O P TI S E N AL AN TO I M IAL A STR ATEG IA 2012

Optisen alan toimijoiden näkemys alan kehittymiselle tärkeistä toiminta-alueista ja menetystekijöistä.

S I S Ä L L Y S

Strategiatyön tausta ja tarve 5

OPTINEN ALA SUOMESSA 6

YHTEISKUNNAN KEHITYS JA SEN HEIJASTUMINEN OPTISELLE TOIMIALALLE 9

Megatrendit 9 Väestön ikääntyminen 9 Verkostoituminen 10 Globalisaatio 10 Tietoverkkojen kehittyminen 11 Teknologian kehitys 11 Ekologisuus – kestävä kehitys 12 Kaupungistuminen 12

MUUTOSTEN VAIKUTUS OPTISEN ALAN TOIMINTAAN, TYÖNJAKOIHIN, RAKENTEESEEN 14

OPTISEN ALAN TULEVAISUUS – KETÄ PALVELLAAN? 16

OPTISEN ALAN TULEVAISUUS – MITÄ PALVELUJA TUOTETAAN? 16

ARVOPOHJA 17

STRATEGISET TOIMINTA-ALUEET JA NIIDEN MENESTYSTEKIJÄT 19 1. Silmälasien, piilolinssien ja tarvikkeiden kauppa 19 Kriittiset menestystekijät 20 Strategiset toimenpiteet 20 2. Näöntutkiminen 20 Kriittiset menestystekijät 21 Strategiset toimenpiteet 21 3. Silmien terveyden seulonta 22 Kriittiset menestystekijät 22 Strategiset toimenpiteet 23 4. Silmäkirurgia 23 Kriittiset menestystekijät 24 Strategiset toimenpiteet 24 5. Toimialan henkilöstön koulutus 24 Kriittiset menestystekijät 25 Strategiset toimenpiteet 26 6. Viestintä ja vaikuttaminen 26 Kriittiset menestystekijät 27 Strategiset toimenpiteet 27

YDINOSAAMISET 28

ALAN KILPAILUETU 29

Strategiatyön vaiheet 30

Strategiatyöryhmiin osallistuneet 31

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 3

Suomen Optinen Toimiala ry, organisaatio

Jäsen-valiokunnat

Operatiivisetvaliokunnat

Toimitus-johtaja

Toimisto

Hallitus

Yhteistyö-jäsenet

V A L M I S T E L U , L A U S U N T O J A T O I M E E N P A N O

P Ä Ä T Ö K S E T

Yrittäjä- jäsen

Tukku- jäsen

Ketju- jäsen

Jäsenkokous

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 24

Optinen ala on ollut Suomessa pitkään yksi

vahvimmista erikoiskaupan vaikuttajista.

Liikevaihtoonsa nähden se on pystynyt

vaikut tamaan voimakkaasti lainsäädäntöön ja

yhteis kunnalliseen työnjakoon. Alan viimeistä

vuosi kymmentä on leimannut väestön ikään­

tymiskehitys. Sen vetämänä alan liikevaihto

on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 50 %.

Optinen ala elää parhaillaan yhtä tähän asti

syvimmistä muutosjaksoistaan. Ketjuuntuminen

on saanut kansainvälisten toimijoiden myötä

uuden ulottuvuuden. Todellinen hintakilpailu

on saapunut toimialalle jäädäkseen, mikä on

näkynyt tuotteiden myyntikatteen rapautumi­

sena ja painanut monen toimijan kannattavuu­

den pysyvästi aikaisempaa alhaisemmalle

tasolle. Toisaalta optikot ovat saaneet käyt­

töönsä diagnostiset lääkeaineet, jonka myötä

on kylvetty siemenet näöntutkimuspalveluihin

perustuvan liiketoiminnan synnylle tuotekaupan

rinnalle. Rakenteellisesti optinen ala on osa

erikoiskauppaa ja terveydenhuoltoa. Näön­

tutkimustoiminta on muun terveydenhuollon

tapaan voimakkaasti säänneltyä ja sitä saa

Suomessa harjoittaa itsenäisesti vain silmätau­

tien erikoislääkäri tai laillistettu optikko. Tuote­

kauppa on vapaata, mutta luonteeltaan tekni­

sesti vaativien tuotteiden muotikauppaa.

Nykymarkkinoita hallitsevat suuret kansain­

väliset ja yksi kotimainen ketju. Markkina­

johtaja on Grandvision­ryhmään kuuluva

Instru optiikka, kakkonen on suomalainen

Silmä asema ja kolmonen Specsavers. Lisäksi

toimialan tilastoissa ovat mukana pienempi­

nä ketjuina suomalainen Fenno Optiikka ja

pohjoismaisen ulottuvuuden Synsam. Yhdessä

nämä viisi ketjua yrittäjineen muodostavat

noin 75 % alan liikevaihdosta ja niiden toimi­

pisteiden kautta kulkee kuluttajille lähes 85 %

toimialan tavaravolyymista. Ketjujen lisäksi

maassa toimii muutama löyhempi yhteistyö­

rakenne sekä joukko riippumattomia optikko­

liikkeitä.

Alaa leimaa korkean ketjuuntumisasteen

lisäksi korkea järjestäytymisaste. Toimialan

liikevaihdosta noin 90 % muodostuu Suomen

Optinen Toimiala ry:n jäsenyrityksistä. Lähes

90 % Suomessa laillistetuista työntekijäopti­

koista puolestaan kuuluu Suomen Optikoiden

Ammattiliittoon.

Optisella alalla on säännöllisen epäsäännölli­

sesti totuttu katsomaan myös tulevaisuuteen.

Tästä huolimatta tämä toimialastrategiatyö on

historian ensimmäinen. Prosessin aikana talou­

dellinen epävarmuus Euroopassa on kärjistynyt

ja taantuma hivuttautunut osaksi arkea, mikä

osaltaan kiihdyttänee alan muodonmuutosta

entisestään lähivuosina.

Strategiaprosessi on toteutettu toimialan ihmisiä

vahvasti osallistavana työryhmä työskentelynä.

Sen tarkoitus on ollut herätellä näkyville ym­

pärillä vellovassa muutoksessa piilevät uudet

mahdollisuudet ja todennäköiset kehityslinjat.

Kirjalliseen muotoon avattuna ne toivottavasti

auttavat toimialan ihmisiä, yrityksiä ja järjestö­

jä sekä sidosryhmiä ottamaan yhdessä edessä

olevasta muutoksesta kaiken irti.

Panu Tast

toimitusjohtaja

Suomen Optinen Toimiala ry

Strategiatyön tausta ja tarve

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 5

OPTINEN ALA SUOMESSA

Optisella alalla käsitetään Suomessa silmä­, piilo­ ja

aurinkolasien sekä niiden oheistuotteiden tukku­ ja

vähittäiskauppa sekä näöntutkimukseen liittyvät palve­

lut. Suomessa toimii 473 yritystä, joiden toimialana on

optisen alan vähittäiskauppa. Kyseisillä yrityksillä on

toimipaikkoja 789. Vastaavasti optisen alan tukku­

kauppaa harjoittavia yrityksiä on 71 ja niillä on Suo men

alueella 78 toimipaikkaa (Tilastokeskus, 2010). Toimialan

liikevaihto vuonna 2011 oli 341,3 miljoonaa euroa.

Toimiala on voimakkaasti ketjuuntunut. Viisi suurinta

ketjua ovat Instru optiikka, Silmäasema, Specsavers,

Fenno Optiikka ja Synsam.

Optisen alan yritykset ovat muutamaa poikkeusta

lukuun ottamatta mikroyrityksiä ja yksittäisten

toimi paikkojen liikevaihto alhainen. Suurten ketjujen

toimipaikkakohtainen liikevaihto on selkeästi pienten

toimijoiden vastaavaa korkeampi.

Suomalaisten ostotottumukset ovat muuttuneet

hitaasti. Silmälasien käytön useudella on suora

yhteys ikään. Nuorimmasta ikäryhmästä silmälaseja

käyttää noin neljännes, kun yli 60­vuotiaista silmä­

lasien käyttäjiä on jo lähes 100 %.

Liikevaihto 2011: 341,3 M¤

Instruoptiikka Silmäasema Specsavers Synsam FennoOptiikka Muut,sis.online

108,6 62,5 43,0 15,6 21,6 90,0

Liikevaihto/myymälä 2011: 433 M¤

Instruoptiikka Silmäasema Specsavers Synsam FennoOptiikka Muut,sis.online Keskiarvo

590 517 467 318 288 318 433

Liikemäärä 2011: 789 kpl

Instruoptiikka Silmäasema Specsavers FennoOptiikka Synsam Muut,sis.online

184 121 92 75 49 268

Markkinaosuus 2011

Fenno Optiikka 6 %

Instru optiikka32 %

Synsam 5 %

Specsavers 13 %

Silmäasema 18 %

Muut, sis. online 26 %

120,0

100,0

80,0

60,0

40,0

20,0

0

300

250

200

150

100

50

0

700

600

500

400

300

200

100

0

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 26

Suomalainen ostaa silmälasinsa suomalaisesta

optikkoliikkeestä, muiden jakeluteiden merkitys on

marginaalinen.

Merkittävä virstanpylväs saavutettiin vuonna 2011,

kun käyttäjätutkimus osoitti ensimmäistä kertaa

enemmistöllä suomalaisista olevan käytössä kahdet

tai useammat lasit.

Suomalainen ostaa silmälasinsa edelleen pääosin

vain tosi tarpeeseen. Lähes 80 % ilmoittaa silmä­

lasien hankinnan syyksi sen, että vanhoilla laseilla

ei enää nähnyt, ne eivät soveltuneet uuteen käyttö­

tarkoitukseen tai ne olivat rikki.

Näöntutkimuksista kasvava osa tehdään Suomessa

jo nyt optikoiden toimesta. Kansainvälisessä ver­

tailussa silmätautien erikoislääkärien osuus näön­

tutkimuksista on tosin poikkeuksellisen korkea.

Optisella alalla työskentelee runsaat 2 700 henkilöä

(Tilastokeskus, 2010). Vähittäiskaupan palveluksessa

heistä on noin 2 400 ja tukkukaupan palveluksessa

runsaat 300 henkilöä. Aktiivisesti ammatissa toimii

noin 1 300 optikkoa ja reilut 500 silmälääkäriä.

Kävi näöntutkimuksessa viimeksi 2007-2011n=silmälasienkäyttäjät

Silmälasien määrä 2007-2011n=silmälasienkäyttäjät

Silmälasien ostopaikka 2007-2011n=silmälasienkäyttäjät

Silmälasien käyttö sukupuolen mukaan eri ikäryhmissä suhteessa ikäluokan kokoon 2011

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 7

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 28

”Strategian päähuomio on tulevaisuudessa. Miten varmistamme menestymisen ja tuloksenteon huomenna?

Se on kaikkein tärkeimpien ja olennaisimpien asioiden etsimistä.”

YHTEISKUNNAN KEHITYS JA SEN HEIJASTUMINEN OPTISELLE TOIMIALALLE

Megatrendit

Megatrendi on jo toteutuneen kehityksen perusteella

tunnistettava suunta, jonka uskotaan jatkuvan. Sitä

voidaan kuvata kehityksen suurena linjana, joka

sisältää globaalin tason vaikutuksia ja josta voidaan

erottaa alailmiöitä. Ilmiöillä on tunnistettava kehitys­

suunta. Megatrendi sisältää usein erilaisia ja jopa

vaikutussuunniltaan toisilleen vastakkaisia alailmiöitä

ja tapahtumaketjuja, mutta niillä on selvä kehityssuunta.

Megatrendi­käsitteen lanseerasi yhdysvaltalainen

tutkija John Naisbitt vuonna 1982. Hänen käsityksiinsä

nojataan yhä edelleen, vaikka ilmiöiden sisällöt ovatkin

muuttuneet. Optisen alan strategiatyössä on tunnistettu

ne kehityssuunnat, joilla uskotaan olevan vaikutusta

alan kehittymiseen ja pelkistetty niiden lähivuosina

näköpiirissä olevat vaikutukset alan toimijoille.

Optista alaa koskettavat voimakkaimmin megatrendeistä

• väestön ikääntyminen

• verkostoituminen

• globalisaatio

• tietoverkkojen kehittyminen

• teknologian kehitys

• ekologisuus

• kaupungistuminen.

Väestön ikääntyminen

”Kaikki, mitä on voitu keksiä on jo keksitty.”USA:n patenttiviraston johtaja Charles Duell 1899

Väestön ikääntyminen lisää näönhuoltotarpeita. Samalla

myös vaatimukset terveydenhuollon osaamiseen lisäänty­

vät. Näköpiirissä on, että verkostoituminen palvelutuo­

tannossa kasvaa eri toimijoiden kesken, koska tarpeet

asiakaskunnassa lisääntyvät ja samalla pirstaloituvat.

Tuotevalikoiman on oltava ajan tasalla. Heikkonäköisten

tuotteiden tarjonnasta on pidettävä huoli. Ikääntyneiden

näkemisvaatimukset monipuolistuvat. Esimerkiksi tieto­

koneen käyttö ja liikuntaharrastukset vaativat palvelu­

tarjonnan konkretisointia ja asiakkaan ostamista helpot­

tavaa tuotteistusta. Samalla on ratkaistava palvelujen

vieminen asiakkaan lähelle, kuten palvelutaloihin.

Koska tiedetään, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut

eivät riitä kasvavalle ikääntyvien massalle, on kaupallisten

toimijoiden rakennettava asiakkaille helposti hahmo­

teltavia palvelukokonaisuuksia. Pitemmän aikavälin

näönhuolto­ohjelmat mahdollistuvat. Näistä esimerkkeinä

ovat yhteisen suunnitelman mukaiset kutsut tarkastuksiin,

lähetteet erikoissairaanhoitoon ja sen jälkeiset seurannat.

Väestön ikääntyessä

• Yhteiskunnan varat eivät riitä kansalaisten

palvelemiseen. Optikoiden vastuu hyvästä

näkemisestä kasvaa voimakkaasti.

• Tilannesidonnaisen näkemisen vaateet lisääntyvät;

älypuhelin, liikuntasuoritus tai liikuntarajoitteisuus

vaativat erilaiset ratkaisut ja palvelut.

• Syntyy tarve huolenpitoohjelmiin.

Silmäsairauksien riski vaatii jatkuvan seurannan

muillakin kuin diabeetikoilla.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 9O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2

Verkostoituminen

• Vaatii ketjuuntuneen liiketoiminnan. Ketjut hakevat omat,

erilaiset liiketoimintamallinsa ja tehostavat toimintaa.

Suuri osa verkostojen ulkopuolelle jäävistä ajautuu

vaikeuksiin.

• Yhteiskunnan terveydenhuollon, yksityisten lääkärien

ja sairaaloiden sekä optikkoliikkeiden välinen työn­

jako ja yhteistyö muuttaa näönhuollon kenttää ja

resurssivaateita.

• Silmälasit ovat osa ulkonäköä ja pukeutumista.

Alan tuotteita ostetaan muotiliikkeistä. Syntyy

uusia myyntimalleja.

Globalisaatio

”Japanilainen autoteollisuus tuskin pystyy nappamaan kovinkaan suurta osuutta USA:n automarkkinoilla.”Business Week 1968

Globaali työnjako muuttuu ja työ­

tehtävät etsiytyvät niille sopivimpiin

ympäristöihin globaalisti. Alueet joutuvat

hakemaan kehitykselleen rohkeasti uusia suuntia erikois­

tumalla. Erikoistumiskehitys vaikuttaa maailmantalouden

rakenteisiin ja vauhdittaa toimintojen uudelleensijoit­

tumista. Talouden avoimuus ja toimijoiden keskinäiset

riippuvuudet altistavat maailmantalouden entistä voi­

makkaammille heilahteluille. Globaaleissa arvoverkois­

sa verkostojohtaminen ja kumppanuuksien hallinta on

haasteellista ja siitä tulee yrityksille tärkeä menestystekijä.

Kehittyvät maat haastavat kansainvälisen kaupan totutut

lainalaisuudet.

Alan perinteinen arvoketju – valmistaja­tukkukauppa­

agentti­vähittäiskauppa – lyhenee. Vähittäisporras hankkii

tavaransa suoraan valmistajalta ilman välikäsiä. Kilpailu

käydään eri verkostojen kesken ja raskaammalla kulu­

rakenteella toimivat arvoketjut joutuvat vahvasti erikois­

tumaan tai sitten kuolevat pois. Agenttien ja suomalaisten

tukkukauppojen suhteellinen merkitys tulee vähenemään.

Globaali tarjonta tavoittaa verkkokauppojen kautta var­

sinkin oman “life stylensa” mukaisesti hankintoja tekevät

kuluttajat. Uhkana on, että kauppaa siirtyy optikkoliikkeen

ja suomalaisten toimijoiden ohi. Tämä vaatii optikolta

Verkostoituminen

”Tämä puhelimeksi kutsuttu laite ei ole vakava kommunikaation väline. Sillä ei ole meille kerta kaikkiaan mitään merkitystä.”Lennätinyhtiö Western Unionin muistio 1876

Tietojärjestelmien ja tiedonsiirron

kehittyminen tuo reaaliaikaista

ja entistä monipuolisempaa tietoa

tuotteista ja menetelmistä kaikkien

alan toimijoiden saataville globaalisti.

Tiedon hankkiminen helpottuu ja monipuolistuu.

Alan intressissä on olla johtamassa optista alaa sivuavaa

kehitys työtä ja tekemässä määrittelyjä, jotta alalle syntyy

käyttökelpoisia ratkaisuja kustannustehokkaasti. Optisel­

la alalla ei ole resursseja saman laajuiseen kehitystyöhön,

kuin julkisella sektorilla. Potilas­ ja tuoterekisterien yh­

tenäistyminen on tavoiteltavaa, mutta julkisen terveyden­

huollon ongelmista tällä saralla kannattaa ottaa opiksi.

Ketjuuntuneen liiketoiminnan merkitys lisääntyy. Tämä

tuo yhtenäisempiä liiketoimintamalleja, mahdollistaa

konseptien erilaistumisen ja ylläpitää kilpailua. Ratio­

naalisuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät ja yksittäisen

optikkoliikkeen on uskallettava valita kilpailukykyinen

toimintamalli. Erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia on

tunnistettu strategiatyön yhteydessä.

Silmälasit ja tarvikkeet ovat merkittävä osa ihmisen

ulkonäköä. Aurinkolasien lisäksi myös muiden alan

tuotteiden myynti hakeutuu muodin keskuksiin. Tarjonta

laajenee esittelytelineistä shop in shop ­tyyppisiin ratkaisui­

hin mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteiskunnan rahoittaman terveydenhuollon kanssa

tapahtuva yhteistyö lisääntyy, samoin yhteistyö silmä­

sairaaloiden kanssa. Yhteistyöhön motivoivat sekä talou­

delliset tekijät että henkilöresurssien saatavuus. Osalle

ketjuja syntyy kiinteitä yhteistyösuhteita silmäsairaaloi den

kanssa. Liiketoimintamallit eriytyvät, alan toimijat hake vat

entistä selvemmin eri kohderyhmiä.

Kansainvälistä verkostoitumista tapahtuu myös näön­

tutkijoiden keskuudessa. Tutkimustulokset avaavat uusia

näkökulmia asioihin ja uusi tieto tulee nopeasti sovellet­

tavaksi myös Suomessa. Kehittyvää tekniikkaa tulee

samoin entistä nopeammin näöntutkimuksen tueksi.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 21 0

palvelukonseptin, joka motivoi asiakkaan tekemään han­

kintansa optikkoliikkeestä.

Kansainvälinen tiedonvaihto ja koulutusyhteistyö yleis­

tyvät. Siten syvempää asiantuntijuutta saadaan nopeasti

myös Suomeen. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen

nopeuttaa ylikansallisten kumppanuuksien syntymistä.

Tuotantoa ollaan keskittämässä edullisemman kustannus­

rakenteen maihin, monesti Kaukoitään. Tämä aiheuttaa

tavarantoimituksiin epävarmuutta mm. luonnonolosuhtei­

den ennakoimattomuuden vuoksi.

Globalisaatiokehitys

• Lyhentää jakeluteitä. Tukku­

kaupan ja agenttien elintila

kapenee. Kaupan suorat

kontaktit valmistajiin lisääntyvät,

omat tuotteet tulevat brändien

rinnalle. Kustannustehokkuus korostuu.

• Kuluttajien liikkuvuuden ja verkko­ostamisen

vuoksi muotivirtaukset ovat heti Suomessa ja omien

mieltymysten mukaisille hankinnoille on monta

kanavaa. Kaupan reagointi nopeuden on kasvettava.

• Hintakilpailu säilyy tai lisääntyy.

Tietoverkkojen kehittyminen

”Ei ole mitään syytä, miksi kukaan haluaisi tietokoneen kotiinsa”.Digitalin pääjohtaja Ken Olsen 1977

Asiakkaat hakevat tietoa entistä enemmän omatoimi­

sesti internetin kautta. Vertaileminen on helpompaa.

Hyvä asiakaspalvelu ja oikean vertailupohjan luominen

synnyttää tarpeen tuottaa toimialan sisällä relevanttia,

toimialan etujen mukaista tietoa kuluttajien saataville.

Kuluttajien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät.

Tutkimuksen mukaan nettiostamisen valmius optisen

alan tuotteissa oli vuonna 2012 viidellä prosentilla

kuluttajista. Nuoremmissa ikäluokissa valmiudet ovat

huomattavasti suuremmat ja kehityssuunta voimistuu.

Etädiagnostiikka mahdollistuu. Kuluttajalle syntyy pal­

veluja, jotka laajentavat ja syventävät optikkoliikkeen pal­

velutarjontaa tai sitten ohittavat optikkoliikkeen, mikäli

sen konseptiin ei kuulu kyseisten palvelujen tarjoaminen.

Tiedonsiirto terveydenhuollon toimijoiden välillä mah­

dollistuu. Tämä korostuu kouluterveydenhuollon ja

työterveyshuollon kanssa toimittaessa. Sähköinen tie­

donsiirto asiakasta tutkineelle lääkärille on mahdollista

tietoturvamääräykset huomioiden. Riippuu täysin alan

aktiivisuudesta, miten toimiviksi työnjaot yhteiskunnan

tuottamien ja kaupallisten palvelujen välillä saadaan.

Asiakkaan tarve ei poistu, mutta tavat vastata tarpeeseen

muuttuvat.

Internetpohjaisten palvelujen kehittyminen perinteisen

tuotekaupan ulkopuolelle mahdollistuu. Ostokanavan

ohessa on mahdollisuus asiantuntevaan viestintään ja

asiakkaan tietotason lisäämiseen. Aikavaraukset optikol­

le voidaan tehdä sähköisesti. Ennakoivaa päätöksentekoa

tehdään verkkopalvelujen kautta. Omaan tyyliin ja kas­

vojen muotoon sopivien kehysten valinnan pystyy teke­

mään virtuaalisesti. Wikipedia­tyyppisistä palveluista

haetaan tietoa. Muunkin sosiaalisen median sisällön­

tuotantoa voi tehdä kuka tahansa. Alan intressissä on

oikean tiedon saaminen myös näihin kanaviin.

Tietoverkkojen kehittyminen

• Mahdollistaa etädiagnostiikan. Silmäsairauksien

diagnoosit ja hoidon saatavuus mullistavat palvelujen

jakelutiet. Optikkoliike joutuu valitsemaan palvelu­

tasonsa.

• Monipuolistaa tiedonhankintaa. Optisen alan on

löydettävä kanavat relevantin ja helposti löydettävän

tiedon tuottamiseen kuluttajien käyttöön.

• Kasvattaa verkkokaupan osuutta kuluttajien

ennakoivasta päätöksenteosta ja hankinnoista.

Teknologian kehitys

”Televisio on teoreettisesti ja teknisesti mielenkiintoinen laite, mutta taloudellisesti sillä ei ole mitään merkitystä”.Tyhjiöputken keksijä Lee deForest 1932

Silmien operointitekniikat kehittyvät. Myös kuvantamis­

tekniikat kehittyvät, monipuolistavat tutkimusmahdolli­

suuksia ja avaavat liiketoiminnalle uusia ovia.

Linssiteknologia kehittyy nopeasti ja silmälasin linssi on

korkean teknologian ilmentymä. Massatuotanto laskee

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 1 1

valmistuksen yksikkökustannuksia siten, että asiakkaan

saatavilla on entistä parempia ratkaisuja.

Yksilöllisten silmälasien valmistus digitalisoituu ja

automaatio lisääntyy. Perinteisen käsityönä tapahtuneen

valmistuksen suhteellinen merkitys supistuu. Hiontatyö

valuu massatuotannon yksiköihin ulkomaille, jolloin

laadun lisäksi kilpaillaan myös toimitusajoilla. Toisaalta

toimitusajoista tulee joidenkin asiakasryhmien palve­

lussa paikallinen kilpailutekijä.

Näyttöteknologia kehittyy. Mahdollista on näkymän kor­

jaaminen teknisesti näytöllä, ei sitä katselevan ihmisen

silmälaseilla, kuten perinteisesti on tehty.

Teknologian kehitys

• Vauhdittaa silmäkirurgian yleistymistä.

• Automatisoi linssituotannon ja tuo markkinoille entistä

monipuolisempia ja parempia näkemistä helpottavia

ratkaisuja – ja lisää kuluttajien epätietoisuutta.

• Automatisoi toimintoja seulottaessa terveiden silmien

joukosta mahdollisia silmäsairauksia.

Ekologisuus – kestävä kehitys

”Ei ole vähäisintäkään merkkiä siihen suuntaan, että ydinenergiaa voitaisiin joskus käyttää”.Albert Einstein 1912

Julkinen keskustelu tuotteiden tuotanto­olosuhteista

on saanut asiakkaat kiinnostumaan yritysten eettisestä

vastuusta.

Hiilijalanjälki on yhä useamman ihmisen huulilla ja

alkaa vaikuttaa päätöksentekoon. Kestävän kehityksen

lähtökohtana on, että ihmisen toiminta tapahtuu maapal­

lon sietokyvyn ja rajallisten luonnonvarojen puitteissa.

Tavarat ja palvelut on pystyttävä tarjoamaan siten, että

luonto rasittuu mahdollisimman vähän.

Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyn kestävän kehi­

tyksen kokouksen yksi päätös oli saada turvatuksi

kaikille maailman ihmisille puhdasta vettä. Unicefin

tavoiteohjelman kohdan 7 yhtenä tavoitteena on veden ja

sanitaation puutteesta kärsivien määrän puolittaminen

vuoteen 2015 mennessä.

EU­komission arvioissa tarvittavat toimet on kiteytetty seit­

semään pääkohtaan ja niistä poimintoina mainitaan mm.

• Kestävä kulutus ja tuotanto, joka sisältää yhdennetyn

tuotepolitiikan toimeenpanon, julkisten hankintojen

viherryttämisen, EMAS­ ja ympäristömerkintäjärjes­

telmien uudistamisen sekä tutkimuksen suuntaamisen

vähemmän luonnonvaroja kuluttavien tuotteiden ja

tuotantomenetelmien kehittämiseen.

• Luonnonvarojen säilyttäminen ja hallinta, jossa huo­

mio tulee kiinnittää jäte­, ilmanlaatu­ ja vesipuitedirek­

tiivin toimeenpanoon.

Alan on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin lapsityö­

voiman käytöstä, veden kierrätyksestä, materiaalien

kierrätyksen järjestämisestä sekä vertailemaan objektii­

visesti paikallisen ja massatuotannon etuja ja haittoja.

Silmälasien linssien valmistuksessa korostuu erityisesti

veden käyttö.

Merkittävä kysymys on myös tuotteiden hyvä laatu ja

materiaalit, joilla turvataan ihmisen terveyttä. Huonot

linssit ja allergisoivat kehykset eivät edistä kestävää

kehitystä.

Kestävä kehitys

• Vaatii kierrätyksen järjestämisen

myös silmälaseille.

• Edellyttää aktiivista

tiedottamista toiminnan

eettisyydestä.

Kaupungistuminen

”Pörssikurssit ovat saavuttaneet pysyvän korkean tason”.Taloustieteen professori Irving Fisher, Yalen Yliopisto 1929

Haja­asutusalueiden väestön vähetessä terveydenhuol­

lon ja myös näönhuollon palvelut keskittyvät. Isoissa

asutuskeskuksissa kilpailu kiristyy. Kuntauudistuksen

yhteydessä käytävän keskustelun kärkenä on terveys­

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 212

palvelujen saatavuus. Kuntien budjettien haasteellisin erä

on erikoissairaanhoidon kustannukset.

Keskittymisen myötä kulut kasvavat. Hyvien liike­

paikkojen vuokrat rajaavat tilankäyttöä ja henkilökulut

lisääntyvät aukioloaikojen pitenemisen myötä. Joudutaan

tarkastelemaan hyvin aidosti, mitä kannattaa tehdä ja

tarvitaanko jatkuvasti optikkoa paikalla kauppakeskuk­

sessa toimivassa myymälässä. Tämä tarkastelu vauhdit­

taa liikekonseptien erilaistumista.

Samalla optikkoliikkeen asiakaskäsitys laajenee. Kulut­

tajan ohella asiakkaita ovat myös mm. terveyskeskukset

ja muut sairaanhoitopiirien julkiset palvelutuottajat.

Pienemmän ostovolyymin paikkakunnilla toiminnan on

oltava entistä palveluvetoisempaa.

Liiketoimintamallien myötä myös osaamisvaateet eri­

laistuvat voimakkaasti. Koska silmälääkärikoulutuksen

saaneiden erikoisosaajien resurssit sitoutuvat jatkossa

kasvavassa määrin sairauksien hoitoon, optinen näön­

huolto ja seulonnat jäävät voimakkaasti optikkojen vas­

tuulla. Tämä asettaa optikon kliinisen osaamisen syven­

tämiselle kovat vaateet. Toisaalta liiketoimintalähtöisyys

vaatii kaupallista ajattelua. Jatkossa optikkokoulutuk­

sessa ja työrooliin ohjautumisessa tapahtuu suuntau­

tumista ja valikoitumista henkilökohtaisten ominai­

suuksien kautta edellä kuvatut vaateet huomioiden.

Kaupungistuminen

• Karsii haja­asutusalueiden palveluja ja pakottaa

siellä toimivat optikot monipuolistumaan, lisäämään

osaamistaan, kehittämään liikkuvia palveluja,

verkkopalveluja sekä yhteistyötään julkisen

terveydenhuollon kanssa.

• Keskittää palveluja asiakasvirtojen lähelle, nostaa

liikepaikkojen vuokria ja ohjaa siten toiminta­

konseptin valintaa ja variointia.

• Vauhdittaa optikkojen suuntautumiskehitystä.

Optikon perusosaaminen rakentuu näön ­

tutkimisen varaan, mutta lisäosaaminen

voi painottua kaupallisen osaamisen tai

erikoistuneen näöntutkimisen suuntaan.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 13

Optisen alan perinteet ovat vahvat. Toiminta on perustu­

nut hyvään ammatilliseen osaamiseen, vahvaan tietoon ja

asiakasta palvelevien ratkaisujen löytämiseen. Silmälasi­

ja piilolinssikauppa osataan erinomaisesti. Nämä asiat

halutaan säilyttää ja vahvistaa edelleen.

Näön tutkiminen ja paremman näkemisen ratkaisut pysyvät toiminnan perustana.

Toimintaan on kuitenkin syntynyt piirteitä, joista ha­

lutaan luopua tai muuttaa asiakkaan mielessä olevaa

käsitystä. Markkinointiviestintä korostaa ilmaispalveluja

näöntarkastuksessa, vaikka reaalisesti tarkastus sisältyy

asiakkaan hankkimien silmälasien hintaan. Asiakas ei

tällä herkellä erota optikon tekemiä eri tasoisia tarkas­

tuksia toisistaan. Ilmainen perusnäöntarkastus rinnastuu

laajaan näöntutkimukseen. Jatkossa suurena haasteena

on osata tuotteistaa, viestiä ja konkretisoida asiakkaalle

palvelutasojen erilaisuus. Ilmainen näöntarkastus on

keino hankkia asiakkaita, mutta laaja, syvää ammatti­

taitoa vaativa tutkimus täytyy pystyä veloittamaan sen

arvoa vastaavasti.

Eritasoiset näöntutkimukset erottuvat toisistaan. Ilmainen näöntarkastus säilyy. Tutkimus on maksullinen laajuuden mukaan.

Uutena toimintatapana alan toimijoiden on luotava

palveluita erilaisiin tarpeisiin ja pystyttävä konkretisoi­

tava ne helposti ymmärrettävään muotoon. Samalla ko­

rostuu näön huollon ammattilaisen identiteetti. Myynnin

mer kitys on kaikkein keskeisin, koska perinteisesti kulut

on katettu tuotemyynnistä tulevilla tuloilla. Rinnalle

syn ty vät, veloitettavat palvelut eivät rakennu hetkessä.

Palvelujen tuotteistamisen jälkeen suurin haaste on

opet taa ja motivoida myyjät myös palvelujen myyjiksi

ja saada nykyisen massamarkkinoinnin rinnalle synty­

mään kustannus tehokkaat kohdemarkkinoinnin mallit.

Asiakas rekisteriä hyödyntämällä palvelutasoa voidaan

entisestään paran taa, turvata asiakasuskollisuus ja välit­

tää asiakkaan näkemiseen liittyvää asiatietoa.

Optikkoliikkeissä on opittava palvelujen tuotteistus ja myyminen asiakkaille.

Arvokkain omaisuuserä – asiakasrekisteri – on otettava myynnin aktiivikäyttöön.

Edellä megatrendien vaikutuksen käsittelyn yhteydessä

ennakoitiin jo alan rakenteiden muutosta. Tuotteiden

hankintaketju yksinkertaistuu, tukkukauppojen ja

agenttien elintila supistuu, eri arvoketjujen keskinäinen

kilpailu pitää hinnat ja katteet kurissa ja kannattavuuden

turvaamisen jatkuvana huolenaiheena.

Tukkukaupan elintila käy ahtaaksi.

Megatrendien yhteydessä ennakoitiin yhteiskunnallisen

työnjaon uudistumista. Halutessaan optikkoliikkeellä on

tulevaisuudessa mahdollisuus integroitua osaksi neuvo­

loiden, koulujen ja terveyskeskusten näönhuoltoa sekä

saada kustannustehokas rooli leikatun silmän terveyden

seurannassa. Linkitystä työterveyshuollon suuntaan syntyy

myös joko optikkoliikkeen ansiosta tai siitä huolimatta.

Etädiagnostiikka tuo uutta ulottu vuutta palveluihin.

Optikon on valittava – haluaako vai hylkääkö neuvoloilta, kouluilta ja terveys­keskuksilta jäävän näöntarkastuksen.

Muutokset avaavat mahdollisuuksia erilaisille

liiketoimintakonsepteille:

• Silmälasikauppa, jossa on suoraviivaiset palvelut

ja hinta kilpailukeinona. Toiminta on pienillä

kuluilla tapahtuvaa tehopalvelua. Tukena ovat

internetpohjaiset ratkaisut ja verkkokauppa.

• Syvällinen näönhuolto­osaaminen, joka sisältää

tutkimuspalvelut, niitä tukevat laiteinvestoinnit sekä

verkostoitumisen terveydenhuollon toimijoiden

kanssa.

• Tuotevetoinen, vaativan asiakkaan palvelu design­

valikoimalla, yksilöllisellä palvelulla, muoti­ ja

trendi tietoisuudella.

Yllä liiketoimintakonseptit on tuotu pelkistetysti esiin.

Käytännössä moni optikkoliike yhdistää niistä omalle

markkina­alueelleen sopivan mallin.

Ketjuuntuminen ja verkostoitumisen tuoma volyymi luo

pohjan kannattavalle toiminnalle.

MUUTOSTEN VAIKUTUS OPTISEN ALAN TOIMINTAAN, TYÖNJAKOIHIN, RAKENTEESEEN

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 214

Nähtävillä on kuitenkin uhkatekijöitä:

• Voimakkaasti kaupallisten ja tiukkaan kilpailuun tottu­

neiden toimijoiden myötä totutut toimintatavat romuttu­

vat. Hinnat ja katteet laskevat ja on vaarana, että myös

palveluja joudutaan leikkaamaan. Liikkeitä kuolee, koska

ne eivät pysty vastaamaan kilpailuun.

• Laserkirurgia tuo muutoksia tuotekonseptiin. Keskeiseksi

nousevat työnjakokysymykset eli kuka palvelut myy ja

tarjoaa.

• Vaarana on, että laaja ammattiosaaminen ”liukenee”

kustannuspaineen alla, vaikka perusammattiosaaminen

säilyykin.

• Optikon ammattiin hakeutuu ja valitaan asiantuntija­

profiililla olevia, ei myyntihenkisiä henkilöitä, jotka

eivät löydä rooliaan kaupallisesti toimivissa yksiköissä.

Seurauksena on hukkakoulutusta ja osaajapulaa.

Toimialan tulevaisuutta suunniteltaessa on huomioitava joi­

takin keskeisiä asioita liittyen osaavan henkilöstön saantiin:

• Optometrian koulutuksessa ammattiosaaminen painot­

tuu ja kaupallinen osaaminen on vähäistä. Tämä vaikut­

taa myös asenteisiin ja luo tarpeen jatkokoulutukseen.

Teknisen ammattiosaamisen arvostaminen huonontaa

myyntisuuntautuneella konseptilla toimivien työantajien

mahdollisuuksia saada soveltuvaa henkilökuntaa. AMK­

optometristikoulutuksen suuntautumisvaihtoehtoja

lisäämällä tuettaisiin onnistuneempia henkilövalintoja.

• Optisen alan myyjille on saatava toisen asteen koulutus­

malli ja polku AMK­tasoisiin optometrian jatko­opintoi­

hin.

• Yrittäjinä tai tulosvastuullisissa tehtävissä toimiville on

luotava liiketalouden jatkokoulutuspolut.

Huoli lasten ja nuorten näönhuollon toimivuudesta:

• Neuvoloiden näöntarkastukset ovat vähentyneet. Huolena

on, miten turvataan häiriöiden tunnistaminen ajoissa.

Yhteistyömallien rakentaminen on tarpeen.

• Koululaisten näönhuollossa resurssit vähenevät ja

osaamisen tasot vaihtelevat paljon. Siitä huolimatta

optikkoyhteistyön syntyminen vaatii pitkän, paikallisen

yhteistyön.

Iso asennemuutos

• Optikon ymmärrettävä

sekä tuotekaupan että

näönhuollon suuntaus –

valittava painotus.

• Yhteistyön ja työnjakojen

kehitystä on ohjattava.

Uhat

• Ei osata rakentaa toimivia

yhteistyömalleja.

• Laskevat katteet ja tiukka kulu­

raami heikentävät palveluita.

• Jäädään perinteisen optikon moodiin.

Vieroksutaan kehittyvää silmä­

kirurgiaa, uusia tutkimusvälineitä ja

dynaamista markkinointia.

• Rohkeus erikoistua puuttuu.

Mahdollisuudet

• Väestön ikääntyminen turvaa kysynnän.

• Kun uudistutaan, on toimintakonsepteja

valinnan pohjaksi.

• Ketjuuntuminen turvaa volyymiedut.

• Julkinen näönhuolto tarvitsee rinnalleen

kaupalliset toimijat.

• Uusi teknologia mahdollistaa tehokkaammat

palvelut ja paremmat tuotteet.

• Tavat asiakkaan hyvän näkemisen turvaa­

miseksi monipuolistuvat, kirurgia yleistyy.

• Silmälasien käyttötavat ja tilanteet muuttuvat.

Piilolinssien ja erikoislinssien käyttö laajenee.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 15

Alan asiakaskunta on laaja ja asiakkaiden

tunnistaminen on ollut välttämätöntä

menetystekijöiden määrittelyn pohjaksi.

Seuraava asiakasnäkemys on ollut pohjana

strategisia linjauksia tehtäessä.

Henkilöasiakkaat

­ ovat joko yksittäisiä kuluttajia tai jonkin

työnantajaorganisaation kanssa tehtävän

yhteistyön tuloksena syntyneitä

asiakassuhteita

­ vapaaehtoisjärjestöt ja muut

kolmannen sektorin toimijat

­ oma henkilökunta

Yhteistyötahot

­ kuntien ja kuntayhtymien terveyden­ ja

sairaudenhoidon palveluja tuottavat yksiköt;

terveyskeskukset, neuvolat, koulut,

vanhusten hoitokodit sekä

­ työterveyshuollon palveluja tarjoavat

organisaatiot, joiden palvelutarjontaan

optikko on liitetty

­ sairaalat

Yhteiskunnan vaikuttajat

­ yhteiskunnan päättäjät,

palvelurakenteiden suunnittelijat

­ julkinen sana

OPTISEN ALAN TULEVAISUUS – KETÄ PALVELLAAN?

Alan palvelutuotanto koostuu eri tasoisista palveluista.

Optisen alan peruspalvelut

­ silmälasi­, aurinkolasi­ ja piilolinssitoimitukset,

korjaus ja huolto, oheistarvikkeet

­ näöntarkastukset ja ­tutkimukset,

piilolinssisovitukset

Silmälaboratoriopalvelut

­ silmäpohjakuvaukset

­ näkökenttätutkimukset

­ seulontapalvelut

­ näkemien apuvälineet ja niiden käyttöopastus

Silmäkirurgian palvelut

­ laserkirurgia

­ kaihikirurgia

OPTISEN ALAN TULEVAISUUS – MITÄ PALVELUJA TUOTETAAN?

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 21 6

Arvot perustuvat tärkeimpiin ihmisyhteisöä

koossa pitäviin tekijöihin ja edustavat siksi

pysyvyyttä. Arvot ovat valintojamme

ohjaavia päämääriä ja ne konkretisoituvat

valintatilanteissa. Optisen alan toimintaa

ohjaaviksi arvoiksi ovat valikoituneet

seuraavat:

• VASTUULLISUUS.

Tämä tarkoittaa ammatillisen

osaamisen korkealla tasolla pitämistä ja

vastuunkantoa asiakkaasta. Siihen liittyy

vastuu asiakkaan kokonaisnäönhuollosta ja

turvallisuudesta. Eettisyys, aito asiakkaan

auttaminen ja lupausten pitäminen

näkyvät toiminnassa.

• ASIOINNIN HELPPOUS JA

KÄYTÄNNÖLLISYYS.

Asiakkaan näönhuollon ohjauksen

saa yhdestä paikasta, jossa puhutaan

asiakkaan ymmärtämällä kielellä ja

annetaan kattavat tiedot. Toiminta on

avointa ja läpinäkyvää erilaisia

ratkaisuja pohdittaessa.

• LIIKETALOUDELLISESTI

KANNATTAVA TOIMINTA.

Hyvän palvelutason ja jatkuvuuden

turvaa kannattavuus. Palvelut ovat

konkreettisia ja asiakas ymmärtää,

mistä hän maksaa.

• YHTEISTYÖKYKY.

Avoimuus eri toimijoiden työnjaosta

sovittaessa, yhteiskunnan tuottamien ja

kaupallisten palvelujen yhteen sovittaminen

ja henkilöiden keskinäinen yhteistyö kyky

sekä asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen.

ARVOPOHJA

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 17

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 21 8

STRATEGISET TOIMINTA­ALUEET JA NIIDEN MENESTYSTEKIJÄT

Alan tulevaisuuden kannalta keskeisiä toiminta­alueita on kuusi:

1. Silmälasien, aurinkolasien piilolinssien ja tarvikkeiden kauppa

2. Näöntutkimustoiminta

3. Silmien terveyden seulonta

4. Silmäkirurgia

5. Toimialan henkilöstön koulutus

6. Viestintä ja vaikuttaminen

Optikkoliikkeessä tarjotaan näöntarkastuksen osaamis­

ta ja palvelua tuotekaupan tueksi. Kuluttajan mieliku­

vaan vaikuttaa omien kokemusten ohella merkittävästi

alan toimijoiden mainonta ja tuotemerkit. Toiminta­

konseptikohtainen valinta on a) rakentaa optikkoliike

”terveydenhuollon osana näkemisen asiantuntijana”

­imagolle, jonka alla voidaan tehdä silmälasikauppaa tai

b) silmälasikaupan imagolle, jonka tukena on näöntar­

kastuspalvelut.

Konseptivalinta: Tuotemyynti ohjaa, näöntarkastus on tukipalvelu, tai toisinpäin.

Tuotepainotteisessa toimintamallissa asiakas voi hankkia

merkkituotteet joko optikkoliikkeestä, optikkoliikkeen

oman verkkokaupan kautta tai siitä riippumatta myös

Suomen rajojen ulkopuolelta. Tuotekauppa vaatii riit­

tävän volyymin, koska yleensä palvelu sisältyy tuotteen

hintaan. Asiakaspohja, liikepaikka ja kuluttajan ohjautu­

minen ovat ratkaisevia toimintamallin kannattavuuden

turvaamiseksi. Hinta, palvelun ripeys, ostamisen help­

pous ja tuoteuutuudet vaikuttavat keskeisesti mielikuvien

muodostumiseen.

Palvelun arvoketjussa korostuvat eri toimijoiden selkeät

roolitukset.

Myös optikon on oltava myyntihenkinen ja myyntitaitoinen.

Optikolla on ammattiopintojen jälkeen perusammatti­

taito ja valtuutukset optometristin kliiniseen työhön.

1. Silmälasien, piilolinssien ja tarvikkeiden kauppa

Hänen on kuitenkin hankittava työssä oppimalla riittä­

vä, kunkin liikkeen tuotekonseptiin kuuluva tuoteosaa­

minen ja ennen kaikkea myyntitaidot sekä omaksuttava

myyntihenkinen asenne. Useimmiten optikkoliikkeen

koko on liian pieni liikkeen sisäiseen erikoistumiseen,

joten optikon on osallistuttava asiakaspalveluun ja

myyntityöhön.

Optikkoliike on vähittäiskauppa, jonka on toimittava

erikoisliikkeen lainalaisuuksien mukaan:

• Sijainnin on oltava hyvä.

• Luontaiset asiakasvirrat oltava riittävät.

• Valikoiman on oltava myyvä.

• Henkilökunnan oltava myyntihenkinen.

Koska liikkeet kilpailevat muiden jakeluteiden kanssa, on asi­

akkaalle pystyttävä tarjoamaan erikoispalveluja ja luomaan

siten ammattiliikkeen mielikuva. Erikoispalveluja ovat:

• turvallisuus – korjaaminen, joustavat

takuukäytännöt, sovittaminen

• osaaminen – tuotetuntemus, myyntitaidot

• henkilökohtaisuus – ihminen ihmiselle

• palvelu – henkilökohtainen neuvonta,

saavutettavuus, asenne.

Piilolinssikauppa ohjautuu silmälasikauppaa enemmän

optikkoliikkeen ohi. Optikkoliikkeiden nettikauppojen

osuus myynnistä on noin 25 %, muiden nettikauppojen

osuus on samoin 25 %, optikkoliikkeiden osuus on 50 %.

Markkinoilla on potentiaalia vielä paljon suurempiin

myyntilukuihin. 2,5 miljoonaa suomalaista käyttää

säännöllisesti silmälaseja.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 1 9O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2

Linssikaupassa on vielä paljon tehtävää asiakkaan

käyttötottumusten muuttamisessa hänen oloaan helpot­

tavaan suuntaan. Linssiteknologian kehittymisen myötä

yksiteholinssien vaihtaminen syväteräviin tai näkökent­

tää laajentaviin linsseihin on järkevää. Kehittyneempien

ratkaisujen avulla toimialan on mahdollista saada mer­

kittävästi lisäkauppaa.

Näönkorjauspaketin tuotteistus on tehtävissä. Se voi si­

sältää esimerkiksi avun kehyksen valintaan, näöntarkas­

tuksen, opastuksen oikean linssityypin valintaan, lasien

luovutuksen, käyttöopastuksen, takuun ja jälkitarkastuk­

sen. Asiakkaan tilanteen mukaan voidaan myös suositella

ja kokeilla piilolinssejä.

Kasvua on saatavissa:

• piilolinssikaupasta

• kehittyvästä linssiteknologiasta

• palvelumallien tuotteistuksesta.

Kriittiset menestystekijät• Myyntitaito niin optikoilla kuin myyjillä. Tämän

turvaamiseksi tarvitaan täydennyskoulusta.

On vaikutettava alalle hakeutuvien ihmisten

palveluasenteeseen.

• Toimialalla toimivien henkilöiden positiivinen

asenne kaupankäyntiä kohtaan. On konkretisoi­

tava käyttäytymismallit, jotka johtavat myynti­

henkisempään ajatteluun.

• Myyvä ja asiakkaan tarpeet täyttävä tuotevalikoima.

Tarvekokonaisuuden kattavan myynnin ideologian ja

ideoiden esiintuonti.

• Optisen alan ammattiosaaminen. Turvaaminen

peruskoulutuksella, ylläpitäminen täydennyskoulu­

tuksen keinoin. Optikoiden täydennyskoulutuksista

saamat valtuutukset tulisi saada näkyviin julkiseen

rekisteriin.

• Asioinnin helppous – prosessin sujuvuus.

Oma optikko ­ideologia

• Liikepaikan sijainti – valitun konseptin mukaan. Isoilla

paikkakunnilla keskeinen sijainti korostuu. Aukiolo­

aikojen vaikutus sijaintiin ja kannattavuuteen.

2. Näöntutkiminen

Näöntarkastukset on nykyisin linkitetty tuotekauppaan.

Ilmaiseksi mielletty näöntarkastus on rahoitettu alalla

pitkään tuotekaupan katteella. Refraktiivinen näöntar­

kastus on kuin ”mittatilauspuvun mittojen otto”, jossa

myytävä tuote räätälöidään, mutta palvelua ei ole erikseen

tuotteistettu silmälasireseptien kirjoittamiseen. Alan

tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että näöntarkastus

ja laaja, ennalta ehäisevää terveydenhuollon työtä oleva

näöntutkiminen erotetaan toisistaan. Huomionarvoista on

myös se, että näöntutkimisesta ei makseta arvonlisäveroa

kuten tuotekaupasta maksetaan.

Erilaajuisista palveluista puuttuu kuluttajan ymmärtämä

terminologia:

• Näöntarkastuksessa selvitetään, mitä henkilö näkee. Se

on perustutkimus, refraktiivinen tutkimus.

• Näöntutkimisella selvitetään, miksi näkee tai ei näe. Jos

tarkastuksessa havaitaan näön ongelmia, tehdään syvälli­

sempi näöntutkimus syiden löytämiseksi. Jos tutkimuksen

perusteella epäillään mahdollisia silmäsairauksia, asiakas

lähetetään silmälääkärin tutkittavaksi. Optikko voi ohjata

asiakasta oikealla tiedolla ja toisaalta ehkäistä lääkärien

työruuhkaa. Tutkimuspalvelu vaatii kuitenkin konkretisoi­

misen kuluttajalle, jotta palvelua osataan kysyä ja käyttää.

Keskeisiä terveydenhuollon palveluja korvataan KELAn toi­

mesta. Näönhuolto koetaan niin merkittäväksi palveluksi, että

siihen liittyvät toimenpidepalkkiot ovat korvattavien listalla.

Käytännössä korvauksia ei makseta, koska optikot tuottavat

Strategiset toimenpiteet

­ Liikepaikkavalinnat erikoiskaupan totuuksilla.

­ Henkilökunnan asenteet ja taidot tukemaan

myyntiä ja asiakassuhteiden jatkuvuutta.

­ Kustannustehokkuus myös hankinnoissa, ja

valikoiman muodostamisessa.

­ Aktiivinen markkinointi.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 220

palvelut ilmaiseksi eikä optikkoa ammattinimikkeenä

mainita sairausvakuutuslain terveydenhuollon ammatti­

henkilöiden luettelossa. Vuodessa tehdään noin miljoona

toimenpidettä, joista valtaosa on ilmaisia. Laskennallisesti

toimiala menettää tuottoja n. 40 miljoonaa euroa, joka on

yli 10 % alan 325 miljoonan euron vähittäisliikevaihdosta.

Näköergonomia on korostumassa työssä, etenkin

pääte työskentelyssä. Näköergonomian palvelut ovat vielä

kehit tymättömiä ja terveydenhuollon resursseja käytetään

ergonomiakartoituksiin. ”Hyvin näkeminen” ei yleensä

ole kartoituksissa mukana.

Tarvetta ammattimaisten palvelujen käyttämiseen myös

työnantajan ohjaamana palveluna on tilanteissa, joissa sil­

miä kirvelee, esiintyy näön vaihteluja tai huonoa näkemistä.

Näönhuolto olisi optikkoliikkeiden ja työterveysorganisaati­

oiden sopimuksilla saatava osaksi työterveyshuoltoa. Tämä

edellyttää, että nykyinen monimutkaiseksi koettu ja moni­

portainen palvelu selkeytetään. Lisäksi on muistettava, että

näöntarkastuksien tekemistä säätelee laki. Toimenpiteet

ovat lisäksi tavarakaupasta poiketen arvonlisäverottomia.

Alalle tulee syntymään maksullisia näöntutkimuspalvelu­

ja, joita ei ole sidottu tavarakauppaan. On alan vähittäis­

kaupan aktiivisuudesta kiinni, hankitaanko nämä palvelut

optikkoliikkeestä, työterveyshuollon kautta vai osana

lääkärikeskuksen palvelua.

Työelämässä on erityisryhmiä, joiden tekemisessä näön

merkitys korostuu. Ajokortin saamiseen liittyy näkemisen

kriteerejä. Monessa muussa vastaavassa tehtävässä näke­

misen kontrollia ei ole. Esimerkiksi leikkaavan kirurgin ja

varastossa toimivan trukinkuljettajan näkemisen riittävyys

on täysin omassa harkinnassa. Olisi edistystä, jos työturval­

lisuuskortin osana olisi näöntarkastus.

Näöntutkimus on saatava työturvallisuuskortin vaateisiin.

Tuotekaupasta riippumattoman näöntutkimuspalvelun

myötä optikon työ muuttuu veloitettavaksi, kuten kaikkien

muiden terveydenhuollon ammattilaisten tekemä työ jo on.

Kriittiset menestystekijät• Erilaajuisten näöntutkimusten tuotteistus, palvelutaso­

jen kuvaaminen ja tiedottaminen.

• Optometrinen ammattitaito ja palvelulupauksen mukai­

nen erikoistuminen.

• Näöntutkimukset voidaan jakaa eri palveluasteille.

Koululaisen näön perustutkimus, nuorten aikuisten

näöntutkimus, yli 40­vuotiaiden näöntarkastus, silmän­

pohjan seulontatyyppinen tarkastelu laajennetun

pupillin kautta ja siihen liittyen yhteistyö silmälääkärin

kanssa. Jos havaitaan poikkeama, niin asiakas ohjataan

edelleen silmälääkärille. Lisäksi ovat erikoisalueet

kuten työnäkemisen erityisalueet, liikennenäkeminen,

ortoptiikka ja näköterapia. Haasteena on palvelumallien

viestiminen asiakkaille. Laitteistojen kehittymisen

myötä on odotettavissa, että näöntarkastukseen tulee

myös automaattipohjalta toimivia ratkaisuja.

Näöntutkimus on tuotteistettava selkeästi viestittäväksi myös eri ikäryhmille; koululainen, nuori aikuinen, 40+, seniori.

• Asiakaspalvelu, kommunikointi ja henkilösuhdetaidot.

Myös alalle tulevilla ihmisillä oltava realistinen käsitys

siitä, että ovat tulossa vaativaan asiakaspalvelutehtä­

vään. Tämä on huomioitava työroolien kuvauksissa,

koulutuksien sisällöissä, henkilövalinnoissa ja tiedotta­

misessa.

• Verkostoituminen muiden terveydenhuollon toimi­

joiden kanssa ja työnjaon pelisäännöistä sopiminen.

Tämä vaatii avointa ja ennakkoluulotonta työnjako­

keskustelua optikoiden, julkisen terveydenhuollon,

yksityisten klinikoiden ja silmälääkärien kanssa.

• Näöntutkimuspalvelut kustannusvastaaviksi.

Eri sisältöiset palvelut veloitetaan vaativuutensa

mukaisesti. Tuotekaupan osana olevan tarkastuksen

rooli ja laajuus kerrotaan avoimesti.

• Tuotteiden, ennen kaikkea linssien, tuntemus nopeasti

kehittyvän teknologian aikana. Laatutasojen konkreti­

sointi asiakkaalle.

Strategiset toimenpiteet­ Optikon tutkimusten laajuudet on kuvattava

ja tiedotettava. Laajat, ennaltaehkäisevän

terveydenhuollon tutkimukset on hyväksyttävä

maksullisiksi.

­ Palvelut on konkretisoitava kuluttajan

ymmärtämään muotoon.

­ Pakettihinnoittelussa on tuotetta luovutettaessa

eriteltävä tuotemyynnin ja näöntarkastuksen

osuus toisistaan.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 21

3. Silmien terveyden seulonta

Optinen ala on perinteisesti ollut osa terveyden huollon

järjestelmää. Silmien terveyden seulontaa ja mahdol­

listen sairauksien tunnistamista varhaisessa vaiheessa

ovat tehneet keskeisiltä osin optikot, mutta omalla

tavallaan myös koulujen terveydenhoitajat, neuvolat ja

terveyskeskukset. Keskustelua käydään siitä, mitä optikon

integroituminen terveydenhuollon palvelukonseptiin

tarkoittaa. Vakiintuneita malleja tähän ei ole.

Seulontaa tehdään optikkoliikkeiden lisäksi neuvoloissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja työterveys ­ huollossa.

Silmien terveyden seulonnassa optikon asiantuntija­

rooli korostuu. Seulontaa voidaan toteuttaa koulu­

terveydenhuollossa, ajokorttinäöntarkastuksissa,

suojalasien käytön neuvonnassa ja työterveyden­

huollossa. Systemaattinen, työnantajan ohjaama

näöntutkiminen on pienessä mittakaavassa käytössä.

Osa optikkoliikkeistä tarjoaa esimerkiksi diabeetikkojen

silmänpohjan kuvantamista. Etädiagnostiikka­

käytännöt ovat yleistymässä.

Optikkoliikkeiden toimintamallit kuitenkin eriytyvät

painotuksissaan näönhuollon suhteen. Osa ottaa

selvästi silmälasi kauppiaan roolin ja osa näkee itsensä

enemmän näönhuollon palvelujen tuottajana.

Tärkeintä on kuitenkin tehdä optikkoliikkeessä seulon­

taa normaalin näöntarkastuksen yhteydessä, vaikka

toimittaisiinkin tuotekauppavetoisella mallilla. Kynnys

tulla optikkoliikkeeseen on pidettävä matalana.

Kriittiset menestystekijät• Yhteistyö kouluterveydenhoitajien ja

neuvoloiden kanssa.

Tällä hetkellä ei ole yhtenäistä käytäntöä.

Parhaimmillaan voi olla silmälääkäreitä hoitamassa

koululaisten näköä, mutta kaikkineen resurssit ovat

hyvin vähäiset. Toisaalta on yhteistyömalleja, joissa

optikko systemaattisesti hoitaa näöntarkastukset

vuosisopimuksien perusteella. Järkevintä resurssien

käyttöä on optikon tekemä seulonta. Voidaan luoda

uudenlainen, portaittainen seulonta­ ja seuranta­

malli. Kuntien tulisi kohdistaa terveydenhuollon

budjettejaan palvelujen hankintaan. Optikko­

l iikkeen tulisi kuvata toimintamalli selkeästi

sekä hinnoitella ja rytmittää se.

Tämä korostuu etenkin silloin, kun henkilö

siirtyy vaiheesta toiseen (neuvola­, koulu­ ja

työterveyshuolto). Yhdessä sovitaan, miten

reagoidaan poikkeamiin. Järkevällä yhteistyöllä

ylitetään kustannustehokkaasti kansaterveystyön

asettama minimi (Terveystarkastukset lasten­

neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, asetus

380/2009). Seurannan ja seulonnan prosessien

on järkevää olla valtakunnallisesti yhteneväisiä.

Tämä vaatii silmälääkäri­ ja optikkokunnan

tiiviistä yhteistyötä ja uudenlaisen ajattelumallin

hyväksymistä molemmissa ammattiryhmissä.

• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

Vaatii hyvin toimivan näönhuoltopaketin

ja sen markkinoinnin työterveyshuollolle.

Paketti pitää sisällään palvelun tuotteistuksen,

yhteistyösopimukset ja mallin, miten paketit

otetaan mukaan työterveyshuollon yritys ­

kohtaiseen toimintasuunnitelmaan palvelu­

konseptin laajuuden mukaisesti – esimerkiksi

työnäkötutkimus, työnäkemisen kehittäminen ja

lähete–palaute­lomake. Lisäksi on vaikutettava

työterveyshuollon sopimusmalleihin, rakennettava

luottamus yhteistyön syntymiseksi ja päästävä

mukaan myös ennaltaehkäisevään toimintaan

työpiste­ ja valaistussuunnittelussa.

• Vanhusten näönhuoltopalvelut.

Näöntarkastukset on vietävä vanhusten lähelle,

esimerkiksi palvelutaloihin tai haja­asutus­

alueiden terveydenhoitajien palvelupisteisiin.

• Yhteistyö/työnjako sairaaloiden ja

perusterveydenhuollon kanssa.

Sairaaloissa on järkevää hoitaa vain ne, jotka

oikeasti vaativat sairaalan tasoisen laitteiston.

Sairaaloiden voisi olla järkevää ulkoistaa

osa diabeetikkojen seulontakuvauksista,

glaukooman välikontrolleista ja ikärappeuman

(AMD) seurannasta optikoille. Lääkärintyötä

nopeuttaisi, jos asiakkaalla olisi valmiina optikon

tekemä näön tarkkuuden arvio ja silmänpaineen

arvot. Rajapinnan on kuitenkin oltava selkeä:

diagnostisointi kuuluu silmä lääkärille.

Etädiagnostiikka on mahdollista, jos optikko ­

liikkeellä on kuvauslaitteet ja etädiagnostiikka­

yhteistyö silmälääkärin kanssa. Sairaalan

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 22 2

Strategiset toimenpiteet­ Kuntien tarpeita vastaava ostopalvelu ­

sopimuksiin perustuva palvelutuotanto.

­ Yhteistyömallien luonti silmälääkäreiden

ja työterveyshuoltojen kanssa.

­ Laiteinvestoinnit ja niiden mobiilisuuden

huomioiminen.

4. Silmäkirurgia

Silmäkirurgia jakautuu toimialan kannalta kahteen merkittävään osa­alueeseen; kaihi­ ja refraktiiviseen kirurgiaan.

• Kaihin hoidossa on tiedettävä, mitä tapahtuu silmän

sisällä. Optikon perinteistä osaamista on lisättävä tällä

alueella. Vaikka kaihileikkausta pidetään yksinkertai sena

operaationa, vaatii osa potilaista erityistarkkavaisuutta,

esim. glaukooman takia. Optikon osaaminen korostuu

toimenpiteissä ennen ja jälkeen kirurgista toimenpidettä.

• Refraktiiviseen kirurgiaan osa optikoista on suhtau­

tunut torjuvasti. Syynä on pelko silmälasiasiakkaan me­

nettämisestä. Toimenpide on kuitenkin nähtävä yhtenä

hoitomuotona asiakkaalle. Optikon on ymmärrettävä,

miten sarveiskalvo ja mykiö muuttuvat leikkauksessa,

jotta hän osaa ohjata asiakasta.

Toiminta­alueella ei ole vielä vahvoja totuttuja käytäntöjä

ja työnjakokeskustelua käydään myös poliittisten päät­

täjien tasolla. Toimijat jakautuvat julkisen terveyden ja

sairaanhoidon palveluihin sekä yksityisiin palveluihin.

Väestön ikääntyessä silmäsairaudet työllistävät julkisen

sektorin. Yksityiset palvelut yleistyvät kaihikirurgiassa.

Myös yhteistyötä toimijoiden välillä on syntynyt, esim.

HUS on ulkoistanut osan kaihikirurgiasta.

Palvelusetelijärjestelmä alkoi Helsingissä maaliskuussa

2011. Ensimmäiset kokemukset ovat hyviä.

Optikkoliikkeiden asiakaskunnasta vain pieni osa

vaatii refraktiivista kirurgista osaamista. Näköpiiris­

sä on lainsäädännön kehittyminen niin, että optikon

valtuudet kirurgiaan liittyvissä asioissa laajenevat. Kun

potilas on jälkitarkastettu ja todettu terveeksi, optikko

voi määrätä silmälasit. Kun optikko ohjaa vastuullisesti

prosessia, on oletettavaa, että palvelujen saatavuus ja

taso paranevat. Lääkäri leikkaa ja valvoo, että silmä

tervehtyy. Optikko huolehtii muusta näkemiseen liitty­

västä palvelusta.

Optikon valtuudet leikatun silmän lasien määräämisessä lisääntyvät. Optikolla on parhaat edellytykset tarjota asiakkaalle kokonaisvaltaista palvelua ja huolenpitoa. Auttaa asiakasta päättämään hänelle parhaasta ratkaisusta.

Kirurgian toimintapa on murroksessa. Ketjuuntuminen

on tulossa ja toimintamallit kehittymässä. Aiemmin

silmälääkäri on tehnyt itse esitutkimukset ja hoitotoi­

menpiteet. Tammikuussa 2012 jo noin 40 optikkoa toimii

yksityisten ja julkisten silmäklinikoiden yhteydessä

tukemassa lääkärien toimintaa. Tarve on ilmeinen,

toimintamallit ovat kuitenkin jäsentymättä. Määrä tulee

lisääntymään joko yhteistyösopimuksin tai työsuhteiden

muodossa.

Laserleikkauksia on tehty noin 80 000 potilaalle, noin

160 000 silmään. Kaihileikkauksia tehdään vuosittain

50 000 silmään. Refraktiivinen mykiönvaihto lisääntyy.

Nyt niitä tehdään alle 500 silmää vuodessa ja lukumäärä

sisältyy kaihileikkauksien lukuihin. Leikkauspotentiaalin

arvioidaan olevan 80 000 silmää / vuosi. Vertailukohtana

ovat Ruotsin linssikirurgian volyymit. Silmälääkärin

suhtautuminen ratkaisee, mitä hoitoa käytetään.

jälkikontrollit tekee silmälääkäri.

Kun silmä on todettu leikkauksen jälkeen terveeksi,

on järkevää, että lasit määrää optikko. Optikko

pystyy halutessaan jatkokoulutuksella kehittämään

osaamistaan ortoptiikan suuntaan ja näin

laajentamaan omia oikeuksiaan.

Toimialatasolla yhteistyö eri toimijoiden, kuten

Silmälääkäriyhdistyksen, kanssa on oleellista

toimintamalleja hiottaessa. Hyväksyminen on

sairaaloiden ylilääkäreiden vallassa.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 2 3

5. Toimialan henkilöstön koulutus

Koulutuspalvelut kohdistuvat alalla työskentelevien am­

mattitaidon syntymiseen, ylläpitämiseen ja kehittämi­

seen, mutta myös näönhuoltoa sivuaviin ja mahdollisia

näkemisen ongelmia tunnistaviin henkilöihin.

Peruskoulun opettajien tietomäärää näkemisestä on

tarpeen lisätä, jotta he osaavat ohjata oppilaita tarpeen

mukaan terveydenhoitajalle ja/tai optikolle. Myös

työterveydenhuollon muiden toimijoiden, kuten sairaan­

hoitajien, taitoja tunnistaa näkemisen ongelmia on lisät­

tävä. Heidän olisi hyvä myös tuntea näön suojaamiseen

liittyviä ratkaisuja. Näin saadaan yhteiskunnan toivei­

den mukaisesti työuria pitenemään. Vain pieni osa tästä

kohderyhmästä on luontaisesti kiinnostunut lisäämään

näkemiseen liittyvää osaamistaan. Heidän saavuttami­

sensa vaatii uusien ratkaisujen löytämistä. Koulu tervey­

denhuollon ja neuvoloiden palvelujen asteittainensupis­

tuminen heijastuu myös näönhuoltoon. Poikkeavan

näkemisen seulojia ei ole jatkossa entistä määrää.

Opettajat, neuvolahenkilökunta, työterveyshoitajat ja sairaanhoitajat on motivoitava tunnistamaan näkemisen ongelmat. Tämä vaatii massiivista ja pitkäkestoista tiedottamista ja aktiivisuutta optikoilta.

Olemassa olevien optikkojen täydennyskouluttaminen

Optikolla on oltava tarpeelliset tiedot leikkauksen jäl­

keiseen lasien määräämiseen ja hänen on ymmärrettävä

leikkauksen jälkeiset komplikaatioriskit. Erikoistuminen

ja oikeuksien saaminen tapahtuu lisäkoulutuksissa. Uu­

silla, valmistuvilla optikoilla erikoistumisopinnot ovat jo

sisällä tutkinnossa.

Asiakkaalle olisi helpointa, että kaikki näönpalvelut ovat

saatavilla samasta paikasta. Yhteistyön syntyminen ja

syveneminen eri toimijoiden välillä on mahdollista ja

Ruotsissa näin on jo tapahtunut. Osassa optikkoliikkeitä

on jo laitteet ja perusosaaminen glaukooman, silmänpoh­

jan ikärappeuman (AMD) ja silmänpaineen seulontaan.

Tällöin asiakas ohjataan edelleen silmälääkärin hoitoon.

Optikot eivät yksin pysty organisoimaan palvelujen

parantamista, vaan siihen tarvitaan kaikkien alan toimi­

joiden sitoutumista ja sitä edeltävää ennakkoluulotonta

keskustelua.

Kriittiset menestystekijät• Refraktiivisen kirurgian palvelumallin kehittäminen

ja markkinointi osana optikkoliikkeen liiketoimintaa.

Tämä vaatii ja myös mahdollistaa optikon työnkuvan ja

ajankäytön painottumisen hoitavaan työhön.

• Optikkojen osaamistason lisääminen ymmärtämään

muutoksia, joita leikkaukset aiheuttavat silmän

optiikkaan, sarveiskalvolle ja mykiöön. Näköpiirissä

on lainsäädännön muutos, joka antaa silmälasien

määräysoikeuden optikoille silmämunaan kohdistuvien

leikkausten jälkeen. Erikoistumiskoulutus on jo

uusien optikkojen koulutusohjelmassa ja toimivien on

mahdollista erikoistua tälle alueelle.

• Yhteistyömallien syntyminen optikon ja silmälääkärin

välille. Mallin löytyminen vaatii avointa keskustelua

sekä toimialayhdistysten että yksittäisten toimijoiden

välillä.

• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oikean tiedon

tuottaminen poliittisten ja virkamiespäättäjien

käyttöön. Toimivia toimintamalleja löytyy jo

HUSin ja Tampereen silmäsairaalan toimiessa

tien auraajina.

Strategiset toimenpiteet­ Optikon täydennyskouluttautuminen valtuuksien

saamiseksi. Täydennyskoulutuksen saatavuuden

ja kustannustehokkuuden turvaaminen.

­ Optikkopalvelut tukemaan kirurgiaa

esitutkimuksen ja jälkiseurannan osalta.

­ Yhteistyön syntyminen optikon ja sairaalan välille.

­ Kirurgian ottaminen kokonaisvaltaisen

näönhuoltotarjonnan osaksi optikkoliikkeen

palveluvalikoimaan.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 224

on iso investointi. Kannattavuuden heikkenemisen

myötä työnantajilla ei ole varaa täydennyskouluttaa

entiseen tapaan. Täydennyskoulutuksen Helsinki­kes­

keisyys vaatii rinnalleen koulutusmuotoja, jotka toimi­

vat myös maakunnissa. Täydennyskoulutus voitaisiin

suorittaa myös verkkokoulutuksena. Oppimisalusta

tätä varten on olemassa, mutta sisältöjen tuottaminen

ja käytön aktivointi on tehtävä. Lääkäriliitto ja psyko­

logiliitto ovat antaneet erityispätevyyksiä oman alansa

sisällä, mikä osaltaan profiloi alan toimijaa. Tällä

hetkellä Ammattikorkeakoulussa opiskeleville erikois­

tuminen sisältyy optometristin koulutukseen.

Valmistuvilla optikoilla on laajat valtuudet. Aiemmin valmistuneille optikoille paine täydennysopiskeluun kasvaa. Tähän on löydyttävä muita kuin luokkaopetuksen malleja.

Kilpailun myötä laskeva tuotemyynnin kate ohjaa

ja jopa pakottaa palvelumyynnin kehittämiseen. On

löydettävä työlle arvoa tuottavia elementtejä. Alan am­

mattihenkilöiden työnjaon pitäisi olla selvä. Kirurgi on

kudoksen asiantuntija, optikko näön optinen korjaaja.

Haasteena on vain löytää palvelumuotoja, jotka mah­

dollistavat optikon työn oikean hinnoittelun. Varsinkin

Englannissa ja USA:ssa optikoiden vastaanotosta puhu­

taan praktiikkana, ammattilaisen vastaanottona, josta

voi myös hankkia silmälasit.

Ammattikorkeakoulujen koulutussisältöjen ja ohjelma­

rakenteiden uudistuminen on käynnissä. Keskustelua

käydään mallista, jossa olisi yhteinen, kaksi vuotta

kestävä terveydenhuollon peruskoulutus, jonka jatkona

on sitten 1,5 vuotta kestävä erikoistuminen (optikko,

sairaanhoitaja, röntgenhoitaja). Lopullinen tahtotila ja

aikataulu on täysin auki. On vielä arvoitus, johtaisiko

tämä toteutuessaan optikon ammatillisen osaamisen

”kevenemiseen” vai avaisiko mahdollisuuksia yhteistyön

syventämiseen muun terveydenhuollon kanssa.

Alalla on eri liiketoimintakonseptilla olevia toimijoita.

Tuotekauppaan keskittyvät globaalit konseptit ovat

realiteetti ja tulleet jäädäkseen. Tämä luo työpaikkoja

myyntisuuntautuneille optikoille. Rinnalle tarvitaan

myös syvempään näöntutkimukseen suuntautuvia

ammattilaisia. Yrittäjiksi tai myymälävetäjiksi suuntau­

tuville on saatava kaupallisiin opinto­ohjelmiin valin­

naisena liiketalouden opintoja.

Optikolle on tarjottava koulutuksen avulla valmiudet tulosvastuullisiin tai myynti­suuntautuneisiin tehtäviin.

Valviran tahtotila on, että peruskoulutus sisältää kaikki

erikoistumisen aspektit, mukaan lukien piilolinssit ja

lääkinnälliset opinnot. Tällöin on todennäköistä, että

3,5 vuotta ei riitä opintoihin ja paine 4 vuotta kestä­

viin opiskeluihin kasvaa. Harkittavaksi tulee aidon,

kansainvälisen mallin mukaisen, ylemmän optomet­

rian korkeakoulututkinnon synnyttäminen. Samalla

haasteeksi muodostuu opettajaresurssien saatavuus.

Opettajien yhteiskäyttö Helsingin ja Oulun kesken tulee

todennäköiseksi.

Metropolia AMK:lla on optometrian erikoistumiskou­

lutuksiin ohjelmasisällöt, mutta ei julkista rahoitusta.

Koulutus pystytään tuottamaan markkinahintaisena.

Teknisesti oppisopimusrahoituksen käyttö on mahdol­

lista. Koulutusyhteistyön mahdollisuudet ruotsalaisen

Karolinska Institutetin kanssa on myös selvitettävä.

Tällöin mahdollistuisi harjoittelujakso silmäsairaalassa.

Optisen alan myyjiä on koulutettu noin 400. Myynnin

ammattitutkinnon tuottaa Rastor. Myyntitaitojen lyhyt­

kurssitusta varten on liittouduttava kaupallisten toimi­

joiden kanssa ja pystyttävä luomaan heidän kanssaan

jatkuvuus myös lyhytkurssitarjonnassa.

Optisen alan myynnin ammatti­ tutkinto mahdollistaa AMK­opinnot. Optometristin opintoihin ei ole toisen asteen polkua. Se on luotava.

Toimivien, liiketaloudellisessa vastuussa olevien optikoi­

den tarpeisiin on luotava ”Optikon MBA” ­tyyppinen jat­

kokoulutus. Master of Business Administration Health

Care on pohdittavana myös Metropoliassa ylempänä

AMK­tutkintona, jonka laajuus on 90 op sairaanhoita­

jille ja 60 op insinööreille. Kauppakorkeakoulussa on

aloitettu terveydenhuollon MBA­koulutus.

Kriittiset menestystekijät• Tutkintojohteinen peruskoulutus Ammattikorkeakou­

lussa vaatii osaavat opettajaresurssit ja erikoisosaa­

jien yhteiskäytön Metropolian ja Oulun AMK:n välillä

sekä yhteisen opetussuunnitelman. Suomen Optisella

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 2 5

6. Viestintä ja vaikuttaminen

Näköä pidetään ihmisen tärkeimpänä aistina. Silmän

avulla ihminen saa valtaosan informaatiostaan ulkomaa­

ilmasta ja muodostaa käsityksen ympäröivästä maail­

masta. Kaikesta aistitiedon käsittelystä yli 80 prosenttia

on varattu näköinformaation käsittelemiseen.

Tiedottaminen, viestintä, vaikuttaminen ja verkostoitu­

minen laaja­alaisesti eri sidosryhmien kanssa on välttä­

mätöntä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan päättäjät, media,

henkilökunta, asiakkaat ja terveydenhuollon toimijat.

Tavoitellaan yhteistyökumppanuuksien syntymistä.

Nykyisellään alan näkyvä viestintä on markkinointi­

viestintää ja painottuu tuotteisiin ja hintaan. Se ei yksin

rakenna toimialan pitkän aikavälin uskottavuutta kulut­

tajien silmissä. Alalla tapahtuu kuitenkin innovaatioita

ja syntyy tuote­ ja palveluratkaisuja, joilla on mahdollista

uudistaa toimintatapoja.

Vaikka näönhuollon osalta toimiala on säädelty, tuote­

kaupan ja palvelumallien osalta ollaan vapaan kilpailun

piirissä.

Keskustelussa kaupalliset kysymykset ovat korostuneet:

kannattavuus pitkien aukioloaikojen kauppakeskuksissa,

tuotekeskeinen hintakilpailu, ilmaispalveluina tehtävät

näöntarkastukset.

Kaupallisen viestinnän ohella halutaan löytää vaikuttami­

sen ja viestinnän keinot, jotka tukevat alan kehittymistä

ja sellaista mielikuvaa, jolla jatkossakin saadaan pysyviä

asiakassuhteita ja osaavaa henkilökuntaa.

Yhteiskunnallisesti tulisi vaikuttaa lainsäädännön kehittymiseen, kuntien yhteistyömalliratkaisuihin ja johtavien virkamiesten ostopalvelupäätöksiin.

Kaikista keskeisintä on kuitenkin riittävänja oikean tiedon antaminen kuluttajille tukemaan näkemiseen liittyviä hankintoja.

Kehittyneen tutkimusteknologian hyödyntäminen optikko­

liikkeissä avaa aivan uusia palvelumahdollisuuksia.

Internetin merkitys tietojen haussa on Taloustutkimuksen

mukaan toistaiseksi vähäinen. Pääasiallinen tiedonhankin­

takanava on optikkoliike. Verkko­ostamisen osuus kuiten­

kin lisääntyy varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä ja

verkkokaupan markkinoita jaetaan koko ajan.

Toimialalla on keskeinen rooli yhteensaattaa oppilai­

tokset sopimaan asiasta.

• Optikon jatkokoulutuksiin on perinteiseen opetus­

malliin pohjautuvaa tarjontaa. Haasteena on löytää

kustannustehokkaampia tapoja toteuttaa koulutukset

hyödyntäen monimuoto­ tai verkko­oppimista.

• Myyjien jatkokoulutuksessa on saatava yhteistyö

tavarantoimittajien ja jatkokoulutuksen tuottajien

välillä aktiiviseksi.

• Jatko­opintopolku AMK­opintoihin tarvitaan keski­

asteen tutkinnon kautta. Myynnin ammattitutkinto

tuo jatko­opinto kelpoisuuden tradenomiopintoihin.

Optisella puolella ei ole toisen asteen tutkintoa, joka

mahdollistaisi jatko­opiskelun AMK:n optimetriasuun­

tautuneissa tutkinnoissa. Mahdollisuus tällaisen polun

syntymiseen on selvitettävä. Esimerkiksi lähihoitajan

tutkinto tuo jo jatko­opintokelpoisuuden.

Strategiset toimenpiteet­ Vaikuttaminen AMK opetussuunnitelmiin

optikkojen suuntautumismahdollisuuksien

varmistamiseksi.

­ Myynnin ammattitutkinnon sisällön

kehittäminen palvelemaan paremmin

optisen alan tarpeita.

­ Optikkojen liiketaloudellisen osaamisen

lisääminen.

­ Verkostoituminen lyhytkursseina täydennys­

koulutusta tarjoavien kouluttajien kanssa

alaa palvelevan tarjonnan synnyttämiseksi.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 22 6

Kuluttajille halutaan viestiä, että

­ silmälasit ovat huipputeknologiaa – mitä hyötyä

asiakkaalle siitä on

­ on erihintaisia tuotteita – mistä hinta muodostuu

­ optikko on näönhuollon ammattilainen

­ asiantuntijuuteen rakentuu luottamus

­ silmälasit ovat osa muotia, ulkonäköä, mielihyvää

ja hyvinvointia

­ on turvallisuustekijä, kun näkeminen on kunnossa

­ asiointi on helppoa

­ milloin turvaudutaan optikkoon ja milloin

silmälääkäriin

­ näkemiseen liittyvän huolenpidon saa yhdessä paikassa

­ on erilaajuisia tutkimuksia – palvelujen tuotteistaminen:

koululaiset, nuoret aikuiset, 40+, 60+

­ optikko on kustannustehokas

­ slogan ”Useimmiten käynti optikolla riittää”

pätee edelleenkin.

Sosiaalisen median merkitys verkostoitumisessa, kes­

kustelufoorumina ja mielipiteen muodostajana lisääntyy

jatkuvasti. Optisen alan on löydettävä tavat olla mukana

sosiaalisessa mediassa herättämässä keskustelua hyvän

näkemisen ja näkemisen turvaamisen alueilla.

Yhteiskunnan päättäjille halutaan viestiä, että

­ optisen alan toimijat tekevät laadukasta, ennalta­

ehkäisevää näönhuoltotyötä

­ rakennetaan toisiaan täydentävät palvelut julkisten ja

yksityisten sektorin toimijoiden välille.

Terveydenhuollon yhteistyökumppaneille halutaan

viestiä, että

­ tehdään laadukasta, ennaltaehkäisevää näönhuoltotyötä

­ yhteistyötä ja selkeää palvelukonseptia tarvitaan

­ lakisääteisten palvelujenkin tuottamisessa voidaan tehdä

työnjako.

Henkilöstölle halutaan viestiä, että

­ ammattilaisuutta arvostetaan

­ hyvän näöntarkastuksen ohjeita noudatetaan

­ asiakkuudet säilyvät palveluhenkisyyden ja toimivan

palvelukonseptin myötä

­ asiakas maksaa meille palkan.

Ajoterveydenhuollon säädösten muuttuminen luo tarpeen

keskustella terveydenhuollon työnjaosta ja optikon mah­

dollisuudesta laajaan vastuunottamiseen näöntarkastuk­

sissa.

Kriittiset menestystekijätAlan kattotiedottamisesta vastaa Suomen Optinen

Toimiala. Se tarvitsee toimintansa perustaksi

• Tiedottamiskanavien määrittelyn sekä alan sisällä

että ulospäin. Tiedottaminen rakentuu viestinnän

asiantuntijoiden varaan ja perustuu tutkittuun

tietoon.Lisäksi tehdään tietoiset ratkaisut siitä, missä

tilaisuuksissa, messuilla tai tapahtumissa ollaan

mukana.

• Sosiaalisen median osaaminen (Twitter, facebook,

wikipedia, blogit, optiwiki?...). Tunnistettava, mikä

on kuluttajan kannalta aidosti mielenkiintoista

ja ydinviestien pelkistäminen tältä pohjalta.

Tiedotussuunnitelma konkretisoidaan vuosittain

Suomen Optisen Toimialan toimintasuunnitelmassa.

• Ydinviestien määrittely: mitä, kenelle, miten ja

uskollisuus määrittelyille tiedotusohjelmassa.

Palvelukuvauksien tuottaminen asiakkaan

ymmärtämällä kielellä.

• Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kohderyhmien

määrittely ja tuntemus. Kunnallisen päätöksenteon

ymmärtäminen, jotta tiedotus osataan kohdistaa

oikein. Ymmärrys lainsäädännön valmistelusta ja

järjestöjen roolista valmistelun aikana.

• Toimialan eri verkostojen ohjaus ja aktivointi

yhteisen tavoitteen taakse, esimerkiksi

lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa ja alaa

koskevien lausuntojen antamisessa. Tarvitaan

keskustelufoorumi, missä valmistellaan alan

yhteiset kannanotot.

• Reagointinopeus ja valmius myös yllättäviin

tilanteisiin. Valmiit työryhmäkäytännöt ja

koostumukset.

Strategiset toimenpiteet­ Tiedottamisen perustana olevan tilasto­ ja

tutkimustiedon saatavuuden turvaaminen.

­ Tiedottamisen kohderyhmänä olevien henkilöiden

tunnistaminen ja rekisteröinti.

­ Tiedottaminen muokataan eri kanaviin sopivaksi.

­ Henkilötason verkostoituminen osallistumalla

valmisteleviin työryhmiin, lausuntoja antamalla,

pitämällä yhteyttä avainhenkilöihin.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 27

YDINOSAAMISET

Pitkän aikavälin onnistuminen perustuu aitoon ja kehittyvään osaamiseen.

Optisen alan ydinosaamiset ovat:

• Liiketoimintaosaaminen

• Optometristin ammatillinen osaaminen

• Vuorovaikutus­ ja yhteistyötaidot

Liiketoimintaosaaminen­ Yrityksen tuloksen

muodostuminen ja talouden

hallinta

­ Palvelujen ja palvelumallien

rakentaminen ja tuotteistus

­ Markkinointi

­ Muodin, tyylien ja trendien

tuntemus

­ Ulospäin suuntautuva

markkinointi

­ Myymälän sisäinen

markkinointi

­ Tiedottaminen eri kanavia

käyttäen

­ Verkostoituminen

­ Myyntitaidot

­ Myyntiasenne

­ Asiakastyöntaidot

­ Tuoteosaaminen

­ Valikoiman muodostaminen

­ Ostaminen ja hankinnan

logistiikka

Optometristin ammatillinen osaaminen­ Näköaistin toiminta

­ Näön tutkiminen

­ Silmä optisena järjestelmänä

­ Optinen näön korjaaminen

­ Silmälääketieteen osaaminen;

silmän ja päänalueen

sairauksien ymmärtäminen

­ Kaihikirurgian

ymmärtäminen. Kirurgian

vaikutukset optisen

järjestelmän toimivuuteen.

Mykiön anatomian ja

fysiologian osaaminen

­ Yleissairauksien yhteys

näkemiseen

­ Ergonomian, valaistuksen

ja työympäristön vaikutus

näkemiseen

­ Elämänmittaisen näönhuollon

palvelujen osaaminen

– perheoptikko

­ Terveydenhuollon

lakien tunteminen ja

noudattaminen, tietojen

säilyttäminen, salassapito

­ Teknisten laitteiden käyttö

Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot­ Ihmisten erilaisuuden

ymmärtäminen

­ Henkilökohtainen

kommunikointitaito

­ Yhteistyömallit silmälääkärien

kanssa

­ Yhteistyömallit

yhteiskunnallisten toimijoiden

kanssa näönhuollon

kokonaispalvelumallin

syntymiseksi

­ Tiedottaminen

­ Kontaktiverkoston hallinta

­ Kansainvälisten

yhteisverkostojen

hyödyntäminen

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 22 8

Näkö on tärkein aisti informaation hankkimiseen.

90 % ihmisen vastaanottamasta informaatiosta tulee

silmien kautta. Asiakkailla on luontaiset kontaktit

optikkoliikkeisiin ja luottamus niiden toimintaan.

Palvelun laajeneminen kokonaisvaltaiseen suuntaan

voidaan tehdä asteittain asiakaskunnan tarpeiden

pohjalta.

Optiset palvelut, lääkäripalvelut ja tuoteratkaisut saa­

daan integroitua samaan näönhuollon kokonaispaket­

tiin, jota muut eivät pysty tarjoamaan. Silmäkirur­

gian uudet ratkaisut saadaan asiallisesti asiakkaan

ulottuville, koska optikko tapaa asiakkaan henkilö­

kohtaisesti ja voi tarjota ammattihenkilön syvään

osaamiseen perustuvaa apua asiakkaan päättäessä eri

vaihtoehtojen välillä. Asiakkaalle saadaan turvattua

parempi näkeminen ja elämänlaatu.

Näöntarkastus on lailla säädelty. Näön korjaamisen kontakti on optikko, jonka tuella hankitaan kaikki paremman näkemisen ratkaisut.

Asiakkaalle on tarjottava ylivertainen palvelukokemus

näön korjaamisessa ja ennakoivassa näönhuollossa.

Aktiivinen, konsultoiva myynti ja koko näönhuollon

palvelu saadaan samasta paikasta. Terveydenhuollon

näkökulmasta autetaan ihmistä parempaan elämään,

hyvinvointiin ja mielihyvään. Lisäksi ymmärretään

muodin, ulkonäön, silmien suojaamisen ja harrastei­

den vaatimat ratkaisut ja pystytään tarjoamaan niihin

liittyvät tuotteet.

Näöntarkastus on lailla säädeltyä toimintaa, jolle on

selvät tutkintovaateet. Ikäsidonnaiset tarkastukset

lisäävät vielä mielenkiintoa alaa kohtaan.

ALAN KILPAILUETU

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 2 9

Strategiatyön vaiheet

Toimialastrategian synnyttäminen on edennyt vaiheittain

ja strategian synnyttämiseen on osallistunut laajasti alalla

työskenteleviä henkilöitä. Seuraavassa on vaiheet tiivistettynä:

1. Suomen Optikkoliikkeiden Liiton hallituksen työvaliokunnan

haastattelut verkkokyselyn pohjaksi

2. Optisen alan henkilöstölle suunnattu www­pohjainen kysely.

Vastaajia 164 henkilöä.

3. Ohjausryhmänä toimineen Suomen Optikkoliikkeiden

liiton hallituksen työseminaari, jossa kiteytettiin strategian

peruslinjaukset.

4. Asiantuntijatyöryhmien workshopit, joissa syvennettiin

eri toiminta­alueiden menestystekijät ja osaamisvaateet ja

kilpailuetu.

5. Suomen Optikkoliikkeiden liiton hallituksen työseminaari,

jossa koottiin yhteen asiantuntijatyöryhmien tulokset.

6. Täydentävä, www­pohjainen kysely optisen alan henkilöstölle,

vastaajia 101 henkilöä.

7. Strategian viimeistely Suomen Optinen Toimiala ry:n

jäsenvaliokunnissa

Strategiatyössä löydettiin oleelliset toiminta­alueet, joilla

menestyminen ratkaisee merkittävästi optisen alan tulevaisuuden.

Suurimmat haasteet voi kiteyttää seuraaviin tekijöihin:

• väestön ikääntymisen myötä kysyntä näönhuollon palveluille

kasvaa. Yhteiskunnan varoilla pystytään ylläpitämään

sairaudenhoidon peruspalvelut. Optikkoliikkeiden,

perusterveydenhuollon ja sairaaloiden väliset yhteistyömallit on

saatava kattamaan koko näönhuollon kentän.

• elinikäisen, hyvän näkemisen turvaamiseksi muuttuvissa

ja hyvinkin vaativissa tilanteissa on luotava optikkoliikkeiden

tarjoama huolenpito ja palvelumalli.

• tekniikan kehittymisen myötä syntyy uusia ratkaisuja turvata

ihmiselle parempi näkeminen. Optikon kustannustehokkaat

täydennyskoulutusmallit on turvattava.

• optinen alaa elää tuotemyynnistä. Alan henkilöstön on oltava

palveluhenkistä ja myyntitaitoista optikot mukaan lukien.

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 230

”Näönhuollon seulonta ja seuranta”

Pauli Kurunmäki, Huittisten Näkökeskus Oy Heikki Nevalainen, Optikos OyBobi Schwenson, Oculus Optiikka KyUlla Näpänkangas, Coronaria Silmäklinikka OyPanu Tast, Suomen Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

”Silmälasit, piilolinssit, tarvikekauppa”

Ari Känsälä, Calico OyLiisa Nyman, Optikko Nyman SynsamTimo Munukka Tommi Lehtinen, Safilo Nordic AbIlkka Naapi, Hoya Lens Finland OyHenri Kaseva, CooperVision Nordic AbPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

”Tiedottaminen, viestintä, vaikuttaminen, verkostoituminen”

Raila Soininen, Fenno Optical OyPaul Segersvärd, Procam OySoile Paavola, Suomen Optikoiden Ammattiliitto ryTuija Vesanto, Mainoskenttä OyNinna Tuhkio, Mainoskenttä OyPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

”Koulutuspalvelut henkilökunnalle ja alalle tuleville.”

Pekka Palmu, Silmäoptikot OyTarja Pajula, Optikko Pajula OySatu Autio, Metropolia AMK, HelsinkiJuha Päällysaho, Metropolia AMK, HelsinkiJuha Järvelä, Opti-Aika Järvelä OyLeila Kemppainen, Oulun seudun AMKPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

”Kirurgia, laserleikkaukset, kaihileikkaukset ja niiden jälkihoito”

Eino Sarkkinen, Silmäasema Fennica OyHenri Kaseva, CooperVision Nordic AbPekka Järvinen, Alcon Finland OyArto Hartikainen, Silmäasema Fennica OyKatja Kallio, Silmäasema Fennica OyPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

”Näöntutkimukset kuluttajille”

Timo Korhonen, Lappeen NäköVisio OyMikko Nieminen, EyeproMarkku Väänänen, Suomen Optikoiden Ammattiliitto ryAnssi Kivistö, Specsavers Optikko SeinäjokiPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

Hallitus- ja ohjausryhmätyöskentely

Ari Känsälä, Calico OyCatarina Fagerholm, Instru optiikka OyEino Sarkkinen, Silmäasema Fennica OyHeikki Nevalainen, Optikos Oy Liisa Nyman, Optikko Nyman SynsamPauli Kurunmäki, Huittisten NäkökeskusSuzanne Sjöholm, Citykatse OyTarja Pajula, Optikko Pajula OyTimo Korhonen, Lappeen NäköVisio OyPekka Palmu, Silmäoptikot OyHenri Vuorinen, INNO-optiikka OyPanu Tast, Suomen Optinen Toimiala ryHannu Häyrinen, MLP Modular Learning Processes Oy

Strategiatyöryhmiin osallistuneet

O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 O P T I S E N A L A N T O I M I A L A S T R A T E G I A 2 0 1 2 3 1

Tulossa lokakuussa 2012

Hoyalux iD LifeStyle V+ on Hoyan uusin

moniteholinssi, jonka valmistuksessa olemme

hyödyntäneet näkemisen ammattilaisilta sekä

kuluttajilta saamaamme palautetta.

Tämän vuoksi Hoyalux iD LifeStyle V+ on

selkeästi uudenlainen kuluttajakokemuksiin

perustuva innovaatio.Hoyalux iD LifeStyle V+

linssistä on saatavilla kaksi eri vaihtoehtoa,

jotka vastaavat käyttäjän tämän päivän

näkövaatimuksia entistä paremmin.

Lue kaikista uusista eduista ja ominaisuuksista

lisää sivuilta www.hoyanet.fi

HOYA UUTUUS