Rakentamisen laskusta tulossa loiva

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna lähes viime vuoden vauh-tia. Kuluvana vuonna raken-

taminen kasvanee Suomen ta-loutta nopeammin jo neljännen peräkkäisen vuoden ajan. Vaik-ka uudisrakentamisen volyymi talonrakentamisessa sinnitte-lee plussan puolella, painaa maa- ja vesirakentamisen kehitys ko-ko rakennussektorin kasvun nol-laan vuonna 2019.

Uusia talonrakennustöitä ar-vioidaan kertyvän tänä vuon-na 40 miljoonaa kuutiomet-riä viime vuoden tapaan. Tänä vuonna ennakoidaan aloitetta-van 44 000 asunnon rakennus-työt, mutta asunnoille myönne-tyt rakennusluvat ovat jo selväs-sä laskussa. Ensi vuonna asunto-aloitukset vähenevät entisestään sijoittajakysynnän hiljentyes-sä, taloyhtiölainoihin kohdistu-van epävarmuuden kasvaessa se-kä rakennus- ja tonttikustannus-ten noustessa aiempia vuosia voimakkaammin.

Toimitilarakentamisen aloi-tuskuutiot vähenevät. Kalliiden sairaala- ja koulurakennusten

aloitukset lisääntyvät tänä vuon-na, jonka seurauksena volyy-mikasvua kertyy vielä vuodel-le 2019. Teollisuuden aloitusten ennakoidaan viriävän hieman, kun taas varastorakentaminen rauhoittuu.

Korjausrakentamisen kasvu jatkuu tasaisena, mutta työvoi-man heikko saatavuus etenkin toimihenkilöpuolella synnyttää kasvun esteitä.

Maa- ja vesirakentamisen markkina hiljenee suurten pro-jektien päättyessä ja valtion ra-hoituksen vähentyessä ensi vuonna. Maarakentamisen kus-tannukset nousevat myös nope-aa vauhtia.

Vuosikymmen päättyy ilman kriisiä?

Rakentamisen työllisyys kasvaa tänä vuonna tuotannon kasvun myötä. Työllisten määrä nous-see jopa 193 000 henkilöön. En-si vuonna työllisyyden ennakoi-daan pysyvän keskimäärin sa-malla tasolla.

Suomen talous kasvaa tänä

vuonna 2,5 prosenttia, ja ensi vuonna kasvu hidastuu kahteen prosenttiin. Talouden nousu on nyt laajalla pohjalla, mutta kas-vunäkymät ovat heikentyneet ke-väästä. Toivottavasti käsillä oleva noususuhdanne kestää vielä jon-

kin aikaa, sillä liikkumavara jul-kisessa taloudessa on ahdas tule-vaa taantumaa ajatellen.

Globaalin talouden suh-dannenäkymät ovat myöntei-set, mutta epävarmuutta aihe-uttavat kauppasodan mahdol-linen eskaloituminen, Yhdys-valtain keskuspankin kiristyvä

Rakentaminen talouden veturina jo neljättä vuotta

lokakuu 2018

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 3 prosentin vauhtia. Talonrakennustöissä 40 miljoonan kuution taso säilyy vielä tämän vuoden. Asuntoaloitukset lyövät lähihistorian ennätyksiä, ja toimitilarakentamisen volyymi kasvaa aloitusten laskusta huolimatta. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu tasaisena. Ammattimaisen työvoiman saatavuus on yhä alan keskeisin tuotannon kasvua rajoittava tekijä.

Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys

• Rakentaminen näyttää kasvavan edelleen BKT:tä nopeammin• Rakentamisen korkea suhdanne saavuttaa lakipisteensä ensi vuonna• Rakentamisen keskeisin tuotannon kasvun este on yhä työvoiman saatavuus• Rakennuskustannusten nousuvauhti kiihtynyt selvästi viime vuosien tasosta• Rakennustuoteteollisuus investoi noususuhdanteen myötä• Asuntorakentaminen vähenee hallitusti, luvat laskussa erityisesti Helsingissä• Sairaala- ja koulurakentaminen kasvaa yhä, varastorakentaminen hiljenee• Korjausrakentamisen kasvunäkymät tasaiset• Maa- ja vesirakentamisen näkymät heikot ennusteperiodilla

Kuva

: RT

rahapolitiikka sekä Euroopas-sa Brexit ja Italian kestävyys. Täl-lä haavaa näyttää kuitenkin siltä, että tämä vuosikymmen sujuu

maailmantaloudessa ilman isompia myllerryksiä.

2,8 3,32,5 3,0

2,0

0

Kalasatamaan rakennetaan meren äärelle koteja 25 000 asukkaalle. Uusia taloja nousee Sompasaaren alueelle.

2 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018

Ammattimaisen korjausrakenta-misen arvo oli viime vuonna 500 miljoonaa euroa edellis-vuotta suurem-

pi yltäen 13,1 miljardiin euroon. Asuinrakennuksia korjattiin 7,6 miljardin euron edestä valtaosan korjauksista kohdistuessa ker-ros- ja rivitalokantaan.

Korjausrakentamisen kas-vun ennakoidaan jatkuvan puo-lentoista prosentin kasvu-ural-la. Korjausrakentamisen aktivi-teettia ylläpitää tulevinakin vuo-sina vanheneva asuntokanta, vuosien saatossa syntynyt kor-jausvelka, käyttötarkoituksen-muutokset, energiatehokkuuden parantaminen sekä teknologian lisääntyminen.

Uudisrakentamisen tavoin korjausrakentamisen kasvua jar-ruttaa työvoiman saatavuus. Uudistuotannon painottumi-nen pieniin kerrostaloasuntoi-hin on lisännyt korjausraken-nustyömailla olleen työvoiman kysyntää. Esimerkiksi laatoi-tustöiden osuus uudisasunto-jen tuotannossa on noussut, sillä kylpyhuonetilaa syntyy aiempaa enemmän.

Toimitilojen korjausten arvi-oidaan myös kasvavan. Taustal-la vaikuttaa ennen kaikkea talou-den noususuhdanne. Vanhen-tunutta toimitilakantaa korja-taan uuteen käyttöön kaikkialla, missä sille löytyy taloudellisia perusteita.

Kerrostalojen korjaaminen jatkuu vilkkaana

Asuntojen korjausrakentamisen kehitystä ennakoivat barometrit

ovat myös myönteisessä asen-nossa ensi vuotta ajatellen. LVI-urakoitsijoiden näkemyksen mu-kaan korjaustoiminta on hyväs-sä vedossa. Tänä syksynä puolet vastaajista ennakoi korjausra-kentamisen suhdanteiden py-syvän hyvänä myös ensi vuon-na. Markkina on kuitenkin ylei-sesti tasaantumassa kuten koko rakentaminenkin.

Kiinteistöliiton korjausra-kentamisbarometrin perusteella asuinrakennusten korjaamiseen ei ole odotettavissa suuria muu-toksia. Valtaosa vastaajista on il-moittanut, ettei suhdannetilan-ne vaikuta korjaushankkeiden toteutukseen. Kerrostaloyhtiöis-sä eniten korjataan putkistoja, piharakenteita ja julkisivuja. Ra-hoitusta korjaushankkeisiin on järjestynyt hyvin, mutta odotet-tavissa on, että rahoituksen saa-tavuus kiristyy jatkossa. Suuril-la kaupunkiseuduilla korjaami-sen rahoittamiseen on vaihtoeh-tona lisärakentaminen kerroksia lisäämällä tai täydennysrakenta-mista edistämällä.

Kuva

: RT

Vuonna 1952 valmistunut Eteläranta 10 Helsingissä oli ensimmäinen ra-kennus Suomessa, johon asennettiin tehdasvalmisteiset julkisivuele-mentit. Ne uusittiin 65 vuoden päästä lähinnä energiahukan vuoksi.

Talonrakentaminen

2015 2016 2017 2018e 2019e

Bruttokansantuote, määrän muutos, % 0,1 2,5 2,8 2,5 2,0

Euribor, 3 kk, % 0,0 -0,3 -0,3 -0,3 0,0

Ansiotasoindeksi, muutos, % 1,4 0,9 0,2 2,0 2,5

Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 0,5 0,5 0,3 2,5 2,0

Maarakennuskustannusindeksi, muutos, % -2,3 -1,5 2,6 3,0 1,5

Rakentaminen1, määrän muutos, % 3,3 5,1 3,3 3,0 0,0

Korjausrakentaminen 4,7 3,4 2,5 1,5 1,5

Rakennusinvestoinnit, määrän muutos, % 1,5 10,0 5,1 4,0 0,0

Talorakennukset 2,0 10,0 6,2 5,0 0,6

Maa- ja vesirakennukset -0,8 10,2 0,2 0,0 -3,0

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3 33,0 35,9 40,5 40,0 38,0

Asuinrakennukset 11,0 11,7 13,2 13,4 12,3

Vapaa-ajan rakennukset 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7

Liike- ja toimistorakennukset 5,8 5,2 7,2 7,3 6,8

Julkiset palvelurakennukset 3,8 4,3 3,8 4,1 3,9

Teollisuus- ja varastorakennukset 8,1 9,0 10,6 9,6 9,4

Maatalousrakennukset 1,9 3,2 3,3 3,1 3,1

Muut rakennukset 1,9 2,0 1,8 1,7 1,8

Asuntotuotannon käynnistyminen, kpl 32500 37300 44200 44000 39000

Vapaarahoitteiset 24000 29400 35600 35500 30500

Valtion tukemat asunnot 8500 7900 8600 8500 8500

Työllinen työvoima, henkilöä 168500 178250 187000 193000 193000

Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta, mrd. € 1,4 1,1 1,2

Käyttökate, rakennusliikkeet, % liikevaihdosta 5 5,2 5,1Käyttökate, rakennustuoteteollisuus, % liikevaihdosta 8,1 10,6 12

1 Kiinteähintainen arvonlisäys Lähde: Tilastokeskus, ARA, Suomen Pankki, RT.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2017

Keskeiset suhdannekuvaajat

Korjausrakentaminen jatkaa tasaista puolentoista prosentin kasvuaan tänä ja ensi vuonna. Asun-tojen korjaukset lisääntyvät kasvuseuduilla. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta rajoittaa korjaus-rakentamisenkin kasvua.

Korjausrakentamisen määrä

Korjausrakentaminen

Lähde: Tilastokeskus, Forecon Oy

Rakentamisen määrä

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018 | 3

Uudisraken-tamisen vo-lyymi-indek-si kasvoi vii-me vuonna 10 prosent-tia. Asunto-

jen uudisrakentaminen on ol-lut vilkasta myös kuluvana vuon-na, ja aloitusten ennakoidaan py-syvän viime vuoden tasolla. Tänä vuonna volyymikasvuksi enna-koidaan noin kuutta prosenttia ja ensi vuodeksi vajaata prosenttia.

Toimitilarakentamisen volyy-mien odotetaan kasvavan sekä tänä että ensi vuonna kuutioiden laskusta huolimatta. Asuntora-kentaminen palautuu kohti nor-maalia tuotantotasoa käytyään ennätyskorkealla kuluvana vuon-na. Vaikka aloitukset laskevat en-si vuonna, riittää volyymikasvua asuinrakentamisessa tämän vuo-den aloitusten jäljiltä.

Uudisrakentamisen perus-kuva on yhä myönteinen kol-men ajurin ansiosta. Talous-kasvu, kaupungistuminen ja

matalat korot ylläpitävät raken-tamistarpeita ennusteperiodin ajan. Asuntosijoittamisen nä-kökulmasta yhtälö on yhä hou-kutteleva, mutta kasvava val-mistuvien asuntojen määrä sekä mahdolliset rajoitukset taloyh-tiölainoihin heikentävät sijoitus-haluja. Rakentamisen aktiviteet-ti painottuu suurille kaupunki-seuduille, joissa kysyntää riittää tulevaisuudessakin.

Suhteellisesti eniten laskua tänä ja ensi vuonna kertyy varas-torakennusten ja liikenteen ra-kennusten aloitustöissä. Julkista palvelurakentamista kuten sai-raaloita ja kouluja rakennetaan yhä varsin vilkkaasti. Teollisuus-rakentamisen aloitusten enna-koidaan kasvavan, vaikka sekto-rin kasvu on ollut nihkeää vien-nin vedosta huolimatta. Kasvun painottuessa arvokkaampaan ra-kentamiseen tuotannon volyymi muussa kuin asuinrakentami-sessa kasvaa vielä ensi vuonna, vaikka aloituskuutiot laskevat tä-nä vuonna.

Aloituksia tänäkin vuonna 40 miljoonaa kuutiota

Ensi vuonna aloitusten ennakoi-daan laskevan kautta linjan. Lii-ke- ja toimistotilojen rakentami-nen on varsin vilkasta suurilla kaupunkiseuduilla, mutta koko-naiskuvassa tulossa olevat uudet hankkeet eivät riitä paikkaamaan tilannetta.

Kuutioissa mitattuna uudis-rakentamisen huippu näyttää jäävän tässä suhdannenousus-sa noin 40 miljoonaan kuutioon. Ennakoimme tänä vuonna tuon tason pysyvän, mutta ensi vuon-na laskevan jo 38 miljoonaan kuutiometriin. Laskun taustal-la on ennen kaikkea muun kuin asuinrakentamisen aloitustöiden supistuminen. Kuutioiden las-ku ei kuitenkaan paina uudistuo-tannon volyymia pakkaselle vielä vuonna 2019.

Viimeiset 10 v. keskimäärin

Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj. m3

UudisrakentaminenLuottamusindikaattorit

Uudisrakentamisen volyymi jatkaa kasvuaan myös tänä vuonna. Rakenta-misen suhdannetta on vauhdittanut erityisesti kerrostalojen uudisrakenta-minen, jossa taotaan lähihistorian ennätyksiä. Rakennuslupia myönnetään kuitenkin jo edellisvuotta vähemmän.

Uudistuotannon volyymi-indeksi

Seinäelementtien tilauskanta ja tuotanto (m2)

2015 2016 2017 2018e 2019e

Ammattirakentaminen 28,9 26,6 28,1 32,3 31,8 29,8

Asuinrakennukset 6,1 7,0 7,6 8,9 9,0 7,9

Kerrostalot 5,0 6,0 6,6 7,7 7,9 6,7

Rivitalot 1,1 1,0 1,1 1,2 1,1 1,2

Liike- ja toimistorakennukset 7,1 5,8 5,2 7,2 7,3 6,8

Liikerakennukset 4,3 3,9 2,6 3,9 4,1 3,7

Toimistorakennukset 1,1 0,5 0,9 0,9 1,1 1,1

Liikenteen rakennukset 1,7 1,4 1,7 2,4 2,2 2,1

Julkiset palvelurakennukset1 3,3 3,8 4,3 3,8 4,1 3,9

Hoitoalan rakennukset 1,1 1,3 1,6 1,3 1,6 1,5

Kokoontumisrakennukset 1,0 0,9 1,0 1,0 0,8 0,8

Opetusrakennukset 1,1 1,4 1,6 1,3 1,5 1,5

Palo- ja pelastustoimen rak. 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1

Teollisuus- ja varastorak. 9,7 8,1 9,0 10,6 9,6 9,4

Teollisuusrakennukset 5,1 5,0 4,3 3,8 4,2 4,5

Varastorakennukset 4,7 3,1 4,7 6,7 5,4 4,9

Muut rakennukset 2,6 1,9 2,0 1,8 1,7 1,8

Omatoiminen rakentaminen 10,7 6,5 7,8 8,2 8,2 8,2

Erilliset pientalot 6,0 4,0 4,1 4,3 4,4 4,4

Vapaa-ajan asuinrakennukset 1,0 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7

Maatalousrakennukset 3,7 1,9 3,2 3,3 3,1 3,1

Yhteensä 39,6 33,0 35,9 40,5 40,0 38,0

Rakennustuoteteollisuus investoi pitkän tauon jälkeen

Rakentamisen hyvä suhdanne on heijastunut positiivisesti myös rakennustuoteteol-lisuuteen. Tuotannon painottuessa pieniin kerrostaloasuntoihin on betonielement-tien kysynnän kasvu ollut hyvin suurta. Pienten asuntojen rakentaminen lisää sei-näelementtien kysyntää, joka on nostanut betoniteollisuuden tilauskannat pitkiksi.

Alan toimijat investoivat nyt rohkeasti uusiin tuotantotiloihin ja laajentavat tuotantoaan.EK:n suhdannebarometrin mukaan rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne on jat-

kunut suotuisana, mutta suhdannenäkymät heikkenivät hieman toukokuun barometrista. Tilauskantojen ollessa normaalia korkeammat myös tuotanto-odotukset ovat yhä korkealla tasolla.

Uudiskerrostalorakentamisen mittava osuus tuotannosta kohtelee tuoteteollisuutta epä-tasaisesti. Betoni- ja kalusteteollisuuteen sekä talotekniikkaan kohdistuu kasvavaa kysyntää, mutta esimerkiksi lämmöneristeissä tai julkisivumateriaaleissa ei vastaavaa kasvua ole ol-lut nähtävissä. Toteutuneet tuotannolliset investoinnit ovat kuitenkin hyvä osoitus siitä, et-tä luottamus rakentamisen tulevaisuuteen on vakaa ja Suomi on kilpailukykyinen maa inves-tointien houkuttelussa.

Kuva

: RT

4 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018

Asuntojen uudis-rakentaminen on ollut tämän vuoden aikana yhä kasvussa. Kasvu on tapah-tunut pääasi-

assa vain kerrostaloasunnoissa, joissa aloitukset nousivat viime vuonna 32 500 asuntoon. Tänä vuonna ne ovat kesäkuukausien aikana yltäneet tätäkin korkeam-malle, mutta rakennuslupien las-ku kevään aikana painanee asun-toaloitukset viime vuoden tasolle vuoden loppuun mentäessä.

Asuntojen keskikoko on pai-nunut viime vuosina hyvin no-peasti alaspäin. Tuotannon pai-nottuminen entistä pienempiin asuntoihin on seurausta useasta tekijästä. Yhden ja kahden hen-gen kotitalouksien suuri osuus väestöstä, sijoittajakysyntä sekä taloudellisen liikkumavaran ka-peneminen pitkittyneen taantu-man seurauksena ovat osaltaan vaikuttaneet kehitykseen. Parin viime vuoden aikana talous on kuitenkin kääntynyt kasvuun ja kotitalouksilla on keskimäärin paremmin mahdollisuuksia siir-tyä asunnosta toiseen.

Lupamäärät laskeneet etenkin Helsingissä

Rakennuslupien vähenemisen taustalla on myöskin useita teki-jöitä. Sijoittajakysynnän rauhoit-tumisen, taloyhtiölainojen ym-pärillä käydyn keskustelun ja ko-van noususuhdanteen kypsy-misen myötä on normaalia, että asuntotuotantoon haettujen ra-kennuslupien määrä vähenee.

Rakennuslupien suurin lasku on kohdistunut Helsinkiin. Vaik-ka pääkaupungissa riittää parai-kaa rakenteilla olevia hankkeita hyvin paljon, on lupien lasku ol-lut Helsingissä voimakasta. Tä-mä herättää huolia pidemmällä

aikavälillä, sillä kysynnän kasvu on erityisen suurta pääkaupunki-seudulla, jossa tuotannon pitäisi tulevina vuosina pysyä korkeal-la tasolla, vaikka se muualla Suo-messa laskisi.

Peruskuva asuntotuotannon osalta on yhä myönteinen. Kor-kealla tasolla oleva luottamus, paraneva työllisyystilanne se-kä talouskasvu ruokkivat uudis-asuntojen tuotantoa. RT:n asun-totuottajat arvioivat asuntoaloi-tusten pysyvän varsin korkeal-la tasolla, vaikka tämän vuoden aloitusarviot laskivat kesäkuun tilanteesta. Asuntotuotantokyse-lyn perusteella tuotannon odote-taan vähenevän maltillisesti en-si vuonna.

Talouden kasvulukemat ovat hyvät, mutta myönteinen vire ei ole näkynyt odotetunlaisesti omakotitalojen rakentamisessa. Arvioimme tänä vuonna käyn-nistyvän 7 500 asunnon raken-nustyöt, ja ensi vuonna määrän arvioidaan pysyvän samalla ta-solla. Koko maan luvut pysyvät verraten matalalla tasolla, vaik-ka kasvuseuduilla omakotitalo-rakentaminen vetää lähes enti-seen tapaan.

ARA-tuotanto vakaalla tasolla

Valtion tukemassa ARA-tuotan-nossa aloitusten määrät yltäne-vät sekä tänä että ensi vuonna 8 500 asuntoon. Korkotukivaltuu-det on pidetty ennallaan, mikä mahdollistaa aiempien vuosien tuotantotason ylläpitämisen.

Vapaarahoitteinen asuntotuo-

tanto vetää yhä hyvin, mikä vä-hentää mielenkiintoa säännel-tyyn tuotantoon. Toisaalta tämä on hyvä, sillä kovassa noususuh-danteessa valtion on turha kirit-tää markkinoita ja kustannusta-soa entisestään. Asumisen hin-nan kannalta asuntojen koko-naistarjonta on ratkaisevaa, ja tuotantotukia voidaan tehok-kaimmin käyttää vastasyklisesti.

Asuntoaloitusten enna-koidaan laskevan ensi vuon-na tämän vuoden tasosta. Vuon-na 2019 arvioidaan käynnisty-vän yhteensä 39 000 asunnon rakennustyöt.

Asuntorakentaminen

Asuntoaloitukset

Asuntoja, kpl 2015 2016 2017 2018e 2019e

Kerrostalot 22100 26500 32500 32600 27500

Vapaarahoitteiset asunnot 13600 18600 23900 24100 19000

ARA-asunnot 8500 7900 8600 8500 8500

Rivitalot 3300 3400 3800 3400 3500

Omakotitalot 6500 6700 7300 7500 7500

Muut rakennukset 600 700 600 500 500

Yhteensä 32500 37300 44200 44000 39000

Vapaarahoitteiset asunnot 24000 29400 35600 35500 30500

ARA-asunnot 8500 7900 8600 8500 8500ARA-asunnot sisältävät myös takuulaina-asunnot

Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT

Tänä vuonna lähtee rakenteille arviolta 44 000 asunnon rakennustyöt. Asuntotuotanto on noussut lähihistorian ennätysluke-miin, kun nyt myös kotitaloudet ostavat enemmän uusia asuntoja. Ensi vuonna aloitusten ennakoidaan vähentyvän 39 000 asun-toon, mikä tarkoittaa paluuta kohti normaalia tasoa. Omakotitalojen rakentaminen kasvaa, mutta ainoastaan kasvuseuduilla.

Valmiit myynnissä olevat asunnot

Aloitetut asunnot talotyypeittäin

Kotitalouksien uudet nostetut asuntoluotot ja keskikorko Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaavia tekijöitä

Lupien lasku on ollut Helsingissä voimakasta, vaikka kysynnän kasvu on

suurta

Lähde: Asuntotuotantokysely, RT

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018 | 5

Sairaaloiden ja koulujen uudis-rakentamisen on jatkunut myös kuluvana vuon-na myötätuules-sa. Julkisen palve-

lurakentamisen aloitukset kas-vavat tänä vuonna runsaaseen 4 miljoonaan kuutiometriin. Uusia sairaalahankkeita on käynnissä useita, ja lupiinkin on riittänyt vielä uusia hankkeita.

Koulujen uudisrakentami-nenkin jatkuu vilkkaana, mutta lupakehitys on kääntynyt jo las-kuun. Kaikkiaan julkisten palve-lurakennusten aloitukset laske-vat arviolta hieman alle neljään miljoonaan kuutiometriin vuon-na 2018.

Maatalouden rakentaminen säilyttää varsin hyvin tasonsa.

Investoinnit painottuvat entis-tä suurempiin yksiköihin, jol-loin investointitaso säilyy hy-vänä. Talouden positiivinen

vire on näkynyt vain hie-man vapaa-ajan rakennusten uudisrakentamisessa.

Muun kuin asuinra-kentami-sen aloi-tustöiden ennakoi-daan vä-

henevän tänä vuonna runsaat pari prosenttia noin 26,5 mil-joonaan kuutiometriin. Lasku painottuu käyttötarkoitusluoki-tuksessa halvempaan rakentami-seen kuten varastoihin ja maata-lousrakennuksiin. Sen sijaan ar-vokkaammissa rakennuskohteis-sa kuten toimisto-, sairaala- ja kouluhankkeissa kuutiomäärät kasvavat ja nostavat tuotannon volyymin vielä ensi vuonnakin plussalle.

Liikerakentamisen aloitusten ennakoidaan kasvavan talous-kasvun myötä hieman, mutta to-teutuneen lupakehityksen pe-rusteella kasvu kääntyy laskuk-si vuonna 2019. Vaikka aloituk-set vähenevät ensi vuonna, on huomattava, että käynnissä ole-via suuria hankkeita rakennetaan vielä ensi vuoden aikana.

Suhteellisesti eniten aloituk-set lisääntyvät tänä vuonna toi-mistorakentamisessa, johon ta-louden käänne heijastuu eniten. Suuret yksittäiset hankkeet hei-luttavat toimistorakentamisen ti-lannetta varsin paljon. Toimisto-rakentaminen myös keskittyy hy-vin vahvasti pääkaupunkiseudul-le. Uudelle toimistotilalle on yhä kasvavaa tarvetta, sillä moder-nit tilat toimivat nykytarpeisiin

paremmin ja yritykset hakevat myös etuja keskittämällä toimin-tojaan liikenteellisesti hyviin sijainteihin.

Liikenteen rakennusten ra-kentaminen on jatkunut vilkkaa-na, mutta nyt kasvu rauhoittuu. Helsinki-Vantaalla terminaalien laajennustyöt ja Länsimetron jat-keen rakennustyöt lisäävät aloi-tuksia, mutta kokonaisuutena laskua kertyy edellisvuodesta.

Liike- ja toimistorakennusten aloitusten ennakoidaan kään-tyvän laskuun taas ensi vuon-na. Uusia merkittäviä hankkeita ei ole tulossa siinä määrin, että aloituskuutioiden taso säilyisi.

Teollisuusrakentaminen kasvaa, mutta vaivalloisesti

Kesäkuussa julkaistu teollisuu-den investointitiedustelu enna-koi teollisuuden rakennusinves-tointien vähenevän tänä vuonna

peräti viidenneksellä. Teollisuu-den investointihalut ovat hei-kentyneet, sillä myös panostuk-set koneisiin ja laitteisiin vä-henevät. Teollisuusrakentamisen ennakoidaan kuitenkin piristy-vän hieman sekä tänä että ensi vuonna. Myönteistä kehitystä tu-kee myös tuorein suunnittelu-alan suhdannekysely, jossa teol-lisuussektorin tilauskanta oli lä-hes neljänneksen kasvussa.

Varastorakentamisessa aloi-tukset laskevat kovan nousun päätteeksi. Varastorakennuksissa aloitusten suhteellinen lasku on kaikista suurinta muussa kuin asuinrakentamisessa.

Vuonna 2019 teollisuus- ja va-rastorakentamisen aloituksia ar-vioidaan kertyvän vajaan 9,5 mil-joonan kuutiometrin verran, jo-ka on pari prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.

Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset

Julkinen palvelurakentaminen on jatkunut tasaisen vilkkaana talouden kään-teistä huolimatta. Maatalousrakentaminen ei juurikaan vähene vaikeasta viljelyvuodesta huolimatta.

Toimitilarakentamisessa suhdannekuva on monitulkintainen. Muussa kuin asuinrakentamisessa aloitukset vähenevät, mutta liike- ja julkisessa rakenta-misessa lisääntyvät. Siksi volyymi kasvaa vielä ensi vuonnakin aavistuksen.

Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset

Asuinrakennukset

Liike- ja toimistorakennukset

Julkiset palvelurakennukset

Teollisuus- ja varastorakennukset

Julkiset palvelurakennukset ja muut rakennukset

Toimitilarakentaminen

Kuva

: Spo

nda

Tampereen suurin kauppakeskus Ratina aukesi huhtikuussa.

Kuva

: RT

Helsingin Myllypuroon valmistuu Metropolian kampus, johon tuleeainutlaatuinen rakennusalan koulutuskeskittymä.

6 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018

Maa- ja ve-siraken-tamisen kasvu py-sähtyy tä-nä vuon-na ja läh-

tökohdat ensi vuoteen ovat var-sin heikot. Rakennusteollisuus RT:n ja INFRA ry:n syyskuussa te-kemän Infrabarometrin mukaan enemmistö vastaajista ennakoi töiden määrän lisääntyvän seu-raavan kolmen kuukauden ai-kana. Sen sijaan talveen mentä-essä selvä enemmistö vastaajis-ta odotti infratöiden vähenevän. Alalle on hyvin tyypillistä suuret kausivaihtelut, ja kesäkausi on infra-alalle aina kiireistä.

Kapasiteetin käyttöaste on py-sytellyt keskimäärin 80 prosen-tissa eli varsin matalalla tasol-la rakentamisen suhdannetilan-teeseen nähden. Infrabaromet-rin mukaan työt keskittyvät yhä hyvin paljon Helsingin, Turun ja Tampereen talousalueille, joissa muun rakentamisen aktiviteet-ti on maa- ja vesirakentamisen li-säksi voimakasta.

EK:n suhdannetiedustelun perusteella infrarakentajien ti-lauskirjat ovat lihoneet kesän ai-kana. Suurin tuotannon kasvun este maa- ja vesirakentamises-sa on muun rakentamisen tavoin osaavaan työvoiman saanti.

Talonrakentamisen pohjatyöt kääntymässä laskuun

Maa- ja vesirakentamisen ar-vo oli vuonna 2017 yhteensä 6,6 miljardia euroa. Laajemmin tar-kastellun infrasektorin arvo yl-tänee noin 9 miljardiin euroon, sillä talonrakentamisen pohja-työt lisääntyivät viime vuonna merkittävästi uudisrakentami-sen vilkkauden myötä. Myös tänä

vuonna pohjatöitä on paljon, mutta ensi vuonna ne vähenevät.

Kansantalouden tilinpidon mukaan investoinnit maa- ja ve-sirakennuksiin pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla. Suhteellisesti eniten kasvoivat yritysten tekemät investoinnit, vajaat viisi prosenttia vuodes-ta 2016. Paikallishallinnon inves-

toinnit kasvoivat prosentin ver-ran. Valtion tekemät maa- ja vesi-rakennusinvestoinnit sen sijaan laskivat runsaat seitsemän pro-senttia viime vuonna.

Maarakentamisen kustannus-ten ennakoidaan nousevat tänä vuonna kolme prosenttia. Raa-kaöljyn hinta on noussut edel-lisvuotta korkeammalle tasolle, ja tämä on heijastunut taas sel-västi bitumin hintaan. Kesäkuu-kausien aikana bitumin hinta on noussut noin 40 prosentin vuo-sivauhtia. Ensi vuonna maara-kentamisen kustannusten enna-koidaan nousevan puolentoista prosentin vauhtia, kun öljyn hin-nannousu on ohitse.

Liikennepolitiikan suunnittelujänne selvästi pidemmäksi

Suomen liikenneinfrastruktuu-rin suunnittelussa ollaan me-nossa aiempaa parempaan suun-taan. Parin viime vuoden aikana julkinen keskustelu Suomen lii-kenneyhteyksien merkityksestä on noussut aivan uudelle tasolle. Parlamentaarinen komitea poh-tii parhaillaan 12-vuotisen valta-kunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman toteutusmallia, ja

valtionvarainministeriössä pyö-rii liikenneinfrastruktuurin ra-hoituskysymyksiä pohtiva työ-ryhmä. Ennakoitavuuden lisää-minen on enemmän kuin terve-tullutta, sillä nykyisin suurten ja pitkien infraprojektien suunnit-telu ja toteuttaminen on hyvin vaivalloista näköalattomuudes-ta johtuen.

Suurten kaupunkiseutujen muodostaessa entistä isomman osan koko rakentamisesta liiken-neinfrastruktuurin kehittämi-nen nousee keskeiseen asemaan. Kaupunkiseutujen välisiin ja si-säisiin yhteyksiin tehtävät inves-toinnit ovat myös merkityksel-tään suuria. Uudet raideyhteydet auttavat Suomea päästötavoit-teiden saavuttamisessa, edistä-vät kestävää kaupunkikehitystä synnyttämällä asuntoja raideyh-teyksien varsille sekä paranta-vat työvoiman liikkuvuutta ja si-ten turvaavat osaltaan suoma-laisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Pitkän aikavälin suunnitel-man ohella on huomioitava han-kearvioinnin kehittämistarpeet. Pelkkä hyöty-kustannussuhteen laskeminen ei anna riittävää ku-vaa uusinvestointien vaikutuk-sista. Suunniteltavien hankkei-den kokonaistaloudellinen vai-kutusarviointi korostuu tulevai-suudessa. Tätä osaamispohjaa on kasvatettava, sillä talous-tieteen osaamiselle on kysyn-tää myös muilla kuin liikenteen hallinnonalalla.

Maa- ja vesirakentaminen

Maa- ja vesirakentaminen polkee tänä vuonna paikallaan. Ensi vuodesta on tulossa vaikea, mutta hankkeiden ja rahoituksen pitkäjänteinen suunnittelu kirkastanee näkymiä jatkossa.

Maa- ja vesirakennusinvestointien määrä

Maarakennuskustannusindeksi

Kuva

: Liik

enne

vira

sto

Liikevaihdon arvioitu jakautuminen 2018

Ennakoitavuuden lisääminen on enemmän kuin tervetullutta

Vekaransalmen siltahankkeessa lossiyhteys korvataan kiinteällä sillalla. Työmaa kuvattuna syyskuussa 2018.

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018 | 7

S uunnittelu- ja konsul-tointialan (teollisuu-den, yhteiskunnan ja ra-kentamisen asiantunti-

japalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuon-na 2017 verrattuna vuoteen 2016. Tämän vuoden tammi-huhti-kuussa kasvua oli viisi prosenttia viimevuotisesta.

Suunnittelu- ja konsul-tointialalla sekä uudet tila-ukset että tilauskanta olivat

huhti-kesäkuussa korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten vastaa-valla ajanjaksolla. Teknologiate-ollisuuden tilauskantatieduste-lussa mukana olevat suunnitte-lu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauk-sia huhti-kesäkuussa euromää-räisesti 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla.

Talonrakentamisessa tilaus-kanta kasvoi vuoden takaiseen

tilanteeseen verrattuna kuusi prosenttia. Uudet tilaukset sen sijaan laskivat neljä prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuus-sektorin tilauskanta oli yhdeksän prosenttia suurempi kuin vuo-si sitten. Uudet tilaukset kasvoi-vat neljä prosenttia. Myös infra-sektorin tilauskanta kasvoi vuo-den takaiseen tilanteeseen ver-rattuna 13 prosenttia. Uudet tilaukset kasvoivat vastaavasti 40 prosenttia.

R akentamisen neljät-tä vuotta jatkunut nou-susuhdanne on heijas-tunut selvästi myös ra-

kennustuoteteollisuuteen. Po-sitiivisesta kehityksestä kielivät parhaiten teollisuuden tekemät tuotannon laajennusinvestoin-nit. Etenkin betonielementtien kysyntä on ollut viime vuosien aikana runsasta talonrakentami-sen painottuessa vahvasti pie-niin kerrostaloasuntoihin.

Hyvästä vireestä huolimat-ta rakennustuoteteollisuudessa menekki väheni kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon ai-kana. Rakennusmateriaalien me-nekki-indeksi oli alkuvuoden ai-kana vajaan prosentin alemmal-la tasolla vuodentakaiseen ver-rattuna. Runkoaineiden menekki väheni vajaan prosentin vastaa-vana aikana ja bitumikatteiden

seitsemän prosenttia. Tiilten toi-mitukset vähenivät kolme pro-senttia ja eristeiden vastaavas-ti kasvoivat prosentin verran edellisvuodesta.

Betoniteollisuudessa toisen neljänneksen aikana valmisbeto-nin tuotanto väheni 14 prosent-tia, kun taas betonielementtien valmistusmäärät kasvoivat vajaat kahdeksan prosenttia. Paalujen tuotantomäärät vähenivät sen si-jaan prosentilla edellisvuodesta.

Teräsrakenteiden tuotanto kasvoi viime vuonna merkittä-västi uudisrakentamisen siivit-tämänä. Tänä vuonna kasvu jat-kuu, mutta selvästi hitaampana. Myös teräsrakenteiden suunnit-telussa on ollut yhä kasvavaa ky-syntää ja uusia työntekijöitä on palkattu paljon. Teräsrakentei-den menekki kotimaassa riippuu oleellisesti koko rakennusalan

suhdanteista, erityisesti kaupal-lisen ja teollisen rakentamisen muutoksista.

Lattianpäällysteiden kulutus-volyymi kotimarkkinoilla kasvoi viime vuonna runsaat kymme-nen prosenttia. Kasvun ennakoi-daan jatkuvan myös tänä vuonna vilkkaan rakentamisaktiviteetin seurauksena.

Katto- ja vedeneristysalalla suhtaudutaan luottavaisin mie-lin meneillään olevaan työkau-teen. Kattosaneerausten mää-rä on ollut lievässä nousussa vii-me vuosina. Erityisesti asuntora-kentamisen hyvä vire on tukenut katto- ja vedeneristysalan myön-teistä kehitystä. Kuten muussa-kin rakentamisessa, alueelliset erot kattorakentamisen määrissä ovat suuria.

Rakennusyritysten kan-sainvälinen toiminta kääntyi kasvuun viime vuonna. Yhteensä lii-

kevaihtoa kertyi runsaat 100 mil-joonaa edellisvuotta enemmän yltäen 1,2 miljardiin euroon. Lii-kevaihto kasvoi kaikkialla Suo-men lähialueella. Suurin osuus, noin kolmannes liikevaihdos-ta, syntyi Venäjällä. Venäjän ta-louden näkymät ovat tälle ja ensi

vuodelle myönteiset, vaikka kas-vuvauhdin ennakoidaan jäävän hitaaksi. Reilu neljännes liike-vaihdosta kertyi Pohjoismaista. Baltian maista kertyi vastaavasti viidennes koko liikevaihdosta.

Euroopan rakentamisen nä-kymät ovat myönteiset täl-le vuodelle. Erityisesti euroalu-een isoissa jäsenmaissa rakenta-minen kasvaa tänä vuonna. Ra-kentamista tukee Euroopassa

Suomen tavoin kiihtynyt talous-kasvu, matalat korot sekä kau-pungistuminen. Uudistalonra-kentaminen on vetänyt tähän as-ti hyvin, ja tänä vuonna kasvua syntyy Euroopassa erityisesti maa- ja vesirakentamisen sekto-rilla. Uudisrakentamisen kasvun hiipuessa korjausrakentaminen ottaa taas suurempaa roolia.

Rakennusliikkeiden ulkomainen toiminta

Rakennustuoteteollisuus ja pintatoimiala

Suunnitteluala

LVIS-ala

Euroconstruct-alueen kokonaistuotanto ja rakentaminen

Muut toimialat

LVI-urakoitsijoiden suh-dannekysely viittaa ra-kentamisen suhdanteen jatkuvan suotuisana en-

si kevääseen. Alueelliset erot kasvavat ja toiminnan keskit-tyminen kasvukeskuksiin kiih-tyy. Rakentamisen volyymi on palautumassa kohti pitkän ajan keskiarvoa.

Suhdannetilanne uudisraken-

tamisessa on vähintäänkin hy-vä 56 prosentilla ja korjausraken-tamisessa 60 prosentilla vastaa-jista. Rakentamisbuumi näkyy myös LVI-urakoinnin liikevaih-don jakautumisessa. Uudisra-kentaminen ohitti hienoisesti korjausrakentamisen. Huoltotoi-minnan osuus liikevaihdosta on 16 prosenttia.

Positiivista nykytilannetta

kuvaa se, että yritysten keski-määräinen täystyöllistävä työ-kanta on 5,5 kuukautta. Se on mittaushistorian pisin, tavan-omainen on ollut runsaat 4 kuu-kautta. Vaikka alan kannattavuus on lievästi kohoamassa, LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista selvä enemmistö arvioi sen olevan vain tyydyttä-vällä tasolla.

Kansainvälinen toiminta

Rakentaminen ja rakennusmateriaalien menekki-indeksi

Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä

8 | Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus syksy 2018

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus 2.10.2018Rakennusteollisuus RT julkistaa rakennusteollisuuden suhdanteet kaksi kertaa vuodessa. Suhdannekatsaus ilmestyy Rakennuslehden liitteenä keväällä ja syksyllä. Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. Siihen kuuluu kuusi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, Pinta, LVI-Tekninen urakointi ja Talotekniikka.

Lisätietoja rakentamisen suhdanteista antaa pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 (sami.pakarinen@rakennusteollisuus.fi)Rakennusteollisuus RT ry, PL 381 00131 Helsinki, puh. 09 12991, www.rakennusteollisuus.fi

Rakentamisen työllisyys on jatkanut kasvuaan vuoden 2018 aikana. Kesäkuussa työllisten

määrä oli vuosikeskiarvona las-kettuna reilut 192 000 henkeä.

Rakennusalan työllisyyskehi-tys oli erityisesti vuosina 2015 ja 2016 keskeinen ajuri koko Suo-men myönteisessä työllisyyske-hityksessä. Sittemmin työllisyy-den suurin kasvu on painottu-nut muille kuin rakennusalal-le. Henkilöstöodotusta mittaavat luottamusindikaattorit ovat ke-hittyneet myönteisesti myös vii-me kuukausien aikana, mikä en-nakoi positiivisen työllisyyskehi-tyksen jatkuvan talven aikana.

Tuotannon kasvun jatkumi-nen kuluvana vuonna takaa sen, että alan työllisyys ei hiivu en-si vuonnakaan. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan ko-hoavan 193 000 henkilöön. En-si vuonna määrän arvioidaan

pysyvän samalla tasolla tuotan-non saavuttaessa lakipisteensä.

Rakentamisen työttömyysas-te oli Tilastokeskuksen työvoi-matutkimuksen mukaan 6,3 pro-senttia vuoden toisella neljän-neksellä. Työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmal-la tasolla.

Rakennusalan avoimien työ-paikkojen määrä jatkaa yhä kas-vuaan. Tilastokeskuksen mu-kaan rakennusalan avoimien työpaikkojen määrä on kasva-nut vuodesta 2015 lähtien. Vuo-den 2018 toisella neljänneksel-lä avoinna oli 6 400 työpaik-kaa, joka on 1 000 työpaikkaa

enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Uudisrakentamisen vilkas-tuminen ja rakennusmarkkinoi-den alueellinen painottuminen kasvukeskuksiin ovat kärjistä-neet työvoimapulaa etenkin toi-mihenkilötehtäviin. Ammatti-taitoisen työvoiman saatavuus onkin noussut alan keskeisim-mäksi kasvun esteeksi niin EK:n Suhdannebarometrin kuin RT:n Asuntotuotantokyselyn perus-teella. Toimihenkilötason teh-tävien lisäksi kasvavaa kysyntää kohdistuu yhä myös kokeneisiin kirvesmiehiin, betonielementti-asentajiin sekä laatoittajiin.

Rakennuskustannuk-set ovat nousseet tä-nä vuonna keskimäärin 2,1 prosenttia edellis-

vuodesta eli selvästi edellisvuo-sia nopeammin. Työpanosten hinnat ovat kohonneet 1,3 pro-senttia, tarvikepanosten 2,7 pro-senttia ja muiden panosten hin-nat vastaavasti 1,9 prosenttia. Tänä vuonna rakennuskustan-nusten arvioidaan nousevan 2,5 prosenttia.

Kustannusten nousuvauhti hiipuu ensi vuonna keskimäärin arviolta 2 prosenttiin. Työpanos-ten hinnat nousevat edellisvuot-ta hitaammin rakentamisen ak-tiviteetin hidastuessa ja työn ky-synnän vähentyessä. Tarvikepa-nosten osalta kiivain nousu on

myös ohitse ensi vuonna. Maarakentamisen kustan-

nusindeksi on noussut kulu-neen vuoden aikana keskimäärin 2,1 prosenttia. Tänä vuonna kus-tannukset nousevat keskimää-rin arviolta kolme prosenttia. Syynä on ennen kaikkea raaka-öljyn hinnan nousu, joka nos-taa erityisesti päällystämises-sä käytetyn bitumin hintaa. Bitu-min kustannuksissa voimakasta hinnannousua on nähty kevääs-tä lähtien.

Talonrakentamisen tarjo-ushinnat pääkaupunkiseudul-la ovat nousseet kuluvan vuoden tammi-elokuussa keskimäärin noin 6,4 prosenttia. Pääurakoissa tarjoushalukkuus on kääntynyt kuluvan vuoden aikana laskuun.

Aliurakoissa tarjousaktiivisuus on sen sijaan kääntynyt kasvuun tänä vuonna.

Vanhojen kerrostaloasunto-jen hinnat nousivat vuonna 2017 koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudul-la hinnat nousivat vastaavasti 4,3 prosenttia. Tänä ja ensi vuon-na hintojen ennakoidaan nouse-van koko maassa keskimäärin 1,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten vanhojen vuokrasuhteiden hin-nat nousevat aiempaa hitaam-min. Markkinatilanteesta parem-min kuvaa kertovat uudet vuok-rasuhteet nousivat 2,1 prosent-tia vuonna 2017. Nousu painottui erityisesti isompiin asuntoihin.

Asuntomarkkinoiden hintakehitys

Rakennuskustannusindeksi

Rakentamisen työllisyys

Kannattavuuskehitys

Rakennusteollisuudetn kannattavuus

Rakentamisen työllisyys

Rakentamisen hinta- ja kustannuskehitys

Kuviopankissa keskeiset kuvaajatRakennusteollisuuden kuviopankki sisältää ajantasaiset kuvaajat mm. suhdanteista, asuntomarkkinoista, raken-tamisen eri sektoreista, kustannuksista ja työllisyydestä. Kuviopankista voit vapaasti ladata kuvioita omaan käyt-töösi PNG-tiedostomuodossa.

http://www.rakennusteollisuus.fi/kuviopankki

Talonrakennusyritys-ten tulos parani vuonna 2017 sekä käyttökatteel-la että liikevoitolla mi-

tattuna. Tulos ennen satunnai-sia eriä ja veroja nousi 4,7 pro-senttiin liikevaihdosta. Mediaa-niarvolla mitattuna tulos oli 4,6 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 3,6 prosenttia. Eri yritysryh-miä tarkastellessa (pienet, kes-kisuuret ja suuret yritykset) tu-los kasvoi kaikilla yrityksillä lu-kuun ottamatta keskisuuria. Suhteellisesti eniten tulos kas-voi suuremmilla yrityksillä, mut-ta keskimääräinen kannattavuus

on vahvinta pk-sektorilla.RT:n kannattavuusselvityk-

sen mukaan tuloksen ennen sa-tunnaiseriä ja veroja odotettiin olevan keskimäärin 4,3 prosent-tia liikevaihdosta vuonna 2018. Siten käyttökatteen voidaan arvi-oida asettuvan noin 5,5 prosen-tin tasolle.

Rakennustuoteteollisuudes-sa kannattavuus kohentui myös vuonna 2017. Liikevoiton suh-de liikevaihtoon nousi 6 pro-senttiin. Liiketoiminnan kulu-jen jälkeinen käyttökateprosent-ti parani myös hieman ja oli 9,4 prosenttia. Vuonna 2018 sekä

käyttökatteen että liikevoiton en-nakoitiin yhä kasvavan.

Rakennusalan konkurssien vähentyminen tasaantui viime vuonna. Viime vuonna konkurs-siin haettiin 468 yritystä, joka oli vajaat kaksi prosenttia edel-lisvuotta vähemmän. Vuoden 2018 alkupuolella konkurssit ei-vät ole enää vähentyneet. Tämä näkyy myös konkurssien piiris-sä olevien henkilöiden määrän kääntymisenä kasvuun. Elokuus-sa 2017 vuositasolla konkurssien piirissä oli vajaat 3 000 henkeä kun viime vuonna jäätiin 2 603 henkilöön.

Rakennusalan avoimien työpaikkojen määrä jatkaa yhä kasvuaan