korkokäänne edessä? · suhdannekatsaus joulukuu 2017 ... luottamusindikaattorit kertovat sekä...

www.danskebank.fi

Suhdannekatsaus joulukuu 2017

Maailmantalous pysyy hyvässä vauhdissa 2018–2019, mutta riskit

ylikuumenemisesta kasvavat. Länsimaissa helpot kasvun eväät on

vähitellen käytetty pitkän nousukauden jälkeen ja kasvu madaltuu 2019.

Talouskasvun painopiste on siirtynyt kuluttajalta yritysten investointien

suuntaan. Inflaatio pysyy ainakin 2018 vaatimattomana. Kiinan kasvu

madaltuu, mutta useiden kehittyvien talouksien nousu piristyy hieman.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostaa ohjauskorkoa lisää 2018–2019.

Euroalueen talouskasvun vahvuus ja vakaus on yllättänyt positiivisesti

2017. Epävarmuuden hälveneminen ja luottamus kasvun jatkumiseen

kannustavat yrityksiä investoimaan. Työttömyys on edelleen ongelma

monissa maissa ja inflaatio alittaa selvästi keskuspankin tavoitteen, joten

EKP pitää korot alhaalla 2018. Nousukauden jatkuessa ja

työmarkkinoiden kiristyessä talouteen kertyy inflaatiopaineita. Odotamme

EKP:n pyrkivän hillitsemään talouden ylikuumenemisriskejä ja nostavan

ohjauskorkoa ennen juhannusta 2019.

Suomen bruttokansantuote kasvoi syksyllä kolmen prosentin vauhtia.

Kasvun tärkeimmät moottorit olivat investoinnit ja vienti.

Kokonaistuotannon nousu jatkuu koko ennustejakson, mutta syklisen

toipumisen nopein vaihe jää pian taakse.

Luottamusindikaattorit kertovat sekä kuluttajien että yritysten uskovan

hyvän suhdannetilanteen jatkumiseen ensi vuonna. Jatkossa myös palkat

palaavat nousuun. Matalat korot helpottavat edelleen velallisten

kotitalouksien asemaa.

Työttömyys on laskenut tuskastuttavan hitaasti hyvästä

suhdannetilanteesta huolimatta. Uusimmat tiedot valavat kuitenkin uskoa

siihen, että nousukausi olisi tarttumassa työmarkkinoille. Myös avoimia

työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän.

19.joulukuuta 2017

Korkokäänne edessä?

Investoinnit ylläpitävät noususuhdannetta

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 010 5467715 [email protected]

Ekonomisti 044 2631051 Jukka Appelqvist [email protected]

SUOMI Nykyinen ennuste

2017 2018 2019

Edellinen ennuste

2017 2018

BKT, volyymi, % 3,1 2,3 1,9 2,8 1,8

Työttömyysaste, % 8,5 8,0 7,7 8,5 8,0

Inflaatio, % 0,8 1,2 1,4 0,7 1,1

Ansiotaso, % 0,2 1,8 2,0 0,2 1,5

Asuntojen hinnat, % 1,1 1,5 1,5 1,5 1,5

Vaihtotase / BKT, % 0,0 -0,2 0,2 0,4 -0,4

Julkinen velka / BKT, % 62,0 61,0 60,0 63,0 62,4

mailto:[email protected]


2 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi

Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?

Kansainvälinen talous

Maailmantalous huoletonna vuoteen 2018

Odotukset maailmantalouden kasvusta olivat korkealla vuoden 2017 alussa,

vaikka Euroopan vaaleihin, Yhdysvaltojen protektionistisiin suunnitelmiin,

Italian pankkien vakavaraisuuteen ja Kiinan velkaantuneisuuteen liittyvät huolet

varjostivat näkymiä. Nyt joulun 2017 alla voidaan todeta, että pahimmat riskit

eivät toteutuneet ja maailmantalouden kasvu näyttäisi kiihtyneen hieman

vuodesta 2016. Toteutuneet talousluvut ylittivät odotukset erityisesti

euroalueella. Työllisyys kohentuu, yritykset investoivat, julkinen velka suhteessa

bruttokansantuotteeseen laskee monissa maissa ja sekä kuluttajien että

yritysten luottamus on korkealla. Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut reilun 2

prosentin vauhtia, mutta vuoden ehkä keskeisin pettymys on ollut Trumpin

hallinnon kyvyttömyys viedä eteenpäin verouudistusta tai infrastruktuuri-

investointeja, jotka olisivat tukeneet kasvua. Kiinassa talouskasvu jatkuu

reippaanlaisena, vaikka odotukset ovat etenkin teollisuuden puolella maltillisia.

Talouskasvu on vuoteen 2018 siirryttäessä edelleen vankkaa suurissa

talouksissa. Korot ovat pysyneet kasvua tukevalla tasolla, ja euroalueella

finanssipolitiikka on aavistuksen elvyttävää. Öljyn ja useiden muiden raaka-

aineiden kallistuminen helpotti niiden tuottajamaiden taloustilannetta, myös

Venäjän talous on elpymässä. Samanaikainen talouskasvu eri päämarkkinoilla

vauhdittaa maailmankauppaa, mikä tukee myös Suomen vientinäkymiä.

Yritysten ja kotitalouksien korkea luottamus viittaa kasvun jatkumiseen ainakin

lyhyellä tähtäimellä niin Yhdysvalloissa, Kiinassa kuin euroalueella.

Vuoden 2018 hyviä talousuutisia on vahvempi kokonaistuotannon kasvu

Brasiliassa ja Venäjällä. Kiinan ulkopuolella kehittyvien talouksien nousu

saattaakin voimistua ja kasvattaa näiden merkitystä maailmantaloudessa.

Tämä tekee maailmantalouden noususta vakaampaa. Aivan kaikki maat eivät

sentään nousuun pääse, esimerkiksi Venezuelaa uhkaa taantuman

syveneminen ja velkajärjestely.

Digitalisaatio ja automaatio laitetaan kovaan testiin 2019. Resurssirajoitteet

ovat muodostumassa haasteeksi maailmantalouden kasvun tielle siirryttäessä

kohti vuonna 2019. Yhdysvallat ja Saksa ovat lähellä täystyöllisyyttä, eikä

tuottavuus kasva Kiinassa enää entiseen malliin. Tuotanto lähentelee

potentiaalista tasoaan jo monissa muissakin maissa. Tässä tilanteessa

tarvitaan lisää investointeja ja panostuksia tuottavuuden nousuun. Tällä

hetkellä investoinnit liittyvät helposti uudenlaiseen teknologiaan, joten pian

näemme, auttavatko digitalisaatio ja automaatio talouskasvun jatkumisessa.

Ennusteessamme odotamme maailmantalouden kasvun pysyvän vielä 2019

lähes yhä vauhdikkaana kuin 2017 ja 2018. Kasvu hidastuu kehittyneissä

talouksissa, mutta kehittyvillä mailla on edelleen varaa parantaa tahtia.

Pitkät nousukaudet synnyttävät talouteen herkästi epätasapainoja. Jatkuvaa

nousua ryhdytään pitämään itsestäänselvyytenä ja riskitietoisuus unohtuu.

Asuntomarkkinat tai osakemarkkinat saattavat kuumentua vaarallisesti.

Nousukausi myös ottaa käyttöön vapaat resurssit, mikä tekee kasvusta

vaivalloisempaa ja saattaa johtaa työmarkkinoiden ylikuumenemiseen. Samalla

kasvaa riski virheistä talouspolitiikassa. Olemme suhteellisen luottavaisia

vakauden säilymisestä 2018, mutta riski suhdannetilanteen heikkenemisestä

kasvaa jo 2019. Pääskenaariossamme pyrkimys vakauden ylläpitoon

taloudessa merkitsee kiristyvää rahapolitiikkaa useimmissa keskeisissä

talouksissa, myös euroalueella.

Maailman talouskasvu

Kasvuennusteet Danske Bank

% 2017 2018 2019

USA 2,2 2,4 2,1

Euroalue 2,3 2,0 1,8

Kiina 6,8 6,3 6,2

Lähteet: Danske Bank

Kuluttajien luottamus huipputasolla

Poliittinen epävarmuus ja VIX


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Yhdysvalloissa nousukausi nostaa myös korkoja

Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti jo vuodesta 2010, ja maan

bruttokansantuote on jo 15 prosenttia suurempi kuin ennen finanssikriisiä.

Työttömyysaste painui marraskuussa 4,1 prosenttiin. Yksityinen kulutus piti

pintansa myös 2017, ja kuluttaja on vuoden 2018 alkaessa edelleen USA:n

talouden kuningas. Bruttokansantuote nousi 2,3 prosenttia kolmannella

neljänneksellä vuoden takaisesta, ja tuoreimmat tilastot tukevat käsitystä

kasvun jatkumisesta lähes samaa vauhtia loppuvuoden. Maltillisesti

kehittyneet palkat todennäköisesti nousevat vähitellen vuonna 2018, mikä

tukee kotitalouksia, vaikkakin kiristää yritysten tulosnäkymiä. Yritysten

investoinnit voivat piristyä heikomman jakson jälkeen monilla toimialoilla.

Rakentaminen on alittaa vielä vuosituhannen alun tason ja asuntotuotanto on

polkenut lähes paikoillaan tänä vuonna. Hirmumyrskyjen Harvey ja Irma tuhojen

korjaaminen nostaa tuotantoa paikallisesti. Yritysten näkymiä kuvaavat mittarit

kertovat positiivisista odotuksista niin palvelualoilla kuin teollisuudessa.

Pienten yritysten odotukset ovat nousseet voimakkaasti, mikä saattaa liittyä

odotuksiin verouudistuksesta.

Sijoittajien tulkinta Trumpin talouspolitiikasta on jälleen muuttunut

suotuisammaksi, koska verouudistus viimein näyttää etenevän, velkakattoa

saatiin jälleen kerran lykättyä eteenpäin ja infrastruktuuri-investoinneistakin on

suunnitelma tekeillä. Yksityiskohtaiset tiedot finanssipolitiikasta tosin

puuttuvat yhä, eikä Trump ole edelleenkään kaikilla toimillaan onnistunut

lisäämään luottamusta hänen kykyynsä toteuttaa rakentavaa politiikkaa.

Verojen kevennys voimistaisi talouskasvua lyhyellä tähtäimellä ja nostaisi

yritysten tuloksia verojen jälkeen, mutta samalla suurempi budjettialijäämä

johtaisi lisävelkaantumiseen, ellei menoja saada karsittua. Hallinnollisia menoja

ollaankin karsimassa, mutta panostukset turvallisuuteen ja investointeihin

uhkaavat nostaa kokonaismenoja. Bruttokansantuotteen kasvu asettuu

ennusteemme mukaan sekä tänä että ensi vuonna reiluun 2 prosenttiin.

Yhdysvaltojen noususuhdanne on jatkunut jo noin 8 vuotta. Näin pitkät

nousukaudet ovat harvinaisia ja kaikki nousukaudet lopulta päättyvät.

Nousukaudet eivät kuitenkaan ”kuole vanhuuttaan”, vaan nousu voi hyytyä

resurssien puutteeseen, ylikuumenemisen aiheuttamiin oireisiin kuten

asuntomarkkinakuplaan, liian kireään rahapolitiikkaan tai kysyntäshokkiin

esimerkiksi viennin romahtaessa. Yhdysvalloissa on orastavia merkkejä

resurssipulasta työmarkkinoilla ja lämpenemisestä asuntomarkkinoilla, mutta

taloutta ei voi vielä kutsua ylikuumentuneeksi. Työllisyysaste voi vielä nousta ja

yritysten investoinnit vähentävät tuotannon pullonkauloja. Palkkojen nousu ja

inflaatio ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina. Talouspolitiikkakin on

toistaiseksi melko neutraalia, eikä keskuspankki ole kiirehtinyt rahapolitiikan

kiristyksen kanssa. Talouden potentiaalin arvioiminen on vaikeaa, mutta

finanssikriisin jälkeinen tuotantokuilu on vähitellen sulkeutumassa ja 2018

jälkeen taantuman riski kasvaa merkittävästi.

Keskuspankki Fedin osto-ohjelman (QE3) päätyttyä lokakuussa 2014

ensimmäinen koronnosto nähtiin vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen Fed on

nostanut korkoa vielä neljästi. Työttömyysasteen reipas lasku ja merkit

talouskasvun jatkumisesta ovat kypsyttäneet keskuspankin

avomarkkinakomitean koronnostojen tielle. Epävarmuus kansainvälisen

talouden tilasta, halu saada riittävästi merkkejä talouskasvun kestävyydestä ja

matala inflaatio ovat toisaalta viivyttäneet rahapolitiikan kiristystä.

Keskuspankki on itse ennakoinut jatkavansa korkojen nostoja. Odotamme

Pienten yritysten odotukset (NFIB)

Liittovaltion velka kasvaa (CBO)

USA:n työmarkkinat


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


kolmea nostoa 2018. Keskuspankki ryhtyy samalla supistamaan tasettaan,

joka on edelleen suuri QE-ohjelmissa toteutettujen arvopaperiostojen jäljiltä.

Janet Yellenin ensimmäinen kausi keskuspankin johtajana päättyy 2018

helmikuussa, jolloin Jerome Powell astuu virkaan. Powell jatkanee

rahapolitiikassa vanhaa linjaa, mutta pääjohtajan vaihdos saattaa merkitä

pankkien säätelyn osittaista purkua.

Kehittyvien talouksien rooli kasvaa

Kehittyvien maiden tilannetta ei voi kuvata yhdellä tai kahdella lauseella, sillä

talouksien tilanteet eroavat voimakkaasti. Osa maista nousee kohti

kehittyneiden talouksien elintasoa ja kilpailee laadukkailla tuotteilla

kansainvälisillä markkinoilla (mm. Etelä-Korea ja Hongkong). Raaka-aineiden

viennistä riippuvaiset maat (esim. Venäjä, Brasilia ja Etelä-Afrikka) taas

heilahtelevat markkinahintojen mukaan rajustikin. Iso joukko vähemmän

kehittyneitä maita etenkin Afrikassa kamppailee edelleen ravitsemukseen ja

turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa, mutta näissä maissa

kasvupotentiaali on valtaisa, jos ne pystyvät kehittämään vakaamman

talouskasvua tukevan ympäristön.

Kehittyvien talouksien osuus maailman kokonaistuotannosta saavuttaa IMF:n

laskelmien mukaan 60 prosenttia tällä vuosikymmenellä, joten niiden kehitys

vaikuttaa voimakkaasti myös länsimaiden tilanteeseen. Kiina on jo nyt

maailmantalouden yksi tärkeimmistä toimijoista ja ostovoimakorjatulla

bruttokansantuotteella sekä viennin arvolla mitattuna maailman suurin talous.

Heterogeenisyydestään huolimatta sijoitusmarkkinoilla kehittyviä markkinoita

katsotaan usein yhtenä kokonaisuutena. Markkinoita yhdistävinä tekijöinä

voidaan pitää kehittyneitä talouksia suurempaa kasvupotentiaalia,

rahoitusmarkkinoiden alhaisempaa kehitystasoa ja suurempaa arvonvaihtelua.

Odotukset Yhdysvaltojen korkojen noususta ovat usein aiheuttaneet

arvonvaihtelua näiden maiden valuutoissa, koroissa ja osakemarkkinoilla. Moni

kehittyvä maa on kuitenkin onnistunut tasapainottamaan talouttaan viime

vuosina, joten kiristyvä korkoympäristö ei ole enää niin suuri negatiivinen

shokki. Kehittyvien maiden kannalta merkittävämpi pitkän aikavälin uhka on

maailmankaupan kasvun hidastuminen ja vapaakaupan vastainen politiikka

kehittyneissä talouksissa. Tullimuurien nosto Yhdysvalloissa haittaisi monia

maita merkittävästi (myös Yhdysvaltoja itseään). Kehittyvät maat voivat tosin

itse lieventää ongelmaa kehittämällä omaa kaupankäyntiään. UNCTAD:n

mukaan kehittyvien maiden viennistä meni toisiin kehittyviin maihin vain 40

prosenttia vuonna 1995, mutta 20 vuotta myöhemmin osuus on noussut jo

kahteen kolmasosaan. Kehittyvät taloudet muodostavat yli puolet

maailmantaloudesta ja niiden sisäinen kauppa kehittyy voimakkaasti.

Maailmantalouden tulevaisuus lepää näiden väkirikkaiden maiden varassa.

Kehittyvät maat kirimässä (IMF)

Ostopäälliköiden odotukset


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Kiinan talousmalli on elintason ja kustannusten noustessa siirtymässä

investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti kulutus– ja palveluvetoisempaa

kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa jo nopeampaa tahtia kuin teollisuustuotanto

tai investoinnit. Kiinan elintaso on kuitenkin vasta noin neljänneksen USA:n

elintasosta (BKT per henkilö) joten kiinnikurottavaa riittää vuosiksi. Kiinan

keskushallinto tavoittelee noin 6,5 prosentin kokonaistuotannon kasvua

lähivuosina. Virallinen tavoite ohjaa paljon Kiinan talouspoliittista suuntaa,

joskin myös laadullisia tekijöitä ja työllisyyskehitystä korostetaan aiempaa

enemmän. Talousmallin muuttaminen vaatii laajoja rakenteellisia uudistuksia.

Uudistusten kohteena ovat mm. rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, työn

liikkuvuuden lisääminen, sosiaalisten turvaverkkojen parantaminen,

ympäristöasiat, teknologiset innovaatiot ja valtionyhtiöiden uudistaminen.

Uudistamista riittää vuosiksi ja monet niistä ovat tarpeen kommunistisen

puolueen valta-aseman turvaamiseksi, mutta uuudistusten tahti on hidastunut

ja joitain uudistuksia on jopa peruttu.

Kiihkeän kasvun aikana velkarahoituksella tehdyt investoinnit voivat kasvun

hidastututtua osoittautua kannattamattomiksi ja pankkien taseista löytyy

paljon huonolaatuista velkaa. Ulkomaista velkaa on vähän, mutta kotimaassa

yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää Japanin ja Etelä-

Korean lukemat ennen kyseisten maiden kriisejä 1990-luvulla. Kiinan

keskushallinnolla ja keskuspankilla pitäisi kuitenkin olla varaa hoitaa ongelmat

ainakin lähivuosina. Riski finanssikriisistä pysyy silti yhtenä maailmantalouden

suurista huolista. Pankkisektorin tervehdyttäminen on aloitettu, mutta

velkaiset yritykset tuskin kestäisivät yllättävää taantumaa. Kiinaan liittyy

muitakin riskejä ympäristön saastumisen aiheuttamasta kansalaisten

ärtymyksestä sapeleiden kalisteluun Etelä-Kiinan merellä. Yksittäisinä riskeinä

nämä voivat olla hallittavia, mutta dominopalikoiden lailla kaatuvina vaarallisia.

Luotamme kuitenkin Kiinan kommunistisen puolueen kykyyn pitää talous

vakaana ainakin 2018. Maailmantalous tarvitsee vakaata Kiinaa.

Rakenteellisten haasteiden hoitamista helpottaa edelleen pirteä talouskasvu.

Rakentaminen näyttää nyt hidastuvan, mutta teollisuuden ja palveluiden

odotukset lähitulevaisuuden kasvusta ovat edelleen positiiviset. Valtio investoi

kauppayhteyksien infrastruktuuriin, mikä auttaa ylläpitämään rakentamista.

Valuutan heikentyminen 2015–2016 ja kansainvälisen suhdannekuvan

vahvistuminen tukevat Kiinan vientisektoria. Kiina ei enää ole viime vuosien

malliin deflaation lähde yhä halvempine hintoineen, sillä maan tuottajahinnat

ovat kääntyneet nousuun heijastellen korkeampia työvoimakustannuksia,

kalliimpia raaka-aineita ja ylikapasiteetin purkautumista. Kotitalouksien

kulutuskysyntä jatkaa ripeää kasvua. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen ja

ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi toteutetut toimet kuitenkin kiristävät

rahoituksen saatavuutta, minkä vaikutukset näkyvät viiveellä. Kokonaisuutena

ennustamme Kiinan bruttokansantuotteen kasvun maltillistuvan vuoden 2017

noin 6,8 prosentin vauhdista noin 6,3 prosentin tahtiin 2018. Kiinan

kasvulukuihin tosin tulee suhtautua varauksella, sillä tilastointijärjestelmän

luotettavuus ei ole länsimaisella tasolla. Kiinan talous on viime vuosina tuonut

liki kolmanneksen maailmantalouden kasvusta ja vielä suuremman siivun

raaka-aineiden kulutuksesta. Kiinan kasvun muutokset näkyvät raaka-aineiden

hintojen voimakkaina vaihteluina.

Kiinan kasvu kulutusvetoista

Kiinan velka kasvanut

Asuntojen hintojen nousu pysähtynyt


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Intian talous kasvoi viime vuonna 8 prosentin vauhtia ylittäen siten Kiinan

kasvuluvut. Intian taloutta tukevat maltillistunut inflaatio ja perässähiihtäjän

etu, eli mahdollisuus nostaa tuottavuutta instituutioita kehittämällä,

investoimalla ja kouluttautumalla sekä kopioimalla muilta. Matala inflaatio

mahdollisti kevyemmän rahapolitiikan 2017, mikä osaltaan tuki taloutta. Intian

valuuttakurssin vakaus parin viime vuoden ajan kertoo maan talouden

rakenteiden vahvistumisesta ja vaihtotaseen vajeeseen liittyvien huolien

hälvenemisestä. Intia ei ole yhtä herkkä Yhdysvaltojen koronnoston

negatiivisille vaikutuksille kuin ennen. Talouden rakenteita uudistetaan

edelleen, vaikka pääministeri Modin suunnitelmat ovatkin edenneet hitaasti.

Luottoluokituslaitos Moody’s nosti Intian luokitusta marraskuussa 2017

ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.

Intia on talousmielessä ollutkin yksi kehittyvien maiden valopilkuista viime

vuosina, mutta viime talvesta lähtien nousu on takkuillut lähinnä

talouspoliittisista syistä. Vuoden 2016 lopulla toteutettu rahauudistus aiheutti

talouteen notkahduksen ja bruttokansantuotteen kasvu hidastui vielä 2017

alussakin. Investoinnit ovat laskeneet epävarmassa tilanteessa. Kesällä

verouudistus heikensi odotuksia ja Intian talouskasvu jää vuonna 2017 hieman

edellisvuotta hitaammaksi. Inflaatio kiihtyi marraskuussa odotettua

voimakkaammin lähes 5 prosenttiin, mikä estänee rahapolitiikan

lisäkevennykset lähiaikoina. Odotamme bruttokansantuotteen kasvun

asettuvan 6,5 prosenttiin 2018.

Brasilian talous on ollut suurissa ongelmissa parisen vuotta, ja BKT on edelleen

lähes 6 prosenttia pienempi kuin edellisessä suhdannehuipussa 2014.

Romahdus oli selvästi suurempi pudotus kuin esimerkiksi finanssikriisin

jälkeen. Brasilian talousongelmien moninainen vyyhti vientihyödykkeiden

hintojen laskusta nopeasti kasvaneeseen velkaan ja korruptioon näyttää

vähitellen helpottavan. Vienti nousee ja kuluttajien sekä yritysten

luottamusmittarit ovat elpyneet. Odotamme maan bruttokansantuotteen

pääsevän parin prosentin nousuun 2018.

Muualla kehittyvissä talouksissa on samaan aikaan sekä nopeasti kasvavia että

lamaan vajonneita maita. Afrikassa muutamat maat kuten Etiopia ovat

päässeet selvästi nopeamman kasvun uralle. Jemen voisi sisällissodan

rauhoittuessa toipua hieman jälleenrakennuksen avulla. Öljyrikas Venezuela

puolestaan luisuu yhä syvemmälle lamaan eikä välttämättä pysty hoitamaan

velkojaan maan ajauduttua kaaokseen. Maa sopi jo 3 miljardin dollarin osalta

velkajärjestelystä Venäjän kanssa.

Bruttokansantuotteen volyymin kasvu 2018 IMF:n ennusteen mukaan

10 heikointa % 10 vahvinta %

Päiväntasaajan Guinea -7,8 Libya 31,2

Venezuela -6,0 Bhutan 11,2

Nauru -4,0 Ghana 8,9

Etelä-Sudan -3,4 Jemen 8,5

Puerto Rico -2,5 Etiopia 8,5

Swaziland -0,9 Myanmar 7,6

Burundi 0,1 Intia 7,4

Barbados 0,5 Norsunluurannikko 7,3

Ecuador 0,6 Senegal 7,0

Brunei Darussalam 0,6 Bangladesh 7,0

Intiassa inflaatio noussut hieman

Viennin nousu elvyttää Brasiliaa


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Japanissa investoinnit siivittävät kasvua

Japanin bruttokansantuotteen nousu kiihtyi kolmannella neljänneksellä 2,1

prosentin vauhtiin verrattuna vuoden takaiseen. Etenkin vienti ja investoinnit

nousivat selvästi. Investoinnit ovat positiivisesta kehityksestä huolimatta

alemmalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Kuluttajahinnat palasivat alkuvuonna

pieneen nousuun, mutta inflaatio notkahti vain 0,2 prosenttiin elintarvikkeiden

halvennuttua lokakuussa. Taloutta on elvytetty finanssipolitiikan keinoin, ja

Japanin keskuspankki on jo pitkään harjoittanut erittäin elvyttävää

rahapolitiikkaa, sillä se ostaa erilaisia arvopapereita (valtionlainoja, jopa

osakkeita) markkinoilta suuria määriä. Keskuspankin pyrkimyksenä on päästä

irti vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta. Osto-ohjelma näyttää jatkuvan

ilman selvää suunnitelmaa siitä irtautumisesta, kunnes 2 prosentin inflaatio

lähestyy. Pääministeri Aben kaavailemat rakenteelliset uudistukset etenevät

hitaasti. Tärkeänä pidetty naisten osallistumisasteen nostaminen

työmarkkinoilla on tuottanut hieman positiivisia tuloksia, mutta

osallistumisaste on edelleen 1970-luvun tasolla. Teollisuuden odotukset ovat

TANKAN -indeksin mukaan korkeimmillaan sitten vuoden 2007, joten

talouskasvu jatkunee lähikuukausina. Kasvu hidastuu hieman 2018, koska

talous käy jo täysillä kierroksilla. Japani on edelleen yksi maailman suurimmista

talouksista, mutta ikääntyvä väestö ja vaatimaton uudistustahti johtavat sen ja

pitkän aikavälin kasvun jäämiseen hitaaksi ja roolin supistumiseen.

Euroalue yllätti positiivisesti vakaudella ja kasvulla

Euroalueen talouskehitys on ollut jo nelisen vuotta suotuisaa, ja vuoden 2017

kolmannella neljänneksellä kasvu kiihtyi 2,6 prosentin vauhtiin. Viimeaikaiset

luottamuskyselyt ja muut ennakoivat mittarit kertovat kasvun jatkumisesta

lähikuukausina. Luottamus talouteen on harvoin ollut näin vahvaa, vaikka

maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Poliittisen epävarmuuden vähentyminen

tärkeiden vaalien jälkeen lisäsi euroalueen vakautta ja kiinnostavuutta

sijoituskohteena 2017. Kasvun jatkumisen turvaamiseksi euroalue kaipaa

investointeja ja rakenteiden uudistamista. Ranskan uudistusmielinen

presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Merkel, jonka asema tosin riippuu

vielä hallitusneuvotteluista, ovat paljon vartijoita. Heidän politiikkansa

onnistuminen vaikuttaa paitsi seuraavien tärkeiden vaalien tuloksiin, myös

euroalueen rakenteiden uudistamiseen ja potentiaaliseen kasvuun. Poliittiset

riskit eivät ole täysin kadonneet, talousvaikeuksista kärsineen Italian

parlamenttivaalit ovat seuraava merkittävä vakauden testi keväällä 2018.

Euroalueen kasvu nojaa aikaisempaa enemmän vientiin ja yritysten

investointeihin, mutta myös kulutuskysyntä nousee edelleen. Euroalueen

kuluttajia ovat tukeneet laskeva työttömyys, matala korkotaso ja inflaation

vähäisyys. Inflaatio on hieman noussut viime vuodesta, mutta nämä kaikki

pysyvät ennustehorisontilla kuluttajien tilannetta tukevina tekijöinä.

Palkkakustannusten nousu on vielä vähäistä, joten ennustamme inflaation

alittavan selvästi myös 2018 keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Kasvu on

riittävän vahvaa lisäämään verotuloja ja kohentamaan julkisen talouden tilaa

monissa maissa. Poliittinen ilmapiiri on toisaalta yhä suotuisa melko kevyelle

finanssipolitiikalle, joten finanssipolitiikka ei juurikaan kiristy 2018.

Vahvistunut euro hidastaa hiukan viennin kasvua, mutta edellytykset

Osallistumisaste työmarkkinoille

Investoinnit loivassa nousussa

Kulutuksen kasvu tasoittunut


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


bruttokansantuotteen kasvun pysymiselle yli 2 prosentin vauhdissa vuonna

2018 vaikuttavat suotuisilta. Seuraavana vuonna tahti hidastuu hieman.

EKP joutuu harkitsemaan koron nostoa 2019

Euroalueen yhteisen finanssipolitiikan puuttuessa EKP on joutunut myös

ottamaan alun perin tarkoitettua laajemman roolin talouden elvyttäjänä ja

vakauden vaalijana. Pari viime vuotta EKP on pyrkinyt saamaan kevyen

rahapolitiikan välittymään talouteen paremmin ja säilyttämään

hintavakaustavoitteen uskottavuuden. Euroalueen inflaatio oli marraskuussa

1,5 prosenttia, ja pohjahintojen nousu on pysynyt prosentin tuntumassa.

Työvoimakustannusten nousun kiihtymisestä ei ole vielä selviä merkkejä, koska

useimmissa maissa työttömyys ylittää rakenteellisen työttömyyden. Näin ollen

inflaation nousu ei ole vielä laajalla pohjalla. Lisäksi euron valuuttakurssin

vahvistuminen kesällä hillitsee inflaatiota, joten hintavakaustavoitteen

saavuttaminen näyttää edelleen etäiseltä. Euron kurssi on nyt jotakuinkin

euroajan 1999-2017 keskimääräisellä tasolla, mutta kasvun jatkuessa

sijoittajien kiinnostus eurooppalaisiin arvopapereihin ja vaihtotaseen ylijäämän

tuoma kysyntä valuutalle saattavat vahvistaa euroa 2018.

EKP ilmoitti lokakuussa 2017 jatkavansa arvopapereiden osto-ohjelmaa

ainakin vuoden 2018 syyskuuhun loppuun, joskin ostoja leikattiin 30 miljardiin

euroon kuukaudessa. Samalla EKP toisti, että ohjauskorkojen odotetaan

pysyvän nykyisellä tai sitä alemmalla tasolla pitkään osto-ohjelman päättymisen

jälkeenkin. Keskuspankki ei näe riittävästi merkkejä inflaation noususta, jotta

rahapolitiikan kiristämisen kanssa haluttaisiin kiirehtiä. Käytännössä

työttömyyden pitäisi edelleen laskea ja pohjahintainflaation pitäisi nousta

useana kuukautena perättäin lähemmäs 2 prosentin vauhtia, jotta hintavakaus

näyttäisi kestävän. Tässä tilanteessa lyhyet korot pysynevät matalalla tasollaan

ainakin vuoden 2018. Pitkissä koroissa voidaan nähdä loivaa nousua

talouskasvun jatkuessa, EKP:n ostojen vähentyessä ja Yhdysvaltojen korkojen

noustessa. Korkoero Yhdysvaltoihin kasvaa edelleen.

Talouskasvun jatkuminen merkitsee ennen pitkää palkkojen ja hintojen nousua.

Samaan aikaan kevyt rahapolitiikka aiheuttaa riskin varallisuushintojen

liiallisesta noususta, mitä on aikaisemminkin tapahtunut kevyen rahapolitiikan

jälkeen. Pääskenaariossamme talouskasvun jatkuminen nostaa inflaatio-

odotuksia, mikä saa EKP:n lopettamaan osto-ohjelman 2018 loppuun

mennessä ja nostamaan ohjauskorkoa ennen juhannusta 2019.

Ruotsin asuntomarkkina viilenee, Venäjä elpyy

Ruotsin talous on jatkanut vahvaa kehitystään. Talouskasvu kiihtyi liki 3

prosenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, työttömyysaste laski 6,4

prosenttiin marraskuussa ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun

maltilliseen jatkumiseen. Valtaosa talouskasvusta tuli investoinneista, mutta

kulutuskin kasvoi. Nettovienti painoi kasvua tuonnin noustua. Inflaatio kiihtyi

heinäkuussa 2,2 prosenttiin, mutta on syksyllä painunut hieman alemmas.

Talouskasvun ansiosta työllisten määrä ylitti 5 miljoonaa maaliskuussa, mikä

tukee kotitalouksien ostovoimaa. Työttömyysaste alittaa OECD:n arvion

luonnollisesta työttömyydestä, mutta palkkainflaatio on silti melko maltillista.

Inflaatio yhä alle EKP:n tavoitteen

Euron dollarikurssi 1999-2017

Ruotsin talouskasvu ollut vahvaa


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Ruotsin talouden kestohuolenaihe on asuntomarkkinoiden kuumentuminen ja

kotitalouksien velkaantuminen. Viranomaiset ovat pyrkineet rajoittamaan

velkaantumista. Kesäkuussa 2016 voimaan astunut lainojen lyhennyspakko

pyrkii osaltaan rajoittamaan asuntomarkkinoiden riskejä. Viimeisimmät tilastot

kertovat asuntojen hintojen laskusta Tukholman lisäksi monissa muissa

kaupungeissa. Hintojen lasku on toistaiseksi vähäistä suhteessa viime vuosien

nousuun ja muuten hyvä taloustilanne sekä pankkien vakavaraisuus luovat

vakautta. Taantumaoloissa tilanne olisi vaarallisempi. Ylikuumentuneen

asuntomarkkinan viileneminen heittää kuitenkin pilven talouden taivaalle.

Asuntojen hintojen pieni lasku tuskin romahduttaa muuten vahvaa taloutta,

mutta se voi vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen ja

kulutusalttiuteen. Lisäksi asuntorakentaminen, mikä on ollut merkittävä osa

investointien ja bruttokansantuotteen nousua viime aikoina, saattaa heiketä.

Ensi vuodelle 2018 ennustamme hitaampaa noin 2 prosentin BKT-kasvua.

Talouden vahvasta vireestä huolimatta Ruotsin keskuspankki on Euroopan

keskuspankin tavoin harjoittanut erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa, sillä

inflaatio on pysynyt kasvusta huolimatta pitkään erittäin maltillisena. Ruotsin

ohjauskorko on painettu negatiiviseksi, ja keskuspankilla on käytössään myös

arvopapereiden osto-ohjelma. Inflaation nousu puoltaa kireämpää

rahapolitiikkaa, mutta asuntojen hintojen lasku sekä tarve seurata EKP:n

rahapolitiikkaa tekevät keskuspankin varovaiseksi. Tarve normalisoida

rahapolitiikkaa ja pitää se linjassa EKP:n kanssa saanee keskuspankin ajamaan

osto-ohjelmaa alas 20.12.2017 kokouksessa. Keskuspankki on itse

ennakoinut ensimmäisen koronnoston ajan olevan 2018 jälkipuoliskolla, mutta

viimeaikaisen kehityksen valossa pidämme tätä liian varhaisena ajankohtana.

Venäjän talous on jättänyt taantuman taakse, bruttokansantuote nousi 1,8

prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä. Maan talous on hyötynyt öljyn ja

muiden raaka-aineiden hintojen asteittaisesta noususta. Öljyn hinta pysyy silti

matalahkona suhteessa aikaisempiin huippuihin ja Venäjä kärsii lisäksi

talouspakotteista sekä geopoliittisen epävarmuuden jatkumisesta.

Talouskasvu jäänee siten matalahkoksi, mutta toisaalta nousu ei perustu

pelkästään raaka-aineisiin. Inflaation lasku selvästi alle palkkojen nousutahdin

lisää kuluttajien ostovoimaa. Inflaatio painui marraskuussa 2,5 prosenttiin,

alimmilleen sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Vähittäiskauppa ja matkailu ovat

jo piristyneet. Keskuspankki piti rahapolitiikkaa pitkään melko kireänä, mutta

inflaation lasku mahdollisti ohjauskoron selvän laskun syksyllä. Kotimaisen

tuotannon piristymisestä huolimatta Venäjän raaka-ainevetoinen talous ei ole

onnistunut kehittämään suurta määrää kilpailukykyisiä tuotteita

maailmanmarkkinoille. Maa hyötyisi ulkomaisista investoinneista, mutta

epävarmuuden lisäännyttyä investointitoiminta pysynee heikkona pitkään.

Ison-Britannian talous selvisi Brexit-päätöksen tuomasta epävarmuudesta

ensimmäisen puolen vuoden ajan hyvin. Punnan heikkeneminen tukee edelleen

vientiteollisuutta ja matkailua. Ison-Britannian eroamisprosessi EU:sta on

kuitenkin vasta alkumetreillä ja täynnä epävarmuutta tulevasta. Ero tapahtunee

vasta liki kahden vuoden päästä ja sen todellisia vaikutuksia saadaan pureskella

vielä pitkään. Negatiivisia vaikutuksia on nähty suurten yritysten

investointiaikeissa. Isoon-Britanniaan ei juuri nyt haluta rakentaa mittavasti

lisää uutta vientiteollisuutta, koska ei ole tietoa millä sopimuksilla tavaraa ja

palveluita voi saarelta muutaman vuoden päästä viedä. Lisäksi heikko punta

aiheuttaa inflaatiopaineita, mikä leikkaa kuluttajien ostovoimaa. Odotamme

BKT:n kasvun painuvan reiluun prosenttiin 2018. Inflaation kiihtyminen pakotti

Asuntojen hinnat laskevat

Venäläisten ostovoima paranee

Inflaatio ylittää ansiotason nousun


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa marraskuussa 2017, mutta heikko

talouskasvu ja epävarmuus puoltavat vakaan kevyttä rahapolitiikkaa 2018.

Nousukausi päättyy joskus

Maailmantalouden riskikuvaa hallitsevat tällä hetkellä Yhdysvaltojen

talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus ja Kiinan rakennemuutos. Muitakin

huolia on, kuten Pohjois-Korean ydinkokeet ja Brexit. Keskipitkällä tähtäimellä

huoleksi nousee maailmalla jo pitkään jatkuneen, joskin maltillisen,

nousukauden päättyminen. Pidemmällä tähtäimellä vapaakaupan vastaiset

toimet voivat heittää varjon talouskasvun ylle, mikä heikentäisi mahdollisuuksia

nostaa hyvinvointia globaalisti. Mikäli poliittiset riskit pysyvät aisoissa,

maailmantaloudella on mahdollisuus myös positiiviseen yllätykseen vielä

vuonna 2018. Yksittäisillä mailla ja yrityksillä on vielä aikaa nauttia kasvusta,

laittaa taseet kuntoon ja valmistautua seuraavaan taantumaan.

Pasi Kuoppamäki


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa

Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset

Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?

Kotimaiset suhdanteet

Nousuhuumasta kannattaa nauttia

nyt, kovin kasvu pian ohi

Suomen talouden hyvä vire jatkui syksyllä. Sekä kuluttajien että yritysten

luottamus on korkealla, vaikka talouden nopein kasvuvauhti näyttääkin

hidastuvan jatkossa. Vuoden kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote

oli kolme prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeammalla. Yhtä ripeää

kasvua on viimeksi nähty finanssikriisin jälkeisestä pahimmasta

tuotantokuopasta palauduttaessa.

Nousua tukee maailmankaupan kysyntä, joka on saanut investoinnit käyntiin.

Erityisesti Suomelle tärkeä euroalue on tänä vuonna yllättänyt myönteisesti

ja rahapolitiikka on yhä keveää. Myös kotitalouksien kulutus on jatkunut

vahvana hitaasta ansiokehityksestä huolimatta. Investointien ohella kasvun

toinen päätekijä on tällä hetkellä vienti, joka lähti vahvaan nousuun viime

vuoden lopulla. Suomalaisten vientiyritysten tuotteet tuntuvat sopivan

maailmantalouden kysyntään ja kasvua syntyy laaja-alaisesti eri toimialoilta.

Maailmantalouden vahva vire ja luottamuskyselyissä nähty optimismi

kertovat talouskasvun jatkumisesta myös ensi vuonna. Ennustamme

nopeimman nousuvaiheen olevan silti kotimaassa pian ohi. Erityisesti viennin

kasvu on jo nyt hidastunut merkittävästi, mikä herättää huolia jatkosta.

Talouden kasvun hedelmät leviävät ensi vuonna kuitenkin laajemmalle

joukolle, kun palkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen tukevat kuluttajia.

Myös korkotaso säilyy yhä matalalla, jolloin rahaa jää muihin kohteisiin.

Kuluvalle vuodelle ennustamme 3,1 prosentin kasvua. Ensi vuonna talous

kasvaa 2,3 prosenttia ja vuonna 2019 1,9 prosenttia. Kasvu siis jatkuu

hyvänä koko ennustejakson, mutta nousu hidastuu vajaakäytössä olevien

resurssien loppuessa ja kansainvälisen suhdannetilanteen viilentyessä.

Kasvu riittää silti lähivuosina luomaan työpaikkoja, parantamaan maltillisesti

ostovoimaa ja pitämään asuntomarkkinat liikkeessä. Verrattuna syyskuussa

tehtyyn edelliseen katsaukseen olemme nostaneet ennustettamme

erityisesti ensi vuoden osalta (oli 1,8 %).

Kokonaistuotanto kasvaa


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Investoinnit valavat uskoa tulevaisuuteen

Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa ennusteemme mukaan 3,1 prosenttia.

Kasvu jatkuu hyvänä myös ensi vuonna, vaikka vauhti hidastuukin, kun monet

toimialat alkavat kärsiä osaavan työvoiman tai tuotantokapasiteetin

puutteesta. Vuonna 2019 poikkeuksellisen suopeat nousun eväät alkavat olla

syöty ja edessä on paluu pitkän aikavälin trendikasvun tuntumaan. Myös

kansainvälisen talouden vetoapu alkaa tasaantua.

Suhdannetilanteen paraneminen on koskenut laajalti talouden eri osa-alueita.

Suomen nousuvauhti ylitti syksyllä euroalueen keskiarvon (2,6 %) ja kestää

pitkästä aikaa vertailun myös läntiseen naapuriimme (2,9 %). Tuotanto oli

Suomessa viimevuotista tasoa korkeammalla lähes kaikilla toimialoilla, niin

teollisuudessa kuin palveluissa ja rakentamisessakin. Myös kauppa kasvoi ja

loppuvuodelle odotetaan vielä piristystä joulukaupasta, jota voitelevat

tavanomaista suuremmat veronpalautukset. Palautuksia maksetaan tänä

vuonna 2,6 miljardin euron edestä. Kasvua viime vuodesta on 300 miljoonaa.

Kaikki kysyntäerät olivat syksyllä viime vuoden tason yläpuolella, mutta

voimakkainta nousu oli investoinneissa ja viennissä. Aikaisempina vuosina

taloutta kannatteli yksityinen kulutus, jonka suhteen vetovastuussa olivat

velkaantuvat kotitaloudet. Vuonna 2016 nähtiin jo vauhdikkaampaa kasvua,

jota kiihdyttivät erityisesti investoinnit. Myös vienti lähti vihdoin viime vuonna

liikkeelle ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi päästiin aloittamaan

vientiteollisuuden lähes ennätyksellisellä kiihdytyksellä. Viennin vire on vuoden

mittaan säilynyt kohtalaisena, vaikka tahti on hidastunut alkuvuoden

äkkistartista. Alkuvuoden hurjia lukuja selittävät tosin osittain yksittäiset isot

erät, kuten Viroon alkuvuodesta toimitettu Tallink Megastar -autolautta.

Ennustamme viennin kasvavan tänä vuonna 8,1 prosenttia. Luku kuulostaa

komealta, mutta nousu on paljolti alkuvuoden peruja. Ilman uusia myönteisiä

uutisia alkavat nykyisenkaltaiset kasvuluvut pian taittua, kun vertailuvuoden

taso kovenee. Uskomme silti, että maailmantalouden kysyntä synnyttää vientiä

myös jatkossa, nousuvauhti tosin puolittuu ja vienti kasvaa 4 prosenttia sekä

2018 että 2019. Jatkossa on onneksi tiedossa myös perinteisten toimialojen

vientiä kasvattavia hankkeita, kuten Äänekosken biotuotetehdas, jonka pitäisi

toimia täydellä teholla viimeistään ensi kesänä.

Vuonna 2016 investoinnit kasvoivat jo hulppeat 7,2 prosenttia, ja kasvua tuli

sekä rakennusinvestoinneista että koneista- ja laitteista. Tänä vuonna

ennustamme kasvun olevan 8,9 prosenttia. Kotimaisissa yrityksissä arvioidaan

nyt selvästi investointien kannattavan. Investointien kasvu tulee yhä enemmän

tuotannollisten investointien puolelta, kun samalla rakentamisen vauhdikkain

vaihe jää taakse. Teollisissa investoinneissa Suomessa on takana useita laihoja

vuosia, joten tarve lisäkapasiteetin luomiselle tulee säilymään talouden

kasvaessa. Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuisen barometrin mukaan

teollisuudessa 86 prosentilla vastaajista kapasiteetti oli täydessä käytössä.

Investointeja tukevat myös ennustejaksolla matalana pysyvä korkotaso sekä

toistaiseksi melko sopuisasti sujunut työmarkkinakierros, joka on omiaan

luomaan uskoa Suomen talouden vakauteen.

Luottamus korkealla

Kasvun rakenne

Investointeja tulevaisuuteen


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Kone- ja laiteinvestointien voimakas kasvu antaa aihetta odottaa, että

vientiteollisuudessa nähdään vielä kasvua, kun uutta kapasiteettia saadaan

käyttöön. Näin hurja investointien kasvu tuskin voi jatkua, mutta ennustamme

tuotantokapasiteetin jälleenrakentamisen jatkuvan koko ennustejakson ajan.

Vuonna 2018 investoinnit kasvavat 4,5 prosenttia. Vuonna 2019 investoinnit

hidastuvat 3,5 prosenttiin, kun Olkiluoto 3 toivottavasti viimein valmistuu ja

kovin rakennusbuumi jää muutenkin taakse.

Tarttuiko nousukausi vihdoin työmarkkinoille?

Pitkin syksyä on kärsimättömästi odoteltu myönteisiä uutisia työmarkkinoilta.

Tiedossa on, että talouskasvu luo työvoimalle kysyntää vasta viipeellä, mutta

heikko kehitys on ajoittain vaatinut lujaa uskoa. Työllisyystilanne on vuoden

mittaan kohentunut, mutta vaimeasti ja erityisesti työttömyyden taittuminen on

ollut hidasta. Tuorein työttömyysasteen trendilukema vuoden 2017 lokakuulta

oli 8,5 prosenttia. Viime vuoden elokuussa oli saavutettu jo 8,7 prosentin taso,

eli parannusta siihen verrattuna oli tullut vaatimattomat 0,2 prosenttiyksikköä.

Lokakuussa mitatut viimeisimmät tiedot muutoksen suunnasta ovat kuitenkin

rohkaisevia ja alkaa näyttää siltä, että talouden positiivinen kehitys olisi

nostamassa myös työmarkkinoita. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

mukaan lokakuussa työttömiä oli 20 000 vähemmän ja työllisiä 46 000

enemmän kuin viime vuonna.

Avoimien työpaikkojen kasvu on ollut voimakasta, mikä myös kertoo työvoiman

kysynnän heräämisestä. Työpaikkoja on avoimena erityisesti syklisiä

nousutunnelmia elävissä teollisuudessa ja rakentamisessa. Työttömyyden

hitaan sulamisen taustalla on kuitenkin myös jarruttavia rakenteellisia tekijöitä,

jotka liittyvät muun muassa maantieteelliseen sijaintiin ja koulutuksen huonoon

vastaavuuteen. Avoimien työpaikkojen kasvun rinnalla on näkynyt

rekrytointivaikeuksien kasvu. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yli puolet

avoimista työpaikoista luokiteltiin vaikeasti täytettäviksi.

Alkusyksyn työllisyysluvut ovat olleet odotuksia vaimeampia, mutta uskomme

edelleen, että pitkään jatkunut nousu tulee laskemaan työttömyyttä ensi

vuonna. Työttömyysasteen ennuste on tällä kertaa säilytetty

muuttumattomana: ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä vuonna 8,5

prosenttiin ja ensi vuonna 8 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyyden paraneminen

tulee suurelta sitä kautta, että ihmisiä palaa takaisin työmarkkinoille. Ensi

vuonna myös nykyisten työttömien työllistyminen vauhdittuu.

Kuluttajalle helpotusta luvassa

Yksityisen kulutuksen kasvu on jatkunut tänä vuonna reaalisen ansiotason

laskusta huolimatta. Yksityinen kulutus on viime vuosina yllättänyt

vahvuudellaan. Kuluttajien kantokyvyn loppumista on odoteltu, mutta lopulta

sitkeä kuluttaja on pitänyt pintansa ja kasvuennusteita on tarkistettu ylöspäin.

Ansiokehityksen hidastuessa on apua saatu matalasta inflaatiosta, tuloverojen

kevennyksistä ja alhaisen korkotason tukemasta velanotosta.

Työvoiman ja työllisyyden muutos

Työttömyys ylittää rakenteellisen tason


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Kulutuksen lisääminen on painanut säästämisasteen negatiiviseksi, kun

talouden toipumiseen ja oman työpaikan säilymiseen luottavaiset kuluttajat

ovat lisänneet menojaan käytettävissä olevia tuloja korkeammalle tasolle.

Vuonna 2016 nettosäästämisaste oli -0,9 prosenttia eli alimmallaan lähes 30

vuoteen. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä säästämisaste on laskenut

edelleen ja oli -2,2 prosenttia. Negatiivinen säästämisaste kertoo siitä, että

keskimäärin kotitaloudet joko kuluttavat säästöjään tai velkaantuvat. Samalla

kotitalouksien velka on kasvanut vauhdikkaasti, vaikka onkin yhä

kansainvälisessä vertailussa kohtalaisen maltillinen. Myös nettovarallisuuden

kehitys on ollut vahvaa, mikä tasapainottaa velkatilannetta. Velkavetoisuus

tekee kuitenkin kulutuksesta jatkosta herkän korkotason muutoksille ja

kuluttajien luottamukselle. Loputtomasti ei lainanoton tiellä voi jatkaa.

Säästämisasteen lasku on pitkälti suhdannevaiheeseen kuuluva rationaalinen

reaktio, joka heijastelee talouden hyviä näkymiä tilanteessa, jossa ansiokasvu

on yhä poikkeuksellisen hidasta. Kuluttajat siirtävät odotettavissa olevaa

tulevaa kulutusta nykyhetkeen ja hyödyntävät samalla matalaa korkotasoa.

Jatkossa velkavetoisen kulutuksen ennustetaan laantuvan, mikä tuo

laskupainetta kulutukseen ja talouden kasvuun. Samaan aikaan toiseen

suuntaan työntävät kuitenkin paraneva työllisyys ja sopimuskorotusten

vauhdittama ansiokasvu, jotka tukevat ostovoimaa ja kulutusta.

Syksyn mittaan työmarkkinaneuvottelut ovat edenneet melko sopuisasti

etukäteen pelätystä liittokierroksesta huolimatta. Teknologiateollisuus avasi

pelin omalla sopimuksellaan, joka tuo 1,6 prosenttia lisää palkkaa kahtena

seuraavana vuotena. Sopimus on likimain ennakko-odotusten mukainen,

korkeintaan hiukan ennustettua korkeampi. Neuvotteluissa maltti näyttää

säilyneen kohtalaisen hyvin tasapainoiltaessa ostovoiman parantamisen ja

työllistämisen edellytysten välillä. Huomattava osa kokonaiskorotuksesta on

tarkoitus toteuttaa paikallisesti sovittavalla tavalla. Työnantajapuolen toiveena

on tätä kautta hillitä ylimääräisiä liukumia, kun osa sopimuskorotuksesta

voidaan kohdentaa avainhenkilöiden palkitsemiseen.

Useissa kilpailijamaissa korotukset ovat olleet suurempia, joten nyt sovittu linja

auttaa parantamaan kilpailukykyä jatkossakin jossain määrin. Muilla aloilla on

toistaiseksi seurattu teknologiateollisuuden viitoittamalla tiellä, mutta paljon

neuvoteltavaa on vielä edessä. Talven aikana eteen tulevat julkisen sektorin

neuvottelut, joissa kitkaa aihetuttavat kiky-sopimukseen kuuluneet

lomarahojen leikkaukset. Julkisen sektorin finanssit ovat kuitenkin edelleen niin

heikolla tolalla, ettei irtiottoihin ole varaa.

Ennusteessa yksityinen kulutus ylläpitää kasvua myös tulevaisuudessa. Tänä

vuonna yksityinen kulutus kasvaa 1,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on kaksi

prosenttia. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen nousu hidastuu 1,5 prosenttiin

työllisyyskasvun parhaan vaiheen jäädessä taakse.

Ansiotason keskimääräinen nousu vauhdittuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin ja

2019 kahteen prosenttiin. Kokonaisuudessaan bruttopalkkojen reaalinen

kehitys on koko ennustejakson positiivisella puolella, vaikka jääkin kauas

menneiden vuosien lukemista.

Kotitalouksien säästämisaste

Hinnat ja palkat


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Monta asuntomarkkinaa

Finanssikriisin jälkeen suomalaiset asuntomarkkinat ovat erkaantuneet

alueellisesti. Koko maan tasolla asuntojen hinnat ovat pysytelleet lähes

paikallaan useamman vuoden ajan. Väliin mahtuu lasku- ja nousukuukausia,

mutta isossa kuvassa hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin nelisen

vuotta sitten. Hintojen keskiarvo johtaa helposti harhaan: taustalla on

pääkaupunkiseudun ja muiden isompien kaupunkien nousevat hinnat ja monien

pienempien paikkakuntien laskeva hintakehitys. Asuntojen keskimääräisten

hintojen nousun pysähtyminen heijastelee pitkää matalasuhdannetta ja

väestörakenteen muutosta.

Uuteen tilanteeseen tottuminen on vienyt aikansa. Asuntojen hinnat ovat

nousseet Suomessa suhteellisen tasaisesti liki 20 vuotta ja monet ovat

tottuneet pitämään sitä jonkinlaisena luonnonlakina. Enää ei ole kuitenkaan

mielekästä puhua yhdestä asuntomarkkinasta, vaan maantieteellisesti

eriytyneistä markkinoista. Väestörakenteen muutos, työpaikkojen sijainti ja

halu kaupunkiasumiseen ajavat ihmisiä kasvukeskuksiin. Vaikein tilanne on

teollisuuden rakennemuutoksesta ja muilla muuttotappiosta kärsivillä

paikkakunnilla. Kaupungistumistrendiin ei ole odotettavissa muutosta, vaikka

talouskasvun piristyminen oletettavasti tukee markkinoita myös heikommilla

alueilla.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet koko

maan tasolla alkuvuoden aikana 1,1 prosenttia viime vuodesta. Kasvun

moottorina toimi pääkaupunkiseutu, jossa hinnat nousivat 2,7 prosenttia.

Muualla maassa hinnat laskivat keskimäärin -0,2 prosenttia, vaikka toki kasvua

nähtiin monilla muillakin yksittäisillä alueilla.

Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Hintojen nousu on ollut

laaja-alaista, vaikka sielläkin kirittäjänä on toiminut pääkaupunkiseutu, jossa

hinnat nousivat tammi-syyskuussa peräti 7,1 prosenttia. Voimakkainta kasvu

oli kerrostaloasunnoissa. Muualla Suomessa uusien asuntojen hinnat nousivat

3,5 prosenttia.

Kaupunkiasuntojen kysyntä on synnyttänyt voimakkaan kasvupiikin myös

rakentamiseen. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet

osoittavat poikkeuksellisen nopeaa kasvua kerrostalojen osalta. Neliöissä

mitattuna kehitys on maltillisempaa, sillä rakennusbuumi kohdistuu

kaupunkikeskuksien pieniin kerrostaloasuntoihin. Uusi asuntojakin on alkanut

tulla tarjolle, joka lievittää hintojen nousupainetta. Asuntomarkkinoilla

tunnelmat ovat vahvat, ja lisätarjonnasta huolimatta kysyntäpaine kannattelee

markkinoita. Suurin piikki valmistumisissa ajoittuu ensi vuodelle, jonka jälkeen

rakennusbuumi laantuu.

Asuntomarkkinoilla ei odoteta suuria mullistuksia lähiaikoina. Koko maan

tasolla odotamme hintojen nousevan 1,5 prosentin vauhtia sekä 2018 että

2019. Asunnon ostajalle markkinaympäristö pysyy suotuisana: lainakorot ovat

matalalla ja asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat pysyneet vakaina tai jopa

laskeneet. Vaikka pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet

voimakkaasti viime vuosina, on vuokrien nousu ollut selvästi suurempaa, mikä

kertoo siitä, ettei kuplaa ole havaittavissa. Uusien asuntolainojen keskikorko on

Rakentaminen vilkasta

Hinnat eriytyneet

Asuntolainojen korot ja marginaalit


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


laskenut tasaisesti jo useamman vuoden ja on tällä hetkellä tasan yhdessä

prosentissa. Inflaatioennusteen toteutuessa painuu uusien asuntolainojen

keskimääräinen reaalikorko ensi vuonna negatiiviseksi ja säilyy negatiivisena

ennustejakson ajan.

Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee

Suhdannenousu on tuonut pientä helpotusta julkistalouteen. Odotuksia

korkeammat verotulot ovat supistaneet alijäämää, mutta valtion budjetti

vuodelle 2018 on yhä noin kolme miljardia euroa alijäämäinen. Mikä oleellista,

suhdannetilanteesta korjattu rakenteellinen alijäämä tuleville vuosille ei ole

kadonnut. Valmiiksi korkea kokonaisveroaste ei juuri tarjoa mahdollisuuksia

vajeen paikkaamiselle verotuksen kautta.

Väestörakenteen muutos painaa kasvupotentiaalia kotimaassa, mutta

tuottavuuden hidastuminen on osin laajempi maailmantaloutta koskeva pitkän

aikavälin ilmiö, johon on vaikea löytää paikallisia lääkkeitä. Suomessa

merkittävin rakenteellinen haaste on väestön ikääntyminen. Sen seurauksia

ovat työikäisen väestön suhteellisen osuuden pieneneminen ja ikäsidonnaisten

menojen kasvu. Huoltosuhteen heikkeneminen on hitaasti etenevä prosessi,

johon voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa vain nettomaahanmuuton kautta.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen olisikin kannatettavaa politiikkaa.

Pidemmällä tähtäimellä myös riittävä syntyvyys on tärkeää, ja viime vuosien

ennätysalhaiset syntyvyysluvut ovat huolestuttavia. Jatkuessaan ne

synnyttävät pitkällä aikavälillä kohtuuttomia maksunnostopaineita

eläkejärjestelmälle.

Lyhyellä tähtäimellä eniten mahdollisuuksia on politiikkatoimilla vaikuttaa

työllisyysasteeseen. Kokonaisuudessaan talouspoliittinen keskustelu on tällä

hetkellä varovaista ja vaikuttaa pelottavasti siltä, ettei merkittäviä uusia

avauksia tulla tällä vaalikaudella enää näkemään. Hallituksen tavoitelistalla

oleva työllisyysasteen nosto on kyllä edennyt, mutta 72 prosentin rajapyykki jää

haaveeksi. Sekään taso ei pitkällä tähtäimellä riittä.

Laadittu suhdanne-ennuste rakentuu oletukselle kansainvälisen talouden

myötätuulesta, joten selvää on, että riski huonommasta kehityksestä on

olemassa. Globaalien poliittisten riskien realisoituminen on vaikeasti

ennustettavissa. Ilman erityisiä kriisejäkin on syytä varautua siihen, että

maailmantalouden veto ei ikuisesti jatku yhtä hyvänä. Myös rahapoliittisen

ympäristön normalisoituminen on asteittain edessä. Perusskenaariossa

rahapolitiikan kiristyminen on hidasta, eikä merkittäviä häiriöitä esiinny.

Aikaisempaa kokemusta vastaavasta prosessista ei kuitenkaan ole, eikä

sujuvuudesta voi mennä takuuseen. Keskuspankki poistuu pikku hiljaa

markkinoilta velkakirjojen ostajan roolista ja tilalle tullaan tarvitsemaan

markkinaehtoisia toimijoita. Muita mahdollisia isoja maailmantalouden riskejä

ovat esimerkiksi Kiinan yritysten velkariskin realisoituminen ja

osakemarkkinoilla tapahtuvat äkilliset liikkeet. Euroopassa Italia on yhä

euroalueen heikoin lenkki, vaikka noususuhdanne onkin helpottanut tilannetta

hetkellisesti. Kaikki ulkoiset megariskit ovat vaikeasti ennustettavia, eikä

Julkinen vaje ja velka (ennuste)

Syntyvyys ja nettomaahanmuutto


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


mikään mainituista uhista todennäköisesti toteudu ennustejaksolla. Tiedossa

on silti, ettei kriiseiltä vältytä jatkossakaan.

Suomen valtion 10 vuoden korko matelee noin 0,5 prosentin tuntumassa.

Korkoero Saksaan on pysynyt pienenä. EKP supistaa osto-ohjelmaansa vuoden

2018 alussa, mutta jatkaa yhä taseen kasvattamista 30 miljardilla eurolla

kuukaudessa vähintään syyskuuhun. Inflaationäkymät ovat vaimeita, mikä

pakottaa keskuspankin etenemään varovaisesti ja jatkamaan kevyttä

rahapolitiikkaa toistaiseksi. Odotamme pitkien korkojen nousevan aavistuksen

ensi vuonna, mutta Suomen valtio saa edelleen lainarahaa erittäin edullisesti.

Vaikka luottoluokittajat ovat pudottaneet Suomen valtion luottoluokituksen

toiseksi parhaaseen kategoriaan, saa Suomi rahaa käytännössä AAA-ehdoilla.

Kaikki luottoluokittajat ovat varmasti tyytyväisiä talouskasvun laaja-alaiseen

piristymiseen ja valtiontalouden vajeen supistumiseen. Onnistuneet

rakenneuudistukset ja valtion velkasuhteen kääntyminen laskuun voisivat

palauttaa AAA-luottoluokitukset Suomelle viimeistään ensi vaalikaudella.

Jukka Appelqvist


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?


Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain

Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys

Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?

SUOMI

ennuste ennuste ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2015 2016 2017 2018 2019

Määrän muutos, %

Bkt 0,0 1,9 3,1 2,3 1,9

Tuonti 3,2 4,2 3,5 4,5 3,5

Vienti 0,8 1,0 8,1 4,0 4,0

Kulutus 1,1 1,6 1,4 1,5 1,1

-yksityinen 1,7 1,8 1,8 2,0 1,5

-julkinen 0,0 1,2 0,3 0,4 0,2

Investoinnit 0,7 7,2 8,9 4,5 3,5

Indikaattoreita 2015 2016 2017 2018 2019

Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,5 8,0 7,7

Ansiotaso, % 1,4 0,9 0,2 1,8 2,0

Inflaatio, % -0,2 0,4 0,8 1,2 1,4

Asuntojen hinnat, % -0,6 1,0 1,1 1,5 1,5

Vaihtotase, mrd. eur -1,1 -3,0 0,0 -0,5 0,5

Vaihtotase / bkt, % -1,0 -1,4 0,0 -0,2 0,2

Julkinen alijäämä / bkt, % -2,7 -1,7 -1,6 -1,0 -0,8

Julkinen velka / bkt, % 63,6 63,1 62,0 61,0 60,0

Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2015 2016 2017 2018 2019 Euroalue

BKT 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 Kuluttajahinnat 0,0 0,2 1,5 1,2 1,4 Iso-Britannia BKT 2,3 1,8 1,5 1,3 1,2 Kuluttajahinnat 0,1 0,7 2,6 2,2 1,8 Japani BKT 1,1 1,0 1,6 1,3 0,8 Kuluttajahinnat (pohja) 0,5 -0,3 0,4 0,6 1,0 Kiina BKT 6,9 6,7 6,8 6,3 6,0 Kuluttajahinnat 1,4 2,0 2,0 2,3 2,3 Ruotsi BKT 4,5 3,2 3,1 2,0 Kuluttajahinnat 0,0 1,0 1,9 1,7 Yhdysvallat BKT 2,9 1,5 2,2 2,4 2,1 Kuluttajahinnat 0,1 1,3 2,2 2,5 2,1 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 18.12.2017

¨


Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

[email protected]

Twitter @Pasi_Kuoppamaki

Julkaisun päätoimittaja

Ekonomisti

Jukka Appelqvist

puh. 044 2631051

[email protected]

Twitter @JukkaAppelqvist

ISSN 2323-7457

Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7



Ko

rkokä

än

ne

edes

sä?

Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:

Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli.

Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden

perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen

kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään

suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien

tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat

pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä

katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää

kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään

tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa

samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota

palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden

liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja

taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen

julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai

ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä

alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

korkokäänne edessä? · suhdannekatsaus joulukuu 2017 ... luottamusindikaattorit kertovat sekä...

Documents