettu käyttöön n. 300-500 teollisuusrobottia. Määrälli-nen kulminaatio Suomessa oli vuonna 2009, jolloin robotti-kanta oli 4719 kpl. Sen jälkeen se on ollut laskussa, vaikka kan-sainvälisesti robottitiheys jat-kaa voimakasta kasvua. Eniten robotteja löytyy Etelä-Koreasta, Japanista ja Saksasta.

Robotit tulevat, halusimme sitä tai emme. Teollisuusrobo-tit ovat vain osa koko roboti-saatiota. Esimerkiksi palvelu-robottien määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti jo vuoteen 2018 mennessä. Kyse

Teksti: Rami Kangas Kuvat: Tekniikan museo ja Shutterstock

on megatrendistä. Siksi robot-tien merkitys pitäisi ymmär-tää niin tulevaisuuden kuin menneisyydenkin kannalta. Ymmärryksen laajentamisessa museolla on tärkeä rooli.

ORJASTA KUMPPANIKSI Robotin etymologia viittaa ko-neeseen, joka on jotenkin ih-misen kaltainen ja osaa toimia fyysisessä maailmassa. Miten ro-botteihin tulisi suhtautua? Mikä olisi helpoin tapa lähestyä niitä?

”Robotteja suunnitellaan, tut-kitaan ja valmistetaan yhteiskun-tamme sisällä eikä ulkopuolel-la. Olisikin parempi kysyä, mitä voimme tai haluamme niillä teh-dä”, ehdottaa projektitutkija Jari Kettunen Tekniikan museosta.

Hän muistuttaa, että robo-teilla on pidempi historia kuin

TRAFIIKKI 18 • 21

www.trafiikki.fi

yleisesti ehkä ajatellaan. Sitä paitsi ne ovat jo täällä: “Ajamme robottien valmistamilla autoilla, syömme ro-bottien valmistamaa ruokaa ja lu-emme netistä robottien koostamia twiittejä”, hän listaa.

Kyse on siis automaation pidem-mästä asteesta ja siitä, että siirretään ihmisen työtehtäviä ja ominaisuuk-sia teknologialle. Pelko työpaikko-jen menetyksestä tai siirtymisestä koneiden tehtäviksi ei ole uusi se-kään. Kehruu-Jennystä 1900-luvun alun robotti-keskusteluihin uutuu-den pelko ja ennakkoluulot ovat ol-

Experimental ”Elephant” vuodelta 1969. General Electric Company, USA. Kuva: Tekniikan museo.

leet yhteisiä nimittäjiä. “Näyttääkin siltä, että ihminen

suhtautuu kaikkeen uuteen tekno-logiaan ristiriitojen kautta, jonka jälkeen teknologia hiljalleen ar-kipäiväistyy”, Kettunen analysoi.

MUSeO KATSOO TUleVAISUUTeeN Tekniikan museo tallentaa, tulkit-see ja välittää tekniikan ja teolli-

suuden menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Myös robotisaation osalta museo pitää silmiä ja korvia auki.

”Yhteistyö Robottiviikon järjestäji-en ja tulevan Robottilaakson toimijoi-den kanssa on mainio esimerkki sii-tä, miten museo täydentää strategista toimintaansa”, museonjohtaja Marjo Mikkola väläyttää.

Tekniikan museon kokoelmissa on jo muutama robotti, esimerkiksi ABB:n tutkimuskäytössä ollut robotti ja Robotiikkayhdistyksen lahjoittama Nokia NS-16.

”Tulevan yhteistyön tavoitteena on luoda malli, jolla robotisaatio il-miönä ja alan keksinnöt tallennetaan museon kokoelmiin”, Mikkola ker-too.

”Samalla kehitämme Robottilaak-so-toimijoiden kanssa yhteistoimin-nan eri muotoja hankkeen kolmivuo-tisen pilotointikauden aikana.”

Mikkolan mukaan on hienoa olla mukana lähietäisyydeltä näkemässä ja kokemassa teknisen ilmiön mars-sia arkeemme.

”Ilahduttavaa on ollut, että robo-tiikka-alan toimijat ovat alusta alka-en oivaltaneet tekevänsä historiaa ja haluavat olla tallentamassa teknolo-giaperintöään museon kokoelmiin jälkipolvien tutkittavaksi”, Mikkola kehuu.

KOHTI INHIMIllISyyTTÄ JA VUOROVAIKUTUSTA Mutta entäpä ne riskit ja eettiset asiat? Kognitiivisen aivotutkimuk-sen yksikössä työskentelevä tutkija Katri Saarikivi ei ole huolestunut te-koälyn vallankaappauksesta. Hänen mielestään on mielenkiintoisem-paa nähdä, miten ihmisen tekemät tehtävät ja työnkuvat muuttuvat.

”Robotiikan tuoma mullistus on vielä kaukana, mutta keinoälyn no-pea kehitys tarkoittaa muutosta työ-elämässä”, tutkija sanoo.

Kehityksen myötä hän näkee ih-misen roolin mahdollisuuksina kes-kittyä kiinnostaviin asioihin.

”Ihmisaivot ovat upea kokonai-suus. Ja aivot tykkäävät siitä, että niitä käytetään. Ihmiset ovat myös vuoro-vaikutustaidoiltaan ylivertaisia. Voim-

me siis jatkossa keskittyä siihen, mis-sä olemme hyviä”, Saarikivi visioi.

Työnteon historian muuttumatto-mista ominaisuuksista nousee vuo-rovaikutus. Robotisaation myötä ihmisten tekemä työ muuttuu kogni-tiivisesti kuormittavammaksi ja vai-keammaksi.

”Jos ihmisten tehtäväksi jää se, mi-hin koneet eivät pysty, muuttuu työ-elämä inhimillisemmäksi”, väittää Saarikivi.

22 • TRAFIIKKI 18

KÄy RObOTTIlAAKSOON! Kun Venäjällä esitellään verisuonia

puhdistavia nanorobotteja ja Tanskas-

sa iloitaan omasta Universal-robotis-

ta, meillä ainoana kehittyneenä maana

uidaan vastavirtaan. Yrittäjä, tietokir-

jailija ja konsultti Cristina Andersson on

päättänyt muuttaa suunnan.

Hän huomasi robottien ja automaa-

tion merkityksen valmistellessaan Bo-

hobusiness-kirjaansa. Hämmästyttävin-

tä oli löytää kansainvälinen ilmiö, joka

on meillä käytännössä sivuutettu. Hän

päätti tehdä asialle jotain konkreettis-

ta ja perusti Robotics Finland -yhteisön.

Robotics Finland on järjestänyt kak-

si menestyksekästä Robottiviikko-ta-

pahtumaa, joista jälkimmäisen Teknii-

kan museossa 24.-30.11. Seuraavaksi

Robotics Finlandin tärkein tehtävä on

käynnistää alan tärkein foorumi: Robot-tilaakso.

”Robottilaakso on kohtaamispaikka

ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat kiin-

nostuneita roboteista ja automaatiosta.

Täällä kohtaavat yritykset ja startupit.

Suomalainen ja kansainvälinen robotti-

teollisuus voi esittäytyä ja synnyttää uut-

ta liiketoimintaa”, Andersson luettelee.

Robottilaakso on elävä oppimisym-

päristö, jossa voi aidosti opiskella ro-

botiikkaa ja perehtyä vaikkapa robotii-

kan historiaan. Sijoittuuhan se fyysisesti

Tekniikan museon tiloihin.

”Erityisen tärkeää olisi saada päät-

täjät mukaan ja ymmärtämään robot-

tien tärkeys”, Andersson sanoo.

Suomi onkin eriskummallisessa ti-

lanteessa. Meiltä löytyy paljon auto-

maatiotekniikkaa, mutta robottipuolella

ollaan jääty jälkeen. Edes Työ- ja elin-

keinoministeriön Tiekartta 2050 -selvi-

tyksessä ei puhuta robotiikasta.

”Keinoäly tekee robotista modernin.

Esimerkiksi suomalainen Zen-robotics

tekee uraauurtavaa työtä ohjelmoimal-

la valmiita robotteja”, Andersson ker-

Cristina Andersson on perehtynyt laajasti robotisaatioon. Takana on jo toinen onnistunut Robotti-viikko-tapahtuma Suomessa. Taustalla ABB:n teollisuusrobotti. Kuva: Jari Koskinen

too. ”Tärkeää olisi kuitenkin saada

oma robottituote, joka veisi alaa eteen-

päin”, hän esittää.

Osaamisen puute ehkäisee kehitys-

tä. Sillä on vaikutuksia tuottavuuteen.

Samanaikaisesti robottikeskustelua lei-

maa uhka työpaikkojen menetyksistä.

”Palkkatyö on puheen keskiössä.

Puolueiden on vaikea sitoutua pää-

töksiin, jotka voisivat aidosti mullistaa

koko työmarkkinan”, Andersson muis-

tuttaa.

Informaatioyhteiskunnasta on jo nyt

siirrytty automaatioyhteiskuntaan, jota

robotitkin edustavat.

”Pankkipalvelut, veropalvelut ynnä

muut palvelut on vaivihkaa automati-

soitu ja hyväksytty, koska ne ovat pa-

rantaneet elämää”, Andresson analy-

soi.

www.roboticsfinland.fi

TRAFIIKKI-uuTIsIA

Mobilia on julkaissut ensimmäisenä

museona Suomessa älypuhelimille tar-

koitetun pelin Google Play-sovellus-

kaupassa. On the Road -autopelissä

seikkaillaan eri vuosikymmenien tieym-

päristöissä. Pelissä voi väistellä kuoppia

1960-luvun hiekkatiellä, kurvailla wun-

derbaumit heiluen 1980-luvun maise-

missa tai hurjastella 2000-luvun moot-

PelAA ITSeSI AUTOIlUN HISTORIAANtoritiellä. Pelissä voi ajaa kolmella eri

autolla, joiden ajo-ominaisuudet eroa-

vat toisistaan. Valittavana on Ford Ang-

lia, Volkswagen Golf ja Toyota Corolla,

jotka ovat aikakausilleen tyypillisiä koko

kansan suosikkiautoja.

Peli kertoo hauskalla tavalla tie-

liikenteen historiasta ja liikennetur-

vallisuuden kehittymisestä. Esimerkik-

si 1980-luvulla turvavyön käyttö on jo

pakollista ja 2000-luvulla pelaajan kes-

kittymistä voi häiritä yllättäen saapuva

tekstiviesti. Mobilian autopeli on toteu-

tettu opiskelijatyönä yhteistyössä Tam-

pereella toimivan innovaatiokeskus

Demolan kanssa. Pelihanketta on ra-

hoittanut Museovirasto.

TRAFIIKKI 18 • 23

www.trafiikki.fi

Forum Marinum laajentaa aukioloaan

talvikuukausina. Tammikuusta 2015

alkaen näyttelyt ovat avoinna tiistaista

sunnuntaihin klo 11-19 (maanantaisin

suljettu). Museolaivat ovat avoinna ke-

säkuukausina, jolloin kaikki kohteet ovat

avoinna päivittäin klo 11-19. Toimi-

UUSI TOIMITUSJOHTAJA JA UUdeT AUKIOlOAJAT FORUM MARINUMISSA

tusjohtaja Jaakko Tikan määräaikainen

työsopimus päättyy 30.6.2015, ja hän

jää eläkkeelle. Forum Marinum -säätiön

hallitus on valinnut uudeksi toimitusjoh-

tajaksi ja museonjohtajaksi 1.7.2015

alkaen kommodori (evp) Tapio Maijalan

viiden vuoden määräajaksi.

IlMAIlUMUSeO HelSINKI-VANTAAllAIlmailumuseo on avannut PopUp-mu-

seon ja museokaupan Helsinki-Vantaan

lentoaseman T2-terminaaliin. Helsinki-

Vantaan tarjoaa Ilmailumuseolle luon-

taisen ympäristön museon kokoelmien

esille tuomiseen ja uusien asiakkuuksi-

en luomiseen. PopUp-museo on avoin-

na joka päivä kello 10-20 vuoden lop-

puun asti.

On the Road -peli on ladattavissa ilmaiseksi Google

Play -sovelluskaupasta. Peli löytyy hakusanoilla ”mobi-

lia autopeli”. Android-käyttöjärjestelmille tarkoitettua

peliä voi pelata älypuhelimella tai tabletilla suomen,

ruotsin ja englannin kielisenä.

TRAFIIKKI-uuTIsIA

Merikeskus Vellamo ja Kymenlaakson

keskussairaalan synnytysosasto toivot-

tavat vauvaperheet tervetulleiksi mu-

seoon. Vuoden 2015 loppuun saakka

jatkuvassa kampanjassa Vellamon mu-

seot muistavat jokaisen uuden kymen-

laaksolaisen perhettä kahdella vapaa-

lipulla. Kampanjalla halutaan viestittää,

että museot ovat kaikkien kansalaisten

yhteistä kulttuuriperintöä. Siksi ne kan-

VAUVOJA VellAMOSSA nattaa ottaa omakseen pienestä pitäen.

Synnytysosastolta saatujen viestien

mukaan kampanja on otettu vastaan

myönteisesti, ja Vellamossa onkin ensim-

mäisen kampanjavuoden aikana nähty

useita pikkunyyttejä perheineen. Opas-

tuksia Vellamosta löytyy noin kolmivuo-

tiaasta lähtien aina palvelutalojen muis-

teluopastuksiin asti. Alle 18-vuotiaat

vierailevat Vellamossa aina maksutta.

Forum Marinumin uudessa erikoisnäyt-

telyssä kerrotaan 300 vuotta sitten Han-

koniemen edustalla käydystä kahakas-

ta Venäjän ja Ruotsin välillä. Tapahtuma

oli historiallisesti merkittävä, sillä Venä-

jän laivasto onnistui voittonsa ansios-

ta etenemään Suomenlahdelta länteen.

GANGUT-RIlAx-RIIlAHTI 1714 Gangut-Rilax-Riilahti 1714. 300 vuotta

Riilahden meritaistelusta -näyttely teh-

tiin yhteistyössä Hangon museon kans-

sa. Esineistö on peräisin ruotsalaisista

ja suomalaisista museoista. Näyttely Fo-

rum Marinumissa 29.3.2015 saakka.

24 • TRAFIIKKI 18

lAPSIlle OMA leIKKITIlA RAUTATIe-MUSeOON Suomen Rautatiemuseon veturitallin

päätyyn on avattu lasten oma työpaja-

ja leikkitila. Pöytien äärellä voi piirtää,

askarrella tai vaikka koota palapelejä.

Leikkitilasta löytyy muun muassa sata-

vuotias sininen kapearaideveturi sekä

veturimiesten takkeja ja lakkeja, joita

pienet veturinkuljettajat ja -lämmittäjät

voivat hyödyntää leikeissään. Tutustumi-

sen arvoinen on myös napin painalluk-

sella henkiin heräävä Linnanmäen pie-

noisrautatie.

MObIlIAN NÄyTTelyTIlAT lAAJeNTUVATMobilian Keskustalon laajennus ja van-han näyttelyosan peruskorjaus on alka-nut. Näyttelyhallissa kunnostetaan näyt-telytilaa ja henkilöstön työtiloja sekä rakennetaan tila opetuskäyttöön. Laa-jennuksessa vanhojen näyttelytilojen yh-teyteen rakennetaan uutta näyttelyti-laa lähes 1000 m2. Teemanäyttelytila on suljettu noin puoli vuotta. Tilat val-mistuvat Mobilian Liikkeelle-näyttelyyn, joka avautuu kesäkuussa 2015. Mobi-lian Autoglym Galleryn klassikkoauto-näyttely, Rally Hall of Fame sekä kahvila- ja museomyymälä ovat rakennustöiden ajan avoinna normaalisti.

Kuva

: Mai

ja J

oro

Tekniikan museo lanseerasi pelin, jos-

sa tutustutaan 1.6.2015 mennessä

EU-alueella käyttöön otettaviin uusiin

puna-valko-mustiin kemikaalien varoi-

tusmerkkeihin ja kemikaalien turvalli-

seen käyttöön. Mökki kuntoon -pelin ta-

pahtumat esitetään digitaalisesti, mutta

käyttöliittymä on mekaaninen. Esineitä

siirtelemällä pelaaja ohjaa tapahtumia,

tunnistaa varoitusmerkkejä ja valitsee

kemikaalien turvallisen käsittelytavan.

Peli on suunnattu yli 12-vuotiaille ja

sitä voi pelata suomen, ruotsin ja eng-

lannin kielellä. Varoitusmerkit vaihtoon

-näyttelykohteessa kävijä voi tutustua

uusien varoitusmerkkien lisäksi kemi-

kaalien ja varoitusmerkkien historiaan

ja taustoihin.

VAROITUSMeRKIT TUTUIKSI

KÄdeNTAITAJIeN TUOTTeeT MObIlIAN MUSeOKAUPASTA

RAdIO- JA TV-MUSeO AVAUTUU KeVÄÄllÄ 2016 UUSIN NÄyTTelyIN

RUPRIIKKI SUlKeUTUI VUOdeKSI, UUSI NÄyTTely SUUNNATAAN dIGINATIIVeIlle Tampereella Finlaysonin alueella toi-

minut Mediamuseo Rupriikki sul-

keutui lokakuussa. Museon toimin-

ta jatkuu syksyllä 2015 museokeskus

Vapriikissa Postimuseon läheisyydes-

sä. Uusi Jokapäiväinen mediamme

-näyttely suunnataan nuorille aikui-

sille, eli 1980-2000-luvuilla kasva-

neille, kaikkialle levittäytyvän peli- ja

pop-kulttuurin sekä internetin vaiku-

tuspiirissä eläneille. Näyttely kertoo

median muutoksista kolmen eri osi-

on – Verkottunut ihmiskunta, Pelaa-

va ihminen ja Pirkanmaalaisia vies-

tejä – kautta. Kaikki kolme näyttelyn

osa-aluetta kertovat eri näkökulmista

läpeensä medioituneen älypuhelinyh-

teiskunnan synnystä.

Mobilian museokaupan yhteyteen ra-

kennetaan Kangasalan Kädentaitajien

myyntinäyttely. Isänpäiväksi rakennetta-

va näyttely on avoinna joulukuun 19.

päivään asti. Tuotevalikoimassa on run-

saasti erilaisia koruja, koriste-esineitä,

tekstiilejä, lahjatavaroita, käsinsidottuja

kirjoja sekä Tikkerperin hauskoja heijas-

tavia tuotteita.

Radio- ja tv-museo sulki ovensa ylei-

söltä syksyllä 2014. Museon suljettujen

ovien sisällä puretaan paraikaa näytte-

lyitä. Vuonna 1935 rakennetun yleisra-

dioasemarakennuksen sisätilat remon-

toidaan kokonaisuudessaan. Samalla

museon näyttelyt uusitaan. Alkuvuodes-

ta 2016 avautuu kokonaan uudistettu

Radio- ja tv-museo.

IlMAIlUMUSeOSSA TAPAHTUU13.12.2014 Kello 10-17 Joulumyyjäiset ja Finnairin mieskuoron konsertti (vapaa pääsy)

20.12.2014 Kello 17-19 Finnair Pilot`s Big Band -konsertti (liput 15 €, ennakkomyynti: info@ilmailumuseo.fi tai 09 8700 870)

ASKARTele OMA JOUlUVAlO!Tekniikan museossa järjestetään jou-

luvalopaja 29.11. ja 13.12. kello

14. Noin tunnin kestävässä pajassa

tutustutaan sähkönkulkuun ja aska-

rellaan oma pieni jouluvalo led-lam-

puista ja softis-muovista. Ikäsuositus

8-vuotiaasta ylöspäin tai vanhem-

pien seurassa. Hinta 4 €. Lisätiedot:

www.tekniikanmuseo.fi

lÄHeTÄ lUSIKKA NÄyTTelyyN Suomen merimuseo tekee yhdessä

pohjoissaksalaisen Schloss Gottorf

-museon kanssa Suureen Pohjan so-

taan liittyvää näyttelyä. Näyttelyn kes-

keinen osa on Ruotsin laivaston lip-

pulaivan Prinsessan Hedvig Sofian

hylky, josta nostetun esineistön jou-

kossa on runsaasti lusikoita. Jokaisel-

la aluksen 500 hengen miehistöstä

oli oma lusikkansa ruokailua varten.

Näyttelyyn kootaan 500 lusikkaa ku-

vastamaan eri maista tulleita meriso-

tilaita.

Haluatko osallistua lusikkainstal-

laatioon ja lähettää oman lusikkasi

näyttelyyn? Laita lusikka ja yhteystieto-

si postitse osoitteeseen Suomen me-

rimuseo, Tornatorintie 99 A, 48100

Kotka tai tuo museoon aukioloaikoi-

na 31.1.2015 mennessä.

TRAFIIKKI 18 • 25

26 • TRAFIIKKI 18

IHANAA POSTINOSTAlGIAA! Vuosisadan kirje on Pisama Designin suunnittelema kuosi, jonka kuvamaailma on vanhoista tamperelaisista postileimoista. Tuotteet ovat suomalaista käsityötä teks-tiiliteollisuuden hukkamateriaaleista. Kadulla vastaan ei tule samanlaista, sillä jokainen tuote on uniikki!

Denim lady -laukku, säädettävä, irrotettava olkahihna. Koko 23 x 20 cm. Hinta 65 €Miss Denim -laukku, säädettävä, irrotettava olkahihna. Koko 19 x 19 cm. Hinta 42 €S kukkaro, koko 17 x 12 cm. Hinta 21 €XS kukkaro, koko 13 x 12 cm. Hinta 13 €

Lue tarina, kuvita itse! Pikku kuorma-auto -kirja on uuden-lainen puuhakirja, jonka tukevien muottien avulla lapsen on helppo opetella piirtämistä ja värien käyttöä. Kirjan mukana on kuusi puuvärikynää. Hinta 6,90 €.

Linja-autoja ja tunnelmaa, no varmasti! Kimmo Pyrhösen suomalaiskuvista kootussa seinäkalenterissa on jokaiselle kuukaudelle oma linja-autoaiheinen kuva. Koko 29,7 x 42,0 cm. Hinta 11 €.

lINJA-AUTOKAleNTeRI VUOdelle 2015

PIIRRÄ MUOTIN AVUllA

MAAN MIeS MARSISSA- SARJAKUVAKIRJA Maan mies Marsista, upea scifi-harvinaisuus 1940-luvulta! Reino Helismaa ja Olavi Kaner-van käsikirjoittama ja Ami Hau-hion piirtämä art deco –henki-nen scifi-sarhakuvan klassikko. Sarjakuva-albumi ilmestyi pa-hasti pätkittynä ja kuvajaoltaan omituisena vuonna 1947. Tämä juhlajulkaisu julkaistaan alku peräisistä Isku-lehdistä kuvattuna, oikeassa sivutaitos-saan. Koko 21,5x25,5cm, 64 s., kovakan tinen, piirrok-set sekä värillisiä että musta-valkoisia. Hinta: 24 €

IlMAIlIJAN SeINÄKellO Mikä korkeus, näkyykö kello? Näyttävästä lentokoneen kor-keusmittari -seinäkellosta kel-paa seurata ajan kulkua. Kellon halkaisija on noin 16,5 cm. Toimii AA-paristolla (ei mukana). Hinta 39,50 €

webshop.

TRAFIIKKI.FI

lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2015.

Voit tilata Trafiikki-lehden jatkossa kotiisi:

Täyttämällä tämän kupongin tai kirjoittamalla

samat tiedot postikorttiin

Lähettämällä yhteystietosi sähköpostilla

info@trafiikki.fi

Samoja keinoja voit käyttää osoitteenmuutokseen tai

tilauksen peruuttamiseen. Laita osoitteenmuutokseen

myös vanha katuosoite. Jos olet jo tilannut Trafiikki-

lehden, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Lehden voi

myös lukea osoitteessa www.trafiikki.fi.

TILAA TRAFIIKKI-LEHTI ILMAISEKSI!

1

2

Nimi

Osoite

Sähköposti

Minulle voi lähettää myös muuta

Trafiikki-museoiden postia

Vastaanottaja:

Trafiikki-museot ryc/o Tekniikan museoViikintie 100560 Helsinki

Liimaa

postimerkki

uusi tilaus osoitteenmuutos tilauksen peruutus

TÄHdeT, TÄHdeT!Suomalaisten iskelmätähtien kuvin koristellut lasinaluset ovat oiva lahja mm. Laila Kinnusta, Olavi Virtaa tai Ir-win Goodmania fanittavalle. Kotelossa 6 lasialusta, joi-den koko 9x9cm. Kaksi erilaista, mustavalkoinen ja vä-rillinen sarja.Hinta 26 €

PUNAISeN PARONIN FOKKeR KAKSITASOKONe -MeTAllIMAllIOnko se lintu? Onko se lentokone? Kyllä, muttei mikä tahansa leija, vaan vapaaherra Manfred von Richthofenin punainen klassikko. Yksityiskohtainen metallimalli klassisesta Punaisen Paronin Fokker -kaksi-tasolentokoneesta. Koneen pituus on noin 15 cm, mittakaava 1:24. Hinta: 26 €

PeHMeÄ MATKAKAVeRI Automatkat sujuvat mukavasti, kun kainalossa on pehmoinen matkakaveri. Aasi on korkeu-deltaan noin 25 cm ja pupu noin 21 cm. Hinta 15,90 €/kpl.

www.rautatiemuseo.fi

www.postimuseo.fi

www.tekniikanmuseo.fi

www.forum-marinum.fi www.suomenilmailumuseo.fi

www.tampere.fi/mediamuseo

www.mobilia.fi

www.merimuseo.fi www.merikeskusvellamo.fi

www.forum-marinum.fi

www.lahdenmuseot.fi> Radio- ja tv-museo

WWW.TRAFIIKKI.FI

SUOMEN MERIMUSEORupriikki avautuu syksyllä 2015 museokeskus Vapriikissa Tampereella

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI RADIO- JA TV-MUSEO POSTIMUSEORadio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016

Museokeskus VapriikkiAlaverstaanraitti 5 • Tampere

Merikeskus Vellamo• Tornatorintie 99 • Kotka

Rupriikki avautuu syksyllä 2015 Rupriikki avautuu syksyllä 2015 museokeskus Vapriikissa Tampereella

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI RADIO- JA TV-MUSEORadio- ja tv-museo avautuu Radio- ja tv-museo avautuu vuonna 2016

POSTIMUSEOMuseokeskus VapriikkiAlaverstaanraitti 5 • Tampere

SUOMEN MERIMUSEOMerikeskus Vellamo• Tornatorintie 99 • Kotka

TEKNIIKAN MUSEOViikintie 1 • HelsinkiTEKNIIKAN MUSEOViikintie 1 • Helsinki

Tietotie 3 • VantaaSUOMEN ILMAILUMUSEOTietotie 3 • VantaaSUOMEN ILMAILUMUSEO

Linnakatu 72 • TurkuFORUM MARIUMLinnakatu 72 • TurkuFORUM MARIUM

Kustaa Kolmannentie 75 • Kangasala

MOBILIAKustaa Kolmannentie 75 • Kangasala

MOBILIA

Hyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää

SUOMENRAUTATIEMUSEOHyvinkäänkatu 9 • Hyvinkää

SUOMENRAUTATIEMUSEO