Maakunnan ajankohtaisetNYT!

KuntajohtoLogomo, Turku

7.2.2013

Maakuntajohtaja Juho Savo

Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys yrityksissä ajalla 2000.1 – 2012.9 (TRENDISARJA 2005=100)

Liikevaihdon kehitys maakunnissa ajalla 2000.1 – 2012.9(TRENDISARJA 2005=100)

Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä maakunnissa ajalla 2000.1 – 2012.9 (TRENDISARJA 2005=100)

Matkailu naapurimaista Varsinais-Suomeen

Yöpymiset majoitusliikkeissä marraskuuhun 2012 mennessä, 12 kk liukuvat keskiarvot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk l iukuva keskiarvo)

Suomen eteläisissä maakunnissa ajalla 2000 – 2012 (joulu)

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18Ta

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

utam

miku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

utam

miku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

u

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kymenlaakso 12,8Päijät-Häme 12,1Etelä-Karjala 12,0

Pirkanmaa 10,9Satakunta 10,5V-S 9,9Koko maa 9,8Kanta-Häme 8,8

Uusimaa 7,2

Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika- ja StatFin-tietokanta)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk l iukuva keskiarvo)

Varsinais-Suomen seuduilla ajalla 2000 – 2012 (joulu)

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Salon seutu 12,5

Turun seutu 10,1V-S 9,9Koko maa 9,8

Vakka-Suomi 8,1

Loimaan seutu 7,2

Turunmaa 6,0

Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat)

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200Ta

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmiku

uTo

ukok

uuSy

ysku

u

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Turu

n seu

tu

Salon

, Loim

aan,

Vakk

a-Suo

men j

a Tur

unma

an se

udut

TurunmaaSalon seutuVakka-SuomiLoimaan seutuTurun seutu (oikea y-akseli)

Lähde: Työnvälitystilasto (T ilastokeskuksen Altika-tietokanta)

Pitkäaikaistyöttömät Varsinais-Suomen seuduilla 2000 – 2012 (joulu)

Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla 2000 – 2012 (joulu, liukuvat keskiarvot)

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600Ta

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

uTa

mmiku

uHu

htiku

uHe

inäku

uLo

kaku

u

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Turu

n seu

tu

Salo,

Loim

aa, V

akka

-Suo

mi ja

Turu

nmaa

SaloLoimaaVakka-SuomiTurunmaaTurku (oikea y-akseli)

Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvojaLähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta)

Työttömien lukumäärän muutos (%) vuodessa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömien lukumäärän muutos (%) vuodessa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömyysaste (%) joulukuussa 2012

Lähde: TEM:n työnvälitystilastot Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000Ta

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tam

miku

uTo

ukok

uuSy

ysku

uTa

mmi

kuu

Touk

okuu

Syys

kuu

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Asun

tojen

luku

määr

ä

Rivitalo - RakennusluvatRivitalo - AloitetutKerrostalo - RakennusluvatKerrostalo - AloitetutOmakoti - RakennusluvatOmakoti - Aloitetut

Rakennusluvat ja aloitetut asunnot Varsinais-Suomessatammikuu 1996 - lokakuu 2012

Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta)

Väestökehityksen osatekijät Varsinais-Suomessa vuosina 1988- 2012* (*ennakkotieto)

Lähde: Tilastokeskus (Altika- ja StatFin- tietokannat

Väestömuutokset (hlö) Varsinais‐Suomessa vuosina 1982 – 2012*

Salon seudun väestö on vähentynyt voimakkaasti kuluvan vuoden aikana.

Turun väestönkasvu on voimistunut, kun muualla Turun seutua kasvu on hidastunut.

Lähde: Tilastokeskus, Vrk

* Ennakkotieto joulu 2011 – joulu 2012

49

-450-350-250-150-5050

150250350450550

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Loimaan seutu

‐441-450-350-250-150-5050

150250350450550

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Salon seutu

‐162

-450-350-250-150-5050

150250350450550

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Vakka-Suomi

‐25

-450-350-250-150-5050

150250350450550

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Turunmaa

1684

-1 000-500

0500

1 0001 5002 0002 500

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Turku

787

-1 000-500

0500

1 0001 5002 0002 500

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Muu Turun seutu

2471

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 500

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Turun seutu

1892

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 500

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012*

Varsinais-Suomi

Väestömuutos (%) kunnittain 2011-2012

(joulu 2011 – joulu 2012 ennakkotieto)

Lieto on ainut Varsinais-Suomen kunnista, jonka väkiluku on kasvanut 2 %:n vuosivauhtia tällä vuosikymmenellä.

Viime vuosikymmenellä sellaisia kasvukuntia oli 3-4 ja muutamissa kunnissa kasvu oli välillä jopa 3 % vuodessa.

Myös väestöltään voimakkaasti väheneviä kuntia on vähemmän kuin viime vuosikymmenellä.

Vuonna 2012 monella kunnalla yllättävä suunnanvaihdos kehityksessä:Naantali, Aura, Raisio, Salo, Pöytyä, Laitila, Marttila, Koski, Kustavi

Lähde: VRK

Vuosittaiset väestömuutokset (%) kunnissa(1976-2012)

Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen.

Maskun ja Naantalin luvuissa Livonsaaren osaliitos on huomioitu vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. *Vuoden 2012 luku on ajalta joulukuu 2011 - joulukuu 2012 (ennakkotieto)Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta) ja Väestörekisterikeskus

Maakunnan väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa ja moni muu maakunta menee ohi, jos kehitys jatkuu nykyisenä…

Lähde: Tilastokeskus(Altika ja StafFin-tietokannat)

Mennyt kehitys

Tilastokeskuksen Trendilaskelma 2012

Lähde: TilastokeskusStafFin-tietokanta

Työpaikkojen määrän vuosimuutos (%) maakunnissa ajalla 1988-2010

Maakunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut maakunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta)

Työpaikkojen määrän vuosimuutokset (%)

kunnissa 90-luvun laman

jälkeen

Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä.

Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen.

Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta)

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

• Vakka-Suomi

• Autotehtaan tuotantotilanne normalisoitumassa 2013-16• Soijatehtaan rakentaminen käynnissä - investointeja• Metallissa positiiviset/kaksijakoiset näkymät• Lasi- ja muoviteollisuudessa vakaat näkymät• Investointi- ja t&k-näkymät edelleen hyvällä tasolla

• Soijatehdas, biovoimala, tuulivoimahankkeet, Laitilan yrityspuisto, bioetanolitehdas, Ukin syväväylä, Taivassalon koulun laajennus/korjaus, Vehmaan palloiluhalli, Kustavin Lootholmanvapaa-ajankeskus, yritysalueiden kunnallistekniikka

• Rakentamisen volyymi laskenut – vain vähän

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

• Turunmaa

• Fnsteel:n konkurssi: 177 + alihankinta (50) + kesätyöntekijät + vaikutus palvelujen kysyntään

• Nordkalk lomauttaa em. syystä – sopeutuminen?• FNsteel Dalwire jatkaa – kustannusvaikutuksia?• Lomautuksia ja yt-neuvotteluja teollisuudessa• Epävarmuus jatkuu metallituoteteollisuudessa• Rakentamisen volyymi laskenut – erikoisrakentaminen• Irtisanomisia jonkin verran myös palvelualoilla• Kemiönsaari ÄRM-alueeksi

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

• Loimaa

• Vakaa tilanne näyttää jatkuvan kärkiyrityksissä• Koneklusterissa kasvu on jatkunut - investointejakin• Leafin tuotanto loppui vuoden 2013 alussa

• – 140 työpaikkaa

• Vene- ja painoalalla lomautuksia/supistuksia• Kaupan alan investoinnit vielä käynnissä syksyllä• Rakentamisen volyymit laskeneet alkuvuonna• Näkymät pysynevät ennallaan, ei suuria optioita/riskejä

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

• Salon seutu

• Nokian tuotanto loppui, tuotekehitys jatkuu – 1500 jää• 6000 työpaikkaa kadonnut 5 vuoden aikana – ÄRM-status• Metalliteollisuudessa kaksijakoinen kehitys ↑↓• Rakentamisen volyymit notkahtaneet selvästi• Kaupan alan ja muitakin investointeja käynnissä

• Halikon Prisman laajennus, Finnfoaminlaajennusinvestointi, kouluinvestointeja on käynnissä ja palveluasumisinvestoinneista on suunnitelmia - kasvua Finnfoam, Ledil, Agenteq Solution, Piiroinen, MarineAlutech, Jame-Shaft, Salon konepaja, Laukamo

• Yritystukien kysyntä erittäin vilkasta

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

• Turun seutu

• STX – Viking luovutettu, TUI käynnistynyt – 5 500 htv• RCCL:n risteilijän työn menetys johtanut myös TUI-

risteilijöiden työt vaakalaudalle. Koko klusteri vaarassa?• Muu metalli – tilauksissa ei kasvun merkkejä• Korjausrakentaminen vähentynyt selvästi• Ulkomaankaupan hiipuminen näkyy kuljetuksissa – yt:t• Kaupan ja palveluiden kasvu hidastunut selvästi• Ei isoja yt-kierroksia, lievää vastasyklisyyttä esiintyy

7.2.2013

Ajankohtaista

Juuri NYT7.2.2013

7.2.2013

TELAKKAKRIISI• TUI–tilausten rahoituksen varmistaminen Turun 

telakan elinehto• STX:n emoyhtiön kanta?• Alihankkijaverkosto ollut aktiivisesti liikkeellä• Varsinais‐Suomen telakkatyöryhmän fokus akuutti 

kriisi. TEM:n Meriteollisuus 2020 –työryhmän tähtäimessä alan lyhyen ja pitkän tähtäimen kilpailukyky

• Rakennemuutostyötä tehty jo pari vuotta. Tuloksia mm. alihankkijoiden toiminnan monipuolistamisessa sekä tutkimus‐ ja koulutusyhteistyössä alan korkeakoulujen kesken

VT 8

Moottoritieosuuden rakentaminen alkaa

Ilma-aluskorjaamojen yhdistäminen

Rajavartiolaitoksen (RVL) talouden sopeuttamisohjelma• Mm. Helsingin ja Turun ilma‐aluskorjaamot on suunniteltu 

keskitettävän yhteen toimipisteeseen ‐ Turkuun tai HelsinkiinTavoite• 1.1.2016 mennessä laivueen esikunta ja ilma‐aluskorjaamot 

sijoitetaan yhteen toimipisteeseen

• Sijoittamisselvitys (toiminnot ja tilat) RVL:n toimesta käynnistetty• Päätösten aika huhti‐toukukuussa 2013• Keskittämisen HTV‐vaikutukset alueellemme

• jos Helsinki‐Vantaa, niin n. ‐15 HTV• jos Turku, niin n. +25 HTV

• toimintaan liittyvät perustelut tukevat sijoittamispaikaksi Turkua!

Maakuntastrategia

Maakuntastrategian valmistelu

• Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja –suunnitelma.

• Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja –kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi

• Nykyinen strategia (”Kompassi tulevaisuuteen”) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2010, toimenpiteiden toteutumista seurataan vuositasolla

• Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten puolueiden kanssa.

• uusi ohjelmaprosessi ja suunnitelman päivitys on käynnistynyt loppuvuonna 2012, hyväksyttäneen kevään 2014 valtuustossa

• Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous ja arvot ja ilmapiiri), pj:t nimetään MYR:ssä, eri organisaatioiden edustus työryhmiin nimeämispyynnön kautta

GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOSGLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

TALOUS‐ elinkeinotoiminta‐ kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien

YMPÄRISTÖ‐ alue‐/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra‐ fyysinen rakennettu toimintaympäristö‐ palvelurakenne‐ luonto & kulttuuriperintö

ARVOT/ILMAPIIRI‐ aika, ajan henki‐ sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö‐ hyvinvointi

OSAAMINEN‐ perusopetus‐ koulutus‐ tutkimus‐ ylläpito

Päänäkökulman / ‐driverin valikoituminen prosessissa

Toimintaympäristön rakenteen kuvaus

Strategiatyön aikatauluVAIHE 2012 2013 2014

KICK-START

MYR

TYÖPAJAT

MAAKUNTA-VALTUUSTO

MAAKUNTA-HALLITUS

TEEMARYHMÄT

LUONNOKSEN KOKOAMINEN

LAUSUNNOT

STRATEGIAN VIIMEISTELY

VALMIST.RYHMÄMASTERRYHMÄ

Aloitus helmi-maaliskuu 2013

jouluk -13

tammik-14

helmi-toukokuu2014

4.12.2012

kesäk2013

helmik2013

maalisk2013

kesäk2014

jouluk2013

lokak2013

toukok2013 toukok

2014

Maakuntakaavojen vahvistaminen

• Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava• ympäristöministeriö vahvisti 4.12.2012

• Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat• vahvistuspäätöksiä odotetaan lopputalvesta?

Maakuntakaavat valmistelussa

• Tuulivoimavaihemaakuntakaava• Ehdotus nähtävillä 10.1. – 15.2.2013• Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013

• Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava• aloitus maakuntavaltuustossa ministeriön

vahvistuspäätöksen jälkeen• kaupan palveluverkkoselvitys kevään aikana

2012 2013 2014 2015 2016

MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

MAAKUNTAKAAVOITUS

MRL K

AUPA

N SI

IRTY

MÄS.

AIKA

PÄÄ

TTYY

KeskusverkkoselvitysKeskusverkkoselvitys Taajamien maankäyttöTaajamien maankäyttö

Kaupan palveluverkkoKaupan palveluverkko

Muut selvityksetMuut selvitykset

Luonnoksen valm.Luonnoksen valm.

MK-E

HDOT

US N

ÄHTÄ

VILL

ÄMK

-EHD

OTUS

NÄH

TÄVI

LLÄ

MK-L

UONN

OS N

ÄHTÄ

VILL

ÄMK

-LUO

NNOS

NÄH

TÄVI

LLÄ

MVMV

Vahv.Vahv.

TKS

RAKE

NNEM

ALLI

HYV.

(20

10-2

012)

/ MAL

-AIE

SOPI

MUS

Ehdotuksen valm.Ehdotuksen valm.

MVMVMYRMYR MYRMYR

MVMV

MS/M

O-LU

ONNO

S NÄ

HTÄV

ILLÄ

MS/M

O-LU

ONNO

S NÄ

HTÄV

ILLÄ

TeemaryhmätTeemaryhmät

Luonn. valm.Luonn. valm. Viim.Viim.

AloitusAloitus AloitusAloitus

TavoitteetTavoitteet

MAL-

AIES

OPIM

US P

ÄÄTT

YY

Toteutumisen seurantaToteutumisen seurantaUU

SI K

UNTA

LAKI

KUNT

AJAK

OSEL

VITY

KSETVS-liikennestrategiaVS-liikennestrategia

Turun seudun LJSTurun seudun LJS

Maakuntakaavan, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulu

Turun kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035

Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelma

Suunnittelun tavoitteena:• Uuden liikennepolitiikan

huomiointi• Matka- ja

kuljetusketjunäkökulma• Liikenteen ja maankäytön

yhteensovittaminen• Palvelutasoajattelu suunnittelun

lähtökohdaksi

Jatkuvan työn tavoitteena:• Liikennemallin ylläpito• Liikkumisen ohjaus -toiminta• Liikenneturvallisuus-

suunnitelman toteuttaminen

Palvelutaso-analyysi

Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013

Kaupunkiseutujen kisa

Kuka kasvaa ja mistä syystä -onko se oleellista?

TYÖTTÖMÄT KESKITTYVÄT KASVUKESKUKSIIN

HS 28.1.2013 (Timo Aron tutkimuksia)

TYÖTTÖMÄT KESKITTYVÄT KASVUKESKUKSIIN

HS 28.1.2013 (Timo Aron tutkimuksia)

EU:n rakennepolitiikka

2014-2020

1. USEITA OHJELMIAEAKR- ohjelma, ESR-ohjelma ja valtakunnalliset ohjelmat erikseen.EAKR-ohjelma voimassa Etelä-Suomessa, maakuntakohtaiset kehykset (MYAK).

2. PÄÄTÖKSENTEKOELY-keskus ja maakunnanliitot tekevät päätökset rahoitushakemuksista erikseen.Yli 500.000 € MYRiin lausunnolle.

3. MAAKUNTAKOHTAISIA HANKKEITASuomessa ainoastaan yhdessä ohjelmassa ylimaakunnallisia teema- hankkeita.

1. YKSI VALTAKUNNALLINEN OHJELMAEAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio yhteen. Ohjelmassa on kaksi alueellista suunnitelmaa:Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi

2. PÄÄTÖKSENTEKOKaikki ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon.

3. LAAJAT YLIALUEELLISET HANKKEETMonirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kv-toiminta mahdollista.

EU:N SEURAAVA OHJELMAKAUSI 2014‐2020Rakennerahasto‐ohjelma: yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa on kaksi

alueellista suunnitelmaa, Etelä‐ ja Länsi Suomen sekä Itä‐ ja Pohjois‐Suomen.

TL 1EAKRPk‐yritysten kilpailukyvyn parantaminen 45%

IP 1 Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen

IP 2 Pk‐yritysten uusien liiketoimintamallien luominen ja kansainvälistyminen

TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 30%IP 1 Innovaatiokeskittymien kehittäminen

IP 2 Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä

IP 3 Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö

TL 3 Vähähiilisen talouden edistäminen    (min. 20%) 25%IP 1 Pk‐yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen

IP 2 Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen

TOIMINTALINJAT JA INVESTOINTIPRIORITEETIT 2014-2020

ESRTL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 45%

IP 1 Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen

IP 2 Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiinTL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 30%IP 1 Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminenTL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta     (min. 20 %) 25%IP 1 Aktiivinen osallisuus

Uusi Central Baltic Interreg ohjelma 2014-2020

• Pohjautuu käynnissä olevaan Central Baltic Interreg IVA-ohjelmaan 2007-2013

• Ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena toiminut Varsinais-Suomen liitto

• Tekninen sihteeristö sijaitsee pääosin Turussa, lisäksi alasihteeristön toimipaikat Tallinnassa ja Maarianhaminassa ja infopisteet Tukholmassa ja Riikassa

• Mukana rajat ylittävässä yhteistyössä Suomi (ml. Ahvenanmaa), Ruotsi, Viro ja Latvia

• Ohjelmasta rahoitettu 122 yhteistyöhanketta, kokonaistuki (EAKR) hankkeille on ollut 96 miljoonaa euroa

• Suomesta nykyisellä ohjelmakaudella mukana varsinaisena ohjelma-alueena Uudenmaan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen maakunnat sekä ns. rajoittuvina alueina Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Etelä-Karjala.

Miten muuttuu? - Mandaattikirjeen linjauksia

• Uusina alueina mukaan tulossa Satakunta varsinaisena ohjelma-alueena (Core area) ja Pirkanmaa ns. niihin rajoittuvana alueena

• Ohjelma-alueen maantieteellinen laajentuminen kirjattu jäsenvaltioiden mandaattikirjeessä, mutta se on perusteltava erikseen varsinaisessa ohjelma-asiakirjassa

• Rahoituskehys alueellisen yhteistyön ohjelmille (kuten muillekin EU-ohjelmille) vielä avoin. Päätös mahdollisesti helmikuun alun huippukokouksessa.

• Nyt ”pöydällä” olevassa esityksessä rahoituksen taso suunnilleen sama kuin ohjelmakaudella 2007-2013 (vajaa 9 miljardia euroa)

• Mandaattikirjeen mukaisesti ohjelman hallintoa selkeytetään; yksi seurantakomitea ja yksi rahoitettavista hankkeista päättävä hallintokomitea (nyk. 3 hallintokomiteaa)

• Sihteeristö keskitetään Turkuun, jäsenvaltioihin ns. kansalliset kontaktipisteet

7.2.2013

Kiitos huomiostasi!