alustava hankeraportti 15 10 - freewebs.com · • kuluttajatrendit ja muutokset (matkailu,...

Eerikinkartanon esiselvityshanke

Eerikinkartanon esiselvityshanke, loppuraportti 2

_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä .................................................................................................................................... 3 2. Johdanto ...................................................................................................................................... 4 2.1. Taustaa ............................................................................................................................... 4 2.2. Kohdekuvaus ...................................................................................................................... 4 2.3. Eerikinkartanon hallinto tällä hetkellä ................................................................................... 8 2.4. Esiselvityksen tavoitteet .................................................................................................... 10 2.5. Projektin työvaiheet ja aikataulu ........................................................................................ 10 2.6. Hankkeessa toteutetut kyselyt ........................................................................................... 12 3. Taustatietoa Eerikinkartanosta ................................................................................................... 13 4. Päätulokset ................................................................................................................................ 17 4.1. Käynnistysseminaarin tulokset (1. työpaja) ........................................................................ 17 4.2. Käynnistysseminaarin jälkikyselyn päätulos ...................................................................... 20 4.3. Yritys- ja yhdistyskyselyjen päätulokset ............................................................................. 23 4.4. Kiinnostus tulla mukaan Eerikinkartanon kehityspaneeliiin ................................................ 25 5. Toisen työpaja päätulokset ......................................................................................................... 26 6. Taloudellinen näkökulma ............................................................................................................ 30 7. Kirkkonummen matkailun nykytilanne ......................................................................................... 32 7.1. Museoita ja käyntikohteita ................................................................................................. 32 7.2. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia ................................................................................. 34 8. Eerikinkartanon teknisen katselmuksen tulokset ......................................................................... 35 9. Eerikinkartanon soveltuvuus matkailukohteeksi .......................................................................... 40 9.1. Kilpailulliset edut ja heikkoudet .......................................................................................... 40 9.2. Eerikinkartanon visio ......................................................................................................... 41 10. Alustava Eerikinkartanon kehityspolku .................................................................................. 42

Kuvaluettelo

Kuva 1. Eerikinkartanon tila............................................................................................................... 5 Kuva 2. Eerikinkartanon päärakennus. .............................................................................................. 6 Kuva 3. Eerikinkartanon pohjapiirros, alakerta .................................................................................. 6 Kuva 4. Eerikinkartanon pohjapiirros, yläkerta .................................................................................. 7 Kuva 5. Eerikinkartanon kehittämiseen osallistuvat tahot. ............................................................... 10 Kuva 6. Esiselvityshankkeen työvaiheet ja aikataulu. ...................................................................... 12 Kuva 7. Eerikinkartanon alustavat kulttuuripalvelukonseptit 2014-2018. ......................................... 27 Kuva 8. Eerikinkartanon alustavat, myytävät palvelukonseptit 2014-2018. ...................................... 28 Kuva 9. Eerikinkartanon visio 2018 ................................................................................................. 29 Kuva 10. Eerikinkartanon päärakennuksen arviokirja, osa A ........................................................... 36 Kuva 11. Eerikinkartanon päärakennuksen arviokirja, osa B ........................................................... 37 Kuva 12. Eerikinkartanon kellari- ja ullakkotiloja .............................................................................. 38 Kuva 13. Luonnoskuva Eerikinkartanon markkina-alueesta ............................................................ 39 Kuva 14. Alustava Eerikinkartanon kehityspolku ............................................................................. 42

Liitteet


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

1. Tiivistelmä

Tavoitteet Tämän esiselvityksen tavoitteena on edistää Eerikinkartanon matkailullista kehittämistä. Tavoitteena on kartoittaa kohteen toiminnallisia ja taloudellisia kehittämismahdollisuuksia, tunnistaa potentiaaliset toimijat, joiden avulla kartanokokonaisuus saadaan elävämmäksi ja nykyistä tehokkaammin ympärivuotiseen käyttöön, selvittää kohteen teknisiä ominaisuuksia ja mahdollisia saneeraus- ja lisärakentamistarpeita, selvittää potentiaalisia toimijoita kohteeseen ja muodostaa kokonaiskuvan kartanokohteesta ja tehdä ehdotuksia kohteen jatkosuunnittelussa. Toimenpiteet Haaga-Perho käynnisti Eerikinkartanon esiselvityshankkeen 1.3.2013. Hankkeessa tehtiin seuraavat toimenpiteet: käynnistysseminaari (24.3.), yritys- ja yhdistyskyselyt (huhtikuu), Haaga-Perho selvitys kohteen kilpailueduista ja potentiaalisista kohderyhmistä (kesäkuu), rakennusten ja maa-alueiden saneerauskatselmus / tekninen katselmus (elokuu), workshop –seminaari (1.10.) ja raportointi (lokakuu). Päätulokset Veikkolan alueen matkailuyrittäjien, yhdistysten ja asukkaiden näkemyksiä ja visioita Eerikinkartanosta kartoitettiin hankkeen käynnistysseminaarissa 27.3. Tuloksena saatiin 168 kehitysideaa. Kyselyjen avulla saatiin vielä lisää kehitysideoita. Tämän jälkeen hankkeen ohjausryhmä ja Haaga-Perhon asiantuntijat valitsivat kehitysideoista potentiaalisimmat ideat itsenäisesti. Valinta tehtiin syyskuussa. Esivalinnan kautta työpaja II:sen päätavoitteeksi nousivat seuraavat tavoitteet ja teemat: a) kulttuuripalveluiden alustavat palvelukonseptit ja –mallit, b) myytävät tuotteet ja palvelut, alustavat palvelukonseptit ja –mallit ja c) Eerikinkartanon visio, sitä edistävät ja hidastavat tekijät. Eerikinkartanon esiselvitys-hankkeeseen kuuluva toinen työpaja pidettiin Eerinkartanossa 1.10.2013. Työpajassa Eerikinkartanon kantavaksi tulevaisuuden teemaksi ja visioksi valittiin: Eerikinkartanolle 100 % tunnettuus oman kunnan alueella. Alkuvaiheen konkreettisia toimenpiteitä Eerikinkartanon vision saavuttamiseksi voisivat olla esim. joulumyyjäiset ja –markkinat, urheiluleirit (koululaisille ja opiskelijoille), kulttuuripolku projekti, taidekoulu, tietoreitti, kyltitykset (QR-koodein, informatiiviset nettisivut) ja ruokaosuuskunta. Mahdollisesti myytäviä palvelukonsepteja voisivat olla mm. maatilakauppa, lähiruokamyynti, Länsi-Uudenmaan "Slow food" ja viljelypalstat. Eerikinkartanon vision toteutumista vahvistaviksi asioiksi nousivat esim. omenapuristusasema, koulu-/nuorisoleirit, lintutorni, jouluun liittyvät tapahtumat, elonkorjuu- ja Halloweenjuhla, lapsi- ja nuorisotapahtumat, kulttuuritapahtumat, vesistöön liittyvät kilpailut yms. Markkinoinnin kehittäminen todettiin tärkeäksi ja myös kylttien ja infotaulujen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Teknisen katselmuksen tulos oli, että Eerikinkartanon pihapiiriin kuuluvien rakennusten yleiskunto vaihteli heikosta hyvään. Sepän paja vaatisi nopeasti korjausta (uusi katto), jotta se ei lahoaisi kokonaan. Tilan päärakennus ja puutarhurin asunto olivat tarkastettavien rakennusten parhaimmat. Keskeiset toimijat Hankkeen aikana määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi olisi suotavaa, että kaikki Eerikinkartanon kehittämiseen läheisesti liittyvät organisaatiot hyväksyvät yhteisen tavoitteen (vision) ja suunnan. Avainasemassa Eerikinkartanon ja alueen kehittämisessä ovat mm. Kirkkonummen kunta, Eerikinkartanon johtokunta, rahoittajat, lähialueen yhdistykset ja yritykset sekä mahdollinen kartanon tukiryhmä.


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

2. Johdanto 2.1. Taustaa

Tämän hankkeen on toteuttanut Haaga Instituutti –säätiö, Haaga-Perho. Hanke on toteutettu 1.3.- 31.10.2013. Hankkeen nimi on Esiselvitys Eerikinkartanon toiminnallisuuden kehittämiseksi. Hankenumero 19190 / Dnro 2305 / 3570-2012. Hankkeen toimeksiantaja on Kirkkonummen kunta. Hanke on rahoitettu Kirkkonummen kunnan, Veikkolan kyläyhdistyksen ja Pomovästin toimesta. Hankkeen kokonaiskustannus on 24 000 euroa. Rahoituksen osuudet ovat jakaantuneet seuraavasti: julkinen rahoitus 21 000 euroa ja yksityinen rahoitus 3 000 euroa (viite: Uudenmaan ELY- keskuksen päätös). Tämä raportti on hankkeen loppuraportti. Hankkeen henkilöstöresursseina ovat toimineet Haaga-Perhosta tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen, projektipäälliköt Tom Källroos ja Anu Lehtinen. Hankkeen alihankkijana toimi Tapio Pajunen ProAgriasta. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä johon kuuluivat: - Hans-Eric Sjöblom (kunta/yhdyskuntatekniikka) - Jyrki Torppa (Porkkalan Parenteesi, yrittäjäjäsen) - Katriina Aatsalo (Veikkolan kyläyhdistys) - Maaret Eloranta (kunta/kulttuuritoimi) - Mari Lepistö (yrittäjäjäsen, Veikkola) - Markku Häiväläinen (Kirkkonummen Yrittäjät, yrittäjäjäsen) - Marko Tiirinen ja Kimmo Hyrsky (kunta/elinkeinotoimi) - Matti Saartamo (Veikkolan kartanoteatteri) - Raija Kari (Veikkolan kyläyhdistys) - Ralf Lönngren (kunta/yhdyskuntatekniikka) - Tuula Astikainen (kunta/konsernihallinto)

2.2. Kohdekuvaus Kirkkonummen Veikkolan taajamasta noin 1,5-2 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kartanot Eerikinkartano ja Navala. Ne muodostavat kokonaisuuden, jonka toiminnallinen tarkastelu ja kehittäminen koetaan sekä kunnan että paikallisten toimijoiden keskuudessa ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Eerikinkartanon historia ulottuu keskiajalle asti ja omistajat tunnetaan 1490-luvulta lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1859-1860 ja arkkitehtuuri edustaa myöhäisempireä. Se tunnettiin Kosken kartanona 1800-luvun lopulle asti. Kartano toimi maatalouskouluna vuosina


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

1924-1955. Eerikinkartano on Kirkkonummen vanhin kartano ja ollut kunnan omistuksessa vuodesta 1920 lähtien. Kartanon testamenttasi kunnalle von Wahlbergin perhe. Kartanon tuotto tuli käyttää koulutukseen. Kartanoa hallinnoin nykyään Eerikinkartanon johtokunta (kts seuraava kappale 1.2.). Tämän Eerikinkartanon esiselvityksen pääpaino on Eerikinkartanon päärakennuksen pihapiirissä olevien talojen ja rakennusten sekä pihan ja puutarhan muodostama kokonaisuus. Eerikinkartanon kokonaisuus muodostuu useista rakennuksista: päärakennuksesta, puutarhurin asunnosta, nuorisokodista, työpajasta, vajoista, kuivaamosta, suolavarastosta, leipurin tuvasta, vanhasta saunasta ja pajasta sekä kasvihuoneen huoltorakennuksesta. Liitteessä 1. on kuvattu Eerikinkartanon rakennukset, liitteessä 2 rakennukset kartalla ja liitteessä 3 Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rajat. Päärakennuksen juhla- ja kokoustilat tarjoavat puitteet kokouksille, seminaareille ja pienille perhejuhlille. Alakerran saliin mahtuu kerralla n. 40 henkilöä. Kunnan omistuksessa olevat kartanot muodostavat kokonaisuuden, joka koostuu useista rakennuksista ja noin 300 hehtaarin maa-alueesta ja järvenranta-alueesta (Haapajärvi). Kartanoiden alueita käytetään kesäisin erilaisten tapahtumien järjestämiseen, mutta toiminta ei ole vakiintunutta eikä koordinoitua ja alueen tekninen toimivuus asettaa nykyisellään toimintojen jatkokehittelylle rajoituksia. Alueella on voimassa osayleiskaava. Suomen kartanot ovat syntyneet pääosin Ruotsin vallan aikana. Kartano ei ole tarkka juridinen käsite, mutta yleensä se tarkoittaa komearakennuksista suurtilaa. Kuva 1. Eerikinkartanon tila.

Eerikinkartanon päärakennus on rakennettu 1600 ja 1800-luvulla. Rakennus on peruskorjattu vuosina 2002 ja 2007. Rakennuksessa on tällä hetkellä alakerrassa kaksi asuntoa (ulkopuoliselle vuokrattuna, kuvassa 3 harmaalla) ja sali sekä wc-tilat. Yläkerrassa on kaksi kokoushuonetta, keittokomero ja wc-tilat. Rakennuksen kunto on hyvä. Varustetaso on vaatimaton. Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys.

Eerikinkartanon rakennuksiin on suunniteltu tekniset kuntokartoituksen muutaman vuoden päästä.


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 2. Eerikinkartanon päärakennus.

Kuva 3. Eerikinkartanon pohjapiirros, alakerta


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 4. Eerikinkartanon pohjapiirros, yläkerta

Kaavoitustilanne Kirkkonummen kunnan kaavoitusosaston mukaan Eerikinkartanon ja lähiympäristön alueella on kaavoitusohjelma vuosille 2014-2018. Asemakaavoitus etenee Veikkolan taajamasta alkaen, vaiheittain. Saattaa olla, että Eerikinkartano ja Navala jäävät asemakaavan ulkopuolelle. Tarkkaa aluerajausta asemakaavalle ei ole tehty vielä (alustava on valmistunut). Kunnan tavoitteena on lisätä pientaloja alueelle, virkistys- ja palvelutarpeet on selvitettävä. Veikkolan osayleiskaavan aloitus tehdään mahdollisesti vuonna 2018. Alueelle toivotaan pientaloalueita lisää. Tavoitteena on olemassa olevan taajama-alueelle jatko, osittain toivotaan myös rakennuskannan tiivistystä. Kylmälän osayleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn 2014. Siirtoviemärihanke on hidastanut prosessia, viemäri ei tod.näk. toteudu. Kylmälässä on sekä tiivistämistarpeita että lisärakentamistavoitteita. Alueen vesi- ja jätevesihuolto on vielä ratkaisematta. Nykyinen rakentamiskielto päättyy 30.1.2014. Liitteessä 4 on kuvattu Eerikinkartanon alueen osayleiskaava (OTE YK2020). Matkailullisten kohteiden kehittämistä ohjaavia tekijöitä Matkailullisten käyntikohteiden kehittämistä ohjaavia tekijöitä on useita. Niitä ovat sekä faktoihin perustavat asiat että tunteisiin perustuvat asiat. Eerikinkartanon kehittämisessä faktapohjaisia ohjausasioita ovat mm.

• Alueen tulevaisuuden visio • Kirkkonummen kunnan linjaratkaisut (talous, toiminnot) • Kohteen hallintotapa • Kohteen kaavoitus, rakennus- ja maisemasuojelu • Kuluttajatrendit ja muutokset (matkailu, ruokailu, vapaa-aika, kuluttajien arvomuutokset yms.) • Lähialueen asukkaat • Lähialueen yritys- ja yhdistystoiminta (yritysten tuotteet ja palvelut, markkinat, strategiat) • Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (matkailuteemat, asiakasryhmät yms.)


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

• Yritysten ja yhdistysten verkostot Tunteisiin perustuvat ohjaustekijöitä ovat mm.

• Aktiivinen ja avoin vuorovaikutus ihmisten välillä • Yrittäjien, kohteen kehittämisestä olevien oma kiinnostus ja halu • Innostuneet ihmiset, avoin ja myönteinen ilmapiiri • Kyky sietää epävarmuutta, riskejä • Muutosvastarinta muutoshalukkuus.

2.3. Eerikinkartanon hallinto tällä hetkellä Eerikinkartano on Kirkkonummen kunnan alaisuudessa. Eerikinkartanon hallinnosta säädetään kunnan yhdyskuntatekniikan toimialan johtosäännössä. Alla kuvaus Eerikinkartanon johtokunnan toiminnasta. Luottamushenkilöorganisaatio: Eerikinkartanon johtokunnassa on viisi jäsentä. Johtokunnan jäsenten keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Tehtäväalueet: 1. vastata Eerikinkartanon maa- ja metsätilan sekä maatilakeskuksen hoidosta ja käytöstä lukuun ottamatta tilan asemakaavoitettuja alueita. 2. vastata hallintosäännön 4 § määräyksiä noudattaen johtokunnan yleisistä tehtävistä Päätös- ja toimivalta: 1. päättää maa- ja metsätilojen vuosittaisesta toimenpideohjelmasta ja alueiden sijoittelusta eri käyttö- ja hoitoluokkiin. 2. hyväsyy luonnon- ja talousmetsäsuunnitelmat kunnanvaltuuston antamien ohjeiden mukaan. 3. päättää Eerikinkartanon alueiden metsä- ja maaviljelysmaan vuokrasopimuksista. 4. päättää rakennusten vuokrausperiaatteista Virkamiesorganisaatio: Johtokunnan esittelijänä on yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja tai hänen ollessaan estynyt tai esteellinen se viranhaltija, jonka tehtävänä on tällöin muidenkin mainitun viranhaltijan virkatehtävien hoitaminen. Toimivalta: 1. päättää Eerikinkartanon tehtäväalueeseen kuuluvien toimitilojen, asuntojen yms rakennuskannan sekä niihin kuuluvien laitteiden vuokralle antamisesta. 2. päättää toimialaansa kuuluvista työluvista Talous: Eerikinkartanon maa- ja metsätila on nettobudjetoitu tehtävä. Nettobudjetoidun tehtävän toimintatuoton ja toimintakulujen erotuksen eli toimintakatteen valtuusto määrää talousarviossa sitovaksi määrärahaksi tai tuloarvioksi. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan käyttösuunnitelmasta ja talousarvioehdotuksesta päättää johtokunta.


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Eerikinkartanon maa- ja metsätilan käyttöomaisuuden myynnistä saaduista tuloista siirretään valtioneuvos C.F ja Maria von Wahlbergin rahaston pääomaan kunnanvaltuuston vahvistama raakamaan arvoa vastaava osuus. Lisäksi siirretään vuosittain rahastoon Eerikinkartanon hoidosta mahdollisesti saatu positiivinen toimintakate. Rahaston peruspääoman ylittävä pääoma sekä tuotto vähennettynä rahastoon hallintokuluilla voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää Eerikinkartanon tilan alkuperäistä käyttötarkoitusta palveleviin sekä kartanon kulttuurihistoriallista ympäristöä säilyttäviin Eerikinkartanon ja Navalan rakennusten peruskorjauksiin. Toiminta: Eerikinkartanon maa- ja metsätila ostaa tilahallinnolta rakennusten huoltomiespalvelut ja ylläpidon sekä rakennuttamispalvelut sisäisenä ostopalveluna. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset on vuokrattu (liite 1, taulukko). Vuokralaisina ovat yksityisiä ja Kirkkonummen kunta (sisäisenä vuokralaisena ). Osa Eerikinkartanon päärakennuksesta on kunnostettu juhlatilaksi ja Navalan lato vuokrataan kesätapahtumia varten. Molempien em. tilojen käyttöaste on vähäinen. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan pellot ovat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella vuokrattu yksityiselle viljelijälle. Metsäalueet hoidetaan kunnanhallituksen hyväksytyn metsästrategian mukaisesti. Toimintojen hyväksyminen1 Eerikinkartanon johtokunnan esitykset pitää hyväksyttää Kirkkonummen kunnanvaltuustolla kuten muutkin kunnan toiminnot. Eerikinkartanon johtokuntaan kuuluvat kaudella 2013-2016 seuraavat henkilöt:

Nimi Varajäsen Puolue Puheenjohtaja Marjo-Kaisa Piironen Päivi Kujasalo Vihr/gröna Varapuheenjohtaja Jerri Kämpe-Hellenius Gun Hieta RKP/SFP Jäsen Leena Riipinen Jarmo Uimonen Kok/saml Jäsen Vesa-Pekka Sainio Pekka M. Sinisalo PS/sannf Jäsen Maria Tjäder-Knight Eero Lankia Kesk/C

1 Kartanon hallinnosta säädetään yhdyskuntatekniikan toimialan johtosäännössä Kv 22/15.12.2012 § 142 Kunnanvaltuuston 15.12.2012 hyväksymä, Dnro 625/00.01.01/2012


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

2.4. Esiselvityksen tavoitteet

Tämän esiselvityksen tavoitteena on edistää Eerikinkartanon matkailullista kehittämistä. Tavoitteena on: • kartoittaa kohteen toiminnallisia ja taloudellisia kehittämismahdollisuuksia • tunnistaa potentiaaliset toimijat, joiden avulla kartanokokonaisuus saadaan elävämmäksi ja

nykyistä tehokkaammin ympärivuotiseen käyttöön • selvittää kohteen teknisiä ominaisuuksia ja mahdollisia saneeraus- ja lisärakentamistarpeita • selvittää potentiaalisia toimijoita kohteeseen • muodostaa kokonaiskuvan kartanokohteesta ja tehdä ehdotuksia kohteen jatkosuunnittelussa.

Tämän esiselvityksen avulla alueen yritysten, yhdistysten, Kirkkonummen kunnan, lähialueiden asukkaiden ja Eerinkartanon alueella asuvat ja työskentelevät henkilöt voivat paremmin sitoutua kartanon kehittämiseen (kuva 5).

Kuva 5. Eerikinkartanon kehittämiseen osallistuvat tahot.

2.5. Projektin työvaiheet ja aikataulu Haaga-Perho käynnisti Eerikinkartanon esiselvityshankkeen 1.3.2013. Hanke valmistui lokakuun 2013 aikana. Hankeen kokonaisbudjetti oli 24.000 euroa, (EU- Leader rahoitus). Rahoituksen hakijana toimi Kirkkonummen kunta. Haaga-Perho on vastannut hankkeen käytäntöön liittyvistä järjestelyistä sekä raportoinnista Pomovästin ohjeistuksen mukaan.

Alueen matkailuyritykset

Alueen yhdistykset

Eerikinkartano Alueen asukkaat

Kirkkonummen kunta


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

TYÖVAIHEET AJOITUS

1. Hankkeen käynnistysseminaari ja kehittämismahdollisuudet (raportti sem. tuloksista ohrylle 25.4. - hyväksytty)

Huhti

2. Eerikinkartanon kehittämismahdollisuuksien etsintä ja rajaus - kysely A: seminaarin jälkikysely osallistujille - kysely B: yrittäjäkyselyt (Kirkkonummen kunta jakelija + Nuuksion alueen yrittäjät) - kysely C: yhdistyskysely (Veikkolan kyläyhdistys jakelija)

Touko

3. Toteuttaja tekee selvityksen kohteen kilpailueduista ja potentiaalisista kohderyhmistä.

Kesä

4. Rakennusten ja maa-alueiden saneerauskatselmus / (tekninen katselmus, ProAgria teknisenä asiantuntijana)

Elo

5. Workshop –seminaari (vaiheiden 1 + 2 tulosten tarkempi jatkotyöstö)

Syys

6. Haaga-Helia amk matkailuopiskelijat, konseptisuunnittelu Syksy

7. Loppuraportti ja presentaatio Loka

8. Hallinnollinen raportti rahoittajalle Loka

Hankkeen edistymistä seurattiin johtoryhmän avulla, joka kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Johtoryhmän jäseninä toimivat: • Hans-Eric Sjöblom (kunta/tekninen

osasto) • Jyrki Torppa (Porkkalan Parenteesi,

yrittäjäjäsen) • Katriina Aatsalo (Veikkolan

kyläyhdistys) • Maaret Eloranta (kunta/kulttuuritoimi) • Mari Lepistö (yrittäjäjäsen, Veikkola) • Markku Haivalainen (Kirkkonummen

• Yrittäjät, yrittäjäjäsen) • Marko Tiirinen (kunta/elinkeinotoimi) • Matti Saartamo (Veikkolan

kartanoteatteri) • Raija Kari (Veikkolan kyläyhdistys) • Ralf Lönngren (kunta/tekninen

osasto) • Tuula Astikainen

(kunta/konsernihallinto)

Hankkeen valvojana ja ohjaajana toimi elinkeinojohtaja Marko Tiirinen (heinäkuun 2013 loppuun). Elokuun alusta hanketta on ohjannut vs. elinkeinojohtaja Kimmo Hyrsky. Hankkeen aikataulu, työvaiheet ja ohjausryhmän kokoukset on esitetty kuvassa 6.


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 6. Esiselvityshankkeen työvaiheet ja aikataulu.

HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun kansainvälinen matkailurestonomit -ryhmälle käynnistyi elokuun lopusta Concept Development -opintokokonaisuus, joka sisältää liiketoiminnan suunnittelua, brändin rakentamista ja toteutettavuuslaskelmia. Valitut opiskelijat tutustuvat Eerikinkartanoon, tekevät muutamia teemahaastattelua, selvittävät potentiaalisten konseptien reunaehtoja, talouslaskelmia ja raportoivat tulokset. Haaga-Perho tekee yhteenvedon opiskelijatöistä Kirkkonummen kunnalle. Tulokset ovat valmiita marras-joulukuussa 2013.

2.6. Hankkeessa toteutetut kyselyt Eerikinkartanon esiselvityshankkeen ohjausryhmän kokouksessa 25.4.2013 sovittiin hanketta täydentävistä yritys- ja yhdistyskyselyjen toteutuksesta toukokuun 2013 aikana. Kehitysseminaarin jälkeen kaikille seminaarin osallistujille lähetettiin sähköpostikysely lisäideoiden saamiseksi (tiedonkeruu 8.4. – 16.4.2013.) Yrityskyselyjen tavoitteena oli kerätä Kirkkonummen ja Nuuksion alueen yrittäjiltä ja yhdistysaktiiveilta ideoita ja palautetta Eerikinkartanon kehittämiseen. (tiedonkeruuaika 15.5. – 26.5.2013.)

Kysely Kohderyhmä Tutkimuslinkin välittäjä

Kutsu- viestien

lkm

Vastaajien lkm

Seminaarin jälkikysely Seminaarin osallistujat

Haaga-Perho 22 11

Yrityskysely - Kirkkonummen kunta - Nuuksion yritykset

Matkailuyrittäjät

Kirkkonummen

kunta Haaga-Perho

29 26

1

Yhdistyskysely

Veikkolan alueen yhdistykset

Veikkolan kyläyhdistys

1

Aloitusseminaarin jälkikyselyyn tuli hyvin vastauksia. Sen sijaan yritys- ja yhdistyskyselyihin saatiin vain muutama vastaus.

Aloituskokous 24.1.

2. ohjausryhmä-kokous 25.4.

Kartanon johtokunta hanke-esittely 28.5.



5. ohjausryhmä-kokous marraskuu 2013


3/13 4/13 5/13 6/13 8/13 9/13 10/13

Käynnistys-seminaari 27.3.

KyselytTekninen katselmus Kehitys-

seminaari1.10.

Kilpailuedut, kohderyhmät Raportti

Vuorovaikutus, osallistaminen ja raportointi


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

3. Taustatietoa Eerikinkartanosta

Alla on yleistietoa Eerikinkartanon tuloista, kustannuksista ja alueella toimivista yrityksistä. Tulot • Tulot vuodessa noin 180.000 euroa (pääosin vuokratuloja, tapahtumien osuus alle 10 %) Kustannukset • Käyttökustannukset vuodessa noin 120.000-150.000 euroa Investoinnit lähiaikana • Isoja investointitarpeita tulossa (rakennustekniikkaa, saneerausta) Koko • Kokonaispinta-ala 309 ha

- josta viljeltyä 63 ha - metsää 225 ha

• Kaavatilanne: osayleiskaava Varustelutaso • Kartanoalueella kiinteistökohtainen vesihuolto, kunnan vesi kytketään kiinteistöön kesän 2013

aikana. Aktiviteetit • Eerikinkartanossa noin 150 tapahtumaa vuodessa, keskimäärin noin 20 henkilöä/ tapahtuma.

Yhteensä vuodessa käyntejä noin 3000. Vähiten käyttöä ti, to ja pe. • Eerikinkartanon kesästä: teatteritoimintaa ja yleisötapahtumia, vuonna 2013 ei kuitenkaan

teatteriesityksiä tulossa. • Navalan puistossa muutamia tapahtumia vuodessa (juhannusjuhlat, yritystapahtumia). Alueen yritykset • Eerikinkartanon alueella ja kiinteistöissä toimivia yrityksiä, toimintaa tms:

- Hevostalliyrittäjä (ratsastuspalveluja) - Pellot vuokrattu ulkopuolisille - Varastovuokrausta - Asuintaloja ja –huoneistoja (6 kpl) - Kansalaisopiston kutomopiiri - Perhetukikeskus - Päiväkoti

• Kohteesta kiinnostuneita tahoja: - teatteritoimintaa - bändipaja - kansalaisopisto - lasten ja nuorten tukiopisto


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Tilakohtaiset tiedot Tilakohtaisia tietoja Eerikinkartanosta on esitetty alla olevassa taulukossa: (voimassa olevat vuokrasopimukset 16.4.2013)2

EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN RAKENNUKSET

RAKENNUS

OSOITE

VUOKRALAINEN KÄYTTÖ TARKOITUS

Vuokra- sopimuk- set

Päärakennus: As.1 Eerikinkartanontie

164

Yksityinen Asunto voimassa

As.2 Eerikinkartanontie 164

Asunto voimassa

Juhlatilat Eerikinkartanontie 164

Juhla+kok.tila

Puutarhurin asunto:

As. 1 Eerikinkartanontie 164


As. 2 Eerikinkartanontie 164

Kansalaisopisto Kerho-/työtila voimassa

Nuorisokoti: As.1 Eerikinkartanontie

164 Perusturva Asunto voimassa

Rak.1+2 Eerikinkartanontie 164

Perusturva Asuntola voimassa

Ahlbladintalo: Eerikinkartanontie 170

Asunto voimassa

Perhekoti: Perhekoti Lohantie 11

Perusturva Asuntola voimassa

As. 1 Lohantie 11

Perusturva Asunto voimassa

Karjakon rakennus:

As.1 Lohantie 19

Asunto voimassa

As.2 Lohantie 19


As.3 Lohantie 19

Asunto voimassa

Työpaja: Eerikinkartanontie 164

Eerikinkartano Varasto

2 Hans-Eric Sjöblom Kunnossapitopäällikkö, Kirkkonummen kunta


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Navetta: Tila 1 Lohantie 10

Perusturva Varasto voimassa

Tila 2 Lohantie 10 Yksityinen Hevostalli voimassa Tila 3 Lohantie 10 Yksityinen Maatilatoiminta voimassa Tila 4 Lohantie 10 Yksityinen Maatilatoiminta voimassa Tila 5 Lohantie 10 Yksityinen Maatilatoiminta voimassa Iso puuvaja: Eerikinkartanontie

164

Yksityinen Varasto voimassa

Sepän mökki: Koskentori Veikkolan taksi Taksi-tilat voimassa

Konevaja: Lohantie 10 Yksityinen Maatilatoiminta voimassa

Kuivaamo: Lohantie 10 Yksityinen Maatilatoiminta voimassa

Kasvihuon.huoltorak.

Eerikinkartanontie 164

Yhteyshenkilö ei tiedossa

Kerhohuone

Vanha kuivaamo: Eerikinkartanontie

164 Varasto voimassa

Lato: Veikkolan

kyläyhd./ teatteri

Varasto

Navalan päärakennus:

Navalantie 19

Tenavat Oy Päiväkoti voimassa

Navalan punainen huvila:

Navalantie 19

Perusturva Päiväkoti voimassa

Suolavarasto Eerikinkartanontie

164 Yksityinen varasto voimassa

Leipurin tupa Eerikinkartanontie

164 Perusturva Varasto voimassa

Vanha sauna Eerikinkartanontie

164 Eerikinkartano Ei käytössä

Paja Eerikinkartanontie

164 Eerikinkartano Ei käytössä

Navalan lato Navalantie 19 Eerikinkartano Kesätapahtumia


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennuskanta on seuraava (tilanne 16.4.2013):

EERIKINKARTANON MAA- JA METSÄTILAN RAKENNUKSET

RAKENNUS OSOITE M2 KÄYTTÖTARK. 1 Päärakennus: As.1 Eerikinkartanontie 164 102 Asunto As.2 Eerikinkartanontie 164 68 Asunto Juhlatilat Eerikinkartanontie 164 Juhla+kok.tila 2 Puutarhurin asunto: As. 1 Eerikinkartanontie 164 78 Asunto As. 2 Eerikinkartanontie 164 67 Kerho-/työtila 3 Nuorisokoti: As.1 Eerikinkartanontie 164 68 Asunto Rak.1+2 Eerikinkartanontie 164 284 Asuntola 4 Ahlbladintalo: Eerikinkartanontie 170 61 Asunto 5 Perhekoti: Perhekoti Lohantie 11 245 Asuntola As. 1 Lohantie 11 56 Asunto 6 Karjakon rakennus: As.1 Lohantie 19 73 Asunto As.2 Lohantie 19 31 Asunto As.3 Lohantie 19 67 Asunto 7 Työpaja: Eerikinkartanontie 164 180 Varasto 8 Navetta: Tila 1 Lohantie 10 120 Varasto Tila 2 Lohantie 10 Hevostalli Tila 3 Lohantie 10 Maatilatoiminta Tila 4 Lohantie 10 Maatilatoiminta Tila 5 Lohantie 10 Maatilatoiminta 9 Iso puuvaja: Eerikinkartanontie 164 181 Varasto 10 Sepän mökki: Koskentori Taksi-tilat 11 Konevaja: Lohantie 10 Maatilatoiminta 12 Kuivaamo: Lohantie 10 Maatilatoiminta 13 Kasvihuon.huoltorak. Eerikinkartanontie 164 Kerhohuone 14 Vanha kuivaamo: Eerikinkartanontie 164 Varasto 15 Lato: Varasto 16 Navalan päärakennus: Navalantie 19 640 Päiväkoti 17 Navalan punainen huvila: Navalantie 19 157 Päiväkoti 18 Suolavarasto Eerikinkartanontie 164 varasto 19 Leipurin tupa Eerikinkartanontie 164 Varasto 20 Vanha sauna Eerikinkartanontie 164 Ei käytössä 21 Paja Eerikinkartanontie 164 Ei käytössä 22 Navalan lato Navalantie 19 Kesätapahtumia


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

4. Päätulokset 4.1. Käynnistysseminaarin tulokset (1. työpaja)

Veikkolan alueen matkailuyrittäjien, yhdistysten ja asukkaiden näkemyksiä ja visioita Eerikinkartanosta kartoitettiin hankkeen käynnistysseminaarissa 27.3. Seminaaria varten julkaistiin lehti-ilmoitus Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa noin viikkoa aikaisemmin. Eerikinkartanossa pidettävään seminaariin osallistui 22 henkilöä, jotka jaettiin kolmeen minityöpajaan ns. inno-työpaja menetelmillä. Kuhinkin osallistui noin 7-8 henkilöä. Työpajojen aiheena olivat Palvelut ja tuotteet, uusia rahoitusmahdollisuuksia ja verkostot. Pienryhmässä, jonka teemana olivat tuotteet ja palvelut, saatiin seuraavat tuote- ja palveluideat. Myyntiin liittyvät asiat:

• Antiikkikirpputori • B&B majoitusta • Juhlapaikkapalvelut • Kahvila • Maatilamajoitus • Majoituspalveluja • Maatilapuodin tuotteita (mansikkaa,

viljaa yms) • Luomutuotteita • Leipomo • Pienimuotoiset telttapalvelut • Pihakirpputoreja • Puoti • Ravintola • Teatterikatkelmia • Telttasauna / jääsauna

Palveluihin liittyvät asiat:

• Ateljee palvelut kuvataiteilijoille • Elämyspalveluja (ohjelmapalveluja) • Erityisryhmien palvelut (esim.

ratsastus) • Farmer’s Golf • Joulumarkkinat • Juhannusjuhlat • Juhlatila keittiöllä • Järvipalvelut • Kahvilapalvelut (kesäkahvila) • Kelluva musiikkifestivaali • Koirille koulutusalue + muut palvelut • Kokouspalvelut • Kotieläinpiha

• Koulutuspalveluja • Kummitukset / Muut tarinat kartanon

elämästä • Käsityöläispajoja (Fiskars) • Luontoleirejä • Mansikkafestivaalit • Ratsastusreitti, -koulut • Tapahtumia

Tuotantoa:

• Mansikanviljelyä • Osuuskuntamuotoista viljelytoimintaa

Kulttuuripalvelut:

• Bändipaja • Elokuva • Juhannusjuhlat • Kangaspuupaja • Kartanon historiaan liittyvät

ohjelmapalvelut • Konsertteja • Kulttuurikäytävä (kartano-Navala) • Kulttuuritapahtumia (matineoita yms.) • Kuvataide • Laulua • Lintu- ja

maisemavalokuvaus-/taidekursseja • Lintutorni • Luontopolku • Lähiruokaa, lähiruokaravintola • Lähiruokatori • Musiikkitapahtumia • Tapahtumia (Naamiaiset, Barokki ,


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Konsertti – barokkikonsertti, kamarimusiikkia yms.)

• Teatteri • Tila taidenäyttelyille • Ulkoilmaelokuvat • Ympäristötaidetta kartanon tiluksille • Teatteritiloja, -leirejä

Vuokrauspalvelut:

• Ateljeet

• Hevostalous • Leirintätoiminta telttamajoitukselle • Leiritoiminta • Maatilamatkailu / hotelli / B&B • Pientilat • Siirtolapuutarha –toimintaa • Taiteilijaresidenssi • Telttasauna • Yksityistilaisuus -palveluja

Pienryhmässä, jonka teemana olivat uusia tulolähteitä, mistä tulovirtaa, saatiin seuraavat rahoitusideat.

• Ruokatuotantoa lisää - Lähituotanto

(mansikka, viljat yms.) • Rakennusten parempi hyödyntäminen

- Lisää sisältöjä, tekemistä • Nykyisten vuokratulojen päivittäminen • Kehittämis- ja avustusrahaa

- EU-tuki, hankerahaa yms. • Maa-alueiden parempi hyödyntäminen

- Siirtolapuutarhoista vuokratuloja

- Viljelypalstoista vuokratuloja • Uusia asiakkaita

- Moottoripyöräilijät - Pyöräilijät - Saavutettavuuden

parantaminen (fyysinen + sähköinen)

- Siirtolapuutarha-asukkaita • Uusia tuotteita

- "Seurasaari -malli" - Erityisryhmäpalvelut

(vanhukset, lapset yms.) - Kartanoviini - Kellarituotteita - Leipomopalvelut - Panimotuotteita - Puutarhan hyödyntäminen - Saunapalvelut - Uimapaikka purolle - Ulkoilureitistöjä

• Tilojen muuttaminen kysyntää vastaavaksi

- Isommat tilat --> enemmän rahaa

- Kartanossa tilojen jakaminen/muuttaminen

- Parempi muunneltavuus - Tilat rennompaan juhlaan

• Vuokra- ja maanmyyntituloja

- Catering-yrityksiltä viikonloppuvuokria

- Juhlatilavuokrat ajantasalle - Maanmyyntitulot kartanolle - Rakennukset paremmin

vuokrattavaksi - Taiteilijaresidenssi vuokratulot - Tapahtumavuokratuloja - Vuokratuloja työhuoneista yms. - Vuosimaksut harrasteryhmiltä

• Omistuspohjan muuttaminen • Kartanon varat (2,5 milj.) paremmin

käyttöön • Kunnan lainaamat rahat käyttöön • Lahjoitukset ja keräykset • Eerikinkartanon kehittäminen

helpommaksi rahoitustapoja muuttamalla

- Säätiö malli hallinnoksi

• Kannatusyhdistyksen perustaminen • Sponsorointituloja

- Nimikkopuita • Pääsymaksutuloja

Pienryhmässä, jonka teemana olivat verkostojen hyödyntäminen, saatiin seuraavia ideoita kartanon toiminnan kehittämiseksi. • Asukkaat

- Kaikki asiakkaat ovat tervetulleita - Kesä-asukkaat - Kotieläinpiha - Paikkakuntalaiset - Ympäristön asukkaat

• Kunta, lähikunnat

- Kirjastot - Kunnanvaltuusto - Lautakunnat - Seurakunnat - Siirtolapuutarha

• Luova ala

- Kesäkonsertteja - Käsityölaiset - Muusikot - Nuorisoteatteri - Oopperayhdistys - Seppä / takomo - Taideyhdistys - Taitelijat - Teatteri

- Kartanoteatteri - Konsertit - Laulutilaisuudet - Lähialueen teatteri- sirkus- ja

musiikkiryhmille esiintymistiloja

• Matkailuorganisaatiot - Bussiyhtiöt - Espoon matkailu, Porkkalan parenteesi - Kartanokierroksia, -kiertoajelut - Kiertoajelut - Luonto-, kulttuurioppaat - Opaspalvelut

• Metsähallitus

- Geokätköt - Haltia luontokeskus

- Kauhalan ulkoilualue - Kulttuurikävelyt - Nuuksio

• Oppilaitokset

- Ammatilliset oppilaitokset - Axxell - Kirkko-opisto - Kuvataidekoulu - Maisema-arkkitehdit - Musiikkiopistot - Puutarhurit - Yliopistot, Aalto

• Yritykset, yhdistykset

- Catering - Eläkeläisjärjestöt - Eritysryhmät (potilas-, vammaisjärj.) - Hotellit + muut majoittajat - Kahvilayrittäjä - Koirahotelli, koirayhdistykset - Koulutusyritykset - Kuvataideyhdistyksen näyttelytila - Kyläyhdistysten kanssa yhteistoimintaa - Leipomo, juustola - Luomutuottajat, luomutapahtumia - Lähiruokapalveluverkosto, tuottajia - Maatilamyynti, viljelijät - Nuuksion alueen yrittäjien kanssa

yhteistyötä - Ohjelma-/ elämyspalveluyritykset - Osuuskuntaviljelyä - Partiolaiset, leirit - Ratsastustallit - Ravintola, kahvila - Teatteritoimintaa - Työväenyhdistykset - Uskonnolliset yhteisöt

Tarkemmat kuvaukset raportin liitteissä 5 - 7.

Eerikinkartanon esiselvityshanke, raportti 20

_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

4.2. Käynnistysseminaarin jälkikyselyn päätulos

Kehitysseminaarin jälkeen kaikille seminaarin osallistujille lähetettiin sähköpostikysely lisäideoiden saamiseksi (tiedonkeruu 8.4. – 16.4.2013.). Tutkimuskutsuja lähetettiin 22, vastauksia saatiin 11. Jälkikyselyn päätulokset olivat seuraavat. Kys 1. ”Millaisia tuotteita, palveluja ja elämyksiä Eerikinkartanossa tulisi olla tarjolla vuonna 2016? Ideoi mitä kaikkea tulevaisuuden Eerinkartanossa voisikaan toimia.” Maatilamyynti, ruokatuotanto, maataloustoimintaa • Kartanolla viljellään viljaa, heinää ja mansikkaa -

maatilamyyntiä • Luomutuotteiden viljely, myynti ja kahvila • Maatilakauppa • Mansikan viljely ja hevostallitoiminta • Nykyiset viljelijät ja hevostalous voisivat jatkaa

lähes entiseen malliin, mutta pieni maa-alue tulisi varata

• Osuuskuntamuotoista viljelytoimintaa • Palsta- tai ruokaosuuskunnan käyttöön • Pihatila ja muutama aitta soveltuisivat hyvin

kesäisin maatilamyymäläksi. • Tilat tilapuodille

Kulttuuripalvelut • Kesäteatteria Navalanpuistossa • Konsertteja • Kulttuurikäytävä Kartano-Navalan puisto. • Näytelmiä, taikureita • Pienimuotoisia matineoita • Taiteilijaresidenssi (käsityötiloista pulaa) • Teatteritilat, teatteri- ja kuvataideleirit, ateljeet

kuvataiteilijoille • Teemallisia iltamia

Tapahtumat • Antiikkikirpputoritapahtumia • Joulumarkkinat • Juhannusjuhla • Mansikkafestivaalit • Perhetapahtumat • Pihakirppistapahtumia, • Siirtolapuutarha-alueen reunalle.

Kokous- ja juhlapalvelut • Perhejuhlat • Päärakennus juhla- ja kokouskäyttöön • Yksityistilaisuuksia, juhlia

Majoituspalveluja • B&B majoitusta • Muutama huone yöpyjille

Kahvila-, ravintolapalvelut • Kahvilapalveluja / lähiruokaravintola • Kesäkahvila ja maatilatuotteiden suoramyyntiä, • Päärakennukseen kahvilatoimintaa • Teemallisia ravintolatapahtumia

Luontoon liittyvät asiat • Lintutorni • Luontopolku • Ratsastusreitti

Kurssitoimintaa, työpajoja • Lintu- ja maisemavalokuvaus/taidekursseja • Luontoleirejä • Työpajoja erityisryhmille (lapset,

koululaisryhmät yms). Tilojen vuokrausta • Erilaiset seikkailut • Päärakennus (ehkä myös sivurakennukset)

pitäisi vuokrata yksityiselle taholle pitkäaikaisella sopimuksella. Mallia Vohlsin tilan päärakennuksesta.

• Yhdistyksille yms mahdollisuus järjestää kursseja ja koulutuksia.

• Yritystapahtumat

Harrastustoimintaa • Agility, tottelevaisuuskoulu ja

palveluskoiratoiminta • Erityisryhmien ratsastuskoulu

Sosiaalitoiminta • Sijoituspaikkoja lapsille ja nuorille


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Yritystoiminta • Käsityöläispajoja (Fiskarsin tyyliin) • Kotieläinpiha

• Lähiruokatori • Lähileipomo • Ruokaosuuskuntatoimintaa

Kys 2: Mistä tuloja Eerikinkartanon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi? Ideoi erilaisia tulolähteitä. Vuokratuloja, vuokrankorotuksia • Aluevuokrat kerhoja harrastustoiminnasta • Bändipajasta • Kahvilasta • Perhetapahtumista hää-/syntymäpäivä yms. • Siirtolapuutarhamökkejä alueelle • Taiteilijaresidenssien tilat • Työhuoneista/ateljeista • Viljelytiloista • Vuokrankorotuksia (kartanosta kaikilta vuokraa,

myös yhdistyksiltä ja seuroilta) • Vuokrat luentotiloista alueen yhteisöille ja

yhdistyksille • Yrittäjille tiloja (heillä on pitkän, 5 -10 vuotta

pitkän sopimuksen puitteissa mahdollista hankkia rahoja peruskorjauksiin)

• Yritystapahtumista Uusi hallintomuoto • Eerikinkartanon omistamille 2,5 milj. euron

varoille pitäisi tehdä jonkin lyhennyssuunnitelma, joka antaisi mahdollisuuden suunnitella alueen kehittämistä eteenpäin. Nykyinen johtokunta on kunnan päättäjien "kurahanska", jolla ei ole mahdollisuutta saada rahaa suunnitelmilleen.

Säätiö pystyyn! Sponsorointi, lahjoitukset • Nimikkopuita istuttamalla esim. syntyneen

lapsen kunniaksi (vaikkapa eri puulajikkeita). • Lahjoitukset

Parempaa markkinointia • Kartanon juhlatilaa pitää markkinoida

(esim. Häämessut ja alan julkaisut) • Markkinointia Kirkkonummen kotisivuille • Navalan puistolle ja ladolle markkinointia, nyt ei

tehdä.

Pääsymaksutuloja • Tapahtumista Avustukset Matkailuverkosto, lisää yhteistyötä • Parempi yhteistyössä Nuuksion yritysten

kanssa

Myyntituloja kehittämisen kautta • Maanmyyntitulot Koivikosta kokonaan

kehittämiseen • Kunnan lainaamat rahat käyttöön

Kys. 3. Miten lähialueen yritys-, yhdistys- ja järjestöverkostot voivat osallistua Eerikinkartanon toimintaan ja sen kehittämiseen? Järjestää tapahtumia • Dadan konsertit • Kartanoteatterin itsenäisyyspäivätapahtuma • Kuvataideyhdistyksen näyttelyitä • Luomutapahtumat. • Sikalassa Kartanoteatterin esityksiä, Tarjota tiloja ryhmille toimintaa varten • Harjoitus- ja esiintymistiloja lähialueen teatteri-,

sirkus- ja musiikkiryhmille • Nikkarointitilaa • Toimintatilaa käsityöläisille ja etätyöyrittäjille

Mukana kehittämisessä • Olemalla yhteydessä kunnan päättäjiin

Toiminnan koordinointia, markkinointia • Veikkolan kyläyhdistys voisi koordinoida

Eerikinkartanon toimintaa puolueettomana tahona

• Vuokratulojen yms kautta toiminta-/markkinointisihteeri, joka voisi koordinoida ja markkinoida toimintaa.


_______________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Yhdistykset ja yrityksen mukaan • Koirakerhot varmasti osallistuvat koira-alueen

suunnitteluun ja rakentamiseen. • Lähiruokapalveluverkosto • Nuuksion matkailuyrittäjät • Osuuskuntaviljely • Tuottajat • Veikkolan koirakerho on kiinnostunut

vuokrattavasta harjoituskentästä (kunnostaisi maa-alueen koiraharrastustoiminnalle sopivaksi)

Suositaan omaa kohdetta • Kaikki voivat nykyiselläänkin osallistua kartanon

toimintaan. Kartano on kaikkien vuokrattavissa ja esim. kirkkonummelaiset yhdistykset saavat tilan käyttöönsä korvauksetta.

• Tapahtumia yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa.

• Yritykset yhdistykset ja järjestöt voivat kartanolla järjestää koulutuksia, konsertteja, juhlia, festivaaleja jne

Muistetaan Eerikinkartano mm…. • Kesäkonserttipalveluissa (yhdessä Dadan ja

Panula-säätiön kanssa) • Kokoontumispaikkana • Matkailunähtävyytenä • Teatteritoimintaa

Kys 4. Miten Kirkkonummen kuntalaiset ja Eerikinkartanon lähialueen asukkaat voivat osallistua kartanon toimintaan ja sen kehittämiseen?

Kehitetään johtamismallia • Perustetaan ns. Kartanoneuvosto (4-5 jäsentä), jotka miettivät ja kehittävät kartanon oheistoimintoja.

Edustus kunnasta, kyläyhdistyksestä ja kiinnostuneet yrittäjät ja lähialueiden asukkaat. • Kehittämiseen voi osallistua esim. äänestämällä kunnallisvaaleissa.

Parannetaan palveluja • Kartanosta pyritään tekemään paikka, jonne on helppo tulla ja kokoontua. • Kartano voisi toimia paikallisten matkailuyrittäjien retkitukikohtana ja yhteydessä Nuuksion alueeseen. • Kartano on hyvä polkupyöräretken taukopaikka (muutama yösijakin voisi löytyä)

Vuokrataan maata ja tilaa • Vuokraamalla pieniä viljelypalstoja • Houkutellaan alueen yhdistyksiä ja kerhoja vuokralaisiksi Käyttämällä kartanon nykyisiä palveluja • Käyttämällä palveluita ja osallistumalla kartanon toimintaan esim. erilaisissa tapahtumissa. • Yhteistyö alueen koulujen ja päiväkotien kanssa (kolmannes veikkolalaisista on lapsia) • Veikkolan koirakerholla on aktiivista harrastajaa jo melko paljon, joten ainakin tätä kautta tulisi lisää

liikettä!

Kys. 5: Mitä toiveita ja odotuksia Sinulla on Eerikinkartanon toiminnan kehittämisestä? Millaisen Eerikinkartanon sinä haluaisit? Eerikinkartanosta haluttiin paikka, jossa …. • on monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumakeskus

- toiminta monipuolista ja taloudellisesti kestävää.

• on maatilatuotteiden myyntipaikka - vuokrapelloilla ekologisia viljelypalstoja - tuotteita myydään kartanon kahvilassa - hedelmätarhan käytössä (esim.

osa-aikavuokrakasvattajalle) - maa- ja metsätila, jonka tuotteita myydään Maatilapuodissa

• hyödynnetään luontoa ja järvialuetta

- soutuveneitä ja kalastuslupia. - uintimahdollisuus

• on kahvila- ja ravintolatoimintaa • on harrastus- ja yrittäjätoimintaa

- kartanon lato juhlapaikkana - ranta teatterina

• kartanon henki on säilynyt - idyllisinä ja rauhallisina - ihania tuokioita ja hetkiä erilaisten tapahtumien parissa kauniissa ympäristössä

• tehdään pitkän aikavälin kehitystyötä - kehityksen pitäisi tähdätä useamman sukupolven eteenpäin

• on hyvä saavutettavuus - kevyen liikenteen väylä Veikkolan keskustasta - parkkitilaa hillitysti pihaa säästäen

• toiminnassa huomioitu erityisryhmät - lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia - erityisryhmien Ratsastuskoulu, turvallisia ratsastusreittejä

• toimii kaikille avoimena, huomioitu sosiaalisuus - kaikkien kuntalaisten käytössä, toimii omatoimijuhlatilana, keittiö paranneltuna. - nuorisokoti, perhekodit ja puutarhurin talo nykyisellään.

• toimii monipuolisena matkailukohteena - viihtyisä matkailukohde - erilaisia puoteja - lähiruokamyymälän jonka tuotteita voisi itse käydä ostamassa. - lähiruuan, lähimatkailun ja lähialueen keskus - vahvuuksina mm . kartanot, peltomaisemat, Navalan puisto, Haapajärven kyläkirkko ja vieressä toimelias Veikkola.

4.3. Yritys- ja yhdistyskyselyjen päätulokset Yritys- ja yhdistyskyselyjen tavoitteena oli kerätä Kirkkonummen ja Nuuksion alueen yrittäjiltä ja yhdistysaktiiveilta ideoita ja palautetta Eerikinkartanon kehittämiseen. (tiedonkeruuaika 15.5. – 26.5.2013.). Tutkimuslinkin välittivät sekä Kirkkonummen kunnan elinkeinotoimisto että Haaga-Perho. Kysely meni 55 yrittäjälle, josta saatiin yksi vastaus.

Kysely Kohderyhmä Tutkimuslinkin välittäjä

Kutsu- viestien lkm

Vastaa- jien lkm

Yrityskysely - Kirkkonummen kunta - Nuuksion yritykset

Matkailuyrittäjät

Kirkkonummen kunta Haaga-Perho

29 26

1

Yhdistyskysely

Veikkolan alueen yhdistykset

Veikkolan kyläyhdistys

1

Eerikinkartanon esiselvityshanke, loppuraportti 24 1.10.2013

_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Päätulos oli seuraava: ”Millaisia tuotteita, palveluja ja elämyksiä Eerikinkartanossa tulisi olla tarjolla vuonna 2016? Ideoi mitä kaikkea tulevaisuuden Eerinkartanossa voisikaan toimia.” • Eerikinkartano sopiisi erinomaisesti juhlapaikaksi.

- kaunis ympäristö - Haapajärven kirkko sopii esim. häiden pitoon.

• Eerikinkartanossa voisi pitää konsertteja - kahvikonsertteja - illalliskonsertteja

• Kartanossa wellbeing toimintaa - rauhallista body and mind liikuntaa

• Kudontatila säilytettävä • Nuorten kesätoimintaa.

”Miten yrityksenne / yhdistyksenne / järjestönne voisi osallistua Eerikinkartanon toimintaan ja sen kehittämiseen tulevaisuudessa? Tarvittaessa voit lisätä vastaukseesi, mihin yritykseen tai yhdistykseen vastauksesi kohdistuu.”

• Tilojen vuokraus kiinnostaa. • Voisi toimia vapaaehtoisohjaajana kesätoiminnassa.

”Mitä toiveita ja odotuksia Sinulla on Eerikinkartanon toiminnan kehittämisestä? Millaisen Eerikinkartanon sinä haluaisit?” • Upeaa vanhaa kartanoa kunnioittaen. Ruoat lähituottajilta ja mahdollinen myymälä, jossa

lähituottajien tuotteita myynnissä. • Tilojen muutokset ja korjaukset (keittiön laadun parantaminen).

”Miten Kirkkonummen kunta voisi auttaa yritysten tai yhdistysten toimintaa Eerikinkartanossa?”

• Kartanon kunnossapitoa parannetaan. • Tilojen muutokset ja korjaukset ”Onko mielessäsi jokin liikeidea, joka voisi toimia tulevaisuudessa Eerikinkartanossa? Kirjoita alla olevaan tilaan liikeidea ja tavoiteltava kävijä-/asiakasmäärä (esim. Kesäkahvila, 500 asiakasta / viikko)” • Ravintola/kahvila/myymälä/majoitus/kokouspalvelut. Myös talvella tilauksesta avoinna. Mahdollisia

tapahtumia, teatteria esim. 300-500 asiakasta/viikko.


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

4.4. Kiinnostus tulla mukaan Eerikinkartanon kehityspaneeliiin

Kyselyjen lopussa tiedusteltiin kiinnostusta tulla mukaan Eerikinkartanon kehityspaneeliin Kaikkiaan yhdeksän henkilöä oli tulossa mukaan (taulukko alla).

Nimi: Puhelin: Sähköposti: Yritys, organisaatio, yhdistys tms:

Arja Saarinen 0400 504 895 [email protected] Hotelli Siikaranta

Johanna Aatsalo 0408 618 564 [email protected] Asukas

Karl Åberg 0400 489 907 [email protected] Eerikinkartanon Marja

Maritta Enqvist 0400444164 [email protected] Kartanon Ratsastajat KARAT ry

Niina Saikkonen [email protected] Veikkolan Kartanoteatteri, Tmi Niina Esikoinen

Pirkko Kautto [email protected]

Päivi Falck 0505444629 [email protected]

Raija Kari 050-381 6124 [email protected] Veikkolan kyläyhdistys

Tiia Dillemuth 0405 959 283 [email protected] Ravintola Hvitträsk


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

5. Toisen työpajan päätulokset Eerikinkartanon esiselvitys-hankkeeseen kuuluva toinen työpaja pidettiin Eerinkartanossa 1.10.2013. Työpajaan kutsuttavat henkilöt olivat samoja kuin aloitusseminaariin kutsutut henkilöt. Työpajaan osallistui 24 henkilöä. Tilaisuuden järjesti ja juonsi Haaga-Perho. Työpajan päätavoitteena oli tehdä valintoja aikaisemmin pidetyn työpaja 1:sen tuloksista ja tuoda tuotekehitysideoita realistisemmalle tasolle. Maaliskuussa pidetyssä seminaarissa oli saatu 168 kehitysideaa. Ennen varsinaista työpajaa ohjausryhmä ja Haaga-Perhon asiantuntijat olivat valinneet kehitysideoista potentiaalisimmat ideat itsenäisesti. Valinta tehtiin syyskuussa. Valintakriteerit olivat jaettu seuraaviin luokkiin:

- kaksi lähiajan (1-3 vuoden sisällä tehtävää) kehitysideaa - yksi pitkänajan (5-10 vuoden aikana tehtävää) kehitysidea - kaksi pienin askelin etenevää kehitysideaa - yksi suuren luokan kehitysidea.

Esivalinnan kautta työpajan päätavoitteeksi nousivat seuraavat tavoitteet ja teemat, jotka valittiin myös pienryhmien teemoiksi:

1. Kulttuuripalveluiden alustavat palvelukonseptit ja –mallit (moderaattorina Anu Lehtinen)

2. Myytävät tuotteet ja palvelut, alustavat palvelukonseptit ja –mallit (moderaattorina Tom Källroos)

3. Eerikinkartanon visio, sitä edistävät ja hidastavat tekijät (moderaattorina Petteri Ohtonen)


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Työpajan yleisö jaettiin kolmeen pienryhmään. Kukin pienryhmä mietti aihettaan lähitulevaisuus –näkökulmasta eli miten kehittää asioita vuosina 2014-2018. Pienryhmien tulokset on esitetty seuraavissa kuvissa 7-9. Lähimmän vuoden aikana suunnitteluun alullepantavia kulttuuripalvelukonsepteja voisivat olla mm. joulumyyjäiset ja -markkinat, urheiluleirit (koululaisille), kulttuuripolku-projekti, taidekoulu, tietoreitti, kyltitykset (QR-koodein, informatiiviset nettisivut) ja ruokaosuuskunta. Maanviljelijä Kari Åbergilla on maatilamyymälähanke menossa eteenpäin Kirkkonummen kunnalla. Muutaman vuoden suunnittelutähtäimeen ehdotetaan teatteritoiminnan aloittamista kartanolla, festivaalien aloittamista (teemoina: mansikka, valo, elokuva, konsertit). Festivaalit ja teemakohtaiset tapahtumat koettiin hyväksi välineeksi Eerikinkartanon tunnettuuden lisäämiseen, toiminnan monipuolistamiseen ja erilaisten myyntitapahtumien koontiin. Näitä on mahdollista aikatauluttaa eri vuodenaikoihin ja koota yhteistyökumppaniverkosto kuhunkin teemaan liittyen. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen liittyvään verkostoon ryhmä nosti seuraavat organisaatiot: Veikkolan kyläyhdistys, Veikkolan viihdelaulajat, Veikkolan koulut, Kirjaston Ystävät, bändipaja, kansalaisopiston käsityöryhmät, Jorma Panula säätiö ja Veikkolan DADA. Huomioitavaa palvelukonseptien toteutuksessa on yhteistyö paikallisten koulujen opetuksen kanssa (paikallinen historia ja kasvisto käynti/oppimis-kohteena) ja samalla internetin käyttö yhtenä kanavana esim. kulttuuripolun toteutuksessa (kyltit maastossa, qr-koodilla lisäinfoa, ja Internetissä Eerikinkartanon sivustossa laajin infokokonaisuus). Lisäksi ehdotettiin kartanolle hankittavan yhteisiä toritelttoja, joita voidaan hyödyntää sekä festivaalien, myyjäisten, markkinoiden että muiden tapahtumien yhteydessä. Kuva 7.

Kuva 7. Eerikinkartanon alustavat kulttuuripalvelukonseptit 2014-2018.

- MITÄ?Produktiot - KENELLE?

- MITEN?OsaamistilaisuudetTekeminen mukaanTyönäytökset HUOMIOITAVAA:

Elokuvafestivaalit Laulutilaisuudet - InternetKonsertit (osa/oma/yhdessä) - Koulu

Kartanoteatteri Välinefestivaalit - Toriteltat (vuokrattavat)Mansikkafestivaalit Valo

Joulumyyjäiset, -markkinat Äänitykset TaideleiritUrheiluleirit, koululaiset Bändipaja AteljeetilatKulttuuripolku projektina Ympäristötaide Sikala/ residenssi (eri asujat)Taidekoulu PerformanssitTietoreittiSähkömaasto Tulot:Ruokaosuuskunta Pääsyliput

- Tekijöille- Kartanolle

Kyläyhdistys Haaga-Helia Viihdekuoro KansalaisopistotKoulut Kirjaston Ystävät Bändipaja KäsityöryhmätEdible School J.Panulan säätiöVeikkola Data

Verkosto:

Kulttuuripalveluiden alustavat palvelukonseptit ja –mallit

2018

2017

2016

2015

2014

VISIO100%:n tunnettuus oman kunnan alueella


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Lähimmän vuoden aikana mahdollisesti aloittavia palvelukonsepteja voisivat olla mm. maatilakauppa, lähiruokamyynti, Länsi-Uudenmaan "Slow food" ja viljelypalstat. Myytävien palvelujen tuottamiseen liittyvään verkostoon ryhmä nosti seuraavat organisaatiot: oppilaitokset, Espoon Matkailu, alueen veturiyritykset, lähiruokayhdistys, paikalliset tuottajat, nuoret / kesätyö, kuntalaiset, matkailuoperaattorit, hevostalliyrittäjä ja Säästöpankkisäätiö /Winqvist (benchmarking). Palvelukonsepteja voisi ryhmän mielestä suunnata mm. yksittäisille matkailijoille, yrityksille, lapsille ja nuorille ja lähimatkailualueille. Ryhmän mielestä huomioon otettavia asioita ovat mm. rakennusten käyttötarkoitusmuutokset, erilaiset luvat sekä se, kenen johdolla asioita viedään eteenpäin.

Kuva 8. Eerikinkartanon alustavat, myytävät palvelukonseptit 2014-2018.

MITEN:Siirtolapuutarhat - Netti

- Markkinointi- Messut

- Paikalismedia- Raha

Kesäkahvila

Juhlapalvelut HUOMIOITAVAA:Sahti, kievaritoiminta - Rakennusten

käyttötarkoitusmuutoksetVertailu: mangs-markkinat - Luvat

Maatilakauppa - Kuka ja kenen johdolla?LähiruokamyyntiLänsi-Uudenmaan "Slow food"Viljelypalstat KENELLE:

- Yksittäiset matkailijat- Yritykset- Lapset- Uusimaa- Lähimatkailualueet

Oppilaitokset Espoon MatkailuVeturiyritykset Säästöpankkisäätiö/Winqvist (benchmarking)LähiruokayhdistysPaikalliset tuottajat Nuoret / kesätyöKuntalaiset Matkailuoperaattorit HevostalliPaikallismedia

Myytävät tuotteet ja palvelut, alustavat palvelukonseptit ja –mallit

2016

2017

Verkosto:

2018

2014

2015

Palvelukonseptien vakiinnuttaminen

VISIO100%:n tunnettuus oman kunnan


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kolmas pienryhmä mietti Eerikinkartanon visiota vuodelle 2018. Alussa moderaattori esitteli mallin hyvästä visiosta. Hyvän vision ominaisuuksia ovat mm. seuraavat asiat: • visio innostaa • on arkijohtamisen peruskivi • on kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin • on osa strategiaa • antaa työlle merkityksen, suunnan ja ohjeen siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa

priorisoidaan • tarinat vahvistavat visiota.

Eerikinkartanon visioksi päätettiin: Eerikinkartanolla on 100 %:n tunnettuus oman kunnan alueella. Eerikinkartanon visiota toteutumista vahvistaviksi asioiksi todettiin:

• Lisää tekemistä: esim. omenapuristusasema, koulu-/nuorisoleirit, lintutorni, jouluun liittyvät asiat, elonkorjuujuhla, Halloween juhla, lapsitapahtumat, kulttuuritapahtumat, vesistöön liittyvät kilpailut yms.

• Lisää markkinointia; netissä toimiva, moderni varauskalenteri, selkeä nettiosoite, helppo saavutettavuus (sähköinen, konkreettinen), sosiaalisen median hyödyntäminen.

• Kohteeseen lisää kylttejä: rakennus- ja kulttuurifaktat, tarinat • Tulevaisuudessa uniikkeja Eerikinkartano -tuotteita: omenalajike, leipä, tarinat jne. • Nuuksion hyödyntäminen; matkailuyrittäjien toimintaa Eerikinkartanon alueille • Lähivesistöjen hyödyntäminen: vrt. Lammijärven alueen aktiviteetit (melontaa, kilpailuja) • Eerikinkartanon puistoalueesta veikkolalaisten oma olohuone (puutarhakalusteita,

grillauspaikkoja, luonto – ja kulttuuripolkuja jne). Vision toteutumista heikentäviä asioita ovat mm. kunnan taloustilanne ja ”sisäpiiriläisyys”.

Kuva 9. Eerikinkartanon visio 2018

Lisää actionia - Omenapuristus- Koulu-/nuorisoleirit- Lintutorni

Lisää tapahtumia- Jouluun liittyvät, jouluvaellus- Elonkorjuu- Halloween- Lapsitapahtumat- Kulttuuritapahtumat- Vesistöön liittyvät

Lisää markkinointia- Varauskalenteri- Nettiosoite- Helppo saavutettavuus (sähköinen, konkreettinen)- Some

Kyltit- faktat- tarinat

Uniikit tuotteet- omanalajike- leipä- tarinat

Nuuksion hyödyntäminen- matkailuyrittäjät

Puistoalueestaveikkolalaisten olohuone VISIO

100%:n tunnettuus oman kunnan

alueella

vuosi 2018

Visiota tukevia asioita

Visiota heikentäviä asioita

SisäpiiriläisyysTalousongelmat

Vesistöjen hyödyntäminen- vrt Lammijärvi- Melonta- kilpailut


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

6. Taloudellinen näkökulma

Hankkeen aika tehtyjen haastattelujen ja työpajojen kautta on ilmennyt, että Eerikinkartanon sidosryhmillä on paljon halua kehittää Eerikinkartanon toimintaa nykyistä monipuolisemmaksi. Tämä kappale lisää taloudellisen näkökulman kartanoalueen toiminnan kehittämiseen. Eerinkartanosta saatavat tulot vuodessa ovat tällä hetkellä noin 180.000 euroa (pääosin vuokratuloja, tapahtumien osuus alle 10 %). Kartanon käyttökustannukset vuodessa ovat noin 120.000-150.000 euroa. Isoja investointitarpeita tulossa mm. rakennustekniikkaan, saneeraukseen jne. Merkittävä osa tuloista tulee kunnan sosiaali- ja terveydenhoidon perusturvayksiköstä (nuoriso- ja perhekoti). Eerikinkartanon kehittämisessä taloudellisesti tulisi huomioitava seuraavat asiat:

• Kunnan taloudelliset intressit: - lisää tuloja rakennuskannan korjauksiin ja kehittämiseen - Eerinkartanon testamentissa mainittu koulutus vahvemmin toimintaan mukaan - asemakaavalliset tavoitteet (mm. Veikkolan taajan laajennus, tiivistysrakentaminen) - nykyisten perusturva – ja harrastustoimintojen turvaaminen - rakennuskannan ja maiseman säilyttäminen kulttuuriasiat huomioiden.

• Yrittäjien ja yhdistysten taloudelliset intressit - lisää liiketoimintamahdollisuuksia - uusia asiakkaita - uusia tuote- ja palvelukonsepteja

Vaikka Eerikinkartanosta saatavat tulot ovat nyt n. 30.000-60.000 euroa menoja suuremmat, tarvitaan paljon lisätuloja lähivuosina menoja kattamaan. Nykyisen tulorakenteen edut ja haitat on esitetty alla olevassa taulukossa.

Eerikinkartanon nykyisen tulorakenteen edut ja haitat

Etuja Haittoja + Vuokratuloista varma tulovirta - Liian vähän tuloja + Pitkäaikeiset vuokrasopimukset - Hidas reagointimahdollisuus - Yksipuolinen - Pitkäaikeiset vuokrasopimukset


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Esimerkkilaskelma Eerikinkartanon toiminnan taloudelliset tulotavoitteet vuosille 2014-2025, ennakoidulla 5 %:n vuosikasvulla:

Vuosi 5% kasvu, euroa

2013 180 0002014 189 0002015 198 4502016 208 3732017 218 7912018 229 7312019 241 2172020 253 2782021 265 9422022 279 2392023 293 2012024 307 8612025 323 254

Asiantuntijatapaamisten perusteella Eerikinkartanon tulorakennetta tulisi monipuolistaa, jotta käyttökatetta jäisi nykyistä enemmän kartanoalueen kehittämiseen. Alle hahmotelma tulevaisuuden mahdollisesta tulorakenteesta.

Tulorakenne 2015-2025, osuus kokonaistuloista (%)

Toiminto v. 2015 v. 2020 v. 2025 - Vuokratulot

- asunnot - juhlatilat - varastot, työtilat - maavuokrat

90 80 75

- Yritystapahtumat 5 10 12,5 - Muut

- sponsoritulot - pääsymaksutulot

5 10 12,5


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

7. Kirkkonummen matkailun nykytilanne 7.1. Museoita ja käyntikohteita

Kirkkonummen matkailun taustakuvaus perustuu kunnan kotisivujen aineistoon (lähde: www.kirkkonummi.fi).

”Kirkkonummi sijaitsee Suomen etelärannikolla, hyvien liikenneyhteyksien varrella 20 km Helsingistä länteen. Yli 675-vuotiaaan Kirkkonummen kulttuuriperintöä edustavat keskiaikainen kivikirkko, kotiseutumuseot, vehmaat kartanoympäristöt, kansallisromanttinen arkkitehtiateljeekoti Hvitträsk sekä Porkkalan vuokrakaudelta 1944 - 1956 peräisin olevat museoesineet ja maastokohteet.” Matkailullisesti merkittävimmät palvelut Kirkkonummella ovat seuraavat: Museot:

• Ragvaldsin museo • Alisgårdenin kotiseutumuseo • Gesterbyn museoalue • Hvitträsk • Rakennustyövälinemuseo

Kirkot • Kirkkonummen harmaakivikirkko • Haapajärven puukirkko • Masalan kirkko • Upinniemen merikappeli • Pokrovan ortodoksinen

veljesyhteisö ja kirkko Muut nähtävyydet

• Porkkalan Parenteesi • Rehndahlin kotieläinpiha • Kuninkaantie • Porkkalan majakka (Rönnskärin

saarella) Ulkoilu ja virkistysalueet

• Järvö ja Stora Brändö • Linlon saari • Meikon luonnonsuojelualue • Nedergårdin alue • Nuuksion kansallispuisto • Porkkalan merikylä • Porkkalanniemen virkistysalue

Elämys- ja aktiviteettipalveluyrityksiä: • Kaikuva Oy (www.kaikuva.fi)

• Apajamatkat Oy (www.apajamatkat.com)

• Seikkailu Oy (www.seikkailu.fi) • Sea & Mountain Adventures Oy

(www.sma.fi) • Porkkala Travel (www.porkkala.net

tai www.seaction.com) • Honkalintu- Door to the Events

(www.honkalintu.fi) • FeelTheNature

(FeelTheNature.info) • Elämystorppa Oy

(www.elamystorppa.fi) • Laskettelua: Peuramaa Skicenter

(www.peuramaa.com) Ratsastustallit ja kotieläinpiha

• Ankis stall (www.ankisstall.fi) • Evitskogin ratsastuskoulu / Jockey

Oy (www.jockey.fi) • Kartanon Ratsastajat KARAT ry.

(www.kartanonratsastajat.fi) • Kotieläinpiha Rehndahl

(www.rehndahl.fi) • Navalan ratsutalli

(www.navalanratsutalli.fi • Palmun ratsutalli

(www.palmunratsutalli.fi) • Peuramaa Horse

(hwww.peuramaaevents.fi) • Ratsutila Pakula (www.pakula.fi)

http://www.kirkkonummi.fi/

http://www.kaikuva.fi/

http://www.apajamatkat.com/

http://www.seikkailu.fi/

http://www.sma.fi/

http://www.seaction.com/

http://www.honkalintu.fi/

http://www.elamystorppa.fi/

http://www.ankisstall.fi/

http://www.jockey.fi/

http://www.kartanonratsastajat.fi/

http://www.rehndahl.fi/

http://www.navalanratsutalli.fi/

http://www.palmunratsutalli.fi/

http://www.pakula.fi/


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

• Ratsutila Wikner (www.ratsutilawikner.com)

• Rauhalan Talli (rauhalantalli.wordpress.com)

• Sandkullan Talli (www.sandkullastall.fi)

• Stall Nytorpm (stallnytorp.suntuubi.com)

• Stall Sandbacken Oy (www.stallsandbacken.fi)

• Stall Ängsdal • Stenbackan Talli

(stenbackastall.kotisivukone.com) • Tampajan tila

(tampajantorpedot.sporttisaitti.com) • TB-Stable (tb-stable.com/site) • Tuliharjan Ratsutalli • Veikkolan Ratsastuskoulu

(www.veikkolanratsastuskoulu.fi) • Åkerkullan tila (www.akerkulla.com)

Golf • Kurk Golf (www.kurkgolf.fi) • Peuramaa Golf

(www.peuramaagolf.com)

• Hirsala Golf (www.hirsalagolf.fi) • Sarfvik Golf(www.golfsarfvik.fi )

Kokous- ja juhlapalvelut, majoituspalvelut • Eerikinkartano

(http://www.kirkkonummi.fi/eerikinkartano)

• Navalan puisto (http://www.kirkkonummi.fi/prime_518.aspx)

• Kesäsiirtola Nedergård (http://www.kirkkonummi.fi/kokousjajuhla/prime101.aspx)

• Villa Kotkankallio • Kokoushuvila Villa Patron´s • KN Keskus • Kokous- ja kongressihotelli Majvik • NEXT Hotels Aavaranta • Kokoushotelli Siikaranta • Kokoushuvila Villa Vitsand • Kokous- ja kurssikeskus Hvittorp • Långvik Congress Wellness Hotel • Hvittorpin leirikeskus • Sipulin leirikeskus

• Bergåsan nuorisoseurantalo • Rigårdsnäsin nuorisoseurantalo • Övidsborgin nuorisoseurantalo • Kesäsiirtola Nedergård

http://www.ratsutilawikner.com/

http://www.sandkullastall.fi/

http://www.stallsandbacken.fi/

http://www.veikkolanratsastuskoulu.fi/

http://www.akerkulla.com/

http://www.kurkgolf.fi/

http://www.hirsalagolf.fi/

http://www.kirkkonummi.fi/kokousjajuhla/prime101.aspx

http://www.kirkkonummi.fi/kokousjajuhla/prime101.aspx


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

7.2. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia Länsi-Uudenmaan matkailustrategia valmistui kesäkuussa 2013. Matkailustrategian pääkohdat ovat seuraavat3: Tavoite 2016 Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisenkokonaisuuden, joka on helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa. Tavoite 2020 Matkailutulo on kaksinkertainen vuoden 2007 tasoon verrattuna Arvot Vastuullisuus · Ympäristö · Työntekijät Aitous ja paikallisuus · Ruoka · Tapahtumat · Omaleimaisuus Asiakasläheisyys · Toimintaa kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa · Ennakointi · Luotettavuus · Laatu Yhteistyö · Alueen palvelut täydentävät toisiaan · Ympärivuotisuus vaatii yhteistyötä Teemat Länsi-Uudenmaan matkailun yhteiset teemat syntyvät alueen vahvuuksista ja toisaalta vallitsevista pidemmän aikajänteen trendeistä. · Elävät ruukkimiljööt · Vesi - saaristo, meri, järvet ja vesireitit · Hyvinvointi, rauha ja liikunta · Tarinat, historia ja kulttuuri · Gastronomia Matkailustrategia on hyväksytty seitsemän eri kunnan osalta (Hanko,Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio.

3 Lähde: http://www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu/etusivu.asp


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Länsi-Uudenmaan matkailun kohderyhmäksi on valittu ns. modernit humanisti (MEKin selvitys). Kohderyhmäkuvaus on alla. Modernien humanistien asennemaailma • Yritän elää niin, että myös tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus nauttia hyvistä elinolosuhteista • Yksi elämäni suurimmista iloista on tuottaa hyvinvointi a ja iloa muille ihmisille • Olen kiinnostunut vieraista kulttuureista • Haluan tavata ja tutustua uusiin ihmisiin eri maista • Olen kiinnostunut uusista kulttuuri-ilmiöistä ja avoin uusille ajatuksille ja ideoille • Elämän tärkeimpiin asioihin kuuluu oman kehon, mielen ja tunteiden tasapaino • Pidän itsestäni huolta, jotta tuntisin oloni mahdollisimman terveeksi ja elinvoimaiseksi Matkailun päämotiivit Halu päästä keskelle itselle erilaista kulttuuri – tai luonnonympäristöä, jossa parhaimmillaan toteutuu kolme asiaa: 1. Pääsee konkreettisesti irti omasta arjesta 2. Pääsee aidosti oppimaan/ymmärtämään paikallisten ihmisten kautta jotain uutta vieraasta kulttuurista ja elämäntavasta 3. Saa toiseuden aidon kohtaamisen seurauksena kokea elämyksiä Rantalomilla ja selkeästi rajatuilla harrastematkoilla motiivit ovat toiset Lähde: MEK (Matkailun edistämiskeskus) Matkailustrategian kymmen tavoitetta on esitetty liitteessä 8. Lisätietoja Länsi-Uudenmaan matkailustrategiasta ja alueen matkailusta: http://www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu/etusivu.asp

8. Eerikinkartanon teknisen katselmuksen tulokset Tämän kappaleen on tuottanut ProAgria Uusimaa. Tekninen katselmus sisältää rakennusten piirrustukset ja arviokirjan. Arvio perustuu kohdekäynteihin, jotka tehtiin elokuussa 2013. Työn on toteuttanut rakennussuunnittelija Tapio Pajunen.

http://www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu/etusivu.asp


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 10. Eerikinkartanon päärakennuksen arviokirja, osa A


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 11. Eerikinkartanon päärakennuksen arviokirja, osa B


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Kuva 12. Eerikinkartanon kellari- ja ullakkotiloja

Eerikinkartanon pihapiiriin kuuluvien rakennusten yleiskunto vaihteli heikosta hyvään. Sepän paja vaatisi nopeasti korjausta (uusi katto), jotta se ei lahoaisi kokonaan. Tilan päärakennus ja puutarhurin asunto olivat tarkastettavien rakennusten parhaimmat. Kooste rakennusten arviokäyntien tuloksista on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Yhteenveto teknisen katselmuksen tuloksista on seuraava.

Rakennuskohtaiset arviointiraportit ja rakennusten piirustukset on toimitettu tilaajalle erillisenä raporttina. Kirkkonummen kunnan teknisen osaston mukaan rakennuksissa tullaan tekemään tekniset kuntokartoitukset muutaman vuoden sisällä.

ProAgria teki myös alustavan hahmotelman Eerikinkartanon päärakennuksen toiminnallisuudesta (kts seuraava sivu, kuva 13).

Rakennus KäyttötarkoitusRakennuksen yleistaso

Rakennuksen kunto

Ast. 1 = erittäin hyvä, 2 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 4 = välttävä, 5 = heikko

Asuinrakennus 3a asuntola vakio 3 tyydyttävä

Asuinrakennus 3basuinhuoneita,varastotilaa ja lämpökeskus kellarissa n.30m2 vakio 2 hyvä

Latorakennus varasto 4 välttävä

Leivintupa varasto 4 välttävä

Puutarhurin asunto Yksi asunto, tupa vakio 2 hyvä

Tilan päärakennuskaksi asuntoa, Sali,kokoushuoneet,kk ja wc-tilat 2 hyvä

Sikala 4-huoneinen tila, käyttöullakko 4 välttävä

Suola-aitta varasto 4 välttävä

Varasto-kuivaamo varasto-tekninen tila kellarissa 3 tyydyttävä

Sepän paja ei käytössä 5 heikko

Rakennusten arviokirjat yhteenveto

Kuva 13. Luonnoskuva Eerikinkartanon markkina-alueesta

9. Eerikinkartanon soveltuvuus matkailukohteeksi 9.1. Kilpailulliset edut ja heikkoudet

Eerikinkartanon kilpailullisia etuja ja haittoja voidaan tarkastella SWOT -analyysin avulla. Tavoitteena on analyysin avulla edistää Eerinkartanon kehittämisestä Kirkkonummen merkittäväksi matkailukohteeksi. Analyysin sisältö perustuu hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen tuloksista ja asiantuntijahaastatteluihin.

Vahvuudet Heikkoudet • Hieno kartanomiljöö • Hyvä liikenteellinen sijainti (Turun

moottoritie lähellä) • Kaunis luonto ja pihapiiri • Laajasti vapaata maata kohteen ympärillä • Lähijärvien tuomat edut • Omaa elintarviketuotantoa lähialueella • Paikan historia, aito ja kiinnostava tarina • Puutarhanhoidon ja ekologisuuden

nouseva trendi kuluttajien keskuudessa • Selkeä visio • Suuri potentiaalinen asiakasmäärä lyhyen

ajomatkan päässä • Useita erikokoisia rakennuksia

• Eerikinkartanon johtokunnalla rajoitetusti päätöksentekovaltuuksia

• Ei lähiliikennettä Veikkolan keskustasta • Ei matkailullisesti kehitetty

(yleisön parkkipaikat, keittiövarustus yms.) • Heikosti markkinoitu • Hidas päätöksentekoprosessi • Myyntipalvelu puuttuu • Pieni asiakaskysyntä tällä hetkellä • Pieni asiakasvirta tällä hetkellä • Pitkät vuokrasopimukset, sidonnaisuuksia

tilojen käyttöön • Päärakennuksen huonemuutokset • Tulevat suuret korjausinvestoinnit

Mahdollisuudet Uhat • Aktiivinen asukasyhdistys • Hankerahoituksella kehitys alkuun

(vrt alustavat konseptit, raportin kappale 4) • Kasvava Nuuksion alueen matkailutarjonta • Kunnan viranomaisille lisää tietoa

Eerikinkartanon kehitysmahdollisuuksista • Lähialueen asukkaat ja yritykset

kiinnostuneita kohteen kehittämisestä • Nousevia kulutustrendejä: lähimatkailu,

lähiruokatuotanto, hyvinvointi, luontoaktiviteetit ja kulttuuri

• Toimiva lähialueen yritysverkosto

• Alueen kaavoitus rajoittaa kohteen matkailullista kehittämistä

• Hallinnollinen jäykkyys, hidas päätöksenteko

• Kunnan tahtotila kohteen matkailulliseen kehittämiseen

• Muutosvastarinta alueella • Rahoitusongelmat • Rakennukset tekninen kunto heikkenee • Saadaanko riittävästi rahaa korjaus- ja

kehitysinvestointeihin? • Yleinen taloudellinen tilanne kiristyy


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

9.2. Eerikinkartanon visio Projektin aikana tehtyjen seminaarien, kyselytutkimusten ja asiantuntijatapaamisten perusteella Haaga-Perho ehdottaa seuraavaa: Kantavaksi tulevaisuuden teemaksi ja visioksi: Eerikinkartanolle 100 % tunnettuus oman kunnan alueella Ehdotamme, että Eerikinkartanon kehittämiseksi perustetaan jatkohanke tarvittavien konkreettisten kehitystoimenpiteiden pohjaksi. Jatkohankkeen tulee sisältää konkreettisen toimenpidesuunnitelman, joka voisi koostua esim. seuraavista osista: kehittämistoimenpiteet, vastuutahot, budjetin ja tavoitteellisen toteutusaikataulun. Toimenpidesuunnitelma tulisi sisältää seuraavat aihepiirit: Eerikinkartanon …

• markkinointi- ja myyntitoimenpiteet • tuotteiden ja palvelujen ja tapahtumien kehittäminen ja tuotteistus • rakennuskannan toiminnallisuuden ja käyttötarkoitusten kehittäminen • lähiseudun asukkaiden, yritysten ja yhdistysten aktivointi Eerikinkartanoa kohtaan • rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen

(alueen yrittäjät, kunnat, Uudenmaan liitto, EU –hanke- ja tukirahoitus, ELY-keskus: EU-hankerahoitus, yritystoiminnan rahoitus, investointituet jne.

Tavoitteen saavuttamiseksi olisi suotavaa, että kaikki Eerikinkartanon kehittämiseen läheisesti liittyvät organisaatiot hyväksyvät yhteisen tavoitteen ja suunnan. Avainasemassa alueen kehittämisessä ovat mm. Kirkkonummen kunta, Eerikinkartanon johtokunta, lähialueen yhdistykset ja yritykset sekä mahdollinen kartanon tukiryhmä.


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

10. Alustava Eerikinkartanon kehityspolku Tämän esiselvityshankkeen aika saadun tiedon ja palautteen perusteelle Haaga-Perho on hahmotellut hyvin alustavan Eerikinkartanon kehityspolun. Alkuvaiheen konkreettisia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi voisivat olla esim. joulumyyjäiset ja –markkinat, urheiluleirit (koululaisille), kulttuuripolku projekti, taidekoulu, tietoreitti, sähkömaasto ja ruokaosuuskunta. Mahdollisesti myytäviä palvelukonsepteja voisivat olla mm. maatilakauppa, lähiruokamyynti, Länsi-Uudenmaan "Slow food" ja viljelypalstat. Eerikinkartanon vision toteutumista vahvistaviksi asioiksi nousivat esim. omenapuristusasema, koulu-/nuorisoleirit, lintutorni, jouluun liittyvät tapahtumat, elonkorjuu- ja Halloweenjuhla, lapsi- ja nuorisotapahtumat, kulttuuritapahtumat, vesistöön liittyvät kilpailut yms. Markkinoinnin kehittäminen todettiin tärkeäksi ja myös kylttien ja infotaulujen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Eerikinkartano kehittyminen Kirkkonummen merkittäväksi matkailulliseksi käyntikohteeksi voisi edetä vaiheittain seuraavien 5-10 vuoden aikana. Alla hahmotelma alustavasta Eerikinkartanon kehityspolusta, jossa visiona on kartanon 100 %:n tunnettuus oman kunnan alueella.

Kuva 14. Alustava Eerikinkartanon kehityspolku

Pienimuotoinen, sesonkikohtainen toiminta, yrittäjä- ja yhdistysvetoisuus

Ympärivuotinen. aktiivisesti toimiva kulttuuri- ja matkailukohde-kokonaisuus, yksi vahva brändi


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liiteluettelo Liite 1. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset Liite 2. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset kartalla Liite 3. Eerikinkartanon nykyiset maa- ja metsätilan rajat Liite 4. Osayleiskaava (OTE YK2020) Liite 5. Kehitysseminaarin pienryhmän tuote- ja palveluideat Liite 6. Kehitysseminaarin pienryhmän tuottamat uudet tulolähteet Liite 7. Kehitysseminaarin pienryhmä: verkostojen hyödyntämiseen liittyvät kehitysideat Liite 8. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020), tavoitteet ja faktaa


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 1. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 2. Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset kartalla


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 3. Eerikinkartanon nykyiset maa- ja metsätilan rajat


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 4 Osayleiskaava (OTE YK2020)


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 5. Kehitysseminaarin pienryhmän tuote- ja palveluideat Myyntipalvelut Kahvila - keskustelussa oli kesäaikana avoinna oleva kahvila - avoinna vähintäänkin viikonloppuisin - ei ehditty puhua kahvilan pitäjästä Puoti - myynnissä paikallistuotteita esim. mansikoita - muutakin paikallista tuoteantoa olevaa myyntivalikoimaa - yhteinen näyteikkuna alueen tuotteista - tälle olisi vetäjä heti, ja myyntipiste heti – Karl Åberg - esim. kesällä 2013 tai viimeistään 2014 kokeiluluontoinen

puoti - aukioloajoista ei puhetta Telttasauna / jääsauna - ajatuksena yhtenä ohjelmapalveluna alueella

toteutettavaksi - telttasauna – voi pystyttää kysynnän mukaan - jääsauna – kausiluonteinen - saunalle on kysyntää kokous- tai tapahtumatilan

vuokraajien suunnalta - alueella olevan saunan käyttö ei ole mahdollista Ravintola - vastaavalla tavalla kuin kahvila – avoinna erityisesti

kesäaikaan - tilaisuuksien yhtenä järjestäjänä esim. tapahtumien /

festivaalien / juhannusjuhlien - vaatii keittiötilojen käyttöönottoa Teatterikatkelmia - lyhyet teatteri-illat salissa paikallisten osaajien

toteuttamana - salissa - tarjoilun kera B&B - pienimuotoinen majoitustoiminta - pihapiirin rakennuksissa - tarvitsee toiminnan vetäjän - markkinointi verkossa Maatilamajoitus - sama idea kuin B&B - tähän yhdistettynä olemassa oleva tallin toiminta ja tarjonta Pienimuotoiset telttapalvelut - ajatuksena omatoimiselle matkailijalle tarjota leirintäpaikka

upeissa maisemissa - muutama telttapaikka - esim. pyöräilijöille - toiminnan vetäjästä ei ehditty puhua - voi olla esim. osa puodin toimintaa

- WC-tilat ja keittiö mahdollisuus kartanolla - tarvitaanko pesutiloja – telttasauna?

Palvelutuotteet 1 Kokouspalvelut - tilaa vuokranneiden ja kysyneiden asiakkaiden tarpeista on

olemassa lisätietoa nykyään tilavarauksia hoitavalla – näkemykset ja analyysi, Hannu Laukkanen

- pääasiallinen käyttötarkoitus: juhlat, kokoukset, virkistys - kysyntää sekä pelkälle tilavuokraukselle (mahdolliset

kahvitukset / ruokailut itse) että vuokraus + pitopalvelulle - tila asettaa rajoituksen käyttäjämäärälle juhlien suhteen –

50 hlöä max - ulkoteltat kesäaikana kasvattavat osallistujamäärää - myös muuta toimintaa esim. jumpat - esite / verkkosivu selkeäksi kattaen tilan mahdollisuudet ja

rajoitukset

Juhlatila keittiöllä - tarve keittiökomeroa suuremmalle keittiölle - on jo olemassa päärakennuksessa, mutta osana

vuokrattua asuntoa - pitkäaikainen muutos - mahdollinen remontin tarve: asunto à vuokrattava tila +

catering-keittiö

Ulkoilmaelokuvat - näkymä järvelle päin - katsomo nurmikolla omenapuiden katveessa - valkokangas järven edessä - esim. heinäpaalit istuimena - huovat heinäpaalien päällä - toteuttaja? kahvila? lipunmyynti? markkinointi? - toteutettavissa nopeallakin aikataululla – tekijä?

Juhannusjuhlat - aiemmin järjestetty paikalliset juhannusjuhlat - tapahtumalle järjestäjä(t) - ruokailu, ohjelma, hinta, markkinointi - ajatuksena valmis paketti, johon myydään liput, kunnes

loppuunmyyty - samalla tavalla on toteutettavissa myös äitienpäivä /

isänpäivä / itsenäisyyspäivä jne.

Mansikkafestivaalit - paikallinen esim. viikonlopun tapahtuma

- tähän saisi kytkettyä runsaasti muutakin paikallista ja monipuolisesti Eerikinkartanon toimintaa esittelevää: elokuva, musiikki, tanssit, kahvila, ravintola, luontopolku, ratsastus, puoti, paikallistarinat, teatteri - tekijä?

Kelluva musiikkifestivaali - esiintyjät kelluvalla lavalla järvellä - katsojat nurmikolla omenapuiden katveessa


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

- picnic - kahvila /ravintola - paikalliset taitajat esiin - tekijä?

Farmer’s Golf - jatkuva palvelu – esim. välineet vuokrattavissa puodista - omatoiminen - rata aina käyttövalmiina - panostus rataan ja välineisiin, sen jälkeen jatkuvaa

toimintaa

Järvi - järven hyödyntämisestä puhuttiin paljon - mataluus ja umpeen kasvaminen rajoittaa selkeästi - Kalastus – esim. onki puodista - Vene – rannassa käyttövalmiina soutelua varten

(pelastusliivit) Kummitukset / Muut tarinat kartanon elämästä - tarinaa kartanon kummituksesta - kehitettävä ohjelmapalvelu - teatterin keinoin - osaksi tilan vuokrausta – isäntä/emäntä/tai muu kertojana - voi olla omana toteutuksena – teemallinen ohjelmapalvelu

tai lyhyenä esim. kokouspäivän tai tilaisuuden avauksena Ratsastusreitti

- tallilla selkeä tarve ratsastusreitille alueella - mitä vaatii? - viitoitus? - ohjattu vai itsenäinen? - antaisi mahdollisuuden tuotteistaa, ja myytäväksi esim.

osana puodin tuotteita Kotieläinpiha - olemassa tallin yhteydessä - miten käyttö esim. juhlien aikana tai osana B&B /

maatilamajoituksen mahdollisia oheispalveluja?

Kulttuuripalvelut Tapahtumat • Naamiaiset – kartano toimisi kulissina tapahtumalle, johon

voidaan liittää ohjelmaa • Barokki – teema naamiaisille tai musiikille • Konsertti – barokkikonsertti, kamarimusiikkia, muuta

paikkaan ja aikaan sopivaa • Kelluva musiikkifestivaali – idean sisältö palvelu kohdassa Luonto • luontopolku – alueelle viitoitettu ja kyltitetty luontopolku • lintutornin pysytys • uintimahdollisuus joko järvessä tai purossa Kartanon historiaan liittyvät ohjelmapalvelut esim. • kartanon herran tervehdys • palkollinen oppaana • tilan toimintaa

Ympäristötaidetta kartanon tiluksille - paikallisten taiteilijoiden toteuttamana - esim. valotaide ja kuvataide Kangaspuupaja - mahdollisuus kangaspuiden käyttöön kokeilumuotoisesti

työpajatoimintana Bändipaja - bänditoiminnan keskus, demot? Kuvataide / Teatteri / Musiikki / Elokuva / Laulu - paikallisten taiteilijoiden tuominen esiin - tarjonta - yhteys kotiseutuun - leirimuotoisena - talviaikaan mahdollisuus myös viikkotoimintaan tai

kurssimuotoisiin viikonloppuihin Vuokrauspalvelut Maatilamatkailu / hotelli / B&B - pienimuotoinen majoitustoiminta - pihapiirin rakennuksissa - tarvitsee toiminnan vetäjän - markkinointi verkossa - maatilamatkailun osalta majoitukseen yhdistettävissä tallin

toiminta ja tarjonta Leiritoiminta - kartano mahdollistaa kesäleirien toteutuksen - teatteri - musiikki - kuvataide Leirintätoiminta telttamajoitukselle - kesäisin - omatoimisille matkailijoille - muutama telttapaikka - pienleirintäalue - telttasaunan käyttömahdollisuus Ateljeet - kartanon rakennuksia voisi vuokrata paikallisille taiteilijoille

ateljeeksi - kesäaikaan Telttasauna - sekä kartanon tilojen käyttäjille että muuten - osana myös leirintätoimintaa Pientilat - alueen maita voisi vuokrata pienimuotoiseen luomu- tai

biodynaamiseen viljelyyn

Palvelut, tuotteet - yhdessä keskustellut ajatukset Vähemmälle keskustelulle jäivät aiheet:

Elämys


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Palvelujen ja kulttuurin osa-alueissa selkeä painotus elämykselliseen toimintaan, jossa

mukana paikalliset toimijat. Erityisryhmät Alueella jo toimiva hevosalan yrittäjä (Tmi Maritta Enqvist, Hevospalvelu Enqvist & Tasanen,

Kartanon Ratsastajat ry) on keskittynyt erityisryhmien ratsastustoimintaan.

- Ratsastusreitille on tarve ja tilaus olemassa - Kartanon yhteyteen on mahdollista suunnitella myös

muutakin erityisryhmille soveltuvaa aktiviteettia - Palvelut / tapahtumat soveltuvat hyvin


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 6. Kehitysseminaarin pienryhmän tuottamat uudet tulolähteet

Toisen työpajan teemana olivat a) Mistä tulovirtaa? b) Uusia tulolähteitä? Ryhmässä ideoitiin ja tuotettiin seuraavat ideat:

• Ruokatuotanto, lähituotanto • Rakennusten parempi hyödyntäminen Lisää sisältöjä, tekemistä

• Nykyisten vuokratulojen päivittäminen • Kehittämisrahaa

(EU-tuki, hankeraha yms.) • Maa-alueiden parempi hyödyntäminen Siirtolapuutarhamökkejä Viljelypalstoja

• Uusia asiakkaita Pyöräilijät Saavutettavuuden parantaminen

(fyysinen + sähköinen) • Uusia tuotteita "Seurasaari -malli" Kartanoviini Ulkoilureitistöjä Leipomopalvelut Panimotuotteita Saunapalvelut

Uimapaikka purolle Erityisryhmäpalvelut (vanhukset, lapset

yms.) Puutarhan hyödyntäminen Kellarituotteita

• Tilojen muuttaminen kysyntää vastaavaksi Parempi muunneltavuus Isommat tilat --> enemmän rahaa Tilat rennompaan juhlaan Kartanossa tilojen

jakaminen/muuttaminen • Omistuspohjan muuttaminen • Eerikinkartanon kehittäminen helpommaksi

rahoitustapoja muuttamalla Säätiö malli hallinnoksi Kannatusyhdistyksen perustaminen Kunnalle lainan lyhennysohjelma Erilaiset keräykset Sponsorointi, esim nimikkopuu


_____________________________________________________________________________ Haaga-Perho 2013

Liite 7. Kehitysseminaarin pienryhmä: verkostojen hyödyntämiseen liittyvät kehitysideat

Työpajassa tuotettiin verkostojen hyödyntämisestä Eerikinkartanon toiminnan kehittämiseksi seuraavia ideoita:

• Asukkaat o Kesä-asukkaat o Kotieläinpiha o Paikkakuntalaiset o Ympäristön asukkaat

Kunta, lähikunnat o Kirjastot o Kunnanvaltuusto o Lautakunnat o Seurakunnat o Siirtolapuutarha

• Luova ala o Käsityölaiset o Muusikot o Nuorisoteatteri o Oopperayhdistys o Seppä / takomo o Taideyhdistys o Taitelijat o Teatteri

Kartanoteatteri Konsertit Laulutilaisuudet Matkailuorganisaatiot

• Logistiikka, opastus o Bussiyhtiöt o Espoon matkailu, Porkkalan parenteesi o Kartanokierroksia, -kiertoajelut o Kiertoajelut o Luonto-, kulttuurioppaat o Opaspalvelut

• Metsähallitus o Geokätköt o Haltia luontokeskus o Kauhalan ulkoilualue o Kulttuurikävelyt o Nuuksio

• Oppilaitokset o Ammatilliset oppilaitokset o Axxell o Kirkko-opisto o Kuvataidekoulu o Maisema-arkkitehdit o Musiikkiopistot o Puutarhurit o Yliopistot, Aalto

Yritykset, yhdistykset o Catering

• Järjestöt ja muut o Eläkeläisjärjestöt o Eritysryhmät (potilas-, vammaisjärj.) o Leipomo, juustola o Hotellit + muut majoittajat o Koirahotelli o Koulutusyritykset o Luomutuottajat o Maatilamyynti, viljelijät o Ohjelma-/ elämyspalveluyritykset o Partiolaiset, leirit o Ratsastustallit o Ravintola, kahvila o Uskonnolliset yhteisöt

Eerikinkartanon kehitysseminaari 27.3.2013, yhteenveto tuloksista 53

Liite 8. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020), tavoitteet ja faktaa

Strategisia tavoitteita on kymmenen kappaletta. Jokaisen strategisen tavoitteen eteenpäinviemiseksi perustetaan työryhmä. Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori toimii kokoonkutsujana ja koordinoijana. Työryhmiin kootaan tärkeimmät toimijat. Työryhmä tekee yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman ja toteuttaa sen oleellisten asiantuntitahojen kanssa. Jokaisen tavoitteen toteutumiseksi edellä mainittu työryhmä tarkentaa toimenpiteet ja vastuunjaot jatkotyöskentelyssä.

1. Aluetta myydään ja markkinoidaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhteistyössä kaikkien matkailutoimialalla olevien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Länsi-Uudellamaalla on yhteinen matkailubrändi. 2. Länsi-Uudenmaan matkailutuotteet on helposti löydettävissä ja ne on helppo ostaa. 3. Matkailutuotteet ovat laadukkaita ja nojaavat alueen vahvuuksiin ja laajaan yhteistyöhön yrittäjien välillä. Tuotteistaminen on arkipäivää. 4. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. 5. Alueen matkailua kehitetään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. 6. Länsi-Uusimaa on tunnettu yksilöllisistä kokouspalveluistaan. 7. Länsi-Uudenmaan matkailutilastot ovat ajankohtaiset ja monipuoliset. Tieto on laajasti hyödynnetty yksityisten ja julkisten toimijoiden keskuudessa. 8. Laadukkaiden työntekijöiden saatavuus on hyvä ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä. 9. Länsi-Uudellamaalla matkailu on kasvuala ja sen painoarvoa kasvatetaan kuntien päätöksenteossa. 10. Länsi-Uudellamaalla on tarjontaa ympäri vuoden.

Matkailun nykytila • Vuonna 2011 Länsi-Uudenmaan majoituksen osuus koko maan osuudesta 1,4 % • Ulkomaisten matkailijoiden osuus yöpyjistä vuonna 2011 8,3 • Venäläisiä matkailijoita vuonna 2011 7231 (32 % kaikista ulkomaisista, 3 % kaikista yöpymisistä) • Huonekäyttöaste alueen rekisteröidyllä kapasiteetilla oli 43,2 % vuonna 2007 • Alueella yhteensä noin 800 matkailuyritystä Matkailutulo Länsi-Uudellamaalla Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut seuraavan tavoitteen koko Suomelle: Matkailutulo, joka oli 11 miljardia euroa vuonna 2007, kasvaa 20,7 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Länsi-Uudenmaan matkailutulo oli vuonna 2007 193, 7 milj. euroa, tavoite vuonna 2020 on kaksinkertaistaa tulo eli 400 milj. euroon. • Matkailustrategian tarkoituksena on että Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjien liikevaihto kaksinkertaistuu 2020 mennessä. Ympärivuotisuus Vuonna 2011 (talvi 2010-11 ja kesä 2011) majoitustilaston mukaan yöpymiset olivat • Talvi (marras-huhtikuu) 77420 yöpymistä (28,5 %) • Kesä (touko-lokakuu)194705 yöpymistä (71,5 %) • Tavoite: vuonna 2020 kesän ja talven jako 60 % / 40 %

Ympärivuotisuus on todettu olevan yksi merkittävimmistä haasteista Länsi-Uudellemaalle. Tavoite on haastava, mutta erittäin tärkeä, jotta asetettu matkailutulon kasvu toteutuu. Matkailun työllisyys Matkailun aikaansaama työllisyys vuonna 2007 1920 henkilötyövuotta. Tavoite: vuonna 2020 3000 henkilötyövuotta. Matkailun aiheuttama työllisyysvaikutus on merkittävä ja se vaikuttaa myös suoraan verotuloihin.

alustava hankeraportti 15 10 - freewebs.com · • kuluttajatrendit ja muutokset (matkailu,...

Documents